Kuopio 2015 Vaihtoehto 1

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Kuopio 2015 Vaihtoehto 1 SUOMEN YMPÄRISTÖ 36 | 2007 RAKENNETTU Kuopio 2015 YMPÄRISTÖ Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki Leo Kosonen vaihtoehto 1: kansikuvan koko 210 x 195 mm, resoluutio 300 dpi 100 %:ssa koossa YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 36 | 2007 Kuopio 2015 Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki Leo Kosonen Helsinki 2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 36 | 2007 Ympäristöministeriö Alueidenkäytön osasto Taitto: Ainoliisa Miettinen Kansikuva: Kuopion kaavoitusosasto Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN 978-952-11-2852-3 (nid.) ISBN 978-952-11-2853-0 (PDF) ISSN 1238-7312 (pain.) ISSN 1796-1637 (verkkoj.) ESIPUHE Vuonna 1994 ympäristöministeriön alueidenkäytön osasto julkaisi arkkitehti Leo Ko- sosen selvityksen Kaupunkirakenne 2005. Kuopion yleiskaavoitus. Suunta lähiökau- pungin uudistamiseen (Selvitys 6/1994). Selvityksessä kaupunkirakenne jäsennettiin kolmeen osaan, kävelykaupunkiin, lähiökaupunkiin ja kasvussa olevaan autokau- punkiin, joka oli uhkaamassa suurin investoinnein aikaan saatua lähiökaupunkia. Selvitys laadittiin tilanteessa, jossa Kuopion kasvun odotettiin pysähtyvän. Siinä esiteltiin uusi kaupunkirakennesuunnitelma, jonka tavoitteena oli olevan kaupun- kirakenteen hyväksikäyttö laajojen kasvualueiden asemesta ja erityisesti keskustan jalankulkukaupungin sekä lähiökaupungin vahvistaminen. Myös tässä 13 vuotta myöhemmin julkaistavassa selvityksessä kaupunki hahmo- tetaan kolmijakoisen kaupunkirakenteen järjestelmän kautta. Lähiökaupungin on kuitenkin korvannut käsite joukkoliikennekaupunki, joka viittaa muiden käsitteiden tapaan suoraan tuolle kaupunkirakenteelle ominaiseen liikennöintitapaan. Näkö- kulma on muuttunut siten, että aiemmassa selvityksessä kuvattuja suunnitelmia voidaan arvioida toteutumisen näkökulmasta. Myös Kuopion tilanne on muuttunut olennaisesti: kaupunki on kasvanut aiemmin oletettua nopeammin, ja maankäytössä on tarvittu uusia avauksia. Näistä tunnetuin on niin sanottu Saaristokaupunki. Kuopiossa käytetty kaupunkirakenteen jäsennystapa on viime vuosina otettu käyt- töön myös monien muiden suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen analyyseissä ja useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Vaikka monet näistä selvityksistä ovat vielä kesken, on nähtävissä, että hahmotustapa antaa merkittävän lisän kaupunki- rakenteiden hahmottamiseen erityisesti niiden toiminnallisesta näkökulmasta. Se on yhtenä näkökulmana kytkettävissä myös ajankohtaiseen keskusteluun uuden kaupunkikäsityksen tarpeellisuudesta. Työn ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja Kuopion kaupunki. Ympäristömi- nisteriön puolelta työtä on valvonut yliarkkitehti Aulis Tynkkynen. Matti Vatilo Rakennusneuvos 4 Suomen ympäristö 36 | 2007 SISÄLLYS Esipuhe ................................................................................................................................3 1 Johdanto .......................................................................................................................9 2 Kaupunkirakenne 1960–1990 ............................................................................ 11 2.1 Jalankulkukaupungin kausi päättyi ......................................................... 11 Uudisrakentaminen hävitti puukaupungin ................................................ 11 Esikaupunkialue täyttyi .................................................................................12 2.2 ”Nykyaikaisen kaupungin” rakentaminen alkoi ....................................13 Puutarha- ja metsäkaupunki Puijonlaakso .................................................. 13 Seitsemän pientä lähiötä ................................................................................. 14 Joukkoliikennekaupunkia .............................................................................. 15 Joukkoliikennekaupunki laajeni Neulamäkeen ......................................... 16 Puistokaupunki Petonen ................................................................................. 17 2.3 Autokaupungistuminen oli nopeaa ............................................................20 Uusia väyliä ja katuja .......................................................................................20 Keskusta autokaupungistui ............................................................................ 