Ristiinan Pursiseuran vuosijulkaisu 2019 2019

KUN TAHDOT PANKILTASI PALVELUA – SÄÄSTÖPANKKIIRI JEESAA

Nimi muuttuu, paikallinen palvelu pysyy. Suomenniemen Säästöpankki on 1.6. alkaen Säästöpankki Optia.

Tervetuloa palvelevan Säästöpankin asiakkaaksi!

TAHDON ASIALLA.

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA | www.saastopankki.fi

Ajaton Venho

ARKUT UURNAT KUKKALAITTEET KULJETUKSET HAUTAMUISTOMERKIT NÄIN MINÄ HALUAN -VIHKONEN PERUNKIRJOITUS

HAUTAUSTOIMISTO MIELONEN OY

Porrassalmenkatu 24, 50100 Mikkeli www.hautaustoimistomielonen.fi Puh. (015) 162 222, 367 626 - 24h/vrk [email protected]

2 Tässä lehdessä 4 Kommodorin palsta 5 Pursiseuran hallitus 6 Jaostot 6 Jäseneksi 6 Kunniajäsenet 7 Hinnat 8 Pikkujoulut ja kauden päättäjäiset 9 Ansiomerkkien saajat 10 Huvijaosto 11 Satamajaosto 12 Katsastusjaosto 14 Korkiajaosto 16 Kilpailujaosto 20 Kilpailukutsut 22 Koulutus- ja juniorijaosto 24 Jollaleiri Korkiassa 28 Nuorisoleiri 48 Purjehdusta Välimerellä 30 Tiedotusjaosto 52 Saimaa, Geopark ja me 31 Valokuvakilpailun parhaat 56 Astuvan kalliomaalaukset 32 Kaksoset 58 Ristiinan sataman säännöt 36 Laitiset 60 Korkia, saaritukikohdan 40 Pekka Valtonen säännöt 42 Eskaaderi 62 Jäsenluettelo 44 Saimaan kanavalla 64 Pursiseuran venerekisteri 46 Kuinka moottoriveneilijästä 66 Sattumuksia vesillä tuli purjehtija? 68 Tapahtumakalenteri

Yhteystiedot Kuvat Lehden julkaisija ja kustantaja Juttujen kirjoittajan tai tiedotus- Ristiinan Pursiseura ry jaoston jäsenien ellei muuta mainita c/o Pekka Valtonen Otto V. Fieandtintie 22 Ulkoasu ja taitto 52300 Ristiina Lasse Lindström www.ristiinanpursiseura.fi Kannen kuva Päätoimittaja Mika Muikku: Uusi tuleminen (kolmas Anne Piipari (puh. 044 3398551) sija valokuvakilpailussa)

Toimitus/Tiedotusjaosto Painopaikka Ari Immonen (pj), Eija Immonen, Savilahden kirjapaino Niina Kokko, Anne Piipari, Kari ja Pia Santala 3 2019

Suomalainen veneseuralippu täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sinivalkoinen lippu on ollut Venäjällä käytössä purjehdusseuroilla jo aiemmin. Suuri osa Venäjän purjehdusseuroista sijaitsi Suomessa. Suomen itsenäistyessä purjehdusseurojen lippu oli pohjana uudelle kansallislipulle, Suomen lipulle. Suomessa asetus purjehdusyhdistyksen lipusta annettiin 18.2.1919. Erilaisia veneseurojen lippuja on Suomessa 356, joista yksi on omamme, Ristiinan Pursiseuran lippu. Ristiinan Pursiseura perustettiin vuonna 1975. Oman lipun seuramme sai lipunnaulaustilaisuudessa 26.4. vuonna 1980. Mustakeltaisen vaa- kunan suunnitteli Leena Hänninen. Purjehdusseuran lippua koskee pääosin samat Viime kesänä järjestimme ensimmäisen nuorison ve- liputusohjeet ja säännökset kuin muitakin virallisia neilyleirin. Leiri sai nuorilta innostuneen vastaanoton ja lippuja. Veneen liputuksesta voi käydä lukemassa se järjestetään jälleen tulevana kesänä elokuussa. Lapsille lisätietoa osoitteesta spv.fi/liputus. Muistattehan, että järjestetään perinteinen jollaleiri kesäkuun alussa. Uute- seuran lipun käyttöoikeus on vain veneillä, jotka ovat na yhteistyömuotona Ekin Partiolippukunta tarjoaa seu- katsastettu ja löytyvät seuramme venerekisteristä. ramme jäsenille mahdollisuuden osallistua partiolaisille Merialueille ennustetaan lämpimän talven jäljiltä jäl- tarkoitettuun veneilykoulutukseen. Koulutus sisältää teo- leen runsaita sinileväkukintoja. Saimaalla saamme aina- riajakson ja käytännön osion, joka suoritetaan alkukesällä kin vielä nauttia puhtaista purjehdusvesistä ja ympäris- Ekin partion lippulaivalla, Lola III:lla. Tästä mahdollisuu- töstä. Puhtaana haluamme sen luonnollisesti myös pitää. desta olemme kiitollisia. Jokaisen veneilijän tulee toimissaan ottaa huomioon ym- Perinteinen kauden avaava purjehduskilpailu Astuvan päristökysymykset ja toimia sen mukaisesti. Emme laske Ukon regatta purjehditaan poikkeuksellisesti vasta kesä- käymäläjätteitä veteen, vaan käytämme meillä Saimaalla kuussa, viikko ennen juhannusta. Myöhäisempi ajankohta tiheästi sijaitsevia septin imutyhjennysasemia. Korkias- ja uusi Club-luokka houkuttaa toivoni mukaan lisää uusia sa ja muutamassa muussakin tukikohdassa on erilliset osallistujia tapahtumaan. astianpesupaikat veneilijöiden käyttöön. Kun pesemme Vuosikokous valitsi minut jatkamaan seuramme kom- likaiset astiat niissä, vältämme harmaiden tiskivesien pää- modorina. Alkamassa on jo kuudes vuosi seuramme pe- tymisen vesiämme rehevöittämään. Pohjan maalaamme räsimessä. Tehtävä on ollut antoisa ja mielenkiintoinen. uusilla nykyiset määräykset täyttävillä myrkkymaaleilla Toivon kuitenkin, että alkaneen kaksivuotiskauden jäl- tai mieluiten täysin myrkyttömillä. Jos ei ole suunni- keen tehtävään löytyy uusi henkilö, joka tuo seuraamme telmia veneillä merelle, Saimaalla pärjää täysin ilman uutta näkemystä ja kehitystä. myrkkymaalia. Vanhaa maalia mekaanisesti poistettaessa Hyvää veneilykautta 2019 toivottaen keräämme maalikertymät talteen imurilla tai alle levitet- tävällä pressulla. Talvisäilytyksen ajaksi laitamme moot- Mika Muikku toreiden pakkassuojaksi myrkytöntä propyleeniglykolia. kommodori Vältämme kaikenlaista muovijätteen joutumista veteen. Pudonneet esineet ja muovit keräämme talteen.

4 RISTIINAN PURSISEURA RY 2019 • Perustettu: 1975 • Jäseniä: 316, kunniajäseniä 7 • Osoite: Ristiinan Pursiseura ry c/o Pekka Valtonen Otto V. Fieandtintie 22, 52300 Ristiina • Kotisivut: www.ristiinanpursiseura.fi • Pankkiyhteys: Suomenniemen Säästöpankki, FI40 4165 0010 0320 04

KOMMODORI VARAKOMMODORI Mika Muikku, 040 540 7547 Jukka Häkkinen, 040 530 8207 [email protected] [email protected]

Salme Häkkinen, Heikki Piipari Kari Reponen hallituksen sihteeri 0440 153 224 050 4405 812 040 5030 491 [email protected] [email protected] [email protected]

Pekka Valtonen Markus Falck Reijo Puonti 040 5231 525 0400 859 571 0400 557 062 Satamakapteeni [email protected] [email protected] [email protected]

5 2019 Jaostot

Huvijaosto Puheenjohtaja: Salme Häkkinen, 040 5030 491 [email protected] Eskaaderit: Raimo Reinamo, 040 0165 745 [email protected]

Katsastusjaosto Katsastuspäällikkö: Pekka Valtonen, 040 5231 525 [email protected]

Kilpailujaosto Kilpailupäällikkö: Jukka Nikkilä, 050 3255 801 [email protected]

Korkia-jaosto Mökki-isännät: Mika Maczulskij ja Jenni Häkkinen 041 5438 776, [email protected]

Koulutus- ja juniorijaosto Panu Kokko, 044 3561 781 [email protected]

Satamajaosto Satamakapteeni: Pekka Valtonen, 044 2599 450 [email protected]

Tiedotusjaosto Puheenjohtaja: Ari Immonen, 040 5462 757 [email protected]

JÄSENEKSI Ristiinan pursiseuran jäseneksi voi päästä kuka tahansa veneilystä ja pursiseuratoiminnasta kiinnostu- nut henkilö. RiPS on aktiivinen ja toimiva pursiseura, joka tarjoaa harrastusmahdollisuuden veneilystä kiinnostuneille. Seura tarjoaa myös nuorille mahdollisuuden päästä nauttimaan purjehduksen iloista seuran kevytvenekalustolla. Seuran jäseniltä peritään liittyessä liittymismaksu sekä vuosittainen jäsenmaksu. Liittymismaksu on perhekohtainen, johon kuuluu myös alle 26-vuotiaat nuoret ja lapset. Nuoren täytettyä 26 vuotta hän alkaa maksaa henkilöjäsenen jäsenmaksua. Jäsenhakemuksen voi tulostaa seuran nettisivuilta. Täytä jäsenhakemus ja lähetä se seuran osoittee- seen tai toimita se jollekin hallituksen jäsenelle. Hallitus käsittelee hakemuksen. UUDET JÄSENET VUONNA 2018

Arto Autio Risto Mononen Mari Sol Tommy Chan Maritta Nikkanen Otto Sol Janne Hytönen Joonas Piiroinen Aapo Sol Antti Kakkori Jere Santala Valma Sol Lenni Kokko Emil Santala Minna Tahvanainen Mia Koskimäki Hannu Santala Raimo Tiainen Milla Koskimäki Liisa Santala Pia Marttala Ronja Snellman Tervetuloa uudet jäsenet mukaan Ristiinan Pursiseura ry:n toimintaan!

RiPS:n kunniajäsenet Raimo Nylander Timo Lepistö Pekka Valtonen Salme Häkkinen Juha Muikku Heikki Piipari Jukka Häkkinen

6 HINNAT 2019 LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSUT Liittymismaksu 300 € Henkilöjäsenen vuosimaksu 30 € Juniorijäsenen vuosimaksu 5 € Perhekohtainen vuosimaksu (2 aikuista ja alle 26v lapset) 60 € Suomen purjehduksen ja veneilyn vuosimaksu 12,50 €

KATSASTUSMAKSUT Peruskatsastus 25 € Vuosikatsastus 20 € Katsastaja voi veloittaa myös matkakulut

VIERASPAIKKA- JA SATAMAMAKSUT Vieraspaikka 10 €/vrk Vieraspaikka/pitempiaikainen 42 €/vk Mastonosturin käyttö/jäsenet ilmainen Mastonosturin käyttö/muut 10 €/kerta Septitankin tyhjennys ilmainen Pilssin tyhjennys / jäsenet ilmainen Pilssin tyhjennys / muut 10 €/kerta

VENEPAIKKAMAKSUT Kirkkoranta, peräpoijupaikat 3-4 m 203 €/kausi Kirkkoranta, aisapaikat 2.5 m 145 €/kausi Pökkäänlahti, peräpoijupaikat, aisapaikat (pitkät) 203 €/kausi Pökkäänlahti, aisapaikat 2.5 m 145 €/kausi Kissalahti, peräpoijupaikat 3-4 m 203 €/kausi Kissalahti, aisapaikat 2.5 m 145 €/kausi Uimala, paikat, portittomia, peräpoijupaikkoja 138 €/kausi Uimala, paikat, portittomia, peräpoiju/pienvenepaikkoja 121 €/kausi Soutuvenepaikka, rantapaikka 44 €/kausi

TALVISÄILYTYS, KIRKKORANTA Talvisäilytysmaksu, alle 10 m 70 €/talvi Talvisäilytysmaksu, 10 - 15 m 80 €/talvi Talvisäilytysmaksu, yli 15 m 100 €/talvi

TARVIKKEET Perälippu 108 x 66cm 35 € Perälippu 90 x 55cm 30 € Perälippu 72 x 44cm 25 € Perälippu 54 x 33cm 20 € Viiri 25 € Klubimerkki 10 € Kokardi 7 € Seuran pikeepaita 22 € Seuran avain 20 €

7 2019

Teksti: Tiedotusjaosto, kuvat: Santeri Kanerva

Pikkujoulut ja kauden päättäjäiset vietettiin Mikkelin Heimarissa runsaalla joukolla. Tiedotusjaoston järjestä- miä kisailuja suosi aurinkoinen pakkassää. Rantasauna tarjosi makoisat löylyt ja jotkut rohkeat uskaltautuivat hyiseen Saimaaseen. Ennen jouluillallista palkittiin ansioituneita seuralaisia. Ilta päätettiin tanssiin ja iloiseen seurusteluun.

Kananmunan kuljetus on taitolaji.

Kisan järjestäjät, kuva: Matti Pitkänen.

Loppuvisa vei kynähommiin.

Solmuja syntyy...

8 ,

Kananmunan kuljetus on taitolaji.

9 2019

Puheenjohtaja: Salme Häkkinen, 040 5030 491, [email protected] Jäsenet: Outi Laitinen, Raimo ja Irma Reinamo, Eeva-Liisa Valtonen

Salme Häkkinen

Salme Häkkinen

7.5. Pidettiin veneiden yhteislaskun yhteydessä Kirk- Vene Båt -messumatkan järjestäminen helmi- korannassa puffettia. kuussa. 2.7. Ajettiin RiPS:n ja Kouvolan Kippareiden kanssa Veneiden yhteislaskun puffetti toukokuussa. eskaaderin yhteinen kokoontumisajo Korkiassa. 1.-7.7. Ajettiin Saimaan eskaaderi yhdessä Kouvolan Yhteinen navigointikisa ja eskaaderi Kouvolan Kippareiden kanssa. Eskaaderiin osallistui Kippareiden kanssa heinäkuussa. 14 venekuntaa. Rosvopaistin avustustehtävät elokuussa. 15.7. ES-Open jollapurjehduskisapäivänä pidettiin puffettia Kirkkorannassa. Veneiden yhteisnoston perjantai-iltapäivän puffetti lokakuussa. 1.9. Rosvopaistilla avustettiin rosvopäällikköä ruokai- lun järjestämisessä. Veneiden yhteisnoston lauantain puffetti 13.10. Veneiden yhteisnostopäivänä pidettiin puffettia. lokakuussa. 23.-25.11. Vietettiin pikkujoulut ja kauden päättäjäiset Kauden päättäjäistilaisuus ja pikkujoulut Hotelli Heimarissa 50 osallistujan voimin. marraskuussa.

Vastasimme Korkiassa kauden aikana pidetyissä tal- Korkian talkoiden ruokahuollon järjestäminen koissa ruokahuollosta. kauden aikana.

Eeva-Liisa Valtonen Valtosen Eeva-Liisa on monelle tut- Eeva-Liisalle on tärkeää kantaa oma Teksti: Anne Piipari tu seuran aktiivitalkoolainen mm. Kuva: Kari Santala kortensa kekoon tavalla, mihin pystyy veneennostojen ja -laskujen puffe- ja mistä yhteisökin hyötyy. tista sekä rosvopaistin- ja talkoo- Pikkujouluissa Eeva-Liisaa muistettiin ruokien laittojoukoista. Eeva-Liisa Ristiinan pursiseuran ansiomerkillä ja miehensä Seppo muuttivat Ristii- juuri hänen osallistumisestaan talkoo- nasta Sulkavalle 2000-luvun alussa, hommiin näiden monien seuravuosien mutta palasivat silti parin vuoden aikana ja tämä kosketti syvästi, vaik- jälkeen mukaan Ristiinan pursiseu- kei sitä talkoisiin osallistukaan sen ta- raan ja sen toimintaan. kia. Mukavassa porukassa yhdessä Nyt Korkian tapahtumiin osallis- tekeminen antaa paljon itsellekin. Ee- tuminen vaatii yöpymisen vene- va-Liisa sanookin, että sitä haluaa olla matkalla Sulkavalta Korkiaan ja mukana niin kauan kuin kinttu vain Kirkkorannan tapahtumiin tullaan nousee. matkailuvaunun kanssa jo edellise- nä iltana.

10 Satama 61°30.7 N, 27°17 E, karttalehti L208 (Ristiina) Satamakapteeni: Pekka Valtonen, p. 044 2599 450, [email protected]. Jäsenet: Heikki Piipari, Riku Hietala, Jukka Häkkinen, Jarmo Martikainen, Seppo Piipari, Kari Reponen ja Timo Salminen.

Pekka Valtonen

Uudet venepaikkojen hakuohjeet ja hakukaavake löytyvät nettisivuilta.

