DOCSLIB.ORG

Kuopion Seudun Maakuntakaava

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointi). Työn ohjausryhmänä on toiminut Kuopion seudun maakuntakaavatyöryhmä. Työ- ryhmään ovat kuuluneet: puheenjohtaja Paula Qvick (Pohjois-Savon Liitto), Juha Romppanen (Kuopio), Otto Siippainen (Siilinjärvi), Antti Kankkunen (Vehmersalmi), Jaakko Väisänen (Maaninka), Jukka Rissanen (Karttula), Erkki Remes (Pohjois- Savon ympäristökeskus), Patrick Hublin (Pohjois-Savon ympäristökeskus), Kalervo Kalliokoski (Järvi-Suomen merenkulkupiiri), Esko Tolvanen (Savo-Karjalan tiepiiri), Jouko Aroalho (Kuopion Museo), Jouko Kohvakka (Pohjois-Savon Liitto), Martti Salminen (Pohjois-Savon Liitto) ja sihteeri Seppo Laitila (Pohjois-Savon Liitto). Työssä on otettu huomioon vaikutusten arviointityöryhmän näkemykset. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: puheenjohtaja professori Juhani Ruuskanen (Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos), johtaja Jouko Aroalho (Kuopion Museo), profes- sori Juha Hämäläinen (Kuopion yliopisto, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos), toimialajohtaja Tapio Kankaanpää (Kuopion Kauppakamari), kauppias Matti Ensio Kokko (Savon Yrittäjät ry), lääninterveystarkastaja Eeva-Liisa Launonen (Itä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto), Marja-Liisa Miettinen (Kuopion yliopisto, sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos), ympäristövastaava Airi Muhonen (Savo- Karjalan tiepiiri), yli-insinööri Erkki Remes (Pohjois-Savon ympäristökeskus), Pekka Tenhunen (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri), maanviljelijä Keijo Voutilainen (MTK Pohjois-Savo), ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Vänttinen (Pohjois-Savon ympäristökeskus) ja sihteeri maakuntasuunnittelija Seppo Laitila (Pohjois-Savon liit- to). Työn vastuuhenkilönä Pohjois-Savon liitossa on toiminut suunnittelupäällikkö Paula Qvick. ____________________________________________________________________4 Tiivistelmä Kuopion seudun maakuntakaavatyötä varten laadittiin vuoden 2003 aikana neljä rakennemal- lia. Tarkasteltavat vaihtoehdot olivat Seutumalli, Kuopiomalli, 5-tiemalli ja Vaajasalomalli. Laajan osallistumis- ja kommentointikierroksen suositusten pohjalta päätettiin laatia ns. yh- distelmärakennemalli. Vuonna 2004 laadittu yhdistelmärakennemalli perustuu aikaisempien mallien tapaan väestöarvioon, joka on koko seudun osalta enimmillään 140 000 asukasta vuonna 2030, eli vuotuinen kasvu on alle prosentin. Tarkasteluissa mietitään myös kasvun toteutumista osittain pendelöintinä seudun ulkopuolelta, jolloin väestökehitysarvio on välillä 129 200 - 134 200 vuonna 2020 ja välillä 135 000 - 140 000 asukasta vuonna 2030. Pende- löintialueina Kuopion seudun ulkopuolella ovat ensisijaisesti Lapinlahti, Leppävirta ja Nil- siä. Työn lähtökohtana on Pohjois-Savon liiton laatima Kuopion seudun maakuntakaavan ra- kenneluonnos 2030, jonka maakuntahallitus, Kuopion seudun neuvottelukunta ja maakunta- kaavatyöryhmä ovat hyväksyneet ja joka on esitelty maakuntavaltuustolle. Työssä on laadittu paikkatietopohjainen yhdistelmärakennemalli ja sen palveluverkko sekä arvioitu niiden vaikutuksia. Yhdyskuntataloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia sekä tervey- teen, maisemaan ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu vuoteen 2030 asti. Yhdys- kuntataloudelliset ja ekologiset vaikutukset on arvioitu elinkaaritarkasteluna 50 vuoden ajal- ta. Luontoon kohdistuvien vaikutusten arviointiin liittyen laadittiin Kuopion seudun ekologi- nen verkosto. Yhdistelmärakennemallin keskeisiä linjauksia ovat Vaajasalon silta uusine asuinalueineen, Laivon ja Neulaniemen rakentaminen, Hiltulanlahden ja Vanuvuoren itäpuolen käyttöönotto asutukseen sekä Siilinjärven alueen täydennysrakentaminen Vuorelan ja kuntakeskuksen lä- heisyydessä. Uusia asuinalueita on sijoitettu vanhan 5-tien tuntumaan Siilinjärven kuntakes- kuksen ja Vuorelan välillä. Rakennemallin ratkaisuilla tuetaan myös kylärakennetta ns. edul- lisuusvyöhykkeen kylissä. Työpaikkakehityksen ja uusien työpaikka-alueiden oletetaan si- joittuvan aikaisemmin laadittujen