Yleisradion Hallintoneuvoston Kertomus Eduskunnalle Yhtiön

Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015 2 Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta.

K 7/2016 vp

3 Koko kansan Yle

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

Mediakenttä elää maailmanlaajuisesti voimakkaassa murroksessa. Uudenlaiset median käyttötavat ja teknologiat ovat mullistaneet muiden muassa ihmisten ajankäyttöä median parissa, sisältöpal- veluita ja rahavirtoja. Näin on käynyt Suomessakin ja sen vuoksi keskustelu niin Ylen kuin laajemmin mediakentän ympärillä on ollut äärimmäisen vilkasta. Loppukeväästä 2015 aloittaneen Juha Sipilän johtaman hallituksen ohjelmassa on kirjaus parlamentaarisen työryhmän asettamisesta. Sen tehtävänä on sel- vittää Ylen rahoitusta ja asemaa. Lop- puvuodesta kyseinen työryhmä aloitti- kin työskentelynsä kansanedustaja Arto Satosen johdolla. On välttämätöntä, että yhteiskun- nassamme käydään ajoittain keskuste- lua Ylen asemasta ja julkisen palvelun tehtävästä. Keskustelun on myös joh- dettava aika ajoin toteutettaviin linjauk- siin, jotka tulee tehdä mahdollisimman laajassa parlamentaarisessa yhteisym- märryksessä, huolellisesti harkiten sekä poukkoilua välttäen. Julkinen palvelu on keskeinen osa sivistys- ja oikeusvaltiota sekä kansalais- yhteiskuntaa. Julkisen palvelun tehtävään kuuluvat olennaisesti myös luotettavuus ja riippumattomuus poliittisista suhdan- teista.

4 Laki Yle-verosta kiteyttääkin sattu- 1. Yle tavoittaa kaikki suomalaiset, vasti: ”Yleisradion tehtävänä on tuoda päivittäin 75 prosenttia, viikoittain 95 monipuolinen ja kattava televisio- ja prosenttia radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- 2. Yle on henkilökohtaisesti tärkeä palveluineen jokaisen saataville yhtäläisin 3. Suomalaiset arvostavat Yleä. ehdoin.” Julkinen palvelu tulee ymmärtää Yleä arvostetaan ja siihen luotetaan. myös universaalisena oikeutena. Tuoreimman tutkimuksen mukaan 77 % Yle monipuolisuudessaan onkin tär- suomalaisista luottaa Yleen erittäin tai keä osa suomalaisten jokapäiväistä elä- melko paljon. Uutistoiminnan luotetta- mää. Yleen luotetaan ja yleisösuhde vuus ja asiantuntevuus korostuu erityi- on vahva ja kiinteä. Yleisradion hallin- sesti erilaisten kriisien yhteydessä. toneuvoston jäsenet ja erityisesti sen Laadukas, monipuolinen ja arvostusta puheenjohtaja sekä yhtiön toimiva nauttiva työ ei ole mahdollista ilman johto saavat runsaasti kansalaispalau- asiansa osaavaa, innostunutta ja ahkeraa tetta Yle-veron maksajilta. Tähän suo- henkilökuntaa, joka ansaitsee kiitokset. malaisilla on oikeus ja suoranainen vel- Yle antaa paljon suomalaisille ja vuo- vollisuuskin. Vaikka hallintoneuvoston rovaikutuksessa elävänä myös saa pal- tehtävien ja ohjelmapolitiikan välille jon. Aidoimmillaan ja parhaimmillaan onkin viisaasti rakennettu palomuuri, Yle samanaikaisesti sivistää, viihdyttää ja tulee kansalaispalautetta kuunnella her- tyydyttää tiedon tarvetta. En malta olla källä korvalla. Kokonaisuutena se vies- mainitsematta kuinka voimakkaasti olen tii suomalaisten ja Ylen vahvasta kes- omakohtaisesti kokenut näiden kolmen kinäisriippuvuudesta, jota voisi kutsua ulottuvuuden samanaikaisuuden esi- jopa viha-rakkaus-suhteeksi. merkiksi Muistojen Bulevardin tai Kiveen Teknologisen muutoksen vauhdissa hakattujen äärellä. Yle on mukana. Mediankäytön muuttuessa Yle on siirtänyt julkaisujen ja sisältö- Helsingissä huhtikuun 5. päivänä jen kehittämisen painopistettä verkkoon 2016 Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston unohtamatta Ylen perinteisten radio- ja puolesta televisionkäyttäjien ylivoimaista enem- mistöä. Yle Areenan palvelut ovat laa- Kimmo Kivelä jentuneet ja monipuolistuneet ja yhä puheenjohtaja useampi on löytänyt ne itselleen tarpeel- lisina ja hyödyllisinä. Erottamaton osa laadukasta tiedon- välitystä on mediakentän moninaisuus. Tarvitaankin julkisen palvelun yhtiöi- den ja kaupallisen median rinnakkaise- loa. Maissa, joissa on asianmukaisesti hoi- dettu ja toimiva julkisen palvelun yhtiö, myös muu mediakenttä toteuttaa teh- täväänsä laadukkaasti ja sananvapautta laajentaen. Yhtiö painottaa strategiassaan laatua määrän sijaan. Yle ei pyri markkinaosuuksien kasvattamiseen vaan tavoitettavuu- teen. Päivitetyt tavoitteet perustuvat onnistumiseen julkisen palvelun tehtä- vässä. Kolme keskeistä asiakkuustavoitetta ovat:

5 Tiivistelmä

Ylen julkisen palvelun tarjonta säilyi Vuoden suurimpiin panostuksiin vuonna 2015 entisen laajuisena ja ylei- kuuluivat eduskuntavaalit, Sibeliuksen sösuhde hyvänä mediankäytön muutok- 150-vuotisjuhlan ohjelmisto sekä vahva sessa. kotimainen draama, joka herätti lisään- Yle tavoitti vuoden aikana kaikki suo- tyvässä määrin kansainvälistäkin kiinnos- malaiset ja päivittäin 72 prosenttia heistä. tusta. Yle Urheilu välitti muun muassa Yle tavoitti päivittäin keskimäärin vajaat yleisurheilun MM-kisat Pekingistä ja kolme miljoonaa suomalaista television nuorten jääkiekon MM-kisat Helsingistä. kautta, noin kaksi miljoonaa radiokanavil- Laajassa eduskuntavaali-ohjelmistossa laan ja reilut puoli miljoonaa suomalaista Yle haastatteli lähes kaikki eduskuntavaa- verkossa. Radion ja tv:n tavoittavuus on liehdokkaat suomeksi ja ruotsiksi Vaaliko- pysynyt kutakuinkin ennallaan, kun taas netta varten ja julkaisi videot Vaaligalleri- verkkosisältöjen tavoittavuus on noussut assa. Yle Sápmi julkaisi saamelaiskäräjien yhteensä 16 prosenttia. vaalien alla Yle Areenassa Saamen vaali- Vuonna 2015 Yle TV1 oli edelleen kat- gallerian. sotuin tv-kanava ja Yle Radio Suomi Alueelliset uutiset saivat lisää tilaa kuunnelluin radiokanava. Yle Areena oli sekä radiossa että tv:ssä. Yle aloitti alu- Taloustutkimuksen mittauksessa jälleen eelliset tv-uutiset Lapissa ja Pirkanmaalla arvostetuin kotimainen verkkobrändi. sekä pidensi alueellisten ohjelmien lähe- Suomalaisista 76 prosenttia pitää Ylen tysaikaa Yle Radio Suomessa. Yle tarjosi palveluja tai vähintään yhtä niistä kiin- sisältöjä radiossa noin 100 000 tuntia nostavana. Luottamus Ylen uutistoimin- ja tv:ssä lähes 20 000 tuntia. Yle Aree- taan vahvistui edellisvuodesta. Kyselytut- nassa käynnistyksiä oli merkittävästi edel- kimuksen mukaan puolet suomalaisista lisvuotta enemmän, noin 30 miljoonaa luottaa Ylen uutisiin erittäin paljon ja kuukaudessa. kaikkiaan 92 prosenttia vähintään melko Yle on parantanut esteettömyyttä ja paljon. erityisryhmien palveluja hallintoneuvos- Myös luottamus koko yhtiötä kohtaan ton aiempien linjausten mukaisesti. Yle on pysynyt korkealla, vaikka arvostuksissa on tehnyt vuoden aikana lisää ohjelmia oli edellisvuotta enemmän hajontaa. Ylen viittomakielellä ja parantanut uutis- ja arvoa mittaavan tutkimuksen mukaan 77 urheilusivuston käytettävyyttä näkövam- prosenttia suomalaisista luottaa Yleen maisille. Monia käyttäjäryhmiä palvele- erittäin paljon tai melko paljon. Valtaosa vat selkouutiset laajenivat radion ja ver- katsoo Ylen myös onnistuneen julkisen kon lisäksi televisioon. palvelun tehtävässään vähintään melko Ohjelmahankinnat kotimaan tuotan- hyvin. toyhtiöiltä kasvoivat tavoitteiden mukai-

6 sesti. Yle hankki sisältöjä tuottajilta 27,4 nen. Hallintoneuvoston linjausten mukai- miljoonalla eurolla, toteutti yhteishank- sesti yhtiön tulos voi suurten urheilu- ja keita ja osallistui tuotekehitykseen yhteis- muiden tapahtumien vuoksi vaihdella 5:n työssä alan toimijoiden kanssa. ja -5:n miljoonan euron välillä. Hallintoneuvosto hyväksyi marras- Ylen tuotot olivat yhteensä 472,0 kuussa 2015 Ylen talouden ja toiminnan miljoonaa euroa, joka on 3,5 miljoonaa suuntaviivat lähivuosille. Ne ohjaavat Ylen euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. kehittämistä ja tarkentavat painotuksia, Yle-veron osuus kokonaistuotoista oli 97,8 joilla Yle toteuttaa julkisen palvelun teh- prosenttia eli 461,8 miljoonaa euroa. täväänsä. Hallintoneuvosto painottaa lin- Kaikissa työsuhteissa kertyi henkilö- jauksissaan Ylen merkitystä koko kansan työvuosia yhteensä 3 555, mikä on 140 yleisradioyhtiönä, monipuolisten ja laa- vähemmän kuin edellisenä vuonna. dukkaiden sisältöjen tuottajana sekä digi- Yle on jatkanut toimintansa määrätie- talisaation mahdollistajana. toista kehittämistä myös laajoilla henki- Ylen hallitus hyväksyi marraskuun löstön osaamista, toimintatapoja ja työ- lopussa uuden Suomalaisten keskellä kulttuuria uudistavilla hankkeilla, jotka -strategian, joka linjaa yhtiön toimintaa tukevat sisällöntuotantoa, hyvää talou- vuoteen 2020. Se ennakoi radion ja tele- denpitoa ja vastuullista toimintaa koko vision rajua muutosta lähivuosina. Uusi yhtiössä. strategia korostaa Ylen erityisinä tehtä- Ylen julkisen palvelun tehtävän toteut- vinä journalismia, kulttuuria, oppimista tamista ja toimintaympäristöä käsitellään ja urheilua. Yle myös pyrkii vahvistamaan kertomuksen luvuissa 1–4 ja yhtiön toi- rooliaan digitalisoituvan media-alan edis- minnan kehittämistä ja taloutta luvuissa täjänä. 5–6. Esimerkki monialaisesta uudenlai- sesta yhteistyöstä on Mediapolis Tampe- reella. Ylen aloitteesta siitä on kasvanut 30 organisaation ja noin 2 000 henkilön tarinankerronnan ja digitaalisen median keskus ja verkosto Pirkanmaalla. Kansallisesti arvokkaiden arkistojen digitointi eteni suunnitellusti, ja Yle avasi verkon kautta lisää arkisto-ohjelmia ylei- sölle. Uusien sopimusratkaisujen ansiosta kokonaisia musiikkiohjelmia julkaistiin Elävään Arkistoon ja lisäksi pieni määrä valokuvia, videoita ja äänitehosteita julkaistiin avoimella lisenssillä. Yle jatkoi myös koko televisiotuotan- tonsa muuttamista teräväpiirtoiseksi. Pasilan uusitut HD-televisiostudiot otettiin käyttöön helmikuussa 2015. Toimitiloja ja tilankäyttöä tehosta- malla Yle vapauttaa resursseja sisältöjen kehittämiseen. Vuoden 2015 lopussa Yle solmi merkittävän sopimuksen Ison Pajan tilojen vuokraamisesta VR:lle, joka muuttaa Pasilaan vuoden 2017 lopulla. Talous pysyi tasapainossa, ja vuoden 2015 tulos oli 1,3 miljoonaa euroa voitolli-

7 Sisällysluettelo

1. YLEN JULKISEN PALVELUN TEHTÄVÄ JA STRATEGIA 1.1 Yleisradion tehtävä 11 1.2 Ylen strategiset linjaukset ja tavoitteet

2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA 2.1 Muutoksia Yleisradiota koskevaan sääntelyyn 17 2.2 Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely 2.3 Kaupalliset mediamarkkinat 2.4 Mediankäytön ja -tarjonnan kehitys 2.5 Mediateknologian kehitys 2.6 Ylen julkisen palvelun rooli 2.7 Eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden kehityslinjoja

3. YLEN SISÄLLÖT JA PALVELUT 3.1 Ylen julkaisut radiossa, televisiossa ja verkossa 27 3.2 Ylen tarjonta sisältökokonaisuuksittain 3.3 Saamenkieliset palvelut 3.4 Palvelut erityisryhmille ja muille vähemmistöille 3.5 Hartausohjelmat 3.6 Ulkomaille suunnattu tarjonta 3.7 Turvallisuus, varautuminen ja viranomaistiedottaminen 3.8 Yle suomalaisen tv-tarjonnan monipuolisuusvertailussa 3.9 Kotimaisten tuottajien rooli Ylen tarjonnassa

4. YLEN ARVO SUOMALAISILLE 4.1 Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä 57 4.2 Ylen yleisösuhde televisiossa, radiossa ja verkossa 4.3 Yleisöpalautteen seuranta ja vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

8 5. YLEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TOIMINTAPERIAATTEET 69 5.1 Toiminnan kehittäminen 5.2 Riippumattomuus ja toimintaperiaatteet 5.3 Henkilöstön kehittäminen 5.4 Yhteiskuntavastuu Yle toiminnassa

6. YLEN RAHOITUS, KUSTANNUSRAKENNE JA HALLINTO 77 6.1 Ylen rahoitus ja tulot 6.2 Kustannusrakenteen kehitys ja kulut 6.3 Kustannukset sisältökokonaisuuksittain 6.3 Ylen hallinto ja organisaatio

LIITTEET Hallintoneuvoston ja hallituksen päätöksiä sekä jäsenet 84 Saamelaiskäräjien lausunto Sanastoa

9 10 Ylen julkisen palvelun 1 tehtävä ja strategia

Hallintoneuvosto hyväksyi Ylen talouden ja toiminnan suuntaviivat lähivuosille.

Ylen uusi strategia painottaa journalismin, kulttuurin, oppimisen ja urheilun merkitystä tarjonnassa.

Yle vahvistaa rooliaan digitalisoituvan media-alan edistäjänä.

1.1 YLEISRADION TEHTÄVÄ Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan 1.1 perusteet on määritelty Euroopan Uni- Yleisradion tehtävänä on tuoda moni- onin sopimuksissa. Amsterdamin pöy- puolinen ja kattava televisio- ja radio-oh- täkirjan (1997) mukaan julkinen yleis- jelmisto siihen liittyvine oheispalvelui- radiotoiminta liittyy suoraan jokaisen neen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. yhteiskunnan demokraattisiin, yhteiskun- Näitä ja muita julkiseen palveluun liitty- nallisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin samoin viä sisältöpalveluja voidaan tarjota kai- kuin tarpeeseen turvata viestinnän moni- kissa viestintäverkoissa valtakunnallisesti arvoisuus. ja alueellisesti. Julkisen palvelun tehtävä perustuu Yleisradiolakiin, jonka uudistus astui voimaan vuoden 2013 alussa eduskunnan 1.2 YLEN STRATEGISET 1.2 yksimielisellä päätöksellä. Samalla pää- LINJAUKSET JA TAVOITTEET tettiin uudesta Yle-veroon perustuvasta rahoitusmallista, joka korvasi aiemman Suomalaisten tapa käyttää mediasi- tv-lupamaksun (Laki yleisradioverosta sältöjä muuttuu yhä monimuotoisem- 484/2012). maksi. Samaan aikaan digitaalinen mur- Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan ros ja globalisaatio ovat käynnistäneet erityisenä tehtävänä on tukea kansanval- koko media-alalla rakennemuutoksen, taa, demokratiaa ja sananvapautta, vah- joka asettaa myös Ylen uuden tilanteen vistaa kansallista ja alueellista kulttuuria eteen. Muutos koskee niin mediankäyt- sekä huomioida tarjonnassa myös erityis- töä, jakelukanavia ja teknologioita kuin ryhmien ja vähemmistöjen tarpeet. tapoja, joilla mediasisältöjä ja -palveluja Julkisen palvelun yleisradiotoimintaa tuotetaan. harjoittavan tulee olla riippumaton poliit- Ylen on tärkeää pysyä muutoksen tisten, taloudellisten ja muiden eturyhmien vauhdissa mukana, jotta julkisen palve- vaikutuksesta, jotta ohjelmisto heijastaisi lun tarjonta säilyy kiinnostavana ja tavoit- monipuolisesti yhteiskunnassa vallitsevia taa suomalaiset tulevaisuudessakin. Ylellä erilaisia mielipiteitä ja arvostuksia. on keskeinen tehtävä luotettavan tiedon,

YLEISRADION TEHTÄVÄ Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan palveluja saamen, romanin ja tulee erityisesti: viittomakielellä sekä soveltuvin 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osin myös maan muiden kieli- osallistumismahdollisuuksia ryhmien kielellä; tarjoamalla monipuolisia tietoja, 5) tukea suvaitsevaisuutta ja mo- mielipiteitä ja keskusteluja sekä nikulttuurisuutta sekä huoleh- vuorovaikutusmahdollisuuksia; tia ohjelmatarjonnasta myös vä- 2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyt- hemmistö- ja erityisryhmille; tää kotimaista kulttuuria, taidet- 6) edistää kulttuurien vuorovai- ta ja virikkeellistä viihdettä; kutusta ja ylläpitää ulkomaille 3) ottaa ohjelmistossa huomioon suunnattua ohjelmatarjontaa; sivistys- ja tasa-arvonäkökoh- 7) välittää asetuksella tarkem- dat, tarjota mahdollisuus oppi- min säädettäviä viranomaistie- miseen ja itsensä kehittämiseen, dotuksia ja varautua televisio- painottaa lapsille ja nuorille ja radiotoiminnan hoitamiseen suunnattuja ohjelmistoja sekä poikkeusoloissa. tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa Laki Yleisradio Oy:sta, 7 §, yhtäläisin perustein suomen- ja Julkinen palvelu ruotsinkielistä väestöä, tuottaa

sivistyksen, yhteisten kokemusten, vuo- ansaintamalleja maailmanlaajuisessa ropuhelun ja kotimaisen kulttuurin tur- median murroksessa. Onnistunut rin- vaajana. Ylellä on suuri vastuu myös sisäl- nakkaiselo julkisen ja kaupallisen median löntuotannon ja luovan alan työllistäjänä välillä luo edellytyksiä monimuotoiselle ja sekä digitalisaation edistäjänä. Yhteis- laadukkaalle mediatarjonnalle Suomessa. kunnan pirstaloituminen ja globalisaatio Hallintoneuvosto hyväksyi marras- tuovat erityisiä haasteita. kuussa 2015 Ylen talouden ja toiminnan Ylen vahvuutena on hyvä yleisösuhde suuntaviivat lähivuosille. Ne ohjaavat Ylen ja yhteiskunnan arvostus julkisen palve- kehittämistä ja sisältävät tarkennuksia lun tehtävää kohtaan. Suomalaisten luot- painotuksiin, joilla Yle toteuttaa julki- tamus Yleä kohtaan on yhä korkealla, sen palvelun tehtäväänsä tulevina vuo- mutta mitä enemmän maailma ympä- sina. Hallintoneuvosto painottaa linjauk- rillä muuttuu, sitä haastavampaa Ylen sissaan Ylen yhteiskunnallista roolia ja on pysyä merkityksellisenä koko kansan arvoa yhteiskunnalle monipuolisten sisäl- mediayhtiönä. töjen ja palvelujen tuottajana. Julkinen keskustelu Ylen rahoituksesta ja tehtävästä on jatkunut samanaikaisesti, kun kaupallinen media etsii uusia

12 YLEN TALOUDEN JA TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT

1. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan lähtökohtana on vastata demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin.

Yle toteuttaa laadukkaasti tiedonvälitys-, sivistys- ja kulttuuritehtäväänsä ja tukee kaikkien osallisuutta yhteisiin kokemuksiin.

2. Yleisradion tehtävänä on tarjota koko kansalle monipuolisia sisältöjä tarkoituk- senmukaisilla jakeluteillä.

Yle palvelee koko väestöä ja tarjoaa laajaa sekä monipuolista palvelua tarkoituksenmu- kaisilla jakeluteillä julkisen palvelun tehtävänsä mukaisesti. Televisio- ja radiokanavien sekä Areenan kokonaisuutta tarkastellaan mediankäytön muutoksia, muuttuvaa audio- ja videotarjontaa sekä teräväpiirtosiirtymää vasten. Sisäl- töihin ja palveluihin käytettävä osuus resursseista kasvaa. Yle lisää panostuksia verkkoon sisällöissä, palveluissa ja jakelussa.

3. Yleisradio on riippumaton moniarvoisuuden heijastaja ja yhteiskunnallisen arvon tuottaja.

Yle palvelee väestön moninaisia mediankäytön tarpeita ja vahvistaa tarjonnallaan monimuotoista kuvaa muuttuvasta maailmasta ja yhteiskunnasta. Yle vahvistaa yhteiskunnallista rooliaan edistämällä digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia.

4. Yleisradio vaikuttaa toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä aktiivisesti omaa toimintaansa ja osaamistaan sekä yhteistyötä kumppaneiden kanssa.

Yle varmistaa että oman henkilökunnan osaaminen kehittyy vastaamaan ajan, erityisesti digitaalisuuden vaatimuksia ja hyödyntää aktiivisesti ulkopuolista osaamista. Yle pyrkii pitämään kotimaiset ohjelmahankinnat vähintään nykytasolla ja ostot ulkopuolisilta mediapalveluiden tuottajilta monipuolisina. Yle sujuvoittaa toimintaansa ja luo uutta työn tekemisen kulttuuria sekä irrottaa resursseja uuden tekemiseen.

5. Yleisradion talous pysyy tasapainossa.

Yle lisää taloudellista ja toiminnallista joustavuutta ja käyttää sille suunnattuja varoja tehokkaasti ja läpinäkyvästi.

13 Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä.

Marraskuussa Ylen hallitus hyväksyi Ylen sen ympäristön. Erityisen vastuun Yle uuden Suomalaisten keskellä -strategian, haluaa kantaa muun muassa mediatai- joka linjaa yhtiön toimintaa vuoteen tojen ja medialukutaidon kehittämisestä. 2020. Yle ennakoi uudessa strategias- Lapsille ja nuorille tuotetaan muuttuvaan saan radion ja television rajua muutosta mediankäyttöön soveltuvia uusia sisäl- lähivuosina. Strategian päivittäminen töjä. oli ajankohtaista, koska edellisen kau- Jatkossa Yle tarjoaa tv-sisältöjä yhä den tavoitteet päättyivät vuoden 2015 enemmän Yle Areenassa ja vie radion lopussa. nykyistä vahvemmin verkkoon. Ylen pyr- Uusi strategia painottaa julkisen pal- kimyksenä on myös parantaa verkkopal- velun yleisradiotoiminnan erityistä roo- velujensa käytettävyyttä eri tilanteissa ja lia journalismin, kulttuurin, oppimisen ja eri laitteilla. Perinteisten tv- ja radiokana- digitalisoituvan media-alan edistäjänä. vien merkitys säilyy silti vahvana, ja nii- Yle haluaa myös turvata urheilun lajikir- den sisältöjä Yle kehittää kerrontatapoja jon ja kansallisesti tärkeiden urheiluta- uudistamalla. pahtumien vapaan saatavuuden suoma- Samalla Yle jatkaa toimintansa mää- laisille. rätietoista ja rohkeaa uudistamista. Ylen visio on luoda tilaa erilaisille aja- Yhtiö on määritellyt strategisten tavoit- tuksille ja yhteisille kokemuksille ja tehdä teiden tueksi kahdeksan keskeistä kehit- Suomesta yhä parempi paikka elää. tämistavoitetta vuosille 2016–2020. Ne Yhtiön strategisten tavoitteiden mukai- liittyvät laadun vahvistamiseen, tele- set konkreettiset kehittämistavoitteet vision ja radion uudistamiseen, verk- asetetaan toiminnan vuosisuunnittelun kopalvelujen käyttökokemukseen sekä yhteydessä ja niiden edistymistä arvioi- tehokkaaseen toimintaan ja yhteistyö- daan vuosittain. hön kumppanien kanssa. Yhtiön kehit- Uuden strategian mukaisesti Yle pai- tämistä ja toimintaperiaatteita kuva- nottaa sisällöissä laatua määrän sijaan. taan tarkemmin luvussa 5. Yhtiö panostaa korkeatasoisen journalismin ja monipuolisen kulttuuritarjonnan rinnalla oppimisen sisältöihin ja rakentaa kaikenikäisille uudenlaisen oppimi-

14 YLEN STRATEGIA 2016–2020

MISSIO Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä.

VISIO Yle luo tilaa erilaisille ajatuksille ja yhteisille kokemuksille. Teemme Suomesta yhä paremman paikan elää. ARVOT Luotettavuus, riippumattomuus ja ihmisen arvostaminen.

TAVOITTEET Tavoitamme kaikki suomalaiset. Yle on henkilökohtaisesti tärkeä. Suomalaiset arvostavat Yleä.

15 16 Toimintaympäristön 2 muutoksia

Ylen nettomääräinen rahoitus oli 461,8 miljoonaa euroa vuonna 2015. Rahoitus säilyy edellisen vuoden tasolla.

Parlamentaarisen työryhmän selvitys Ylen tehtävästä ja rahoituksesta valmistuu kesällä 2016.

Mediankäyttö monipuolistuu ja kansainvälinen kaupallinen kilpailu etenkin internetpalveluissa kovenee.

