DOCSLIB.ORG

Kuopion Maaseutualueet 2018 Tilastotiedote /2018

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Kuopion Maaseutualueet 2018 Tilastotiedote /2018 Kuopion maaseutualueet 2018 Tilastotiedote /2018 Kuopion pinta-alasta Nilsiä on 92 % maaseutua Maaninka Maaseutualueilla ja Juankoski entisissä kuntakeskuksissa asuu 27 200 kuopiolaista (23 %) Karttula Riistavesi Esimerkkejä etäisyyksistä Kuopion keskustaan: Nilsiä, Kangaslahti 86 km Vehmersalmi Juankoski, Säyneinen 78 km Vehmersalmi, Mustinlahti 69 km Maaninka, Leppälahti 63 km Karttula 45 km Kuntakeskukset: Karttula, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi, Vehmersalmi, Juankoski Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 4/2018 Maaseudun kehittäminen ja seuranta OHJELMAT l Maaseutuohjelma 2014 – 2020, tukiohjelma l Maapoliittinen ohjelma – Mahdollisuuksien maaseutu 2014 – 2020 l Kuopion maaseuturakentamisen periaatteet 12/2016 Pitäjäraadit KUOPION YHTEISTYÖELIMIÄ l Kuopion maaseudun yhteistyöryhmä l Kuopion pitäjäraadit (6 kpl) Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka, Juankoski Toiminta alkoi 1.6.2017. Pitäjäraati toimii kaupunginhallituksen asettaman lähidemokratiajaoston alaisuudessa. Tehtävänä on edistää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun rakennemalli (Loikka 2030) (kv. 17.12.2012) Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa Kuopion maaseutualueiden väestö 2017 Maaseutualueilla tai entisissä kuntakeskuksissa asuu noin 27.200 kuopiolaista eli 23 % Kuopion 118.200:sta asukkaasta. Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 5/2017 Kuopion maaseutualueiden väestö alueittain Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 4/2018 Kuopion maaseutualueiden väestö ikäryhmittäin 31.12.2017 Alue Yht. 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75-84 85+ Nilsiä 6057 332 395 209 179 189 761 2136 1053 572 231 Juankoski 4569 216 216 123 128 156 498 1756 851 437 188 Maaninka 3589 253 262 130 113 135 498 1308 471 296 123 Karttula 3302 251 271 121 128 91 529 1206 397 209 99 Riistavesi 2149 144 157 83 87 63 296 815 291 140 73 Vehmersalmi 1868 89 103 59 46 61 193 699 393 160 65 Pellesmäki 1444 150 137 74 61 46 270 501 143 48 14 Haminalahti 1187 154 125 45 46 31 251 391 100 36 8 Kurkimäki 972 108 112 50 63 36 181 327 69 19 7 Puutossalmi 647 69 70 18 17 25 128 230 56 31 3 Kurkiharju 483 29 27 20 21 14 41 175 88 40 28 Hirvilahti 481 29 32 15 13 13 80 197 70 23 9 Ranta-Toivala 257 22 26 12 8 6 45 92 32 12 2 Jännevirta 200 14 12 13 10 1 32 73 31 9 5 Yhteensä 27205 1860 1945 972 920 867 3803 9906 4045 2032 855 Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 4/2018 Kuopion maaseutualueiden väestö ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 4/2018 2900 peruskoululaista maaseutualueella (20.9.2017) Kuopion peruskoululaisista 28 % käy koulua maaseudulla Itäinen maaseutu: Riistavesi, Vehmersalmi Läntinen maaseutu: Rytky, Kaislastenlahti, Hirvilahti Eteläinen maaseutu: Hiltulanlahti, Vehmasmäki; Kurkimärki *) Tilastokeskus, uusin tieto vuodelta 2015, sis. Juankosken 200 lukiolaista opiskelee maaseutualueella (20.9.2017) Kuopion lukiolaista 7 % opiskelee maaseudulla. Nilsiän lukio Juankosken lukio 118 opiskelijaa 64 opiskelijaa *) Tilastokeskus, uusin tieto vuodelta 2015, sis. Juankosken 5400 työpaikkaa maaseudulla (2015) 1328 1070 454 417 410 394 362 195 177 148 117 102 85 63 36 30 29 21 5 0 0 *) Tilastokeskus, uusin tieto vuodelta 2015, sis. Juankosken Maaseudulla työpaikkoja 5400 (2015) Maaseudun työpaikat vähenivät 5800:sta 5400:n (-6%) vuonna 2015. Eniten työpaikkoja väheni koulutuksesta, kaupasta ja maa- ja metsätaloudesta. Terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikat lisääntyivät eniten. Juan Maa Kartt Vehme Riista Kurki Hamin Pelles Kurki Puuto HirvilJänn Ranta- Nilsiä koski