rakennemallien osoittamalla tavalla. Yhdistelmärakennemallille on laadittu keskusluokitus ja vyöhykealuejako samoilla menetel- millä, joita käytettiin aikaisempien mallien tarkastelussa. Yhdistelmärakennemallin palvelu- rakennetta on myös verrattu aikaisempiin malleihin. Kokonaisuudessaan asukasmäärän kasvu ja uusien asuinalueiden syntyminen edellyttää uusien paikallis- ja lähikeskusten muodosta- mista. Huomattava osa nykyisestä keskusverkosta kuitenkin säilyy peruspiirteiltään nykyisen kaltaisena. Vanhojen keskusten palveluvarustus kuitenkin muuttuu jatkuvasti ja varsinkin pienten lähikeskusten palveluvarustus supistuu edelleen. Keskusverkon laadinnassa on lähdetty siitä, että tulevaisuudessa uusia palveluita sijoittuu uusille alueille vähemmän kuin aikaisemmin. Useita aikaisemmin alueellisesti järjestettyjä kunnallisia palveluita hoidetaan tulevaisuudessa keskitetyn mallin mukaisesti. Ylemmän ta- son palveluiden keskittyminen edellyttää kuitenkin kohtuullista joukkoliikenteen toimivuutta. Keskeiset kunnalliset lähipalvelut, peruskoulun alimmat luokka-asteet ja päivähoito, olete- taan edelleen tuotettavan asuinalueilla, mikäli alueen asukaspohja vain sen sallii. Keskus- verkkojen laadinnassa otettiin huomioon palveluiden todennäköinen asukaspohjavaatimusten nousu tulevaisuudessa. Kaupan suuryksikkö –tarkastelussa osoitetaan mahdolliset alueet ja keskusverkon keskukset, joiden kehittämiseen maakuntakaavassa tulee varautua. Aikaisempien tilatarvelaskelmien mu- kaan kaupan tilatarpeet ovat suuret ja sen vuoksi seudulle tarvitaan runsaasti uutta myymälä- pinta-alaa. Luonteeltaan pitkän aikavälin tarkastelu painottuu yhdyskuntarakenteen ja liiken- teen kannalta hyvien ja toimivien tai vähiten haittaa aiheuttavien, mutta kuitenkin riittävien vaihtoehtojen esille tuomiseen. Kyseessä on siis eräänlainen varautumiskartta, jonka tavoit- ____________________________________________________________________5 teena on osoittaa hyviä liikepaikkoja, jotka täyttävät myös yhdyskuntarakenteen suunnittelun ja kaavoituksen tavoitteet. Kaupan sijoittumistarkastelussa on lähdetty siitä, että erikoistava- rakaupan alueena Kuopion ydinkeskusta säilyy seudun monipuolisimpana keskuksena. Myös riittävän asukaspohjan omaaviin uusiin lähi- ja paikalliskeskuksiin sijoittuu päivittäistavara- kaupan yksiköitä ja pienpalveluita. Merkittävä osa uudesta liiketilasta sijoittunee perinteisten alakeskusten ulkopuolelle lähinnä liikenteellisesti vetovoimaisiin paikkoihin. Yhdistelmärakennemallin toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia 50 vuoden aikana kaikkiaan 9,2 (aikaisemmissa malleissa 9,0 – 9,5) miljardia euroa. Uusiin asuntoihin sijoittuvaa asukas- ta kohden lasketut kustannukset ovat yhdistelmärakennemallissa 166 000 (aikaisemmissa malleissa 160 000 – 167 000) euroa ja kerrosneliömetriä kohden lasketut kustannukset 2 510 (aikaisemmissa malleissa 2 440 – 2 530) euroa. Suurin osa kustannuksista aiheutuu rakennus- ten rakentamisesta ja ylläpidosta. Seutumallin kustannukset ovat hieman muita malleja suu- remmat. Kustannusvaikutuksiltaan edullisin on Kuopiomalli, jossa rakentamista on eniten täydennysrakentamisalueille, kerrostalojen osuus on suurin ja keskimääräiset etäisyydet ovat lyhimmät. Yhdistelmämallissa verkostoista aiheutuu suhteellisen paljon ja liikenteestä suh- teellisen vähän kustannuksia. Koska rakennemallit ovat suurelta osin samansisältöisiä (suurin osa asutuksesta sijoittuu kai- kissa malleissa samoille alueille), mallien väliset kokonaiserot vaikutuksissa ovat tämän tyyppisessä elinkaaritarkastelussa suhteellisen pienet. Rakennuksista aiheutuvat kustannus- erot ovat pienet, mutta verkostojen kustannuserot merkittävät, yli 20 %, ja liikenteestä aiheu- tuvien kustannusten erotkin yli 10 %. Todellisuudessa tehtävät valinnat voivat johtaa yksit- täisillä alueilla suuriinkin keskinäisiin eroihin. Kustannuksista suurin osa kohdistuu asukkaille. Kunnille aiheutuu kustannuksia yhdistelmä- rakennemallissa 750 (aikaisemmissa malleissa 660 – 760) miljoonaa euroa. Kunnille aiheu- tuvien kustannusten osuus kokonaisinvestointi- ja käyttökustannuksista
Recommended publications
  • Karttulan Yritys

