2 Kuntahallinnon Historia
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon perustaminen liittyi Eräreittien varsille syntyi eräsijoja ja näis- sekä spontaaniin että kruunun ohjaamaan tä syntyivät uudistalot, jotka olivat Juval- Pien-Savon asutustoimintaan ja maallisen la, Rantasalmella ja Säämingissä sijaitsevien ja hengellisen hallintovallan järjestämiseen. emätalojensa hallitsemia. Uudistaloja vero- Jälkimmäisiä edustavat kartanon ohella sen tettiin emätalojensa kautta. Se oli ensimmäi- ympärille vuonna 1547 perustettu Tavinsal- nen hallinnollinen toimenpide Pohjois-Savon men hallintopitäjä, joka vuosina 1556-62 oli uudisasutuksessa. myös itsenäisenä kartanovoutikuntana, sekä 20 Maaningan Pitäjäkirja vuonna 1552 perustettu Tavinsalmen ja sit- rakentamisen, muuttoliikkeen ja asutustoi- temmin Kuopion kirkkopitäjä. minnan valvonnan, verotuksen tehostamisen Suomen, tai tuohon aikaan tietysti Ruot- ja turvaamisen ja mallitilan muodostamisen sin, ensimmäinen määritelty itäraja sovittiin opastukseksi talonpojille Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323, mut- Kartanon sotilaallinen rooli jäi varsin pie- ta sen määrittely harvaan asutun tai suoras- neksi, sillä pelättyjä ryöstöretkiä ei tuohon taan asumattoman pohjoisosansa osalta jäi aikaan idästä juuri tullut. Puolustukselli- epäselväksi ja kiistanalaiseksi. Uudisasutus- siin näkökohtiin kiinnitettiin kyllä huomio- painetta alueelle oli erityisesti rajan länsipuo- ta ja kartanolla pidettiin pientä asekuntoisten lelta Suur-Savon puolelta, josta vesireittejä miesten vartiota. Lisäksi kauemmas rajan- pitkin oli helppo järjestää metsästysmatko- pintaan ja merkittävien vesi- ja kauppareit- ja ja uusien alueiden raivausta ohi epämää- tien varteen oli sijoitettu vartiopaikkoja. räisen rajalinjan. Kruunun intressiä osoittaa Eräs näistä oli vesistön ylävesillä nykyisen alueen olosuhteisiin ja resursseihin nähden Lapinlahden kirkonkylän tienoilla ollut var- varsin mittavan Olavinlinnan rakentaminen tio- ja merkkitulipaikka, josta metsänhoita- rajan turvaksi vuodesta 1475 alkaen. jan sekä historian- ja nimistöntutkimuksen 1500-luvun alkupuolta Ruotsissa leima- harrastajan Ilmari Kososen mukaan myö- si luterilainen reformaatio ja kuninkaaksi it- hemmin kirjailija Juhani Ahon syntymäko- sensä huudattaneen Kustaa Vaasan kapina ja tina tunnetuksi tullut Väärnin pappila olisi onnistunut irtiotto Tanskan johtamasta Kal- saanut nimensä. Ruotsin ´värna´ tarkoittaa marin unionista. Keskeisiä piirteitä Kustaa ’puolustaa’ ja vanhassa sotilaallisessa sa- Vaasan toimeenpanemille monille uudistuk- nastossa ´värn´ tarkoittaa linnojen ulkois- sille oli nousevan monarkian hallintovallan, ta etuvartiota (esim. Hankoniemen edus- rajojen ja talouden turvaaminen, mikä alkoi talla sijaitseva linnakesaari Gustavsvärn). näkyä myös hänen laajan valtakuntansa reu- Kyseiselle paikalle perustettiin sittemmin na-alueillakin. Pitkien etäisyyksien ja hitai- kruununtila ja sitä voidaan pitää alkusy- den kulku- ja tiedonkulkuyhteyksien aikana säyksenä Lapinlahden pitäjän syntymiselle. tehokkain tapa, jolla hallitsija pystyi kontrol- Verotus ja valvonta onnistuivat talonpoikien loimaan laajaa aluetta, oli luotettavien alais- näkökulmasta ehkä turhankin hyvin, mikä ten lähettäminen eri puolille valtakuntaan to- näkyi paitsi monina valituksina, niin myös teuttamaan hallitsijan tahtoa ja valvomaan siinä, että nämä pyrkivät yhä kauemmaksi niiden toimeenpanoa. Savoon tuli Klemetti pohjoiseen verovoutien pitkän kouran ulot- Henrikinpoika Krook, joka tunnetaan myös tumattomiin. Se tehosti asutustoiminnan laa- nimellä Klemetti Kirjuri. jentumista myös naapurimaakuntien perin- Klemetti osoittautui luottamuksen arvoi- teisille eräalueille, mistä aiheutui kärhämiä. seksi ja aktiiviseksi kruunun asutustoiminnan Vaikka kuningas oli ilmaissut tyytyväisyy- edistäjäksi. Jo nimitystä seuraavana vuon- tensä Klemetin toimiin, alkoi kuningas olla na 1543 hän teki kaksi pitkää tutustumis- ja tyytymätön verotilityksiin ja alkoi ilmeisesti verollepanomatkaa laajaan lääniinsä, toisen epäillä, että