2 Kuntahallinnon Historia

2 Kuntahallinnon historia

yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon perustaminen liittyi Eräreittien varsille syntyi eräsijoja ja näis- sekä spontaaniin että kruunun ohjaamaan tä syntyivät uudistalot, jotka olivat Juval- Pien-Savon asutustoimintaan ja maallisen la, Rantasalmella ja Säämingissä sijaitsevien ja hengellisen hallintovallan järjestämiseen. emätalojensa hallitsemia. Uudistaloja vero- Jälkimmäisiä edustavat kartanon ohella sen tettiin emätalojensa kautta. Se oli ensimmäi- ympärille vuonna 1547 perustettu Tavinsal- nen hallinnollinen toimenpide Pohjois-Savon men hallintopitäjä, joka vuosina 1556-62 oli uudisasutuksessa. myös itsenäisenä kartanovoutikuntana, sekä

20 Maaningan Pitäjäkirja vuonna 1552 perustettu Tavinsalmen ja sit- rakentamisen, muuttoliikkeen ja asutustoi- temmin Kuopion kirkkopitäjä. minnan valvonnan, verotuksen tehostamisen Suomen, tai tuohon aikaan tietysti Ruot- ja turvaamisen ja mallitilan muodostamisen sin, ensimmäinen määritelty itäraja sovittiin opastukseksi talonpojille Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323, mut- Kartanon sotilaallinen rooli jäi varsin pie- ta sen määrittely harvaan asutun tai suoras- neksi, sillä pelättyjä ryöstöretkiä ei tuohon taan asumattoman pohjoisosansa osalta jäi aikaan idästä juuri tullut. Puolustukselli- epäselväksi ja kiistanalaiseksi. Uudisasutus- siin näkökohtiin kiinnitettiin kyllä huomio- painetta alueelle oli erityisesti rajan länsipuo- ta ja kartanolla pidettiin pientä asekuntoisten lelta Suur-Savon puolelta, josta vesireittejä miesten vartiota. Lisäksi kauemmas rajan- pitkin oli helppo järjestää metsästysmatko- pintaan ja merkittävien vesi- ja kauppareit- ja ja uusien alueiden raivausta ohi epämää- tien varteen oli sijoitettu vartiopaikkoja. räisen rajalinjan. Kruunun intressiä osoittaa Eräs näistä oli vesistön ylävesillä nykyisen alueen olosuhteisiin ja resursseihin nähden Lapinlahden kirkonkylän tienoilla ollut var- varsin mittavan Olavinlinnan rakentaminen tio- ja merkkitulipaikka, josta metsänhoita- rajan turvaksi vuodesta 1475 alkaen. jan sekä historian- ja nimistöntutkimuksen 1500-luvun alkupuolta Ruotsissa leima- harrastajan Ilmari Kososen mukaan myö- si luterilainen reformaatio ja kuninkaaksi it- hemmin kirjailija Juhani Ahon syntymäko- sensä huudattaneen Kustaa Vaasan kapina ja tina tunnetuksi tullut Väärnin pappila olisi onnistunut irtiotto Tanskan johtamasta Kal- saanut nimensä. Ruotsin ´värna´ tarkoittaa marin unionista. Keskeisiä piirteitä Kustaa ’puolustaa’ ja vanhassa sotilaallisessa sa- Vaasan toimeenpanemille monille uudistuk- nastossa ´värn´ tarkoittaa linnojen ulkois- sille oli nousevan monarkian hallintovallan, ta etuvartiota (esim. Hankoniemen edus- rajojen ja talouden turvaaminen, mikä alkoi talla sijaitseva linnakesaari Gustavsvärn). näkyä myös hänen laajan valtakuntansa reu- Kyseiselle paikalle perustettiin sittemmin na-alueillakin. Pitkien etäisyyksien ja hitai- kruununtila ja sitä voidaan pitää alkusy- den kulku- ja tiedonkulkuyhteyksien aikana säyksenä Lapinlahden pitäjän syntymiselle. tehokkain tapa, jolla hallitsija pystyi kontrol- Verotus ja valvonta onnistuivat talonpoikien loimaan laajaa aluetta, oli luotettavien alais- näkökulmasta ehkä turhankin hyvin, mikä ten lähettäminen eri puolille valtakuntaan to- näkyi paitsi monina valituksina, niin myös teuttamaan hallitsijan tahtoa ja valvomaan siinä, että nämä pyrkivät yhä kauemmaksi niiden toimeenpanoa. Savoon tuli Klemetti pohjoiseen verovoutien pitkän kouran ulot- Henrikinpoika Krook, joka tunnetaan myös tumattomiin. Se tehosti asutustoiminnan laa- nimellä Klemetti Kirjuri. jentumista myös naapurimaakuntien perin- Klemetti osoittautui luottamuksen arvoi- teisille eräalueille, mistä aiheutui kärhämiä. seksi ja aktiiviseksi kruunun asutustoiminnan Vaikka kuningas oli ilmaissut tyytyväisyy- edistäjäksi. Jo nimitystä seuraavana vuon- tensä Klemetin toimiin, alkoi kuningas olla na 1543 hän teki kaksi pitkää tutustumis- ja tyytymätön verotilityksiin ja alkoi ilmeisesti verollepanomatkaa laajaan lääniinsä, toisen epäillä, että tämä veti välistä enemmän kuin itäisille rajaseuduille Oriveden ja Karjalan oli suotavaa. Mahdollisesti asiaan vaikut- suuntaan ja toisen pohjoiseen Kallaveden veti Viipurin linnan aktiivisen apulaispäällikön sistöreittiin tukeutuen. Sitä kuinka pitkälle Kustaa Fincken suorittama myyräntyö, jonka pohjoiseen hänen matkansa ulottui, ei ole var- seurauksena Klemetti erotettiin tehtävästään maa tietoa, mutta mitä ilmeisimmin se ulottui ja kuningas nimitti vuonna 1547 Fincken ti- ainakin Tavinsalmelle asti, sillä heti matkansa lalle. Vaikka osa Fincken Klemetin toimiin jälkeen hän antoi käskyn erityisen kuninkaan- kohdistuneesta kritiikistä kohdistui Tavinsal- kartanon perustamisesta Tavinsalmelle. men kartanon rakentamiseen ja sijaintiin, ryhtyi hän itse vahvistamaan sen asemaa anomal- Kuninkaankartanon perustaminen la vielä samana vuonna kuninkaalta lupaa sen muodostamiseksi itsenäiseksi hallintopitäjäk- Kartano valmistui keskeiselle paikalle vesirei- si nimismiehineen ja käräjälaitoksineen. tin varrelle viljavien maiden keskelle, huoli- Kuningas antoikin tähän suostumuksensa matta kartanon alta siirtymään joutuneiden 15.8.1547 päivätyllä kirjeellä, ja tuota päi- talonpoikien valituksesta. Vuonna 1545 kar- vämäärää voidaan hyvällä syyllä pitää Poh- tanon maita jo viljeltiin. Syksyllä Klemetti ra- jois-Savon syntynä omana hallinnollisena portoi asiasta kuninkaalle. Kuningas oli tyy- yksikkönään. tyväinen ja hyväksyi kartanon perustamisen Nykypäivänä tämä muistetaan vielä sii- ja määritteli sille tehtäviksi uudisasutuksen tä, että Pohjois-Savon liitto on nimennyt päi- turvaamisen, sitä varten suojavarustuksen vän Pohjois-Savon maakuntapäiväksi. Pitäjän

Kuntahallinnon historia 21 keskukseksi määrättiin Tavinsalmen kunin- tiivi olikin tarjota riittävät tulot kartanoissa kaankartano ja sen ensimmäiseksi nimismie- asuville nimismiehille. heksi Hartvik (Hartikka) Antinpoika. Tiedot Tavinsalmen kartanon elämästä sen Pitäjiä koko Savossa oli tällöin kuusi, jois- ensimmäisenä nimismieskautena ovat varsin ta kolme; Vesulahti (nyk. Visulahti), Pellos- vähäiset. Ylipäätäänkin Savon nimismiehiä niemi ja Juva Suur-Savon ja kolme; Sää- tunnetaan nimeltä vasta vuodesta 1541 läh- minki, Rantasalmi ja Tavinsalmi Pien-Savon tien. Ensimmäiset hajatiedot Tavinsalmella puolella. Suur-Savo käsitti siis lähinnä nykyi- pidetyistä käräjistä ovat vuodelta 1549, mut- sen Länsi-Savon eli Etelä-Savon maakunnan ta hyvin säilyneitä tuomiokirjakokonaisuuk- länsiosan ja Pien-Savo Itä- ja Pohjois-Savon, sia on koko Savonkin osalta vasta vuodesta joka on tietysti alueellisesti huomattavasti 1559 lähtien. Elämä asutuksen äärirajoilla ei suurempi kuin Suur-Savo, mutta tuolloiselta aluksi ollut järin loistokasta. Vuodelta 1555 väkimäärältään pienempi, mikä oikeutti käy- löytyvän Savonlinnan voudintilien merkin- tetyt nimet. nän mukaan Tavinsalmen kartanon varat oli- Muut pitäjät oli jaettu ajan tavan mukaan vat vain yksi lehmä, neljä lammasta, yksi kar- neljään neljänneskuntaan, mutta Tavinsal- ju, kaksi käsikiviparia ja kolme talrikkia eli men asutuksen vähäisyyttä osoittaa, että se lautasta. Ei siis kuulosta erityisen juhlavalta oli jaettu vain kahteen eli Säämäiseen ja Sa- ”kartanokulttuurilta”. vilahteen. Pitäjän johdossa oli nimismies, jo- Kartanon talouskeskuksen tarkka paikka- ka periaatteessa oli talonpoikien oma luot- kin on aikojen kuluessa kadonnut eikä täyttä tamusmies, ja valittiin pitäjän vauraimpien varmuutta asiaan saatu edes Tavinsalmi-Maa- talonpoikien joukosta. Vaurautta tarvittiin ningan juhlavuoden merkeissä vuosina 1997- siksi, että nimismiehen virka ei tuonut tulo- 98 suoritetuissa kaivauksissa, mutta perimä- ja vaan päinvastoin maksoi kantajalleen, sil- tiedon ja vanhan karttamateriaalin perusteella lä virkaan kuului majoituksen, kestityksen ja näyttää erittäin todennäköiseltä, että karta- kyydityksen järjestäminen kruunun virkamie- non keskus sijaitsi nykyisessä Hussolansaa- hille ja erityisesti käräjien pitäjille ja veron- ressa ja ilmeisesti sen pohjoisreunassa tilan kantajille. Myös käräjien pitäminen kuului nykyisen päärakennuksen ja talouskeskuksen nimismiehen velvollisuuksiin. Virka toi to- tienoilla. Myös Hussolansaaren ja mantereen ki myös valtaa paikallisten talonpoikiin näh- välinen läntinen kapeampi salmi on edelleen- den ja varmasti nimismiehen persoonasta ja kin nimeltään Tavinsalmi, joten nimistöpe- toimintatavoista riippuen joko arvostusta tai rinnekin tuntuisi tukevan sijaintia, samoin vihaa kaksoisroolissaan sekä talonpoikien saaren itäisen leveämmän salmen eli Mustan- edusmiehenä kruunuun päin että myös toi- virran eteläpuolella olevat sotilaalliseen toi- sinpäin. Erityisesti köyhässä Savossa nimis- mintaan viittaavat Linna- ja Vahtisaaret. mieslaitoksen juurruttaminen oli ongelmal- Tosin kyseisellä usean sadan vuoden aika- lista, sillä riittävän vauraita taloja oli vähän, na paikalla on myllätty niin paljon, ettei ai- ja eräs kuninkaankartanoiden perustamismo- nakaan tähänastisissa tutkimuksissa sieltä ole

Tavinsalmea, keskellä Hussolansaari kahden sillan välissä.

22 Maaningan Pitäjäkirja löydetty mitään 1500-luvulle viittaavaa. Sen Tavinsalmen hallintopitäjä ja Kuopion sijaan saaren keskikohdalla sijaitsevien tiili- kirkkopitäjä jatkoivat rinnakkais- tai parem- ja kivirakenteiden ajoitus asettui tehdyissä minkin päällekkäiseloaan aina vuoteen 1627, tutkimuksissa aikaisintaan 1700-luvulle, jo- jolloin Tavinsalmen nimi häipyy ja myös hal- ten ne lienevät kuninkaankartanon jälkeisel- lintopitäjästä aletaan käyttää nimeä Kuopio. tä ajalta, jolloin kartanon maat oli jo jaettu Hallintokeskuksen aseman Tavinsalmen kar- yhdeksään osaan ja itse Hussolansaarikin oli tano oli menettänyt jo vuonna 1587, kun pi- tässä yhteydessä jaettu kahdelle tilalle, jolloin täjän nimismieheksi tuli Puutossalmella asu- ilmeisesti sen eteläisen osan tilan rakennuksia nut Matti Hyvärinen ja hänen jälkeensä 1590 rakennettiin saaren keskikohdalle. Kuopionniemellä asunut Juhana Laurinpoika.

Kirkkopitäjän synty Tavinsalmesta voutikunta

Uuden ajan alussa koko laajassa Savossa oli Tavinsalmen kuninkaankartanon historiaan vain kolme kirkkoa Mikkelissä eli Savilah- kuuluu myös lyhyt mutta kiinnostava epi- dessa, Juvalla ja Säämingissä. Näistä jokai- sodi oman voutikunnan keskuksena vuosina nen muodosti oman kirkkopitäjänsä. Hallin- 1556-62. Taustana oli vuosina 1555-57 käy- topitäjäjaosta poiketen Juvan kirkkopitäjä ty yksi Ruotsin ja Venäjän välisistä lukuisis- ulottui kauas pohjoiseen eli samoille Viere- ta sodista, jota on sittemmin kutsuttu nimillä män ja Sonkajärven perukoille, jossa Savon Suuri Venäjän sota tai Kustaa Vaasan Venäjän pohjoinen maakuntaraja nykyäänkin sijait- sota. Sodan merkeissä kuningas Kustaa Vaa- see. Kirkkomatka noilta etäisyyksiltä Juvan sa viipyi valtakunnan Suomen puolella koko kirkolle osin hyödynnettävistä vesireiteistä talven 1555-56, ja sodanjohdon lisäksi hänel- huolimatta oli pitkä ja raskas. lä oli aikaa ja tarmoa panna alulle monia hal- Ei siis ihme, että ajatus uuden kirkon ra- linnollisia ja taloudellisia uudistuksia, joilla kentamisesta Savon pohjoisille alueille Tavin- toki oli myös sotilaallisia tarkoitusperiä. salmen hallintopitäjän alueelle alkoi saada Eräs keskeinen ajatus varsinkin harvaan kannatusta. Ensimmäisinä asiaa esittivät Sää- asutun rajaseudun puolustuksen turvaami- mingin pappilassa 7.2.1549 tarkastusmatkal- seksi oli laajentaa kuninkaankartanolaitos- la vierailleet Turun tuomiokapitulin kanun- ta siten, että jokaisesta pitäjästä muodos- git Mikael Agricola ja Knuut Juhonpoika, ja tettaisiin voutikunta keskuksenaan kartano paikalla ollut linnanpäällikkö Kustaa Fincke ja päällikkönään kuninkaan nimeämä vou- kannatti asiaa lämpimästi. Tavinsalmen kar- ti. Kuningas katsoi, että suoraan kruunun tanon sijaintipaikkaa pidettiin kuitenkin liian nimeämä vouti olisi verotuksen ja kurinpi- syrjäisenä ja kirkko päätettiin rakentaa asu- don kannalta tehokkaampi kuin paikalli- tuksen painopisteen kannalta keskeisemmäl- set talonpoikien keskuudestaan valitsemat le paikalle Kallaveteen pistävälle Kuopion- nimismiehet. Kuhunkin kartanoon sijoitet- niemelle jonnekin nykyisen piispanpuiston ja taisiin lisäksi pienet varusväet ja niitä laa- entisen lääninhallituksen talon tienoille. Rat- jennettaisiin niin, että niihin voisi tarvit- kaisulla oli kauaskantoiset seuraukset, sillä taessa tukeutua suurempikin sotajoukko. kirkko veti luonnollisesti väestöä ja sittem- Sotilaallisten näkökohtien lisäksi kuningas min liikennettä ja kauppaa puoleensa, ja niin- halusi edelleen vahvistaa asutusta muuten- pä Pohjois-Savon keskus on tänäkin päivänä kin ja siksi hän määrää nimettäväksi jokai- Kuopio eikä Tavinsalmi. seen pitäjään yhden tai kaksi voutia, joilla tu- Kuten aina uudistuksilla on myös vastusta- lisi olla ymmärrystä myös maanviljelystä ja jansa ja tällä kertaa erityisesti Juvan kirkko- kalastuksesta. Voudeiksi sopiviksi kuningas herra ja Juvan alueen väki, joille kirkon yllä- ajatteli erityisesti Ruotsin Smoolannista tul- pitäjien vähentyminen luonnollisesti merkitsi lutta linnan varusväkeä eli nihtejä. Pian kai- suhteellisen rasituksen kasvamista. Näiden kissa Savon kuudessa pitäjässä oli oma vou- lepyttämiseksi Kuopion kirkosta piti tulla ti. Tavinsalmen kartanon voudiksi nimitettiin vain Juvan alainen kappeli, mutta kun kirkko Per Jönsson, niin ikään Smoolannista. kolme vuotta myöhemmin vuonna 1552 val- Tavinsalmella, Pellosniemellä (Kiialan eli mistui, tuli sen alueesta itsenäinen kirkkopi- Moision kartano) ja Juvalla (Partalan kar- täjä. Aluksi siihen kuului myös Rantasalmen tano) vouti asettui olemassa olleeseen nimis- hallintopitäjä, johon nykyisen Rantasalmen miehentaloon ja muihin kolmeen pitäjään pe- lisäksi kuuluivat Kangaslammen ja Heinäve- rustettiin uudet kartanot; Vesulahdelle Sairila, den alueet, mutta vuonna 1582 Rantasalmes- Sääminkiin Putkilahti ja Rantasalmelle ns. ta tuli itsenäinen kirkkopitäjä, jolloin kirkko- Rantasalmen uusi kartano. Voudin ja varus- ja hallintopitäjien rajat yhtyivät. väen tulon myötä kartanot vilkastuivat huo-

Kuntahallinnon historia 23 mattavasti ja niissä alkoivat merkittävät laa- vosta (Jopa nykymittapuunkin mukaan jo jennustyöt. Erityisen selvänä toimeliaisuuden varsin mittava ja monipuolinen karja siis.) kasvu näkyi Tavinsalmella, jonka alkutaival Kalastusvälineitä: 1 nuotta, 6 siikaverkkoa oli varsin vaatimaton, kuten edellä on käynyt ja 28 haukiverkkoa (Tästä näkyy myös kalas- ilmi. Vuosien 1557-59 voudintilien kertoma tuksen merkitys ja kalaston monipuolisuus). on näihin verrattuna jo varsin toisenlaista. Myytyjä tuotteita: nahkoja Savonlinnaan, Rantasalmelle ja Tukholmaan (Vienti oli siis 1557: varsin yksipuolista, mutta markkina-alue Uusia rakennuksia: tupa, ruoka-aitta, sau- varsin laaja.) Ostettuja tuotteita: turkiksia, na, keitinhuone, mallashuone ja vankihuone sarkaa, juomanpanosammioita, myllynkiviä, (Kiinnostavasti tuossa näkyy myöhemmästä- pannivakkoja ja pohtimia eli viljanpuhdis- kin elämästä tutut suomalaisen elämän pe- tusastioita (Tuonti ei siis ollut mitään luksus- rusaineosat eli edesmennyttä kansantaiteilija ta vaan hyvin tarve- ja tuotantopainotteista.) Irwin Goodmania siteeraten ”viideltä sau- naan ja kuudelta putkaan”). Kartanonväkeä: 1558: vouti, kirjuri, aittojen hoitajatar, 5 palkka- Uusia rakennuksia edellisten lisäksi: asuinhuo- miestä, yhteensä 19 henkeä (Varsin mittavas- ne, kaksi makuuhuonetta, 2 riihtä ja tiiliuuni. ta väkimäärästä alkoi siis olla jo kyse). Pelto- Kartanonväkeä yhteensä jo 34 henkeä (jois- ja 3: Etelävainio, Pohjanvainio ja Sillanvainio ta 6 renkiä ja 6 piikaa). Niittyjä 15 eli edellis- (Mikäli kartanon keskus tosiaan oli Husso- ten lisäksi Rokolaksi ja Patalahdenpohja sekä lansaaressa, niin tuo Sillanvainio voisi luonte- edellisvuoden kaskista niityiksi muutetut Ma- vasti olla Tavinsalmen ylittäneen sillan taka- ningesalo ja Mustasaari. Viljelykasveja edellis- na kahden muun ollessa todennäköisesti itse ten lisäksi humala, mikä viittaa oluenpanon saarella). Niittyjä 11: Taviniemi, Koivuniemi, tehostumiseen. Kaskia vain yksi Hämemä- Pajuluoto, Hyvärinkartt, Kärmelaks, Pirtilaks, essä. Kotieläimiä: 8 lehmää, 52 lammasta ja Venelaks, Pöljänsalmi, Viendetaipale, Säsky- 20 vuohta (Edellisvuoteen verrattuna valikoi- harju ja Hatasen pelto (Nykyiseen nimistöön ma on siis supistunut, ehkä jonkinlaista ratio- verrattuna tuosta saa varsin hyvän kuvan nalisointia). Kalastusvälineitä: 10 siikaverk- kartanon maiden laajuudesta eli kyseessähän koa, 1 siikavata, 1 nuotta, 2 haukiverkkoa ja on pitkälti nykyisenkin Maaningan pääve- 8 lahnaverkkoa (Kalastuksessa on selvää toi- sistön varrella olevat viljavimmat ydinalueet minnan laajentumista ja monipuolistumis- etelän Pöljänsalmesta pohjoisen Viantaan as- ta edellisvuoteen verrattuna). Valmistettiin: ti). Viljelykasveja: ruis, ohra, kaura, herne ja kynttilänsydämiä hampusta ja pergamenttia nauris (Varsin monipuolinen valikoima siis.) lampaannahoista ikkunoihin (päreiden lisäksi Vehnä oli varsinkin tuolloin, mutta myöhem- käytössä oli siis jo kynttilöitä, mutta ilmeises- minkin paremminkin Etelä-Suomen kasvi ja tikään lasi-ikkunoita ei ainakaan näin kauka- perunahan tuli Suomeen vasta 1700-luvulla). na rintamailta otettu käyttöön todennäköi- Kaskia: Maningesalossa (nykyisin Keskisaari) sesti niiden korkean hinnan vuoksi). Myytiin yksi ja Mustasaaressa kaksi. nahkoja Helsinkiin, mikä on kiinnostava tieto, Kotieläimiä: 8 lehmää, 2 englanninpässiä, sillä kuninkaan käskyllä vasta 12.6.1550 Van- 50 ruotsinlammasta, 3 pukkia, 17 vuohta, 4 taa-joen suuhun perustettu Helsinki oli tuol- karjua, 1 emakkosika, 17 kanaa ja 5 työhe- loin vielä varsin vaatimaton pikku kylä.

