DOCSLIB.ORG

Itä-Suomen Kunnat Ja Maakunnat 2009 Kuntaraja

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Itä-Suomen Kunnat Ja Maakunnat 2009 Kuntaraja Itä-Suomen kunnat ja maakunnat 2009 Kuntaraja Maakuntaraja Suomussalmi Savonlinna Kaupunki Puolanka Hyrynsalmi Vaala Ristijärvi Paltamo Kainuu Kuhmo Kajaani Sotkamo Vieremä Valtimo Pohjois- Kiuru- vesi Sonkajärvi Savo Pohjois-Karjala Iisalmi Rauta- Nurmes vaara Varpais- Lapin- järvi Lieksa Pielavesi lahti Nilsiä Juuka Keitele Maaninka Siilin- Juan- järvi Tervo koski Kaavi Polvi- Vesanto Karttula Tuus- järvi Ilomantsi Kuopio niemi Kontio- Rauta- Outokumpu lahti lampi Suonenjoki Leppävirta Liperi Joensuu Heinävesi Rääkkylä Tohmajärvi Pieksämäki Varkaus Joroinen Enon- koski Kitee Kangas- Rantasalmi niemi Kerimäki Kesä- Savonlinna lahti Juva Sul- Punka- Mikkeli Hirven- kava harju salmi Pertun- Ristiina Puumala maa Mänty- harju Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus Kuva 1.2. Itä-Suomen kunnat ja maakunnat 2009. Väkiluku kunnittain 31.12.2008 Mikkeli 48 676 Savonlinna 27 828 Pieksämäki 20 304 Juva 7 135 Mäntyharju 6 570 Kangasniemi 6 091 Etelä-Savo Kerimäki 5 700 Joroinen 5 476 Ristiina 4 963 Rantasalmi 4 145 Heinävesi 4 065 Punkaharju 3 882 Sulkava 3 033 Puumala 2 645 Hirvensalmi 2 489 Pertunmaa 1 979 Enonkoski 1 651 Kuopio 91 959 Varkaus 23 182 Iisalmi 22 289 Siilinjärvi 20 769 Leppävirta 10 760 Pohjois-Savo Kiuruvesi 9 400 Suonenjoki 7 607 Lapinlahti 7 559 Nilsiä 6 505 Juankoski 5 374 Pielavesi 5 249 Sonkajärvi 4 706 Vieremä 4 062 Maaninka 3 855 Rautalampi 3 538 Karttula 3 525 Kaavi 3 457 Varpaisjärvi 2 996 Tuusniemi 2 877 Keitele 2 618 Vesanto 2 437 Rautavaara 1 949 Tervo 1 750 Joensuu 72 433 Kontiolahti 13 490 Lieksa 12 918 Liperi 12 056 Kitee 9 477 Pohjois-Karjala Nurmes 8 674 Outokumpu 7 551 Ilomantsi 6 052 Juuka 5 762 Tohmajärvi 5 161 Polvijärvi 4 843 Rääkkylä 2 671 Kesälahti 2 533 Valtimo 2 508 Kajaani 38 132 Sotkamo 10 719 Kainuu Kuhmo 9 798 Suomussalmi 9 435 Paltamo 3 998 Vaala 3 470 Puolanka 3 183 Hyrynsalmi 2 877 Ristijärvi 1 548 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Väkiluku Vuoden 2009 kuntarajat Lähde:Tilastokeskus/Väestötilasto Kuva 2.3. Väkiluku kunnittain 31.12.2008. Väkiluvun muutos kunnittain 2008 Maakuntaraja Muutos (%) -3.0 - -2.0 -1.9 - -1.5 -1.4 - 0.0 0.1 - 1.2 Vuoden 2009 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilasto Kuva 2.4. Väkiluvun muutos kunnittain 2008. Väkiluvun muutos kunnittain 2000 - 2008 Maakuntaraja Muutos (%) -18.0 - -12.0 -11.9 - -9.0 -8.9 - -5.0 -4.9 - 0.0 0.1 - 17.1 Vuoden 2009 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva 2.5. Väkiluvun muutos kunnittain 2000–2008. Väkiluvun muutos kunnittain 2008 Mikkeli Joroinen Ristiina Savonlinna Kangasniemi Pieksämäki Etelä-Savo Hirvensalmi Juva Mäntyharju Kerimäki Enonkoski Sulkava Pertunmaa Heinävesi Rantasalmi Punkaharju Puumala Kuopio Lapinlahti Karttula Vieremä Siilinjärvi Iisalmi Nilsiä Maaninka Pielavesi Suonenjoki Pohjois-Savo Varpaisjärvi Kaavi Keitele Varkaus Leppävirta Kiuruvesi Rautalampi Juankoski Vesanto Tuusniemi Rautavaara Tervo Sonkajärvi Kontiolahti Liperi Joensuu Juuka Valtimo Kitee Tohmajärvi Pohjois-Karjala Nurmes Outokumpu Polvijärvi Lieksa Rääkkylä Kesälahti Ilomantsi Kajaani Sotkamo Puolanka Kuhmo Ristijärvi Kainuu Paltamo Suomussalmi Vaala Hyrynsalmi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Itä-Suomen lääni I-S suuralue (NUTS2) Koko maa -4 -3 -2 -1 0 1 2 Vuoden 2009 kuntarajat Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Kuva 2.6. Väkiluvun muutos kunnittain 2008..
