Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
--..1) Talvilinnut 1994-2003 & Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ maakuntaa. Jakson paras talvi oli Pikkukäpylintu/käpylintu-laji 99 (23,7) ja talvella 2001 (20,4). selkeästi 01/02. Tältä talvelta ovat Loxia curvirostra/Loxia sp. Koko talvikauden summa oli kor myös suurimmat parvet: 3.12.01 Määrät vaihtelevat perinteisesti kein talveUa 98/99 (19,9 yks./10 Yölaulaja Kuo Savilahti 18 p (AHa), 15 .1.02 runsaasti talvesta toiseen. Tarkas km) ja vastaavasti katotalvia olivat Kuo Neulalahti 18 p (MKe) ja telujaksolla erityisen hyviä talvia 94/95 (6,2 yks./10 km) ja 99/00 20.1.02 Kuo Sammalniemi 30 p olivat 95/96 (pikkukäpylintu + (5 ,8 yks./10 km). (PHu). Taulukkoon 5 on koottu Loxia sp. yht. 31,3 yks./10 km) ja talviset yksilömäärät kunnittain. 98/99 (2 1,7 yks./10 km), jotka Pulmunen Plectrophenax nivalis ovat talvien 1965/66 ja 1971/72 Yksittäisiä havaintoja kertyy sään L ämmin kesäyö, luonto on Vihervarpunen C.spinus ohella parhaita tunnettuja käpylin• nöllisesti lähes joka talvi. Kysees tuok uvimmillaan ja vihreän eri Erityisen hyvä talvi lajille oli 00/ tutalvia. Vastaavasti huonoimpia sä on joko myöhäisiä syysmuutta sävyihin puettu. Valoi sassa, hil 01 , jolloin laskentojen keskitihey talvia olivat 94/95, 97/98 ja 01/02, jia tai aikaisia kevätmuuttajia. Tal jaisessa yössä punarintojen, rä• deksi tuli 26, l yks./ 10 km, joka on jolloin nähtiin vain neljä lintua vilta seuraavat havainnot: 2.- kättirastaiden ja punakylkirastai siten yksi korkeimpia laskennois (0, 1 yks./10 km) per kunkin talven 3.12.94 Vrk Lehtoniemi 1 p (HKo, den äänekkään konsertin joukos l sa koskaan laskettuja tiheyksiä. laskennat. KSa), 8.12.95 Kuo Kuopionlahti ta erottuu välillä joko koloratuu m (EBj), 17.12.97 Nil Mustalahti Vastakohdaksi jäi 99/00, jolloin risopraanon hiveleviä säkeitä tai 1ythri11us 1 N (JRi), 20.12.98 Maa Mustavir laskennoissa ei havaittu yhtään Punavarpunen Ca,podacuse voimakas baritoni. Pensaikkojen Todella eksoottinen talvi laji. Laji ta 1 p (JKe, HKo), 17.1.99 Kuo spinaria. Suurimmat ilmoitetut ja peltojen liepeillä kuuluu yksi 7.1.0 1 Vrk Päiviön• oleskeli läpi tal ven 94/95 Suo Sy Siikaniemi 1 E (MU), 24.1 .00 Kuo kerääntymät toikkoisempia ääniä, sirityksiä ja saari 35 p (HMi, MMi, RMi), dänmaa Tuikkasenkangas I l- Kelloniemi I m (EBj) ja 18.2.02 raksutusta. Ruovikkoista järveä 13.1.01 Kuo Väinölänniemi a60 2kv 9 p (PPy, JPy, M . Pynnönen Rau Kiesimä I ä (HSi). lähestyttäessä kantautuvat ruoko kiert. (PRe, RSu), 20.2.01 Kuo ym). AHK on tarkastanut havain kerttusten konsertin seasta kume Rypysuo a40 p (PRe) ja 25.2.01 non Keltasirkku Emberiza citrinel/a at puhalluksetja piiskan sivalluk Kuo Sorsasalo 47 p (IMa) sekä Talvilintulaskennoissa keltasirk ruovi kevään 2003 aikainen esiintymi Taviokuurna Pinicola enucleator kumäärät nousivat selvästi 1980- set. Kuuluuko vielä jostain nen 16.2.03 Rau Konnekoski a80 Lajille ovat tyypillisiä suuret vaih luvun puoliväli sä, ja noususuh kosta potpotusta ja karkeampaa p (EKa, JKn), 25.2.03 Rau Kiesi telut perättäisinäkin talvina, talvi dannetta kesti noin 15 vuotta vuo laulantaa? Sydänyön tunneiks i mä a220 p (KSi) ja 27.2.03 Suo lintulaskennoissa laji on vähim• si tuhannen vaihteeseen, kunnes valo hieman hämärtyy ja usva keskusta 60 p (ATo). millään kevätlaskennoissa. Katsa aivan viime talvina määrät ovat matto yrittää nousta alavan niityn usjaksolle osui kaikkien aikojen taas alkaneet laskea. Korkeinunil päälle tanssimaan. Hetken päästä Hemppo C. cannabina paras laskentatulos: talvilasken laan talvina 1986-96 määrät olivat taivaanranta taas rusottaa ja yön Harvalukuinen talvi laji , jota ei ta nassa 2003 laskettiin yhteensä 38,5-63,5 yks./ 10 km, talvina laulajat antavat tilaa alkukesän vata joka talvi. Yhteensä kahdek 2882 taviokuurnaa, jolloin tihey 1997-2002 on nähty 21,5-42,7 aamun täyden kokoonpanon sin san havaintoa kymmenestä yksi deksi tulee 11 , 3 yksilöä/10 km. yksilöä/JO km. Suurimmat ke foniaorkesteri ll e. Yön kulkija voi löstä katsaustalvilta: 2.-21.12.94 Koko talven tulokseksi tuli 5, 75 rääntymät: 10.1.99 lis Ilomäki 600 vihdoin painaa päänsä tyynylle ja Vrk Lehtoniemi 19 p (HKo, PLi, yks. /10 km. Yli 30 linnun kerään• p (JYI), 2.12.00 Kiu Remesjoki tallentaa täydellisen kesäyön tal KSa), 18.2.95 Kuo Heinälamrnin• tymät tältä talvelta: 1. 12. Kuo Pui 300 p (USk) ekä Kuo Vehmasmä• ven pimeyteen voimaa antamaan. 26.12.99 a 165 p ja 28.1 2.00 a90 rinne lo' p (ERi), 4.-5.12.95 Sii jon tie n.40 p (ALä), 8.12.02 Kuo ki Näinhän se oli, vai oliko sit äki a n.50 p p (AHg). Kasurila 1 p (MPH, HKo, ERi Saarijärvi-Inkilänm tenkään? Oliko kylmää ilta toi Lehto (AMR, ERi, KRu), 28.12.02 Kuo ym), 5.12.95-13. 1.96 Vrk sensa jälkeen, satoi ko ja heilui 1o' 9 p (OHu, PLi, ERi ym), Vehmasmäki 35 p (AHg), Pajusirkku Emberiza schoeniclus niemi vatko vihreät koivut kohisten tuu 5.12.98 Vrk Lehtoniemi 2 p (Tlm, 29.12.02 Maa kk 40 p (PMu), Harvinainen talvilaji, joka on ta len taivutuksessa? Säätiedotuk• ANy, ERe ym.) 9.1 .00 Lep Riikin 1. 1.03 Kuo Vehmasmäki a 35 vattu alueellamme kolme kertaa. sen lause "alavilla mailla hallan neva lo' p (Tlm, HMi), 26.1.01 kiert. (AHg), 5.1.03 Sii kk-Lep Kaikki havainnot ovat joulukuul vaara" tuli tutuksi ja unohtuneet Kuo Likolabti l p (HKo) ja päkaarre 37 p (MU) ja 16.1 .03 ta. Ohessa toinen ja kolmas ha pipo tekivät kesäyön 15 . 1.03 Lep Nikkilänmäki 1 S Kuo SaviJahti 50 p (EBj). vainto: 6.12.98 1 p Vrk Lehtonie käsineet ja . (HRö). Myös talvina 95/96 (1,56 yks./ mi (HMi, MM.i , ERi, KRu ym.) ja retkestä sietämättömän kylmän 10 km)ja 00/01 (2,83 yks./10 km) 26.12.00 1 p Kuo Markustajasata Viitakerttusista, satakielistä ja Urpiainen C. jlammea kuurnamäärät olivat varsin korkei ma (KRu). muista taitolaulajista e i o llut tie Talvi 00/01 oli talvilintulasken ta. Esimerkkejä kerääntymi stä toakaan. Ainut kuultu yölaulaja noissa ennätystalvi myös urpiaisel muilta talvilta: 14.1.99 Kuo Väli oli jo monen retki porukan kuule le: 231, 4 urpiaista/ 10 km, mikä köntie a32 p (IMa), 13 .12.00 lis ma ruisrääkkä. on enemmän kuin yhdenkään ai keskusta 44 p (KAs), 17 .12.00 Niin tai näin, kesä ilman ai kaisemman talven laskennoissa. Kuo Siikaniemi 35 m (EBj), nuttakaan yölaulajaretkeä on vail Seuraava talvi 01/02 olikin sitten 7.1.01 Vrk Joutenlahti a30 p Kirjallisuus linainen. Vaikka se ei aina toteu taas jakson pohjanoteeraus, kun (MMi, RMi), 2.2.01 Kiu keskusta tuisikaan odotusten mukaan, niin tiheydeksi saatiin 0,8 yks./10 km. 39 p (ATa) ja 20.1.02 Sii Monni a Pynnönen, J. & Ruokolainen, K. valoa riittää ja piennarten kukka Keskiarvoa parempia talvia olivat 36 p (TF, MKe). Vastaavasti talvi 1996: Pohjois-Savon talvilinnut matto loistaa kaikissa sateenkaa myös 95/96 ja 98/99, kun taas 99/ na 99/00 ja 01/02 ei laskennoissa 1992/93 ja 1993/94. - Siivekäs 17 ren väreissä. (1):23-3 1. 