24 Maaningan Pitäjäkirja 1559: ty myös sitä, että vastoin kuninkaan toivei- Uusia rakennuksia edellisten lisäksi: ruo- ta manner-Ruotsista vieraisiin oloihin tulleet ka-aitta, lato, tiilivaja ja läävä (Näistä kiin- ja kansan kieltä taitamattomat voudit eivät nostava on erityisesti tiilivaja, sillä se osoit- sittenkään olleet onnistunut ratkaisu. Monet taa, että kartanossa käytettiin tiiliä ilmeisesti heistä palasivatkin tilaisuuden tullen takai- juuri uuneissa, mutta myös kellareissa ja ra- sin kotiseuduilleen. Tavinsalmen ensimmäi- kennusten perustuksissa). Kartanoväkeä yh- nen vouti Per Jönsson ei kuitenkaan palan- teensä 16 henkeä eli edellisvuodesta jo selvää nut, vaan avioitui paikallisen naisen kanssa vähennystä. ja jäi parin tynnyrin vuotuisen veteraanieläk- Niittyjä edellisten lisäksi kolme: Kärmesa- keen auttamana viljelemään perheensä kans- lo, Kauhonranda ja Saukonsaari. Viljelykas- sa vaatimatonta kuuden veromarkan kokoi- veja edellisten lisäksi papu. Kaskia yksi Tavin- sta tilaa Maaninkaveden kymmenyksessä niemellä. Kotieläimiä: 9 työhevosta, 9 lehmää lähellä kartanoa. ennestään ja 12 uutta, jotka tuotiin Hollolan Per Jönssonin jälkeläisiä elää vieläkin kartanosta, 6 pässiä, 41 uuhta, 38 kanaa, 5 runsaasti ja varsin aktiivinen Voutilaisten – englanninpässiä ja 31 ruotsinlammasta (Jäl- Smolanderien sukuseura laskeekin sukunsa leen varsin monipuolinen valikoima, mikä esi-isäksi juuri mainitun Per Jönssonin. Su- voisi viitata siihen, että vuoden 1558 tileis- kuseura ja erityisesti sen tuolloinen nyt jo tä olisivat jotkut eläimet unohtuneet epähuo- edesmennyt esimies maaherra Uki Voutilai- miossa pois). Tilikirjoista saa hyvän kuvan nen olivat aloitteentekijöitä, kun kartanon kartanon toiminnan dynaamisuudesta ja var- muistomerkki pystytettiin Mustanvirran sin suurista vuotuisista vaihteluista, ja siitä, varrelle entisen lossipaikan tienoille silta- kuinka tarkkaa kirjaa yksityiskohdista pidet- penkereen kupeeseen vuonna 1981 ja siirrettiin. Ei elämä eikä varsinkaan taloudenpito tiin siitä aiemmin mainitun Tavinsalmi-Maa- ollut mitään sattumanvaraista tai vähän sin- ningan juhlavuoden merkeissä vuonna 1997 ne päin, vaan hyvinkin tarkkaan suunniteltua näkyvämmälle paikalle Maaningan kunnan- ja raportoitua. talon puistikkoon, missä se tänäkin päivä- nä seisoo. Voutikunnan nousu ja hiipuminen Käräjät jatkuvat Jälkiviisaasti voi todeta, että kartano- ja vou- tikuntahallinto oli jopa liiankin organisoitua Vaikka Tavinsalmi menetti asemansa vou- ja byrokraattista vähäiseen väestöpohjaan ja tikunnan keskuksena, jatkui kartanon roo- resursseihin nähden. Varsin pian Kustaa Vaa- li nimismiehen asuinpaikkana ja hallinto- san kuoleman (1560) ja hänen vanhimman pitäjän keskuksena vielä 25 vuotta aina poikansa Eerik XIV:n valtaannousun jälkeen vuoteen 1587 saakka. Näkyvimpiä ja mer- koko kartanolaitosta alettiin purkaa nopeaan kittävimpiä pitäjähallinnon muotoja olivat tahtiin. Vuonna 1562 Tavinsalmen voutikun- säännöllisesti pidettävät pitäjä- ja neljän- ta lakkautettiin ja yhdistettiin Rantasalmen neskäräjät, joita pidettiin periaatteessa jo- voutikuntaan, jonka voutina toimi Henrik ka pitäjässä neljä kertaa vuodessa, yleensä Tuomaanpoika Kauranen. voudin tai nimismiehen talossa, mutta varsinkin Tavinsalmella myös parempien kul- Ehkä jonkinlainen kartanon huippuhetki koettiin ke- kuyhteyksien päässä pitäjän eteläosissa. sällä 1559, kun siellä vieraili linnanpäällikkö Kustaa Vouti tai nimismies vastasi käräjien käytän- Fincke peräti 40 hengen seurueen kanssa viipyen nön järjestelyistä. Tuomarina toimi periaat- neljä päivää. Juuri tästä tilanteesta päätimme äiti- teessa kihlakunnan tuomari, mutta koska ni Anna Tuovisen kanssa maalauttaa taiteilija Ju- koko Savo oli yhtä kihlakuntaa ja sen tuoma- ha Jetsulla kuninkaankartanoa esittävän maalauk- rilla oli usein muitakin korkeita virkoja, niin sen ”Tavinsalmen Kuninkaankartano Anno Domini tämän sijaisena Tavinsalmen ja muiden syr- 1559” ja lahjoittaa sen vuonna 1993 vastavalmistu- jäseutujen tapauksessa toimi usein kirjureita, neeseen uuteen kunnantaloon. Taulun ”selityksek- kappalaisia tai muita kirjanoppineita kuten si” kirjoitin pienehkön samannimisen kirjasen, joka Juvan nimismies Jesper Sigfridinpoika, joka on ollut merkittävimpänä lähteenä myös tätä kirjoi- piti tiettävästi useimmat Savon käräjät vuosi- tusta laatiessani. na 1556-66. Kruunua käräjillä edusti yleen- sä linnanherra ja niinpä kaikilla tunnetuil- Voutikuntalaitoksen raskauden ja kalleuden la Tavinsalmenkin käräjillä paikalla oli joko ohella eräänä keskeisenä syynä sen nope- Fincke tai tämän seuraajat Erik Arvidinpoi- aan supistamiseen (vuonna 1572 oli jäljellä ka Stålarm tai Yrjänä Maununpoika (Göran enää kaksi eli Suur- ja Pien-Savo) on pidet- Månsson).

Kuntahallinnon historia 25 joitettu linnaleiriin 425 miestä ruotsalaista jalkaväkeä. Savosta nostettiin vuosittain väki- määrään nähden huomattavan suuria lähin- nä jousilla aseistautuneita suksi- ja ratsumie- hiä, jotka osallistuivat Karjalaan, Aunukseen ja Inkeriin suuntautuneisiin sotaretkiin. Toi- saalta venäläiset ja karjalaiset pääsivät hävit- tämään 42 taloa Tavinsalmelta ja 20 Säämin- gistä kesähyökkäyksellään vuonna 1579. Sotaretket ja erityisesti vastavalloitetun Käkisalmen ylläpito osoittautuivat hyvin ra- sittaviksi koko Savolle ja Tavinsalmen veron- maksukyky oli toisen välirauhan koittaessa vuonna 1583 vain vähän yli puolet vuoden 1571 arvoista. Nimellisestä rauhasta huolimatta etenkin Laatokan Karjalan metsäsissit jatkoivat ryöstö- ja hävitysretkiään polttaen muun muassa vuonna 1587 Kuopion ensim- mäisen kirkon ja kymmeniä taloja.

Henrik Kupiaisen vuonna 1592 pitämillä neljännes- käräjillä myönnettiin verohuojennusta seitsemäl- le Maaninkaveden ja Pielaveden talonpojalle ”sen suuren murhaamisen, polttamisen, ryöstön ja nyl- kemisen takia, jota tuo tyranni moskovalainen oli Kuninkaankartanon muistomerkki siirrettiin nykyiselle heille usein aiheuttanut”. paikalleen Maaningan kunnantalon puistikkoon hal- lintopitäjän 450-vuotisjuhlapäivänä 19.7.1997. Sota Venäjää vastaan siis päättyi vihdoin vuonna 1595, mutta todellista rauhaa se ei vielä- kään tuonut, sillä rauhan tulon jälkeenkin talonpoikia rasittamaan jäänyt linnaleirirasitus Tavinsalmen nimismies Jöns Mårtensson eli lem- ja Ruotsin valtapolitiikan juonittelut laukaisi- pinimeltään Pitkä-Jussi sai kokea nimismiehen vi- vat Suomen ensimmäisenä varsinaisena sisäl- ran varjopuolet vuonna 1567, kun talonpoika Pek- lissotana pidetyn nuijasodan 1596-97. Esima- ka Pöksynen löi tämän kuoliaaksi, tosin vahingossa kua tälle oli saatu kapinayritysten muodossa, kuten käräjillä sitten myöhemmin todettiin. Hänen joista merkittävin tapahtui talvella 1592-93 jälkeensä nimismiehen virkaa hoiti vuoden päivät Tavinsalmen naapurissa Rautalammilla. Tuovilanlahdesta kotoisin ollut talonpoika Jöns eli Savossa nuijasota keskittyi lähinnä Juntti Tuovinen ja hänen jälkeensä vielä Tavinsal- Suur-Savoon, mutta Tavinsalmellakin kapi- mesta käsin Tuomas Henrikinpoika ja Olavi Ola- noitiin talvella 1597. Tavinsalmen talonpojat vinpoika, kunnes sitten nimismiehen residenssi ryhtyivät veronmaksulakkoon edistääkseen siirtyi ensin vuonna 1587 Puutossalmelle ja 1590 osaltaan Olavinlinnan linnaväen nälkään Kuopioon. näännyttämistä, ja kruununviljaa ryöstettiin kuninkaankartanosta. Kartanossa asui tuol- Tavinsalmi sotien melskeissä loin linnanmies Juhana Pakarinen, jonka tehtävänä oli autiotilatutkinta pitkän Venä- Aika ei ollut rauhallista muutenkaan, sil- jän sodan jälkeen. Pakarinen yritti vastustaa lä vuonna 1557 sodan päättänyt Moskovan ryöstäjiä, mutta hänet otettiin kiinni ja sur- rauha ei kestänyt kauan ja jo vuonna 1570 mattiin. Surman teki suuren väkijoukon näh- alkoi peräti 25 vuotta kestänyt Pitkäviha, jo- den tallirenki, jonka talonpojat olivat palkan- ka päättyi vasta Täyssinän rauhaan 1595, jol- neet erityisesti tähän tehtävään. Tavinsalmen loin raja vihdoin virallisestikin asettui Savon talonpojat talttuivat kun linnanpäällikkö Gö- itäpuolelle Ohtaansalmelle ja Pisan vuorelle. dik Fincke (Kustaa Fincken poika) uhkasi lä- Rajamaakunta Savolle ja erityisesti hettää näiden kimppuun pelättyjä skottijouk- Pien-Savolle sota oli raskasta aikaa. Rasi- koja. Talonpojat pyysivät anteeksi ja selittivät tuksia aiheuttivat paitsi vihollisen hyökkäyk- joutuneensa perkeleen ja pahojen ihmisten set ja ryöstöretket niin myös oman sotavä- viettelemiksi. Muutamia yllyttäjiksi katsottu- en otot, majoitus ja muonitus. Ensimmäisen ja talonpoikia kuitenkin vangittiin ja erään taisteluvaiheen aikana Tavinsalmelle oli ma- heistä Fincke teloitutti lähinnä pelotukseksi

26 Maaningan Pitäjäkirja Olaus Magnuksen laati- ma kartta, Carta Marina et Descriptio Septentrionali- vm Terrarvm kuvasi Suomea hyvinkin kauniisti 1500-luvun alkupuolella.

muille koko käräjärahvaan nähden. Varsinai- Romanov-suvun nousemiseen valtaistuimel- nen surmaaja pääsi kuitenkin pakoon. le vuonna 1613. Siitä lähtienhän Romano- Nuijasota oli jo alun perin osa laajempaa vit hallitsivatkin Venäjää yli 300 vuotta aina valtataistelua, jossa vastakkain olivat katoli- vuoden 1917 vallankumouksiin asti. nen ja Puolassa asunut kuningas Sigismund ja Sotatoimien painopiste oli tällä kertaa ete tämän setä luterilainen ja ruotsalaismielinen lämmässä Inkerinmaalla ja etenihän Jakob Kaarle-herttua, joka lopulta veti pitemmän De la Gardie eli kuuluisa Laiska-Jaakko pe- korren ja nousi kuninkaaksi nimellä Kaar- räti Moskovaan asti ja miehitti Novgorodia le IX. Pääosin Sigismundia tukeneet Suomen kuuden vuoden ajan, mistä tuo hänen lem- aateliset menettivät virkansa ja pahimmas- pinimensäkin sai alkunsa (”Lähti suvi, lähti sa tapauksessa myös päänsä. Näin kävi mm. talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko”), mutta ei Kustaa Fincken toiselle pojalle ja siis Gödikin Savokaan täysin rauhassa saanut olla. Maksi- veljelle Hämeenlinnan päällikkönä toimineel- ma Räsäsen johtamat rajantakaiset karjalai- le Sten Finckelle vuonna 1599. Gödikille kävi set tekivät juhannuksena 1611 yllätyshyök- parempi tuuri, sillä hän menetti vain virkansa käyksen Kuopion seudulle ja polttivat jälleen mutta säilytti päänsä. sen kirkon ja pappilan. Samainen hyökkäys Rauhanjakso jäi jälleen varsin lyhyeksi, sil- ulottui myös Maaninkaveden kymmenyk- lä jo vuonna 1609 Ruotsi oli jälleen sodassa seen, jossa karjalaiset surmasivat kahdesta Venäjää vastaan liittyen tällä kertaa lähinnä talosta isännän ja ryöstivät kolmannen mu- jälkimmäisen suureen hajaannukseen ja sisäi- kaansa. Tavinsalmen kartanon mahdollisesti siin valtataisteluihin, jotka päättyivät vasta kokemista tappioista ei ole tietoa.

Kuntahallinnon historia 27 Kartanosta läänitys ran leskelle Barbro Schadelle, kunnes tämän kuoltua vuonna 1671 se liitettiin lähes koko Hyökkäykset ja ryöstöretket jatkuivat sään- Pohjois-Suomen käsittäneeseen Pietari Bra- nöllisen epäsäännöllisesti aina Stolbovan hen valtavaan Kajaanin vapaaherrakuntaan. rauhaan vuonna 1617 asti, jolloin raja siir- Kartanoa maineen tarjottiin vuokralle muun tyi kerralla kauas itään ja Savo pääsi vihdoin muassa valtiopäivämies Olavi Karhuselle, nauttimaan rauhasta. Toisaalta suurvallak- mutta tämän mielestä vuokra oli liian korkea. si kohonnut Ruotsi jatkoi sotimistaan innol- Vuokraamisen helpottamiseksi suuri tila koko vuosisadan Tanskassa, Saksassa ja la jaettiin vuonna 1680 yhdeksään osaan ja Puolassa 30-vuotisen sodan ja erinäisten vä- osia alettiin vuokrata erillisinä. Tällöin Hus- hän lyhyempien sotien merkeissä, joihin tar- solansaarikin jaettiin kahden tilan kesken ja vittiin jatkuvasti miehiä ja erityisesti ärhäk- sen toinen talouskeskus sai alkunsa. Seuraa- köinä tunnettuja suomalaisia hakkapeliittoja. vana vuonna suuressa reduktiossa läänitykset Toisaalta valtakunnan kaikki energia me- peruttiin valtiolle ja Tavinsalmen maat osana ni sotimiseen ja nyt takamaaksi jäänyt Sa- Kuopion voutikuntaa siirtyivät jälleen kruu- vo jäi aika lailla sivuun kehityksestä. Laajoja nulle ja Savonlinnan alaisuuteen. maa-alueita myös läänitettiin sodissa kun- Lopulta kruunu myi vuokratilat 1767-93 nostautuneille aatelisille ja varsinkin Baltias- tavallisiksi perintötaloiksi ja Tavinsalmen ta tulleet sikäläiseen talonpoikien maaorjuu- kuninkaankartanon historian voidaan kat- teen tottuneet aateliset halusivat kerkeästi soa päättyneen. Toki kartanon sijaintipai- ottaa käyttöön vastaavat menetelmät Suo- kan vahvistaminen ja muukin arkeologinen messa, missä vapauteen tottuneet talonpojat tutkimus olisi mitä tervetulleinta. Pitää vain eivät suinkaan asiaa purematta nielleet saati toivoa, että joku tuleva juhlavuosi tai muu sitten tilustensa menetystä. kipinä saa tutkimukset jälleen alkamaan ja Tavinsalmen kartano säilyi kruununtilana toivottavasti tällä kertaa tulokseen myös si- senkin jälkeen, kun se ei enää toiminut nimis- jaintipaikan osalta. miehen talona ja hallintokeskuksena. Vuon- na 1643 se myönnettiin läänityksenä majuri Jussi Tuovinen Antti Haralle, joka kuitenkin kuoli jo vuon- FM, Maaningalla ja Helsingissä na 1646. Tämän jälkeen kartano jäi Ha- vaikuttava semiootikko ja tutkija

Wetterstedtin kartta Savosta vuodelta 1775, nyt jo Tawiniemi, Kärmenlaka, Hatala, Wiando ja Hatolapeldo ovat päässeet kartalle.

28 Maaningan Pitäjäkirja Nimiselityksiä: Maaninka tarkoittaa harjunjärveä, Tavinsalmi on järvensalmi

aaningan nimi on tarkemmin tutkien ruotsin sanas- Tavinsalmi tarkoittaa ”järvensalmea” Mtoa. Tavinsalmen nimessä ei ole tavilinnun nimi, vaan nimi tarkoittaa järvensalmea. Maaningan nimen perustee- Nimi Tavinsalmi oli muodoissa Tauisalm gård vuonna na on järven keskellä oleva Keskisaari eli Ruuskalansaa- 1563 Tavinsalmen kuninkaankartanon asiakirjoissa. ri, jossa näkyvänä maamerkkinä on korkea poikittaishar- Kun Pohjois-Savolle perustettiin oma hallintopitäjä, ju. Tuolle kapealla harjulle ei peruskartoissa ole kirjattu sen nimeksi vuonna 1561 tuli Taffuisalm socken hallin- nimeä, vaan ruotsalaiset valloittajat nimittivät sitä sanalla topaikkanaan Tavinsalmi, nykyisen Maaningan kirkon- man, tarkoittaen saaren korkeaa mäenharjannetta. kylän eteläpuolella olevien salmien maastopaikka. Kun Jo vuodesta 1948 alkaen nimeä Maaninka on T.I.It- suunniteltiin kaupungin perustamista seudulle, tuli se kosen selityksen perusteella selitetty saamen sanalla Tavinsalmen sijasta Kuopioon, huonommalle paikalle, maanjik, joka tarkoittaa isoa siikaa. Kun tutkii tarkemmin, kivilouhikoihin ja vuorille. niin Maaninkavaara-paikannimet eivät muualla ollen- Kirjoittaessaan paksuun Suomalaiseen paikannimikir- kaan liity järviin tai siikoihin, vaan ovat muuallakin har- jaan selityksen nimestä Tavinsalmi Sirkka Paikkala mai- juja ja vaaroja tarkoittavia paikannimiä metsämaastossa. nitsee vain: ’Salmen nimeen sisältyy sorsalinnun nimi- Vaikka Maaningalla on runsaasti vesistöjä, ei sana tys tavi’. maanjik esiinny muuten minkään muun vesipaikan ni- Saamen kielessä sana tavva tarkoittaa järveä. Siellä mistössä seudun siikakaloista kertoen. tavve tarkoittaa myös jonkinlaista vedenjumalaa. Itkosen paikannimiselityksissä on muutenkin virheitä, Ruotsin puolen saamen sanastoissa kuikka on ta- kuten saamen kielen tutkija Ante Aikio on äskettäin esit- vehk, järvilintu. Suomessa järvien nimissä esiintyy sana tänyt kirjoituksissaan Suomalaiseen paikannimikirjaan Tava muutamin paikoin. 2007. Kun tutkii kartoilta Maaninka-nimet, tulee esiin, Unkarin kielessä sana tava tarkoittaa järveä ja lam- että Posion ja Kuusamon näyttävät Maaninkavaarat ei- pea, esimerkiksi Balaton järvi on unkariksi Balaton tava. vät liity lainkaan järviin eikä kalapaikkoihin eikä niihin lii- Vesilinnun nimitys tavi tulee sanasta tava. Tavin ni- ty Maaninka-talonnimiä, vaan ne ovat vain metsämaas- mi on siis tavallaan lampi, sillä tavi jos mikä pienimpänä ton maastopaikkoja. sorsalintuna on kaikkien pienimpien lampien ja purosu- Oma selitykseni on, että kun Ruotsi valloitti Suomen vantojenkin vesilintu. itäosaa Venäjältä 1500-luvun lopulla, ruotsalaiset liikkui- Vanha kansa käytti toisinaan lintujen, turkiseläinten ja vat jo ennen Täyssinän rauhan tekoa Maaningalla. Kun muidenkin elikoiden nimityksinä pelkkää niiden elinpai- he näkivät järven keskellä saaren korkeine poikittaishar- kan nimitystä, kiertoilmaisuna. Niinpä Laatokan Mant- juineen järven pituussuuntaan katsoen, he antoivat sille sinsaaren asukkaat aikoinaan hankkivat uhrieläimekseen nimen man, manke, jotka tarkoittavat mäen- ja vuoren- häkin eli peurahirvaan. Sen asuinpaikka kun oli häkki, harjannetta. Jo vuonna 1557 heidän asiakirjoihinsa tu- häki, joka unkarin kielessä sanana hégy (hägi) tarkoit- li saarelle nimi Maningasalo ja järvelle Manikan weszij. taa edelleenkin ylänköä ja vuorta, peuran asuinpaikkana. Tuolloin toteutettiin Kustaa Vaasan toimeenpanemaa si- Tavinsalmen nimi ei tarkoittanut mitään mitätöntä, sämaan asutuspolitiikkaa. sorsasaaliina halveksittua pikku tavilintua, vaan järven- Maaningalla on saaresta hiukan pohjoiseen rannal- salmea, Suuren Ruokoveden ja paikoin hyvinkin syvän la vanha talo Haala ja sen kohdalla järvessä Haalanselkä. Maaninkajärven välistä salmiseutua. Sana hal ruotsin kielessä tarkoittaa vuorta, harjua tai har- Vanhat paikannimet ovat aina oikeassa. Ne kertovat jannetta. Talo ja järvenselkä ovat nekin saaneet nimensä siitä, mitä paikka luonnossa on ja usein siitä, mitä ihmi- harjusaaren perusteella ruotsin sanastoista seudun val- nen maastopaikoissa on tehnyt. loittaneilta ruotsalaisherroilta. Silti paikannimien selittäjien arvovaltaisetkin selityk- Itäisessä Suomessa on selvä kerros ruotsinkielen sa- set ovat kiusallisen ja kummallisen usein virheellisiä. Ei nastoa maastopaikkojen nimissä. Kun suomen kielen ja niihin pidä noin vain uskoa, vaikka professorit olivat it- paikannimien tutkijat ovat jo 100 vuotta olleet ja ovat sensä Urho Kekkosen nimittämiä. edelleenkin suomalaiskiihkoisia, liioitellun lappalaisro- Siksi kirjoitin nämä selitykseni nimistä Maaninka ja Ta- manttisia ja jyrkästi ruotsalaisvastaisia, ei noita ruotsin- vinsalmi maaninkalaisten itsensä luettaviksi, opetettavik- kielisiä paikannimiä ole saanut mainita. si seudun koululaisille ja kerrottaviksi muillekin. Kun Ruotsi hallitsi Suomea 1200-luvun puolivä- listä 1800-luvun alkuun ja ruotsinkieliset herrat aina 1900-luvun alkuun, he kirjasivat tiluskarttoihin, jaka- Ilmari Kosonen, miensa torppien nimiin, isojakokarttoihin ja Metsähal- metsänhoitaja, konsultti Enonkoskelta lituksen metsäkarttoihin suuren määrän ruotsinkielistä kirjoittanut yli 500 lehtiartikkelia paikannimistä, sanastoa paikkojen nimiksi. Sanastoa on niissä edelleen. kokoaa paikannimikirjaa