Load more

Recommended publications
  • Outokumpu Industrial Park
    Welcome to Outokumpu Industrial Park Juuso Hieta, CEO Outokumpu Industrial Park Ltd. Outokumpu Industrial Park (the core of it) Joensuu 45 km We are in this building at the moment Kuopio 92 km Sysmäjärvi industrial area Outokummun Metalli Oy Piippo Oy Mondo Minerals A Brief history of industrial evolution First stone chunck that gave evidence for Otto Trustedt’s exploration team of a rich copper ore deposit somewhere in North Karelia was found in 1910 about 70 km southeast from Outokumpu → ore discovery was the starting point of Outokumpu (both: company & town) Population vs. ore extraction – causality? Population now (~6800) What is left of our strong mining history? ”An Industrial hub” Outokumpu Industrial Park • A good example of Finnish regional (industrial) policy in the 1970’s • Outokumpu was one of many industrial cities in Finland to face such a major structural change with a very, very large scale on the local economy – many others followed → industrial park was established to broaden the local economy and to create new industrial jobs as a replacement for the declining mining business • Even as we speak we still have 15 hectares of already zoned areas for industrial purposes with a good and solid infrastructure: district heating of which 99 % is produced with renewable energy sources, optical fibre & electricity networks and modern sanitation systems easily accessible to all industrial and other start ups • Today (2018) about 960 jobs in industrial companies in Outokumpu, with 6800 inhabitants, which makes us one of the most
    [Show full text]
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • Labour Market Areas Final Technical Report of the Finnish Project September 2017
    Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 1(37) Labour Market Areas Final Technical report of the Finnish project September 2017 Data collection for sub-national statistics (Labour Market Areas) Grant Agreement No. 08141.2015.001-2015.499 Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Postal address: 3rd floor, FI-00022 Statistics Finland E-mail: [email protected] Yrjö Palttila, Statistics Finland, 22 September 2017 Eurostat – Labour Market Areas – Final Technical report – Finland 2(37) Contents: 1. Overview 1.1 Objective of the work 1.2 Finland’s national travel-to-work areas 1.3 Tasks of the project 2. Results of the Finnish project 2.1 Improving IT tools to facilitate the implementation of the method (Task 2) 2.2 The finished SAS IML module (Task 2) 2.3 Define Finland’s LMAs based on the EU method (Task 4) 3. Assessing the feasibility of implementation of the EU method 3.1 Feasibility of implementation of the EU method (Task 3) 3.2 Assessing the feasibility of the adaptation of the current method of Finland’s national travel-to-work areas to the proposed method (Task 3) 4. The use and the future of the LMAs Appendix 1. Visualization of the test results (November 2016) Appendix 2. The lists of the LAU2s (test 12) (November 2016) Appendix 3. The finished SAS IML module LMAwSAS.1409 (September 2017) 1. Overview 1.1 Objective of the work In the background of the action was the need for comparable functional areas in EU-wide territorial policy analyses. The NUTS cross-national regions cover the whole EU territory, but they are usually regional administrative areas, which are the re- sult of historical circumstances.
