DOCSLIB.ORG

Pohjois-Savon Linn En

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pohjois-Savon Linn En Pohjois-Savon linn en tsauksen perusaineistona ovat valtakunnallisen rariteettiko­ Edessäsi oleva faunistinen katsaus tarjoilee joukon Pohjois­ mitean (RK) hyväksymät Poh­ Savon herkullisimpia lintuhavaintoja vuodelta 1993. Lintuvuosi . ois-Savon havainnot sekä yh­ distyksellemmeK toimitetut havainnot la­ 1993 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Maakunnalle uusia jeista, jotka on merkitty Pohjois-Savon lintulajeja saatiin vuoden aikana peräti viisi: jääkuikka, havaintojen keräilyluettelossa keruukoo­ madeirankeiju, pikkukotka , haahka ja tulipäähippiäinen. Keväällä deilla A, 1, 2 tai 3 (ks. Siivekäs 13:80- lintujärvil/ämme ja lietealtaillamme tavattiin runsaasti mm. 83). Keruukoodilla A merkittyjen lajien kahlaajia. Kesää elävöittivät lukuisat ruisrääkät, luhtahuitit ja havainnot vaativat ennen julkaisuaan yölaulajat. Monilla petolinnuilla kevät ja kesä sujuivat alueellisen harvinaisuuskomitean (AHK) myyräkadost a johtuen ankeissa merkeissä. Syksyn parasta antia hyväksynnän. AHK katsoi määrityspe• olivat tikkojen vaellus, arktisten kuikka- ja vesilintujen raju rusteet riittäviksi 127 havainnon osalta (vuodelta 1993 70 ja sitä aikaisemmilta muutto sekä pikkukajavien ä killinen rynnäkkö. Vuoden vuosilta 57 havaintoa). A-lajin rengastus­ päättyessä sulil/amme törmättiin sellaisiin talvilintuerikoi­ havainnon yhteydessä AHK-lomakkeen suuksiin kuin pikkujoutseneen, liejukanaan ja al/ihaahkoihin. täynämistäja AHK-käsittelyä ei olevaa­ Kaikkiaan Pohjois-Savossa nähtiin vuoden 1993 aikana 234 dittu. Samaa menettelyä on noudatettu lintulajia. Muhkeaan lukuun vaikutti varmasti osaltaan se, että myös Kuopion museolle toimitettujen lin­ Kuikan, Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Suomen­ tujen kohdalla. RK-ja AHK-lajeja koske­ selän Lintutieteellisen Yhdistyksen välillä käytiin vuoden aikana vat ja aiemmin Siivekkäässäjulkaisemat­ pinnakisa. Mittelö lisäsi monella retkeilyaktiivisuutta, mikä tomat vanhat havainnot on lueteltu ko. lajin yhteydessä vuoden 1993 havainto­ ymmärrettävästi näkyi havaintojen määrissä. Lienee turha jen jälkeen. Yhdistyksellemme lähetettiin korostaa, mikä yhdistys luonnollisesti vei ykkössijan. Pohjois-Savon linnusto -kirjaa varten runsaasti vanhoja havaintoja muistakin katsauslajeista. Nämä havainnot tulevat käsitellyiksi li nnustokirjassa, eikä niitä ole otettu mukaan tähän katsaukseen. ns. maallikkohavainnot on sisällytetty Satunnaistalvehtijoita, Siilinjärven Lisäksi olemme saaneet käyttöömme katsaukseen (tällöin havainnon varmen­ Raasion ja Mustin syksyisiä kahlaajia Rengastustoimiston tiedot Pohjois-Savon taja on ilmoitettu; esim. H. Havaitsija/ sekä eräitä syys- ja kevätmuuttajia koske­ rengastuksista vuodelta 1993. Eino MU). Lisäksi muutaman vuoden ajan vat