Varmaan lämmin ja pitkä kesä sai Näin saatiin kentän pohjoispäähän moitettiin vesilaitokselle useamman aikaan vilkkaan venepaikkojen kyse- lisätilaa ylös nostettaville veneille. kerran, ratkaisua ongelmaan ei tullut. lyn. Kaikki vapaat paikat täyttyivät jo Alkukesästä asennettiin laiturin 4 Kaikki loppui aikanaan, niin myös kesäkuun alussa, ainoastaan muutama päähän laiturisähköpiste sekä samalla pitkä ja lämmin kesä ja syksy tuli. Uimalan matala paikka jäi tyhjäksi. uusittiin päälaiturin sähköpiste nor- Veneiden yhteisnosto oli 13.10. ja Puhelin soi päivittäin, kun vapaita ve- mit täyttäväksi. Normaalit keväiset se sujui alkukankeudesta päästyä nepaikkoja kyseltiin ja jonotuslistalle laiturin käännöt sekä septin asennus vanhalla rutiinilla. Tulevalle kaudelle tuli monta nimeä. Jos olet aikeissa suoritettiin ennen veneiden yhteistä on suunnitteilla mastojen säilytysteli- luopua venepaikasta, ilmoita siitä sa- laskupäivää. Veneiden vesillelasku neen uusiminen ja lisätilan saaminen tamakapteenille, jotta saadaan paikka meni vanhalla rutiinilla. mastoille sekä vesipisteen asentami- heti täytettyä. Kesäapulaisena oli satamassa Vili nen laiturin 4 päähän. Kevättalvella talkoilla uusittiin Kirk- Asikainen hoitaen tehtävänsä mal- Kaudella 2019 satamakapteenina toi- korannan laiturin 4 huonontunut kan- likkaasti. Kesällä oli Kirkkorannassa mii Pekka Valtonen. silaudoitus sekä keväämmällä rantaan vesijettien SM-kilpailu sekä ES-open Toivotan suotuisia tuulia ja lämmintä menevä silta. Kaivinkone suoristi jollakisa ja kevytvenepäivä, jotka kesää kaudelle 2019! rantakiinnitysarkun täyttäen sen keräsivät paljon katselijoita. Satamaa Kari Reponen, murskeella. Samalla ajettiin kentälle kiusannut käyttöveden sameus jatkui satamakapteeni 2016-18. kiviainesta, joka tasoitettiin kentälle. menneenä kautena. Vaikka siitä il-

Kesätöissä Kirkkorannassa

Veljekset Arttu ja Vili Asikainen ovat työskennelleet ja ottaa rahat talteen. Veneilijät toivoivat myös mahdolli- RiPS:n palkkaamina satamavalvojina heinäkuun ajan suutta maksaa yöpymisensä sähköisesti. kesinä 2017 ja 2018. Koska satamavalvoja ei välttämättä kohdannut ja Artulle tästä unelmien kesätyöstä vinkkasi enonsa Mika päässyt opastamaan kaikkia satamassa yöpyneitä, keväällä 2017. Arttu päätti ottaa pestistä kaiken irti ja nousi esiin tarve opastaulusta, josta selviäisi Ristiinan muutti kuukaudeksi satamaan perheen Opeliks-venee- palveluiden sijainnit, sillä kaikilla ei selvästi ollut tietoa seen enonsa laituripaikalle. Pökkäänlahden perukan palvelulaiturista ja vierasvene- paikoista. Vili on tottunut perimään asioita isoveljeltään ja niin kävi seuraavana kesänä myös kesätyön kanssa. Vili Sataman siisteydestä pojat vastasivat mm. kuljettamal- puolestaan kulki työmatkat kotoa Mikkelistä mopolla tai la vanhat rannalle nostetut poijut pois rannasta, järjes- vanhempiensa kuskaamana. telemällä varastoa, siistimällä trimmerillä rantakasvilli- suutta ja pitämällä wc-tilat puhtaina. Satamavalvojan oman harkinnan ja tarpeen mukaan työaika oli keskimäärin noin kaksi tuntia päivässä. Parasta poikien mukaan satamavahdin työssä oli jous- Sopimuksen mukaan tehtävänä oli mm. opastaa ja tavuus, hieno työympäristö ja kivat työtehtävät. neuvoa vierasveneilijöitä sekä kerätä heiltä maksut. Käytännössä vierailijat maksoivat laiturimaksun sille osoitettuun laatikkoon ja kesäpoikien tehtävänä oli Poikien ajatukset kirjasi Anne-äiti laatia asiasta ohjeet ja maksulipukkeet ilmoitustaululle

11 2019

Katsastuspäällikkö: Pekka Valtonen, 040 5231 525, [email protected] Jäsenet: Jukka Häkkinen, Jukka Laitinen, Pasi Suhonen, Seppo Piipari, Markus Falck

Pekka Valtonen

Teksti: Pekka Valtonen, kuvat: Kari Santala, Lasse Lindström

Muistakaa katsastaa veneenne

Jostakin syystä edelleen joiltakin veneiltä jää vuosittai- nen katsastus suorittamatta. Jos venettä ei ole katsas- tettu kesäkuun loppuun mennessä, ei veneessä saa käyttää pursiseuran lippua perälippuna. Jos vene on esim. kunnostuksen vuoksi alkukesän pois vesiltä, niin katsastus suoritetaan, kun vene on laskettu vesille. Katsastajat tavoittaa parhaiten puhelimella, jolloin voi- daan sopia katsastuksen ajankohdat ja muut tarvittavat asiat. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta ja tästä lehdes- tä.

Miten veneen omistaja valmistautuu katsastukseen? On selvää, että veneen omistaja/haltija kevätkunnostuksen aikana käy läpi veneen moottorin kunnon, veneen varusteiden kunnon ja varmistuu myös sii- Seuran perälippua ei saa käyttää tä, että veneilyn turvalliset edellytykset ovat kaikin puolin kunnossa. Asioita, veneessä, ellei vene ole katsastettu. jotka kannattaa muistaa ja tarkastaa ovat esimerkiksi:

Kaikki veneen asiakirjat ovat kunnossa ja ajan tasalla ja löytyvät veneestä.

Katsastusluokan mukaiset tarvikkeet ovat kunnossa ja ajan tasalla.

Pelastusliivit on huollettu ja merkitty veneen nimellä ja ovat määräysten mukaiset.

Veneen läpiviennit ovat kunnossa ja hapettumia ei ole, sulut toimivat kunnolla.

Lämmitys- ja kaasulaitteet on tarvittaessa huollettu ja turvallisessa kunnossa.

Moottori ja polttoainejärjestelmä tarkastettu eikä vuotoja esiinny.

Sammuttimessa on riittävän tuore tarkastusleima (alle 1 vuosi).

Raketit ja soihdut ovat päällisin puolin kunnossa ja kelpoisuusajat voimassa.

Veneen kulkuvalot ja merkinantolaitteet toimivat.

Veneessä on riittävä määrä oikean kokoisia laitasuojia.

Kiinnitysköydet ovat veneen kokoon mitoitettu ja niissä on joustimet.

12 Katsastushinnat Edellä joitakin tärkeitä katsastuksessa tarkastettavia kohtia, toki niitä Peruskatsastus 25 € on vielä paljon muitakin. Katsastusajankohdan ollessa käsillä on enem- Vuosikatsastus 20 € män kuin suotavaa, että veneen katsastusvarusteet otetaan esille ennen Jos vene katsastetaan muualla tai kuin katsastuksen suorittava henkilö saapuu veneelle, jolloin katsastus muulloin kuin toimintakalenterissa saadaan sujumaan mahdollisimman jouhevasti. ilmoitettuina katsastuspäivinä, voivat katsastajat veloittaa myös matkakulut. Katsastuksen keskeytys, jatkaminen ja/tai hylkäämiseen vaikuttavat tekijät Katsastajat Periaatteena on, että yhdessä pyritään käymään katsastuspöytäkirja läpi Jukka Häkkinen 040 5308 207 ja omistaja kirjaa muistiin, jos mitä korjattavaa tai hankittavaa ilme- Jukka Laitinen 050 3520 453 nee katsastuksen aikana. Turvallisuuspuutteiden tai asiakirjojen puute voi johtaa katsastuksen keskeyttämiseen ja uuteen tarkastuskäyntiin. Pasi Suhonen 040 0971 927 Katsastusta ei mielellään keskeytetä, vaan pääsääntöisesti katsastus py- Pekka Valtonen 040 5231 525 ritään suorittamaan loppuun ja puutteet kirjataan ja omistaja hoitaa ne Seppo Piipari 044 0153 225 kuntoon. Markus Falck 040 0859 571

Sammuttimet huolletaan aina ennen veneilykauden alkua.

13 2019

Mökki-isännät: Mika Maczulskij ja Korkia 61°25.7 N, 27°38.1 E, Jenni Häkkinen karttalehti L208 (Iso Korkia) 041 5438 776, [email protected] Jäsenet: Markus ja Katri Falck, Marja-Terttu ja Jussi Tiitinen, Jukka Häk- kinen, Reijo ja Sirpa Puonti, Tuula Hietala ja Elise Ant-Reponen

Teksti: Markus Falck, kuvat Kari Santala

Kesäkausi Korkiassa käynnistyi perinteisesti kevättalkoilla toukokuussa. Talkoissa laitettiin laiturit pai- koilleen ja siivottiin tukikohtaa talven jäljiltä. Kesäkuun talkoissa maalattiin grillikatoksia ja veneitä katsastettiin ym. Polttopuita tehtiin talkoissa ja muutenkin sitä tahtia, kun niitä poltettiin. Polttopuita kului ehkä tavallista vähemmän johtuen varmaan mahtavan lämpimistä säistä. Kesän mittaan myös saunan “terassi” lähestyi uimalaituria. Kävijöitä Kor- kiassa oli edellisten vuosien tapaan n. 350 venekuntaa. Lisäksi tapahtumissa oli tosi hyvin osallistujia. Mökki-isäntäpoppoo kiittää aktiivista jäsenistöä kaudesta 2018. Kaudella 2019-2020 mökki-isäntinä toimivat Mika Maczulskij ja Jenni Häkkinen. Kesäkauden aloi- tamme kevättalkoilla 18.5.2019 Korkiassa, tervetuloa.

Juhannus

Kolme kipparia ja keskikesän kuohuvat Kuva:Essi Hietala. 14 Talkoot

Rosvopaisti

Ei tule talkoissa nälkä

Korkia runt

Kuva:Essi Hietala. Kuva: Pekko Räsänen. 15 2019

Jukka Nikkilä

Kilpailupäällikkö: Jukka Nikkilä, p. 050 3255 801, [email protected] Jäsenet: Juha ja Laura Putkonen, Pasi Suhonen, Heikki Piipari, Panu ja Niina Kokko

Teksti: Jukka Nikkilä, kuvat: Pekko Räsänen

Ristiinan Pursiseuran vahva kilpapurjehdusperinne sai Saimaa ranking -kilpailu Astuvan Ukon regatta tuo Yöve- menneenä kesänä jatkoa kahden Saimaa ranking -luok- delle Etelä-Saimaan kilpailevat veneet ja syksypuolen kamestaruuden myötä. Panu Kokko taisteli luunkovassa Yövesi-matkakisa sekä Korkia runt ovat oman seuran keski-LYS -luokassa mestaruuden Fenix-veneellään. purjehdustapahtumia, joissa kilpailun lisäksi suuri paino Voitto ratkesi toiseksi viimeisessä osakilpailussa LrPS:n annetaan mukavalle yhdessäololle. Saimaa Regatassa lopulta vain sekunnin marginaalilla seuraavaan. Pieni-LYS -luokka on ollut tasoltaan lähem- Tänä vuonna Astuvan Ukon regatassa kilpaili 12 vene- pänä tulevaa Saimaa rankingin Club-luokkaa, mutta kisa kuntaa, Yövesi-matkapurjehduskisassa 9 ja Korkia runtis- oli ankaraa dacron-purjeiden porukallakin. Jukka Nik- sa 7. Nämä kilpailut muodostivat yhdessä perinteikkään kilän Alli on vuosia näyttänyt esimerkkiä siitä, kuinka Matkapurjehdukset-sarjan, jonka kiertopalkintoon Panu kilpapurjehdus on mahdollista matkaveneilläkin. Kesällä Kokko sai kaivertaa nimensä toistamiseen neljän vuoden 2018 pitkä ura palkittiin luokkamestaruudella. tauon jälkeen. Myös seuran omat kilpailut saavat purjehtijat liikkeelle.

RiPS matkapurjehdukset 2018 lopputulokset

sij. vene kippari AUR Yövesi Korkia runt yht. 1. Fenix Panu Kokko 13 11 13 37 2. Woodpecker Mika Muikku 11 13 10 34 3. Alli Jukka Nikkilä 13 9 9 31 4. Irina Antti ja Laura Putko- 10 5 6 21 nen 5. Didix Jukka Laitinen - 8 11 19 6. Katriina Lauri Pulkkinen, Antti 11 - 7 18 Putkonen 7. Sinonen Riku Häkli - 10 - 10 8. Suvisussu Eija Immonen - - 8 8 9. Melody Pekka Merelä - 7 - 7 10. Iina Jyrki Rauten - 6 . 6 11. Aava Pekka Sapman - 4 - 4

Pisteytys: 1. sija = 13 p, 2. sija = 11 p, 3. sija = 10 p, 4. sija = 9 p, jne. Astuvan Ukon regatasta sai pisteitä sijoittumisesta omassa luokassaan.

16 Korkia runtissa irroteltiin taas kerran LYSTI-kertoimilla, neidensä kulkua toisten veneiden kannelta, kun emännät joissa veneen kilpailuaika kerrotaan seuran omilla raket- naisistoineen styyrailivat purret tyylikkäästi Korkian ym- titieteellisillä laskentamenetelmillä, jotka ovat voimassa päri. vain Vekaransalmesta länteen ulottuvalla Saimaalla. Ta- Korkia runtin huipensi jälleen kuvailta, jossa katseltiin kaa-ajolähtökään ei ole se oikeudenmukaisin kilpailutapa, ja kuunneltiin RiPS:läisten kesän seikkailuja makeilla ja mutta tarjoaa ehdottomasti jännittävimmät loppusuora- suolaisilla vesillä. tunnelmat. Suvisussun ja Irinan isännät saivat ihailla ve-

Korkia runt 29.9.2018 tulokset sij. vene kippari miehistö maaliintu- kilpailuaika LYSTI- LYS- LYS- LYS- loaika klo (h.min.sek) kerroin kerroin aika sijoitus 1. Didix Jukka Laitinen Juha Putkonen 13.12.32 0.59.02 1.12 1.22 4321 2.

2. Alli Jukka Nikkilä Ari Immonen, Pekko Rä- 13.15.45 1.10.21 1.03 1.08 4559 4. sänen 3. Fenix Panu Kokko Santeri Kanerva, Seppo 13.17.49 1.03.25 1.13 1.13 4299 1. Piipari 4. Suvisussu Eija Immonen Pirjo Piipari, Outi Laitinen, 13.19.34 1.11.28 1.06 1.13 4845 5. Karin Muikku 5. Wood- Mika Muikku Markus Muikku, Mika 13.22.20 1.02.35 1.19 1.16 4355 3. pecker Maczulskij 6. Katriina Antti Putkonen Jukka Jääskeläinen, 13.23.02 1.17.38 1.03 1.05 4890 6. Fanny Paasikivi, Tinja Sandberg 7. Irina Laura Putkonen Laura Kaksonen, Anne 13.23.37 1.11.01 1.11 1.19 5071 7. Piipari, Minna Piipari

17 2019

Teksti: Jukka Nikkilä

Saimaa ranking -kilpailut edustavat Saimaalla varsin kovatasois- ta köliveneiden kilpapurjehdusta. Saimaan parhaat kilpailijat ovat menestyneet hyvin myös kansallisissa ja jopa kansainvälisissä ki- soissa. Saimaa ranking -kilpailuissa veneet joutuvat etsimään veneensä parhaan suorituskyvyn ja opettelemaan parhaat trimmit kovata- soisten kilpailukumppanien seurassa. Myös purjeisiin on luonnol- lisesti satsattu enemmän kuin pelkkä matkapurjehdus vaatisi.

Saimaa ranking -kilpailujen osallis- ranking -kilpailukalenteria, yhdistä- osan purjehtijoista pois piiritason ki- tujamäärät ovat valitettavasti pienen- mällä kilpailuluokkia ja muokkaa- soista? RiPS ehdotti jo vuoden 2017 tyneet vuosi vuodelta. Esimerkiksi malla sääntöjä. Veneilypäivillä Varkaudessa Saimaa Oopperaregatassa oli v. 1989 63 ve- Seurojen omiin matalamman kyn- rankingin luokkajaon radikaalia uu- nettä ja viime kesänä vain 25 venettä. nyksen kisoihin on kuitenkin osallis- distusta Club- ja Racing-luokkiin. Omassa Astuvan Ukon regatassamme tujia riittänyt eri puolilla Saimaata, Ehdotus jäi muhimaan kilpailunjär- (AUR) suuntaus on sama, mutta lie- esimerkiksi RiPS:n omissa syksyn jestäjien mieleen ja syksyllä 2018 vempänä (kuva sivun alareunassa). kisoissa on venemäärä ollut 7-9. Kuopiossa Veneilypäivät hyväksyi Osallistujamäärien vähenemiseen on Onko Saimaa rankingissa kilpaile- uuden luokkajaon. yritetty vastata tiivistämällä Saimaa vien veneiden kova taso pelottanut

18 Saimaa rankingiin Club-luokka ja Racing-luokka

Teksti: Jukka Nikkilä Kuva: Korkia runt -kisa / Pekko Räsänen

Kesällä 2019 Saimaa rankingia luokka ajaa kansainvälisten kilpapur- todennäköistä, että tuulet eivät suosi kilpaillaan kahdessa luokassa: Kil- jehdussääntöjen ja FinLYS-säännön kaikkia kilpailijoita samalla tavoin. pailuihin panostavat veneet laaduk- mukaisesti. On kuitenkin nähtävissä, että Club- kaine purjeineen ja kilpailuhenkisin Saimaa ranking -toimikunta tarkentaa luokka painottunee pienemmän LYS- miehistöin kisaavat kaikki samassa vielä kilpailunjärjestäjille suunnattuja luvun veneisiin ja Racing-luokan ve- Racing-luokassa. Club-luokka suun- ohjeita. Todennäköisesti Racing- neiden kertoimet olisivat suurempia. nataan kaikille muille purjehtijoille, luokkaan tullaan “määräämään” Kesä 2019 näyttää, miten uudistus jotka haluavat osallistua purjehdus- aiemmin Saimaan kisoissa hyvin otetaan vastaan. Onneksi sääntöjä kilpailuihin ilman kalliita purjehan- pärjänneet veneet, vaikka sinne voi voidaan vuosittain arvioida ja muut- kintoja. Club-luokka saattaa purjehtia toki kuka tahansa osallistua. Racing- taa. matkakilpailun samaan aikaan, kun luokkaan määrätyt veneet eivät saa Racing-luokka kiertää tiukkaa rata- tulla Club-luokkaan. Tervetuloa mukaan Saimaa ran- kisaa. Club-luokalla on eri lähtöaika Yksi ongelma tässä luokkajaossa on king -kisoihin! kuin Racing-luokalla, jolloin moni- veneiden LYS-lukujen laaja skaala. mutkaisten lähtösääntöjen osaaminen Jos samassa luokassa kilpailee venei- ei ole niin kriittistä. Kuitenkin Club- tä haitarilla LYS 0.98 - LYS 1.32, on

19 2019

KILPAILUKUTSU

RISTIINAN PURSISEURA RY

14. ASTUVAN UKON REGATTA Saimaa ranking -osakilpailu Lauantaina 15.6.2019 Ristiinan pursiseuran tukikohta, KORKIA, YÖVESI, RISTIINA

Säännöt Kilpailussa noudatetaan kansainvälisiä kilpapurjehdussääntöjä, LYS-tasoitussääntöä, osallistuvien veneiden luokkasääntöjä, Saimaa ranking -sääntöjä ja kirjallisia purjehdusohjeita. Kilpailuluokat LYS-tasoitusluokat, Saimaa ranking-sääntöjen mukaan. Tarvittaessa kilpailun järjestäjä voi yhdistää luokkia. Mikäli LYS-luokkiin osallistuva vene aikoo purjehtia veneen perusstandardista poikkeavalla purjevarustuksella, tulee sen ilmoittaa käyttämänsä LYS-lukuhyvitys viimeistään ke 12.6. Mika Muikulle, puh 040-5407547 tai sähköpostilla [email protected]. Kilpailun aikataulu Ilmoittautuminen Korkiassa (61.25,50, 27.38,34) la 15.6. klo 8.00-9.00. Kipparikokous Korkiassa la 15.6. klo 9.15. Lähtö Himalansaaren laiturin edustalta klo 11.00. Osallistumismaksu 25 € / venekunta Rata Radat sijaitsevat Yövedellä Himalansaaren ja Korkian lähivesillä. Pituus luokittain n.12 - 20 mpk. Tuloslaskenta Kilpailussa käytetään aikaa-ajalle tasoitusta. Palkinnot Kilpailussa palkitaan kunkin luokan kolme parasta venekuntaa. Kaikkien osallistuneiden miehistön jäsenten kesken arvotaan esinepalkinto. Palkinnot jaetaan välittömästi tulosten selvittyä Korkiassa. Ristiinan Pursiseura tarjoaa vieraileville, kilpailuun osallistuville veneille maksuttoman säilytyksen viikolla 24 tai 25 Ristiinan vierasvenesatamassa. Kilpailun jälkeen sauna ja jälkipurjehdukset Korkiassa. HAUSKAA JA REIPASTA PURJEHDUSMIELTÄ toivottaa RiPS, purjehdusjaosto

KOKOONTUMISAJO- JA ESKAADERIKUTSU

Kouvolan Kipparit ry Ristiinan Pursiseura ry

KOKOONTUMISAJO 29.6.2019

Ristiinan Pursiseura ja Kouvolan Kipparit järjestävät yhteistoimin kokoontumisajon ja sen yhteydessä lentopallo-ottelun RiPS - Kipparit sekä venekuntien välisen suppis-slalom -kisan Korkian tukikohdassa 29.6.2019. Kokoontuminen klo 11.00.