Kuntahallinnon historia 29 1765-1872: Kehitys kohti Kappeliseurakuntana Maaninka oli 106 omaa kuntaa vuotta. Vuoden 1865 kunnallisasetus mää- räsi, että kunnallisten asioiden hoito on kol- Ensimmäiset kyläkäsitteet syntyivät vuoden men vuoden kuluessa siirrettävä seurakun- 1664 maanjaon yhteydessä. Viralliset rajat nilta kunnille, muun muassa huoltotoimi kylille määriteltiin 1700-luvun jälkipuolis- vaivaishoitoineen. Vuonna 1872 kuvernöö- kolta alkaen toimeenpannussa isojaossa. ri määräsi Maaningalle perustettavaksi kun- Maarekisteriin merkittiin kunnan alue ja- nallishallituksen, jolle pitäjänkokous sama- kautuneena kyliin, kylät taloihin ja talot tina vuonna hyväksyi ohjesäännön. Kunnan loihin. Tavinsalmen kylään jäivät kuulumaan asukasluku oli 4 501, mikä tuolloin tarkoitti Kuninkaankartanon maat. Tavinniemi, Hus- Pohjois-Savossa tiheää asutusta. solansaari, Ruuskalansaari ja Ruokoniemi mainitaan jo tässä yhteydessä perintötiloi- 1874-1917: Maaningan kunta syntyy na. Ruokoniemestä muodostui Maaningan ensimmäinen pappila ja siihen lisättiin osia Kun kuvernööri oli määrännyt kunnallishalli- Haatalankylän sotilasvirkatilasta. Asutuksen tuksen perustettavaksi, pitäjänkokous (nykyi- ja maanomistusolojen kehityksestä muualla nen kunnanvaltuusto) valitsi komitean kun- Maaningan kunnassa ei ole yhtä tarkkaa tie- nallishallitusta muodostamaan. Komiteassa oli toa kuin Tavinsalmelta. 1-4 miehen edustus jokaisesta kinkerikunnas- Kuroisen suvun eräsijan uudistalo on syn- ta, yhteensä 21 henkilöä. Komitean esimiehek- tynyt Kurolanlahteen jo 1500-luvun alus- si valittiin kauppamies St. Tolonen Halolasta. sa. Siitä juontaa Kurolanlahden kylän synty. Komitea laati sääntöesityksen kunnallishalli- Maanjaon yhteydessä Kurolanlahdessa oli jo tuksen toiminnalle. Säännöissä sovittiin muun uusia sukuja, Mykkäset, Mähöiset, Huuskoi- muassa hallituksen esimiehestä, varaesimie- set ja Kuroiset, ja vähän myöhemmin Väänä- hestä ja lautakunnan esimiehestä, varaesimie- set, Ruotsalaiset ja Tuoviset. hestä ja kolmesta vakinaisesta ja yhdestä va- Isojaossa jakaantui kahteen osaan Vää- rajäsenestä. Lautakunnan hoidettavaksi tuli näsen veljesten kesken siihen asti yhtenäi- muun muassa vaivaishoito ja holhous, pitäjän nen Varpalan talo, sittemmin Mykkästen makasiinin ja vaivaiskassan ja muiden varas- suvun tila. Silloin alettiin jo puhua Varpas- tojen kassain hoito. ”Kunnanhallitus Maanin- maan kyläkunnasta, vaikka se jäi kuulumaan galla tulee alkamaan toimensa Elokuun 1 p:nä Väänälänrannan jakokuntaan. Varpasmaal- 1872”, se esitti. Kokouksen puolesta esityk- le syntyivät talot Jokela, Niemelä (Teerinie- sen allekirjoittivat Ax. Fr. Hahl, Johan Kyyh- mi), Varpala, Karinkanta, Lapinlahti ja Joen- kynen, A. J. Eskelinen ja Olof Husso. suu. Muiden kylien synnystä ei ole tutkittua Pitäjänkokous valitsi kunnan ensimmäisek- tietoa. si esimieheksi Halolan hovin omistajan Gus- taf Schmidtin ja varaesimieheksi Hugo Schmi- Kappeliseurakunta kunnan tehtävissä dtin, lautakunnan esimieheksi talonpoika Adam Snellmanin Hamulasta ja varaesimie- Kappeliseurakunnan muodostaminen vuon- heksi talollinen Johan Savolaisen myös Ha- na 1765 vauhditti Maaningan kunnan muo- mulasta. Jäseniksi valittiin talollinen Johan dostumista ja asukkaiden sivistystason kas- Toivanen Pöljältä, talollinen Aarne Väänänen vua. Kirkon koulumestarit panivat alulle Hamulasta, talollinen Adam Hynynen Vian- lukutaidon pänttäämisen ja sittemmin kier- nosta, talollinen Samuel Ryynänen Haatalasta tokoulujärjestelmän. Lukkarinkoulua kävi- ja talollinen Josef Ruuskanen Kurolanlahdesta vät ainakin periaatteessa kaikki ne, jotka ei- sekä varajäseniksi talolliset Bertil Lapveteläi- vät 12-vuotiaana osanneet lukea. nen, Paavo Korhonen ja Salomon Väänänen. Huoltotoimi eli vaivais- ja köyhäinhoito Ensimmäisenä vuonna kunta rakennutti oli myös kappeliseurakunnan velvollisuute- Viljamakasiinin, olivathan suuret katovuo- na. Lääkintähuolto kuului kappeliseurakun- det 1866-68 juuri takana. Makasiini seisoo nalle niin ihmisten kuin eläintenkin osalta. edelleen paikallaan Maaningantien varressa Maatalous kehittyi kohti nykyistä Maanin- Helininmäellä. gan mainetta vilja-aittana. Vuonna 1835 Kuo- pion kihlakunnan pitäjien viljasadosta saatiin Hallinto ja rakenteet hahmottuvat kaskesta 27 prosenttia, mutta Maaningal- la vain 3 prosenttia. Kehittyneemmän ja var- Kylien syntysanat lausuttiin vuonna 1874, memman peltoviljelyksen laajuus ja asema kun kunta jaettiin viiteen piiriin. Ensimmäi- oli Maaningan maatiloilla koko muuhun Sa- nen piiri oli Jynkänniemen, Haatalan, Vian- voonkin verrattuna aivan omaa luokkaansa. non ja osin Halolan kylä, toinen piiri oli lo-

30 Maaningan Pitäjäkirja put Halolasta ja Tavinsalmen kylä, kolmas piiri oli Kurolanlahden ja Lapvetelän kylät, neljäs piiri oli Pöljän ja Hamulan kylät ja vii- des Käärmelahden kylä. Ensimmäisinä vuosina kunnallishallinto laittoi perusasiat kuntoon. Vaivaishoito jär- jestettiin niin, että talolliset elättivät köyhiä, jotka kiersivät talosta taloon viipyen kussa- kin talossa manttaalin mukaiset määräpäivät, sekä lisäksi suorittivat viljaa kunnalle manttaalin perusteella. Vanhuksia ja lapsia myytiin kunnan toimesta ”huutovaivaisiksi”. Inhimil- lisemmäksi toiminta muuttui, kun kuntakokous päätti vuonna 1883, ettei huutolaisia anneta hoidettavaksi halvimman tarjouksen jättäneelle. Oman vaivaistalon perustamista varten kuntakokous osti vuonna 1894 Haatalasta maata, ja jo samana vuonna Ku- pinniemi otti vastaan ensimmäiset asukkaat. Yhteensä Kupinniemi oli mitoitettu 85 asuk- Isännät Janne Airaksinen, Olavi ja Yrjö Leskinen se- kaalle, mutta keskimääräinen hoidokkien lu- kä Pekka Hujanen seisovat vuonna 1871 valmistuneen kumäärä oli 40-50. Maaningan viljamakasiinin ovella. Kunnan hallinnoi- Teiden ja siltojen rakentaminen oli päivän- ma lainajyvästö turvasi maaninkalaisten siemenviljan polttava kysymys. Teiden ylläpito ja tiente- saantia katovuosina. korasitus kuuluivat vain talollisille manttaalin mukaan jaettuna. Yhdessä Tuusniemen, Karttulan ja Kuopion maalaiskunnan kanssa kunta muodosti tiepiirin. Maaninkalaiset Kurolanlahti-Lapvetelä (Leinolanlahti)-Venä- osallistuivat esimerkiksi Haminalahti-Löttö- jänsaari, Käärmelahti-Väänälä, Hamula-Pöljä koski -tien tekoon niin, että myivät sen raja Pohjois-Haatala-Varpasmaa-Tuovilanlahti. kentamisen halvimman tarjouksen tehneelle. Ensimmäinen kuntakokous pidettiin Jo 1894 oli kuvernööriltä saatu päätös maan- 29.1.1889 ja viimeinen 20.1.1919. Kunnan- tien rakentamisesta Kurolanlahdesta Karttu- valtuusto kokoontui ensimmäisen kerran laan. Myös tierakentamisesta Pitkälahti-Pie- 3.1.1913. Varsinaiseksi esimieheksi, puheen- lavesi -välille keskusteltiin. johtajaksi, valittiin J.M. Kyyhkynen. Ensim- Kuopio-Oulu -rautatien rakentamista var- mäiset vuodet kuntakokous ja valtuusto toi- ten Maaninka luovutti ilmaiseksi maa-alueen mivat osittain päällekkäin. ja sitoutui vielä toimittamaan kunnan osal- Valtuustossa oli 36 jäsentä, kylän merkittä- le tarvittavat siltapalkit, ja muutaman vuo- vyyden mukaan 1-7 edustajaa kylältään. Eni- den päästä myös Kuopio-Iisalmi-Kajaani ten edustajia oli Käärmelahdesta, 7. Kunnallis- -rautatieosuudelle. laissa uudistus tapahtui Suomen itsenäistyttyä Kansakoulupiirit perustettiin 1894. Nii- vuonna 1917. Silloin kunnan päätösvalta siir- tä tuli viisi: Viannon, Kinnulanlahden, Pöl- tyi laissa kuntakokoukselta valtuustolle, paitsi jän, Kurolanlahden ja Haatalan piiri, ensim- manttaaliin pantua maata ja laitoksia koske- mäisten kansakoulujen perustamisvauhdin valta osalta. Lain mukaan kolmannes valtuu- mukaan. Halola, Käärmelahti, Leinolanlahti, tetuista erosi vuosittain vuoteen 1924 saakka. Varpasmaa ja Tuovilanlahti lienevät peruste- Vuosina 1924-56 valtuustokausi oli kolme tut pian sen jälkeen. Uusi koulupiirijako 1921 vuotta ja vuodesta 1957 alkaen neljä vuotta. lisäsi koulupiirejä niin, että mukaan tulivat Tavinsalmi, Pulkonkoski ja Pohjois-Haatala, 1918-1927: Sisällissota ja kyliä eroaa ja vuonna 1925 Petsamo. Maaningasta haluttiin myös oma käräjä- Ajat itsenäistymisen jälkeen olivat Suomen si- kuntansa. Kunnallishallinnon harteilla oli sällissodan vuoksi poikkeukselliset. Suomen muun muassa yleisen kurin ja järjestyksen ni- sisällissota (kansalaissota, veljessota) oli osa missä uhkasakottaa juoppouden ja salaviinan ensimmäisen maailmansodan aiheuttamaa val- kaupan harjoittajia. tiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Vuonna 1906 kunta jaettiin kuuteen ää- Euroopassa. Maailmansota johti Venäjän kei- nestysalueeseen. Alueet olivat Haatala-Ta- sarikunnan hajoamiseen ja poliittiseen taiste- vinsalmi, Halola-Vianto-Jynkänniemi, luun vallasta sekä lopulta Venäjälläkin sisäl-

Kuntahallinnon historia 31 na 1934 vuokralautakuntien tehtävät siirrettiin asutuslautakunnille. Vuonna 1925 Maaningan kunta pieneni, sillä Pöljän kylä ja osa Hamulan kylää siir- tyivät osaksi Siilinjärveä, ja vuonna 1927 Jynkänniemen kylä Lapinlahden osaksi. Sen sijaan Varpasmaa oli liittynyt Maaninkaan 1905 oltuaan siihen saakka osa Pielavettä.

Tarkemmin ensimmäisten vuosikymmenten kun- nalliskokousten aikaansaannoksia on lueteltu Matti A Mykkäsen ja Pertti Sulasman kirjoittamassa Sata- vuotias Maaninka-kirjassa. Kirja yksilöi, miten kunnan peruspalvelut yksi kerrallaan luotiin, ja niitä vuosikymmen kerrallaan parannettiin ja kehitettiin.

1930-luku: Suuri lama ja Maaninka

Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua il- miötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajak- si. Pulavuodet 1930-34 olivat kuntatalou- delle erittäin vaikeat. Veroäyrin hinta nousi ja kunta velkaantui. Työttömiä oli vuonna 1931 yli 200, siksi valtuusto päätti kiireel- lisesti panna käyntiin työttömyystöitä kuten metsien puhdistushakkuita ja soiden raivausta. Esimerkiksi 45 hehtaarin Pappilansuo rai- Kuopion läänin vuoden 1892 kunnalliskalenterin sivu vattiin tuolloin pelloksi. 81 kertoo Maaningan pitäjän hallinnosta. Maatalous kärsi 1930-luvulle tultaessa eniten Maaningan suurimpana tulonlähteenä. Koko Suomen mittakaavassa velkaantumi- nen oli Maaningalla ilmiömäisen suurta. Yli lissotaan, jonka tuloksensa Venäjä romahti ja kolmasosa viljellystä maasta vaihtoi omista- Suomen suuriruhtinaskunta julistautui itse- jia pakkohuutokauppojen kautta. näiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917. Sisäi- Suurehkojen tilojen köyhtymiseen oli syyn- set jännitteet omistavan ja ei-omistavan vä- sä. Elintarvikepula ja rahanarvon lasku olivat estön välillä kärjistyivät niin, että muodostui aiheuttaneet ensin suhteellista rikastumista ja kaksi, aseistetuilla joukoilla varustautunutta taloudellisten suhteiden väärinarviointia. Yri- puolta, punaiset ja valkoiset. Kriisi huipentui tettiin pitää yllä korkeaa elintasoa, joka kä- vuoden 1918 sisällissotaan punaisten ja val- vi kuitenkin mahdottomaksi maatalouden koisten välillä. Sota päättyi valkoisten voit- kannattavuuden heikennettyä. Köyhtyminen toon, mutta sodan seurauksena maassa val- oli niin nopeaa, että vauraiden tilojen aikai- litsi vaikea pula elintarvikkeista ja vaatteista. semmin velattomat omistajat tulivat vajaassa Ne joutuivat säännösteltäviksi. kymmenessä vuodessa ylivelkaisiksi. Talou- Kunnanvaltuusto perusti erityisen elintar- dellinen romahdus tuli niin heille kuin pan- vikelautakunnan, joka hankki elintarvikkei- keillekin yllätyksenä. Tilat olivat taanneet ta kuntalaisille. Sota-ajan aiheuttaman puut- toisiaan ja velkakierre alkoi. Jotkut tilat oli teen lisäksi kuntaan levisi myös kulkutauti, kiinnitetty yli arvonsa. Maatalouden tuotteil- espanjankuume, joka vaati viranomaisten la ei ollut hintaa ja kansalaisilla ei ollut riit- toimenpiteitä. tävästi ostovoimaa. Valtio oli taloudellisissa Kunnallinen toiminta alkoi päästä vauhtiin vaikeuksissa, niin myös kunnat. ja vuonna 1919 valtuusto päätti jakaa kun- Pankkien tai uusien omistajien haltuun nan kahteen vuokralautakuntapiiriin, itäi- joutuivat muun muassa Vainikkala, Talashar- seen ja läntiseen. Lautakunnan tehtävänä oli ju, Ikälä, Kinnula, Tervaranta, Salmenniemi, vuokranantajan ja vuokralaisen välisten rii- Tuhkala ja Petäjämäki. tojen käsittely ja sovittelu torpan, lampuotiti- Vuonna 1932 Maaningan kunnan veroista lan ja mäkitupa-alueen vuokrauksessa. Lisäksi yli kolmannes jäi saamatta. Veroäyri oli tuol- lautakunta valvoi vuokralaisen etuja vuokra- loin 14. Äyrimäärä laski myös vuonna 1933 sopimusta tehtäessä ja rekisteröitäessä. Vuon- ja ulosottoon jäi kolmannes. Vuoden 1935

32 Maaningan Pitäjäkirja lopussa Maaningalla oli verorästejä perimät- tä liki puoli miljoonaa markkaa, joka taas oli liki puolet verotuksella koottavasta sum- masta. Vuoden 1936 kunnalliskertomukses- sa todettaankin, että pula-ajan johdosta joutui huomattava määrä työväkeä siirtymään muihin kuntiin. Pula-ajan rästejä Maaningan kunta joutui perimään koko 1930-luvun.

1939-1959: Sotavuodet ja jälleenrakennus

Talvi- ja jatkosodan vuodet 1939-44 olivat rankkoja. Kansanhuoltolautakunta valittiin vuonna 1939 hoitamaan sota-ajan aiheut- Taavetti Hoff renin Työvoiman ilmoittautumis- tamaa säännöstelyä. Myös sosiaalinen vas- kirja, pidettävä aina mukana, sillä valmiuslain tuuntunto heräsi kaikissa kansalaispiireissä. mukaisissa poikkeusoloissa, esimerkiksi so- Kunta päätti vuonna 1940 taata aseveljien dan aikana Suomessa asuvilla 17–65-vuotiail- tarvitsemat rakennuslainat. Myöhemmin la henkilöillä on työvelvollisuus. kunta sekä yhteisöt ja yksityiset maanomis- tajat luovuttivat maistaan kohtuuhinnalla rakennus- ja asuntotontteja rintamamiehille. Vuoteen 1946 mennessä oli 54 perhettä pääs- syt oman kodin omistajaksi. Kunnankirjuri Eero Huittinen oli juu- telmä purettiin. Vuoden 1952 XV olympia- ri aloittanut tehtävässään vuonna 1938, kun kisojen järjestäminen Helsingissä ennätyk- sota alkoi. Hän lähti sotaan ja sijaisena toi- sellisen suurina osoittivat maan alkaneen mi muun muassa Kyllikki Starck, Maaningan vakiinnuttaa asemansa. Osuuskassan tuleva johtaja. Huittinen oli vuo- Kunnallinen rakennustoiminta pääsi Maa- det 1938-49 kunnankirjurina ja kunnallislain ningalla rakennustarvikkeiden niukkuuden muutoksen myötä hänet nimitettiin kunnan- takia käyntiin vasta vuonna 1947, jonka jäl- johtajaksi, jota tehtävää hän hoiti 1949-55. keen kunnan kiinteistöjä korjattiin, rakennet- Rauhan hintana oli Karjalan menetys. Kar- tiin 1949 kirkonkylälle terveystalo ja Poh- jalaiset heimoveljet menettivät kotinsa ja jou- jois-Haatalaan kansakoulu, 1950 paloasema tuivat asettumaan lähes tyhjin käsin uusille ja vuonna 1952 Patamäen kansakoulu. kotiseuduilleen, Maaningalle heitä sijoittui Sota-ajan jälkeinen tärkein päätös lienee ol- kaikkiaan 1 140 henkeä. Talvisodan jälkeen lut kunnan liittyminen Pohjois-Savon Voima vuonna 1940 siirrettiin Maaningalle Pälkjär- Oy:öön vuonna 1946. Suuri osa Maaninkaa ven kuntalaisia ja jatkosodan aikana vuonna sähköistettiin 1949-50. Seuraavan vuosikym- 1944 ja sen jälkeen Salmin kuntalaisia. Vuo- menen puolivälissä siirryttiin käsivälitteisistä den 1951 loppuun mennessä oli siirtoväen ja puhelinkeskuksista automaattikeskuksiin. Pu- rintamamiesten asuttamista varten muodos- helunvälittäjien ammattikunta katosi. tettu 123 viljelystilaa, 74 asuntoviljelystilaa, Suomalainen maaseutu ja -talous kehittyi- 44 asuntotilaa ja 14 asuntotonttia sekä lisä- vät vauhdilla. Vuosien 1948-67 välillä suo- maa-alueita 41, pinta-alaltaan yhteensä noin men maatalousomaisuus lisääntyi 3,5-ker- 6 500 hehtaaria. Sotien jälkeinen asukasmää- taiseksi. Kun hintojen nousu eliminoidaan, rä Maaningalla oli huipussaan vuonna 1949, nousu oli puolitoistakertainen. jolloin asukkaita oli 7 800. Maataloudessa rationalisoitiin ja tuottavuus nousi. Peltoja raivattiin, ojia kaivettiin, salaoji- Sotavuosista ja siirtolaisten vaikutuksesta kerrotaan tettiin ja uusia navettoja sekä Maaningalla eri- tarkemmin erillisessä luvussaan tässä kirjassa. tyisesti myös sikaloita rakennettiin. Maaninka sai oman sivutoimisen kunnan maatalousneu- 1950-luvulla sodanjälkeinen Suomi alkoi jo vojan Ferd. Koistisen, josta syksyllä 1952 tuli päästä jaloilleen. Sotakorvaukset Neuvosto- myös asutuslautakunnan puheenjohtaja. liitolle saatiin maksetuiksi. Sotakorvausteol- Vuonna 1951 kunnallisvaaleissa alkoi lisuus alkoi rakentaa muutoinkin menestyk- Maaningalla myös agronomi Matti A Myk- sellistä idänkauppaa. Kansainvälinen asema käsen monikymmenvuotinen kunnan histo- vahvistui ja talouselämän säännöstelyjärjes- rian merkittävin valtuustoura.

Kuntahallinnon historia 33 Sisäasiainminis- teriön kirje Maa- ningan kun- nanvaakunan vahvistamisesta 17.12.1952.

Olympiavuonna 1952 Maaningan kunta sai oman 1960-69: Kuntajakoehdotuksia ja vaakunan, jota virallisesti kuvattiin näin: ”Mustassa kyläliitoksia kentässä kultapalkki, jossa kolme mustaa punava- ruksista seisovaa sorsaa hirsittäin.” 1960-luvun puolivälissä ponnahti ensim- mäistä kertaa esille kuntauudistus, joka sit- Viljelijöiden työtulo nousi 1950-luvun alussa, temmin palasi säännöllisesti keskusteluun kun kustannuksia maataloudessa saatiin alen- muutaman vuoden välein. Vaikeimpina ai- netuksi ja tuottajahintoja parannetuksi erilais- koina uskottiin, että kuntaliitokset ratkai- ten vakauttamistoimien avulla. Kun valtaosa sevat pienten kuntien ongelmat. Vuoden metsäkaupoista tehtiin hankintakauppoina, 1967 alussa säädettiin Laki eräistä toimen- merkitsi se liki kaikille Maaningankin työi- piteistä kunnallisen jaotuksen ja kuntien yh- käisille miehille talvella metsätöitä. Yksityis- teistoiminnan kehittämisessä. Maaningan ten metsänomistajien kantohintatulot nou- kunta esitettiin jaettavaksi Pielaveden, La- sivat silloin koko maassa noin 35 miljardiin pinlahden, Siilinjärven ja Karttulan kuntien silloiseen markkaan. Näitä metsätiloja käy- kesken. Kuntalaiset vastustivat sitä jyrkäs- tettiin ennen näkemättömässä määrin uuteen ti ja Matti A Mykkänen jätti asiasta eriävän koneistukseen tiloilla ja myös autojen ostoon. mielipiteen.

