DOCSLIB.ORG

Sukupuu 18 2010.Pdf

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Sukupuu 18 2010.Pdf N:o 18 · 2010 4 Esimiehen tervehdys Pentti Väänänen Elämätä entisten immeisten — sukututkimusta ja muistelua 5 Muutalammilta Murtolahteen Riitta Mäkinen 12 Pikkutyttönä sukujuhlassa 1939 Maila Kortelainen 14 Terttu Väänäsen muistolle Anna Väänänen 15 Esi-isien asuinsijoilla Risto Väänänen 20 Kohtalokas myöhästyminen Annikki Vuoti 22 Yhteisiä esi-isiä etsittiin DNA-näytteistä Pertti Väänänen Väänästen veistämää ja Väänäsistä veistettyä 23 Sulla, Mari on hevone’ H.V. 25 Riittää mielikuvitusta 25 Näkymätön Viänänen Jope Pitkänen Oppia pantu on ohtaan – stipendinsaajien kuulumisia 26 Lasten kaltoinkohtelua ehkäisemään Arja Väänänen 28 »Kun ne ottas mejjät tosissaan» – omaishoitajien kokemuksia» Annikki Pursiainen 31 Kauppatieteitä Carolinassa Jenni Vehviläinen Kuj jäseniä yhteisen perreen — sukuseura toimii 33 Vuosikokous pidettiin Lapinlahdella Pentti Väänänen 34 Sukuseura Väinäjoen suulla Riitta Mäkinen 38 Matkalla Viänästen sukuseuran kanssa Vänä 39 Sukuseurojen Keskusliitto palkitsi Väänäsiä Hallitus 39 Sukuseuran hallitus tiedottaa 40 Vuosikokouskutsu 40 Väänästen sukujuhla ja 15. sukukokous Esimiehen tervehdystervehdys Päättyvä vuosivuosi 2009 2010 muistetaan muistetaan lamavuotena. kylmäs- VuosiVäänänen, 2011 mistä on hänellesukujuhla- lämpimät ja vuosikokousvuo kiitokset. Tällä- täPörssikurssit talvesta ja laskivatkuumasta, ja työttömyysoikeasta lapsuuden paheni kokoajan si.hetkellä Vuosikokous on saatu pidetäänkoottua lähes huhtikuun 20 000 sukuhaaranalussa Jy- kauniistavuoden. Ulkomaankaupassa kesästä. Jonkun matkaa vienti hiljenisaattoi kolman haitata- väskylässä.jäsentä sisältävät Sukukokous sukuhaarat. järjestetään Kaikkia nimiä perinteisin ei kui- Islanninnekseen. tulivuorenSilti kotimaan tuhkapilvi, ykkösuutinen ja koko on ollutEuroopan vaali- menointenkaan oleelokuun vielä saatu ensimmäisenä sukutietoaineiston viikonloppuna piiriin. Unioniarahoitus, säikäyttisen epäselvyydet Kreikan ja talouskriisi.väärinkäytökset. Parin la- Kuopiossa. Nyt tarvitaan Kauempaa jokaisen tulevien Väänäs-sukuisen kannattaa suun apua.- mavuoden Sukuseuran jälkeen toiminnassa pörssikurssit mieleen ja talous jää alkoivat Viron nitellaTietoja lomamatkapitää tarkistaa tuohon ja puuttuvat aikaan Savoon henkilöt ja lisäsen- elpyämatka, ja jonka ihmisten teimme usko kesäkuun paremmasta alussa tulevaisuu Tallinnan,- pääkaupunkiin.tä tiedostoihin. Sukutaulujen Kokouksiin tietojaovat täydennetääntervetulleita destaTarton kasvoi. ja Pärnun kautta Vääna-kylään, jossa mat- kaikkikertomuksin Väänäs-sukuiset ja valokuvin. ja Tälläsiellä aineistollavoi myös elävöiliittyä- ka huipentuiSukuseuran Väänan toiminnassa kartanon mieleen esittelyyn. jäävät Pietarin vuo- sukuseurantetään tulevaa jäseneksi. sukukirjasarjaa. Nämä tarinat eivät sikokousja Viron matkojen Väärnin tunnelma pappilassa ja palaute Lapinlahdella on ollut niin ja synny itsestään, vaan tarvitaan aktiivisia Väänäsiä, Riianpositiivista, matka että syyskuun vastaavia alussa. matkoja Pietarin, kannattaa Viron järjes ja- Toivottavastijotka lähettävät tietoja lehden sukuhaaran lukijat tutkijoille. toimivat Toi- Riiantää myös matkojen jatkossa. tunnelma ja palaute on ollut niin tiedonvälittäjinävottavasti sukuhaaroittain