2.1 MUUTOKSIA YLEISRADIOTA kilöllä. Tämä pienentää Yle-veron tuot- 2.1 KOSKEVAAN SÄÄNTELYYN toa vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa aiempaan verrattuna. Eduskunta päätti syksyllä 2015 bud- Liikenne- ja viestintäministeriö asetti jettikäsittelyn yhteydessä, ettei Ylen lokakuun lopussa 2015 parlamentaari- rahoitukseen tehdä Yle-lain mukaista sen työryhmän arvioimaan Ylen tehtävää indeksitarkistusta vuodelle 2016. Indek- ja rahoitusta. Työryhmän puheenjohta- sitarkistuksesta päätettiin luopua jo toi- jana toimii kansanedustaja Arto Satonen sena vuonna peräkkäin osana julkisten (kok.). Muut 11 jäsentä edustavat kaikkia menojen leikkauksia vaikeassa talousti- eduskuntapuolueita. lanteessa. Työryhmän tehtävänä on selvittää Ylen Ylen rahoitus vuodelle 2016 säilyi siten julkisen palvelun laajuutta, toteuttamis- samansuuruisena kuin kahtena edellisenä tapaa ja rahoituksen tasoa sekä arvioida, vuonna eli 508 miljoonassa eurossa. Yle miten eduskunnan omistajaohjaus Yleis- tilittää valtiolle tästä määrärahasta 10 radioon toteutetaan. Lisäksi työryhmä prosenttia arvonlisäveroa, jonka jälkeen arvioi Ylen asemaa ja merkitystä media- julkisen palvelun rahoitukseen Yle-verosta markkinoilla sekä yhtiön merkitystä jää noin 462 miljoonaa euroa. Indeksin demokratian, sananvapauden sekä vies- jäädytyspäätöksen mukaisesti valtion tinnän monipuolisuuden ja riippumatto- televisio- ja radiorahastosta annetun lain muuden kannalta. Työryhmän toimikausi 3 §:ää muutettiin väliaikaisesti vuoden kestää toukokuun 2016 loppuun. 2016 ajaksi. Mediamarkkinoiden toimintaedelly- Lakia yleisradioverosta muutettiin tyksiä LVM:n toimeksiannosta selvittä- siten, että vuoden 2016 alusta lähtien nyt työryhmä luovutti raporttinsa jou- yksityishenkilöt eivät maksa Yle-veroa, lukuussa 2015. Anssi Vanjoen johtama jos maksuunpantava määrä on alle 70 työryhmä esitti useita kevennyksiä euroa. Aiemmin pienin maksuraja oli 51 mediamarkkinoiden sääntelyyn alan toi- euroa. Muutoksen myötä Yle-veroa mak- mintaedellytysten parantamiseksi. Yleis- savien määrä väheni noin 300 000 hen- radiota koskien työryhmä esitti muun muassa, että julkisen palvelun tehtävät

17 tulisi määritellä nykyistä tarkemmin ja jakaistaoperaattoreita kohtelemaan kaik- että Ylen tulisi toimia kotimaisten tuo- kea internetliikennettä tasapuolisesti. tantojen jakeluyhtiönä ja osto-organisaa- Verkon avoimuuden taso säilyy EU-ase- tiona. Ylen tehtäviä arvioiva parlamen- tuksessa pääpiirteissään entisellään eikä taarinen työryhmä ottaa kantaa myös sääntelyn muutoksella ole merkittäviä Vanjoen ryhmän raporttiin. vaikutuksia mediasisältöjen tarjonnalle Viestintävirasto valvoo, että Yle nou- internetissä. dattaa toiminnassaan yleisradiolakia (pois Marraskuussa 2015 Kansainvälisen lukien 7 pykälässä mainitut julkisen palve- televiestintäliiton ITUn radioviestintä- lun tehtävät, jotka kuuluvat hallintoneu- konferenssissa käsiteltiin jälleen kiistel- voston toimivaltaan) sekä muuta radio- tyä UHF-taajuuksien jakoa. Suurin eri- ja tv-toimintaa koskevaa lainsäädäntöä. mielisyys koskee sitä, pitäisikö nykyään Vuonna 2015 Viestintävirasto katsoi Ylen vain tv-käytössä olevat UHF-taajuudet rikkoneen lain 12 pykälän mainonta- ja 470–694 MHz sallia myös langattomille sponsorointikieltoa kahdessa asiassa: laajakaistaverkoille. Suomen ehdottama • sponsoroitujen ohjelmien kieltoa Par- käyttömahdollisuuden laajentaminen ei tiomestari-ohjelmasarjan tuottamista edennyt Euroopassa. Muissa maanosissa koskevassa yhteistyössä langattoman laajakaistatekniikan käyttö • mainonnan lähettämisen kieltoa lin- näillä taajuuksilla tuli mahdolliseksi. keissä, jotka Yle oli sisällyttänyt verk- Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 kaksi kosivulleen. tekijänoikeuslain muutosta, joilla on vai- kutusta myös tv-yhtiöiden toimintaan. Kesäkuussa voimaan tulleet muutokset koskevat tv-ohjelmien verkkotallennusta 2.2 VIESTINTÄPOLITIIKKA JA ja must carry -siirtovelvoitteen piirissä 2.2 VIESTINNÄN SÄÄNTELY olevien kanavien edelleen lähettämistä. Lakimuutoksen jälkeen tallennuspalve- Vuoden 2015 alussa astui voimaan laaja lujen tarjoajat (teleoperaattorit) ja teki- viestintälainsäädännön kokonaisuudistus, jänoikeuksien haltijat voivat sopia tele- tietoyhteiskuntakaari. Uudistus kokosi visio-ohjelmien verkkotallennuksesta yhteen sähköisen viestinnän säädökset ja sopimuslisenssisäännöstä hyödyntäen. toi muutoksia viestintäpalvelujen käyttä- Tämä antoi jo markkinoilla olleille verk- jien oikeuksiin sekä uusia velvollisuuksia kotallennuspalveluille lakisääteisen poh- alan toimijoille. jan. Lakimuutoksen perusteella verkkotal- Viestintävirasto sai laajemmat valtuu- lennuspalveluista Kopiostolle maksettava det säännellä maanpäällisten tv- ja radio- tekijänoikeuskorvaus nosti joidenkin verkkojen lähetyspalvelujen hintoja, mikä verkkotallennuspalvelujen kuluttajahin- Ylen kannalta saattaa merkitä pienempiä toja vuoden 2015 aikana. antenniverkon jakelukustannuksia tule- Toinen muutos palautti kaapeli-tv-ope- vina vuosina. Uudessa laissa ja sen poh- raattoreille velvollisuuden maksaa tekijän- jalta annetuissa asetuksissa oli muitakin oikeuskorvauksia Kopiostolle niin sanotun Ylen kannalta tärkeitä säännöksiä, kuten must carry -siirtovelvoitteen piirissä ole- tiettyjen urheilutapahtumien säilyminen vien kanavien edelleen lähettämisestä. vapaasti vastaanotettavilla tv-kanavilla Kopiosto tilittää keräämänsä korvaukset sekä lastenohjelmia koskeva ohjelma- ja edustamilleen oikeudenhaltijoille. äänitekstitysvelvoite. Tietoyhteiskuntakaareen sisältyvä verkkoneutraliteettisäännös korvautuu huhtikuussa 2016 EU-asetuksen säännök- sellä. Verkkoneutraliteetti velvoittaa laa-

18 2.3 KAUPALLISET ja IL-TV. Netti-tv:n mainonta oli vuonna 2.3 MEDIAMARKKINAT 2015 kasvussa. Kaupallisessa radiossa keskittyminen Kaupalliset mediayhtiöt etsivät uusia on jatkunut. Suurimmat toimijat, Bauer ansaintamalleja globaalin kilpailun puris- Media ja Sanoma, keräävät yli kolme nel- tuksessa. jäsosaa mainosmyynnistä. Bauer Media Kaupallisten tv-yhtiöiden mainos- osti SBS Discoveryn radiokanavat keväällä myynti ja koko tilastoitu mediamainonta ja Novan loppuvuonna 2015. Kokonaisuu- vähenivät neljättä vuotta peräkkäin. Sen tena kaupallisen radion mainosmyynti sijaan verkkomainonnan osuus on edel- kasvoi toista vuotta peräkkäin edellisten leen kasvanut ja on jo ylittänyt tv-mai- vuosien laskun jälkeen ja oli lähes 60 mil- nonnan määrän. Vuonna 2015 koko tilas- joonaa euroa. toitu mediamainonta oli runsaat 1,1 Vapaasti vastaanotettavien mainosra- miljardia euroa, josta verkkomainonta hoitteisten televisiokanavien määrä nousi kattoi neljänneksen. 11:een, kun SBS Discovery käynnisti kol- Arvioiden mukaan Googlen osuus mannen kanavansa Friin huhtikuussa verkkomainonnasta oli noin 100 miljoo- 2015. MTV:n AVA ja Nelosen LIV kilpaile- naa euroa eli noin 9 prosenttia ja Face- vat entuudestaan samasta 25–44-vuoti- bookin noin 30 miljoonaa euroa. aiden naisten kohderyhmästä. Ylen kana- Mainosrahoitteisten mediapalvelu- vat mukaan lukien Suomessa on nyt 15 jen toimintaedellytyksiä muuttaa mai- valtakunnallista vapaasti vastaanotetta- nostilan myynnin automatisointi, joka vaa tv-kanavaa. on korvaamassa henkilötyönä tehtävää myyntiä. Kohdennettava ja massiiviseen käyttödataan perustuva verkkomainonta heikentää perinteisten sähköisten mai- 2.4 MEDIANKÄYTÖN JA nosvälineiden, radion ja television, kilpai- -TARJONNAN KEHITYS 2.4 luasetelmaa globaalien internetjättien, kuten Googlen ja Facebookin rinnalla. Televisiota katsotaan edelleen noin Sanomalehtien lisääntynyt verkkomai- kolme tuntia päivässä. Viimeisten 20 vuo- nonta ei korvaa painetun median mainos- den aikana päivittäinen television katse- myyntitulojen laskua. Maakuntalehtien luaika on kasvanut yli 40 minuutilla. Kat- tilannetta vaikeuttaa myös tilaajamää- selutottumukset kuitenkin muuttuvat ja rien lasku. sukupolvien väliset erot television käy- Maksullisten kansainvälisten verkko- tössä lisääntyvät. Yli 40-vuotiaat seuraa- videopalvelujen (kuten Netflix, HBO ja vat muita enemmän perinteisiä televisio- Viaplay) tilaajamäärä kasvoi edelleen jon- kanavia. kin verran. Tarkkoja tilastoja ei ole saa- Television katselussa, kuten muiden- tavilla, mutta yleisötutkimusten perus- kin mediasisältöjen kulutuksessa, yleistyy teella noin puoli miljoonaa kotitaloutta myös tapa seurata tarjontaa eri päätelait- eli joka viides tilaa ainakin ajoittain näitä teilla samanaikaisesti. Katsoja voi oheis- palveluja. Perinteisten maksu-tv-kana- näytön, kuten älypuhelimen tai tabletin vien tilaajamäärä on hieman korkeampi, avulla osallistua ohjelman sisältöön ja mutta laskusuunnassa. olla vuorovaikutuksessa muiden katso- Kansainvälisten maksullisten jien kanssa. Perinteisten kanavien veto- videopalveluiden ja kotimaisten tele- voima ja kilpailukyky perustuvat entistä visioyhtiöiden rinnalla lehtitalot ovat enemmän suorien ohjelmien ja tapahtu- perustaneet omia netti-tv-kanavia. Tun- mien varaan. netuimpia esimerkkejä ovat Helsingin Radiolla on edelleen vahva asema Sanomien HSTV ja iltapäivälehtien ISTV suomalaisten arjessa. Lähes kaikki suo-

19 malaiset kuuntelevat viikoittain radiota, velussaan. Myös Yle on tarjonnut näky- keskimäärin noin kolme tuntia päivässä. vyyttä e-urheilulle omilla kanavillaan. Valtaosa kuuntelee radiota perintei- Suuret kansainväliset toimijat, kuten sellä radiolaitteella, mutta varsinkin alle Facebook, ovat tarjonneet mediayhtiöille 30-vuotiaista entistä useampi älypuheli- uusia palveluja sisältöjen julkaisemiseen mella tai tietokoneella. yhteisöpalveluissa. Muun muassa The Verkon osuus erityisesti nuorten Times ja Bild käyttävät Facebookin uutta mediakäytössä jatkoi kasvuaan. Jo 46 pro- pika-artikkelijulkaisua. Myös useat ruot- sentille internetiä käyttävistä ja uutisia salaislehdet kertovat tehneensä sopimuk- seuraavista suomalaisista verkkomedia, sia Facebookin kanssa. Uutismedian riip- mukaan lukien sosiaalinen media ja blo- pumattomuuden kannalta voi olla uhka, git, oli pääasiallinen uutislähde. Nuorista jos Facebookin ja muiden globaalien jul- aikuisista verkkomediaa seuraa uutisläh- kaisualustojen suosio uutisten julkaisi- teenään valtaosa. Käytetyimmät verkon jana ohittaa mediayhtiöiden omat julkai- tv- ja videopalvelut alle 45-vuotiaiden sukanavat. keskuudessa olivat YouTube, Yle Areena, Katsomo, Netflix ja Ruutu. Alle 55-vuotiaat seuraavat uutisia eni- 2.5 ten verkossa. Uutiskäyttö on siirtymässä 2.5 MEDIATEKNOLOGIAN yhä vahvemmin mobiiliksi – vuonna 2015 KEHITYS jo puolet käytöstä tuli mobiililaitteilta – ja tämä kehitys jatkunee. Keskeisimmät teknologian kehitystä Kaupalliset mediayhtiöt ja muutkin ennakoivat ilmiöt liittyvät käyttöliitty- toimijat, kuten teleoperaattorit, ovat miin, automatisaatioon ja verkottumi- hakeneet uusia tapoja tarjota sisältöjä seen. Median käsittely siirtyy entistä kuluttajille. MTV on siirtänyt painopis- laajemmin verkon pilvipalveluihin. Käyt- tettä maksu-tv-kanavista maksullisiin tökokemuksen parantaminen on koti- nettivideopalveluihin. Nelonen Media maisten mediayritysten merkittävin puolestaan julkisti radiokanaviensa täy- kehittämiskohde kilpailussa globaaleja dennykseksi uuden Supla-suoratoistopal- mediapalveluja vastaan. velun, jossa voi kuunnella soittolistoja ja Alle 45-vuotiaista lähes kaikilla (94 valita audiosisältöjä. Teleoperaattoreista prosentilla) on käytössään älypuhelin. Elisa on ryhtynyt rahoittamaan muu- Henkilökohtaisten laitteiden yleistymi- tamia tv-tuotantoja Elisa Viihde-palve- nen on johtanut siihen, että yhdeksän luunsa draamasta stand up -komiikkaan. kymmenestä alle 45-vuotiaasta käyttää Sisältömarkkinointi eli kohderyhmän verkon palveluja useita kertoja päivässä. arvostaman sisällön tuottaminen kau- Pikaviestipalveluja älypuhelimella (kuten pallisista lähtökohdista nousi esille yhä WhatsApp, Snapchat) käyttää lähes puo- tärkeämpänä kaupallisen median tulon- let. Pikaviestipalvelut saattavatkin olla lähteenä, jolla mediayritykset pyrkivät kehittymässä keskeisiksi viestintä- ja korvaamaan supistuvaa mainostilamyyn- asiointikeskuksiksi. tiään. Esimerkiksi Kesko ilmoitti laajasta Mobiililaajakaistayhteyksien yleisty- ruoka-aiheisesta sisältömarkkinoinnin misen myötä videopalveluja käytetään yhteistyöstä Allerin kanssa. entistä enemmän henkilökohtaisilla lait- Nuorten miesten keskuudessa uudeksi teilla kodin ulkopuolella. Lisäksi käyttäjät kiinnostuksen kohteeksi on noussut elekt- tekevät lisääntyvässä määrin omia suoria roninen urheilu eli suoratoistolähetykset videolähetyksiä älypuhelimien sovelluk- videopelien kilpailullisesta pelaamisesta. silla (esimerkiksi Meerkat ja Periscope). Esimerkiksi Google esittää kansainvälistä Internetiin kytketty äly-tv tuo entistä kilpapelaamista YouTube Gaming -pal- suuremman valikoiman verkon tilausvi-

20 POHJOISMAISET MEDIA- JA MEDIAJAKELUYHTIÖT LIIKEVAIHDON MUKAAN 2014

mrd € Com Hem SVT/SR/UR5 0,5 0,9 Yle Sanoma 0,5 2 Otava 0,3 Alma Media Bonnier 0,3 2,6

SBS Discovery Nordic 6 MTG 0,6 2 Stampen Teracom 0,4 DR 0,5 0,6

JP/Politikens Hus Aller 7 0,4 0,6 TDC Television 8 0,6 Telenor Amedia Broadcast 4 0,6 1,1 Nordisk Film TV2 0,5 Egmont (Norway) 2 0,4 Schibsted Media Group NRK 2 0,7

Lähde: Nordicom

ERÄIDEN KANSAINVÄLISTEN INTERNETPALVELUYRITYSTEN LIIKE VAIHDON VERTAILU SUOMALAISIIN MEDIAYRITYKSIIN 2014

mrd € 9,0

4,1 3,1

1,1

FACEBOOK NETFLIX SUOMALAISET TWITTER MEDIAYHTIÖT YHTEENSÄ Lähde: Statista

21 MEDIAN TRENDIT

MEDIAN SÄÄNTELY • Perinteisen sähköisen median sääntelyä arvioidaan Suomessa ja muualla EU:ssa

MEDIATALOUS • Mainosmyynti vähenee • Verkkoanalytiikka mainonnan apuna • Internet-jättien verkkomainonta kasvaa • Verkkovideopalvelut nousussa • Lehtitaloille netti-tv-kanavia • Sisältömarkkinointi lisääntyy

MEDIANKÄYTTÖ JA -TARJONTA • Netti-tv:n katselu ja oheisnäytön käyttö lisääntyvät edelleen • Verkko tärkein uutislähde • Käyttäjien omat suorat videolähetykset älypuhelimilla

MEDIATEKNOLOGIA • Älypuhelimet käytössä valtaosalla suomalaisista • Pilvipalvelut laajenevat • Laajakaistayhteydet vahvistuvat • Broadcast-verkko säilyy tärkeänä • Mediapalveluja tuodaan uudenlaisiin käyttöliittymiin (keinotodellisuus, 360-videot, autot tulevaisuudessa)

22 deopalveluja eli VOD-palveluja olohuo- 2.6 YLEN JULKISEN PALVELU 2.6 neen isolle ruudulle. ROOLI Tabletit ja älypuhelimet eivät kuitenkaan ole vielä koko kansan laitteita. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan Laajakaistayhteyksien heikko laatu tehtävänä on tarjota palveluita yhtäläi- rajoittaa etenkin haja-asutusalueilla inter- sin ehdoin. Median ja yhteiskunnan muu- netin audiovisuaalisten palvelujen käyt- tokset haastavat julkisen palvelun yhti- töä osalla väestöstä. Ylen tehtävän ja öitä ympäri Eurooppaa. Useassa maassa tavoittavuuden kannalta broadcast-veron tehty tai on tekeillä selvityksiä yleisra- kot ovat siten yhä tärkeitä. dioyhtiöiden tehtävästä, rahoituksesta ja Audio on demand -kulutuksen osuus valvonnasta. radiokäytöstä kasvanee hitaasti. On epä- Lähiaikojen merkittävä kysymys on, varmaa, kuinka voimakkaasti yleisöjen miten julkisen palvelun perusajatuksen radiokäyttö siirtyy internetpohjaisiin pal- halutaan toteutuvan Suomessa. Julki- veluihin. ULA-radion roolia radiokana- nen palvelu on luotu osaksi tasa-arvoista vien jakelutienä on ajankohtaista arvioida eurooppalaista oikeusvaltiota, ei osaksi uudelleen vuonna 2018, kun ULA-verkko- muuta mediamarkkinaa. Kyse on täl- toimiluvat tulevat haettaviksi. Älytekno- löin yleisradiotoiminnan yhteiskunnalli- logian kehittyessä erilaisia mediapalve- sesta roolista kulttuurin, demokratian ja luja voidaan tuoda tulevaisuudessa myös median moninaisuuden kannalta, ei suh- uusille alustoille, kuten verkottuneisiin teessa mediamarkkinoihin. autoihin (Connected Car). Julkisen palvelun perusajatuksena on Uusista teknologioista runsaasti jul- tukea jokaisen tasavertaista osallisuutta kisuutta on saanut virtuaalitodellisuus. yhteiskunnan jäsenenä ja mediapalve- Esimerkiksi New York Times on kokeillut lujen käyttäjänä. Pirstoutuvassa ja glo- keinotodellisuusvideoita journalistisessa balisoituvassa maailmassa tämä tehtävä kerronnassaan Googlen Cardbord -kehi- korostuu entisestään. Samalla se on yleis- kolla. Ensi vaiheessa keinotodellisuusku- radiotoiminnalle kova haaste. Laaja teh- van esittämiseen suunniteltuja virtual tävä mahdollistaa sen, että Yle voi tarjota reality- eli VR-laseja hyödynnetään eni- mahdollisimman monelle osallisuuden ja ten tietokone- ja mobiilipeleissä, mutta näkyvyyden yhteisessä julkisuudessa. muutaman vuoden kuluessa ne saattavat Julkisen palvelun yleisradiotoimin- muodostua merkittäväksi journalistisen ja nalla on tehtävän, tarjonnan ja toimin- fiktiokerronnan välineeksi. nan kautta vaikutuksia, jotka ulottuvat Käyttäjädatan hyödyntäminen on yhä yhtiötä laajemmalle yhteiskuntaan. Niihin tärkeämpi kilpailukykytekijä kaupallisille kuuluu muun muassa kotimaisen kulttuu- mediayrityksille. Ylen palveluissa käyttä- rin ja digitalisoituvan luovan alan edistä- jätietoa kerätään paremman henkilökoh- minen, mikä tukee alan työllisyyttä ja luo taisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. edellytyksiä kotimaiselle sisällöntuotan- Siinäkin Yle katsoo, että myös julkisen nolle kiristyvässä kilpailutilanteessa. palvelun tarkoitus toteutuu eli tarjonta Kaikkien suomalaisten luottamuk- on kaikkien saatavilla. sen saavuttaminen on yhä haastavampaa sekin. Suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri on voimakkaassa murroksessa. Syksystä 2015 alkaen kasvanut maahan- muutto merkitsee akuuttia tarvetta maa- hanmuuttajien ja kantaväestön vuoropu- helun edistämiseen. Samalla voimistunee jo nähtävissä oleva kehitys, jossa osa suomalaisista hakeutuu valtamedian sijasta

23 vaihtoehtoisten tietolähteiden äärelle. dasta tarkastellaan myös BBC:n valvon- Kuitenkin suurin osa suomalaisista edel- taa, johon odotetaan muutoksia. lyttää laadukasta ja luotettavaa uutisoin- Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tia ja mediasisältöä. riippumattomuus on noussut esille myös yleiseurooppalaisella tasolla viimeksi Puo- lan uusien medialakien myötä. Ne tiuken- tavat hallituksen määräysvaltaa julkisen 2.7 EUROOPPALAISTEN palvelun mediayhtiöistä. Muun muassa 2.7 YLEISRADIOYHTIÖIDEN tästä syystä EU-komissio käynnisti selvi- KEHITYSLINJOJA tyksen siitä, rikkovatko Puolan hallituksen toimet EU:n oikeusvaltioperiaatetta. Vuoropuhelua julkisen palvelun yleisra- Julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden diotoiminnasta ja sen rahoituksesta ei rahoitusjärjestelmien muutoksista on käydä ainoastaan Suomessa. Median tehty päätöksiä Italiassa ja Sveitsissä. raju murros, lisääntyvä globaali kilpailu ja Italiassa tv-lupamaksu peritään heinä- muuttuva mediankäyttö lisäävät paineita kuusta 2016 alkaen sähkölaskun yhtey- myös julkisen yleisradiotoiminnan arvi- dessä ja samalla maksettava summa ale- ointiin, muun muassa vaikutuksiin media- nee. Sveitsissä on kansanäänestyksellä markkinoilla. Eurooppalaisen keskustelun päätetty korvata radio- ja tv-lupamaksu keskiössä on varsinkin julkisen palvelun mediamaksulla, joka kohdistuu miltei uutistoiminta verkossa. kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin. Uuden BBC:n kymmenvuotinen lupakirja järjestelmän on tarkoitus astua voimaan umpeutuu vuonna 2016. Uuden lupakir- vuonna 2019. jan tärkeimpänä päämääränä on taata Norjassa, Ruotsissa ja Britanniassa jul- yhtiön riippumattomuus. Tästä lähtökoh- kistettiin selvityksiä yleisradiotoiminnan

LAITTEIDEN YLEISYYS KOTITALOUKSISSA (15–74-VUOTIAAT) % 100 � Tv 80 � Tietokone � Älypuhelin 60 � Tabletti � Tallentava 40 digiboksi � Äly-tv 20 � Puettava tietotekniikka 0 2011 2015 2012 2013 2014 2010

Lähde: Tilastokeskus

24 vaikutuksista mediamarkkinoihin. Selvi- LÄHTEET tykset eivät anna tukea sille, että julkisella palvelulla olisi merkittäviä kielteisiä vaiku- • IAB Finland ry tuksia, pikemminkin päinvastoin. • Mainonnan Neuvottelukunta Norjassa todettiin muun muassa, ettei • TNS Gallup Oy yleisradioyhtiö NRK:n alueellinen ja pai- • Elisa kallinen uutistarjonta verkossa ole mui- • Finnpanel den mediatoimijoiden kova kilpailija, • MTV vaan myötävaikuttaa monipuolisempaan • Uutismedia verkossa 2015, kokonaistarjontaan. Valtakunnallisia ver- Reuters Institute Digital News Report – kon uutis- ja ajankohtaispalveluja kos- Suomen maaraportti keva tarkastelu oli samansuuntainen. Sen • Mary Meekers internet trends report mukaan ei voida juurikaan osoittaa, että • Toimintaympäristökatsaukset, Yle verkkopalvelu nrk.no läsnäolollaan vähen- • Viestintävirasto täisi muiden toimijoiden mahdollisuuk- • Konkurransemessige virkninger av noen sia periä maksuja sisällöistään. Toisessa utvalgte NRK-tjenester. Samfunns- raportissa todettiin, että julkisen palvelun og næringslivsforskning AS. Rapport tarjoamat toimitukselliset uutis- ja muut 02/2015. verkkopalvelut eivät vähennä kaupallisten • Fortrenger eller forsterker verkkopalveluiden käyttöä. allmennkringkasterne. En analyse Ruotsissa tehdyn selvityksen mukaan av samvariasjonen mellom eniten mediamarkkinoihin vaikutta- allmennkringkastere og andre mediers vat digitalisaatio ja globalisaatio. Julki- nettsatsinger. Utarbeidet for NRK. sen palvelun vaikutus on pohjimmiltaan OE rapport nr 2015-2. myönteinen, mutta myös joitakin kilpai- • Utveckling och påverkan i allmänhetens luasetelmaan liittyviä kielteisiä vaikutuk- tjänst. Myndigheten för radio och tv. sia esiintyy, mikä on odotettua ja kuuluu Dnr 13/03001 och 14/01248. järjestelmään. • Response to the Department for Culture, Britanniassa todettiin, ettei BBC:n Media and Sport’s Charter Review sisältötarjonnan voida osoittaa vaikutta- consultation. Technical Annex B: Market neen kaupallisen television katseluun ja Impact. BBC Trust. October 2015 tuloihin eikä paikallislehdistön lukemi- seen tai tuloihin.

25 26 Ylen sisällöt ja palvelut 3

Yle kehittää television ja radion kerrontatapoja ja panostaa Yle Areenan uudistamiseen.

Erityis- ja vähemmistöryhmät huomioitiin ohjelmistossa monin tavoin. Yle on parantanut palvelujensa esteettömyyttä näkö- ja kuulovammaisille.

Ylen julkisen palvelun tarjonta televisiossa on LVM:n selvityksen mukaan erittäin monipuolista.

Valtaosa suomalaisista käyttää yhä Ylen män itse ja vastaavasti hankki niitä perinteisiä radio- ja televisiosisältöjä. enemmän kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä. Mediankäytön muuttuessa Yle on kui- Muilta yhtiöiltä ostettiin etenkin niin tenkin siirtänyt julkaisun ja sisältöjen sanotuille kriittisille kohderyhmille, kuten kehittämisessä painopistettä verkkoon. nuorille, suunnattuja sisältöjä. Televisio- ja radiotoiminta on silti pysy- Vuoden aikana Yle käynnisti mer- nyt vahvana kerrontaa ja toimintatapoja kittävän uudistustyön Yle Areenan pal- uudistaen. velukokonaisuuden rakentamiseksi. Eri julkaisuvälineiden – radion, tele- Pyrkimyksenä on laajentaa Areenan vision ja verkon – raja-aidat madaltu- audiovisuaalista tarjontaa, kehittää pake- vat, kun mediankäyttö monipuolistuu toituja sisältökokonaisuuksia ja paran- ja sisältöjä ja palveluja käytetään monin taa käyttökokemusta. Rekisteröitymällä eri tavoin omien mieltymysten mukaan. ja käyttämällä Yle Tunnusta sisältöjä voi Monivälineellisyys ja transmediaisuus katsoa ja kuunnella personoidusti, omien ovat siksi yhä keskeisempi osa Ylen sisäl- käyttömieltymysten mukaan. Yle Tunnus töjen ja julkaisujen suunnittelua. tarjoaa kotimaisen vaihtoehdon kirjau- tumiseen useaan palveluun. Tavoitteena on, että Yle Tunnusta käyttää miljoona suomalaista. Vuoden 2015 loppuun men- 3.1 YLEN JULKAISUT RADIOSSA, nessä tunnuksia oli avattu noin 150 000. 3.1 TELEVISIOSSA JA VERKOSSA Verkkokehityksen tueksi Yle on panostanut avoimien rajapintojen, metatie- Vuonna 2015 Ylen tuottaman sisällön ja don ja data-analytiikan kehittämiseen. Ylen julkaisemien radio- ja televisio-oh- Videojulkaisemisen uuden teknisen alus- jelmien määrässä ei tapahtunut merkit- tan käyttöönotto aloitettiin loppuvuonna. täviä muutoksia. Verkossa kävijämäärät Uudistuksia ja ohjelmiston hienosää- jatkoivat edelleen kasvuaan. Yle Areena töä jatkettiin myös radio- ja televisiokana- lisäsi suosiotaan, joskin sen käytön kasvu villa. Niistä merkittävimpänä Yle uudisti pysähtyi vuoden aikana. Radio Suomen ohjelmistoa ja monipuo- Yle teki sisältöjä jonkin verran vähem- listi sen musiikkiprofiilia. Samalla alueel

27 Yle julkaisee ohjelmia ja palveluja kuudella valtakunnallisella FM-radiokanavalla ja digi- taalisina radiopalveluina sekä neljällä tv-kanavalla ja verkossa.

YLEN TV-KANAVAT

• Yle TV 1 – uutis-, ajankohtais- ja asiaohjelmien kanava • Yle TV2 – erityisesti lasten, nuorten ja perheiden kanava • Yle Teema – kulttuurin, historian ja tieteen kanava • Yle Fem – kattava ohjelmisto suomenruotsalaisille sekä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta tarjonnasta kiinnostuneille (lisäksi SVT Worldin ohjelmistoa edelleen- lähetyksinä) • Kaikki neljä tv-kanavaa on saatavilla myös HD:na eli teräväpiirtona

YLEN RADIOKANAVAT JA -PALVELUT

• Yle Radio 1 – kulttuurin ja klassisen musiikin kanava • Yle Radio Suomi – uutis-, ajankohtais- ja alueohjelmien kanava • YleX – populaarikulttuurin kanava • Yle Puhe – puhekanava, joka lähettää myös tapahtumaurheilua • Yle Radio Vega – ruotsinkielisten uutisten, alueiden, kulttuurin, urheilun ja ajankohtaisohjelmien kanava • Yle X3M – ruotsinkielinen nuorisokanava • Yle Mondo – monikielinen digitaalinen radiopalvelu tv-lähetysverkossa (analogisena pääkaupunkiseudulla) • Yle Klassinen – klassista musiikkia tauotta, digitaalinen radiopalvelu tv-lähetysver- kossa • Yle Sámi Radio – kolmisaamenkielinen kanava pohjoisessa

YLEN VERKKOPALVELUT

• Yle Areena – radio- ja televisio-ohjelmien tallenteita, ennakkolähetyksiä sekä Ylen radio- ja tv-kanavat suoratoistona • Yle Uutiset – uutiset, urheilu ja sää • Yle.fi – verkkopalvelu yhteisille sisällöille. Lapsille aktivoivia ja osallistavia palveluja. Yle Oppimisen sisältöjä sekä opetuskäyttöön että itseopiskeluun • Svenska.yle.fi – ruotsinkielinen vastaava verkkopalvelu, sisältää myös lapsille suunnatun BUU-kokonaisuuden sekä oppimisen sisällöt • Yle teksti-tv/Yle text-tv – uutisia, urheilua ja ohjelmatiedot • Yle Sápmi – sisältöjä kolmella saamenkielellä

28 listen lähetysten aikaa pidennettiin. uusiakin yhteistyömuotoja avautuu, ja Uudistuksella yhtiö pyrkii lisäämään Yle Yle toteutti ensimmäisen yhteistuotan- Radio Suomen kiinnostavuutta erityisesti non Elisan kanssa. 45–59-vuotiaiden ja naisten keskuudessa. Merkittävänä päänavauksena Yle solmi Nuorten musiikkikanavan YleX:n verk- vuoden mittaisen sopimuksen kansain- kopalvelun uudistuksella Yle on vahvista- välisen Vice Median kanssa. Sopimus tuo nut monimediaista ja yhteisöllistä otetta uuden sukupolven laatudokumentteja ja nuorista yleisöistä. journalismia Yle Areenaan ja Yle TV2:lle Televisiokanavien keskinäistä työn- ensimmäisenä yleisradioyhtiönä Euroo- jakoa tarkennettiin edelleen. Yle TV1 passa. Uutena palveluna Yle julkisti alku- erottuu uutis-, ajankohtais- ja asiaohjel- syksystä etupäässä nuorille suunnatun miston kanavana, joka tarjoaa tärkeät val- kansalaismedia Yle FOLKin, joka toimii takunnalliset tapahtumat. Yle TV2 vah- alustana itse tehdyille videosisällöille ja visti usean vuoden kehityksen jälkeen tarjoaa niille myös pienrahoitusta. asemaansa alle 45-vuotiaiden monipuo- Ylen kansallisesti arvokkaiden arkisto- lisena palveluna. Erityisesti uudistunut aineistojen digitointi eteni suunnitellusti, draama-, komedia- ja tunnefaktaohjel- ja Yle avasi verkon kautta lisää arkisto-oh- misto löysi yleisönsä. Samalla kanava kir- jelmia yleisölle. Uusien sopimusratkai- kasti rooliaan urheilun ja muun viihteelli- sujen myötä kokonaisia musiikkiohjel- sen live-tuotannon pääkanavana. mia julkaistiin Elävään arkistoon, muun Radio-, televisio- ja verkkotarjonnan muassa takavuosien suositut Hittimit- suunnittelu perustuu välinerajat ylittä- tarit ja Lista Top 40 -ohjelmat. Lisäksi vään yhteistyöhön, niin sanottuun koko- pieni määrä valokuvia, videoita ja äänite- naisjulkaisumalliin, sekä entistä monipuo- hosteita on julkaistu avoimella lisenssillä, lisempaan asiakasanalytiikkaan. Yle on mikä mahdollistaa niiden vapaan hyödyn- uudistanut asiakkuusmittauksen mene- tämisen maailmanlaajuisesti. telmiä ja osallistunut aktiivisesti kansalli- Markkinointia tehtiin määrällisesti seen yhteistyöhön muiden mediatalojen vähemmän, mutta isompina kokonai- kanssa vertailukelpoisten mittaustapo- suuksina, ennen muuta Ylen kannalta jen kehittämiseksi. Uusilla työkaluilla on kriittisten yleisöjen saavuttamiseksi. Eri- parannettu myös sosiaalisen median käy- tyisesti panostettiin sosiaalisen median tön reaaliaikaisen mittaamisen laatua. ja vuorovaikutuksen kautta tapahtuvaan Mediankäytön muutos ja sisältöjen markkinointiin, mikä osoittautui tehok- julkaiseminen eri jakelualustoilla edel- kaaksi. lyttävät nykyistä joustavampia esitys oikeussopimuksia. Vuoden 2015 aikana Yle neuvotteli keskeisten kansainvälisten ohjelmahankintojen sopimukset moni- 3.2. YLEN TARJONTA 3.2 mediaiseen julkaisuun paremmin sovel- SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN tuviksi. Yle jatkaa muun muassa BBC:n suomalaisena pääkumppanina tulevina- Ylen sisältöjä hallitaan seitsemällä sisältö- kin vuosina. kokonaisuudella: uutiset, ajankohtaisoh- Kaupallisten ja kansainvälisesti toi- jelmat, urheilu, asia, kulttuuri ja viihde, mivien verkkotelevisiopalveluiden kasvu draama sekä lapset ja nuoret. on kiristänyt kilpailua sisältömarkkinoilla Ylen televisiokanavilla suurimman etenkin sarjamuotoisten ohjelmien koh- sisältökokonaisuuden muodostavat asia- dalla. Tämän seurauksena Yle ei pystynyt ohjelmat ja draama. Niiden jälkeen tule- jatkamaan sopimustaan HBO:n kanssa, vat kulttuuri ja viihde, uutiset ja ajan- joka rakentaa omaa kilpailevaa jakelu- kohtaisohjelmat. Asiaohjelmien osuus oli kanavaa myös Pohjoismaissa. Toisaalta vuonna 2015 lähes kolmannes tv-tarjon-

29 SISÄLTÖKOKONAISUUKSIEN OSUUDET TELEVISION OHJELMATUNNEISTA 2015, YHTEENSÄ 18 956 TUNTIA

% � Uutiset � Urheilu � Ajankohtaiset � Asia � Kulttuuri ja viihde � Draama � Lapset ja nuoret

TV-LÄHETYKSET VUONNA 2015 JA MUUTOS VUODESTA 2014

• Ohjelmatunnit: 18 956 tuntia (+447 tuntia). Luku sisältää maanpäälliset lähetykset, ei kuitenkaan HD-lähetyksiä, SVT Worldia eikä rinnakkaisia aluelähetyksiä. • Kaikki ohjelmatunnit: 19 246 (+392 tuntia). Luku sisältää myös rinnakkaiset aluelähetykset. • Kotimaiset ensilähetykset: 4 931 tuntia. Luku sisältää myös kansainväliseen signaaliin perustuvat urheiluohjelmat, joissa on mukana vähintään selostus- tai studio-osuus. • Kotimaisuusaste 50 % (-2 prosenttiyksikköä) • Eurooppalaisuusaste: 87 % (+1 prosenttiyksikkö) • Yle Fem: 2 433 tuntia (-199 tuntia).