havainnot on käsitelty yksityiskoh­ Savolainen toimitti tiedot Kuopion noudatetun käytännön mukaisesti kat­ taisemmin omissa raporteissaan. Eräiden museolle tuoduista ja taltioiduista saukseen on otettu mukaan Joroisten pesimärauhaa vaativien lajien kohdalla linnuista (tekstissä lyhenne "mus") sekä kunnassa (Etelä-Savoa) tehdyt havain­ on noudatettu perinteistä varovaisuutta ja museolle ilmoitetuista tarkistetuista not. Joroisten havainnot eivät sisälly kyseisten lajien pesimäpaikkoja ei ole esi­ maallikkohavainnoista. Yhdistyksemme Pohjois-Savosta esitettyihin lukuihfo, tetty teksteissä kuntaa tarkemmin. havaintovihkojen (Iisalmen Keskimmäi• vaan ne on mainittu/summattu aina erik­ Havaintojen yhteydessä havainnoijat nen, Maaningan Patalahti ja Lapinjärvi, seen. Ilmatieteen laitoksen säähavainnot on lueteltu aakkosjärjestyksessä lukuun Rautalammin Tyyrinvirta, Riistaveden Pohjois-Savon mittausasemilta toimit1i ottamatta RK-ja AHK-havaintoja,joide Keskimmäinen, Siilinjärven Raasio sekä käyttööni Kalle Ruokolainen, joka laati kohdalla ilmoituslomakkeen tekijä (lin­ Varkauden Lehtoniemi) havainnot ovat myös vuorokauden keski lämpötiloja ja nun löytäjä) on mainittu ensin. Useam­ myös mukana aineistossa. Varmennetut sademääriä esittävän käppyräkuvion man kuin neljän henkilön tekemissä ha- (kuva 1). 4 ,~,.,,,.,, .....". ,,,, C 1/1995 (16 vsk.) ~=============~ {l:n n ./f&uMu,,. VMomn IS 1993 vainnoissa on pääsääntöisesti mainittu toukokuun alussa pa­ vain havainnon (aakkosjärjestyksessä nivat merkille muutkin ensimmäinen) ilmoittaja. Kaikki havain­ kuin koivuallergikot. tojaan ilmoittaneet tai muutoin katsauk­ Toukokuun 20. päivän tie­ sen syntymistä edistäneet henkilöt ja ta­ noon ennätyshelteet tyssä• hot ovat ansainneet kiitoksen aktijvisuu­ sivät rajusti toukokuun vii­ kuun puoli­ destaan. meisen viikon luoteistuuliseen välin jälkeen koleuteen. Kesäkuu oli keskimää- maa peittyi ke­ räistä viileämpi sekä varsinkin kuun vyeen lumivaip- Vuoden 1993 sää alkupuolisko myös normaalia pilvisempi paanja pienemmät jär• ja sateisempi. vet jäätyivät. Marraskuu oli normaalia Vuoden alku oli selvästi keskimääräistä Heinä- ja elokuu olivat lämpötiloil• kylmempi. Lumikerros ei niukoista sa­ lauhempi. Myös lunta satoi tammikuus­ taan ja sademääriltään keskimääräisiä. teista johtuen kasvanut muutamaa senttiä sa useimpina päivinä (kuva 1). Lauha Heinäkuun alussa oli sateinen ja viileä paksummaksi koko kuukauden aikana. säätyyppi jatkui helmikuun puolella. viikko. Syksyn tulon aisti syyskuun alus­ Joulukuun sää oli vaihteleva. Lunta Tammi-helmikuun ainoat kunnon pak­ sa. Syyskuun oli keskimääräistä kyl­ tuprutteli useina päivinä ja vuoden vaih­ kasjaksot olivat lyhytaikaisia ja ajoit­ mempi ja poikkeuksellisen vähäsateinen. tuessa saatiin kahlailla jo 30-40 cm:n tuivat tammikuun viimeiselle viikolle ja Lokakuun alussa oli utuisen harmaiden paksuisessa