tämä veti välistä enemmän kuin itäisille rajaseuduille Oriveden ja Karjalan oli suotavaa. Mahdollisesti asiaan vaikut- suuntaan ja toisen pohjoiseen Kallaveden ve- ti Viipurin linnan aktiivisen apulaispäällikön sistöreittiin tukeutuen. Sitä kuinka pitkälle Kustaa Fincken suorittama myyräntyö, jonka pohjoiseen hänen matkansa ulottui, ei ole var- seurauksena Klemetti erotettiin tehtävästään maa tietoa, mutta mitä ilmeisimmin se ulottui ja kuningas nimitti vuonna 1547 Fincken ti- ainakin Tavinsalmelle asti, sillä heti matkansa lalle. Vaikka osa Fincken Klemetin toimiin jälkeen hän antoi käskyn erityisen kuninkaan- kohdistuneesta kritiikistä kohdistui Tavinsal- kartanon perustamisesta Tavinsalmelle. men kartanon rakentamiseen ja sijaintiin, ryh- tyi hän itse vahvistamaan sen asemaa anomal- Kuninkaankartanon perustaminen la vielä samana vuonna kuninkaalta lupaa sen muodostamiseksi itsenäiseksi hallintopitäjäk- Kartano valmistui keskeiselle paikalle vesirei- si nimismiehineen ja käräjälaitoksineen. tin varrelle viljavien maiden keskelle, huoli- Kuningas antoikin tähän suostumuksensa matta kartanon alta siirtymään joutuneiden 15.8.1547 päivätyllä kirjeellä, ja tuota päi- talonpoikien valituksesta. Vuonna 1545 kar- vämäärää voidaan hyvällä syyllä pitää Poh- tanon maita jo viljeltiin. Syksyllä Klemetti ra- jois-Savon syntynä omana hallinnollisena portoi asiasta kuninkaalle. Kuningas oli tyy- yksikkönään. tyväinen ja hyväksyi kartanon perustamisen Nykypäivänä tämä muistetaan vielä sii- ja määritteli sille tehtäviksi uudisasutuksen tä, että Pohjois-Savon liitto on nimennyt päi- turvaamisen, sitä varten suojavarustuksen vän Pohjois-Savon maakuntapäiväksi. Pitäjän Kuntahallinnon historia 21 keskukseksi määrättiin Tavinsalmen kunin- tiivi olikin tarjota riittävät tulot kartanoissa kaankartano ja sen ensimmäiseksi nimismie- asuville nimismiehille. heksi Hartvik (Hartikka) Antinpoika. Tiedot Tavinsalmen kartanon elämästä sen Pitäjiä koko Savossa oli tällöin kuusi, jois- ensimmäisenä nimismieskautena ovat varsin ta kolme; Vesulahti (nyk. Visulahti), Pellos- vähäiset. Ylipäätäänkin Savon nimismiehiä niemi ja Juva Suur-Savon ja kolme; Sää- tunnetaan nimeltä vasta vuodesta 1541 läh- minki, Rantasalmi ja Tavinsalmi Pien-Savon tien. Ensimmäiset hajatiedot Tavinsalmella puolella. Suur-Savo käsitti siis lähinnä nykyi- pidetyistä käräjistä ovat vuodelta 1549, mut- sen Länsi-Savon eli Etelä-Savon maakunnan ta hyvin säilyneitä tuomiokirjakokonaisuuk- länsiosan ja Pien-Savo Itä- ja Pohjois-Savon, sia on koko Savonkin osalta vasta vuodesta joka on tietysti alueellisesti huomattavasti 1559 lähtien. Elämä asutuksen äärirajoilla ei suurempi kuin Suur-Savo, mutta tuolloiselta aluksi ollut järin loistokasta. Vuodelta 1555 väkimäärältään pienempi, mikä oikeutti käy- löytyvän Savonlinnan voudintilien merkin- tetyt nimet. nän mukaan Tavinsalmen kartanon varat oli- Muut pitäjät oli jaettu ajan tavan mukaan vat vain yksi lehmä, neljä lammasta, yksi kar- neljään neljänneskuntaan, mutta Tavinsal- ju, kaksi käsikiviparia ja kolme talrikkia eli men asutuksen vähäisyyttä osoittaa, että se lautasta. Ei siis kuulosta erityisen juhlavalta oli jaettu vain kahteen eli Säämäiseen ja Sa- ”kartanokulttuurilta”. vilahteen. Pitäjän johdossa oli nimismies, jo- Kartanon talouskeskuksen tarkka paikka- ka periaatteessa oli talonpoikien oma luot- kin on aikojen kuluessa kadonnut eikä täyttä tamusmies, ja valittiin pitäjän vauraimpien varmuutta asiaan saatu edes Tavinsalmi-Maa- talonpoikien joukosta. Vaurautta tarvittiin ningan juhlavuoden merkeissä vuosina 1997- siksi, että nimismiehen virka ei tuonut tulo- 98 suoritetuissa kaivauksissa, mutta perimä- ja vaan päinvastoin maksoi kantajalleen, sil- tiedon ja vanhan karttamateriaalin perusteella lä virkaan kuului majoituksen, kestityksen ja näyttää erittäin todennäköiseltä, että karta- kyydityksen järjestäminen kruunun virkamie- non keskus sijaitsi nykyisessä Hussolansaa- hille ja erityisesti käräjien pitäjille ja veron- ressa ja ilmeisesti sen pohjoisreunassa tilan kantajille. Myös käräjien pitäminen