YLE AREENAN TV-OHJELMATALLENTEIDEN JA SUORIEN TV-LÄHETYSTEN TUNTIMÄÄRÄT 2007–2015

� Tv-ohjelmat tallenteina Yle Areenassa � Suorat tv-lähetykset

30 SISÄLTÖKOKONAISUUKSIEN OSUUDET RADION OHJELMATUNNEISTA 2015, YHTEENSÄ 47 207 TUNTIA

1 % 5 4 � Uutiset � Urheilu 22 � Ajankohtaiset � Asia 55 � Kulttuuri ja viihde 13 � Draama � Lapset ja nuoret

Radion tunneissa ovat mukana kaikki valtakunnalliset lähetykset ja rinnakkaisista maa- kunta- ja aluelähetyksistä yksi lähetys eli ns. alueikkuna. Luku ei sisällä saamenkielisiä lähetyksiä, Yle Mondoa eikä Yle Klassista – eikä niin ikään toisilta radiokanavilta lainattua ohjelmaa.

RADIOLÄHETYKSET VUONNA 2015 JA MUUTOS VUODESTA 2014

• Lähetysaika: 105 937 tuntia (+183 tuntia). • Ohjelmatunnit: 96 896 (+2 457 tuntia). Luku ei sisällä toisilta radiokanavilta lainattua ohjelmaa. • Ohjelmatunnit, analogiset: 91 016 tuntia (+2 531 tuntia), digitaaliset (Yle Klassinen): 5 881 tuntia (-72 tuntia). • Svenska Ylen ohjelmatunnit: 18 020 tuntia (+46 tuntia). • Valtakunnalliset ohjelmatunnit: 44 619 tuntia (-247 tuntia), joista 85 % oli ensilähetyk- siä (-1 prosenttiyksikkö). • Alueelliset ohjelmatunnit: 35 682 tuntia (+2 707 tuntia), josta ruotsinkielisiä 3 482 tuntia. • Saamenkieliset ohjelmatunnit: 1 954 tuntia (+ 66 tuntia). • Yle Mondon ohjelmatunnit: 8 760 tuntia (+4 tuntia). • Valtakunnallisen ohjelmiston musiikkipitoisuus: 49 % (-1 prosenttiyksikköä).

nasta eli edellisvuotta korkeampi. Draa- Toiseksi eniten radiossa on ajankohtai- man osuus pysyi ennallaan. Kulttuurin ja sohjelmia, joiden osuus oli runsas viiden- viihteen osuus kasvoi prosenttiyksiköllä, nes tarjonnasta. Lasten radio-ohjelmia kun taas lasten ja nuorten ohjelmien ja Yle tarjoaa pääosin verkossa. uutisten osuus laski saman verran. Asia- ohjelmia lukuun ottamatta muutokset edellisvuoteen verrattuna ovat pieniä. UUTISET JA AJANKOHTAISTOIMINTA Radiokanavilla on eniten kulttuuria ja viihdettä. Tämä liittyy radion musiikkipi- Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vuotta toisuuteen, joka on kokonaisuudessaan leimasivat eduskuntavaalit ja suuret koti- lähes puolet ohjelmatunneista. Kulttuu- maiset ja kansainväliset uutistapahtumat. rin ja viihteen osuus kuitenkin väheni hie- Kansalaisten lisääntynyt kiinnostus yhteis- man vuonna 2015, kun taas asiaohjelmia kunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin näkyi oli radiossakin edellisvuotta enemmän. myös Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien

31 YLE AREENASSA SAATAVILLA OLLEET VIDEOT SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN 2015

% � Uutiset � Urheilu � Ajankohtaiset � Asia � Kulttuuri ja viihde � Draama � Lapset ja nuoret

YLEN VERKKOSISÄLTÖJÄ 2015

• Yle Areena, audiot: 32 783 tuntia • Yle Areena, videot: 14 920 tuntia • Artikkelit: uutiset, ajankohtaiset, alueet, urheilu ja erityisuutiset noin 127 000 kpl, josta ruotsinkielisiä noin 31 000 kpl • Artikkelit: muu verkkojournalismi ja verkkosisällöt, kuten lapset, oppiminen, kulttuuri ja draama, noin 12 000 kpl, josta ruotsinkielisiä noin 6 000 artikkelia

YLE ELÄVÄ ARKISTO – YLE ARKIVET 31.12.2015

• videot: 24 535 kpl, 3 957 tuntia (2015: +1 383 kpl, +366 tuntia) • audiot 6 860 kpl, 2 094 tuntia (2015: +184 kpl, +83 tuntia) • tausta-artikkeleja 12 500 kpl (2015: noin +500 kpl) • Elävä arkisto -nettiradiossa yhteensä 8 760 tuntia arkistouusintoja

katsojamäärissä televisiossa: Yle TV1:n pää- desta: ne olivat tärkein uutislähde 37 pro- uutislähetyksen katsojamäärä nousi tois- sentille suomalaisista. (Lähde: Yle, Uutis- tuvasti yli miljoonan. Verkossa Ylen uutis- arvostukset 2015, Taloustutkimus). sivuston kävijämäärä kasvoi 15 prosenttia, Yle otti käyttöön uutis- ja ajankohtais- hieman edellisvuosia hitaammin. Yle oli toiminnan uuden toimintamallin helmi- useimpina viikkoina Suomen kolmanneksi kuussa. Sen myötä toimitusten ja toimit- seuratuin uutissivusto verkossa Ilta-Sano- tajien työnjakoa täsmennettiin niin, että mien ja Iltalehden jälkeen. journalismissa on mahdollisuus erikoistua Suomalaisten luottamus Ylen uutistoi- ja keskittyä syvällisemmin eri aihealueisiin, mintaan vahvistui entisestään. Uutisar- panostaa laadukkaisiin verkkosisältöihin ja vostuksia selvittävässä tutkimuksessa 92 reagoida nopeasti ajankohtaisiin uutista- prosenttia suomalaisista ilmoitti luotta- pahtumiin. Yksikön journalistisia resursseja vansa Ylen uutisiin vähintään melko pal- jouduttiin leikkaamaan erityisesti Pasilan jon, 50 prosenttia erittäin paljon. Puolet uutis- ja ajankohtaistoimituksissa. suomalaisista piti jotakin Ylen uutispal- Ylen ensimmäinen personoitu uutis- velua tärkeimpänä uutislähteenään. Ylen sovellus, Uutisvahti, palkittiin Grand tv-uutisten asema vahvistui edellisvuo- One -kilpailussa Suomessa muun

32 muassa parhaana mobiilipalveluna ja aloittivat Lapin ja Pirkanmaan uutiset, parhaana kuluttajille suunnattuna verk- kun Hämeen ja Pohjois-Suomen uutiset kopalveluna. jaettiin kahdeksi uutisalueeksi. Uudistuk- Vuoden 2015 onnistuneisiin avauk- sen myötä Ylen alueellisten tv-uutisten siin kuuluu myös uusi kokeellinen, nuo- määrä nousi kymmeneen. rille aikuisille suunnattu ajankohtaiskon- Alueellisten tv-uutisten studiotuotan- septi Kioski. Se hyödyntää monipuolisesti non keskittäminen avasi mahdollisuuden sosiaalista mediaa ja tuottaa Yle TV2:n tehdä entistä kohdennetumpia tv-uuti- keski-iltaan puoli tuntia ajankohtaisoh- sia. Tällä hetkellä Tampereella Mediapolik- jelmaa joka arkipäivä. Kioskin konseptia sessa tehdään alueellisia uutislähetyksiä uudistettiin ensimmäisen toimintavuo- yhdeksälle alueelle. Uudenmaan uutiset den aikana kaksi kertaa. tehdään Pasilassa. Vuoden aikana Yle teki päätöksen Keskittäminen on vapauttanut toi- Ajankohtaisen kakkosen ja ajankohtais- mittajia alueilla tekemään journalistista dokumentti Silminnäkijän lopettamisesta perustyötä. Alueiden uudessa toimintavuoden 2016 kuluessa. Niiden tilalle suun- mallissa yhtenä keskeisenä tavoitteena niteltiin korvaavat uudet ohjelmat, Yle on, että toimittajat pääsisivät entistä TV1:llä nähtävä uudistunut A-Studio sekä useammin kentälle ihmisten pariin. Tampereelta tuotettava ajankohtaiskes- Aluetoimituksilla on journalistinen kustelu Perjantai. valta ja vastuu uutislähetysten sisällöistä. Ylen kaikkien alueellisten tv-uutis- Tampereella Mediapoliksessa keskitytään ten studiolähetykset keskitettiin Tampe- lähetysten viimeistelyyn ja laadukkaa- reen Mediapolikseen. Tämä tehosti tuo- seen juontamiseen. Viisihenkisessä ydin- tantoa ja vapautti resursseja kahteen tiimissä on kolme pääjuontajaa ja kaksi uuteen alueuutislähetykseen. Uusina pääohjaajaa.

Kioskin 13-henkinen toimitus tekee uutis- ja ajankohtaissisältöjä kaikilta elämänalueilta Yle TV2:een ja verkkoon, erityisesti sosiaaliseen mediaan, pääkohderyhmänään nuoret. Kuva: Laura Pohjavirta/Yle Kuvapalvelu

33 YLEN ALUETOIMITUKSET

INARI

� Suomenkielinen toimitus � Ruotsinkielinen toimitus ROVANIEMI � Suomen- ja ruotsinkielinen toimitus � Saamenkielinen toimitus KEMI

OULU KAJAANI KOKKOLA

PIETARSAARI VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU KRISTIINANKAUPUNKI JYVÄSKYLÄ TAMPERE MIKKELI PORI LAHTI LAPPEENRANTA HÄMEENLINNA KOUVOLA TURKU KOTKA TAMMISAARI PORVOO HELSINKI

Ylen kirjeenvaihtajat maailmalla • 11 kirjeenvaihtajaa ja 12 avustajaa • Ateena, Berliini, Bryssel, Lontoo, Madrid, Manila, Moskova, New York, Nürnberg, Pariisi, Peking, Pietari, Riika, Rooma, Tallinna, Tukholma ja Washington

Urheilun suurimpia tapahtumia olivat ottelut Ylellä jatkuvat. Olympialaisten yleisurheilun MM-kisat Pekingissä ja Kon- Euroopan televisiointioikeudet sen sijaan tiolahdella järjestetyt ampumahiihdon siirtyvät Kansainvälisen Olympiakomi- MM-kisat, joiden kansainvälisestä tele- tean päätöksellä Discovery-yhtiölle vuo- visioinnista Yle vastasi. Urheilun televi- desta 2018 lähtien. siointi-oikeuksista solmittiin merkittävä Toimintavuoden aikana Yle kehitti yhteistyösopimus Suomen jääkiekkoliiton uusia palveluja urheilusta kiinnostu- kanssa. Kolmivuotinen sopimus palaut- neille, muun muassa Talvikisaputken, taa kaikki kiekkomaajoukkueiden ottelut joka niputti talviurheilulajien arvoki- takaisin Ylen kanaville, miesten MM-kisat yhdeksi kokonaisuudeksi ja nosti soja ja World Cupia lukuun ottamatta. Yle myös pienten lajien tv-näkyvyyttä. televisioi vuoden lopussa muun muassa Verkossa Talvikisaputken kävijämää- menestyksekkäät nuorten jääkiekon rät olivat edelliseen verrattuna kaksin- MM-kisat Helsingissä. kertaiset. Radiossa Yle Puheella alkoi Myös jalkapallon Mestarien Liigan pilottina Urheiluilta, joka esittelee

34 urheilun puheenaiheita, ilmiöitä ja eri pistettä siirrettiin televisioilmaisusta lajeja arki-iltaisin. Television Urheiluvii- nopeasti muuttuvaan verkkojourna- konlopun kehitystyö jatkui. lismiin. Toimittajat eri puolilta yhtiötä Loppuvuonna Yle pilotoi ensimmäistä ovat perehtyneet muun muassa ohjel- personoitua, uuden käyttökokemuksen mointiin journalismin työkaluna. Vuo- tarjoavaa urheilupalvelua, joka julkiste- den 2015 alussa perustettiin Luovien taan vuonna 2016. sisältöjen ja Julkaisujen yhteinen Trans- medialabra. Sen tavoitteena on vahvistaa kaikkia verkon, television ja radion LUOVAT SISÄLLÖT yhdistäviä projekteja tarjoamalla koulutusta, tuotekehitystukea sekä demo- ja Luovat sisällöt panostaa sisältöjen jatku- testausresursseja. vaan laadun parantamiseen sekä moni- ja Draamasisältöjen tuotekehityksessä transmediaisen kerronnan ja asiakkuus- painopiste on ollut kotimaisissa rikos- ja tiedon kehittämiseen. Yle on tehnyt muu- ihmisuhdesarjoissa. Tavoitteena on kehit- tamien tuotantojen verran vähemmän tää alan kotimaista osaamista ja avata asiaa, draamaa ja kulttuuria ja hankki- tietä kansainvälisille markkinoille. Uusista nut ulkopuolelta etenkin alle 40-vuoti- yhteishankkeista ovat esimerkkinä muun aille kohderyhmille suunnattuja sisältöjä muassa Omin Silmin -projekti monikult- yhtiön tavoitteiden mukaisesti. tuurisen fiktion vahvistamiseksi sekä Cri- Yle Asian, Yle Kulttuurin ja viihteen me-projekti suomalaisen rikosdraaman sekä Yle Draaman sisältöjä on johdettu kehittämiseksi. Molempiin osallistui kär- vuoden 2015 alusta lähtien sisältökoko- kipään freelance-käsikirjoittajia. naisuuksina yli välinerajojen. Tämä sel- Vuonna 2016 Luovat sisällöt panostaa keyttää omien tuotantojen ja kotimaisten kehitystyössä featureosaamiseen, joka on hankintasisältöjen työnjakoa ja koordi- tavoitteena nostaa kansainväliselle huip- naatiota. Lasten ja nuorten sisällöissä putasolle. Myös verkkokäsikirjoittamisen näin on toimittu jo aiemminkin. ja -tuottamisen sekä koodauksen panos- Henkilöstön koulutuksessa painotuksia jatketaan.

Kolmiosainen draamasarja Punainen kolmio Yle TV1:ssä kuvaa Suomen sota-ajan historiaa Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon rakkaustarinan kautta. Kuvassa Vappu Nalbantoglu ja Eero Aho. Kuva: Anne Hämäläinen/Yle Kuvapalvelu

35 Asiasisältöjen osuus Ylen tarjonnassa Marja Hintikka Live -asiaviihdeshow, joka on ollut aiempien vuosien tapaan vahva. pureutuu lapsiperheiden arkeen. Hyvin Oman tuotannon ohella Yle ostaa asiasi- menestyneitä, jatkoa saaneita sarjoja oli- sältöjä paljon myös kotimaisilta tuotan- vat muun muassa Docventuresin kolmas toyhtiöiltä, joten genre on merkittävässä tuotantokausi sekä tv-reality-sarjat Latela roolissa audiovisuaalisen alan kehittäjänä. ja Ylen oma tuotanto Kandit. Ylen omien asiasisältöjen kehityksessä Syksyllä valmistui tilausohjelmahan- painottuvat oppiminen, keskusteluohjel- kintana kolmiosainen luontodokumentti- mat, tutkiva journalismi, terveys, tiede, sarja Selkämeri, josta on tehty myös kan- historia, yhteiskunnalliset reality-sarjat, sainväliseen myyntiin tarkoitettu versio. dokumentit ja isot tapahtumalliset tuo- Yle Draama sai vuonna 2015 osakseen tannot. Hankinnat keskittyvät nuorille laajaa huomiota kotimaassa. Draamasi- suunnattuihin monimediaisiin reality-sar- sällöt onnistuivat television ja radion rin- joihin, television elämäntapa- ja hyvin- nalla tavoittamaan Ylelle vaativia koh- vointisisältöihin sekä luontosarjoihin ja deryhmiä Yle Areenassa. Radiodraaman -dokumentteihin. tarjonnassa vakiintuneet ohjelmat ja Verkkosisältöjen rinnalla Ylen perin- kuunnelmat Tohtori Raimosta Pikkujuttui- teiset viikoittaiset radio- ja tv-ohjelmat hin ja lasten kuunnelmista Alivaltiosihtee- tavoittivat edelleen hyvin yleisöä. Esimer- riin tavoittivat hyvin yleisöä. Merkkitapa- kiksi Arto Nyberg -show, Puoli Seitsemän, ukseksi noussut, islamin uskoa valottanut Kuningaskuluttaja, Akuutti ja MOT ovat Koraanin luenta herätti laajaa kansainvä- saaneet säännöllisesti 400 000 - 600 000 listäkin kiinnostusta. katsojaa. Kotimaisen draaman myyntiponnis- Hankintalinjauksilla ja monimediaisilla telut jatkuivat kovassa kansainvälisessä sisällöillään Yle on tavoittanut lisää vaa- kilpailussa. Yle teki päätöksen rikossarja tivia, alle 40-vuotiaita yleisöjä. Vuoden Telluksen toisesta tuotantokaudesta osin 2015 suurimpiin avauksiin kuuluu ruuh- kansainvälisen kiinnostuksen vauhditta- kavuosia eläville aikuisille suunnattu, Ylen mana. Sarjaa esitetään Saksassa, Ruot- omana tuotantona tehty, transmediainen sissa ja Norjassa. Saksalainen ZDF Enter-

Rikossarja Tellus kertoo nuorten ekoaktivistien ryhmästä, ympäristötietoisuudesta ja terrorismista. Sarjaa on esitetty Euroopan maiden lisäksi laajasti myös Latinalaisessa Amerikassa. Kuva: Jussi Nahkuri/Yle Kuvapalvelu

36 prises on ostanut sarjan ensimmäisen nettuja taiteilijoita musiikista kuvataitee- kauden myyntioikeudet ja lähtee osa- seen, historiaa ja ajankohtaisia puheen- tuottajaksi toiselle tuotantokaudelle. aiheita sekä uusia kulttuurin ilmiöitä ja Päivittäissarja Uusi Päivä on jatkanut tekijöitä elektronisesta musiikista e-ur- vakiintuneen kohderyhmänsä suosikki- heiluun eli videopelien kilpapelaamiseen. ohjelmana. Verkkosisältöjä television rin- Yle välitti edellisvuoden tapaan suo- nalla hyödyntävä konsepti on herättä- rana tai tallenteina musiikkikilpailujen, nyt kiinnostusta ulkomailla, ja esimerkiksi Radion Sinfoniaorkesterin, Tangomarkki- saksalainen tuotantoyhtiö on kiinnostu- noiden ja pop- ja jazzfestivaalien konsert- nut formaatin lisensoinnista. teja. Niihin liitettiin uusia monimediaisia, Tilausohjelmista suuria katsojamää- verkon vuorovaikutteisuutta hyödyntä- riä kerännyt sairaalasarja Syke jatkaa kol- viä sisältöjä. Vuoden merkkitapauksiin mannelle tuotantokaudelle. Formaat- kuului Uuden Musiikin Kilpailu, jonka voit- tia kuvataan uudelleen myös Ruotsissa. tajana kehitysvammaisten punkyhtye Muita tilausdraaman onnistumisia koti- Pertti Kurikan Nimipäivät nousi ilmiöksi maassa olivat muun muassa perhedraa- myös Eurovision laulukilpailuissa. Rau- man ja rikosdraaman hybridi Koukussa ja hassa-sarja toi eturivin pop-tähtiä intii- sketsisarja Siskonpeti. misti studioyleisön keskelle ja Jare vs. Loppuvuonna Yle toi ohjelmistoon Cheek -dokumentti saavutti poikkeuksel- omana tuotantonaan toisen maailman- lista huomiota julkisuudessa. sodan ympärille sijoittuvan historiallisen Menestyneitä tv-viihdeohjelmia olivat draaman Punainen Kolmio, joka kertoo poliittiset satiirit, kuten Noin viikon uuti- Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon suhteesta set, Yle Leaks ja Uutisvuoto sekä stand- kommunistipuolueen kuohunnassa. up-kykyjä esittelevä Naurun tasapaino, Yle Kulttuuri ja viihde toteutti vuo- jolla oli katsojia keskimäärin puoli mil- den aikana lukuisia radion, television ja joonaa. Hankintaohjelmista Ylen kanssa verkon yhdistäviä sisältökokonaisuuksia yhteistyössä kehitetty Suomi Love oli ja uudisti kulttuurijournalismia. Yle toi ensimmäisen kauden tavoin menestys ja laajalla kulttuuritarjonnallaan esiin tun- tavoitti erityisesti alle 45-vuotiaita seu-

Uuden musiikin kilpailussa valitaan Suomen edustaja Euroviisuihin. Vuonna 2015 UMK-finaalin voitti punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät. Kuva: Tiia Santavirta/Yle Kuvapalvelu

37 raajia. Musiikkiviihdeohjelman formaatti masta ympärivuotiseksi ja julkaisee sisäl- on myyty kahteen maahan, Belgiaan ja töjä verkossa joka päivä. Näin Yle vastaa Viroon. nuorten ja lasten mediankäytön muutok- Sibelius-juhlavuosi näkyi ja kuului laa- seen, joka on siirtynyt yhä vahvemmin jasti Ylen kanavilla. Monivuotinen suur- uusille päätelaitteille ja verkkoon. hanke säveltäjämestarin sinfonioiden Lastenohjelmat Yle TV2:lla, Yle Aree- tallentamisesta ja taustoittamisesta hui- nassa ja uudessa Lasten Areenassa ovat pentui televisiosarjaan. Taltiointiyhteistyö edelleen hyvin arvostettuja sekä lasten Kansallisoopperan kanssa alkoi tammi- että vanhempien keskuudessa. Yli 90 pro- kuussa, kun Kullervo-baletti televisioitiin senttia suomalaisista pienten lasten van- suorana lähetyksenä. hemmista pitää Pikku Kakkosen sisältöä Sibelius-juhlavuosi antoi vahvan lei- turvallisena ja lapsia arvostavana. Verk- mansa RSO:n toiminnalle. Sibelius, Lintu kopalvelujen rinnalla tv-lähetystä katsoi ja RSO -sarja esitettiin televisiossa, ja yhä viikoittain kolme neljästä 3–6-vuoti- orkesteri teki näyttävän Sibelius-kiertu- aista lapsista. een Japaniin sekä Tukholman Sibelius-fes- Lastenohjelma Ryhmä Hau oli Yle tivaalille. Areena katsotuin ohjelma. Areenaan on Kantaesityksinä esitettiin teoksia tuotettu myös uusia lasten viittomakie- muun muassa Seppo Pohjolalta, Antti lisiä ohjelmia. Lisäksi ohjelmatekstityk- Auviselta ja Aulis Salliselta sekä Suomen siä tarjottiin ensimmäistä kertaa vuoden ensiesityksinä muun muassa Kaija Saa- alusta myös lasten ohjelmiin. riahon, Magnus Lindbergin ja Sebastian Vuonna 2015 käynnistyi Pikku Kakko- Fagerlundin uutta tuotantoa. Helsingin sen ja BUU-klubbenin yhteinen verkko- juhlaviikkojen kanssa tuotettiin yhteis- ja mobiilipalvelujen uudistustyö, jonka työssä Alban Bergin ooppera Wozzeck. avulla lapset pääsevät leikkimään kehit- Yle Lapset ja nuoret julkaisi uuden täviä verkko- ja sovellusleikkejä sekä suo- Lasten Areena -palvelun ja käynnisti Pikku meksi että ruotsiksi. Koululaisille ryh- Kakkosen radioaseman verkossa. Nuor- dyttiin suunnittelemaan uutta, muun tenohjelma Summeri laajeni kesäohjel- muassa koodausta opettavaa transme-

Osana Sibeliuksen 150-vuotisjuhlan ohjelmistoa Yle televisioi suorana lähetyksenä Kansallisoopperasta Tero Saarisen koreografioiman suurteoksen Kullervo. Nimiroolissa esiintyi baritoni Ville Rusanen. Kuva: Sakari Viika

38 diaista konseptia. Molemmat palvelut jul- käyttö kasvaa eniten verkossa. Yle Arenan kaistaan vuonna 2016. -palvelun ja uudistuneen Svenska.yle.fi Yle Lapset ja nuoret tuotti ohjelmia ja -verkkosivuston yhteenlaskettu päivittäi- formaatteja myös kansainvälisille markki- nen kävijämäärä nousi sataantuhanteen. noille. Vuoden 2016 markkinoille on val- Kasvua edellisvuodesta oli 18 prosenttia. mistumassa kouluikäisille tarkoitettu rea- Yle Fem -kanava tavoitti päivittäin litydraama Viisikko (Young Heroes of the yhtä paljon katsojia kuin edellisvuonna. Baltic Sea). Kansainvälisessä myynnissä Samoin Yle Radio Vegan ja Yle X3M:n ovat parhaillaan animaatiosarjat Albi ja tavoittavuudet pysyivät samalla tasolla. Råtta Booris sekä lasten draamat Ihan Vuonna 2016 Radio Vega käy läpi suuren sama ja #lovemilla. Formaatteina ovat tar- uudistuksen. jolla Unelmien koulukuva ja Ystäväni hevo- Svenska Yle on painottanut sisällöis- nen. sään entistä enemmän moni- ja trans- mediaisuutta sekä kehittänyt verkko- ja mobiilipalveluja. Tavoitteena on sekä vas- SVENSKA YLE tata median käyttötapojen muutoksiin että tavoittaa yleisöjä, joilla ei ole vahvaa Ylen ruotsinkielisen julkisen palvelun suhdetta Yleen. Yhteistyötä eri toimitus- arvostus on pysynyt Suomen ruotsinkie- ten välillä on lisätty. listen ja kaksikielisten keskuudessa kor- Yhteistyön tuloksena on syntynyt kealla. Yle saa yhteiskunnallisesta merki- useita onnistuneita sisältöhankkeita, tyksestään arvosanan 9 asteikolla 1–10. kuten ratkaisukeskeinen #fixa-konsepti, Pienestä notkahduksesta huolimatta tutkivaa journalismia ja datajournalis- Suomen ruotsinkielinen ja kaksikieli- mia verkossa. Paljon mediahuomiota sai nen väestö pitää Yleä erityisen tärkeänä muun muassa transmediainen Menolippu yhteiskunnassa ja katsoo Ylen onnistu- Eurooppaan, joka toteutettiin Svenska neen hyvin julkisen palvelun tehtäväs- Ylen, uutisten ja Kioskin yhteistyönä. sään. Kokonaisuus käsitteli ajankohtaista pako- Svenska Ylen tuottaman sisällön laiskysymystä ja sisälsi kaksi tv-doku-

Menolippu Eurooppaan käsitteli ajankohtaisia aiheita, pakolaisuutta ja ihmissalakuljetusta, kaksikielise- nä kokonaisuutena tv:n, radion, verkon ja toritapahtuman keinoin. Kuva: Sami Liljeblad ja Jyrki Valkama/Yle Kuvapalvelu