ESKAADERI 30.6. - 6.7.2019

Keskisen Saimaan eskaaderi yhdessä Kippareiden kanssa 30.6. - 6.7.2019 reitille Korkia - Rokansaari - Puumala - Varviranta - Lohilahti - Pihlajavesi - Savonlinna. Matkaan voi liittyä myös reitin varrelta ja osallistua oman aikataulun mukaan. Ennakkoilmoittautuminen toivottavaa. Tarkempi reittiselvitys ja aikataulu ilmoittautuneille juhannukseen mennessä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Seppo Valtonen, puh. 0400 286400 tai [email protected]

20 KILPAILUKUTSU

RISTIINAN PURSISEURA RY MIKKELIN PURSISEURA RY

YÖVESI-MATKAPURJEHDUSKILPAILU

Lauantaina 7.9.2019

Kilpailun luonne Kilpailu on kaikille avoin RiPS:n perinteinen matkapurjehduskilpailu, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna 1979. Tänä vuonna kilpailu järjestetään kuudetta kertaa yhteistyössä MPS:n kanssa. Kilpailu purjehditaan LYS-tasoituksin ja -säännöin. Mikäli veneelläsi ei ole virallista LYS-lukua, annetaan veneelle epävirallinen LYS-luku kilpailunjärjestäjän toimesta. Kaikki voivat osallistua.

Kilpailun aikataulu Pe 6.9. - la 7.9. kokoontuminen MPS:n tukikohtaan Ristisaaressa. La 7.9. frisbeegolf-kisa tms. klo 10.00. Ilmoittautuminen ja kipparikokous Ristisaaressa klo 11.00. Yhteislähtö Ristisaaren edustalta klo 12.00. Reitti päätetään sääolosuhteiden mukaan kipparikokouksessa. Maali Korkian laiturilinjalla.

Muuta Veneissä miehistöpaikkoja vapaana. Kaikki ensikertalaisista kokeneisiin purjehtijoihin rohkeasti mukaan. Tukikohtien välisiä kyydityksiä järjestetään tarpeen mukaan. Illalla sauna ja jälkipelit kaikille Korkiassa.

Tiedustelut Jukka Nikkilä, 050 3255 801 HAUSKAA JA REIPASTA PURJEHDUSMIELTÄ!

KILPAILUKUTSU RISTIINAN PURSISEURA RY PURJEHDUSTAPAHTUMA, KORKIA RUNT

Lauantaina 28.9.2019 klo 11.00, Ristiinan pursiseuran tukikohta, KORKIA

Tapahtuma Korkia Runt on purjehdustapahtuma, leikkimielinen kilpailu Korkian saaren ympäri. Tavoitteena on, että ennen kuvailtaa paikalla olevat purjeveneet kiertävät Korkian saaren. Veneiden omien miehistöjen lisäksi purjeveneiden miehistöihin otetaan rannalta kaikki halukkaat.

Aikataulu Ilmoittautuminen ja kipparikokous Korkiassa klo 10.30. Lähtö laiturin edustalta n. klo 11.00.

Rata Korkia ja muutama lähisaari kiertäen maaliin Korkian laiturin linjalle. Reitin pituus on noin 5 mpk. Reitti tarkennetaan kipparikokouksessa.

Erityiskertoimet Kilpailussa voidaan käyttää tapahtuman luonteen johdosta erityiskertoimia. ja tuloslaskenta Veneen perus-LYS-kerroin on FinLYS-taulukon, LYS-todistuksen tai järjestäjän antama. Matkapurjehdus-kiertopalkintoa varten tulokset lasketaan myös virallisilla kertoimilla.

Palkinnot Kilpailun runsaat palkinnot jaetaan noin klo 15.00.

HAUSKAA JA REIPASTA PURJEHDUSMIELTÄ toivottaa RiPS, purjehdusjaosto

21 2019

Koordinoijana Panu Kokko, 044 3561 781, [email protected] Panu Kokko

Teksti: Panu Kokko, jaoston päällikkö ja Markus Muikku, jaoston jäsen

Seuran nuorisotoiminta on alkanut le hyvä alku, josta on hyvä jatkaa hankintoja voidaan tehdä. Niin kuin kehittyä toivottuun suuntaan ja se on toiminnan kehittämistä eteenpäin. me kaikki tiedämme, veneen ylläpito alkanut virittää mehukasta yhteistyö- Etenkin yhteistyökuvioita muiden on aikaa vievää puuhaa ja siihen on tä alueen muiden yhdistysten kanssa. yhdistysten kanssa pyritään enti- saatava innostunutta porukkaa. Viime kesän jollaleiri järjestettiin sestään lisäämään. Kevään aikana RiPS:n juniori- ja nuorisotoiminnan yhteistyössä Mikkelin Pursiseuran Ristiinan pursiseuran nuorisolle on tarkoituksena on tänä vuonna jatkaa kanssa. Mikkelistä saatiin leirille tarjottu mahdollisuutta osallistua Jär- nuorison aktivoimista. Jo perinteeksi koulutettu junioriohjaaja Jukka Jääs- visuomen Partiolaisten järjestämälle muodostunut jollaleiri järjestetään keläinen. veneenohjaajakurssille. kesäkuussa ja nuorison oma venei- Viime kesänä järjestettiin RiPS:n Tulevaisuuden visiot ovat suuria ja lyleiri järjestetään myös, toivottavasti historian ensimmäinen nuorison ideoita nuorisotoiminnan kehittä- vieläkin parempana kuin viime ke- ”kännykänvieroitusleiri”, joka oli miseksi edelleen on paljon. Esiin sänä. Juniori- ja nuorisotoiminnan menestys. Leirin tarkoituksena oli ak- on noussut muun muassa ajatus H- kehittämisessä kuunnellaan nuorten tivoida nuorisoa 14-vuotiaista lähtien veneen hankkimisesta seuran nuo- toiveita siitä, mitä he haluaisivat seuratoimintaan ja veneilyn saloihin rison käyttöön, mikäli siihen löytyy seuralta. Tähän mennessä ja varmasti yhteisen hauskanpidon kautta. Junio- kiinnostusta nuorten keskuudessa. myös tulevaisuudessa seuran hallitus ri- ja nuorisoleiristä on omat juttunsa Toki toimintaan on ensin saatava ak- on ollut erittäin myötämielinen toi- tämän lehden sivuilla 24 ja 28. tivoitua mukaan riittävä määrä nuo- minnan kehittämiselle. Nuoret ovat Viime vuosi oli nuorisotoiminnal- risoa, ennen kuin mitään suurempia seuramme tulevaisuus.

Kuva: Panu Kokko 22 Milloin ja millä veneellä olet aloittanut veneilyn? ”Purjehdukseen ja veneilyyn pääsin tutustumaan alunpe- rin Ekin Partiossa, jonka toimintaan menin mukaan vuon- na 2008. Ensimmäinen vene, jolla purjehdin, oli Zoom 8.”

Miten päädyit Ristiinan pursiseuran jäseneksi? ”Ristiinan Pursiseuran jäseneksi päädyin, kun Kokon Panu pyysi minua mukaan purjehduskisoihin. Panun mie- histössä mukana ollessa kiinnostus pursiseuran toimin- taan heräsi.”

Mitä pursiseura on sinulle antanut? ”Pursiseuran kautta olen tutustunut uusiin ihmisiin ja päässyt mukaan moniin pursiseuran tapahtumiin.”

23 2019

Teksti: Emma Mattila ja Erika Harki, kuvat: Kari Santala

Heippa! Terveisiä täältä jollaleiriltä. Me, Emma (11 v) ja Erika (11 v), ajateltiin nyt kertoa vähän, mitä tehtiin kesällä hauskalla jollaleirillä Saimaalla Iso Korkian saaressa.

Tiivistettynä jollaleiriin kuului purjehtimista ja opastus- ta, mutta päiviä täytti myös runsas ruoan syöminen sekä hauskat kesäleikit. Harmillista oli, että leirin aikana oli to- della tuulista, kylmää ja satoi paljon, jonka takia purjeh- dimme hyvin vähän, mutta emme antaneet sään haitata! Onneksi edellisenä vuonna saatiin tutustua jolliin ihan kunnolla! Jotkut rohkeat uskalsivat lähteä koettamaan purjehdusta nytkin osuneissa keleissä, mutta aika moni kaatui.

24 Suosittelemme lämpimästi jol- laleiriä kaikenlaisille ja kaiken- ikäisille! Odotamme innolla tu- levan kesän leiriä. Tässä vielä vähän vinkkejä mi- ten saat mahdollisimman haus- kan kesälomakokemuksen!

25 2019

Jollaleirillä ohjaajina toimivat Panu ja Niina Kokko sekä Jukka Jääskeläinen. Apuna muun muassa ruokahuollossa olivat mum- mot ja Karit.

Nuoriso-ohjaajan niksinurkka

Hupsista keikkaa, nyt se kaa- Kah, tuossahan on köli, ota Kölissä roikkuen ja jaloilla tus, take it easy! siitä kiinni. punnertaen

26 jolla alkaa hissun kissun Partaasta kiinni ja viimeinen Huh, vene on pystyssä! Ai kääntymään takaisin oi- ponnistus. niin, AINA kyytiin jollan pe- kein päin. rästä, ei sivuilta. Ja matka jatkuu.

27 2019

Kuva: Panu Kokko

Teksti: Laura Kaksonen, kuvat: Aarni Hyttinen

Perjantaina 10.8. kokoonnuimme Ristiinan Kirkkorannassa seitsemän ai- koihin. Leirille piti alun alkaen lähteä kuusi purjevenettä, mutta leiriväen vähäisen osallistujamäärän takia veneitä lähti vesille lopulta vain kolme. Jos siis olet kiinnostunut vesillä olosta ja hauskanpidosta, lähde toki tänä kesänä mukaan.

Vesille lähti siis Irina kipparinaan kaikilla oli isopurje reivissä. Onneksi saunomista ja grillausta. Antti, Fenix kipparinaan Panu ja oli kuitenkin lämmintä ja shortseissa Aamulla joimme Fenixin hienossa Woodpecker kipparinaan yllättäen tarkeni hyvin. Matka sujui mukavas- keittiössä keitetyt kahvit ja söimme Mika. Leirillä oli yhteensä yhdeksän ti nuorisovoimin purjehtien, vaikka aamupalaa. Parempana herätyksenä osallistujaa, joten miehistöt saatiin ja- yksi meistä purjehti ensimmäistä ker- itselläni oli kuitenkin pään kolautus ettua helposti. Kaikki muu tehtiin tie- taa isolla veneellä. Kipparillakin tai- isopurjeen puomiin. Kun olimme tenkin yhdessä kaikkien kanssa paitsi si olla hauskaa istuessaan keulassa, suurin piirtein jalkeilla, hereillä ja nukkuminen ja purjehdus. Itse olin mutta pitäähän jonkun antaa ohjeita! ulkona makuupusseista, seuraavana Fenixin miehistössä ja pääsin purjeh- Matkassa meni aikaa muutaman tun- aktiviteettina oli frisbeegolf. Omalta timaan sillä ensimmäistä kertaa. nin verran, joten kun pääsimme pe- osaltani voin sanoa, että frisbeegolf- Ensimmäinen päämäärä oli Mikke- rille, oli jo hämärää. Kaikki pääsi- taitoni ovat melko huonot. Selviydyin lin Pursiseuran tukikohta Ristisaa- vät laituriin kuitenkin turvallisesti. silti hyvin, vaikka pari pintanaarmua ri. Tuuli oli sen verran voimakas, että Purjehtimisen jälkeen ohjelmassa oli tulikin maastossa liikkuessa. Ja tuli-

28 han siinä naurettuakin aika paljon. Esimerk- keinä hyvistä taktiikoista voin esitellä kiekon heittämisen puuhun ja kiekon heittämisen ladon läpi. Korttipelien ja vety- tai atomilounaan jälkeen irrotimme köydet laiturista ja lähdimme kohti seuraavaa määränpäätämme, Korkiaa. Lauan- taina tuuli oli paljon leudompaa kuin edellise- nä päivänä, mutta purjehtiminen oli silti muka- vaa. Tuuli oli sivumyötäistä, ja loppumatkasta pääsimme purjehtimaan spinaakkerilla myötä- tuulessa. Kiersimme Korkian itäpuolelta, jotta matka olisi vähän pidempi. Laituriin päästyäm- me opettelimme keulapurjeiden viikkausta ja köysien vyyhteämistä. Illemmalla heitettiin tikkaa, lämmitettiin pal- jua ja syötiin lettuja. Tietenkin myös uitiin ja saunottiin urakalla. Sunnuntaina ohjelmassa oli alkuperäiseltä ni- meltään x-ottelu, koska lajien määrää ei aluk- si tiedetty. Myöhemmin se osoittautui kolmiot- teluksi, jonka lajit olivat tikanheitto, mölkky ja SUP-lautaviesti. Sääntöjä muokattiin eteen tulleiden hankaluuksien mukaan. Joukkueet jaettiin venekunnittain ja kipparit olivat myös mukana kisassa. Kyseinen ottelu oli kuiten- kin leikkimielinen, vaikka moni kylläkin yrit- ti tosissaan verenmaku suussa. naan. Purjehdimme jonkin aikaa, mutta noin SUP-lautaviestissä kävi ilmi, että puolessa välissä matkaa laskimme purjeet ja Korkian uimalaiturilla voi seis- ajoimme loppumatkan koneella. tä enintään noin seitsemän ihmistä Kokonaisuudessaan leiri oli todella mukava samanaikaisesti, jos ei halua kas- ja hauska! Sain paljon uusia ystäviä ja tutus- tua. Myöhemmin selvisi myös, tuin uusiin ihmisiin. Eikä leirillä todellakaan että SUP-laudan päällä pysyy noin ole kyse pelkästään purjehtimisesta tai veneilystä vaan kahdeksan ihmistä kerrallaan, traktorin sisäkumin eli “ui- siitä, että kaikilla on hauskaa yhdessä. Menen varmas- marenkaan” päällä saatiin pysymään myös aika paljon ti tulevana kesänä uudestaan! Kiitän kaikkia leirin järjes- porukkaa. tämisessä mukana olleita pursiseuralaisia, leiriläisiä sekä Sunnuntain sää oli etenkin Panu muihin päiviin ver- Kokkoa, Mika rattuna paras, mut- Muikkua ja Ant- ta myös huonoin. ti Putkosta pur- Koko aamupäi- jehtimisen mah- vän nimittäin pais- dollistamisesta. toi aurinko, mutta Kiitos kaikille! heti kun lähdimme kotimatkalle, alkoi sataa vettä. Vesi- sateelta säästyttiin muuten koko vii- konlopun ajan lu- kuun ottamatta vii- meistä purjehdusta Korkiasta Ristii- 29 2019

Puheenjohtaja: Ari Immonen, 040 5462 757, [email protected] Jäsenet: Eija Immonen, Niina Kokko, Anne Piipari, Kari ja Pia Santala

Ari Immonen

Tiedotusjaoston toiminta on ympärivuotista: amista, nettisivujen ja jäs tiedott enluettelon ylläpi- toa, Ripsauksen juttujen ja kuvien keräämistä, leh oimittamista ja mainostilan m den t yyntiä. Lisäksi järjes- tämme kuvakilpailun ja Kork ian kuvaillan sekä kauden päättäjäisten kisailut. Tärkein tiedotuskanava on seura n nettisivut, mutta lisäksi lähetetään jäsenist ölle sähköposteja ja tar- vittaessa kirjepostia. Kiitämme kaikkia tämä n Ripsauksen tekemise listuneita. en osal- Jut tuja ja jutun aiheita s euraavaan Ripsauks otamme miel een ellämme vastaan. Eija

Kilpailu on avoinna RiPS:n jäsenille ja heidän perheilleen. Kilpailuaika on veneilykausi 2019. Kuvien aihe on vapaa, mutta mukavaa olisi, jos mukana olisi tilanne- ja toimin- takuvia vene-elämästä ja Korkiasta.

Kuvat toimitetaan Eija Immoselle osoit- teeseen: [email protected].

Kilpailuraatina toimii tiedotusjaosto. Voittajat julkistetaan seuran pikkujoulu- jen yhteydessä. Kilpailuun osallistuneita kuvia voidaan käyttää seuran tiedottamiseen.