34 Maaningan Pitäjäkirja Maaningan jakamisesta luovuttiin, mutta Vuosikymmenen puolivälissä herättiin huomaa- Maaninka olisi itse ollut valmis mieluummin maan, että kuntaa ei voida kehittää pelkästään maa- laajentumaan, jotta kunnan väkiluku olisi talouden varassa. Maatalous voimaperäisyydestään saatu nousuun. Se ehdotti alueeseensa liitet- ja elinvoimastaan huolimatta ei pysty luomaan uu- täväksi osia Kuopion maalaiskunnasta, ku- sia työpaikkoja ja pitämään väestöä alueella. Teolli- ten Lamperilan ja Hirvilahden. Lopullisessa suuden avainsana on pienteollisuus. Tarvitaan tont- ehdotuksessa esitettiin Maaningan liittämis- teja ja myyvää markkinointia. Työpaikkoja syntyy, tä Siilinjärveen. kun vapaata ja rakennuskelpoista maata rakennetul- Asia oli siis ensimmäisen kerran esillä jo la kunnallistekniikalla riittää. Kunta voi rakentaa myös vuonna 1967. Molemmat kunnat vastus- toimitiloja. tivat, mutta esittivät yhteistoiminta-alueen perustamista. Kunnanhallitus teki ensimmäisen elinkei- Niin kävi. Yhteistoiminta alkoi vuoden nojen kehittämisohjelmansa. Kehittämisoh- 1972 huhtikuun alussa, kun Maaningan jelman kaksi pääasiaa olivat työttömyyden kunta muodosti Siilinjärven kunnan kanssa poistaminen uusia työpaikkoja luomalla ja terveyskeskuskuntainliiton voimaantulleen elinkeinorakenteen monipuolistaminen. kansanterveyslain toteuttamiseksi. Siilinjär- Vuonna 1976 Maaninka sai ensimmäi- vi rakensi terveyskeskuksen ja vuodeosaston sen elinkeinoasiamiehensä, Itä-Suomen ins- Siilinjärvelle. Kunnanlääkärin virkatalo, jos- tituutin tutkijan Seppo Pyyhtisen Mikkelis- sa oli vastaanotto ja lääkärin asunto, valmis- tä. Hän huolestui nuorison poismuutosta ja tui vuoden 1967 alussa. Maaningan vanhus- esitti keskustaajaman palvelujen kehittämis- tentalo Päivilä valmistui keväällä 1965, siinä tä. Samaa esittivät kaikki Pyyhtisen jälkeen oli kolme kaksiota ja 12 yksiötä. tulleet elinkeinoasiamiehet, mutta he lisäsi- Kirkonkylän keskusta sai rakennuskaavan vät siihen satsaukset uusien yrittäjien, lähin- vuonna 1968. Se oli suunniteltu 1 200 asuk- nä maatalouden liitännäiselinkeinojen, saa- kaan tarpeisiin, mikä osoittautui vuosikym- miseksi kuntaan. menten kuluessa oikeaksi arvioksi. Vuoden Vuosikymmenen alkupuolella maailmaa 2013 lopussa oli kirkonkylällä 1 127 asukasta. vavisutti öljykriisi. Lähi-idän sodan puhkea- Vuonna 1965 palasi vuonna 1927 Lapin- misen jälkeen päättivät useat arabimaat po- lahteen liittynyt Jynkänniemi takaisin Maa- liittisena painostuskeinona vuonna 1973 ningan osaksi. Valtioneuvosto puolsi kyläläis- vähentää öljyntuotantoaan 25 prosenttia. Li- ten ja kunnan hakemusta. säksi raakaöljyn hintaan tehtiin rajuja ko- rotuksia. Öljyriippuvaisessa Suomessa se 1970-79: Rakentamisen vuosikymmen aiheutti pelkoa öljyn loppumisesta. Valtio teki ensimmäisen energiansäästöohjelmansa. 1970-luvun alussa kunta alkoi kehittyä hui- Maaningalla öljypula uhkasi sulkea kirkon min harppauksin. Yhtenä välineenä oli pit- ovet, kun lämmityskustannukset nousivat. kän tähtäimen suunnittelu; kunta aloitti vii- sivuotissuunnitelmien teon, joka päivitettiin Kesällä 1974 satoi kuusi viikkoa yhteen menoon, vuosittain. Kuntalaiset saivat kyläkokouksis- mikä aiheutti maanviljelykselle suuria tappioita. sa esittää toiveitaan. Aluksi keskityttiin palveluiden ja kunnallistekniikan rakentami- Maaninkahenkisyys oli korkealla, sillä maa- seen, myöhemmin myös strategioihin. ja kotitalousnaiset esittelivät Huiluuruppee- Kuntataloudella meni hyvin. Elettiin pal- milla 1974 Maaninka-puvun, maahenkises- velujen kasvattamisen vuosia, ja valtiovalta ti vihreän, valkoisella pellavapuserolla. Titvi kannusti rahallisesti valtionapujen muodossa. Ikäheimo oli samoilla Huiluilla esittelemässä Palvelujen toteuttamiseksi perustettiin suu- taidetekstiilejään, hänestä tuli sittemmin kuu- ri määrä virkoja, myös lautakuntien määrä lu tekstiilitaiteilija maailmalla. oli valtaisa. 1990-luvun säästöpaineissa niis- Vuosikymmenen puoliväliin tultaessa tä suurin osa lakkautettiin tai siirrettiin osak- Maaningan taloustilanne muuttui. Tervey- si jotain toista lautakuntaa. denhuollon kuntainliittojen maksuosuudet Siilinjärvi ja Maaninka olivat hyviä naa- yllättivät kasvullaan, eikä kunta voinut kehi- pureita ja näkivät yhteistyön olevan talou- tykseen vaikuttaa. Esimerkiksi KYSin käyttö- dellisesti järkevää. Kansanterveystyön kun- menoihin tuli nousua 38 prosenttia. Maanin- tainliiton lisäksi alettiin kehittää muitakin gan putoaminen toiseen kantokykyluokkaan yhteistyömuotoja. Vuonna 1975 Siilinjär- vuonna 1976 karsi valtionapuja. vi ja Maaninka perustivat yhteisen oikeusa- putoimiston, sillä voimaan tuli laki yleisestä oikeusaputoiminnasta.

Kuntahallinnon historia 35 Kinnulanlahden Myhkyri.

Kuntien kantokykyluokituksella vahvistettiin valtion vin, ja esimerkiksi Käärmelahden Repoharju ja kuntien välinen kustannusjako. Heikoimmat kun- on pohjavesialuetta. Ennen käyttösuunnitel- nat sijoitettiin ensimmäiseen luokkaan, ja ne saivat man vahvistamista oli laadittava osayleiskaa- suurimmat valtionavut. va, jotta kunta sai sananvaltaa alueen käytös- sä. Kunnan, yrittäjien ja naapureiden intressit Vuonna 1977 velkamäärä oli 950 markkaa eivät aina kohdanneet. Myhkyrin soranoton asukasta kohden, työttömyys kasvoi ja vero- oikeutuksesta riideltiin toistakymmentä vuot- tulojen kasvu pysähtyi. Maaningalla oli 12,2 ta korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Lop- prosenttia työikäisistä työttömänä vuonna putulokseksi jäi huonosti maisemoitu soran- 1978. Kunta satsasi 200 000 markkaa työl- ottoalue Myhkyrin maaperään. listämistöihin, valtio osallistui kustannuksiin Veroäyri nostettiin 17:ään vuoden 1979 130 000 markalla. alussa. Suurin menoerä oli sivistystoimen Tilanne vaati tekoja ja niinpä Maaninka menot, 38 prosenttia kaikista kuluista. Myös pyrki takaisin ensimmäiseen kantokykyluok- tekninen toimi kasvatti kulujaan rakennus- kaan perusteena voimakas muuttoliike sekä hankkeiden seurauksena. alhainen teollisuusaste ja väestön tulotaso. 1978 muuttui yleisten töiden lautakunta Kuopioon verrattuna maaninkalaisten tulota- tekniseksi lautakunnaksi. so oli kolmanneksen vähemmän ja koko val- Rakentaminen oli kehittyvässä kunnassa takuntaan nähden puolet vähemmän. 1970-luvulla vilkasta. Vuonna 1976 tehtiin Maaninkalaisten lähetystö kävi sisäasiain- kirkonkylän jätevesipuhdistamon laajennus ministeri Eino Uusitalon luona joulukuussa Keskisaaren Pajuniemeen, samana keväänä 1978 vauhdittamassa kantokykyluokkatoi- valmistui vanhainkoti Ollinniemi 55 vanhuk- vettaan. Lähetystöön kuuluivat kunnanjohta- selle. Siinä toteutui vuosikymmenten tavoite ja Pertti Sulasma, Matti A Mykkänen, Alek- ja se oli kunnan siihen mennessä suurin rasi Petjala ja Erkki Zacheus. Uusitalo puolsi kennushanke. Myös paloasemaa laajennettiin, esitystä, mutta valtioneuvoston päätöksellä tehtiin kansalaiskoulu ja pääkirjasto. Ham- Maaninka jäi toiseen kantokykyluokkaan. maslääkärintalo ja eläinlääkärintalo valmis- Vuosikymmenen lopulla alettiin kiinnit- tuivat vuonna 1979. tää huomiota myös maisemallisiin arvoihin ja ympäristöasioihin. Maaninka teki kymme- Eläinlääkintähuolto nien hehtaarien soraharjujen käyttösuunni- telman, jotta soranotto tapahtuisi hallitusti ja Kunnaneläinlääkärin virka perustettiin vuonna ympäristönäkökohdat huomioiden. Maanin- 1952. Ensimmäinen viranhaltija oli Seppo Haara- ka-Siilinjärvi -sora-alue on maakunnan mitta- nen. Vuodesta 1998 alkaen Maaningalla oli Siilin-

36 Maaningan Pitäjäkirja järven kunnan kanssa sopimus eläinlääkäripäivys- sen listalla esitys pienoisuimahallin rakentamises- tyksestä Maaningan ja Siilinjärven alueella. Vuoden ta kirkonkylälle. Sen koommin ei asiasta kuitenkaan 2001 alussa sopimus laajeni niin, että mukaan tu- puhuttu. li myös Kuopio. Vuonna 1982 alettiin puuhata maakunnallisia 1.1.2011 alkaen solmittiin Juankosken, Nilsiän, matkailupaketteja sisältäen kesäteatterin ja esimer- Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Sii- kiksi Korkeakoski-käynnin. linjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien kes- Kymmenen vuoden päästä palattiin taas lähtö- ken sopimus ympäristöterveydenhuollon yhteis- ruutuun. Vuonna 1987 pantiin alkuun Korkeakos- toiminta-alueen muodostamisesta. Se on edelleen ki-matkailuprojekti yhteistyössä lääninhallituksen, voimassa. Sopimuksen piiriin kuuluvat elintarvike- seutukaavaliiton ja maakuntaliiton kanssa. Vuon- valvonta, eläinlääkintähuolto sekä eläinsuojelu ja na 1988 se muuttui Maaninka-projektiksi. Tavoit- eläintautivalvonta, terveydensuojelun valvonta, tuo- teena oli kehittää Korkeakosken ja Tuovilanlahden teturvallisuusvalvonta, kemikaalivalvonta, tupakka- alueesta valtakunnallisesti merkittävä matkailukoh- valvonta ja nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta. de. Visiot olivat jättimäiset: 100 000 kävijää vuodessa, 20 työpaikkaa ja 10 miljoonan vuotuiset tu- Ensimmäiset suunnitelmat virasto-monitoi- lot! KV-Konsultointi Ky palkattiin käytännön työhön. mitalohankkeesta esitettiin jo 1970-luvun lo- Loppuraportissaan se totesi hämmentävästi, että pulla, hankkeen toteutusvuosiksi kaavailtiin kunnan tulee ensin keksiä liikeidea, jonka pohjal- vuosia 1982-84. Urheilutalo valmistui 1984. ta se lähtee edistämään julkisia matkailupalveluja. Yhteisöt ja yksityisetkin rakensivat. Säh- Muuta kehitystä varten on perustettava kehitysyh- köurakoitsija Martti Tissarin rakennuttama tiö, joka keskittyy yrityspohjaisten matkailupalveluja omistama liiketalo valmistui linja-autojen luomiseen. aseman viereen vuonna 1979. Siihen muut- Niinpä perustettiin Kehitysyhtiö Maaningan Mat- ti muutamia liikkeitä, metsänhoitoyhdis- kailu Oy. Se pyrki löytämään yrityksiä kuntaan. Pe- tys, maataloustuottajat, maatalousseura ja rustajina olivat kunnan lisäksi SRV-Viitoset Oy, Lu- Hankkija. Yritteliäisyys kasvoi muutenkin, jabetoni, Pirunpesä Oy ja Martti Tissari. sillä viisi vuotta jatkunut Maaningan kaup- Vuonna 1990 KV-Konsultointi Oy ideoi Maanin- pojen lauantainen kiinnipito päättyi vuonna gan Matkailulle vetonaulan: Siinä hahmoteltiin lei- 1979 lopulla, kun Kuopion Osuuskauppa li- rintäaluetta Ahkiolahteen, suunniteltiin ulkoilureit- pesi rivistä eikä halunnut pitää uutta kauppa- tejä, kesämökkivälitystä ja maatilamatkailua, koska kiinteistöään vajaakäytöllä, vaan alkoi pitää majoituspalveluja ei Maaningalla ollut ollenkaan. kauppaa auki myös lauantaisin. Ilmeisesti 90-luvun alun tiukka talous esti hankkeen etenemisen. Matkailu elinkeinona Seuraava yritys oli vuonna 1998, jolloin oli jälleen käynnissä yksi matkailunkehittämisohjelma. Maa- Alussa Maaningan matkailu ja turismi tarkoittivat ningasta oltiin tekemässä maaseutumatkailuelämys- keväisiä retkiä Korkeakoskelle. Niitä teki jo 1800-lu- ten ykköskohdetta Pohjois-Savossa vuoteen 2005 vulla kuopiolainen hienosto, joka purjehti hienoilla mennessä. Oli hoksattu, että suuren turistirysän ide- valkokylkisillä sisävesilaivoilla Tuovilanlahden laitu- oinnin sijasta tulisi kehittää nykyisiä houkuttimia. Se riin ja sieltä käveli Korkeakoskelle. 1950-60-luvul- vaati tiivistä yrittäjä- ja kuntapohjaista yhteistyören- la Korkeakoski oli suosittu koululaisten kevätretkien gasta, joka tarkoitti yhdistettäväksi maaseudun elä- kohde. Toukokuussa 1979 Kuopion Matkailuyhdis- mysmatkailun erilaisia tuotteita ja niitä myös talvi- tys luovutti omistamansa Korkeakosken Maanin- aikaan, kalastusmatkailulle olisi sopiva ympäristö gan kunnalle, alueen pinta-ala oli kaikkineen 10,93 Maaninkajärvellä ja Viannankoskella. ”Kenties myös hehtaaria. Kasino kannattaisi hyödyntää”, arvioitiin. Vuosikymmenien aikana on Maaningalle perus- Vuonna 2007 Viantaan laadittiin yleiskaava mat- tettu useita matkailuprojekteja, mutta tulokset ovat kailualueelle, kun se ensimmäisen kerran oli esil- laihoja. Konsulttien loppuraportit mukailevat toi- lä lähes 20 vuotta aiemmin, mutta matkailuhank- siaan, vaikka vuosikymmen olisi välissä. keeseen ei löytynyt toteuttajaa. Siihen lienee Varsinaiseksi elinkeinoksi matkailu hoksattiin vaikuttanut epävakaaksi muuttunut markkina- ja vuonna 1979, jolloin Maaninka liittyi matkailun taloustilanne. markkinoinnin yhteistoimintaan Kuopion ympäris- tökuntien kanssa. Kunta kutsui matkailun ja elin- Sekä Maaninka-Seura että yksityinen yrittäjä yritti- keinoelämän asiantuntijoita kylään ja ensimmäisen vät saada upeaa perinteikästä Vanhaa Pappilaa mat- ideariihen tuloksia oli perustaa uusi ravintola kir- kailukäyttöön 1980-luvulla, mutta talo olisi vaatinut kolle, laivayhteys Kupinniemen kautta Tuovilanlah- niin suuria korjausinvestointeja, että riskiä ei kukaan teen ja rakentaa ”kahvion tapainen” Korkeakoskelle. hirvinnyt ottaa. Tavinsalmen koululla oli yksityinen Liekö matkailullinenkin näkökohta ollut päättäjillä matkailuyritys jonkin aikaa, ja se viritteli yhteistyötä mielessä, kun samana vuonna oli kunnanhallituk- myös Vanhan Pappilan kanssa.

Kuntahallinnon historia 37 Havainnekuva Viannankoskelle kaavaillusta matkailualueesta; motelli, uimaranta, rantasauna, pienoisgolfrata ja vuokramökit olisivat suunnitelman mukaan elävöittäneet perinteistä rikkaan koskialueen uudelle vuosituhannelle.

Tuovilanlahden ja kirkonkylän matkustajakodit 1980-89: Palvelujen kasvattamisen toki majoittivat matkaajia 1930-60-luvuilla, mutta vuosikymmen niiden lopetettua seuraaja Maaningan Helmi aloitti vasta 2008 kirkonkylällä. 1970-luvulla kunnat pystyivät valtionapujen Muutamia mökkivuokraajia kunnassa on. Mie- turvin nostamaan kuntien palvelutasoa, mut- lenkiintoinen episodi on Sauli Piispasen matkai- ta 1980-luvulla se latu oli hiihdetty loppuun. luhankkeet 1970-luvulla. Matkailu-Maaninka Oy Kunnanhallituksen puheenjohtaja Veikko suunnitteli 1973 Myhkyriin lomakeskusta hotellei- Parviainen täytti 60 vuotta vuonna 1981 ja neen ja lomamökkeineen, ja sai sille valtuuston siu- laati syntymäpäivähaastattelussaan vuosi- nauksenkin. Yrittäjä joutui kuitenkin napit vastakkain kymmenen suuntaviivat. naapureiden ja sikalanomistajien kanssa, jotka eivät ”1950-60-luvuilla kunnan suurimmat in- pitäneet ajatuksesta. Vuosien riitelyn jälkeen yrittä- vestoinnit olivat kyläkoulut, 1970-luvulla to- jä luopui, sillä oli turha yrittää yhdistää turismia ja teutettiin sosiaalisia palveluja. Nyt on aika lietelannan levitystä. Tuolloin lietelannan levitystä siirtyä sosiaali- ja terveyspalvelukeskeisyy- ei vielä ollut rajoitettu mitenkään, ja rantapeltojen destä tuotantoelämän kehittämiseen kunnan läheisten vesistöjen kalojenkin väitettiin haisevan ja verotulojen lisäämiseksi. Se on 80-luvun tär- maistuvan ”sille itselleen”. Piispanen rakensi Myh- kein tavoite.” kyriin kuitenkin kalankasvattamon 1982, vaikka sitä Uusi aluepoliittinen tukialuejako astui voi- vastustettiin. Yrittäjä omisti pitkään myös Löytynlo- maan joulukuussa 1981. Kehitysalueet jaet- hen kalanviljelylaitoksen Tuovilanlahdessa. tiin A- ja B-vyöhykkeisiin, Maaninka jäi Ei matkailuelinkeinolle oltu suopeita Haatalassa- edelleen B-vyöhykkeeseen. Maaninka olisi kaan. Sinnekin Piispanen yritti Kupinniemeen mök- halunnut erityiskunnaksi, jotta 2B-tukialueen ki- ja leirintäaluetta, mutta kyläläiset kirjelmöivät. suomia tukimääriä noudatettaisiin sen osalta Se häiritsi heidän elämäänsä ja elinkeinoaan. 1979 täysimääräisenä. Kupinniemi siirtyi Terho ja Kaija Närevaaralle, jotka ”Räikeä vääryys”, kihisi elinkeinoasiamies aloittivat siellä korjaamotoimintansa. Se ei häirinnyt. Veli Nykänen. ”On käsittämätöntä, että Maa- Mitään näkyvää matkailuvetonaulaa ei Maa- ninka, joka on pudonnut seutukaavaliiton ningalla ole tähän päivään mennessä syntynyt. mittaamassa alueellisessa kehittyneisyydessä Maaningan monet mahdollisuudet ovat jääneet viidenneksi heikoimmaksi kunnaksi, on ke- hyödyntämättä. hitysaluejaossa asetettu selvästi sitä kehitty-

38 Maaningan Pitäjäkirja Mitäs nyt tehdään, tuumi 9.6.1982 Pentti Karppinen Viitakummuntiellä – kesärenkaat alla ja lunta maassa.

neempiä Pielavettä ja Keitelettä huonompaan että TVL vastusti tieliittymän rakentamista, asemaan. Maaningan kanssa tasaveroisiksi mutta myöntyi, kun muuta teollisuusalueeksi on katsottu muun muassa teollistuneemmat sopivaa maata ei kylällä ollut. Yleisesti kun- Lapinlahti, Leppävirta ja Iisalmi. Tietenkin tapäättäjiä askarrutti yritystoimintaan sovel- yritykset valitsevat sijoituspaikakseen kol- tuvien tilojen puute, mutta ratkaisua ei löyty- manneksen enemmän tukea saavan kunnan.” nyt vielä 1980-luvulla.

Lohja Oy:n 1960-luvulla alkaneet kaivaukset Pul- 9.6.1982 satoi räntää ja lunta, senttikaupalla. konkoskella johtivat vuonna 1983 tulokseen: Dolo- miitti oli korkealaatuista. Pulkonkoski valikoitui Loh- Savon Kunnallispesulan sijaintipaikaksi kaa- jan koekaivausten kohteeksi historiansa perusteella. vailtiin vuonna 1981 Maaninkaa, mikä har- Perimätiedon mukaan Olavinlinnan rakentajat ha- millisesti ei toteutunut, sillä yritys on nyt Sii- kivat laastinsa Maaningan Pulkonkosken Kalkkisal- linjärvellä ja mittava työllistäjä jatkuvan mesta. Löydös ei kuitenkaan ollut riittävä teollisen kasvunsa vuoksi. Kahden muun yrityksen toiminnan aloittamiseksi. kanssa valtuusto hyväksyi tehtäväksi teollis- Kunta sen sijaan innostui malminetsinnästä ja tamissopimuksen ja lupasi rakentaa niille ti- lupasi vuonna 1979 jatkotutkimuksiin tai kaivostoi- lat. Ne eivät kuitenkaan saaneet toimintaan- mintaan johtavasta löydöstä 2000-3000 markkaa, sa kannattavaksi ja lopettivat parin vuoden ja korotti tarjousta vuonna 1981 niin, että onnekas sisällä. Sittemmin yrityksiä kävi aloittamassa etsijä saisi 200 000 markkaa tai omakotitalon Maa- ja lopettamassa, pysyviä toimijoita ei löyty- ningalta. Kaivosteknikko Hannu Sallinen otti näyt- nyt, vaikka kunta tilat tarjosikin. Pisimpään teitä vastaan maanantaisin kunnantalolla. Suuret toimi Suoja-Asu, joka parhaimmillaan työl- löydöt jäivät löytymättä, mutta Eino Pärnänen sai listi toistakymmentä paikkakuntalaista. valtakunnallisen malminetsintäpalkinnon omasta löydöksestään. Vuonna 1982 hallitusta ja valtuustoa puhutti tin- kaan, kuuluuko kunnan tehtäviin rakentaa ravinto- Maanhankintatoimikunta sai vuonna 1981 la kirkonkylälle. Sitä suunniteltiin Kiinteistö Oy Maa- tehtäväkseen neuvotella uudesta teollisuus- ningan Liikekeskukseen, johon oli tulossa myös alueesta kunnalle, entinen Pellonpään alueel- Kuopion Aluesäästöpankin Maaningan konttori. la oli jäänyt hankalasti asutuksen keskel- Puoltajien mukaan ravintola oli edellytys modernil- le. Uusi alue, Hämeensuo, toteutui kuitenkin le kirkonkylälle, ja palveluita ja matkailua piti kehit- vasta vuonna 1989 Sinisen tien taakse, syystä tää, jottei kunta kahlehdi väkilukunsa kasvua.

Kuntahallinnon historia 39 Sirkkaborg autioituneena vuonna 2008.