    [Show full text]
  • AYRSHIRE ARVOSTELU 02.12.2009 Omistaja Kunta Nimi Rotu Kantakirja NTM 1
    JALOSTUSARVOLTAAN PARHAAT LEHMÄT RODUITTAIN AYRSHIRE ARVOSTELU 02.12.2009 Omistaja Kunta Nimi Rotu Kantakirja NTM 1. Rouhiainen Jaakko Juva Ässä Ay 1301646 AAA 20 1. Komppa Pentti Pertunmaa Yrtti Ay 1301660 A 20 1. Purhonen Vesa Mikkeli Viuhka Ay 1301661 A 20 1. Paajanen Juha ja Katri Punkaharju Vanilja Ay 1291951 A 20 3. Paasonen Jari Mikkeli Viisu Ay 1292106 A 19 3. Natunen Petri Joroinen viuhka Ay 1288532 A 19 5. Kääriäinen MTY, Päivi, Tapio ja Ville Juva Ärrä Ay 18 5. Lipsanen Jussi Juva Yllätys Ay 18 5. Laitinen Markku ja Eija Kangasniemi Testeri Ay 1266696 AAA 18 5. Leppä Jari ja Katriina Pertunmaa Lansarin ViennettaEt Ay 1289700 A 18 5. Muhonen Jari ja Sari Kerimäki Unssi Ay 1278966 AAA 18 5. Puttonen Janne Juva UILIKKI Ay 18 7. Saramäki Ari Enonkoski Virma Ay 17 7. Viljakainen Janne Joroinen Valpuri Ay 1290534 A 17 7. Laitinen Markku ja Eija Kangasniemi Uomi Ay 1278056 A 17 7. Nykänen Anne ja Jarmo Mikkeli JakolanVanilla Ay 1285521 A 17 7. Leppä Jari ja Katriina Pertunmaa Velho Ay 1291276 A 17 7. Repo Esa ja Arja-Riitta Sulkava Äyri Ay 17 7. Lyytikäinen Maatalousyhtymä Mikkeli Vakotar Ay 1290114 A 17 7. Paajanen Juha ja Katri Punkaharju Vaahtokarkki Ay 17 7. Seppänen Asko ja Piia Punkaharju Taiska Ay 1293855 AAA 17 7. Turtiainen Eero ja Leena Punkaharju Venus Ay 277119 B3 17 7. Korhonen Mirja Juva Uskuna Ay 17 7. Väisänen Ensio Kangasniemi Uraani Ay 1277364 A 17 9. Karhu Sirpa Mikkeli Vire Ay 1283018 A 16 9. Suhonen Jouko ja Tarja Joroinen Viikuna Ay 16 9.
    [Show full text]
  • Karttulan Yritys
    Karttulan Yrittäjäkerho ry Karttulan alueen palveluopas 2020 •1• •1• Lehti.indd 1 27/07/2020 11:31 Karttulan Hoitokeskus Kissakuusentie 2-4, 72100 KARTTULA, puh. 017 383 1000 Karttulan Lääkäripalvelut (017) 383 1000, www.karttulanlaakaripalvelut.fi Karttulan Fysioterapia Anssi Huttunen 050 591 7123 Aki Huttunen 050 410 6960 NOSTO- JA KULJETUS- PALVELUT SEKÄ HIRSI- JA ELEMENTTIASENNUKSET www.lifthouse.fi [email protected] Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Kissakuusentie 1 72100 Karttula puh. 017 383 1130 Karttulan Tervon huoltopysäkki huoltopysäkki Pörönsolantie 2, 72100 Karttula Laituritie 2, 72210 Tervo Puh: 020 786 2470 Puh: 050 477 2203 Huolto 020 786 2471 Autohuolto, kahvio sekä veikkauspiste. Rautakauppatuotteet toimitusmyyntinä Jakelta puh: 044 364 1921 ●2● Lehti.indd 2 27/07/2020 11:31 Tervetuloa palveltavaksi Karttulan alueen yritykset ja yhteisöt tarjoavat monipuolista palvelua ja erikoistuotteita maaseudun leppoisassa palveluhengessä. Tutustu, ihastu ja ylläty, mitä kaikkea Karttulan alueelta löytyy. Palvelut pysyvät ja kehittyvät vain palveluja käyttämällä. Kysy lisää palvelujen tarjoajilta! Sisällysluettelo Pankkiautomaatti.................................... 12 Hälytykset, sairaanhoito, ensiapu ............. 4 Pienkonekorjaamot ................................ 13 Alko ......................................................... 4 Pitopalvelut ............................................... 13 Autokorjaamot ......................................... 4 Postipalvelut ........................................... 13 Autokoulu
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Kumppanuussopimus