21 Autokaupunkiasutusta alkoi muodostua ....................................................22 Automarkettien tulo hyväksyttiin ................................................................22 3 Vuodet 1991–2005 ..................................................................................................24 3.1 Autokaupungin kausi alkoi .........................................................................24 Automarketteja ja kauppakeskuksia ............................................................ 24 Autokaupunkivyöhyke laajeni ......................................................................25 Laajennustoiveita moneen suuntaan ............................................................27 Lisää väyliä ja katuja........................................................................................27 3.2 Sisäkaupungissa suunta kääntyi ................................................................28 Keskustan kehittäminen käynnistyi ............................................................28 Jalankulkukaupungin palautuminen alkoi .................................................29 Esikaupunkialue täydentyi ............................................................................ 31 3.3 Lähiöiden uudistaminen ja täydennysrakentaminen alkoi .................32 Pääkasvusuunnalla eteneminen pysähtyi ...................................................32 Joukkoliikennekaupungin sormet tunnistettiin .........................................34 Särkiniemi kasvoi joukkoliikennekaupungin sormeksi ............................35 Joukkoliikennekaupungin myymäläverkko säilyi .....................................38 Työpaikat ja palvelut pysyivät sormissa .......................................................39 4 Kaupunkirakenteen haasteet 2006 .................................................................40 4.1 Kaupunkiseudun kasvu ja uudistuminen ................................................40 Kasvukeskus .....................................................................................................40 Toimitilojen tarve muuttuu ja alueet erilaistuvat .......................................40 Asuntotuotantoa kaikille vyöhykkeille ........................................................ 41 4.2 Yhdyskuntarakenteen tehokkuus ...............................................................42 4.3 Suurten kaupunkien tyyppinen paikallisliikenne .................................43 4.4 Kestävä kehitys ja Terve kaupunki ...........................................................46 Luonnon ja kulttuuriympäristön suojelu .....................................................46 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...................................................46 Polttoaineen saatavuus ja ilmastonmuutoksen asettamat haasteet ........46 Terve kaupunki ................................................................................................47 Suomen ympäristö 36 | 2007 5 4.5 Uuden kaupunkiteorian tarve .....................................................................47 Kuopion kaupunkiteoria .................................................................................47 Kaupunkirakenteen järjestelmät ...................................................................49 Kaupunkirakenteen vyöhykkeet ...................................................................50 Autollisuus, kyytiläisyys ja autottomuus .....................................................53 Kuopion Sormimalli ........................................................................................55 5 Suunnitelmat 2015 .................................................................................................58 5.1 Jalankulkukaupunkia vahvistetaan ...........................................................58 Alatorihanke ja laaja kävelykeskusta ...........................................................58 Uutta jalankulkukaupunkia ...........................................................................60 Esikaupungintäydennysrakentamista ......................................................... 61 5.2 Joukkoliikennekaupunkia uudistetaan ja laajennetaan .......................61 Lähiöiden kehittäminen jatkuu .................................................................... 61 Saaristokaupungin ”Helminauha” ...............................................................63 ”Helmien” korttelirakenne, katutila ja pysäkkien saavutettavuus ..........66 Saaristokaupunki, kasvusuuntana täydennysrakentaminen ...................69 Saaristokatu yhdistää ......................................................................................71 Työpaikka- ja palvelualueet ............................................................................73 Kaikki liittyy viheralueiden sormiin ............................................................ 