Kuntalaisia oli runsaasti kuuntelemassa kokous- valmistui. Samalla saatettiin rakennuskaava ta, jossa valtuusto lopulta hyväksyi hankkeen, vaik- vastaamaan tulevia tilanteita. Kaavassa oli ka Matti A Mykkänen sitä vahvoin perustein vastus- huoltoasemavaraus, tonttivaraus lämpökes- ti. Hän piti ravintolaa liian isona Maaningalle, jotta kukselle ja uimarannan aluevaraus urheilu yrittäjä saisi sen kannattavaksi. Maaninka saisi ra- talon rantaan. vintolasta oman Valconsa (valtion kuvaputkiteh- Ensimmäisen rantakaavansa Maaninka sai das), hän vertasi. Ravintola valmistui vuonna 1983. vuonna 1987. Siinä Keskisaareen ja Jouten- ”En vastustanut ravintolahanketta sinänsä, vaan niemeen tuli yhteensä 25 rantatonttia. Kunta edellytin, että ravintolahanke tulisi toteuttaa kunnan lisäsi jatkuvasti tonttimaavarantoaan. Vuon- myötävaikutuksella niin, että ravintolasta voisi tulla na 1983 se osti Kinnulanlahdesta rakennus- omilla tuotoillaan elävä. Alkoholiravintolan kustan- maata asuntotuotantoa varten, 1988 tehtiin nusten maksaminen kuuluu mielestäni vain ravinto- tonttimaakauppoja Viannassa ja seuraava- lan käyttäjille”, perusteli Mykkänen kantaansa. na vuonna Tavinsalmella ja Leinolanlahdes- Hänen näkemyksensä oli oikea. Kuninkaankar- sa. Asuntoalueille laadittiin kunnanhallituk- tanona, Tavinpyrstönä ja Kolmena Tavina toiminut- sen hyväksymä käyttösuunnitelma. Kunta ta ravintolaa yritti pyörittää yrittäjä toisensa jälkeen, osti myös Leppälahdelta seitsemän hehtaarin mutta kaikki luopuivat parin-kolmen vuoden jäl- rantatontin, Lemmenlehdon, jonne se kaavaili keen. Vuonna 2014 ravintola on tyhjillään, tiloissa luksustontteja. Lapsiperheille myytiin tontteja toiminut pankki ja sittemmin muut yritykset lopet- alennettuun hintaan, ja vuoden 1985 Huiluu- taneet, ja tilat on muutettu asunnoiksi. ruppeemilla houkuteltiin entisiä maaninka- laisia paluumuuttajiksi järjestämällä entisten Vuonna 1984 valmistui keskustan osayleis- maaninkalaisten tapaaminen. Peltolan alueen kaava, jossa korostettiin maisemallisia ar- tonttikysyntä oli vuosikymmenen lopulla ko- voja. Kaavan periaatteena oli taajaman kasvaa. Maaninka näkyi myös Savo Sinuksi vun rajaaminen rannan ja maantien väliin. -tempauksessa Helsingin Senaatintorilla. Osayleiskaavassa varauduttiin kevyen liiken- Urheilutalo valmistui joulukuussa 1984. teen väylän rakentamiseen maantien varteen. Sen kustannukset olivat huolestuttaneet Maaningan suojelukohteiksi määriteltiin päättäjiä, vaikka avustuksia saatiinkin. Ur- osayleiskaavassa vuonna 1985 Sirkkaborg, heilutalo näet nosti talousarvioesityksen lop- Honkala, ala-aste, Boreholm (vanha lääkä- pusumman 38,5 prosenttia edellisvuotta kor- rintalo), Viljamakasiini, Pohjois-Savon koeti- keammaksi. Enemmistövaltaa valtuustossa la ja Halolan työntekijöiden asunnot. yhden paikan turvin käyttänyt keskustan Vuonna 1986 kirkonkylän ilme uudistui, edustaja Veikko Parviainen summasi, että jos kun uusi liikenne- ja ympäristösuunnitelma taloa ei nyt rakenneta, se jää tekemättä!

40 Maaningan Pitäjäkirja Äänestys urheilutalon rakentamisesta on jäänyt läh- Kunta rakensi vuokra-asuntoja pitkin temättömästi kunnan silloisen nuoren taloussihtee- vuosikymmentä. Ensimmäinen vuokrarivi- rin, Sakari Timosen mieleen, sillä lokakuussa 2014 talo Hollipelto valmistui vuonna 1975, toi- hän kirjoittaa blogissaan näin: nen Haapakumpu 1979 ja kolmas, jonka ni- ”Kunnalla on oikeus tehdä tyhmiäkin päätöksiä, meksi jäi Vuokrarivitalo III, valmistui 1985. kunhan ne eivät ole laittomia. Kunnan yksin omistamat vuokrataloyhtiöt Näin sanoi vuonna 1983 Maaningan kunnanval- Asunto Oy Mutkapuisto ja Maaningan Vuok- tuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Matti A rahuoneistot Oy rakennuttivat kuusi vuokra- Mykkänen, kun valtuusto oli enemmistöllä päättä- talokokonaisuutta, joissa asuntoja on runsaat mässä hänen vastustamaansa liikuntatalohanketta. 60. Asunto Oy Mutkapuisto fuusioitiin vuon- Ajattelin silloin nuorena taloussihteerinä, että tuos- na 2009 ja kunnan kolme vuokrataloa 2013 sapa taisi tulla muistamisen arvoinen viisaus.” Maaningan Vuokrahuoneistot Oy:öön. Paloaseman rakentaminen oli viivästy- Urheilutalon rakentaminen aiheutti paineita nyt vuosi vuodelta rahapulan vuoksi. Han- veroäyrin hintaan, ja muun muassa alueläm- ke urakkakilpailutettiin vuonna 1985, mutta pölaitoksen rakentaminen siirrettiin seuraa- toteutusta lykättiin tiukan talouden ja urak- valle suunnitelmakaudelle 1986-90, jolla jo kahintojen nousun vuoksi. Vuonna 1987 pa- olivat virastotalo, paloasema-keskusvarasto, loasema-keskusvarastoa esitettiin jaettavaksi vesihuoltosuunnitelman loppuun vienti, nel- kahdeksi erilliseksi hankkeeksi, mutta lopul- jäs vuokratalo ja kotiseutumuseo. ta rakennettiin kalustohalli. Uutta paloase- Energiatyöryhmä sai tehtäväkseen sel- maa ei tehty. vittää keskitettyyn kotimaista polttoainetta käyttävään lämmitysjärjestelmään siirtymis- Vuonna 1985 paljastettiin Matti A Mykkäsen muoto- tä, se edellyttäisi aluelämpökeskuksen raken- kuva. Se on kunnan valtuustosalin seinällä. Paljas- tamista. Vuonna 1985 tekninen lautakun- tustilaisuudessa Veikko Parviainen muistutti Mykkä- ta esitti hyväksyttäväksi kaukolämmityksen sen merkityksestä Maaningalle. ”Matti A Mykkäsen yleissuunnitelman lämmönlähteinä turve tai ura on vertaansa vailla. Kun kuntainliitot kehittyivät, hake. Eelis Raatikainen Maataloustuottajain Mykkänen oli laatimassa muun muassa keskussai- Maaningan yhdistyksen puheenjohtajana nä- raalakuntainliiton peruskirjaa. Kun 1970-luvun alus- ki, että energiapuun tehokas hyödyntäminen sa kuntauudistuslain myötä Maaninka oltiin vähällä eli hakkeen tuottaminen työllistäisi kuntalai- pyyhkäistä pois Suomen kartalta itsenäisenä kun- sia. Aluelämpökeskusta ei kuitenkaan raken- tana, oli Matti A Mykkänen läänin kuntauudistus- nettu, sillä vuoden 1991 lopussa Maaninka toimikunnassa. Työ oli kunnan ja maakunnan kan- liittyi Savon Voiman aluelämpöosakkaaksi. sanvaltaisuuden puolesta taistelemista. Valppaana 1980-luvulla rakentamisen kustannukset Mykkänen on seurannut, ettei pienen kylän palve- horjuttivat eniten kuntataloutta. Kunta jat- luita vaaranneta.” koi palvelurakentamista ja samalla työlli- Mykkänen lopetti kuntapolitiikassa vuonna 1988, syyttä edistäviä investointeja. Päiväkoti Me- samoihin aikoihin kuin Veikko Parviainenkin. Lähti- sikka valmistui vuonna 1980. Rakentamista äissanoissaan Mykkänen valoi uskoa uusiin valtuu- jahkailtiin pitkään, koska maalla oltiin to- tettuihin. ”Meillä on kaikki mahdollisuudet hyödyn- tuttu siihen, että lapset hoidetaan kotona tai tää suurten kasvukeskusten läheisyys, mikäli vain korkeintaan perhepäivähoidossa. Maaningan haluamme.” Vanhustentaloyhdistys rakennutti kehitys- Kunnanhallituksen peräsimeen talouden myrs- vammaisten vuokratalo Rajalan vanhusten- kyaallokkoon siirtyi Eelis Raatikainen vuonna 1987 talojen viereen vuonna 1983. Vanhusten nop- Veikko Parviaisen jälkeen. Valtuuston puheenjoh- patalot purettiin ja tilalle rakennettiin Viljami tajana aloitti Mikko Rönkä helmikuun alussa 1989 1999-2000. Maaningan Vanhustentaloyhdis- Mykkäsen jälkeen. Mykkäsen suuriin saappaisiin as- tys rakennutti/peruskorjasi uuden Päivilä-ko- tuessaan hän muistutti, että köyttä on vedettävä sa- konaisuuden, joka sisälsi kolme taloa, Pihla- maan suuntaan ja varottava, ettei pääse syntymään jakodin, Mäntykodin, vanhustenasunnot ja hirttosilmukoita. yhteistilat. Asunto-ohjelmassa oli määritelty tiet- Vuonna 1986 Maaninka teki tappiollisen ti- ty asuntomäärä rakennettavaksi vuosittain, linpäätöksen, vaikka edellisvuonna se oli ol- osa myös haja-asutusalueelle. Rakennusliike lut ylijäämäinen, rakentamisbuumi alkoi Esa Lainisen rakentama 15. rivitalo valmis- näkyä kunnan taloudessa. Kuntatarkasta- tui vuonna 1981, ensimmäinen oli valmistu- ja Juhani Nousiainen peilasi Maaningan ti- nut 1969. Rivitaloja rakensi myös Rakennus lannetta kunnallistalouden valtakunnallisiin ja Höyläys Pykäläinen Ky, jonka höylähallin piirteisiin ja totesi, että runsaat viisi prosent- kunta sittemmin osti keskusvarastokseen. tia arvioitua pienemmäksi jäävä verotulo-

Kuntahallinnon historia 41 Kunnankirjuri Eero Huit- tinen kanslisti Aune Ha- losen kanssa vanhan kunnantalon toimistos- sa vuonna 1939.

jen kasvu sekä valtionosuuksien vähennykset Kuntien velvoitteiden kasvun vuoksi oli esimerkiksi terveydenhuollon osalta aiheutta- vuosikymmenen lopulla perustettava 39 uut- vat noin 950 000 markan vajauksen vuoden ta virkaa, joista valtaosa sosiaalitoimeen. 1986 tuloihin talousarvioon verrattuna. Muutamia muita investointeja tehtiin pa- Vuonna 1987 lääninhallitus esitti sisä- kon edessä. Koska uusi tiedonvälityksen ai- asiainministeriölle 500 000 markan harkin- kakausi teki tuloaan, siirtyi kunta ATK-ai- nanvaraista avustusta perusteena Maaningan kaan vuonna 1986, jolloin kunnantalolle korkeat lainanhoitokulut. ”Tiukan talouden hankittiin ensimmäiset tietokonejärjestelmät. takia on kunnan investointeja jouduttu lyk- Budjettiin mahtui myös yksi NMT-puhelin, käämään”, oli toinen peruste. Kunta anoi joka maksoi 20 000 markkaa. Tekninen lau- miljoonaa, mutta lääninhallitus puolitti sen. takunta sai sen ihmeen käyttöönsä. Vaikka kunnalla pyyhki huonosti, asukkailla 1980-luvun loppua kohden Suomen ja ko- ei, sillä vuonna 1987 Maaningalla rakennet- ko maailman talous ylikuumeni. Pankkien tiin vilkkaammin kuin koskaan, rakennuslu- rahahanat olivat apposen auki kenelle vain, pia oli myönnetty syyskuun loppuun mennes- ja korot hipoivat pilviä. Tätä leväperäisyyttä sä jo 152. liekö ounastellut jo vuonna 1982 Keran alue- Uuden kunnantalon rakentaminen oli sil- johtaja Pentti Pöysälä, joka kauppakamarin ti edessä, oli kunnan taloustilanne mikä hy- seminaarissa Maaningalla otsikoi esitelmän- vänsä. Vanha kunnantalo oli käynyt ahtaaksi sä ”Rahassa löytyy”. Jo tuolloin Pöysälä pi- ja huonokuntoiseksi. Olihan se rakennettu jo ti hyvänä pienen ja keskisuuren teollisuuden vuonna 1920. Kunnantalon suunnittelu alkoi rahoitusnäkymiä. vuonna 1987, kun kunta osti Kulmalan tilan Maaningan jatkuvasti suurin ongelma oli vanhan kunnantalon takaa Liisa Rautahei- kuuluminen aluepoliittisesti 2B-vyöhykkee- molta. Seuraavana vuonna pidettiin suunnit- seen. Kunnanhallitus kääntyi vuonna 1987 telusta arkkitehtikilpailu. Sen voitti arkkiteh- maakuntaliiton puoleen ja pyysi sitä vaikutti Hannu Huttunen. Kunnantalon alustavat tamaan niin, että Maaninka määrättäisiin rakennuskustannukset olivat 14 miljoonaa kehitysaluepoliittiseksi erityisalueeksi, koska ja toteutusaikataulu 1991-92. Kun valtiova- maataloudesta väheni vuosittain 27-28 työ- rainministeri Erkki Liikanen kävi vierailulla paikkaa, eikä teollisia työpaikkoja tullut sa- vuonna 1988, sai hän mukaansa toiveita val- maa vauhtia. Se myös anoi valtioneuvostol- tion osallistumisesta kunnantalon rakentami- ta aluepoliittisen vyöhykejaon muuttamista seen tekemällä sinne virastoja, joita Maanin- 2B:stä 1B:hen. Kuntasuunnitelmassa todet- galla oli Pohjois-Savon kunnista vähiten. tiin, että nykyinen palvelutaso voidaan taata Kouluja peruskorjattiin, sillä säästöta- vain tehokkuutta lisäämällä. Investoinneissa voitteet eivät olleet vielä niin tiukkoja, et- on tyydyttävä vain välttämättömään. tä lakkautuksiin olisi ryhdytty, vaikka oppi- lasmäärät vähenivät. Vuonna 1988 alettiin Kotiseutumuseo oli jouduttu siirtämään kirkon ylä- suunnitella myös terveysaseman laajennus- kerrasta pois tupajumien vuoksi ja siirretty viljama- ta, mutta ylikuumentuneessa taloustilantees- kasiiniin 1980-luvun alussa. Esineistö oli lähtöisin sa urakkahinnat karkasivat pilviin. opettaja Liinu Pitkäsen arvokkaasta työstä Varpas-

42 Maaningan Pitäjäkirja maalla, jossa hän oli aloittanut vanhojen esinei- nes valtuutetuista, joskin valtuuston voima- den keräilyn jo vuonna 1912 Hulvin talosta siirret- suhteet säilyivät ennallaan. tyyn savupirttiin ja luovuttanut sittemmin esineistön Vuoden 1988 vaaleissa keskusta menetti kunnalle. Arvokas esineistö piti saada turvalliseen yksinkertaisen enemmistönsä. Silti 27 valtuu- paikkaan. Sellainen olisi ollut vanha lääkärintalo, tetusta 18 oli viljelijöitä. joka asetettiin Kuopion lääninhallituksen toimesta kahden vuoden toimenpide- ja purkukieltoon. Valtuustojen voimasuhteet Kaunis Venäjänsaarelta kirkonkylälle tuotu huvila oli tyhjillään. Hyvä ajatus ei kuitenkaan toteutunut, Kunnanvaltuutetut olivat ensimmäisinä vuosikym- sillä kotiseutumuseoksi muutos olisi tullut liian kal- meninä lähinnä kyläkuntansa edustajia. Puolueja- liiksi. Rakennus purettiin vuonna 1993. koa ei vielä ollut, vaikkakin selvä jako vasemmiston Kulttuuri- ja raittiussihteerinä kunnassa ollut Riit- ja oikeiston kesken. Vasta vuoden 1956 kunnallis- ta Kylänpää, nykyisin Suomen Kuvalehden toimitta- vaaleissa kaikki vaaliliitot olivat puolueiden mukai- ja, ehdotti vuonna 1982 kuntaan torpparimuseota sesti nimettyjä. Jukolaan tai Kalapurolle, jotta ne rakennukset olisi- Koska suurin osa kuntalaisista oli maatalouden vat välttyneet purkamiselta. Ehdotus ei saanut tuul- harjoittajia, on Maalaisliitto, myöhemmin Keskus- ta alleen. tapuolue ja nykyisin Suomen Keskusta, ollut jatku- Vuoden 1987 kotiseututeko oli kotiseutuarkiston vasti suurimpana valtuustoryhmänä. Vuoden 1960 perustaminen, jonne kuka tahansa saa tuoda talle- vaaleissa tuli mukaan Suomen Pientalonpoikien tettavaksi Maaninkaa koskevaa aineistoa. Siellä on puolue, ja sitä jatkoi Suomen Maaseudun Puolue. Maaningan henkinen ja aineellinen perinne, niin SMP päätyi konkurssiin 1990-luvun puolivälissä ja yksityishenkilöiden, yhteisöjen, yritysten ja seuro- sen raunioille rakentui uusi puolue Perussuomalai- jen kuin kunnankin. Se on mielenkiintoinen paikka set. Puolueella on ollut 2-4 valtuutettua joka val- kaikille historiasta kiinnostuneille. Arkisto on kun- tuustossa. Kokoomuksella oli vuosina 1957-72 yksi nantalon alakerrassa. edustaja valtuustossa ja sen jälkeen 2-3 valtuutettua kerrallaan. SDP:n kannatus on pysynyt 2-4 valtuute- Vuosikymmenen isoimpia investointeja oli tussa. Vasemmistoryhmä SKDL, sittemmin Vasem- vesihuollon järjestäminen. Kunnan vesihuol- misto, on saanut 2-3 edustajaa valtuustoon. Vuo- to saatiin kuntoon vuoden 1989 loppuun sina 1989-1992 ja 1993-1996 on valtuustossa ollut mennessä. Runkojohto vedettiin Maaninka- myös yksi sitoutumattomien edustaja. järven ympäri, jakelujohdot ulottuivat Tuo- vilanlahteen, Patamäkeen, Käänninniemeen Maaningan ainoan EU-edustajan, Mirja Ryy- ja Onkivedelle. Linjan Pihtisalmi-Ahkionlah- näsen, ura alkoi vuonna 1986, kun keskus- ti-Vianta-Tuovilanlahti rakentamisesta vasta- tapuolue asetti hänet eduskuntavaaliehdok- si valtio. Tavinsalmi-Haatala -osuus oli val- kaakseen. Ryynänen meni kirkkaasti läpi mistunut jo vuonna 1981. iskulauseella Yhteistyötä yli puoluerajojen Vuonna 1989 hallintoa alettiin kehittää maakunnan hyväksi. Vuonna 1988 Ryynänen Suomen Kunnallisliiton kuntakonsultointi- valittiin presidentin valitsijamieheksi, 1990 yksikön kanssa yhdessä. Veroäyri nousi 18 jälleen keskustan kansanedustajaksi, 1994 penniin, oltuaan 17 penniä 9 vuotta. Sen tii- keskustan varapuheenjohtajaksi ja 1995 hä- moilta pulpahti kuntaliitosajatus taas pin- net valittiin europarlamenttiin. Vuonna 1998 taan. Uutis-Jousen palstoilla keskusteltiin hän ei asettunut enää EU-ehdokkaaksi, vaan kunnan liittämisestä Siilinjärveen, koska ve- valittiin kansanedustajaksi. Hänestä kerro- ro- ja nimismiespiiri sekä terveydenhoito taan lisää erillisessä osiossa tässä kirjassa. ovat jo yhteisiä. Vuonna 1989 avautui ensimmäinen pank- Vuosikymmenen lopuksi Maaningan lippulaiva kiautomaatti Maaningan Osuuspankissa, sa- ja suurin työllistäjä Sinikiven meijeri ilmoitti, että moihin aikoihin Kuopion Kaapelitelevisio meijeri lopetetaan vuonna 1991, mutta se sai vie- alkoi laajentaa kaapelilähetystoimintansa lä vuoden jatkoajan ja lopetti 1992. Sinikivestä tu- Maaningan kuntaankin. li osa läänin kaikki meijeriosuuskunnat yhdistävää Poliittisissa voimasuhteissa tapahtui alueosuuskuntaa. 1980-luvulla liikettä. Kokoomus ja SMP li- Vielä 1985 Maaninka oli Kuopion Osuusmeije- säsivät kannatustaan. Kokoomuksen ääniha- rin alueen suurin maidontuottaja, tuotanto oli 16,5 ravaksi nousi Anna Tuovinen, joka vaikutti miljoonaa litraa. Lopettamispäätökseen lienee vai- monipuolisesti kunnan kehitykseen erityises- kuttanut se, että yli 65-vuotiailta tuottajilta poistet- ti asuntorakentamisessa, hän rakennutti usei- tiin 23,5 pennin lisä 30 000 maitolitraan asti. Siksi ta rivitaloja kirkonkylälle. Vuoden 1984 vaa- moni iäkäs ei jatkanut enää maidontuotantoa. leissa erityistä oli naisehdokkaiden määrä, Promilk myi rakennukset vuonna 1995 Martti joita oli 141:stä 40. Silloin vaihtui kolman- Tissarille ja Veikko Hyväriselle, jotka vuokraavat ti-

Kuntahallinnon historia 43 loja yritystoimintaan. Kunta osti Promilkiltä Siniki- nustöistä vastasi YIT-Yhtymä Oy, LV-töis- ven meijerin jätevesipuhdistamon purkujohtoineen tä LVI-Lappalainen Ky, IV-töistä Ilmapörssi ja noin kahden hehtaarin suuruisen maa-alueen se- Oy, kiinteistöautomaatiosta Atmostech Oy ja kä siihen liittyvän vesialueen. sähkötöistä Johdinsähkö Oy. Rakennusalan laman vuoksi työvoimaa oli runsaasti tarjol- 1990-99: Supistusten ja säästöjen la ja maaninkalaiset rakennusmiehet työllis- tyivät hyvin. vuosikymmen Kunnantalon rakentamispäätös syntyi 6.5.1991 valtuustossa selvin äänestyslukemin Suomen 1990-luvun alun lama oli talous- 20-7. Talon kustannusarvio oli ehtinyt nousta vaikutuksiltaan Suomen historian pahin ta- alustavasta 14 miljoonasta 24,6 miljoonaan, louskriisi, pahempi kuin 1930-luvun lama. mutta rakentamista ei haluttu, eikä yksinker- 1990-luvun laman aikana bruttokansantuo- taisesti enää voitu siirtää kustannusten edel- te laski 13 prosenttia ja työttömyys nou- leen nousemisen pelossa. si 3,5 prosentista 18,9:een. Rahan aggres- Talo valmistui marraskuussa 1992. Uu- siivinen myynti ja ulkomaisen luototuksen tis-Jousi otsikoi repäisevästi ”Puuhelmipeli vapautuminen innostivat yritykset ja yhtei- on vastaisku apatialle”. Arkkitehti Huttunen söt ottamaan valuuttaluottoja. Kun mark- määritteli talon olevan protesti 80-luvun vi- ka jouduttiin devalvoimaan, eivät lainanot- rastorakentamiselle. ”Suurin ongelma oli so- tajat enää selvinneet veloistaan. Yrityksiä ja peuttaa suuri rakennus pienen kirkonkylän pankkeja kaatui. Maaningalla päättyi Sääs- mittakaavaan. Siksi jaoin rakennuksen kol- töpankin taru vuonna 1992 ja se siirtyi 1993 meen blokkiin, joita yhdistää sisäkatu.” Postipankille. Siilinjärven asemakaava-arkkitehti Otto Valtion ja kuntien menoja leikattiin voi- Siippaisen mielestä puuverhouksen käyttö oli makkaasti, jotta valtion maksuvalmius oli- harkittu ratkaisu. Puu on materiaalina läm- si voitu taata. Tämä heikensi muun muassa min ja maalaishenkinen. Kuntalaiset sen si- kuntien sosiaalipalveluja. Lamavuosien jäl- jaan nurisivat: he pitivät taloa Maaningalle keen vuonna 1995 koottu Lipposen I halli- liian kalliina ja nimesivät sen pula-ajan mo- tus jatkoi tiukasti valtion menoja rajoittanut- numentiksi tai jopa navetaksi. ta talouspolitiikkaa. Harmillista oli, että rakentamispäätök- Vähitellen vuosikymmenen puolivälissä ta- sen jälkeen valtio päättikin lupauksensa vas- lous alkoi taas kasvaa. taisesti olla tulematta virastoineen Maanin- 1990-luvun alun lama oli lähinnä paikal- gan kunnantalon sille varattuun osaan. Tilat linen, Pohjoismaita ja niistä eniten Suomea saatiin kuitenkin vuokratuksi muiden yritys- koskettanut talouskriisi. Muualla maailmas- ten toimistokäyttöön. Talosta tuli liian iso, sa talous veti tavalliseen tapaan ja Suomi sai- ”mutta tehty mikä tehty ja nyt pulinat pois”, kin melko nopeasti etenkin vientivetoisen ta- tuskastui valtuuston puheenjohtaja Rönkä louskasvun käyntiin sen jälkeen, kun Suomen sormittelijoihin. paikalliset talousasiat oli saatu kuntoon. Vuoden lopussa kunnalla oli velkaa noin Maaningan kunnan viisivuotissuunnitel- 40 miljoonaa ja lainojen keskikorko oli 12 maan 1990-95 kirjattiin mittavimmat inves- prosenttia. toinnit ikinä, 46 miljoonaa. Suurimpana syy- ”Talosta koitunut velka voidaan hallitus- nä oli kunnantalon rakentamishanke. ti maksaa, mutta se edellyttää muutamaksi vuodeksi niukkaakin niukempaa budjettia ja Kunnantalon suunnittelusta pidetyn arkkitehtikil- muitakin leikkauksia kuin työntekijöiden lo- pailun voitti arkkitehti Hannu Huttunen suunnitel- marahat”, varoitteli kunnanjohtaja Sulasma. mallaan ”Puuhelmipeli”. Arkkitehdit kiittelivät kun- Kauan odotettu talo saatiin, mutta pienelle taa ennakkoluulottomuudesta, mutta kuntalaiset kunnalle velkataakka oli hirmuinen. Voi vain olivat hämmentyneitä. Entinen kodikas kunnanta- ihmetellä, miten suuriin säästötalkoisiin kun- lo vaihtuisi moderniin arkkitehtuuriin. ta joutui ja miten se onnistui niissä niin hyvin. Se edellytti koko organisaation ja toimin- Kunnantalon rakennusurakka oli urakka- tatapojen joutumista perusteelliseen syyniin. kilpailussa vuoden 1991 alussa. Kunta yrit- Säästöt jatkuivat useita vuosia. Hallinto- ti rauhoittaa neuvotteluasemiaan, eikä ker- kunnat saivat käskyn säästää käyttömenoissa tonut Uutis-Jousen toimittaja Matti Ihatsulle viisi prosenttia. Henkilöstön supistussuunni- tarjouksenantajien nimiä. Pimittäminen är- telma edellytti kuuden viran lakkauttamista sytti Ihatsua, joka kirpeästi moitti kuntaa lä- heti ja vuonna 1993 jo 10. Virkoja piti myös pinäkyvyyden puutteesta. Urakkasopimukset uudelleen järjestellä. Esimerkiksi maatalous- allekirjoitettiin toukokuussa 1991. Raken- ja lomalautakunnan sihteerien virat yhdis-

