Kuopion Seudun Maakuntakaava

Kuopion seudun maakuntakaava

Kuopio 2008 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:44

Kannet: Irma Toivanen Kannen kuvat: Kari Jämsen, Merja Marin, Paula Qvick, Kuopion yliopisto Taitto: Marja Partanen

Painosmäärä 200 kpl Kuopio 2008

Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 e-mail: [email protected] faksit: (017) 262 5090 kirjaamo, (017) 550 1428 johto

ISBN 952-5188-62-0 ISSN 1238-6383

Pohjakartat © Maanmittauslaitos 2008 Lupanumero MLL/VIR/PSAVO/001/08 Aineistojen kopiointi ilman maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty

Sisällysluettelo:

Esipuhe ...... 3 Tiivistelmä ...... 4 KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA...... 4 1 Johdanto...... 7 1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä ...... 7 1.2 Pohjois-Savon seutuja maakuntakaavoitustilanne...... 8 2 Kuopion kaupunkiseudun nykytila ...... 11 2.1 Aluerakenne...... 11 2.2 Väestö ja elinkeinot...... 11 2.3 Luonnonolot ja ympäristö ...... 14 2.4 Keskukset ja palvelut ...... 15 2.5 Asuminen...... 17 2.6 Liikenneyhteydet ...... 19 2.7 Suunnittelutilanne ...... 20 2.7.1 Kansainväliset ja EU:n ympäristösopimukset ja ohjelmat...... 20 Maakuntasuunnittelu ...... 21 2.7.2 Aluekehitysohjelmat...... 21 2.7.3 Kaavoitus...... 22 3 Kuopion kaupunkiseudun kehittämistavoitteet ja kaupunkiseudun rakennevaihtoehdot ...... 23 3.1 Aluerakenteen tavoitteet...... 23 3.2 Maakuntasuunnitelma...... 26 3.3 Aluekehitysohjelmat ...... 27 3.4 Maakuntakaavoitus ...... 28 3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 28 3.4.2 Maakuntakaavan rakennevaihtoehdot...... 29 3.4.3 Valittu rakennevaihtoehto ja maakuntakaavalle asetetut yleistavoitteet ...... 31 3.4.4 Palaute maakuntakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta...... 31 4 Alueidenkäyttösuunnitelma maankäyttöluokittain...... 34 4.1 Yleisperiaatteet ...... 34 4.2 Aluevarausten osoittamis- ja tulkintatapa...... 35 Asutus ja työpaikat ...... 35 4.3 Kehittämisperiaatemerkinnät...... 35 4.4 Keskustatoimintojen alueet (C) ...... 41 4.5 Taajamatoimintojen alueet (A) ...... 44 4.6 Kyläalueet (at) ...... 48 4.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt ja tilaa vievä kauppa...... 49 4.8 Työpaikka-alueet (TP)...... 52 4.9 Teollisuusalueet (T, T/Kem) ...... 55 Liikenne ...... 58 4.10 Liikennealueet ja -väylät (LV, LU, LL, el, LM)...... 58 4.10.1 Tieverkko ...... 58 4.10.2 Rautatiet ...... 63 4.10.3 Vesiliikenne ...... 65 4.10.4 Lentoliikenne...... 70 4.10.5 Tietoliikenne...... 71 4.10.6 Tavaraliikenteen terminaalialueet (LM) ...... 72 Luonto ja kulttuuriympäristö...... 73 4.11 Luonnonsuojelualueet (S, SL)...... 73 4.12 Kulttuuriympäristön vaaliminen (SM, SR, MA, sr, ma) ...... 78 Virkistys ...... 87 4.13 Virkistysalueet (VL, VR) ja ulkoilureitit ...... 87 4.14 Rantarakentaminen ...... 91 4.15 Matkailualueet (RM, RMk) ...... 92 4.16 Kalastukseen liittyvät aluevaraukset (er, e2)...... 95 4.17 Hiljaiset alueet (hil) ...... 96

Luonnonvarat ...... 100 4.18 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (MU, MT,ge, MY) ...... 100 4.18.1 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, ulkoilun ohjaamistarvetta (MU)...... 100 4.18.2 Maatalousalueet (MT) ...... 102 4.18.3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ympäristöarvoja, harju- ja kalliomaisema-alueet (MY, ge)...... 103 4.19 Turvetuotantoalueet ja turvetuotantoon soveltuvat alueet (EO1)...... 106 4.20 Erityistoimintojen alueet soran ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten (EO)...... 112 4.21 Kaivosalueet (EK)...... 117 Yhdyskuntahuolto ja muut tarpeet...... 119 4.22 Jätteenkäsittelyalueet (EJ)...... 119 4.23 Energian siirtoverkosto (z)...... 124 4.24 Vesihuolto (pv)...... 125 4.25 Puolustusvoimien alueet (EP)...... 128 4.26 Ampumarata- ja moottoriurheilualueet (EA) ...... 130 5 Tavoitteiden toteutuminen kaavaratkaisussa ja sen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ...... 131 6 Maakuntakaavan toteutuminen ...... 135 7 Maakuntakaavan toteutumisen vaikutukset...... 138 7.1 Vaikutusten arviointia ohjaavat lainkohdat...... 138 7.2 Arviointimenettely ...... 138 7.3 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset ...... 141 7.3.1 Lähtökohdat ...... 141 7.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ...... 141 7.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...... 142 7.3.4 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämään...... 143 7.3.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön...... 143 7.3.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriin ...... 146 7.3.7 Vaikutukset luontoon, luonnonvaroihin ja Natura 2000-verkostoon ...... 147 7.3.8 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ...... 149 7.3.9 Maakuntakaavan keskeiset vaikutukset ja kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy...... 150 8 Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen...... 153 9 Käytetyt tutkimukset ja muut lähteet...... 160 9.1 Maakuntakaavaa varten tehdyt tutkimukset...... 160 9.2 Muut käytetyt tiedot ...... 160 10 Liitteet...... 162 0 Kuopion kaupungin kaavoitusosaston kommentti uusien taajamatoimintojen käyttöönoton tarpeesta ja vaiheistuksesta 1 Kuopion seudun maakuntakaava-alueen muinaisjäännökset 2 Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, tiivistelmä 3 Kuopion keskustan kulttuuriympäristö ma 11.1000 4 Kuopion seudun maakuntakaavan aluevaraukset pinta-aloineen

Esipuhe

Kuopion kaupunkiseudun eli Kuopion kaupungin, teiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään Karttulan, Maaningan ja Siilinjärven kehitys vaikuttaa niiden toteuttamista. Pohjois-Savon maakuntasuun- koko maakunnan ja laajemminkin Itä-Suomen kehi- nitelma 2030 on hyväksytty tammikuussa 2006. tykseen. Vaikutusalueella lasketaan olevan yli Maakuntasuunnitelman linjauksia viedään myös 200.000 ihmistä, itse seudulla vajaat 120.000 asu- Kuopion seudun maakuntakaavalla eteenpäin. kasta eli noin puolet Pohjois-Savon maakunnan väestöstä. Kuopiolla on rooli myös Vuoksen vesistö- Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi Kuopion alueen suurimpana kaupunkina. Kuopion seudun seudun maakuntakaavan osallistumis- ja arviointi- tuleva kehitys kansainvälisenä ja valtakunnan- suunnitelman vuoden 2001 loppupuolella, lähtökoh- osakeskuksena vaatii seudun maankäytön suunnitte- dat ja tavoitteet v. 2002, vaihtoehdot ja niiden vaiku- lulta kehittämisedellytysten turvaamista. Näistä yksi tustenarvioinnin v. 2003. Luonnos oli nähtävillä v. suurimmista on VT17 Vaajasalon linjaus. 2005 ja ehdotus alkuvuodesta 2006. Kuopion seudun seutuhallitus ja maakuntahallitus hyväksyivät Suunnittelun lähtökohtana on ollut kumota voimas- maakuntakaavan kesäkuussa 2006. Pohjois-Savon saolevat seutukaavat ja laatia suunnittelualueelle maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja maakuntakaava uuden maankäyttö- ja rakennuslain kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat 23.8.- periaatteiden mukaisesti. Kaavaa laadittaessa tiiviis- 2006. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan sä yhteistyössä niin Kuopion seudun kuin viran- 3.7.2008 ja sen voimaantulosta kuulutettiin vahvis- omaistenkin kanssa on käyty läpi maakunnan ja tamispäivän jälkeisellä viikolla. Ympäristöministeriö Kuopion seudun menestymisen mahdollisuuksia ja hylkäsi kuudesta maakuntavaltuuston päätöksestä reunaehtoja alueidenkäytön näkökulmasta. Teolli- tehdystä valituksesta viisi. Ympäristöministeriön suuden, logistiikan, asumisen laajenemissuuntien päätöksestä on tehty yksi valitus korkeimpaan hallin- tavoitteet ovat maakuntakaavassa aluevarauksina. to-oikeuteen. Tältä osin kaava toimii yhtenä maakunnan strategi- sen suunnittelun välineistä. Kuopion seudun maakuntakaavaa varten on laadittu lukuisia selvityksiä, jotka ovat luettavissa Pohjois- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voi- Savon liiton verkkosivuilta www.pohjois-savo.fi, Poh- maan vuoden 2002 alusta. Lain mukaan maakunta- jois-Savon liitto, alueidenkäyttö, Kuopion seudun kaavassa on huolehdittava valtakunnallisten tavoit- maakuntakaava.

Kuopiossa 26.8.2008 Paula Qvick, suunnittelujohtaja Pohjois-Savon liitto

Tiivistelmä KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA

Tasapainoista kasvua osana kansallista ja kansainvälistä kaupunkiverkkoa, vetovoimaa ja viihtyisyyttä

Maakuntakaava linjaa, yhteen sovittaa ja pukee alue- Maakuntakaavassa on asetettu tavoitteeksi, että varauksiksi valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoit- seudun työpaikkamäärä kasvaa n. 13 000 työpai- teet, mm. seudun väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kalla vuoteen 2030 mennessä. Asukasmäärä puo- luonnon vahvan vetovoiman ja arvon. Näillä tavoitteil- lestaan kasvaa nykyisestä n. 117 000 asukkaasta la on tarkoitus kehittää Kuopion seutua kansallisena n. 135 000 asukkaaseen 0,5-1,0 %:n vuotuisella ja kansainvälisenä kaupunkikeskuksena niin Kuopion lisäyksellä. Tulevaisuudessa asuntokuntakoko pie- seudun kuin Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman- nenee, asumisväljyys kasvaa ja asukkaiden ikära- kin linjausten mukaisesti. kenne vanhenee. Noin 500 asuntoa pitää rakentaa vuosittain seudun nykyisen väestön elintason ja ikärakenteen muuttumisen johdosta. Asumisen suunnat

Aluerakenteen osalta Kuopion seudun asema vahvistuu maakuntatasolla muihin alueisiin nähden. Maakunta- kaava korostaa VT5:n suuntaista kasvuakselia eli nykyinen rakenne yhteyksineen vahvistuu Varkauden ja Ylä-Savon suuntiin. Myös maakunnan itäinen osa kytkeytyy vahvemmin Kuopion seutuun uuden Vaajasalon tieyhteyden myötä. Valtatien 17 uusi linjaus ja Vaajasalon silta ovatkin yhdessä maakuntakaavan suurin yksittäinen infrahanke.

Yhdyskuntarakenteen osalta valtaosa uudesta asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueista sijoittuu Kuopion ja Siilinjärven päätaajamiin tai niiden lähituntumaan. Seudun nauhamainen yhdyskuntarakenne vahvistuu joukkoliikenteen kehittämiskäytävänä.

Uusia asuntovaltaisia taajamatoiminnan alueita ovat Vaajasalon lisäksi Kuopion eteläpuolella sijaitseva Hiltu-lanlahti-Vanuvuoren alue. Laivonsaari on merkitty kaavassa taajaman laajenemissuunnaksi - ei varsinaiseksi taajamatoiminnan alueeksi - sillä sen rakentaminen edellyttää suojelualueen osalta Natura-arviointia. Myös Neulaniemen kärki on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Valtaosa maakuntakaavan uudesta rakennuskannasta sijoittuu alle puolen tunnin työssäkäyntietäi- syydelle (henkilöauto) Kuopion tärkeimmistä työpaikkakeskittymistä. Uusista alueista Saaristokaupunkia voi verrata nykyisiin Jynkän-Leväsen työmatkapituuksiin. Vaajasalon etäisyydet ovat toteutuessaan Saaristo- kadun tasoa.

Tilaa vievällä erikoiskaupalla kasvupaineita

Kaupan suuryksiköitä varten on maakuntakaavas- Haja-asutusalueilta löytyy kyliä, joiden väestömäärä sa osoitettu varauksia nykyisten keskittymien lisäk- pysyy nykytasolla tai jopa kasvaa selvästi. Toisaalta si Päivärantaan ja kuntakaavoituksessa tarkennet- seudulla on suuria alueita, joiden vähäinen asutus tavaksi kehitettäväksi alueeksi Pitkälahti-Hiltu- supistuu entisestään. Maakuntakaavan näkemys lanlahden alue. Siilinjärvellä kuntakeskuksen tun- kyläverkosta on puettu kolmeen tasoon, jossa en- tumassa on myös kaksi tilaa vievän kaupan alue- simmäisellä tasolla ovat vahvasti kaavoituksella varausta. Taustana on VTT:n selvitys, joka osoitti kehitettävät taajamatoiminnoiksi osoitetut kylät, Kuopion seudulta olevan jopa n. 145 000 krsm2 toisella tasolla on realistinen kyläverkko; AT1 kylät, neliön verran potentiaalia tilaa vaativalle erikois- joilla on vahva väestöpohja, yli 100 henkeä, ja hyvät kaupalle kaavan tavoitevuoteen mennessä. yhteydet sekä mahdollisesti kulttuuriympäristöarvoja ja palveluja. Kolmas taso muodostuu AT2 kylistä, jotka ensinnäkin tunnetaan tällä hetkellä kylinä ja asukaspohja on alle sata henkeä. Niiden kehitysura voi olla monenlainen, kasvava, tasainen tai supistu- va.

Maisemia vaalitaan myös muutoksessa VT17 vaajasalon linjaus on merkittävin

Merkittävimmät luonnonmaisemaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät Vaajasalon sillan rakentamisesta Kallaveden yli kohden Pohjois-Karjalaa.

Kaupunkikuvallisesti eniten vaikuttaa Majalammen pohjoispään jääminen rampin alle ja Pirtinniemen kallioleikkaus. Sillan rakentamisesta suurimmat kulttuurimaiseman muutokset kohdistuvat Koirajärveen ja Pirttijärveen sekä Raiskiomäelle.

Kulttuurimaiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita ovat mm. Räimän-Kehvon-Monnin alue, Maaninkajärven ympä- ristö, Haminalahden alue, Niuvanniemen alue sekä Puijon lakialue. Perinnemaisemakohteiden määrä kasvaa seutukaavaan verrattuna merkittävästi.

Maakuntakaavan uutena aluevaraustyyppinä ovat ns. hiljaiset alueet.

Maa-ainesvarojen ottoalueita tarvitaan

Maakuntakaavassa on osoitettu 16 turvetuotantoaluetta. Alueet ovat Kuopion ja Maaningan länsiosissa sekä Karttulan kaakkoisosassa. Alueet ovat ojitettuja, joten niiden mahdollinen tuotantokäyttö ei vaikuta luonnontilaisten soiden tai suotyyppien levinneisyys- jakaumaan. Kaavassa on osoitettu kaikkiaan 19 seudullisesti merkittävää kalliokiviainesten ottopaikkaa ja 14 maa- aineksenottoaluetta. Maakuntakaavan toteuttaminen lisää Kuopion seudulla kalliokiviaineksen käyttöä, mikä taas vähentää osaltaan luonnonsoran käyttöä.

Näin ollen jäljellä olevaa harjaluontoa voidaan säästää, mikä edistää pohjaveden suojelua.

Ympäristöarvot esillä

Kuopion lehtokeskus on otettu jo nykyisissä kaavoissa ja suojeluohjelmissa hyvin huomioon. Maakuntakaavassa uusia luonnonsuojelualueita on osoitettu viisi Kuopioon ja Siilinjärvelle. Maakunta- kaava kohentaa lehtojen sekä pienten rehevien korpien suojelun tasoa. Suojelu- ja virkistysalueita on kaksin- kertaisesti vahvistettuihin seutukaavoihin verrattuna.

Ekologiset yhteydet suojelualueiden välillä säilyvät Yhdistelmärakennemallin vaikutuksista Natura- lähes nykyisellään. Ekologisen verkoston pirstoutu- alueiden luontoarvoihin on laadittu erillinen Natu- mista tapahtuu Neulaniemen, Matkusjärven, Hiltulan- ra-arviointi. lahden ja Korsunmäen alueilla. Pirstoutumisen vaikutukset Kuopion osalta eivät kokonaisuudessaan ole merkittäviä. Kaavassa olevalla viheryhteysmerkinnäl- lä edellytetään yhteyksien huomioon ottamista aluei- denkäytön jatkosuunnittelussa.

1 Johdanto

1.1 Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnittelujärjestelmä

Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnan Vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyt- liitosta, joiden lakisääteisenä tehtävänä on alueen- tö- ja rakennuslaissa seutukaava korvattiin yleis- sa kehittäminen aluepoliittisin ja maankäytöllisin piirteisemmällä maakuntakaavalla, jonka valmiste- keinoin. Maakunnan suunnittelu perustuu maan- lussa tähdennetään osallistumista ja vuorovaiku- käyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Lain mukaan tusta. Kaavassa osoitetaan alueiden käytön ja maakunnan suunnittelu koostuu kolmesta toisiaan yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan täydentävästä kokonaisuudesta - maakuntasuunni- kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Lisäksi telmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaa- maakuntakaava välittää kunnille ja viranomaisille vasta, joiden voidaan nähdä olevan liiton tuottamia valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Se on palvelutuotteita isännilleen, alueen kunnille. Maa- ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan yleis- kuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoi- ja asemakaavoja. Viranomaisten on otettava maa- teltu kehitys n. 20-30 vuoden aikatähtäimellä ja se kuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään sen tarkistetaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuo- toteuttamista. Maakuntakaavaa tarkistetaan silloin, si. Maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat puo- kun se ei enää mahdollista maankäytön ajankoh- lestaan maakuntasuunnitelman strategioiden toteu- taisia kehittämistarpeita. Maakuntakaava voidaan tusvälineitä. Valtuustokausittain uusittavassa maa- laatia kokonaismaakuntakaavana, eli kaikki maan- kuntaohjelmassa määritellään erityisesti maakun- käyttöluokat huomioiden koko maakunnan alueelle, tasuunnitelman toteuttamisen edellyttämät hank- tai seutu- tai jopa hankekohtaisesti keskittyen vain keet toteuttamisjärjestyksineen. tiettyyn maankäyttöluokkaan. Hankekohtaisista maakuntakaavoista yleisimmät ovat teitä koskevat kaavat.

KAAVOITUKSEN ERI TASOT

ASEMAKAAVA KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYY AIKATÄHTÄIN 1-5 V

YLEISKAAVA KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYY AIKATÄHTÄIN 10-15 V

MAAKUNTAKAAVA VAT MAAKUNTAVALTUUS- TO HYVÄKSYY YM VAHVISTAA AIKATÄHTÄIN 20-30 V

10.9.2004 POHJOIS-SAVON LIITTO 2004 1

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtä- suunnittelussa sekä valtion eri viranomaisten toi- vänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja minnassa. Tällöin voidaan ottaa huomioon alueelli- rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määri- set ja paikalliset erityispiirteet ja tarvittava yhteen- teltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden sovittaminen muiden tavoitteiden kanssa. saavuttamista. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Maan aluerakenteeseen vaikuttaa ratkaisevasti yhä jatkuva kaupungistuminen asutuksen keskittyessä Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmis- ja painottuessa Etelä-Suomeen ja rannikolle. Maa- taa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomi- seudulla ja muuttotappioalueilla alueidenkäytön oon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituk- erityisenä haasteena on se, että olemassa olevia sessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. rakenteita hyödynnetään, elinkeinotoimintaa vah- Tavoitteet tulevat lain hengen mukaisesti konkre- vistetaan ja väestön hyvinvointi turvataan. tisoitaviksi ja ratkaistaviksi maakuntien ja kuntien

1.2 Pohjois-Savon seutuja maakuntakaavoitustilanne

Seutukaavoitus Edellä mainitut kolme ns. vaihekaavaa on kumottu Varkauden, Koillis-Savon, Sisä-Savon ja Ylä- Ensimmäinen seutukaava eli ns. SUVI-kaava Savon seutukuntien osalta ns. neljännen seutu- sisälsi pääasiassa suojelu-, virkistys- ja turvetuo- kaavakierroksen kaavojen vahvistamisen yhtey- tantoalueita ja se on vahvistettu sen aikaisen sisä- dessä. Ne ovat kuitenkin edelleen voimassa Kuo- asiainministeriön päätöksellä 15.2.1980. Kaava on pion seutukunnissa seuraavien kuntien alueella: Kuopion seudulla perusratkaisuiltaan yhä ajan Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi. Näiden kuntien alu- tasalla. Aluevaraukset ovat toteutuneet valtakun- eella voimassa olevaan seutukaavaan (vaihekaa- nallisissa suojeluohjelmissa sekä yleiskaavoissa. voihin) kohdistuu uuden lain 210 §:n mukainen siirtymäsäännös: Toinen seutukaava sisälsi puolestaan pääasiassa maakunnan yhteysverkostot sekä taajamatoiminto- Rakennuslain nojalla voimaan tullut seutukaava on jen, teknisen huollon ja liikenteen alueita. Se on voimassa rakennuslain mukaisin seutukaavan vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 24.5.- oikeusvaikutuksin, kunnes se korvataan tämän lain 1985. Kaavan aikatähtäin oli n. 20 vuotta, joten mukaisella maakuntakaavalla tai kumotaan. kaava on vanhentunut monelta osin. Jollei seutukaavaa 10 vuoden kuluessa tämän lain Kolmas seutukaava sisälsi pääasiassa harjunsuo- voimaantulosta korvata maakuntakaavalla tai ku- jelu-, maa-ainestenotto- sekä maa- ja metsätalous- mota, se on voimassa tämän lain mukaisena maa- alueita ja se on vahvistettu ympäristöministeriön kuntakaavana. päätöksellä 16.6.1989.

Kuopion seudun maakuntakaavan laadinta

Neljännen seutukaavakierroksen viimeinen seutu- Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maa- kuntakohtainen Kuopion kaupunkiseudun kaava kuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen laaditaan uuden lain mukaisena maakuntakaava- seutukaavat 23.8.2006. Maakuntahallitus hyväksyi na. Kuopion seudun maakuntakaava kumoaa Poh- 28.5.2007 vastineet ympäristöministeriön pyytämiin jois-Savon seutukaavan Kuopion, Siilinjärven ja lausuntoihin ja kuuteen maakuntavaltuuston päätök- Maaningan alueilla, Koillis-Savon seutukaavan sestä tehtyyn valitukseen. Ympäristöministeriö Vehmersalmen (1.1.2005 liittyi Kuopioon) alueella vahvisti maakuntakaavan 3.7.2008 ja sen voimaan- ja Sisä-Savon seutukaavan Karttulan alueella. tulosta kuulutettiin vahvistamispäivän jälkeisellä viikolla. Ympäristöministeriö hylkäsi kuudesta vali- Maakuntakaavan hallinnollinen prosessi on aloitet- tuksesta viisi. Yhden hyväksytyn valituksen perus- tu vuoden 2001 aikana, selvitystyö jo v. 1998 ja teella Ritoniemen osayleiskaavan ulkopuolinen mat- aloituspäätös seutukaavana v. 1999. Alueen maan- kailupalvelujen alue jätettiin vahvistamatta. Lisäksi tieteelliseen määrittelyyn vaikuttivat jo tehdyt nel- ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Karttulan jännen kierroksen seutukaavat, Kuopion työssä- Pihkainmäen taajamatoimintojen aluevarauksen käyntialue (suunnittelualue lisättynä Tuusniemellä) laajennuksen maantien 551 eteläpuolelle, Val- sekä kehittymässä ollut seudullinen yhteistyö Kuo- keisenkallion luonnonsuojelualueen Karttulassa ja pion seudulla. Kuopion seutu on voimakkaimmin valtateiden 9 ja 17 runkotiemerkinnät. Ympäristömi- kehittyvä seutu koko Pohjois-Savossa, voimassa- nisteriö teki maakuntakaavaan muutamia oi- olevat seutukaavat ovat pääosiltaan jo hyvin van- kaisuluonteisia korjauksia. Ympäristöministeriön hentuneet, joten maakunnan omien tarpeiden nä- vahvistamispäätöksestä on tehty yksi valitus kor- kökulmasta niiden uudistamistarve on selkein. keimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntahallitus hyväksyi kaavan laatimisen työ- ohjelman sekä osallistumis- ja arviointisuunnitel- Kuopion seudun maakuntakaavan suunnittelualue man 28.01.2002 (luettavissa internetissä liiton (Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka ja Karttula) on sama kotisivulla http://www.pohjois-savo.fi). Kaavan kuin Kuopion seudun aluekeskusohjelmassa. käsittelyä varten on nimetty tarvittavat maakunta- Suunnittelualueen kunnat kuuluvat Kuopion työs- kaavatyöryhmä ja maakuntakaavatoimikunta. säkäyntialueeseen. Kuopion seudun vaikutusalue vaihtelee näkökulmasta riippuen suunnittelualueen Kaavaluonnos hyväksyttiin maakuntahallituksessa hallinnollisesta kiinteästä vuorovaikutuksesta koko 1.4.2005 ja se oli nähtävillä 10.4.-10.5.2005. Maa- maakunnan kattaviin hallinnollisiin alueisiin (TE- kuntahallitus päätti 23.1.2006 asettaa kaavaehdo- keskus, maakunnan liitto), Pohjois-Savon ja Poh- tuksen nähtäville 13.2.-20.3.2006. Muistutuksiin ja jois-Karjalan kattaviin (Savo-Karjalan tiepiiri), toi- lausuntoihin laaditut vastineet on käsitelty lakisää- minnallisessa näkökulmassa palveluiden haussa teisessä viranomaisneuvottelussa 27.4.2006. Kuo- vaikutusalue vaihtelee suunnittelualueesta koko pion seudun maakuntakaava hyväksyttiin laadittu- maakunnan kattavaan alueeseen. jen vastineiden mukaisesti korjattuna Kuopion seudun seutuhallituksessa 13.6.2006 ja Pohjois- Savon maakuntahallituksessa 19.6.2006.

2 Kuopion kaupunkiseudun nykytila

2.1 Aluerakenne

Kuopion seutu on osa Suomen, Pohjoismaiden ja Itämeren alueen kaupunkiverkostoa. Oheisessa kuvassa on esitetty Itämeren alueen yli 10 000 asukkaan kaupunkien kehitys 1990-luvulla.

Suomen osalta kehitys suosi vahvoja yliopistokes- kuksia ja informaatioteknologian vahvasta nou- Pohjois-Savo susuhdanteesta hyötyneitä seutuja, erityisesti pää- kaupunkiseutua ja Oulun seutua.

Kuopion väestönkasvu on ollut 1990-luvulla suhteellisesti heikompaa kuin vahvimmissa kasvukeskuk- sissa, ICT-sektorin kasvusta hyötyneissä Oulussa ja Jyväskylässä. Toisaalta väestönkasvu on ollut sel- västi parempi kuin Vaasassa, Lappeenrannassa, Lahdessa ja Porissa. Vesistöjen runsaus ja yhteys merelle on yksi Kuopion seudun erityispiirteistä kansainvälisestä näkökulmasta.

2.2 Väestö ja elinkeinot

Kuopion seudulla asui vuoden 2003 lopulla 117 655 asukasta, joka on noin puolet koko Pohjois-Savon asukasmärästä.

Kuopion seutukunnan sisällä väestö on keskittynyt suhteessa enemmän Kuopioon kuin vertailukau- pungeissa. Kuopion seudun väestön osuus koko YLEISPROFIILI 2003 Pohjois-Savon väestöstä on kuitenkin pienempi kuin 0,60 esim. Oulun ja Jyväskylän seutujen suhde omaan 0,50 väes tös tä maakuntansa väestömäärään. 0,40 työpaikoista 0,30 0,20 maa-alasta Kuopion työpaikkaomavaraisuus (108,13 %) on 0,10 sisävesistä selvästi alempi kuin vertailukaupungissa (Joensuu 0,00 pinta-alasta 116,86 %, Jyväskylä 123,93 %, Pori 109,89 % ja Kuopion seutu/Pohjois-Savo Oulu 118,10 %). Kuopion seudun osuus maakunnan työpaikoista on vähäisempi kuin vertailuseuduil- la Porin seutua lukuun ottamatta. TYÖPAIKAT 2002

0,70 0,60 Alkutuotant o (A+B) 0,50 Jalost us (C+D+E+F) 0,40 Palvelut (G-Q) 0,30 Toimiala t untemat on 0,20 Kaikki toimialat yhteensä 0,10 0,00 Kuopion seutu / Pohjois-Savo

Kuopion keskustan läheisyydessä on Kuopion Tiedelaakson-Savilahden alue, Väestö, työpaikat ja asuntotuotanto Kuopion seutukunnassa v. jossa on n. 3100 (ei sis. yliopistollista 1991-2003, indeksi 1991=100 keskussairaalaa). Sorsasalon ja lentoken- tän välisellä alueella on n. 2000 työpaik- 120 kaa tällä hetkellä. Siilinjärven kirkonkylän 100 v äestö taajaman länsipuolella on Harjamäen 80 ty öpaikat alue, jonne on muodostumassa monipuo- 60 40 linen työpaikka- ja asuntoalue. Kuopion asuntotuotanto 20 eteläpuolelle on kaavoitettu yrityspuisto- 0 alue, joka valmiina tulee olemaan n. 7000 ihmisen työpaikka. Seudun työpaikkara- 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 kenne on alkanut näin ollen hajakeskittyä.

Kuopion seudun rakenneselvityksessä on käyty läpi seudun rakennetta 1980-1995. Suhteellisesti eniten on kasvanut Siilin- järvi, määrällisesti eniten Kuopio.

Oheisessa kuvassa on kuvattu Pohjois- Savon väestön kehitystä.

Oheisessa kuvassa on esitetty Pohjois- Savon yli 30 asukkaan asutustihentymät, joissa asuu n. 82 % koko Pohjois-Savon väestöstä. Yli 200 asukkaan tihentymiä on 49 kpl, joista kunta- ja kaupunkikeskuksia 23 kpl. Yli 100 asukkaan tihentymiä, suuria kyliä, on 31 kpl ja alle 100 asukkaan tihentymiä 261 kpl. Siniset alueet kuvastavat 1995-2002 vähenevää väestökehitystä, punaiset ja oranssit positiivista.

Kuopion seudun kehitys on ollut positiivista. Pohjois-Savon aluerakenne perustuu kolmen kaupungin: Iisalmen, Kuopion ja Varkauden muodostamaan nauhakaupun- kiin.

Kuopion seudun viime vuosien kasvu on keskitty- Savilahden tiedepuisto on oheisessa ilmakuvassa. nyt pääosin valtateiden varsille, erityisesti Kuopion työssäkäyntialuekuvassa on määritelty Kuopioon. ruututasolla työssäkäyntialueen laajuus, joka ulottuu pitkin teitä maakuntakaavan ulkopuolisiin lähi- Noin puolet Pohjois-Savon työpaikoista on keskit- kuntien keskuksiin saakka: kaavassa olevat kunnat tynyt Kuopion seudulle ja niistä suurin osa Kuopion ovat kokonaan ruututasolla Kuopion työssäkäynti- kaupunkiin Savilahti-Kelloniemi-keskusta akselille. aluetta.

2.3 Luonnonolot ja ympäristö

Kuopion kaupunkiseutu on pääosin rikkonaisten pejä on yli kolmannes metsämaasta. Karuja kasvil- vesistöjen pirstomaa mäkimaata. Maiseman suur- lisuustyyppejä seudulla on erittäin vähän. Suot ovat muodot ovat ruhjevyöhykkeiden ja mannerjään pääosin pieniä, enimmäkseen purolaaksoihin ja kulkusuunnan vuoksi luode-kaakko-suuntaisia. painanteisiin muodostuneita korpia. Maisemakuvaa hallitsevat metsäiset mäet, jotka paikoin kohoavat yli 200 m merenpinnan yläpuolel- Yleisin maalaji on moreeni, jossa on runsaasti le. Iisalmen reitti ja Kallavesi jakavat alueen kah- viljavuutta lisääviä hienoja aineksia. Suurimmat teen osaan. Erityisesti itäinen osa, Melaveden- soravarat, laajimmat ottoalueet ja merkittävimmät Riistaveden-Roikanveden-Suvasveden alue, on harjujensuojelualueet ovat Riistavedeltä Siilinjärven maisemallisesti maan ja veden pienipiirteisesti kautta Maaningalle suuntautuvalla harjujaksolla. vaihtelevaa mosaiikkia. Turvemaita on vähän.

Rikkonaiset vesistöt ja monin paikoin pienipiirtei- Suurin osa maakuntakaava-alueen vesistöistä sesti jyrkin rinnekaltevuuksin vaihteleva maasto kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Karttulan alu- asettavat suunnittelulle ja rakentamiselle keski- een vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen. määräistä suuremmat vaatimukset. Vaikeiden Alueen pintavedet ovat pääosin laadultaan hyviä. kulkuyhteyksien takia Vehmersalmi on saaristopitä- Vehmersalmella Suvasvesi ja Roikanvesi ja Karttu- jä vuoteen 2005 saakka (Vehmersalmen silta pois- lassa Kuttajärvi ja Iso-Lauas ovat laadultaan erin- taa saaristokuntaoikeuden). omaisia. Maaninkajärvi ja Ruokovesi ovat laadultaan tyydyttäviä. Ylempänä Iisalmen reitillä veden Kaava-alueen kallioperä on kivilajeiltaan hyvin laatu edelleen heikkenee niin, että se Maaningan vaihtelevaa. Maisemallisesti merkittävimmät ovat pohjoisosassa Onkivedellä on jo laadultaan välttä- Kallaveden ympäristön tonaliitti-gneissi -alueet, vää. Maaningan vesistöalueilla ja Pohjois- jotka muodostavat Kallaveden ja osan Suvasveden Kallavedellä merkittävin kuormituslähde on maata- saaristoista ja jotka kvartsiittivyöhykkeisiin yhty- lous ja luonnon huuhtoutuma. Eteläisellä Kallave- neenä muodostavat Kuopionniemen maisemallisen dellä Savon Sellu ja Kuopion kaupungin Lehtonie- suurmuodoston Hiltulanlahti-Rasinmäki- men puhdistamo aiheuttavat muutoin veden laadul- Savolanniemi-Neulamäki-Puijo. taan hyvälle vesistöalueelle paikalliset veden laadultaan tyydyttävät alueet. Fosforipäästöjen ja Ainoastaan Siilinjärvellä esiintyy karbonatiitti- biologisen hapenkulutuksen osalta vedenpuhdis- syeniitti -vyöhyke, jonka karbonatiittikiven sisältä- tamo ylittää Savon Sellun päästöt. Typpikuormitta- mä apatiittimineraalia louhitaan fosforin raaka- jina laitokset ovat samanlaisia. Jokivesistöjä on aineeksi Kemiran kaivoksella. Myös kaivoksen vähän. kiillemineraalia hyödynnetään pigmenttituotteisiin, karbonaattiainesta maanparannuskäyttöön ja Ilman laadun kannalta kaava-alueen merkittävim- emäksisiä sivukiviä mursketuotantoon. Kaivoksen mät pistemäiset päästölähteet ovat Savon Sellu, avolouhoksia ja niihin liittyviä laajoja sivukivialueita Kuopion Energian Haapaniemen laitokset ja Kemi- on tarkoitus laajentaa v. 2002 alkavan YVA- ra. Kuopion Energia on aikeissa käynnistää tämän tarkastelun perusteella. Maakuntakaavankin mitta- vuosikymmenen puolivälissä uuden voimalaitoksen kaavassa kaivoksen sivukivialue muodostaa mer- rakentamisen Kumpusaareen. Seudun ilmasto on kittävän laajan erityistoimintojen alueen keskustaa- alueen sijaintiin nähden melko edullinen, koska jaman tuntumaan. Rakennuskivilouhoksia maakun- lämpöä sitovien vesistöjen runsaus kohottaa läm- takaava-alueella on kymmenkunta. pötiloja. Sademäärä on koko maahan verrattuna keskimääräinen. Alueella, erityisesti Kuopiossa, tavattavien karbo- naattikiviesiintymien vaikutus ilmenee poikkeuksel- Keskeisimmät maankäytön suunnitteluun vaikutta- lisena rehevyytenä. Kuopio lähiympäristöineen vat melualueet ovat viitostievyöhyke ja lentokentän muodostaakin ns. Kuopion lehtokeskuksen, joka melualue. Lentokentän nykyinen ja ennustettu 55 varsinaisten pienialaisten lehtojen lisäksi ilmenee dB:n melualue ulottuu 20 km:n mittaisena ja 2-3 yleisenä ympäröiviä seutuja suurempana metsä- km:n levyisenä Siilinjärven taajaman itäreunasta maiden rehevyytenä. Vaateliaita kasvillisuustyyp- Kuopion puolelle Kurkiharjuun. 14

2.4 Keskukset ja palvelut

Kuopion seutu palvelee monissa hallinnollisissa ta, Iisalmi, Kuopio ja Varkaus. Ohessa kuva asioin- asioissa koko maakuntaa, kaupallisten palvelujen tivirtojen suuntautumiskyselyn tuloksista vuodelta puolella Pohjois-Savosta hahmottuu kolme keskus- 2003.

VTT laati v. 2003 Kuopion seudun palveluista selvityksen (Rakennemallien palveluverkkoselvitys A:37). Seu- dun keskusverkko on selvityksen mukaan oheisen kuvan mukainen.

2.5 Asuminen

Kuopion seudun asuntokanta vuoden 2003 lopulla vastaavasti rivi- ja omakotitalojen osuus 33 %. oli 58 053 asuntoa, lähes puolet eli 46 % koko Vuokralla asuminen painottui hieman enemmän maakunnan asuntokannasta. Seudulla kerrostalo- kuin omistusasuminen verrattuna koko maakun- jen osuus Pohjois-Savon asunnoista oli 66 % ja taan.

ASUNTOKANNAN PROFIILI V. 2003 (Kuopion seutu/Pohjois-Savo) 0,70

0,60

0,50

0,40

0,30

0,20

0,10

0,00 Asuntokanta Kerrostalot Rivi+ Omistus- Vuokra- omakotitalot asunnot asunnot

Kuopion kaupungin asuntokanta oli n. 46 300 sijoittuvat tällä hetkellä Kuopioon ns. Saaristokau- asuntoa, Siilinjärven kunnan n. 8 400 asuntoa, pungin alueelle. Kuopion asuntokannasta n. 30 000 Maaningan n. 1 800 asuntoa ja Karttulan n. 1 550 asuntoa on kerrostaloissa. Muiden seudun kuntien asuntoa. Myös laajimmat uudet asuinaluehankkeet yleisin talotyyppi on erillinen pientalo.

Kuopion seudun asuntokanta talotyypin mukaan v. 2003 Asuntoja 50000

45000

40000

35000

30000

25000 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuin- kerrostalo Muu tai tuntematon 20000

15000

10000

5000

0 Kuopio Karttula Maaninka Siilinjärvi

Seudun asuntotuotanto on ollut vilkasta 1990-luvun asuntoa vuodessa. Myös seudun sisäinen asumis- puoliväliin saakka, jolloin tuotantomäärissä tapahtui tason parantuminen synnyttää tuotantotarvetta, alenemista kuten koko maassakin. Vuosittaisessa erityisesti asumisväljyyden kasvu ja ikä- ja perhe- tuotannossa on tapahtunut uudelleen kasvua ta- rakenteen muutoksen johdosta asuinkunnan koon loudellisen toimeliaisuuden ja tulomuuton vahvistu- pieneneminen. essa, ja taso on tällä hetkellä n. 500-600 uutta

Asumisväljyys, pinta-ala/henkilö (m2) Kuopion seutukunnassa 1980 1990 1995 2000 2003 Karttula 23,9 30,6 33,1 34,7 37,0 Kuopio 23,7 29,0 31,2 32,6 33,8 Maaninka 24,4 31,7 34,5 37,1 38,8 Siilinjärvi 25,5 30,0 32,2 34,0 35,4 Vehmersalmi * 25,1 31,9 35,0 36,9 38,6 KUOPION SEUTUK. 33,1 34,4

Asuntokuntien keskikoko Kuopion seutukunnassa 1990 1995 2000 2003 Kuopio 2,33 2,20 2,11 2,05 Karttula 2,73 2,63 2,56 2,44 Maaninka 2,65 2,51 2,41 2,32 Siilinjärvi 2,85 2,71 2,55 2,47 Vehmersalmi* 2,64 2,47 2,31 2,20 KUOPION SEUTUK. 2,44 2,30 2,20 2,13 *Vehmersalmi liittyi 1.1.2005 Kuopioon

2.6 Liikenneyhteydet

Kuopion seudun liikenteestä valtaosa sijoittuu tie- ja katuverkolle.

Kuopion seudun tieverkon rungon muodostavat yleiseurooppalaiseen TERN-tiestöön kuuluvat valtatiet 5 ja 17 sekä seudun elinkeinoelämän kannalta tärkeä valtatien 9 muodos- tama yhteys Jyväskylään, Tampe- reelle ja Turkuun sekä lisäksi kantatiet 75 ja 77. Kantatie 77 yhdessä valtatien 17 kanssa ovat osa kan- sainvälistä Sinistä tietä, joka johtaa Norjan Mo i Ranasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle.

Vaihtoehtoinen Sinisen tien yhteys kulkee Kuopiosta Karttulan ja Ve- sannon kautta Viitasaarelle, jossa liittyy pääyhteyteen.

Tieverkon merkittävin ongelmakoh- ta on valtatien 5 Päiväranta-Vuorela tieosuus. Ko. kohdalla tie risteää Iisalmen pääväylän kanssa. Lisäksi samassa käytävässä kulkee myös Savon rata. Pidemmällä aikavälillä merkittävin ja eniten seudun raken- teeseen vaikuttava hanke on valtatien 17 parantaminen kulkemaan Vaajasalon kautta välillä Kuopio-Vartiala.

Kuopion ja Siilinjärven kautta kulkeva Savonrata on Kuopion seudun laaja vesitieverkko kuuluu pääosin yksi maamme tärkeimmistä pääradoista. Savon Vuoksen vesistöön Karttulan järvialueiden kuulu- radan perusparantamisen, Kerava-Lahti rataoikai- essa Kymijoen vesistöalueeseen. Ko. vesistöaluei- sun ja nopeuttamistoimenpiteiden myötä matka- den välillä ei ole laivoilla kuljettavaa yhteyttä. Mer- aika Kuopiosta Helsinkiin lyhenee nykyisestä va- kittävin vesiväylä on Varkaus-Siilinjärvi- syväväylä, jaasta viidestä tunnista neljään tuntiin v. 2006 ja joka on yhteydessä Saimaan kanavan kautta Suo- kolmeen tuntiin ensi vuosikymmenen aikana. menlahteen.

Alueen kaikki kuntakeskukset ovat rakentuneet vesien äärelle ja vesi- väylien varrelle. Tämä antaa luon- taiset edellytykset alueen vesimatkailun ja myös rahtiliikenteen kehit- tämiselle. Rahtiliikenteen kehittymisen esteenä on ollut liikenteen osavuotisuus.

Lentoliikenteen vuoroliikennekenttä sijaitsee Siilinjärvellä Rissalassa. Rissalan lentoasema muodostaa Pohjois-Savon ja laajemminkin Itä- Suomen kehityksen kannalta vält- tämättömän osan valtakunnallista ja kansainvälistä matkaketjua.

2.7 Suunnittelutilanne

2.7.1 Kansainväliset ja EU:n ympäristösopimukset ja ohjelmat

Suomi on sitoutunut yli sataan kansainväliseen nekaasupäästöjen vähentämisessä. EU:n sisäisen ympäristösopimukseen, joiden velvoitteiden toteut- taakanjaon mukaan Suomen tulee vuoteen 2010 taminen edellyttää myös alueidenkäytön keinoja, mennessä vakiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöt ympäristön kestävää käyttöä, ympäristön tilan vuoden 1990 tasolle. suojelemista ja/tai kohenemista. YK:n maailman- laajuinen vuoden 1992 Rion julistus käynnisti koko Suomi on EU:n jäsenmaana hyväksynyt vuonna ihmiskuntaa yhdistävän ja käsittävän ympäristön 1999 ”Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen kestävän kehityksen yhteistyön. YK:n ilmastomuu- suuntaviivat” -asiakirjan (European Spatial Deve- tosta koskeva puitesopimuksen tavoitteena on lopment Perspective, ESDP). ESDP:n tavoitteisto kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiinnuttami- on osaltaan ohjannut Suomen maankäyttö- ja ra- nen ilmakehässä turvalliselle tasolle. Vuoden 1997 kennuslain mukaisten valtakunnallisten alueiden- Kioton sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuivat käyttötavoitteiden laatimista. aikataulullisiin ja määrällisiin tavoitteisiin kasvihuo-

Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen tavoitteet ja suuntaviivat Yhteinen kehys aluesuunnittelu- ja aluekehityspolitiikalle • monikeskeinen aluerakenne ja –kehitys ja kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen • infrastruktuurin ja tiedon tasavertainen saatavuus • luonnon- ja kulttuuriperinnön järkevä käyttö ja hoito

Lähde: Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat (ESDP), hyväksytty Euroopan Unionin aluesuunnitte- luministereiden epävirallisen neuvoston kokouksessa Potsdamissa toukokuussa 1999.

Maakuntasuunnittelu

Maankäyttö- ja rakennuslain perusteella laadittava Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma v. 2020 ja lakisääteinen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 - v. 2020 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesä- luonnos ovat maakunnan pitkän aikavälin strategi- kuussa v. 2002. Suunnitelma laadittiin laajan ja sia suunnitelmia, joissa esitetään maakunnan ta- vuorovaikutteisen prosessin tuloksena. Suunnitel- voiteltu kehitys yhteiskunnan eri osa-alueilla. Maa- man toteutumista maakuntavaltuusto tarkasteli kunnan lakisääteinen suunnittelujärjestelmä - maa- toimikauden päätteeksi v. 2004. kuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ja maakuntakaava - muodosta- Vuoden 2005 aikana laadittiin luonnos Pohjois- vat yhdessä maakunnan suunnittelun kokonaisuu- Savon maakuntasuunnitelma 2030 perustuen en- den. simmäisen lakisääteisen maakuntasuunnitelman tarkistukseen ja myös uusiin avauksiin. Maakunta- Kuopion seudun maakuntakaava on perustunut suunnitelman lakisääteisyys oli vahvistunut myös lähtökohdiltaan Pohjois-Savon maakuntasuunni- Alueiden kehittämislaissa (voimaan 1.1.2003). telmaan v. 2020, mutta tiivis yhteys Pohjois-Savon Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä Pohjois- maakuntasuunnitelma 2030:n laadintaprosessiin Savon maakuntasuunnitelma 2030 kokouksessaan on ajantasaistanut lähtökohtia sekä vahvistanut 30.1.2006. maakuntakaavan kehittämispoliittista merkitystä.

2.7.2 Aluekehitysohjelmat

EU:n ohjelmakaudella 2000-2006 Itä-Suomi kuuluu Osaamiskeskusjärjestelmä valtakunnallisena alu- tavoite 1 -ohjelman piiriin. Komissio hyväksyi Itä- eiden kehittämispolitiikan osana jatkuu myös ko. Suomen tavoite 1 -ohjelman 30.3.2000. Myös EU:n kauden jälkeen. Uusien ohjelmien valmistelu on ohjelmakaudella 2007-2013 Itä-Suomi kuuluu kor- käynnissä. keampaa tukea saaviin alueisiin. Uusi ohjelma valmistellaan vuoden 2006 aikana. Pohjois-Savossa Kuopion, Varkauden ja Iisalmen seudut on hyväksytty aluekeskusohjelma-alueiksi. Pohjois-Savon maakuntaohjelma hyväksyttiin Poh- Ohjelmat ovat voimassa vuoden 2006 loppuun. jois-Savon liiton maakuntavaltuustossa 9.6.2003. Myös ko. järjestelmä tulee valtakunnallisesti jatku- Ohjelma käsittää vuodet 2003-2006. Ohjelman maan ja uudet ohjelmat laaditaan samoin vuoden tarkistus käsittäen vuodet 2007-2010 tapahtuu v. 2006 aikana. 2006 aikana. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmat laadi- Kuopion seudun hyvinvointipainotteisen osaamis- taan vuosittain seuraaville kahdelle vuodelle. Vii- keskusohjelman erityisalueet ovat agrobio- meisimmän ohjelman hyväksyi Pohjois-Savon liiton tekniikka, lääkekehitys sekä terveydenhuollon maakuntahallitus 24.10.2005 koskien vuosia 2006- teknologia. Ohjelma on voimassa v. 2003-2006. 2007.

2.7.3 Kaavoitus

Pohjois-Savon maakunnan seutu/maakuntakaava- vellä kaavoituksessa on edetty detaljikaavoituksen tilannetta on tarkasteltu perusteellisesti kappalees- keinoin. Seudun yleiskaavojen perusteella on sa 1.2. Kuopion seudulla laajimmat poikkeamat muodostettu perusvaihtoehto 2010, joka on ollut voimassaolevista seutukaavoista on taajamatoi- mukana vaihtoehtojen vertailuvaiheessa. Seudun mintojen alueilla erityisesti Kuopiossa ja Siilinjärvel- yleiskaavoissa asumiseen ja työpaikkoihin varattu- lä. jen alueiden riittävyys tulee riippumaan seudun kehityksestä. Kunnista ja kaupungilta saatujen Yleiskaavoitus tietojen perusteella yleis- ja asemakaavojen varan- to tulee riittämään n. 123 000 asukkaalle. Suurin osa Kuopion seudusta on yleiskaavoitettu tai paraikaa yleiskaavoitus on meneillään. Siilinjär-

3 Kuopion kaupunkiseudun kehittämistavoitteet ja kaupunkiseudun rakennevaihtoehdot

3.1 Aluerakenteen tavoitteet

Kuopion seudun maakuntakaavan osallistumis- ja aikana linjattiin työpaikkatavoitteeksi 13 000 työ- arviointisuunnitelmassa asetettiin jo seuraavat paikkaa lisää Kuopion seudulle. Kuopion seudun päätavoitteet suunnittelutyölle, joita on täydennetty maakuntakaavan taajamatoiminnoissa varaudu- työn edetessä. taan 140 000 asukkaaseen vuodelle 2030, joka tarkoittaa alle 1% kasvua/vuosi. Vaikutustarkaste- • Kaupunkiseudun kansainvälinen ja valta- luissa mietitään myös sen toteutuminen osittain kunnallinen asema vahvistuu pendelöintinä seudulta ulospäin, jolloin väestöta- • Väestön hyvinvointi edistyy taspainoisesti voite on tavoitehaarukassa 2020 129 200-134 200 • Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edis- ja vuodelle 2030 135 000-140 000 asukasta. Pen- täminen delöintialueina Kuopion seudun ulkopuolella ovat • Ympäristön elinvoimaisuus säilyy ja kehit- ensisijaisesti Lapinlahti, Leppävirta, Suonenjoki ja tyy kaupunkiseudun voimavarana Nilsiä.

Tavoitteena 134 200 asukasta vuonna 2020 Syksyllä 2004 Tilastokeskus laati uuden omava- rais- ja trendiennusteen. Lähtökohdat ja tavoitteet - Kuopion seudun maakuntakaavassa tavoitteena raportissa oli käytössä vuoden 2001 aineisto. Uusi pidetään Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa trendilaskelma on n. 5% suurempi vuoden 2030 Kuopion seudulle asetettua Kuopio-keskeistä väes- väestötavoitteiltaan kuin vuoden 2001 laskelma, tötavoitetta 134 200 asukasta vuodelle 2020. Vuo- samoin omavaraisennuste. Koko Suomen mitta- delle 2030 on väestön arvioitu olevan maksimis- kaavassa Tilastokeskus muutti arviotaan Suomen saan 140 000 asukasta. Kuopion seudun kaupun- väkiluvun kasvun taittumisesta paljon myöhem- gin ja kuntien oma tavoite vuodelle 2020 on 129 mäksi kuin aikaisemmin, eli vuoteen 2028 Suomen 538 asukasta eli tavoitteissa vuodelle 2020 on väkiluvun arvioidaan kasvavan. 5000 asukkaan ero. Tavoitteen perustelut löytyvät Lähtökohdat ja tavoitteet -raportista. Vuoden 2003

Tilastokeskuksen Kuopion seutukuntaa koskevien väestöennusteiden vertailua/ ennusteet vuodelta 2001 ja 2004 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Trendilaskelma v. 2001 117 197 117 458 117 031 115 986 114 364 112 116 Trendilaskelma v. 2004 118 400 119 429 119 734 119 507 118 845 117 642 Laskelmien ero 1 203 1 971 2 703 3 521 4 481 5 526

Omavaraislaskelma v. 2001 117 129 118 252 119 149 119 571 119 369 118 410 Omavaraislaskelma v. 2004 118 375 120 208 121 992 123 305 123 852 123 580 Laskelmien ero 1 246 1 956 2 843 3 734 4 483 5 170

Tilastokeskuksen väestöennusteen (v. 2004) mukaiset väestönmuutostekijät Kuopion seutukunnassa vuoteen 2030

henk.

1400 Tilastokeskuksen ennuste 1200 trendiennuste 117 642 1000 omavaraisennuste 123 580 800

600

400

200

-200

-400 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Synt. enemm. Nettomuutto Kokonaismuutos

Lähde: Tilastokeskus

Oheisen kuvion mukaisessa ennusteessa kiinnittyy daan Kuopion seudun nettomuuton kääntyvän huomio siihen, että vuodesta 2006 alkaen arvioi- negatiiviseksi.