74 5.3 Tasaantuuko autokaupungin kasvu? .........................................................75 Autoliikenteen kasvuun varaudutaan ..........................................................75 Kaupan kilpailu jatkuu ...................................................................................75 Autoasutus laajenee ......................................................................................... 76 5.4 Ympäröivän
Recommended publications
  • Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa
    --..1) Talvilinnut 1994-2003 & Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ maakuntaa. Jakson paras talvi oli Pikkukäpylintu/käpylintu-laji 99 (23,7) ja talvella 2001 (20,4). selkeästi 01/02. Tältä talvelta ovat Loxia curvirostra/Loxia sp. Koko talvikauden summa oli kor­ myös suurimmat parvet: 3.12.01 Määrät vaihtelevat perinteisesti kein talveUa 98/99 (19,9 yks./10 Yölaulaja Kuo Savilahti 18 p (AHa), 15 .1.02 runsaasti talvesta toiseen. Tarkas­ km) ja vastaavasti katotalvia olivat Kuo Neulalahti 18 p (MKe) ja telujaksolla erityisen hyviä talvia 94/95 (6,2 yks./10 km) ja 99/00 20.1.02 Kuo Sammalniemi 30 p olivat 95/96 (pikkukäpylintu + (5 ,8 yks./10 km). (PHu). Taulukkoon 5 on koottu Loxia sp. yht. 31,3 yks./10 km) ja talviset yksilömäärät kunnittain. 98/99 (2 1,7 yks./10 km), jotka Pulmunen Plectrophenax nivalis ovat talvien 1965/66 ja 1971/72 Yksittäisiä havaintoja kertyy sään­ L ämmin kesäyö, luonto on Vihervarpunen C.spinus ohella parhaita tunnettuja käpylin• nöllisesti lähes joka talvi. Kysees­ tuok uvimmillaan ja vihreän eri Erityisen hyvä talvi lajille oli 00/ tutalvia. Vastaavasti huonoimpia sä on joko myöhäisiä syysmuutta­ sävyihin puettu. Valoi sassa, hil­ 01 , jolloin laskentojen keskitihey­ talvia olivat 94/95, 97/98 ja 01/02, jia tai aikaisia kevätmuuttajia. Tal­ jaisessa yössä punarintojen, rä• deksi tuli 26, l yks./ 10 km, joka on jolloin nähtiin vain neljä lintua vilta seuraavat havainnot: 2.- kättirastaiden ja punakylkirastai­ siten yksi korkeimpia laskennois­ (0, 1 yks./10 km) per kunkin talven 3.12.94 Vrk Lehtoniemi 1 p (HKo, den äänekkään konsertin joukos­ l sa koskaan laskettuja tiheyksiä.
    [Show full text]
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 E/Is G/L88ll/Le/L
    ~ 'L•===========~.Sllvekäs=============~ Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 e/is g/l88ll/le/l Tässä katsauksessa käsitellään yleisimpien muuttolintujen muuttoa ja muuton etenemistä sekä muutamien vae/luslintujen liikehtimistä Pohjois-Savossa keväällä 1993. Havainnoijat ja havainnoin­ Sonkajärvi, Suonenjoki. Tervo, Tuusnjemi. paikoissa, joten vesilintuja saapui n1u­ tikunnat sekä -aktiivisuus Varkaus, Varpaisjärvi. Vehmersalmi ja kas1i. Vieremä. Kunnista käytetään standardi­ Kevääseen kuuluu takatalvi. Tällä ker­ Katsauksessa on mukana seuraavien hen­ lyhenteitä. Kuopion Riistaveden linrujär• taa se kesti huhtikuun alkupuolelta kuun kilöiden havaintoja: vistä on muutamissa aiemmissa katsauk­ puoleenväliin. Siitä eteenpäin alkoikin sissa käytetty lyhennettä Rii lj. Siitä on lämmetä ja sulapaikkojen suurenemisen M. Aho11e11. Pasi Alajo. Pentti Alaja, A. Arg,'//tmtler. nyt luovuttu ja järvi esiintyy tekstissä Kuo myötä myös vesilintujen muutto käyn• Mika A~ikainen. Erkki Björk. Timo Filipoff. Heidi Hannula. Mika-Petri Harju, Ajmo Hanikaincn, Penti Keskimmäisenä. nistyi. 23.4. muodostui kevään lopul­ Hr,nikainen. J. Jlin·o11t·11. ,\1111i Holopainen . ./{lri Havainnointiaktiivisuus oli keväällä liseksi taitekohdaksi. Lämpötila kipusi n. Nolopnim!II, P,urick Hublin. Juk.ku Hujala, Osmo 1993 yleisesti ottaen hyvä. läänin etelä• + J5 °C asteeseen ja pysytteli näissä luke­ Huupponen. Tt111lo H_wönl'l1. Terho Hämälliinen. f/ar,·1 / /ögnu111der. Harri Hölnli. Timo Immonen. K. .lalkom•11. ja keskiosissa ehkäpä jopa yksi parhaita missa koko loppukuun. Isojen lintujen ja M }{l//.:1111e11, Tuomo Jnlkm1en, Silvcri Jussila, Jaakko kautta aikojen. Ylä-Savon osalta havain­ päiväpetojen päämuutto keskirryi selkeästi Kettunen, Heikki Kotilainen. Anne-Mari K:irakäinen, noinriaktiivisuus ol i heikko. jopa hiukan päiville 23.-25.4. ja se näkyy myös terä­ Hannu Kärkkäinen. Paavo Liimatta. Antero Lindholm, Mami Linkoltt, Irja Malmil'11ori, Raisa Malmivuori.