    Karttulan Yritys

    Karttulan Yrittäjäkerho ry Karttulan alueen palveluopas 2020 •1• •1• Lehti.indd 1 27/07/2020 11:31 Karttulan Hoitokeskus Kissakuusentie 2-4, 72100 KARTTULA, puh. 017 383 1000 Karttulan Lääkäripalvelut (017) 383 1000, www.karttulanlaakaripalvelut.fi Karttulan Fysioterapia Anssi Huttunen 050 591 7123 Aki Huttunen 050 410 6960 NOSTO- JA KULJETUS- PALVELUT SEKÄ HIRSI- JA ELEMENTTIASENNUKSET www.lifthouse.fi [email protected] Avoinna ma-pe 9-17, la 9-13 Kissakuusentie 1 72100 Karttula puh. 017 383 1130 Karttulan Tervon huoltopysäkki huoltopysäkki Pörönsolantie 2, 72100 Karttula Laituritie 2, 72210 Tervo Puh: 020 786 2470 Puh: 050 477 2203 Huolto 020 786 2471 Autohuolto, kahvio sekä veikkauspiste. Rautakauppatuotteet toimitusmyyntinä Jakelta puh: 044 364 1921 ●2● Lehti.indd 2 27/07/2020 11:31 Tervetuloa palveltavaksi Karttulan alueen yritykset ja yhteisöt tarjoavat monipuolista palvelua ja erikoistuotteita maaseudun leppoisassa palveluhengessä. Tutustu, ihastu ja ylläty, mitä kaikkea Karttulan alueelta löytyy. Palvelut pysyvät ja kehittyvät vain palveluja käyttämällä. Kysy lisää palvelujen tarjoajilta! Sisällysluettelo Pankkiautomaatti.................................... 12 Hälytykset, sairaanhoito, ensiapu ............. 4 Pienkonekorjaamot ................................ 13 Alko ......................................................... 4 Pitopalvelut ............................................... 13 Autokorjaamot ......................................... 4 Postipalvelut ........................................... 13 Autokoulu
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet

    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
  • Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Puijon Alueen Koulujen Kulttuuriympäristöpolku

    Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Puijon Alueen Koulujen Kulttuuriympäristöpolku

    Kuopion kulttuuripalvelukeskus Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Puijon alueen koulujen kulttuuriympäristöpolku Minna Halonen Sisällys 1. Opettajalle ........................................................................................................... 3 6. MaterIaalIMaaIlMa 6.1 Huomaa yksityiskohdat ja esteettisyys ........................................................................23 2. PUIjON kUlttUUrIyMpärIstö ..................................................................... 5 2.1 Historiaa ja kuvailua ......................................................................................................6 7. Tee kOHde tUtUksI 2.2 Sanasto ja hakusanoja ...................................................................................................10 7.1 Arvosta ympäristöäsi ................................................................................................... 24 7.2 Valmista kokonaiselämys ............................................................................................. 24 3. AstU kUlttUUrIpOlUlle ..............................................................................12 3.1 Valmistele ja käytä aisteja .............................................................................................12 8. KirjallIsUUs ja läHteet ............................................................................. 26 4. AjaN kerrOkset .................................................................................................14 9. Liite 1 ...........................................................................................................................27
  • Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa

    Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa

    --..1) Talvilinnut 1994-2003 & Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ maakuntaa. Jakson paras talvi oli Pikkukäpylintu/käpylintu-laji 99 (23,7) ja talvella 2001 (20,4). selkeästi 01/02. Tältä talvelta ovat Loxia curvirostra/Loxia sp. Koko talvikauden summa oli kor­ myös suurimmat parvet: 3.12.01 Määrät vaihtelevat perinteisesti kein talveUa 98/99 (19,9 yks./10 Yölaulaja Kuo Savilahti 18 p (AHa), 15 .1.02 runsaasti talvesta toiseen. Tarkas­ km) ja vastaavasti katotalvia olivat Kuo Neulalahti 18 p (MKe) ja telujaksolla erityisen hyviä talvia 94/95 (6,2 yks./10 km) ja 99/00 20.1.02 Kuo Sammalniemi 30 p olivat 95/96 (pikkukäpylintu + (5 ,8 yks./10 km). (PHu). Taulukkoon 5 on koottu Loxia sp. yht. 31,3 yks./10 km) ja talviset yksilömäärät kunnittain. 98/99 (2 1,7 yks./10 km), jotka Pulmunen Plectrophenax nivalis ovat talvien 1965/66 ja 1971/72 Yksittäisiä havaintoja kertyy sään­ L ämmin kesäyö, luonto on Vihervarpunen C.spinus ohella parhaita tunnettuja käpylin• nöllisesti lähes joka talvi. Kysees­ tuok uvimmillaan ja vihreän eri Erityisen hyvä talvi lajille oli 00/ tutalvia. Vastaavasti huonoimpia sä on joko myöhäisiä syysmuutta­ sävyihin puettu. Valoi sassa, hil­ 01 , jolloin laskentojen keskitihey­ talvia olivat 94/95, 97/98 ja 01/02, jia tai aikaisia kevätmuuttajia. Tal­ jaisessa yössä punarintojen, rä• deksi tuli 26, l yks./ 10 km, joka on jolloin nähtiin vain neljä lintua vilta seuraavat havainnot: 2.- kättirastaiden ja punakylkirastai­ siten yksi korkeimpia laskennois­ (0, 1 yks./10 km) per kunkin talven 3.12.94 Vrk Lehtoniemi 1 p (HKo, den äänekkään konsertin joukos­ l sa koskaan laskettuja tiheyksiä.
  • Tornado Climatology of Finland