Tarkemmat kilpailuohjeet löytyvät RiPS:n kotisivuilta tiedotusjaoston kohdalta 15.5.2019 alkaen.

30 Valokuvakilpailu 2018 Jo viidettä kertaa järjeste- tyssä valokuvakilpailussa oli mukana 18 kuvaa. Näistä raatilaiset valitsivat ensin fi- nalistit ja sitten kukin raatilai- nen pisteytti näiden joukosta kolme parasta, minkä perus- teella saatiin voittajat selville. Raatilaiset toimivat toisis- taan tietämättä, eivätkä he tienneet kuvista muuta kuin kuvan nimen. Tulokset julkistettiin kau- den päättäjäisten ja pikku- joulujen yhteydessä. 1. Riku Hietala Lokki pyörteessä 2. Emilia Sakko Haaveena kala 3. Jaettu: Riku Hietala Kuin hauet kaislikosta Mika Muikku Uusi tuleminen Riku Hietala: (Ripsauksen kansikuva) 1Lokki pyörteessä. 2 Emilia Sakko: Haaveena kala.

3 Riku Hietala: Kuin hauet kaislikosta.

31 2019

Veneily vei minut mukanaan jo ihan lapsena. Ensimmäiset muistoni vesiltä ovat Immolan järveltä isäni kanssa verkoilla; olin tuolloin 4 vuotias. Saimaaseen tutustuminen alkoi 70-luvun puolivälissä, kun isäni rakensi kesämökin Kekä- leenmäkeen. Iskä rakensi minulle optimistijollan vanhasta lasikuitujollasta, vaan ei tullut pojasta purjehtijaa. Asensin jollan perään 5 hv Yamahan. Jolla on edelleen ehjänä mökillä; lapset ovat sitä joskus testanneet purjeella. 1990 isäni hankki ensimmäisen veneen, Bella 700. Sijoitin itse pienen summan Bellaan ja sain näin käyttöoikeuden veneeseen. Oli hienoa lähteä kaveriporukalla vesille Imatralta Puumalaan uudella veneellä.

Teksti: Kari Kaksonen, kuvat: Kaksosten kotialbumi

Alku 2003 talvella sain hullun päähänpis- sovittelin hissiä ja konetta hankitun ton, jos ostaisin oikean kilpaveneen Twister 20 perään. Paketti saatiin val- 90-luvulla hankin ensimmäisen no- ja alkaisin ajaa kilpaa. Ehdotin asiaa miiksi aikataulussa ja ensimmäinen pean veneen. Vene oli Argo 16 ja Nannalle ja hän ei tyrmännyt ajatus- testi ajettiin Saimaalla tutuilla vesillä perässä 85 hv Mercury. Tuolla pui- ta, hyvä vaimo minulla. Heti alkuun Kyläniemessä. kolla vaimoni Nanna sai ensimmäiset oli selvää, että alkaisimme touhuun Heti ensimmäisestä testistä lähtien kokemukset veneilystä. yhdessä. Talven ja kevään aikana työnjako oli selvää: minä ajoin mah- 1999 muutimme Kuusaalle ja möin Nanna opetteli lukemaan karttaa, dollisimman kovaa ja Nanna kertoi Argon pois. Ei se palo veneilyyn käyttämään kompassia ja navigoi- suunnan. Nanna teki kartat, joihin oli mihinkään kuollut; tauti vain paheni. maan. Lumet oli vielä maassa, kun merkitty ajolinjat ja suunnat. Näin minä pystyin koko ajan lukemaan aaltoja ja seuraamaan muutama sata metriä eteenpäin, mitä oli tulossa. Reitti ja suunnitelma käytiin yhdessä läpi ennen testejä ja kilpailua. Meillä oli myös varajärjestelmä sen varalle, että puhelimet eivät toimi: Nannalla oli keppi, jolla hän naputti olkapäihin tai päähän, mihin suuntaan mennään. Ruotsissa MM-kisoissa 2006 tämä keppi saattoi olla avain voittoon. Vii- meisessä kisassa puhelimet menivät mykäksi, kun pikkasen sukellettiin aaltoon ja luurit kastuivat. Nanna hakkasi kepillä hartioihin suuntaa ja välillä keppi kolisi päähän, kun piti mennä suoraan.

Tästä kaikki alkoi: Argo 16 ja 85 hv Mercury. 32 Offshore muutamia: SM-loppupisteissä taisim- kisoissa. Tuloksena MM-kisoissa oli me jäädä neljänneksi. 8. sija. Loput SM-kisat ajoimme läpi 2003 oli meidän ensimmäinen kausi Kauden jälkeen otin yhteyttä Yama- varsin menestyksekkäästi. Muutama Offshore 3B -luokassa, 2007 vaih- han maahantuojaan ja sain kilpaili- osakilpailuvoitto ja kakkossija toivat doimme Offshore 3C -luokkaan. jasopimuksen. 2004 maaliskuussa kokonaispisteissä kolmannen sijan Erot luokissa määräytyy moottorin syntyi Laura ja Nanna oli äitiyslo- SM-sarjassa. Seuraavalle kaudelle tilavuuden ja veneen mitan mukaan. malla kartturin hommista. Kaverini teimme itse kaiken mahdollisen, mitä Nopeudet nousevat B-luokassa 140 tuurasi Nannaa tämän kesän. Käytiin pystyy. Hain oppia potkureista ja nii- km/h ja C-luokassa yli 170 km/h. opettelemassa isoilla vesillä aja- den muokkaamisesta. Moottorin vii- Offshore 3 -luokka on kansainvälinen mista Norjan Tvedestrandissa MM- lauksen ja rakentamisen aloitin myös Offshore luokka, jossa kilpailu käy- dään avoimilla merkkaamattomilla vesillä. Kierroksen pituus vaihtelee muutamista maileista kymmeniin maileihin. Kokonaispituus kilpailus- sa on yleensä 40-80 mailia. Kartat saadaan kilpailukutsussa. Joskus reittiä muutetaan ohjaajakokouksessa sääolojen takia. Jos sää on erittäin huono, ajetaan myrskyreittiä, joka on lyhyempi ja suojaisempi. Ainoastaan Italian MM-kisoissa 2009 oli Välime- rellä niin paha myrsky, että järjestäjä päätti kahtena ensimmäisenä päivänä perua kilpailun. 3B Ensimmäinen kisa toi neljännen si- jan. Kauden aikana palkintosijoja tuli Mekaanikkoja ei ollut, työt tehtiin kaikki kahdestaan.

33 2019 samaan aikaan. Kun kausi alkoi, tyynessä ja lyhyillä kierroksilla. minulla oli tekniikka kunnossa ja Kisa oli tiukka lyhyemmän ja varaosia hyllyssä riittävästi. Kaikki kevyemmän Argon kanssa. Lop- ratkaisut ja muutokset olivat omia. pusuoralle tulimme rinta Nannasta kehittyi taitava “ko- rinnan ja sanoin, että nehenkilö”. Hän hoiti aina nyt on pakko mennä kiertokangen neulalaake- riskillä. Annoin rit paikoilleen: hänellä Nannalle ohjeen, oli näppärämmät sor- että ilmoittaa met. Mekaanikkoja ei kun ollaan edel- ollut, vaan me tehtiin lä. Viimeinen Nannan kanssa kaikki kääntöpoiju työt yhdessä. Hyvin tuli näkyi sadan hommat hoidettua: yh- metrin päässä. tään konetta ei hajonnut Kun kuulin “edellä kauden aikana. ollaan”, niin käänsin Kauden ensimmäinen suoraan kohti kääntö- kilpailu ja tuloksena selvä poijua ja toisen oli pak- voitto! Homma toimi niin ko löysätä. Kääntöpoi- kuin piti ja kauden 2005 tu- julta maalilinjalle oli loksena oli SM-luokkavoitto, muutama sata metriä: Kauden 2005 SM-luokkavoiton lisäksi tuli EM- ja PM-hopea . EM-hopea ja PM-hopea. Ai niin, tuli tuona samana talvena perustettua oma seurakin: Finnish Offshore Club aloitti toimintansa. Maailmanmestaruusvuosi Kauteen 2006 lähdettiin vain yksi asia mielessä: maailmanmestaruus. Vanha vene laitettiin edellisen kau- den jälkeen myyntiin ja Luukilat aloittivat uuden veneen suunnittelun ja valmistamisen. Minä puolestani suunnittelin ja tein uutta hydraulista ohjausta veneeseen, vaijeriohjauk- sesta oli päästävä eroon. Kolmesta ekasta SM-kisasta tuli voitto ja kaksi Kauden 2006 MM-kisoissa, Ruotsin Öregrundissa heltisi lopulta mestaruus: voittoon kiitää B-14 - Team Kaksonen. hopeaa. Uusi vene valmistui vain pari viikkoa ennen MM-kisoja. Ko- rään suuntaan.” Kolme venettä neen sain kasaan edellisenä iltana loittoni viistosti meistä ja ennen lähtöä. Ensimmäinen osakil- me jatkoimme Nannan pailu Öregrundissä oli aika pettymys: navigoinnin tarkkuuden tuloksena oli viides sija. Tarkoitus vuoksi suoraan kohti oli ollut ehtiä Ruotsissa ajamaan seuraavaa kääntöpis- testeissä kone “sisään”, mutta emme tettä. Kaikki kolme päässeet veteen silloin kuin piti, joten venettä olivat puoli kone “ajettiin sisään” ensimmäisessä kilometriä sivussa osakilpailussa. oikeasta suunnasta ja saman verran meitä Kakkoskisan voitimme reilulla mar- takana. Lasketeltiin ginaalilla. Olimme ekalla kääntöpoi- loppukisa kovaa mutta julla neljäntenä ja käänsin muiden varmasti maaliin selvänä perään, jolloin luureista alkoi kuulua: ykkösenä. “vasen, vasen, käännä...ne ajaa vää- Viimeinen kilpailu käytiin

34 olimme voittajina maalissa. Muutama della 2010 kaikki kärkikuskit olivat tunti kisan jälkeen meidät kruunattiin alkaneet ajaa uusilla Mercureilla ja maailmanmestareiksi ja heitettiin Yamahalta ei ollut tulossa päivitettyä mereen tv-kameroiden kuvatessa. moottoria kisaluokkaamme. Olimme Rallienglannilla tuli annettua ruotsa- kuitenkin kärjen tuntumassa saavut- laiselle TV-kanavalle haastattelukin. taen SM-sarjassa pronssin. Kaudella Kävimme vielä ajamassa PM-kilpai- 2011 ajettiin vain yksi kisa Förbyssä, lut Norjassa sijoittuen kolmanneksi. jossa sijoituttiin kakkoseksi. Vaihto Emme panostaneet kilpailuun täysillä Mercuryyn ei ollut vannoutuneelle tai voi olla, että veneen säädöt olivat Yamahamiehelle mahdollista, joten muuttuneet “jostain syystä”, sillä kalusto myytiin pois. vene jäi kisan jälkeen Norjaan. Sinä Ei tästä touhusta tietenkään irti pää- vuonna Urheilulehti listasi meidät se. Olen joka talvi tehnyt muutamia 100 parhaan urheilijan joukkoon, moottoreita harrastajille ja jopa sijalle 53. Urheilutoimittajien liit- kisaajille. Potkureita saisi viilata ja to valitsi meidät vuoden parhaiksi muokata, minkä kerkeää. urheilijoiksi moottoriveneilyssä. Suomen veneilyliitto palkitsi Nannan Nettuno, Italia. Veneily jatkuu ensimmäisenä Kesällä 2012 suomalaisena anoimme perheen naismaailmanmes- kanssa jäsenyyttä tarina moottoriur- Ristiinan pursi- heilussa. seuraan. Meidät hyväksyttiin 3C seuran jäseneksi Seuraavat vuodet ja saimme vene- ajoimme Offshore paikan Nordicille 3C -luokassa. Ve- Ristiinasta. Nor- neet ovat isompia, dicilla seilasimme konetehoa on yli Saimaata muuta- 200 hv ja vauh- man kesän ja siinä dit kilpailuissa samalla tutustuim- nousevat yli 170 me Saimaan hie- km/h. Suurin muutos oli siirtyminen rataa: voittoja, kakkos- ja kolmossi- noimman pursiseuran toimintaan ja umpiohjaamoveneeseen. Veneessä joja SM-kisoista ja pallilla seisottiin mahtavaan porukkaan. Nyt kesäkoti- on turvaohjaamo, 6-pisteturvavyöt ainakin EM-kilpailuissa. Aloimme na on toiminut kolme vuotta Nautico ja paineilmalaitteet. Lisenssin saa- jäädä joissain kisoissa muiden jal- 340 -matkavene. Onneksi veneilyhar- misen ehtona on immersion testi. koihin. Mercury oli luokitellut uuden rastus tuntuu siirtyvän sukupolvelta Veden pinnalla on simulaattori, jossa tehokkaamman koneen C-luokkaan. toiselle, sillä tyttäremme Laura on istutaan vöissä. Ohjaamo käännetään MM-kisat käytiin Välimerellä Itali- innostunut täysillä purjehdukseen. ympäri. Kun se on täyttynyt vedel- an Nettunossa. Kisat ajettiin viikon Kyllä tämä veneily on meidän koko lä, toimimisen saa aloittaa merkin aikana kolmena eri osakilpailuna. perheen juttu. jälkeen: regulaattori suuhun, luukku Sijoitukset paranivat kuitenkin kisa auki, ratti irti, vyöt auki ja poistumi- kisalta ja lopullinen sija oli 10. Kau- nen pintaan. Testi tehtiin joka vuosi.

Ensimmäisen kauden tuloksena oli SM-pronssi. 2008 aloitimme uu- destaan Yamahan kanssa. Kone oli Yamahan VMAX 200 HPDI. Kaikki tehtiin edelleen itse, vaikka Yamahal- ta oli täysi tekninen tuki. Tuloksena oli Suomen mestaruus, PM-hopea ja EM-pronssi. 2009 kausi kulki samaa 35 2019

Teksti: Haastattelun pohjalta Eija Immonen ja Anne Piipari Kuvat: Laitisten perhealbumi, Ari Immonen

Mistä kaikki alkoi? Siis miten purjehtiminen alkoi? Tätä kysyimme Laitisen Jukalta ja Outilta. Jukka ei suoraan osannut sanoa vastausta, mis- tä kiinnostus alun perin heräsi, mutta purjehtiminen alkoi 1970-luvun alkupuolella Mannisen Kassun omistamalla Windmillillä, jolla Jukkakin pääsi purjehtimaan. Vuonna 1975 Jukka oli jo ekiläisten (Ekin partiolaisten) kanssa leirillä. He kisasivat Windmillillä, ja kisoihin lähtöön tarvittiin pursiseuran jäsenyys, joten Jukka liittyi Ristiinan pursiseuraan vuoden 1977 tie- noilla. Mukavana lisäetuna jäsenyyden kautta sai hyvän lehden, Purjehtijalehden.

Kun Jukka ja Outi tapasivat 1980, seisomaan.” Hepuli hankittiin 1984 ja niin aluksi he liikkuivat vesillä ka- se oli heillä 11 vuotta. Hepuli oli 6,5 nootilla. Yhtenä kesänä he meloivat metrinen vanerista rakennettu vene. juhannuksen viettoon Someen hieti- ”Ei ollut jääkaappia, eikä lämmitin- kolle. He olivat niin väsyneitä, että tä ja kahvivesi koukattiin Saimaas- juhannuksen vietto alkoi teltan pys- ta sen jälkeen, kun oli päästy Pellok- tytyksellä, eivätkä he jaksaneet sen sen ohitse.” jälkeen muuta kuin painua telttaan Alusta asti Laitiset ajoivat Hepulilla nukkumaan. kisoja. Hepulissa oli vain viisheppa- Hepuli - ensimmäinen nen perämoottori, joten siirtymätai- paleita kisoihin ajettiin aina purjeilla, purjevene jos vain suinkin tuuli. Varustuksena Kanootin sijaan Jukan alkoi tehdä oli loki ja kompassi. mieli omaa purjevenettä ja ensimmäi- Tuohon aikaan seuran omissa kisois- sen purjeveneen ostovaiheessa sa oli paljon veneitä mukana, mutta Jukka oli ovela. Outin kertomana: menestystä tuli myös Saimaan muis- ”Kun oltiin venettä ostamassa, Jukka sa kisoissa. Hyvin on jäänyt mieleen vei ensin Hai-veneeseen, joka oli ma- Saimaa 24 -kisan voitto 1989. Mui- tala kuin mikä. Sen jälkeen Hepuli oli Savonlinnassa noin 1985 Törninpyö- kun Mika ja Jukka ovat ajaneet yh- jo helppo valinta, kun jo melkein sopi rässä, Hepuli kylkikiinnityksessä - ei ollut tuolloin ruuhkaa. dessä kisoja nuoresta asti. Kisatessa 36 Mika ja Jukka oppivat tun- Lapset veneessä temaan toisensa niin hyvin, Lapset Olli ja Anni ovat ol- että toisen äänensävystä osasi leet vauvasta asti veneessä. päätellä, mitä tarkoittaa ”löy- Olli on syntynyt talvella, jo- sää köyttä” tai ”LÖYSÄÄ ten hän oli ensimmäistä kertaa KÖYTTÄ”. Hepulin istuinlaatikossa 6-7 ”Hepuli oli sellainen vikuri, kuukauden ikäisenä. Anni on että se opetti paljon veneen syntynyt heinäkuussa ja jo sa- tuntemista – oppi, mitä kul- mana kesänä oli vaunukopas- loinkin pitää tehdä. sa veneessä. Lasten peppuja Muistuipa mieleen kerta, kun pestiin kylmässä järvivedessä. oli lähdetty Puumalasta ja Siitä huolimatta lapset ovat tuli sellainen myräkkä, että aina tykänneet olla veneessä. piti laskea purjeet.” Outin Vauvaiän jälkeen mukana oli mennessä mastolle purjeen laatikko, jossa oli kaikenlai- laskuun Hepuli kallistui niin, sia sekalaisia pieniä tavaroita, että Outin jalat jo kastuivat. joiden kimpussa lapset viih- Tuolloin Outille tuli mieleen tyivät. Jukan aiemmin antama ohje, Lapset saattoivat peuhata että viimeiseen asti täytyy pi- spinnun päällä keulapunkas- tää kiinni, ei saa päästä irti, Anssi Muikku, Jukka Laitinen, Kassu Manninen ja sa. ”He tykkäsivät, kun spin- Mika Muikku. eikä Outi päästänyt irti ja py- nu suhisi ja sihisi. Lapset ei- syi veneessä. vät pelänneet yhtään, laskivat vaan liukumäkeä keulapunkassa. Aika ku- lui mukavasti, kun Anni ja Olli teki- vät köysistä vaikkapa kiikkuja. Ran- taa lähestyttäessä piti hyvissä ajoin alkaa selviä köysiä. Hepulissa oli vä- lillä sellainen sotku köysistä, että jos olisi tullut jokin nopea tilanne, niin olisi voinut tulla mutkia matkaan”. Jo 5-vuotiaina kumpikin osasi ajaa koneella ja tunsivat reimarit. Kun pienestä alkaen alettiin heiltä kysel- lä, miten mikin reimari ajetaan, niin heillä pysyi mielenkiinto yllä. Lap-

Jukka ja Mika. Tästä kuvasta Outi tokaisi, miten hän on ihastunut tuol- laiseen ihan Marlon Brandoon.