Väestönmuutos-% / vuosi v. 1981-2004 % 3,0

2,5

2,0

1,5 Joensuun seutukunta

Jyväskylän seutukunta 1,0 Kuopion seutukunta

0,5 Oulun seutukunta

Porin seutukunta 0,0 Tampereen seutukunta

Vaasan seutukunta -0,5

-1,0 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 vuosi

Huom. Joensuun seutukunta 1.1.2005 aluejaolla (sisältää ent. Outokummun ja Ilomantsin seutukunnan) Lähde: Tilastokeskus

Kuopion seudun maakuntakaavassa on lähdetty muodostui rakenneluonnoksesta käydyn keskuste- mahdollistavalle tielle. Mikäli Kuopion seutu kas- lun yhteydessä 135 000-140 000 asukasta. Kuopi- vaisi n. 0,5%-1%:n vuodessa (Oulun ja Jyväskylän on 1990-luvun kehitys, josta Tilastokeskus laskee seutujen 1990-luvun kasvuluvut ovat olleet jopa 2- ennusteensa, on ollut hidasta verrattuna moneen 3%), olisi seudulla v. 2030 n. 140 000 asukasta, muuhun valtakunnan osakeskukseen, mutta 1990- johon varaudutaan maksimissaan. Tavoitteeksi lukua aikaisemmat vuosikymmenet ovat olleet 24 paljon voimakkaamman kasvun vuosikymmenet. rajat voivat pienentää huomattavasti uusia kasvu- Toinen syy, jonka johdosta mahdollistavalle tielle alueita ja toisaalta luonto itsessään luo täällä vah- on suunnattu, on Kuopion seudun haastavat luon- van kilpailukykytekijän uusista asukkaista kilpailta- nonolosuhteet, kahdessakin suhteessa: luonnon essa.

Aluerakenteen toimivuutta edistetään

Kuopion seutu on valtakunnanosakeskuksena kautta tavoitellaan paremman tieliikenteen su- hyvin saavutettavissa oleva osa Suomen aluera- juvuuden ja liikenneturvallisuuden ohella myös kennetta niin tieyhteyksien, rataverkon, vesiteiden uuden ja vanhan tielinjauksen alueella yhdys- kuin myös lentoliikenneyhteyksien kautta. Kuopion kuntarakenteellisesti kestävää maankäytön seudun asema Pohjois-Savon aluerakenteen poh- ratkaisua. Vaajasalon linjaus osoitetaan kaa- jois-etelä- ja itä-länsisuuntaisten kehittämisvyöhyk- vassa. keiden solmukohdassa on vahva. • Maakuntakaavassa edistetään ranta- ja järvi- • Valtateiden 5, 9 ja 17, radan ja vesiteiden luonnon sekä Kuopion lehtokeskuksen erityis- kehittämistä tuetaan maankäytön suunnittelul- piirteiden kestävää moninaiskäyttöä ja suoje- la. Valtatien 17 parantamisella Vaajasalon lua.

Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja elinympäristön laatua kehitetään

Kuopion seudun yhdyskuntarakenne on eheä ja 140.000 as.), tulisi maakuntakaavan rakennevaih- keskimääräistä tehokkaampi. Seudun elinympäris- toehtojen tarkasteluissa sekä itse maakuntakaava- tö on turvallinen, terveellinen ja kaunis sekä ajalli- ehdotuksessa olla lisäalueita yli 16 000 asukkaalle sesti kerroksellinen. Elinympäristö tukee elinkeino- vuoteen 2020 mennessä (vuoteen 2030 23 000 jen kehittämisessä Kuopion seudun kilpailukykyä. asukkaalle). Kuopion seudun nykyisen väestön asumisväljyyden kasvu ja asuinkuntakoon piene- Mikäli Kuopion seudulla tavoitellaan Pohjois-Savon neminen vaatii noin puolet taajamatoimintojen maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti laajenemisalueista. 134.200 asukkaan määrää v. 2020 (v. 2030

Yleisinä tavoitteina ovat seuraavat: • kaupunkiseudulla on toimiva joukkoliikenne ja • osoitetaan työpaikka-alueina Sorsasalon- yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkolii- lentokentän välinen vyöhyke, tiedelaak- kenteen tarpeet huomioiden so/Savi-lahti, Etelä-Kuopion yrityspuistoalue • eheytetään olemassa olevia taajamia ja Siilinjärven Harjamäen alue • täydennetään seuraavia kyliä: Kinnulanlahtea, • elinkeino-, asuntoja vapaa-ajan alueiden Käärmelahtea, Pihkainmäkeä, Syvänniemeä, tulee muodostaa mahdollisimman toimiva ja Airakselaa. Kuopion kylien osalta otetaan läh- kestävän kehityksen mukainen kokonaisuus, tökohdaksi yleiskaavan edullisuusvyöhykkeet, ottaen huomioon myös väestön ikääntyminen Siilinjärven osalta ei ole nimetty kyliä • maakuntakaavassa varataan asumiseen/- • vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan palve- taajamatoimintoihin alueita siten, että ne luverkoston, yhdyskuntarakenteen ja liiken- mahdollistavat alueiden toteutumisen myös teen kannalta keskeisille paikoille pientalopainotteisena • tutkitaan VT17 Vaajasalon linjauksen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen seuraavilla vaihto- ehdoilla: sallitaan hajarakentaminen yleiskaavan mukaisesti, alle 5000 asukkaan yhdyskunta ja reilusti yli 5000 asukkaan yhdyskunta

Kulttuuri- ja luonnonperintö seudun vahvuudeksi, virkistyskäyttöä edistetään ja luonnonvaro- ja käytetään kestävästi

Sekä luonnon- että kulttuuriympäristön elinvoimai- • Erityistavoitteiden osalta osoitetaan Puijon ja suus kehittyy kaupunkiseudun voimavarana. Kau- Maaninkajärven valtakunnallisesti merkittävät punkiseudun asukkaille ja matkailijoille turvataan maisema-alueet. monipuoliset ja laadukkaat virkistysalueet ja - • Otetaan huomioon Kuopion lehtokeskuksen verkostot. erityispiirteet suojelu-, virkistys- ja maa- ja metsätalousvaltaisia alueita osoitettaessa. • Maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnalli- • Sovitetaan yhteen järviluonnon suojelu ja sesti ja maakunnallisesti merkittävät kohteet virkistyskäyttö erityisesti yleiskaavoittamatto- sekä luonnon- että kulttuuriympäristön osalta milla alueilla ja Vuoksen vesistöalueella. sekä Natura 2000-ohjelman alueet. • Virkistysalueiden yhtenäisyys ja yhteydet toisiinsa turvataan.

Yhteysverkostojen toimivuus ja energiahuolto turvataan

Kuopion seudun yhteysverkosto ja energiahuolto • väestön ikääntyminen otetaan huomioon lii- tukevat kaupunkiseudun kilpailukykyä sekä verkos- kennettä koskevissa ratkaisuissa (joukkolii- toltaan, luokitukseltaan että kunnoltaan. Keskeisiä kenne, esteettömyys) tavoitteita ovat: • liikenneväylien suunnittelussa otetaan huomioon ulkoilureitistöjen vaatimat sekä myös riis- • huomioidaan alueidenkäytössä Savon radan tan liikkumisen edellyttämät ali- ja ylikulkutiet parantaminen nopealle liikenteelle ja kaksois- sekä riista-aidat raiteen rakentaminen • Pohjois-Savon mittavat puuvarannot mahdol- • olemassa olevan tieverkoston luokituksen listavat erityisesti metsähakkeen hyödyntämi- tarkistus kt77:n osalta valtatieksi sen tulevaisuuden energialähteenä. Puun • Ten-verkostoon kuuluvan VT17:n parantami- käyttöä energiantuotannossa (hake, pelletti, nen Vaajasalon kautta briketti) lisätään mm. käynnistämällä maakun- • VT5:n parantaminen Päiväranta-Vuorela välillä nan puubelletti- ja puubrikettituotanto. Erityi- moottoritieksi sesti maaseudulla olevien rakennusten lämmi- • vesiliikenteen kehittämisen kannalta ratkaise- tyksessä tavoitteena on automatisoitu hake- vaa on Saimaan vesistön meriliikenneyhtey- lämmitys. den säilyminen ja kehittäminen ympärivuoti- • omaa sähköntuotantoa lisätään taloudellisesti seksi kannattavasti. • Päijänne-Saimaa kanava avaa yhteyden Kymi- • energiatuotannossa pyritään hyödyntämään joen vesistöstä Vuoksen vesistön puolelle ja taloudellisesti kannattavalla tavalla biokaasua tukee Jyväskylä-Kuopio kehittämisvyöhykettä ja kierrätyspolttoainetta

3.2 Maakuntasuunnitelma

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030:n luon- Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa painotetaan noksessa Pohjois-Savon visio on ”Menestyvä Poh- erityisesti yritystoimintaa ja elinkeinoja, jotka ovat jois-Savo”. Tulevaisuuden Pohjois-Savo on globaa- keskeinen osa maakunnan kilpailukyvyn ja veto- listi kilpailukykyinen yrittäjyyden, osaamisen, laa- voimaisuuden kehittämisessä. Osaaminen ja toi- dukkaan elämisen ja asumisen maakunta. Pohjois- mintaympäristö tukevat tätä ydinstrategiaa. Poh- Savon taloudellinen kehitys ja innovaatiokyky yllä- jois-Savon tavoitteena on muuttua muuttovoiton pitävät sekä turvaavat kansalaisten tasa-arvoa, alueeksi. Tulomuuttoalueeksi nähdään erityisesti hyvinvointia ja turvallisuutta. Kuopion seutu.

Maakunnan väestötavoitteeksi vuodelle 2020 on erityinen tulevaisuuden painopiste on hyvinvointi-, asetettu maakuntasuunnitelmaluonnoksessa 250 metsä-, matkailu- sekä metalliklustereiden kehittä- 000 henkeä ja vuodelle 2030 vastaavasti 251 000 minen. Seututasolla strategisena lähtökohtana on henkeä. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma- tunnistaa seudun erityisosaamisen alueet. luonnokseen 2030 sisältyy myös seutukunnittainen väestötavoite. Vuoden 2004 n. 118 000 hengestä Pohjois-Savon kehittämisessä Kuopion seudulla on Kuopion seudun väkiluvun odotetaan kasvavan kansallisesti merkittävänä ja kansainvälistä kehit- merkittävästi, ollen v. 2030 n. 133 700 henkeä. tämispotentiaalia omaavana kaupunkikeskuksena Kuopion seudun maakuntakaavassa väestötavoite sekä maakunnan veturina erityisasema. Kuopion on maakuntasuunnitelman tavoitteen suuntainen, seudun tavoite on olla vahva ja vetovoimainen mutta maankäytöllisen varautumisen ja tulevaisuu- kasvukeskus Itä-Suomessa. Seutu keskittyy erityi- den epävarmuustekijöiden vuoksi mitoitus on jos- sesti informaatioteknologiaan, hyvinvointiteknologi- sain määrin suurempi kuin maakuntasuunnitel- aan ja matkailuun kytkien alat toisiinsa, mutta pyrkii massa. vahvistamaan myös seudun perinteisiä toimialoja kuten elintarvike-, metalli- sekä metsäklusterit. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmaluonnoksessa 2030 maakunnan elinkeinojen strateginen kehittä- Kuopion seudun maakuntakaavan aluevarauksien minen painottuu valittuihin elinkeinoklustereihin, taustalla ovat maakuntasuunnitelmaluonnoksen joita ovat elintarvike, hyvinvointi, informaatio- ja tavoitteet ja strategiset tarkastelut esimerkiksi alue- viestintäteknologia (ICT), kulttuuri, matkailu, metal- rakenteen, liikenneinfrastruktuurin, energian, asu- li, metsä sekä ympäristö- ja bioenergia. Maakun- misen ja vapaa-ajan asumisen ja ympäristön osal- nan vahvuudet ja tulevat kysyntätrendit huomioiden ta.

3.3 Aluekehitysohjelmat

Pohjois-Savon maakunnallisten aluekehitysohjel- Maakunnan kehittämisessä Kuopion seudulla on mien peruslinjaukset ovat samansuuntaiset. Niiden kansallisesti merkittävänä ja kansainvälistymispo- lähtökohta on, että maakunnan eri seutuja ja kuntia tentiaalia omaavana kaupunkikeskuksena sekä kehitetään niiden omista lähtökohdista huomioiden maakunnan veturina erityisasema. Kuopion seudun kunkin ominaispiirteet ja vahvuudet. kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Samalla on varmistet- Keskeisiä tavoitteita ovat aluetalouden vahvistami- tava, että seudun myönteinen kehitys heijastuu nen erityisesti kehittämällä yritystoimintaa, valta- koko maakuntaan. Elinkeinopolitiikassa Kuopion kunnallisen jälkeenjääneisyyden umpeen kuromi- seudulla painotetaan erityisesti hyvinvointi- ja ICT- nen, työttömyyden vähentäminen ja työllisyysas- klustereitten sekä matkailun kehittämistä. Niin teen kohottaminen, osaamisen vahvistaminen sekä Kuopion seutukunnan kuin koko maakunnankin tasapainoisen aluekehityksen ja aluerakenteen kannalta strategisessa asemassa ovat erityisesti turvaaminen maakunnassa. Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Maakunnallisissa ohjelmissa (erityisesti maakunta- Varkauden seutukunta muodostaa vahvan teolli- ohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma) on huomi- sen keskuksen, jossa kehittämispanokset suunna- oitu maakuntaa koskettavat erityisohjelmat, mm. taan kansainvälisesti menestyvien osaamisaluei- osaamiskeskusohjelmat sekä seudulliset ohjelmat den metsän, metallin ja korkean teknologian teolli- mm. aluekeskusohjelmat ja niiden strategiset linja- suuden sekä matkailualan ja niitä tukevian verkos- ukset. tojen toimintaan. Ylä-Savon strategiset kehittämi- sen painopistealueet ovat maito ja elintarviketalo- Pohjois-Savon maakunnallisten kehittämisohjelmi- us, metsä, metalliteollisuus ja matkailu. en peruslinjaukset ovat yhdensuuntaiset myös valtioneuvoston alueiden kehittämistä koskevan tavoitepäätöksen 15.1.2004 kanssa.

Sisä-Savossa vahvimmat osaamisalueet liittyvät liittyvät matkailuun keskuspaikkana ja myös maa- elintarvikkeisiin erityisesti marjat, metsä- ja puute- kunnallisesti merkittävänä keskuksena Tahko. ollisuuteen, matkailuun sekä metallialaan. Koillis- Muita kehitettäviä elinkeinoja ovat elintarvike, met- Savon seutukunnassa vahvimmat kasvuodotukset sä sekä metallialat.

3.4 Maakuntakaavoitus

Maankäyttö- ja rakennuslaki on antanut maakunta- 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedelly- kaavalle seutukaavaa vahvemman, yleispiirtei- tyksiin; semmän ja kehittävämmän roolin. Lain 28 § mukaan maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperin- seuraavat: nön vaalimiseen; sekä

Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyy- huomiota: teen.

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä yhdyskuntarakenteeseen; alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maan- omistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvi- 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin tettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyt- liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; tämät toimenpiteet kuuluvat.

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyt- töön;

3.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto päätti 30.11.2001 aluerakennetta ja Toimiva aluerakenne alueiden käyttöä koskevista valtakunnallisista ta- • aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen voitteista. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon alueiden omia vahvuuksia ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa • ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden sekä valtion viranomaisten toiminnassa. toimintaedellytysten tukeminen • kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toi- yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat mintapohjan monipuolistaminen alueidenkäyttöä ja kaavoitusta koskevia periaat- • maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellis- teellisia linjauksia, joita ei ole tarkoitus käyttää ten edellytysten turvaaminen yksityiskohtaisten kaavojen arviointiin. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueiden- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön käytön suunnittelua kaikilla kaavatasoilla koskevia laatu velvoitteita. Erityistavoitteet edellyttävät myös va- • olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden rautumista eräisiin valtakunnallisesti merkittäviin hyödyntäminen ja eheyttäminen liikenne- ja energiahankkeisiin. • palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että se ovat hyvin eri väestöryhmien saavutet- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tavissa kohdistuvat kaikki myös Pohjois-Savon liiton alu- • vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen eeseen lukuun ottamatta kohdan 4.6 tavoitteita tukemaan yhdyskuntarakennetta (Helsingin seudun erityiskysymykset), on ryhmitelty • joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edelly- kokonaisuuksiin. Ympäristöministeriö on esittänyt tysten parantaminen niiden keskeiset kohdat seuraavasti:

• riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoimin- • ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyh- noille teyksien ja -verkostojen kehittäminen • kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina • valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehit- satamien ja lentoasemien sekä rajanylitys- täminen monipuolisina palvelujen, asumisen ja paikkojen kehittämismahdollisuuksien turvaa- vapaa-ajan alueina minen • viheralueiden yhtenäisyys • energiahuollon tuotantolaitosten ja energiaver- • rakennetun ympäristön ajallinen kerrokselli- kostojen valtakunnallisten tarpeiden turvaami- suus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys nen • ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen • uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoi- poistaminen ja ennalta ehkäiseminen man, hyödyntämismahdollisuuksien edistämi- nen Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset alue- • luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen kokonaisuudet tuleville sukupolville • Erityisiksi aluekokonaisuuksiksi on nimetty • kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennuspe- Saaristomeri, maankohoamisrannikko, Lapin rinnön säilyminen tunturialueet ja Vuoksen vesistöalue • arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesis- • ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualu- töjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä raken- eiden välillä tamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluon- • luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuuri- non, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet matkailun edistäminen säilyvät. • matkailukeskusten ja -alueiden verkottuminen ja vapaa-ajan vyöhykkeiden kehittäminen toi- Kuopion seudun maakuntakaavan raportissa ”Läh- mivina palvelukokonaisuuksina tökohdat ja tavoitteet” (maakuntahallitus 14.12.- • loma-asutuksen mitoittaminen siten, että turva- 2002) on esitetty maakuntakaavoitukseen kohdis- taan luonnoltaan arvokkaiden ranta-alueiden tuvat valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet säilyminen ja loma-asumisen viihtyisyys kokonaisuudessaan sekä kaavatyöryhmän tältä pohjalta työstämät seudulliset tavoitteet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteu- • liikennejärjestelmien kehittäminen eri liiken- tuminen Kuopion seudun maakuntakaavassa on nemuodot käsittävinä kokonaisuuksina esitetty kappaleessa 5. • liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen

3.4.2 Maakuntakaavan rakennevaihtoehdot

Maakuntakaavaprosessin vuoden 2003 keskeinen Vuoteen 2010 kehitys etenee oikeusvaikutteisten sisältö oli tutkia neljä eri rakennevaihtoehtoa, jotka yleiskaavojen ja Siilinjärvellä laadittavien detalji- keskittyivät erityisesti vuosien 2010 ja 2030 kehi- kaavojen kautta, ja tätä vaihtoehtojen kivijalkaa tykseen. kutsuttiin perusvaihtoehto 2010:ksi.

3.4.3 Valittu rakennevaihtoehto ja maakuntakaavalle asetetut yleistavoitteet

Vaihtoehdot olivat nähtävillä 2.1.-2.2.2004 ja niistä uusi tielinjaus toimii varareittinä Kuopiosta pohjoi- saatiin 43 lausuntoa. Rakennevaihtoehtojen vaiku- seen. Uusi linja vaikuttaisi parantavasti erityisesti tustenarvioinnin ja lausuntojen perusteella päädyt- Koillis-Savon kuntien elinkeinojen kehittymiseen ja tiin seuraavaan: säilymiseen. Yhteyden toteutumiseen liittyvien epävarmuustekijöiden (erityisesti rahoituksen epä- Kuopion seudun maakuntakaavan taajamatoimin- varmuus) johdosta maakuntakaavassa on mahdol- not rakennetaan 5-, Kuopio- ja Vaajasalomallin listettava Kuopion seudun kehittyminen laajentu- yhdistelmästä. Kuopion seudun taajamien yhdys- missuuntien avulla. Yhteyden toteutuessa se mah- kuntarakenne on tiivein pääkaupunkiseudun jäl- dollistaa Vaajasalon kehittämisen jopa tytär- keen koko maassa, joten kaikissa aluerakenne- kaupungiksi. Paasisalo on yksikkönä liian pieni ja vaihtoehdoissa esitetty täydennysrakentaminen kallis, samoin Räimä esitetyllä asukasmäärällä. (25-30 %) on erittäin kova haaste. Muutamassa Puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnalta lausunnossa esitettiin vielä kovempia tavoitteita, 29.3.2004 tulleen lausunnon mukaan ”maakunta- jotka olisivat mahdollisia vain puuttumalla olemas- kaavassa esitetyille Pienen Neulamäen suunnitel- sa oleviin virkistysalueisiin tai muuttamalla omako- mille ei ole estettä, jos alueen rakentaminen ajoit- tialueita kerrostaloalueiksi. tuu yli kymmenen vuoden päähän (vuoteen 2015). Puolustusvoimien toiminta Pienen Neulamäen Olemassa oleville taajamatoimintojen alueille osoi- alueella jatkuu toistaiseksi ennallaan”. tetaan jatkotyössä täydennysrakentamista n. 25- 30%, uusina laajentumisalueina tulevat olemaan Lausuntojen pohjalta jatkotyössä huomioidaan Saaristokaupungin jälkeen Neulaniemi-Laivonsaari, väestötavoitteen eri toteutumisvaihtoehdot. Kuopi- Kuopiosta etelään olevat alueet, Siilinjärven van- on seudun maakuntakaavan tavoitevuodelle 2030 han 5-tien seutu ja Vaajasalo viimeisimpänä alu- on asetettu sekä väestö- että työpaikkatavoite, eena. Neulaniemi-Laivonsaari aluekokonaisuus jotka ovat keskenään sopusoinnussa. Lisäksi jatko- kytkeytyy Savilahden yliopisto-yritysalueisiin muo- työssä tarkastellaan vaikutuksia muuhun maakun- dostaen vetovoimaisen ja yhdyskuntataloudellisesti taan tarkemmin. edullisen alueen keskustan läheisyydessä. Alueen luonnon ja maiseman reunaehtoja tarkasteltiin Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi lausunto- vuoden 2004 jatkotyössä. VT17 Vaajasalon linjaus jen yhteenvedon ja rakenneluonnoksen 24.5.2004 on perusteltu ja toivottu vaihtoehto erityisesti tava- ja ne esiteltiin myös maakuntavaltuustolle raliikenteen, pääväylien toimivuuden ja Kuopion 14.6.2004. seudun aseman vahvistumisen kautta. Vaajasalo- malli edistää ylimaakunnallista yhteistyötä Kuopio- Joensuu yhteyden parantumisen myötä. Lisäksi

3.4.4 Palaute maakuntakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta

Luonnoksen palaute • Kuopio, eniten: taajamatoiminnat, liikenne- väylät, soranotto, suojelu, hiljaiset alueet, vir- Pohjois-Savon maakuntahallitus hyväksyi maakun- kistys takaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi 10.4- • Karttula: taajamatoiminnat, ulkoilureitit, kylä- 10.5.2005, 1.4.2005. Luonnoksesta tuli lausuntoja alue, erämatkailu 49 kpl ja mielipiteitä 36 kpl; merkittäviä muutosesi- • Siilinjärvi : liikenneväylät, kauppapalvelut, tyksiä ei tullut, vaan tarkennuksia ja täydentämistä. voimajohtolinjan merkintä, rakennussuojelu • Maaninka: liikenneväylät, rakentamisvyöhyke Lausunnot: • Koko kaava-alue: kylämerkinnät, keskusverk- Puolessa lausunnoissa aluevarausten muutosesi- ko, liikenneväylät, pohjavedet tyksiä, jotka jakautuivat kunnittain seuraavasti:

Puolessa lausunnoissa ei ollut varsinaisia yksilöity- laajenemista. Lisäksi useita muistutuksia tuli Kart- jä muutosesityksiä kaavan merkintöihin. Hiljaisista tulan Airakselasta koskien mm. teollisuusmateriaa- alueista on yleismainintoja. Muutaman, erityisesti lien kierrätystoimintaa harjoittavan Kuusakoski kaava-alueeseen rajoittuvan kunnan lausunnossa Oy:n suojavyöhykevarauksia. tarkasteltiin kaava-alueen rajausta ja Kuopion seudun asemaa maakunnan aluerakenteessa. Muut muistutukset liittyivät mm. Kuopio-Siilin- Pohjois-Savon ympäristökeskus ja seudun ulko- järven rajalla olevan Pökösenmäen luonnonsuoje- puoliset kunnat toivat esille toiveen koko maakun- lualuevaraukseen, Ritoniemen matkailualueen nan maakuntakaavasta. Vaikutustenarviointiin laajuuteen, Kuopion Pihlajaharjun asuinaluevara- toivottiin täydennyksiä erityisesti suhteessa koko ukseen sekä Niuvan ja Laivonsaaren yhdyskunta- maakuntaan, mm. kaupan verkon ja ostovoiman rakenteen laajentumismerkintöihin Kuopiossa. siirtymisen näkökulmasta. Metsäteollisuuden ja metsänomistajayhteisöjen lausunnoissa esitetään uusien ns. hiljaisten aluei- Mielipiteet: den poistamista kokonaan maakuntakaavasta. Kuopio 8: jakautuivat tasaisesti eri merkinnöille, Tällaisia alueita on Kuopion seudulla mm. Suovu- matkailupalvelujen lisäysesityksiä, kauppapalvelut Palosen alueella, Maaningan lounaisosissa, Rito- Karttula 15: ulkoilureittihuomautuksia runsaasti, niemessä Vehmersalmella, Suvasvedellä ja Karttu- kylämerkintä (Airaksela), pohjavesialue, vesijohto lan Riuttalan talonpoikaismuseon lähialueilla. Siilinjärvi 7: taajamatoimintojen rajaus, soranotto, suojelu, työpaikka-alue Muutamissa lausunnoissa halutaan lisättäväksi Maaninka 4: ulkoilureitti, hyvät pellot, pohjavesi- maa-ainesten, erityisesti soran ottoalueita mm. alue, soranotto Maaningalla ja Siilinjärvellä. Siilinjärven ja Maanin- Suonenjoki 1: tieverkko gan harjujakson erilaiset käyttöpaineet, joista osa Iisalmi 1: kauppapalvelut on kunnan sisäisiä tarpeita, ratkaistaan Siilinjärven johdolla laadittavassa ja jo käynnissä olevassa Palautteen johdosta on käyty neuvotteluja mm. osayleiskaavassa, jota Pohjois-Savon liittokin ra- Kuopion, Siilinjärven, Ympäristöministeriön, Puo- hoittaa selvitysten osalta. lustusvoimien ja Ympäristökeskuksen kanssa. Muistutukset Erillisselvityksiä on laadittu kyläverkosta ja matkai- Karttula: 20 kpl, mm. Airakselan jätteenkäsittely- lu/maaseutumatkailusta omana työnä, logistiikka- aluetta koskevat muistutukset, taajamatoimintojen alueen varaamista varten teetätettiin erillisselvitys. alue Kurkimäen tien varressa

Ehdotuksen palaute Kuopio: 62 kpl, mm. Neulaniemeä ja Laivonsaarta koskevat muistutukset , Pökösenmäen lehtoa kos- Kuopion seudun maakuntakaavaehdotus oli nähtä- kevat muistutukset, Ritoniemeä koskevat muistu- villä 13.2 - 20.3.2006 Pohjois-Savon liitossa sekä tukset Kuopion kaupungissa, Siilinjärven, Maaningan ja Maaninka: 2 kpl Karttulan kunnissa. Niissä järjestettiin myös tiedo- Siilinjärvi : 5 kpl tus- ja kuulemistilaisuudet yleisölle. Lisäksi noin sadalta Kuopion seudun maakuntakaavaan liitty- Palaute ja vastineet on käsitelty lakisääteisessä vältä sidostaholta pyydettiin lausunnot ehdotukses- ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa ta. 27.4.2006.

Ehdotuksesta annettiin 89 muistutusta ja 42 lausuntoa. Valtaosa muistutuksista kohdentui Neula- niemen taajamatoimintojen aluevaraukseen koskien sen taajamatoimintoihin kaavoitettavan alueen

4 Alueidenkäyttösuunnitelma maankäyttöluokittain

4.1 Yleisperiaatteet

Kuopion seudun maakuntakaava on laadittu siitä Kunnianhimoisena tavoitteena on ollut kehittää näkökulmasta, että se mukautuu Kuopion seudun Kuopion seutua molemmista näkökulmasta, säilyt- erilaisiin kasvunäkymiin. Seudun luonnonolosuh- tää tiivis, joukkoliikennekaupunkirakenne ja tarjota teet ovat hyvin kauniit, mutta maankäytön suunnit- yhtenäinen viheralueverkosto. Näillä puittein Kuo- telun näkökulmasta hyvin haasteelliset. Vehmer- pion seudun vahvat ominaispiirteet kehittyvät jat- salmen kunnan liityttyä Kuopioon vuoden 2005 kossa ja nousevat seudun kilpailukykyä tukeviksi alusta Kuopiosta on 35% vettä. Kuopion seutu ja elementeiksi. Tavoitteena on ollut vahva vuorovai- erityisesti Kuopion taajama-alue on yhdyskuntara- kutus seudun toimijoiden kanssa, ylikunnallisiin kenteeltaan erittäin tiivis ja toisaalta laajoja yhte- asioihin keskittyen. näisiä luonnonalueita käsittävä.

Kuva 4.1/1. Suunnittelun reunaehdot ja uudet kasvualueet

4.2 Aluevarausten osoittamis- ja tulkintatapa

Koko maakuntaa koskevien seutukaavojen laadin- Kaavamerkinnät on esitetty pääosin ympäristömi- nan jälkeen Pohjois-Savon seutukaavoitus jatkui nisteriön kaavamerkintäohjeen mukaisesti. Merkin- 1980-luvun lopulta seudullisina seutukaavoina. nät koostuvat kehittämisperiaatemerkinnöistä, Kuopion seudun maakuntakaava on periaatteessa alueiden eritysominaisuutta kuvaavista merkinnöis- tämän seudullisen tarkastelun viimeinen vaihe. tä sekä varsinaisista aluevaraus-, kohde- ja viiva- Seudulliset seutukaavat olivat lähtökohtaisesti merkinnöistä. Kaavakartalla ja sen merkinnät ja maakunnallisten seutukaavojen ajantasaistuksia. määräykset liitteessä merkinnät on ryhmitelty edel- Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulo v. 2000 lä lueteltuun järjestykseen, selostuksessa käsitel- ja Kuopion seudun asema maakunnan alueraken- lään varsinaiset aluevaraukset ja alueiden erityis- teessa on kuitenkin muuttanut tarkastelutapaa ominaisuutta kuvaavat varaukset aihepiireittäin aikaisempiin seudullisiin kaavoihin verrattuna. (kulttuuriympäristö, luonnonvarat jne.) Viranomais- Tosin jo Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa ten päätöksiin ja suunnitelmiin perustuvat merkin- jouduttiin uuden lain velvoitteita ottamaan huomi- nät sekä yksityiskohtaisimpiin kaavoihin perustuvat oon. Kuopion seudun maakuntakaava on ensim- merkinnät on esitetty kaavassa pääosin numeeri- mäinen maakuntakaava, jossa valtakunnalliset sessa muodossa ympäristöhallinnolta ja kunnilta alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa työtä saatujen rajausten perusteella. Pohjois-Savon aloitettaessa. Ottaen huomioon Kuopion seudun liitossa suunnitellut merkinnät ja tulkinnat viran- aluerakenteellinen merkitys ja myöhemmin laadit- omaispäätöksistä on pääosin digitoitu maastokar- tava Pohjois-Savon maakuntakaava Kuopion seu- tan 1:36.000 -mittakaavaisilta pienennöksiltä. Digi- dun maakuntakaavoituksessa on seudullisten tar- tointimittakaavasta huolimatta maakuntakaavaa peiden lisäksi tarkastelemaan valittuja suunnitte- tulkitaan sen esittämismittakaavan perusteella eli luratkaisuja myös maakunnallisesta näkökulmasta. yleispiirteisesti ottaen kuitenkin kaavamerkintöjen Aluevarausten osoittamis- ja tulkintatapaa on pei- tavoitteet huomioon. Tilanteissa, joissa merkintä lattu koko maakunnan olosuhteisiin ja alueidenkäy- perustuu viranomaisten päätöksiin ja suunnitelmiin, tön suunnittelun tarpeisiin. Kuopion seudun maa- kuten luonnonsuojeluohjelmiin ja tiesuunnitelmiin, kuntakaava esitetään 1:100.000 mittakaavassa. maakuntakaavan tulkintaa ohjaa kyseinen yksityis- Koska Pohjois-Savon maakuntakaava esitetään kohtaisemmassa mittakaavassa esitetty päätös tai todennäköisesti 1:200.000 mittakaavassa, mitta- suunnitelma. kaavaero merkinnee kuitenkin merkintämenettelyn suurpiirteistämistä samanlaisista suunnitteluperi- aatteista huolimatta.

Asutus ja työpaikat 4.3 Kehittämisperiaatemerkinnät

Lähtökohdat ja tavoitteet kuin matkailukeskusten osalta. Yhdyskuntaraken- Kehittämisperiaatteita koskevilla merkinnöillä ja teen laajenemissuuntanuolia on osoitettu mahdolli- niihin liittyvillä määräyksillä osoitetaan alueita, jotka siin taajamatoimintojen laajenemissuuntiin, joita ovat merkittäviä maakunnan tavoitellun kehityksen voidaan MRL:n periaatteiden mukaan suunnitella kannalta ja joihin tästä syystä kohdistuu muussa varsinaisten uusien laajennusalueiden käyttöön- suunnittelussa ja aluekehittämisessä huomioon oton jälkeen. Vaajasalon taajamatoimintojen käyt- otettavia alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen töönottoon liittyy mittava kynnysinvestointi VT17 kehittämistarpeita. Seutukaavoissa ei ole kehittä- silta/tiehankkeen muodossa, joten yhdyskuntara- misperiaatemerkintöjä. kenteen laajenemissuuntanuolilla osoitetut alueet voivat tulla käyttöönotto harkintaan ennen Vaajasa- Suunnitteluperiaatteet lon taajamatoimintojen toteuttamista. Kuopion seudun maakuntakaavaan on tulkittu Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 aluerakenteen sisältöä niin kehittämisvyöhykkeiden 35

Aluevaraukset

Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Kuopion keskustavyöhykkeen kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Aluetta kehitetään kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee turvata keskusta-alueen kehittyminen valtakunnallisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoiseksi koulutuk- sen, osaamisen, yritystoiminnan, kaupallisten, erityisesti erikoiskaupan palvelujen ja matkailu- että vapaa-aikapalvelujen alueeksi. Alueen kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen, joukkoliikenteen, raideliikenteen ja vesiliikenteen edistämiseen siten, että siirtymiset eri kulkumuotojen välillä ovat joustavat.

5-tien kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan Maakuntasuunnitelma 2030:ssa määritelty 5-tien kehittämisvyöhyke, joka jatkuu läpi Pohjois-Savon etelä-pohjoissuunnassa.

Suunnittelumääräys: 5-tien kehittämisvyöhykettä kehitetään kansainvälisenä liikennekäytä- vänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäristön laatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantie-, rautatie- ja lentoliikenteen sekä energia- ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle.

Vyöhykkeellä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset. Liikenneväylien kehittämisessä on otettava huomioon, että valtatie 5 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN- tieverkkoon ja on osa suunniteltua valtakunnallista runkotieverkkoa.

Itä-länsi kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan Maakuntasuunnitelma 2030:ssa määritelty itä-länsisuuntainen kehit- tämisvyöhyke, joka jatkuu läpi Pohjois-Savon.

Suunnittelumääräys: Itä-länsi suuntaista -kehittämisvyöhykettä kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenneympäris- tön laatuun. Alueen käytön suunnittelussa on huomioitava lentoliikenteen sekä energia- ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle.

Vyöhykkeellä tulee turvata sujuvan ja turvallisen liikenteen vaatimukset. Liikenneväylien kehittämisessä on otettava huomioon, että valtatie 9 ja valtatie 17 kuuluvat yleiseurooppalaiseen TEN-tieverkkoon. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030:ssa on esitetty valtakunnalliseen runkoverkkoon myös VT17 ja VT9.

Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävä Merkinnällä osoitetaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 osoitettu matkailun kannalta keskeinen yhteys Kuopion ja Pohjois-Savon suurimman matkailukeskuksen Tahkon välillä.

Suunnittelumääräys: Matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista tulee kehittää niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Liikenneyhteyksien kehittämisessä ja maankäytön suunnittelussa tulee huomioida Tahkon kasvava merkitys liikennemäärissä. Joukkoliikennevyöhyke Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseudun aluerakenteen pääsuuntaa palveleva tehokkaan joukkoliikenteen varaan kehitettävä alue. Merkinnän tavoitteena on tukea alueen joukkoliikenteen kehittymistä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi henkilöautolle niin työ- kuin asiointilii- kenteessä.

Suunnittelumääräys: Yhteysvälin kehittämisessä tulee kiinnittää vuorotarjonnan ohella erityis- tä huomioita pysäkkien esteettömyyteen, turvallisuuteen, pysäkkipalveluiden laatuun ja liikenteen sujuvuuteen. Alueen käytön suunnittelussa huomioidaan joukkoliikennekaupungin suunnitteluperiaatteet.

MATKAILUN VETOVOIMA-ALUEET

Matkailun vetovoimamerkinnällä mv on osoitettu Kuopion seudun maakuntakaavan mv-alueet muo- maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannal- dostavat Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa ta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin sisäl- mainitun Kuopion matkailukeskuksen yhdessä tyvät itse kohteen alue ja siihen liittyvät suojelu- ja Kuopion keskustan kanssa. muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva laaja kokonaisuus.

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Matkailun vetovoima-alueet

mv-1 PUIJON ALUE mv-2 RAUHALAHDEN ALUE mv-3 KASURILAN ALUE mv-4 TARINAHARJUN ALUE mv-5 RITONIEMEN ALUE mv-6 KORKEAKOSKI-MAANINKAJÄRVI mv-7 RIUTTALA

mv-8 KALLAVEDEN VESIMATKAILUN KEHITTÄMISVYÖHYKE

Matkailun vetovoima-alueina osoitetaan matkailu- tai virkistysalueita, joihin kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Alueen vetovoima rakentuu monipuolisten matkailukeskusten lisäksi vetovoimaiseen luonnon- ja kulttuuriympä- ristöön.

Suunnittelumääräys: Matkailun kehittämisessä ja alueen käytön suunnittelussa vetovoima- alueilla tulee edistää suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä.

Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan virkistysalueverkostoon ja ekologiseen verkostoon kuuluvat viher- ja virkistysyhteydet.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu jatkuvuuden ja esteettömyyden turvaavalla tavalla ja huomioi virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumis- ja leviämis-mahdollisuudet.

Maaseudun kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee edistää alueelle suuntautuvan ra- kentamispaineen ohjaamista kaavoituksella nykyisten kyläalueiden yhteyteen. Alueen kulttuuri- ja maisema-arvot tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa.

Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta Merkinnällä osoitetaan sellaiset taajamien yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tavoi- teltavat päälaajenemissuunnat, joilla voidaan katsoa olevan maakunnallista tai seudullista merkitystä.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat reunaehdot: Siilinjärven Harjamäestä länteen: pohjois-eteläsuuntainen moottorikelkkareitti. Siilinjärven Toivalasta etelään: Vt 5:n melualue ja mahdollisten meluhaittojen estäminen sekä palveluiden saavutettavuus. Kuopion Neulaniemestä Laivonsaareen ja Niuvasta Laivonsaareen: Laivonsaaren Natura- alueen (SL 11.505) ottaminen huomioon alueen taajamatoimintojen ja liikennejärjestelyiden suunnittelussa siten, että luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla Natura-alueen perusteena olevat luonnonarvot eivät merkittävästi heikenny. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueen maaston kulumiseen ja pintavalumaolosuhteisiin. Samoin alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon Niuvan valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot (SR 11.601) maiseman, rakennushistorian ja historian osalta ja Puijon maisema-alueen arvot (MA-v 11.610). Laajenemissuunnat Ranta-Toivalaan: Halmejoen Natura-alueen (SL 11.555) ottaminen huomioon alueen taajamatoimintojen ja liikennejärjestelyiden suunnittelussa siten, että luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla Natura-alueen perusteena olevat luonnonarvot eivät merkittävästi heikenny.

Vaikutukset Toteuttaminen

Matkailun vetovoima-alueiden kehittyminen vahvis- Kehittämisperiaatteita toteutetaan yksityiskohtai- taa Kuopion asemaa matkailun kentässä ja tukee semman kuntakaavoituksen kautta ja aluekehittä- Kuopion aseman vahvistumista valtakunnan- misessä useiden eri viranomaisten toiminnan kaut- osakeskuksena. Viheryhteystarpeen huomioimisel- ta eri tasoilla. Laivon ja Neulaniemen rakentamis- la turvataan ekologisia käytäviä sekä virkistysyhte- mahdollisuuksia on selvitetty yleiskaavatasolla. yksiä. Pohjois-etelä ja itä-länsi kehittämisvyöhyk- keiden voimistamisella vahvistetaan Pohjois-Savon Tutkimukset menestymisen edellytyksiä osana Suomen aluerakennetta. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuun- Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, VTT, raken- tanuolilla varmistetaan kehittämisedellytyksiä kau- nus- ja yhdyskuntatekniikka 2005 punkiseudun kehittämiselle. Kuopio, Laivo. Niuva-Laivonsaari oyk. Perusselvi- tykset 31.12.1993. Kuopion kaupunki 1993. Hyttinen Mirja. Neulaniemen kasvillisuusselvitys 2004, 2005. Kuopion kaupunki. Neulaniemen ja Laivon kapasiteettiarvio. Kuopion kaupunki 2005.

Kuopion seudun keskusverkko

Lähtökohdat ja tavoitteet

VTT inventoi ja luokitteli seudun palvelut vuonna telmämallin vaikutustenarviointiraportin kohdassa 2003 ja laati vuoden 2004 aikana yhdistelmämallil- 2. ”Palvelu ja keskusverkko” ja ne löytyvät tiiviste- le keskusluokituksen vuodelle 2030. Keskusverkon tyssä muodossaan liitteestä 2. inventointi- ja luokitteluperusteet on esitetty yhdis-

Aluevaraukset

1 Pääkeskus MK-merkintä Kuopion ydinkeskusta C 2 Kunta-, aluekeskukset Mk-merkintä Mk-merkintä Petonen A, ca-1 Karttula A, ca-2 Maaninka A, ca-2 Siilinjärvi A, ca-1 Vehmersalmi A, ca-2 Keilankanta A 3 Monipuoliset lähipalvelukeskukset (paikalliskeskukset) Mk-merkintä Mk-merkintä Männistö A Puijonlaakso A Neulamäki A Toivala- Vuorela A, ca-1 4 Lähikeskukset / yksittäiset lähipalvelut Mk-merkintä Mk-merkintä Päiväranta A Kelloniemi A Saarijärvi A Inkilänmäki A Rypysuo A Särkiniemi A Jynkkä A Pirtti A Levänen A Kettulanlahti A Riistavesi A Vaajasalo A, ca-2 5 Kyläkeskukset ja pienet kylät Kylä Mk-merkintä Mk-merkintä KARTTULA MAANINKA Kurkimäki A Kinnulanlahti A Pihkainmäki A Käärmelahti A Syvänniemi A Keskisaari A Airaksela at2 Ahkiolahti at1 Tuovilanlahti at1 KUOPIO Vianta at1 Hirvilahti at1 Haatala at2 Kaislastenlahti at1 Haapamäki at2 Kurkiharju at1 Kurolanlahti at2 Rytky at1 Leinolanlahti at2 Vehmasmäki at1 Pulkonkoski at2 Haminalahti at2 Tavinsalmi at2 Kirnumäki at2 Kylmälahti at2 SIILINJÄRVI Käpykangas at2 Aappola at1 Lamperila at2 Hamula at1 Leppäranta at2 Jännevirta at1 Lähemäki at2 Kehvo at1 Niemisjärvi at2 Kumpunen at1 Pihlaisenpää at2 Kuuslahti at1 Puutosmäki at2 Pöljä at1 Ritisenlahti at2 Kolmisoppi at2 Räsälä at2 Koivumäki at2 Salonkulma at2 Koivusaari at2 Savulahti at2 Räimä at2 Siltamäki at2 Vartiala at2 40

Vähittäiskaupan suuryksiköt ja tilaa vievä erikoistavarakauppa: MK-merkintä Kolmisoppi km Savilahti km Päiväranta km Kasurila km-e Ahmo km-e Hiltulanlahti kma-e, kehittämisen kohdealue

4.4 Keskustatoimintojen alueet (C)

Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluperiaatteet

Seutukaavoissa ei ole käsitelty keskustatoimintojen VTT tutki seudun olemassa olevan keskusjärjes- alueita. Kuopion keskusta toimii sekä Kuopion telmän vuoden 2003 aikana, tulokset on julkaistu seudun että koko Pohjois-Savon kaupallisena ja raportissa ”Rakennemallien palveluverkkoselvitys”, hallinnollisena keskuksena. Maaningan ja Karttulan sekä täydensi sitä vuoden 2004 laadittuun yhdis- keskukset palvelevat kuntiensa asukkaita, Veh- telmämalliin. mersalmelle tarvitaan vielä 2005 tilanteessa etäi- syyden johdosta ja Kuopion seudun parhaimpana Aluevaraukset vierasvenesatamana merkittävän vesiväylän varrella kuntakeskustasoa olevat palvelut, VT 17 Vaaja- Maakuntakaavassa on osoitettu 1 keskustatoimin- salon linjauksen rakentamisen jälkeen alue on tojen alue, 387 ha. erittäin vetovoimainen. Siilinjärven keskustan palveluiden voidaan katsoa palvelevan laajempaa ympäristöä, maaninkalaisia ja nilsiäläisiä mm. Siilinjärven eteläosassa oleva Vuorelan keskusta omaa monipuolisen lähikeskuksen potentiaalin seututasolla, joka rinnastetaan Ca-1 tasoiseen alakeskukseen kaavamerkinnöissä. Kuopion Peto- sen keskus on ainoa Kuopion palveluiden keskit- tymistä, joka on kunta/aluekeskustasoa (Ca-1). Tavoitteena on säilyttää nämä keskukset. Vuorelan merkitys kasvaa seudun aluerakenteessa Rissalan yrityskylän toteutuessa. Vehmersalmen taajaman palvelut vierasvenesatamineen korostuvat Kuopion seudun kesän palveluverkossa.

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Keskustatoimintojen alue Kuopion keskusta-alue Haapaniemen alue mukaan luettuna osoitetaan aluevarauksella C, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja, vähittäiskaupan suuryk- sikköjä sekä asumista.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palveluiden sijoittamiselle. Suun- nittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kaupunkikuvaan, saavutettavuuteen sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen . Alakeskus Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin ja joiden läheisyyteen sijoittuu seudullisia yksityisiä ja julkisia palveluita sekä asumista. Siilinjärven, Vuorelan ja Petosen keskukset osoitetaan kohdemerkinnällä Ca-1.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta ja osoitetaan tilaa seudullisille toiminnoille, joilla tuetaan alakeskuksen vetovoimaa . Alakeskus Merkinnällä osoitetaan Kuopion kaupunkiseudun aluekeskukset, joihin sijoittuu yksityisiä ja julkisia palveluita sekä asumista. Näitä ovat Maaningan, Karttulan, Vehmersalmen ja Vaaja- salon keskukset

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelulla eheytetään yhdyskuntarakennetta. Vaaja- salon alakeskuksen toteutuminen edellyttää vt 17 Vaajasalon linjauksen toteutumista.

Vaikutukset Toteutus

Asukkaiden näkökulmasta keskustapalveluiden Tavoitteen toteutuminen vaatii voimakasta Kuopion saatavuus säilyy lähes ennallaan lähtötilanteessa keskustan kehittämistä seudun ja maakunnan ja tavoitetilanteessa 2030. Vuorelan merkitys kas- hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. vaa seudun aluerakenteessa Rissalan yrityskylän toteutuessa. Liitteessä 2 on tiivistelmä alueraken- Tutkimukset nemallin vaikutuksista. Rakennemallien palveluverkkoselvitys, Pohjois- Savon liitto A:37 Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, Pohjois- Savon liitto

4.5 Taajamatoimintojen alueet (A)

Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluperiaatteet

Seutukaavoissa on taajamatoimintojen aluevara- MRL:n ja VAT:n pohjalta suunnittelu on aloitettu uksia seuraavasti: koko kaupunkiseudun aluerakennetarkastelulla. Liitossa laadittujen neljän vaihtoehtoisen rakenne- Kuopio 4 aluetta 4204 ha mallin tarkentaminen ja niiden keskinäinen vertailu Maaninka 1 148 toteuttamisen vaikutusten pohjalta annettiin konsul- Siilinjärvi 1 1280 tin tehtäväksi ja lopputulokset on luettavissa rapor- Karttula 3 845 tista ”Yhdistelmämallin vaikutukset”. Liitteessä 2 on tiivistetysti esitetty rakennemallien laadinnan ja YHTEENSÄ 9 aluetta 6477 ha suunnittelun periaatteita. Seutukaavojen taajamatoimintojen aluevarauksiin verrattuna nyt on ollut Kuopion, Maaningan ja Siilinjärven aluevaraukset tavoitteena pelkistää taajamatoimintojen aluevara- on laadittu 2.vaihekaavassa, joka on vahvistunut v. uksia mm. sisällyttämällä paikallisesti merkittävät 1985. Vehmersalmen alueet vahvistuivat Koillis- virkistysalueet taajamatoimintoihin. Savon seutukaavassa v. 1995 ja Karttulan Sisä- Savon seutukaavassa v. 2000. Taajamatoimintojen aluevarausten valinta, suunnittelu ja tarkempi rajaaminen perustuvat Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa taa- a) voimassaolevan seutukaavan aluevarauksiin jamatoimintojen suunnittelua ohjataan pääasiassa b) vuoteen 2010 mennessä toteutuvaksi oletet- toimivan aluerakenteen ja eheytyvän yhdyskunta- tuihin yleiskaavavarauksiin (perusmalli) rakenteen yläkäsitteiden kautta. Kuopion kaupun- c) aluerakennevaikutusten kannalta optimoidun kiseudun kehittämiseen ja laadittavaan kaavaan yhdistelmämallin esityksiin uusista laajennus- liittyvät valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulli- alueista set tavoitteet on esitetty ”Lähtökohdat ja tavoitteet” d) kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin aluei- –raportissa v. 2003. den tarkemmasta rajauksesta

Aluevaraukset Maakuntakaavassa on osoitettu 17 taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavamerkintä ja -määräykset Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan alueen käytön suunnittelua edellyttävät asumiseen, palveluja työ- paikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäisiä liikenneväyliä sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muita vastaavia alueita, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Taajamatoimintojen alue –merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäy- tössä olevien alueiden säilyttämistä tarvittaessa nykyisessä käytössään.

Suunnittelumääräykset:

Aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näi- hin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka eheyttää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa taajaman omaleimaisuutta ja turvaa ympäristö-, virkistys-, luonto- ja kulttuuriarvot. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja lähivirkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaava- kartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus taajamatoimintojen alueella.

Alueen käytön suunnittelussa on säilytettävä riittävät virkistys- ja viheryhteydet viheralueiden välillä.

Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteluna tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä seuraavien Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet : SL 11.503, SL 11.511, SL 11.541, SL 11.554, SL 11.559, SL 11.589, S 12.544, MY 11.272, MY 11.293, VL 11.450. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura- alueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, maaston kulumiseen ja pienilmastoon.

A 32.003 Pihkainmäki: Pihkainmäen taajama-alueen laajentuminen st 551 eteläpuolelle edel- lyttää kyseisen tien parannushankkeen toteuttamista vähintään Pihkainmäen kohdalla.

Kuopion taajamatoimintojen sisään on osoitettu Vaikutukset seutukaavasta poiketen paikallisesti merkittävät virkistysalueet, kuten Jynkkä ja Jynkänvuori. Vain Liitteessä 2 on tiivistelmä aluerakennemallin vaiku- seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät virkis- tuksista. tysalueet on osoitettu. Taajamatoimintojen mitoi- tuksessa on huomioitu Kuopion seudun haasteelli- Toteutus set luonnonolosuhteet ja niiden mahdolliset tule- vatkin reunaehdot. Uudet alueet , joita ei ole osoi- Maakuntakaavan ohjausvaikutus toteutuu kunta- tettu oikeusvaikutteisessa osayleis- tai asemakaa- kohtaisen alemmanasteisen kaavasuunnittelun vassa, taajamatoimintoina, ovat: Vanuvuoren itä- kautta. Kuopion osalta vaihtoehtoisia kasvusuuntia puoli, osia Hiltulanlahdesta, Neulaniemi, Vaajasalo, ovat: 2010-luvulla toteutetaan Saaristokatua ja Siilinjärvellä vanhan 5-tien varsi. Karttulassa taa- Kuopion eteläisiä alueita eli Hiltulanlahtea ja Vanu- jamatoimintoja on laajennettu sekä Syvänniemellä vuoren itäpuolta, Neulaniemen toteutuminen ajoit- että Pihkainmäessä, samoin Maaningan Käärme- tunee 2015-2025 jaksolle. Taajamatoimintojen lahdessa ja Kinnulanlahdessa. Mikäli Puolustus- laajeneminen Laivonsaareen tulee kyseeseen voimat siirtyvät pois Pienestä Neulamäestä, sinne 2020-luvulla, mikäli kaavoitustyön yhteydessä voidaan tulevaisuudessa sijoittaa taajamatoimintoja tehtävissä luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisissa selvitysten niin salliessa. Yhdyskuntarakenteen selvityksissä saaren Natura-alueille ei kohdistu laajenemissuuntanuolilla on kuvattu edellä mainit- merkittävää haittaa. Vaajasalon toteutuminen riip- tujen alueiden käyttöönoton jälkeen mahdollisesti puu VT17 Vaajasalon toteutumisesta, joten Vaaja- tulevat alueet. Puijon valtakunnallisesti merkittäväl- salo on aikaisintaan 2020-luvun alueita toteuttami- le maisema-alueelle Neulaniemeen ja mahdollisesti sen osalta. Pieni Neulamäki vapautuu taajamatoi- tulevaisuudessa myös Laivonsaareen voi sijoittaa mintojen alueeksi, mikäli Puolustusvoimien toiminta taajamatoimintoja maiseman ominaispiirteet huo- lakkaa siellä. Asiasta tarkemmin puolustusvoimien mioiden. alueiden kuvauksessa. Kuopion seudun maakuntakaavan laajenemisalueet ovat selkeitä n. 4000- Kuopion seudun maakuntakaavassa on taajama- 10 000 asukaan alueita Kuopion kaupungin alueel- toimintojen aluevarauksia seuraavasti: la, joiden käyttöönottoa kaupunki voi säädellä tar- peen mukaan, Siilinjärven ja muiden kuntien laa- Kuopio 8 aluetta 6445 ha jenemisalueet ovat määrällisesti huomattavasti Maaninka 3 592 pienempiä, joten niiden toteutuminen on kiinni Siilinjärvi 3 2047 erityisesti kyseisten kuntien mahdollisuudesta Karttula 3 1144 vastata kasvavaan palvelukysyntään ja sen järjes- tämiseen, Karttulan Pihkainmäen osalta myös st YHTEENSÄ 17 aluetta 10 228 ha 551 parantamisen aikataulusta.