kertoen muille tehtävät Väänäs-sukuisil historiakirjat- positiivista, Väänäset että ovat vastaavia olleet positiivisella matkoja kannattaa tavalla esillä jär- leetenevät sukuseurasta ensi vuoden ja seuraan aikana liittymisestä pitkin harppauksin. sekä opis- jestäämediassa. edelleen. Kalervo Väänänen valittiin uuden Itä- kelijoille Vuosi jaettavista 2010 on sukututkimusvuosistipendeistä. ja järjestö- SuomenSukuseurojen yliopiston Keskusliittotutkimuksesta palkitsi vastaavaksi sukuseu aka-- toiminnassaKiitän eri niin tapahtumien sanottu välivuosi. järjestelijöitä Vuosikokous ja niihin teemiseksi rehtoriksi. Ossi Väänäsen nimi maini- pidetään Lapinlahdella ja muut kokoontumiset riip- ramme pitkäaikaisia vaikuttajia keskusliiton mi- osallistuneita Väänäs-sukuisten hyväksi tehdys- taan lukemattomia kertoja jääkiekkomaaotteluiden puvat sukuhaarojen aktiivisuudesta. Toivottavasti taleilla Väänästen Sukuseuran vuosipäivänä 14.11. tä vapaaehtoisesta työstä. Esitän myös lämpimät selostuksissa. Timo Väänänen on maamme johtavia lehden lukijat toimivat tiedonvälittäjinä kertoen kiitoksena heidän työstään sukuseuratoiminnan kiitokset tämän lehden valmistumisesta Riitta kanteleen soittajia. Kunniajäsenemme Kalle Väänä- muille Väänäs-sukuisille sekä sukuseurasta ja seu- hyväksi. Kaikki palkitut ovat tehneet mittavan Mäkiselle ja aineistoa toimittaneille henkilöille. nen saavutti sarjassa H80 joukkuemaailmanmesta- raan liittymisestä, että opiskelijoille jaettavista sti- päivätyön sukuseuramme hyväksi, mistä annam- ruuden 8 km:n maastojuoksussa. pendeistä. me heilleVäänäset suuren ovat kiitoksen. järjestäneet erilaisia sukutapaa- Toivotan Kiitän lehden eri tapahtumien lukijoille järjestelijöitä ja niihin misiaVäänäs-tutkijat muun muassa Pohjois-Karjalassa ovat tehneet Suhmurassapyyteetön- Hyvääosallistuneita Joulua jaVäänäs-sukuisten onnea vuodelle 2011hyväksi tehdystä täja Pohjois-Savossatyötä ja koonneet Vieremällä. esivanhempiemme Tällaiset tapaamiset tietoja vapaaehtoisesta työstä. Esitän myös lämpimät kii- Juuret-ohjelmaan.muistetaan ja järjestäjät Kaikkia saavat nimiä parhaan ei kuitenkaan kiitoksen tokset tämän lehden valmistumisestaPentti Riitta Väänänen Mäki- oleosallistujien vielä saatu palautteesta. sukutietoaineiston Tapaamisissa piiriin. saa Nyt tietoa on selle, muulle toimituskunnalle ja aineistoa toimittaEsimies- otettuomasta käyttöön sukuhaarasta, myös sukututkimuksesta,dna-tutkimus, jonka sukuseu avulla- neille henkilöille. pyritäänrasta ja Väänästen selvittämään sukupuusta. eri sukuhaarojen Usein kokoontumi esi-isien- sukulaisuussuhteet.sesta tulee perinne, mikä on tietenkin toivottavaa. Toivotan lehden lukijoille Väänäs-tutkijat ovat tehneet pyyteetöntä työtä Hyvää Joulua ja onnea vuodelle 2010 ja koonneet esivanhempiemme tietoja Juuret-ohjel- Pentti Väänänen maan. Suurimman tallennustyön on tehnyt Kalevi Esimies 4 | | Väänästen Väänästen sukupuu sukupuu 1718 · 2009· 2010 Elämätä entisten immeisten... Sukututkimusta ja muistelua Riitta Mäkinen Muutalammilta Murtolahteen Väänästen Sukupuuta toi toimittaessa- nut välttää kuulemasta rakkaasta vapaa-ajan ni oivalsin, että kirjoitus, jonka olen laatinut paikasta Vähäkumusta Sysmässä. – Ai missä- Sysmän Nuoramoisten kyläkirjaan, sopisi al- kö päin Sysmää? – No Nuoramoisissa. Nuo- kupäästään lyhennettynä