hangessa. Syksyllä 1993 helmikuun lopulle. Talven aikana maam­ päivien joukossa pari komeaa ja lämmin• pihlajanmarjojen määrät olivat aivan me merialueilla oli useita myrskyjä ja tä syyspäivää. Lokakuun 8:ntena keli oli nollissa. Sen sijaan koivun siemensato oli tammikuussa Itämerellä mitattiin jopa muuttunut itätuuliseksi ja syksyisen hyvin runsas ja käpyjen purijoillekin riit­ hirmumyrskylukuja (katso madeiran­ rähmäiseksi. Parin päivän päästä koillis- ti evästä. keiju). Maaliskuun alku oli vielä täyttä talvea, mutta puolivälissä kuuta rätki jo vettä ja kelit muuttuivat hetkellisesti keväisiksi. Tammi-helmikuulle tultaessa Havainnoijat edellissyksyn runsas pihlajanmarjasato oli jo huvennut olemattomiin. Kuusen­ Raimo Aaltonen (RA), Pentti Alaja (PA). Mika Asikainen (MA), Erkki Björk (EB), Mikael Dyhr (MD), Timo Filipoff (TF), Olavi Eskelinen (OE), Heidi HaMula (HHa), Mika-Petri Harju (MPH), käpyjen runsaus oli kevättalvella silmiin­ Aimo Hanikainen (AHa), Pertti Hartikainen (PHa), Jari Holopainen (JHo), Julcka Hujala (JHu), pistävää. Osmo Huupponen (OHu). Tuula Hyvönen (THy), Terho Hämäläinen (TeH), Harri Hölttli (HHö), Huhtikuun alkupuolisko oli poutai­ Tuomo Jalkanen (TJa), Timo Immonen (TI), Silveri Jussila (SJu), Kai Jäderholm (KJä), Penlti nen, mutta kolea. Lintumaailma muuttui Kaarakainen (PKa), Jaakk.o Kettunen (JKe), Jonna Knuutinen (JKn), Jarkko Koskela (JaK}, Heikki Kotilainen (HKo), Janne Kumpulainen (IKu), Ilpo Kuronen {lK), Pekka Kyllönen (PKy), Anne-Mari hetkessä huhtikuun 20. päivän tienoilla Kirkkäinen (AMK), Kati Könönen (K.Kö), Jaakk.o Laasanen (JL), Mauri Leivo (MLe), Paavo Liimatta sään vaihduttua keväisen lämpimäksi. (PLi), Mariko Lindgren (MLn), Antero Lindholm (ALi), Raimo Lindholm (RLi), Tom Lindroos Toukokuun kolme ensimmäistä viikkoa (TLi), Martti Linkola (MLi), Pertti Menala (PMe). Seppo Mikkonen (SM), Allan Nyyssönen (AN). olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja Marko Pakarinen (MPa), Raimo Pakarinen (RPa). Pasi Parkkinen (PPa), Jari Poikolainen (JPo), Lauri Puranen (LPu), Jyrki Pynnönen (JPy), Petro Pynnönen (PPy). Juha Pääkkönen (JPä), Reino Pöyhönen keväisen kuivia. Lämpötilat lähentelivät (RPö), Eelis Rissanen (ER), Juhani Rissanen (JRi), Adrian Royle (ARo), Pentti Runko (PRu), Kalle päivisin jopa helle lukemia ja jäät hävisi• Ruokolainen (KRu), Kalevi Rutonen (KRt), Helena Rönkä (HR), Risto Rönkä tRR), Hannu Räsänen vät suuristakin järvistämme ennen touko­ (HIU). Pertti Räsänen (Piti), Seppo Räsänen (SRä), Kari Saukkonen (KSa), Eino Savolainen (ES), Hannu Siilcsvina (HSi), A. J. Siivonc:n (AS), Kauko Sikström (KSi), Uolevi Skaren (US), Veli-Matti kuun 10. päivää. Koivut olivat isoilla Sorvari (YMS), Pekka Sovinen (PSo), Ari Tanskanen (AT), Jonna Tuomainen (JTu), Markku Ukkonen hiirenkorvilla heti vapun jälkeen, ja nor­ (MU), Visa Uusipaik:ka (VU), Esko Vesanen (EVe), Veli-Matti Väänänen (VMV). Heikki Väätäinen maalia rajumman koivun kukinnan heti (HVä), Juha Väätäinen (Nt), Asko Yli-Kauppila (AY), Jarmo Yliluoma (JY). s Lyhenteet 30 (A) • AHK-laji (lajinimen jäljessä), esitetyt havainnot AH K:n tarkistamie ja hyväksymiä (RK) • RK-laji (laji nimen jäljessä), esitetyt havainnot SLY:n rariteettikomltean hyväksymiä ( 1) • lajista kerätään kaikki havainnot (lajinlmen jäljessä) 20 (2) • lajista kerätään vain pesimäalkaiset havainnot (lajlnimen jäljessä), 2• • myös pesimäbiologiset tiedot kerätään (3) • lajista kerätään tiedot laajempien alueiden pari-/reviirimääristä (laji nimen jäljessä), J• • myös pesimäblologiset tiedot kerätään p • paikallinen 181 lepäilevä 10 m • muuttava; jos muuttosuunl8 tiedossa, merkitty vain muuttosuuntalyhenne (S, W, SW jne,) kiert • kiertelevä r • rengastettiin 0 Ä • laulava tai soidinääntelevä ä • muuten ääntelevä, äänlhavainto a • parvi; aS ~ viiden parvi, Sa • viisi parvea, 100(58) m = yhteensä sata muuttajaa viidessä parvessa kv • kalenterivuosi; iät kalenterivuosina -10 ad • vanha (aikuinen) subad • esialkuinen juv • nuori ( 1kv) pull • pesäpoikanen
Load more

Recommended publications
  • Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa
    --..1) Talvilinnut 1994-2003 & Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ maakuntaa. Jakson paras talvi oli Pikkukäpylintu/käpylintu-laji 99 (23,7) ja talvella 2001 (20,4). selkeästi 01/02. Tältä talvelta ovat Loxia curvirostra/Loxia sp. Koko talvikauden summa oli kor­ myös suurimmat parvet: 3.12.01 Määrät vaihtelevat perinteisesti kein talveUa 98/99 (19,9 yks./10 Yölaulaja Kuo Savilahti 18 p (AHa), 15 .1.02 runsaasti talvesta toiseen. Tarkas­ km) ja vastaavasti katotalvia olivat Kuo Neulalahti 18 p (MKe) ja telujaksolla erityisen hyviä talvia 94/95 (6,2 yks./10 km) ja 99/00 20.1.02 Kuo Sammalniemi 30 p olivat 95/96 (pikkukäpylintu + (5 ,8 yks./10 km). (PHu). Taulukkoon 5 on koottu Loxia sp. yht. 31,3 yks./10 km) ja talviset yksilömäärät kunnittain. 98/99 (2 1,7 yks./10 km), jotka Pulmunen Plectrophenax nivalis ovat talvien 1965/66 ja 1971/72 Yksittäisiä havaintoja kertyy sään­ L ämmin kesäyö, luonto on Vihervarpunen C.spinus ohella parhaita tunnettuja käpylin• nöllisesti lähes joka talvi. Kysees­ tuok uvimmillaan ja vihreän eri Erityisen hyvä talvi lajille oli 00/ tutalvia. Vastaavasti huonoimpia sä on joko myöhäisiä syysmuutta­ sävyihin puettu. Valoi sassa, hil­ 01 , jolloin laskentojen keskitihey­ talvia olivat 94/95, 97/98 ja 01/02, jia tai aikaisia kevätmuuttajia. Tal­ jaisessa yössä punarintojen, rä• deksi tuli 26, l yks./ 10 km, joka on jolloin nähtiin vain neljä lintua vilta seuraavat havainnot: 2.- kättirastaiden ja punakylkirastai­ siten yksi korkeimpia laskennois­ (0, 1 yks./10 km) per kunkin talven 3.12.94 Vrk Lehtoniemi 1 p (HKo, den äänekkään konsertin joukos­ l sa koskaan laskettuja tiheyksiä.