44 Maaningan Pitäjäkirja Maaningan uuden kunnantalon pienoismalli, ja sama kohde täysmittakaavassa.

tettiin. Muina säästämistoimina keskusteltiin Lakkautetut lautakunnat asukaslukuun nähden ylisuuren koulupiiri- Kotiseutulautakunta 1984 verkon supistamisesta ja kolmen koulun lak- Lomalautakunta 1992 kautuksesta. Vianta, Kurolanlahti, Haapa- Maatalouslautakunta 1992 mäki ja Tavinsalmi lakkautettiinkin parin Tielautakunta 1992 vuoden sisällä. Rakennuslautakunta 1992 Lisäksi päätettiin sekä lakkauttaa että yh- Palolautakunta 1992 distää lautakuntia. Elinkeinolautakunta ja Väestönsuojelulautakunta 1992 raittiuslautakunta lakkautettiin, koululau- Liikennelautakunta 1992 takunta muuttui koulutuslautakunnaksi, Koululautakunta 1992 kulttuurilautakunnan hoitoon siirtyivät kir- Nuorisolautakunta 1992 jastolautakunnan tehtävät, liikunta- ja nuo- Raittiuslautakunta 1992 risolautakunnasta tuli vapaa-ajanlautakunta, Kirjastolautakunta 1992 teknisen lautakunnan yhteyteen siirtyivät tie- Liikuntalautakunta 1992 ja liikennelautakunnan tehtävät, rakennus-, Elinkeinolautakunta 1992 palo- ja ympäristönsuojelulautakunta yhtyi- Kulttuurilautakunta 1996 vät ympäristölautakunnaksi ja maatalous- ja Tekninen lautakunta 1996 lomalautakunta yhdistyivät. Kunta alkoi pe- Vapaa-aikalautakunta 1996 riä terveyskeskusmaksua. Maaseutulautakunta 1996

Kuntahallinnon historia 45 Koulutuslautakunta 1997 Pitkän historian omaavalle Maaningalle on Ympäristölautakunta 1997 ihme, että sinne ei jo aiemmin ollut perus- Ympäristösuojelulautakunta 2000 tettu kotiseutuyhdistystä. Ensimmäinen ko- Sosiaalilautakunta 2009 Siiliset 1.1.2010 kous pidettiin 8.10.1992. Yhdistys oli Maa- ninka-Seuran alku. Se ryhtyi virkistämään Nykyisin toimivat lautakunnat kotiseutuhenkeä. Kunta myi 500 markalla Sivistyslautakunta Vanhan Pappilan Maaninka-Seuralle vuon- Tarkastuslautakunta na 1996 ehdolla, että se kuudessa vuodessa Keskusvaalilautakunta kunnostaa pappilan kotiseututaloksi. Seura Ympäristölautakunta aloitti pappilan kunnostuksen talkoovoimin vuonna 1997, mutta kun kustannukset oli- Leevi Mensosen useasti esittämä ehdotus val- sivat paisuneet satoihin tuhansiin eikä avus- tuuston ja kunnanhallituksen kokouspalkki- tuksia riittävästi saatu, tahtotila alkoi hiipua. oiden alentamisesta meni vihdoin läpi. Va- Vielä vuonna 1999 seuran silloinen puheen- paa-ajantiloista alettiin periä käyttömaksua. johtaja Hannu Kumpulainen toivoi kansan- Maaninka muutti virkansa kuntakohtaisek- liikettä Vanhan Pappilan kunnostuksen puo- si, eikä paikkakohtaiseksi, sillä oli ”havait- lesta ja samaa ajoi seuraavana vuonna Mirja tavissa jäykkyyttä siirtyä kuntaorganisaation Keinänen, sen vuoden puheenjohtaja. Hyvistä sisällä eri tehtäviin”. tarkoituksista huolimatta pappilaprojekti oli Yllättäen kunta teki hieman ylijäämäisen seuralle liian iso pala purtavaksi, ja vuonna tilinpäätöksen vuonna 1992, johon vaikutti 2000 seura palautti pappilan kunnalle. Kunta myös verotulojen 9,8 prosentin kasvu. Kun myi sen Risto Nietosjärven ja Sari Koskisen kunnat saivat 1.8.1992 alkaen ryhtyä kanta- yhtiölle. Heidänkään käsissään se ei noussut maan kiinteistöveroa, se tuotto korvasi vero- kukoistukseen, vaikka yritystä oli. Nykyisin äyrin korotuspaineet. Työttömyysaste oli kui- pappila on yksityisomistuksessa. tenkin korkea, 14,7. Vuonna 1992 Maaninkaa yritettiin saada osaksi Kuopion perustettavaa kihlakuntaa, Pohjois-Savon seutukaavaliitto oli käynnistänyt ky- Sinisentien kihlakuntaa, joka koostuisi Maa- lämaisemainventoinnin vuosikymmenen alussa. ningan, Siilinjärven, Pielaveden ja Keiteleen Sen yhteenveto mairitteli Maaninkaa. Maaninkajär- kunnista. Hanke tähtäsi koko valtion paikal- ven ympäristö on luetteloitu yhdeksi valtakunnalli- lishallinnon uudelleen organisointiin. Loppu- sesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. tuloksena Maaninka-Siilinjärvi-Kuopio muo- ”Maaninkajärven ympäristö on keskiaikaisen taus- dostivat yhden kihlakunnan. tansa, vanhojen ajalleen tyypillisten kanavien ja ai- Maaninka ei ollut kuulunut tähän saakka koinaan muuhun maakuntaan nähden edistyksel- mihinkään kuntien yhteistyöverkkoon, mut- lisen maataloutensa tähden kulttuuripiirteiltään ta 1990-luvun alussa se ryhtyi yhteistyöhön monipuolinen ja arvokas sekä muusta maakunnasta Kuopion keskusseudun kanssa. Markkinoin- poikkeava alue. Maaninka on vahvaa maatalousalu- tiin varattiin 100 000 markkaa. Mainosmark- etta, mutta ei luonnonoloiltaan ole kovin tyypillistä koja käytettiin asuinkuntamarkkinointiin Pohjois-Savoa. Laajat vesirajaan asti ulottuvat vilje- lehdissä ja paikallisradiossa Muuta maalle lykset ympäröivät lähes kauttaaltaan Maaninkajärveä. Maaningalle -iskulauseella. ”Tontit viedään Tiet myötäilevät rantoja järven kummallakin puolella. käsistä”, tuuletti kunnanjohtaja Sulasma Sa- Asutus ei muodosta selvästi rajautuvia kyliä, lukuun von Sanomien haastattelussa. ottamatta kirkonkylää ja Tuovilanlahtea. Tuovilan- lahti on lahdenpohjukan rinteeseen muodostunut Erikoisin hanke oli suunnitelma hiukkaskiihdytti- tiheään rakennettu kylä, joka vähäisen uusirakenta- men rakentamisesta Maaningalle. Pohjois-Savon misen takia on pysynyt miljööltään sopusointuisena. kiinteä peruskallio olisi sopinut hankkeelle. Miljar- Historiallisesti mainittavia alueita ovat muun deja maksava, 40 kilometriä pitkä ja tuhat ihmis- muassa Tavinniemi kuninkaankartanoineen, Kes- tä työllistävä lineaarikiihdytin olisi sijoitettu linjalle kisaaren Kaarilammen ja Syvälahden välisellä har- Kuopio-Pielavesi kulkien Maaningalla Kankaisen- julla on neljä muinaisjäännöksiksi tulkittua kivi- mäen ja Leinolanlahden kautta. Kiihdyttimen vaati- rauniota ja Hilturinniemen muinaiset kivirauniot. ma tila olisi kaivettu 40 metrin syvyyteen 12 metriä Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuistolail- leveään tunneliin. Sen keskivaiheilla Leinolanlah- la rauhoitettuja. den Heinäsuon luona olisi 120 metrin syvyydessä Maaninkajärvi on tullut tunnetuksi etenkin va- ollut suuri tutkimus- ja törmäytyshalli. ”Tällaiseen kautta ja vaurautta huokuvista maaseutumaisemis- suositukseen päätyivät Geologian tutkimuskeskuk- taan, jotka ovat parhaimmillaan Haatalan ja Halolan sen, Helsingin yliopiston seismologian laitoksen ja ympäristöissä. Vaihtelua ja mielenkiintoa antavat Suunnittelukeskus Oy:n asiantuntijat”, kirjoitti Veik- kanavamiljööt ja Tuovilanlahden kylä.” ko Lötjönen Savon Sanomissa 24.4.1993. Maanin-

46 Maaningan Pitäjäkirja Uutis-Jousen uutinen 6.6.1993 lupaili muka- via nuorille ja hiukkasten kiihdyttäjille.

galle käsittämättömän suuri jättihanke raukesi ja nen asumiskuntana ja maapolitiikan kehittä- hiukkaskiihdytin rakennettiin Sveitsiin. Nyt CERNis- minen oli koko strategian ydin. sä on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, ”Kunnassa on vahva haja-alueasutus, jo- jossa työskentelee 2 500 vakituista työntekijää, ja ta kunta on myös edesauttanut muun muas- vuosittain siellä vierailee lähes 7 000 tutkijaa. sa vesijohtoverkoston rakentamisen avulla. Kunta on pyrkinyt vahvistamaan elinkeino- Maaningan kuntataloudessa kummitteli jat- rakennettaan rakentamalla teollisuustiloja ja kuvasti pelko valtionapuja heikentävistä ke- perustanut kunnallisen teollisuusyhtiön, sekä hitysalueluokkamuutoksista. Vuonna 1993 kiinnittänyt erityistä huomiota puhtaiden ja pelko realisoitui, sillä uudessa luokitukses- runsaiden pohjavesivarojen säilymiseen. Elin- sa Maaninka sijoitettiin ”vauraiden kunti- keinoelämän tulee perustua maaninkalaiseen en” joukkoon, mikä alensi valtionosuuksia pienyrittäjyyteen. Merkittävimpiä muutoksia 10 prosenttia. Maaninka olisi halunnut Pie- talousalueella ovat kuntien yhteistyön lisään- laveden ja Keiteleen kanssa samaan luokituk- tyminen ja sen välttämättömyys kuntien itse- seen, ja haki jälleen erityisalueeksi perustee- hallinnolle. Ennusteen mukaan kuntien mää- na maatalouden rakennemuutoksesta kärsivä rä tulee vähenemään, samoin kuin läänien. elinkeinoelämä, mutta valtioneuvosto ei hy- Maaningan heikkoutena on korkea velka- väksynyt hakemusta. määrä, valtion palvelujen ja erikoispalvelujen Vuonna 1993 Maaninka teki ensimmäisen puute, teollisten työpaikkojen vähäisyys, sel- kirjallisen kuntastrategiansa, jonka pääajatus vien tavoitteiden ja päämäärien puuttuminen oli entinen, eli kunta haluaa säilyttää maa- sekä yksipuolinen elinkeinorakenne. Henki- seutumaisen imagonsa, mutta tavoitteena oli löstömenojen kasvu on ollut suurempaa kuin 4 500 asukasta vuonna 2000. Vuonna 1995 verotulojen”, ensimmäinen kuntastrategia asukkaita oli 4 136. Maaningan kehittämi- kertoi.

Kuntahallinnon historia 47 Vuonna 1993 paikallislehti sai lisää väriä, mutta elinkeinoasiamies menetti virkansa.

Strategian muutososuus on tarkkanäköi- tä hän näki luottamustehtävänsä tarpeetto- nen ennuste tulevaisuuteen. maksi. Valtuutettu Leevi Mensonen ehdot- Säästöt jatkuivat. Kunta myi puolella mil- ti lomautettavaksi ja lakkautettavaksi lähes joonalla metsää, lakkautti kiertävän päiväko- koko kunnanjohdon. din, vanhusten päiväkeskustoiminnan, vetäy- Kunta lakkautti nuorisosihteerin, liikun- tyi Huiluuruppeemien järjestämisestä, antoi tasihteerin ja kulttuuri-raittiussihteerin vi- henkilöstölle 1-4 kuukauden lomautusva- rat ja perusti tilalle yhden vapaa-ajanohjaa- roituksen, ja lopuksi vielä lopetti työpaik- jan viran. Opettajat pantiin pakkolomalle karuokailujen tukemisen Puolispaikassa ja pätkiksi. Vuonna 1995 kunnanjohtaja Sulas- Tavinpyrstössä. ma lähti säästösavottaan mukaan ja ehdot- Vuoden lopussa se lakkautti myös elin- ti itselleen pakkolomaa taloudellisten syiden keinoasiamiehen viran varautuessaan entis- vuoksi. Kunnassa oli päällä lomautusvaroitus tä rajumpiin valtionosuuksien supistuksiin. kunta-alan 2,4 prosentin palkankorotusten Henkilöstösuunnitelma, jossa sovittiin lope- vuoksi. Ympäristösihteerin tehtävät yhdis- tettavaksi 38 virkaa ja tointa viidessä vuodes- tettiin rakennustarkastajan tehtäviin vuoden sa, hyväksyttiin. 1995 alussa. Valtuusto hyväksyi yhden kou- lupiirin järjestelmän ja koulutoimenjohtajan Vuonna 1993 alkoi seutulippukokeilu Karttulan, virka lakkautettiin 31.7. lukien ja tehtävä lii- Kuopion, Maaningan, Siilinjärven, Suonenjoen ja tettiin yläasteen rehtorin virkaan, sittemmin Vehmersalmen alueella. Seutulippu on edelleen elokuussa 2001 perustettiin sivistystoimen- käytössä. johtajan sivuvirka, johon valittiin yläasteen Lehdet muuttuivat nelivärisiksi. rehtori Kari Loponen. Menossa oli myös valtion paikallishallin- Vuonna 1994 vapaa-ajan toimintojen rahoja non palvelutoimistokokeilu, mutta lopputu- leikattiin kolmanneksella, kulttuurille se tar- los oli, etteivät ihmiset käyneet toimistoissa koitti neljänneksen supistusta. Eelis Raatikai- eikä palvelujen käyttö juurikaan lisääntynyt. nen huomauttikin, ettei kirjastoa voi kurittaa Eikö tieto tavoittanut palvelujen karsimiseen monta vuotta peräkkäin, supistusten paino- tottunutta kansaa? pisteitä täytyy muutella. Supistusten paino- Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan Unio- piste närästi kuntalaisia. Yrjö Ihalainen erosi niin. Maaninkakin sai oman EU-infopisteen- kulttuurilautakunnan puheenjohtajuudesta, sä kunnantalolle. koska koki supistusten olevan niin suuria, et-

48 Maaningan Pitäjäkirja Maaninka allekirjoitti Pielaveden, Keite- erityiskoulu. Saataisiin asukkaita, kun roh- leen ja näiden kansanterveystyön kuntayh- keus muuttaa maalle Maaningalle kasvaisi.” tymän kanssa tehdyn hankintayhteistyöso- Kunnanhallitus ei lämmennyt esitykselle. pimuksen, jonka tarkoituksena oli järkeistää hankintoja. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1997 muuttaa kunnanhallituksen kauden nelivuotiseksi entisestä kak- Sulasma loi positiivista henkeä ja ilmoitti Uutis-Jou- sivuotisesta. Hallituksen jäsenmäärä pudotettiin sen haastattelussa, että tilanne ei ole Maaningalla kahdeksasta seitsemään. niin synkkä kuin media antaa ymmärtää. Valtuuston puheenjohtajan kausi muuttui vuo- ”Kehittäminen asumiskuntana jatkuu. Monista desta 2001 alkaen yksivuotiseksi, kun aiemmin kau- leikkauksista huolimatta ei palveluja ole vähennetty si oli ollut neljävuotinen. ja teollisuushallit alkavat täyttyä. Mitkä olisivat pal- Naisten osuus kuntahallinnossa humahti kor- velut, jos tapahtuisi kuntaliitos? Pysyisikö yläaste ja keaksi naiskiintiön vuoksi. montako ala-astetta? Keskitettäisiinkö terveyskeskuksen palveluja”, Sulasma herätteli. Vuosi 1997 oli juhlavuosi. Suomi täytti 80 vuotta, Maaninka 125 vuotta ja Tavinsalmen Kaikkien näiden toimien ansiosta kunnan hallintopitäjän perustamisesta tuli kuluneek- velkakäyrä kääntyi yllättävän hyvään las- si 450 vuotta. kuun ja Maaninka pystyi lyhentämään vel- Juhlavuotta juhlittiin monin tavoin heti kojaan nopeammin kuin kunnantalon rahoi- vuoden alun uudenvuodenyön juhlavastaan- tuspäätöksiä tehtäessä otaksuttiin. Verotulot otosta ja ilotulituksesta lähtien. Toukokuussa ylittyivät budjetoidusta 2,5 miljoonalla, kun- juhlittiin Korkeakosken 50 vuotta täyttänyt- ta sai myös harkinnanvaraisen miljoonan tä luonnonsuojelualuetta, 29.6. Maaningan markan rahoitusavustuksen valtiolta. kunnan 125-vuotisjuhlaa. 19.7. paljastet- Maaninka lopetti Teollisuusyhtiö Oy:n ja tiin Tavinsalmen kuninkaankartanon muis- aloitti yhteisen yrittäjäprojektin Keiteleen ja tomerkki kunnantalon puistikossa. Muisto- Pielaveden kanssa. Tavoitteena oli 20 yrityk- merkki siirrettiin sinne Mustanvirran lossin sen luominen. kupeesta. Onnekseen Maaninka pääsi vuonna 1996 Koko Tavinsalmen hallintopitäjän voittajien leiriin valtionosuusuudistuksissa. 450-vuotisjuhlallisuudet pidettiin 19.-20.7. Valtionosuus toi 1 077 markan kasvun asu- Maaningan kunnantalolla. Kuopion kau- kasta kohden. Myös tilinpäätös osoitti kol- punki ja Maaningan kunta pitivät yhteisen men miljoonan ylijäämää. vastaanoton kutsuvieraille. Sunnuntain juh- Kunta oli onnistuneesti purjehtinut läpi lapuhujana oli toimittaja Erkki Toivanen. karikkojen ja myrskyjen ja sai huokaista hel- Kuninkaankartanon sijaintia tutkittiin juhla- potuksesta, pahin oli ohi! vuoden kunniaksi ja vuoden lopussa 28.12. Vuonna 1996 oltiin päästy takaisin nor- oli vielä päätöstilaisuus. maalielämään. Kunta lupasi halukkaille päi- Kunta oli palkannut arkkitehtiopiskeli- vähoitopaikat, omaishoidontuen määräraha ja Elina Huovisen inventoimaan lopputyö- tuplaantui, nuoria koululaisia työllistettiin nään vuosina 1994-96 kaikki Maaningan ja kaksi uutta perhepäivähoitajaa palkat- vanhat rakennushistoriallisesti arvokkaat tiin. Sen sijaan maatalouslomittajan 28 toi- kohteet osana Tavinsalmi-Maaninka-juhla- mesta osa-aikaistettiin 23 tehtäväjärjestelyjen vuoteen liittyviä tapahtumia. Inventoinnista helpottamiseksi. tehtiin julkaisu, jota saa lainata Maaningan Uusia asukkaita kunta houkutteli pudotta- kirjastosta. Kansien välissä on 70 yksittäis- malla tonttihintoja haja-alueella 20-40 pro- tä kohdetta ja 24 aluetta ja investointimate- senttia. Maaningan laaja yhteistyö Siilinjär- riaalissa yhteensä runsas sata kylittäin luo- ven kanssa kasvoi entisestään, kun se ryhtyi kiteltua alue- ja kohdekokonaisuutta. Niin jätevedenpuhdistuksessa yhteistyöhön Siilin- ikään juhlavuoden kunniaksi Maaninka teki järven kanssa. Keskisaaren puhdistamon kor- yhdessä Kuopion kaupungin historiatoimi- jaaminen ja ajanmukaistaminen ei olisi ollut kunnan ja Turun yliopiston kanssa Tavinsal- taloudellisesti järkevää. men kuninkaankartanon sijaintipaikkatutki- Kuntaliitos Siilinjärven kanssa palautui muksia 1997-98, mutta sekään tutkimus ei ajoittain keskusteluun. Valtuutettu Esa Ryt- tuonut tarkkaa selvyyttä kartanon sijaintiin. könen teki vuonna 1996 virallisen aloitteen Juhlavuonna 8.8. pidettiin arkeologinen juh- liitosselvityksen tekemisestä, ”koska kuntien laseminaari, jossa mukana oli Kuopion kult- välillä on paljon luontevaa yhteistyötä muu- tuurihistoriallinen museo ja Turun yliopiston toinkin; terveyskeskus, poliisi, verotus, kela, tutkijat, jotka johtivat kaivauksia. työvoimatoimisto, kansalaisopisto, lukio ja

Kuntahallinnon historia 49 Kansikuva Elina Huovisen toimittamasta kirjasesta esittelee näkymää Halolan pi- hapiiriin johtavalta koivukujalta.