ja loppupäästä täy- ramoinen oli hänelle muutenkin tuttu paikka, dennettynä myös Väänästen sukupuuhun. Al- sillä ensimmäinen vaimo Eeva oli omaa sukua kuperäinen teksti ilmestyy, aivan kuten tämä Schildt, Nuoramoisten Uuden Olkkolan kar- Sukupuu joulun alla; kirjan nimi on Nuo- tanosta. Eevan äiti puolestaan oli ollut omaa ramoinen – kylä Sysmässä. Sen julkaisija on sukua Väänänen. Kalle Väänäsen pojantytär ja Nuoramoisten Nuorisoseura Nuhja ry. minun kuopukseni sattuvat olemaan kurssito- Jokunen vuosi sitten alkoi sysmäläinen vereita Rovaniemen yliopistossa. He voisivat kylännimi Nuoramoinen tulla vastaan ai- perustaa kahden kesken Nuoramois-kerhon, van yhtenään. Esimerkiksi: Seisoskelin jos- sillä kuten kohta selviää, kummallakin on sain näyttelyssä kotikunnassani Lempäälässä siellä juuria. ja katselin esillä olevia kyläkirjoja. Viereisen Tässä Sukupuu-lehdessä jätän kertomatta rouvan kanssa syntyi juttua; hän kertoi ole- muutaman ulkokohtaisemman Nuoramois- vansa Sysmästä. – Ai mistäkö päin Sysmää? – havainnon. Se oleellinen kontakti tuli, kun No Nuoramoisista. Kerroinpa tietäväni kylän. kirjoitin elämäkertaa »Suomen osuustoimin- Jonkun ajan päästä sain puhelun samaisel- nan äidistä», Hedvig Gebhardista. (Mäkinen ta rouvalta. Enkö haluaisi kirjoittaa kyläkir- ja Sysiharju, Eteenpäin ja ylöspäin, Hedvig jaan, jota nuoramoislaiset ovat alkaneet kerä- Gebhardin osuus ja toiminta. Otava 2006.) tä? Kun ennen aivan tuntemattomasta kylästä Yksi Hedvig-rouvan veljistä oli avioitunut ko- oli yllättäen tullut useaa reittiä melkein tuttu, tivävyksi Nuoramoisten Nordenlundin karta- lupauduin. noon. Hedvig ja Hannes Gebhardin Maiju-tytär Kerran Nuoramoinen, yhtenään muistetaan astiankuivauskaapin keksijänä, Nuoramoinen mutta ehti hän paljon muutakin perheenäi- Talvella 2007 tein historiikkia Väänästen su- tien hyväksi. Elämäkertaa valmistellessani kuseura ry:lle. Yksi keskeinen seuran vaikut- luin myös Maijun kirjeitä. Lukioikäisenä tyttö taja, majuri evp. Kalle Väänänen oli, kuten sairasteli ja hänet lähetettiin toipumaan ter- odottaa sopii, syntyisin Itä-Suomesta, mutta veelliseen maalaisympäristöön, enonsa per- asui nyt Lahdessa. Häntä haastatellessa ei voi- heeseen Nordenlundin kartanoon. Maijun Väänästen sukupuu 18 · 2010 | 5 mielenkiintoisia raportteja jäin lukemaan pi- jatiedoista. demmäksikin aikaa kuin äiti-Hedvigin elämä- Ilmeni, että Rinnan vanhemmat Eva Kar- kerran kannalta olisi ollut tarpeellista. lintytär (s. 1811) ja Malakias Kristerinpoika Kanssatekijäni, Gebhardien pojantyttären (Knep, s. 1810) ja kaksi lasta olivat muuttaneet Anna-Liisa Sysiharjun puoliso Pekka Sysihar- Nuoramoisiin Asikkalan Kalkkisista. Muo- ju tunsi, kuinka ollakaan, hänkin Nuoramois- namiesperheenä ja mäkitupalaisina he olivat ten kylän! Nuorena poikana Pekka oli usein kierrelleet useissa asuinpaikoissa pitkin kylä- kylässä tädillään naapurikylässä Asikkalan kuntaa. Kirkonkirjoista huomaa, kuinka tilal- Kalkkisissa. Tilaan kuului takamaita Nuora- liset ja yleensä torpparitkin pysyivät aloillaan, moisten Ravioskorvessa, jossa käytiin poru- mutta tilaton
Load more

Recommended publications
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • 2 Kuntahallinnon Historia
    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
    [Show full text]
  • The Saima District
    THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO "THE PKftRL OF SrtIJVM" THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION Ul' THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION. THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION OF THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION PRINTED IN KUOPIO 1928 BY POHJOIS-SAVON KIRJAPAINO O.Y 2 The harbour of Savonlinna TJ*inland does not offer the foreign tourist much in the way of historic monuments or famous art treasures, but she offers so much more in the way of beautiful scenery, the peace and pleasure of which comes from being in close contact with untouched nature. The beauty of the country lies especially in the extensive forests, and in the sin- gular profusion of lakes. It is most apparent in the large lake district, and in the magnificent wa- 3 terways of Lake Saima. Here the admirer of na~ fure and the tourist receives a never to be forgot- ten impression. Here the tourist, who has visited different parts of the country may exclaim: „The chain of the Saima lakes is the most wonderful thing I have ever seen; here is the northern para- dise of hills, forests, and lakes." But as a boat trip along this chain of lakes, with its many branches extending for miles in all directions, demands too much of the tourist's pre- cious time, he must satisfy himself by experiencing the best part of all by undertaking the journey from Savonlinna via Varkaus to Kuopio, from the border of Olof's Castle to the base of the stately Puijo Hill.
    [Show full text]
  • Diversity of Pollinator Communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from Pilot Monitoring with Yellow Traps in 1997 - 1998
    1 The Ei nnish Envi ron ment 44 NATURE AND NATURAL RESOURCES Guy Söderman Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot morntorrng with Yellow traps in 1997 - 1998 1 / •--1 4 -- . Ö . O4 FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE The Finnish Environment 355 Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997 - 1998 HELSINKI 1999 . .. .. .. .. ... ...... .. .. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE ISBN 952-I 1-0579-8 ISSN 1238-73 12 Cover phota: Reima Leinonen (Bombus Iucorum) Maps: Estonian Envimnment lnformation Centre Makeup: Pikseri]ulkaisupalvelut Oy Edita Ab Helsinki 1999 0 The Finnish Environment 355 Contents ...... 1 Introduction . ...... 5 2 i1ethods and t.,Iaterial . 7 3 Groups, Ecology and Behaviour ofPollinators 9 4 Threatened Species 1 1 5 Results frorn Conparative Tests 12 6 Species Composition, Distribution and Abundance 16 6.1 Social Bees (Apidae) 16 6.2 Solitary Bees (Apoidea, other families) 28 6.3 Social Wasps (Vespfdae) 30 6.4 Solitary Wasps (Eumenidae) 32 6.5 Hoverfties (Syrphfdae) 33 6.6 Other Groups 37 7 Relation between Captures and Natural Fauna 39 7.1 Within-Species Relations 39 7.2 Between-Spedes Relatfons 39 8 Diversity andAssociated Features of the Fauna 42 8.1 Quantitative Aspects of Pollfnator Diversfty 42 8.2 Qualftative Aspects of Pollinator Diversity 45 8.3 1ffects of Land Use 47 9 Discussion and Conclusions 49 9.1 Yellow-trapping as a Monitoring Technfque 49 9.2 Changes in the fauna and Species Abundancy 50 10 Acknoi.vledgeiiients 5 1 1 1 Literature 52 Ilnnexes 55 TheFinnshEnvironment355 0 0 .