Kuopio toteuttaa selkeää joukkoliikenneperusteista Vaajasaloon ja sen tieyhteyteen sekä Kuopiosta suunnittelufilosofiaa, joten mikäli Kuopion seudun etelään päin oleville alueille kasvavat. Nopeamman maakuntakaavan väestötavoitteet eivät toteudu kasvun tilanne mahdollistaa myös Kuopion seudun tavoitellulla tavalla, se näkyy ennen kaikkea uusien ulkopuolisten kuntien hyötymisen Kuopion kasvus- alueiden käyttöönoton hidastumisessa, vastaavasti ta. Liiteaineistossa on Kuopion kaupungin kaava- mikäli tavoitteet täyttyvätkin nopeammin, paineet osaston näkemys alueiden käyttöönottamisesta.

Tutkimukset

Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, Pohjois-Savon liitto

4.6 Kyläalueet (at)

Lähtökohdat ja tavoitteet Ohjeistus liittyy myös uusien valtakunnallisten Seutukaavoissa on esitetty yhteensä 36 kylämer- alueidenkäyttötavoitteiden esittämiseen ja tulkin- kintää kaava-alueella. Perusteena on aikanaan taan maakuntakaavoituksessa. suunnittelumenetelmänä ollut keskusluokitusjärjes- telmä, josta on kuitenkin jo 1980-luvulla luovuttu. Kuopion kaupunkiseudun aluerakennetarkasteluun Seudullisten seutukaavojen laadinnan yhteydessä liitettiin alunperin erillinen ”Palveluverkkoselvitys”, kyläverkostoa on tarkistettu jo Vehmersalmen jossa alueen palveluvarustus inventoitiin. Keskus- (Koillis-Savon seutukaava) ja Karttulan (Sisä- luokitusmenetelmäksi otettiin Kuopion kaupungin Savon seutukaava) osalta. rakennesuunnittelussaan käyttämä vyöhykkeinen menetelmä, jota laajennettiin koko seudun katta- Suunnitteluperiaatteet vaksi. Liitteessä 4 on selvitetty keskusluokituksen ja palveluverkoston suunnitteluperiaatteita. Em. keskusluokitusjärjestelmä on uudelleen pa- laamassa suunnittelumenetelmäksi maakuntakaa- Aluevaraukset voituksessa ja siitä on jo olemassa ohjetekstit YM:n julkaisussa ”Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa”. Maakuntakaavassa on osoitettu 15 kylää at1 – merkinnällä ja 27 kylää at2 –merkinnällä.

Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Kylät (at1) Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisära- kentamisen ohjaaminen kyläalueille yleiskaavoituksella, edellytysten luominen palveluiden säilymiselle, kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja kehittyminen sekä omaehtoisen kehit- tämistoiminnan tukeminen.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa on tuettava asumisen ohella nykyisen palvelutason säilyttämistä ja alueen luonteeseen soveltuvan elinkeinotoiminnan sijoittumista sekä parannettava kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä. Täy- dennysrakentamista ohjataan ja edistetään yleiskaavoituksella kyläalueilla ja suunnittelussa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevaa infrastruktuuria. Lisäksi on varmistettava kylien liikenneyhteydet päätieverkkoon sekä kevyen liikenteen tur- vallisuus ja toimintaedellytykset. Alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

Kylät (at2) Merkinnällä osoitetaan kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisära- kentamisen suosiminen nykyisen asutusrakenteen vahvistamiseksi, kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja kehittyminen sekä omaehtoisen kehittämistoiminnan tukeminen.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa on huomioitava kylän ominaispiirteet ja edistettävä kylän kehittymistä.

Palveluluokituksen perusteella kaavassa on esitet- Vaikutukset ty yhteensä 19 kylämerkintää eli vain noin puolet seutukaavoihin sisältyvistä merkinnöistä. Osa kylis- Liitteessä 2 on tiivistelmä aluerakennemallin vaiku- tä on muuttunut taajamatoimintojen alueeksi. Kun- tuksista sekä kylien edustaman asutusrakenteen tien omat maaseudun kehittämisen kannanotot että keskusverkkoluokituksen osalta. ovat myös vaikuttaneet kylien valintaan. Pääosil- taan kuitenkin jäljellejääneet kylät perustuvat pal- veluluokitukseen ja keskusverkolliseen asemaan, joka on esitetty rakennemalliin yhdistettynä selvi- tyksessä ”Yhdistelmärakennemallin vaikutukset”.

Toteutus Nykyisellä ja lisääntyvällä loma-asutuksella on Kaavoitettavilla alueilla toteutus tapahtuu alem- Kuopion seudun maaseutualueilla merkittävä ta- manasteisella kaavoituksella. Muilla alueilla oleel- loudellinen ja aluerakenteellinen vaikutus (kts. luku lista on kyläläisten oma aktiivisuus palvelujen han- 4.14 rantarakentaminen). Kylien asutusta ja alue- kinnassa ja niiden säilyttämisessä. Kuopiossa on rakennetta tukevaa uutta ja ympärivuotistuvaa laadittu erillinen maaseutupoliittinen ohjelma, joka loma-asutusta on perusteltua edistää ympäristölli- tukee kylien kehittämistä. sesti sopivilla alueilla käyttötarkoituksen muutoksia ja poikkeamislupia harkittaessa.

4.7 Vähittäiskaupan suuryksiköt ja tilaa vievä kauppa

Lähtökohdat ja tavoitteet Aluevaraukset Seutukaavoissa ei ole osoitettu vähittäiskaupan Vähittäiskaupan suuryksikköjä voi sijoittaa suuryksiköille aluevarauksia. VTT on inventoinut C keskustatoimintojen alueelle (Kuopion keskusta) Kuopion seudun keskusjärjestelmän vuoden 2003 ca1 keskustatoimintojen alakeskus -alueelle (Siilin- palvelurakenneraporttiin. Kuopion keskustan ulko- järven kuntakeskus, Vuorela, Petosen keskus) puolella on vähittäiskaupan suuryksikköjä Kol- ca2 keskustatoimintojen alakeskus -alueelle (Vaa- misopessa ja Savilahden alueella. Päivärannan jasalo, Karttula, Maaninka, Vehmersalmi ) osalta on menossa asemakaavan muutosprosessi, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön. Kyseiset aluevaraukset ja kohdemerkinnät käsitelty aikaisemmin. Kuopion seudun maakuntakaavaan Suunnitteluperiaatteet on osoitettu vähittäiskaupan suuryksikkömerkin- Kuopion seudun maakuntakaavaa varten on VTT nöillä ne alueet, joissa on yli 5000 m2 vähittäis- laatinut palvelurakenneraportissa yhdistelmära- kauppaa. kennemallille varautumisperiaatteella kaupan ra- kennekartan. Kaupan rakennetta 2030 on käsitelty Maakuntakaavassa on osoitettu kohdemerkinnöillä myös kaupan työryhmässä. Pääperiaatteina on kolme (3) vähittäiskaupan suuryksikköä (km) ja kehittää Kuopion keskustaa erityisesti erikoistava- kaksi (2) tilaa vievän erikoiskaupan alue (km-e) ja rakaupan keskuksena, toisaalta mahdollistaa Kuo- vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan pion asemaa valtakunnanosakeskuksena varautu- kehittämisen alue (kma-e). malla 5-tien varteen osoitettavilla mahdollisilla vähittäiskaupan suuryksikkö- ja tilaa vievän erikois- Maakuntakaavan työpaikka-alueille (TP) on mah- tavarakaupan alueilla. dollista sijoittaa myös paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa.

Toteutuminen Toteutuminen riippuu Kuopion seudun kehityksestä ja kuntakaavoituksesta. Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Vähittäiskaupan suuryksikkö (Päiväranta, Kolmisoppi, Savilahti) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullista merkitystä omaavat vähittäiskaupan suuryksiköt

Suunnittelumääräys: Alueelle saa sijoittaa yli 5 000 kerrosneliömetrin vähittäiskaupan suur- yksikön/-suuryksikköjä, jonka/joiden sijainti ja koko määritellään tarkemmin kuntakaavoituksessa. Alueelle saa sijoittaa myös tilaa vievää erikoistavarakauppaa

Vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan kehittämisen alue (Pitkälahti- Hiltulanlahti) Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan kehittämisen alue Suunnittelumääräys: Alueelle saa sijoittaa enintään kaksi maankäyttö- ja rakennuslain 114:§:ssä tarkoitettua vähittäiskaupan suuryksikköä, joiden sijainti ja koko määritellään tarkemmin kuntakaavoituksessa. Alueelle saa sijoittaa myös tilaa vievää erikoistavarakauppaa.

Tilaa vievän erikoistavarakaupan keskittymä (Siilinjärvi eteläinen ja pohjoinen) Merkinnällä osoitetaan tilaa vievän erikoistavarakaupan alueet. Suunnittelumääräys: Alueelle saa sijoittaa paljon tilaa vievää erikoistavarakauppaa, jonka sijainti ja koko määritellään tarkemmin kuntakaavoituksessa. 49

Vaikutukset kuksena. Mikäli keskustan kehittämisestä huolehdi- taan monin tavoin, sen kehitys ei vaarannu 5-tien Vähittäiskaupan suuryksikköjä ja tilaa vievää eri- vyöhykkeen kaupallisen kasvun johdosta. Liittees- koistavarakauppaa koskevat merkinnät mahdollis- sä 2 on tiivistelmä aluerakennemallin vaikutuksista. tavat Kuopion seudun kasvun valtakunnan osakes-

4.8 Työpaikka-alueet (TP)

Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluperiaatteet

Seutukaavassa ei ole esitetty työpaikka-alueita. MRL:n ja VAT:n pohjalta suunnittelu aloitettiin koko Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä kaupunkiseudun aluerakennetarkastelulla. Liitossa maakuntakaavan seudullisissa kehittämistavoit- laadittujen neljän vaihtoehtoisen rakennemallin teissa korostetaan elinkeinoelämän toimintaedelly- tarkentaminen ja niiden keskinäinen vertailu toteut- tysten edistämistä. tamisen vaikutusten pohjalta annettiin konsultin tehtäväksi ja lopputulokset on luettavissa raportista ”Yhdistelmämallin vaikutukset”. Toimeksiantoon sisältyi alun perin erillinen palveluverkkoselvitys, joka on kuitenkin yhdistetty em. loppuraporttiin. Raportissa esitetään seudullinen keskusverkko- hierarkia, alakeskusjärjestelmä, palveluja työpaik- ka-alueet sekä palvelukyläverkosto. Liitteessä 4 on selvitetty myös rakennemallien laatimisen ja suunnittelun perusteita.

Aluevaraukset

Kunta kpl pinta-ala (ha) Kuopio 7 664 Siilinjärvi 1 278 Yhteensä 8 942

Maakuntakaavamerkintä ja –määräykset Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelu- työpaikkoja, sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. Toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön.

Suunnittelumääräykset: Alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita alueen saavutettavuuteen ja kaupunkikuvaan. Alueen käytön suunnittelussa on säilytettävä riittävät virkistys- ja viheryhteydet viheralueiden välillä.

Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä seuraavien Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet : SL 11.503, SL 11.556, SL 11.589, VL 11.433. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden pohja-vesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, pienilmastoon ja alueille kohdistuviin päästöihin.

Vaikutukset Toteutus

Liitteessä 2 on tiivistelmä aluerakennemallin vaiku- Maakuntakaavan ohjausvaikutus toteutuu kuntakoh- tuksista. taisen alemmanasteisen kaavasuunnittelun kautta.

4.9 Teollisuusalueet (T, T/Kem)

Lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu yleistavoite, jonka mukaan alueidenkäytössä kiinni- Sekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tetään huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien että kaavatyölle asetetuissa seudullisissa tavoit- haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Valta- teissa korostetaan elinkeinoelämän toimintaedelly- kunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu myös tysten edistämistä. Sekä maankäyttö- ja rakennus- erityistavoite, jonka mukaan alueidenkäytön suun- lain että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- nittelussa on haitallisia terveysvaikutuksia tai on- den tavoitteena on, että alueiden käyttö ja raken- nettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaiku- taminen järjestetään siten, että siinä luodaan edel- tuksille herkkien toimintojen välille jätettävä riittä- lytykset hyvälle elinympäristölle. Valtioneuvoston vän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaraa aiheut- päätöksessä valtakunnallisten alueiden-käyttö tavat laitokset on erityistavoitteen mukaan sijoitet- tavoitteissa todetaan seuraavaa: ”Alueidenkäytös- tava riittävän etäälle asuinalueista. sä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäi- Kuopion seudun seutukaavoissa oli teollisuus- semiseen ja olemassa olevien haittojen poistami- alueita yhteensä viisi kappaletta ja 3030 ha. Seutu- seen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa kaavan aluevaraukset eivät kuvaa riittävässä mää- olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja rin alueiden tosiallista maankäyttöä ja maankäy- poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaiku- tössä tapahtuneita muutoksia. Maakuntakaavassa tuksia ehkäistään. Alueidenkäytön suunnittelussa pyritään tuomaan paremmin esille alueiden nykyi- on haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuus- nen maankäyttö ja huomioimaan tulevaisuuden riskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille tarpeet sekä teollisuustoimintojen synnyttämät herkkien toimintojen välille jätettävä riittävän suuri onnettomuusriskit. etäisyys.” Suunnitteluperiaatteet EU:n neuvosto on antanut Direktiivin 96/82/EY (ns. Seveso II –direktiivi) vaarallisten aineiden käsitte- Osoitetaan nykyinen yleiskaavatilanne ja meneil- lystä ja varastoinnista aiheutuvan suuronnetto- lään olevien hankkeiden lopputulosten mukaiset muusvaaran torjunnasta. Direktiivin tavoitteena on aluevaraukset maakuntakaavassa. Samanaikai- suuronnettomuuksien ehkäiseminen ja niiden seu- sesti maakuntakaavan kanssa on merkittävänä rausten rajoittaminen. Tavoitteeseen pyritään val- hankkeena vireillä Siilinjärven Kemiran kaivosalu- vomalla: een (T13.800) laajennus, jonka ympäristö- • uusien tuotantolaitoksien sijoittumista vaikutusten arviointiselostus ja siihen liittyvä kaa- • olemassa oleviin laitoksiin tehtäviä muutoksia vaselvitys ovat olleet uusien teollisuus- ja kaivos- • olemassa olevien tuotantolaitoksien läheisyy- alueiden osoittamisen pohjana Kemiran kaivosalu- dessä toteutettavia rakennushankkeita eelle.

Suomessa Seveso –direktiivin maankäytön suun- Teollisuusalueiden suojavyöhykkeiden suunnittelun nittelua ja vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja lähtökohtina ovat olleet Ympäristöministeriön (YM) varastoivia tuotantolaitoksia koskeva osuus on ohjekirje 3/501/2001 ja Siilinjärven kaivos- ja teh- huomioitu sekä kemikaali- että maankäyttö- ja dasalueen kaavaselvitys 28.01.2005 sekä ehdo- rakennuslaissa. Molempien lakien tavoitteena on tuksen laadinnan yhteydessä Turvatekniikan kes- onnettomuusvaaran huomioonottaminen sekä kukselta ja toiminnanharjoittajilta pyydetyt lausun- uusia laitoksia sijoitettaessa ja niitä laajennettaes- not. Ympäristöministeriön ohjekirjeen liitteen kaksi sa että suunniteltaessa alueidenkäyttöä ja raken- (liite päivätty 6.6.2001) mukaan Kuopion seudun tamista olemassa olevien tuotantolaitoksien lähei- maakuntakaava alueella on kaksi Seveso II – syydessä. direktiivin mukaista tuotantolaitosta, Powerflute Savon Sellu Kuopiossa, Kemira Phosphates Oy Siilinjärvellä.

Ehdotuksen laadinnan yhteydessä on selvinnyt, Maakuntakaavassa kaivosalueen eteläosassa on että Powerflute Savon Sellu on vuoden 2004 aika- kaksi teollisuustoimintojen aluetta T/Ek 13.800 ja na lopettanut nestemäisen ammoniakin varastoin- T/kem 13.800. Kuopion Sorsasalon teollisuusalue nin ja käsittelyn, minkä vuoksi Powerflute Savon osoitetaan teollisuustoimintojen alueeksi (T11.800). Sellu ei ole Seveso II –direktiivin mukainen tuotan- Powerflute Oy Savon Sellun tuotantolaitokset on tolaitos. merkitty kohdemerkinnällä T/kem. Uusina teolli- suustoimintojenalueina maakuntakaavassa on Aluevaraukset esitetty Siilinjärven Lujabetonin alue ja Kuopion Hepokankaan alue. Karttulan Airakselan alue on Seutukaavan aluevarausten päivittämisen perus- muuttunut käyttötarkoitukseltaan erityistoimintojen teella maakuntakaavan aluevarausten rajauksia ja alueeksi. merkintöjä on tarkennettu. Siilinjärven Kemiran kaivosalue on seutukaavassa esitetty kokonaisuudessaan teollisuustoimintojen alueena (T13.800). Maakuntakaavassa kaivosalue on jaettu neljään aluevarausluokkaan, jotka kuvastavat aikaisempaa paremmin alueiden tosiallista maankäyttöä.

Taulukko 4.9.1 Teollisuus- ja varastoalueet Kuopion seudun maakuntakaavassa T T/kem T/Ek Kunta KPL Pinta-ala KPL Pinta-ala KPL Pinta-ala (ha) (ha) (ha) Kuopio 2 733 - - - - Siilinjärvi 2 100 1 108 1 531 Maaninka 1 73 - - - - Yhteensä 6 906 1 108 1 531

Teollisuus- ja varastoalueet, joille voidaan sijoittaa kitty Ympäristöministeriön ohjekirjeen 3/501/2001 vaarallisia kemikaaleja käsittelevä tuotantolaitos, ja taulukon 4.9.2 mukaisesti. Suojavyöhykkeen on merkitty maakuntakaavaan T/kem alue- tai etäisyys on mitattu vaarallisten aineiden varastois- kohdemerkinnällä. Seveso II –direktiivin mukaisten ta. tuotantolaitoksien suojavyöhykkeet (Sv-1) on mer-

Taulukko 4.9.2 Seveso II –direktiivin mukaiset tuotantolaitokset ja niiden suojavyöhykkeet KUNTA SEVESO II TUOTANTOLAITOS SUOJAVYÖHYKEEN (Sv-1) SÄDE Siilinjärvi Kemira Phosphates Oy 2,0 km Lähde: YM:n ohjekirje 3/501/2001

Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Teollisuus- ja varastoalue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- ja varastoalueet.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että merkittävät ympäristöhäiriöt viereisille alueille estetään.

Teollisuus- ja varastoalue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja val- mistavan tai varastoivan laitoksen Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kemianteollisuuden alueet ja tuotantolaitokset.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön ja sen lähiympäristön suunnittelussa tulee huomioida vaarallisten kemikaalien käytöstä ja varastoinnista aiheutuvat ympäristöriskit.

Teollisuus- ja kaivostoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät teollisuus- ja kaivostoimintojen alueet, joille voi sijoittaa kaivostoimintaa ja siihen liittyvää teollisuutta.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Suojavyöhyke (sv-1) Merkinnällä osoitetaan Seveso II –direktiivin mukaisten tuotantolaitosten suojavyöhykkeet.

Suunnittelumääräys: Suojavyöhykkeen sisällä alueen käytön suunnittelussa on selvitettävä tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit suuronnettomuusvaaran kannalta. Alueelle rakentamisen on tarkoitettu perustuvaksi yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Alueelle voidaan myöntää poikkeamislupia ja rakennuslupia asuinrakennuksille. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida erityisesti alueella oleva onnettomuusvaara ja ottaa huomioon turvallisuuden edellyttämät etäisyydet (MRA 57§). Suunniteltaessa alueen maankäyttöä ja harkittaessa uusia rakennuslupia on palo- ja pelastusviranomaisille ja toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa Turvatekniikan keskukselle (TUKES) varattava mahdollisuus lausunnon antamiselle. Lausunnot tulee pyytää myös harkittaessa lupaa olemassa olevan rakennuksen laajennuk- selle tai käyttötarkoituksen muutokselle jos laajennushanke tai käyttötarkoituksen muutos lisää suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrää merkittävästi. Alueelle ei tule sijoittaa toimintoja, jotka lisäävät merkittävästi suuronnettomuusriskille altistuvien määrää, kuten kouluja, päiväkoteja, sairaaloita tms. Alueelle voidaan sijoittaa muuta teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa.

Vaikutukset Lähteet:

Maakuntakaavassa esitetyt teollisuus- ja varasto- Kemphos Oy: Siilinjärven kaivos- ja tehdasalueen alueet ovat Hepokankaan teollisuusaluetta lukuun kaavaselvitys, 2005 ottamatta jo nykyisin maakuntakaavan mukaisessa Ympäristöministeriö: Kemikaaleja käsittelevät ja käytössä. Hepokankaan osalta maakuntakaava varastoivat tuotantolaitokset – onnettomuusvaaran ohjaa mahdollista yleis- ja asemakaavan muutosta. huomioon ottaminen kaavoituksessa. Ympäristö- ministeriön ohjekirje 3/501/2001. Toteutus

Maakuntakaavan ohjausvaikutus toteutuu kunta- kohtaisen alemmanasteisen kaavasuunnittelun ja ympäristölupamenettelyn kautta Hepokankaan osalta.

Liikenne 4.10 Liikennealueet ja -väylät (LV, LU, LL, el, LM)

4.10.1 Tieverkko

Lähtökohdat ja tavoitteet Maakuntakaavassa esitetään tieverkon toiminnallinen luokitus vuodelle 2030. Kuopion seudulla oli vuoden 2004 alussa yleisiä teitä 978 km, joista valtateitä 98 km, kantateitä 65 Vuoden 2006 alussa voimaan astuneen maantie- km, seututeitä 179 km ja yhdysteitä 652 km. lain mukaan osa pääteistä luokitellaan runkoteiksi. Tavoitteena on luoda suppea korkean palvelutason Merkittävin ongelma alueen tieverkolla on valtatien tieverkko. Runkoteillä paikallinen liikenne pyritään 5 tieosuus Päiväranta-Vuorela. Ko. kohdin valta- erottelemaan pitkämatkaisesta liikenteestä tarvitta- tietä risteää Iisalmen pääväylä ja lisäksi samaan vin liittymä- ja rinnakkaistiejärjestelyin. Runko- käytävään sijoittuu myös Savon rata. Tieosa on tieverkon laajuudesta ei ole vielä päätöksiä, vaan nostosillasta johtuen häiriöherkkä ja tien kapeudes- ainoastaan LVM :n luonnostelema alustava esitys ta sekä liikennemääristä johtuen myös onnetto- keskustelujen pohjaksi. Maakuntakaavassa esite- muusaltis. Tieosan kautta kulkee kaikki Kuopiosta tään maakunnallinen näkemys runkotieverkon pohjoiseen ja itään suuntautuva liikenne. laajuudesta Pohjois-Savossa/Kuopion seudulla.

Tieverkon tulee tukea valtakunnan, maakunnan ja Em. lisäksi kaavassa esitetään merkittävimmät seutukunnan toiminnallista rakennetta. Seutukun- taajamien sisään sijoittuvat maantieverkon jatkee- nan kehitykselle ovat elintärkeitä sujuvat valta- na olevat kokooja- ja pääkadut. Kehittämismerkin- tietasoiset yhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun nöillä (Luku 4.3 Kehittämisperiaatemerkinnät) kaa- suuntaan. Jatkossa tulevat korostumaan myös vassa esitetään Kuopion seudun liikennejärjestel- yhteydet Jyväskylän-Tampereen suuntaan (VT9) mäsuunnitelmassa esiin nousseita joukkoliikenteen sekä Venäjän Karjalan (VT17) ja Pietarin alueelle. kehittämistarpeita.

Tavoitteena on tehdä maakuntakaavaan riittäviin Aluevaraukset selvityksiin ja suunnitelmiin tukeutuen seudullisen aluerakenteen sekä valtakunnallisen tieverkon Maakuntakaavassa on esitetty valtatiet, kantatiet ja kehittymisen edellyttämät pitkän aikavälin alueva- seututiet kokonaisuudessaan sekä yhdystiet niiltä raukset. osin kuin niillä on ylikunnallista merkitystä tai mer- kitystä kyläverkoston toimivuuden kannalta. Lisäk- Suunnitteluperiaatteet si kaavaan on merkitty maakunnallinen näkemys runkoteistä sekä taajamarakenteen sisään sijoittu- Päätieverkolla keskeiset kehittämistarpeet liittyvät vat maantieverkon jatkeena olevat tärkeimmät osin valtakunnallisiin tarpeisiin ja osin Kuopion kokoojakadut. Kaavaan sisällytetty tiestö jakautuu seudun aluerakenteen tulevaan kehitykseen. Lii- eri tieluokkiin seuraavasti: Runkotiet 100 km, muut kenneverkon käsittely maakuntakaavassa perustuu valtatiet 74 km, kantatiet 12 km, seututiet tai pää- Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. kadut 179 km ja yhdystiet tai kokoojakadut 473 km. Merkittävin muutostarve kaavallisessa mielessä Yhteensä tievarauksia on 899 km. kohdistuu valtatien 17 tulevaan sijaintiin Kuopio- Vartiala välillä. Toiminnallisen luokituksen osalta Kaavassa oleva tiestö on jo nykyisin olemassa merkittävin muutos on kantatien 77 Siilinjärvi- muutamaa merkittävämpää poikkeamaa lukuun Viitasaari luokitteleminen valtatieksi. Tie on luoki- ottamatta. teltu jo Pielaveden kunnan alueelle sijoittuvilta osin Ylä-Savon seudun maakuntakaavassa valtatieksi.

Uusina tieyhteyksinä kaavassa on osoitettu VT17:n Ko. tieyhteyksinä kaavassa on osoitettu VT17 uusi linjaus Vaajasalon kautta, rinnakkaistie VT5:n tieosa Vuorela-Lentokentäntien risteys (esisuunni- tieosalla Päiväranta-Vuorela, kokoojakatuverkkoon telma valmis), VT5:n moottoritieksi parannettava kuuluva ns. saaristotieyhteys Kuopion Kumpusaa- tieväli Päiväranta-Vuorela (yleissuunnitelma val- resta Keilakantaan sekä em. saaristotien jatkeeksi mis), VT5 välillä Siilinjärvi-Pöljä (yleissuunnitelma suunniteltu yhteys Petoselta Puutossalmentielle. valmis), VT9 (esisuunnitelma valmis) sekä seututie Uusina yhteyksinä kaavassa ovat myös seutu- 551 väliltä Haminalahti-Pihkainmäki. tietasoinen yhteys moottoritieltä Kumpusaaren syväsatamaan ja VT5:n uusi tielinjaus Siilinjärvi- Tie- ja katuverkon ohella kaavassa on esitetty Pöljä välillä. Tielinjaus VT5 Siilinjärvi-Pöljä on kaa- kevyen liikenteen seuturaitit Kuopion seudun lii- vassa esitetty Siilinjärven kunnan kannan mukai- kennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Seutu- sena. Kaavaa laadittaessa lähtökohtana on kuiten- raitteja kaavassa on yhteensä 203 km . kin ollut, että kaavavarausta tulkitaan siten, että se mahdollistaa esillä olleiden muidenkin linjausvaih- Teiden toiminnallinen luokitus poikkeaa päätiestön toehtojen toteuttamisen. osalta tiehallinnon luokittelusta ainoastaan kantatien 77 (Sininentie) osalta, joka kaavassa on luoki- Valtatien 17 nykyinen linjaus muuttuu seututieksi, teltu valtatieksi. Kaavan laadinnan aikana valtakun Vaajasalon kautta kulkeva uusi linjaus on to- kunnan tasolla vasta luonnosteluvaiheessa olevas- teutunut. Vastaavasti tällöin tapahtuu myös maan- ta liikenne- ja viestintäministeriön runkotieverkko- tien 539 (Kylmälahti-Vehmersalmi) tieosan Kylmä- esityksestä kaava poikkeaa siten, että valtatien 5 lahti-Vaajasalon muutos seututiestä yhdystieksi. lisäksi kaavassa on Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman mukaisesti esitetty runkoteinä myös VT9 Parannettava tieyhteys- merkinnällä kaavassa Jyväskylä-Kuopio sekä VT17 Kuopio-Joensuu. osoitetaan aluerakenteen kannalta keskeisiä tieyh- teyksiä, jotka edellyttävät kaupunkiseudun kasvaessa merkittäviä kehittämistoimenpiteitä.

Maakuntakaavamerkinnät ja – määräys (alueilla, joita merkinnät koskevat on voimassa rakentamista koskeva rajoitus, MRL 33 §):

Moottoritie tai moottoriliikennetie

Runkotie (rt) Runkotiet yhdistävät pääkaupunkiseudun ja valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut, pää- kaupunkiseudun ja valtakunnan osat sekä useimmat suurista kaupunkiseuduista toisiinsa. Runkotiet palvelevat myös keskeisiä kansainvälisiä yhteyksiä. Liittymäjärjestelyt runkoteille toteutetaan moottoriteiden tapaan eritasoliittyminä. Paikallinen liikenne pyritään erottelemaan pitkämatkaisesta liikenteestä rinnakkaistiejärjestelyin. Runkotiet on merkitty kaavaan kak- soismerkinnällä, jossa merkinnän alkuosa ilmaisee tien nykyisen luokan (vt/rt, mo/rt). Valtatie (vt) Valtatiet yhdistävät maakunta- ja ylempiluokkaisia keskuksia toisiinsa, toimivat tärkeimpinä ulkomaanliikenteen reitteinä sekä muodostavat maantieverkon rungon sellaisilla laajoilla alueilla, joilla muutoin olisi vain alempiluokkaisia teitä.

Kantatie (kt) Kantatiet yhdistävät kaupunkikeskukset tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa ja täydentävät valtatieverkkoa. Lyhyehköt kaupunkien yhdyslinkit valtatieverkkoon luokitellaan pituudesta riippuen seutu- tai yhdysteiksi.

Seututie tai pääkatu Kaavassa on merkitty seututiemerkinnällä (st) seututeiden ohella myös niiden jatkeena olevat taajamarakenteen sisään sijoittuvat tärkeimmät pääkadut. Seututiet yhdistävät kuntatason keskukset tärkeimpiin liikenne-tarvesuuntiinsa ja kytkevät merkittävimmät muut liikennettä synnyttävät kohteet sekä yleiset rajanylityspaikat ylempiluokkaiseen verkkoon. Valtatieluok- kaisen moottoriväylän rinnakkaistie on yleensä seututie. Yhdystie tai kokoojakatu Kaavassa on merkitty yhdystiemerkinnällä (yt) yhdysteiden lisäksi myös niiden jatkeena olevat taajamarakenteen sisään jäävät merkittävimmät kokoojakadut. Yhdystiet toimivat etupäässä paikallis- ja kyläkeskusten sekä haja-asutusalueiden liikenneyhteyksinä. Yhdys- teihin kuuluvat maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ylempiin luokkiin.

Parannettava tieyhteys Suunnittelumääräys: Tieyhteyttä tulee kehittää siten, että se tukee ja mahdollistaa kaupunkiseudun aluerakenteen kehittymisen maakuntakaavaan sisältyvien maankäyttöratkaisujen mukaisesti.

Uusi tieyhteys

Seuturaitti

Uusi seuturaitti

Eritasoliittymä

Uusi eritasoliittymä

Uusi liikennetunneli

Vaikutukset Kaava-alueella sijaitsevista merkittävimmistä tie- hankkeista (VT5 Päiväranta-Vuorela, VT5 Siilinjär- Henkilöauto säilyy kaupunkiseudulla pääasiallisena viPöljä, Saaristokatu, VT17 Vaajasalon linjaus ) on liikkumisvälineenä, vaikka kaavan aluevarausten ja laadittu YVA-lain mukaiset ympäristövaikutusten kehittämismerkintöjen taustalla olevat toimenpiteet arvioinnit. Arviointien tulosten perusteella hank- parantavatkin merkittävästi joukkoliikenteen, pyö- keet on osoitettu maakuntakaavaan. räilyn ja jalankulun olosuhteita. Maakuntakaavalla taataan liikenteen sujuvuuden edellyttämien toi- Ennustettu liikennemäärien kasvu tulee lisäämään menpiteiden mahdollistuminen alueen liikennever- onnettomuusmääriä. Valtateille suunnitellut kehit- kolla ja erityisesti valtatiellä 5 sekä valtatiellä 17. tämishankkeet pienentävät kuitenkin erityisesti Valtatien 5 rinnakkaisyhteyksien kehittäminen vakavien onnettomuuksien riskiä. varmistaa yhteyksien toimivuuden myös ongelmati- lanteissa sekä parantaa yhteyksiä mm. uusille Maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta voidaan työpaikka-alueille. liikennejärjestelmätasolla arvioida lähinnä suurimpien hankkeiden, mm. suurien siltahankkeiden Valtatien 17 oikaisu Vaajasalon kautta lyhentää sekä uusien yhteyksien periaatteellisia vaikutuksia. Joensuun ja Koillis-Savon yhteyksiä noin 10 Suuret siltahankkeet sekä osin uusien asuinaluei- km:llä, Vehmersalmen noin 20 km:llä ja varmistaa den käyttöönottojen vaatimien yhteyksien toteutta- päätieverkon toimintavarmuuden kokonaisuutena. minen tulee aiheuttamaan paikallisesti merkittäviä Lisäksi oikaisu mahdollistaa Kuopion taajama- muutoksia kaupunkiseudun maisemaan ja kulttuu- alueen laajenemisen idän suuntaan. Hankkeen riperintöön. Vaikutusten ei voida kuitenkaan katsoa hyöty-kustannussuhde on 1,4, kun taas nykyisen olevan erityisen merkittäviä koko kaupunkiseutua tien parantamisella h/k-suhde jää 0,8 :aan. Hank- ajatellen. keesta on laadittu YVA- lain mukainen ympäristö- vaikutusten arvio. Sen mukaan uusi linjaus vähen- Toteutus tää nykyisen valtatien 17 melualueella asuvien määrää 260:sta 90:een ja tuo uuden linjauksen Kaavavarausten taustalla olevien hankkeiden to- alueella 30 asukasta melualueen piiriin. Toisaalta teuttaminen tapahtuu alueen kuntien ja valtion uusi linjaus luo uuden melulähteen ennestään toimesta käytettävissä olevien taloudellisten re- meluttomalle metsäalueelle. Vaikutus valtatien 5 surssien määrittelemällä aikataululla. Kuopion melualueisiin on hankkeella vähäinen. seudulla on kuntien ja valtion toimesta käytetty viime vuosina keskimäärin 18 M€ liikenneinfra- Uusien asuin- ja työpaikka-alueiden katuyhteyksien struktuurin hoitoon, ylläpitoon ja kehittämiseen toteuttaminen keventää osaltaan muun tie- ja katu- sekä joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kulje- verkon rasitusta (esim. Saaristokatu) ja tarjoaa tuskustannuksin yhteensä noin 6 M€. Kaavavara- taloudelliset ja houkuttelevat yhteydet kaupunki- usten taustalla olevien hankkeiden toteuttaminen seudun keskuksiin. Saaristokatu tulee merkittävästi vuoteen 2030 mennessä edellyttää rahoitusresurs- tiivistämään aluerakennetta lyhentämällä yhteyksiä sien nostamista jonkin verran. Kuopion seudun Saaristokaupungin alueelta Kuopion keskustaan. liikennejärjestelmäsuunnittelu aiesopimuksineen on Kuntakeskuksiin (esim. Karttula) johtavien teiden edennyt samanaikaisesti maakuntakaavan laadin- parantaminen lisää muihin kuntiin sijoittuvien uusi- nan kanssa. en maankäytön alueiden houkuttelevuutta.

Valtateiden 5 ja 17 parantamisen ohella tavaraliikenteen kannalta merkittävän parannuksen nykytilanteeseen nähden tuo erityisesti uusi yhteys Kumpusaaren syväsatamaan.

YVA-lain mukaiset ympäristövaikutusten arvioinnit: Hanke Kunta Ohjelmalausunto Selostuslausunto Valtatie 5 parantaminen välillä Päiväranta-Vuorela Kuopio 31.5.1995 31.5.2002 Valtatie 17 välillä Kuopio – Vartiala Kuopio 22.8.1997 16.12.1999 Valtatie 5 parantaminen välillä Siilinjärvi-Pöljä Siilinjärvi 3.2.2003 vireille 01/2005 Saaristokadun rakentaminen Kuopio 23.6.2003 15.3.2004

4.10.2 Rautatiet

Lähtökohdat ja tavoitteet verkkoon kohdistuvilla parantamistoimilla ei ole vaikutusta aiempien seutukaavojen mukaisiin Kuopion seudun kautta kulkee Savonrata ja siitä aluevarauksiin maakuntakaavan yleispiirteisyy- erkaneva ratayhteys itään Viinijärvelle Joensuun destä johtuen. Sen sijaan suunnitellut uudet lii- suuntaan. Savonrata on yksi maamme tärkeim- kennepaikat näkyvät myös kaavassa uusina vara- mistä pohjois-etelä-suuntaisista pääradoista ja uksina. kuuluu RHK:n suunnitelmien mukaan nopeille junille parannettavaan rataverkkoon etelästä Kuo- Aluevaraukset pioon saakka ulottuvana. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa Savon rataa esitetään em. poi- Savonrata on merkitty seutukaavaan nopean keten parannettavaksi nopean junaliikenteen junaliikenteen radaksi (160-200 km/h). Rata on radaksi aina Kajaaniin saakka. Lähtökohtana merkitty kaavaan osittain nykytilanteesta poiketen suunnitelmassa on pidetty, että nopean junaliiken- kaksiraiteisena etelästä Siilinjärven Toivalaan teen runkoverkon tulee ulottua kaikkiin maakunta- saakka. Savonradasta erkaneva Viinijärvelle keskuksiin. johtava rata on kaavassa päärata-merkinnällä. Viinijärven radasta erkanee Kemiran tehtaille Savonradalla on sekä henkilö- että tavara- johtava teollisuusraide, joka on merkitty kaavaan liikennettä. Savon radasta erkaneva Siilinjärvi- sivuratana. Samoin Savonradasta Sorsasaloon Viinijärvi rata on tärkeä tavaraliikenteen yhteys sekä Iloharjulta Kuopion Kumpusaareen johtava palvellen Kemiran kuljetuksia ja mm. transitolii- rata on kaavassa sivurata-merkinnällä. kennettä. Rata tullee jatkossa mahdollisesti olemaan myös henkilöliikenteen käytössä, mikäli Nykytilanteeseen nähden kaavassa esitetään mm. Tahkovuoren matkailualueen kehittyminen seuraavat uudet aluevaraukset: luo sille riittävän kysynnän. Em. ratojen lisäksi • Kuopion Savilahteen sijoittuva raideliikenteen alueella on Kuopion Iloharjusta Kumpusaaren liikennepaikka. Varaus perustuu alueelle laa- syväsatamaan johtava sähköistämätön sivurata. dittuun asemakaavaan. • Uusi sivurata Matkuksen tavaraliikenteen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mu- terminaalialueelle. kaisesti maakuntakaavalla turvataan rataverkon • Matkuksen terminaalialueelle sijoittuva raide- kehittämismahdollisuudet . Savon radan osalta liikenteen liikennepaikka. Aluevarauksen tar- kehittämistoimet tarkoittavat lähinnä radan paran- koituksena on mahdollistaa yhdistettyjen ju- tamista nopealle junaliikenteelle ja sen kaksoisrai- na-autokuljetusten terminaalin toteuttaminen teistamista. Siilinjärvi-Viinijärvi -radan osalta ky- ko. alueelle. symys on radan sähköistämisestä. • Kuopion matkakeskus sisältyy kaavassa olevaan liikennepaikka-merkintään. Suunnitteluperiaatteet Raideliikenteen aluevarauksia kaavassa on yh- Kaavavarausten lähtökohtana on olemassa oleva teensä 79 km. rataverkko ja siihen RHK:n toimesta suunnitellut kehittämistoimenpiteet. Aluevarauksia tehtäessä huomioidaan lisäksi Kuopion seudun liikennejär- jestelmäsuunnitelmassa esiin nousseet raideliikenteen kehittämistarpeet. Suunnitelluilla rata-

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräys (alueilla, joita merkinnät koskevat on voimassa rakentamista koskeva rajoitus, MRL 33 §):

Kaksiraiteinen nopean liikenteen rataosa ( tavoitenopeus 160 – 200 km/h), Merkinnällä osoitetaan nopealle junaliikenteelle kehitettävät kaksiraiteiset rataosat.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä seuraavien Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet : SL 11.506, SL 11.556, SL 11.589, SL 11.594. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin ja viheryhteyksien säily- miseen. Nopean junaliikenteen rata ( tavoitenopeus160 - 200 km/h) Merkinnällä osoitetaan nopealle junaliikenteelle kehitettävät yksiraiteiset rataosuudet.

Päärata ja liikennepaikka Yhdys- tai sivurata Uusi sivurata Uusi liikennepaikka

Vaikutukset

Rautatieliikenteen kilpailukyky tulee paranemaan Raideliikenteen nopeutuminen ei uudesta äänet- kaupunkiseudun ulkopuolelle suuntautuvissa mat- tömämmästä kalustosta johtuen lisää melutasoa. koissa nopeutuvien yhteyksien ansiosta. Pitkällä Sen sijaan melutaso tulee kasvamaan vuorotar- aikavälillä kaava mahdollistaa liikenteen sen edel- jonnan kasvaessa. lyttäessä radan parantamisen kaksiraiteiseksi Sii- linjärvelle saakka. Kaava mahdollistaa myös uuden Toteutus raideliikenteen liikennepaikan sijoittumisen kasvavan Savilahden työpaikkakeskittymän läheisyyteen, Rautateiden toteuttaminen tapahtuu ensisijaisesti mikä on omiaan parantamaan joukkoliikenteen lunastuslain (603/1977) pohjalta ratahallintokes- käyttömahdollisuuksia työmatkaliikenteessä. Kuo- kuksen toimesta. pion matkakeskuksen toteuttaminen lisää eri kulkumuotojen yhteistyötä ja parantaa siten joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä.

4.10.3 Vesiliikenne

Kuopion seudun vesireitistö kuuluu pääosin Vuok- Puutavaraa uitetaan ainoastaan Vuoksen vesistön sen vesistöalueeseen. Karttulan kunnan järvialueet puolella. kuuluvat Kymijoen vesistöalueen latvaosaan. Väy- läverkosto ulottuu kaikkien Kuopion seudun kuntien VÄYLÄT alueelle. Lähtökohdat ja tavoitteet Väylästön rungon muodostavat Vuoksen vesistön puolella Varkauden-Siilinjärven syväväylä sekä 1980-luvulla alkanut erittäin voimakas vesiliiken- Kymijoen vesistön puolella Karttulan kuntaa sivua- teen kehitys taantui 90-luvun alkupuolella las- va Pielavedelle johtava yhdysväylä. Yhdysväyliä kusuhdanteesta johtuen. 1990-luvun loppupuolella täydentävät alueella olevat paikallisväylät. kehitys on kääntynyt jälleen kasvuun ja on nyt saavuttanut lamaa edeltäneen tason.

Maan rajojen ulkopuolelle suuntautuvan rahtiliiken- Maakuntakaavan tavoitteena on turvata riittävin teen kehittymistä rajoittaa liikenteen osavuotisuus. aluevarauksin uiton ja proomuliikenteen sekä Raakapuun uitto muodostaa Vuoksen vesistön vesistömatkailun ja veneilyn toiminta- ja kehitty- puolella merkittävän osan alueen kuljetusjärjestel- misedellytykset Kuopion seudulla. Tavoite on myös mää. Sen sijaan Kymijoen vesistön puolella uitto- yhdensuuntainen valtakunnallisten alueidenkäyttö- toiminta on päättynyt. Myös raakapuun kuljetukset tavoitteiden kanssa. Tavoitteissa korostetaan ym- proomuilla ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä päristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedelly- alueella tarjolla olevista kuljetusmuodoista. tysten parantamista sekä luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun edistämistä. Kallavedeltä Tahkovuoren matkailualueelle johtavan Nilsiän reitin valmistuminen sekä Riistavesi- Suunnitteluperiaatteet Vehmersalmi-venereitin valmistuminen ovat lisän- neet kiinnostusta veneilyn ja vesimatkailun kehit- Maakuntakaava perustuu väylä- ja reittivarausten tämiseen osana alueen matkailutarjontaa. Kymijo- osalta pääsääntöisesti 2.ja 3. seutukaavoihin sekä en vesistön puolella sijaitsevassa Karttulan kun- Karttulan kunnan osalta Sisä-Savon vahvistettuun nassa vesistömatkailun merkittävämmän kehittymi- seutukaavaan ja Vehmersalmen kunnan osalta sen on nähty olevan sidoksissa päävesistöt yhdis- Koillis-Savon vahvistettuun seutukaavaan. Väylä- tävän Päijänne- Saimaa kanavan rakentamiseen. ja reittiverkostoa täydennetään lähinnä veneilyn ja Kanavahankkeen toteutumisella olisikin merkittäviä vesimatkailun tarpeista lähtien ja reittien kehittämi- vaikutuksia koko Kuopion seudun vesimatkailun sessä huomioidaan uitto- ja proomuliikenteen tar- kehittymiselle. peet.

Väyläluokittelu: PÄÄLUOKKA VÄYLÄLUOKKA 1 Kauppa- Ensisijaisesti kauppamerenkulun VL1 Kauppame- Valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät merenku- käyttöön rakennettu ja kauppa- renkulun 1-lk kauppamerenkulun pääväylät, joilla kulkee valta- lun väylät merenkulkua varten ylläpidettävä väylät (pää- osa vesiliikenteen tavaravirroista. Liikennöinti väylä. Kauppamerenkululla tarko- väylät) mahdollista ympärivuotisesti kaikissa näkyvyys- itetaan tässä yhteydessä sellais- olosuhteissa. ta rannikon alusliikennettä, joka VL2 Kauppame- Lähinnä paikallista merkitystä omaava kauppame- maksaa väylämaksuja. Sisävesil- renkulun 2-lk renkulun väylä, tai pääväylään liittyvä rinnakkais- lä kauppamerenkulun väyläksi väylät tai yhdysväylä. lasketaan Saimaan syväväylä. 2 Yhdys- Ensisijaisesti muun hyötyliiken- VL3 Hyötyliiken- Mm. yhteysliikennettä, kalastusaluksia, proomulii- väylät teen kuin kauppamerenkulun teen matala- kennettä, uittoa ja alueellisesti merkittävää mat- käyttöön rakennetut ja ylläpidet- väylät kustajaliikennettä palvelevat väylät. tävät väylät sekä alueellisesti VL4 Veneilynrun- Veneilyn pääväylä, joka muodostaa yhtenäisen merkittävät veneilyn pääväylät koväylät pidempijaksoisen reitin rannikolla tai sisävesillä kahden alueen välille. 3 Veneilyn Ensisijaisesti veneilyn käyttöön VL5 Veneväylät Paikallinen veneväylä esim. pistoväylä pääväylältä paikallis- tarkoitettu paikallinen matala- satamaan tai yhdysväylä kahden muun väylän väylät väylä välillä. Kulkusyvyys 1,0…2,5m. VL6 Venereitit Reittitasoinen matalaväylä Kulkusyvyys 0,5…2,5m (kulkusyvyydestä ei vastata)

Aluevaraukset • Veneilyn paikallisväylä Siilinjärven syväväyläl- Kaavaan on merkitty olemassa olevat kauppame- tä Jälänjärven rantaan suunniteltuun ns. järvi- renkulun väylät, yhdysväylät ja veneilyn paikallis- terminaaliin. Järviterminaalin ja siihen johtavan väylät yhdellä ja samalla viivamerkinnällä. Jo ole- väylän tarkoituksena on palvella lentoteitse massa olevien väylien lisäksi kaavassa on esitetty veneilemään saapuvia matkustajia. Terminaali seuraavat uudet väylät: palvelee talvisin moottorikelkkailijoita. • Keilakannan laivaväylä • Suosittu, mutta karikkoinen uusi yhdysväylä Nykytilanteesta poiketen kaavaan on merkitty Ii- Kuopiosta Hietasaloon ja edelleen Iivarinsa- salmen väylä 3,4 metrin väylänä kasvavan proo- loon ja Ritoniemeen. Reitti on matkustajalaiva- muliikenteen tarpeista johtuen. liikenteen käytössä. Väylämerkintä sisältyy osin Kuopion yleiskaavaan. 66

Maakuntakaavamerkinnät (alueilla, joita merkinnät koskevat on voimassa rakentamista koskeva rajoitus, MRL 33 §): Laiva – tai veneväylä ja syväys Uusi laiva- tai veneväylä ja syväys

SATAMAT (LV) Kuopion seutuun kuuluville järvialueille on laadittu Pohjois-Savon ympäristökeskuksen toimesta sa- Lähtökohdat ja tavoitteet tama-, laituri- ja rantautumispaikkojen kehittämis- tarvetta koskeva selvityksiä, joka muodostavat Suunnittelun tavoitteena on turvata vesiliikenteen lähtökohdat myös maakuntakaavassa tehtäville toiminta- ja kehittämismahdollisuudet varaamalla veneilyä koskeville aluevarauksille. tarvittavat alueet vesiliikenteen satama- ja laitu- ritarpeisiin. Suunnitteluperiaatteet

Kasvava virkistysveneily edellyttää määrällisesti Maakuntakaavassa esitetään olemassa olevat ja riittävän ja palveluiltaan tasokkaan satama- ja ret- aiempiin seutu-, yleis- ja rantakaavoihin sisältyvät kisatamaverkoston luomista. Retkisatamien osalta tai muutoin suunnittelun kohteena olevat satamat alueiden varaamiselle on perusteena kasvavan ja rantautumispaikat. veneilyn ohella kesämökkien määrän voimakas lisääntyminen, mikä uhkaa jo perinteisesti veneili- Satamaluokittelu jöiden käytössä olevia rantautumispaikkoja. I Syväsatama II Teollisuussatama tai -laituri, muu lastinkäsit- Tavaraliikenteen puolella lähtökohtana on ollut, telypaikka että useissa pää- tai uittoväylän varrella sijaitse- III Retki-, koti- ja käyntisatamat vassa kunnissa olisi proomujen lastauspaikka. IV Kalastussatama tai -laituri Proomuliikenne yleistyy ja korvaa jo lähivuosina osittain uittoa. Aluevaraukset

Maakuntakaavaan on merkitty kohdemerkinnällä yhteensä 51 satamaa ja laituria.

Maakuntakaavamerkinnät Venesatama, rantautumispaikka (rakentamisrajoitus, MRL 33 §)

Satama-alue (rakentamisrajoitus, MRL 33 §) Suunnittelumääräys: Vedenalaisten muinaisjäännösten inventointitarve on selvitettävä ennen kuin alueilla tehdään vedenpohjaa muuttavia vesirakennustöitä.

UITON TOIMINTAPAIKAT (LU) Toisin sanoen maakuntakaavan aluevaraukset perustuvat vesioikeuden päätöksen mukaiseen uit- Lähtökohdat ja tavoitteet tosääntöön.

Suunnittelun tavoitteena on turvata uiton toiminta- Aluevaraukset ja kehittämismahdollisuudet varaamalla uiton käyt- töön tarvittava määrä alueita pudotus- ja jääl- Kaavaan on merkitty nippujen pudotuspaikat, jääl- leajopaikoiksi, suojasatamiksi ja käsittelypaikoiksi. leajopaikat, suojasatamat ja käsittelyalueet. Uiton toimintapaikkoja on kaavassa yhteensä 12 kpl Suunnitteluperiaatteet (kuvio sivulla 74).

Maakuntakaavassa tarkistetaan aiempien kaavojen aluevaraukset nykyisten uittosääntöjen mukaisiksi.

Maakuntakaavamerkintä ja -määräys: Uiton toimintapaikka (rakentamisrajoitus, MRL 33 §)

Rakentamismääräys: Nippujen pudotuspaikat (LU): Melualueelle ei tule sallia muuta kuin uittoon ja vesiliikenteeseen liittyvää rakentamista.

Vaikutukset Toteutus

Kaavassa esitetyt uudet väylät ja veneilysatamat Merenkulkulaitos vastaa pääsääntöisesti hyötylii- edistävät Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit- kenteen ja veneilyn runkoväylien toteuttamisesta. teiden mukaisesti luonnon virkistyskäyttöä sekä Vain paikallista merkitystä omaavien veneväylien luontomatkailun kehittymistä. Iisalmen väylän kehit- toteuttamisvastuu määräytyy tapauskohtaisesti. täminen 3,4 metrin väyläksi parantaa proomulii- Virkistyskäyttöä ja vesimatkailua palvelevien sata- kenteen toimintaedellytyksiä. Hanke toteuttaa suo- mien toteuttamisesta vastaavat alueen kunnat raan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhdessä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kans- pyrkimystä ympäristöystävällisten liikennemuotojen sa. edistämiseksi.