Anni ja Olli ovat pienestä pitäen viih- tyneet veneessä.

37 2019

set laitettiin myös teke- totesi Jukalle, että ”sulla mään kaikenlaista, jotta olisi nyt aika vaihtaa nuo- saatiin kiinnostumaan rempaan”. Jukka tykkää, asiasta. He eivät säi- että veneellä pitää olla kähtäneet vikurista He- myös jonkinlainen vauh- pulista millään taval- tipotentiaali. Nykyinen la. Kerran Olli kysyi: vene on hyvin purjehti- ”Miks isä toi meidät va kesämökki, johon mah- näin vaarallisille vesil- tuu mukavasti mukaan le?” Paasivedellä oli ra- molemmat lapset ja lasten takisa ja oli vähän kurja myötä joukkoon mukaan keli, joten Outin, Ollin tulleet uudet perheenjä- ja Annin piti olla koko senet. ajan veneessä sisällä. Annin synttärit Rikun veneessä. Laitiset kulkivat paljon yhdes- Mielenkiintoinen yksi- sä Piipareiden kanssa. Kuvassa Anni, Anne, Seppo, Olli ja Edelleen lapset lähte- Minna. tyiskohta: sekä Iiriksellä vät mielellään vesille ja Didixillä ensimmäisenä ja missään vaiheessa ei ollut sitä vai- ruhtinaallisesti täysi seisomakorkeus. kesänä käytiin Joensuussa, muulloin hetta, etteivät he olisi ollenkaan läh- Sitten vuonna 2012 oli aika hankkia ei Joensuussa ole veneellä käytykään. teneet veneeseen. Anni oli välillä Iiriksen tilalle nykyinen vene Didix, vähemmän, kun pelasi pesistä ja rat- Sun Odyssey 36i. Tällä kertaa kim- Mikä purjehtimisessa sasti. Joskus mentiin veneellä Var- moke veneen vaihtoon tuli, kun Outi viehättää? kauteen, josta Anni lähti pesisleirille. ”Joku siinä on. Siinä on tekemättä Kuitenkin Annikaan ei ollut missään mitään, kun ensin on laittanut asetuk- vaiheessa kokonaan pois. Olli on set kohdilleen. Sitten voi vain oleil- ollut mukana muissakin ve- la.” Jukka on kuitenkin trim- neissä kilpailemassa ja maajatyyppi, mielellään vanhempien harrastuk- vetelee köysiä, vaikka ei sen kautta veneis- sinänsä teekään mi- tä tuli jopa Ollille tään. ammatti. Outi: ”Aluksi ei Iiris ja viehättänyt mi- kään, pelotti se Didix keikkuva jol- Kun Hepu- la (Hepuli).” li oli myy- Lasten ollessa ty, he sääs- pieniä he mel- tivät rahaa kein asuivat seuraavaa talvet lasten venettä var- kanssa uima- ten. Näinä ke- hallissa, jotta sinä he vuok- lapset oppivat rasivat Häklin uimaan, minkä Rikun venettä, jälkeen Outi jo al- jolla ajettiin ihan koi rentoutua. vaan kesäloma-ajoja. Hepulista Outi ei kui- Näin kului seitsemän tenkaan tykännyt kos- vuotta. kaan. Hepulin kanssa ope- Vuonna 2002 he ostivat Ii- teltiin ja harjoiteltiin ja aluksi riksen, Comfortina 32:n, jossa oli

38 brouchattiin jatkuvasti. Myöhem- si, oli ykkösgenua, todettiin, että lai- min ei enää ole pelottanut – Outi oppi tetaan reivi, eikun kaikki purjeet alas, luottamaan Jukan ja Mikan tekemi- salama iski ja hajotti laitteita.” seen. Nyt he eivät enää niin paljon Huolimatta merellä koetuista hyvistä kisaa, ja Outista on mukavampi, että hetkistä Jukalle ja Outille ei ole kos- vene on lomavene kuin kisavene. Ny- kaan tullut mieleen lähteä Ruotsia pi- kyisin Outi voisi vaikka asua vuoden demmälle reissulle. ”Ei ole ollut sel- ympäri veneessä, kun mukavuuksia- laista hinkua, että tekisi mieli lähteä kin on tullut paljon lisää. merelle pidemmäksi aikaa rypemään, mieluummin mennään lentokoneella Merellä vai Saimaalla? valkaten sopivat paikat.” Wetterstrandin Pauliin tutustumi- Vaikka merelläkin ollessa on ollut nen (Outin siskon miehen työkave- omat kohokohtansa, niin kyllä Sai- ri aikoinaan) vaikutti paljon siihen, maalla on mukavaa: ”Tietäähän sen että Outikin on päässyt merelle pur- siitä, että siellä on niin paljon vietetty jehtimaan: 30 vuotta on Paulin kans- aikaa. Loppujen lopuksi ei niitä huo- sa kisattu yhdessä, kuten Muikun Mi- noja säitäkään ole niin paljon, mitä kankin kanssa. Merellä kilpaillessa jotkut väittävät. Varusteet ovat nykyi- kokee sellaista, mitä ei yleensä loma- sin yleensä sellaisia, että niillä pär- purjehduksella tule koettua: jää.” Parhaita hetkiä vesillä on, kun ”Miten aamulla aurinko nousee ja al- purjeet vetävät, aurinko paistaa ja kaa tulla yön jälkeen lämpö, vene vene kulkee hyvin ja mukavasti. Li- kulkee älyttömän hyvin, spinnu on säksi ahventen narraaminen on Outil- ylhäällä ja on tasainen tuuli”. Toinen le oikein intohimo. kohokohta on jäänyt Outille mieleen, ”Kyllä veneilyyn on hitsautunut niin, kun Helsinki-Tallinna-kisassa yöllä että jos sitä ei olisi, niin kyllä olisi oli iso aallokko: ”Aalto oli ylhäällä, tyhjä paikka. Mottona voi sanoa, että mahtava näky ja katsot vaan ylöspäin kahta ei vaihtaisi: vesilläoloa ja ran- sitä vesipatjaa”. tautumismanööverejä.” Pari kesää sitten Laitiset purjehtivat Didixillä merelle ja Tukholman saa- ristoon. Yksi tuolta reissulta mieleen jäänyt kokemus oli Saltsjöbaden, jos- sa veneestä saattoi astua suoraan ra- vintolaan ja tarjoilija tuli veneelle kertomaan, kun pöytä oli vapaa. Surkeimpia kokemuksia mereltä on meritauti. Tuletteko siis meritautisik- si? Outi: ”KYLLÄ, kerran on ollut, minkä jälkeen on aina käytetty laas- tareita pahoinvoinnin estämiseksi.” Kuitenkaan ei ole koskaan ollut niin kurjaa hetkeä, että olisi tullut ajatus- ta lopettaa purjehdusta. Tosin Jukka on Suursaari-kisassa tullut useamman kerran sanoneeksi, että on viimeinen kerta kisassa (vaikka ei olekaan ol- lut). ”Kerrankin kisassa ollessa tuuli nou-

39 2019

Teksti: Anne Piipari Kuvat: Pekka Valtosen kotialbumi

Pekka syntyi Mikkelissä, josta perhe muutti ensin neljäksi vuodeksi Hurissa- loon ja sieltä sitten Ristii- naan. Veneily on alkanut Pekalla jo vauvana, kun hänet kannettiin kopassa kalareissulle Lietvedellä. Siitä lähtien on Pekka ollut niin vene- kuin kalamies- kin. Aina on ollut jonkin- moinen kippo 15-vuoti- aasta asti: soutuvene, perämoottorivene, surffi- lauta... Monien muiden ristiinalais- ten tavoin Pekkakin kisai- li Windmillillä 70-luvulla ja purjehti myös Pelloksen tehtaan Sulka-veneellä.

Ensimmäisiä omia veneitä oli va- leus. Sillä kuljettiin jo Savonlinna Kalastusreissulla Pekka on käynyt nerinen pikaliippari, jonka perässä oli – Lappeenranta välillä pidempiäkin pariin kertaan aina Lofooteilla asti. 18 heppanen Johnsoni. Vekaraan päin reissuja. Kun Pekan pojat, Mika ja Sopivan porukan kanssa on vuokrat- mennessä vanerivene hakkasi aallo- Janne, olivat pieniä, hekin viihtyi- tu mökki ja vene. Merellä on vähän kossa ja rupesi vuotamaan. Matkante- vät veneellä ja pieni kumivene kulki erilainen aallokko ja vastaan on tullut ko päättyi siihen. perässä. Perheen kaksi laivakoiraa, vaikka minkälaisia kelejä, eikä aina Sitä seurasi vanha puinen luotsive- tiibetinspanielia, matkasivat mukana, ole voinut vesille lähteä. Kotiin on ne 50-luvulta. Sen moottori oli sam- nojasivat varvaslistaan ja eivät olleet ollut tuomisina niin turskaa, seitiä, munut Kallioniemen rantaan, jonne moksiskaan, vaikka tassut kastuivat koljaa, makrillia kuin kissakalaakin. vene oli vettynyt ja uponnut. Pekka kallistuksissa. Pekka ei tule onneksi merisairaaksi, osti sen ja löysi vian sammumiseen: Nykyisin Pekka ajelee 2008 hom- mistä on ollut hyötyä myös Välime- kaasarista oli lähtenyt lommi. Pek- matulla Anettella. Se on Pynnösen ren purjehdusreissuilla, kun on tarvit- ka myös laittoi venettä muutenkin ja Esan tekemä moottorivene tyypiltään tu joku, joka pystyy toimimaan me- korotti muun muassa sen kattoa. Sil- Jackson, metrin jatkettuna. Enska on renkäynnissä myös veneen sisällä. lä pystyi tekemään jo päiväreissuja, myös Pekan kalakaveri. Talvikalal- Työuran Pekka on tehnyt palo- mutta suunnilleen piti olla pelastus- la Korkian lähivesillä Enska neuvoi kunnassa. VPK:hon Pekka liittyi lautta mukana. aina Pekkaa jättämään auton oven 14-15-vuotiaana ja 16-vuotiaana hän Ensimmäinen kunnon matkavene auki jäällä oltaessa, ihan vaan var- pääsi mukaan jo keikoille. Armeijan oli Kaakon Eerolta 90-luvun lopul- muuden vuoksi. jälkeen hetki meni työskennellessä la ostettu purjevene Nyckeln, Basi- Veneily on vienyt kauemmaksikin. timpurina, kunnes Hietalan Riku lähti

40 Ristiinan palokunnasta Kouvolaan. mäisenä saunan rakentaminen, ja VPK:n päällikkönä toiminutta Pek- kuinka huippuhieno puristus se oli. kaa pyydettiin tuuraamaan, kunnes Niin paljon löytyi talkooporukkaa löytyisi joku vakituinen. Siitä Pekka viikko tolkulla sen mukaan, kenellä päätyi opiskelemaan harrastuksesta oli mahdollisuus tulla. Se aika oli ammatin ja sillä tiellä on nyt men- hienoa tehdä yhdessä hommia. Ka- nyt 38 vuotta. Venekouluttajakurs- lastettiinkin välillä: verkot oli laitu- sin käymisestä on myös ollut töissä rin vieressä ja niitä piti parin tunnin hyötyä, sillä Pekka on jakanut oppeja välein tarkistaa, kun oli niin lämmin veneilystä myös pelastuslaitoksella. kesä. Joka ilta talkooporukka sai sa- Työhön on kuulunut pelastus- ja et- vustuspöntöllisen kalaa iltapalaksi. sintäkeikkoja veneelläkin. Kolmen viikon kesäloma meni siinä Seuraan Pekka liittyi, kuten moni mukavasti. muukin aikalainen: Boat Racen kaut- Mieleen on myös jäänyt grillin ta. Pekka oli monena vuonna kisois- pohjan valu Piiparin Heikin kanssa. sa talkootöissä mm. hinausveneenä Pimeä pääsi yllättämään kaverukset oman pulpettiveneen kanssa. Eräänä ja yhtään lamppua ei ollut sattunut vuonna Lepistön Timppa sitten vain osa oli kannalla ja osa vastaan. Nyt matkaan. Siinä sitä raavittiin tuli- tuumasi, että nyt kuulut seuraan. tuskin kukaan haluaisi olla ilman eikä tikkuja, että vähän näkisi. Lopulta tunnelmakaan ole kärsinyt. Pekka on ollut seurassa monessa oli jännittävä mennä aamulla katso- roolissa. Katsastuskoulutuksen Pek- Seurassa Pekan mielestä parasta on maan, missä ja millainen grillipohja ka kävi 2000 ja katsastuspäälliköksi mielettömän hyvä porukka, talkoot siellä seisoi. hänet valittiin 2002. Lisäksi Pekka on ja yhteisöllisyys. Kaikki ovat tasa- Vene on Pekalle hermolepopaikka. vaikuttanut pitkään seuran hallituk- arvoisia, kaikkien työpanosta arvos- Köydet kun on irti, niin kaikki jää sessa sekä toimi seuran kommodorina tetaan ja mukaan saa osallistua sillä taakse. Niin työhommat kuin muut- 2004-2010. Kommodoriaikaan liittyy panoksella mitä on. Jos on huono päi- kin. muisto sähköliittymän hankinnasta. vä, niin ei tarvitse. Asiasta jouduttiin äänestämään, kun Talkoomuistoista nousee päällim-

41 2019

RiPS:lle Korkiaan kokoontui veneitä Kouvolan Kippareista ja Ristiinan Pursiseurasta val- mistautumaan eskaaderille. Tarkoituksena oli jälleen kisata perinteinen Navigointikisa, jon- ka reitin Reinamon Raimo oli huolella suunnitellut. Kisaan ilmoittautui kuitenkin vain kaksi venettä ja puuskaisen tuulen vuoksi koko homma peruttiin. Sen sijaan venekunnittain ki- sailtiin mölkyssä ja pelattiin lentopallo-ottelu RiPS – Kouvolan Kipparit, jonka RiPS voitti ennen nautinnollista saunailtaa. RIPS – PUUMALA – IMATRA – LAPPEENRANTA – TAIPALSAARI 1.7. - 7.7. 2018

Teksti: Seija Sinivuori-Hyttinen, kuvat: Aarni Hyttinen

1.7. Sunnuntai Ravintolan ruoka oli hyvää ja sau- Aamupäivästä veneet suuntasivat na virkistävän lämpöinen. kohti Puumalaa. Alkuperäisessä 2.7. Maanantai suunnitelmassa oli yöpyä Rokan- Suuntasimme Puumalaan kaup- saaressa, mutta tuuli oli voimakas, pa-asioille ja siitä iltapäivällä puuskissa jopa 14 m/s, ja aallot löi- Ruuhonsaareen. Tuuli jatkui voi- vät Rokansaaren laiturille suoraan. makkaana edelleen. Hyvin löytyi huolissaan, oli ilmeisesti nauttinut Piccolo-vene suuntasi sitten edeltä veneille tilaa ja joukkomme kasvoi jotain ihmeitä tekevää voimajuomaa. tiedustelijana Sahanlahteen ja kuusi neljällä venekunnalla. Iltaohjelmana oli lettukestit huolella venettä seurasi perässä hitaampaa Iltakisana oli yrittää osua heittoliinal- vispatun vaniljakastikkeen kera. Let- vauhtia. Nauskiss joutui jäämään la pelastusrenkaaseen ja se osoittau- tumestareina hääri Amanitan Irma RiPS:lle odottelemaan Trossin saapu- tui melko haastavaksi. Nyt 11 jouk- Reinamo Ari Vainion avustamana. mista ja hinausapua Lappeenrannan kueesta voittajaksi selviytyi Foxy, telakalle. Nauskiksen perävetolaite toiseksi Stella Solaris, kolmanneksi 4.7. Keskiviikko oli hajonnut sen törmättyä kelluvaan Antiamo. Aamulla kymmenen aikoihin yh- laiturin kappaleeseen. Christianne deksän venettä selvitti köydet irti ja saapui Sahanlahteen viimeisenä 3.7. Tiistai lähti reippaasti matkaan, mutta ei (perinteisesti) valittuaan reitiksi Lou- Matka jatkui Ruhasta Ilkonsaareen, Christianne. Kun muut veneet olivat hivesi – Väätämönsalmi – Luonteri – jossa kävelimme tsasounakierroksen poistuneet ja hälinä laiturilla hellit- Lietvesi. Reitti oli kaunis, tosin kovin ihaillen käsityön taidonnäytteitä. tänyt, päätti Christiannen laivakissa äänekäs: naukumaattori, laivakissa Ilkonsaaresta lähtiessä järjestäydyim- rohkaistua ja hyppäsi tutustumaan Sanni, ei oikein pitänyt moottorin me jonoksi ja 10 veneen eskaaderi- saaren luontoon. Niinpä Christian- äänestä eikä uudesta olotilastaan ve- na saavuimme Pullikaiseen. Reitti nen kaksihenkinen miehistö pinkaisi neessä. Sahanlahdessa oli hyvin tilaa satamaan on hyvin merkattu pienin myös takaisin pusikkoon ja niin sekä veneille että tikkakisalle. Jouk- viitoin. Siitä huolimatta vastaamme siinä sitten kipaistiin roksit viuhuen kueita muodostui 12, oma sarja myös tullut purjevene karautti kahdesti kissavauhtia mäkeä ylös ja mäkeä nuorisolle Stella Solariksen Eetulle ja kivien yli väistäessään meitä viitto- alas, grillin ympäri ja liiterin lävitse Emilille. Voittajaksi selviytyi Ama- jen väärälle puolelle. Veneen kippari ja sama uudelleen. Tunti juostiin ja nita, sitten Stella Solaris ja Impulse. ei tuntunut olevan lainkaan asiasta läähätettiin, kunnes kissa säikäh-