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press
    laura stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Ethnologica 13 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through July 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 28 0 M,MC,SC 1 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 21 0 0 0 0.00% 23 0 MC,SC 0 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 0 0 0 0.00% 29 0 2 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 27 0 0 0 0.00% 27 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 17 0 0 0 0.00% 19 0 2 M,MC,SC 1 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 39 0 0 0 0.00% 39 0 M,MC,SC 0 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 18 0 0 0 0.00% 22 0 MC,SC 1 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 25 0 0 0 0.00% 25 0 P,MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 22 0 0 0 0.00% 24 0 MC,SC 1 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 0 0 0 0.00% 22 0 MC 1 20798 KEITELE 05/22/1969 Active 42 0 0 0 0.00% 42 0 M,MC,SC
    [Show full text]
  • Asukkaan Ääni – Torvena Lähi- Demokratialle
    ASUKKAAN ÄÄNI – TORVENA LÄHI- DEMOKRATIALLE Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, Sanna Happonen & Päivi Hagman 2014 KUNTIEN MILLENIUMJULISTUS 31.12.1999 1 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI – TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTULOKSESTA ......................................... 2 1 LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA ......................................................................................... 3 1.1 Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio ........................................................................................................................... 4 1.2 Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki ................................................................................. 5 1.3 Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta ............................................................................................................................. 5 1.4 Vehmersalmen kylät ry, Kuopio .................................................................................................................................................... 6 1.5 Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio .................................................................................................................................................. 6 1.6 Maaningan kylät ry, Kuopio ............................................................................................................................................................. 6 1.7 Kuopion kaupunki ja maaseutualueet .......................................................................................................................................
    [Show full text]
  • Kuopio – Capital of Lakeland Kuopio 2030
    KUOPIO – CAPITAL OF LAKELAND KUOPIO 2030 CAPITAL OF GOOD LIFE Health, vitality and happiness These are the strategic priorities of the vision of Kuopio in 2030: • A centre of sustainable growth for one million people – 200,000 inhabitants in 2040. • Progressive and international business life and business-friendly environments. • Strongly developing urban area Savilahti – Europe’s most captivating learning and innovation environments. • Finland’s fastest growing region of conventions, events and tourism. • Forerunner in health, environment and wellbeing. • Unique and inspiring nature and environments. The best place for children. INFLUENCE AND ACCESSIBILITY DISTANCE OF 840.000 1H/90KM inhabitants 310.000 jobs 55.000 Available beds DISTANCE OF 2H /160KM IMAGE OF MUNICIPALITIES 2018 In the image survey Kuopio keeps it’s place on top of the biggest cities in Finland (Image survey of Finnish municipalities in 2018) KUOPIO FACTS & FIGURES Big cities no2 LIVING Imago survey 2018 BUSINESS 50 000 The most 7 000 JOBS happies citizens € 4 billion to 77 % ENTERPRISES 10 700 be invested in Of people Summer 4. BEST EDUCATION city center cottages CITY TO living in urban areas LIVE City of education 200 Export Cluster of expertice Excellent studying opportunities companies in 23 % helath, wellbeing and One of the best 3000 Northern Savo Of people living cleantech sectors environment for FOREING Education in English from daycare children RESIDENTS in coutryside to primary and secondary school up to University level Over 300 - 40 % CO Import companies in 2 100 different TOP 3 in tourism in 76 % target by 2020 nationalities 32 % Nortnern Savo Kuopio-Tahko area academic degree of people highly 14 000 of poeple educated living in the town of 15 sister cities islands 1000 exchange around the world students 9.