39 menttia, vuorokauden mittaisen suoran kielisiä uutis-, ajankohtais- ja kulttuurisi- lähetyksen ja yleisötapahtuman Vaasan sältöjä sekä lasten- ja nuortenohjelmia ja torilla sekä aiheeseen liittyvää verkko- ja hengellisiä sisältöjä kaikilla kolmella saa- radiosisältöä. men kielellä radioon, televisioon ja verk- Eduskuntavaalit olivat kevään 2015 kosivuille. Yle Sápmilla on oma radio- suuri ponnistus. Vaaligallerian ehdokas- kanava, Yle Sámi Radio, nelikielinen haastatteluja tehtiin molemmilla koti- verkkopalvelu sekä televisiossa lastenoh- maisilla kielillä. Myös vaalikone ja vaa- jelma ja kaksi tv-uutislähetystä. Kaikki li-illan tulospalvelu tehtiin yhteistyössä sisällöt löytyvät myös Yle Areenasta. valtakunnallisten ja alueellisten toimitus- Yle Sápmi on Suomen kattavin ja tär- ten kanssa. Innovaationa syntyi ehdok- kein saamenkielinen uutispalvelu. Yle kaiden poliittista arvomaailmaa kuvaava Sápmi luo arvoa yhteiskuntaan kerto- nelikenttä sekä ruotsiksi että suomeksi. malla saamelaisyhteisön elämästä ja Urheiluvuoden kohokohtia olivat jää- ilmiöistä sekä vahvistamalla saamelais- kiekon MM-kisat Tsekissä. Niitä käsitel- ten kieli- ja kulttuuriperinnettä. Yle Sápmi leet suorat chat-keskustelut olivat ylei- tuottaa suurimman osan sisällöistään sömenestys, vaikka Ylellä ei ollut kisojen saamen kielillä ja poikkeaa näin muista lähetysoikeuksia. Myös perinteinen koulu- pohjoismaisista saamen toimituksista, jen viestikilpailu Stafettkarnevalen kuului jotka julkaisevat esimerkiksi verkkouutisia vuoden suurimpiin yhteistyöhankkeisiin. pääosin valtakielillä ruotsiksi ja norjaksi. Fakta och fiktion on panostanut vuo- Saamenkielisistä lähtökohdistaan huo- rovaikutukseen yleisöjen kanssa muun limatta toimitus pyrkii käsittelemään muassa terveyteen ja elämäntapoihin liit- valitsemiaan aiheita monipuolisesti eri tyvissä sisällöissä. Osallistava #inödochlust näkökulmista ja tuomaan yhteiskunnalli- keskittyi avioliittoon ja avioeroihin, ja seen keskusteluun useita ääniä, eri kielillä. #hurmårdu kannusti puhumaan mielenter- Yle Sápmin työn lähtökohtana ovat veydestä. Tutkivan journalismin hankkeissa Ylen arvot ja strategia. Lisäksi Yle Sáp- on pureuduttu muun muassa työttömyy- mia ohjaavat yhteispohjoismaiset saa- teen ja verkkokiusaamiseen. men uutisarvot – luotettavuus, rohkeus, Lasten ja nuorten panostukset pai- yleisön palveleminen ja saamelaisuus nottuvat etenkin verkkoon ja sosiaali- – sekä uutisvisio, jonka mukaan Ođđa- seen mediaan. Perheen pienimmille tar- sat on tärkein lähde sille, mitä Saamen- koitettu BUU-klubben uudistui ja laajeni maassa ja muilla alkuperäiskansojen alu- Lasten Areenassa. Junioreille suunnattu eilla tapahtuu. sisältö siirtyi televisiossa Hajbo-verkko- konaisuuteen. Vuonna 2016 Svenska Yle Yle Sápmin motto on Saamelaisten ääni tuottaa uutta ajankohtaissisältöä lapsille. – Sámi jietna: • monipuolisten, laadukkaiden, ajankohtaisten ja merkityksellisten sisältöjen tarjoaja kaikille saamelaisille sopivissa 3.3 SAAMENKIELISET PALVELUT välineissä 3.3 • luotettava, rohkea, nopea ja riippuma- Ylen saamenkielinen toimitus Inarissa ton keskustelunavaaja saamelaisnäkö- toteuttaa saamenkielisen julkisen palve- kulmasta lun tehtävää. Yle Sápmi on yksi uutis- ja • saamen kielten, kulttuurin ja identitee- ajankohtaistoiminnan aluetoimituksista, tin vahvistaja mutta se kurkottaa saamelaisalueen ulko- • Saamenmaan paras osaaja media- puolelle ja palvelee ympäri Suomea asu- alalla ja halutuin työpaikka. vaa saamelaisyhteisöä. Toimitus tuottaa arkipäivisin saamen- Yle Sápmin välineistä verkkosivu on tär-

40 kein uutiskanava. Televisio avaa ikkunan sia videoita, joilla Yle Sápmin toimitta- saamelaismaailmaan tarjoten elämyk- jat haastattelivat vaalien ehdokkaita saa- siä ja radio on tärkein kielenelvytysväline meksi tai suomeksi. Videot tekstitettiin etenkin vähemmistösaamenkielille. suomeksi tai pohjoissaameksi pohjois- Ylen saamenkielisen toimituksen vuo- maista yleisöä varten. Verkossa julkaistiin den tärkein projekti olivat toimituksen nelikielinen Saamen vaalikone. tuottamat uudenlaiset saamenkieliset Saamelaiskäräjien vaaleissa lokakuussa vaalipalvelut saamelaiskäräjävaaleihin 2015 oli mukana 36 ehdokasta. Heistä 30 syksyllä 2015. Palveluiden tavoitteena oli ehdokasta tuli Vaaligallerian videohaas- tukea saamelaista demokratiaa ja tarjota tatteluihin. Saamen vaalikoneen täytti tietoa saamelaiskäräjävaaleista ja saame- 34 ehdokasta. laispolitiikan ajankohtaisista aiheista kai- Ensimmäistä kertaa Saamelaiskärä- kille kiinnostuneille kolmella saamen kie- jävaalien historiassa äänestäjillä oli käy- lellä ja suomeksi. tössään näin kattavasti tietoa ehdokkai- Yle Sápmi tuotti syksyn vaaleihin saa- den näkemyksistä. Vaalipalvelut olivatkin men- ja suomenkielisen Vaaligallerian ja menestys: Saamen vaaligallerian videoita Vaalikoneen. Syksyllä 2015 kulttuurikes- katsottiin yhteensä noin 12 000 kertaa ja kus Sajoksessa nauhoitettiin Saamen vaa- vaalikonetta käytettiin noin 2 000 kertaa. ligalleria kolmella saamen kielellä Ylen Äänestäjiä vaaleissa oli noin 5 900. euro- ja eduskuntavaalien tapaan. Yle Yle Sápmin vuotta varjostivat Inarin Areenassa julkaistiin 4 minuutin mittai- toimitustalossa alkuvuonna ilmenneet

YLE SÁPMIN TUOTTAMAT TV-OHJELMATUNNIT 2011–2015

, 7.12.2015 lähtien klo 15.15

41 sisäilmaongelmat. Mittausten ja remont- Ne mahdollistivat tunnelmien välittä- tien ajan eli suurimman osan vuodesta, miseen hyvin erilaisista saamelaista- toimitus toimi useissa eri väistötiloissa pahtumista. Kaupunkisaamelaisista Inarissa ja Utsjoella. Osa televisiotiimistä juttuja teki viikoittain Helsingissä työs- työskenteli loppuvuoden Tampereen kennellyt freelancer-toimittaja. Mediapoliksessa. Vuoden mittaan palve- • Lasten tv-ohjelma Unna Junnán toi- luita niin radiossa, verkossa kuin tv:ssä- mintaedellytykset pysyivät ennal- kin jouduttiin väliaikaisesti vähentämään, laan. Unna Junná tuotti vuonna 2015 jotta perustehtävä ja tv-lähetykset voi- yhteensä 30 osaa ohjelmaa kolmella tiin varmistaa. Kehitystyö kuitenkin jat- saamen kielellä eli saman verran kuin kui ongelmista huolimatta. edellisvuonna. Kaikki jaksot ovat näh- • Verkkosivujen lukijamäärä kasvoi edel- tävillä Yle Areenassa. Alustavasti suun- leen voimakkaasti. Vuonna 2015 Yle niteltu oma verkkosivu ei edennyt. Sápmin verkkosivuja luettiin hieman yli • Nuorten aikuisten radio-ohjelma 25 000 selaimelta viikossa, kun edelli- Sohkaršohkka jatkui kuten ennen- senä vuonna vastaava luku oli 14 000. kin. Toimittajat tuottivat viikoittaisen Käyntien määrä on kymmenkertaistu- radio-ohjelman lisäksi myös sosiaalisen nut neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 median sisältöä, kuten videoita festi- se oli 5 700 ja sitä edeltäneenä vuonna vaaleilta ja tapahtumista. Vakiokaartin 1 900 selainta viikossa. lisäksi mukana oli uusia harjoittelijoita • Uutena palveluna tehtiin useita saa- ja avustajia kolmella saamen kielellä. menkielisiä liveseurantoja suurten saa- Sohkkaršohkka on Yle Sápmin tärkeä melaislakiesitysten käsittelystä. Tämä radiokehityslaboratorio. tarkoitti sitä, että Yle Sápmin toimit- • Vuoden 2015 pyrittiin käynnistä- taja kirjoitti hetki hetkeltä -artikkeleita mään laaja Yle Sámi Radion arkis- verkkosivuilla ja Twitterissä saame- ton digitoimisprojekti, mutta rahoi- laiskäräjien ratkaisevista kokouksista, tuksen saaminen ei ollut vieläkään eduskunnan istunnoista ja muista mahdollista. Arkisto sisältää mittaa- keskeisistä tapahtumista. Niissä jul- mattoman arvokasta kulttuurista kaistiin myös kuvia ja videoita paikan materiaalia 1970-luvulta lähtien kol- päältä. Seuranta-artikkelit olivat hyvin mella Suomessa puhutulla saamen suosittuja. Ne olivat erityisen tärkeitä kielellä. Digitointityö ja saamenkielisen siinä vaiheessa, kun Saamelaiskäräjien Elävän Arkiston rakentaminen on aloi- kokouksia ei vielä ollut mahdollista tettu tammikuussa 2016 ja se rahoi- seurata suorina verkkolähetyksinä. tetaan nykyisestä budjetista vähentä- Artikkeleiden kautta kaikki saamen mällä radiotuotantoa. Saamenkielinen kieltä ymmärtävät pääsivät kuitenkin Elävä Arkisto avataan saamelaisten seuraamaan saamelaiskäräjien ratkai- kansallispäivänä 2017, kun Suomi täyt- sevien kokouksien kulkua joko reaaliai- tää 100 vuotta ja Yle Sápmi 70 vuotta. kaisesti tai jälkeenpäin. Tuolloin tulee myös kuluneeksi 100 • Vuoden 2013 lopussa aloitetut Ylen vuotta saamelaisten ensimmäisestä omat saamenkieliset tv-uutiset vakiin- pohjoismaisesta kokoontumisesta. nuttivat paikkansa. Yle Ođđasatilla oli vuonna 2015 edelleen keskimäärin 100 000 katsojaa päivässä. Yle Ođđa- YLE SÁPMIN OHJELMATUNNIT sat ylsi vuotuisen saamelaisen journa- 2011–2015 listipalkinnon finaaliin 2015. • Mobiiliteknologian ja satelliittiauton Yle Sápmin ohjelma-aika radiossa säilyi käyttäminen vakiinnuttivat paikkansa ennallaan, mutta suorien radiolähetysten osana liikkuvaa työtä ympäri Suomea. määrää jouduttiin väistötiloissa toimimi-

42 YLE SÁMI RADION OHJELMATUNNIT 2011–2015 h

Vuosina 2014–2015 pohjois-, inarin- ja koltansaamen osuuksia ei ole eritelty

YLE SÁPMIN VERKKOSIVUSTON VIIKOITTAISET KÄVIJÄMÄÄRÄT 2012–2015*

25 000 25 000 selainta

20 000

15 000 14 000

10 000

5 700 *) Vuoden 2011 lukuja ei saa- 5 000 tavilla. Noin 90 prosenttia Yle 1 900 Sápmin verkkojutuista on tuotettu saamen kielillä. Lisäksi 0 artikkeleita on suomeksi. 2012 2013 2014 2015

43 sen vuoksi vähentämään. Loppuvuonna tukea kaikkien tasavertaista osallisuutta omassa radiotuotannossa oli tauko, ja sen yhteiskuntaan ja siitä käytävään keskus- tilalla lähetettiin pohjoismaista saamen teluun sekä yhteisiin kokemuksiin. radio-ohjelmaa. Hallintoneuvoston vahvistamat talou- Eri saamenkielisten radiosisältöjen den ja toiminnan suuntaviivat sekä tuntimääräistä osuutta ei voi tarkkaan Ylen uusi strategia tähdentävät Ylen eritellä, sillä kaikkia kolmea saamen kieltä roolia koko väestön mediasisältöjen ja kuullaan ohjelmavirrassa päivän aikana ja -palvelujen tarjoajana. Ylen kuuluu tar- niitä käytetään juontokielinä joka päivä. jota palveluja myös erityisryhmille, joille Kolmen saamen kielen suhteellinen osuus mediatarjontaa on vain vähän eikä sen on pysynyt suunnilleen ennallaan. tuottaminen muutoin ole kaupallisesti Yle Ođđasat -lähetyksen tuntimäärä kannattavaa. nousi, kun ohjelmaa alettiin uusia. Erityisryhmille ja muille vähemmis- töille tuotettavat sisällöt ja palvelut edis- tävät kohderyhmänsä ohella myös muun väestön ymmärrystä vähemmistöjen ase- 3.4 PALVELUT ERITYISRYHMILLE masta ja luovat edellytyksiä keskinäiseen 3.4 JA MUILLE VÄHEMMISTÖILLE vuoropuheluun. Hallintoneuvoston linja- uksissa on nostettu esille muun muassa Laki antaa Ylelle tehtäviä, jotka liittyvät Ylen rooli riippumattomana moniarvoi- tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja kult- suuden heijastajana, jonka tavoitteena on tuurien välisen vuorovaikutuksen edis- vahvistaa monimuotoista kuvaa muuttu- tämiseen. Julkisen palvelun tehtävänä on vasta maailmasta ja yhteiskunnasta.

Uutis- ja ajankohtaisohjelma Kioskin perjantai-iltojen sarjassa Mamu-Suomi-mamu Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf pohtivat, mitä suomalaisuus on. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski/Yle Kuvapalvelu

44 Monimuotoisuus Ylen tarjonnassa lellä, latinaksi, selkosuomeksi ja viittoma- tarkoittaa sitä, että erilaiset ihmiset kielellä. tulevat tasavertaisina huomioiduksi • Romano Mirits – Romanihelmiä – Ylen sisällöissä ja palveluissa – myös tiistaisin Yle Radio1:ssä. Viisitoista- erilaisista taustoista tulevat, kieli- ja minuuttinen ohjelma sisältää ajan- kulttuurivähemmistöt, ikäryhmät, pai- kohtaista asiaa romaneista sekä kalliset yhteisöt, elämäntapojen kirjo romaninkieliset uutiset. ja aistivamman tai muun toimintara- • Yle News – englanninkieliset uutiset: joitteen takia heikommassa asemassa Yle TV1, Yle Radio 1 ja Yle Mondo olevat. • Novosti Yle – venäjänkieliset uuti- Eri kieli-, kulttuuri- ja etnisiin ryhmiin set: Yle TV1, Yle Radio Suomi. Kohde- kuuluvien ihmisten kokemuksia palve- ryhmänä Suomessa asuvat venäläiset lutarjonnasta ja sen kehittämistarpeista sekä venäjän kielestä kiinnostuneet. kuullaan vuosittain. Ylen tavoitteena on, Tekstitys myös suomeksi. että vähemmistö- ja erityisryhmien edus- • Nuntii latini – uutisia latinaksi: tajat ovat esillä Ylen sisällöissä nykyistä Yle Radio 1 enemmän osallistujina, asiantuntijoina ja Kuulovammaisia varten Yle lähettää päi- tekijöinä samalla, kun monikulttuurisuu- vittäin viittomakieliset tv-uutiset sekä teen liittyviä teemoja ja näkökulmia tuo- sunnuntaisin koosteen viikon tärkeim- daan esille. mistä tapahtumista. Viittomakielellä Lastenohjelmissa monikulttuurisuus välitetään lisäksi eduskunnan kyselytun- on määritelty erityiseksi ohjelman- nit sekä vaaliohjelmia. Vuonna 2015 Yle teossa huomioitavaksi näkökulmaksi. tuotti viittomakielellä muun muassa Itse- Ohjelmistossa on sisältöjä, joissa poh- näisyyspäivän vastaanoton, joulurauhan ditaan erilaisuutta ja toisten hyväk- julistuksen ja suuren vaalikeskustelun. symistä lasten näkökulmasta. Lasten Yle on muutoinkin lisännyt viittomakieli- ja nuorten sisältöjä kehitetään paljon siä ohjelmia kuulovammaisille, kuten viit- myös yhteistyössä lasten ja nuorten tomakielisiä satuja lapsille Yle Areenaan. parissa toimivien järjestöjen ja kasva- Uutena avauksena syksyllä 2015 Yle tusalan ammattilaisten kanssa. Nuor- aloitti Pressiklubin lähetykset viittoma- ten suosimassa Summeri-ohjelmassa on kielellä sunnuntaisin Yle TV1:ssä. Ohjel- esiintyjinä ja juontajina maahanmuutta- mat ovat nähtävillä myös Yle Areenassa. jataustaisia tekijöitä. Yle Oppiminen on Lisäksi loppuvuonna kuvattiin tilausoh- vuoden 2015 aikana tuottanut verkko- jelmahankintana uusi kuusiosainen viit- sivuilleen sisältöjä muun muassa maa- tomakielinen sarja Jarkko ja kuuro Ame- hanmuuttajille kielen oppimiseen ja rikka, joka esitetään keväällä 2016. kotoutumisen edistämiseksi. Yle uutiset selkosuomeksi palvelee Yle Puheen suosittu Ali & Husu ja Kios- heitä, joilla on vaikeuksia puheen tai kir- kin perjantaina TV2:ssa nähtävä Mustan joitetun tekstin ymmärtämisessä. Selko- Barbaarin ja Prinssi Jusufin juontama uutisia kuuntelevat muun muassa monet sarja Mamu-Suomi-mamu ovat esimerk- vanhukset. Niistä on myös hyötyä suo- kejä ohjelmista, jotka ovat saavuttaneet mea opiskeleville maahanmuuttajille ja monipuolisen yleisön. Ohjelmissa käsitel- ulkomaalaisille. Selkouutiset lähetetään lään Suomessa pitkään asuneiden maa- Yle Radio Suomessa iltaisin ja Yle Mon- hanmuuttajien tähdittäminä suomalaista dossa useaan kertaan päivässä. Lisäksi yhteiskuntaa huumoria ja ajankohtaisia Yle aloitti selkouutiset Yle TV1:ssä vuo- puheenaiheita yhdistellen. den 2015 lopulla. Selkouutisissa ja pal- Ylellä on uutisia suomen, ruotsin ja velun verkkosivulla käsiteltävät aiheet virallisen vähemmistökielen saamen rajataan selkeästi ja niistä kerrotaan vain lisäksi romanin, venäjän ja englannin kie- olennainen.

45 OHJELMATEKSTITYKSET JA oli vuonna 2015 velvoitettu liittämään TULKKAUKSET ohjelmatekstitykset lähes kaikkiin suomen- ja ruotsinkielisiin televisio-ohjel- Erityispalvelut edistävät Ylen palvelujen miin, lukuun ottamatta musiikkiesityksiä esteettömyyttä ja palvelevat erityiskoh- ja urheiluohjelmia. Myös lastenohjelmat deryhmien lisäksi muitakin Ylen palvelu- tulivat tekstitysvelvoitteen piiriin. Ase- jen käyttäjiä. Tekninen kehitys on viime tuksen mukainen tavoite vuodelle 2015 vuosina mahdollistanut uudenlaisten pal- oli 90 prosenttia. Tekstitettyjen ohjelmien velujen käyttöönoton ja Yle pyrkii jatku- osuus Ylellä oli 96,1 prosenttia. vasti kehittämään palveluiden esteettö- Vuosittain kasvava tekstitysvelvoite myyttä eri keinoin. Vuonna 2015 jatkettiin on Ylelle iso haaste, sillä alan tekninen muun muassa selvityksiä puheentunnisti- kehitys on ollut ennakoitua hitaampaa. mien käyttömahdollisuuksista ohjelma- Tekstitys on edelleen pitkälti käsityötä, tekstitysten helpottamiseksi. minkä vuoksi useimpien suorien tv-lä- Yle tuottaa kahdenlaisia ruututeks- hetysten tekstittäminen ei ole mahdol- tityksiä: käännös- ja ohjelmatekstityk- lista. Haasteista huolimatta Yle on pyr- siä. Käännöstekstitykset ovat niitä, kinyt lisäämään tekstityksiä velvoitteen joita suomalaiset ovat tottuneet luke- edellyttämällä tavalla. Vuonna 2015 lisät- maan, kun ohjelmassa puhutaan vie- tiin etenkin lastenohjelmien sekä Yle Fem rasta kieltä. Yle käännöstekstittää kaikki -kanavan tekstitysten määrää. vieraskieliset ohjelmat. Yle Fem -kana- Äänitekstitys palvelee näkövammaisia van ohjelmat tekstitetään sekä suo- ja lukemisesteisiä Ylen kaikilla tv-kana- meksi että ruotsiksi. villa. Äänitekstityksessä ruudulla näkyvä Ohjelmatekstitykset palvelevat erityi- teksti kuuluu synteettisenä puheena. sesti kuulorajoitteisia katsojia, joita Suo- Katsoja saa palvelun käyttöönsä valitse- messa on yli 700 000. Tekstityksistä on malla vastaanottimesta äänen kieleksi hyötyä myös maahanmuuttajille, kieltä hollannin. Yle on velvoitettu liittämään opiskeleville sekä esimerkiksi vanhem- äänitekstitys kaikkiin julkisen palvelun mille, jotka eivät halua pitää televisiota käännöstekstitettyihin ohjelmiin, eräitä kovalla lasten mentyä nukkumaan. Yle poikkeuksia lukuun ottamatta.

Yle lisäsi viittomakielisiä palveluja lapsille. Pikku Kakkosen ohjelmista muun muassa Riku ja Rami löytyy viitottuna Yle Areenasta. Kuva: Laura Pohjavirta/Yle Kuvapalvelu

46 Kuvailutulkkaus on palvelu, jossa 3.5 HARTAUSOHJELMAT 3.5 näköaistin välittämää tietoa kuvataan sanallisesti. Vuoden 2015 alussa esitet- Yle lähettää lakiin pohjautuen valtakun- tiin Yle TV1:ssä kuvailutulkattuna Matti nallisia hartausohjelmia radiossa ja tele- Ijäksen ohjaama komediaelokuva Orkes- visiossa sekä Yle Areenassa suomeksi ja teri. Ylen tavoitteena on toteuttaa vähin- ruotsiksi. Hartausohjelmien sisällöstä vas- tään yksi kuvailutulkattu draamaohjelma taa Kirkon tiedotuskeskus ja tuotannosta vuosittain. Yle Asia. Lisäksi Yle Sápmi lähettää saa- Yle on parantanut vuoden aikana myös menkielisiä hengellisiä ohjelmia. uutisten ja urheilun verkkosivujen käy- Ylimpänä toimielimenä on hartausoh- tettävyyttä aistivammaisille. Sivustoille jelmien valvontaelin, joka hyväksyy lähe- myönnettiin huhtikuussa 2015 Esteet- tyssuunnitelmat ja huolehtii siitä, että tömyys huomioitu -leima. Se on Ylen, eri kirkkokunnat saavat omia hartauslä- yhteistyökumppani Adagen ja Näkövam- hetyksiä Ylen ohjelmistoon. Ylen lisäksi maisten liiton yhteistyössä kehittämä kri- siinä ovat edustettuina Kirkon tiedotus- teeristö ja esteettömyyden arviointimalli keskus ja ruotsinkielinen Kyrkans Central verkkosivuille. Leimaa hallinnoi Näkövam- för det svenska arbetet sekä muita Suo- maisten liitto. Uutis- ja urheilusivujen messa toimivia kristillisiä ja vapaita seura- parannukset ja toimenpiteet ovat avoi- kunta. Ruotsinkielisten hartausohjelmien mesti nähtävillä Ylen sivuilla. sisällöstä huolehtii Kyrkans Central för det svenska arbetet yhteistyössä ruotsinkielisen ekumeenisen radiotoimikunnan, Kristliga Radioutskottetin, kanssa. ERITYISPALVELUT OHJELMA Radiolähetyksiä on joka sunnuntai ja TUNTEINA VUONNA 2015 tv-lähetyksiä 34 vuodessa. Radion lähe- tykset ovat enimmäkseen suoria taltioin- TV-KANAVILLA, YLE AREENASSA teja jumalanpalveluksista kaikkialta Suo- • Oddasat 107 tuntia mesta. Lisäksi lähetetään ortodoksisia, • Yle News 29 tuntia katolisia ja vapaiden ryhmien hartauksia • Novosti Yle 43 tuntia sekä tv:ssä, että radiossa. • Yle Uutiset viittomakielellä 26 tuntia Tv-lähetyksiin on kehitetty uudenlaisia • Yle Uutiset selkosuomeksi 1,5 tuntia ohjelmaformaatteja, joissa gospel-tyyppi- • Unna Junná 14,5 tuntia sen musiikin osuus on suurempi ja har- • Kuvailutulkkaukset 2 tuntia tausosuudet koostuvat vapaamuotoisista • Uudenvuoden puhe viittomakielelle keskusteluista tai saarnoista. Hartausohjel- tulkattuna 0,3 tuntia mien lähetyksistä on suoria tv-taltiointeja • Viittomakieliset versiot lastenohjelmis- vuosittain noin 10 ja loput nauhoituksia. tosta 8 tuntia Yle Radio 1:n ohjelmistoon kuuluvat suomenkieliset päivittäiset aamu- ja ilta- RADIOKANAVILLA hartaudet sekä jumalanpalvelukset. Har- • Romano mirits 16 tuntia tausohjelmat kuuluvat yhä kanavan kuun- • Yle News 18 tuntia nelluimpiin ohjelmiin. Lähetykset ovat • Novosti Yle 24 tuntia pääosin evankelis-luterilaisia. Ortodoksi- • Uutiset selkosuomeksi 30 tuntia sia lähetyksistä oli 28 ja katolisia kaksi. Herätysliikkeiden sekä muiden uskon- Erityispalvelujen kulut olivat vuodessa tokuntien hartausohjelmia oli yhteensä yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. kahdeksan. Yle Radio Vega lähettää jumalanpalveluksia, lähes päivittäisiä ruotsinkielisiä aamu- ja iltahartauksia Andrum ja Afton

47 HARTAUSOHJELMIEN LÄHETYKSET JA NIIDEN TAVOITTAMAT YLEISÖT

HARTAUSOHJELMIEN LÄHETYKSET 2015 UUSINTOINEEN (SULUISSA VERTAILULUVUT VUODELTA 2014)

RADIOSSA suomeksi, Yle Radio 1: 271 tuntia (277 tuntia) • aamuhartaudet 607 lähetystä • iltahartaudet ja ehtookellot 409 lähetystä • jumalanpalvelukset 87 lähetystä ruotsiksi, Yle Radio Vega: 154 tuntia (2014: 155 tuntia) • aamuhartaudet (Andrum) 606 lähetystä • iltahartaudet (Aftonandakt) 312 lähetystä • jumalanpalvelukset 62 lähetystä

TELEVISIOSSA suomeksi, Yle TV1: • jumalanpalvelukset 90 tuntia • muut hartausohjelmat 24 tuntia ruotsiksi, Yle Fem: • jumalanpalvelukset 31 tuntia • muut hartausohjelmat 13 tuntia

HARTAUSOHJELMIEN KUUNTELIJAMÄÄRIÄ RADIOSSA 2015 (VERTAILU VUOTEEN 2014) • Yle Radio 1, jumalanpalvelukset - 180 000 kuulijaa (179 000) • Yle Radio 1, aamuhartaudet - 137 000 kuulijaa (132 000) • Yle Radio Vega, jumalanpalvelukset - 26 000 kuulijaa (25 000) • Yle Radio Vega, aamuhartaudet - 21 000 kuulijaa (21 000)

HARTAUSOHJELMIEN KATSOJAMÄÄRIÄ TV:SSÄ 2015 (VERTAILU VUOTEEN 2014) • Yle TV1, sunnuntain jumalanpalvelukset - 114 000 katsojaa (102 000) • Yle TV1, hartausohjelmat, kaikki lähetykset - 87 000 katsojaa (102 000) • Yle Fem, sunnuntain jumalanpalvelukset - 4 800 katsojaa (6 200) • Yle Fem, Himlaliv - taivaallista menoa, kaikki lähetykset - 10 000 katsojaa (11 000)

andakt sekä hengellisen sanoman Ett ord luetaan Raamattua. inför helgen lauantai-iltaisin. Ruotsinkieli- Yle Fem lähettää maanantai-iltaisin siä hartausohjelmista ortodoksisia oli viisi henkilökuvien Taivaallista menoa -sarjaa ja katolisia viisi lähetystä. (Himlaliv), jossa hengellisiä asioita poh- Yle TV1 lähettää viikonloppuisin ja juh- ditaan eri henkilöiden näkökulmista. Puo- lapyhinä jumalanpalveluksia sekä lisäksi len tunnin mittaiset jaksot uusitaan sun- hartausohjelmia, jotka uusitaan viikon nuntaisin. ensimmäisinä arkipäivinä. Ohjelmistoon Erilaisten hartausohjelmien ensilähe- kuuluvat Oulunkylän kirkossa nauhoite- tysten ja uusintojen määrässä ei vuonna tut Nojatuolikirkko-hartaudet sekä lau- 2015 tapahtunut merkittäviä muutoksia antaiaamun hartausohjelma Pisara, jossa aiempiin vuosiin verrattuna.

48 Radion hartausohjelmilla on edelleen monipuolisesti kotimaisia elokuvia, draa- melko vakiintunut kuulijajoukko, kun taas masarjoja, ajankohtaisohjelmia, asia- ja television katsojamäärät ovat viime vuo- keskusteluohjelmia, lastenohjelmia, sekä sina pienentyneet. Toisaalta hartausoh- viihde- ja musiikkiohjelmia. TV Finlan- jelmia seurataan aiempaa enemmän ver- din lähetystuntimäärä vuonna 2015 oli kon välityksellä, kuten muitakin sisältöjä. 4 990 tuntia. Teksti-TV:tä voi katsoa ulkomailla internetin kautta myös mobiililaitteilla.