42 ti vastarannalta lähteneen veneen 5.7. Torstai turikahveilla olivat mukana myös Ari ääntä ja palasi omin toimin turvaan Aamun säätiedotus lupaili voimakas- Vainio Timo Väreen kera. Iltapäivällä omaan veneeseen. Muu joukko ehti ta sadetta ukkosineen. Niinpä kippa- matkasimme jonossa kohti Taipal- jo venekuntaa kaipailla, ja Raimo rineuvosto päätti tehdä alkuperäiseen saarta. Sillalta meidät kuvattiin kuu- soitti kysyäkseen, onko veneessä reittisuunnitelmaan muutoksen ja den veneen muodostamassa jonossa. joku vika. Imatran Lammassaaren ottaa suunnaksi Lappeenrannan. Ilta oli kaunis ja lämmin, tarkeni jopa satamassa saimme hyvän kohtelun Sateessa matka tuntui pitkälle ja an- käydä uimassa. Veneitä oli satamassa saunomisen suhteen ja saimme lai- kealle. Kaupunkikin näytti harmaalta 8 ja illan frisbeen voitti Nauskiss. nata ravintolan kaasugrillin laiturille ja autiolta, kaupungilla liikkuvat Laituriparlamentti paransi maailmaa iltaeväiden lämmitykseen. Nyt oli jo ihmisetkin tuntuivat kuuluvan vain myöhään yöhön. myös Nauskiss mukana toimintakun- meidän iloiseen seurueeseemme. Sa- 7.7. Lauantai toisena ja sen miehistö huolehti sau- tamassa meitä odotteli jo Aaku-vene Aamu alkoi juhlavasti haitarin soitol- nan lämpimäksi. Piccolon Milli-koira miehistöineen ja seuraamme liittyi la ja kakkukahveilla Antiamon Antin oli sairastunut matkalla pahoin ja se myös Marjuska, joka oli illalla men- syntymäpäivän kunniaksi. Satamasta joutui Imatran eläinsairaalassa leik- nyt alkuperäisen suunnitelman mu- oli poistuttava hyvissä ajoin, koska kausta vaativaan toimenpiteeseen, kaan Satamosaareen. jonka jälkeen Piccolon miehistö päät- siellä oli alkamassa teräsmieskisat ti viedä toipilaan kotiin toipumaan ja 6.7. Perjantai uinteineen. Paluumatkalla näimme keskeytti eskaaderin. Loppumatkan Puolilta päivin retken vetäjä, Raimo, monta upeaa vanhaa höyrylaivaa, vetovastuu siirtyi Vainion Arilta Rei- päätti julkaista kisojen yhteistulok- jotka olivat kokoontumassa Lappeen- namon Raimolle. set: voittaja Amanita, toisena Stella rantaan. Tuuli oli tyyntynyt ja aurin- Frisbeegolf kisattiin kylpylän maas- Solaris ja kolmas Antiamo. Sääkin ko paistoi. Hieno päätös loistavasti tossa, jossa riesana oli runsas mä- oli jälleen selkeä ja nautimme makoi- sujuneelle eskaaderille! käräispopulaatio. Nyt mukana oli 9 sat pullat laiturikahveilla. Voittajat joukkuetta, joista parhaaksi selviytyi saivat mieleiset palkinnot ja lisäksi Katastella, toiseksi Nauskiss ja kol- Amanitan miehistö lasitavaraa. Lai- manneksi Amanita. Osa porukasta nautti myös kylpylän palveluista.

43 2019

Teksti: Helmi Kirjalainen Kuvat: Ari Immonen

Toukokuisena aamuna puhelimessani oli Kokon Ninnin viesti partiolaisille: -Hei, oisko jollain kiinnostusta lähteä huomenna siirtämään venettä Ris- tiinasta Kotkaan? Ari tarvitsisi jonkun miehistöön äkillisen peruuntumisen vuoksi. Lähtisinkö keskellä kouluviikkoa tuntemattoman miehen kanssa ve- neellä itärajan tuolle puolen? Tottakai!

Taustakuva: Lasse Lindström/Soskuan sulku. 44 Talven aikana sulkuja oli remontoitu, joten kanava aukesi tavallista myö- hemmin, vasta 18.5. klo 6.00. En ole aiemmin matkannut Saimaan ja meren välillä, mutta alkukommel- luksien (ne pollarit liukuu kiskoja pit- kin) jälkeen saattoi jo kaivaa matka- lukemista esille. Laivaliikennettä oli melko paljon ja huviveneenä pääsim- me ihailemaan kanavan varsia aina hieman pidempään. Odottelu ei kui- tenkaan haitannut. Keitimme teetä ja nautimme raparperipiirakasta sekä hyvästä säästä. Viipurin jäädessä kauemmaksi saim- me jo nostaa purjeet. Minäkin pääsin ruorin taakse kokeilemaan, millaista on purjehtia merellä reilussa 10 m/s tuulessa. Se on mahtavaa! Kuu oli jo korkealla, kun vihdoin pääsimme Santioon ja sai painaa päänsä punk- kaan. Viimeinen legi Kotkaan sujui suk- kelasti ja satamaravintolassa syödyn lounaan jälkeen sanoin heipat Suvi- sussun vakimiehistön jatkaessa mat- kaansa vielä kotiin. Kiitokset reissus- ta!

45 2019

Teksti: Jere Santala Kuvat: Jere Santalan perhealbumi

Tuttuakin tutummat maisemat, mutta jokin ei nyt täsmää – matka etenee, mutta vieläkin tutumpi moottorin ääni ei tällä kertaa ole matkaseurana. Yli kolmekymmen- tä vuotta matkaa on sävyttänyt moottorin ääni, kun olen vanhempieni Karin ja Pian kanssa Brendanilla ja sen edeltäjillä Saimaalla seilannut. Tällä kertaa kuitenkin valkoinen purje pulleana täyttää näkökenttäni, kun matka kohti Korkiaa etenee tuulen saattelemana. Miten ihmeessä tähän on tultu?

Oli heinäkuinen päivä vuonna 2015 Olin jo pidempään haaveillut oman oli tehty. Olin siis onnellinen purje- Korkiassa – mukava aurinkoinen ja veneen hankkimisesta, olisihan se ni- veneen omistaja. leutotuulinen keli. Optimistijollat oli mittäin mahtavaa päästä veneilemään Monet kysyivät, mitä ihmettä olet viritetty purjehduskuntoon ja lap- omaa tahtia, eikä aina olla vanhem- mennyt tekemään, miten uskalsit os- set niitä olivatkin innokkaasti käyttä- pien “armoilla” Brendanissa. Vaikka taa purjeveneen, ethän ikinä ole pur- neet. Nyt ne olivat kuitenkin vapaana, en purjehdusta ollut lainkaan harras- jehtinut. Sehän se juju olikin: elä- ja serkkuni Antin kanssa päätim- tanut, se kuitenkin oli pi- mässä pitää olla haasteita ja uusien me lähteä niitä kokeilemaan. demmän ajan kulues- asioiden oppiminen on virkistävää! Saimme tarvittavan kol- sa alkanut kiehtoa. Ja tekemällähän kaiken oppii, miksei men minuutin opastuk- Nettiveneessä- siis purjehtimistakin. Optimistinen sen optarien saloihin, kin olin myytäviä asenteeni olikin tarpeen, kuten heti jonka jälkeen olim- purjeveneitä jo ensimmäiset kokemukset omalla ve- mekin tuulen vietävi- katsellut ennen neellä osoittivat … nä! Oli mahtava tunne, tuota heinäkuis- lin onnistunut hankkimaan lai- kun tuuli tarttui purjei- ta päivää, jolloin Oturipaikan Helsingistä, jossa siis siin ja jolla lähti yllättä- sain ensikosketuk- asun, ja pyysin ystävääni Emmaa mu- vänkin kovaan vauhtiin. sen purjehtimiseen. kaani siirtopurjehdukselle Hangon- Pienimuotoinen kisakin saa- Aloin uudella innolla niemen länsipuolelta Herttoniemeen. tiin Antin kanssa aikaan, ja omi- kartoittaa sopivaa purjeve- Innolla irrotimme köydet hienona ke- en muistikuvieni perusteella minä tie- nettä, ja talvella törmäsinkin entisen säpäivänä juhannuksen jälkeen vuon- tenkin voiton korjasin. Antti saattaa työkaverini myynnissä olevaan Sun- na 2016, mutta se into loppui lyhy- olla eri mieltä! Joka tapauksessa olin wind 27:ään. Vene sijaitsi Hangos- een. Kun nostin moottorin kierroksia saanut ensimmäisen kipinän purjehti- sa, ja ennen kuin huomasinkaan olin heti laiturista lähdettyämme, mootto- miseen. käynyt sitä katsomassa ja kaupatkin 46 ri yskähti pari kertaa ja sammui sii- liskuussa, jolloin mi- hen. Kävi ilmi, että moottori oli saa- nulle sattui harmittava nut ilmaa jostakin. Moottori saatiin urheilutapaturma, jonka ilmattua, jonka jälkeen matka pää- seurauksena käsivart- si jatkumaan. Ajoimme tyynessä ke- tani piti hoitaa leikkaa- lissä moottorilla Hankoon, jossa yö- malla ja lääkärin tuo- vyimme. Seuraavana aamuna olimme mio oli armoton: koko aikeissa jatkaa matkaa, mutta tällä kesän aikana kädellä ei kertaa moottori ei käynnistynyt lain- saa nostaa kiloa paina- kaan eikä ilmauskaan auttanut. Ei ol- vampaa kuormaa, joten lut mikään helppo tehtävä saada kor- osaltani purjehtimiset jaajaa keskellä kiireisintä sesonkia! oli siltä kesältä purjeh- Pari päivää Hangossa vietimme kor- dittu jo ennen jäiden jausta odotellen, ja viimein pääsimme lähtöä. jatkamaan matkaa. Innolla odotimme nneksi pääsim- pääsevämme purjehtimaan, mutta tie- Ome kuitenkin ve- tenkin silloin, kun purjeet nostimme, neilemään Saimaalle tuuli lakkasi lähes täysin ja matkam- useampaankin ottee- me eteni hurjaa yhden solmun vauh- seen Brendanilla van- tia! hempieni kanssa. Kor- Kaiken tämän seurauksena aikataulut kian mahtavan saunan alkoivat painaa päälle, ja jätimmekin lauteilla vielä mahta- veneen ystävieni saareen lähelle Jus- vammassa seurassa saröä, josta sen siirsimme isäni Karin aloin miettiä, että kyl- kanssa myöhemmin Herttoniemeen. lä Saimaa on enemmän makuuni kuin si kastamamme vene kellui Ristiinan Isäni paatuneena moottoriveneilijä- meri: Täällä olen tottunut veneile- osuuslaiturissa, näytti se olevan siel- nä lähti seurakseni sillä ehdolla, että mään. Täällä on paljon tuttuja. Täällä lä, missä sen kuuluukin olla. purjeita ei nostettaisi, vaan ajaisim- tiedän mihin luonnonsatamaan pää- ähän lopuksi haluan kiittää kaik- me moottorilla koko matkan. No tuli- see purjeveneelläkin. Täällä saa men- kia RiPSin jäseniä, jotka ovat pahan testattua moottorin moitteeton nä vieraaksi muiden pursiseurojen sa- T auttaneet edelleenkin aloittelevaa toimivuus korjauksen jälkeen, mutta tamiin eikä kukaan aja raivopäissään purjehtijaa erinäisissä haasteissa. On hieman tuo harmitti siinä vaiheessa, pois, jos perässä on “väärän” seuran ollut upeaa huomata, miten apua on kun Porkkalanselkää ylitimme muka- lippu ja täällä on myös äidin jääkaap- aina saatavilla! Erityiskiitokset Mui- vassa sivutuulessa! pi lähellä! Loppujen lopuksi oli siis kun Mikalle, Häkkisen Jukalle ja Sa- oppukesän aikana veneilimme helppo päätös siirtää vene menneen kon + Immosen Areille. Kiitos! LHelsingin lähialueilla ja tree- kesän aikana Ristiinaan. Kun Heilik- nasimme purjehdusta Kruunuvuo- renselällä, jonka läheisyydessä ve- nepaikka sijaitsi. Välillä oli sormi mennä suuhun, kun olimme Silja Li- nen, Viking Linen, Tallinkin ja Suo- menlinnan lautan ristitulessa; venei- ly ei tuntunut kauhean rentouttavalta! Kaikki meni kuitenkin hyvin, ja ve- nekausi jatkui marraskuun alkuun asti, jolloin isäni kanssa siirsimme veneen pakkasessa ja lumisateessa talvitelakointipaikalle parin tunnin päähän Sarvastoon. Veneilyn riemu ei tuonkaan matkan aikana ollut miten- kään käsin kosketeltavaa … Onneksi aika kultaa muistot ja odotin seuraa- vaa purjehduskesää jo innolla maa-

47 2019

Teksti ja kuvat: Mika Muikku

Ystävälläni Joukolla on ollut joitakin vuosia purjevene Välimerellä. - Veneen kotisatama on Etelä-Ranskassa, Rivieralla Nizzan ja Can nesin välissä sijaitseva Antibes. Olemme espoolaisten ystävieni Paulin ja Ekin kanssa saaneet Joukon kutsusta viettää muutamia unohtumattomia purjehdusviikkoja läntisellä Välimerellä Rivieran rannikolla poiketen purjehtien muun muassa Cannesissa, Saint Tro- pezissa ja Monacossa. Vuonna 2017 Jouko suuntasi s/y Saravan (Dufour 410 GL) keulan kesäksi Baleaarien saarille tutustuen Mallorcan, Menorcan ja Ibi- - zan satamakaupunkeihin ja lahtiin. Syksyllä 2017 pääsimme Pau lin ja Ekin kanssa siirtämään Saravan Mallorcalta Manner-Espanjan kautta Ranskaan.

Keväällä 2018 Jouko päätti siirtää kulmaa. Saimme taas Paulin ja Ekin kaamme, Port Vaubanin satamaan. veneen Kroatiaan päästäkseen tutus- kanssa mieluisan tehtävän auttaa Jouko oli saapunut hieman aiemmin tumaan Kroatian rannikon saaristoon. veneen siirrossa. Tällä kertaa kippari laittamaan venettä lähtökuntoon. Saa- Pääkaupunki Splitin satamasta Jouko Jouko oli itse mukana. Osuutemme pumispäivänä teimme ruokahankin- vuokrasi Saravalle paikan vuodeksi. oli siirtopurjehduksen alkumatka An- toja ja vielä muutamia pieniä veneen Siirtomatkaa Ranskasta, Italian ete- tibesista Italian Napoliin. kunnostustöitä. Seuraavana aamuna läpuolitse kiertäen, Adrianmerelle ja Perjantaina 27.4. lensimme Nizzaan, irrotimme köydet yhdessä Välimeren Kroatiaan tulee yli 2000 meripenin- mistä jatkoimme taksilla lähtöpaik- ja maailman suurimmassa pienvene-

48 Siirtomiehistö lähtösatamassa Ranskan Antibesissa (Port Vauban). satamassa. Superjahtien suosimassa mutta heikon tuulen ja tyynen takia kapeasta salmesta korkeiden kalkki- satamassa on yli 1600 venepaikkaa. lähes koko 165 mpk:n matka tehtiin kivitörmien välistä. Sisäänajokohtaa Ennen merelle suuntaamista poik- koneella. Matkalla näimme muuta- oli mereltä vaikea havaita ja sen si- kesimme vielä tankkaamassa. Ulos mia delfiinejä ja outoja pieniä veden jainnin paljasti viereinen majakka. satamasta ajaessamme ohitimme mm. pinnalla purjehtivia vedeneläviä. Korkeassa rantatörmässä näkyi usei- maailman neljänneksi suurimman Ne muistuttivat hieman vaaralli- ta luolia, joista suurim- huviveneen, 156 m pitkän superjahti seksi tiedettyjä portugalin pien sisään ajoivat sotalaivaksi kutsuttuja Dilbarin. paikalliset turisti- meduusoja, mutta Sää merellä oli aurinkoinen. Meri veneet. Käytim- emme nähneet niillä näyttäytyi kauniina azurin sinisenä. me kaupunkiin lonkeroita. Niitä oli Tuuli oli heikkoa, ja pari tuntia pur- veden pinnalla pai- tutustumiseen jehdittuamme se loppui kokonaan. koin valtavasti. seuraavan ko- Matkaa kohti etelää jatkettiin koneel- Bonifacion kaupun- konaisen päi- la läpi seuraavan yön. Aamun saras- ki ja sitä suojaava vän. Päivän ai- taessa etenimme Korsikan länsiran- linnoitus on rakennet- kana teimme nikon tuntumassa. Usvaisena aamuna tu korkealle kalkkiki- mm. kymmenen Korsikan korkeat vuorten huiput nä- vitörmälle. Kaupunki si- kilometrin kävely- kyivät pilvien yläpuolella. Ohitimme jaitsee strategisesti hyvällä retken läheiselle maja- Ajaccion ja etenimme aivan Korsikan paikalla, ja sieltä pystyttiin val- kalle. Majakalta ihailimme eteläkärjessä sijaitsevaan Bonifacion vomaan sotilaallisesti tärkeitä laiva- näkymää merelle Sardiniaan asti. kaupunkiin. Muutaman kerran yri- reittejä. Satama on suojaisan lahden timme matkan aikana edetä purjein, perukalla. Satamaan ajetaan sisään

Bonifacion suojaisa satama.

49 2019

Sardinian rannikkoa, maissa emme poikenneet.

Vauhdikasta menoa iltahämärässä kohti Italiaa.