Tavinsalmen hallintopitäjän perustamispäivästä kantaa ja vanhoja rantaan ulottuvia maatilakeskuk- 15.8. tuli Pohjois-Savon maakuntapäivä. sia. Arvokkaita pihapiirejä löytyy 30-40 kappaletta, Näin päättivät Savon Liiton maakuntahallitus ja muinaismuistokohteitakin on paljon. Maaningalla Savon Sanomien lukijat. kaavassa korostuvat nimenomaan poikkeuksellisen arvokkaat kulttuurikohteet, arvokkaat rakennukset Vuosikymmenen lopulla uskallettiin jälleen ja pihapiirit sekä komeat maatilat. Alueella on myös katsoa tulevaisuuteen. Kunnan talous oli useita Naturaan sisällytettyjä luontokohteita. Kaava tasapainossa. on tätä kulttuurimaisemaa säilyttävä. Se antaa myös Vuonna 1999 varattiin matkailuelinkei- monia mahdollisuuksia matkailun kehittämiseen.” noon jälleen 100 000 markan kehittämisraha. Marjatta Parviaisen esityksestä Maaningalle Vuoden lopulla kunnanjohtaja Sulasma il- perustettiin kehittämisryhmä. Ensimmäisen moitti jäävänsä eläkkeelle 1.3.1999, 28 vuo- kerran nousi pintaan ajatus siirtää kunnal- den työrupeaman jälkeen. Kunnanjohtajan linen päivähoito sosiaalitoimesta opetustoi- virka muutettiin samalla seitsemän vuoden men alaisuuteen, jotta esiopetuskin olisi saa- määräaikaiseksi. Kunnanhallitus esitti vir- tu opetustoimen alaisuuteen. kaan Rautavaaran kunnanjohtaja Teppo Maaningan strategia asuinkuntana alkoi Sirniötä, mutta yllättäen valtuusto valitsi edetä, kun kunta vuonna 1999 osti Keskisaa- tehtävään äänin 15-12 varalla olleen kak- resta Kemiralta maata 27 hehtaaria. Asuin- kosehdokkaan Esko Juntusen, Kyrönmaan kuntastrategian tuloksena ostettiin vuonna Osuuspankin toimitusjohtajan, joka valinta- 2001 myös Pihtisalmesta 7,8 hehtaaria maa- vuonnaan väitteli tohtoriksi aiheesta Yrityk- ta asuntoaluetta varten. sen globaali toimintaympäristö. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vah- Juntunen oli strategioiden mies, niitä syn- vistama osayleiskaava salli 140 uutta ran- tyi hänen kaudellaan lukuisia. Vuonna 2000 tarakentamispaikkaa valtakunnallisesti mer- elinkeinostrategia, joka tiivistettynä haki sa- kittävässä kulttuurimaisemassa. Se tarkoitti maa tulosta kuin aiemmatkin, elinkeinora- Keskisaareen 10-20 uutta omakotitaloa ja ve- kenteen monipuolistamista, mutta Juntunen siliikenteen kytkemisen rakennuspaikkoihin. lisäsi siihen painotuksen saada kuntaan äly- Kaavan laatija, yhdyskuntasuunnittelija Jor- panosta ja korkeaa koulutusta vaativaa yri- ma Harju Maa ja Vesi Oy:stä suitsutti, että tystoimintaa Maaningan koulutettua väkeä mistään muualta ei löydy näin paljon arvok- varten. Ensimmäistä kertaa tehtiin strategia kaita kohteita. Jo yksin Tuovilanlahti, jonne kunnan tiedotus- ja markkinointipolitiikal- pääsee vaikka laivalla, riittäisi, hän totesi. le. Kolmatta sektoriakaan ei unohdettu, se- kin sai kannustamisstrategiansa. ”On muistettava, että kunnassa on myös kolme ka- Maaningan pyynnöstä valmisteli Poh- navaa. Alueella on runsaasti arvokasta rakennus- jois-Savon liitto kunnan siirtoa Ylä-Savon seu-

50 Maaningan Pitäjäkirja Paikallislehden toimittaja ounasteli aivan oikein Maaningan kunnanjohtajan valinnasta vuonna 1999, valtuusto yllätti ja valitsi Esko Juntusen kunnanjohtajaksi äänin 15-12.

tukunnasta Kuopion seutukuntaan perusteena tuottamien palvelujen uskottiin siirtyvän yk- työssäkäyntialueet ja kuntien välinen yhteis- sityisten hoidettavaksi yhä enemmän. työ. Seutukuntajako oli otettu käyttöön vuon- Kuntaliiton kyselyssä uskottiin alueellisten na 1994 ja se korvasi kehitysalueluokituksen. verohelpotuksien tasaavan muuttoliikettä, Se määritteli työ- ja elinkeinoministeriön alue- mutta kuntien lukumäärän putoavan 452:sta poliittisen tukialuejaon ja muodostaa Euroo- alle 400:ään jo vuoteen 2010 mennessä. Oi- pan unionin tilastollisen aluejakotason. Vaik- keassa Kuntaliitto oli: Vuonna 2005 Suomes- ka Kuopion seutukuntaan haluttiin, toisaalta sa oli 432 kuntaa ja viisi vuotta myöhemmin pelättiin päätösvallan siirtyvän Kuopioon. kuntia oli 343. Vuoden 2013 lopussa kunta- Vuosituhat päättyi Maaningalla järkyt- määrä oli 320 ja kuntaliitosneuvotteluja on tävästi, kun juuri valmistuneen palveluta- edelleen käynnissä. lo Viljamin tulipalossa kuoli viisi vanhusta Maaningalla vuosituhat alkoi taloudelli- 5.12.1999. Palo oli aiheutunut päälle jää- sesti tasaisesti. Lainanhoitokulut olivat enää neestä kaatuneesta yölampusta, joka sytytti kolmannes 1990-luvun huippuvuosista. Se tekstiilit. Palo eteni huonetiloista ikkunoiden tarkoitti korkokulujen alenemista neljästä ja räystäsrakenteiden kautta avoimeen ullak- miljoonasta alle miljoonaan. Veroprosent- kotilaan, jossa palo pääsi leviämään vapaasti ti säilyi 18:ssa. Maaninka markkinoi itseään huolimatta kolmesta palokatkosta. Onnetto- asumiskuntana radiossa, televisiossa ja suu- muus sai aikaan palvelutalojen paloturvalli- rimmissa päivälehdissä, ja myi 20 tonttia, jo- suusmääräyksien kiristymisen. Uusi Viljami ten kampanja oli onnistunut. Markkinointi- avattiin 15.9.2000. Entisestä Viljamista jäi työryhmä lopetettiin sen toimittua vuoden, jäljelle kantavat seinät ja lattia, muut raken- ja tonttimarkkinointi annettiin kunnanjohta- teet ovat täysin uusia. Maaninkalaiset osal- ja-elinkeinoasiamiehen sekä kunnaninsinöö- listuivat sisustukseen paikallislehden haas- rin tehtäväksi. tekeräyksellä, joka tuotti 60 000 markkaa. Maaninka liittyi Kuopion seudun hankin- Leijonat lahjoitti kuntoutusvälineitä. taja logistiikkayhteistyö Haloon sitä mukaa kun sopimukset Ylä-Savon yhteishankinta- 2000-2014: Tasatahtia kohti renkaan kanssa päättyivät. Haloon lähtivät mukaan myös Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, kuntaliitosta Tervo, Vesanto ja useita kuntayhtymiä. Halo muuttui sittemmin IS Hankinta Oy:ksi, johon Vuosituhat alkoi valtakunnassa huolestu- Maaninka kuuluu edelleen. Pohjois-Savon neena pienten kuntien asukasmäärien ja si- alueellisesta pelastustoimesta tehtiin yhteis- tä kautta palveluiden vähenemisestä. Kuntien toimintasopimus 1.1.2004 alkaen. Alueelli-

Kuntahallinnon historia 51 sen pelastustoimen hallinnosta vastaa Kuopi- le kaudelle valtuuston puheenjohtajana. Kun- on kaupunki. ta ulkoisti perustietotekniikkansa Teliasonera Finland Oyj:lle. Vuonna 2000 siirryttiin omalääkärijärjestelmään Asukasluku laski, vuonna 2005 Maanin- väestövastuun voimaantulon vuoksi. galla oli 3 755 asukasta. Silloin peruskorjat- Kunnan oli taattava lääkärin vastaanotolle pääsy tiin kaksi vanhustentaloyhdistyksen rivitaloa, kolmessa päivässä. Päivilä ja Rajala. Päivilästä tuli peruskorjauk- sen myötä Pihlajakoti. Myös terveysasemaa Vaaleissa vuonna 2000 valtuusto uusiutui saneerattiin. lähes kokonaan, vanhoista konkareista val- Kunnanjohtaja Juntunen siirtyi Jalasjär- tuustoon jäivät Riitta Haikonen ja Matti Ju- ven kunnanjohtajaksi vuonna 2006. Uudek- vonen. Valtuustoon tuli kymmenen koko- si kunnanjohtajaksi valittiin yksimielises- naan uutta päättäjää, naisia 21 valtuutetusta ti Soile Lahti toistaiseksi, ei määräaikaiseen oli kymmenen. Valtuuston puheenjohtajaksi virkaan kuten edeltäjänsä. Uusi kunnanjoh- tuli Savon nuorin valtuustojohtaja, 27-vuo- taja tuli Riihimäen kaupungin hallintopäälli- tias Kimmo Valta. Marjatta Parviainen valit- kön virasta, ja totesi heti aluksi, että punaky- tiin kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, toi- nän käyttö ei ole tätä päivää, vaan menojen sena naisena Riitta Haikosen jälkeen. kasvua on hillittävä etsimällä tehokkaam- Vuosi 2002 oli kunnan 130. juhlavuosi, ja pia palvelujen tuottamistapoja. Tässä hän us- kunta lahjoitti kaikille syntyneille lapsille 130 koi kuntayhteistyön voimaan ja toivoi vetoa- euroa. pua Paras-hankkeesta, joka oli käynnistetty Kuntaliitoskeskustelu virisi jälleen vuonna vuonna 2005. Hankkeen tavoitteena oli var- 2003. Tällä kertaa alustajana oli valtuuston mistaa laadukkaiden palveluiden saatavuus puheenjohtaja Kimmo Valta. Hänen mukaan- koko maassa sekä saavuttaa elinvoimainen, sa moni maaninkalainen halusi selvityttää toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Pa- kuntaliitoksen hyödyn, vaikka moni ajatte- ras-hanke edellytti, että kuntien sosiaali- ja li niinkin, että vanha Tavinsalmen mahtipitä- perusterveydenhuollon palvelut hoidetaan jä velvoittaa Maaningan itsenäisyyteen myös tulevaisuudessa vähintään 20 000 asukkaan tulevaisuudessa. Selvitystä ei tuolloin tehty, kokonaisuuksissa. ja tokko tulos olisi ollut liitosmyönteinen, Se pisti Maaningan taas harkitsemaan va- sillä vuonna 2007 Uutis-Jousi teki aiheesta kavasti kuntaliitosta Siilinjärven kanssa. kyselytutkimuksen ja silloin kuntaliitos sai Kunnat olivat läkähtymässä velvoitteiden- täystyrmäyksen. sa kasvuun. Maaninka listasi Pohjois-Savon 2000-luvun alkuvuosina väkiluku Maa- Liiton pyynnöstä valtiolle siirrettäviä teh- ningalla pieneni. Tonttikauppaa koetettiin täviä. Maaningan ehdotus sisälsi erikoissai- virkistää myymällä eurolla tontteja Peltolan raanhoidon, ulkomaalaisten terveydenhuol- alueelta ja Käärmelahdesta, ja sen kampanjan tokustannuksien, yleisen edunvalvonnan, avulla uusia asukkaita saatiinkin 16 taloutta. maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien, Kirkonkylältä Kinnulanlahteen saatiin vih- talous- ja velkaneuvonnan, elintarvikevalvon- doin pitkään odotettu kevyenliikenteen väy- nan, eläinlääkintähuollon virkamiestehtävät, lä ja yhtenäinen tievalaistus välille Maanin- ammattikorkeakoulutoiminnan ja palo- ja ka-Siilinjärvi. Infraan satsattiin muutoinkin, pelastustoimen siirtämisen valtiolle, sekä toi- sillä tie- ja katuverkkoa laitettiin kuntoon ja meentulotuen siirron Kelalle. Osa näistä on vuonna 2004 rakennettiin palokalustohalli. siirtynytkin. Lainamäärä oli asukasta kohden alhaisin Kuopion seudun seutuhallitus kokoon- miesmuistiin. Vuonna 2004 tilinpäätös oli tui vuonna 2006 ensimmäisen kerran. Se oli 919 000 euroa ylijäämäinen ja vuosikate oli julkishallinnon luottamushenkilöorganisaa- 1,5 miljoonaa plussalla. tio, jota kokeiltiin vuoteen 2012 asti. Orga- nisaatiolla oli päätösvaltaa elinkeinopoliit- Tulokertymästä vuonna 2004 voi todeta, että enää tisten kehityshankkeiden määrittelyssä ja se aikoihin ei maatalous ollut ollut Maaningalla ve- antoi lausuntoja sosiaali- ja terveydenhuol- rokertymän kartuttaja, vaan 75-80-prosenttisesti topalvelujen seudullisesta kehittämissuun- palkannauttijat. nitelmasta ja -hankkeista. Tehtäviin kuuluu kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen Vaaleissa ei tapahtunut merkittäviä muutok- sekä seudulliseen maankäyttöön ja asumiseen sia, Matti Juvonen päätti pitkän luottamus- vaikuttaminen. miesuransa ja työtä jatkoi hänen poikansa Maaninka liittyi osakkaaksi vuonna 2006 Juhani Juvonen. Kimmo Vallan suosio jatkui kuntien ja kuntayhteisöjen omistamaan Ku- huikeana, hän sai 177 ääntä ja jatkoi toisel- hilas Oy:öön palkanlaskennan osalta ja

52 Maaningan Pitäjäkirja Terho Borgman piti tunnelmaa yllä hanurillaan kesäjuhlilla Maaningan Ollinniemen palvelukeskuksessa Ainolan, Viljamin, Kotikulman ja Wilhelmiinan asukkaille vuonna 2010.

vuonna 2011 kirjanpidon ja talous- ja palk- muuttui Yrityskartanoksi, josta yrittäjät saa- kahallinnon osalta, ja satsasi erityisesti pal- vat vuokrata tiloja. Erityistä Maaningalla oli, velujen parantamiseen ja uusien asuinaluei- että vuonna 2008 valmistui kunnan ensim- den valmistumiseen. mäinen kerrostalo kirkon viereen. Modernin Agrimarketille kunta rakensi vihermyymä- hissillisen kerrostalon rakensi RP-Karmi. län, kun oli jo pari vuotta aiemmin tehnyt ul- kovaraston. Verotulot olivat nousseet, ja val- Kunnallisvaaleissa oli säpinää. Kuntaliitoskeskuste- tionosuudet nousseet entiseen tasoonsa. lut kiehuivat kuumina edelleen ja Veli Nykäsen joh- Käyttötalousmenojen taso alkoi huolet- dolla Maaningalle syntyi Sitoutumaton Maaninka taa kuntapäättäjiä, sillä tilinpäätökset tup- 2008-liike. Se halusi virittää keskustelua kuntalii- pasivat olemaan tappiollisia, eikä kunnal- toksesta siinä mielessä, ettei Kuopio ole ainut au- la ollut tiedossa merkittäviä myyntituloja. tuaaksi tekevä. Maaninka imi edullisten tonttiensa ansiosta Valtuustoon pääsivät Aarne Blom, Seija Hoffren kuitenkin asukkaita, muuttovoitto 62 henki- ja Anne-Maria Honkonen. Vaalit olivat myös perus- löä oli suurin Pohjois-Savon kunnissa vuon- suomalaisten, he tuplasivat äänensä. na 2007. Kirjastorakennus huonokuntoisena pu- Vuonna 2009 oli maailmantalous kiristy- rettiin ja tilalle rakennettiin Maaninkajär- mässä jälleen ja sen tunnelmissa hillittiin in- ven koulun tiloja. Kirjasto oli muuttanut jo vestointeja. Talousarviossa pitäydyttiin ra- vuonna 2004 kunnantalolle. Entisen keski- kennusprojektien loppuunsaattamiseen ja koulun/yläkoulun rakennus peruskorjattiin olemassa olevien kiinteistöjen ylläpitokor- ja liikuntasali voitiin muuttaa auditorioksi, jauksiin, eikä suunniteltu uutta. Lainakanta koska urheilutalo riitti hyvin liikunnanope- oli taas noussut lähes 2 000 euroon asukas- tuksen tarpeisiin. Maaningan koulukeskuk- ta kohden. Positiivista oli, että Maa- ja elin- sen laajennus valmistui toukokuussa 2008 ja tarviketalouden tutkimuskeskus MTT inves- peruskorjaus tammikuussa 2009. Kustannuk- toi Halolaan yhdessä Maaningan kunnan siin kunta sai 50 prosenttia valtionapua. kanssa. Kunta rakennutti tutkimusnavetan ja Entisen kirkonkylän ala-asteen kunta MTT maksaa vuokrina rakennuskustannuk- muunsi yrityskäyttöön soveltuvaksi. Koulu set takaisin kunnalle. Sekä imagollisesti että

Kuntahallinnon historia 53 Sadoille maaninkalaisille koululaisille tuttu ruokalan seinäreliefi oli kantavien seinien ohella ainoa peruskorjauk- sessa jäljelle jäänyt osa nykyistä Maaninkajärven koulua.

veronmaksajana ja työllistäjänä Halola on ai- ti vetäytyi perhesyihin vedoten. Hän odotti na ollut Maaningalle erityisen tärkeä. kaksosia. Kunta päätti satsata elinkeinoihin ja ta- Samana vuonna riideltiin rivitalojen ra- louden tasapainotukseen, ja palkkasi Timo kentamisesta satamaan. Tamperelainen, Kiviluoman talous- ja elinkeinojohtajaksi Maaningalla vapaa-ajan asunnon omista- helmikuussa. va yrittäjä oli tarjoutunut rakentamaan ri- Varsinainen mylläkkä alkoi, kun Maanin- vitalon rantamaisemaan sataman lähelle. gan luottamushenkilöt tarjosivat Soile Lah- Kiivaita äänenpainoja käytettiin hankkeen tea kunnanjohtajaksi myös Siilinjärvelle tarpeellisuudesta. Vastustajat näkivät, että Maaningan lisäksi. Siilinjärven Jari Tolonen rakentaminen estäisi venesataman kehityk- oli näet lähtenyt kaupunginjohtajaksi Kajaa- sen, puoltajat taas näkivät sen hyvätuloisten niin. Koska yhteistyö oli mittavaa ja entises- ikääntyvien veronmaksajien saamiskeinona tään kasvussa, ajattelivat maaninkalaiset pä- kuntaan. Yrittäjä kyllästyi kiistoihin ja ve- tevän kunnanjohtajansa soveltuvan hyvin täytyi hankkeesta. Keskustan rivit repesivät. molempien kuntien johtoon, oltiinhan jo- Marjatta Parviainen ja Auli Pääkkönen sui- ka tapauksessa menossa kohti Siilinjärven ja viintuivat ja erosivat protestiksi puolueesta, Maaningan yhdistymistä. Lahti oli jo antanut joka ei ymmärtänyt kunnan parasta, ja pe- suostumuksensa. rustivat oman valtuustoryhmänsä. He pala- sivat muutaman kuukauden kuluttua takai- Maaninka Seura ehdotti, että jos Siilinjärvi ja Maa- sin Keskustaan todeten, että toimenpide oli ninka yhdistyvät, uuden kunnan nimeksi tulisi Ta- selkeyttänyt ilmaa ja toimintatapoja puolu- vinsalmi. Jostain syystä Siilinjärvi ei innostunut een sisällä. ehdotuksesta. Koulukeskusinvestointi nosti kunnan vel- kamäärän vuonna 2010 lähelle kymmentä Siilinjärvellä keskusta ja demarit ennättivät miljoonaa, 2 560 euroon asukasta kohden, puoltaa Lahden kaksoiskunnanjohtajuutta, se muistutti kunnantalon rakentamisen jäl- mutta ennen kuin asia ehti pidemmälle, Lah- keisiä aikoja.

54 Maaningan Pitäjäkirja Kunta myi hammaslääkärin talon yrittä- Siiliset-episodi jälle, joka peruskorjasi sen ja perusti siihen kauan odotetun majoitus- ja pitopalveluja Vuonna 2007 alkoi perusterveydenhuollon tarjoavan yrityksen, Maaningan Helmen. uudelleen järjestely Paras-hankkeen vaati- Kunta laati ensimmäisen maapoliittisen musten mukaisesti. Aluksi sitä neuvoteltiin ohjelmansa, työrukkaseksi päättäjille. Oh- järjestettäväksi yhteisesti Maaningan, Siilin- jelmassa kirkonkylän palveluiden turvaami- järven, Nilsiän, Lapinlahden ja Varpaisjärven nen oli maankäytön keskeinen periaate ja kanssa. Tästä Vitoset-hankkeesta jättäytyivät Pihtisalmea, kirkonkylää ja Keskisaarta ke- Lapinlahti ja Varpaisjärvi pois jo melko alus- hitetään ja täydennysrakennetaan. Lisäksi sa, mutta Maaninka hyväksyi 3set-sopimuk- täydennysrakennetaan kantatie 77:n kehittä- sen vuonna 2008. misvyöhykettä kirkonkylästä Siilinjärven ra- Tämä oli Siilisetin alku eli Maaninka, Sii- jalle, ja Käärmelahden tonttitarjontaa pyri- linjärvi ja Nilsiä perustivat perusterveyden- tään laajentamaan. huollon yhteistoiminta-alueen, joka järjesti Valtakunnallisissa vaaleissa perussuoma- kuntien asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelu- laiset korjasivat jättipotin, kun kannatus ja. Samassa yhteydessä Siilinjärven-Maanin- nousi eduskuntavaaleihin nähden 18,4 pro- gan terveydenhuollon kuntayhtymä lakkasi sentista 24,9 prosenttiin, mutta Maaningalla vuoden 2010 alusta alkaen, samalla kun kol- se tiesi vain yhden valtuustopaikan lisäystä. men kunnan yhteinen perusterveydenhuolto- Vuonna 2011 Maaningan sopimuskau- järjestely lähti kankeasti käyntiin Siiliset-ni- si atk-palveluista TeliaSoneran kanssa oli miseksi muuttuneena. päättynyt ja uuden sopimuksen kunta teki Yli 31 000 asukkaan isäntäkunnaksi so- Siilinjärven kanssa. Maaningasta tuli myös vittiin Siilinjärvi. Toimintatavat etsivät muo- ylikunnallisen maatalouslomituksen isäntä- tojaan. Ensimmäinen Siiliset-vuosi aiheutti kunta. Sen sijaan rakennusvalvonnan moni- ongelmia sakkopäivämaksuina. Maaninkaa kunnalliseen yhteistyöhön kunta ei lähtenyt askarrutti, kun kustannuksista vain 25 pro- mukaan, koska Siilinjärvi-Maaninka-liitosta senttia oli omassa hallinnassa. Budjetista 75 odotettiin. prosenttia oli Siilisetin ostopalvelumenoja ja

Kuntahallinnon historia 55 Viimeistään torstaina 10. marraskuuta 2011 etusivulla olleen uutisen nähtyään ei kukaan voinut olla epätietoinen siitä, mihin suuntaan Maaninka oli yhdistymässä.

taloutta koettelivat kustannukset, jotka kas- Jälkiviisaana voi todeta, että ehkä Siiliset voivat ennakoitua enemmän. Talouden ta- lähti liian monenlaisilla tuotteilla liikkeelle. sapainottamistyöryhmä oli vaikean paikan Aiempi kuntayhtymämalli ei lohkaissut Maa- edessä. ningan taloudesta niin isoa osaa kuin Siiliset, Siilinjärven ja Maaningan kuntaliitoshan- sillä kuntayhtymä huolehti vain perustervey- ketta edistettiin tarmokkaasti. Kesällä 2011 denhuollosta ja erikoissairaanhoidosta. Kun- liitos näytti varmalta, kun valtuustojen yh- tayhtymässä Maaninka pystyi myös valvo- teisseminaari oli hyvähenkinen ja antoi man- maan omia etujaan, sillä sen hallinnossa sillä daatin viedä hanketta eteenpäin. 16 hengen oli omat edustajansa. ohjausryhmä valmisteli jo yhdistymissopi- Vuoden 2014 alussa Maaninka sai häkel- musta, mutta kylmä suihku maaninkalaisten lyttävän tiedon Siilinjärveltä: Siiliset oli jy- niskaan kariutti sopimuksen: Siilisetistä tuli vittänyt kulujaan väärin. Maaninkalaisten vuoden lopulla 1,2 miljoonan euron vyöry- vyörytysselvitysvaatimukset olivat olleet oi- tyslasku yleiskuluista, eikä Siilinjärvi pysty- keutettuja. Maaninka sai palautusta 744 000 nyt tarkkaan yksilöimään, mistä kustannus- euroa, ja se käänsi kunnan taseen plussalle. nousu johtui. Luonnollisesti Maaninka halusi Myöhemmin on Siilinjärven kunnan ja kustannusvyörytysten pelisäännöt selviksi en- luottamusmiesjohdon suulla pahoiteltu, että nen kuin kuntaliitoskeskustelut Siilinjärven Siilisetin ei maltettu antaa vakiinnuttaa toi- kanssa voisivat jatkua. Talous oli kireällä, mintaansa ennen kuin rukkaset lyötiin nau- ja vuonna 2012 tuloveroprosentti jouduttiin laan. Ilman vyörytyssotkua Siiliset-yhteistyö nostamaan jo 20,50:een. olisi luultavasti jatkunut ja liitosneuvottelut Kun valtio painosti suurkuntien perusta- edenneet kuntaliitokseen asti, koska yhteis- miseen, esitti Maaningan kunnanvaltuusto työ kuntien välillä oli jo niin vakiintunutta. 29.11.2011 Kuopiolle kuntaliitosselvityksen Tai sitten Maaninka olisi pysynyt itsenäi käynnistämistä, osana valtion kuntauudis- senä. tussuunnitelmaa, jossa valtio hahmotteli 11 Nimittäin kun sosiaali- ja terveysasioita kunnasta muodostettua Suur-Kuopiota. Asia valmistellut parlamentaarinen työryhmä yk- eteni nopeasti. Kokouksessaan 12.11.2012 simielisesti sai aikaan sote-ratkaisun kevääl- Maaningan kunnanvaltuusto teki yksimieli- lä 2014, siirtyi siinä sosiaali- ja terveyspalve- sen päätöksen liittyä Kuopioon. Liitosta pe- lujen järjestämisvastuu viidelle sote-alueelle, rusteltiin muun muassa sillä, että Kuopioon pois kunnilta. Sote-alueet ovat kuntayhtymiä, olisi jouduttu liittymään ennen pitkää kuiten- joiden hallinnossa ovat kaikki jäsenkunnat kin, koska valtio ajoi niin vahvasti suurkun- edustettuina. Näin perimmäinen syy kunta- tien muodostamista. Siilinjärveen liittyminen liitoksiin poistui. Sote astuu voimaan vuoden olisi ollut vain välivaihe. 2017 alussa. Kuntauudistus on irrotettu so- Kun Siilinjärvi irtisanoi 29.12.2011 Siili- te-ratkaisusta ja sen kohtalo on avoinna. set-sopimuksensa Maaningan kanssa ja päät- Syksyllä 2014 ovat monet kunnat jäädyt- ti järjestää yksin omat palvelunsa, kariutui täneet kuntaliitosneuvottelunsa tarpeettomi- kuntaliitoshanke siihen. Nilsiä oli eronnut na. Miten olisi Maaningallakin käynyt, jos Siilisetistä jo aiemmin ja päättänyt liittyä liitospäätös olisi siirtynyt. Olisiko liitos Kuo- Kuopioon 2013 alusta. pioon toteutunut lainkaan?