3.6 ULKOMAILLE SUUNNATTU 3.6 TARJONTA 3.7 TURVALLISUUS, Ulkomaille suunnatun kotimaisen tar- VARAUTUMINEN JA 3.7 jonnan pääpalvelu on Yle Areena. Kaik- VIRANOMAISTIEDOTTAMINEN kia Ylen radiokanavia voi kuunnella ulkomailla suorina Yle Areenan kautta, lukuun Yleisradion lakisääteisenä tehtävänä on ottamalla digitaalista radiopalvelu Yle välittää asetuksella tarkemmin säädet- Mondoa. Kaikista Yle Areenan televi- täviä viranomaistiedotuksia ja varau- sio-ohjelmista 49 prosenttia oli katselta- tua televisio- ja radiotoiminnan hoitami- vissa Suomen rajojen ulkopuolella vuonna seen poikkeusoloissa. Näihin velvoitteisiin 2015. Kotimaisista ohjelmista 82 prosent- varaudutaan ylläpitämällä suunnitelmia ja tia on saatavilla Yle Areenassa kautta ohjeita, ennakkovalmisteluilla sekä koulu- maailman, uutis- ja ajankohtaisohjelmista tuksella ja harjoittelulla. lähes kaikki. Ylen hallitus hyväksyi päivitetyt varau- Tekijänoikeudet kuitenkin rajoittavat tumisen periaatteet helmikuussa 2015. esimerkiksi draaman ja sarjojen välitystä Tavoitteena on varmistaa toiminnan häi- ulkomaille. Kansainvälisiin ohjelmiin, jotka riöttömyys ja henkilöstön turvallisuus kai- muodostavat melkein puolet ohjelmatar- kissa tilanteissa. jonnasta, ei ole ostettavissa maailmanlaa- juisia levitysoikeuksia tai niitä ei hankita korkeiden kustannusten takia. VARAUTUMINEN NORMAALIOLOJEN Ruotsissa Ylen tv-ohjelmia voi seurata HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUS TV Finland -koostekanavalta antenni- ja OLOIHIN kaapelivastaanotossa. Nackan, Västerå- sin ja Uppsalan lähettimien kautta lähe- Yle tehosti vuoden aikana toimitilojensa tettävä signaali on vapaasti katsottavissa turvajärjestelyjä kehittämällä muun niiden näkyvyysalueella. Lisäksi eri palve- muassa aulatilojen ja vieraiden kulun- luntarjoajilla ja operaattoreilla on mah- hallintaa. Kulunvalvonnan päivittäminen dollisuus ottaa TV Finland omaan tar- on tarpeen myös tilojen ulosvuokrauk- jontaansa. sen varalta. TV Finlandin ohjelmisto painottuu tal- Ulkomailla toimivien työntekijöiden tioituun materiaaliin, mutta päivittäin turvallisuuden parantamiseksi Yle otti lähetetään suorana kaksi Ylen pääuutislä- kokeilukäyttöön älypuhelimissa ja table- hetystä: Yle Nyheter TV-nytt 19.30 ja Yle teissa toimivan turvallisuussovelluksen. Uutiset 20.30. Lisäksi pääuutislähetyk- Lisäksi suunniteltiin koulutusta erityisesti sen jälkeinen Urheiluruutu palasi ohjel- kriisialueilla toimivalle henkilöstölle. mistoon vuonna 2014. Ylen aluetoiminnan jatkuvuus vaka- TV Finlandin ohjelmat kerätään Yle vissa häiriötilanteissa ja poikkeuso- TV1- , Yle TV2-. Yle Fem- ja Yle Teema loissa perustuu jatkossa lähetysauto- -kanavien ohjelmistosta. Tarjonnassa on jen ja ohjelmansiirtoverkon joustavaan

49 käyttöön. Valmiustoimikunta päätti Digitan seurannasta ilmenee, että vaa- asiasta syksyllä. Samassa yhteydessä jäl- ratiedotteiden välitysjärjestelmän kokei- jellä olevista varalähetysyksiköistä kel- lussa helmikuussa kaupallisista radioista laritiloissa luovutaan. Järjestelyyn liit- 96 prosenttia välitti kokeiluilmoituksen tyen käynnistyi selvitystyö alueellisten (vuonna 2014 vastaava prosentti oli 95). radio- ja tv-lähetysten mahdollistami- Onnistumisprosentti laskettiin 80:n seu- sesta poikkeusoloissa. rannassa mukana olleen taajuuden perus- Poikkeusolojen tuotantotilojen televi- teella. Etelä-Savon alueella toimeenpan- sioyksikön tekniikka uudistettiin kevään tiin kokeilu alueellisen vaaratiedotteen 2015 aikana yhdenmukaiseksi muun välityksestä kahdeksalla taajuudella. Jär- tv-tekniikan kanssa. Yksikköä on mah- jestelmä toimi moitteettomasti. Televisi- dollista käyttää ristiin varsinaisten studi- ossa kokeilu onnistui häiriöittä. oiden kanssa. Sisäistä kokeilua vaaratiedotteiden välit- Yhtiön toimintavarmuutta häiriötilan- tämiseksi ruutukehätekstinä televisiossa teissa ja poikkeusoloissa kehitettiin jat- jatkettiin, ja sitä harjoiteltiin jokaisen kuu- kamalla it-infran varmentamishanketta. kauden ensimmäisenä maanantaina. Kesä- Sen tavoitteena on turvata Ylen media- kuun ja lokakuun harjoitustiedote julkais- sisällöt sekä varmistaa tuotantoja lähe- tiin myös televisiossa. Niin ikään radion tysjärjestelmien toiminta vakavissa häi- ja saamenkielisten vaaratiedotteiden väli- riötilanteissa. tystä harjoiteltiin säännöllisesti. Kokeilut Tietoturvallisuutta parannettiin vuoden onnistuivat yleensä hyvin, mutta havainto- aikana monin tavoin. Yle otti käyttöön jen perusteella järjestelmän sujuva käyttö muun muassa uudet järjestelmät haa- edellyttää säännöllistä harjoittelua. voittuvuuksien ja palvelinten hallintaan Ylen välitti vuoden 2015 aikana vaara- sekä verkkosuojapalvelun. Yhtiö varautui tiedotteen 27 tapahtumasta, kun edellis- myös ennakolta palvelunestohyökkäyksiin vuonna niitä oli lähes puolet vähemmän. ja muihin häiriöihin arkoja aiheita käsitte- Vain radiossa julkaistuja tiedotteita oli 18 levien ohjelmien esitysaikaan. Henkilös- ja niistä 14 alueellisia. töä koulutettiin haittaohjelmien riskeistä Yksi tiedotteista julkaistiin suomen ja ja keinoista niiden välttämiseksi. ruotsin lisäksi saamen kielillä.

VIRANOMAISTIEDOTTAMINEN 3.8 YLE SUOMALAISEN 3.8 Ylen valmiudet viranomaistiedotteiden TV-TARJONNAN välitykseen ovat kokonaisuutena hyvät. MONIPUOLISUUSVERTAILUSSA Yle teki yhdessä Digita Networks Oy:n kanssa keväällä 2014 Huoltovarmuuskes- Liikenne- ja viestintäministeriö tekee kukselle esityksen julkaisemisesta alu- vuosittain selvityksen suomalaisen tv-tar- eellisina Ylen omilla ja kaupallisilla radio- jonnan monipuolisuudesta. Selvityksen kanavilla. Järjestelmä oli viranomaisten mukaan Ylen televisiotarjonta on koko- käytettävissä kesäkuun alussa 2015. naisuudessaan erittäin monipuolista. Vaaratiedotteiden välityksen automa- Tuoreimmassa vertailussa vuodelta 2014 tisointihanketta jatkettiin. Tavoitteena ovat mukana Ylen neljä julkisen palvelun on nopeuttaa vaaratiedotteiden kulkua kanavaa (Yle TV1, Yle TV2, Yle Fem ja Yle hätäkeskuksista Yleen ja muille julkai- Teema) sekä kymmenen kaupallista kana- suun osallistuville toimijoille. Järjestelmä vaa (MTV3, Sub, AVA, JIM, Liv, Hero, TV5, on määrä saada täysin valmiiksi hätäkes- Kutonen ja FOX). kusten ERICA-järjestelmän asteittaisen Tutkimus koskee maksuttomien tv-ka- käyttöönoton myötä. navien tarjontaa maanpäällisessä digi-

50 verkossa. Monipuolisuutta tarkastel- supistui hieman. Selvitykseen sisältyvät laan ohjelmatyyppien monipuolisuutena vain varsinaiset ohjelmat, eivät esimer- 13-kohtaisen perusluokituksen avulla kiksi uutisikkunat, chatit, ostos-tv-lähe- sekä alkuperämaittain pääosin viiden tykset tai pelit, joita kanavat lähettävät otosviikon aikana. Lisäksi analyysissä on lähinnä yöaikaan. hyödynnetty muutamia koko vuotta kos- Julkisen palvelun kanavista Yle Teeman kevia ohjelmatietoja vertailukelpoisuu- ohjelmatarjonta lisääntyi eniten, 14 viik- den mahdollistamiseksi. kotunnilla, kun taas muiden Ylen kana- Vuonna 2014 maksuttomien suo- vien tarjonnan määrässä ei tapahtunut malaisten televisiokanavien yhteen- juuri muutoksia. laskettu ohjelmatarjonta kasvoi keski- Kanavista monipuolisimpia vuoro- määrin 1 469 tuntiin viikossa, kuudella kauden tarjonnan perusteella olivat Yle tunnilla edellisvuodesta. Tarjonta Fem, MTV3 ja Yle TV2, jonka tarjonta lisääntyi jonkin verran kaikilla muilla tosin yksipuolistui hieman. Yle TV1 kas- kanavilla paitsi Subilla ja Avalla, joilla se vatti monipuolisuuttaan vuonna 2014.

TV-OHJELMISTOJEN MONIPUOLISUUS ERI KANAVILLA 2013 JA 2014 H*

*) Shannonin H

Lähde: Suomalainen televisiotarjonta, 2013 ja 2014, LVM

51 OHJELMATYYPPIEN JAKAUTUMINEN TV-KANAVILLE

100 � Ylen tv-kanavat 80 � Kaupalliset tv-kanavat 60

0 ASIA LAPSET UUTISET URHEILU ELOKUVAT KULTTUURI TOSITELEVISIO AJANKOHTAISET KOTIMAINEN FIKTIO KOTIMAINEN ULKOMAINEN FIKTIO ULKOMAINEN VIIHDE JA KEVYT MUSIIKKI KEVYT JA VIIHDE

YLEN OHJELMISTORAKENNE ALKUPERÄMAAN MUKAAN 2014

% 3 9 � Suomi � Muut Pohjoismaat 26 51 � Eurooppa � Pohjois-Amerikka � Muu maailma 12 Lähde sivun grafiikoihin: Suomalainen televisiotarjonta 2014, LVM

52 Ylen tavoitteena on tarjota mahdollisim- sen kanavien yhteenlasketusta ohjelman kattava neljän kanavan kokonaisuus, mistosta yli puolet oli suomalaista alku- joten pelkkä kanavakohtainen tarkastelu perää. Ylen tarjonnassa erottuu myös ei anna monipuolisuudesta täyttä kuvaa. eurooppalaisuus: pohjoismaisia ohjelmia Kaikkien kanavien yhteenlasketussa oli yli kymmenen prosenttia ja muualla tarjonnassa suurin yksittäinen ohjelma- Euroopassa tuotettuja yli neljännes tar- tyyppi oli aiempien vuosien tapaan tosi- jonnasta. Pohjoisamerikkalaista tuotan- televisio (26 prosenttia), jonka osuus toa Ylen ohjelmistossa oli vain alle kym- kasvoi kaksi prosenttiyksikköä edellisvuo- menen prosenttia. desta. Toisena oli ulkomainen fiktio (20 Kaupallisista kanavista ainoastaan prosenttia). Viihteen ja musiikin (11 pro- MTV3 esitti enemmän kotimaista kuin senttia), asiaohjelmien (10 prosenttia) ja pohjoisamerikkalaista tuotantoa. kotimaisen fiktion (2 prosenttia) osuudet Vertailu siis osaltaan vahvistaa käsi- kasvoivat prosenttiyksiköllä, kun taas las- tystä julkisen palvelun television ja tenohjelmien (4 prosenttia) ja uutisten (2 kaupallisen television keskinäisestä prosenttia) osuudet laskivat saman ver- työnjaosta. Jos tarkastelu rajataan par- ran. Myös kulttuuria, ajankohtaisohjelmia haaseen katseluaikaan, Ylen rooli asia-, ja urheilua oli kaikesta tarjonnasta vain uutis- ja kulttuuriohjelmien tarjoajana pari prosenttia. korostuu. Parhaaseen katseluaikaan klo Ylen kanavien tarjonta eroaa selvästi 18–23 esimerkiksi ajankohtaisohjelmia kaupallisista kanavista. Yle panostaa ja lastenohjelmia ei esitetty muilla kana- huomattavasti enemmän asia-, ajankoh- villa lainkaan. tais-, uutis- ja kulttuuriohjelmiin. Myös lastenohjelmien osuus on selvästi korkeampi kuin kaupallisilla toimijoilla kes- kimäärin, samoin urheilun ja kotimai- 3.9 KOTIMAISTEN TUOTTAJIEN sen fiktion. ROOLI YLEN TARJONNASSA 3.9 Tarkastelu osoittaa, että Ylen kanavien yhteenlaskettu osuus oli suuri erityisesti Ohjelmahankinnat kotimaisilta tuotan- niissä ohjelmaluokissa, joista huolehtimi- toyhtiöiltä ovat tärkeä osa Ylen julkista nen kuuluu yleisradioyhtiön lakisääteisiin palvelua. Hallintoneuvosto on määritellyt ydintehtäviin. hankintojen euromääräisen tason vah- Yle erottuu kaupallisista kanavista vistaessaan Ylen toiminnan ja talouden myös korkealla kotimaisuusasteellaan: suuntaviivat. Tavoitteena on, että jul-

YLEN OHJELMAHANKINNAT SUOMESSA TOIMIVILTA RIIPPUMATTOMILTA TUOTANTOYHTIÖILTÄ milj. €

2010 2011 2012 2013 2014 2015

53 kisen palvelun hankinnat luovat elinvoi- nen kiinnostus suomalaisia ohjelmia koh- maa ja jatkuvuutta yhtiön ulkopuoliselle taan kasvoi. luovalle alalle. Hallintoneuvosto on linja- Ohjelmaostojen lisäksi Yle osallistuu uksissaan todennut, että Yle pitää ohjel- sisältöjen tuotekehitykseen yhteistyössä mahankinnat lähivuosina vähintään nyky- kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa. tasollaan. Esimerkkinä menestyneestä tuotekehi- Vuonna 2015 Yle käytti ohjelmahan- tyksestä on muun muassa musiikkioh- kintoihin 27,4 miljoonaa euroa eli 0,8 jelma SuomiLOVE, jonka formaatti on miljoonaa euroa enemmän kuin edellis- myyty jo Belgiaan ja Viroon. Vuonna vuonna. Ylen tarjonnassa tuotantoyh- 2015 kuvattiin myös Ylen ja tuotanto- tiöiden erityisenä ja kasvavana vastuuna yhtiön yhdessä kehittämää rikossarjaa, on Ylelle vaikeiden asiakkuuksien, kuten joka menee kansainväliseen levitykseen nuorten aikuisten, saavuttaminen. Tästä ja nähdään kotimaassa vuonna 2016. on saatu hyviä kokemuksia. Kotimaiset ohjelmaformaatit nähdään Ylen hankinnat kotimaan tuotantoyh- yhtenä merkittävänä vientituotteena tiöiltä ovat kasvaneet kolmanneksen vii- tulevaisuudessa. Ylen rooli luovan alan lii- meisen viiden vuoden aikana. ketoiminnan ja sisältökehityksen kiihdyt- Yle on keskittynyt kotimaisissa ohjel- täjänä on tässä suhteessa tärkeä. mahankinnoissa siihen, että kansain- Osana ohjelmahankintaa Yle ostaa välinen taso saavutetaan ja vaativa- esitysoikeuksia kotimaisiin elokuviin ja kin katsoja pitää kotimaista tuotantoa toimii merkittävänä rahoittajana. Lähes hyvätasoisena. Vuonna 2015 kansainväli- puolet kaikista kotimaisista pitkistä elo-

Siskonpeti oli yksi Yle Areenan katsoituimmista ohjelmista, ja sen molemmat kaudet on palkittu Kultaisella Venlalla. Sketsisarjan tuotti Yellow Film & TV. Kuvassa Sanna Stellan, Pirjo Heikkilä, Krisse Salminen ja Niina Lahtinen. Kuva: Numi Nummelin

54 kuvista valmistuu osaltaan Ylen ennakko- seet, vaikka tuotantoyhtiöiden tuotta- rahoituksen turvin. mien ohjelmien suhteellinen osuus kai- Vuonna 2015 Yle oli rahoittamassa kista Ylen tv-lähetyksistä on hieman kahtatoista uutta pitkää elokuvaa. Ylen laskenut. Sisällölliset panostukset ovat kokonaispanostus kotimaiseen eloku- kohdistuneet erityisesti kansainvälisen vaan nousi viidenneksellä edellisvuo- tason kotimaisiin tuotantoihin, mikä on desta. Dokumenttielokuvan ja lyhytelo- nostanut yksittäisten ohjelmatuotanto- kuvan alueella Yle on käytännössä ainoa jen tuntihintoja. rahoitukseen osallistuva mediayhtiö. Ylen Vuonna 2015 kotimaisten tuottajien esitysoikeuksien ennakko-ostot vastaavat osuus ensilähetyksistä oli 20,6 prosent- yleensä 10–30 prosentin osuutta eloku- tia, kun se edellisvuonna oli 25,8 prosent- van kokonaisrahoituksesta. tia. Vähennys johtuu paitsi laadullisista Yle on panostanut vuonna 2015 han- panostuksista osin myös yhteistuotan- kinnoissa suunnitelmallisesti laatuun. tona tehdyn, ruotsinkielisen Min Morgon Hankinnat ovat euromääräisesti nous- -ohjelman lakkaamisesta.

RIIPPUMATTOMIEN KOTIMAISTEN TUOTTAJIEN OSUUS KOTIMAISISTA ENSILÄHETYKSISTÄ 2009–2015, % *

YLE TV1 YLE TV2 YLE TEEMA YLE FEM YHTEENSÄ

2009 15,5 27,9 25,4 17,9 19,2

2010 16,8 28,7 25,5 50,7 27,6

2011 14 24,4 28,8 59,8 27,1

2012 11,6 19,8 40,9 56 24,1

2013 12,9 34,3 37,8 61,5 30,9

2014 11,9 31,8 37,1 52,0 25,8

2015 11,8 29,4 26,1 42,4 20,6

* poisluettuna uutiset ja urheilu vuonna 2015 tunteja oli yhteensä 2 431 (-173 tuntia vuodesta 2014). Vuoden 2014 luvut on tarkistettu.

55 56 Ylen arvo suomalaisille 4

Suomalaisista 77 prosenttia luottaa Yleen erittäin paljon tai melko paljon. Tyytyväisyys Yle-veroa kohtaan on kasvanut.

Yle Radio Suomi on edelleen kuunnelluin radiokanava ja Yle TV1 katsotuin televisiokanava Suomessa.

Yle tavoittaa vuosittain kaikki suomalaiset. Päivittäin 72 prosenttia suomalaisista käyttää jotain Ylen palvelua.

4.1 YLEN ONNISTUMINEN laisille on edelleen suuri, ja Yle koetaan 4.1 JULKISEN PALVELUN yhteiskunnallisesti tärkeäksi, joskin arviot TEHTÄVÄSSÄ ovat heilahtaneet hieman alaspäin. Suo- malaiset katsovat Ylen myös onnistu- Vuosittain tehtävä Ylen arvo suomalai- neen julkisen palvelun tehtävässään var- sille -tutkimus selvittää suomalaisten sin hyvin. Etenkin nuorten arvostuksissa arvioita Ylen toiminnasta. Kyselytutki- on havaittavissa nousua. Samaan aikaan muksella kartoitetaan, kuinka hyvin Yle tyytyväisyys Yle-veroa kohtaan on kas- on onnistunut julkisen palvelun tehtä- vanut. vässään ja millaisia toiveita suomalaisilla Tuoreimman tutkimuksen mukaan 77 on Ylen toimintaa kohtaan. Tutkimus sel- prosenttia suomalaisista luottaa Yleen vittää suomalaisten käsityksiä Ylestä niin erittäin paljon tai melko paljon. Vuonna yhteiskunnallisena toimijana kuin media- 2014 luku oli kymmenen prosenttiyksik- sisältöjen ja -palvelujen tuottajana. köä korkeampi. Erittäin paljon luottavien Kokonaisuutena Ylen arvo suoma- osuus on vähentynyt etenkin yli 45-vuo-

SUOMALAISTEN LUOTTAMUS YLEEN

2015

2014

2013

� Luottaa erittäin paljon � Luottaa melko paljon � Ei luota paljon eikä vähän � Luottaa vain vähän � Ei luota lainkaan � Ei osaa sanoa

2015, n = 1016 Lähde: Ylen arvo suomalaisille 2015, Taloustutkimus

57 tiaiden ja naisten keskuudessa. Toisaalta kokonaisuutena olivat sijoilla 16.–18. 15–29-vuotiaista joka viides eli aiempaa Luottamus niitä kohtaan oli niin ikään useampi luottaa Yleen erittäin paljon. laskusuunnassa. Keskeisten suomalaisten instituutioi- Ylen kokee yhteiskunnallisesti tär- den vertailussa Yle oli viidenneksi luote- keäksi valtaosa suomalaisista, mutta tuin yhdessä Punaisen Ristin ja puolus- arviot ovat hieman heikentyneet edel- tusvoimien kanssa. Eniten suomalaiset lisvuodesta. Erittäin tärkeänä Yleä pitää luottivat tutkimuksen mukaan poliisiin, 48 prosenttia suomalaisista ja 83 pro- koululaitokseen, presidenttiin ja yliopis- senttia ainakin jossain määrin tärkeänä. toihin. Vuotta aiemmin Yle oli poliisin rin- Asteikolla yhdestä kymmeneen Ylen saa nalla luottamuslistan kärjessä. yhteiskunnallisesta tärkeydestään arvo- Vertailussa on mukana 25 yhteiskun- sanan 7,9. Ylen yhteiskunnallinen tärkeys nallista toimijaa: julkisen sektorin laitok- ja merkitys omassa mediankäytössä on sia, muita mediataloja, järjestöjä ja poliit- sitä korkeampi, mitä iäkkäämmästä hen- tisen järjestelmän toimijoita. Sanoma, kilöstä on kyse. MTV sekä media ja tiedotusvälineet Kaikkiaan 92 prosenttia suomalaisista

YLEISRADION TÄRKEYS SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA 2013-2015

� 10 � 9 � 8 � 7 � 6 � 5 � 4 � 3 � 2 � 1

10 = erittäin tärkeä 1 = ei lainkaan tärkeä 2015, n = 1016

YLEISRADION MERKITYKSELLISYYS OMASSA MEDIANKÄYTÖSSÄ 2013-2015

� 10 � 9 � 8 � 7 � 6 � 5 � 4 � 3 � 2 � 1

10 = erittäin merkityksellinen 1 = erittäin merkityksetön 2015, n = 1016

58 MITEN HYVIN YLE KOKONAISUUTENA ON ONNISTUNUT JULKISEN PALVELUN TEHTÄVÄSSÄÄN 2014 JA 2015

4,5 4,7

4,6 4,7

4,5 4,7

� 6 � 5 � 4 � 3 � 2 � 1 6 = erittäin hyvin 1 = erittäin huonosti 2015, n = 1016

YLEN VASTUULLISUUS ERI OSA-ALUEILLA 2014–2015

� 6 � 5 � 4 � 3 � 2 � 1 6 = erittäin hyvin 1 = erittäin huonosti 2015, n = 1016

Lähde aukeaman grafiikkaan: Ylen arvo suomalaisille 2015, Taloustutkimus

59 katsoo, että Yle on onnistunut julkisen vaikka kaikki odotukset eivät aivan täyty. palvelun tehtävässään vähintään melko Suomalaisten mielestä Yle erottuu hyvin. Eri ikäryhmien arviot onnistumi- hyvin ohjelmillaan ja palveluillaan muusta sesta eivät juuri poikkea toisistaan. Sen mediatarjonnasta. Yleä pidetään myös sijaan alle ja yli 45-vuotiailla on jossain yleisesti avoimena ja vastuullisena. Hei- määrin erilaisia odotuksia sen suhteen, koimman arvion Yle saa talouden läpinä- mitä Yle julkisen palvelun tehtävistä he kyvästä tiedottamisesta. Sen sijaan aiem- pitävät tärkeimpinä. paa useampi, 64 prosenttia suomalaisista, Kymmenen tärkeimmän tehtävän jou- on sitä mieltä, että Yle käyttää verorahat kossa ovat muun muassa luotettava tie- tehokkaasti. donsaanti, kotimainen tarjonta omalla Suhtautuminen Yle-veroon on muu- äidinkielellä, turvalliset lastenohjelmat ja toinkin aiempaa myönteisempää: 71 erityispalvelut. Suomalaiset pitävät tär- prosenttia vastaajista on tutkimuksen keänä myös sitä, että Ylen avulla voi pitää mukaan tyytyväisiä veroratkaisuun ja yhtä itsensä ajan tasalla, saada yleissivistystä ja moni kokee saavansa vastinetta Yle-ve- ymmärtää paremmin, mitä suomalaisessa rolle. Erittäin tyytyväisiä sekä Yle-veroon yhteiskunnassa ja muualla maailmassa että siitä saatuun vastineeseen oli joka tapahtuu. Tärkeimpinä pidettyihin tehtä- viides vastaajista (19 prosenttia). Melko viin kohdistuu myös eniten odotuksia ja tai erittäin tyytymättömiä oli aiempaa Ylen katsotaan onnistuneen niissä hyvin, vähemmän eli noin joka neljäs.

YLEN STRATEGISET ASIAKKUUSTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 2012–2015 (% 15+-VÄESTÖSTÄ)

Lähteet: KMK, TNS Gallup; Yle

60 4.2 YLEN YLEISÖSUHDE TELEVISIO 4.2 TELEVISIOSSA, RADIOSSA JA VERKOSSA Television asema on yhä vahva, vaikka katselu saa uusia muotoja. Vuonna 2015 Ylen tavoitteena on, että julkisen palve- suomalaiset katsoivat televisiota keski- lun tarjonta tavoittaisi vuositasolla kaikki määrin 2 tuntia 51 minuuttia päivässä, suomalaiset. Käytännössä tämä tavoite lähes yhtä paljon kuin edellisvuonna. on toteutunut jo usean vuoden ajan. Ylen tv-kanavat tavoittivat päivittäin Päivittäin Yle on pyrkinyt tavoittamaan 57 prosenttia yli nelivuotiaista suomalai- 80 prosenttia väestöstä. Lisäksi yhtenä sista (58 prosenttia vuonna 2014). MTV tavoitteena on ollut, että 90 prosenttia tavoitti 54 prosenttia, Nelonen Media 42 suomalaisista löytäisi Ylen sisällöistä ja prosenttia ja Discovery Networks Finland palveluista jotakin itselleen kiinnostavaa. yhteensä 24 prosenttia. Viikoittain Ylen Nämä kaksi jälkimmäistä tavoitetta ovat kanavat tavoittivat 84 prosenttia väes- osoittautuneet huomattavan haastaviksi. töstä, ja televisio kaiken kaikkiaan 91 pro- Julkisen palvelun yleisradioyhtiönä Yle senttia. ei tähtää markkinaosuuksien kasvattami- Mediayhtiöiden osuudet tv:n katse- seen, vaan pyrkii lisäämään yleisöjen tyy- lusta pysyivät lähes ennallaan. Kotimais- tyväisyyttä sisältöjä ja palveluja kohtaan. ten kaupallisten kanavien osuus oli edel- Tavoittavuus kuvaa sitä, kuinka hyvin Yle leen yli puolet kaikesta tv:n katseluun onnistuu monipuolisella tarjonnallaan pal- käytetystä ajasta ja Ylen osuus oli reilut velemaan kaikkia suomalaisia, myös vai- 40 prosenttia. keasti tavoitettavia yleisöjä, kuten nuoria Katsotuimpia ohjelmia olivat suorat tai pieniä erityisryhmiä. Kun sisältöjä teh- lähetykset ja kotimainen draama. Urhei- dään yhä pienemmille ryhmille, markki- lussa hiihdon ja ampumahiihdon MM-ki- naosuudet lähes väistämättä pienenevät. sat, yleisurheilun MM-kisat sekä jääkie- Ylen päivätavoittavuus koko väestössä kon nuorten MM-kisat keräsivät suuria on pysynyt vuodesta 2009 lähtien kes- yleisöjä. Politiikassa suomalaisia kiinnos- kimäärin 73 prosentissa. Ylen tarjonnan tivat erityisesti eduskuntavaalien tulosilta kiinnostavuus puolestaan on ollut lasku- sekä pääministerin puhe, jotka kumpikin suunnassa syksystä 2012 lähtien. Sama keräsivät miljoonayleisöt. suuntaus koskee muitakin suuria kotimai- Tv:n katsotuimpia ohjelmia uutisten ja sia mediayhtiöitä. urheilun lisäksi olivat: Ylen uuden strategian yhteydessä asi- akkuustavoitteita arvioitiin uudelleen ja YLE TV1 ne päivitettiin vastaamaan mediaympä- • Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat ristön ja mediankäytön muutoksia. Päi- • A-studio vitetyt tavoitteet perustuvat onnistumi- • YleLeaks seen julkisen palvelun tehtävässä. • Uutisvuoto Kolme keskeistä asiakkuustavoitetta: • Avara luonto 1. Yle tavoittaa kaikki suomalaiset, päivittäin 75 prosenttia ja viikkotasolla 95 YLE TV2 prosenttia suomalaisista; • Euroviisut 2. Yle on henkilökohtaisesti tärkeä. • Suomen Urheilugaala Suomalaiset antavat Ylen merkitykselli- syydestä mediankäytössään arvosanan YLE TEEMA 7,2/10; • Kaukasia 30 päivässä 3. Suomalaiset arvostavat Yleä. Yle saa yhteiskunnallisesta tärkeydestään YLE FEM arvosanan 8/10. (KMK) • Solsidan – Onnea onkimassa

61 YLE AREENA kuudella minuutilla vuoteen 2014 verrat- • Ryhmä Hau tuna. • Hullu-hullumpi-yläaste Yle palvelee ruotsinkielisiä katsojia val- • Syke takunnallisella Yle Fem -kanavalla, joka • Siskonpeti lähettää myös SVT Worldin ohjelmistoa prime-timen ulkopuolella päivisin ja myö- Ylen alueelliset televisiouutiset keräsivät häisiltaisin. Kaikki Ylen kanavat yhteensä aiempaa enemmän katsojia. TV1:n kello tavoittivat päivittäin 52 prosenttia ruot- 17.06 alueellisia uutisia katsoi keskimäärin sinkielisistä (51 prosenttia vuonna 2014). runsaat puoli miljoona katsojaa ja kello Kaikesta television katselusta Yle Femin 18.22 lähetystä 576 000 katsojaa. osuus oli 9 prosenttia, hivenen edellis- Suomen ruotsinkielisen väestön tele- vuotta korkeampi. vision katselu eroaa hieman koko väestön Kaikesta katseluun käytetystä ajasta katselusta. Ruotsinkielinen väestö katsoi Ylen osuus oli 39 prosenttia ja kaupallis- televisiota lähes puoli tuntia vähemmän ten kanavien 35 prosenttia. Katseluaika kuin suomalaiset keskimäärin, yhteensä 2 Ylen kanavilla laski hieman edellisestä tuntia ja 32 minuuttia. Katseluaika väheni vuodesta.