4.10.4 Lentoliikenne

Lähtökohdat ja tavoitteet osalta tämä merkitsee lentoaseman ja sen lähiym- päristön sekä lentoasemalle johtavien tieyhteyksien Kuopion seutua, kuten lähes koko Pohjois-Savon kehittämismahdollisuuksien turvaamista. maakuntaa palvelee säännöllisessä vuoro- liikenteessä Kuopion lentoasema. Suunnitteluperiaatteet

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa tode- Maakuntakaava perustuu lentoliikennettä koskevi- taan lentoliikenteen tarpeiden huomioimisesta en aluevarausten osalta Pohjois-Savon 2. seutu- alueidenkäytön suunnittelussa seuraavaa: kaavaan. Varausten muutostarpeita ja uusia va- • Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee raustarpeita arvioidaan Valtakunnallisten alueiden- ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen käytön tavoitteiden ja olosuhteissa tapahtuneiden liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korke- muutosten perusteella. usrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Aluevaraukset • Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmis- Maakuntakaavaan on merkitty Kuopion lentoase- tusjärjestelmien kehittämismahdollisuu-det sema LL-merkinnällä (LL13.900), kentän melualue kä sotilasilmailun tarpeet. (55 dB) viivamerkinnällä sekä kentän läheisyyteen sijoittuvan sotilaslentoliikennettä kriisiaikana palve- Lentoliikenne muodostaa keskeisen osan kansain- leva nousu-/laskutien suojavyöhyke katkoviivamer- välisen liikenteen matkaketjusta. Myös pääkaupun- kinnällä, el. Em. nousu- ja laskuteiden läheisyyteen kiseudulle suuntautuvissa henkilöliikenteen yhteyk- rakennettaessa joudutaan huomioimaan ilmaliiken- sissä lentoliikenteellä on kasvava merkitys. Kuopi- teen esterajoitukset, joista on säädetty ilmailulaissa on lentoaseman liikennemäärien poikkeuksellisen (IL159 §) sekä ilmailulaitoksen Kuopion lentoase- vahva kasvu on osoituksena lentoliikenteen merki- malle laatima lentoesteiden rajoituskartta. Lento- tyksestä alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle. kentän toimintaan läheisesti liittyvä ns. järvitermi- naali on käsitelty vesiliikenteen toimintapaikkana Maakuntakaavan tavoitteena on tukea riittävin ja kohdassa 4.10.3 Vesiliikenne. oikein kohdennetuin aluevarauksin sujuvien ja nopeiden kansainvälisten ja valtakunnallisten liikenneyhteyksien kehittymistä. Lentoliikenteen

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset:

Lentoliikenteen alue (rakentamisrajoitus, MRL 33 §) Merkinnällä osoitetaan lentoaseman toimintaan välittömästi liittyvät alueet Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava Puolustusvoimien ja siviililiikenteen sekä lentorahtiliikenteen tilatarpeet.

Kuopion lentoaseman melualue Merkinnällä osoitetaan Kuopion lentoaseman melualue, jonka melutaso Lden on yli 55 dBA

Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston pää-töksen mukaiset melutason ohjearvot. Alueelle ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa.

Lentoliikenteen erityisalue (rakentamisrajoitus, MRL 33 §) Merkinnällä osoitetaan lentoliikennettä mm. kriisiaikana palvelevan nousu-/laskutien suoja- vyöhyke.

Rakentamismääräys: Ennen rakennusluvan myöntämistä Puolustusvoimille on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Vaikutukset Ko. merkinnän tavoitteena on estää sellaisen rakentamisen sijoittuminen nousu-/laskutien välittö- Kuopion lentoaseman aluevaraus on kaavassa mään läheisyyteen, joka tulisi vaikeuttamaan tai vahvistetun 2. seutukaavan mukaisena ja melualue muodostamaan esteen alueen käyttämiselle em. vuonna 1999 tehdyn selvityksen mukaisena raja- tarkoitukseen. Merkintä toteuttaa suoraan valta- uksena. Lentoliikenteen melualuemerkintä ei tuo kunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. uusia vaikutuksia mm. rakentamiseen, vaan mer- kintä nostaa näkyviin olemassa olevan tilanteen. Toteutus Uutena merkintänä kaavassa on sotilasilmailun tarpeita palvelevan nousu-/laskutien lähiympäristön Lentoasema kenttineen samoin kuin nousu- kattava ns. lentoliikenteen erityisalue. /laskutie ovat jo merkinnän mukaisessa käytössä.

4.10.5 Tietoliikenne

Lähtökohdat ja tavoitteet

Sähköisen tietoliikenteen piiriin lue- taan puhelin-, radio-, radiopuhelin-, televisio-, lennätin (telex-) ja datalii- kenne. Tiedonsiirtoverkoista on laajin puhelinverkko. Varsinaisen puhelin- liikenteen lisäksi puhelinverkkoa käytetään moniin muihinkin tarkoi- tuksiin, kuten esimerkiksi telex- ja dataliikenteeseen ja ohjelman- siirtoon. Lisäksi puhelinverkon yhteyksiä käyttävät erilaiset kiinteästi kytketyt asiakasverkot. Omat erillis- verkkonsa on mm. rautateillä, puolus- tuslaitoksella ja ilmailuviestinnällä. Yksisuuntaisen tiedonsiirron suurin verkko on yleinen radio- ja TV- verkko. Sähköisistä viestimistä on voimakkaimmin kasvanut matka- puhelinviestintä. Tämä on merkinnyt mittavan linkkimastoverkoston rakentamista. Vuoden 2004 alussa GSM-puhelinverkko kattoi käy- tännössä jo koko kaava-alueen. Sähköinen tietoliikenne tapahtuu joko kaapelien tai avojohtojen tai linkkitek- niikan avulla.

Kuopion seudun kaikki keskus-taajamat ovat jo Tietoliikenteen kehitys on ollut viime vuosikym- ADSL-yhteyksien piirissä ja käynnissä ovat parhail- meninä sekä liikennemäärillä että tietoliikennever- laan rakennustyöt verkon ulottamiseksi myös haja- koston kapasiteetilla ja laadulla mitaten arvaamat- asutus-alueiden talouksiin. Jatkossa nähdään toman nopeaa. Kehityksen ovat mahdollistaneet tärkeänä, että kouluja opetustoimen vaatimukset teknologian ja sen myötä mm. automaation nopea tietoliikenneväylien kapasiteetille ja kattavuudelle edistyminen. tulevat tietoliikenneverkkoja suunniteltaessa riittä- västi huomioiduiksi. 71

Tietoliikenteen kehitys jatkuu voimakkaana koko Aluevaraukset suunnitteluajanjakson ajan. Odotettavissa on, että pääosa Suomen tilaajakeskuksista ovat jo v. 2007 Kuopion seudulla olevat ja sinne rakennettavat suurikapasiteettisten, reaali-aikaisten tiedonsiirto- valokaapelit sijoittuvat tiealueelle eivätkä edellytä yhteyksien piirissä. aluevarausta maakuntakaavaan. Alueella ei ole myöskään muita tietoliikenteen rakenteita, jotka Suunnitteluperiaatteet edellyttäisivät aluevarauksen tekemistä.

Aluevarauksia eri asteisissa kaavoissa edellyttävät puhelinkeskukset, kaapelireitit, radiolinkit jne. Uu- det rakennettavat ns. valokaapelit tullaan sijoitta- maan tiealueelle, jolloin ne eivät edellytä erillisen aluevarauksen tekemistä.

4.10.6 Tavaraliikenteen terminaalialueet (LM)

Lähtökohdat ja tavoitteet telmäsuunnitelman yhteydessä syksyllä 2005 laadittuun Kuopion logistiikka-alueselvitykseen. Selvi- Kuljetusyritykset ja niiden terminaalit sijoittuvat tyksessä tutkittiin seuraavat sijaintivaihtoehdot: nykytilanteessa hajanaisesti eri puolille Kuopiota. - lentokentän läheinen Rissalan yrityskylä Tämä aiheuttaa ylimääräistä liikennettä kuten huol- - Sorsasalo toajoja ja alueen sisäisiä tavaransiirtoja verrattuna - Kumpusaari siihen tilanteeseen, että yritykset olisivat keskitty- - Kolmisoppi neet alueellisesti. - Matkuksen alue

Yhtenäisen ns. logistiikka-alueen tarve on noussut Selvityksen mukaan em. alueista soveltuvat parhai- esille kaavan kanssa rinnan laaditussa Kuopion ten ko. tarkoitukseen Matkuksen ja Sorsasalon seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa sekä alueet. Kumpusaari ja Kolmisoppi todettiin selvityk- maakunnassa laadituissa logistiikkaa käsittelevissä sessä muun maankäytön johdosta, liikenneolosuh- selvityksissä. teiden tai alueen pienuuden johdosta sopimatto- miksi. Lentoliikenteeseen tukeutuvan logistiikka- Maakuntakaavan tavoitteena on tehdä aluevaraus alueen nähtiin parhaiten toimivan aivan lentoase- koko Itä-Suomea pitkällä aikavälillä palvelevalle man välittömässä läheisyydessä. Ko. toiminta runko- ja jakeluliikenteen terminaalialueelle Kuopi- huomioidaan suunnittelumääräyksellä lentoliiken- on seudulla. Sen sijaan vähemmän tilaa vaativat teen aluevarauksen yhteydessä. pikarahtitoimintoja palvelevat alueet tarkastellaan alemman asteisen kaavoituksen yhteydessä. Aluevaraukset

Suunnitteluperiaatteet Kaavaan on merkitty tavaraliikenteen terminaali- alueina Matkuksen ja Sorsasalon alueet. Sorsasa- Terminaalialueiden (logistiikka-alueiden) tarkastelu lon terminaalialue on Kuopion yleiskaavan mukai- kaavassa perustuu Kuopion seudun liikennejärjes- nen.

Maakuntakaavamerkintä ja –määräys Tavaraliikenteen terminaalialue

Merkinnällä osoitetaan seudullisesti tai maakunnallisesti tärkeät tavaraliikenteen logistisia toimintoja palvelevat alueet.

Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä on suunniteltava niin, ettei melutaso alueen läheisillä taajamatoimintojen alueilla ylitä 55 dBa.

Vaikutukset • Kuopion seudun liikennestrategia/Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2005 Tavaraliikenteen logististen toimintojen keskittymi- • Kuopion seudun logistiikka- nen yhtenäiselle alueelle mahdollistaa yritysten alueselvitys/Kuopion seudun liikennejärjestel- välisen logistiikkayhteistyön esim. haja- mäsuunnitelma, 2005 asutusalueiden kuljetuksissa. Tavaroiden kuljetus • Verkostoitunut logistiikkayhteistyö Pohjois- alueen sisäisten terminaalien välillä vähenee. Alu- Savossa/Kuopion kauppakamari ,2005 eelle sijoittuvat yhteis- ja tukipalvelut mahdollista- • Yhdistettyjen juna-autokuljetusten markkina- ja vat kustannussäästöjä yrityksille. Samoin näiden toteutettavuusselvitys, 2002 palvelujen yhtenäinen sijainti vähentää huomatta- • Kuopion seudun tavaraliikenneselvitys/ Kuopi- vasti raskaan liikenteen ajoa huoltoon, pesupalve- on seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, luihin jne. Liikenteen väheneminen heijastuu suo- 2004 raan myönteisellä tavalla myös liikenneturvallisuu- • Siilinjärvi-Kuopio joukkoliikenteen laatukäytä- teen. väsuunnitelma / Kuopion seudun liikennejär-

jestelmäsuunnitelma, 2003 Toteutus • Kuopion lentoasema, Lentomelualueet perusti-

lanteessa ja vuonna 2010/Ilmailulaitos 1999 Alueiden toteuttaminen edellyttää Kuopion kaupungin toimesta tapahtuvaa asemakaavan laadin- • Valtatien 17 Kuopio-Vartiala -osuuden liito- taa, jossa alueet osoitetaan ko. tarkoitukseen. oravakartoitus. Vihervaara Petteri 2006. Poh- Alueiden varsinainen toteutus tapahtuu ko. yritys- jois-Savon liitto, Savo-Karjalan tiepiiri. ten toimesta. • VT5 Siilinjärvi-Pöljä yleissuunnitelma ja YVA, 2005 Kohdassa 4.10 Liikennealueet ja – väylät käy- • VT5 Päiväranta-Vuorela yleissuunnitelma ja tetty tausta-aineisto YVA, 2004 • Rakennevaihtoehtojen liikennejärjestelmät ja • VT17 Kuopio-Vartiala, yleissuunnitelma ja niiden vertailu/ Kuopion seudun liikennejärjes- YVA, 1999 telmäsuunnitelma, 2003 • Rissalan järviterminaali, hankesuunnitelma • Liikennejärjestelmäluonnos/Kuopion seudun • Kuopion yleiskaava liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2005

Luonto ja kulttuuriympäristö

4.11 Luonnonsuojelualueet (S, SL)

Lähtökohdat ja tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden mukaan ”alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman Kaupunkiseudun nykyiset luonnonsuojelualueet luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden koostuvat Natura 2000-verkoston, valtakunnallisten monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyk- luonnonsuojeluohjelmien sekä seutu-, yleis- ja sien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään asemakaavojen luonnonsuojelualueista. Suoje- mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytössä on luohjelmien ja kaavojen suojelualuerajaukset ovat varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät enemmän tai vähemmän yhteneviä. Seutukaavas- kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Aluei- sa kaupunkiseudulla on 73 suojelualuetta. Nämä denkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja on osoitettu myös yleiskaavoissa. Seutukaavasta luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopi- puuttuu muutamia valtakunnalliseen lintuvesien musten velvoitteet ja valtioneuvoston päätökset.” suojeluohjelmaan ja Natura-verkostoon kuuluvia lintuvesiä. Samoin seutukaavasta puuttuu lehtojen- Maakuntakaavan tavoitteena on Kuopion seudulla suojeluohjelmaan ja Naturaan sisältyviä lehtoja. erityisesti Kuopion lehtokeskuksen ja järviluonnon arvojen huomioon ottaminen aluevarauksia suunniteltaessa.

Suunnitteluperiaatteet Maakuntakaavassa on työryhmän mielipiteiden perusteella päädytty osoittamaan valtakunnallisten Maakuntakaavan luonnonsuojelualueiden suunnit- suojeluohjelmien ja Natura-verkoston alueiden telussa on jouduttu arvioimaan, kuinka paljon val- lisäksi myös lukuisia maakunnallisia kohteita Kuo- takunnallisten suojeluohjelmien ja Natura- pion lehtokeskuksen ominaispiirteiden esittämisek- verkoston alueiden lisäksi osoitetaan aluevarauksia si. Maakunnalliset kohteet ovat pääosin Kuopion Kuopion lehtokeskusta ja järviluontoa koskevien yleiskaavan suojelukohteita. IBA-alueiden (tärkeät tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee erityi- lintualueet) keskeiset osat sisältyvät maakuntakaa- sesti Kuopion kaupungin yleiskaavassa osoitettuja vaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin suojelu- suojelualueita, joista yli puolet on jo luonnonsuoje- alueisiin kuuluvina. lulailla toteutettuja. Lehtokeskuksen suojeltavat lehdot sijaitsevat kaa- Suojelualueiden osoittamistapa ja niiden edellyttä- va-alueella pienialaisiksi pirstoutuneina. Samoin miä selvityksiä on ohjannut työryhmä, johon kuuluu järviluontokohteet ovat pienten saarien muodosta- Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, Kuopion kau- mia ryhmiä. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden pungin, Siilinjärven kunnan ja Kuopion luonnonys- takia suojelualueita on täytynyt yleistää. Sama täväin yhdistyksen sekä Pohjois-Savon liiton edus- koskee myös valitun merkinnän käyttöä. Sama taja. Pohjois-Savon liiton toimesta maakuntakaa- Natura-alue voidaan toteuttaa esimerkiksi maa- van laadintaa varten on tehty luonnonsuojelu- ja aineslailla, luonnonsuojelulailla ja rakennuslailla. virkistysalueselvitys v. 2001 ja selvityksen täyden- Jos maakuntakaavassa näin yksityiskohtaiseen nys v. 2003. Täydennys koski taajamatoimintojen esitystapaan ei ole ollut edellytyksiä, merkinnäksi vaihtoehtoisten laajenemisalueiden selvittämistä on valittu alueen hallitsevimman toteutustavan Vaajasalossa, Ranta-Toivalassa ja Räimällä. Kos- mukainen merkintä. Yksityiskohtaisessa suunnitte- ka pääosa maakuntakaava-alueesta on yleiskaa- lussa noudatetaan Natura-ohjelmassa määriteltyä voituksen piirissä, vuoden 2001 luontoselvityksen toteutustapaa. kohteet valittiin pääasiassa yleiskaava-alueiden ulkopuolelta. Selvityksessä arvioitiin 51 aluetta, Aluevaraukset joista 25 on seutukaavassa. Maakuntakaavaa laadittaessa käytettiin mainittujen selvitysten lisäksi Maakuntakaavassa on 96 aluevarausta (SL, S- jo mainittua yleiskaavamateriaalia sekä muita eri merkintä) yhteensä 4112 ha (1,2 % kaava-alueen viranomaisten tai kuntien tekemiä selvityksiä. pinta-alasta). Alueista on rauhoitettu osittain tai kokonaan 49. Valtakunnallisten ja Natura- verkoston ulkopuolisia alueita on 62. Näistä on rauhoitettu 28. Natura-alueiden maa-aineslailla toteutettavat kolme aluetta on osoitettu MY- merkinnällä. S-merkintöjä (vesilailla toteutettavat, 2 Natura-aluetta) on 4 kpl, yhteensä 168 ha.

Taulukko 4.11.1 Kuopion seudun maakuntakaavan suojelualueet (SL,S ) kunnittain Kunta kpl ha Karttula 14 565 Kuopio 65 (ml. 3 S) 2331 (ml. S 99) Maaninka 8 (ml 1 S) 646 (ml. S 69) Siilinjärvi 9 571 Kuopion seutu 96 (ml. 4 S) 4112 (ml. S 168)

Taulukko 4.11.2 Kuopion seudun maakuntakaavan suojelualueiden (SL, S) jakautuminen valtakunnallisiin ja maakunnallisiin alueisiin Kunta Seutukaava, Maakunta- Valtakun- Maakun- M:sta yleis- kpl kaava, kpl nalliset, kpl nalliset, kpl kaavassa Karttula 17 SL 14 5 (+ 1MY) 9 4 Kuopio 45 32 SL, 13 S 1) 65 24 (+3MY) 41 37 Maaninka 4 3 SL, 1 S 8 5 3 1 Siilinjärvi 5 3 SL, 2 S 9 1 8 - Kuopion seutu 71 96 35 61 42 1) Vehmersalmi ml.’

Taulukko 4.11.3 Suojelualuevarausten (SL, S) jakautuminen eri tyyppeihin

Tyyppi kpl ha % (ha) geologinen / muu 16 240 6 järviluonto 9 760 19 lehto 25 440 11 lintuvesi 13 1500 36 suo 17 170 4 vanha metsä 17 1000 24 4110 100

Alueet jakautuvat luontevimmin esitettyihin tyyp- lehtoja. Järviluontoalueet muodostuvat pääosin peihin, vaikka jako on tulkinnanvarainen. Pinta- Kallaveden ja Suvaksen saaristoista, joilla on huo- alallisesti lintuvesiä ja vanhoja metsiä on eniten. mattava merkitys linnuston kannalta, vaikka niitä ei Siilinjärven Kevätön ja Maaningan lintuvedet ovat ole tässä lintuvesiin luettukaan. Kuopion seudun useimpiin suojelualueisiin verrattuna laajoja. Lehto- Natura-alueiden keskeisimmät luontotyypit ovat jen runsaus, mutta pienialaisuus ilmenee myös boreaalisia luonnonmetsiä ja lehtoja, luontaisesti tarkastelusta. Myös vanhoihin metsiin sisältyy runsasravinteisia lampia ja järviä sekä kallioita.

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräys Luonnonsuojelualue (rakentamisrajoitus 33 §), merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita.

Suojelualue (rakentamisrajoitus 33 §), merkinnällä on osoitettu ensisijaisesti vesilain perusteella suojeltavia alueita.

NATURA 2000 -verkostoon kuuluva alue Merkinnällä on osoitettu Natura 2000 -ohjelmaan sisältyvät alueet. Alueet on osoitettu SL,- S-, MY- ja VL-aluevarauksin.

Suunnittelumääräys: Natura-alueiden käytön suunnittelussa ja niiden viereisten alueiden käytön suunnittelussa erityisesti viheryhteystarvevyöhykkeellä (kehittämisperiaatemerkintä) on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden perusteena olevia luonnonarvoja.

Vaikutukset

Maakuntakaavan luonnonsuojelualueet osoittavat Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemalli- pääosin olemassa olevan suojelualuetilanteen. luonnoksen toteutuminen ei Vanuvuoren itäpuolella Natura-verkoston, valtakunnallisten suojeluohjel- todennäköisesti heikennä merkittävästi Etelä- mien ja nykyisten kaavojen ulkopuolisia rauhoitta- Kuopion lehdot ja lammet, Vanuvuori, Haminavuori mattomia alueita on osoitettu 5, yhteensä 128 ha. Natura-alueen luontotyyppien suojelua ja luontodi- Maakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset kohdis- rektiivin liitteen II sekä lintudirektiivin liitteen I lajien tuvat siten voimakkaimmin näihin uusiin suojelu- tärkeitä elinympäristöjä ja suojeltavien lajien kanto- alueisiin, joiden valinta on perustunut suojeluarvoja, eikä ole tarpeellista laatia luonnonsuojelulain jen lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin. mukaista Natura -arviointia. Erityisesti Kuopion yleiskaavassa osoitetut valtakunnallisten ohjelmien ulkopuoliset lehtokohteet on Nykyisen aineiston perusteella voidaan todeta, että otettu mukaan maakuntakaavaan täydentämään Pienen Neulamäen rakentaminen ei heikennä Kuopion lehtokeskuksen ominaispiirteiden kuvaus- merkittävästi Kolmisoppi-Neulamäki ja Etelä- ta. Nämä yleiskaavakohteet on pääosin toteutettu Kuopion lehdot ja lammet, Vanuvuori, Haminavuori jo luonnonsuojelulailla. Uudet kohteet ovat Kuopi- Natura-alueiden luontotyyppien suojelua ja luonto- ossa ja Siilinjärvellä. direktiivin liitteen II lajien esiintymistä ja suojelua. Näin ollen ei ole tarpeellista laatia luonnonsuojelu- Yhdistelmärakennemallin vaikutusten arvioinnin lain mukaista Natura-arviointia. Mikäli sekä Laivon- yhteydessä tarkasteltiin rakennettavien alueiden saaren eteläosa ja Neulamäen kärki että Pieni suhdetta Natura-verkoston alueisiin: Neulamäki otetaan asuinaluekäyttöön, voi syntyä tilanne, missä pitkällä aikavälillä Kolmisoppi- ”Nykyisen aineiston perusteella voidaan todeta, Neulamäki Natura – eräiltä osin heikkenevät mer- että Kuopion seudun maakuntakaavan rakenne- kittävästi. Tästä syystä on ilmeistä, että luonnon- malliluonnoksen toteutuminen Laivonsaaren osalta suojelulain mukainen Natura –arviointi on tarpeel- todennäköisesti heikentää merkittävästi Laivonsaa- lista laatia jatkossa.” ren Natura-alueen kasvipeitteiset kalkkikalliot – luontotyypin suojelua ja tästä syystä alueen Lai- vonsaaren-Neulamäen kärjen maankäyttösuunni- telmasta on tarpeellista laatia luonnonsuojelulain mukainen Natura -arviointi.

Toteutus

Pohjois-Savon ympäristökeskus toteuttaa luonnon- toteuttaminen S-alueilla perustuu lupamenettelyyn, suojelualueet luonnonsuojelulailla korvauksin, jolla ehkäistään rakentamistoimien mahdollisesti ostoin ja maanvaihdoin. Aluevarausten toteutunei- aiheuttamat vesistön tilan haitalliset muutokset. suustilanne on oheisessa taulukossa. Vesilailla

Taulukko 4.11.4 Kuopion seudun maakuntakaavan luonnonsuojelualueiden toteutustilanne R = rauhoitettu kokonaan tai osittain Maakuntakaava Maakunnalliset Maakunnallisista suojelualueet yleiskaavassa Karttula 14 R 3 9 R 3 4 R 2 Kuopio 65 R 39 41 R 21 37 R 18 Maaninka 8 R 2 3 R - 1 R - Siilinjärvi 9 R 4 8 R 4 - R - Kuopion s. 96 R 49 61 R 28 42 R 20

Taustamateriaali - Rönkä Helena 2001. Toivalan luonto- ja mai- - Raimo Pakarisen luontotieto 2002. Kuopion semaselvitys. Siilinjärven kunta. seudun maakuntakaava: Luonnonsuojelu- ja - Rönkä Helena 2002. Toivalan luonto- ja mai- virkistysalueselvitys 2001. Pohjois-Savon liitto. semaselvitys.Osa II. Jatkotutkimukset. Siilinjär- - Knuutinen Jorma, Tossavainen Ari 2003. Kuo- ven kunta. pion seudun maakuntakaava: luonnonsuojelu- - Rönkä Helena 2002. Toivalan liito- ja virkistysalueselvityksen täydennys 2003. oravakartoitus. Siilinjärven kunta. Taajamatoimintojen vaihtoehtoisten laa- - Vihervaara Petteri 2006. Valtatien 17 Kuopio- jenemisalueiden luontoselvitys. Pohjois-Savon Vartiala –osuuden liito-oravakartoitus. Pohjois- liitto. Savon liitto, Savo-Karjalan tiepiiri. - Hyttinen Mirja, Perätie Timo 2001. Arvokkaita - Seutukaavat ja seutukaavamateriaali luontokohteita Kuopiossa. Kuopion kaupunki. - Kuntakaavat ja niihin liittyvä materiaali - Hyttinen Mirja. Neulaniemen kasvillisuusselvitys - Valtakunnalliset suojeluohjelmat 2004, 2005. Kuopion kaupunki. - Natura 2000 –verkosto -materiaali - Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmä- rakennemallin vaikutukset . VTT, SKOY. 2004

4.12 Kulttuuriympäristön vaaliminen (SM, SR, MA, sr, ma)

Lähtökohdat ja tavoitteet Tässä selvityksessä on kohteiden osalta käytetty pohjana molempia aineistoja. Tällä hetkellä viralli- Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ympä- nen aineisto on vuoden 1993 rakennetusta kulttuu- ristön ajallisia, tyylillisiä ja maisemallisia kerrostu- riympäristöstä tehty ns. punainen kirja eli mia. Ne kertovat kunkin ajan arvoista tuleville su- RKY/1993 ja RKY/2000 –aineiston nimellä selvi- kupolville. Maakuntakaavan tavoitteena on välittää tyksessä kulkee vielä epävirallinen aineisto. Koh- tieto seudun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti teiden ja alueiden rajaukset on valtakunnallisesti merkittävistä kohteista ja alueista ja edistää niiden merkittävien rakennetun kulttuuriympäristökohtei- vaalimista ja käyttöä niiden arvonmukaisesti . den osalta tehty RKY/1993–aineiston pohjalta. Muut alue- ja kohderajaukset ovat maakunnallisia. Kuopion seudun rakennetun kulttuuriympäristön valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä Kuopion seudun neljän kunnan (Karttula, Kuopio, kohteita ja alueita kartoitettiin tehtyjen inventointien Maaninka, Siilinjärvi) kuntakohtaiset rakennusin- avulla. Valtakunnallisesti merkittäväksi luokitellut ventoinnit olivat pohja-aineistona maakunnallisesti kohteet määrittelee Museovirasto. Museovirastolla merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön, mai- on tekeillä uusi tilannekatsaus ja arvotus valtakun- sema-alueiden ja muinaisjäännösten valitsemisek- nallisesti merkittävistä rakennetun ympäristön si. kohteista.

Kuntien viimeisimmät rakennushistorialliset inven- Suunnitteluperiaatteet toinnit ovat 1980- ja 1990-luvulta eikä aineistoja ole juurikaan päivitetty. Karttulan kunnan inventoinnit Kuopion seudun maakuntakaavaa varten päädyt- on tehty vuosina 1993-1994, Kuopion kaupungin tiin tekemään rakennetun kulttuuriympäristön osal- inventoinnit ovat keskustan alueelta vuodelta 1990 ta arvotustyö olemassa olevien inventointien ja ja maaseudun osalta vuosilta 1991-1992. Kuopion muun tiedon pohjalta ja muinaisjäännösten osalta kaupungin osalta inventointiaineistoa täydennettiin lisäinventointeja niille alueille, joihin mahdollisesti Suomen Arkkitehtiliiton Savon paikallisosaston kohdentuu maankäytöllisiä paineita. Fm Merja laatiman arkkitehtuurikartan kohteilla. Maaningan Marin palkattiin arvotustyötä ja muinaisjäännösten kunnan rakennusinventointi on vuosilta 1994-1996. inventointityön koordinointia varten. Mikroliitti Oy:n Siilinjärven kunnan inventoinnit keskustaajaman arkeologi Timo Jussila inventoi Ranta-Toivalan, osalta vuodelta 1987 ja maaseutukylien osalta Toivalan ja Pohjois-Kallaveden saaret, arkeologi vuosilta 1990-1991. Vehmersalmen alueella, Kuo- Oili Forsberg inventoi Maaningan alueita ja arkeo- pion itäosissa, rakennusinventointeja on tehty logi Juha Hirvilammi Kuopion kaupunkialuetta ja vuosina 1994, 1995 ja 1998. Kaikkiaan inventoituja yksittäisiä alueita Karttulassa ja Vehmersalmella. kohteita on Kuopion seudulta 1787 ja alueita 110. Kaikkiaan uusia kohteita löytyi 18 kpl. Valtakunnal- Inventointiaineiston lähtötilanne Kuopion seudulla lisesti merkittäviä kiinteitä muinaisjäännöksiä on kohdentuu siten, että valtakunnallisesti merkittäviä Kuopion seudulla 5 kpl. kohteita on 21 (Museoviraston RKY/1993-aineisto) ja maakunnallisesti merkittäviä kohteita on voimas- Kulttuuriympäristöselvitystä varten koko rakennus- sa olevien seutukaavojen mukaan 54 (Seutukaavat ja maisemainventointiaineisto on käyty läpi histori- 1, 2 ja 3; Sisä-Savon seutukaava; Koillis-Savon an, rakennushistorian ja maisemallisten arvojen seutukaava) ja loput 1712 kohdetta ovat paikalli- kautta. Inventointiaineistojen käsittely aloitettiin sesti merkittäviä. tekemällä historiateemalista (Kulttuuriympäristösel- vityksen liite 1), joka toimi runkona kohteiden valit- Kuopion seudulla eli Kuopion kaupungin, Siilinjär- semiselle. Historiateemojen avulla valittiin kohde- ven, Maaningan ja Karttulan kuntien alueella on luettelo, johon kohteita valittiin yhteensä 797. Koh- asuttu tiettävästi jo 10 500 vuotta sitten. Siilinjärven teista rakennetun kulttuuriympäristön kohteita oli Pöljän löytöjen perusteella on saanut nimensä 685, maisema-alueita 21 ja muinaisjäännöksiä 91. kivikauden Pöljän ja Jysmän keramiikka, 3100- Muinaisjäännösten osalta luku myöhemmin täyden- 1900 eKr, Kallaveden Luukonsaaresta löydetty tyi, kun kesän 2002 arkeologisten inventointien keramiikka on antanut nimensä pronssikauden tulokset saatiin. Liitekarttoina on esitetty kunnittain keramiikalle, 900eKr-300jKr. kaikki maakuntakaavan valmistumisen aikaan tiedossa olevat muinaisjäännökset. Kohdeluettelon Noin 500 vuoden ajan ihminen on muokannut Kuo- kohteista on tehty valinnat maakunnallisesti merkit- pion seudun maisemaa voimakkaammin, ensin täviksi. Kohdeluetteloa on arvioitu historian, raken- kaskeamalla ja 1800-luvulla peltoviljelyn voimalla. nushistorian ja maisemallisten merkityksen kautta. 1800-luvulla syntyi myös teollista toimintaa erityi- Tässä työssä projektipäällikön apuna ovat olleet sesti Karttulan Syvänniemen kylään, sahasta jär- paikalliset ihmiset, joissa oli kuntien edustajia ja vimalmin jalostamiseen ruukissa ja myöhemmin paikallishistorian tuntijoita. Kuopion seudun maa- rullatehtaaseen. Saimaan kanavan rakentamisen kuntakaavatyöryhmän lisäksi on kunnittain käyty myötä 1850-luvulla yhteydet Pietarin markkinoille keskusteluja kohdeluetteloista seuraavasti: Karttu- saivat aikaan niin teollista kuin kaupallista toime- la: rakennustarkastaja Pekka Huttunen ja ympäris- liaisuutta. Hallmanien ja Saastamoisten teollisuus- tölautakunnan pj. Terttu Nenonen; Kuopio: arkki- ja kauppiassukujen vaikutus tuntui Kuopion seudun tehti Esa Ollikainen ja terveydenhoitaja Terttu Pii- elämässä pitkälle 1900-luvulle. Vesistön rooli on sinen; Maaninka: opettaja Anna Tuovinen ja kun- muuttunut historian kuluessa, ensin kulkemisen ja naninsinööri Jaakko Väisänen; Siilinjärvi: lehtori tavaran kuljettamisen mahdollistavasta pääväyläs- Aila Huttunen, arkkitehti Satu Ratinen ja tä tieliikenteen aikana esteeksi, jonka ylittäminen amanuenssi Anu Rissanen; Vehmersalmi: Allan on vaatinut useita siltoja. Holopainen, rehtori Matti Miettinen ja vapaa-ajan sihteeri Sirpa Vesterinen.

Keskusteluissa on kohdeluettelot sekä historiatee- Maakunnallisesti merkittävien kohteiden valinnassa mat käyty läpi ja pohdittu onko jotain olennaista on painottunut kohteiden historiallinen merkittä- jäänyt luettelon tai teemojen ulkopuolelle. Oleelli- vyys. Kuopion seudun teollisuuden eri vaiheet on nen merkitys aineiston läpikäymiselle ja valitsemi- pyritty huomioimaan. Valitettavan monessa tapa- selle on ollut myös hankkeen asiantunteva ohjaus- uksessa alueen teollisuuden eri vaiheista on muis- ryhmä, jossa ovat edustettuina jäsenet Kuopion tuttamassa vain savupiippu. Osa merkittävistä kulttuurihistoriallisesta museosta, Pohjois-Savon teollisuuskohteista on jo menetetty, viimeisimpänä ympäristökeskuksesta, Kuopion kaupungin ympä- Saastamoisen vaneritehdas. Maakunnallisesti ristökeskuksesta, Kuopion kaupungin ympäristö- merkittävät koulurakennukset on huomioitu aikai- keskuksesta, Pohjois-Savon liitosta sekä asiantun- sempien seutukaavojen mukaisesti, lukuun otta- tijajäsenenä Museoviraston edustaja. Ohjausryhmä matta Pohjois-Savon kansanopiston päärakennus- on hankkeen aikana ja sen jälkeen kokoontunut ta, joka on purettu opiston pihapiiristä. Kouluraken- yhdeksän kertaa. nuksia suhteessa muihin rakennuksiin on kohtalai- sen runsaasti, mutta niiden merkitys ja arvo punta- Aluevaraukset sekä alueen eritysominaisuutta roidaan tarkemmin koko Pohjois-Savoa koskevaa osoittavat merkinnät kaavoitusta tehtäessä. Maakunnallisia kohteita valittaessa on pyritty ottamaan huomioon sekä Maakuntakaavassa on osoitettu Kuopion seudun Kuopion seutu että joidenkin kohteiden osalta nii- kulttuuriympäristöalueet ja kohteet, varsinaiset den asema suhteessa koko Pohjois-Savoon. Kuo- aluevaraukset sr/SR-merkinnöillä ja alueen tai pion merkitys korostuu Kuopion seudun maakunta- kohteen erityisominaisuutta osoittavat MA/ma- kaavassa, koska Kuopio on ollut mm. läänin kes- merkinnöillä, Kuopion keskustan kulttuuriympäristö kuspaikkana ja Kuopiossa on lääninhallintoon on osoitettu kaavakartassa merkinnällä ma liittyviä rakennuksia. Lisäksi Kuopio on Pohjois- 11.1000 ja alueesta on tarkempi kartta selostuksen Savon maakunnan keskuskaupunki. liitteenä. Selostuksen liitteenä olevassa kuntakoh- taisessa luettelossa on kaavakartalla olevan nume- Maakuntakaavassa on osoitettu yksi (1) muinais- ron lisäksi kohteen tai alueen nimi sekä ominais- muistoalue, 40 ha ja 17 rakennussuojelualuetta, luonteen ja erityispiirteiden luonnehdinta. Internet- joiden yhteispinta-ala on 246 ha. Alueen erityis- sivulta www.pohjois-savo.fi löytyy Pohjois-Savon ominaisuutta ilmaisevalla (MA, MA-b ja MA-v) liiton maakuntakaavoituksen alta selvitys Kuopion merkinnällä maakuntakaavassa on osoitettu 38 seudun kulttuuriympäristö seudun vahvuudeksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kan- jossa on alueiden ja kohteiden tarkempi kuvaus. nalta tärkeää aluetta. Lisäksi maakuntakaavassa MA/ma merkintä ei ole varsinainen alueva- on kohdemerkinnöin (ma, ma-b ja ma-v) osoitettu rausmerkintä, vaan kuvaa alueen erityispiirtei- 85 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen tä. MA/ma-merkinnällä osoitetut alueet ja koh- kannalta tärkeää kohdetta, 52 muinaismuistokohteet ovat pääasiassa arvotettu maakunnallisesti detta (sm) sekä 11 rakennussuojelukohdetta (sr). arvokkaiksi, paitsi –liitteellä –v, varustetut, Edellä esitetyt aluevaraukset sisältävät Kuopion jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Näitä keskustan rakennetun kulttuuriympäristön alue- ja alueita ovat mm. Puijon ja Maaninkajärven mai- kohdemerkinnät. Maakuntakaavakartalla Kuopion sema-alueet. Näiden kohteiden arvo on hyvä keskustan rakennettu kulttuuriympäristö on osoitet- huomioida kohteiden ja alueiden suunnittelussa ja tu ma 11.1000 osa-aluemerkinnällä, jonka sisältö käytössä, mikäli se ei tuota kohtuuttomia mm. on esitetty liitekarttana ja kohdeluettelona alueva- taloudellisia rasituksia. rausluettelon lopussa.

Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Muinaismuistoalue Muinaismuistokohde (rakentamisrajoitus MRL 33 §) Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain nojalla suojeltu tiedossa oleva valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä esihistoriallinen tai historiallinen suojelukohde tai -alue.

Kaikki muinaismuistot on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/1963). Rauhoitus koskee myös vielä löytämättömiä muinaismuistoja.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueella olevat muinaismuistot.

Suojelumääräys: Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttö- hankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Alueen kaivaminen, peittäminen, muut- taminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty.

Rakennussuojelualue Rakennussuojelukohde Merkinnällä osoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, rakennussuojelulain 3 §:n 2 momentin perusteella suojeltuja rakennuksia tai rakennusryhmiä sekä asetuksessa valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tarkoitettuja alueita ja kohteita.

Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien kulttuuriarvojen ja ominaispiirteiden säilyminen. Alueen tai kohteen suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäris- tökeskukselta ja Museovirastolta.

Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä kohde

Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt (MA-v, ma-v), maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet tai ympäristöt, luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet, perinteisen maatalouden ja karjanhoidon muovaamat yksittäiset biotoopit, kuten kaskiahot ja laidunmet- sät (MA-b, ma-b) eli perinnebiotoopit.

Suunnittelumääräys muille MA- ja ma-merkinnöille poislukien MA-b ja ma-b: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueen tai maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tulee vaalia. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden ma-v suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja Museovirastolta.

MA-b / ma-b, suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuri- ja luonnonpe- rintöarvojen säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava ympäristökeskukselle tilaisuus antaa lausunto.

Kuopion keskustan kulttuuriympäristö MA 11.1000 Kuopion keskustan rakennettu kulttuuriympäristö-osa-aluemerkinnän sisältö on esitetty liitekarttana ja kohdeluettelona aluevarausluettelon lopussa

Vaikutukset Taustamateriaali Seutukaavaan nähden (54 kpl maakunnallisesti Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät merkittäviä kohteita) Kuopion seudun maakunta- muinaisjäännökset. Museovirasto 2001 kaavassa alueiden ja kohteiden määrä kasvaa Pohjois-Savon ympäristökeskus: Pohjois-Savon huomattavasti. Pääpaino on alueen historiaa ku- perinnemaisemat. Heli Ilaskari. Kuopio 2000 vaavilla aluekokonaisuuksilla, joiden kautta vaiku- Pohjois-Savon vanhat vesirakenteet. Tuulikki Miet- tuksena on alueen identiteetin vahvistuminen. tinen, Erkki Kaijalainen, Maisa Siirala Kulttuuriympäristön kohteiden ja alueiden vaalimi- Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri. Helsinki 1994 nen ja hoito edistää seudulle ominaisen rakennus- Savon Arkkitehdit SAFA: Arkkitehtuurin opaskartta ja maaseutukulttuurin ja kotiseutuidentiteetin säi- 2003 lymistä ja lisää alueen matkailullista vetovoimaa. Pohjoissavolainen kylämaisema. Valtakunnallinen maisema-alueinventointi vuosina 1987-89 Toteutus Pohjois-Savon seutukaavaliitto. Kuopio 1990 Kulttuurikohteiden vaaliminen toteutetaan lähinnä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella, rakennuslu- merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. pamenettelyllä, rakennussuojelulailla sekä maise- Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu- manhoidon järjestämisellä ja Tapion metsänhoi- ja 16. Helsinki 1993 tosuosituksin. Muinaismuistokohteet ovat muinais- Arvokkaat maisema-alueet. Maisema- muistolain suojaamia. Maisema-alueiden ja perin- aluetyöryhmän mietintö I-II. Mietintö 66/1992. Hel- nemaisemien arvon säilyminen edellyttää hoitoa. sinki 1993 Tavoitteena on, että maakuntakaavassa esitetyillä maisema-alueilla sijaitsevat tilat ja tilat, joiden alueilla on perinnemaisemia, otetaan erityisesti huomioon ympäristötuen maisemanhoitotukia jaettaes- sa.

Virkistys

4.13 Virkistysalueet (VL, VR) ja ulkoilureitit

Lähtökohdat ja tavoitteet ja vesiretkeilyreittejä ja ohjaamalla virkistystoimintojen painopiste niille. Maakuntakaavoituksen Vapaa-ajan lisääntyminen ja varallisuustason nou- eräänä tehtävänä on selvittää näiden alueiden ja su ovat lisänneet ja monipuolistaneet ihmisten reittien tarve sekä niiden sijoittuminen maakun- harrastusmahdollisuuksia. Erityisesti ulkoilu- ja nallisella ja seudullisella tasolla. retkeilyharrastusten merkitys vapaa-ajan käytössä on jatkuvasti lisääntynyt. Suomen Ladun ja Talous- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoitta- tutkimus Oy:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan vat useissa kohdin huomioimaan maakuntakaa- tärkeimmiksi ulkoilupalvelujen kehittämiskohteiksi vassa yleiset virkistystarpeet ja niitä tukevat aluei- nähdään päivittäiseen lenkkeilyyn soveltuvat asun- denkäytölliset muut tekijät. Valtakunnallisten aluei- toalueiden läheiset ulkoilualueet sekä viikonloppu- denkäyttötavoitteiden mukaan: käyttöön soveltuvat taajamien läheiset ulkoilualueet. Tärkeinä koettiin myös pyöräilyreittien ja pitki- - Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, en retkeily- ja hiihtoreittien toteuttaminen. vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä se- kä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, Tehdyt tutkimukset osoittavat, että ulkoilu luon- että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperin- nossa, retkeily ja veneily ovat kiistatta nousemassa nön erityispiirteet säilyvät. etusijalle tarkasteltaessa kodin ulkopuolisia va- - Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun paa-ajan käyttötottumuksia. Virkistystoimintojen asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan lisääntyminen aiheuttaa ympäristönhoidollisia hait- toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mu- toja, joita voidaan torjua varaamalla virkistys- kaan tukemaan maaseudun taajamia ja kylä- käyttöön erityisiä alueita sekä perustamalla ulkoilu- verkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. 87

- Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistys- Maakuntakaavaan sisältyvät virkistysalueet on käyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua pa- jaettu lähivirkistysalueisiin (VL) ja retkeilyalueisiin rantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suoje- (VR). Lisäksi kaavassa on lähinnä samoiluun tar- lualueverkoston ja arvokkaiden maisema- koitettuja, mutta pääasialliselta käytöltään metsä- alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä talouskäytössä olevia MU-alueita. MU- alueet on edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialu- käsitelty maa- ja metsätalous-valtaisia alueita kos- eina sekä niiden lähialueiden matkailun kehit- kevassa kohdassa 4.18.1. tämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. - Maakuntakaavoituksessa on luotava alueiden- Maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitistö on sijain- käytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittä- niltaan ohjeellinen, mikä mahdollistaa reitin toteut- vien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen tamisen myös kaavasta poikkeavalla tavalla. Maa- muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja kuntakaava perustuu ulkoilureittien osalta Sisä- yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölli- Savon, Koillis-Savon ja Kuopion seudun ulkoilureit- set edellytykset seudullisten virkistysalueiden tisuunnitelmiin tai jo toteutuneeseen tilanteeseen. muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja Valtaosa reiteistä on jo toteutettu kuntien ja ympä- suurilla kaupunkiseuduilla. ristökeskuksen yhteistyönä. - Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi kaavas- vapaa-ajankäytön vyöhykkeiden kehittämistä sa on eritelty toisistaan ainoastaan moottorikelkka niin, että muodostuu toimivia palvelukokonai- ja muut ulkoilureitit. Kaavan reittimerkintä kuvaa suuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa lähinnä yhteystarvetta. Vielä rakentamattomien olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueiden- reittien tarkka sijainti määräytyy maanomistajien käytön suunnittelulla matkailualueita tulee kanssa käytävissä neuvotteluissa yksityiskohtaisen eheyttää. suunnittelun yhteydessä.

Virkistysalueet ovat yksi osa kestävän kehityksen Aluevaraukset perusulottuvuutta. Niiden kehittäminen turvaa laa- dullisen ja viihtyisän elinympäristön ja kohottaa Maakuntakaavaan on merkitty virkistysalueita yh- samalla seudun imagoa. Useat virkistykseen liitty- teensä 50 kpl pinta-alaltaan 2397 ha. Näistä on vät alueet tai kohteet edistävät matkailuelinkeino- lähivirkistysalueita (VL) 14 kpl, 683 ha. Huomattava jen kehittymistä. osa lähivirkistysalueista on taajamien ja matkailukeskusten yhteydessä jo käytössä olevia alueita tai Maakuntakaavan tavoitteena on virkistysalueiden kuntien omissa maankäyttösuunnitelmissaan esit- varaamisella turvata erityisesti oman seutukunnan tämiä alueita. väestön virkistäytymismahdollisuudet luontosuh- teiltaan houkuttelevilla alueilla, mutta myös luoda Retkeilytoimintaan tarkoitettuja VR-alueita kaavas- edellytyksiä luontomatkailun kehittämiselle. Ret- sa on yhteensä 36 kpl, 1714 ha. keilyreittien suunnittelulla pyritään luomaan edellytykset kuntakohtaiselle reittien suunnittelulle ja Maakuntakaavakarttaan on moottorikelkkareittejä toteutukselle siten, että lopputuloksena on monipu- 500 km ja muita ulkoilureittejä 360 km (kartta sivul- olinen ja houkutteleva seudullinen ulkoilureitistö. la 95). Reitit on merkitty kaavaan yhtä viiva- merkintää käyttäen riippumatta reitin suunnittelu- Suunnitteluperiaatteet tai toteutusvaiheesta.

Sisäasiainministeriön seutukaavamääräykseen Seutukaavaan nähden maakuntakaavassa on sisältyvissä erityistavoitteissa on todettu, että Poh- virkistysalueiden kokonaismäärä ja pinta-ala lähes jois-Savossa olisi ranta- ja muut sopivat alueet kaksinkertaistunut. varattava järvialueen tarkemmat mahdollisuudet huomioon ottaen suunniteltavia matkailukeskuksia Vesiretkeilyn väylätarpeita on tarkasteltu luvussa sekä loma-asutusta ja väestön retkeily- ja virkistys- 4.10.3 Vesiliikenne. tarkoituksia varten.

Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Lähivirkistysalue, joka on tarkoitettu pääasiassa lähiulkoilua ja virkistyskeskuksia varten (rakentamisrajoitus, MRL 33 §)

Rakentamismääräys: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia.

Suunnittelumääräys: VL 11.431 Puijo: Alueen virkistyskäytön ohjaus ja maankäyttö on suunniteltava siten, ettei viereisiin Natura- alueisiin (SL 11.541, SL 11.554) kohdistu luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla kuluttavaa tai muuta alueiden perusteena olevia luonnonarvoja heikentävää vaikutusta.

Retkeily- ja ulkoilualue, joka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten (rakentamisrajoitus, MRL 33 §)

Rakentamismääräykset: Alueella saa rakentaa vain yleistä virkistäytymistä ja maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä suorittaa rakennusten peruskorjauksia.

VR11.463 Hietasalo: Rakentamisessa on otettava huomioon pohjavedenottamoa ja sen suoja-aluetta koskevat rajoitukset.

Retkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan ohjeellisesti seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät ulkoilureitit.

Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan ohjeelliset olemassa olevat ja suunnitellut maakunnalliset runkoreitit.

Suunnittelumääräys: Reitin yksityiskohtaisempi suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Vaikutukset alueina tai vähintäänkin ulkoilun tarpeet huomioon Kaavaan merkityt reitit ovat jo valtaosin olemassa. ottavina maa- ja metsätalousalueina (MU). Kaa- Uudet, vielä toteutumattomat reitit perustuvat alu- vassa olevat ulkoilu- ja moottorikelkkareitit ovat eelle laadittuihin ulkoilureittisuunnitelmiin. Kaavan valtaosin jo olemassa olevia ja perustuvat maan- reittimerkintä on ohjeellinen ja kuvastaa lähinnä omistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Uudet yhteystarvetta. Reitin tarkempi sijoittuminen mää- reitit perustuvat alueelle laadittuihin ulkoilureitti- räytyy maanomistajaneuvotteluissa tai reittitoimi- suunnitelmiin. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen tuksen yhteydessä. ja alueen kuntien tavoitteena on ollut lähivuosien aikana muuttaa em. reiteistä tärkeimmät eli ns. Kaavaan merkityt virkistysalueet ovat myös yleis- runkoreitit ulkoilulain/-maastoliikennelain mukaisik- kaavoissa varattu ko. tarkoitukseen tai vähintään- si virallisiksi reiteiksi. kin MU-alueiksi. Jälkimmäisten alueiden osalta maakuntakaava korostaa alueiden seudullista Taustamateriaali merkitystä virkistyskäytön kannalta. Virkistysaluevarausten osoittaminen ei ole edellyt- tänyt erillistutkimuksia. Merkinnät perustuvat yleis- Toteutus kaavamateriaaliin. Reitistöt perustuvat valtaosin Virkistysalueet ja reitistöt toteutetaan kuntien toi- Pohjois-Savon ympäristökeskuksen laatimiin ulkoi- mesta Maankäyttö- ja rakennuslain, maastoliiken- lureittisuunnitelmiin ja osin seutukaavojen mukai- nelain ja ulkoilulain nojalla. Kaavaan merkityt virkis- siin reittivarauksiin. tysalueet ovat jo kuntien yleiskaavoissa virkistys- 90

4.14 Rantarakentaminen

Nykytilanne Kuopion seutu on maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin merkittävää loma-asuntoaluetta.

Taulukko 4.14.1. Maaseudun asunnot, loma-asunnot ja loma-asuntotiheys v. 2004

Kunta Maaseudun Loma- Rantaviivan Loma-as./ asuntokanta asuntoja pituus km ranta-km Karttula 845 1319 883 1,5 Kuopio 3172 5137 2773 1,9 Maaninka 1246 929 681 1,4 Siilinjärvi 1569 975 673 1,4 KUOPION SEUTU 6832 8360 5010 1,7 POHJOIS-SAVO 29733 29927 24933 1,2

Pohjois-Savon seutukaavassa Kuopiossa, Siilinjär- Suunnittelutarve vellä ja Maaningalla rantarakentamista on pyritty ohjaamaan rantaluokitukseen perustuvilla mitoitus- Kuntien rantayleiskaavoitustilanteen huomioon luvuilla ja mitoituslukuun liittyvällä suunnittelusuosi- ottaen rantojen käytön suunnittelu on edennyt niin tuksella, jonka mukaan järvialueen rantojen suun- yksityiskohtaiselle tasolle, ettei maakuntakaavassa nittelu on käynnistettävä, kun puolet mitoitusluvus- ole perusteita esittää erityisesti loma-asutusta ta on ylittynyt. Vehmersalmella (liittynyt Kuopioon koskevia kaavamerkintöjä. Maakuntakaava on 1.1.2005), Koillis-Savon seutukaavassa, on mitoi- myös liian suurpiirteinen tarkastelemaan rantojen tuslukujen lisäksi osoitettu ensisijaisesti yleiskaa- pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen alueita. voitusta edellyttäviä alueita yk-merkinnällä (yleis- Rantojen käyttöä maakuntakaavassa ohjataan kaavoitusta edellyttävän alueen ohjeellinen rajaus). muilla merkinnöillä, joista keskeisimpiä ovat suoje- Karttulassa, Sisä-Savon seutukaavassa, mitoitus- lu-, virkistys-, maa- ja metsätalousvaltaisia ja vesi- luvuista luovuttiin rantarakentamista ohjaavan liikennealueita koskevat merkinnät, joiden suunnit- lainmuutoksen myötä ja seutukaavassa on käytetty teluperiaatteet ja aluevarausten luonne on esitetty yk-merkintää, johon liittyy kaavaselostuksessa kaavaselostuksen asianomaisessa kohdassa. esitetty rantayleiskaavoitusohjelma.

Kuopion seudun kunnista Kuopiossa ja Vehmer- salmella on kattava yleiskaava. Karttulassa suurimmat järvivesistöt on yleiskaavoitettu. Maaningal- la kunnan merkittävin vesistö, Maaninkajärvi, on yleiskaavoitettu. Siilinjärvellä koko kunnan kattava rantayleiskaava on vireillä.