ninka ula rsalmi vesi harju alahti mäki mäki ssalmi ahti evirta Toivala 2015 2014 Ero Terveys- ja sosiaalipalvelut 315 338 205 174 71 79 100 12 13 18 3 0 0 0 1328 1301 27 Maa-, metsä- ja kalatalous 272 221 186 106 100 80 11 17 25 2 15 24 6 5 1070 1122 -52 Tukku- ja vähittäiskauppa 191 73 46 36 29 30 1 2 7 9 3 0 20 7 454 509 -55 Rakentaminen 99 79 37 81 21 36 3 31 10 5 10 0 4 1 417 454 -37 Kuljetus ja varastointi 87 89 68 49 45 27 11 3 14 7 1 6 0 3 410 445 -35 Teollisuus 34 271 23 27 17 4 4 0 6 1 7 0 0 0 394 405 -11 Koulutus 83 101 44 52 25 36 0 6 0 11 0 4 0 0 362 429 -67 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 128 34 11 7 5 5 0 0 0 4 0 0 1 0 195 202 -7 Muu palvelutoiminta 56 32 22 29 11 14 0 7 3 1 0 1 0 1 177 193 -16 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 42 18 52 5 4 8 2 5 3 6 0 1 1 1 148 151 -3 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 14 37 19 13 19 15 0 0 0 0 0 0 0 0 117 149 -32 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 43 38 7 4 1 4 0 2 0 0 1 0 2 0 102 126 -24 Taiteet, viihde ja virkistys 57 7 4 6 1 1 3 0 2 3 0 0 0 1 85 80 5 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 19 10 9 5 9 10 0 0 0 1 0 0 0 0 63 68 -5 Kiinteistöalan toiminta 17 3 2 2 3 5 0 0 0 3 0 0 0 1 36 29 7 Vesi- ja jätehuolto 3 13 2 7 1 0 0 3 0 0 0 1 0 0 30 41 -11 Kaivostoiminta ja louhinta 22 0 3 0 0 0 0 0 0 0 4 0 0 0 29 25 4 Informaatio ja viestintä 8 0 2 1 0 0 0 3 4 0 3 0 0 0 21 16 5 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 1 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 2 0 0 5 8 -3 Kotitalouksien toimin. työnantajana 0 12 -12 Toimiala tuntematon 0 19 -19 2015 Toimialat yhteensä 14911364 742 604 362 356 135 91 87 71 47 39 34 20 5443 5784 -341 2014 Toimialat yhteensä 15611562 715 633 313 382 181 76 110 68 65 40 58 20 5784 Erotus 2014-2015 -70 -198 27 -29 49 -26 -46 15 -23 3 -18 -1 -24 0 -341 Kuopion maaseudun yritystoiminta 1350 maaseudulla toimivaa yritystä palvelut, kauppa, majoitus- ja ravitsemustoiminta, rakentaminen 640 maaseutuyritystä (2016) 5400 työpaikkaa (2015) - Suomen suurin maidontuottaja 72,4 milj. l, 250 maidontuottajatilaa - Suomen 2. suurin naudanlihantuottaja 3,1 milj. kg/v - 33 700 ha viljelymaata 750 maatilayritystä, joista 250 maitotilaa Maatilayritysten (viljelijät) lkm* 1400 1220 1200 1000 800 746 600 2000- luvulla 400 200 maatilayritysten 0 määrä väheni 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 noin 40 %. Maitotilojen määrä** Tilojen 296 300 285 keskimääräinen 280 273 viljelty peltoala 260 253 (n. 41 ha) 240 kasvoi yli 70 %. 220 2014 2015 2016 2017 Lähteet: *Tilastokeskus, **Luonnonvarakeskus Kuopion matkailu ja nähtävyydet Kuopio on Suomen 750 maatilayritystä, joista 10.700 suurin mökkikunta 250 maitotilaa kesämökkiä ja maitopitäjä 23 rinnettä,14 hissiä, Korkeakoski yli 6000 vuodepaikkaa Pisan luonnonsuojelualue Niittylahden retkeilyalue Tahko Golf ja Tiirin Golf Suovu-Palosen retkeilyalue Frisbeegolf: Kurkimäki, Juankoski Maaningan ja Riistaveden lintujärvet Maaninka, Tahko Vaarun harju Caravan Alatalo Tahkon –vesireitti Camping Atrain Heinäveden reitti Vierasvenesatamat Topin maatilamyymälä Virtalan luomutilan myymälä Mäkelän Highland luomutila Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt l Haminalahden kulttuurimaisema l Iisalmen reitin kanavat l Leppälahden, Kuivaniemen Tuovilanlahden kylät l Paavo Ruotsalaisen Aholansaari l Riuttalan talonpoikaismuseo l Savon järvimalmiruukit, Souru ja Juankoski Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa 5/2017 Mahdollisuuksien maaseutu