TV-KANAVIEN PÄIVITTÄINEN TAVOITTAVUUS (4+-VÄESTÖSSÄ)

Lähde: TV-mittaritutkimus, Finnpanel; Julkaisut, Yle Hero 10.11.2014 lähtien, Frii antenniverkossa 1.4.2015 ja kaapeliverkossa 1.9.2015 lähtien

62 RADIO on kaksi prosenttiyksikköä edellisvuotta alhaisempi. Yle Radio Suomi on yhä Suo- Radion kuuntelu on säilynyt vakaana men kuunnelluin radiokanava. Sen osuus median muutoksista huolimatta. Radiota kaikista kuunteluminuuteista oli edellis- kuunteli viikoittain 95 prosenttia yli vuoden tapaan 32 prosenttia. yhdeksänvuotiaista. Keskimääräisenä päi- vänä radio tavoittaa 76 prosenttia väes- Radion kunnelluimpia ohjelmia töstä. Ylen radiokanavat tavoittivat vii- • Yle Radio Suomi: Onnen sävel koittain 59 prosenttia ja päivittäin 40 • Yle Radio 1: Ykkösaamu prosenttia suomalaisista. Tavoittavuus oli • YleX: Jälki-istunto hieman edellisvuotta matalampi. • Yle Puhe: Ali ja Husu Suomalaiset kuuntelivat radiota kes- • Yle Radio Vega: God morgon kimäärin 2 tuntia 59 minuuttia – eli 2 Svenskfinland minuuttia edellisvuotta vähemmän. Ylen • Yle X3M: Succémorgon osuus kuuntelusta oli 50 prosenttia, mikä

RADIOKANAVIEN OSUUDET PÄIVITTÄISESTÄ KUUNTELUAJASTA (9+-VÄESTÖSSÄ)

Lähde: KRT Online, Finnpanel; Julkaisut, Yle

63 Alueradioissa Yle Radio Suomi lähet- on pysynyt samalla tasolla jo usean vuo- tää sekä valtakunnallista että alueellista den ajan. Ainoastaan kaikkein nuorim- ohjelmaa 18 eri alueella. Lisäksi Yle Radio massa ikäryhmässä, 9–14-vuotiaiden Vegan taajuuksilla lähetetään ruotsinkie- parissa, radion päivätavoittavuus on ollut listä paikallista ohjelmaa viidellä alueella. laskusuuntainen. Yle Radio Suomen alueellinen ohjelmisto Ruotsinkieliset kuuntelivat radiota kes- tavoitti aiempien vuosien tapaan kuun- kimäärin 3 tuntia ja 2 minuuttia päivit- telijansa parhaiten Lapissa, missä 60 pro- täin. Kuunteluaika laski kolmella minuu- senttia asukkaista kuuntelee kanavaa vii- tilla vuoteen 2014 verrattuna. Ylen koittain (64 prosenttia vuonna 2014). kanavien osuus kuuntelusta on suuri, 75 Toista ääripäätä edustaa eteläinen Suomi: prosenttia. Yle Radio Suomi tavoitti Uudellamaalla Yle Radio Vegan tavoittavuus nousi viikoittain 33 prosenttia yli yhdeksänvuo- hieman edellisvuoteen verrattuna. Se tiaasta väestöstä. tavoitti viikoittain yli puolet ruotsinkie- Ruotsinkielisille radio on niin ikään listä ja päivittäin sitä kuunteli 40 pro- tärkeä. Yle Radio Vega on Suomen ainoa senttia. Nuorisokanava Yle X3M:in tavoit- kanava, joka lähettää myös alueellista tavuus pysyi ennallaan. Sitä kuunteli ohjelmaa ruotsin kielellä. Vuonna 2015 viikoittain 31 prosenttia ruotsinkielisistä. radio tavoitti yli 9-vuotiaista ruotsinkie- X3M tavoitti omasta kohderyhmästään, lisistä viikoittain 94 prosenttia ja päivit- 15–24-vuotiaista, 62 prosenttia viikottain. täin 78 prosenttia. Radion tavoittavuus

VERKKOPALVELUJEN VIIKKOTAVOITTAVUUS, SYKSY 2015

0 20 40 60 80 100 Google 88 % Iltasanomat.fi 61 Iltalehti.fi 60 Facebook 59 Wikipedia 49 Youtube 48 WhatsApp 38 Yle.fi 34 HS.fi 33 Yle Areena 32 Yle.fi/uutiset (ml. sää & urheilu) 30 Mtv3.fi 29 Kauppalehti.fi 21 Spotify 19 Katsomo 19 Taloussanomat.fi 18 Instagram 16 Netflix 14 15+-väestössä Ruutu 14 Lähde: KMK syksy 2015/ TNS Gallup, Operaattoreiden netti-tv-palvelut* 13 Julkaisut, Yle

*) Esim. Sonera Viihde, Elisa Viihde, DNA Welho Viihde

64 YLEN, ALMAN, SANOMAN, MTV:N JA ALLERIN VERKKOPALVELUIDEN PÄI- VÄTAVOITTAVUUS 2015

50 % 41 40 33 30

20 18 16

10 9

0 SANOMA ALMA YLE MTV ALLER

15+-vuotiaat, verkkoväestö Lähde: iClick/ TNS Metrix -paneeli; Julkaisut, Yle

YLE AREENAN, KATSOMON JA RUUDUN KÄYNNISTYKSET 2015

 Yle Areena  Katsomo  Ruutu

35 000 000

30 000 000

25 000 000

20 000 000

15 000 000

10 000 000

5 000 000

ELO SYYS KESÄ LOKA HEINÄ HELMI JOULU HUHTI TAMMI TOUKO MAALIS MARRAS

Lähde: Finnpanel, comScore; Julkaisut, Yle

65 MOBIILIKÄYTÖN KASVU, KÄYNNISTYKSET ERI LAITTEILTA 2014–2015

% 2014 2015

1 4 15 18 � Tietokone � Tabletti 44 53 � Älypuhelin 31 � Tv-ruutu 34

46% 52%

Lähde: DaX, comScore; Julkaisut, Yle 1.1.-31.12.2014 ja 1.1.-31.12.2015

INTERNET tuben, Wikipedian tai pikaviestintäpalvelu WhatsAppin. Ylen ja Helsingin Sanomien Vuonna 2015 Yle tavoitti verkkopalve- verkkosivujen käyttö sen sijaan pysyi luillaan päivittäin 18 prosenttia suoma- edellisvuoden tasolla, samoin Yle Aree- laisista yli 15-vuotiaista verkon käyttä- nan ja muiden kotimaisten netti-tv-pal- jistä – eli keskimäärin 624 000 henkilöä. velujen Katsomon ja Ruudun. Kansain- Se on selvästi vähemmän kuin Sano- väliset netti-tv-palvelut ovat nousussa, man tai Alman verkkopalveluilla, jotka Netflixin johdolla. tavoittivat päivittäin kolmanneksen ver- Koko vuoden 2015 aikana Ylen verkko- kon käyttäjistä. Luvut perustuvat TNS ja mobiilipalveluihin tehtiin yhteensä yli metrix paneelitutkimukseen, jonka mit- 660 miljoonaa käyntiä, jossa on kasvua tauksessa ovat mukana ne kotimaiset edellisvuoteen 14 prosenttia. Sivulatauk- verkon toimijat, joiden sivuilla on mit- sia kertyi noin 3 miljardia eli yli neljännes taustunniste. edellisvuotta enemmän. Yle Areenassa Suurimmillaan Ylen verkon käyttö oli tehtiin vuoden aikana 389 miljoonaa eduskuntavaalipäivänä 19.4. sekä sitä käynnistystä joko video- tai audiotallen- seuraavana päivänä, jolloin verkkopalve- teisiin tai suoriin radio- ja tv-lähetyksiin luja käytti molempina päivinä miljoona – siis keskimäärin yli miljoona käynnis- suomalaista. Viikossa Ylen verkkopalve- tystä joka päivä. lut tavoittivat keskimäärin 45 prosenttia suomalaisista verkon käyttäjistä. Suomalaiset käyttivät eniten suurten kansainvälisten verkkopalvelujen, kuten Googlen ja Facebookin sekä kotimaisten iltapäivälehtien sivustoja. Niiden käyttö kasvoi edellisvuodesta, kuten myös You-

66 4.3 YLEISÖPALAUTTEEN toinkin yhtiön toiminnasta. SEURANTA JA VUOROVAIKUTUS Yleisö on mukana myös Ylen ohjel- 4.3 SIDOSRYHMIEN KANSSA mien teossa esimerkiksi ideoimassa tai antamassa uutisaiheita. Katsojat ja kuuli- Suomalaisilla on mahdollisuus ottaa jat voivat osallistua esittämällä kysymyk- yhteyttä ja antaa suoraa palautetta Ylelle siä suoraan ohjelmaan, toivomalla musiik- monin eri tavoin – sähköpostilla, puheli- kia tai tulemalla studioyleisöksi paikalle. mitse ja internetin kautta, myös sosiaali- sessa mediassa. Ylen saama palaute on lisääntynyt vuosi vuodelta, varsinkin säh- köpostitse ja verkossa. Yle Areenaa koskeva palaute on kasvanut edellisvuoteen verrattuna eniten. Vuonna 2015 Yle sai kaikkiaan noin 115 000 tilastoitua yhteydenottoa puhe- limitse, sähköpostitse tai internetin kautta. Näistä valtaosa koski ohjelmia ja Yle Areenaa. Svenska Yleen tuli runsaat 2 000 ruotsinkielistä palautetta. Teknistä palautetta tuli noin 7 500, etupäässä liittyen Yle Areenaan. Yle Tunnusta koski noin 4 000 yhteydenottoa. Palautteista vajaa kymmenesosa oli ohjelma- ja uusintatoiveita. Yksittäisistä ohjelmista eniten palautetta Asiakas- palveluun tuli Aamu-tv:stä (noin 1 500 yhteydenttoa), A-Studiosta ja Koe-eläin- puistosta. Yle käy muutoinkin vuoropuhelua sidosryhmien kanssa monin eri tavoin. Vuosittain yli 40 000 suomalaista osallistuu tutkimuksiin ja noin 100 000 vastaa verkkokyselyihin. Ylessä käy vuosittain yli 10 000 vierasta. Syksystä 2015 lähtien Pasilassa ja Mediapoliksessa on järjes- tetty kaikille avoimia opastettuja kier- roksia. Vuorovaikutus suomalaisten kanssa ja heiltä saatu palaute tuo arvokkaita näkö- kulmia Ylen kehittämiseen. Tutkimusten, kansalaiskeskustelun, haastattelujen ja käyttäjäpaneelien avulla kootut näkemyk- set tuodaan osaksi Ylen strategiatyötä ja sisältöjen suunnittelua. Yle lisää edelleen aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa sekä Ylen tarjonnasta että muu-

67 68 Ylen toiminnan 5 kehittäminen ja toimintaperiaatteet

Yle uudistaa toimintaansa määrätietoisesti sisällöissä, jakelussa ja tuotekehityksessä.

Yle kehittää hyvää taloudenpitoa, henkilöstön osaamista, vastuullista toimintaa ja sisäistä työkulttuuria.

Yle jatkaa yhteistyötä digitalisoituvan kotimaisen luovan alan edistämiseksi.

5.1 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN uudistava ohjelma Hyvä työpäivä Ylessä. 5.1 Toiminnanohjausta, sisällönsuunnitte- Yle kehittää jatkuvasti toimintaansa pal- lua ja julkaisua sekä talousohjausta suju- vellakseen paremmin suomalaisia ja vas- voittava hanke, Ruori, eteni järjestelmien tatakseen mediankäytön muutoksiin. valintaan ja toimintamallien selkeyttämi- Työtä ohjaavat strategiset linjaukset, jul- seen. Uusi, tehostettu toimintamalli ote- kisen palvelun tehtävä ja sen yhteiskuntaan käyttöön vuoden 2016 loppupuo- nallinen arvoperusta. Ylen on kyettävä lella. vastuullisesti uudistuen varmistamaan, Pasilan Studiotalon uusitut HD-te- että sillä on osaava henkilöstö, riittävät levisiostudiot otettiin käyttöön helmi- resurssit ja sellaiset toimintatavat, jotka kuussa 2015. Yhtiön koko tuotantopro- turvaavat riippumattomuuden ja luotet- sessin muuttamista teräväpiirtoiseksi tavat sisällöt sekä hyvän ja tehokkaan jatketaan vielä kuluvana vuonna. Vuoden taloudenpidon. merkittäviin investointeihin kuului Tam- Yle on tehostanut toimintaansa voi- pereen Mediapolikseen valmistunut uusi makkaasti koko 2000-luvun ajan, muun kuvaushalli, joka palvelee ensisijaisesti muassa vähentänyt henkilöstömäärää Uusi päivä -draamasarjan tarpeita, mutta neljänneksellä. Tuotantoja on suunniteltu myös muita tuotantoja. yhä tehokkaammin ja sisäisiä prosesseja Yle pyrkii vähentämään toimitilojaan on virtaviivaistettu. 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Yle on jatkanut määrätietoisesti toi- Tiloja vähentämällä ja tilankäyttöä tehos- mintansa uudistamista myös vuonna tamalla Yle vapauttaa resursseja sisältö- 2015. Vuoden aikana käynnistettiin muun jen kehittämiseen. Vuoden 2015 lopussa muassa laaja koko yhtiötä koskeva työ- Yle solmi VR:n kanssa vuokrasopimuk- kulttuuria, toimintatapoja ja johtamista sen, jonka myötä VR tulee päävuokra-

69 laiseksi Isoon Pajaan Pasilassa vuoden avaaminen eri toimijoiden käyttöön. 2017 lokakuussa. Yle tehostaa tilankäyt- Tampereen Mediapoliksessa uuden- töä entisestään ja jatkaa samalla van- laisesta yhteistyötä on jo saatu hyviä hojen toimitilojen uudistamista parem- kokemuksia. Mediapoliksen kehittämi- min monimediaiseen työhön soveltuviksi. nen Pirkanmaan luovan alan keskukseksi Kesällä 2015 Turun suomen- ja ruotsinkie- sai uutta vauhtia, kun Yle, Tampereen liset toimitukset muuttivat monitoimiti- ammattikorkeakoulu, Technopolis, Aito loihin Logomoon ja myös Vaasassa tilan- Tehdas Oy ja Aito Media Oy päättivät käyttöä tehostettiin. järjestäytyä osuuskunnaksi vuoden 2016 Tulevaisuudessa Yle suuntaa investoin- alussa. Osuuskunnan tehtävänä on edis- teja yhä enemmän kevyeen ja jousta- tää jäsentensä yhteistoimintaa ja kehit- vaan tuotantoja julkaisutekniikkaan. tää media-alaa. Mediapoliksessa toimii jo Yle päätti myös luopua Pasilan Radio- yli 30 organisaatiota ja siellä työskentelee talon 1970-luvulla rakennetusta suurtuo- lähes 2 000 henkilöä, mukaan lukien 500 tantosiivestä, joka olisi vaatinut suuria media-alan opiskelijaa. tuotantoteknisiä uudistuksia. Klassisen Yle päätti vuonna 2015 luopua Pasilan musiikin toimintaa keskitetään Helsingin vastaavasta kampushankkeesta suunni- Musiikkitaloon, josta Yle omistaa neljän- tellussa laajuudessaan ja keskittää voi- neksen. Pasilaan rakennetaan radiodraa- mavaroja Mediapoliksen kehittämiseen. maa varten uudet kuunnelmastudiot, Tuotantotekniikan ylläpidossa Yle siir- jotka valmistuvat syksyllä 2016. tyi kumppanimalliin kesästä 2015 alkaen. Strategian uudistuksen yhteydessä Yle Yle on mukana kansainvälisissä media- määritteli itselleen kahdeksan keskeistä alan ja mediateknologian yhteistyöeli- kehittämistavoitetta vuosille 2016–2020. missä ja verkostoissa sekä Euroopan Ne liittyvät laadun vahvistamiseen, televi- yleisradioliiton EBUn ja pohjoismaisen sion ja radion uudistamiseen, verkkopal- Pohjoisvision yhteistyössä. Ne edistä- velujen kehittämiseen, sujuvaan ja tehok- vät tietojenvaihtoa muun muassa lain- kaaseen toimintaan sekä yhteistyöhön eri säädännön ja teknologian kehityksestä, toimijoiden kanssa. uusista innovaatioista ja muiden alan yritysten hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden kes- KUMPPANUUDET ken tehdään paljon ohjelmavaihtoa ja sisältöjen tuotekehitystä. Ylen kumppanuudet ovat pääsosin ali- Yle on myös teettänyt ulkopuolisen hankinta- ja toimittajayhteistyötä, yhteis- vertaisarvioinnin julkisen palvelun toi- hankkeita tai toimimista erilaisissa ver- minnastaan. Siinä kuusi EBUn nimeä- kostoissa. Yle tekee paljon yhteistyötä mää median asiantuntijaa arvioi, kuinka myös järjestöjen, yritysten ja oppilaitos- hyvin eurooppalaiset julkiset palve- ten kanssa. Yle valitsee yhteistyökumppa- lun arvot toteutuvat Ylen toiminnassa. ninsa julkisen palvelun tehtävään ja arvoi- Keväällä 2015 julkistetussa raportissa Yle hin soveltuvin perustein. sai kiitosta muun muassa innovatiivi- Kumppanuuksien tavoitteena on edis- suudesta, journalismin laadusta ja riip- tää digitalisoituvan luovan alan elinvoi- pumattomuudesta sekä siitä, että julki- maa, kehittää osaamista ja vauhdittaa nen palvelu on tasapuolisesti kaikkien myös kansainvälistä menestystä uusien ulottuvilla. Raportissa kiiteltiin myös sisältöhankkeiden kautta. Lisäämällä Yle korkeaa teknistä osaamista. Paran- jakelu- ja teknologiakumppanuuksia Yle nusehdotuksista keskeisin oli, että Ylen vähentää samalla investointien tarvetta. toiminnassa tulisi nykyistä paremmin Kumppanuuksiin kuuluvat myös tekni- ja laajemmin tuoda esiin yhteiskunnan set yhteistyöhankkeet ja Ylen resurssien moninaisuutta.

70 YLEN KAHDEKSAN KESKEISTÄ KEHITTÄMISTAVOITETTA 2016–2020

1. Teemme laatua määrän sijaan. Keskitymme laatuun ja uudistamme ilmaisu- ja kerrontatapoja. Luotettavan journalismin arvo kasvaa ja teemme enemmän syvempää ana- lyysiä. Muissa sisällöissä korostamme merkityksellisyyttä ja pitkää käyttöikää. Lisäämme sujuvaa toimintaa ja ketteryyttä. Varmistamme sisällöille monimuotoiseen julkaisemiseen tarvittavat tekijänoikeudet. Avaamme arkistomme laajempaan käyttöön.

2. Uudistamme television. Teemme Yle Areenasta uuden television tärkeimmän jakelutien ja rakennamme siitä helposti käytettävän ja ylivoimaisen mediapalvelun. Vähennämme broadcast-kanavia. Edistämme television siirtymistä HD-jakeluun mahdollisimman lyhyellä ylimenoajalla. Investoimme kevyeen ja joustavaan tuotantoja julkaisutekniikkaan.

3. Viemme radion verkkoon. Laajennamme radion tarjontaa ja käyttömahdollisuuksia verkossa, erityisesti Areenassa. Kehitämme helppokäyttöisiä audiopalveluita erityisesti mukana liikkuville sekä autoon kehitettäville laitteille.

4. Parannamme verkkopalveluiden käyttökokemusta. Kehitämme verkkopalveluja ja videosisältöjä käytettäväksi missä ja milloin vain ja luomme niille paremman hen- kilökohtaisen käyttökokemuksen. Varmistamme, että Ylen uutiset kulkevat mukana ja niitä voi käyttää kaikkialla. Tavoittelemme miljoonaa Yle Tunnuksen käyttäjää vuoden 2017 loppuun mennessä ja tarjoamme Tunnuksen kevyen tunnistautumisen keinoksi muille toimijoille.

5. Rakennamme uudenlaisen oppimisen ympäristön. Kasvatamme oppimisen mer- kitystä Ylen tarjonnassa kaikenikäisille. Rakennamme uuden vaikuttavan oppimisen kokonaisuuden ja varmistamme, että Ylen sisällöt ovat käytettävissä oppimiseen eri tavoin. Teemme uusin tavoin yhteistyötä Ylen sisällä ja luomme uusia kumppanuuksia.

6. Välitämme tärkeimmät urheilutapahtumat. Varmistamme, että Ylellä on oikeudet esittää urheilua laajasti ja monipuolisesti ja pyrimme välittämään suuria urheilutapah- tumia. Kehitämme tulos- ja urheilupalveluamme verkossa. Kannustamme liikkumaan.

7. Löydämme uusia tapoja palvella nuoria. Vahvistamme sisältötarjontaa nuorille ja nuorille aikuisille. Kehitämme tapoja joilla nuoret yleisöt löytävät nämä sisällöt siellä, missä he mediaa käyttävät. Luomme sisältöä yhdessä nuorten kanssa. Kehitämme tapoja kokeilla rohkeasti uutta.

8. Edistämme ja lisäämme yhteistyötä. Vahvistamme yhteistyötä sekä yhtiön sisällä että kumppaneiden kanssa. Hakeudumme ihmisten keskelle kehittämään sisältöjä ja palveluita. Kumppanuuksien painopisteinä sisällöissä ovat draama, kulttuuritapahtu- mat ja lapsille suunnatut palvelut. Pyrimme pitämään kotimaisten ohjelmahankintojen määrän vähintään nykytasolla. Panostamme aktiivisesti jakelu- ja teknologiakumppa- nuuksiin sekä teemme kokeiluja ja kehitystyötä yhdessä erilaisten toimijoiden kanssa.

71 Lisäksi Yle on ottanut käyttöön uusia Hallitus on nimennyt Ylen ohjelmatoi- menetelmiä, joilla yhtiö pyrkii arvioi- minnalle sananvapauslain mukaiset vas- maan julkisen palvelun toiminnan vai- taavat toimittajat, jotka viime kädessä kuttavuutta ja lisäarvoa yhteiskunnalle. päättävät sisällön julkaisemisesta. Vastaa- Euroopan yleisradioyhtiöiden yhteis- valla toimittajalla on budjettivastuu yksik- työnä on syntynyt viitekehys, jonka könsä sisällöistä. Tämä tukee vastaavien avulla tarkastellaan julkisen palvelun toimittajien riippumattomuutta ja pää- arvoa ja vaikuttavuutta neljästä näkö- täntävaltaa tarjonnasta. kulmasta: talouden, kulttuurin ja oppi- Joulukuussa Ylen hallitus hyväksyi misen, demokratian ja teknologian kehi- uuden, koko yhtiötä koskevan eettisen tyksen kannalta. ohjeen (Code of conduct) sekä vastuullisen toiminnan Compliance-periaatteet ja toimintasuunnitelman. Hallitus määritteli vastuullisen toimin- 5.2 RIIPPUMATTOMUUS JA nan painopisteiksi Ylessä ohjelmatoimin- 5.2 TOIMINTAPERIAATTEET nan eettiset kysymykset, häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyvät seikat, Ylen julkaisutoiminta ja sisältöjen tuo- hankintalain vaatimukset, tekijänoikeuk- tanto perustuvat Ylen arvoihin, riippu- siin liittyvät kysymykset, kilpailulain, työ- mattomuuteen, luotettavuuteen ja ihmi- suojelun, tietosuojan ja tietoturvan. sen arvostamiseen sekä alan eettisiin Ensimmäisen toimintavuoden aikana periaatteisiin. Yhtiön hallituksen nimit- työ on keskittynyt toimintamallin käyn- tämät vastaavat toimittajat johtavat ja nistämiseen ja virtaviivaistamiseen. Ris- valvovat toimitustyötä sekä huolehtivat kienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen siitä, että Ylen sisällöntuotannossa ja jul- kanssa on rakennettu yhteisiä toimin- kaisutoiminnassa noudatetaan lakia ja tamalleja. Yhteistyötä tehdään tiiviisti eettisiä ohjeita. painopistealueiden vastuuhenkilöiden Sisältöjen riippumattomuus ja puo- kanssa. lueettomuus nojaa sananvapausla- Vastuullinen toiminta ja eettisten kiin ja Journalistin ohjeisiin, jotka ovat kysymysten käsittely on keskeisenä sisäl- median itsesääntelyn perusta. Journalistin tönä yhtiön perehdytysohjelmassa. Uusi ohjeista johdetut Ylen ohjelmatoiminnan käyttöönotettava verkkokoulutusympä- ja sisältöjen eettiset ohjeet (OTS) sitoo ristö tehostaa koulutuksia ja mahdollistaa kaikkia, jotka tekevät sisältöjä Ylessä tai suoritusten seurannan. Kasvava yhteistyö Ylelle. OTS syventää esimerkiksi tiedon- ulkopuolisten toimijoiden kanssa tuo tar- hankinnan periaatteita, yksilön oikeuksia peita kumppanuuteen liittyvien comp- ja riippumattomuutta kaupallisista int- liance-kysymysten arviointiin. resseistä. Ohjeistoa täydentävät muun muassa sosiaalisen median toimintalinjaukset YLE JA JULKISEN SANAN NEUVOSTO ja Toimittajan rikoslaki -verkko-opas. Lisäksi Ylellä on omat lapsia ja nuoria Ylen sisältöjen teossa, journalismissa ja eri ohjelmasisällöissä koskevat eettiset julkaisutoiminnassa noudatetaan koko ohjeensa. Journalististen valintojen ja eet- media-alaa koskevia yhteisiä eettisiä tisten ohjeiden tukena toimii journalisti- ohjeita, Journalistin ohjeita ja Ylen omia sista standardeista ja etiikasta vastaava eettisiä ohjeita. Median itsesääntelyelin päällikkö, joka yhdessä yhtiön lakiosas- Julkisen sanan neuvosto (JSN) tulkitsee ton kanssa avustaa vastaavia toimittajia Journalistin ohjeita. JSN arvioi yksittäista- journalismin ja julkaisutoiminnan kehit- pauksissa, onko julkaisijan toiminta ollut tämisessä. hyvän journalistisen tavan mukaista. Yle

72 kuuluu Julkisen sanan neuvoston taus- HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS tayhteisöön ja on sitoutunut noudatta- maan Journalistin ohjeita. Vuoden 2015 lopussa Ylessä työskenteli JSN käsitteli vuoden 2015 aikana kak- vakituisessa kuukausipalkkaisessa työ- sitoista Yleä koskevaa kantelua. Päätök- suhteessa 3 043 henkilöä, mikä on 120 sistä seitsemän oli vapauttavia. JSN antoi henkilöä vähemmän kuin vuoden 2014 langettavan päätöksen viidessä tapauk- lopussa. Kaikissa kuukausi- ja tuntipalk- sessa, joissa se katsoi Ylen rikkoneen kaisissa työsuhteissa kertyi henkilötyö- hyvää journalistista tapaa. Viidestä lan- vuosia keskimäärin yhteensä 3 335, joka gettavasta päätöksestä kolmessa JSN on 124 edellisvuotta vähemmän. arvioi, että Yle ei ollut korjannut ohjel- Henkilöstön väheneminen jatkuu edel- maan sisältynyttä virhettä riittävän leen vuonna 2016 luonnollisen poistu- nopeasti. Kaksi muuta langettavaa pää- man kautta. Ulkoisia rekrytointeja teh- töstä koskivat samanaikaista kuulemista, dään vain tarkasti harkituissa tilanteissa piilomainontaa ja lähdekritiikkiä. Päätök- erityisosaamisen hankkimiseksi. sissä havaitut epäkohdat huomioitiin eet- tisiä ohjeita koskevissa koulutustilaisuuk- sissa. TYÖHYVINVOINTI JA TASA-ARVO

Toimitusjohtajan omistama Hyvä työ- päivä Ylessä -työkulttuurihanke käynnis- 5.3 HENKILÖSTÖN tyi ja osana sitä valmisteltiin ja käynnis- KEHITTÄMINEN tettiin koko esimieskuntaa koskeva laaja 5.3 kehitysohjelma. Toimitusjohtaja aloitti Yle kehittää henkilöstönsä osaamista, myös “kahvitunnit”, joiden tarkoituksena työhyvinvointia ja johtamista suunnitel- on tavata kaikki esimiehet työkulttuurista mallisesti ja monipuolisilla, uudistumista keskustellen. Vuoden 2015 aikana kahvi- tukevilla hankkeilla. Osaamista tukevat tunneille osallistui noin 60 prosenttia esi- onnistuneet rekrytoinnit, monipuolinen miehistä. Niitä jatketaan vuonna 2016. koulutus, työkierto, kehitysprojektit ja Yhtiötasoisen kehittämisen lisäksi työssä oppiminen. useissa yksiköissä oli omia osaamisen Osaamisen kehittämisessä vuonna ja toimintatapojen kehittämishankkeita. 2015 painottuivat esimiestyö sekä strate- Niissä painopisteinä olivat muun muassa gian mukaisesti verkko-osaaminen. Ensi- palautekäytännöt ja ketterät toiminta- sijaisia kehittämisen keinoja ovat työssä tavat. oppimisen menetelmät, yhdessä tekemi- Työilmapiiri- eli Hyvä työpäivä Ylessä nen ja jakaminen. -mittaus tehtiin marraskuussa ja siihen Verkkokoulutuksessa painottuivat vastasi 71 prosenttia yleläisistä, mikä oli verkkomediaosaamisen kehittäminen seitsemän prosenttiyksikköä edellisvuotta sekä transmediaosaaminen eli digitaali- enemmän. Työntekijät antoivat ilmapii- nen tarinankerronta. Googlen sähköisten ristä edellisvuotta hieman paremman toimistotyökalujen käyttöönotto merkitsi kokonaisarvosanan: 3,76 asteikolla 1–5. koko henkilökunnalle uusien työtapojen Sitoutuneisuus omaan työhön on Ylessä oppimista. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä ja korkea, ja 65 prosenttia vastaajista on val- tehostavat yhteydenpitoa yhtiön sisällä. miita suosittelemaan Yleä työnantajana. Luottamus Ylessä on kokonaisuudessaan noussut. Hyvä luottamus näkyy erityisesti suhteessa esimieheen ja työyh- teisöön. Sujuva arki -aihepiiri oli kyselyssä uusi, ja se sai hyvän keskiarvon: 3,79.