    [Show full text]
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 E/Is G/L88ll/Le/L
    ~ 'L•===========~.Sllvekäs=============~ Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 e/is g/l88ll/le/l Tässä katsauksessa käsitellään yleisimpien muuttolintujen muuttoa ja muuton etenemistä sekä muutamien vae/luslintujen liikehtimistä Pohjois-Savossa keväällä 1993. Havainnoijat ja havainnoin­ Sonkajärvi, Suonenjoki. Tervo, Tuusnjemi. paikoissa, joten vesilintuja saapui n1u­ tikunnat sekä -aktiivisuus Varkaus, Varpaisjärvi. Vehmersalmi ja kas1i. Vieremä. Kunnista käytetään standardi­ Kevääseen kuuluu takatalvi. Tällä ker­ Katsauksessa on mukana seuraavien hen­ lyhenteitä. Kuopion Riistaveden linrujär• taa se kesti huhtikuun alkupuolelta kuun kilöiden havaintoja: vistä on muutamissa aiemmissa katsauk­ puoleenväliin. Siitä eteenpäin alkoikin sissa käytetty lyhennettä Rii lj. Siitä on lämmetä ja sulapaikkojen suurenemisen M. Aho11e11. Pasi Alajo. Pentti Alaja, A. Arg,'//tmtler. nyt luovuttu ja järvi esiintyy tekstissä Kuo myötä myös vesilintujen muutto käyn• Mika A~ikainen. Erkki Björk. Timo Filipoff. Heidi Hannula. Mika-Petri Harju, Ajmo Hanikaincn, Penti Keskimmäisenä. nistyi. 23.4. muodostui kevään lopul­ Hr,nikainen. J. Jlin·o11t·11. ,\1111i Holopainen . ./{lri Havainnointiaktiivisuus oli keväällä liseksi taitekohdaksi. Lämpötila kipusi n. Nolopnim!II, P,urick Hublin. Juk.ku Hujala, Osmo 1993 yleisesti ottaen hyvä. läänin etelä• + J5 °C asteeseen ja pysytteli näissä luke­ Huupponen. Tt111lo H_wönl'l1. Terho Hämälliinen. f/ar,·1 / /ögnu111der. Harri Hölnli. Timo Immonen. K. .lalkom•11. ja keskiosissa ehkäpä jopa yksi parhaita missa koko loppukuun. Isojen lintujen ja M }{l//.:1111e11, Tuomo Jnlkm1en, Silvcri Jussila, Jaakko kautta aikojen. Ylä-Savon osalta havain­ päiväpetojen päämuutto keskirryi selkeästi Kettunen, Heikki Kotilainen. Anne-Mari K:irakäinen, noinriaktiivisuus ol i heikko. jopa hiukan päiville 23.-25.4. ja se näkyy myös terä­ Hannu Kärkkäinen. Paavo Liimatta. Antero Lindholm, Mami Linkoltt, Irja Malmil'11ori, Raisa Malmivuori.