Hevoset, hevostilat, ratsastus, ravit, koirapuisto, lemmikkihoitola, järvet, saaristo, kalastus, pilkkikilpailu, purjehdus, veneily, melonta, lähiruoka, luomuruoka, koivunmahla, mansikka, maito, karjatila, highland, meijeri, sika, laavu, luontopolku, eräkämppä, hiljaisuus, kulttuuriympäristö, näkötorni, retkeily, kosket, marjastus, metsästys, hirvipeijaiset, sienestys, mökkeily, laskettelu, perhokalastus, maastopyöräily, motocross, hiihtäminen, laturetki, jäätie, luistelu, suunnistus, ampumarata, karavaanarit, moottorikelkkailu, lintubongaus, mönkijäsafari, nuotio, koiravaljakko, golf, frisbeegolf, ralli, luontokuvaus, metsä, puunkorjuu, polttopuut, joulukuusi, green care, kylätalo, seurantalo, metsästysmaja, traktori, metsäkone, luonnonsuojelu, Natura, soraharju, maatilamatkailu, lentokenttä, puutarha, kiviainekset, jokamiehenoikeus, laivamatka, perinnemaisema, retkiluistelu, lumikenkäily, rantautumispaikat, kesäteatteri, issikkavaellus, jäärata-ajot, geokätköily, maantiepyöräily, partioleiri, liitovarjo, kesämökki, savusauna, lumilinko, agility, pyöröpaali, vesiosuuskunta, tietalkoot, lohiallas, kotiseutumuseo, lennokki, mökkitalkkari, jousiammunta, maraton, pohjavesi Kuopion kaupunki, www.kuopio.fi/fi/tilastotietoa.
Load more

Recommended publications
  • Karttulan Yritys
    Karttulan Yrittäjäkerho ry Karttulan alueen palveluopas 2020 •1• •1• Lehti.indd 1 27/07/2020 11:31 Karttulan Hoitokeskus Kissakuusentie 2-4, 72100 KARTTULA, puh. 017 383 1000 Karttulan Lääkäripalvelut (017) 383 1000, www.karttulanlaakaripalvelut.fi Karttulan Fysioterapia Anssi Huttunen 050 591 7123 Aki Huttunen 050 410 6960 NOSTO- JA KULJETUS- PALVELUT SEKÄ HIRSI- JA ELEMENTTIASENNUKSET www.lifthouse.fi [email protected] Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Kissakuusentie 1 72100 Karttula puh. 017 383 1130 Karttulan Tervon huoltopysäkki huoltopysäkki Pörönsolantie 2, 72100 Karttula Laituritie 2, 72210 Tervo Puh: 020 786 2470 Puh: 050 477 2203 Huolto 020 786 2471 Autohuolto, kahvio sekä veikkauspiste. Rautakauppatuotteet toimitusmyyntinä Jakelta puh: 044 364 1921 ●2● Lehti.indd 2 27/07/2020 11:31 Tervetuloa palveltavaksi Karttulan alueen yritykset ja yhteisöt tarjoavat monipuolista palvelua ja erikoistuotteita maaseudun leppoisassa palveluhengessä. Tutustu, ihastu ja ylläty, mitä kaikkea Karttulan alueelta löytyy. Palvelut pysyvät ja kehittyvät vain palveluja käyttämällä. Kysy lisää palvelujen tarjoajilta! Sisällysluettelo Pankkiautomaatti.................................... 12 Hälytykset, sairaanhoito, ensiapu ............. 4 Pienkonekorjaamot ................................ 13 Alko ......................................................... 4 Pitopalvelut ............................................... 13 Autokorjaamot ......................................... 4 Postipalvelut ........................................... 13 Autokoulu
    [Show full text]
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Tornado Climatology of Finland
    1446 MONTHLY WEATHER REVIEW VOLUME 140 Tornado Climatology of Finland JENNI RAUHALA Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland HAROLD E. BROOKS NOAA/National Severe Storms Laboratory, Norman, Oklahoma DAVID M. SCHULTZ Centre for Atmospheric Science, School for Earth, Atmospheric and Environmental Sciences, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, and Division of Atmospheric Science, Department of Physics, University of Helsinki, and Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland (Manuscript received 31 July 2011, in final form 8 November 2011) ABSTRACT A tornado climatology for Finland is constructed from 1796 to 2007. The climatology consists of two datasets. A historical dataset (1796–1996) is largely constructed from newspaper archives and other historical archives and datasets, and a recent dataset (1997–2007) is largely constructed from eyewitness accounts sent to the Finnish Meteorological Institute and news reports. This article describes the process of collecting and evaluating possible tornado reports. Altogether, 298 Finnish tornado