4.15 Matkailualueet (RM, RMk)

Kuopion seudun kuntien elinkeinostrategioissa Matkailupalvelujen alueet (RM) matkailu on valittu erääksi elinkeinojen kehittämi- sen painopistealueeksi. Palveluelinkeinona matkai- Suunnitteluperiaatteet lun volyymillä on suora yhteys työllistämismahdolli- suuksiin. Lisäksi matkailulla on laajat ja monille eri Merkinnällä osoitetaan matkailu- ja lomakeskuksil- aloille ulottuvat tulovaikutukset. le, merkittäville leirintäalueille, lomahotelleille, matkailuun liittyville lomakylille ja muille vastaaville Maakunnallisessa matkailustrategiassa keskeisen toiminnoille alueita niihin kuuluvine virkistysaluei- lähtökohdan muodostaa vahvojen matkailukeskit- neen. tymien edelleen kehittäminen. Yksi matkailukes- kuksista on Kuopio. Kuopion oma matkailustrategia Aluevaraukset vuosille 2005-2012 valmistui keväällä 2005. Kes- keisiä kehitettäviä kohteita ovat Puijo-kokonaisuus, Kuopion seudun maakuntakaavassa RM-alueita on Rauhalahden alue ja sataman alue yhteensä 4 kpl, joista 2 sijoittuu Kuopioon, 1 Siililin- järvelle sekä 1 Karttulaan. Alueiden pinta-ala on Matkailustrategian yksi toiminnallinen tavoite on yhteensä 191 ha. Matkailukohteita on neljä Kuopi- matkailuyritysten yhteistyön ja verkottumisen li- ossa ja yksi Karttulassa. sääminen, mikä liittää esim. Kuopion seudun mat- kailukohteet laajasti koko maakunnan matkailun kehittämiseen. Hyvä esimerkki tästä on terveys- matkailu. Matkailukeskusten välinen yhteistyö on tiivistymässä erityisesti akselilla Tahko – Kuopio – Leppävirta – Tervon Lohimaa.

Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset Matkailupalvelujen alue Merkinnällä osoitetaan alueita matkailu- ja lomakeskuksille, merkittäville leirintäalueille, lomahotelleille, matkailuun liittyville lomakylille ja muille vastaaville toiminnoille niihin kuuluvine virkistysalueineen

rm-kohdemerkinnällä osoitetaan pienialaiset matkailupalvelukohteet

Vaikutukset Toteutus

Alueiden varaaminen matkailukäyttöön maakunta- Toteutus tapahtuu sekä kuntien että matkailuyritys- kaavassa mahdollistaa matkailun elinkeinon myön- ten toimesta. teisen kehityksen Kuopion seutukunnassa. Maa- kunnan kehittämisstrategiassa matkailu on yksi Puijon aluetta koskevana on valmistunut syksyllä elinkeinojen painopistealueista ja sen on arvioitu 2004 strategiasuunnitelmaluonnos, joka linjaa olevan työllistävyydeltään selkeä kasvuelinkeino. tarkemmin Puijon alueen tulevaa matkailullista kehittämistä huomioiden muut aluetta koskevat Koko maakunnan matkailusuoritteista ja samalla intressit mm. luonnonsuojelulliset näkökohdat. matkailulle asetettujen työllistämistavoitteiden Suunnitelmaa tarkennetaan vuoden 2006 alussa toteuttamisesta Kuopion osuus koko maakunnan käynnistyvällä erillisprojektilla. matkailusta on tällä hetkellä noin 40 %. Esimerkiksi majoituskapasiteetin lisäyksen osalta ensisijaiset Virkistyskalastusalueet (RMk) kasvutavoitteet kohdistuvat Tahkon ja Leppävirran ohella juuri Kuopion seudulle. Suunnitteluperiaatteet

Virkistyskalastuskohteina esitetään maakuntakaa- Aluevaraukset mahdollistavat myös tulevaisuudes- vassa ongintalammikot sekä muut virkistyskalas- sa entistä tärkeämpien erilaisten matkailuaktiviteet- tuspaikat. Alueen suunnittelussa tulisi ottaa huomi- tien ja ohjelmapalvelujen kehittymisen alueella. oon virkistyskalastuksen tarpeet.

Aluevaraukset

Virkistyskalastusalueita Kuopion seudun maakuntakaavassa on 2 kpl, yhteensä 12 ha.

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Virkistyskalastusalue Virkistyskalastuskohteina esitetään maakuntakaavassa ongintalammikot sekä muut virkistys- kalastuspaikat.

Vaikutukset kehitystä edistävä vaikutus. Samalla se on alueen luontaisten kehitysmahdollisuuksien myönteistä Virkistyskalastusalueet ovat matkailukentässä hyödyntämistä. tärkeä aktiviteettipalvelu ja vetovoimatekijä. Toteutus Kohteiden sijoittuminen maaseudulle lisää myös laajemmin maaseutumatkailupalvelujen kysyntää. Kaavassa on esitetty jo tällä hetkellä toiminnassa Näin sillä on myös eri alueiden tasapainoisempaa olevat kohteet.

4.16 Kalastukseen liittyvät aluevaraukset (er, e2)

Maakuntakaavassa kalatalouteen liittyvinä alueva- tarpeita vastaavasti myös kalalajit huomioiden. rauksina esitetään kalanpoikasten luonnonravinto- Viime vuosina erityisesti kuhan ja uusien lohikalo- viljelyyn soveltuvat alueet (luonnonravintolammi- jen (mm. harjus) istutukset ja samalla kalanpoikas- kot) sekä kalanviljelylaitokset. ten tuotanto on kasvattanut osuuksiaan erityisesti siian kustannuksella. Alueen käyttöä suunnitelta- Luonnonravintolammikot (er) essa tulisi välttää toimenpiteitä, jotka vaikeuttavat kohteen käyttöä luonnonravintolammikoksi. Suunnitteluperiaatteet Kuopion seudun maakuntakaavassa on esitetty Tavoitteena luonnonravintolammikkoviljelyn tehos- toiminnassa olevat lammikot. tamisessa on maakunnallinen omavaraisuus istu- tettavien kalanpoikasten suhteen. Tämä tilanne Aluevaraukset maakunnassa on saavutettu viime vuosien aikana. Pohjois-Savossa on tällä hetkellä n. 20 luonnonra- Kuopion seudun maakuntakaavassa esitettyjä vintolammikkoyrittäjää, jotka tuottavat kalanpoi- luonnonravintolammikkokohteita on yhteensä 15 kasia luonnonravintolammikoissa maakunnan kpl.

Maakuntakaavamerkintä Luonnonravintolammikko (er) Merkinnällä osoitetaan alueet kalanpoikasten luonnonravintokasvatukseen.

Vaikutukset Toteutus

Kalastus on tutkimusten mukaan ihmisten suosi- Kaavassa on esitetty jo tällä hetkellä toiminnassa tuimpia harrastuksia. Kalanpoikasten istutus on olevat luonnonravintolammikot. noussut kalakantojen turvaamisessa merkittävään asemaan huomioiden erityisesti kalaston lajiraken- Kalanviljelylaitokset (e2) teeseen liittyvät kalastajien mieltymykset. Myös kalastusmatkailun kehittämiselle hyvät kalakannat Suunnitteluperiaatteet on oleellinen edellytys. Velvoiteistutuksilla on voitu vaikuttaa kalakantoihin tapauksissa, joissa ympä- Kalanviljelylaitoksista esitetään tällä hetkellä toi- ristöön kohdistuvat erityiset rasitukset. minnassa olevat kohteet. Kuopion seudulla kaikki em. kohteet keskittyvät poikastuotantoon. Uusia Maakuntakaavassa maakunnan nykyisten luonnon- laitoksia ei ole tällä hetkellä suunnitteilla. Alueen ravintolammikoiden kalanpoikastuotto vastaa maa- käyttöä suunniteltaessa tulee välttää toimenpiteitä, kunnan istutustarpeita huomioiden myös kalaston jotka vaikeuttavat ko. tavoitteen toteuttamista. lajirakenne. Aluevaraukset Kuopion seudun maakuntakaavassa on esitetty ko. seudulle sijoittuvat luonnonravintolammikkokoh- Kuopion seudun maakuntakaavassa on osoitettu teet, jolloin ne samalla täyttävät omalta osaltaan kaksi Maaningalle sijoittuvaa kohdetta. maakunnalliset omavaraistavoitteet kalanpoikasten Aluevarausmerkintään ei liity rajoituksia olemassa tuoton suhteen. olevaan maankäyttöön.

Maakuntakaavamerkintä Kalanviljelylaitos (e2) Merkinnällä osoitetaan alueita kalanviljelylaitoskäyttöön.

Vaikutukset Laitosten kalamääriä koskevat ylärajat määritel- lään lupamenettelyssä ympäristönäkökohtien poh- Kalanviljelylaitokset ovat alueen vesivarojen luon- jalta. nollinen hyödyntämistapa. Laitosten sijoittuminen maaseudulle tarjoaa työ- ja yritystoiminnan mah- Toteutus dollisuuksia maaseutualueille. Kaikki Kuopion seudun kalanviljelylaitokset ovat poikasvaiheen kasva- Maakuntakaavassa esitetyt kohteet ovat jo tällä tusyksikköjä, joiden ympäristövaikutukset ovat hetkellä toiminnassa olevia. vähäisemmät kuin ruokakalan kasvatuksessa.

4.17 Hiljaiset alueet (hil)

Lähtökohdat ja tavoitteet Edellä mainittu ympäristöministeriön työryhmä on esittänyt kriteerien ja määrittelyjen laaditaan eri- Melu on yksi nykypäivän kasvavista ympäristöon- tyyppisille hiljaisille alueille. Niiden avulla maankäy- gelmista, joka heikentää elinympäristön laatua ja tön suunnittelun yhteydessä kartoitetaan hiljaiset viihtyisyyttä sekä heikentää ihmisten terveyttä. alueet ja arvioidaan hiljaisten alueiden tarvetta. Noin miljoonan suomalaisen arvioidaan asuvan Suomessa ensimmäisenä maakuntana hiljaisia alueilla, joiden ympäristömelu ylittää päivisin val- alueita on kartoittanut Satakunta. Satakunnassa tioneuvoston asettaman ohjearvon 55 dB. Alueet, tehdyssä pilottiselvityksessä luotuja hiljaisten alu- joilla voi kuunnella luonnon ääniä ilman ihmistoi- eiden kartoitusmenetelmiä käytetään nyt myös minnan aiheuttamaa melua, ovat vähenemässä. kartoittaessa hiljaisia alueita Kuopion seudun maa- Muuta ympäristöä hiljaisemmat alueet ovat tärkeitä kuntakaavaa varten. ihmiselle virkistäytymisen kannalta ja myös luonto tarvitsee hiljaisuutta. Maakuntakaavassa on huomioitu luonnon virkis- tyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät Hiljaisten alueiden kartoittaminen ja niiden säilyt- hiljaiset alueet alueen erityisominaisuutta ilmaise- täminen hiljaisina on noussut esille sekä kansalli- valla merkinnällä (hil). Maakuntakaavan yleispiirtei- sella että EU tasolla. Valtioneuvoston 13.2.2003 syydestä johtuen taajamissa sijaitsevia hiljaisia tekemän periaatepäätöksen mukaan maakuntaliit- alueita on tarkoituksenmukaisempaa tarkastella tojen toivotaan selvittävän luonnon virkistyskäytön yleis- ja asemakaavatasolla. ja luontomatkailun kannalta merkittävimmät hiljaiset luontoalueet ja niiden hiljaisina säilyttämisen Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannal- mahdollisuudet. Lisäksi Ympäristöministeriön aset- ta merkittävillä hiljaisilla alueilla luonnon äänet ovat tama meluntorjunnan kehittämistä käsitellyt työ- hallitsevia alueen äänimaisemassa. Alueilla on ryhmä on laatinut v. 2004 ”Meluntorjunnan valta- mahdollista nauttia luonnon äänistä ja kokea luon- kunnalliset linjaukset ja toimintaohjelman”. Ohjel- non rauhaa sekä luonnossa hiljentymistä. Alueelle man tavoitteena on turvata terveellinen, viihtyisä ja kuuluvat ihmisentoiminnasta aiheutuvat äänet ovat vähämeluinen elinympäristö ennaltaehkäisemällä satunnaisia tai vähäisiä. Alueelle ei tulisi kuulua melun syntymistä ja leviämistä, vähentämällä me- liikenteestä tai muusta ihmisen toiminnasta aiheu- luhaittoja. Tavoitteeseen pyritään muun muassa tuvaa taustakohinaa. Keskimääräisen melutason säilyttämällä erityyppisiä hiljaisia alueita. EU:n tulisi luonnonrauha-alueilla olla alle 30-35dB. Hil- ympäristömeludirektiivin tavoitteissa on mainittu jaiset alueet sijaitsevat tyypillisesti kaukana taaja- vähämeluisten alueiden kartoittaminen taajamissa mista ja ovat yleensä laajoja metsäalueita, ulkoilu- ja rakentamattomilla alueilla. Maankäytön ja liiken- ja virkistysalueita ja suojelutarkoituksiin varattuja teen suunnittelu ovat keskeisiä tekijöitä meluhaitto- alueita. jen ennaltaehkäisyssä.

Maakuntakaavan tavoitteena on hiljaisten alueiden vaihteli 1,2 neliökilometristä noin 280 neliökilomet- osoittamisella informoida Kuopion seudulla olevista riin, yhteispinta-alan ollessa noin 1130 km2. alueista, joilla on mahdollisuus virkistäytymiseen mahdollisimman rauhallisessa ja hiljaisessa ympä- Taulukossa 4.17.1 tieliikenteelle asetut pusku- ristössä. Lisäksi hiljaisten alueen merkitsemisellä vyöhykkeet perustuvat tieliikennemelun pohjois- pyritään tukemaan alueen luonto- ja virkistysmat- maisen laskentamallin mukaisille arvoille. Tieliiken- kailua. teestä syntyvän melun ei pitäisi ylittää puskuri- vyöhykkeen ulkopuolella 35dB. Myös Satakunnan Suunnitteluperiaatteet liitossa tehdyssä hiljaisten alueiden pilottiselvityk- sessä käytettiin ns. poissulkevaa menetelmää, Hiljaisten alueiden osoittamistapaa ja niiden edel- mutta tieliikenteelle annetut tieliikenteelle puskuri- lyttämiä selvityksiä on ohjannut työryhmä, jonka vyöhykkeet olivat seuraavat: puheenjohtajana on toiminut Erkki Björk Kuopion • valta- ja kantatiet 4km yliopistosta. Työryhmään kuuluu Pohjois-Savon • seututiet 3km ympäristökeskuksen, Kuopion kaupungin, Siilinjär- • isommat yhdystiet 2km ven kunnan, Maaningan kunnan, Karttulan kunnan edustajat. Lisäksi työryhmän työskentelyyn on Vertailun vuoksi testattiin pilottiselvityksen mukai- osallistunut Karjalan lennoston edustaja. sia puskurivyöhykkeitä tiestön osalta myös Kuopi- on seudun hiljaisten alueiden kartoituksessa. Ver- Hiljaisten alueiden valinnassa käytettiin ns. pois- tailussa muut suojavyöhykkeet olivat samat kuin sulkevaa menetelmää. Menetelmässä tunnistettiin taulukossa yksi on esitetty. Tällä rajauksella Kuo- ensimmäiseksi Kuopion seudulla olevat meluläh- pion seudulta löytyy 12 yli yhden neliökilometrin teet eli alueet joilta ei todennäköisesti löydy hiljai- kokoista hiljaista aluetta. Alueiden koko vaihteli 1,2 suutta. Lisäksi kullekin melulähteelle ympärille neliökilometristä 131,6 neliökilometriin, alueiden asetettiin ns. puskurivyöhyke. Melulähteen ympäril- kokonaispinta-ala oli noin 510km2. Maakuntakaa- lä olevalla puskurivyöhykkeellä tarkoitetaan etäi- vaan merkittyjen hiljaisten alueiden kohdalla pää- syyttä kohteesta, jonka yli melun ei pitäisi kuulua dyttiinkin siihen, että kunkin alueen etäisyys ties- tai ei ainakaan ylitä sille asettuja raja-arvoja. Kuo- töstä harkittiin tapauskohtaisesti. Minimi etäisyyte- pion seudun hiljaisten alueiden rajauksessa huo- nä käytettiin taulukon 1 mukaisia puskurivyöhykkei- mioidut melulähteet ja niille asetetut puskuri- tä. vyöhykkeet on esitetty taulukossa 4.17.1. Tämän jälkeen pohjakartalle lisättiin YKR-aineiston Taulukko 4.17.1 Melulähteet ja niiden vuoden 2002 väestö(asutus)tiedot ja vuoden 2000 puskurivyöhykkeet rakennustiedot, jossa on asuinrakennusten lisäksi Melulähde Puskuri- tiedot liike-, teollisuus-, varasto- yms. rakennuksis- vyöhyke ta. Näillä tiedoilla pyrittiin täsmentämään edellises- Valtatiet (5100 ajoneuvoa/vrk) 3 km Kantatiet (2500 ajoneuvoa/vrk) 1 km sä vaiheessa saatuja rajauksia. Rakennustiedoissa Seututiet (900 ajoneuvoa/vrk) 0,4 km ei tosin ole mukana loma-asutusta, mikä on puute Yhdystiet (yli 250 ajoneuvoa/vrk) 0,2 km hiljaisten alueiden kartoituksen kannalta erityisesti Rautatiet 3 km laajoilla järvialueilla. Saimaan syväväylä 3 km Lentoliikennealueet 3 km Melulähteiden vaikutuksia hiljaisille alueille on Taajamat 5 km vaikea arvioida monesta eri syystä. Ensinnäkin Turvetuotantoalueet 5 km sama ääni voidaan tulkita hyvin eri tavoin, se mikä Seuraavassa vaiheessa melulähteet ja puskuri- on yhdelle melua voi olla toiselle rentouttavaa ja vyöhykkeet asetettiin peruskartalle, jolloin potenti- alueen äänimaisemaan kuuluvaa. Esimerkiksi aaliset hiljaiset alueet hahmottuivat puskurivyöhyk- veneilystä tai maataloudesta aiheutuvat äänet ovat keiden ulkopuolisina alueina. Näistä alueista pois- tämän kaltaisia ääniä. Lisäksi osa melulähteistä tettiin kaikki pinta-alaltaan alle yhden neliökilomet- aiheuttaa häiriötä vain tiettynä vuoden- tai vuoro- rin kokoiset alueet. Kaikkiaan Kuopion seudulta kaudenaikana, esim. moottorikelkkailu ja turvetuo- löytyi tällä menetelmällä 29 aluetta, joiden pinta-ala tanto. Laajoilla vesistöalueilla olevat hiljaiset alueet 97

ovat ongelmallisia siinä, ettei niiden kohdalla kyetä Alueet ovat hiljaisia edellä mainituilla kriteereillä ja huomioimaan moottoriveneilystä ja muusta venei- näin ollen alueet eivät ole aina hiljaisia, mutta hil- lystä aiheutuvaa melua. Lisäksi nyt tehdyissä raja- jaisuus on niiden äänimaiseman vallitseva ominai- uksissa ei ole lainkaan huomioitu loma-asutusta. suus. Alueet voivat siis ajoittain olla hyvinkin melui- Puskurivyöhykeajattelussa ongelmana on myös se, sia. Kaikilla maankuntakaavan hiljaisilla alueilla ettei siinä pystytä huomioimaan eri sääolojen ja koneellisesti tehtävät maa- ja metsätaloustyöt luonnonolojen vaikutuksia äänen kulkuun. Esimer- aiheuttavat satunnaisesti melua, joten hiljaiset kiksi tuulen kohina saattaa joissakin olosuhteissa alueet eivät täytä näiden töiden ollessa käynnissä peittää alleen liikenteen taustakohinan. hiljaisuudelle asetettuja kriteerejä. Pohjois-Savon maakunta kuuluu Karjalan lennoston toiminta- Kuopion seudun maakuntakaava laadittaessa ei alueeseen ja kaikki maakuntakaavassa olevat Satukunnan pilottiselvityksen tapaan tehdä asu- hiljaiset alueet sijaitsevat ainakin osittain myös kaskyselyä. Kansalaisten mielipiteet ovat tulleet Karjalan lennoston harjoitusalueilla näin ollen len- esille maakuntakaavaluonnoksesta ja – tomelu on yksi satunnainen melunlähde kaikilla ehdotuksesta annetuista muistutuksissa, lausun- maakuntakaavan hiljaisilla alueilla. Lisäksi laajoilla noissa ja muussa palautteessa. vesistöaluilla sijaitsevilla hiljaisilla alueilla voidaan ajaa vapaasti moottorikelkoilla ja moottoriveneillä. Aluevaraukset Taulukko 4.17.2. Maakuntakaavaan on merkitty hiljaisia alueita yh- Maakuntakaavan hiljaiset alueet teensä neljä (4) kappaletta alueen erityisominai- KUNTA HILJAINEN ALUE suutta kuvaavalla merkinnällä. Hiljaisten alueiden Karttula Niinilampi-Honkalampi pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsä- Kuopio Suovu-Palonen talous. Merkinnällä ei ohjata metsälain mukaista Kuopio Tervasalo metsänhoitoa, eivätkä metsälain mukaiset toimen- Kuopio Suvasveden saaret piteet eivät edellytä lausuntomenettelyä.

Maakuntakaavamerkintä ja suunnittelumääräys hil Hiljainen alue Merkinnällä osoitetaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät hiljaiset alueet.

Suunnittelumääräys: Pysyviä toimintoja alueelle ja sen ympäristöön suunniteltaessa tulee kiinnittää huomiota alueen säilymiseen hiljaisena siten, että alueiden valinnassa käytetyt hiljaisuuden kriteerit täyttyvät edelleen ja hiljaisuudesta ja luonnon äänistä nauttiminen on mahdollista.

Vaikutukset Toteutus

Aluevarauksilla pyritään turvaamaan alueiden Alueiden yksityiskohtaisempaa käyttöä ohjataan säilyminen hiljaisena siten, että alueella voidaan kuntakohtaisella kaavoituksella ja muiden viran- nauttia luonnosta ja luonnon äänistä ilman ihmis- omaisten harjoittamalla alueiden käytön suunnit- toiminnasta syntyvää melua. telulla.

Alueet tukevat luonnon virkistyskäyttöä ja luon- Selvitykset ja lähteet tomatkailua. Pääsääntöisesti hiljaisille alueille ei tule rakentaa uusia moottorikelkkareittejä. Vaiku- Karvinen, Päivi ja Savola Anne (2004). Hiljaisuu- tukset eivät kohdistu alueiden maa- ja metsätalo- den keitaat Satakunnassa. HiljaPisa. Ympäristö- uskäyttöön. ministeriön julkaisuja, Suomen ympäristö 691.

Luonnonvarat 4.18 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (MU, MT,ge, MY)

4.18.1 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, ulkoilun ohjaamistarvetta (MU)

Lähtökohdat ja tavoitteet kuntakaavassa MY-merkintää on varhemmin käy- tetty osoittamaan maa-aineslailla suojeltavia harju- Kuopion seudun seutukaavoissa on maa- ja metsä- alueita ja kalliomaisema-alueita. Kuopion seudun talousvaltaisia alueita, joilla ulkoilun ohjaamistar- maakuntakaavassa ne seutukaavojen MM2- tai vetta tai ympäristöarvoja, MM2- ja MU-alue- MU-merkinnällä osoitetut alueet, joiden ominai- varauksia, 15 kpl. Maakuntakaavallisesti merkittä- suuksissa korostuvat ympäristö- ja maisemalliset vimpiä MM2/MU-alueita ovat Palonen, Laivonsaari arvot ulkoilun ohjaamistarvetta enemmän, on esi- lähisaarineen ja Niittylahden alue Kuopiossa ja tetty MY- merkinnällä kuten harju- ja kalliomaise- Suvasveden saaristoalue Vehmersalmella. Suovu- ma-alueetkin. Palosen alueella yleiskaava on laadittavana ja muualla Kuopiossa ja Vehmersalmessa on oikeus- Aluevaraukset vaikutteinen yleiskaava. Seutukaavojen aluevarausten tavoitteet on otettu pääosin yleiskaavoissa MU-aluevarauksia on osoitettu 6, yhteensä 5796 huomioon. ha. MU-merkinnällä on osoitettu kaksi laajaa alue- kokonaisuutta: Kuopion Suovu-Palonen (ml. Karttu- Tavoitteena on esittää maakuntakaavassa merkit- lan Naarajärven alue) ja Niittylahti. Merkinnän tävimmät ja laajimmat ulkoilun ohjaamistarvetta tarkoituksena on säilyttää alueet metsätalousval- edellyttävät aluekokonaisuudet. taisina ja myötävaikuttaa alueen ulkoilumahdolli- suuksiin. Kumpikin MU-aluevaraus on jo pääosin Suunnitteluperiaatteet merkinnän mukaisessa käytössä siinä mielessä, että alueille on toteutettu ulkoilureittejä levähdys- Ympäristöministeriön merkintäohjeessa ulkoilun paikkoineen. Niittylahden aluevaraus sisältää yleis- ohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja koskevat alu- kaavassa myös virkistysaluevarauksia, mutta maa- eet on esitetty kahdella eri merkinnällä: MU- kuntakaavan mittakaavassa koko yleiskaavan MU- merkintä kuvaamaan ulkoilun ohjaamistarvetta ja ja VR-aluekokonaisuus on osoitettu samalla MU- MY-merkintä kuvaamaan ympäristöarvoja. Pohjois- merkinnällä. Savon seutukaavoissa ja Ylä-Savon seudun maa-

Maakuntakaavamerkintä ja -määräys: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on metsätalouden ohella otettava huomioon alueen ulkoilukäytön tarpeet.

Vaikutukset pääosin vailla yleiskaavaa. Alueen yleiskaava on vireillä. Vuorisalon alue on yleiskaavassa pääosin Niittylahden alue on yleiskaavan MU- ja VR- MU-alueena. MU-alueiden päämaankäyttömuoto alueina. Maakuntakaavamerkinnällä pyritään säilyt- on metsätalous. Merkinnällä ei ohjata metsälain tämään alueen metsätalousvaltaisuus ja ulkoilu- mukaista metsänhoitoa. Metsälain mukaiset toi- mahdollisuudet silmällä pitäen valtatie 17:n Vaaja- menpiteet eivät edellytä lausuntomenettelyä. Mer- salon linjauksen aiheuttamia rakentamispaineita ja kinnällä ei oteta kantaa rantayleiskaavoituksen virkistyskäyttötarpeita. Suovu-Palosen alue on rakentamismitoitukseen.

100

101

Toteutus

Kuopion laajat alueet ovat jo osittain merkinnän Maastoliikennelaki, kunnat, ympäristökeskus mukaisessa käytössä ulkoilureitteineen ja leväh- Maankäyttö- ja rakennuslaki, kunnat , Pohjois- dyspaikkoineen. Ulkoilureitit perustuvat sopimuk- Savon liitto, ympäristökeskus siin. Niittylahti on suurimmaksi osaksi kaupungin maita. Alueelle on laadittu metsätaloussuunnitel- Taustamateriaali ma. Kaupungin maat ovat pääasiassa yleiskaavan Aluevarausten osoittaminen ei ole edellyttänyt MU- ja VR-alueita. Suovu-Palonen on pääosin erillistutkimuksia. Muutamia seutukaavojen MM2- yrityksen omistuksessa. alueita tutkittiin luonnonsuojelu- ja virkistysalue- tutkimuksessa v. 2001. Merkinnät perustuvat yleis- Säädökset ja viranomainen: kaava-materiaaliin. Metsälaki, Pohjois-Savon metsäkeskus, Kallave- den metsähoitoyhdistys, Kuopion kaupunki ja muut maanomistajat

4.18.2 Maatalousalueet (MT)

Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluperiaatteet

Maakuntakaavan aluevarausten tavoitteena on MT- ja MT1-aluevarausmerkinnät on maakuntakaa- luoda edellytykset alueella harjoitettavan maa- ja vassa yhdistetty yhdeksi luokaksi. Muutoin alueva- metsätalouden jatkumiselle ja kehittymiselle varaukset perustuvat Kuopion ja Siilinjärven alueella raamalla tuotantoalueita ja pyrkimällä estämään 2. ja 3. seutukaavoihin, Karttulassa Sisä-Savon muusta alueidenkäytöstä mahdollisesti aiheutuvia seutukuntaan ja Vehmersalmella Koillis-Savon haittoja. seutukaavaan. Em. kaavojen aluevarauksiin teh- dään mahdollisia tarkistuksia mm. kunnista saata- 2. seutukaavassa olivat mukana maa- ja metsäta- van tiedon perusteella. Maakuntakaavaa varten ei louden erityisalueet (MT). Mukana olivat opetus- ja ole tehty erillisselvityksiä MT-alueiden tarkistami- tutkimus- ja jalostustoiminnan alueet sekä sellaiset seksi. maa- ja metsätalousalueet, joiden suojaaminen muilta maankäyttömuodoilta (esim. taajamatoimin- Aluevaraukset nat) katsottiin tarpeelliseksi. MT-alueita on kaikkiaan varattu kaavaan 16491 ha. 3. seutukaavassa olivat mukana hyvät peltoalueet Eniten aluevarauksia on Maaningalla. Karttulassa (MT1), joiden säilyminen viljelyksessä haluttiin ei ko. aluevarauksia ole, koska ko. kunnassa pelto- turvata. Lähtökohtana MT1-alueiden varaukselle kuviot eivät pinta-alansa puolesta täytä asetettuja olivat alueet, joilla on runsaasti laatuluokaltaan kriteereitä. Aluevarauksia on yhteensä 38 kpl. erittäin hyviä peltoalueita. Rajausten perustana on Kunnittaisen luettelon mukaan aluevarauksia on maatilahallituksen suorittama peltoinventointi lukumääräisesti enemmän, koska alue voi sijoittua (1975). Mukaan otettiin lähinnä IA-luokan pellot ja useamman kunnan alueelle ja on mukana usean niistä yhtenäiset suuret aluekokonaisuudet. kunnan luettelossa.

Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa todetaan, että ”Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön”.

102

Maakuntakaavamerkintä ja -määräys: MT Maatalousalue

Suunnittelumääräys: Alueet tulee ensisijaisesti säilyttää maatalouskäytössä. Maa- ja metsä- talousalaan liittyvän opetus- ja tutkimustoiminnan toimintaedellytyksiä ei tule heikentää. Rakentaminen tulee suunnitella siten, että yhtenäisiä peltoalueita ei pirstota, eikä muutoin heikennetä viljelyolosuhteita, ja otetaan huomioon maiseman peruspiirteet.

Vaikutukset Toteutus

Aluevaraukset noudattavat alueella voimassa ole- Kaavaan merkityt alueet ovat kaikki kaavamerkin- via seutukaavoja. Aluevarauksilla pyritään turvaa- nän mukaisessa käytössä. Aluevaraukset katso- maan hyvien peltoalueiden säilyminen maatalous- taan toteutuneiksi, kun ne säilyvät nykyisessä käytössä. Koska MT- aluevaraukseen ei kohdistu käytössä. kaavamääräystä vaan ainoastaan suositus, kaava- varauksella on lähinnä informatiivinen merkitys.

4.18.3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, ympäristöarvoja, harju- ja kalliomaisema-alueet (MY, ge)

Lähtökohdat ja tavoitteet • kauniin maisemakuvan turmeltumista • luonnon merkittävien kauneusarvojen tai eri- Harjualueet, joilla suunnittelutyö on tehty, ovat koisten luonnonesiintyminen tuhoutumista GTK:n v. 2002 laatiman Kuopion seutukunnan • huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia maa-aineselvityksen määrittelemät alueet. Alueva- muutoksia luonnonolosuhteissa tai rauksia ei ole esitetty näiden ulkopuolelle, vaikka • tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön so- maisemat ovatkin aina laajempia kokonaisuuksia. veltuvan pohjavesialueen veden laadun tai an- Selvityksen tuloksia on käytetty perusteena kaavan toisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saa- aluevarausten käyttötarkoituksen muutoksia harkit- tu vesilain mukaista lupaa. taessa ja rajauksia täsmennettäessä. Suunnitteluperiaatteet Kallioalueiden osalta tarkastelu on kohdennettu niihin alueisiin, jotka ovat nousseet esille em. maa- Maakuntakaavan aluevarausten periaatteet nou- aineselvityksessä sekä v. 2000 valmistuneessa dattavat 3. seutukaavassa sekä Sisä-Savon ja Finnveran, GTK:n ja Pohjois-Savon Liiton toimesta Koillis-Savon seutukaavoissa olleita periaatteita. tehdyssä rakennuskivi-inventoinnissa. Kallioaluei- Alueiden rajauksia ja käyttötarkoituksia on tarkistet- den suojelullisten tarpeiden osalta maakuntakaa- tu em. selvitysten pohjalta. Alueet on jaettu suoje- van tarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuk- luarvonsa puolesta kahteen luokkaan: MY- ja sen toimesta v. 2001 valmistuneeseen Luonnon- ja ge-alueet. maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa -julkaisuun sekä Pohjois-Savon MY-alueella tarkoitetaan aluetta, jolla maa-ainesten ympäristökeskuksen, kuntien ja Pohjois-Savon otosta ilmeisesti aina aiheutuisi maa-aineslain liiton edustajien yhdessä v. 2003 tekemiin maas- 3.1§:n mukaisia seurauksia eli kauniin maisema- tokäynteihin. kuvan turmeltumista tai em. luonnonarvojen tuhoutumista. Merkinnän tarkoittamia ympäristöarvo- Maakuntakaavan tavoitteena on osoittaa ne kallio- ja ovat maa-aineslain kannalta harjuihin ja kallioihin ja harjualueet/osa-alueet, joilla maa-ainesten otos- liittyvät kauniit maisemakuvat, luonnon merkittävät ta aiheutuu maa-aineslain 3 §:n mukaisia seura- kauneusarvot sekä erikoisten luonnonmuodos- uksia eli tumien kokonaisuudet.

103

Näillä alueilla ei tulisi suorittaa maa-ainesten ottoa Aluevaraukset lainkaan lukuun ottamatta kotitarveottoa ja vanhojen ottoalueiden maisemointia, sillä ottamisesta MY-aluevarauksia on yhteensä 33 kpl ja niiden ilmeisesti aina aiheutuisi maa-aineslain 3.1 §:n pinta-ala on 5249 ha. mukaisia seurauksia eli kauniin maisemakuvan turmeltumista tai em. luonnonarvojen tuhoutumista. Valtakunnallisen harjunsuojeluohjelman kohteista Merkintänä on käytetty maa- ja metsätalousvaltai- sisältyy kaavaan MY-merkinnällä Repomäki Maa- sen alueen merkintää, sillä alueet ovat nykyään ja ningalta. MY-alueen rajaus noudattaa valtakunnal- säilyvät jatkossakin lähinnä maa- ja metsätalous- lisen harjunsuojeluohjelman rajausta. Repomäen käytössä ja suojelu kohdistuu pääasiassa maape- MY-alueen rajaus Siilinjärven puoleisella osalla rän muotoihin. Merkinnällä ei ohjata metsälain tulee tarkentumaan laadittavaan harjualueen mukaista metsänhoitoa. Metsälain mukaiset toi- osayleiskaavaan käynnissä olevan selvitystyön menpiteet eivät edellytä lausuntomenettelyä. tuloksena. Tämän johdosta ko. alueen MY- aluevaraukseen on liitetty suunnittelumääräys, joka Arvokkaiksi harju- tai kallioalueiksi (ge) on merkitty mahdollistaa maa-ainestenoton, jos tehtävät selvi- sellaiset alueet, joilla maa-ainestenotosta saattaa tykset osoittavat, ettei ottamisesta aiheudu maa- aiheutua maa-aineslain 3.1§:n mukaisia seurau- aineslain 3§:n mukaisia seuraamuksia eli kauniin ksia. ge-alueilla voi maa-ainestenotto olla mahdol- maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävi- lista. Se edellyttää kuitenkin tapauskohtaista sel- en kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymi- vittämistä. Mahdollinen maa-ainestenotto ko. alu- en tuhoutumista jne. eilla asettaa aina erityiset laatuvaatimukset maa-ainestenoton ja sen jälkihoidon suunnittelulle. Arvokkaita harju- tai kallioalueita (ge) on maakuntakaavassa 4 kpl. Kaavassa maa-ainesten ottoon varattuja EO-alueita on käsitelty kohdassa 4.20 Erityistoimintojen alueet soran ja hiekan ottoa sekä kallion louhin- taaa varten.

Arvokkaat harju- tai kallioalueet (ge) on kaavassa merkitty osa-aluemerkinnällä. Merkintä ilmaisee, että myös mahdollisten aikaisempien suojelu- tai muiden varausperusteiden lisäksi alueella on maa-aineslain 3§:n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja

104

105

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset: Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja

Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on maa- ja metsätalouden ohella erityisesti otettava huomioon alueen luonnonolosuhteet ja maisema.

Suunnittelumääräys: MY 13.290 Patakukkula-Repomäki: Maa-ainestenotto on alueella mahdollista silloin, kun ottamisesta ei aiheudu maa-aineslain 3.1§:n mukaisia seuraamuksia . Ennen maa-ainesluvan myöntämistä on Pohjois-Savon ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Arvokas harju- tai kallioalue Merkinnällä osoitetaan alueet , joilla mahdollisesti on maa-aineslain 3§:n tarkoittamia maisemaan liittyviä arvoja.

Suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon alueen maisemalliset arvot ja harju-/kalliomuodostuman luonteenomaiset piirteet, ympäröivä vesi- tai kulttuurimaisema sekä pohjaveden suojelu.

Vaikutukset Toteutus

Kaavavaraukset edistävät arvokkaiden harju- ja Alueet ovat jo kaavamerkinnän mukaisessa käy- kallioalueiden säilymistä. Vaikutukset kohdistuvat tössä eli maa- ja metsätalousalueina. Aluevarauk- nimenomaan alueiden geologisiin muotoihin eli set katsotaan toteutuneiksi, kun ne säilyvät nykyi- maa-ainestenottotoimintaan ko. alueilla. Sen sijaan sessä käytössään. merkinnällä ei ole vaikutuksia maa- ja metsätalou- teen. Maa-aineslupien myöntäminen kuuluu maa- Taustamateriaali: aineslain perusteella kuntien toimivaltaan. Mahdol- lisen maa-aineslupahakemuksen kohdistuessa Kuopion seudun maa-ainesselvitys, GTK 2002 MY-alueelle on kuitenkin todennäköistä, että ottaminen tulee aiheuttamaan alueella maa-aineslain 3.1§:n tarkoittamia luontoon, maisemaan jne. koh- distuvia vaikutuksia. Sen sijaan ge-alueilla ottaminen saattaa olla rajoitetussa määrin mahdollista.

4.19 Turvetuotantoalueet ja turvetuotantoon soveltuvat alueet (EO1)

Lähtökohdat ja tavoitteet Kuopion Energialla on suunnitteilla uuden turve- voimalan rakentaminen korvausinvestointina ensi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden maa- vuosikymmenen alkupuolella. Kun otetaan huomi- kuntakaavoitusta koskevissa erityistavoitteissa oon, että maakunnan turvetuotannon painopiste on ”maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon Ylä-Savossa ja Kuopion Energian omatkin turve- turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yh- tuotantoalueet ovat Kuopion seudun maakunta- teen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalu- kaava-alueen ulkopuolella Pielavedellä, Nilsiässä, eiksi varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Tur- Varpaisjärvellä ja Vieremällä, Kuopion seudun peenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma- maakuntakaavan turvetuotannon tarkastelua var- alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluon- ten on ollut tarpeellista tehdä yleiskatsaus koko non monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden maakunnan turpeen tuotannon ja käytön tilantees- ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden aset- ta. tamat vaatimukset ”. Alueidenkäyttöä koskevissa yleistavoitteissa tulee turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energia- lähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 106

Maakuntakaavan tavoitteena on edistää kotimaisen Turpeen käytön tarkastelua maakuntakaavassa on energian käyttöä ja Kuopion Energian turpeen ohjannut työryhmä, jossa on edustettuna ympäris- saantia lähellä käyttölaitosta. tökeskuksen, GTK:n, Vapon, Kuopion Energian ja Pohjois-Savon liiton edustajat.

Taulukko 4.19.1 Kuopion seudun ja Pohjois-Savon suoja turvevarat (yli 20 ha:n suot) Kunta / alue Tutkitut suot Suoala, Turve- Pinta-ala Soiden Keski- Turvemäärä Tutkittu yli 20 ha:n määrä 3 ha lukumäärä syvyys m milj. m3 % suot Milj.m Karttula 1 244 26 1,70 21 62 1 980 33,6 Kuopio 979 25 1,54 15 99 990 15,3 Maaninka 253 6 1,00 3 24 1 053 10,5 Siilinjärvi 347 12 0,94 3 79 440 4,1 Vehmersalmi 3) 0 0 - - 0 130 1,7 Kuopion seutu 2823 69 1.5 42 61 4593 65.2 Pohjois-Savo1) 81251 900 1.32) 1050 49 166634 2184.72) 1) Kangaslampi ml., 2) vuoden 1993 julkaisu, 3) liittyi Kuopioon 1.1.2005

Turvevarojen tarkastelu perustuu Kuopion seu- Kuopion seudun maakuntakaavan alueella tutkittua, dun osalta GTK:n tutkimusraporttiin (n:o 117) teknisesti käyttökelpoista turvetuotantoaluetta on Suomen turve-varoista vuodelta 1993 sekä koko arviolta 600 ha ja koko Pohjois-Savossa 20 000 ha Pohjois-Savon osalta GTK:n tutkimusraporttiin (n:o eli 25% tutkitusta suoalasta. Tämän perusteella 156) Suomen turvevaroista v. 2000. Kuopion seu- maakunnassa on yli 20 ha:n soilla käyttökelpoista dun suoalasta on tutkittu vuoteen 1993 mennessä turvetuotantoalaa arviolta 40 000 ha. noin 60 %. Sen jälkeen alueelta ei ole julkaistuja tutkimustietoja. Pohjois-Savon suoalasta on tutkittu vuoteen 2000 mennessä puolet.

Taulukko 4.19.2 Kuopion seudun ja Pohjois-Savon tiedossa olevat käyttökelpoiset turvevarat Polttoturve Kunta / alue Soiden Käyttö- Polttotur- Kuivan Kuivatila- Lämpö- Luku- kelpoinen vemäärä Kuiva- turpeen vuuspaino arvo määrä Pinta-ala Milj. suo- ainetta Energia- kg/suo-m3 MJ/kg Ha m3 Milj.tn sisältö milj.MWh Karttula 13 327 8,10 ...... 21,8 Kuopio 12 230 4,74 0,43 2,63 91 21,8 Maaninka 0 0 - - - - - Siilinjärvi 5 42 0,82 0,83 0,42 101 .. Vehmersalmi 2) 0 0 - - - - - Kuopion seutu 30 599 13.66 ...... Pohjois-Savo 1) .. 19875 ...... 1) Kangaslampi ml., 2) liittyi Kuopioon 1.1.2005

Polttoturpeen käyttöä koskevat ennusteet perus- syi kesäkuussa 2002. Kuopion Energia on lausun- tuvat Itä-Suomen energiatoimiston lokakuussa nossaan Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma- 2001 julkaisemaan ohjelmaan ”Itä-Suomen puu- luonnoksesta arvioinut omaa turpeen käyttöään voima-ohjelma vuoteen 2010”. Samoja ennusteita vuosille 2010 ja 2020. Itä-Suomen energiatoimiston käytetään myös Pohjois-Savon maakuntasuunni- ja Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman energian telmassa v. 2020, jonka maakuntavaltuusto hyväk- käytön ennusteissa on tavoitteellisesti lisätty puun 107

käyttöä osittain turpeen kustannuksella. Oheisessa maakunnan turpeen käytöstä kasvaisi edelleen. taulukossa 4.19.3 on esitetty energiatoimiston Kuopion seudun maakuntakaavassa on käytetty ennuste vuodelle 2010 ja Kuopion Energian ennus- Kuopion energian ennusteen pohjalta saatavaa te (KE) vuosille 2010 ja 2020. Vuonna 1999 Kuopi- maksimiennustetta, jonka mukaan turpeen käyttö on Energian osuus maakunnan polttoturpeen käy- säilyisi vuoteen 2020 nykytasollaan eli n. 2000 töstä oli 84 %. Kuopion Energian ennusteen mu- GWh:ssa vuodessa. kaan sen turpeen käyttö ja suhteellinen osuus

Taulukko 4.19.3 Turpeen nykyinen vuotuinen käyttö ja ennuste (GWh) Alue 1999 2010 2020 Kuopio 1744 961 / KE 1800 KE 1900 Kuopion seutu 1751 966 / KE 1805 Pohjois-Savo 2083 1245 / KE 2084

Tuotantoalueiden tarve on arvioitu oletetun vuo- aluetta, turvetuotantoalue-varausten vastaava tuisen maksimikäytön ( 2000 GWh/v) ja Pohjois- tarve vuoteen 2020 mennessä olisi Pohjois-Savon Savon soiden turpeen ominaisuuksien perusteella. maakuntakaavassa 15000 ha (ja vuoteen 2030 Vuosina 2001-2020 (2030) tuotantotarve Pohjois- mennessä 22500 ha). Savossa on 100 (150) milj. suokuutiota ja tuotanto- alatarve on 5000 (7500) ha. Kun vuoteen 2000 Tuotantokunnossa olevia alueita oli ympäristö- mennessä tutkittujen soiden tuotantokelpoinen hallinnon VAHTI-rekisterissä oli v. 2004 yhteensä suoala on 20000 ha, laskennallinen tuotantoaluei- 4200 ha, mutta rekisteristä ei ilmene alueiden al- den tarve tulee tyydytettyä maakunnan omin turve- kuperäinen tai nykyinen kokonaistuotantomahdolli- varoin, vaikka huomattavaa osaa tuotantokelpoi- suus. Tuotantoalaa ei siis ole edellytyksiä suhteut- sesta suoalasta ei saataisikaan käyttöön. Jos polt- taa em. 20 v:n 5000 ha:n laskennalliseen tarpee- toturvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-alasta seen. kolmanneksen arvioidaan olevan käyttökelpoista

Taulukko 4.19.4 Tuotantokunnossa olevat turvetuotantoalueet v. 2004 Seutukunta Kpl Ha Kuopion seutu 2 153 Koillis-Savo 8 546 Sisä-Savo 13 591 Varkauden seutu - - Ylä-Savo 54 2938 Pohjois-Savo yht. 77 4228

Kun turvetuotantoalueelta keskimäärin tuotettu Suunnitteluperiaatteet energiamäärä on 400 MWh/ha, arvioidun 2000 GWh:n vuotuisen energiamäärän saanti edellyttää Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa (28 §) edel- 5000 ha:n jatkuvasti käytössä olevaa tuotantoalaa. lytetään kiinnitettäväksi erityistä huomiota mm. Tuotantokunnossa olevien soiden määrä jää siis alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesi- ja tarkasteluvuonna maakunnan keskimäärin tarvit- maa-ainesvarojen kestävään käyttöön ja maakun- semaa laskennallista tuotantoalaa pienemmäksi, nan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Ympä- joten loput maakunnassa käytettävästä turpeesta ristöministeriön maakuntakaavan sisältöä ja esitys- tuodaan alueen ulkopuolelta. Tuotannossa olevien tapaa koskevissa ohjeissa korostetaan turvetuo- soiden määrä vaihtelee vuosittain, mutta vuosina tannon ja suoluonnon suojelun yhteensovitustar- 2001-2004 keskimääräinen tuotantoala on ollut vetta sekä valuma-aluekohtaiseeen tarkasteluun vuoden 2004 tasolla, eli n. 4200 ha. perustuvaa vesiensuojelutavoitetta.

108

Maakunnan kehityksen kannalta turvetuotantoon pottaa turvetuotannon alueellisten vesistövaikutus- sopivien alueiden määrää ja tarvetta on tarvetta ten arviointia. Tuotantoalueiden osoittamisesta tarkastella Pohjois-Savon maakuntakaavoitukses- huolimatta ”turvetuotanto voi kuitenkin sijoittua sa. Tuotantoalueiden ja -aluevarausten osoittami- tällaisen maakuntakaavan estämättä muillekin kuin nen maakuntakaavassa jäsentää tietämystä soiden kaavassa tätä tarkoitusta varten osoitetuille alueille käyttötarkoituksesta maakunnassa ja tärkeimpien (Turvetuotannon edistäminen maakuntakaavoituk- tuotantoon sopivien alueiden sijainnista sekä hel- sessa KK 305/2002 vp)”.

Kuvio 4.19.1 Turvetuotantoaluevarausten periaatteellinen valintamenettely:

Tutkitut suot /GTK, VAPO Suojelusuot

Turvetuotantoon sopivat suot Turvetuotantoon sopimattomat suot

VAHTI

Turvetuotannossa olevat Hyödyntämättömät suot suot Arviointi: Materiaalista poistetaan - Luonnontilaiset /ojittamattomat (VAT) - Luonnonarvoiltaan merkittävät - Sijainniltaan (tiestö, asutus, kulutus) sopimattomat - Vesiensuojelun kannalta sopimattomat

Turvetuotantoalueet ja Materiaalista poistetut suot -aluevaraukset maakuntakaavaan

GTK:n turvetuotantoon soveltuvasta suoalasta, Maakuntakaavan turvetuotannon vesiensuojelussa joka ei vielä ole tuotannossa (16200 ha) käytetty sopivana tarkastelutasona on pidetty valuma- menetelmä karsi puolet. Tuotantoon soveltuva aluejaon 1. jakovaiheen tasoa. Kuopion seudun suoala oli siis 8000 ha, tilanteessa jolloin puolet maakuntakaava-alueella on vesistöjen veden laa- Pohjois-Savon soista on tutkittu. Laskennallinen dun ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden sijain- uusien tuotantoalueiden tarve vuoteen 2020 on nin perusteella ohjattu vesiensuojelua suunnittelu- 5000 ha. määräyksellä valuma-alueella 14.7, Rautalammin reitin vesistöalueella.

Aluevaraukset Taulukko 4.19.5 Kuopion seudun maakuntakaavan turvetuotantoalueet 1) liittyi Kuopioon 1.1.2005 Seutukaava Maakuntakaava. EO1, Maakuntak. EO1, turvetuotantantoon sovel- EO1 turvetuotantoalueet tuvat alueet Karttula 7 3 273 ha 6 671 ha Kuopio 1 - 5 355 Maaninka 1 - 5 562 Siilinjärvi - - - - Vehmersalmi 1) - - - - 9 3 273 ha 16 1588 ha

109

110

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräys: Turvetuotantoalue Merkinnällä osoitetaan luvitetut tuotantoalueet.

Suunnittelumääräys: Valuma-alueella 14.7 (Rautalammin reitin vesistöalue) on kiinnitettävä huomiota tuotantoalueiden toiminnan järjestämiseen ja ajoitukseen siten, ettei toiminnan yhteisvaikutus aiheuta veden laadun heikkenemistä. (Valuma-alueen 14.7 rajaus on esitetty kaavaselostuksen turvetuotantoa koskevassa liitekartassa)

Turvetuotantoon soveltuva alue Merkinnällä on osoitettu ne tuotannon ulkopuolella olevat GTK:n tutkimat turvetuotantoon soveltuvat suot sekä toiminnanharjoittajien tuotantoa varten hallintaansa hankkimat suot, jotka ovat ojitettuja ja sijainniltaan tuotantoon sopivia.

Vaikutukset Toteutus

Turvetuotanto aiheuttaa alapuolisissa vesistöissä Turvetuotantoalueet toteutetaan ympäristönsuoje- ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä kuivatus- lulain mukaisella lupamenettelyllä. Lupaviranomai- että tuotantovaiheessa. Lisäksi toiminnasta aiheu- nen on Itä-Suomen ympäristölupavirasto. Yli 150 tuu pöly- ja meluhaittoja. Vesistöaluealuetasolla ha:n tuotantoalaa koskevilta hankkeilta edellyte- turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaiskuormi- tään YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arvi- tuksesta on Pohjois-Savossa sekä typen että fosfo- ointia rin osalta 1 %:n tasoa. Paikallisesti kuormitus voi olla kuitenkin merkittävää. Tuotannon haitat arvioi- Taustamateriaali daan lupamenettelyssä. Hakemuksissa edellytetyt - GTK:n tutkimusraporttii (n:o 117) Suomen tur- selvitykset on määritelty Turvetuotannon ympäris- vevaroista vuodelta 1993 (Eino Lappalainen ja tönsuojeluohjeessa 19.9.2003. Alueellisten haital- Pekka Hänninen) listen vaikutusten vähentämiseen pyritään kaava- - GTK:n tutkimusraportti (n:o 156) Suomen tur- määräyksellä. vevaroista vuonna 2000 (Kimmo Virtanen, Pek- ka Hänninen, Riitta-Liisa Kallinen, Sirkka Varti- Turvetuotantoon soveltuvien soiden valintamenet- ainen, Teuvo Herranen ja Ritva Jokisaari 2003). telyllä tuotannon haitalliset vaikutukset on pyritty - Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje minimoimaan. Lisäksi soiden esittäminen jäsentää 19.9.2003. aluerakenteellista käsitystä tuotannossa oleviin ja - Jukka Leino 1985. Kuopiossa tutkitut suot ja tuotantoon soveltuvien soiden suhteesta tiestöön, niiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, asutukseen ja energiantuotantolaitoksiin. Turvetuo- Maaperäosasto, raportti 13.4/85/169 tantoon soveltuvien soiden käyttöönotto kaupunki- - Jukka Leino 1981. Karttulassa tutkittujen soi- seudulla lyhentäisi kuljetusetäisyyksiä Kuopion den turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Geo- Energian laitoksiin nykytilanteeseen verrattuna. loginen tutkimuskeskus, Maaperäosasto, raportti 13.4/81/61 Ojitetuilla soilla, joita turvetuotantoon soveltuvat - Ari Luukkanen1987. Siilinjärvellä tutkitut suot ja suot ovat, ei ole maakunnallisia suojeluarvoja. Suot niiden turvevarat sekä turpeiden soveltuvuus jä- ovat pääosin rämemuuttumia. Luvan hakijan on tevesilietteen käsittelyyn ja polttoturvetuotan- kuitenkin turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen toon. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosas- mukaan selvitettävä suunnitellun turvetuotantoalu- to, turveraportti 197. een ja sen lähiympäristön kasvillisuus ja linnusto.