73 YLEN HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ V. 2006–2015

� Vakituinen, lkm

� Kuukausi- ja tuntipalkkainen yht., htv

Sujuvaan arkeen kuuluvat muun muassa Kaikki yleläiset ovat ennalta asetet- töiden jakautuminen tiimeissä, tarkoituk- tuihin tavoitteisiin ja mittareihin perus- senmukaiset työvälineet ja työolosuhteet. tuvan tulospalkitsemisjärjestelmän pii- Ylen hallitus hyväksyi keväällä 2015 rissä. Johtajilla ja päälliköillä sekä joillakin Ylen päivitetyn tasa-arvo- ja yhdenvertai- esimiehillä, yhteensä noin 160 henkilöllä, suussuunnitelman. Sen mukaisesti Ylen oli henkilökohtainen tuloskortti vuonna tavoitteena on edistää henkilöstönsä 2015. Henkilökohtaisten tuloskorttien monimuotoisuutta, esimerkiksi suuntaa- maksimipalkkio on yhtiön johtoryhmän malla harjoittelupaikkoja maahanmuut- jäsenillä 1,9 kuukauden palkkaa vastaava tajataustaisille tai toimintarajoitteisille. määrä ja päälliköillä kuukauden palkkaa Naisten ja miesten välisen tasa-arvon vastaava määrä. suhteen tilanne Ylessä on jo pitkään ollut Muu henkilöstö on tiimikorttijärjestel- hyvä. Tavoite on, että kaikissa tehtävissä män piirissä. Tiimit laativat itse tavoit- miesten ja naisten osuus olisi 40–60 pro- teensa yhtiön ja oman toimintonsa stra- senttia. Esimiehistä on kaikilla organisaa- tegian pohjalta. Esimies vastaa, että tiotasoilla noin puolet naisia. Jotkin pie- tavoitteet tukevat yksikön tavoitteita. nemmät ammattiryhmät ovat kuitenkin Koko tiimi voidaan palkita tavoitteiden hyvin nais- tai miesvaltaisia. toteutumisesta 600−1 200 euron palkki- olla. Vapaaehtoiseen tiimikorttiin osallistui vuonna 2015 noin 2 100 yleläistä. PALKITSEMINEN Erityispalkkio voidaan maksaa poikke- uksellisen menestyksekkäästä työsuori- Yle noudattaa kaikessa palkitsemisessaan tuksesta. valtio-omistajan ohjeita. Ylen hallituksen Vuonna 2015 maksettiin tulospalkki- asettama nimitysvaliokunta valmistelee oita edellisvuoden tavoitteista yhteensä palkitsemisasiat hallitukselle, joka hyväk- noin 2 458 000 euroa, josta tiimikortti- syy tavoitteet ja tulokset. Palkitsemisen palkkioiden osuus oli 1 933 000 euroa. lähtökohtia ovat avoimuus, kohtuullisuus Palkkioiden osuus Ylen koko palkkasum- ja tuloksellisuus. Palkitsemisen tarkoi- masta on 1,3 prosenttia. Palkkiota sai tuksena on edistää yhtiön strategisten noin 2 300 yleläistä. tavoitteiden toteutumista.

74 5.4 YHTEISKUNTAVASTUU Mediapoliksessa ja aluetoimituksissa, 5.4 YLEN TOIMINNASSA kuten Vaasassa ja Turussa. Ympäristö- hyötyjen ohella tämä tuo kustannussääs- Edellä kuvatut toimintatavat ovat osa töjä. Liikenteen päästöjä vähentääkseen Ylen yhteiskuntavastuuta, joka kytkeytyy Yle huomioi ympäristökriteerit ajoneuvo- vahvasti Ylen julkisen palvelun tehtävään hankinnoissaan ja matkustusohjeissaan. ja yhtiön oman toiminnan kehittämiseen. Yle noudattaa toimipisteissään WWF:n Yle on huomioinut toiminnassaan valtio- Green Office -ympäristöjärjestelmää. Yle neuvoston suosituksen yhteiskuntavas- on ollut myös Suomen johtavan yritys- tuusta. vastuuverkoston FiBS ry:n jäsen vuodesta Yle toteuttaa laajaa yhteiskuntavas- 2011. tuuta jo tehtävänsä kautta, mutta on Ylen yhteiskuntavastuuta käsitellään kehittänyt aktiivisesti muitakin toiminta- tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Tietoa tapoja, joilla vastuullisuuden osa-alueet vastuullisen toiminnan compliance -ohjel- – taloudellinen, sosiaalinen ja ympäris- masta ja eettisistä toimintaperiaatteista tövastuu – viedään käytäntöön yhtiössä. julkaistaan myös selvityksessä hallinto- ja Vastuullisuuteen kuuluvat eettiset toi- ohjausjärjestelmästä. mintatavat, taloudellinen vastuu Yle-veron tehokkaasta käytöstä ja Ylen mer- kittävä rooli luovan alan työllistäjänä. Monipuolisilla sisällöillä ja palveluillaan Yle tuottaa arvoa yhteiskunnalle ja tukee eri väestöryhmien, alueiden, kielten ja kulttuurien elinvoimaa ja tasaver- taisuutta. Yle on myös toteuttanut isoja yhteiskunnallisia sisältöhankkeita, joissa yhteis- työssä eri tahojen kanssa etsitään ratkai- suja ajankohtaisiin, polttaviin kysymyksiin suomalaisia osallistamalla. Vuonna 2015 tällaisia ns. missio-hankkeita olivat muun muassa alkoholin haittoihin keskittynyt kokonaisuus ja Svenska Ylen verkkokiu- saamista käsitellyt hanke. Mediataitoja koululaisille opettava Yle Uutisluokka toteutti kouluille yhteistyö- kumppanin kanssa uuden maksuttoman mobiilisovelluksen, jonka avulla opettajat voivat perehtyä tunneilla ajankohtaisten uutisten taustoihin. Osallistavaan media- kasvatushankkeeseen osallistuu jo lähes 9 000 koululaista eri puolilta Suomea. Ylellä on myös ympäristövastuuoh- jelma, joka ulottuu energiankäytön tehos- tamisesta luonnonvarojen kestävämpään käyttöön ja kierrätykseen. Toimitilojen vähentäminen, tilankäytön tehostaminen ja talotekniset uudistukset ovat paranta- neet energia- ja ympäristötehokkuutta muun muassa Pasilassa, Tampereen

75 76 Ylen rahoitus, 6 kustannusrakenne ja hallinto

Ylen tulos vuonna 2015 oli hieman ennakoitua pienempi, 1,3 miljoonaa euroa.

Ylen kokonaistuotot olivat 472,0 miljoonaa euroa. Yle-veron osuus kaikista tuotoista oli 97,8 prosenttia.

Yle käytti sisältöihin ja palveluihin 333,6 miljoonaa euroa. Summasta noin 90 prosenttia kohdistui kotimaisiin sisältöihin.

6.1 YLEN RAHOITUS JA TULOT sittain kustannusten nousua vastaava 6.1 indeksikorotus. Eduskunnan vahvista- Ylen vuoden 2015 tilikauden voitto oli 1,3 malla päätöksellä indeksikorotusta ei kui- miljoonaa euroa (-4,7 miljoonaa euroa tenkaan makseta vuosina 2015 ja 2016, vuonna 2014). Tulos oli voitollinen, mutta minkä seurauksena Yle on käynnistänyt se oli ennakoitua pienempi. Tulosta heiken- talouden sopeutustoimet. sivät lomapalkkavelan kirjausperiaatteisiin tehty täsmennys sekä Helsingin Musiikki- JULKISEN PALVELUN talo Oy:n osakkeisiin tehty arvonalennus. YLEISRADIOYHTIÖIDEN Ylen liikevaihto oli 467,8 miljoonaa RAHOITUSVERTAILUA euroa. Tämä on runsaat 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Lii- Yleisin malli julkisen palvelun yleisra- kevaihtoon sisältyvät tuotot Yle-verosta, diotoiminnan rahoituksessa Länsi-Eu- ohjelmatuotot sekä palveluiden myynti- roopassa on tv-lupamaksun ja mainos- tuotot. Yle-veron osuus kaikista tuotoista rahoituksen yhdistelmä. Sitä käyttävät oli 97,8 prosenttia. esimerkiksi Irlanti, Italia, Itävalta, Ranska Yle-veroon pohjautuva rahoitusmalli ja Sveitsi. Toinen malli on valtion rahoi- on tuonut vakautta ja ennustettavuutta tuksen ja mainosrahoituksen yhdistelmä, Ylen talouden suunnitteluun ja seuran- joka on käytössä esimerkiksi Belgiassa, taan. Laitteeseen sidotun tv-lupamak- Islannissa ja Hollannissa. Kolmas malli on sun korvannut Yle-vero on vahvistanut lupamaksurahoitus, jonka piirissä ovat julkisen palvelun rahoitusta ja palautta- Englannin BBC, Norja, Ruotsi ja Tanskan nut yleisradiotoimintaan tarvittavat tulot DR. aiempaa vakaammalle pohjalle. Euroopassa ainutlaatuisia rahoitusta- Rahoitusratkaisun yhteydessä sovit- poja ovat Saksan laiteriippumattoman tiin, että Ylen rahoitukseen tehdään vuo- maksun ja mainosrahoituksen yhdistelmä

77 TALOUDEN AVAINLUVUT 2015

2015 2014 2013 2012 2011 TOIMINNAN LAAJUUS (MILJ. € / %) * Liikevaihto 467,8 472,9 465,9 438,7 415,4 muutos % -1,1 1,5 6,2 5,6 4,3

Liiketoiminnan muut tuotot 4,2 2,6 3,2 17,4 17,0 muutos % 63,1 -20,0 -81,4 2,4 -21,3

Kulut ja poistot 468,5 480,0 464,4 453,3 433,9 muutos % -2,4 3,3 2,5 4,5 -3,0

Taseen loppusumma 258,3 264,5 277,8 277,4 312,9

Bruttoinvestoinnit, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 21,7 26,8 28,8 26,0 32,7 % liikevaihdosta 4,6 5,7 6,2 5,9 7,9

KANNATTAVUUS (MILJ. € / %) * Käyttökate 33,5 27,3 39,2 41,2 27,1 % liikevaihdosta 7,2 5,8 8,4 9,4 6,5

Liikevoitto/-tappio 3,6 -4,4 4,7 2,8 -1,4 % liikevaihdosta 0,8 -0,9 1,0 0,6 -0,4

Tilikauden voitto/-tappio 1,3 -4,7 4,2 3,7 -0,3 % liikevaihdosta 0,3 -1,0 0,9 0,8 -0,1

RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Quick ratio 0,3 0,5 0,5 0,1 0,3 Omavaraisuusaste % 50,7 49,0 48,3 46,9 40,4 Korollinen vieras pääoma (milj. €) 55,9 62,5 65,0 75,7 17,4

HENKILÖSTÖ

Henkilöstötyövuosien (htv) määrä keskimäärin vuoden aikana** 3 555 3 695 3 715 3 656 3 699

Palkat (milj. €) 173,4 175,6 174,1 168,2 163,7 Palkkiot (milj. €) 11,8 12,9 13,4 12,1 12,8 Palkat ja palkkiot yhteensä (milj. €) 185,2 188,5 187,5 180,3 176,5

Lyhytaikaiset vaihtuvat vastaavat – Ennakkomaksut Quick ratio = Lyhytaikaiset velat

Oma pääoma Omavaraisuusaste = X 100 Taseen loppusumma

* Talouden tunnusluvut vuodelta 2011 eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2012–2015 kanssa muuttuneen liikevaihdon määritelmän vuoksi. ** Sisältää vakituiset, määräaikaiset, tuntipalkkaiset ja suoriteperusteiset työsuhteet.

78 sekä Suomen Yle-vero. näille yhtiöille on, että mainokset eivät Yle-veroon perustuvan rahoitusmallin kuulu tulolähteisiin. tavoitteena oli saattaa Ylen talous tasa- Väestöltään Ruotsia pienemmissä painoon ja vakaalle pohjalle. Eurooppa- maissa, Itävallassa ja Sveitsissä, julkisen laisten yleisradioyhtiöiden vertailussa palvelun yleisradioiden tulot olivat sel- julkisen palvelun rahoituksen taso ei Suo- västi suuremmat. Itävallassa sen mahdol- messa ole erityisen korkea, vaan edustaa listi mainosrahoitus. Hollannissa rahoitus keskitasoa. puolestaan oli Ruotsin tasolla. Vertailun Vuoden 2014 tulovertailu kertoo, että pienimmän maan Irlannin yleisradioyh- Ruotsin julkisen palvelun yhtiöiden SVT:n, tiön rahoitus oli muita pienempi mainos- SR:n ja UR:n yhteenlasketut tulot olivat tuloineenkin. huomattavasti korkeammat kuin Ylen. Myös Norjan NRK:n ja Tanskan DR:n tulot olivat Yleä selvästi korkeammat. Yhteistä

JULKISEN PALVELUN YLEISRADIOYHTIÖIDEN VERTAILU 2014 M€

1500

1200

900

600

300

0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Itävalta Sveitsi Hollanti Belgia Irlanti Yle SVT NRK DR* ORF SRG– NPO VRT RTE +SR SSR +RTBF +UR

 Yle-vero  Lupamaksut  Valtion budjettirahoitus  Muut tulot  Mainonta

*) DR:n saama osa lupamaksutuloista Valuuttakurssit: vuoden 2014 keskikurssit Lähde: EBU, Suomen Pankki

79 6.2 KUSTANNUSRAKENTEEN viisi miljoonaa euroa vähemmän kuin 6.2 KEHITYS JA KULUT edellisvuonna. Suurimpiin investointeihin kuuluivat tuotantojärjestelmien ja -laittei- Henkilöstökulut ovat Ylen suurin kuluerä, den siirtäminen teräväpiirtolaatuun, alue- ja niiden määrä oli 233,3 miljoonaa euroa radioiden lähetysyksiköiden uusiminen (236,5 vuonna 2014). Palkkojen ja palk- sekä Uusi päivä -draamasarjan kuvaus- kioiden määrä laski 1,8 prosenttia ja oli halli Tampereen Mediapoliksessa. 185,2 miljoonaa euroa (188,5). Eläkekulut olivat 37,9 miljoonaa euroa (37,6). Yle maksoi esityskorvauksia kaikkiaan 74,2 miljoonaa euroa. Esityskorvauksia 6.3 KUSTANNUKSET 6.3 maksettiin runsaat 10 miljoonaa euroa SISÄLTÖKOKONAISUUKSITTAIN vähemmän kuin edellisvuonna, koska vuodelle 2015 ei sijoittunut isoja kan- Sisältöjen ja palvelujen osuus Ylen kai- sainvälisiä urheilukisoja. Kokonaissum- kista kuluista ja poistoista oli 333,6 mil- maan sisältyy esityskorvauksia vuoden joonaa euroa. Sisältöjä ja palveluja joh- aikana esitetyistä kotimaisista ohjelmista detaan ja siten myös kustannuksia sekä musiikkiin liittyviä esityskorvauk- seurataan sisältökokonaisuuksina. sia, esitysoikeuspalkkioita, uusintakorva- Sisältöihin ja palveluihin kuuluvat uksia ja muita ohjelmiin liittyviä oikeus- paitsi ohjelmasisällöt, myös ohjelmien maksuja. Luvussa ovat myös urheilun ja jakelu, musiikin tekijänoikeudet, arkisto- ulkomaisten ohjelmien esityskorvaukset, palvelut ja markkinoinnin kustannukset. joita maksettiin vuonna 2015 yhteenä 18 Sisältökokonaisuuksien osuuksiin ei miljoonaa euroa. ole tullut merkittäviä muutoksia edel- Suurimpia liiketoiminnan muihin lisestä vuodesta. Ajankohtaisohjelmien kuluihin kuuluvia eriä ovat ulkopuolisilta suhteellinen osuus kasvoi hiukan, urhei- ostetut palvelut, joita Yle hankki 58,4 lun osuus puolestaan laski. miljoonalla eurolla (51,6 miljoonaa euroa vuonna 2014). Ne sisältävät tietotekni- siä palveluja, tuotantopalveluja, kiinteis- LUOVAN ALAN TUKEMINEN töpalveluja, korjaus- ja huoltotöitä sekä muita palveluja. Ylen toiminnalla on suoria ja välillisiä Yle käytti vuonna 2015 investointeihin taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia luo- kaikkiaan 21,7 miljoonaa euroa, runsaat valle alalle. Yle työllistää oman henkilös-

YLEN KULUT JA POISTOT YHT. 470,7 MILJOONAA EUROA VUONNA 2015

� Sisällöt ja palvelut 333,6 milj.€ 1 % 6 � Teknologia ja infra 68,2 milj.€ 7 � Yhteiset toiminnot ja hallinto 34,6 milj.€ 15 � Poistot 29,9 milj.€ � Myyntitoiminta 4,4 milj.€ 71

80 tön lisäksi osaajia kymmeniltä eri aloilta 6.4 YLEN HALLINTO JA 6.4 – ohjelmantekijöistä muusikoihin, sävel- ORGANISAATIO täjiin, käsikirjoittajiin, näyttelijöihin ja tuotantotekniikan ammattilaisiin. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa HALLINTONEUVOSTO ja ostot sisällöntuotannon kumppa- neilta tarjoavat työtilaisuuksia tuhan- Yleisradion ylin päättävä elin on 21-jäseni- sille ammattilaisille vuosittain. Freelan- nen hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston cer-palkkioita sai Yleltä vuonna 2015 noin jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden 5 400 henkilöä, suurin osa heistä oli ohjel- ensimmäisillä valtiopäivillä. Hallintoneu- matyöntekijöitä. voston jäseniksi on valittava tiedettä, tai- Digitaalisten palvelujen tuottajana Yle detta, sivistystyötä ja elinkeino- ja talous- ostaa ICT-alan tuotteita ja palveluja – niin elämää tuntevia sekä eri yhteiskunta- ja palvelintilaa kuin sovelluskehitys- ja kon- kieliryhmiä edustavia henkilöitä. Eduskun- septisuunnittelutyötäkin. nan nimeämien jäsenten lisäksi kahdella yhtiön henkilöstön nimeämällä edustajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallintoneuvoston kokouksissa. YLEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Hallintoneuvoston tehtävänä on • Yle käytti ohjelmatoimintaansa vara- • valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja tuista rahoista noin 90 % kotimaisiin hallituksen puheenjohtaja sisältöihin. • päättää asioista, jotka koskevat toi- • Palkkiot freelancereille olivat 11,8 mil- minnan huomattavaa supistamista tai joonaa euroa. laajentamista tai yhtiön organisaation • Ohjelmien ja musiikin esityskorvauk- olennaista muuttamista set ja tekijänoikeusmaksut tuloslaskel- • huolehtia ja valvoa, että julkisen palve- massa olivat 74,2 miljoonaa euroa. lun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtä- • Noin 94 % kaikista Ylen käyttämistä vät tulevat suoritetuiksi rahoista jää kotimaahan. • laatia palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demo-

SISÄLLÖT JA PALVELUT YHT. 333,6 MILJOONAA EUROA VUONNA 2015

� Uutiset 57,1 milj. € % 6 � Urheilu 39,2 milj. € 17 13 � Ajankohtaiset 49,1 milj. € 6 17 � Asia 52,9 milj. € 13 12 � Kulttuuri ja viihde 70,5 milj. € 21 12 � Draama 43,9 milj. € 15 � Lapset ja nuoret 20,9 milj. € 16 15 16

81 kraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin TOIMITUSJOHTAJA tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloit- Ylen toimitusjohtaja on Lauri Kivinen. tamisesta tai aloittamatta jättämisestä Toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat • päättää talouden ja toiminnan suunta- muun muassa viivoista • yksiköiden ja yhteisten toimintojen • tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toi- johtajista koostuva johtoryhmä mintakertomus • ohjelmien ja sisältöjen linjauksista vas- • valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsi- taava sisältöryhmä naiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa • investointipäätöksistä vastaava inves- tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskerto- tointiryhmä. muksesta.

Hallintoneuvoston on lisäksi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava eduskunnalle kertomus julkisen palvelun toteutumisesta sekä ohjaus- ja valvon- tatehtäviensä toteuttamisesta edellisen kalenterivuoden aikana. Ennen kertomuksen antamista tulee kuulla Saamelaiskä- räjiä.

HALLITUS

Yleisradiosta annetun lain mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enin- tään kahdeksan jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä eivätkä kuulua yhtiön muuhun ylimpään johtoon. Yhtiön hallituksen tulee edustaa riittävän monipuolista asiantuntemusta ja molem- pia kieliryhmiä.

Hallituksen tehtävänä on: • valita ja vapauttaa yhtiön toimitusjohtaja sekä vahvistaa hänen palkkansa sekä muut toimeen liittyvät ehdot; toimitusjohtaja ei saa olla hallintoneuvoston eikä hallituksen jäsen • valita yhtiön muu ylin johto sekä vahvistaa heidän palkkansa ja muut toi- miin liittyvät ehdot • päättää seuraavan vuoden talousarvi- osta • kutsua koolle yhtiökokous ja valmis- tella siinä käsiteltävät asiat • antaa yhtiön toiminnasta vuosittain kertomus Viestintävirastolle • nimittää sananvapauslain mukaiset vastaavat toimittajat.

82 YLEN ORGANISAATIO 2015

HALLINTONEUVOSTO

HALLITUS

TOIMITUSJOHTAJA

JULKAISUT UUTIS- LUOVAT SVENSKA TUOTANNOT JA AJAN- SISÄLLÖT YLE KOHTAIS- TOIMINTA

Radiokanavat Uutiset Asia Medier och Tuotanto utgivning TV-kanavat Urheilu Draama Tekniikka Fakta och Areena Aluetoiminta Kulttuuri ja fiktion Tilat viihde Arkisto Tuotekehitys, Nyheter, suunnittelu ja Lapset ja nuoret aktualiteter Markkinointi ja osaaminen och sport brändit RSO Medie- Asiakkuus- Tuotekehitys, produktion tutkimus ja suunnittelu, -analytiikka, kumppanuudet julkaisusuun- ja osaaminen nittelu

TALOUS

STRATEGIA

LAKIASIAT

VIESTINTÄ

TURVALLISUUS

83 Liitteet

HALLINTONEUVOSTON JA HALLITUKSEN PÄÄTÖKSET 2015 HALLITUS 21.1.2015

Lausunto kanteluun HN 28.4.2015 Apulaisoikeuskansleri on vastaanottanut kantelun siitä, että osa Yleisradion ohjel- Toimintakertomus mista on katsottavissa vain internetissä. Hallintoneuvosto hyväksyi hallituksen toi- Apulaisoikeuskansleri on pyytänyt hallin- mintakertomuksen sekä antoi yhtiöko- toneuvostoa hankkimaan kantelun tutki- koukselle lausunnon tilinpäätöksestä ja miseksi tarpeellisen selvityksen ja anta- tilintarkastuskertomuksesta. maan lausunnon asiasta. Hallitus päätti esittää, että hallintoneuvosto antaisi lau- HN 1.10.2015 sunnon asiasta.

Ennakkoarviointiasiantuntijat Sopimus SJL:n kanssa Hallintoneuvosto päätti valita kaksi asi- Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohta- antuntijaa avustamaan hallintoneuvos- jan tai hänen määräämänsä neuvotte- toa Yleisradiosta annetun lain mukaisessa lemaan ja sopimaan Suomen Jääkiekko- ennakkoarviointiasiassa. liiton (SJL) kanssa yhteistyösopimuksen kolmeksi vuodeksi. Hallintoneuvosto päätti, että professori Hannu Nieminen toimii hallintoneuvos- Toiminimenkirjoitusoikeudet ton toisena asiantuntijana. Hallitus päätti hyväksyä organisaatiossa Hallintoneuvosto päätti lisäksi, että työ- tapahtuneiden muutosten johdosta esi- valiokunta aloittaa hankintalain mukai- tetyt muutokset toiminimenkirjoitusoi- sen kilpailutuksen kilpailuoikeudellisesta keuksiin. asiantuntemuksesta. HALLITUS 1.4.2015 HN 11.11.2015 Suurtuotantosiiven tontista Talouden ja toiminnan suuntaviivat luopuminen Hallintoneuvosto päätti talouden ja toi- Hallitus päätti, että Yleisradio luopuu sen minnan suuntaviivoista. ja Yleisradion eläkesäätiön välisessä vuok- rasopimuksessa sovituista tonttien 91-17- HN 16.12.2015 53-6 ja 91-17-53-8 vuokraoikeudesta.

Hallituksen puheenjohtajan, Tuloskorttitoteumat 2014: Johdon varapuheenjohtajan ja jäsenten tuloskortit, muut tuloskortit valinta sekä palkkiot Hallitus päätti johdon tuloskorttien toteu- Hallintoneuvosto päätti Yleisradion hal- tumasta sekä tulospalkkioiden maksami- lituksen puheenjohtajasta, varapuheen sesta toteutuneiden tulosten mukaisina. johtajasta sekä jäsenistä ja heidän palkkioistaan kalenterivuodeksi 2016 työ- Johdon suoritusarvio ja palkat valiokunnan esityksen mukaisesti. Hallitus hyväksyi johdon suoritusarviot ja päätti palkankorotuksista 1.6.2015 alkaen.

84 HALLITUS 3.6.2015 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- suunnitelma 2015–2017 Sisäisen valvonnan ja Hallitus päätti hyväksyä Ylen tasa-arvo- riskienhallintaperiaatteiden ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuo- vahvistaminen sille 2015–2017 siten tarkennettuna, että Hallitus päätti sisäisen valvonnan ja ris- suunnitelmaan asetetaan myös tavoite kienhallintaperiaatteiden sekä vakuutta- sukupuolijakautumasta eri tehtävissä. misen periaatteiden vahvistamisesta tarkastusvaliokunnan esityksen mukaisesti. Tilintarkastajien valinta Hallitus päätti esittää, että yhtiökokous Aineellisten ja aineettomien päättäisi valita Yleisradio Oy:n tilintarkas- hyödykkeiden kirjausperiaatteet tajiksi KHT Minna Riihimäen sekä KPMG Hallitus päätti aineellisten ja aineetto- Oy Ab:n, jonka nimeämänä toimeksian- mien hyödykkeiden kirjausperiaatteista tovastuullisena tarkastajana toimisi KHT esityksen mukaan. Petri Kettunen. Helsingin Musiikkitalon Oy:n Yhtiökokouksen koollekutsuminen hallituksen valinta Hallitus päätti, että yhtiön varsinainen Hallitus päätti, että Yleisradion edustajat yhtiökokous kutsuttaisiin koolle 28.5.2015 Musiikkitalon hallituksessa vuonna 2015– klo 14.00 – 16.00. 2016 ovat Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilèn ja lakiasiainjohtaja Katri Olmo. HALLITUS 23.4.2015 HALLITUS 20.8.2015 Yleisradio Oy:n kertomus Viestintävirastolle vuoden 2014 aikana Aputoiminimi tarjotusta julkisesta palvelusta Hallitus päätti, että yhtiö hakee rekiste- Hallitus päätti hyväksyä Yleisradio Oy:n röintiä aputoiminimelle Yle FOLK. Apu- kertomuksen Viestintävirastolle. toiminimellä harjoitettava toiminta: Yle FOLK julkaisee yleisön itse tekemiä medi- Toiminimenkirjoitusoikeudet asisältöjä kaikissa viestintäverkoissa. Hallitus päätti hyväksyä organisaatiossa tapahtuneiden muutosen johdosta esi- Toiminimenkirjoitusoikeudet tetyt muutokset toiminimenkirjoitusoi- Hallitus päätti hyväksyä organisaatiossa keuksiin. tapahtuneiden muutosten johdosta esi- tetyt muutokset toiminimenkirjoitusoi- Olympialaiset 2018–2020 (2022–2024) keuksiin. Hallitus valtuuttaa toimitusjohtajan tai tämän määräämän neuvottelemaan ja HALLITUS 19.10.2015 sopimaan olympialaisista. Talouden ja toiminnan suuntaviivat Palkanlaskennan hankinta palveluna hallintoneuvostolle päätettäväksi Hallitus päätti, että palkanlaskenta han- Hallitus esitti hallintoneuvoston päätettä- kitaan ulkopuoliselta toimittajalta palve- väksi talouden ja toiminnan suuntaviivat luna. Lopullisen hankintapäätöksen ja toi- liitteen mukaisesti. mittajavalinnan tekee minikilpailutuksen jälkeen toimitusjohtaja. Johdon ja päälliköiden tuloskorttien rakenne ja tuloskorttien säännöt Hallitus päätti hyväksyä johdon ja päälli- köiden tuloskorttien rakenteen, siten että

85 päälliköiden henkilökohtaista tavoitetta Sopimus Gramex ry:n kanssa vielä täsmennetään. Hallitus päätti hyväksyä Yleisradion ja Gramex ry:n välisen neuvottelutuloksen Kevään 2015 tiimikorttipilottien vuoden 2016 sopimuksen perusteeksi. toteutuminen ja palkkioiden maksamisesta päättäminen Hallitus päätti hyväksyä tiimikorttipalkki- HALLITUS 17.12.2015 oiden toteumat maksettaviksi puolivuosi- kaudelta asetettuihin tavoitteisiin liittyen. Toimintasuunnitelma ja budjetti 2016 Hallitus päätti toimintasuunnitelmasta Tiimikortit, sääntöjen uudistus ja budjetista vuodelle 2016 esityksen Hallitus päätti hyväksyä tiimikorttien mukaisesti. sääntöjen uudistuksen. Helsingin Musiikkitalo Oy:n Ylen palkitsemislinjaukset osakkeiden arvo Hallitus päätti hyväksyä Ylen palkitsemis- Hallitus päätti, että Helsingin Musiikki- linjaukset. talo Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvoon tehdään alaskirjaus joulukuussa 2015. Sopimuspalkkojen yleiskorotukset 1.1.2016, johdon palkankorotuslinja Maaliskuussa 2016 erääntyvä lainan Hallitus päätti, että työehtosopimusten uusinta ja kilpailutus soveltamisalojen ulkopuolella olevan hen- Hallitus päätti, että laina kilpailutetaan kilöstön (sopimuspalkkaisten) palkkoja ja uusitaan tarkastusvaliokunnan esityk- korotetaan 1.1.2016 lukien 0,4 %:lla. Joh- sen mukaisesti. toryhmän jäsenten palkkoihin ei tehdä yleiskorotuksia. Luovan talon urakkaa koskeva hankintapäätös HALLITUS 18.11.2015 Hallitus päätti valtuuttaa toimitusjohtajan tekemään Luovan talon pääurak- Ison Pajan omistus ja kaa koskevan hankintapäätöksen tarjous- vuokrausjärjestelyt kilpailun voittaneen tarjoajan kanssa ja Hallitus päätti sitovan vuokratarjouksen rakennusurakkasopimuksen. jättämisestä Ison Pajan tiloista. Halli- tus hyväksyi myös pääpiirteet Ison Pajan Johdon tuloskortit 2016 omistus- ja vuokrausjärjestelyiksi. Hallitus päätti hyväksyä johdon tuloskortit vuodelle 2016. Sopimus Yleisradion ja BBC:n välillä ohjelmien esitysoikeuksista Vastuullisen toiminnan Hallitus päätti Yleisradion ja BBC:n väli- toimintaperiaatteet sekä sestä sopimuksesta 31.3.2017 saakka. vastullisen toiminnan raportti ja toimintasuunnitelma Hallitus 30.11.2015 Hallitus päätti vastuullisen toiminnan toimintaperiaatteista. Strategian hyväksyminen (Yle 2020) Hallitus hyväksyi strategian. Yhtiön eettinen ohje Hallitus päätti eettisestä ohjeesta. Sopimus Teoston kanssa Hallitus päätti hyväksyä Yleisradion ja Yleisradion eläkesäätiön hallitus Teosto ry:n välisen neuvottelutuloksen Hallitus päätti, että Katri Westerbergin vuoden 2016 sopimuksen perusteeksi. tilalle eläkesäätiön hallitukseen nimite-