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Vesienhoidon Toimenpidepideohjelma
    Vesien tila hyväksi yhdessä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016-2021 VELI-MATTI VALLINKOSKI (TOIM.) TUULIKKI MIETTINEN (TOIM.) JUSSI AALTO (TOIM.) 1 RAPORTTEJA xx | 201X VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Sisältö 1 JOHDANTO .......................................................................................................................................... 8 1.1 Vesienhoidon tavoitteet ............................................................................................................... 8 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö ..............................................................................10 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ..................................................10 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen ...........................................................11 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat .....................................................12 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ..........................................................................................................15 2.1 Vuoksen vesienhoitoalueen suunnittelualueet ............................................................................15 2.2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen suunnittelualueet
    [Show full text]
  • Kotoutuminen Kuopioon – Toimenpideohjelma 2012–2015
    Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä 1 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 2 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 KUOPION KAUPUNKI Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2012:3 Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 Kansilehden kuvassa kansainvälisten osaajien ja yritysten tutustumistilaisuus Kuopiossa syyskuussa 2012 3 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 4 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 SISÄLLYSLUETTELO 0. ESIPUHE sivu 6 TIIVISTELMÄTAULUKOT sivu 9 x Sisällöstä ja periaatteista x Kuopion kaupungin vastuutahoista x Numeroidut kotoutumispalvelujen kehittämistoimenpiteet TAUSTA-AINEISTO sivu 19 1. Taustaa sivu 20 1.1. Kotoutumislain sisältö 1.2. Valmisteluprosessi 1.3. Kuopion toimintaympäristö 1.4. Kuopion kototumistyön nelikenttäanalyysi 1.5. Kuopio on uuden lain kokeilupaikkakunta 2011-2013 2. Toimenpidenohjelman kytkentä Kuopion strategiaan 2020 ja Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaan 2017 sivu 28 2.1. Kuopion strategia 2020 2.2. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia vuoteen 2017 2.3. Muut ohjelmat kuten yhdenvertaisuussuunnitelma 3. Tieto kotoutumisasioiden yhteensovittamisesta vastaavasta viranomaisesta, toimenpiteistä vastaavista tahoista ja suunnitelma kunnan kotoutumisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä
    [Show full text]
  • AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien Jälkeen Aina 1960-Luvulle Saakka Korjattiin Puu Metsistä Pääosin Mies- Ja Hevosvoimin
    aakusti savolaesuuven iänenkannattaja 1/12 Maaliskuu 2012 22. vsk AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien jälkeen aina 1960-luvulle saakka korjattiin puu metsistä pääosin mies- ja hevosvoimin. Miehet kävivät aakusti hevosineen jopa kymmenien kilometrien päässä töissä metsä- Morton tutummaksi, firmojen osoittamilla hakkuupalstoillla. Lisää sivulla 36. suomalaiset ytimessä Pääkirjoitus: Morton tutummaksi 3 Kirjakevättä savolaisittain 19 Savoniapalkittu Marko Kilpi 4 Kettujahtuu 21 iitta Maria Heino on vastikään v. Kuopiossa on paikallaan muistaa, että Marko Kilpi; tuotanto 7 Reissumiehen kiusaukset 22 R2011 julkaissut John Mortonin, aikanaan Savon Prikaatin perustanut ja Raimo Sailas puheenjohtajistoon 8 Lassi Nummi (1928-2012) 26 suomalaisittain Jussi Marttisen elämää Kuopioon ensimmäisen korkeakoulunkin kuvaavan kirjan. Sitä sopii suosittaa - nykyisin Maanpuoluskorkorkeakou- Runo: Sauli tule tupaan 8 Merikapteeni Viljo Aalto 27 tuleville ylioppilaille lahjaksi. Oheinen luna Helsingissä - perustanut Yrjö Suonenjoen Jalkasista 9 Saksittuja 30 kuva kertoo, millaisessa talossa John Maunu Sprengtporten tapasi Pariisissa Runo: Tuulen tuulemaa 10 Runo: Harakan reviirillä 32 Morton syntyi. Rakennus on vanhin Benjamin Franklinin Yrjö Maunu Savon kielen seura 30 vuotta 11 Savon kieliseuran toimintakertomus 33 Pennsylvaniassa säilynyt talo. S. oli siellä Venäjän tsaarin Paavali I:n Savolaisille tutun näköinen raken- lähettiläänä Napoleonin hovissa. Hän Ekolookinen muistitikku 12 Savon kieliseuran vuosikokous 35 nus on Delaware-joen rannan tuntu- vakuutti