111

- Seppo Laitila 2003. Turvetuotanto maakunta- - Jaana Martin 2003. Turvetuotanto maakuntakaavassa. Lähtökohdat ja suunnittelumenetel- kaavassa. Turvesoiden alustava valinta. Selvi- mä-ehdotus. Muistio 18.3.2003. Pohjois-Savon tys 16.9.2003. Pohjois-Savon liitto. liitto. - Turvetuotannon edistäminen maakuntakaavoituksessa (KK 305/2002 vp)

4.20 Erityistoimintojen alueet soran ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten (EO)

Lähtökohdat ja tavoitteet soravarat ovat 4 metrin suojakerroksella noin 50 Kuopion seudun harjut sisältävät hiekkaa ja so- milj.m3, josta hiekkaa noin 40 milj.m3, soraa noin 10 raa pohjavedenpinnan yläpuolella noin 455 milj.m3 (Taulukko 4.20/1). milj.m3, josta hiekkaa 323 milj.m3, soraa 119 milj.m3 ja murskattavaa ainesta 13 milj.m3. Kun Kiviainesten käyttöä rajoittavat mm. asutus, tiestö, huomioidaan pohjaveden päälle jätettävä 4 met- pellot ja ranta-alueet. Osa rajoituksista koostuu rin suojakerros ovat seudun hiekka- ja soravarat maa-aineslain 3 §:n mukaisista maisemarajoituk- noin 283 milj.m3. Käytettävissä olevat hiekka- ja sista (Taulukko 4.20/2)

Taulukko 4.20.1 Kuopion seudun hiekka- ja soravarat 4 m pohjaveden pinnan yläpuolella (1000 m3)

Kunta Kokonais- Maan- Käytettä- määrä käyttö** vissä* Kuopio 44 628 28133 16495 Siilinjärvi 138 866 132666 6200 Karttula 14 785 9960 4825 Maaninka 78553 57688 20865 Vehmersalmi 6246 4774 1472 Yhteensä 283 078 233221 49857

* Käytettävissä olevat sora- ja hiekkavarat 4 metriä pohjavedenpinnan yläpuolella * *Muun maankäytön alle sora- ja hiekkavarat (esim. asutus, suojelu)

Kiviainesten kulutukseksi Kuopion seudulla ar- lokset vastaavat suuruusluokaltaan vastaavanlai- vioidaan vuodesta 2003 vuoteen 2020 n. 20 sissa seutukunnissa muualla maassamme ilme- milj.m3. Kulutusennusteiden lähtökohtana on ollut nevää kysyntää. Tästä jalostamattoman soran v. 2002 maa-ainesten käyttäjille (kunnat, Savo- osuus on neljännes, laatusoran (betonikiviainek- Karjalan tiepiiri, ratahallintokeskus, Luja Betoni, set, salaojasora, hiekoitushiekka) vajaa neljännes Lohja Rudus ym.) suunnattu kysely. Saadut tu- ja kalliomassan noin puolet.

112

Kuntakohtaiset sorataseet (1000 m3)

150 000

125 000

100 000 Käyttöön saatavat 75 000 Maankäyttöön sitoutuneet 50 000 Yhteensä 25 000

0 Kuopio Siilinjärvi Karttula Maaninka Vehmersalmi

Taulukko 4.20.2 Kuopion seudun harjujen ainesmäärät (1000m3) maankäyttöluokittain (4 metrin suojakerrospaksuus) Ei EO EO+pv Luon- MY MY+ ah, ah pv pv + as+ vesistö yht. rajoit- (+ah) nonsuo- asutus asutus + tie ym. teita jelualue ym. pv rajoite Karttula 1 525 3 300 35 70 9 735 120 14 785 Kuopio 605 3 000 12 890 0 3 000 14 020 0 4 700 2 480 3 440 493 44 628 Maaninka 930 2 800 17 150 150 47 240 6 400 3 608 275 78 553 Siilinjärvi 0 0 6 200 23 990 4 640 45 103 125 866 138 866 Vehmersalmi 312 10 1 150 0 2 594 500 660 403 617 6 246 YHTEENSÄ 3 372 5 810 40 690 185 3 000 87 914 500 15 740 12 920 110 576 2 371 283 078

EO= maa-ainesten ottoalue MY= maa-ainesten otolta suojeltava harjumaisema-alue ah = harjumaisema-alue pv = tärkeä pohjavesialue pv+EO = pohjavesialueella sijaitseva maa-ainestenottoalue pv+ah = pohjavesalueella sijaitseva harjumaisema-alue A+tiet = asutus ja tiestö Ei rajoitteita = alue, jolla ei sijaitse asutusta, tiestöä eikä maakuntakaavan aluevarauksia.

113

Kuopion seudulla ongelmana on betoniteollisuu- Kuopion seudun ulkopuolella merkittäviä esiinty- den tarvitseman laatusoran niukkuus: Alapitkän miä on Nilsiässä ja Varpaisjärvellä, mutta käytön vähäiset reservialueet tarvitaan lähinnä alueen esteenä ovat pitkät kuljetusmatkat esim. Lujabe- omaan käyttöön, Riistaveden-Vartialan alueella tonin Siilinjärven tehtaiden tarpeita ajatellen. olevat ottoalueet ovat piakkoin loppuun otetut ja Myös Kuopion osalta murskauskelpoisen sora- Siilinjärven merkittävien soraesiintymien käytön aineksen saatavuus tulee heikentymään jo lähitu- esteenä ovat puolestaan kilpailevat käyttömuo- levaisuudessa ja näin vaikuttamaan suoraan dot. Maaningan puolella Repomäen käytön es- mm. yhdyskuntakustannuksiin. teenä on valtakunnallisen harjunsuojeluohjelman alue, joka pitää sisällään kaiken karkean ki- Siilinjärvellä laatusoran saatavuutta vaikeuttaa viaineksen. myös ko. kiviaineksen sijoittuminen paksun hiek- kapatjan alle.

Taulukko 4.20.3 Maa-ainestenkäytön jakautuminen v. 2003 - 2020 maa-ainesluokittain

Hiekka Sora Murskattu Yhteensä Kuopio 1389 0 2080 3469 Tiepiiri 196 126 238 560 Muut 2702 4679 4681 4029 Yhteensä 4287 4805 6999 16091

Karttula 25 21 16 62 Tiepiiri 56 36 68 160 Yhteensä 81 57 84 222

Siilinjärvi 740 0 412 1152 Tiepiiri 168 108 204 480 Muut 4 1107 800 1911 Yhteensä 912 1215 1416 3543

Maaninka 72 54 54 180 Tiepiiri 56 36 68 160 Yhteensä 128 90 122 340

Vehmersalmi 32 28 20 80 Tiepiiri 84 54 102 240 Yhteensä 116 82 122 320

Kuopion seutu 5524 6249 8743 20516 27 % 30 % 43 % 100 %

Kaavaan ei ole mahdollista tehdä betoniteollisuu- Siilinjärven ja Maaningan kuntien sekä Pohjois- den tarvitseman laatusoran osalta riittäviä alue- Savon liiton toimesta selvitetään maakuntakaa- varauksia 20–30 vuoden tarpeisiin, saati sitten van laadintaan liittyen Siilinjärven-Maaningan vielä riittävää ylimitoitusta hintojen vakaana pitä- harjualueen tulevaa maankäyttöä ja maa- miseksi. Laatusoran saatavuus voitaneen mah- ainesten-ottomahdollisuuksia. dollisesti lisätutkimusten myötä turvata noin kym- meneksi vuodeksi eteenpäin seutukaavan MY- Muun kuin laatusoran osalta voidaan sora- aluerajauksiin tehtävillä tarkistuksilla. Maakunta- aineksen niukkuutta kompensoida alueelta varsin kaavassa lähdetäänkin siitä olettamuksesta, että hyvin saatavalla kalliokiviaineksella. Em. lähtö- pitkällä tähtäimellä kalliokiviaineksen käsittely- kohdista kaavaan tullaan merkitsemään huomat- menetelmät kehittyvät siten, että tulevaisuudessa tava määrä kalliokiviaineksen ottoalueita. kalliokiviaines tulee entistä paremmin soveltu- maan myös betoniteollisuuden tarpeisiin.

114

Ympäristöministeriön mukaan (Maa-ainesten Maakuntakaavan tavoitteena on turvata maa-ai- ottaminen, opas 1/1994) v. 1993 kalliokivi- nesten ottotoiminnan jatkuminen ja toisaalta ohja- aineksen osuus koko kiviaineskulutuksesta Suo- ta ko. ottamistoiminta alueille, joilla se on mah- messa oli noin 30 %. Osuuden ennustetaan kas- dollisimman vähän ristiriidassa muiden maa- vavan vuoteen 2010 mennessä 60%:iin. Lisäksi nkäyttömuotojen kanssa. alueilla, joilla luonnonsoraa on niukasti, kalliokiviaineksen osuuden kokonaiskulutuksesta ennus- Suunnitteluperiaatteet tetaan kasvavan erittäin nopeasti. Kaavaluonnoksessa esitetyt hiekan- ja soranot- Kalliokiviaineksen käytön lisääminen Kuopion toalueet ja kallionlouhinta-alueet on jo tarkasteltu seudun kiviaineshuollossa on välttämätöntä vä- MAL 3 §:n (kauniin maisemakuvan turmeltumi- häisten käyttöön saatavien soravarojen vuoksi. nen, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai Käytön lisääminen on myös mahdollista pitkälle erikoisten luonnonesiintymien tuhoutuminen) tulevaisuuteen saakka, sillä tehtyjen tutkimusten kannalta taustaselvitysten tekovaiheessa mm. mukaan alueella runsaasti materiaaliltaan otta- maastokäynnein. Tämä ei poista MAL 5 §:n (Ot- mistoimintaan kelvollisia kallioalueita. Myös si- tosuunnitelmien tulee perustua koko alueen kat- jaintinsa ja maa-aineslain 3.1§:n tarkoittamien tavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvityk- rajoitusten osalta ko. alueet sopivat kiviaines- seen) vaatimusta laajojen ottoalueiden suhteen. tuotantoon. Alueella on hyödynnettävissä myös Kemiran apatiittikaivokselta saatavaa ns. sivuki- Kallionlouhinta-alueiksi on merkitty kallioalueita veä lähes rajattomasti. Ympäristöministeriön seuraavien kriteerien perusteella: näkemyksen mukaan kalliokiven käyttöä luon- • kiviaines täyttää laatukriteerit nonsoraa korvaavana materiaalina tulisikin suo- • alueella ei ole merkittäviä maisemallisia ym. sia yhä enemmän silloin, kun siihen ei ole muita luonnonarvoja esteitä. Näin on mahdollista säästää jäljellä ole- • alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vaa harjuluontoa ja edistää osaltaan pohjaveden asutusta suojelua. Tavoitteena voidaan myös pitää, että • alue sijaitsee käyttökohteisiin sekä tiestöön ottotoiminta keskitetään jo olemassa oleville nähden edullisesti kallionlouhinta-alueille ja uusia avataan vain todellisessa tarpeessa. Maakuntakaavan yhteydessä suoritetut selvitykset eivät poista tarvetta selvittää lisäksi kunnas- GTK on tutkinut kalliokiviaineskohteita Kuopion sa tapahtuvan lupaharkinnan yhteydessä ko. seudulla kaikkiaan 27 kpl. Useat tutkituista koh- alueen soveltuvuutta maa-aineslain näkökulmas- teista soveltuvat murskaustoimintaan. Ko. kohta ottamistoimintaan. Merkintä ei poista myös- teet on esitetty liitekartalla. Osa kaavaan merki- kään MAL 5 §:n (Ottosuunnitelmien tulee perus- tyistä kallionlouhinta-alueista on tarkoitettu ra- tua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai kennuskivituotantoon. maisemaselvitykseen) vaatimusta laajojen ottoalueiden suhteen. GTK on selvittänyt myös alueen moreenivaroja. Moreeni sisältää useimmiten lähes kaikkia maa- Aluevaraukset lajitteita savesta lohkareisiin ja on siten hyvä raaka-ainelähde jalostettavaksi teknistä käyttöä Kaavassa on esitetty aluevarauksina vain kuntien varten. Alueella tutkittiin kaikkiaan 32 mo- maa-aineshuollon kannalta tärkeimmät ottamis- reenikohdetta aikaisempien selvitysten perusteel- alueet. la. Osa alueista soveltuu hyvin murskaukseen, mutta käyttöönotto edellyttää vielä lisäselvityksiä Kuopion seudulle on kaavassa varattu 32 soran mm. rajausten osalta. Parhaat moreenikohteet ja hiekan tai kallion louhinta-aluetta. Alueiden sijaitsevat kumpumoreenialueilla, joita on eniten yhteispinta-ala on 732 ha. Karttulassa.

Moreenikohteita ei ole merkitty maakuntakaavaan ottoalueiksi, koska ko. kohteiden soveltu- mista ottotoimintaan ei ole selvitetty maa- aineslain 3 §:n kannalta.

115

116

Maakuntakaavamerkintä ja –määräykset: Maa-ainesten ottoalue, soran ja hiekan ottoa, kallion louhintaa

Suunnittelumääräys: Laajoilla maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen käsittä- vään osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2§).

Kun ottoalue sijaitsee ge-osa-alueilla tai on MY-alueen ympäröimä, alueeseen kohdistuu seuraava

suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon ym- päröivän harjualueen maisemalliset arvot ja harjumuodostuman luonteenomaiset piirteet sekä ympäröivä vesi- ja kulttuurimaisema.

Vaikutukset Toteutus

Kaavaan merkittyjen ottamisalueiden soveltuvuus Maakuntakaavaan tehty ottamisaluevaraus ker- maa-aineslain 3.1 §:n näkökulmasta on selvitetty too alustavan näkemyksen alueen soveltuvuu- liiton, kuntien ja Pohjois-Savon ympäristökeskuk- desta ottotoimintaan. Päätökset ottamisluvan sen yhdessä suorittamin maastokäynnein. Kaa- myöntämisestä tehdään kunnissa maa-aineslain vamerkintä ei kuitenkaan poista tarvetta selvittää nojalla. kunnissa tehtävän maa-aineslupaharkinnan yh- teydessä tarkemmin alueen soveltuvuutta otto- Tutkimukset toimintaan. Kaavaan on merkitty ainoastaan kunnan maa-aineshuollon kannalta tärkeimmät Kuopion seudun maa-ainesselvitys, PSL, alueen ottamisalueet. Alueen sisältyminen maakunta- kunnat, GTK / 2002 kaavaan ottamisaluemerkinnällä ei ole näin ollen edellytys maa-ainesluvan myöntämiselle.

4.21 Kaivosalueet (EK)

Lähtökohdat ja tavoitteet käisemään merkitsemällä kaivosalueiden ympä- rille ns. konsultointivyöhyke. Suojavyöhykkeen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (sv-2) merkitys on informatiivinen ja sillä pyritään sekä maakuntakaavan seudullisissa kehittämis- kiinnittämään huomiota muun muassa kaivostoi- tavoitteissa korostetaan elinkeinoelämän toimin- minnan aiheuttamaan elinympäristön laadun taedellytysten edistämistä. Sekä maankäyttö- ja heikentymiseen (esim. pölyhaitat) ja toimintaan rakennuslain että valtakunnallisten alueidenkäyt- liittyviin onnettomuusriskeihin (esim. patoturval- tötavoitteiden tavoitteena on, että alueiden käyttö lisuus). ja rakentaminen järjestetään siten, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Seutukaavassa Siilinjärven Kemiran apatiitti- Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisten kaivos ja lannoitetehdas ovat yhtenä suurena alueidenkäyttö tavoitteissa todetaan seuraavaa: teollisuustoimintojen alueena (T). Seutukaavan ”Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota aluevaraukset eivät kuvaa riittävässä määrin ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riski- alueiden tosiallista maankäyttöä ja maankäytössä en ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien tapahtuneita muutoksia. Maakuntakaavassa haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnit- esitetyt aluevaraukset tuovat paremmin esille telussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat alueiden nykyisen maankäytön ja huomioi pa- ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot remmin myös tulevaisuuden tarpeet. Kemira on tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueiden- laatinut suunnitelman kaivoksen laajentamiseksi, käytön suunnittelussa on haitallisia terveysvaiku- jossa yhteydessä on myös laadittu ns. ”kaavasel- tuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimin- vitys” tulevine aluevarausten esittämiseksi kaa- tojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille vamerkinnöillä. Maakuntakaavaluonnoksessa on jätettävä riittävän suuri etäisyys.” Kaivostoimin- noudatettu em. selvityksen esityksiä joskin vielä nan vaikutusta muihin toimintoihin pyritään eh- yleistäen maakuntakaavan yleispiirteisyyden 117 edellyttämällä tavalla. Kemiran kaivosalueen Aluevaraukset ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (2004) on todettu, että kaivostoiminnan aiheutta- Kaivosalue jakaantuu kahteen osaan. Nykyinen mat pölyhaitat koetaan ongelmallisina ainakin avolouhos ja rikastamolaitos on alueen eteläises- 1,5-2km päässä kaivosalueen pohjoispuolella. sä osassa merkitty EK/T–merkinnällä (764 ha) ja Kaivostoiminnan terveydelle haitallisten ja asu- uusi Saarisen avolouhosalue sekä laajentuva misviihtyvyyttä laskevien ympäristövaikutusten rikastehiekan saostusallas EK-merkinnällä (1798 sekä onnettomuusriskin (patoturvallisuus) vuoksi ha). kaivostoimintojen ympärille on maakuntakaavassa osoitettu suojavyöhyke merkinnällä sv2. Kaivosalueen ympärille maakuntakaavassa osoitetaan suojavyöhyke Sv-2.

Maakuntakaavamerkinnät ja –määräykset Kaivos- ja teollisuustoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kaivos- ja teollisuustoimintojen alueet.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset.

Kaivosalue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kaivosalueet.

Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon toiminnan aiheuttamat vesistövaikutukset.

Suojavyöhyke (sv-2)

Suojavyöhykettä Sv-2 13.804 koskee seuraava suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on huomioitava kaivostoiminnasta aiheutuvat ympäristölli- set haittatekijät sekä alueella oleva onnettomuusvaara. Suunniteltaessa alueen käyttöä ja harkittaessa uusia rakennuslupia on palo- ja pelastusviranomaisille ja toiminnanharjoittajalle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

Vaikutukset Tutkimukset

Kaivostoiminnan laajentumisen suunnitelmasta Kemphos Oy: Siilinjärven kaivoksen toiminnan on laadittu erillinen ympäristövaikutusten arvioin- jatkaminen vuoden 2010 jälkeen, uusien alueiden tiselostus, josta Pohjois-Savon ympäristökeskus käyttöönotto, ympäristövaikutusten arviointiselos- on antanut lausuntonsa 6.10.2004. tus, 2004. Kemphos Oy: Siilinjärven kaivos- ja tehdasalueen Toteutus kaavaselvitys, 2005

Kaivostoiminnan jatkaminen ja laajentaminen toteutuu kaivosyhtiön omien päätösten perusteella ja hankkeelle haettavien ympäristölupien ehto- jen mukaisesti.

118

Yhdyskuntahuolto ja muut tarpeet

4.22 Jätteenkäsittelyalueet (EJ)

Lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savossa toimii kolme seudullista jäte- huoltoyhtiötä tai yhtymää, joista kullakin on oma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden mu- jätteenkäsittelyalueensa: Ylä-Savon Jätehuolto kaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava Oy:llä on Iisalmessa Peltomäen jätekeskus, Var- jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pää- kauden seudun kunnilla on Varkauden kaupungin osin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai Riikinnevan jätteenkäsittelyalue Leppävirralla ja käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoi- Jätekukko Oy:llä on Heinälamminrinteen jätekes- tuksenmukaisesti. kus Kuopiossa. Aluerakenteellisesti yhdyskunta- jätteen huolto on saatu toteutettua maakunnassa järkevästi ja nyt alueellisia jätteenkäsittelyalueita on tavoitteena kehittää monipuolisiksi jätekes- kuksiksi.

Kuvio 4.22.1 Jätekukon toiminta-alue

119

Kuvio 4.22.2 Heinälamminrinteen jätekeskukseen v. 2000 – 2003 vastaanotetut jätteet Tiedot: Jätekukko Oy

Heinälammenrinteen jätekeskukseen v. 2000 - 2003 vastaanotetut jätteet

140000 120000 100000 Maa- ja kiviainekset 80000 Teollisuusjäte 60000 Rakennusjäte 40000 Yhdyskuntajäte 20000 0 2000 2001 2002 2003

Riikinnevalla ja Peltomäellä on käsittelyalue Karttulassa Airakselassa Kuusakoski Oy:llä on myös pilaantuneita maita varten. Kuopion seudun metallien, erityisesti romuajoneuvojen kierrätys- pilaantuneita maita kuljetetaan käsiteltäväksi laitos. Kuusakoski Oy:llä on aikomus lisätä metal- näille käsittelyalueille sekä Outokumpuun ja Jy- lien käsittelyä ja lisäksi aloittaa pilaantuneiden väskylään. maiden käsittely ja loppusijoitus nykyistä laajem- malla alueella.

Taulukko 4.22.1 Kuopion seudun pilaantuneet maa-alueet (tiedot: Pohjois-Savon ympäristökeskus)

Kiireelliset Muut Yhteensä Kunta Lkm Lkm Lkm Karttula 6 19 25 Kuopio 13 139 152 Maaninka 7 24 31 Siilinjärvi 28 66 94 Vehmersalmi 1) 3 16 19 Kuopion seutu 57 264 321 1) liittyi Kuopioon 1.1.2005

Pilaantuneista maa-alueista n. 130 on huolto- Käytöstä poistuneita kaatopaikkoja on 35, joista asemia ja muita polttonesteiden jakelupisteitä. 1980-luvulla lopetetut on hoidettu säädösten mukaisesti.

Taulukko 4.22.2 Pilaantuneiden maiden käsiteltävät tai loppusijoitettavat massamäärät Pohjois-Savossa

Jätekeskus määrät/a Peltomäki 45000 Riikinneva, Varkauden seutu 50000 Airaksela 30000 Heinälamminrinne, hankkeita ei vireillä

120

Kuopion kaupunkiseudulla biojätteen keräys on Lisäksi maa-alueet ovat niin tiheässä, ettei niitä aloitettu Kuopiossa vähintään 10 asunnon kiin- maakuntakaavan mittakaavan huomioon ottaen teistöistä. Toistaiseksi biojäte kuljetetaan muualle ole edellytyksiä esittää maakuntakaavakartalla. käsiteltäväksi, vuonna 2004 Joensuuhun. Pilaantuneita maa-alueita, mukaan lukien käytös- tä poistetut kaatopaikat, ei osoiteta maakunta- Heinälamminrinteellä on meneillään ympäristö- kaavassa. vaikutusten arviointi jätekeskuksen kehittämisek- si. Hanke perustuu jätekeskuksen yleissuunni- Aluevaraukset telmaan. Arvioinnissa tarkastellaan edellytyksiä sijoittaa alueelle enimmillään tavanomaisen jät- Maakuntakaavassa osoitetaan kaksi jätteenkäsit- teen loppusijoitusalueen laajennus, biojätteen ja telyaluetta: Heinälamminrinne Kuopiossa ja Ai- kuivajätteen käsittelyalue sekä pilaantuneiden raksela Karttulassa. Heinälamminrinne on Poh- maiden ja ongelmajätteiden loppusijoitus- ja jois-Savon seutukaavassa osoitettu yhdyskunta- käsittelyalue. Alueelle on myös tilaa energiantuo- teknisen huollon kohdemerkinnällä. Airaksela on tantolaitokselle. Yleissuunnitelmassa alueen osoitettu Sisä-Savon seutukaavassa yhdyskunta- toimintoja on suunniteltu noin vuoteen 2040. teknisen huollon kohdemerkinnällä ja teollisuus- Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa osoitet- toimintojen alueena tu jätteenkäsittelyalueen varaus riittää yleissuunnitelman mukaisille toiminnoille. Yleiskaavan Teollisuusyritysten alueilla (Savon Sellu) olevat jätteenkäsittelyalue käsittää varsinaisen jätekes- prosessijätteiden käsittelyalueet sisältyvät teolli- kuksen alueen ja sen ympärillä olevan suojamet- suustoimintojen alueisiin seutukaavassa ja maa- sän ja suojavyöhykkeen sekä teollisuus- ja eri- kuntakaavassa. Kemiran Siilinjärven kaivoksen tyisalueita. louhoksen sivukivi- ja tuotantolaitosten kipsi-, pasute- ja rikastehiekka-alueet on osoitettu seu- Kuopion Energialla on meneillään jätteen ener- tukaavassa teollisuustoimintojen alueen osana ja giakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavassa kaivostoiminta-alueena. energiantuotantolaitoksen perustamiseksi Kuopi- oon neljään vaihtoehtoiseen paikkaan: Haapa- Maakuntakaavassa Heinälamminrinne osoitetaan niemeen, Kumpusaareen, Pitkälahteen tai Heinä- jätteenkäsittelyalueeksi yleiskaavan aluevarauk- lamminrinteelle. Jätepolttoaineen mahdollinen sen mukaisessa laajuudessa, mikä Heinälammin- esikäsittely tapahtuisi kaikissa tapauksissa Hei- rinteen yleissuunnitelman perusteella on riittävä nälamminrinteellä. maakuntakaavan tavoitevuoteen saakka. Yleis- kaavan suojavyöhyke osoitetaan myös maakun- Heinälamminrinteen yleiskaavavarauksen ja takaavassa jätteenkäsittelyalueen suojavyöhyk- maakuntakaavan laadinnan aikana päätökseen keenä. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue, saatavien ympäristövaikutusten arviointihankkei- mahdollinen kaupunkiseudun pilaantuneiden den ja lupapäätösten mukaisen tilanteen osoitta- maiden käsittely- ja loppusijoitusalue sekä biojät- minen aluevarauksina täyttää jätehuollolle maa- teen käsittelyalue sisältyvät Heinälamminrinteen kuntakaavassa asetettavat tavoitteet. aluevaraukseen (118 ha). Pohjois-Savon ympä- ristökeskus antoi helmikuussa 2005 ympäristölu- Suunnitteluperiaatteet van Airakselan kierrätyslaitokselle. Airakselan alue osoitetaan ympäristöluvan mukaisessa laa- Osoitetaan nykyinen yleiskaavatilanne ja meneil- juudessa jätteenkäsittelyalueena (28 ha). lään olevien hankkeiden lopputulosten mukaiset aluevaraukset maakuntakaavassa.

Pilaantuneita maita Kuopion seudulla on noin 300, joista noin 60 on kiireellistä kohdetta. Pilaan- tuneet maa-alueet sijaitsevat pääosin Kuopion ja Siilinjärven asemakaavoitetuilla alueilla, joten maakuntakaavalla ei ole näiden maa-alueiden ohjaukseen vaikutusta.

121

122

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräys: Jätteenkäsittelyalue (rakentamisrajoitus MRL 33 §)

Merkinnällä osoitetaan jätteenkäsittelyalueita, jotka voivat sisältää tavanomaisen jät- teen, biologisesti käsiteltävän jätteen, kierrätysmetallien, pilaantuneiden maiden ja on- gelmajätteiden käsittely- ja loppusijoitusalueita.

Suojavyöhyke (sv-2)

Suunnittelumääräys: Heinälamminrinteen jätekeskuksen suojavyöhyke sv-2 11.791 ja Airakselan kierrätyslaitoksen suojavyöhyke sv-2 32.795: Suojavyöhykkeen rajan sisä- puolella alueen käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon jätteen- käsittelyalueen ympäristövaikutukset.

Vaikutukset Taustamateriaali: - Heinälamminrinteen jätekeskus. Ympäristö- Jätehuollolle maakuntakaavassa asetettavat vaikutusten arviointiselostus. Jätekukko Oy, tavoitteet saavutetaan alueidenkäytöllisesti Hei- Maa ja Vesi Oy. 2004. nälamminrinteen maankäyttötarpeiden osalta - Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristö- yleiskaavaan perustuvalla aluevarauksella. Jäte- vaikutusten arviointiselostus. Kuopion Ener- keskuksen tavanomaisen jätteen loppusijoitus- gia, Paavo Ristola Oy. 2004. alueen laajentamisen ja uusien toimintojen edel- - Pohjois-Savon ympäristökeskuksen pilaan- lytykset varauksen sisällä selvitetään meneillään tuneita maita koskeva rekisteri. olevassa ympäristövaikutusten arvioinnissa ja - Kuopion keskeisen alueen osayleiskaava. luvitetaan aikanaan. Jätteenkäsittelyalueen kaak- 2000. koispuolelle on esitetty kallion louhinta-aluetta, - Riikinnevan jätelaitoksen ympäristövaikutus- joka sivuaa EJ-varausta ja sijoittuu jätekeskuksen ten arviointi. Arviointiselostus. Varkauden suojavyöhykkeelle. Mahdollisen louhinnan yksi- seudun jätehuolto, Tieliikelaitos, Stora Enso tyiskohdat selvitetään lupahakemuksen yhtey- Oyj, Suomen IP-Tekniikka Oy. 2003. dessä. - Airakselan kierrätyslaitos. Ympäristövaiku- tusten arviointiselostus. Kuusakoski Oy, Airakselan kierrätyslaitoksen laajentaminen lisää Paavo Ristola Oy. 2004. tieliikenteen melua ja heikentää liikenneturvalli- - Peltomäen pilaantuneiden maiden käsittely- suutta maantiellä 5492 Airakselassa. keskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tieliikelaitos, SCC Viatek 2003. Toteutuminen - Pohjois-Savon alueellisen jätesuunnitelman tarkistus. Pohjois-Savon ympäristökeskus. Maakuntakaava-alueen yhdyskuntajätteen käsit- 2003. telyalueen laajentaminen, pilaantuneiden maiden käsittelyalueen perustaminen ja energiantuotantolaitoksen perustaminen tapahtuvat pääasiassa ympäristönsuojelulain mukaisella lupamenettelyl- lä. Lupaviranomainen on ympäristökeskus.

123

4.23 Energian siirtoverkosto (z)

Lähtökohdat ja tavoitteet hinta muihin polttoaineisiin verrattuna, suhteellisen suuret investointikustannukset ja puupoltto- Euroopan Unionissa uusiutuvien energialähteiden aineen epävarmat markkinat. Tilanne on kuiten- merkitys on maittain hyvin vaihtelevaa. Uusiutu- kin muuttumassa biopolttoaineen, puun eduksi villa energialähteillä tuotetaan EU:ssa noin 6 % mm. Kioton sopimuksen, teknisen kehityksen ja kokonaisenergiatarpeesta. EU on hyväksynyt öljyn hinnan nousun vuoksi. Kioton sopimuksen uusiutuvia energialähteitä koskevan yhteisöstra- mukaisesti Suomi joutuu vähentämään tuotta- tegiaa ja toimintasuunnitelmaa koskevan valkoi- mansa kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2008– sen kirjan, jossa asetetaan tavoitteeksi uusiutuvi- 2012 vuoden 1990 tasolle. Suurin rasitus tulee en energialähteiden osuudet muuttumaan nykyi- turpeen käytölle energiatuotannossa, sitten hiilel- sestä 6 %:sta 12 %:iin vuoteen 2010 mennessä. le ja öljylle. Ns. päästökauppa käynnistyy EU:ssa Tämä ja muiden kansainvälisten sopimusten vuoden 2005 alusta. Päästökauppa parantanee noudattaminen linjaa Suomen energiapoliittisen puun kilpailukykyä energialähteenä ja näin erityi- suunnan jatkossakin. sesti metsähakkeen käyttöä energiantuotannossa. Tämä merkitsee sitä, että puuhun ja muihin Suomen energiatalouden eräs voimatekijä on uusiutuviin polttoaineisiin tukeutuen tullaan ra- ollut tuotantorakenteen monipuolisuus. Puun ja kentamaan uusia sähkön ja lämmön yhteistuo- puuperäisten polttoaineiden käytöllä on merkittä- tantolaitoksia sekä lämpöyrittäjyyteen perustuvia vä asema tässä hajautetussa, monipuolisessa lämpölaitoksia nyt jo Pohjois-Savossa toteutettu- energiajärjestelmässä. Puun ja muiden uusiutuvi- jen lisäksi. en kotimaisten energialähteiden käytön lisäämi- nen on Suomen energiastrategian selkeä tavoite. Sähköenergian osalta Kuopion seutu on maa- Tämä on kirjattu mm. valtioneuvoston toukokuus- kunnan ulkopuolelta tuotavan energian varassa, sa 1997 hyväksymään energiastrategiaan, jonka vaikkakin merkittävä osa sähköenergiasta saa- se antoi selontekona eduskunnalle ja jonka edus- daan Kuopion turvevoimalasta. Sähkön siirto kunta käsitteli lokakuussa 1997. Suomella on suoritetaan valtakunnan tasolla 110 ja 400 kV:n teollisesti kehittynein maailman korkein bioener- kantaverkolla. Kantaverkon pohjois-eteläsuun- gian käyttöosuus sekä kokonaisenergiassa että tainen voimajohto kulkee Etelä-Savosta Sisä- sähköntuotannossa. Teollisuus käyttää pääosan, Savon kautta Kuopioon ja edelleen Lapinlahdelle, noin 80 % kaikesta puupolttoainesta joko massa- Iisalmeen ja Kajaaniin. Sähkön syöttö kun- ja paperiteollisuuden sivutuotteina tai mekaani- takeskusten sähköasemiin hoidetaan 110 kV:n sen teollisuuden jätteinä lämmöntuotannossa. linjoilla.

Puun tämänhetkinen energiankäyttäjä seuraakin Aluevarausperiaatteet metsäteollisuuden kehitystilannetta. Myös laaja sähkön ja lämmön yhteistuotanto on leimaa- Maakuntakaavaan merkitään olemassa olevat antavaa suomalaiselle energiapolitiikalle. Tämä 110 ja 400 kV:n sähkönsiirtolinjat sekä suunnit- kehitys näyttää jatkuvan jatkossakin. Tähän asti teilla olevat uudet linjat. puuenergian tuottamisen esteenä lämmön ja sähkön tuotannossa ovat olleet puun korkea

Maakuntakaavamerkinnät (alueilla, joita merkinnät koskevat on voimassa rakentamista koskeva rajoitus, MRL 33 §) Sähkönsiirtolinja ja jännite

Uusi sähkönsiirtolinja ja jännite

Kaikki kaavaan merkityt sähkönsiirtolinjat sisälty- ohjeellisella katkoviivamerkinnällä, koska linjan vät vahvistettuun Pohjois-Savon 2. seutukaa- tarkkaa sijaintia ei ole vielä kaikilta osin selvitetty. vaan. Kaavaan on merkitty yhtenäisellä viivalla Linjan sijainti selvitetään Fingrid Oyj:n toimesta olemassa olevat 110 kV:n ja 400 kV:n sähkönsiir- siten, että linjan aluevaraus voidaan tehdä Poh- tolinjat. Siilinjärven kuntaan sijoittuva osa suunni- jois-Savon maakuntakaavan laadinnan yhteydes- tellusta Lapinlahden ja Joensuun välisestä 400 sä. kV:n sähkönsiirtolinjasta on merkitty kaavaan 124

Vaikutukset lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Päätökset linjan rakentamisesta ajoittuvat aikavä- Lapinlahden ja Joensuun välistä 400 kV:n säh- lille v. 2010 – 2020. könsiirtolinjaa lukuun ottamatta kaavaan merkityt sähkönsiirtolinjat ovat jo olemassa. 400 kV:n Toteutuminen linjan on osin suunniteltu hyödyntävän jo olemassa olevaa 110 kV:n johtoaluetta. Linjan tarkempi Sähkönsiirtolinjat toteutetaan lunastuslain nojalla. sijoittuminen selvitetään Fingrid Oyj:n toimesta Uuden sähkönsiirtolinjan tarveluvan myöntää siten, että linjan aluevaraus voidaan tarkentaa sähkömarkkinaviranomainen sähköyhtiön raken- Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Lisäksi hank- tamislupahakemuksesta. Linjan rakentamista keesta vastaava Fingrid oyj tulee rakentamis- koskeva lunastuslupa menee valtioneuvoston hankkeen ajankohtaistuessa tekemään siitä YVA- päätettäväksi.

4.24 Vesihuolto (pv)

Lähtökohdat ja tavoitteet vesihuollon piirissä oli v. 2002 n. 95 % ja v. 2003 n. 96 %. Sen sijaan Kuopioon vuoden 2005 alus- Kuopion seudun vesihuollon tarkastelu maakunta liittyneessä Vehmersalmen kunnassa ja myös takaavassa perustuu Kuopion seudun alueelli- Maaningan ja Karttulan kunnissa järjestetyn vesi- seen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Li- huollon piirissä oli väestöstä vain alle 2/3. Järjes- säksi kaavassa on hyödynnetty Kuopion ja Veh- tetyn vesihuollon piiriin kuuluvien talouksien mää- mersalmen kuntaliitoksen johdosta laadittua rä tulee edelleenkin kasvamaan erityisesti haja- yhteistä kehittämissuunnitelmaa. asutusalueella. Esim. Kuopion (sis. Vehmersalmi) osalta liittymien määrän ennustetaan nousevan Vuonna 2002 oli Kuopion seudun 117 000 asuk- nykyisestä 93 % :sta 98 %:iin vuoteen 2020 kaasta vesijohtoverkostoon liittyneitä 106 000 eli mennessä. n. 91 %. Kuopiolaisista talouksista järjestetyn

Kunta Asukasmäärä v Vedenjakeluun Viemäröintiin 2002 liittyneet liittyneet Karttula 3 450 2 250 (65 %) 1 450 (42%) Kuopio 87 350 82 760 (94%) 79 940 (92%) Maaninka 3 890 2 500 (64%) 1 400 (36%) Siilinjärvi 19 800 17 300 (87%) 14 700 (74%) Vehmersalmi 2 200 1 280 (58%) 850 (39%) Yhteensä 116 690 106 090 (91%) 98 340 (84%)

Viemäriverkostoon liittyneiden talouksien määrä Kuopion seudun alueellisessa vesihuollon kehit- vaihtelee Kuopion 92 %:sta Maaningan 36 %:iin. tämissuunnitelmassa on ennustettu vedenkulu- tuksen ja myös jätevesimäärien kasvavan suo- Kuopion seudun vedenhankinnan tilanne on koko raan samassa suhteessa väestömäärän kasvun maakunnan tilanteeseen nähden kohtuullisen kanssa. Sen mukaisesti kasvu olisi noin 10 % hyvä. Alueen kaikki taajamat sekä vesiosuus- nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. kuntien vedenottamot saavat jo raakavetensä pohjavedestä tai tekopohjavedestä. Sen sijaan osa kiinteistökohtaisista ottamoista on vielä pintaveden varassa.

Kunta Väestöennuste Vedenkulutus (m3/d) Jätevesimäärä (m3/d) 1980 2000 2020 2002 2020 ennuste 2002 2020 ennuste Karttula 3 123 3 476 3 400 300 225 406 396 Kuopio 74 565 86 651 96 300 17 780 19 750 19 770 28 200 Maaninka 4 443 3 889 3 300 550 470 252 224 Siilinjärvi 15 168 19 742 22 000 2 970 3 340 2 638 2 876 Vehmersalmi 2 484 2 145 1 800 190 160 128 114 Yhteensä 99 783 115 903 126 800 21 790 23 945 23 194 31 811

125

Kuviossa 4.24.1 on esitetty alueen nykyinen käyttöön uusi Jänneniemen tekopohjavesilaitos, vedenjakelujärjestelmä sekä suunnitellut kehittä- joka lisää merkittävästi alueen vedenhankinnan mistoimenpiteet. Sen mukaan v. 2007 otetaan kapasiteettia.

Kuvio 4.24.1 Kuopion seudun vesihuollon alueellinen kehittäminen

Vedenhankinnan ja -jakelun osalta kehitystarpeet kohdistuvat paikallisten vesiosuuskuntien veden- Pohjois-Savon pohjavesien ongelmia ovat suu- hankinnan varmistamiseen siten, että alueiden rehkot rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä lievä vedenhankinta tulisi perustumaan jatkossa vähin- happamuus. Laadulliset ongelmat ovat usein tään kahteen vesilähteeseen. kallio- ja moreenivesissä. Pohjavesien puhtaudel- le ovat uhkana pohjavesialueille sijoitetut toimin- Kuopion seudulla toimii kuusi jätevedenpuhdis- not, kuten teollisuuslaitokset, sahat, kyllästämöt, tamoa, joista merkittävimmät ovat Kuopion Leh- murskausasemat, maa-ainestenotto jne. Maa- toniemen ja Siilinjärven Jynkänniemen jäteve- ainestenotosta pohjavedelle aiheutuva keskeisin denpuhdistamot. Alueellista yhteistoimintaa jäte- ongelma on humuskerroksen poistamisesta joh- vesien puhdistuksessa harjoitetaan nykyisellään tuva maaperän luontaisen puhdistuskyvyn oleel- Maaningan ja Siilinjärven kesken. Maaningalla ei linen heikkeneminen. Humuskerroksen poisto ole omaa jätevedenpuhdistamoa ja jätevedet altistaa pohjaveden esim. happamien sateiden johdetaan puhdistettavaksi Siilinjärvelle. Liet- vaikutuksille. teenkäsittely on järjestetty useimmilla puhdista- moilla paikan päällä. Ainoastaan Kurkimäen Merkittävä osa olemassa olevista pohjavedenot- jätevesilietteet kuljetetaan käsiteltäviksi Lehto- tamoista sijoittuu pohjavesialueille, joilla on muis- niemeen. ta maankäyttömuodoista, esim. maa-ainestenotosta, johtuvia uhkatekijöitä. Tavoitteena on, Kehittämissuunnitelman mukaan Siilinjärven ja että maakuntakaavalla pystytään varaamaan Maaningan jätevedet puhdistetaan jatkossakin pohjavedenottoon soveltuvia reservialueita, joilla Jynkänniemen jätevedenpuhdistamolla. Kehittä- ei ole em. muiden maankäyttömuotojen aiheut- mistoimenpiteinä jatkossa mahdollisesti selvite- tamia ongelmia. Maakuntakaavan tavoitteena tään Kurkimäen ja Karttulan puhdistamoiden onkin luoda maakunnalliset ja seudulliset edelly- lakkauttamista ja jätevesien johtamista puhdistet- tykset sille, että terveellisen ja hyvänlaatuisen tavaksi Kuopion Lehtoniemeen. Kuopion seudun veden riittävä saanti voidaan valtakunnallisten yhteisvedenhankintaan käyttökelpoiset pohjavesi- alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvata. varat ovat alueen läpi luode-kaakkoissuunnassa kulkevissa harjujaksoissa. 126

Suunnitteluperiaatteet Aluevaraukset

Pohjavesialueet jaetaan yhdyskuntien vedenhan- Maakuntakaavaan on merkitty Kuopion seudun kinnan kannalta tärkeisiin (I), vedenhankintaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman soveltuviin (II) sekä muihin (III) pohjavesialueisiin. mukaiset I- ja II-luokkaan kuuluvat pohjavesi- I-luokkaan kuuluvat alueet, joiden pohjavettä alueet. Alueita on Kuopion seudulla yhteensä 19 käytetään tai tullaan käyttämään 20-30 vuoden kpl. Alueet on merkitty kaavaan ohjeellisella kat- kuluessa tai muutoin tarvitaan vedenhankintaan. koviivamerkinnällä ja siihen liittyvällä pv-kirjain- II-luokkaan kuuluvat alueet, jotka soveltuvat yh- tunnuksella. Vedenottamot ja jätevedenpuhdis- teisvedenhankintaan, mutta joille ei ole toistaisek- tamot on merkitty kaavaan omilla kohdemerkin- si osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asu- nöillään. Olemassa olevien ottamoiden, puhdis- tuksen tai muussa vedenhankinnassa. III-luokan tamoiden ja päävesijohto- ja pääviemärilinjojen alueiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisäksi kaavaan on merkitty uusina seudullisina lisätutkimuksia veden laadun ym. selvittämiseksi. rakentamiskohteina Jänneniemen uusi vedenottamo ja päävesijohtolinja Jänneniemestä Itkon- MRL 28 §:n mukaan maakuntakaavassa osoite- niemen vedenkäsittelylaitokselle. Kaavaan on taan merkitykseltään vähintään seudulliset vesi- merkitty suunniteltu uusi päävesijohtolinja Karttu- ja jätevesihuollon runkolinjat sekä näihin liittyvät lasta Pihkainmäkeen ja sieltä edelleen Kurkimä- vedenottamot, raakaveden puhdistuslaitokset ja keen ja Kuopioon. Kaavaan on merkitty myös jäteveden puhdistamot. Lisäksi kaavaan merki- suunniteltu uusi päävesijohtolinja ja pääviemäri- tään I- ja II-luokkaan kuuluvat pohjavesialueet. linja Kurkimäestä Airakselaan ja sieltä edelleen Suonenjoelle. Kaavaan on merkitty myös suunniteltu pääviemärilinja Pihkainmäestä Karttulan kuntakeskukseen.

Maakuntakaavamerkinnät Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue

Vedenottamo

Jätevedenpuhdistamo

Päävesijohtolinja

Uusi päävesijohtolinja

Pääviemärilinja

Uusi pääviemärilinja

Vaikutukset Taustamateriaali

Vesihuollon yksityiskohtaista suunnittelua säädel- Kuopion seudun alueellinen vesihuollon yleis- lään ensisijaisesti vesilailla ja vesihuoltolailla suunnitelma sekä jäte- ja pintaveden puhdistuslaitosten osalta Sisä-Savon vesihuollon kehittämissuunnitelma myös ympäristösuojelulailla. Vesihuoltoa koskeva maakuntakaavatasoinen suunnittelu Kuopion seudulla pohjautuu alueelliseen kehittämissuun- nitelmaan, jota toteutetaan alueen kuntien toimesta em. lakien nojalla. Maakuntakaava ei näin ollen tuo muutosta jo suunniteltuun tilanteeseen. MRL 32.2 §:n mukaisesti vesihuoltolain mukaisessa suunnittelussa on otettava maakuntakaava huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan toteutumista.

127

4.25 Puolustusvoimien alueet (EP)

Lähtökohdat ja tavoitteet Aluevaraukset

Puolustusvoimien alueiden tarkastelu maakunta- Kaavassa on varattu alueet puolustusvoimien kaavassa perustuu Puolustusvoimien näkemyk- tarpeisiin Siilinjärven Rissalan alueelta maankäyt- siin olemassa olevien alueiden tarpeesta kaavan tö- ja maisemasuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tavoitevuonna 2030. Tarkastelu kohdistuu erityi- kaavassa on esitetty Pienen Neulamäen varikko- sesti Pienen Neulamäen tulevaan käyttöön ja alue nykytilanteen mukaisesti puolustusvoimien Puolustusvoimien tarpeisiin Rissalan alueella. alueena. Puolustusvoimien varuskuntien ja varik- kojen uudelleenorganisoimisen yhteydessä on Maakuntakaavan tavoitteena on turvata valta- kuitenkin tullut esille mahdollisuus alueen vapau- kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaises- tumisesta tulevaisuudessa esim. asuntorakenta- ti maanpuolustuksen tarpeet ja riittävät edelly- miseen. Kun seuraavassa koko maakunnan tykset varikkotoiminnalle ja ampuma- ja harjoi- maakuntakaavoittamisen vaiheessa tarkastellaan tusalueille. alueen maankäyttöä tulevaisuudessa, voidaan tehdä mahdollisia muutoksia kaavamerkintään, mikäli alueen kohtalosta puolustusvoimien käy- tössä on uutta tietoa. Puolustusvoimien alueita on 3, yhteensä 741 ha, josta Neulamäen alueen (EP/A) osuus on 397 ha.

Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Puolustusvoimien alue

Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön.

Puolustusvoimien alue/Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan sellaiset puolustusvoimien pysyvässä käytössä olevat varuskunta-, harjoitus- ja vastaavat alueet, joille yleisön pääsy on rajoitettu. Alue varataan puolustusvoimien käyttöön.

Suunnittelumääräykset: Mikäli Pienen Neulamäen alue (EP/A 11.790) vapautuu puolustusvoimien käytöstä, se varataan taajamatoimintojen alueeksi.

EP/A 11.790, Pieni Neulamäki: Alueen käytön suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei hanke tai suunnitelma yksinään tarkasteltuna tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä seuraavien Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden perusteena olevia luonnonarvoja. Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet : SL 11.502, SL 11.506, SL 11.558, VL 11.433. Suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset Natura-alueiden pohjavesi- ja pintavalumaolosuhteisiin, maaston kulumiseen, pienilmastoon ja viheryhteyksien säilymiseen.

128

129

Toteuttaminen Vaikutukset

Pienen Neulamäen alue on nykyisellään puolus- Liitteessä 4 on tiivistelmä aluerakennemallin tusvoimien omistuksessa ja käytössä. Alueen vaikutuksista, jossa on myös pohdittu Pienen käyttötarkoituksen mahdollisesti muuttuessa se Neulamäen mahdollista käyttöä tulevaisuudessa tarkentuu viimeistään kuntakaavoituksen kautta. asuntoalueena.

Vastaavasti Uuhimäen ja Rissalan alueet ovat jo Uuhimäen ja Rissalan alueiden osalta kaava ei kaavamerkinnän mukaisessa käytössä. Alueet aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. omistaa Metsähallitus ja Senaattikiinteistöt. Taustamateriaali Rissalan tukikohta/ Maankäyttö- ja maisema- suunnitelma, Puolustushallinnon rakennuslaitos 2005

4.26 Ampumarata- ja moottoriurheilualueet (EA)

Lähtökohdat ja tavoitteet Aluevaraukset Merkinnällä osoitetaan ympäristöluvan saaneet seudullista merkitystä omaavat ampumarata- Kaava sisältää Kuopion seudun riistanhoitoyhdis- alueet, ajoharjoitteluradat ja moottoriurheilualu- tysten esittämät ympäristöluvan saaneet ampu- eet. Yhteistä näille toiminnoille on niistä aiheutu- marata ja ympäristöluvan saaneet moottoriurhei- va meluvaikutus, mikä joudutaan huomioimaan lu-alueet. Kuopion Heinälammin ampuma- ja alueiden sijaintia määriteltäessä. moottoriurheilualue on kaavassa esitetty Kuopion yleiskaavan mukaisena aluevarauksena (118 ha) Maakuntakaavan tavoitteena on turvata ampu- ja se sisältää alueet ampumaradalle, moottoriur- ma- ja moottoriurheilun toimintaedellytykset sa- heilukeskukselle sekä liikenneopetukseen liitty- moin kuin myös jo liikennelainsäädännöstä johtu- välle ajoharjoitteluradalle. Muut ampumarata ja vat ajoneuvokoulutukseen liittyvät harjoitusmah- moottoriurheilu-alueet (4 kpl) on kaavassa merkit- dollisuudet seudulla. ty niiden pienuuden vuoksi kohdemerkinnällä.

Maakuntakaavamerkintä ja – määräys EA Ampumarata- ja / tai moottoriurheilualue

Suunnittelumääräys: Toiminnasta aiheutuvan meluhaitan vuoksi ei melualueelle tule sijoittaa uusia asuinrakennuksia tai muuta melulle herkkää toimintaa.

Vaikutukset Taustamateriaali

Kaavassa esitetyt aluevaraukset turvaavat met- Riistanhoitoyhdistysten ja Pohjois-Savon riistan- sästysharrastuksen samoin kuin ajo-opetuksen hoitopiirin toimittama kartta- ym. aineisto edellyttämät harjoittelumahdollisuudet Kuopion ampumarata-alueista seudulla. Alueet ovat jo osittain ko. käytössä. Kuopion yleiskaava

Toteutus

Toteutuksesta vastaavat riistanhoitoyhdistykset sekä Heinälammin alueen osalta Kuopio kaupunki yhdessä mm. alan harrastajien kanssa.

130

5 Tavoitteiden toteutuminen kaavaratkaisussa ja sen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttöta- voitteisiin

Kuopion seudun maakuntakaavan lähtökohdat ja koko maakunnalle ja lausuntojen saaminen vas- tavoitteet -raportti hyväksyttiin maakuntahallituk- taavista esityksistä maakuntakaavaluonnoksessa sessa 14.12.2002. Sen jälkeen laaditut maan- kytkeytyivät yhteen vuoden 2005 syksyllä, jolloin käyttöluokkakohtaiset selvitykset ja seudullista sekä maakuntasuunnitelman että kaavaehdotuk- kokonaisuutta hahmottavat liikennejärjestelmä- ja sen sisältö nivotaan yhteen. Maakuntavaltuusto rakennesuunnitelmat ja -mallit ovat pohjustaneet hyväksyi tammikuussa 2006 maakuntasuunni- nyt valmistuneen kaavaluonnoksen laatimista. telman, joka on ohjeena kaavaehdotuksen ennusteiden, suunnitteiden ja kehittämisehdotusten Kaavaluonnoksen suunnitteet ja maankäyttörat- viimeistelylle. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville kaisut noudattavat pääpiirteissään asetettuja vuoden 2006 keväällä. tavoitteita. Kuopion seudun maakuntakaavan tavoitteiden Kaavaluonnoksen valmistumisen myötä alkoi tarkistamista tullaan tarkastelemaan edellä mai- seuraavan maakuntasuunnitelman laatiminen, nittua vastaavalla tavalla ja päätös tavoitteiden jonka ohjevuotena on vuosi 2030. Uusien väestö- tarkistamisesta voidaan valmistella rinnan maa- , työpaikka- ja kehittämistavoitteiden laatiminen kuntasuunnitelman valmistumisen kanssa.