56 Maaningan Pitäjäkirja Terveyden- ja sairaudenhoito ja sosiaalipalvelut Sosiaalipoliittiset uudistukset sotien jälkeisinä vuo- sikymmeninä olivat valtavat. Aikaisemmin pääosan Maaninkalaisten terveydenhoito on hoidettu alku- kuntien sosiaalisista tehtävistä muodostivat köy- aikojen kunnallishallinnosta lähtien hyvin. Ensim- häinhoito ja vaivaishoito. 1960-lukua sanottiin so- mäinen kunnanlääkäri aloitti yhteisenä Lapinlahden siaalipolitiikan vuosikymmeneksi kansalaisten so- kunnan kanssa vuonna 1894. Kokonaan oma kun- siaalivakuutuksia koskevien ja eri väestöryhmien nanlääkärin virka perustettiin vuonna 1907. toimeentuloa turvaavien lakien johdosta. Sama kii- Vuonna 1926 Maaninka liittyi Siilinjärvelle perus- vas lainsäädäntö ja kuntien velvoitteiden kasvu jat- tettuun keuhkotautiparantolan kuntainliittoon. kuivat 1970-90-luvuilla. Vuonna 1931 otettiin käyttöön Tarinaharjun pa- Maaningan 9-jäseninen, vuodesta 1993 alkaen rantola. Keuhkotauti oli tuon ajan yleisimpiä saira- 7-jäseninen, sosiaalilautakunta käsitteli huoltoapu-, uksia, joka usein johti kuolemaan. sotilasavustus-, perhe- ja elatustuki-, äitiysavustus-, Terveyssisaret ja seurakunnan diakonissat huo- lapsilisä-, asumistuki-, lastensuojelu-, PAV-huolto-, lehtivat väestön perusterveydenhuollosta ja käti- invalidihuolto-, kehitysvammahuolto-, isyys-, kas- löt synnytyksistä. Kirkonkylällä ja Pulkonkoskel- vatusneuvola-, lasten päivähoito-, kotipalvelu-, la oli terveystalo, joiden hoitohenkilöstö jalkautui vanhustenhuolto- ja virkistyspalveluasiat. kylille huolehtimaan pienistä hoitotoimenpiteis- Maaningalla oli sosiaalisihteerin/-johtajan virka tä ja antamaan esimerkiksi rokotukset kansakoulu- vuodesta 1947 lähtien Siilisetiin saakka. 1990-luvul- laisille. Sairaalahoitoa maaninkalaiset saivat Kuo- la kiertävä päiväkoti lakkautettiin ja muutamia sosi- pion keskussairaalasta, josta kunta oli varannut aalitoimen virkoja yhdistettiin ja lakkautettiin kunta- paikkoja kuntalaisilleen. Keskussairaala aloitti toi- talouden kireinä vuosina. mintansa vuonna 1959 ja muuttui yliopistollisek- si keskussairaalaksi 1972. Sen kuntainliiton liittoval- Vanhusten 15-asuntoinen vuokratalo valmis- tuuston puheenjohtajana oli varpasmaalainen Matti tui 1965 ja ensimmäiset vanhustentalot Ollintielle A Mykkänen. 1974. Ollinniemen 55-paikkaisessa vanhainkodissa Maaninkalaisilla oli lisäksi sairaansijoja Tarina- on yleinen ja sairasosasto.. harjussa, Harjamäen A- ja B-mielisairaalassa ja Jul- Vanhusten kotipalvelutarve lisääntyi 1980-luvul- kulan B-mielisairaalassa. Kun Kuopiossa oli lisäksi ta lähtien jatkuvasti. Kun kotipalvelua antoi 1984 vii- Niuvanniemenkin mielisairaala, kertoo tarina Sa- si kodinhoitajaa, oli heitä vuonna 1991 jo 9. Koti- voon tutustumaan tulleiden kansanedustajien ky- palveluauto otettiin käyttöön vuonna 1986. Käyttöä syneen piloillaan, että onko täällä enempi hulluja on laajennettu myös ruuan jakeluun. Kotipalveluau- kuin muualla. ”Ei ole, mutta tiällä ne huomataan pa- to kuljettaa ruokia päivittäin Ollinniemen palvelu- remmin”, tuli vastaus. keskuksen keskuskeittiöltä kunnan muihin laitoksiin kuten päiväkotiin ja ryhmäperhepäivähoitoon se- 1970-luvun alussa terveydenhuolto kehittyi huimin kä kotona asuville vanhuksille. Vanhusten kotihoi- harppauksin. Valtuusto päätti Siilinjärven ja Maanin- dontukea maksettiin vuodesta 1984 alkaen, mutta gan kuntien yhteisestä terveydenhuollosta maalis- 1990-luvun tiukkoina vuosina ei käytettävissä ollut kuussa 1971. Siilinjärven ja Maaningan kansanter- määräraha enää riittänyt, kun palveluntarvitsijoi- veystyön kuntainliitto aloitti toimintansa vuonna den määrä kasvoi. Tuki kohdistettiin laitoshuollon 1973. Lääkärit aloittivat arkipäivystyksen ja säännöl- tarpeessa oleville. Puretun vanhusten vuokratalon liset terveystarkastukset ikäryhmittäin. Oma koulu- kohdalle valmistui vanhusten palvelutalo Viljami hammaslääkäri kunnassa on ollut vuodesta 1968 vuonna 1999. Sen tuhouduttua tulipalossa raken- alkaen. Terveydenhuollon palvelut Siilinjärven ja nettiin tilalle uusi palvelutalo vuonna 2000. Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän tuot- Vanhainkodin henkilöstö oli riittämätön hoi- tamina olivat erinomaiset; hammaslääkärin vas- dettavien hoitoisuusasteeseen nähden ja vanhain- taanotolle pääsivät myös aikuiset, kun muissa kun- kodin pitkäaikaishoitoon muodostui jonoja. Van- nissa se ei ollut juuri mahdollista. hukset odottivat hoitopaikkaa terveyskeskuksen Perusterveydenhuollon yhteistyötä hahmoteltiin vuodeosastolla. Siilisetin tultua hoitopaikka saattoi Pielavedenkin kanssa vuonna 1967. Silloin suunni- olla missä tahansa kolmesta kunnasta. teltiin jopa yhteistä paikallissairaalaa, mutta kun- Lasten päivähoito nousi kunnan asiaksi vuon- talaiset vetosivat keskustelutilaisuudessa ja lehtien na 1973, jolloin alettiin järjestää lapsille päivähoi- palstoilla yhteistyöhön Siilinjärven puolesta. Han- topaikkoja hoitajan kotona tapahtuvassa perhepäi- ke hautautui. vähoidossa. 20-paikkainen päiväkoti aloitti vuonna Maaningalla lääkäreinä ovat toimineet muun 1981 kirkonkylällä, 60-paikkainen kiertävä päiväko- muassa Esa Taskinen vuodet 1938-65, Tauno Ol- ti eri kylillä vuonna 1983. Ensimmäinen laki lasten likainen 1965-70, Pentti Vuojolahti, Timo Tuo- kotihoidontuesta tuli vuonna 1985. Lasten kotihoi- ri, Antti Koistinen, Markus Viljanen, Rauni Timos- don tukea maksetaan perheille alle 3-vuotiaas- ka,Kauko Ruonala 1977-2007 ja Matti Taskinen ta lapsesta, jota ei hoideta kunnan järjestämässä 1991-2012. päivähoidossa. Maksatuksen hoitaa nyt kela, mut-

Kuntahallinnon historia 57 Päiväkoti Mesikan 30-vuotisjuhlissa vuonna 2011 oli kaikilla hauskaa, niin kuin asiaan kuuluu.

ta kustannuksista vastaa kunta. Päivähoitopaikko- Peruspalvelukeskus Siilisetin käynnistyttyä 2010 jen tarve kasvoi: Vuonna 1988 jäi 11 lasta päivähoi- siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sen don ulkopuolelle ja perhepäivähoitajien saaminen järjestettäviksi, mutta palvelut tuotettiin edelleen oli hankalaa. Maaningalla. Siilisetin kariuduttua on Maaningan Vuodesta 1990 alkaen kunnan velvoitteeksi tu- perusturvan ja terveydenhuollon palvelujen tuot- li päivähoitopaikkojen järjestäminen alle 3-vuotiail- tamisesta vuoden 2013 alusta vastannut Kuopion le lapsille ja vuonna 1996 oikeus laajeni koskemaan kaupunki. kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Kirkonkylän päiväko- tia laajennettiin 32-paikkaiseksi. Vuonna 2013 siirtyi Koulut: Opin sauna, autuas aina kunnallinen päivähoito sosiaalitoimesta sivistystoimen alaisuuteen, jotta esiopetus saatiin opetustoi- Papiston kehotuksesta oli kuningas jo vuonna 1723 men alaisuuteen. määrännyt vanhemmat sakon uhalla huolehtimaan lasten kristinopin ja lukutaidon alkeista. Lapset lä- Vammaisten päivähoitopalveluja ostettiin Siilinjär- hetettiin lukkarinkouluun, joissa opetusta oli annet- ven ja Pielaveden kunnan päivähuoltoloista. Ke- tava 4-5 viikkoa syksyllä ja keväällä. Vuonna 1898 hitysvammaisia hoidettiin Vaalijalan keskuslaitok- valtiopäivät ja keisari hyväksyivät piirijakoasetuk- sessa ja parantolassa, Harjamäen sairaalassa ja sen, jonka mukaan kaikki pitäjät oli jaettava koulu- vanhainkodissa. Maaningan Vanhustentaloyhdistys piireihin niin, että kenenkään koulumatka ei muo- ry vuokrasi kehitysvammaisille vuonna 1983 val- dostuisi yli viiden kilometrin mittaiseksi. Kaikilla mistuneesta Rajalasta asuntoja. Pihlajakoti tarjoaa halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun, mutta asuntoja mielenterveysongelmaisille ja kehitysvam- oppivelvollisuutta ei ollut. Tämä vauhditti koulujen maisille. Vanha paloasema korjattiin vammaisten ja perustamista. mielenterveyskuntoutujien työtoiminnan käyttöön Tyypillisesti koulut muodostuivat kaksiluokkai- 2000-luvun alussa. sesta ala- ja samoin kaksiluokkaisesta yläkansa- Kasvatus- ja perheneuvolapalvelut on ostet- koulusta, vaikka syrjäseuduilla esiintyi myös pelk- tu Kuopion kasvatusneuvolasta, sittemmin Siilin- kiä lastenkouluja, joissa oli vain alakansakoulu. järven kunnan kasvatusneuvolalta. Päihdehuollon Alakansakoulun tehtävä oli tarjota alkuopetusta. palvelut on ostettu Kuopion A-klinikalta. Sosiaali- Syrjäisimmillä seuduilla kansakouluja ei tarvinnut työ-, lastensuojelu- ja perheneuvolapalvelut jär- perustaa täysimittaisina, vaan opetus toteutettiin jesti Maaningan kunta. joko niin sanottuna supistettuna kansakouluna tai Toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut kiertokouluna. 1980-luvun lopulta lähtien. Kiertokoulussa opettaja kiersi kylästä toiseen opettamassa ja koulurakennuksena toimi joku ky-

58 Maaningan Pitäjäkirja län taloista tai pappila. Kiertokoulut lakkautettiin asteittain vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä ja oppivelvollisuuden tultua voimaan 1921.

Kunta perusti ensimmäiset neljä koulupiiriä 1880. Niihin jokaiseen päätettiin rakentaa koulu niin, et- tä kummallekin puolen Maaninkajärveä tulee ainakin yksi. Ensimmäisen kansakoulun perusti vuonna 1880 Kinnulanlahteen Kinnulan tilan omistaja Ma- tias Emanuel Kolström. Kouluun otettiin oppilaita koko kunnasta, ensisijassa kuitenkin ympäristön ja oman työväestön lapsia. Kunta osti koulun Kolströ- Kinnulanlahden vanha koulu. min perikunnalta vuonna 1883. Oppilaiden määrä oli korkeimmillaan 1950-60-luvuilla, kun siirtolaisten vaikutus näkyi asukasmäärässä. Oppilaita oli paljon ja opetustiloja nulanlahden vanha kansakoulu. Keskikoulu vihittiin oli saatava lisää, samoin opettajien asuntoja. Uusia käyttöön 27.2.1972. koulupiirejä muodostettiin ja kouluja rakennettiin, Peruskoulujärjestelmään siirryttiin koko valta- koska kansakoululain mukaan oppilaan koulumat- kunnassa asteittain vuodesta 1972 alkaen, Maanin- kan pituus piti rajoittaa enintään viiteen kilometriin. galla vuonna 1975. Peruskoulun lisärakennuksen Kyyditystä ei ollut, oppilaat kulkivat jalkaisin ja pol- vihkiäisiä vietettiin 29.3.1976. Lisärakennus oli teh- kupyörillä tai talvisin suksilla. ty yläasteen ja kirjaston tarpeita varten. Maaningan kantakirjasto oli yksi neljästä Suomessa. Tulevaa muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin ja Vihkiäisjuhlassa puhunut opetusministeri Paa- Ruotsiin ei osattu ennustaa. 1960-luvulla oppilasvä- vo Väyrynen kehotti hyväksymään sellaisen kun- henemä alkoi jo näkyä, opettajanvirkoja lakkautet- nallisen jaotuksen muutokset, joissa pienten kuntiin ja vähitellen koulujakin. Maaningalla ensimmäi- tien voimavarojen yhdistämisellä todella taataan senä tyhjäksi jäi Petsamo, sitten Patamäki ja Haatala. kuntalaisten tarvitsemat kunnalliset palvelut. Silloin Koulupiirejä yhdistettiin ja pitkämatkalaisia oppilai- kuntien yhdistymiset ja alueliitokset voivat toteutua ta kuljetettiin kouluun linja-autoilla ja takseilla. Vuo- vapaaehtoisesti. den 1972 alussa kansakouluasetusta muutettiin Vuonna 1986 alkoi kuusivuotiaiden esiopetus pienentämällä valtionapuun oikeuttavaa oppilas- Haapamäen, Leppälahden ja Tavinsalmen kouluil- määrää 20:sta 16:een, jolloin lukuisat lakkautusu- la, sekä 1-2-luokkalaisten iltapäivähoito. han alaiset koulut pelastivat silloin henkensä. Kansakoulun jatkoksi kehittyi 1940-luvulla kaksi Maaltamuutto ja kylien tyhjeneminen sai aikaan vapaaehtoista jatkoluokkaa sisältänyt kansalaiskou- sen, että oppilasmäärät kouluilla laskivat 1970-lu- lu, joka valmisti oppilasta ammattikouluun. Maanin- vulta lähtien. Kun kunnan talous tiukkeni kasva- galla se toimi Vanhassa Pappilassa Maaninkajär- vien velvoitteiden ja isojen rakentamisinvestointien ven länsirannalla vuodesta 1963 alkaen. Kunta osti vuoksi, kouluja alettiin säästösyistä sulkea yksi ker- Pappilan 1965 seurakunnalta. Kansalaiskoulu toi- rallaan, huolimatta kyläläisten protesteista. Vuonna mi aluksi kurssimuotoisena ja yksivuotisena vuo- 1980 kunnanjohtaja Sulasma varoitti Leppälahden teen 1969 saakka, jonka syyslukukauden alusta se kyläkokouksessa, että kouluasioissa tulee tällä vuo- muutettiin 2-vuotiseksi. Syyslukukauden 1971 alus- sikymmenellä tapahtumaan muutoksia, sillä Maa- ta lähtien koulussa oli kolmas vapaaehtoinen vuo- ningalla on ennätysmäärä ala-asteita, 13, ja oppi- siluokka, joka toimi lakkautetussa Haatalan koulus- laat sopisivat neljään. sa. Kansalaiskoulujärjestelmä päättyi peruskouluun Näin kävi. Vuonna 2014 on Maaningalla jäljellä siirtymisen vuoksi. kolme peruskoulua, Maaninkajärvi, Käärmelahti ja Pulkonkoski. Syksyllä 1961 kunnanvaltuusto päätti anoa valtion kouluviranomaisilta, että Maaningan kunnan Maaningan koulujen toimintavuodet alueelle perustettaisiin valtion oppikoulu. Luvattiin, Kinnulanlahti 1880-2009 että kunta luovuttaa ilmaiseksi tontin kouluraken- Vianta 1890-1993 nusta varten ja järjestää väliaikaiset opetustilat. Kurolanlahti 1893-1993 Vuoden 1966 lopulla lahjoitettiinkin Suomen Tuovilanlahti 1893-2012 valtiolle keskikoulun tontiksi Seppo ja Raija Ruuska- Haatala 1897-1971 selta kirkonkylästä ostettu noin 1,5 hehtaarin mää- Halola/Maaninkajärvi 1898- räala, johon myöhemmin vielä lisättiin noin 0,2 Käärmelahti 1902- hehtaaria. Väliaikaisina opetustiloina toimivat en- Leinolanlahti 1903-1996 sin Pappila lukuvuoden 1964-65 ja sen jälkeen Kin- Varpasmaa 1906-1981

Kuntahallinnon historia 59 Maaningan ystävyyskunnan, Barkåkranin edustajat Ingegerd von Platen, Nils-Gustav Wejfeldt ja Einar Gustafson, saapuivat Maaningan 100-vuotisjuhlien vieraiksi. Kättelemässä kunnanjohtajan rouva Kaarina Sulasma.

Leppälahti 1909-2002 tonaan Varpalassa. Kestityspaikkana oli myös Anna Tavinsalmi 1923-1992 Tuovisen omistama Vanhapaikka. Pohjois-Haatala 1923-1996 Ystäväkuntasuhteita hoidettiin pääasiasiassa vie- Petsamo 1925-1969 railemalla puolin ja toisin. Viralliset vierailut ajoittuivat Haapamäki 1936-1994 pääasiassa jonkin tapahtuman yhteyteen, kuten kau- Pulkonkoski 1936 - pungin-/kunnantalon ja lämpölaitoksen vihkiäisiin, Patamäki 1948-1970 vuosijuhliin ja huiluuruppeemille. Vierailuilla oli mu- Kansalaiskoulu 1963-1975 kana johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Keskikoulu 1964 -1975 Peruskouluun siirryttiin 1975. Suuremmalla joukolla vierailuja tehtiin kesäisin. Skje- bergistä vieraili kesällä 1981 koululaisten puhallinor- Maaningan ystäväkuntatoiminta kesteri, joka piti useita konsertteja Maaningalla ja myös Kuopion torilla. Maaninkalaiset nuoret tanhu- Maaningan kunnan ystäväkuntasuhteet luotiin he- ajat vanhempineen vierailivat Ängelholmissa kesällä ti sodan jälkeen Ruotsin Skånessa sijaitsevaan pie- 1982. Heinäkuussa 1989 vieraili Ängelholmista kou- neen Barkåkran kuntaan. Kun sodan jälkeen alet- lulaisryhmä vanhempineen Maaningalla. Maaningan tiin kiinnittää huomiota äitien ja lasten terveyteen yläkoulun 9 C luokka piti viikon leirikoulua touko- ja hyvinvointiin, lahjoittivat ruotsalaiset kummikun- kuussa 1998 ja 9 C luokka toukokuussa 2006 Ängel- nat Mannerheimliiton välityksellä rahaa kirkonkylän holmissa Kungsgårdsskolan 9. luokan vieraana. terveystalon (nykyinen neuvonta-asema) rakenta- Ennen kuntaliitosta Sjebergin kunnan luotta- miseen. Vuodesta 1971 alkaen Barkåkra on kuulu- mushenkilöitä ja viranhaltijoita vieraili Maaningalla nut Ängelholmin kaupunkiin, jonka kanssa vanhat kesällä 1987. Maaninkalaiset tekivät vastavierailun ystäväkuntasuhteet jatkuivat. elokuussa 1988. Matkalla oli mukana yhteensä 20 Etelä-Norjassa sijaitseva Skjebergin kunta oli Än- henkilöä. Skjebergin valtuuston ja hallituksen pu- gelhomin kaupungin ystäväkunta ja sitä kautta yh- heenjohtaja John Karlsen kävi Maaningalla muun teydet syntyivät myös Skjebergiin. Skjebergin kunta muassa Matti A Mykkäsen 70-vuotispäivillä ja hä- liitettiin Sarpsborgin suurkuntaan 1992, jolloin yh- nen hautajaisissaan. teydenpito Norjaan lakkasi. Ystäväkuntatapaamiset loppuivat 1990-luvulla ta- Kantavana voimana ystäväkuntasuhteissa oli kun- louslamaan ja henkilövaihdoksiin. Ängelholmin nanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos kaupunki ilmoittikin elokuussa 2010, että ystävä- Matti A Mykkänen, sillä hänellä oli ystäväkuntiin kuntatoiminta lopetetaan, koska tapaamisia ei ole ja henkilökohtaiset yhteydet ja hän kestitsi vieraita ko- ainoa yhteydenpito on joulukorttien lähettäminen.

60 Maaningan Pitäjäkirja