    [Show full text]
  • Kuopio Alueittain 2000
    KUOPIO ALUEITTAIN 2000 KUOPIO 2003 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2003:6 KUOPIO ALUEITTAIN VÄESTÖLASKENTATIETOJA 10 VUODEN AJALTA Keskushallinnon suunnittelutoimisto Kuopio 2003 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE .................................................................................................................... 5 ALUEJAKO ................................................................................................................. 6 TILASTOKUVIOT JA -TILASTOAINEISTO................................................................. 7 Profiilikuviot ja tilastoaineisto Profiileissa käytetyt muuttujat Muut tilastokuviot Muuttujat aiheittain KOKO KAUPUNKI .................................................................................................... 10 ALUEET Keskusta ........................................................................................................... 16 Niirala................................................................................................................ 20 Haapaniemi....................................................................................................... 24 Siikalahti............................................................................................................ 28 Puijonlaakso - Taivaanpankko .......................................................................... 32 Julkula............................................................................................................... 36 Niuva - Länsi-Puijo ..........................................................................................
    [Show full text]
  • Foreigners in Kuopio 2018
    Foreigners in Kuopio 2018 Population of foreign Biggest groups citizenship Russians 3103 Estonians 2,6 % Syrians Some 100 nationalities Foreign language speakers Most common 4685 languages Some 80 languages Russian Arabic Some 650 Estonian Growth of foreign population international students in 2018 + 105 Source: Statistics Finland Kuopion kaupunki, Business and Administration 5/2019 Foreign citizens living in Kuopio 2000 - 2018 3 500 3103 Foreign citizens living 2964 2998 3 000 in Kuopio 2758 3103 (2,6 %) 2583 31 Dec 2018 2 500 2358 2230 2002 Growth of foreign 2 000 1800 1672 population 1535 in 2018 + 105 1 500 1391 1298 1233 1205 2000s +1900 1179 1164 1108 1148 1 000 Men 500 Women 1689 3103 1414 54 % 46 % 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 International students About 650 foreign students are studying at University of Eastern Finland in Kuopio campus or at Savonia University of Applied Sciences. Some 650 international students are studing in Kuopio 2019. International students in Kuopio 2019 Students University of Eastern Finland Degree students 375 Exchange students 98 Total 473 Savonia University of Applied Sciences Students 181 Total 181 654 Students are not generally included in the statistics data of foreign population. Percentages of foreign citizens and foreign language speakers Kuopio vs. Finland 2000 – 2018 (31 Dec) 8 7 7,1 6 5 4,7 4 3,9 KUOPIO, people with foreign citizenship % 3 2,6 Finland, people with foreign citizenship % 2 KUOPIO, foreign language speakers % 1 Finland, foreign language 0 speakers % 2000
    [Show full text]
  • Kuopion Ulkomaalaiset Ja Vieraskieliset 2019