Maakuntakaava vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja tavoiteraportin keskeisim- piin velvoitteisiin seuraavasti:

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET

VAT Kuopion seudun maakuntakaava Toimiva aluerakenne • aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyö- • vahvistaa ja turvaa Kuopion seudun asemaa dyntämällä olemassa olevia rakenteita ja aluei- valtakunnallisesti den omia vahvuuksia • parantaa seudun ylimaakunnallista vaikuttavuut- • ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden ta (VT17) toimintaedellytysten tukeminen • kyläverkkoa kehitetään realististen mahdolli- • kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun suuksien mukaan elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimin- • kaavassa huomioitu maanpuolustuksen tarpeet tapohjan monipuolistaminen aluevarauksin • maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminen

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • eheyttää pääosin yhdyskuntarakennetta • olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyö- • uudet kasvusuunnat pääosin nykyrakennetta dyntäminen ja eheyttäminen tukevia • palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, • muutamia uusia erillään olevia uusia alueita että se ovat hyvin eri väestöryhmien saavutetta- • kaupan suuryksikköjen (pt) alueet sijoittuvat vissa yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kannal- • vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen ta kohtuullisen hyvin (pl. Pitkälahti-Hiltulan- tukemaan yhdyskuntarakennetta lahti) • joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edelly- • yhdyskuntarakenne mahdollistaa toimivan tysten parantaminen joukkoliikenteen • riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoimin- • riittävästi alueita elinkeinoelämälle noille • mahdollistaa monipuolisen asuntorakentami- • kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina sen kokonaisuuksina ja keskusta-alueiden kehittä- • uudet alueet eivät sijoitu häiriöalueille (sijoitus minen tarkemassa kaavoituksessa) • monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa- • maisema muuttuu joillakin alueilla selvästi 131

ajan alueina • segregaatiouhka on olemassa (maakuntakaa- • viheralueiden yhtenäisyys valla vaikea vaikuttaa) • rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus, omaleimaisuus ja ihmisläheisyys • ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennalta ehkäiseminen

Kulttuuri ja luonnonperintö • luonnonvarojen saatavuuden turvaaminen tule- • maisema-alueet on huomioitu kaavassa ville sukupolville • joillakin alueilla muutoksia maisemiin • kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennuspe- • kulttuurikohteet ja -maisemat on huomioitu rinnön säilyminen kaavassa • arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden moni- • hiljaiset alueet on merkitty kaavaan muotoisuuden säilyminen • kallioaineksen ja turpeen saatavuus tulevai- • ekologisten yhteyksien säilyminen suojelualuei- suudessa on turvattu luonnonolot huomioon den välillä ottaen • pelkästään EO-aluevaraus merkinnät eivät turvaa laatusoran riittävyyttä 20 – 30 vuoden tarpeisiin • kaava säilyttää kansallisesti arvokkaat maisema-alueet ja ekologiset yhteydet suojelualueiden välillä • luonnonsuojelualueita täydennetty (5 kpl) lehtojen ja järviluontokohteiden osalta. Seutukaa- voihin verrattuna luonnonsuojelualueita kak- sinkertaisesti

Virkistyskäyttö ja luonnonvarat • luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuuri- • matkailun aluevaraukset ja mm. Tahkon vaiku- matkailun edistäminen tus on huomioitu kaavassa • matkailukeskusten ja -alueiden verkostuminen ja • virkistysalueiden määrä on kaksinkertaistettu vapaa-ajan vyöhykkeiden kehittäminen toimivina seutukaavaan nähden palvelukokonaisuuksina • kaavaan on merkitty toteutuneet ja suunnitteil- • loma-asutuksen mitoittaminen siten, että turva- la olevat ulkoilureitit taan luonnoltaan arvokkaiden ranta-alueiden • ympäristöltään soveltuvat tuotantokelpoiset säilyminen ja loma-asumisen viihtyisyys suot osoitettu maakuntakaavassa • ranta-alueiden suojelu-, virkistys-, maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sekä vesiliikenne- alueet ja väylät ohjaavat kuntakaavoitusta ja loma-asutusta

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto • liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikenne- • Kaava sisältää VT17 uuden linjauksen ja VT5 muodot käsittävinä kokonaisuuksina parantamisen • liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvalli- • Kaavaan on merkitty aluevaraukset tavaralii- suuden parantaminen kenteen terminaalialueille, joiden toteuttamisel- • ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenne- la voidaan vähentää rekkaliikennettä ydinkes- yhteyksien ja -verkostojen kehittäminen kustassa ja näin parantaa liikenneturvallisuut- • valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, ta, vähentää liikenteen meluhaittoja jne. satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaik- • olemassa olevia alempiasteisia tieyhteyksiä kojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen parannetaan • energiahuollon tuotantolaitosten ja energiaver- • kaavassa pyritään liikennetarpeen vähentämi- kostojen valtakunnallisten tarpeiden turvaami- seen nen • uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen

132

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset alueko- • Kallaveden saaristoalue on osoitettu konaisuudet/Vuoksen vesistöalue suojelualueena, jossa virkistyskäytön • Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, kehittäminen on erityisesti huomioitava vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä • järviluonnon ja -maiseman erityispiirteet rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että on turvattu osoittamalla Keski-Kalla- järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön eri- veden saaristoalue, huomattava osa tyispiirteet säilyvät Pohjois-Kallaveden ja Juurusveden saarista sekä Vehmersalmen Suvasveden saarista luonnonsuojelu- ja MY-alueiksi • edistää luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailun kehittymistä

MAAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET

Maakuntatavoitteet Kuopion seudun maakuntakaava

Aluerakenteen toimivuutta edistetään • tuetaan valtateiden 5, 9 ja 17, radan ja vesitei- • kaava vastaa tavoitetta den kehittämistä • maakuntakaavassa edistetään ranta- ja järvi- • kaava vastaa tavoitetta luonnon sekä Kuopion lehtokeskuksen erityispiirteiden kestävää moninaiskäyttöä ja suojelua

Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja elinympäris- tön laatua kehitetään • kaupunkiseudulla on toimiva joukkoliikenne ja • kaava vastaa tavoitetta yhdyskuntarakennetta kehitetään joukkoliiken- • kaava vastaa tavoitetta teen tarpeet huomioiden • eheytetään olemassa olevia taajamia • eheyttää • täydennetään seuraavia kyliä: Kinnulanlahtea, Käärmelahtea, Pihkainmäkeä, Syvänniemeä ja • on huomioitu Airakselaa. Kuopion kylien osalta otetaan lähtö- kohdaksi yleiskaavan edullisuusvyöhykkeet. • vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan palvelu- • pääosin sijoittuu näin verkoston, yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kannalta keskeisille paikoille • tutkitaan VT17 Vaajasalon linjauksen vaikutus • on tutkittu yhdyskuntarakenteeseen • osoitetaan työpaikka-alueina Sorsasalon- • näin on tehty lentokentän välinen vyöhyke, tiedelaak- so/Savilahti, Etelä-Kuopion yrityspuistoalue ja Siilinjärven Harjamäen alue • elinkeino-, asuntoja vapaa-ajan alueiden tulee • tätä on tavoiteltu muodostaa mahdollisimman toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kokonaisuus, ottaen huomioon myös väestön ikääntyminen • maakuntakaavassa vartaan asumiseen/taajama- • tähän on pyritty toimintoihin alueita siten, että ne mahdollistavat alueiden toteutumisen myös pientalopainotteisena

133

Kulttuuri- ja luonnonperintö seudun vahvuudek- • kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti ja si, edistetään virkistyskäyttöä ja käytetään luon- maakunnallisesti merkittävät luonnon- ja nonvaroja kestävästi maisemakohteet sekä Natura 2000-ohjelman • maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti alueet suojelualueiksi ja maakunnallisesti merkittävät kohteet sekä • luonnon monimuotoisuuden kannalta keskei- • luonnon- että kulttuuriympäristön osalta sekä set alueet säilyvät Natura 2000-ohjelman alueet • tukee pitkälti Kuopion seudun lehtokeskuk- • virkistysalueiden yhtenäisyys ja yhteydet toisiin- sen ominaispiirteiden säilymistä, koska kaa- sa turvataan vassa on osoitettu useita erityyppisiä lehto- • erityistavoitteiden osalta osoitetaan Puijon ja kohteita suojelualueeksi Maaninkajärven valtakunnallisesti merkittävät • järviluonnon- ja maiseman erityispiirteet on maisema-alueet turvattu osoittamalla Keski-Kallaveden saa- • otetaan huomioon Kuopion lehtokeskuksen ristoalue, huomattava osa Pohjois- erityispiirteet suojelu-, virkistys- ja maa- ja met- Kallaveden ja Juurusveden saarista sekä sätalousvaltaisia Vehmersalmen Suvasveden saaristo luon- • alueita osoitettaessa sovitetaan yhteen järvi- nonsuojelu- ja MY -alueeksi. luonnon suojelu ja virkistyskäyttö erityisesti • turpeen ja kallioaineksen käyttö on kestäväl- yleiskaavoittamattomilla alueilla ja Vuoksen lä pohjalla • pelkästään EO-aluevarausmerkinnät eivät turvaa laatusoran riittävyyttä 20-30 vuoden tarpeisiin

Yhteysverkostojen toimivuus ja energiahuolto turvataan • huomioidaan alueidenkäytössä Savon radan • kaavassa on turvattu parantaminen nopealle liikenteelle ja kaksoisrai- teen rakentaminen • olemassa olevan tieverkoston luokituksen tarkis- • kt77 on luokiteltu kaavassa valtatieksi tus kt77:n osalta valtatieksi • Ten-verkostoon kuuluvan VT17 parantaminen • kaava sisältää VT17 :n uuden linjauksen Vaajasalon kautta Vaajasalon kautta • VT5 parantaminen Päiväranta-Vuorela välillä • kaava sisältää ko. tieosuuden varauksen moottoritieksi moottoritietasoisena • vesiliikenteen kehittämisen kannalta ratkaisevaa • vesiliikenteen kehittämistarpeet todettu kaa- on Saimaan vesistön meriliikenneyhteyden säi- vaselosteessa lyminen ja kehittäminen ympärivuotiseksi • Päijänne-Saimaa kanava avaa yhteyden Kymi- • kaavassa kiinnitetty erityistä huomiota jouk- joen vesistöstä Vuoksen vesistön puolelle ja tu- koliikenteen kehittämiseen (mm. joukkolii- kee Jyväskylä-Kuopio kehittämisvyöhykettä kenteen kehittämisvyöhyke) • väestön ikääntyminen otetaan huomioon liiken- • biopolttoaineiden hyödyntämismahdollisuu- nettä koskevissa ratkaisuissa ( joukkoliikenne, det todettu kaavaselosteessa esteettömyys) • liikenneväylien suunnittelussa otetaan huomioon ulkoilureitistöjen vaatimat sekä myös riistan liikkumisen edellyttämät ali- ja ylikulkutiet sekä riista-aidat • Pohjois-Savon mittavat puuvarannot mahdollistavat erityisesti metsähakkeen hyödyntämisen tulevaisuuden energialähteenä. Puun käyttöä energiantuotannossa (hake, pelletti, briketti) lisä- tään mm. käynnistämällä maakunnan puupellet- ti- ja puubrikettituotanto. Erityisesti maaseudulla olevien rakennusten lämmityksessä tavoitteena on automatisoitu hakelämmitys. • omaa sähköntuotantoa lisätään taloudellisesti kannattavasti 134

6 Maakuntakaavan toteutuminen

Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaa- siitä johtuva tiestön, vesiväylien ja satamien ke- voitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakun- hittäminen riippuu väestö- ja työpaik- nallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoin- kakehityksestä. Vastaavasti rakentamisen määrä nissa. Maakuntakaavassa tavoitteet voidaan ja määrittelee kiviainestarpeen ja sen edellyttämien tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin soran- ja hiekanottoalueiden laajuuden. paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskoh- Maakunnallisesti tavoitteiden määrittely on luon- taisemmalla kaavoituksella tevaa myös sen vuoksi, että maakuntakaavoituksen ohella maakuntien liitoilla on vastuu aluekehi- Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä kaava- tystehtävistä. Maakuntakaavoitusta ja aluekehit- na, jossa keskitytään maakunnan mittakaavan tämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä kysymyksiin. Tämän vuoksi kaavoituksen taus- toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukainen talla oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakun- joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, nan tavoiteltu kehitys. Siinä voidaan esittää maa- kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on tulkitta- kunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskeva yleispiirteisenä. Maakuntakaavan esittämista- via linjauksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttöta- vasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esi- voitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on tettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täs- tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluera- mentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnit- kenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muuta telun tai lupamenettelyn yhteydessä. maakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muu- näkökulmat. tettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttö- käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 §). tavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleis- kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukai- kaavan eikä asemakaavan alueella voimassa sesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maa- muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavo- kuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä jen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirtei- (MRL 32.3 §) senä kaavana edellyttää. Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin käsiteltäväksi maakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen tavoitteet. On myös tilanteita, joissa alueidenkäyt- maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä töä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakunta- tavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoi- kaavassa esitetyt maakunnallisista lähtökohdista tuksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioon määritellyt alueiden käytön periaatteet ja alueva- suoraan kuntien kaavoituksessa. raukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelus- sa. Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maa- edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaat- kuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin teiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kun- lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen takaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakun- kautta. Toteutumisen tarkastelu perustuu ympä- takaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ristöministeriön maakuntakaavan oikeusvaikutuk- ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaes- sia koskevaan oppaaseen. sa tai muutettaessa.

Maakuntakaavan aluevarausten tulisi toteutua Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtai- vuoteen 2025-2030 mennessä. Osa vahvistetta- semman oikeusvaikutteisen kaavan alueella vaksi esitetyistä aluevarauksista on yhteydessä muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista kos- väestö- ja työpaikkakehitykseen ja siitä laadit- kevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien taviin ennusteisiin. Esimerkiksi liikennetarve ja kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentu- essa maakuntakaavan välittömän ohjausvaiku- 135 tuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsotta- Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että va, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukai- kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista suusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi voidaan tarkastella kolmitasoisesti: maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajan- mukaisuutta arvioitaessa. Maakuntakaavan täsmentyminen. Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että Yleiskaava voidaan laatia oikeusvaikutteisena tai yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täs- MRL 45 §:n mukaisena oikeusvaikutuksettomana mennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yleiskaavana. Maakuntakaavan tulee olla ohjee- yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maan- na kuitenkin molempien yleiskaavojen laatimisel- käyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituk- le. Asian luonteesta johtuu, että ohjeena olemi- sessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään selle on jossakin määrin tiukemmat kriteerit laa- kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen jousta- dittaessa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, koska minen. se puolestaan ohjaa asemakaavaa. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan. Lähtökohtana yhteistä yleiskaavaa laadittaessa Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten on, että maakuntakaava ohjaa myös yhteistä laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisem- yleiskaavaa. Perustellusta syystä maakuntakaa- massa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta van ohjausvaikutus yhteiseen yleiskaavaan voi voidaan myös luopua edellyttäen, että maakunta- kuitenkin olla joustavampaa. Perusteltu syy voi kaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakun- liittyä esimerkiksi sellaiseen olosuhteiden nope- takaavassa osoitetusta maankäytöstä on maa- aan muuttumiseen, ettei maakuntakaavan muut- kuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavas- tamista voida pitää aikataulusyistä mahdollisena sa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaa- tai tarkoituksenmukaisena. vasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuiten- Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikut- kaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä teinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maa- §:n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että kuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaa- poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskei- voitusta. sestä periaatteesta.

Mikäli maakuntakaavaa laadittaessa on jo tiedos- Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta sa, että osalle aluetta ei laadita yleiskaavaa, voi maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tällä olla vaikutuksensa maakuntakaavan sisäl- tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan töön ja sitä kautta myös sen ohjausvaikutuksiin. näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri Tällaisissakin tilanteissa maakuntakaavaa on väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energia- kuitenkin tulkittava yleispiirteisenä kaavana, eikä verkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on maakuntakaava korvaa siinä mielessä yleiskaa- tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakun- vaa. takaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttami- oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa nen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttö- laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan tarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä lisäksi MRL 54.4 §:n mukaan soveltuvin osin tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiir- säädetään. teisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Maakuntakaavan joustaminen Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalo- usvaltaisen alueen osan täsmentyminen kunta- Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän kaavassa talouskeskuksen alueeksi, jolloin ky- tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, seessä on vain normaali maakuntakaavan täs- mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää jous- mentyminen. tavuutta. Maakuntakaava on yleispiirteisempi kaava kuin entinen seutukaava, mistä johtuen Maakuntakaavasta poikkeamisista on syytä neu- kuntakaavat voivat yleensä joustaa enemmän votella maakunnan liiton kanssa. maakuntakaavasta kuin mikä oli mahdollista seutukaavan osalta.

136

Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkai- Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen su. osa. Näin ollen maakuntakaavassa osoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa suunniteltaessa ja kohdennettaessa siten, että kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä pyritään edistämään kaavan toteuttamista. ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta on kyse, sitä Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteek- maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole si. enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haet- tava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomais- Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidas- vaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että sa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei maakuntakaava pysyy ajan tasalla. ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta eikä Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL kyseessä ole myöskään jäljempänä mainittu 32.3 §:n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yhteisen yleiskaavan yhteydessä mainittu. yleiskaavan eikä asemakaavan alueella.

Maakuntakaavan toteutuminen viranomais- Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön päätöksin mukaiseen päätöksentekoon

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden Maankäyttö- ja rakennuslain järjestelmä on ra- käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään kennettu siten, että maankäytön suunnittelu on niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäes- huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteut- sä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käy- tamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vai- tön järjestämistä siten kuin erityislaissa sääde- keuteta kaavan toteuttamista. (MRL 32.2 §) tään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat tielait, maa-aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä edellyttää, että viranomaiset ottavat maakunta- otettava erikseen huomioon MRL 197 §:n mukai- kaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien sesti. Ratalinjat ja energiaverkot toteutetaan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispää- yleensä lunastuslakien perusteella. töksiä tehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsotta- Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamises- va, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutta erityislainsäädännön mukaisessa viranomais- tamista. Vaikeuttamisen estäminen on säädetty ten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön jossain määrin voimakkaammin kuin edistämis- alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että velvoite. erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaik- tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön kia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maan- on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä käyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuiten- suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama kos- kin on huomattava, että sen jälkeen kun maa- kee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja kuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomais- viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös ten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 §:n kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkai- rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvai- sut maakuntakaavaan. kutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämä edellyt- Toteutumisen seuranta tää uudenlaista ajattelutapaa eri viranomaisten toimintakulttuurissa. Velvollisuus maakuntakaa- Maakuntakaavan toteutumista seurataan annet- van toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä ta- taessa lausuntoja ja käytäessä viranomaisneu- hoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan votteluja kuntakaavojen ja muiden maakuntakaa- tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien vaa toteuttavien suunnitelmien laadinnan yhtey- uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen dessä. on vastoin edistämisvelvoitetta. 137

7 Maakuntakaavan toteutumisen vaikutukset

7.1 Vaikutusten arviointia ohjaavat lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 §:n mukaa lain Maankäyttö- ja rakennuksen 1 §:n mukaan kaa- tavoitteena on järjestää alueidenkäyttö ja raken- van vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon taminen niin, että siinä luodaan edellytykset hy- kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt välle elinympäristölle sekä edistetään ekologises- selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen ti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti vaikuttavat seikat. kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden val- Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta misteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikuttei- voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen suus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asiois- 1 ) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; sa. 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaa- 3 ) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoi- van tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvi- suuteen ja luonnonvaroihin; tyksiin. Kaavaa laadittaessa on myös tarpeelli- 4 ) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskun- sessa määrin selvitettävä suunnitelman toteutta- ta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; misen vaikutukset, mukaan lukien ympäristö-, 5 ) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperin- yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset töön ja rakennettuun ympäristöön. ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 10 §:n mu- olevan olennaisia vaikutuksia. kaan kaavaselostuksessa on esitettävä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.

7.2 Arviointimenettely

Kuopion seudun maakuntakaavatyön vaikutusten Arvioinnissa tarkastellaan maakuntakaavaa niiltä arviointia varten perustettiin liiton sidosryhmistä osin, kuin se täydentää oikeusvaikutteisia seutu- koostuva työryhmä vuoden 2002 loppupuolella. kaavoja ja yleiskaavoja tai poikkeaa niistä. Sama Työryhmä ohjaa vaikutusten arviointia ja toimii koskee niitä vireillä olevia yleiskaavoja ja suunni- siten maakuntakaavatyöryhmän tukena kaavan telmia jotka tulevat oikeusvaikutteiseksi tai lain- laadinnan ajan. Työryhmä on kokoontunut maa- voimaisiksi ennen maakuntakaavan vahvistumis- kuntakaavaluonnoksen valmistumiseen mennes- ta. Rakennevaihtoehtojen arvioinnin kanssa rin- sä kahdeksan kertaa. Maakuntakaavan rakenne- nan ja vuorovaikutteisesti on edennyt Kuopion vaihtoehtojen, valitun yhdistelmärakennemallin ja seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmis- maakuntakaavaluonnoksen kokonaisvaikutusten telu. Valittu rakennemalliyhdistelmä ja siihen arviointi on teetetty konsultilla. sopeutettu liikennejärjestelmä vastaa pääosin maakuntakaavan uusia rakennettavia alueita Vaikutusten arviointi jakaantuu kahteen päävai- liikenneyhteyksineen. Maakuntakaava-alueella heeseen: maakuntakaavan rakennevaihtoehtoeh- suoritetut rakentamishankkeita koskevat YVA-lain tojen arviointiin ja itse kaavan arviointiin. Raken- mukaiset vaikutusten arvioinnit on otettu huomi- nevaihtoehtojen arviointi painottuu aluerakenteel- oon aluevarauksia suunniteltaessa. lisiin vaikutuksiin ja näiden suhteeseen valtakunnallisiin ja maakunnallisiin alueidenkäyttötavoit- teisiin. Arviointi jatkuu valittuun rakennevaihtoeh- toon perustuvan kaavan toteutumisen vaikutusten arviointina. Kaavan arviointi jatkuu koko kaa- voitustyön ajan täsmentyen edettäessä kaavaluonnoksesta kaavaehdotukseen.

138

Kuvio 7.2.1 Kuopion seudun maakuntakaavan vaikutusten arvioinnin periaatteet

MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PERIAATTEET

RAKENNEMALLIEN VALINTA

RAKENNEMALLI- YHDISTELMÄN ARVIOINTI

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ SUUNNITELMAN ARVIOINTI YVA-HANKKEIDEN ALUEVARAUS- ARVIOINTI TYYPPIEN ALUEVARAUS- ARVIOINTI TYYPPIEN ARVIOINTI RAKENNETUT ALUEET

seutukaavat

SUOJELUALUEET yleiskaavat ja muut suunnitelmat maakuntakaava ALUEVARAUS- TYYPPIEN ARVIOINTI LUONNONVARA-ALUEET

ALUEVARAUSTYYPPIEN ARVIOINTI

139

Vaikutusten arvioinnin vaiheet: A Rakennemallivaihe Koskee rakennettavia alueita yleisellä tasolla 1) Rakennemallien määrittely ja arviointi 2 ) Yhdistelmärakennemallin määrittely edellisen vaiheen perusteella ja sen arviointi

B Varsinainen maakuntakaavavaihe Koskee rakennettavia alueita, luonnonvara-alueita ja suojelualueita aluevaraustasolla 3) Aluevaraustyyppien suunnittelu ja niiden vaikutusten arviointi 4) Rakennettavien alueiden varauksiin vaikuttavat LJS:n ja YVA-hankkeiden arviointi 5) Synteesinä: - yhdistelmärakennemallin, - liikennejärjestelmäsuunnitelman, - YVA-hankkeiden ja - kaavan aluevaraustyyppien vaikutusten arvioinneista laadittu maakuntakaavan kokonaisvaikutukset

Kuvio 7.2.2 Kuopion seudun maakuntakaavan vaikutusten tarkastelutapa:

Valmisteilla oleva maakuntakaava

Vuoden 2010 tilanne

Nykyinen maankäyttö

Voimassa olevat seutukaavat

Aluevaraustyypistä ja alueesta riippuen maakun- yleiskaavat ja muut suunnitelmat, jotka tulevat takaavaa verrataan seutukaavoihin ja nykyiseen lainvoimaisiksi ennen maakuntakaavan voimaan maankäyttöön ja/tai vuoden 2010 tilanteeseen, tuloa, oletetaan pääosin toteutuneiksi. jossa oikeusvaikutteiset ja ne vireillä olevat

Taulukko 7.2.1 Kuopion seudun maakuntakaava-alueen YVA-hankkeet (lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus)

Hanke Kunta Ohjelmalausunto Selostuslausunto Valtatie 5 parantaminen välillä Päiväranta-Vuorela Kuopio 31.5.1995 31.5.2002 Kuopion Energian Kumpusaaren voimalaitos Kuopio 15.9.1995 30.9.1996 Savon Voima Oy:n erityiskaatopaikka 1) Siilinjärvi 23.5.1997 25.9.1998 Valtatie 17 välillä Kuopio – Vartiala Kuopio 22.8.1997 16.12.1999 Jänneniemen tekopohjavesilaitos Kuopio 30.8.2000 13.6.2002 Valtatie 5 parantaminen välillä Siilinjärvi-Pöljä Siilinjärvi 3.2.2003 vireille 01/2005 Saaristokadun rakentaminen Kuopio 23.6.2003 15.3.2004 Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksen laajentaminen Siilinjärvi 4.7.2003 6.10.2004 Kuusakoski Oy:n Airakselan kierrätyslaitos Karttula 24.10.2003 30.4.2004 Jätteen energiakäyttöhanke Kuopio 19.5.2004 vireille 29.10.2004 Tahkon korotushanke 2) Nilsiä 6.9.2004 vireille 05/2005 Heinälamminrinteen jätekeskuksen kehittäminen Kuopio 27.9.2004 vireille 01/2005 1) hanke ei ole enää vireillä, 2) hanketta ei tarkastella Kuopion seudun maakuntakaavassa

140

7.3 Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset

7.3.1 Lähtökohdat

Maakuntakaavan kokonaisvaikutukset on arvioitu yhdistelmärakennemallin vaikutusten arvioinnin ja maakuntakaavaluonnoksen aluevaraustyyppien vaikutusten arvioinnin pohjalta.

7.3.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Aluerakenne Yhdyskuntarakenne

Maakuntatasolla Kuopion seudun asema vahvis- Valtaosa uudesta asuntovaltaisten taajamatoi- tuu muihin alueisiin nähden. Tämä merkitsee mintojen alueista sijoittuu Kuopion ja Siilinjärven perifeeristen haja-asutusalueiden ja pienten taa- päätaajamiin tai niiden lähituntumaan. Tämän jamien aseman heikkenemistä. Myös Iisalmen ja vaikutuksesta seudun nauhamainen yhdyskunta- Varkauden suhteen Kuopion seudun maakunnal- rakenne vahvistuu, kun Kuopion kasvua suuntau- linen asema vahvistuu. Vaikutusta lieventää tuu Saaristokaupungin jälkeen etelään Hiltulan- kuitenkin selkeä roolijako suurimpien keskusten lahti-Vanuvuori alueelle. Myös Siilinjärvellä uusia välillä. Varkauden seutukuntaa leimaa vahvan asuntoalueita sijoittuu vanhan 5-tien tuntumaan teollinen perinne ja uusien menestyvien osaa- nauhamaiseksi rakenteeksi. Toiminnallisesti misalueiden löytyminen mm. metsäteollisuuden Kuopion uudet eteläiset kasvusuunnat kytkeyty- huippuosaamisessa. Ylä-Savon strategiset kehit- vät melko väljästi nykyrakenteeseen, sillä etäi- tämisen painopistealueet ovat maito ja elintarvi- syys keskustaan on kohtuullisen pitkä Kuopion ketalous, metsä, metalliteollisuus ja matkailu. mittakaavassa. Maakuntakaava korostaa valtatien 5 suuntaista kasvuakselia eli nykyinen rakenne yhteyksineen Maakuntakaavassa Vaajasalo ja em. Kuopion vahvistuu Varkauden ja Ylä-Savon suuntiin. Myös eteläiset laajenemisalueet ovat osoitettu uusiksi maakunnan itäinen osa kytkeytyy vahvemmin asuntovaltaisen taajamatoiminnan alueeksi. Lai- Kuopion seutuun uuden tieyhteyden myötä. Koko vonsaari ei ole kaavassa taajamatoimintojen maan aluerakenteessa Kuopion seudun asema alueena vaan taajaman laajenemissuuntana, sillä säilyy tai vahvistuu hieman asukas- ja työpaik- sen rakentaminen edellyttää suojelualueen osalta kamäärän kasvun sekä vaikutusalueen laajene- Natura-arviointia. Myös Neulanieman kärki on misen myötä. osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Neulanie- men kärki jäänee toiminnallisesti erilleen Neula- Asutuksen ja työpaikkojen keskittymistrendi on mäen nykyisestä asuntoalueesta ja joutunee valtakunnallinen, eikä näköpiirissä ole merkittäviä turvautumaan muiden alueiden palveluihin sekä muutoksia kehityksen suuntaan. Ei myöskään yksittäisiin lähipalveluihin. Mikäli Laivoa ja Vaa- voida olettaa, että Kuopion seudun kasvun hidas- jasaloa ei rakenneta, kasvaa rakentamispaine tuminen tai loppuminen parantaisi maakunnan muilla alueilla (Kuopion eteläpuoleisella alueella, muiden osien asemaa tai estäisi niiden taantumi- Siilinjärvellä ja Karttulassa). Kuopion eteläosiin sen. Mikäli näin tapahtuisi, menettäisi maakunta on osoitettu runsaasti uutta asuntovaltaista taa- ainoan kasvualueensa, jolla on nykynäkemyksen jamatoimintojen aluetta. mukaan potentiaalista kilpailukykyä ja kasvuedel- lytyksiä. Kuopion seudun kasvun hidastuminen Kokonaisarviona voi todeta, että pääosa tarvitta- voimistaisi myös muiden maakuntakeskusten vasta uudesta yhdyskuntarakenteesta sijoittuu vaikutusta Pohjois-Savossa ja heikentäisi Kuopi- kohtuullisen lähelle nykyrakennetta. Osa raken- on valtakunnallista asemaa. tamisesta suuntautuu olemassa oleviin taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen. Uusina aluei- Nykyinen aluepolitiikka painottaa ns. kasvukes- na maakuntakaavassa on lähinnä Vaajasalo ja kusmallia. Tässä teoriassa oletetaan kasvuim- em. Kuopion eteläinen laajenemisalue, joiden pulssien ja toimeentulon säteilevän menestyvästä toteuttaminen laajentaa nykyistä yhdyskuntara- kasvukeskuksesta lähiseudulle, jolloin keskittymi- kennetta selvästi etelään ja itään. Riittävä ja sen negatiivisia vaikutuksia syrjäalueille pysty- varsinkin kysyntää vastaava tonttitarjonta rajoit- tään ainakin osittain vaimentamaan. Tämän teo- tanee haja-asutusalueille suuntautuvaa rakenta- rian toteutuminen käytännössä ei ratkea maakun- mista. takaavan ratkaisuilla, sillä pääpaino on talouden kehityksessä ja elinkeinopolitiikan onnistumises- sa. 141

Keskusverkko Kaupan suuryksiköitä varten on maakuntakaavassa osoitettu varauksia nykyisten keskittymien Kokonaisuudessaan asukasmäärän kasvu ja lisäksi Päivärantaan ja Pitkälahti-Hiltulanlahden uusien asuinalueiden syntyminen edellyttää uusi- liittymän alueelle. Haapaniemi katsotaan kaavas- en alakeskusten muodostamista. Huomattava sa kuuluvaksi Kuopion ydinkeskustaan. Siilinjär- osa nykyisestä keskusverkosta kuitenkin säilyy vellä kuntakeskuksen tuntumassa on lisäksi kaksi peruspiirteiltään nykyisellään. Keskusten palvelu- tilaa vievän kaupan aluevarausta. Pitkälahti- varustus kuitenkin muuttuu jatkuvasti ja myös Hiltulanlahti -alueen suuryksikkövaraus ei tukeu- supistuu varsinkin pienissä lähikeskuksissa enti- du nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Alueva- sestään. Keskusluokitukseen vaikuttavien tekijöi- raus on perusteltavissa, mikäli yhdyskuntaraken- den osalta mm. väestöpohjavaatimukset muuttu- ne laajenee voimakkaasti Kuopion eteläiseen nevat nykyisestä. osaan Vanuvuori-Hiltulanlahti -alueelle esimerkiksi tilanteessa, jossa Vaajasaloa ja Laivoa ei Maakuntakaavakartassa on osoitettu vain kes- toteuteta. Yhdyskuntarakenteellisesta näkökul- keiset alakeskukset. Kaavaselostuksessa on masta aluevaraus on tarkoituksenmukainen edel- ilmoitettu myös alempitasoisten keskusten luoki- lä kuvatuissa olosuhteissa vasta suunnittelukau- tus. Uutena ca-2 luokan keskuksena kaavassa den lopulla. Kokonaisuudessaan maakuntakaa- on Vaajasalon alakeskus. Maakuntakaavan kes- vassa on varattu riittävästi vaihtoehtoisia yhdys- kusverkko tukee nykyisiä keskuksia, vaikkakaan kuntarakenteen ja liikenteen kannalta hyviä tai kaavaselostuksessa mainittuja kaupan suuryk- vähiten haittaa aiheuttavia alueita. sikköjä ei todennäköisesti sijoitu näihin ns. perin- teisiin alakeskuksiin. Asutuksen keskietäisyys ja alle 10 km:n säteellä Kuopion keskustasta asuvien määrä säilyy lähel- Maakuntakaavassa Kuopion ydinkeskusta säilyy lä nykytasoa. Sen sijaan keskusverkon ns. perin- seudun monipuolisimpana keskuksena. Merkit- teisten alakeskusten saavutettavuus heikkenee tävä osa uudesta liiketilasta sijoittunee perinteis- tulevaisuudessa. Kun keskusverkkoa tarkastel- ten alakeskusten ulkopuolelle lähinnä liikenteelli- laan kokonaisuutena, johon kuuluvat myös kau- sesti vetovoimaisiin paikkoihin. Uuden tyyppiset pan suuryksiköt, ovat muutokset keskusten saa- retail park-, factory outlet -myymälät ja keskitty- vutettavuudessa pienempiä, vain muutamia pro- mät sekä mm. kodinkone-, huonekalu- sekä va- senttiyksiköitä. Keskusverkon kokonaistarkastelu paa-ajankaupan suuryksiköt sekä ns. halpakau- on varsinkin tulevaisuuden kannalta tärkeää, sillä pat hakeutuvat pääliikennereittien ja liiken- todennäköisesti myös yhteiskunnallisia palveluita nesijainnin mukaisiin kauppapaikkoihin. ja uusia toimintoja sijoittuu suuryksiköiden yhteyteen.

7.3.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Maakuntakaavan ratkaisuilla pyritään paranta- Teknisessä huollossa varaudutaan laajentamaan maan pääväylien toimivuutta ja turvallisuutta. vesi- ja viemäriverkkoa valmistuneen erillisen Pääliikenneväylien kehittäminen nivoutuu 5-tien suunnitelman mukaisesti. Laajeneva viemäriver- ja VT17 suunnan muodostaman itä-länsi- kosto vähentää hajakuormitusta ja vesijohtover- kehittämis-vyöhykkeeseen, jolloin etenkin 5-tien koston laajeneminen turvaa vedensaantia haja- suuntaisen vyöhykkeen merkitys seudun elinkei- asutusalueille. Myös tärkeät pohjavesialueet on noelämän, työpaikka-alueiden ja palveluverkon huomioitu kaavassa. kehityksessä korostuu. Joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia kehitetään ns. joukkoliikenteen vyöhykkeellä.

142

7.3.4 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämään

Taloudellisesti maakuntakaavan toteutuminen tamisessa, julkisissa palveluissa sekä yrityselä- esitetyssä muodossa vaatii suuria investointeja mää palvelevissa toiminnoissa. Kaikkein vahvinta infrastruktuuriin. Valtaosan näistä investoinneista kasvua odotetaan juuri liiketoiminnan palveluissa. on asuntoja toimitilarakentamista. Nämä melko Selkeäksi kasvualaksi arvioidaan myös matkailu. mittavat investoinnit on kuitenkin nähtävä sijoitet- tuna pääomana, joka tuottaa seudun taloudelli- Elinkeinotoiminnan kilpailukykyisyyteen ei pystytä sen kehityksen lisäksi myös ei-rahallisia arvoja maakuntakaavan aluevarausratkaisuilla kovin- mm. asumisväljyyden ja asumisviihtyisyyden kaan paljoa vaikuttamaan. Maakuntakaavassa muodossa. Maakuntakaavan sisältämien uusien työpaikka- ja teollisuusalueita on varattu seutu- asuin- ja toimitilojen rakentamisella on merkittä- kaavaa enemmän. Lisäksi tulee ottaa huomioon, viä aluetaloudellisia ja työllisyysvaikutuksia. että työpaikkoja sijoittuu merkittävästi myös kes- VT17 uusi linjaus ja silta on suurin maakuntakaa- kustatoimintojen alueiden ja jossakin määrin van yksittäinen infrahanke. Hankkeella on merkit- asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueille. täviä työllisyys- ja paikallistaloudellisia vaikutuk- Maakuntakaavan aluevarausratkaisut tarjoavat sia rakennusaikanaan. Koska suurten hankkei- edellytykset huipputeknologian, perinteisen teolli- den toteutus riippuu ulkopuolisesta rahoituksesta, suuden ja myös matkailutoiminnan kehittymi- on maakuntakaavan ratkaisujen toteutuminen seen. Yhdyskuntarakenteen laajeneminen ei sidoksissa koko maan infrastruktuurin kehittä- myöskään uhkaa merkittävästi maa- ja metsäta- mispäätöksiin. Seudun sisäisen infrastruktuurin louden toimintaa, sillä taajama-alueen laajenemi- rakentaminen edellyttää muutamia suuria inves- nen esimerkiksi maatalouden piirissä oleville tointeja. Ne tulevat vaikuttamaan omalta osaltaan alueille on koko seudun mittakaavassa varsin kuntien taloudelliseen tilanteeseen rakentamisai- vähäistä. Maakuntakaavassa varaudutaan VT5 kanaan. tason ja turvallisuuden kehittämiseen ja uuteen VT17 linjaukseen. Näillä toimilla ja myös muilla Maakuntakaavassa oletetaan, että seudun työ- liikenneyhteyksiä parantavilla toimilla on positiivi- paikkamäärä kasvaa noin 13 000 työpaikalla nen vaikutus elinkeinoelämän toimintaedellytyk- vuoteen 2030 mennessä. Työpaikkakasvua arvi- siin. oidaan tapahtuvan ensisijaisesti ict-alalla, raken-

7.3.5 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten (sosiaalisten, Tämä kehitysprosessi jatkuu Kuopion seudulla. terveys ja maisemallisten ym.) arviointi maakun- Lähes jokaisen vanhan asuntoalueen asukas- takaavatasolla on luonteeltaan yleispiirteinen, määrä supistuu. Vanhoilla asuntoalueilla asu- sillä oleellisesti asuinalueiden sosiaaliseen ra- kasmäärän taantumisen myötä myös väestön kenteeseen vaikuttavia tekijöitä ei määritellä keski-ikä kohoaa ja vanhojen ikäluokkien osuus maakuntatasolla eikä kaikilta osin edes esimer- suurenee. kiksi asemakaavatason kaavoissa. Asuntorakentaminen ja sen myötä tapahtuva Maakuntakaavassa varaudutaan siihen, että väkiluvun kasvu tuo alueelle kantaväestöä nuo- seudun asukasmäärä kasvaa nykyisestä noin rempia ikäluokkia. Uusi asuntokanta vetää nuoria 117.000 noin 140.000 asukkaaseen. Karttulan ja muuttoaktiivisessa vaiheessa olevia asunto- kasvu jatkuu yli 4.000 asukkaaseen. Maaningan kuntia. Talotyyppi, asuntojen koko, omistussuh- asukasmäärä kasvaa runsaaseen 4.000 asuk- de, sijainti ym. vaikuttavat siihen minkälaisia kaaseen. Siilinjärven asukasmäärä on v. 2030 n. asuntokuntia rakennettavaan kantaan muuttaa. 25.000 asukasta. Kunnan tai seudun osan asuk- Lapsiperheet suosivat pientaloalueita. Keskus- kaiden ikärakenteen ja asukasmäärän kehitys taan ja kerrostaloalueille hakeutuu etupäässä riippuu olemassa olevan rakennuskannan lisäksi pienasuntokuntia. uudisrakentamisen määrästä. Karkeasti yleistet- tynä ajan kuluessa olemassa olevassa rakennus- kannassa asuvien talouksien asuntokuntakoko pienenee, asumisväljyys kasvaa ja asukkaiden ikärakenne vanhenee.

143

Kuopion kaupunkiseutuun kuuluu laajoja haja- Maakuntakaavassa uusia asuntovaltaisten taa- asutusalueita, joilla asuu tällä hetkellä noin 10 % jamatoimintojen alueita on runsaasti. Tämän seudun väestöstä. Haja-asutusalueiden väestö- perusteella maakuntakaava tarjoaa mahdollisuu- kehitystä on arvioitu nykyisen rakennuskannan det vastata kohtuullisesti yleisiä asumisprefe- käytön ja haja-asutusalueille suuntautuvan raken- renssejä ja sen mukaiseen asuntojen kysyntään. tamisen avulla. Kuopion seudun haja-asutus- Asumistoiveina olevan pientalopainotteisen asun- alueiden kehityskuvissa on suuria eroja. Seudulta torakentamisen toteutuminen jää kuntien kaavoi- löytyy kyliä, joiden väestömäärä pysyy nykytasol- tuksen vastuulle. la tai jopa kasvaa selvästi. Toisaalta seudulla on suuria alueita, joiden jo nykyisinkin vähäinen Asuntoalueiden sosiaalinen rakenne ja seg- asutus supistunee edelleen. Haja-asutusalueen regaatio ja pienten kylien asutusrakenne on ohut. Onkin hyvin todennäköistä, että huomattava osa näistä Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla tuo- asunnoista siirtyy muuhun käyttöön. tetaan lähtökohdat asukasyhteisöille, naapurus- toille ja seuduille. Muotoutuvan alueen luonne At-merkinnällä mainittujen kylien määrä vähenee vaihtelee sosiaalisesti vilkkaista eriytyneisiin alu- maakuntakaavassa seutukaavaan verrattuna. eisiin ja nopean sisäisen muuttoliikkeen alueista Maakuntakaavan ratkaisu on lähempänä realis- pääteasuntotyyppisiin asuntoalueisiin. Asuntoalu- tista kehityskulkua kuin seutukaavassa esitetty eiden täydentäminen muokkaa myös alueen tiheä kyläverkko. Maakuntakaavan ratkaisu sosiaalista rakennetta. Talotyyppi ja asuntojen edesauttaa kaavassa merkittyjen kylien säilymis- omistussuhde sekä sijainti vaikuttavat voimak- tä elinvoimaisena ja kohdentaa haja- kaasti rakentuvan alueen sosiaaliseen rakentee- asutusalueille sekä kyliin suuntautuvaa rakenta- seen (asuntokuntatyyppeihin, asukkaiden sosio- mista näille kyläalueille. ekonomiseen asemaan, asuntokuntakokoon jne).

Muuttoliike Maakuntakaavassa ei määritellä edellä mainittuja segregoitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tästä Yhdyskunta- ja asutusrakenteessa tapahtuneet johtuen kaavan vaikutuksia mahdolliseen segre- muutokset kytkeytyvät ihmisten muuttokäyttäyty- gaatiokehitykseen ei voi juurikaan arvioida. Asun- miseen ja asuntokuntien elämänvaiheisiin. Muut- tovaltaisten taajamatoimintojen alueiden toteutu- tokäyttäytymisen taustalla on taloudellisten teki- miseen lähiörakentamisena voi epäedullisissa jöiden ohella lukuisa joukko asumispreferenssei- olosuhteissa liittyä segregoitumisriskejä. Syrjäis- hin ja paikallisiin olosuhteisiin liittyviä tekijöitä. ten kylien ja haja-asutuksen ongelmana on supis- Esitettyjen muuttoliikemallien mukaan pitkänmat- tuva väestöpohja, jonka seurauksena nämä alu- kanmuutot muista kaupungeista ja syrjäseuduilta eet eriytyvät ikärakenteellisesti. suuntautuvat keskuskaupunkiin. Näiden muutto- jen syynä ovat usein työhön, opiskeluun tai per- Joukkoliikenne ja palveluverkon näkökulma hesuhteisiin liittyvät tekijät. Seudun sisäisessä muutossa asuntoon ja asumisympäristöön sekä Maakuntakaavaan merkityn joukkoliikenne- elämänvaiheeseen liittyvät tekijät vaikuttavat vyöhykkeen yhtenä tavoitteena on palveluverkon muuton suuntaan. saavutettavuuden turvaaminen. Korkeatasoinen joukkoliikennetarjonta on tosin mahdollinen to- Kuopion rooli on keskeinen seudun ulkopuolelta teuttaa vain pienellä osalla joukkoliikennevyöhy- tulevan muuton kohdealueena kaikissa maakun- kettä. Myös Karttula, Maaninka ja valtaosa Kuo- takaavan toteutuessa. Maakuntakaavan ratkaisu- pion maaseutualueista jää vyöhykkeen ulkopuo- jen vaikutukset seudun sisällä tapahtuvaan muut- lelle. toliikkeeseen ovat edellä kuvattujen asutusrakenteen muutosten mukaiset. Vyöhyke yhdistää Kuopion ja Siilinjärven keskusverkkoa ja merkittäviä palvelukeskittymiä. Uudet Asumistoiveet asuntovaltaisten taajamatoimintojen aluevaraukset sijoittuvat vyöhykkeelle nauhamaisesti muu- Asumisväljyyden ennakoitu kasvu yhdessä asu- tamin poikkeuksien (Vaajasalo ja Neulaniemi). kasmäärän kasvun kanssa edellyttää maakunta- Yhdyskuntarakenteen uusien osien sijoittuminen kaavassa varattujen uusien alueiden käyttöön nauhamaisesti parantaa joukkoliikenteen toimin- ottoa. Maakuntakaavassa ei määritellä sitä, min- taedellytyksiä ja samalla keskusverkon saavutet- kä tyyppistä asuntotuotantoa uusille alueille tavuutta joukkoliikenteen avulla. aikanaan rakennetaan. Talotyyppi ja rakentamis- tehokkuus ratkaistaan kunnissa yleis- ja asemakaavatasolla. 144

Työssäkäyntietäisyydet Palveluiden saavutettavuuden ja auton käyttö- mahdollisuuserojen näkökulmasta joukkoliikenne Työssäkäyntietäisyyden sosiaaliset vaikutukset onkin nähtävä osaksi palvelurakennetta. Maakun- ovat sidoksissa koettuun työmatkapituuteen. takaavassa pyritään muodostamaan joukkolii- Työmatkaan kuluva aika ja matkan rasittavuus kennekäytävä, jonka alueella joukkoliikenteen voi olla hyvinkin erilainen niillä työntekijöillä, joilla toimintamahdollisuuksia kehitetään. Maakunta- ei ole käytössään omaa autoa. Valtaosa maakun- kaavan ratkaisu tukee siten palveluiden saavutet- takaavan uudesta rakennuskannasta sijoittuu alle tavuuden turvaamista myös uusilla alueilla ko. puolen tunnin työssäkäyntietäisyydelle (henkilö- käytävällä. On kuitenkin otettava huomioon, että autolla tehtävän) Kuopion tärkeimmistä työpaik- maakuntakaavan joukkoliikennekäytävä on lähes kakeskittymistä. Etäällä olevat pienet alueet tu- 50 km pitkä. Tasokas ja tiheä joukkoliikennetar- keutuvat lähes yksinomaan henkilöautoihin työ- jonta on taloudellisesti mahdollinen järjestää vain matkaliikenteessä. VT17 uuden linjauksen ja pienelle osalle ko. vyöhykettä. Kallaveden sillan vaikutuksesta työmatkaetäisyy- det lyhenevät Kallaveden itäpuolisilla alueilla Terveys ja viihtyisyys (Vaajasalossa, Vehmersalmella, Riistaveden taajamassa). Todennäköisesti työmatkojen ylei- Uudet asuntovaltaisten taajamatoimintojen alueet nen piteneminen jatkuu lähitulevaisuudessa, kun eivät sijoitu lähietäisyydelle ns. häiriöalueista työpaikkarakenteessa tapahtuvat muutokset (melu, teollisuusalueet jne.). Asutuksen tarkka vaikuttavat työssäkäyntialueiden laajuuteen. sijoittuminen häiriöalueisiin nähden ratkaistaan yleis- ja asemakaavoituksessa. Uusista alueista Saaristokaupungin työssäkäyn- tietäisyydet tulevat olemaan verrattavissa nykyi- Uusien turvetuotantoalueiden välittömässä lähei- siin Jynkän-Leväsen työmatkapituuksiin, koska syydessä ei ole pysyvää asutusta, joten turvetuo- suora Saaristokadun yhteys keskustaan Haapa- tannon pölylle tai melulle ei juuri altistu ihmisiä. niemen kautta toteutuu kaikissa malleissa. Vaa- Lähimpänä asutus on Maaningan Pulkonrannas- jasalon työmatkaetäisyydet lienevät toteutuessa (n. 300 m). Turvepöly tuottaa ihmiselle selvän saan Saaristokaupungin tasoa. Hiltulanlahden viihtyvyyshaitan noin 100 metrin etäisyydellä keskimääräinen työssäkäyntietäisyys tulee ole- tuotantokentän reunasta ja meluhaitan (yli 55 dB) maan Petosta pidempi. Vanhan 5-tien varren 200-300 metrin vyöhykkeellä. Myös kallio- uusien asuntoalueiden työmatkapituudet tulevat ottoalueiden läheisyydessä ei ole pysyvää asu- olemaan hieman Vuorelan tasoa pidemmät. tusta, mutta muutamia loma-asuntoja. Kuopion Suovu-Palosen alueella turvetuotantoalue (EO Palveluiden saavutettavuus 11.705) rajautuu MU-alueeseen. Tuotantoaikana MU-alueella liikkuvat voivat kokea melun epä- Sosiaalisesta näkökulmasta palveluiden saavu- mieluisaksi kun kyseessä on suosittu retkeily- ja tettavuus on yksi merkittävä tekijä varsinkin au- ulkoilualue. tottomien kotitalouksien näkökulmasta. Kotitalo- uksien autoistumisaste vaikuttaa asiointitottu- Merkittävistä liikenneväylähankkeista on tehty muksiin ja siihen, miten kaukaa palvelut ollaan ympäristövaikutusten arvioinnit, joiden perusteel- valmiita noutamaan. Kotitalouksien autoistu- la aluevaraukset on voitu merkitä maakuntakaa- misaste säilynee alhaisimpana keskustan ja sen valuonnokseen. Liikennemäärien kasvu tulee lähialueiden lisäksi pääasiassa kerrostalovaltai- lisäämään onnettomuusmääriä. Valtateille suun- sissa lähiöissä, jossa asuu myös tulevaisuudessa nitellut kehittämishankkeet pienentävät kuitenkin runsaasti alhaisen autoistumisasteen omaavia erityisesti vakavien onnettomuuksien riskiä. Lii- kotitalouksia eli pienasuntokuntia ja yksinasujia. kenteestä aiheutuvat haitat riippuvat oleellisesti Kotitalouksien tulotaso on niin ikään matala ker- yksityiskohtaisemmasta suunnittelusta. rostalolähiöissä. Näillä alueilla käytetään enem- män lähipalveluita ja joukkoliikenteen merkitys korostuu. Pientaloalueilla lapsiperheet ovat vallit- sevana asuntokuntatyyppinä ja liikkumistarpeet ovat erilaiset.

145

7.3.6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja kulttuuriin

Periaatteessa kaikki rakentaminen muuttaa mai- Maakuntakaavassa uutta asutusta sijoittuu nykyi- semaa jollakin tasolla ja maisemavaikutuksen sin pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä suuruus riippuu hankkeen koosta, sijainnista, oleville alueille. Näiden alueiden luonnonolosuh- näkyvyydestä jne. Vaikutukset ja maiseman muu- teet tulevat muuttumaan rakentamisen myötä. tokset ovat yleensä hitaampia kuin suurissa yksit- Koko seudun mittakaavassa esimerkiksi uusien täisissä hankkeissa. Maisemallisesti suuria muu- asuinalueiden tarvitsema pinta-ala on noin pro- toksia aiheuttavat suuret siltahankkeet. Suurten sentti koko seudun maapinta-alasta. Tämän hankkeiden lisäksi ns. tavanomainen yhdyskunta- perusteella voi todeta, että asutuksen laajenemi- rakenteen kehitys vaikuttaa maisemaan. Maise- nen ei supista kohtuuttomasti seudulle tyypillisiä maan kohdistuvien vaikutusten arviointia maa- luontotyyppejä tai maatalouspainotteisia alueita. kuntatasolla hankaloittaa lisäksi se, että maise- Jokaisen alueen yksityiskohtaisessa suunnitte- man muuttuminen positiiviseen tai negatiiviseen lussa on kuitenkin pyrittävä inventoimaan ja jät- suuntaan on hyvinkin subjektiivisten käsitysten tämään rakentamatta mahdollisia harvinaisia summa. Itse maisema on hyvin kulttuurisidonnai- luontotyyppejä tai maisemallisesti arvokkaita nen käsitekokonaisuus. Se mitä maisemaa ar- kohteita. Joskin näiden huomioiminen painottuu vostetaan tai mitä ei arvosteta vaihtelee ihmis- tarkemman kaavoituksen yhteydessä. ryhmittäin, yksilöittäin jne. Tästä johtuen maakuntakaavan sisältämien ratkaisujen vaikutukset Maakuntakaavassa on huomioitu kulttuuriperin- kuvataan yleensä vain maiseman muuntumisena, nön suojelu ja kulttuurimaisema-alueet. Esimer- mutta muutoksen suuntaan tai sen hyvyy- kiksi perinnemaisemakohteiden määrä kasvaa teen/huonouteen ei niinkään oteta kantaa. seutukaavaan verrattuna merkittävästi. Maakun- takaavan uutena aluevaraustyyppinä ovat ns. Maakuntakaavan toteutuminen edellyttää Vaaja- hiljaiset alueet. Kyseisillä alueilla voi olla luonnon salon osalta sillan rakentamista Kallaveden yli, lisäksi positiivisia vaikutuksia myös asukkaisiin. jolloin maisemaan kohdistuu selviä vaikutuksia. Merkittävimmät luonnonmaisemaan kohdistuvat Kulttuurimaiseman tai maiseman vaalimisen vaikutukset syntyvät itse Kallaveden ylityksestä kannalta tärkeitä alueita maakuntakaavassa on sillalla sekä Kallaveden itäpuolisten selänteiden osoitettu useita mm. Siilijärven Räimän-Kehvon- kallioleikkauksista. Kaupunkikuvallisesti merkittä- Monnin alue, Maaninkajärven ympäristö, Ha- vimmin vaikuttaa Majalammen pohjoispään jää- minalahden alue, Niuvanniemen alue ja Puijon minen rampin alle ja Pirtinniemen kallioleikkaus. lakialue. Arvokkaille maisema-alueille tai niiden Tien uusi linjaus jakaa myös melko yhtenäisen tuntumaan tulevaa rakentamista on osoitettu vain metsäalueen ja vaikuttaa alueen luonnonoloihin. Käärmelahdessa ja Kinnulanlahdessa. Sillan rakentamisen suurimmat kulttuurimaise- maan aiheutuvat muutokset kohdistuvat Koirajär- Siilijärvellä vanhalla viitostien varressa haja- veen ja Pirttijärveen sekä Raiskiomäelle. Lisäksi asutusmaisema muuttuu rakentamisen seurauk- uuden asuinalueen rakentaminen Vaajasaloon sena nykyistä rakennetummaksi ympäristöksi. muuttaa olennaisesti alueen nykyistä luonnon- ja Maisemamuutoksia syntyy asuinrakentamisen kulttuurimaisemaa. seurauksena myös Kuopion Hiltulanlahden alueella, missä vaihteleva pelto-, metsä- ja haja- Maakuntakaavassa osoitetut muut sillat ovat asutusmaisema häviää. pienempiä ja niiden vaikutusalue on rajallisempi. Pienempiä siltaratkaisuja tai nykyisten paranta- Kallioaineksen otto muuttaa paikallisesti luon- mista sisältyy mm. Saaristokaupungin ja Hiltulan- nonmaisemaa. Kaukomaisemavaikutukset ovat lahden rakentamiseen. Mikäli taajamatoimintojen ilmeisen vähäiset. Selvemmin kaukomaisema voi alue tulevaisuudessa laajenee Laivonsaareen, muuttua Vehmersalmen Varisveden alueella, Laivonsaareen rakennettavat sillat muuttavat jonne Niittyjärvenmäen kallionottoalue näkyy. alueen vesi- ja rantamaisemaa, kuten myös muu Varisveden kautta menee Riistaveden-Vehmer- rakentaminen. Laivonsaaressa asutusta ei ole salmen venereitti. Soranoton maisemamuutokset suunniteltu saaren korkeimmille ja maisemallises- eivät ole merkittäviä, koska uusia ottoalueita ei ti arimmille alueille. Arvokkaille maisema-alueille kaavan ole merkitty. tai niiden tuntumaan tulevaa rakentamista on lähinnä Käärmelahdessa ja Kinnulanlahdessa.