00 oli myös huono. Suurimpia ke nähty ainoatakaan kuumaa. Aikai Nä mä kesäöiden retket ovat rääntymiä: 6.12.00 lis Koivulahti semmista huipputalvista (1957/58 K. 1994: Pohjois-Savon tuottaneet melkoisen havaintoai 400 m (K. Bovellan), 28.12.00 ja 1969/70) olikin jo aikaa. Ruokolainen, talvilintulaskennat 1956/57-1992/ neiston. Tässä katsauksessa ker Kuo Vehmasmäki 436 p (AHg), 93 - tuloksia 13 800 kilometrillä - rotaan vuosista 1999-2003, sii 1.1.01 Kuo Neulalahti a300 p Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Siivekäs 15 (1-2):4-17. vi isi kesää. Ennen vuotta 1999 (KRu), 3.1.01 Lep Nikkilänmäki Punatulkun talvikanta sahaa ees yölaulajat ovat löytyneet faunis 300 p (HRö, RR), 7.1.01 Kuo taas muiden marjalintujen tavoin, Ruokolainen, K. & Kauppinen, J. tisista katsauksista, mutta nyttem Sarnmalniemi 500 m (PHu), viime vuosikymmeninä lajin kui (toim.) 1999: Kuopion ja Pohj ois min tuo massiivikatsaus on pil 19.1.01 Sii Räisälä 1000 p (MU) tenkin otaksutaan runsastuneen. Savon linnusto. - Kuopion luon Näin lu- ja 25.2.01 Kuo Puijonsarvi 662 Yli 20 tuikkua/ 10 km nähtiin syk nontieteellisen museon julkaisuja 5. kottu useampaan osaan. kiert (AHa). sylaskennassa 95 (2 1,6) , tal vell a 343 s., Lievestuore. 16 Yölaulajat 1999-2003 ~ 53 ♦ 2004 ♦ 25. vsk Pohjois-Savossa 1999-2003 kijan on helpompi saada käsitys jonkin ryh Kuntahavaintotaulukko oli tarpeen kesäkuun loppupuolella alkoivat shortsike män kokonaistilanteesta ja katsausten kir myös siksi, että käsiteltävänä oli kovin lit, tosin hell epäiviä ei vielä ollut. Heinä• joittaminen saadaan jaettua luontevasti monta vuotta. Jos jokaisen lajin kuntakoh kuun alkupuolella hellekin sitten helli ja useampien tekijöiden kesken. Tässä katsa tai et havaintomäärät olisi lueteltu tekstis yölämpötilat olivat pyöräilyyn opivia, n. uksessa ei ole mukana harvinaisia yölaula• sä, siitä olisi tullut hankalalukuinen "nu + 15 astetta. jia, viiriäistä, rastaskerttusta tai viirusirkka merosulkeinen". Havaintojen tulkitsemi 2002: Toukokuun puoliväli oli lämmin• lintua. Ne kuuluvat harvinaisuuskatsauk nen samaksi tai eri linnuksi teetti työtä. On tä aikaa, päivällä päästiin jopa yli +20 as sen piiriin. neksi tunsin monet kunnat itsekin melko teen ja yötkin olivat lämpimiä. Mutta lop Säännölliset ja jonkin alueen kattavat hyvin, mutta kyllä karttoja silti joutui tut pukuuta kohden sää kylmeni reippaasti ja yölaulajaretket ovat aineiston perusteella kailemaan. Varkauden Lehtoniemen alueen useita hallaöitä koettiin. Kuun loppua koh keskittyneet Varkauteen, Kuopioon, Siilin yölaulajatihentymät olivat erityisen haasta den sää jälleen lämpeni. Kesäkuun alku oli järvelle, Maaningalle ja Iisalmen seudulle. via. Kun havaintoja oli ilmoitettu niin ka lämpötilojen osalta melko Näiden kuntien osalta katsaus kertoo jok dun nimillä kuin muutenkin, joutui suun mukava, päivi• sin+20 seenkin vertailukelpoi esti yölaulajatilan• nistamaan jo puhelinluettelon kartalla. Toi asteen tuntumassa ja öisinkin oli teen eri vuosien osalta. Muilla paikkakun veena olisikin saada vastaisuuden varalle +I0-15 astetta lämmintä.