    Foreigners in Kuopio 2019 Population of foreign Foreign language citizenship speakers 4885 3179 4,1% 2,7 % 83 foreign languages Growth of foreign population in 2019 Most common + 76 languages Russian 112 nationalities Arabic Biggest groups Estonian Russians Estonians Some 1000 Syrians international students Born in 133 countries Source: Statistics Finland City of Kuopio, Business and Administration Foreign citizens living in Kuopio 2010 - 2019 31 Dec 2019 3 500 3179 3103 Foreign citizens living 2964 2998 3 000 in Kuopio 2758 2583 3179 (2,7 %) 2 500 2358 2230 2002 Growth of foreign 2 000 1800 population in 2019 +76 1 500 in the 2010s + 1507 1 000 Men Women 1741 1438 500 55 % 45 % 3179 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 City of Kuopio, Business and Administration Percentages of foreign citizens and foreign-language speakers Kuopio vs. Finland 2010 – 2019 (31 Dec) 8,0 31 Dec 2019 7,5 Foreign citizens 7,0 living in Kuopio Finland, people 3179 6,0 with foreign citizenship % 2,7 % 5,0 4,8 Kuopio, people Foreign-language with foreign speakers 4,0 4,1 citizenship % 4885 3,0 2,7 Finland, foreign 4,1 % language 2,0 2,1 speakers % Kuopio, foreign 1,0 language speakers % 0,0 2009 2011 2013 2015 2017 2019 City of Kuopio, Business and Administration Percentages of foreign citizens (%) in Kuopio and reference cities 2019 14,0 12,6 2018 12,0 11,6 2019 10,0 9,7 Finland 8,0 6,7 31 Dec 2019 6,0 Foreign citizens living 4,9 4,6 in Kuopio 4,0 3,4 3,1 3179 (2,7 %) 2,7 2,5 2,0 0,0 City of Kuopio, Business and Administration Percentages of (%)
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Vesienhoidon Toimenpideohjelma 2022-2027
    Vesien tila hyväksi yhdessä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 Veli-Matti Vallinkoski (TOIM.) Jussi Aalto (TOIMI.) Tuulikki Miettinen (TOIM.) Raportteja xx/xxxx Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022 – 2027 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Taitto: Kuvat: Kartat: ISBN ISSN www.doria.fi/ely-keskus.fi 2 Sisällys 1 JOHDANTO ................................................................................................................................................. 1 1.1 Vesienhoidon tavoitteet .................................................................................................................... 1 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö ................................................................................... 3 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella ............................................. 3 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen ............................................................... 4 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ................................................................................................................ 5 2.1 Vuoksen vesienhoitoalueen suunnittelualueet ................................................................................. 7 2.2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen suunnittelualueet ...................................................... 9 2.3 Pohjavesialueet ................................................................................................................................
    [Show full text]
  • How to Carry out Register-Based Health Services Research in Finland?
    STAKES DISCUSSION PAPERS 1 / 2006 KAJANTIE MIRA, MANDERBacka KRISTIINA, MCCALLUM ALISON, NotkoLA IRMA-LEENA, ARFFMAN MARTTI, Forssas ERJA, KARVONEN SAKARI, KORTTEINEN Matti, LEYLAND ALastair, KESKIMÄKI ILMO How to carry out register-based health services research in Finland? Compiling complex study data in the REDD project Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, 00531 Helsinki puhelin: (09) 3967 2190, (09) 3967 2308 (automaatti) faksi: (09) 3967 2450 • Internet: www.stakes.fi Kajantie Mira1 Manderbacka Kristiina1 McCallum Alison2 Notkola Irma-Leena3 Arffman Martti1 Forssas Erja1 Karvonen Sakari4 Kortteinen Matti4 Leyland Alastair5 Keskimäki Ilmo1 1 STAKES, Outcomes and Equity Research 2 NHS Lothian Health Board, Edinburgh 3 Finnish Information Centre for Register Research 4 STAKES, Welfare Research 5 University of Glasgow, MRC Social and Public Health Sciences Unit Correspondence: Kristiina Manderbacka STAKES PO Box 220, 00531 Helsinki, Finland E-mail: kristiina.manderbacka@stakes.fi Pages: 82, price: 19 € © Authors and STAKES ISBN 951-33-1735-8 (nid.) ISSN 1795-6897 (nid.) ISBN 951-33-1865-6 (PDF) ISSN 1795-8202 (PDF) Valopaino Oy Finland, Helsinki 2006 HOW TO CARRY OUT REGISTER-BASED HEALTH SERVICES RESEARCH IN FINLAND? Contents Abstract 4 Tiivistelmä 5 1 Introduction .............................................................................................................................6 2 Background and objectives of the REDD project ..................................................................8
    [Show full text]