Seuraavana aamuna, vappuaattona, lian rannikkoa suotuisissa tuulissa. me sivuuttaa myös Ponzan ja jatkaa irrotimme köydet. Tuulisessa sääs- Sardinian saaren ohitimme lähimmil- lähemmäksi rannikkoa. Kaukaa te- sä lähdimme kohti etelässä siintävää lään muutaman sadan metrin päästä. rävältä kiviröykkiöltä näyttänyt saa- Sardiniaa ja sen koilliskulmalla ole- Maddalenan saaristossa näimme usei- ri kasvoi silmissä, kun ohitimme sen vaa Maddalenan saaristoa. Tarkoi- ta, lähinnä puolalaisten kipparoimia muutaman mailin etäisyydeltä. Kuusi tuksenamme oli alun perin pysähtyä vuokraveneitä liikenteessä. Paikalli- kilometriä pitkän saaren eteläpäässä Maddalenalle yöksi ja jatkaa aamulla sille purjehduskausi ei selvästikään oleva majakka erottui korkealla kalli- Tyrrhenanmeren yli Italiaan. Tuuli oli ollut vielä alkanut. olla. Jatkoimme vielä 25 mailia Ven- kovaa länsituulta, meille erinomainen Iltapäivällä Sardinian hävitessä taak- totenen saarelle. tuulen suunta, joka vei meidät no- semme tuuli heikkeni ja ajoimme het- Kiinnityimme saaren satamaan kol- peasti Sardinian rannalle. Ennusteen ken koneella, kunnes tuuli ennusteen men muun veneen viereen. Sveitsi- mukaan tuuli pysyisi lännessä koko mukaan alkoi kaakosta. Sivutuuli kii- läispariskunta oli tullut samana yönä päivän, kääntyisi yöllä kaakkoon ja dätti meitä aamuyöhön asti. Illan ja Maddalenalta muutama tunti edel- etelään. Aamulla tuuli jatkaisi kään- iltayön aikana meitä kävi tervehti- lämme. Kausi ei ollut alkanut ja sa- tymistään kaakkoon ja itään, meille mässä muutama delfiiniparvi, jotka taman kaikki palvelut oli kiinni. Tu- täysin vastaiseksi. Samalla tuulen en- uivat Saravan keulan mukana ja näyt- liperäinen saari on kolme kilometriä nustettiin uudelleen yltyvän reilusti tivät pitkiä hyppyjä. Määränpääksi pitkä ja leveimmillään 800 m leveä. toiselle kymmenelle. suunnittelimme 50 mpk etäisyydellä Saarella asuu noin 700 asukasta. Pie- Kokemuksesta tiedämme, millaista rannikosta olevaa Ponzan saarta, joka nestä turismilla elävästä kylästä löy- avomerellä on edetä kovassa vasta- oli aivan reittimme varrella. Hieman tyi kaikki tarvittava. Pastellinväriset tuulessa ja aallokossa. Päätimme yk- ennen Ponzaa tuuli heikkeni ja jat- talot ja kapeat kujat tulivat tutuik- simielisesti jättää La Maddalenan vä- koimme koneella. Uusi tuuliennuste si. Illalla nautimme kalaravintolassa liin ja jatkaa suoraan saariston läpi saatiin puhelimiin. Alkavan vastatuu- yllätyksellisen illallisen. Emme ku- avomerelle. Tarkoituksena oli ehtiä len ennustettiin kovenevan edelli- kaan oikein ymmärtäneet ruokalistaa mahdollisimman pitkälle lähelle Ita- sestäkin ennusteesta, joten päätim- ja jännitimme, minkä näköistä ja ma-

Ventotene.

Ponzan saaren jylhiä kallioita ja majakka kallion päällä.

50 kuista kalaa lautaselle tulee. Mitään tuttua ei ollut saatavilla. Toiset olivat tyytyväisiä ja osalle jäi hieman nälkä. Yö oli ennusteen mukaan tuulinen. Aamulla tuuli oli hiukan heikentynyt puhaltaen kuitenkin yli 10 m/s ja tie- tenkin vastaan. Viritimme Saravaan Joukon uusimman hankinnan, erilli- seen irrotettavaan etustaagiin kiinni- tettävän jib-purjeen. Jibi toimi hie- nosti, kun lähdimme luovimaan kohti seuraavaa saarta, aivan Napolinlah- den suulla sijaitsevaa Ischiaa. Puo- limatkassa tuuli loppui. Loppumat- kan ajoimme koneella ihaillen 800 m Ischian satama on hyvin suojainen. korkean metsäisen vihreän tulivuori- saaren rinteitä ja täyteen rakennettuja rin saari. Kiinnityimme aivan rantoja. Saarella on muutama satama, suuren kivilinnoituksen, Cas- joista valitsimme suurimman pääsata- tel dell`Ovon vierellä sijait- man. Suojaisaan satamaan ajetaan si- sevaan Santa Lucian mari- sälle kapeasta kanavaa muistuttavasta naan, mistä Jouko oli meille aukosta. Saari kilpailee tasapäises- ennakkoon varannut pai- ti Caprin kanssa turistien suosiosta. kan. Satama oli kävelymat- Pienellä saarella käy vuosittain sato- kan päässä Napolin kävely- jatuhansia matkailijoita. Pika-alukset keskustasta. Koska olimme kuljettavat turisteja jatkuvalla syötöl- aikatauluamme edellä pari lä. Satamaan sisäänajoon piti pyytää päivää, meille jäi hyvin ai- Välimerellinen päivällinen katettuna Ischian lupa VHF-puhelimella. Upeaan saa- kaa viettää turistielämää Na- satamassa. reen tutustuimme mm. viiden tunnin polissa. Tutustuimme mm. mittaisella taksikierroksella. Pompeijiin ja Napolin alla oleviin uusien siirtomiehistöjen kanssa mat- Viimeinen purjehdusosuus oli lyhyt, keskiaikaisiin maanalaisiin tunnelei- kaa Sisiliaan ja Italian saappaan kier- 15 mpk Procidan saaren ohitse Na- hin. Napolin tunnelman tiivistää hy- täen Montenegron kautta Kroatiaan. polin lahdelle. Tuuli ja aallokko oli vin Paulin toteamus: ”Täällä on ihan Myöhemmin syksyllä saimme Sara- reipasta, kun lähestyimme Napolia. kaikkea joka paikassa”. 420 mpk pur- van viikoksi käyttöömme, ja pääsim- Huomasi, että edessämme oli todel- jehdittuamme lensimme Ekin ja Pau- me Juhan, Outin ja Jukan kanssa itse- linen suurkaupunki. Taustalla näkyi lin kanssa Suomeen laskemaan ve- kin tutustumaan kauniiseen Kroatian Vesuviuksen silhuetti ja etelässä Cap- sille omat veneemme. Sarava jatkoi saaristoon.

Lähestymme purjein miljoonakaupunki Napolia.

51 2019

Teksti ja kuvat: Toiminnanjohtaja Heli Rautanen, Purjehtijan sitaatit: Antti Vasara

Saimaa Geopark on hakenut Unesco Global Geopark -statusta. Saimaan laguunimainen, saarien rikkoma kokonaisuus, jossa maisema vaihtuu karuista erämaisemista hiekkarantoihin ja ihmisen rakennuttamiin kohteisiin, nostaa esille alueen arvokkaan geologian. Unesco- status vaatii, että alueen geologian tulee olla kansainvälisesti huomionarvoista. Saimaa Geoparkin kohdalla kriteerit täyttyvät koko Saimaan syntyhistorian osalta. Rikko- nainen ja ikivanha kallioperä on 1,9 miljardia vuotta vanhaa. Kallioperän ikä peittoaa mennen tullen esimerkiksi Keski-Euroopan Alpit, jotka ovat syntyneet vain muutamia kymmeniä mil- joonia vuosia sitten.

52 Lisätietoa: www.saimaageopark.fi

Saimaa Geopark

53 2019

Saimaan syntyyn on vaikuttanut Suomessa yhä vai- kuttava epätasainen maankohoaminen ja maakuoren kallistuminen kohti kaakkoa. Edelleen maastossa näkyvät muinaiset lasku-uomat ja muinaisrannat. Muinaisrantojen kautta on luettavissa esihistorialli- sen asutuksen jättämiä viestejä esimerkiksi Astuvan- salmen kalliomaalausten kautta. Saimaan ja myös teollisen ajan ihmisen kehitty- miseen on vaikuttanut merkittävä geologinen ta- Unesco Global Geopark -status ei vaadi uusia suo- pahtuma 5 700 vuotta sitten. Silloin Saimaa vyöryi jeluohjelmia eikä rajoita alueella liikkumista. Kun Salpausselän läpi synnyttäen Vuoksen ja Imatrankos- geoparkit luotiin 2000-luvun alussa, tarkoitus oli ken. Tekniikan kehittymisen myötä virran valjastus nostaa esille alueiden rikasta geologista perintöä niin on edesauttanut koko Suomen teollista kasvua. paikallisille asukkaille kuin matkailijoille. Alueen Kansainvälinen geologia tulee esille myös ylei- elinvoima vahvistuu, kun yritykset luovat uusia pal- simmän kivilajin, rapakivigraniitin esiintymisessä. veluja ja tuotteita geologiseen sisältöön perustuen. Saimaa Geoparkin lounaisosa on esiintymän tyyp- Rikas kulttuurihistoria, luonto, ruokaperinne ja lä- pikivialuetta. Eteläisen Saimaan selkiä halkovat hiruoka ovat geologian ohella ehtymätön aarreaitta mannerjäätikön reunaan kerrostuneet Salpausselät. palvelumuotoilun käyttöön nyt ja tulevaisuudessa. Toinen Salpausselkä erottuu poikkeuksellisen hy- Unescon geoparkit ovat vastuullisuuden sanansaat- vin maisemasta geoparkin alueella ja näkyvätpä tajia. Yritysyhteistyön kautta Saimaa Geopark kan- Salpausselät avaruuteenkin. Anttolassa Matinmäen nustaa yrityksiä toimimaan kestävän kehityksen ja drumliinikilpi on mainio esimerkki Järvi-Suomen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Saimaan si- virtauskielekkeen keskiosassa syntyneistä, pitkulai- nessä, puhtaassa vedessä, halutaan uida vielä pit- sista moreeniselänteistä eli drumliineista. kään.

Yöveden hautarauniot Ristiinassa.

54

Saimaa Geopark liittää eteläsavolaiset ja eteläkarja- laiset yhteen. Jo nyt on yhteisvoimin kehitetty alueen matkailuvaltteja. Saimaan opasteet -hankkeen myötä geokohteet näkyvät maastossa noin reilun 50 opas- teen voimalla. Geologisesta perinnöstä kertominen on aloitettu myös opetusyhteistyön kautta. Imatralla on avattu Saimaa Geopark -opastuskeskus Kulttuuritalo Virran yhteyteen ja seuraava rakentuu Mikkeliin Urpolan luontokeskukseen. Lappeenrannassa puuhataan Geopark-osastoa osaksi uutta Saimaarium-keskusta.

Saimaa Geopark ry on perustettu 2016. Jäsen- kunnat: Mikkeli, Juva, Sulkava, Puumala, Imatra, Alueella on 65 geokohdetta ja 53 luonto- ja kult- Lappeenranta, Savitaipale, Taipalsaari ja Ruoko- tuurikohdetta. Alueen kokonaispinta-ala on noin lahti. 6000 km2. Saimaa Geopark on hakenut Unesco Global Geopark -statusta ja päätös tiedetään keväällä 2019. Geopark on yhteinen alue, jolla on erityistä geologista arvoa ja joka sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä geologisia maisemia Seuraa meitä: www.saimaageopark.fi, ja nähtävyyksiä. Alueella voi olla myös arkeologi- Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube sesti, ekologisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti tärkeitä kohteita.

55 2019

Teksti: Pia Santala, kuvat: Kari Santala

Astuvan kalliomaalauksia lä- hestyttäessä järveltä päin tu- lee ensin näkyviin jylhä kallio, mikä oikeasta suunnasta kat- sottuna ja hyvässä valossa piirtyykin ihmisen pään profii- liksi. Siinä se on, Astuvan Ukko – komea nenä, silmä melkein kiinni ja suu arvoituksellises- ti auki.

56 Suomen suurimmat esihistorialliset kalliomaalaukset löytyvät Ukon leu- an tai kallion lipan alta. Yli 4000 vuotta vanhat maalaukset löytyivät vasta kesällä 1968. Kuvia on kaiken kaikkiaan 65 ja ne esittävät hirviä, peuroja, veneitä, ihmishahmo- ja metsästysvälineineen, kämmenen ja tassun jälkiä. Veden pinta on ollut silloin huomatta- vasti korkeammalla kuin nykyisin. Ensimmäisten maalausten aikana se on ollut noin yhdeksän metriä kor- Oikealla: Kalliomaalausten edustalta keammalla, joten maalausten teko on järven pohjasta löytynyt meripihka- täytynyt tehdä veneestä käsin. koru. Vanhan uskomuksen mukaan ihmisen pään muotoinen kallio on joko juma- lan kuva tai itse jumala. Näin siitä on tullut pyhä paikka. Kallion päälle meno on ollut ehdottomasti kielletty. On uskottu, että se tietää onnetto- muutta hänelle itselle tai perheenjä- senille. Kalliomaalausten edustalta järven pohjasta vuosina 1990 ja 1991 su- keltajat ovat löytäneet meripihkaisia koruja, jotka muistuttavat Astuvan Ukon profiilia. Meripihka on ollut tu- hansia vuosia sitten todella arvokasta, jos ei arvokkainta ainetta. Ovatko löydetyt korut olleet uhrilah- joja vai mahtimiehen arvokkaita kau- lariipuksia? Ehkä hän on hukkunut tai haudattu paikalle ja näin vienyt 20 metrin syvyyteen riipukset muka- naan. Vai onko sittenkin kyseessä Astuvan salmen shamaani, joka on viimeisillä voimillaan heittänyt voiman symbolit järven jäälle? Vain mielikuvitus on rajana, kun yri- tetään etsiä vastausta. Kaunista Saimaata kulkiessamme As- tuvan Ukon profiilia hiljaa ja rauhal- lisesti lähestyttäessä ajatuksissamme siirrymme vuosituhansien taakse. On kuin aika häviäisi välistä ja tari- nat kalliomaalauksista ja meripihka- koruista heräävät eloon kauniissa jär- vimaisemassa Saimaan Yövedellä.

57 2019

Nämä säännöt ovat voimassa seuraavissa satamissa: Kirkkoranta, Uimala, Pökkäänlahti, Pumppaamo ja Linnaniemen venevalkama.

Kotisataman venepaikat Vieraslaituri ))Venepaikkamaksut laskutetaan niin, että eräpäivä on ))Vierasvenekausi on 1.6. - 30.9. välinen aika. Muuna 1. huhtikuuta. Ellei laskua ole maksettu eräpäivään aikana laituria voidaan käyttää kotisataman varus- mennessä, katsotaan paikka vapaaksi ja se luovute- telulaiturina. Ruuhkien välttämiseksi tulee keväällä taan edelleen seuraavalle varaajalle. siirtyä mahdollisimman pian omille paikoille. ))Yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa mahdollisim- ))Syksyllä ylösnostoa odottavia veneitä ei tule tarpeetto- man pian satamakapteenille (laskutuksen, katken- masti seisottaa laiturissa. neista kiinnitysköysistä, vuodoista, ilkivallasta ym. ))Vierasvenemaksut kerää satamakapteeni tai hänen ilmoittamisen vuoksi). valtuuttamansa henkilö. Maksut on mahdollista mak- ))Peräpoijupaikoissa on veneet kiinnitettävä niin, ettei saa myös kännykällä. Yli viikon kestävistä ajoista on häiritä naapuriveneen paikkaa. Tämä koskee var- sovittava satamakapteenin kanssa. sinkin "leveäperäisiä veneitä". On myös käytettävä riittävän suuria laitasuojia. Suojia tulee olla 3 kpl kum- Huoltolaituri paisellekin sivulle. Veneen kiinnitysköysien tulee olla ))Puulaituriin pysäköiminen on kielletty. Laituri on varattu riittävän vahvat. Veneen ja laiturin välillä tulee käyttää huoltotöitä varten. joustimia. Tuulisella säällä sekä laituri, vene että köy- det ovat todella lujilla. ))Huomaa erityisesti mastonosturi, veneiden laskuluiska, vesipiste, septipumppu ja öljyisten pilssivesien imu- ) )Pumppaamon laituri käännetään talviasentoon välittö- pumppu. mästi yhteisnoston jälkeen. Mikäli venepaikan haltija tarvitsee vielä tämän jälkeen paikkaa, osoitetaan ))Puulaituriin luvattomasti kiinnitetty vene voidaan siirtää hänelle lopuksi aikaa väliaikainen paikka muista lai- pois. tureista. ))Portilla varustettujen laitureiden avaimista peritään Mastonosturi avainpantti. Pantin saa takaisin, kun venepaikka luo- ))Mastonosturin käytöstä peritään muilta kuin Ristiinan vutetaan pois. pursiseuran jäseniltä kulloinkin vahvistettu maksu. ))Rantaan vedettävät pienveneet ja jollat on säilytettävä ))Avaimen saa satamakapteenilta. niille osoitetuilla pienvenepaikoilla.

1 4

2 3

1. Mastonosturi, 2. Huoltolaituri, 3. Septityhjennys, 4. Vieraslaituri ja toisella puolella laivalaituri.

58 Kenttä Mastoteline ))Kentällä talvehtivat veneet on poistettava 31.5. men- ))Mastoteline on Ristiinan Pursiseuran jäsenien veneiden nessä. Sama koskee pukkeja ja talvisäilytystrailerei- mastojen säilyttämistä varten. Teline on tarkoitettu ta. Luvattomat pukit ja trailerit poistetaan pursiseuran ensisijaisesti isojen mastojen säilyttämiseen. toimesta. Siirrosta peritään korvaus 50 euroa. Välttä- ))Pienemmät kevyet mastot säilytetään veneiden päällä. mättömistä poikkeuksista on sovittava satamakaptee- nin kanssa. ))Puomien ja spinaakkeripuomien säilyttäminen mastote- lineessä on kielletty. ))Kalastajien ja venematkailijoiden trailerit on säilytettävä niille osoitetuissa paikoissa. ))Pursiseura ei vastaa veneille kentällä tai laitureissa ta- pahtuvista vahingoista (ilkivalta, varkaudet yms.). ))Syksyllä ennen yhteisnostoa ja sen jälkeen talvehti- maan nostettujen veneiden paikasta on sovittava sa- ))Satamissa havaitusta rikkoutumisesta ja ilki- tamakapteenin kanssa. Talvehtimispaikasta peritään vallasta tulee ilmoittaa satamakapteenille. kulloinkin vahvistettu maksu. ))Satamassa ei saa pestä veneitä liuotinpohjaisilla pesu- aineilla, hiekkapuhaltaa tai tehdä muitakaan sellaisia toimia, joissa luonnolle haitallisia materiaaleja tai Veneillä tulee olla vastuuvakuutus. kemikaaleja saattaisi joutua maaperään tai veteen. Tämä koskee mm. luonnolle haitallisia myrkkymaale- ja ja pakkasnesteitä. ))Ongelmajätteet (jäteöljyt, öljynsuotimet, akut ym.) tulee Edellä olevia ohjeita rikkovalta voidaan evätä jokaisen itse viedä kentältä pois. Veneen kunnostuk- oikeus vene- tai talvisäilytyspaikan käyttöön! sessa irtoavat maali- ym. jätteet eivät saa jäädä maa- Pekka Valtonen, pohjaan, vaan ne on esim. peitteiden avulla kerättävä satamakapteeni, puh. 044 2599 450 talteen ja toimitettava asianmukaiseen keräilypistee- seen.