146

Maaningan Liesjärvellä ja Karttulan Saarisen tät tulevat näkymään MY-alueelle. Tätä haitta alueella turvetuotantoon soveltuvat alueet rajau- voidaan lieventää jättämällä riittävä suojavyöhyke tuvat MY-alueisiin. Mahdolliset turvetuotantoken- turvetuotantoalueen ja MY-alueen väliin.

7.3.7 Vaikutukset luontoon, luonnonvaroihin ja Natura 2000-verkostoon

Ihmisen toiminta muuttaa aina luontoa. Ihmisen Tällä alueella on turvetuotannonlupavaiheessa toiminnan seurauksena, kuten rakentamisen kiinnitettävä huomiota pohjaveden suojeluun takia, häviää luonnonalueita sekä luonnonalueet (maa-aineksenoton ja turvetuotannon yhteisvai- pirstoutuvat. Lisäksi toimintojen välilliset vaiku- kutus pohjaveteen). Maaningan Käärmelahdessa tukset ovat moninaiset. Muun muassa uusien uusi taajamatoimintojen alue sijoittuu pohjavesi- teiden, asuinalueiden ym. rakentaminen laajenta- alueelle (pv12.651). Maa-aineksen oton vaiku- vat luonnonalueille kohdistuvaa reunavyöhyke- tukset täsmentyvät YVA- tai maa- vaikutusta. Reunavaikutus ilmenee mm. pienil- aineslupavaiheessa. maston muutoksena ja kasvillisuuden kulumise- na. Rakentaminen voi aiheuttaa myös pohjave- Uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita kaavas- denpinnan alenemista, jonka seurauksena luon- sa on osoitettu Kuopion ja Maaningan länsipuo- nonkasvillisuuden elinolosuhteissa tapahtuu olen- lelle sekä Karttulan kaakkoispuolelle. Turvetuo- naisia muutoksia. Myös taajaman hulevedet tannon kesto tuotantoalueella vaihtelee 20–40 voivat rehevöittää vesistöjä, mikäli alueen suun- vuoteen ja haitalliset vesistövaikutukset jatkuvat nittelussa ei huomioida riittävästi hulevesien vielä tämän jälkeen. Tuotantoalueelta huuhtoutuu käsittelyä. alapuolisiin vesiin orgaanista kiintoainesta, hu- musta, typpeä, fosforia ja rautaa. Niiden aiheut- Vaikutukset kallio- ja maaperään, veteen, tamat vesistöhaitat ovat paikallisia, koska alueet ilmaan ja ilmastoon sijoittuvat eri valuma-alueille. Tuotannossa, las- tauksessa ja kuljetuksessa yhteydessä syntyvä Liikennemäärät kasvat, mikä lisää melua ja ilman turvepöly tahraa kasvillisuuden tuotantokentän saasteita. Niiden vaikutus kohdistuvat pohja- ja välittömässä läheisyydessä, mutta muuten pölyn pintavesiin sekä kasvillisuuteen. Niiden vaikutus vaikutus luontoon jää suhteellisen vähäiseksi. on voimakkainta pääliikenneväylien varrella. Suunnittelumääräyksissä on erityisesti huomioitu Valtatien 17 oikaisu Vaajasalon kautta Vartialaan Rautalammin reitin vesien suojelu. Turvetuotan- kohdistaa uusia luonnonalueita liikenteen pääs- non ympäristövaikutukset selvitetään täsmälli- töille. semmin toteutusvaiheessa ympäristölupa- ja mahdollisessa YVA-menettelyssä. Maakuntakaavan toteuttaminen lisää Kuopion seudulla kalliokiviaineksen käyttöä. Tämä vähen- Vaikutukset eläimistöön ja kasvillisuuteen tää osaltaan luonnonsoran käyttöä, jolloin jäljellä olevaa harjuluontoa voidaan säästää ja se edis- Maakuntakaavan vaikutukset eläimistöön ja kas- tää myös pohjaveden suojelua. Kallioaineksen villisuuteen voidaan arvioida vain yleisellä tasolla. ottamisalueet ovat luonteeltaan sellaisia, että Selkeämmin kasvillisuuteen ja eläimistöön koh- niillä ei ole erityisiä maisema- tai luonnonarvoja. distuvat suorat vaikutukset syntyvät rakentami- Maisemallisesti ja geologisesti arvokkaimmat sen yhteydessä ja uusien maa-aineksenotto- ja kallioalueet on kaavassa osoitettu MY-alueeksi. turvetuotantoalueiden ottamista toiminnan piiriin. Uusien asutusalueiden lähiluontoon kohdistuu Kaavaan on merkitty ainoastaan maa- kulutusta. aineshuollon kannalta tärkeimmät soran ottamisalueet ja näillä alueilla on jo ottotoimintaa. Uusia Maakuntakaavassa on osoitettu 16 turvetuotan- ottoalueita ei ole kaavan merkitty, joten maakun- toaluetta. Nämä alueet ovat ojitettuja soita ja takaava ei vähennä jäljellä olevia yhtenäisiä luonteeltaan pääosin rämemuuttumia. Näiden luonnonvaraisia harjualueita. alueiden ottaminen turvetuotantoon ei vaikuta Kuopion maakuntakaava-alueella luonnontilais- Maakuntakaava turvaa pääsääntöisesti pohja- ten soiden tai suotyyppien levinneisyysjakau- vesialueiden veden laadun ja saatavuuden. Kart- maan. Suorat vaikutukset eläimistöön jää myös tulan Jouhtenisen turvetuotantoaluevaraus varsin vähäiseksi, koska ojitettujen puustoisten (EO132.708) rajautuu pohjavesialueeseen soiden linnusto tai muu eläimistö on yleensä (pv32.655), jolla on maa-aineksenottoalue niukkalajinen. Epäsuoria vaikutuksia ilman tar- (EO32.681). kempia selvityksiä on vaikea arvioida.

147

Vesistökuormitukset voivat tuotannon ensivai- Vaikutukset luonnonsuojeluun ja luonnon- heessa vaikuttaa jossain määrin alapuolisten muotoisuuteen sekä Natura 2000-verkostoon vesien eläimistöön. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön täsmentyvät lupavaiheessa ja mah- Maakuntakaavaan osoitetut luonnonsuojelualueet dollisessa YVA-menettelyssä. toteavat pääosin olemassa olevan suojelutilan- netta. Erityisesti Kuopiossa luonnonsuojelu on Maaningan Kinnulanlahdella ja Kuopion Hiltulan- hyvällä tasolla. Luonnon monimuotoisuuden lahdella asuinrakentamista on suunniteltu pelto- kannalta erityisen merkittävät alueet pääosaltaan alueille, jotka ovat peltolinnustolle tärkeitä pesi- sijaitsevat Kuopion kaupungin alueella (mm. mäympäristöjä. Vuorilampi-Kolmisoppi, Puijo, Suvasveden sekä Pohjois- ja Keski-Kallaveden saaristo). Uusia Vaikutukset ekologiseen verkostoon kohteita maakuntakaavassa on osoitettu viisi. Uudet kohteet ovat Kuopion kaupungissa ja Sii- Kuopion seudun ekologinen verkko on vielä var- linjärvellä. Maakuntakaava vahvistaa hieman sin yhtenäinen ja verkoston osana on laajoja ja seudun luonnonsuojelutilannetta. sangen yhtenäisiä metsäalueita. Etelä-Suo- messa, missä luonnonympäristö on varsin pirs- Merkittävin uusi luonnonsuojelukohde on Vaaja- toutunutta tiheän asutuksen ja tiestönverkoston salon eteläosan metsäalue (SL11.599), joka takia, ekologiset verkostot ovat huomattavasti kohentaa Kuopion seudulla vanhojen metsien epäyhtenäisempiä. Kuopion seudulla luonnonva- suojelua. Samoin Juurusveden ja Pohjois- raiset alueet ulottuvat hyvin lähelle taajamien Kallaveden uudet suojelukohteet lisäävät metsien keskustoja. Erityisesti on huomattava, että Kuo- suojelutasoa. Lisäksi lehtojen sekä pienten rehe- pion kaupungin keskustan tuntumaan keskittyy vien korpien suojelutaso hieman kohenee. Juuri useita ekologisesti tärkeitä ydinalueita ja Kuopion rehevien korpien ja vanhojen metsien suojelussa kaupungin keskusta länsi- ja eteläpuolelle keskit- on todettu olevan puutteita Etelä-Suomessa. tyvät laajahkot ekologisti erittäin merkittävät vyö- hykkeet. Tämä johtuu pitkälti maanpinnan muo- Maakuntakaava tukee pitkälti Kuopion seudun doista, maanomistuksesta ja suojelualueista. luonnon monimuotoisuutta sekä Kuopion seudun Kuopion seudulla ekologisen verkoston osat ovat lehtokeskuksen ja järviluonnon ominaispiirteiden vielä selvästi kosketuksissa toisiinsa. Tästä tilan- säilymistä. Paikallisella tasolla luonnon monimuo- teesta poikkeaa ainoastaan Puijon metsäselän- toisuus voi heiketä rakentamisen seurauksena ne, joka on lähes eristyksissä. mm. Vaajasalossa, missä taajamatoimintojen alueelle sijoittuu useita paikallisesti arvokkaita Ekologiset yhteydet suojelualueiden välillä säily- luontokohteita, joita kaikkia ei todennäköisesti vät lähes nykyisellään. Niitä yhdistää maa- ja voida säilyttää jatkosuunnittelussa. Suojeltavien metsätalous-, virkistys- ja retkeilyalueet. Ekologi- tai valtakunnallisesti uhanalaisten lajien suoje- sen verkoston pirstoutumista tapahtuu eritoten luun ei kohdistu haittaa. Neulaniemen, Matkusjärven, Hiltulanlahden ja Korsunmäen alueella, jotka ovat osa ekologisesti Uudet taajamatoimintojen alueet sijoittuvat joltain erittäin merkittävää vyöhykettä. Lisäksi Kakkisen- osin arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen. järven ekologisesti erittäin merkittävälle vyöhyk- Näin on Neulamäen kärjessä, missä on tuoksu- keelle sijoittuu uusia turvetuotantoalueita. Pirs- mataran suojelualue (Pienen Neulalahden lehto). toutumisen vaikutukset Kuopion osalla eivät Maaningan Käärmelahden alueella taajamatoi- kokonaisuudessaan ole merkittäviä, mikäli viher- mintojen alue rajautuu Repomäen (HSO-080062) yhteydet ekologisen verkoston osa-alueiden ja harjujensuojeluohjelman kohteeseen. Käärme- erityisesti ydinalueiden välillä otetaan huomioon lahden ja Kinnulanlahden alueella uusia asuin- jatkosuunnittelussa. Tämä on tärkeää Matkusjär- alueita sijaitsee lähellä Lapinjärveä ja Valkeista, ven ja Korsunmäen alueelle. Kakkisenjärven jotka ovat osa Maaningan lintujärvet Natura- alueella ympäristön pirstoutuminen kohdistuu kohdetta. Kasvillisuuden kulumista ja eläimistöön ojitetuille suoaluille ja tuotantoalueet eivät katkai- kohdistuvaa haittaa voidaan lieventää jatkosuun- se viheryhteyksiä Kakkisenjärven Natura- nittelussa. alueelle. Myös Vaajasalossa ja Niittylahden alueella tapahtuu pirstoutumista. Valtatien 17 uusi Yhdistelmärakennemallin vaikutuksista Natura - tielinja välillä Kuopio-Vartiala jakaa yhtenäisen alueiden luontoarvoihin laadittiin erillinen Natura- Niittylahden metsäalueen ja Vaajasalon. Tämä arviointi. Lisäksi valtatien 17 uuden tielinja välillä lisää eläimistöön kohdistuvaa estevaikutusta. Kuopio-Vartiala suunnitelman yhteydessä on Niittylahden kohdalla ei tielinjalle kuitenkaan laadittu Natura -tarvearviointi. Kaavan vaikutuk- sijoitu hirvien kulkureittiä. Vaajasalossa menete- set Natura -kohteisiin voidaan lyhyesti todeta tään luonnonaluetta myös taajamatoiminnoille. seuraavaa: 148

- Neulamäen kärjen uuden taajama-alueen kainen Natura-arviointi, koska todennäköi- vaikutukset heijastuvat Kolmisoppi-Neula- sesti asutuksen epäsuorat vaikutukset pitkäl- mäki Natura-alueelle (FI0600062) lisäänty- lä aikavälillä heikentävät kalkkikalliot luonto- vän virkistyskäytön myötä. Vaikutukset jää- tyypin suojelua Laivonsaaren Natura- vät vähäisiksi. alueella. - Valtatien 17 uusi linjaus sivuaa Suuri- - Vanuvuoren Natura-kohteen ympäristöön on Majoisen Natura-aluetta, mutta tiehankkees- varattu uusi asuinalue, joka ympäröi Natura- ta ei muodostu merkittäviä haittoja Natura- alueen. Mutta Natura-kohteen ja taajama- alueen suojeluille luontoarvoille. toimintojen alueen väliin jää metsätalousval- - Kinnulanlahden ja Käärmelahden alueen tainen alue, joka toimii suojavyöhykkeenä ja uudet asuinalueet lisäävät Maaningan lintu- vaimentaa asutuksen haittavaikutuksia suo- järvet Natura-kohteella (FI0600051) pesiviin jeluille luonnonarvoille. ja lepäileviin lintuihin kohdistuvaa häiriötä. Häiriö ei ole merkittävä ja sitä voidaan lie- Vaikutukset luonnonvaroihin ventää mm. suojavyöhykkeellä. - Korsumäellä uusi asutus sijoittuu aivan Kor- Maakuntakaavassa on osoitettu 16 turvetuotan- sumäki ja Keinälänniemi Natura-alueen (FI0- toon soveltuvaa aluetta. Näiden alueiden koko- 600059) läheisyyteen. Natura-alueen merkit- naispinta-ala on 1600 ha. tävimmät luontotyypit kuten letot, puustoiset suot ja kalkkikalliot, sijoittuvat uudesta asu- Kaavassa on osoitettu kaikkiaan 19 seudullisesti tuksesta kuitenkin riittävän kauaksi ja haitta- merkittävää kalliokiviainesten ottopaikkaa ja 14 vaikutukset jäävät vähäiseksi. maa-aineksenottoaluetta. Kallio-ottoaluevarauk- sien kokonaispinta-ala on vajaat 650 ha. Kaava - Puolustusvoimien aluemerkintä ei muuta Pienessä Neulamäessä alueen nykyistä turvaa maa-ainesten ottotoiminnan jatkumisen, maankäyttöä, eikä uhkaa alueella olevia Na- mutta tulevaisuudessa laatu sora joudutaan kor- tura-arvoja. vamaan kalliokiviaineksen käytöllä. Lisäksi mahdollisesti joudutaan tarkistamaan seutukaavan - Ennen Laivonsaaren eteläkärjen ottamista asuinkäyttöön, on maankäyttösuunnitelmas- MY-aluerajauksia. ta tarpeellista laatia luonnonsuojelulain mu-

7.3.8 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen

Maakuntakaavan toteutumisesta aiheutuu merkit- Maakuntakaavan toteutumisesta aiheutuu merkit- täviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Uusien täviä vaikutuksia ekologiseen taseeseen. Uusien asuntojen, toimitilojen ja liikenne- ja yhdyskunta- rakennusten, verkostojen ja muiden rakenteiden teknisten verkkojen sekä puistojen, kenttien ym. rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu energianku- rakentamisesta ja käytöstä aiheutuu merkittäviä lutusta, raaka-aineiden kulutusta, kasvihuone- kustannuksia. Toisaalta uudet rakenteet lisäävät kaasupäästöjä ja muita ihmiselle ja luonnolle alueen kansallisvarallisuutta. haitallisia päästöjä. Osa aiheutuvista vaikutuksista riippuu oleellisesti yksityiskohtaisemmasta Suurin osa uusista rakenteista ja liikenteestä suunnittelusta. aiheutuvista kustannuksista kohdistuu seudun asukkaille. Kunnille aiheutuvat kustannukset voivat olla merkittävät yksittäisen kunnan kannalta, vaikkeivät muodostakaan merkittävää osaa kokonaiskustannuksista. Joidenkin uusien alueiden käyttöönottoon liittyy merkittäviä kynnyskus- tannuksia. Suunnittelemalla harkitusti kaavan toteuttamisjärjestys voidaan vaikuttaa oleellisesti aiheutuviin suhteellisiin kustannuksiin.

149

7.3.9 Maakuntakaavan keskeiset vaikutukset ja kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa 2020 Taajamatoimintojen suunnittelu toteutetaan yksi- (v.2002) on esitetty kolme aluerakennevaihtoeh- tyiskohtaisemmassa kaavoituksessa, jossa on toa, joista Kuopio-keskeinen vaihtoehto valittiin mahdollisuus edelleen ehkäistä haitallisten ympä- Kuopion seudun maakuntakaavan väestölliseksi ristövaikutusten muodostumista. Maakuntakaa- lähtökohdaksi. Valitussa vaihtoehdossa Kuopion van vaikutusselvityksessä tehtiin kuitenkin Natu- seudun osuus on 134 200 maakunnan v. 2020 ra-tarvearvio. Luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoit- koko väestöstä (250 000), mikä on 7000-11000 tamia arviointi Natura-alueelle kohdistuvista vai- asukasta enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. kutuksista todettiin Laivon eteläosan mahdolli- Pohjois-Savon liiton käsityksen Kuopion seudun sessa rakentamisessa. Maakuntakaavassa näi- kasvu turvaa parhaiten koko maakunnan kehitys- den vaikutusten selvittämiseen ja huomioonotta- tä (luvut 3.1, 3.4.3, 7.3.2) Tämän vuoksi Kuopion miseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa seudun maakuntakaavan laadinta on painottunut pyritään suunnittelumääräyksellä. tavoitteellisen asukas- (140 000 v. 2030) ja työ- paikkamäärän (13 000 uutta työpaikkaa) sijoitta- Valtatien 17 Vaajasalon linjauksesta on valmistumisen mahdollistavien maankäyttöratkaisujen nut YVA-lain mukainen vaikutusten arviointi. suunnitteluun ja niiden toteuttamisen vaikutusten Arvioinnin perusteella Pohjois-Savon liitto katsoo arviointiin. hankkeen osoittamisen maakuntakaavassa mah- dolliseksi. Viitostievyöhykkeen liikennemäärät Maakuntakaavan vaikutuksiltaan keskeisimpiä kasvavat maakuntakaavasta riippumatta, joskin suunnitteluratkaisuja ovat taajamatoimintojen VT17 Vaajasalon linjauksen toteuttaminen vä- uudet laajenemisalueet sekä VT17 Vaajasalon hentää luonnollisesti Kallansiltojen liikennemääriä linjauksen osoittaminen. Näiden maakuntakaa- itään suuntautuvan liikennesuoritteen verran. vasta riippuvien aluevarausten lisäksi kaavassa Valtatien 5 parantaminen välillä Päiväranta- on osoitettu alueita, joilla on merkittäviä vaikutuk- Vuorela ja Siilinjärvi-Pöljä toteutuvat maakunta- sia, mutta jotka ovat jo toteutuneet tai voivat kaavan mittakaavassa nykyisillä paikoillaan ja toteutua maakuntakaavasta riippumatta. Näitä toteutetaan maakuntakaavasta riippumatta. alueita ovat VT5 ja lentokentän alue meluongel- mineen, Kemphos Oy:n Siilinjärven kaivoksen Uudet taajamatoimintojen alueet ovat viitostien laajennusalueet, seutukunnan YVA-hankealueet meluvyöhykkeen ulkopuolella Ranta-Toivalan sekä niiden laitosten ympäristöt, joita koskee ns. mahdollisia asuntoalueita lukuun ottamatta. Näi- Seveso II -direktiivi (kts. 4.9 teollisuusalueet). den mahdollisessa yksityiskohtaisemmassa Nämä alueet ja hankkeet on esitetty sivun 165 suunnittelussa on otettava huomioon sekä VT5:n kuvassa. että lentokentän melualueet.

Taajamatoimintojen laajenemisalueen suunnitte- Muut seudulla sijaitsevat YVA-hankkeet toteute- lussa on lähtökohtana haitallisten ympäristövai- taan omien erityislakiensa, pääosin ympäristön- kutusten ehkäisemiseksi ollut alueiden sijoittami- suojelulain perusteella. Airakselan kierrätyslaitos nen huomioon ottaen suojelu- ja virkistysalueet ja Saaristokatu ovat jo saaneet ympäristöluvan. sekä em. melualueet (kartta s. 33). Rakennemal- Viitostievyöhykkeen ulkopuolisilla maaseutualu- lien vaikutusten arvioinnin perusteella valittiin eilla on maakuntakaavan aluevarauksia, joiden yhdyskuntataloudellisesti ja ympäristöllisesti toteutumisella voi olla haitallisia ympäristövaiku- mielekkäin, ns. yhdistelmärakennemalli, jonka tuksia. Näistä merkittävimmät ovat maa-ainesten vaikutustarkastelulla valittiin ympäristöllisesti ja ja turpeen ottoalueet. Maakuntakaavassa kohteet yhdyskuntataloudellisesti mitoitukseltaan ja si- on valittu siten, että haitalliset ympäristövaikutuk- jainniltaan mielekkäin maakuntakaavallinen rat- set olisivat mahdollisimman vähäisiä. Maa- kaisu (yhdistelmärakennemallin vaikutusten tiivis- ainesten ottaminen on mahdollista myös muualla telmä liite 2). Työ tehtiin vuorovaikutteisesti sa- kuin maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen manaikaisesti suunnitellun Kuopion seudun lii- osoitetuilla alueilla ellei alueella ole kaavallisia tai kennejärjestelmän kanssa. muita esteitä. Koska maakuntakaavassa alueet on valittu ympäristöllisin perustein, voidaan katsoa, että ottamistoiminnan toteutuminen maakun- takaavavarauksella ehkäisee toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia.

150

Suurin osa aluevarauksista toteutuu muun kuin Muiden lakien säätelemissä toimenpiteissä maa- maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta ja maankuntakaavan tavoitteet välittyvät toimenpiteiksi käyttö- ja rakennuslainkin perusteella yleensä viranomaisille asetetun edistämisvelvoitteen yksityiskohtaisemman kaavoituksen kautta. myötä: Aluevarausten huomioonottaminen viranomaisten päätöksenteossa johtaa ympäristön ja Maakuntakaavan toteuttamisen ympäristövai- aluerakenteen kehityksen kannalta vaikutuksil- kutuksia tarkasteltaessa korostuu yksityiskohtai- taan myönteiseen alueiden käyttöön. Aluevaraus- sempiin kaavoihin verrattuna maakuntakaavan ten haitallisten vaikutusten ehkäisy riippuu siis toteutuminen välillisesti muiden viranomaisten viranomaisten tavasta ottaa maakuntakaava päätösten kautta. Maakuntakaavan tavoitteet huomioon ja edistää sen toteuttamista sekä val- toteutuvat luonnollisesti parhaiten maankäyttö- ja takunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomi- rakennuslain säätelemissä toiminnoissa, joita oon ottamisesta. Maakuntakaavan toteutumista maakuntakaava nimenomaan ohjaa. on tarkasteltu luvussa 6.

Taulukko 7.3.9.1 Keskeisimpien maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen

Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely

Taajamatoimintojen alueet (A) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet (T) ympäristönsuojelu- kunta/ymp.keskus/ ympäristölupa laki ymp.lupavirasto Virkistysalueet (VL,VR) mkrl/maastol.l./ulkoilul. kunta/ymp.keskus kaav./ulk.reittis./toimitus Harju- ja kallioalueet maa-aineslaki kunta mal-lupa,ottamissuunni- (MY,ah,EO,EO2) telma Turvetuotantoalueet (EO1) ympäristönsuojelul. ymp.lupavirasto ympäristölupa Luonnonsuojelualueet (SL) luonnonsuojelulaki ymp.keskus rauhoitus Suojelualueet (S) vesilaki ymp.lupavirasto vesilain mukainen lupa Hyvät pellot (MT) maank.- ja rak.laki kunta rakennuslupa Metsätalousalueet (MU) metsälaki metsäkeskus m.t.suunn./metsänk.ilm. Matkailualueet (RM) maank.- ja rak.laki kunta kaavoitus Jätteenkäsittelyalueet (ET) ympäristönsuojelul. ymp.keskus/ymp.lv. ympäristölupa Satamat/laiturit (LV) vesilaki ymp.lupavirasto vesilain mukainen lupa Uiton toimintapaikat (LU) " " “ Vedenottamo (V) " " “ Viemärin purkupaikka (J) ympäristönsuojelul. ymp.keskus/ymp.lv. ympäristölupa Pohjavesialue (pv) " ymp.keskus suoja-alue Maisema-alue (ma) maank.r.laki/metsälaki kunta/metsäk. rak.lupa/kaav./metsänk.il. kultt.arv. alue (ma) maank.- ja rak.laki kunta rak.lupa/kaavoitus Väylät ja –reitit vesilaki merenkl./ymp.lv/kunta vesilain mukainen lupa Ulkoilureitit maastol.l./ulkoilul. kunta/ymp.keskus ulk.reittisuun./toimitus Tiet maantielaki tiehallinto tiesuunnitelmat Voimansiirtolinjat sähköm.l./lunastusl. KTM/maanm.l. toimitus Muinaismuisto (SM) muinaismuistolaki Museovirasto rauhoitus Rakennussuojelukohde (SR) mrkl ./rak.suojelulaki kunta/ymp.keskus kaavoitus/suojelupäätös

151

152

8 Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kuopion seudun maakuntakaavan Alustava kaavaehdotus valmistui 9.1.2006. Kuopi- hallinnollinen käsittely: on seudun maakuntakaavatyöryhmän 16.1.2006 ja seutuhallituksen 17.1.2006 hyväksymisen jälkeen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallitus päätti 23.1.2006 asettaa kaava- maakuntahallituksessa 28.1.2001 ehdotuksen nähtäville 13.2. - 20.3.2006. Luonnosvaiheen lakisääteinen viranomaisneuvot- telu 14.12.2001 Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditut vastineet on Lähtökohdat ja tavoitteet raportti hyväksyttiin käsitelty lakisääteisessä viranomaisneuvottelussa maakuntahallituksessa 14.12.2003 27.4.2006. Palaute ja vastineet annettiin tiedoksi Rakennevaihtoehdot ja niiden vaikutukset maa- Kuopion seudun seutuhallitukselle 6.5.2006 ja kuntahallituksessa 15.12.2003 maakuntahallitukselle 22.5.2006. Rakenneluonnos tiedoksi maakuntahallitukselle 24.5.2004 ja maakuntavaltuustolle 14.6.2004 Kuopion seudun maakuntakaava hyväksyttiin Kaavaluonnos hyväksyttiin maakuntahallitukses- laadittujen vastineiden mukaisesti korjattuna Kuo- sa 1.4.2005 ja se oli nähtävillä 10.4. - 10.5.2005 pion seudun seutuhallituksessa 13.6.2006 ja Poh- Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot ja mielipi- jois-Savon maakuntahallituksessa 19.6.2006. teet annettiin tiedoksi seutuhallitukselle Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maa- 5.10.2005 ja maakuntahallitukselle 28.11.2005 kuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat 23.8.2006. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan 3.7.2008.

Kuopion seudun maakuntakaavan tavoiteaikataulu:

153

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVATYÖN ORGANISAATIO KAUPANKAUPAN TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄ

TURVETYÖRYHMÄTURVETYÖRYHMÄ

LUONTO-LUONTO- JA JA VIRKISTYSALUETYÖRYHMÄVIRKISTYSALUETYÖRYHMÄ LENTOKENTÄNLENTOKENTÄN ALUEENALUEEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄKEHITTÄMISTYÖRYHMÄ

KULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄKULTTUURIYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ VAIKUTUSTENARVIOINTIVAIKUTUSTENARVIOINTI MAAKUNTAKAA-MAAKUNTAKAA- VATYÖRYHMÄVATYÖRYHMÄ MAA-AINESTYÖRYHMÄMAA-AINESTYÖRYHMÄ MAAKUNTAKAAVAMAAKUNTAKAAVA -TOIMIKUNTA-TOIMIKUNTA

LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖNLIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN TYÖRYHMÄTTYÖRYHMÄT MAAKUNTAHALLITUSMAAKUNTAHALLITUS KUOPIONKUOPION JOHDOLLAJOHDOLLA

MAAKUNTAVALTUUSTOMAAKUNTAVALTUUSTO

31.1.2005 POHJOIS-SAVON LIITTO 2004 6

Työryhmät ja rakennuslain johdosta maakuntakaavatyöryh- mänä ja -toimikuntana. Muut työryhmät on perus- Maakuntakaavatyötä varten on perustettu seu- tettu selvitystarpeen mukaan täydentämään raavat työryhmät, ensin seutukaavatyöryhmän ja suunnittelutyötä. Liikennejärjestelmätyötä johti -toimikunnan nimellä v. 1999, 22.10.2001 maa- Kuopion kaupunki, mutta se oli samanaikaistettu kuntahallituksen päätöksellä uuden maankäyttö- maakuntakaavaprosessin kanssa.

Kokoontumiset 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus 1 1 1 1 1 1 Maakuntakaavatyöryhmä 5 6 7 7 6 3 Maakuntakaavatoimikunta 1 3 3 3 2 1 Vaikutustenarviointityöryhmä 3 4 3 1 Lentokentän alueen kehit- 2 1 1 tämistyöryhmä Turvetyöryhmä 2 2 2 Luonto- ja virkistystyöryhmä 2 2 3 1 Kulttuuriympäristö 3 2 1 1 Maa-aines 2 1 3 1

Maakuntakaavatoimikuntana toimi Kuopion seu- Pohjois-Savon liitto päätti 26.9.2005, että seutu- dun neuvottelukunta vuoden 2005 kevääseen hallitus toimii Kuopion seudun maakuntakaavan saakka, jonka jälkeen seutuyhteistyön syvenemi- MRL:n 27 §:n tarkoittamana toimielimenä. sen johdosta Kuopion seudulla aloitti seutuhallitus.

154

Kunta/Viranomainen Maakuntakaavatoimikunta 2001-6/2005 Maakuntakaavatoimikunta 5.10.2005 alk. Kuopio Toivo Yläjärvi Irja Sokka, vpj Seppo Saarikoski Seppo Saarikoski Irja Sokka Sari Raassina Jussi Kauhanen Leila Savolainen Marja Kivinen Tapio Lankia Petteri Paronen Eeva Heinonen Jukka Pulkkinen Markku Söderström Riitta Koskinen

Siilinjärvi Tuula Väätäinen Pekka Tuhkanen, pj Pekka Väänänen Lauri Katainen Hannu Palsola Aila Nurmi Kari Lehtoranta Raija Suhonen Jouni Mutanen Seppo Piirainen

Vehmersalmi Väinö Ruuskanen yhdistyi Kuopioon 1.1.2005 alkaen Tapio Lankia Pertti Kettunen Karttula Elsa Holopainen Veijo Karkkonen Viljo Karhunen Elsa Töyrylä Juho Ainasoja Maaninka Marjatta Parviainen Marjatta Parviainen Kimmo Valta Matti Solehmainen Esko Kalevi Juntunen

Osmo Sihvonen ja Sirpa Lätti-Hyvönen toimivat asiantuntijoina. Silja Sutinen, aluekeskuskoordinaattori on sihteerinä.

Maakuntakaavatyöryhmä Työryhmä on kokoontunut 34 kertaa Paula Qvick Pohjois-Savon liitto, puheenjohtaja Juha Romppanen Kuopio Otto Siippainen Siilinjärvi Antti Kankkunen Vehmersalmi Jaakko Väisänen Maaninka Jukka Rissanen Karttula Erkki Remes Pohjois-Savon Ympäristökeskus Kalervo Kalliokoski Järvi-Suomen merenkulku-piiri Esko Tolvanen Savo-Karjalan tiepiiri Jouko Aroalho Kuopion Museo Jouko Kohvakka Pohjois-Savon liitto Martti Salminen Pohjois-Savon liitto (- 7.2005) Marko Tanttu Pohjois-Savon liitto Seppo Laitila Pohjois-Savon liitto, sihteeri

Vaikutustenarviointityöryhmä Työryhmä on kokoontunut 11 kertaa. Kuopion yliopisto, ympäristötieteiden laitos, professori Juhani Ruuskanen, puheenjohtaja Pohjois-Savon ympäristökeskus: ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Mikkonen ja yli-insinööri Erkki Remes Savo-Karjalan tiepiiri, ympäristövastaava Airi Muhonen Itä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto, lääninterveystarkastaja Eeva-Liisa Launonen Kuopion yliopisto, sosiaalityön- ja sosiaalipedagogiikan laitos, professori Juha Hämäläinen 155

Kuopion Museo, johtaja Jouko Aroalho Kuopion Kauppakamari, toimialajohtaja Tapio Kankaanpää Savon Yrittäjät ry, kauppias Matti Ensio Kokko / arkkitehti Riitta Korhonen MTK Pohjois- Savo, maanviljelijä Keijo Voutilainen Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri, Pekka Tenhunen Pohjois-Savon liitto, Seppo Laitila, sihteeri

Suojelu- ja virkistysaluetyöryhmä Työryhmä on kokoontunut 8 kertaa. Laitila Seppo, maakuntasuunnittelija, Pohjois-Savon liitto, pj. Hublin Patrick, alueidenkäyttöpäällikkö, Pohjois-Savon ympäristökeskus Ihantola Risto, Kuopion luonnonystäväin yhdistys Perätie Timo, ympäristönsuojelun suunnittelija, Kuopion kaupunki Saarelainen Arja, ympäristöpäällikkö, Siilinjärven kunta Tuomainen Jorma, ylitarkastaja, Pohjois-Savon ympäristökeskus Kaunisto Jaana, tp. suunnittelija, Pohjois-Savon liitto, siht. v. 2003

Turvetyöryhmä Työryhmä on kokoontunut 6 kertaa. Laitila Seppo, maakuntasuunnittelija, Pohjois-Savon liitto, pj. Luukkanen Ari, geologi, GTK Nyyssönen Heikki, yksikön päällikkö, VAPO Tukiainen Ossi, ylitarkastaja, Pohjois-Savon ympäristökeskus Virtanen Kimmo, erikoistutkija, GTK Voutilainen Matti, käyttöpäällikkö, Kuopion Energia Kaunisto Jaana, tp. suunnittelija, Pohjois-Savon liitto, siht. v. 2003

Maa-ainestyöryhmä Työryhmä on kokoontunut 7 kertaa. Martti Salminen, Pohjois-Savon liitto, pj Hannu Karpinen, Tiehallinto Jukka Työppönen, Tieliikelaitos Patrick Hublin, Pohjois-Savon ympäristökeskus Timo Perätie, Kuopion kaupunki Jukka Rissanen, Karttulan kunta Antti Kankkunen, Vehmersalmen kunta Jaakko Väisänen, Maaningan kunta Oiva Ollikainen, Siilinjärven kunta Jari Hyvärinen, GTK Jouni Pihlaja, GTK Jouko Kohvakka, Pohjois-Savon liitto, siht.

Sorsasalo-Vuorela-Jännevirta -työryhmä Työryhmä on kokoontunut 4 kertaa. Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto, pj Matti Muhonen, Karjalan lennosto Heikki Jouppila, Ilmailulaitos Patrick Hublin, Pohjois-Savon ympäristökeskus Esko Tolvanen, Savo-Karjalan tiepiiri Otto Siippainen, Siilinjärven kunta Matti Asikainen, Kuopion kaupunki Jouko Kohvakka, Pohjois-Savon liitto, siht.

Hiljaiset alueet -työryhmä Työryhmä on kokoontunut 2 kertaa. Erkki Björk, Kuopion yliopisto, pj. Anne Puska, Pohjois-Savon ympäristökeskus Erkki Remes, Pohjois-Savon ympäristökeskus 156

Jukka Rissanen, Karttulan kunta Juha Romppanen, Kuopion kaupunki Otto Siippainen, Siilinjärven kunta Jaakko Väisänen, Maaningan kunta Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto Jouko Kohvakka, Pohjois-Savon liitto Marko Tanttu, Pohjois-Savon liitto, siht.

Kaupan työryhmä: Työryhmä on kokoontunut 3 kertaa. Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto, puheenjohtaja Patrick Hublin, Pohjois-Savon ympäristökeskus Pasi Kauppinen, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry. (varalla Eero Konttinen) Esa Kautonen, Palvelualojen keskusliitto (PAM) ry. Airi Muhonen , Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri Kari Niskanen, Lidl Suomi Ky Juha Romppanen, Kuopion kaupunki Jukka Ropponen, Suomen Spar Oyj Pertti Rusanen, Kesko Oyj Eero Saukkonen, Osuuskauppa PeeÄssä Otto Siippainen, Siilinjärven kunta Manu Vesalo, Osuuskauppa PeeÄssä Asiantuntijajäsenet: Kaisa Hakala, Pohjois-Savon TE-keskus (ennakointi) Jari Jääskeläinen, Pohjois-Savon TE-keskus (työhallinnon kansallinen tuki) Martti Salminen, Pohjois-Savon liitto, sihteeri, eläkkeelle 1.9.2005 alkaen, Marko Tanttu

Kaavatyöryhmien kautta suunnittelutyössä on ollut aktiivisesti mukana n. 100 ihmistä. Pohjois-Savon liiton matkailuklusterin kanssa on pohdittu matkailuun liittyviä asioita. Pohjois-Savon liiton asumistyöryhmä on osallistunut myös Kuopion seudun maakuntakaavatyöhön.

Vuorovaikutus Maakuntakaavatyötä on esitelty useissa eri yhteyksissä sidosryhmille. Lausunnot pyydettiin sidosryhmiltä viidessä eri vaiheessa, vaihtoehto-, luonnos- ja ehdotusvaiheessa suunnitelmien sisältöä on esitelty kunnissa info- tilaisuuksissa ja perinteisesti liitossa iltatilaisuudessa. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa suunnitelmat olivat nähtävillä lain edellyttämissä julkisilla ilmoitustauluilla sekä lisäksi kirjastoissa ja liiton kattavilla internet-sivuilla, jossa oli myös kaavakartta palautejärjestel- mällä varustettuna. Kuopion seudun maakuntakaavasta on tiedotettu medialle joka vaiheessa, ja erityisesti lehdistössä on ollut laajoja artikkeleita.

157

Maakuntakaavan tekijät

Pohjois-Savon liitto laati Kuopion seudun maakuntakaavan, viimeisen seutukuntakohtaisista kaavoista. Selvitystyö aloitettiin jo 1990-luvun lopulla suunnittelupäällikkö Martti Salmisen johdolla (maa-aines- ja rakenneselvitykset) ja vuoden 2001 elokuusta alkaen suunnittelupäällikkö Paula Qvickin johdolla Martti Salmisen siirtyessä osa-aikaeläkkeelle ja maankäyttöpäälliköksi. Työhön ovat osallistuneet Pohjois-Savon liitossa seuraavat henkilöt:

Suunnittelupäällikkö Paula Qvick • kulttuuriympäristöt, muinaismuistot, maisema-alueet ja rakennussuojelu • kehittämisperiaatemerkinnät • matkailualueet ja -keskukset yhdessä maakuntasuunnittelija Simo Kotiluodon kanssa • taajamatoiminnot, kylä- ja kaupan verkosto yhdessä Marko Tantun kanssa • elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen • valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • Euroopan Unionin toimintapolitiikat (esim. ESDP) • pj:nä maakuntakaavatyöryhmässä, Sorsasalo-Rissala työryhmässä, kaupan työryhmässä, kulttuu- riympäristötyöryhmässä, esittelijänä toimikunnassa eli seutuhallituksessa, liikennejärjestelmätyöryh- män johtoryhmässä

Maankäyttöpäällikkö Martti Salminen 30.8.2005 saakka Maakuntasuunnittelija Marko Tanttu 1.6.2005 alkaen • alue- ja yhdyskuntarakenne yhdessä suunnittelupäällikön kanssa • taajamat ja kyläverkosto yhdessä suunnittelupäällikön kanssa • palvelut • teollisuus • vesihuolto • sihteerinä hiljaisten alueiden työryhmässä

Maakuntasuunnittelija Seppo Laitila • rantojen käyttö ja loma-asutus • ympäristövaikutukset ja vaikutusten arviointi • ympäristönsuojelu • maa- ja metsätalousvaltaiset alueet , MU • luonnonsuojelu • turvetuotanto • jätehuolto, pilaantuneet maa-alueet • sihteerinä maakuntakaavatyöryhmässä ja vaikutustenarviointityöryhmässä, puheenjohtajana turve- työryhmässä ja suojelu- ja virkistysaluetyöryhmässä • maakuntakaavan laadintaan liittyvien tehtävien yhteensovittaminen

Suunnitteluinsinööri Jouko Kohvakka • liikenneväylät ja -yhteydet • energiahuolto ja teknisen huollon järjestelyt • maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ,MT,MY • pohjavesialueet • vesi- ja maa-ainesvarat sekä kaivannaisteollisuus • veneily ja vesiliikenne • virkistysalueet • maa-ainesselvityksen koordinointi, sihteerinä Sorsasalo-Rissala työryhmässä, liikennejärjestelmätyö- ryhmissä

Maakuntasuunnittelija Marko Tanttu 1.6.2006 • ulkoilureitit (yhdessä suunnitteluteknikko Risto Tuhkanen) • numeerisen kartta-aineiston laatiminen

158

Maakuntasuunnittelija Marja Turunen • internetsivut

Piirtäjä Marjatta Pennanen osa-aikaeläkkeellä, varalla Suvi Räisänen • maakuntakaavan laatimisen avustaminen • analogisen ja numeerisen kartta-aineiston laatiminen • esittelymateriaalin ja tilastografiikan laatiminen

Kehittämisjohtaja Henrik Rissanen • väestö- ja työpaikkaennusteiden synkronointi

Maakuntasuunnittelija Anneli Pehkonen • maakuntasuunnitelmaa koskevat tekstit

Maakuntasuunnittelija Simo Kotiluoto • aluekehitysohjelmia ja matkailua koskevat tekstit

Toimistosihteeri Irma Kajan • maakuntakaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta saadun palautteen vastaanotto ja käsittely

Tutkimussihteeri Tuula Reinikainen • tilastomateriaali

Tekstinkäsittelijä Marja Partanen • tekstin käsittely (taitto)

Piirtäjä Irma Toivanen • kansi ja osa kuvamateriaalista

Ilpo Lommi • tiedotus

Maakuntakaavatoimikuntana toimineen aluekeskusohjelman neuvottelukunnan, v. 2005 alkaen seutuhallituksen sihteerinä on toiminut aluekeskusohjelman ohjelmapäällikkö Silja Sutinen, tiedottaja Annamaija Hakamaa ja seutusihteeri Anne Kinnunen ovat olleet aluekeskusohjelman puitteissa mukana maakuntakaavan laadinnassa.

Selostuksessa olevat valokuvat: Kari Jämsen, Jouko Kohvakka, Paula Qvick, Martti Salminen, Otto Siippainen ja Irma Toivanen

159

9 Käytetyt tutkimukset ja muut lähteet

9.1 Maakuntakaavaa varten tehdyt tutkimukset www.pohjois-savo.fi Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, Pohjois-Savon liitto Rakennemallien palveluverkkoselvitys, Pohjois-Savon liitto A:37 Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, Pohjois-Savon liitto Palvelurakenne, A:27 Pohjois-Savon liitto 2003 Kuopion seudun maakuntakaava. Yhdistelmärakennemallin vaikutukset. VTT, SKOY. 2004 Maastokäynnit 2003, muistio Kuopion seudun maa-ainesselvitys 2002 Kuopion seudun kulttuuriympäristö seudun vahvuudeksi, selvitys Muinaisjäännösinventoinnit Laitila Seppo 2003. Turvetuotanto maakuntakaavassa. Lähtökohdat ja suunnittelumenetelmä-ehdotus. Muistio 18.3.2003. Pohjois-Savon liitto Martin Jaana 2003. Turvetuotanto maakuntakaavassa. Turvesoiden alustava valinta. Selvitys 16.9.2003. Pohjois-Savon liitto Raimo Pakarisen luontotieto 2002. Kuopion seudun maakuntakaava: Luonnonsuojelu- ja virkistysalueselvitys 2001. Pohjois-Savon liitto Knuutinen Jorma, Tossavainen Ari 2003. Kuopion seudun maakuntakaava: luonnonsuojelu- ja virkistysalueselvityksen täydennys 2003. Taajamatoimintojen vaihtoehtoisten laajenemisalueiden luontoselvitys. Pohjois-Savon liitto Vihervaara Petteri 2006. Valtatien 17 Kuopio-Vartiala -osuuden liito-oravakartoitus. Pohjois-Savon liitto, Savo-Karjalan tiepiiri

9.2 Muut käytetyt tiedot

Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 Kuopion lentoaseman lentomelualueet perustilanteessa ja vuonna 2010, Ilmailulaitos 1999 Kallaveden alueen venereitit ja rantautumispaikat , Pohjois-Savon ympäristökeskus 1996 Rautalammin reitin vene- ja retkisatamasuunnitelma, Pohjois-Savon ympäristökeskus 1992 Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma/Esiselvitys… Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma/Liikennestrategia Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma/Yhdistettyjen juna-autokuljetusten markkina- ja toteutettavuusselvitys, 2002 Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma/Tavaraliikenneselvitys, 2004 Kemphos Oy: Siilinjärven kaivos- ja tehdasalueen kaavaselvitys, 2005 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2020 Pohjois-Savon liikennejärjestelmä Pohjois-Savon matkailustrategia Kuopion seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Karttula, Kuopio, Maaninka, Siilinjärvi, Vehmersalmi/Jaakko Pöyry Infra 2003 Kuopion ja Vehmersalmen vesihuollon kehittämissuunnitelma/Kuopion kaupunki, Vehmersalmen kunta 2004 Sisä-Savon vesihuollonkehittämissuunnitelma, Vesannon, Karttulan ym. kunnat/Suunnittelukeskus Oy 2001 GTK:n tutkimusraporttii (n:o 117) Suomen turvevaroista vuodelta 1993 (Eino Lappalainen ja Pekka Hänninen) GTK:n tutkimusraportti (n:o 156) Suomen turvevaroista vuonna 2000 (Kimmo Virtanen, Pekka Hänninen, Riitta-Liisa Kallinen, Sirkka Vartiainen, Teuvo Herranen ja Ritva Jokisaari 2003) Hyttinen Mirja, Perätie Timo 2001. Arvokkaita luontokohteita Kuopiossa. Kuopion kaupunki Hyttinen Mirja. Neulaniemen kasvillisuusselvitys 2004, 2005. Kuopion kaupunki

160

Rönkä Helena 2001. Toivalan luonto- ja maisemaselvitys. Siilinjärven kunta Rönkä Helena 2002. Toivalan luonto- ja maisemaselvitys. Osa II. Jatkotutkimukset. Siilinjärven kunta Rönkä Helena 2002. Toivalan liito-oravakartoitus. Siilinjärven kunta Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje 19.9.2003 Jukka Leino 1985. Kuopiossa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto, raportti 13.4/85/169 Jukka Leino 1981. Karttulassa tutkittujen soiden turvevarat ja niiden käyttökelpoisuus. Geologinen tutkimuskeskus, Maaperäosasto, raportti 13.4/81/61 Ari Luukkanen1987. Siilinjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat sekä turpeiden soveltuvuus jätevesiliet- teen käsittelyyn ja polttoturvetuotantoon. Geologian tutkimuskeskus, Maaperäosasto, turveraportti 197 Turvetuotannon edistäminen maakuntakaavoituksessa (KK 305/2002 vp) Sisä-Savon ulkoilureitistön yleissuunnitelma, Pohjois-Savon ympäristökeskus Ylä-Savon ulkoilureitistön täydennyssuunnitelma, Pohjois-Savon ympäristökeskus Koillis-Savon yhtenäinen vaellusreitistö, Nilsiän kunta Koillis-Savon ulkoilureittisuunnitelma, Pohjois-Savon ympäristökeskus Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001 Pohjois-Savon ympäristökeskus: Pohjois-Savon perinnemaisemat. Heli Ilaskari. Kuopio 2000. Pohjois-Savon vanhat vesirakenteet. Tuulikki Miettinen, Erkki Kaijalainen, Maisa Siirala. Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri. Helsinki 1994. Pohjoissavolainen kylämaisema. Valtakunnallinen maisema-alueinventointi vuosina 1987-89 Pohjois-Savon seutukaavaliitto. Kuopio 1990 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviras- ton rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Helsinki 1993 Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö I-II. Mietintö 66/1992. Helsinki 1993 Seutukaavat ja seutukaavamateriaali Kuntakaavat ja niihin liittyvä materiaali Valtakunnalliset suojeluohjelmat Natura 2000-verkosto -materiaali Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, Suomen ympäristökeskus 2001 Itä-Suomen rakennuskiviprojekti, Finnvera Oyj, 2000 Pohjois-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma/esiselvitys, liikennestrategia Kuopion seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Valtatie 5 Päiväranta-Vuorela, yleissuunnitelma 2004 Valtatie 5 Siilinjärvi-Pöljä ,yleissuunnitelman tarkistus, valmis v.2005 Valtatie 17 Kuopio-Vartiala, yleissuunnitelma 2002 Valtatie 17 Vartiala-Riistavesi, yleissuunnitelma Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökes- kus, julkaisu 214/2001 Kuopion seutukunnan maa-ainesselvitysraportti, PSL, alueen kunnat, GTK, 2002 Kallioalueet/ maastokäynnit 2003/ muistio, Pohjois-Savon liitto 2003 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen pilaantuneita maita koskeva rekisteri. Kuopion keskeisen alueen osayleiskaava. 2000 Pohjois-Savon alueellisen jätesuunnitelman tarkistus. Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2003

Ympäristövaikutusten arviointiselostukset:

Riikinnevan jätelaitoksen ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus. Varkauden seudun jätehuolto, Tieliikelaitos, Stora Enso Oyj, Suomen IP-Tekniikka Oy 2003 Peltomäen pilaantuneiden maiden käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tieliikelaitos, SCC Viatek 2003 Valtatie 5 parantaminen välillä Päiväranta-Vuorela. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2001 Kumpusaaren voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kuopion Energia, Energia-Ekono 1996 Savon Voima Oy:n erityiskaatopaikka (ei enää vireillä)

161

Valtatie 17 välillä Kuopio-Vartiala. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tielaitos, Savo-Karjalan tiepiiri 1998 Jänneniemen tekopohjavesilaitos. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kuopion Vesi 2001. Valtatie 5 parantaminen välillä Siilinjärvi - Pöljä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2004 Saaristokatu. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kuopion kaupunki 2003. Siilinjärven kaivoksen toiminnan jatkaminen vuoden 2010 jälkeen, uusien alueiden käyttöönotto. Ympäristö- vaikutusten arviointiselostus. Kemphos Oy 2004 Airakselan kierrätyslaitos. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kuusakoski Oy, Paavo Ristola Oy 2004 Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Kuopion Energia, Paavo Ristola Oy 2004 Heinälamminrinteen jätekeskus. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Jätekukko Oy, Maa ja Vesi Oy 2005

10 Liitteet

0 Kuopion kaupungin kaavoitusosaston kommentti uusien taajamatoimintojen käyttöönoton tarpeesta ja vaiheistuksesta 1 Kuopion seudun maakuntakaava-alueen muinaisjäännökset 2 Yhdistelmärakennemallin vaikutukset, tiivistelmä 3 Kuopion keskustan kulttuuriympäristö ma 11.1000 4 Kuopion seudun maakuntakaavan aluevaraukset pinta-aloineen

162