    [Show full text]
  • Higher Crop Yield Levels in the North Savo Region—Means and Challenges Indicated by Farmers and Their Close Stakeholders
    agriculture Article Higher Crop Yield Levels in the North Savo Region—Means and Challenges Indicated by Farmers and Their Close Stakeholders Heikki Lehtonen 1,* ID , Taru Palosuo 2, Panu Korhonen 3 ID and Xing Liu 1 1 Bioeconomy Policies and Markets, Bioeconomy and Environment, Natural Resources Institute Finland (Luke), Latokartanonkaari 9, FI-00790 Helsinki, Finland; xing.liu@luke.fi 2 Management and Inventory of Carbon Cycles, Bioeconomy and Environment, Natural Resources Institute Finland (Luke), Latokartanonkaari 9, FI-00790 Helsinki, Finland; taru.palosuo@luke.fi 3 Milk Production, Bioeconomy and Environment, Natural Resources Institute Finland (Luke), Halolantie 31 A, FI-71750 Maaninka, Finland; panu.korhonen@luke.fi * Correspondence: heikki.lehtonen@luke.fi; Tel.: +358-29-532-6316 Received: 22 May 2018; Accepted: 22 June 2018; Published: 26 June 2018 Abstract: The sustainable intensification of farming systems is expected to increase food supply and reduce the negative environmental effects of agriculture. It is also seen as an effective adaptation and mitigation strategy in response to climate change. Our aim is to determine farmers’ and other stakeholders’ views on how higher crop yields can be achieved from their currently low levels. This was investigated in two stakeholder workshops arranged in North Savo, Finland, in 2014 and 2016. The workshop participants, who were organized in discussion groups, considered some agricultural policies to discourage the improvement of crop yields. Policy schemes were seen to support extensification and reduce the motivation for yield improvements. However, the most important means for higher crop yields indicated by workshop participants were improved soil conditions with drainage and liming, in addition to improved crop rotations, better sowing techniques, careful selection of cultivars and forage grass mixtures.
    [Show full text]
  • Official Journal C 394 Volume 37 of the European Communities 31 December 1994
    ISSN 0378-6986 Official Journal C 394 Volume 37 of the European Communities 31 December 1994 Information and Notices English edition Notice No Contents Page I Information European Economic Area Standing Committee of the EFTA States 94/C 394/01 List of credit institutions authorized in Austria, Finland , Iceland , Norway and Sweden provided for in Article 3 ( 7 ) of Directive 77/780/EEC 1 Price: ECU 18 31 . 12 . 94 Official Journal of the European Communities No C 394/1 I (Information) EUROPEAN ECONOMIC AREA STANDING COMMITTEE OF THE EFTA STATES List of credit institutions authorized in Austria, Finland, Iceland, Norway and Sweden provided for in Article 3 ( 7 ) of Directive 77/780/EEC ( 94/C 394/01 ) General Articles 3 ( 7 ) and 10 ( 2 ) (*) of First Council Directive 77/780/EEC of 12 December 1977 on the coordination of laws , regulations and administrative provisions relating to the taking-up and pursuit of the business of credit institutions ( 2 ) require the Commission to draw up and publish a list of all credit institutions authorized to do business in Member States . Paragraph 6 ( b ) of Protocol 1 to the EEA Agreement requires that facts , procedures, reports and alike regarding the EFTA States shall be published in a separate section of the Official Journal of the European Communities when corresponding information is to be published regarding the EC Member States . This is the first occasion on which the Standing Committee of the EFTA States complies with the abovementioned requirement, in accordance with paragraph 6 ( b ) of Protocol 1 to the EEA Agreement and Article 1 ( 1 ) ( b ) of Protocol 1 to the Agreement on a Standing Committee of the EFTA States .
    [Show full text]