    Tornado Climatology of Finland

    1446 MONTHLY WEATHER REVIEW VOLUME 140 Tornado Climatology of Finland JENNI RAUHALA Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland HAROLD E. BROOKS NOAA/National Severe Storms Laboratory, Norman, Oklahoma DAVID M. SCHULTZ Centre for Atmospheric Science, School for Earth, Atmospheric and Environmental Sciences, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, and Division of Atmospheric Science, Department of Physics, University of Helsinki, and Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland (Manuscript received 31 July 2011, in final form 8 November 2011) ABSTRACT A tornado climatology for Finland is constructed from 1796 to 2007. The climatology consists of two datasets. A historical dataset (1796–1996) is largely constructed from newspaper archives and other historical archives and datasets, and a recent dataset (1997–2007) is largely constructed from eyewitness accounts sent to the Finnish Meteorological Institute and news reports. This article describes the process of collecting and evaluating possible tornado reports. Altogether, 298 Finnish tornado cases compose the climatology: 129 from the historical dataset and 169 from the recent dataset. An annual average of 14 tornado cases occur in Finland (1997–2007). A case with a significant tornado (F2 or stronger) occurs in our database on average every other year, composing 14% of all tornado cases. All documented tornadoes in Finland have occurred between April and November. As in the neighboring countries in northern Europe, July and August are the months with the maximum frequency of tornado cases, coincident with the highest lightning occurrence both over land and sea. Waterspouts tend to be favored later in the summer, peaking in August. The peak month for significant tornadoes is August.
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen

    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen

    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
  • Osuuskauppa Peeässän 2019

    Osuuskauppa Peeässän 2019

    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
  • Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 E/Is G/L88ll/Le/L

    Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 E/Is G/L88ll/Le/L

    ~ 'L•===========~.Sllvekäs=============~ Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 e/is g/l88ll/le/l Tässä katsauksessa käsitellään yleisimpien muuttolintujen muuttoa ja muuton etenemistä sekä muutamien vae/luslintujen liikehtimistä Pohjois-Savossa keväällä 1993. Havainnoijat ja havainnoin­ Sonkajärvi, Suonenjoki. Tervo, Tuusnjemi. paikoissa, joten vesilintuja saapui n1u­ tikunnat sekä -aktiivisuus Varkaus, Varpaisjärvi. Vehmersalmi ja kas1i. Vieremä. Kunnista käytetään standardi­ Kevääseen kuuluu takatalvi. Tällä ker­ Katsauksessa on mukana seuraavien hen­ lyhenteitä. Kuopion Riistaveden linrujär• taa se kesti huhtikuun alkupuolelta kuun kilöiden havaintoja: vistä on muutamissa aiemmissa katsauk­ puoleenväliin. Siitä eteenpäin alkoikin sissa käytetty lyhennettä Rii lj. Siitä on lämmetä ja sulapaikkojen suurenemisen M. Aho11e11. Pasi Alajo. Pentti Alaja, A. Arg,'//tmtler. nyt luovuttu ja järvi esiintyy tekstissä Kuo myötä myös vesilintujen muutto käyn• Mika A~ikainen. Erkki Björk. Timo Filipoff. Heidi Hannula. Mika-Petri Harju, Ajmo Hanikaincn, Penti Keskimmäisenä. nistyi. 23.4. muodostui kevään lopul­ Hr,nikainen. J. Jlin·o11t·11. ,\1111i Holopainen . ./{lri Havainnointiaktiivisuus oli keväällä liseksi taitekohdaksi. Lämpötila kipusi n. Nolopnim!II, P,urick Hublin. Juk.ku Hujala, Osmo 1993 yleisesti ottaen hyvä. läänin etelä• + J5 °C asteeseen ja pysytteli näissä luke­ Huupponen. Tt111lo H_wönl'l1. Terho Hämälliinen. f/ar,·1 / /ögnu111der. Harri Hölnli. Timo Immonen. K. .lalkom•11. ja keskiosissa ehkäpä jopa yksi parhaita missa koko loppukuun. Isojen lintujen ja M }{l//.:1111e11, Tuomo Jnlkm1en, Silvcri Jussila, Jaakko kautta aikojen. Ylä-Savon osalta havain­ päiväpetojen päämuutto keskirryi selkeästi Kettunen, Heikki Kotilainen. Anne-Mari K:irakäinen, noinriaktiivisuus ol i heikko. jopa hiukan päiville 23.-25.4. ja se näkyy myös terä­ Hannu Kärkkäinen. Paavo Liimatta. Antero Lindholm, Mami Linkoltt, Irja Malmil'11ori, Raisa Malmivuori.
  • 2 Kuntahallinnon Historia