cases compose the climatology: 129 from the historical dataset and 169 from the recent dataset. An annual average of 14 tornado cases occur in Finland (1997–2007). A case with a significant tornado (F2 or stronger) occurs in our database on average every other year, composing 14% of all tornado cases. All documented tornadoes in Finland have occurred between April and November. As in the neighboring countries in northern Europe, July and August are the months with the maximum frequency of tornado cases, coincident with the highest lightning occurrence both over land and sea. Waterspouts tend to be favored later in the summer, peaking in August. The peak month for significant tornadoes is August.
    [Show full text]
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2019
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • 2 Kuntahallinnon Historia
    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
    [Show full text]
  • District 107 K.Pdf
    Club Health Assessment for District 107 K through November 2018 Status Membership Reports Finance LCIF Current YTD YTD YTD YTD Member Avg. length Months Yrs. Since Months Donations Member Members Members Net Net Count 12 of service Since Last President Vice Since Last for current Club Club Charter Count Added Dropped Growth Growth% Months for dropped Last Officer Rotation President Activity Account Fiscal Number Name Date Ago members MMR *** Report Reported Report *** Balance Year **** Number of times If below If net loss If no report When Number Notes the If no report on status quo 15 is greater in 3 more than of officers that in 12 within last members than 20% months one year repeat do not have months two years appears appears appears in appears in terms an active appears in in brackets in red in red red red indicated Email red Clubs more than two years old 20790 IISALMI 10/27/1956 Active 23 0 0 0 0.00% 27 0 M,MC,SC 2 33105 IISALMI/KOLJONVIRTA 12/13/1976 Active 20 1 2 -1 -4.76% 23 2 0 MC,SC 1 20791 IISALMI/POROVESI 11/22/1966 Active 33 1 1 0 0.00% 30 1 0 0 59172 IISALMI/YLÄSAVOTTARET 02/25/1997 Active 30 3 0 3 11.11% 26 0 0 20792 JÄPPILÄ 06/13/1973 Active 16 0 1 -1 -5.88% 18 4 0 2 M,MC,SC 5 20793 JOROINEN 12/18/1960 Active 32 0 7 -7 -17.95% 39 16 0 M,MC,SC 4 $100.00 20794 JUANKOSKI 09/25/1961 Active 17 0 1 -1 -5.56% 22 2 1 VP,MC,SC 5 20705 KAAVI 12/08/1963 Active 28 3 0 3 12.00% 25 0 MC,SC 0 20795 KANGASNIEMI 12/15/1963 Active 23 1 0 1 4.55% 23 0 MC,SC 2 20796 KARTTULA 10/28/1963 Active 20 1 1 0 0.00% 22 5 0 MC 2 20798 KEITELE 05/22/1969
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2018
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2018 Vieremä S-market 29 Sale 16 Prisma 3 Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion 3 Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä 6 ABC-automaatit 17 Lapinlahti Sokos Hotels 3 Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Vieremä S-market 29Keitele Rosso 3 Sale 16 Amarillo Prisma 3 Maaninka Frans&Sophie Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Ehta Emotion 3 Siilinjärvi Juankoski Hurma Parturi-kampaamo Kaavi Kodin Terra Tervo Wanha Satama Iisalmi Nina & Henri Buffa 2 SuperCorner Pitkälahti Presso 4 Vesanto Karttula Riistavesi Varpaisjärvi Kuopio Hesburger 6 ABC-liikennemyymälä 6 Tuusniemi Bistro Wine&Deli ABC-automaatit 17 Lapinlahti Coffee House Sokos Hotels 3 Apteekkari Pielavesi Nilsiä Vehmersalmi Puikkari RAVINTOLAT: Pikku Pietarin Pub Keitele Rosso 3 O’Nelly’s Irish Bar Amarillo Rautalampi Suonenjoki Maaninka Frans&Sophie Hillside Ehta Pizza Breikki Siilinjärvi Juankoski Hurma Leppävirta Kuohu Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa 2 Heinävesi Presso 4 Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Vieremä Hesburger 6 Tuusniemi Bistro Wine&Deli S-market 29 Coffee House Sale 16 Varkaus Sonkajärvi Apteekkari Prisma 3 KiuruvesiVehmersalmi Puikkari Pyhäjärvi Sokos Kangaslampi Pikku Pietarin Pub Emotion 3 Rautalampi O’Nelly’s Irish Bar Parturi-kampaamo Suonenjoki Hillside Kodin Terra Iisalmi Pizza Breikki Nina & Henri Leppävirta Kuohu SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi Heinävesi ABC-liikennemyymälä 6 ABC-automaatit 17 Lapinlahti Sokos Hotels 3 PielavesiVarkaus Nilsiä Kangaslampi RAVINTOLAT:
    [Show full text]
  • The Saima District
    THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO "THE PKftRL OF SrtIJVM" THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION Ul' THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION. THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION OF THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION PRINTED IN KUOPIO 1928 BY POHJOIS-SAVON KIRJAPAINO O.Y 2 The harbour of Savonlinna TJ*inland does not offer the foreign tourist much in the way of historic monuments or famous art treasures, but she offers so much more in the way of beautiful scenery, the peace and pleasure of which comes from being in close contact with untouched nature. The beauty of the country lies especially in the extensive forests, and in the sin- gular profusion of lakes. It is most apparent in the large lake district, and in the magnificent wa- 3 terways of Lake Saima. Here the admirer of na~ fure and the tourist receives a never to be forgot- ten impression. Here the tourist, who has visited different parts of the country may exclaim: „The chain of the Saima lakes is the most wonderful thing I have ever seen; here is the northern para- dise of hills, forests, and lakes." But as a boat trip along this chain of lakes, with its many branches extending for miles in all directions, demands too much of the tourist's pre- cious time, he must satisfy himself by experiencing the best part of all by undertaking the journey from Savonlinna via Varkaus to Kuopio, from the border of Olof's Castle to the base of the stately Puijo Hill.
    [Show full text]
  • Diversity of Pollinator Communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from Pilot Monitoring with Yellow Traps in 1997 - 1998
    1 The Ei nnish Envi ron ment 44 NATURE AND NATURAL RESOURCES Guy Söderman Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot morntorrng with Yellow traps in 1997 - 1998 1 / •--1 4 -- . Ö . O4 FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE The Finnish Environment 355 Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997 - 1998 HELSINKI 1999 . .. .. .. .. ... ...... .. .. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE ISBN 952-I 1-0579-8 ISSN 1238-73 12 Cover phota: Reima Leinonen (Bombus Iucorum) Maps: Estonian Envimnment lnformation Centre Makeup: Pikseri]ulkaisupalvelut Oy Edita Ab Helsinki 1999 0 The Finnish Environment 355 Contents ...... 1 Introduction . ...... 5 2 i1ethods and t.,Iaterial . 7 3 Groups, Ecology and Behaviour ofPollinators 9 4 Threatened Species 1 1 5 Results frorn Conparative Tests 12 6 Species Composition, Distribution and Abundance 16 6.1 Social Bees (Apidae) 16 6.2 Solitary Bees (Apoidea, other families) 28 6.3 Social Wasps (Vespfdae) 30 6.4 Solitary Wasps (Eumenidae) 32 6.5 Hoverfties (Syrphfdae) 33 6.6 Other Groups 37 7 Relation between Captures and Natural Fauna 39 7.1 Within-Species Relations 39 7.2 Between-Spedes Relatfons 39 8 Diversity andAssociated Features of the Fauna 42 8.1 Quantitative Aspects of Pollfnator Diversfty 42 8.2 Qualftative Aspects of Pollinator Diversity 45 8.3 1ffects of Land Use 47 9 Discussion and Conclusions 49 9.1 Yellow-trapping as a Monitoring Technfque 49 9.2 Changes in the fauna and Species Abundancy 50 10 Acknoi.vledgeiiients 5 1 1 1 Literature 52 Ilnnexes 55 TheFinnshEnvironment355 0 0 .
    [Show full text]