Olemme avanneet uuden Kahvila Ravintola Saimaan Ristiinan keskustaan KAPPALETAVARAKULJETUKSET LAVETTIKULJETUKSET )) Salaatti ja lounaspufee NOSTURIAUTOKULJETUKSET )) katettuna ma-su klo 11-15 ERIKOISKULJETUKSET )) Herkulliset pizzat, burgerit ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAUS sekä ala carte annokset TRUKKIPALVELUT )) Kotileivonnaiset LUMITYÖT )) Pitopalvelu )) Kokous- ja saunatilat 040 546 8888 // 0400 151 578 www.kuljetusliikekanerva.fi Olemme avoinna Ma-La klo 8-20, Su 11-20 Kesäkaudella kesä-elokuu Ma-To 9-20, Pe-La 9-21, Su 11-20

59 2019

Käyttöoikeus Sähkö Ison Korkian saaritukikohta palvelee Ristiinan Pursiseu- Sähkötolppien avaimet ovat mökissä vasemmalla sei- ran jäseniä. RiPSiläisille käyttö on maksutonta. Saimaan nällä. Sähkön käyttö on sallittu akkujen lataukseen ynnä alueen tukikohtayhteistyössä mukana olevien seurojen muuhun vähäiseen käyttöön. Maksu on 1€/vrk seuran veneet ovat tervetulleita yöpymään Korkiassa. Vierailijoi- omilta jäseniltä. Se maksetaan mökissä olevaan lippaa- den suhteen noudatetaan vastavuoroisen yhteistyön ja seen. kustannusvastaavuuden periaatteita. Yhteistyöseurojen avaimet sijaitsevat mökin ulkoseinällä, Lemmikkieläimet ja niillä pääsee sekä mökkiin että saunatiloihin. Lemmikkieläimet on pidettävä kytkettyinä saaressa. Lem- mikkejä ei saa päästää grillille. Nimet vieraskirjaan Haluamme kehittää tukikohtaa ja seurata tarvikkeiden Jätteet kulutusta. Siksi toivomme, että jokainen vene kirjautuu Palavat roskat voi polttaa saunan uunissa (ei grillissä!). vieraskirjaan. Vieraskirja on mökissä. Korkiassa ei ole jätehuoltoa. Jokaisen venekunnan on huolehdittava roskien viemisestä itse. Periaatteena on: Vierailijoiden maksu mitä tullessani tuon, sen mennessäni vien. Yhteistyöseurojen jäsenet/venekunta: 10 euroa/vuorokau- si. Maksu sisältää laituripaikan, saunan ja sähkön. Maksut suoritetaan ennen poislähtöä mökissä oleviin lip- Järjestys ja toisten huomioiminen paisiin. Tukikohdassa on noudatettava Suomen lakia ja hyviä Maksut on mahdollista maksaa myös kännykällä. tapoja. Jokainen huolehtii omalta osaltaan tukikohdan siisteydestä. Tukikohdassa on noudatettava isännän tai Saunominen paikalla olevan seuran edustajan antamia ohjeita. Saunomaan pyritään pääsääntöisesti yhteisvuoroin. Vain Muiden paikallaolijoiden oikeutta rauhalliseen lepoon ja muutaman veneen paikalla ollessa voidaan saunassa virkistäytymiseen tulee kunnioittaa. Puolen yön jälkeinen käydä venekunnittain asiasta keskenään sopien. äänekäs ilonpito edellyttää kaikkien suostumusta. Paljun lämmitysoikeus on vain seuran jäsenillä. Peseydy Harmaiden vesien laskeminen suoraan järveen on ehdot- ennen paljuun menoa! Paljun lämmittäjä vastaa paljun tomasti kielletty. tyhjentämisestä ja puhdistamisesta käytön jälkeen. Astiat pestään saunan takana olevassa tiskipaikassa. Tavoitteena on saunapuhdas olo polttopuita kuitenkin kohtuudella käyttäen!

60 Ilmoitathan puutteista tai korjausta vaativista asioista tukikohdan isännälle tai jollekin hallituksen jäsenelle. Mökki-isännät 2019

Mika Maczulskij ja Jenni Häkkinen Saimaan alueen pursiseurojen yhteiskäyttötukikohdat ja niiden käyttösäännöt löydät osoitteesta: 041 5438 776, [email protected] https://www.saimaanpursiseurat.fi/matkaveneily/tuki- kohtayhteistyo/

61 2019

RISTIINAN PURSISEURA RY:n jäsenluettelo Maaliskuu 2019 Yhteensä 316

Aaltio Timo Häyrynen Arto Korpivaara Alpo Mikkonen Jari Aalto Pirjo Hölttä Helena Koskimäki Mia Mononen Risto Ahti-Metsälä Ritva-Liisa Hölttä Kari Koskimäki Milla Mouhu Anneli Alanko Heikki Iivonen Akseli Koskinen Arja Mouhu Jussi And-Reponen Elise Iivonen Emma Koskinen Jari Mouhu Timo Asikainen Ami Iivonen Markku Kostiainen Jorma Muikku Anssi Asikainen Anne Iivonen Sari Kuhmonen Hannu Muikku Harri Asikainen Arttu Ijäs Olli Kumpulainen Jesse Muikku Juha Asikainen Milla Immonen Ari Lahti Jari Muikku Karin Asikainen Vili Immonen Eija Lahti Kirsi Muikku Markus Auterinen Lauri Juutilainen Mirjam Lahtinen Ismo Muikku Mika Auterinen Timo Juutilainen Pertti Laine Jouko Muikku Rauni Autio Arto Juvonen Ilkka Laitinen Jukka Muuronen Timo Avikainen Samu Juvonen Kirsi Laitinen Olli Mynttinen Jukka Chan Tommy Jäppinen Martti Laitinen Outi Mönkkönen Aulis Dyster Seppo Järn Anneli Larjavaara Tuomas Neuvonen Anssi Ekholm Nina Järn Raimo Larjavaara Tuuli Nevanperä Kari Falck Eero Kaakko Eero Leivo Eeva-Liisa Niemi Mia Falck Katri Elina Kaasalainen Heimo Lepistö Timo Nikkilä Jukka Falck Markus Kakkori Antii Letonsaari Reino Nikkinen Maritta Falck Saara Kaksonen Kari Liikanen Anne Nylander Raimo Frilander Pasi Kaksonen Laura Liikanen Jaakko Paasikivi Fanny Friman Aarne Kaksonen Leo Lind Raimo Paasikivi Frans Gustafsson Erkki Kaksonen Nanna Liukkonen Heikki Paasikivi Hannele Heikkinen Markku Kalliojärvi Jukka Liukkonen Kalle Paasonen Kari Helenius Markus Kanerva Keijo Liukkonen Laura Paavilainen Jukka Helenius Mikko Kanerva Santeri Liukkonen Olli Paavilainen Marja Helenius Paula Kangas Sakari Liukkonen Pertti Parviainen Pasi Helenius Petra Kauranen Eetu Liukkonen Samuli Paukkunen Markku Helenius Pia Kauranen Emil Lustig Manne Paukkunen Ritva Hietala Essi Kauranen Erkki Luukkonen Marianne Pesonen Seppo Hietala Henna Kauranen Erkki J Luukkonen Mika Piipari Anne Hietala Jyri Kauranen Johanna Luukkonen Sami Piipari Heikki Hietala Riku Keijonen Anu Lyly Martti Piipari Minna Hietala Tuula Kekkonen-Nikkilä Taru Lyly Virpi Piipari Pirjo Hiltunen Taisto Kemppainen Heikki Maaranen Pasi Piipari Seppo Hiltunen Vesa Kettunen Pasi Maaranen Tarja Piira Jari Honkanen Arvo Kilpijärvi Arto Maczulskij Aava Piiroinen Joonas Huhtakallio Martti Kivimäki Jorma Maczulskij Mika Pitkänen Matti Huhtakallio Virva Knuutinen Jaana Manninen Kari Prusak Jendrek Hurri Teuvo Knuutinen Joona Martikainen Jarmo Prusak Seija Hyppönen Pertti Knuutinen Markku Martikainen Kirsi Pulkkinen Lauri Hyttinen Aarni Knuutinen Marko Marttala Pia Puonti Reijo Hytönen Janne Kokko Lenni Matilainen Matti Puonti Sirpa Häkkinen Antti Kokko Niina Matilainen Pekka Putkonen Antti Häkkinen Ida Kokko Paavo Merelä Aino Putkonen Juha Häkkinen Jenni Kokko Panu Merelä Jaana Putkonen Laura Häkkinen Jukka Kontinen Jarmo Merelä Kaisa Putkonen Riikka Häkkinen Salme Koponen Kalevi Merelä Pekka Putkonen Tuomas Häkli Richard Korhonen Jan Meri Atte Puttonen Aaro Hämäläinen Ari Korpela Riitta Meri Eetu Pynnönen Esa Hämäläinen Jarmo Korpi Kari Meri Jani Pystynen Helena Hämäläinen Jonne Korpi Marja-Leena Metsälä Keijo Pystynen Pekka Hämäläinen Jyrki Korpi Otto Miettinen Mauri Pöysä Hannu Hämäläinen Riitta Korpi Siiri Mikkonen Esa Raita Ilkka

62 Rantala Juha Sapman Pirjo Valtonen Pekka Vitikainen Päivi Rapo Seppo Seppänen Reijo Valtonen Seppo Vuorenmaa Arvo Rauten Joonas Sihvonen Heli Vartiainen Harri Vuorenmaa Riitta Rauten Juuso Sihvonen Irma Vastela Kimmo Väisänen Tuulikki Rauten Jyrki Sihvonen Maiju Vastela Päivi Väänänen Esko Rehtola Pauli Sihvonen Yrjö Veijonen Pasi Warjus Annamari Reinamo Antti Simola Touko Virjula Ilkka Yrjölä Timo Reinamo Irma Simpanen Juha Virjula Laura Reinamo Raimo Sinivuori-Hyttinen Seija Virjula Santtu Reponen Kari Sjödahl Alex Rihu Maritta Sjödahl Alla Rihu Olli-Pekka Sjödahl Kim Ruonala Jukka Sjödahl Sara Rytkönen Esa Snellman Ronja Rytkönen Ilkka Sol Aapo Rötkö Ari Sol Mario Saastamoinen Heikki Tapio Sol Otto Sainio Nina Sol Valma Sakko Ari Sopanen Mervi Sakko Emilia Suhonen Pasi Sakko Hilu Svahn Tapio Sakko Olivia Svento Reijo Salmi Risto Särkkä Tapani Salmikunnas Hannu Tahvanainen Minna Salminen Marianne Tapio Kyösti Salminen Merja Tarvajärvi Pekka Salminen Timo Temonen Asko Salonen Ville Tiainen Raimo Sandberg Heidi Tiitinen Jussi Sandberg Tomi Tiitinen Marja-Terttu Santala Eeli Tuomainen Arttu Santala Emil Tuomainen Kimmo Santala Hannu Tuomainen Rita Santala Jere Tuomainen Toni Santala Kari Tuomainen Tuukka Santala Liisa Tuominen Tuula Santala Pia Valto Jarmo Sapman Jaakko Valtola Jorma Sapman Pekka Valtonen Eeva-Liisa

63 2019

Ristiinan pursiseuran venerekisteri Katsastetut veneet 2018 / 64 venettä

Veneen nimi Tyyppi Omistaja P/M P-nro

Aada R 51017 Seiskari 23 s Jäppinen Martti M Aaku R 53199 Utö 31 Falck Markus M Alli M 27311 Allegro 30 Nikkilä Jukka P 4446 Amanita M 9959 Altena 9.20 Reinamo Raimo M Amaron A 51048 Siesta 32 Lahti Jari P Anastasia X 15492 Gayline 27 Kemppainen Heikki P 3044 Anette M 7088 Katettu Valtonen Pekka M Antiamo U15248 Marino 8000 Reinamo Antti M Asteri U33114 Asteriina Paavilainen Jukka M Auramini M9354 Yamarin 74 Cabin Mönkkönen Aulis M Basileus M27464 Nyckeln Maczulskij Mika P L1371 Brendan M 4080 Proficiat Santala Kari M Caleta V 20753 Nauticat 361 Lahtinen Ismo P Columba Livia T51740 Stormwind 40 Ketsi Saastamoinen Heikki P 9006 Didix A 51376 Sun Odyssey 36 Laitinen Jukka P 10708 Epiktetos Finn 26 Tuomainen Rita P 2337 Farremar P12178 Puonti Reijo M Fenix A52738 Inferno 26 Kokko Panu P Foxy T-44453 Nautico senator 340 Kaksonen Kari M Iina M 29183 Finn 26 mh Rauten Juuso P Impulse T14950 Iso Janne Reponen Kari M Incognito M 27166 Nyckeln Kaasalainen Heimo P 1372 Irene V 24654 First 31,7 hr Sakko Ari P 11242 Irina R 52571 Inferno 33 Putkonen Juha P 8105 Josamiro A52974 Bella 7000 Tiainen Raimo M Katastella M 27368 Catamaran gp 102 Muikku Juha P 7332 Lady blue M 14374 Uppouma Kanerva Keijo M Lyyli M 28011 Bavaria 31 cr Tiitinen Jussi P 11599 Maija U 28701 Bella 8002 Rantala Juha M Marjuska R 50472 Norppa 9tk Hölttä Kari M Marketta M 27369 Gp-102 Gustafsson Erkki M Melody M27059 H-Vene Merelä Pekka P 654 Merete M 14026 Ohlson 29 Neuvonen Anssi P Navicula M 27576 Hp 28 Hämäläinen Jarmo P 2698 Nelly R52407 Albin 82 Ruonala Jukka P Nopea R 34290 Korpi Kari M Paola M 27063 Albin ballad Vitikainen Päivi P 9302 Penelope Bella 703 Niemi Mia M Pepiitta L 10548 Saaristoristeilijä Häkkinen Jukka P Princes M 6888 Bella 7500 Kontinen Jarmo M Puiju M 27320 Engl, Kansanvene Mikkonen Esa P 53 Ramona U248 Tristan 300 Tarvajärvi Pekka M Rommi K11631 Omavalmiste Mononen Risto M Saima M 28099 H-vene Larjavaara Tuomas P 788 Sara T 20973 Kulkuri 30 Chan Tommy M Sigmund X X-37 Valto Jarmo P 20037 64 Veneen nimi R-nro Tyyppi Omistaja P/M P-nro

Simpukka 445152 Belmar 29 Särkkä Tapani M Solina U45316 Bella 8001 Liukkonen Heikki M Stella Solaris M 3330 Albatros 321 Kauranen Erkki M Suwena O11536 Skorgenes Salmi Risto M Suvisussu III M 28457 Jon 33 Immonen Eija P 1009 Taireena M 27380 Catamaran gp 102 Piipari Heikki P 7329 Tuikku U 53872 Nord star 28 patrol Hämäläinen Jyrki M Tuulia M 6133 Flying albatros Koskinen Jari M Tuuri M 8652 Northsteel 34 Hietala Riku M Ventti A 50481 Fiskari Yrjölä Timo M Viivi U43439 Finnmaster 6100 Mc Huhtakallio Virva M Vilkku A 34575 Tristan 345 fly Salmikunnas Hannu M Woodpecker L 11437 Dehler 29 Muikku Mika P 11323 Välke R 2651 Bella 8002 Juutilainen Mirjam M Ölman M 28326 Bella 700 Svahn Tapio M - A 58601 Yamarin 59 ht Sihvonen Yrjö M - M 30278 Yamarin 640 dc Hiltunen Vesa M - A 61156 Jeanneau Helenius Mikko M

VENEIDEN JA VENEMOOTTORIEN HUOLTO JA KORJAUS

* Volvo Penta, Yamaha, Honda valtuutettu huolto * Veneiden elektroniikka- ja sähköasennus ja -korjaus * Lasikuitutyöt, puuosien rakennus ja entisöinti, vahaus, pohjanmaalaus * Erityisosaamisalueena kalastusveneiden varustelu

Huoltoautomme liikkuu joustavasti Puumalan, Mikkelin, Sulkavan, Imatran ja Lappeenrannan suunnilla. Soita 020 730 2330 ja varaa käynti veneellesi!

SaV Yachts Oy Puhelin 020 730 2330 Airokuja 1, [email protected] 52200 Puumala www.savyachts.fi

65 2019

sattumuksia vesillä

Septi- ongelma

Teksti: Eija Immonen Muutama kesä sitten meillä oli mielenkiintoinen septiepiso- di, kun septitankki ei aina vä- lillä meinannut tyhjentyä. Ve- neestämme löytyi ylimääräinen puolitoistametrinen vaijerin pätkä, jonka päähän Ari kiinnit- ti jonkin metallimötikän. Tällä hän sitten imutyhjennysaukos- ta sorkki ja sai tuketta niin pal- jon irti, että septitankki saatiin imulla tyhjentymään. Huuhte- limme tankkia puhtaalla vedellä ja taas tyhjensimme imulla. Kun tukkeutuminen kuitenkin toistui vielä kesän aikana, niin sitten loppukesästä Ristiinassa päätimme huuhdella septiä kun- nolla ja avasimme septitankin tarkastusluukun. Eipä olisi ar- vannut, mitä sieltä löytyi: sep- titankin sisäpuolella oli kaut- taaltaan muutaman senttimetrin paksuinen kerros jotakin kovaa ainetta, josta oli irtomöykkyjä mennyt tyhjennysputken suulle tukkeeksi. Tätä sitten kumihanskat kädes- sä kaavin irti ja lopulta otin me- tallisen desin mitan, jolla mätin puoliämpärillistä kivettynyt- tä ainesta, joka ei ihme kyllä edes haissut pahasti. Epäilem- me, että tuo aines olisi synty- nyt vuosien mittaan oleiltuam- me alueilla, jossa merivesi on kalkkipitoista ja sitten kalkki on kovettunut septitankin seinä- miin. Tämän jälkeen tuketta ei ole ollut ja samalla septitankin tilavuuskin lisääntyi useammal- la litralla.

66 Vanhoja perinteitä kunnioittava lounaskahvila, uudella twistillä maustettuna

Lounas MA-PE ja SU 11-15

Meiltä myös maistuvat hampurilaisateriat, pizzat ja kotoisat leivonnaiset!

Seuraa Facebookissa

fontti: Amelia

67