    17.4.2019 Kumppanuussopimus Kumppanuuden sopijaosapuolet Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Y-tunnus: 0212371-7) / Riveria käyntiosoite: Tulliportinkatu 3, 80130 JOENSUU postiosoite: PL 70, 80101 JOENSUU Puhelin: 013 244 200 Polvijärven kunta (Y-tunnus 0169823-6) Polvijärventie 15, 83700 Polvijärvi 0401046000 Organisaatioiden kuvaukset Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä / Riveria Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on pohjoiskarjalaisten kuntien (13) omistama monialaisen ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjä. Koulutuskuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista koulutuksen järjestäjistä, joka toimii aktiivisesti myös erilaisissa kehittämishankkeissa yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Vuosittain koulutuksiin osallistuu yli 17 000 opiskelijaa, henkilöstöä on noin 800 ja toimintatuottoja noin 68 miljoonaa euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt koulutuskuntayhtymälle Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon vuosina 2004, 2008, 2012 ja 2016. Kuntayhtymä ylläpitää Riveria-oppilaitosta, jolla on kaksi maakunnallista toimialaa: Teknologia –toimiala sekä Palvelut ja hyvinvointi –toimiala. Toimialat vastaavat joustavasti työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden osaamis- ja koulutustarpeisiin huomioiden kaikki alan tutkinnot, koulutukset ja koulutusmuodot. Riverian oppilaitospalvelut tukevat palveluillaan oppilaitoksen onnistumista perustehtävässään. Polvijärven kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä // PL 70 (Tulliportinkatu 3) // 80101 Joensuu P. 013 244 200 // [email protected] // RIVERIA.FI // Y-tunnus:
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Fd2011-Pp00001485-Pdf001.Pdf
    Wröm FinUnd's mostwindhig »«WIM*! 'roirfa: 'Savonlmn^Pjmmala^-Mua^ße.> The loveliest and most wonderful lake in Finland Thefamousandbeautifultourist routes ofthe Saimaa: SAVONLINNA-VUOKSENNISKA-LAPPEENRANTA {*J* SAVONLINNA-PUNKAHARJU-PUNKASALMI s/s Punkaharju II SAVONLINNA-VUOKALA-JOENSUU / KOLI (*!* H SAVONLINNA-PUUMALA-MIKKELI s s Mikkeli You pass the stately castle of Olavinlinna when leaving Savonlinna for Joensuu. Do you want to see the most beautiful nature in Finland? Do you want to worship sun and water, do you long for rest and peace? IF SO, TRAVEL TO THE SAIMAA! you travel ? Can you travel? Wc do not mean that you can Canmaster the puzzles of time-tables, that you know how to buy your tickets and where to change your train and bus. Almost everyone of us is that much a traveller. But can you travel so that your trip results in pleasure and recreation? In most cases when travelling on business and for similar reasons, wc cannot help sacrificing comfort to speed, but when setting out on a recreation trip duringour vacation wc have a chance to plan our tour and our life entirely with a view to comfort, and to see that wc really can enjoy our holiday. Is there any sense in starting out on a holiday tour to sit day after day in a stifling, close and dusty railway compartment, or to sweat in a crowded bus speeding along a dusty road? No, that is not travelling, that is not the right way to tour! FTFravél by boat! The most ideal recreation trip is a journey •*• över lakes.
    [Show full text]
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • 2 Kuntahallinnon Historia
    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
    [Show full text]