86 tään talousjohtaja Maisa Hyrkkänen ajalle 9.6.2015 – 1.1.2016-31.12.2017. Kimmo Kivelä, puheenjohtaja Kiinteistö Oy Technopolis Tohlopin Kalle Jokinen, varapuheenjohtaja hallitus Mikko Alatalo Hallitus päätti, että Yleisradion edustaja Maarit Feldt-Ranta Kiinteistö Oy Technopoliksen hallituksessa Olli Immonen on kiinteistöpäällikkö Matti Uotinen. Ilkka Kantola Mika Kari Kiinteistö Oy Mannerheimintie 13a Jyrki Kasvi hallitus Elsi Katainen Hallitus päätti, että Yleisradion edustaja Jukka Kopra Kiinteistö Mannerheimintie 13a:n halli- Hanna Kosonen tuksessa on kiinteistöpäällikkö Matti Suna Kymäläinen Uotinen. Eero Lehti Mika Lintilä Hallituksen itsearviointi 2015 Silvia Modig Päätettiin muodostaa pienryhmä ilta- Mikaela Nylander koulutyöskentelyn kehittämiseksi. Ryh- Markku Pakkanen män muodostavat Carina Geber-Teir ja Jaana Pelkonen Ismo Silvo. Jari Ronkainen Joona Räsänen Matti Semi HALLINTONEUVOSTON JÄSENET Maria Tolppanen Ari Torniainen – 9.6.2015 Mirja Vehkaperä Henkilöstön edustajat Jukka Kuusinen ja Ilkka Kantola, puheenjohtaja Jari Niemelä Pekka Ravi, varapuheenjohtaja Mikko Alatalo Tuija Brax HALLITUKSEN JÄSENET 2015 Tarja Filatov Jukka Gustafsson Thomas Wilhelmsson, puheenjohtaja Kalle Jokinen Laura Kolbe, varapuheenjohtaja Kimmo Kivelä Carina Geber-Teir Katri Komi Heikki Hellman Mika Lintilä Kirsi-Marja Laitinen-Blomster Päivi Lipponen Tuomo Raasio Silvia Modig Ilkka Wäck Tapani Mäkinen Henkilöstön edustaja Raino Hurme Jaana Pelkonen Arto Satonen Jouko Skinnari Maria Tolppanen Reijo Tossavainen Mirja Vehkaperä Pertti Virtanen Ulla-Maj Wideroos Henkilöstön edustajat Jukka Kuusinen ja Ari Sirviö

87 SAAMELAISKÄRÄJIEN taa saamenkielisen julkisen palvelun teh- LAUSUNTO tävää. Yle Sápmi on yksi uutis- ja ajankohtaistoiminnan aluetoimituksista, mutta toiminta ulottuu saamelaisalueen ulko- puolelle ja palvelee ympäri Suomea asu- vaa saamelaisyhteisöä. Toimitus tuottaa arkipäivisin saamenkielisiä uutis- ja ajan- 4.3.2016 kohtais- ja kulttuurisisältöjä sekä lasten ja nuortenohjelmia ja hengellisiä sisältöjä Saamelaiskäräjien lausunto Yleisradion kaikilla kolmella saamen kielellä radioon, hallintoneuvoston kertomuksesta edus- televisioon ja verkkosivuille. Kaikki sisällöt kunnalle vuodelta 2015 saamenkielisistä löytyvät myös Yle Areenasta. ohjelmista ja palveluista Yle Sápmi käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä, jotka kuulu- 1. JOHDANTO vat Yle Sápmin lähetyksissä päivittäin, Saamelaiset ovat Suomessa alkuperäis- mutta Saamelaiskäräjät kannustaa Yle kansa, jolla on oma kulttuuri ja kieli. Suo- Sápmia lisäämään inarinsaamenkielistä ja men perustuslaki turvaa saamelaisille koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa. oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kiel- Yle Sápmin saamenkieliset radiolähetyk- tään ja kulttuuriaan (PeL 17.3 §). Kielellisiä set, yhteispohjoismaiset tv-uutiset Ođđa- perusoikeuksia toimeenpannaan saamen sat sekä Yle Sápmin tv-uutiset ovat olleet kielilailla (1086/03) ja siinä on erikseen merkittäviä askelia omakielisen tiedon- määritelty saamen kielilain suojaamat välityksen kehityksessä ja ne ovat lisän- saamen kielet, joita ovat inarinsaame, neet saamen kielten näkyvyyttä ja kuu- koltansaame ja pohjoissaame. Suomea luvuutta. Yle Sápmi on jatkanut kaikille sitoo joukko kv-sopimuksia, jotka turvaa- ikäryhmille tarkoitettujen ohjelmatuotan- vat saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia tojen kehittämistyötä. Yle Sápmin verk- oikeuksia. Näistä yksi merkittävä on YK:n kosivuilla on luettavissa uutisia kolmella julistus alkuperäiskansojen oikeuksista. saamen kielellä sekä suomeksi. Yle Sápmi on onnistunut välittämään tietoa saame- 2. YLE SÁPMI laisyhteisön elämästä, saamelaiskulttuu- Yle Sápmi on oman perustehtävänsä tie- rista ja siten vahvistamaan saamelaisten donvälityksen ohella toiminut saamen kieltä ja perinteitä sekä käsittelemään kielten elävänä säilymisen ja myös saa- aiheita eri näkökulmista. Huomion men kielten elvyttämisen puolesta. Saa- arvoista on, että Yle Sápmi tuottaa suu- melaisväestöstä yli puolet asuu suo- rimman osan sisällöistään saamen kielillä menkielisessä ympäristössä eri puolilla poiketen muista pohjoismaisista saamen Suomea saamelaisten kotiseutualueen toimituksista, jotka julkaisevat esimer- ulkopuolella. Asuinympäristössä, jossa kiksi verkkouutisia pääosin valtakielillä saamen kieltä ei kuule päivittäin, omakie- ruotsiksi ja norjaksi. Yle Sápmin välineistä listen uutisten ja muiden saamenkielisten verkkosivu on tärkein uutiskanava. ohjelmien tärkeys korostuu. Saamelaiskä- Yle Sápmi ei ole itsenäinen toimija, räjät toteaa, että lakia Yleisradio Oy:stä vaan alueradio. Yle Sápmi ei kuitenkaan tulee tulkita ja soveltaa siten, että perus- toimintansa eikä yhteiskunnallisen mer- tuslain tarkoitus saamelaisten oikeudesta kittävyytensä johdosta toimi vain aluera- alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää diona. Saamelaisia asuu enemmän kuin omaa kieltään ja kulttuuriaan täyden puolet kotiseutualueen ulkopuolella ja Yle palvelun radio- ja televisio-ohjelmiston Sápmin uutiset kiinnostavat suomalaisia osa-alueilla toteutuvat käytännössä. Ylen etnisestä tai kielellisestä taustasta riippu- saamenkielinen toimitus Inarissa toteut- matta. Yle Sápmin toimintakenttä on täy-

88 sin erilainen, kun verrataan alueradioihin set vaalipalvelut saamelaiskäräjä-vaaleista ja sillä on vastuu ja suuri merkitys myös syksyllä 2015. Saamelaiskäräjät pitää tätä kirjallisen saamen kielen edistämisestä. positiivisena ja oikeansuuntaisena kehi- Saamelaiskäräjät esittää, että Yle Sáp- tyksenä. Yle Sápmi onnistui välittämään min asemaa kehitetään Ylen organisaa- tietoa vaaleista ja ehdokkaista. Tämän tiossa samankaltaiseksi kuin Svenska Ylen kaltainen päänavaus tukee saamelais- asema on. Yle Sápmin resursseja lisätään kulttuuria ja saamen kieliä. Luotettavan sekä annetaan lisää ohjelma-aikaa TV:ssä tiedon saaminen oikeaan aikaan omalla ja radiossa suhteessa koko Ylen yhteis- kielellä on erittäin myönteinen kehitys kunnallisiin velvoitteisiin. saamelaisten tiedonsaannissa. Yle Sápmi toimittaa oman valtakun- 3. YLE SÁPMIN ROOLI SAAMEN nallisen uutislähetyksen. Viisi minuut- KIELTEN YLLÄPITÄMIS- JA tia kestävä uutislähetys arkipäivisin TV 1 KEHITTÄMISTYÖSSÄ -kanavalla näkyy koko maassa ja se on Saamelaiskäräjät kiinnittää huomiota val- saanut laajan yleisön. Pohjoismaisille saa- tioneuvoston 3.7.2014 tekemään periaa- menkielisille tv-uutisille on saatu vaki- tepäätökseen saamen kielten elvyttä- tuinen lähetysaika. Valtakunnallinen misen toimenpiteistä. Valtioneuvoston suomeksi ja ruotsiksi tekstitetty Ođđa- periaatepäätöksen kohdassa tavoitetila sat-uutislähetys nähdään Yle Fem -kana- vuonna 2025 kohdassa todetaan: ”Saa- valla vakituisena lähetysaikana ja uusin- menkielinen mediatarjonta kaikilla kol- tana seuraavana päivänä heti Yle Sápmin mella saamen kielellä on lisääntynyt ja tv-uutisten jälkeen. rajat ylittävä ohjelmayhteistyö Ruotsin Yle Sápmilla on jo vuosikymmeniä ja Norjan kanssa on lisääntynyt. Tarjon- ollut keskeinen asema saamen kielten, nassa otetaan huomioon kaikkien ikäryh- kulttuurin ja identiteetin vahvistajana. mien tarpeet.” Yleisradiota tai Yle Sápmia Yle Sápmin uutis- ja ajankohtaistoimitus ei mainita kielenelvyttämisohjelmassa ylläpitää perinteistä sanastoa ja tuo myös vastuutahona. Saamelaiskäräjät painot- esille uutta saamenkielistä sanastoa päi- taa Yle Sápmin keskeistä asemaa kiele- vittäiseen kielenkäyttöön. Television ja nelvyttämisohjelman toteuttamisessa radion lastenohjelmat tukevat saamelais- ja on välttämätöntä, että myös Yleisra- lasten kielellistä kehitystä ja vahvistavat dio toimii saamen kielten elvytysohjel- heidän identiteettiään. Yle Sápmin teksti- man toimeenpanemiseksi. Yle Sápmi on tetyt tv-ohjelmat antavat valtaväestölle ja koko historiansa ajan tehnyt työtä, oman saamen kieltä taitamattomille saamelai- perustehtävänsä tiedonvälityksen ohella, sille tietoa saamelaisista ja tietoa muista saamen kielten elvyttämiseksi, niiden alkuperäiskansoista. Yle Sápmin uutis- näkyvyyden ja kuuluvuuden lisäämiseksi sisällöstä pääosa on pohjoissaameksi, ja tämän työn jatkuvuus tulee turvata mutta ohjelmasisältöä uutisissa on myös muuttuvassa mediamaailmassa. inarin- ja koltansaameksi. Ylen kertomuksen mukaan Yle Sápmin 4. YLE SÁPMIN OHJELMATOIMINTA välineistä verkkosivu on tärkein uutis kanava. 4.1. OHJELMATOIMINTA Yle Sápmin verkkosivujen käynti- Ylen saamenkielisessä tv- ja radiotarjon- määrissä on tapahtunut huima kasvu. nassa on jatkunut myönteinen kehitys Ylen kertomuksen mukaan verkkosivu- kertomusvuonna. jen käyntien määrä on kymmenkertais- Ylen kertomuksen mukaan Ylen saa- tunut neljän vuoden aikana. Kertomus- menkielisen toimituksen vuoden tärkein vuonna Yle Sápmin verkkosivuja luettiin projekti olivat toimituksen tuottamat yli 25 000 selaimelta viikossa, vastaava uudenlaiset palvelut, kuten saamenkieli- luku vuonna 2014 oli 14 000. Verkkosi-

89 vujen lukijamäärä lähes kolminkertaistui tarpeellisen henkilökunnan palkkaami- toista vuotta peräkkäin. seen. Saamelaisista yli puolet ja saame- Inarinsaamesta ja koltansaamesta on laislapsista jopa 70 % asuu saamelaisten tullut vakituinen juontokieli pohjoissaa- kotiseutualueen ulkopuolella, joten valta- men rinnalle Yle Sápmin aamu- ja ilta- kunnallisen saamenkielisen ohjelmatar- päiväohjelmissa radiossa. Saamelaisia jonnan saaminen on tärkeää valtaväes- koskevia ajankohtaisia asioita, kuten saa- tön keskuudessa asuville saamelaislapsille melaiskäräjien kokouksia ja eduskunnan ja -nuorille. lähetekeskustelua tai asian käsittelyä on Yle Sápmilla tulee olla resursseja seurattu liveseurantana, mikä on tuonut tuottaa palveluja eri mediasisällöille ja reaaliajassa tietoa saameksi Yle Sápmin mahdollisuus tuottaa erilaisia sisältöjä ja nettisivujen lukijoille. lyhytvideoita Yle Areena -palvelun kautta Yle Sápmi on kehittänyt palvelujaan jaettavaksi. Yhtenä vaihtoehtona las- internetissä ja uutisia voi lukea myös kol- tenohjelmien lisäämisessä voitaisiin har- tan- ja inarinsaameksi. Internet palvelee kita Norjan ja Ruotsin saamelaisradioiden kaikkia saamelaisia, mutta erityisesti saa- tuottamien lastenohjelmien hankkimista melaisten kotiseutualueen ulkopuolella Suomeen. Yle Sápmille tulisi turvata riit- asuvia saamelaisia. tävät taloudelliset resurssit saamenkie- liseen lastenohjelmatuotantoon sekä 4.2. LASTENOHJELMAT saamelaiskulttuurin mukaisten nettiso- Yle Sápmin lähettämillä saamenkielisillä velluksien ja pelien tuottamiseen samaan lastenohjelmilla on merkittävä vaikutus tapaan kuin Pikku Kakkosella on. Saame- saamelaislasten ja -nuorten oman kielen laislasten yhdenvertaisuuden toteuttami- ja kulttuurin arvostukseen ja kielen käy- seksi myös saamelaislapsille tulee tuottaa tön lisääntymiseen, ja merkitys korostuu nettipelejä omalla kielellään. vielä enemmän suomenkielisessä kult- tuuriympäristössä. Oman kulttuurin ja 4.3. SAAMENKIELINEN NUORTEN oman kielen kuuleminen ja näkeminen OHJELMATUOTANTO mediassa auttaa osaltaan vahvan saame- Ylen kertomuksen mukaan nuorten laisidentiteetin luomista. aikuisten radio-ohjelma Sohkaršohkka Ylen kertomuksesta ilmenee, että ker- jatkui kuten edellisvuonna. Sohkaršohk- tomusvuonna lasten tv-ohjelma Unna kan toimittajat tuottivat viikoittaisen Junnán toimintaedellytykset pysyivät radio-ohjelman lisäksi myös sosiaalisen ennallaan ja Unna Junná tuotti vuonna median sisältöä, muun muassa videoita 2015 ohjelmaa 30 jakson verran kolmella festivaaleista ja muista tapahtumista. saamen kielellä eli saman verran kuin Kertomusvuonna ohjelman vakiotoimit- edellisvuonna. Saamelaiskäräjät kiinnit- tajien lisäksi ohjelman tekemisessä oli tää huomiota siihen, että saamelaislap- mukana harjoittelijoita ja inarin-, koltan- set tarvitsevat saamenkielisiä tv-ohjelmia ja pohjoissaamenkielisiä avustajia. Ylen ympäri vuoden. kertomuksen mukaan Sohkaršohkka on Unna Junnán lisäksi televisioon tulisi Yle Sápmin tärkeä radiokehityslaborato- saada muitakin saamenkielisiä lastenoh- rio. Ylen kertomuksessa ei ole mainintaa, jelmia. Yle Sápmin toimitiloissa on oma miten Sohkaršohkka-nuortenohjelman tv-studio sekä oma saamelaiskulttuurin- jatko on turvattu. mukainen lähetysstudio Unná Junnalle. Saamelaiskäräjät korostaa perintei- Oma tv-studio mahdollistaa toiminnan sen radiotoiminnan on tärkeyttä, mutta kehittämisen, mutta se vaatii myös Yle yhä suurempi osa saamelaisista ja eri- Sápmille oman pysyvän ja riittävän rahoi- tyisesti nuorisosta käyttää sosiaalista tuksen lastenohjelmien tuotantokustan- mediaa. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, nuksiin ja ohjelmatoiminnan kannalta että saamelaisnuorilla on mahdollisuus

90 saada monipuolista ohjelmatarjontaa toteutua nykyistä paremmin Yle Sápmin sisältäen ajankohtaista tietoa sekä viih- rahoituksessa. Yle Sápmi on saanut pal- teellisiä nuortenohjelmia omalla äidinkie- jon aikaan pienillä resursseilla ja toiminta lellä. Saamelaiskäräjät pitää positiivisena, on ollut tehokasta ja saamelaisia palvele- että Yle Sápmi on jatkanut nuorille suun- vaa. Vuonna 2015 tapahtui saamelaisten nattua saamenkielistä radio-ohjelmaa kannalta hyvin tärkeitä kansallisia tapah- Sohkaršohkkaa, mutta valitettavana sitä, tumia, joista Yle Sápmi onnistui uutisoi- että saamenkielistä nuoriso-ohjelmaa ei maan kattavasti, nopeasti ja luotettavasti. ole televisiossa. Omakielisen ja nuorille Yle Sápmi järjesti uutena palveluna live- tarkoitetun TV-ohjelman puuttuminen seurantoja siten, että toimittaja paikan- on merkittävä puute saamelaisnuorten päällä kirjoitti reaaliajassa artikkeleita kulttuuriselle ja kielelliselle identiteetille. Ylen Sápmin verkkosivuille ja Twitteriin Omakielisellä ohjelmatuotannolla on muun muassa saamelaiskäräjien kokouk- merkitystä sille, millaisen kuvan saame- sista. laisnuoret saavat mediasta oman kult- Saamelaisten mahdollisuudet saada tuurinsa ja kielensä hyväksyttävyydestä. luotettavaa tietoa omalla kielellään ovat parantuneet merkittävästi. Ylen tulisi 4.4. INARIN-, KOLTAN- JA huomioida Yle Sápmin tuloksellinen toi- POHJOISSAAMENKIELINEN minta rahoituksessa nykyistä kattavam- OHJELMATARJONTA min ja ottaa huomioon se, että Yle Sápmi Suomessa puhuttavat saamen kielet täyttää Ylen yhteiskunnallisia velvoit- ovat häviämisvaarassa. Niiden olemas- teita muutenkin kuin vain saamen kiel- saolo on uhattuna saamelaisten koti- ten osalta. Yle Sápmi palvelee saamelais- seutualueella ja koko Suomessa. Kaikki ten lisäksi koko suomalaista yhteiskuntaa. saamen kielet on luokiteltu UNESCO:n Yleisradio on kertomuksessaan tuonut uhanalaisten kielten joukkoon. Yle Sápmi esille, että Yle Sápmin yksi tärkein tavoite on ainoa media, jossa inarin- ja koltan- on kielen elvyttäminen. Saamelaiskärä- saamea voi kuulla ja lukea päivittäin koko jät pitää myös tavoitetta tärkeänä, mutta maailmassa ja vastuu on täten suuri. Yle tavoite ei kuitenkaan ole toteutunut Yle Sápmilla on osaltaan suuri vastuu siitä, Sápmille osoitetussa rahoituksessa. että inarin- ja koltansaamet säilyvät jul- Saamelaiskäräjät toteaa, että saamen- kisessa elämässä sekä kirjoitettuna että kielisten ohjelmien, kuten lasten ja nuor- puhuttuna. Yle Sápmin ohjelmatuotan- tenohjelmiston, rahoitusta ei tule tarkas- nossa on lisäystä koltan- ja inarinsaamen tella vain suhteessa saamelaisväestön ohjelmien osalta, mutta saamelaiskärä- määrään, vaan ohjelmat soveltuvat myös jien käsityksen mukaan ohjelmatarjonta ruotsin- ja suomenkielisille lapsille ja nuo- ei vielä täytä Yleisradio Oy:lle asetettua rille. Mikäli ohjelmilla on hyvä lähetysaika, julkisen palvelun tehtävää inarin- ja kol- ne voivat tavoittaa laajan joukon lapsia tansaamen osalta. Eri saamen kielten ja nuoria ja lisätä valtaväestön lasten ja ohjelma-aikaa tulee lisätä lisäämällä Ylen nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saa- kokonaisohjelma-aikaa, jotta ohjelmien melaiskulttuurista sekä lisätä suvaitsevai- lisäys ei vähennä muulla saamen kielellä suutta. tuotettua ohjelma-aikaa. 6. YLE SÁPMIN OHJELMIEN 5. YLE:N SAAMENKIELISEN TUOTTAMINEN SAAMELAISTEN OHJELMATUOTANNON KOTISEUTUALUEELLA RESURSOINTI Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että Yle Saamelaiskäräjät painottaa, että Yleisra- Sápmi kehittää toimintaansa tuottamalla diotoiminnasta annettu laki takaa Yleisra- uutisia ja muita saamenkielisiä ohjelmia diolle pysyvän rahoituksen ja tämän tulisi yhä enemmän omista lähtökohdistaan.

91 Yle Sápmin toiminta on keskittynyt pää- 100 vuotta saamelaisten ensimmäisestä asiassa Inariin. Enontekiöllä ja Utsjoella pohjoismaisesta kokoontumisesta. Saa- toimii toisinaan toimittaja, mutta Sodan- melaiskäräjät pitää erittäin huolestut- kylän kunnan Lapin paliskunnan alueella tavana sitä, ettei Yle ole osoittanut Yle ei ole toimittajia. Saamelaisten kotiseu- Sápmille taloudellisia resursseja laajan tualue on laaja ja uutistoiminnan keskit- ääniarkiston digitointityöhön. Yle Sápmin tyminen Inariin on ongelma sekä uusituo- ääniarkistolla on suuri merkitys saamelai- tannolle että kielellisesti. Alueet, joissa ei sille, mutta myös muille saamen kielestä ole omaa toimittajaa, jäävät vähemmälle ja kulttuurista kiinnostuneille. Arkisto on uutisoinnille tai niistä ei uutisoida ollen- mittaamattoman arvokas. Aineistossa on kaan. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, kertomaperinnettä, musiikkia, kulttuuria, että saamelaiset voivat kuulla uutisia tapoja ja perinteitä. Aineistoa on kolmella oman alueensa tapahtumista omalla saa- saamen kielellä. Saamelaiskäräjät kiirehtii men kielen murteellaan. Suomessa puhu- Yle Sápmin ääniarkiston digitoimista ja taan pohjoissaamen itä- ja länsimurteita. työtä varten Ylen tulee osoittaa riittävät Uutistuotannon keskittyminen Inariin taloudelliset resurssit. merkitsee sitä, että suurin osa pohjoissaamen ohjelmatuotannosta on itämur- 8. YLE SÁPMIN TOIMITILAT teista. Tämä on puute kielellisen moninai- Vuonna 2014 Yle Sápmin toimitustalossa suuden ja pohjoissaamen länsimurteen ilmeni sisäilmaongelma, mikä on aiheut- kannalta. Yle Sápmin resursointia ja orga- tanut henkilöstön sairastavuutta ja vai- nisaatiota tulee kehittää siten, että uuti- kutuksia Yle Sápmin toimintaan. Sisäil- sointi kattaisi nykyistä paremmin koko maongelmat ovat jatkuneet ja niitä ei ole saamelaisten kotiseutualueen ja kielelli- saatu korjattua. Yle Sápmi on toiminut set variaatiot. kertomusvuonna useissa eri väliaikaisti- loissa Inarissa ja Utsjoella. Ylen kertomuk- 7. YLE SÁPMIN ÄÄNIARKISTO sesta ilmenee, että lähetyksiä radiossa, Ylen kertomuksessa on tuotu esille, että verkossa sekä tv:ssä on jouduttu vähentä- Yle Sápmin ääniarkiston digitointityö ja mään väliaikaisesti aika ajoin. Saamelais- saamenkielisen Elävän Arkiston raken- käräjät pitää välttämättömänä, että Yleis- taminen on aloitettu tammikuussa 2016 radio järjestää Yle Sápmille viipymättä ja se rahoitetaan nykyisestä budjetista asianmukaiset toimitilat. Yle Sápmin vuo- vähentämällä radiotuotantoa. Saamen- sia jatkunut menestyksellinen ja laadukas kielinen Elävä Arkisto avataan saame- kehittämistyö saamelaiskulttuurin ja saa- laisten kansallispäivänä 2017, kun Suomi men kielten vahvistajana ei saa pysäh- täyttää 100 vuotta ja Yle Sápmi 70 tyä tai vaikeutua puutteellisten toimiti- vuotta. Tuolloin tulee myös kuluneeksi lojen vuoksi.

Tiina Sanila-Aikio Puheenjohtaja

Siiri Jomppanen Kieliturvasihteeri

(Lausunnosta päätti puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio 4.3.2016)

92 SANASTOA IPTV-JAKELU, LAAJAKAISTA-TV IP = Internet Protocol. Teleoperaattorien AOD, AUDIO ON DEMAND laajakaistaverkon tarjoama tv-palvelu, Äänitiedosto, jota voidaan kuunnella suo- jota katsotaan tyypillisesti tv:stä. Vas- ratoistona internetissä tai jonka käyttäjä taanottoon tarvitaan IPTV-vastaanotin. voi ladata laitteelleen. MARKKINAOSUUS CONNECTED CAR Markkinaosuus kuvaa osuutta katseluun Verkottunut auto on yleisnimitys kehityk- tai kuunteluun käytetystä ajasta esimer- selle, jossa autoon tuodaan tietoverkon kiksi tietyllä kanavalla. Markkinaosuus kautta ajoturvallisuutta ja -viihtyvyyttä kasvaa, mitä enemmän aikaa median lisääviä palveluja. Mediapalveluja auto- käyttäjät viettävät toimijan tarjonnan jen kojelautaan tulee esimerkiksi Android parissa. Auto- ja Apple CarPlay -käyttöjärjestel- mien kautta. MONIMEDIAINEN Monimediaisuus tarkoittaa saman sisäl- FEATURE lön versiointia eri medioihin ja tarinan Feature on muodoltaan ja sisällöltään eri- kertomista kullekin medialle ominai- tyispiirteinen artikkeli tai ohjelma. Se voi sella tavalla, esimerkkinä saman teoksen myös yhdistellä eri muotoja, kuten repor- julkaiseminen kirjana, kuunnelmana ja taasia ja henkilökuvaa. Feature pohjau- tv-esityksenä. tuu usein johonkin uutistapahtumaan, mutta on uutista ajattomampi ja moni- SD-TELEVISIO puolisempi. Se taustoittaa ja syventää Standard Definition Television, vakiin- käsiteltävää aihetta ja pyrkii tarjoamaan tunut television lähetys- ja vastaanotto- lukijoille elämyksiä, tarinoita ja tunteita. muoto. Kuvatarkkuuteen liittyvä termi; SD = vakiopiirto (vrt. HD = teräväpiirto). HD-TELEVISIO High Definition Television, teräväpiirtote- SECOND SCREEN levisio. Teräväpiirtotelevision kuvan tark- Termillä viitataan tilanteeseen, jossa tele- kuus eli resoluutio on noin kaksi kertaa vision katsojalla on yhtaikaa käytössään tarkempi sekä pysty- että vaakatasossa toinen ruutu, esimerkiksi älypuhelin tai perinteisiin televisioihin verrattuna. tablet-laite, ja katsojan oletetaan seuraa- Jotta teräväpiirtotelevision kuvan laatu van toiselta ruudulta katsottuun tv-ohjel- olisi parempi, myös ohjelman tuotannon maan liittyvää lisäpalvelua. ja lähetyksen pitää olla toteutettu terävä- piirtotekniikalla. TAVOITTAVUUS Teräväpiirtolähetysten vastaanotto Tavoittavuus kuvaa, kuinka moni kohde- edellyttää HDTV-viritintä. ryhmästä seuraa mediayhtiön tarjontaa. Tavoittavuutta mittaava luku kasvaa, kun INTERNET-TV, NETTI-TV yhä useampi seuraa mediayhtiön tar- Internet-verkossa välitettävä televi- jontaa – silloinkin, kun kyseisen sisällön sionomainen palvelu, jota katsotaan miltä tai median parissa käytetään vain vähän tahansa verkkoon liitettävältä videokat- aikaa. seluun sopivalta laitteelta – tv-vastaanottimesta älypuhelimiin. Netti-tv on ope- TRANSMEDIAINEN raattoreista riippumaton, toisin kuin IPTV. Transmediainen kuvaa tarinaa, jota kerrotaan usean median kautta. Tarinan voi aloittaa esimerkiksi tv-sarjalla ja sitä voi jatkaa radiossa tai vaikka sarjakuvassa.

93 Tarinan osaksi voidaan kehittää peli tai rakentaa live-tapahtuma. Jokainen ylei- sön jäsen voi valita, mitä näistä ilmaisu- muodoista haluaa seurata tai kokea, ja se vaikuttaa myös kokemukseen. Usein transmediaisiin projekteihin sisältyy myös yleisön mahdollisuus vaikuttaa tarinan kulkuun.

ULTRA HD, 4K-LAATU Uusin, optimaalista ja yksityiskohtaista HD-laatuista televisiokuvaa tarjoava vas- taanottotapa.

VOD, VIDEO ON DEMAND Videotiedosto, jota voidaan katsella suoratoistona internetissä (engl. streaming).

VR, VIRTUAL REALITY Virtuaalitodellisuus eli keinotodellisuus on tietokonesimulaation avulla luotu keinotekoinen kolmiulotteinen ympä- ristö, jossa katsoja kokee olevansa kuvan sisällä. Keinotodellisuuskatselulaitteiden avulla voidaan katsella sekä synteettisiä ympäristöjä (simulaatio) että 360-videoita. Tekniikalla voidaan tuottaa myös keinotekoinen äänimaailma. Keinotodel- lisuuden kokemiseen käytetään esimerkiksi VR-kypäriä tai -laseja.

ÄLYTELEVISIO (SMART TV, CONNECTED TV) Äly-TV on yleisnimitys internetiin liitetylle televisiolle. Uusissa televisiovastaanotti- missa on usein intertnetliitäntä sisään- rakennettuna ominaisuutena (eri valmis- tajien tuotenimikkeet vaihtelevat, esim. Smart TV tai Connected TV). Lisäksi on tarjolla nettitikkuja, jotka television HDMI-liittimeen kytkettynä tuovat internet-ominaisuudet kuten ohjelmakatalo- gin ja laajan kirjon sovelluksia.

94 Yleisradio Oy Radiokatu 5 00024 Yleisradio p. 09 14801 yle.fi/yleisradio [email protected]

Strategia/Talous/Viestintä Teksti: Kirsi Brück

Taitto: Samuli Alapuranen Kirjapaino: Kopio Niini 4/2016 ISSN: 1795-0775

95 Sinun tarinasi