    2 Kuntahallinnon Historia

    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
  • 5692/2021 Kuopion Väestö, Työpaikat Ja Asuminen

    5692/2021 Kuopion Väestö, Työpaikat Ja Asuminen

    Kuopion väestö, työpaikat ja asuminen ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2022 - 2026 YK 2021:1 KH 14.6.2021 Kuopio kasvaa ja kehittyy Kuopio väestö, työpaikat ja asuminen - asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina 2022 - 2026 -raportti kokoaa lähtötiedot tulevan vuoden talousarviota sekä talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Raportti antaa tietoa väestön, elinkeinojen ja työpaikkojen kehityksestä sekä asuntotuotannon etenemisestä ja tavoitteista. Asuntotuotannon ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille 2022-2026. Ohjelmointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Lisäksi raportti sisältää tiedot vuoden 2021 talousarvion mukaisista palvelurakennusinvestoinneista vuosille 2021-2024. Kaupunkirakennesuunnitelma 2030-luvulle strategisen suunnittelun taustalla Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion ennustetun väestökehityksen mukaisia kasvu- ja laajenemisalueita sekä kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön tulevaisuuden suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakennesuunnitelma tukee ja edistää kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Kaupunkirakennesuunnitelmassa hyväksytään Kuopion tulevaisuuden kasvusuunnat, mahdolliset täydennysrakentamisalueet sekä asumisen ja työpaikkojen laajenemisalueet. Voimassaoleva ja järjestyksessään kahdeksas kaupunkirakennesuunnitelma
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet

    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet

    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
  • Palveluverkkoselvitys Toimii Pohjana Rakennemallien Luomiselle

    Palveluverkkoselvitys Toimii Pohjana Rakennemallien Luomiselle

    Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A Selvityksen tavoitteet B Palveluverkon nykytila C Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 D Johtopäätökset A 1) Palveluverkon nykytila 2) Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 - Palveluverkon nykytila muissa . Väestön kehitys, ennusteet & tavoitteet suunnitelmissa - Ikäihmiset ikäihmisten palvelut, lapset koulut ja päivähoito, liikuntapaikat - Palvelut ja saavutettavuus - Palveluverkon tulevaisuus muissa - Päivähoitopalvelut suunnitelmissa (maakuntakaavat) - Perusopetus - Palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja tasavertaisuus - Terveyskeskukset - Uudet asuinalueet - Kaupat - Matkailu- ja virkistyspalvelut - Palveluiden saavutettavuus Palveluverkkoselvitys toimii pohjana rakennemallien luomiselle A Työllisyys/ Asukaskato/-lisäys Matkailijat/ työttömyys Ikäihmisten mökkeilijät hyvinvointi Hyvinvointierojen kasvu Lapset Monikulttuurisuus Osaamisen kehittyminen Joukkoliikenteen Asukaskato muutokset Väestörakenteen muutokset Koulutuspalvelut Saavutettavuuden ja Teknologin Yhdyskuntarakent liikenneyhteyksien Internet ja en kehitys een muutokset kehittyminen sähköiset PALVELUTARPEET palvelut Yhteiskunta- poliittinen Elinkeinoelämän Pendelöijät toimintaympäristö muutokset Taajamien Yleinen tiivistyminen taloustilanne Kaupunki/seutupol itiikka Hajarakenta Lainsäädäntö Alueen minen vetovoimaisuus Sosiaalis- Taloudellinen kulttuurinen tilanne toimintaympä Uudet ristö työpaikat, Strategiat, yritysten Valtakunnalliset tarpeet Yhteistyöma ohjelmat, suositukset,