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Vesienhoidon Toimenpidepideohjelma
    Vesien tila hyväksi yhdessä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016-2021 VELI-MATTI VALLINKOSKI (TOIM.) TUULIKKI MIETTINEN (TOIM.) JUSSI AALTO (TOIM.) 1 RAPORTTEJA xx | 201X VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Sisältö 1 JOHDANTO .......................................................................................................................................... 8 1.1 Vesienhoidon tavoitteet ............................................................................................................... 8 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö ..............................................................................10 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ..................................................10 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen ...........................................................11 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat .....................................................12 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ..........................................................................................................15 2.1 Vuoksen vesienhoitoalueen suunnittelualueet ............................................................................15 2.2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen suunnittelualueet
    [Show full text]
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet
    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
    [Show full text]
  • Palveluverkkoselvitys Toimii Pohjana Rakennemallien Luomiselle
    Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A Selvityksen tavoitteet B Palveluverkon nykytila C Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 D Johtopäätökset A 1) Palveluverkon nykytila 2) Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 - Palveluverkon nykytila muissa . Väestön kehitys, ennusteet & tavoitteet suunnitelmissa - Ikäihmiset ikäihmisten palvelut, lapset koulut ja päivähoito, liikuntapaikat - Palvelut ja saavutettavuus - Palveluverkon tulevaisuus muissa - Päivähoitopalvelut suunnitelmissa (maakuntakaavat) - Perusopetus - Palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja tasavertaisuus - Terveyskeskukset - Uudet asuinalueet - Kaupat - Matkailu- ja virkistyspalvelut - Palveluiden saavutettavuus Palveluverkkoselvitys toimii pohjana rakennemallien luomiselle A Työllisyys/ Asukaskato/-lisäys Matkailijat/ työttömyys Ikäihmisten mökkeilijät hyvinvointi Hyvinvointierojen kasvu Lapset Monikulttuurisuus Osaamisen kehittyminen Joukkoliikenteen Asukaskato muutokset Väestörakenteen muutokset Koulutuspalvelut Saavutettavuuden ja Teknologin Yhdyskuntarakent liikenneyhteyksien Internet ja en kehitys een muutokset kehittyminen sähköiset PALVELUTARPEET palvelut Yhteiskunta- poliittinen Elinkeinoelämän Pendelöijät toimintaympäristö muutokset Taajamien Yleinen tiivistyminen taloustilanne Kaupunki/seutupol itiikka Hajarakenta Lainsäädäntö Alueen minen vetovoimaisuus Sosiaalis- Taloudellinen kulttuurinen tilanne toimintaympä Uudet ristö työpaikat, Strategiat, yritysten Valtakunnalliset tarpeet Yhteistyöma ohjelmat, suositukset,
    [Show full text]
  • Kotoutuminen Kuopioon – Toimenpideohjelma 2012–2015
    Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä 1 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 2 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 KUOPION KAUPUNKI Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2012:3 Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 Kansilehden kuvassa kansainvälisten osaajien ja yritysten tutustumistilaisuus Kuopiossa syyskuussa 2012 3 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 4 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 SISÄLLYSLUETTELO 0. ESIPUHE sivu 6 TIIVISTELMÄTAULUKOT sivu 9 x Sisällöstä ja periaatteista x Kuopion kaupungin vastuutahoista x Numeroidut kotoutumispalvelujen kehittämistoimenpiteet TAUSTA-AINEISTO sivu 19 1. Taustaa sivu 20 1.1. Kotoutumislain sisältö 1.2. Valmisteluprosessi 1.3. Kuopion toimintaympäristö 1.4. Kuopion kototumistyön nelikenttäanalyysi 1.5. Kuopio on uuden lain kokeilupaikkakunta 2011-2013 2. Toimenpidenohjelman kytkentä Kuopion strategiaan 2020 ja Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaan 2017 sivu 28 2.1. Kuopion strategia 2020 2.2. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia vuoteen 2017 2.3. Muut ohjelmat kuten yhdenvertaisuussuunnitelma 3. Tieto kotoutumisasioiden yhteensovittamisesta vastaavasta viranomaisesta, toimenpiteistä vastaavista tahoista ja suunnitelma kunnan kotoutumisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä
    [Show full text]
  • Pdf Pohjois-Savon Kulttuuriympäristöselvitys Osa 2
    Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. www.pohjois-savo.fi Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Kuopio 2011 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66 Taitto: Marja Partanen Painomäärä 440 kpl Kuopio 2011 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 5501 400 e-mail: [email protected] faksi: (017) 5501 428 ISBN 978-952-5759-28-0 ISSN 1797-4402 ISBN (pdf) 978-952-5759-29-7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 15 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa 16 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa 19 2 IISALMI 25 Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla 25 Kirkkoaukio ja puistoakseli 25 Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko 26 Iisalmen lyseo, nykyinen lukio 26 Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste 26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste 27 Entinen kansakoulu, Otava I 27 Otava II 27 Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen Luma-keskus 27 Seurakuntatalo 27 Iisalmen kulttuurikeskus 28 Kirkkopuiston kioski 28 Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo 28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo 28 Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston päiväkoti 29 Ortodoksinen kirkko 29 Korolaisen talo 30 Pohjolankatu 30 Raatihuone 31 Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 31 Työväentalo 31 Villa Verte 31 Paloisvirran alue 31 Sähkölaitoksen voima-asema 32 Kotiseutumuseo 32 Rautatieaseman alue 32 Satamapuisto rakennuksineen 33 Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari 33 Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus, nykyinen rantapaviljonki 33 Haukiniemen vedenottamo 33 Satamapuiston kioski 33 Ratavartijan mökki, ”Kuappi” 34 Tori 34 Kauppahalli 34 Linja-autoasema 34 Kihmulan alue 34 Rohmulan alue 35 Sankarikatu 19 35 Touhulan alue 35 Kankaan alue 36 Vanha kunnantalo 36 Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema 36 Kunnankatu 4, ”Päivölä” 36 Laasonlahti 36 Iiranta-Karankajärvi maisema-alue 36 Koljonvirran historiallinen maisema 37 Mansikkaniemen pappila l.
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Kulttuuriympäristöselvitys Osa 2
    Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. www.pohjois-savo.fi Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Kuopio 2011 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66 Taitto: Marja Partanen Painomäärä 440 kpl Kuopio 2011 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 5501 400 e-mail: [email protected] faksi: (017) 5501 428 ISBN 978-952-5759-28-0 ISSN 1797-4402 ISBN (pdf) 978-952-5759-29-7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 15 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa 16 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa 19 2 IISALMI 25 Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla 25 Kirkkoaukio ja puistoakseli 25 Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko 26 Iisalmen lyseo, nykyinen lukio 26 Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste 26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste 27 Entinen kansakoulu, Otava I 27 Otava II 27 Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen Luma-keskus 27 Seurakuntatalo 27 Iisalmen kulttuurikeskus 28 Kirkkopuiston kioski 28 Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo 28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo 28 Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston päiväkoti 29 Ortodoksinen kirkko 29 Korolaisen talo 30 Pohjolankatu 30 Raatihuone 31 Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 31 Työväentalo 31 Villa Verte 31 Paloisvirran alue 31 Sähkölaitoksen voima-asema 32 Kotiseutumuseo 32 Rautatieaseman alue 32 Satamapuisto rakennuksineen 33 Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari 33 Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus, nykyinen rantapaviljonki 33 Haukiniemen vedenottamo 33 Satamapuiston kioski 33 Ratavartijan mökki, ”Kuappi” 34 Tori 34 Kauppahalli 34 Linja-autoasema 34 Kihmulan alue 34 Rohmulan alue 35 Sankarikatu 19 35 Touhulan alue 35 Kankaan alue 36 Vanha kunnantalo 36 Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema 36 Kunnankatu 4, ”Päivölä” 36 Laasonlahti 36 Iiranta-Karankajärvi maisema-alue 36 Koljonvirran historiallinen maisema 37 Mansikkaniemen pappila l.
    [Show full text]
  • AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien Jälkeen Aina 1960-Luvulle Saakka Korjattiin Puu Metsistä Pääosin Mies- Ja Hevosvoimin
    aakusti savolaesuuven iänenkannattaja 1/12 Maaliskuu 2012 22. vsk AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien jälkeen aina 1960-luvulle saakka korjattiin puu metsistä pääosin mies- ja hevosvoimin. Miehet kävivät aakusti hevosineen jopa kymmenien kilometrien päässä töissä metsä- Morton tutummaksi, firmojen osoittamilla hakkuupalstoillla. Lisää sivulla 36. suomalaiset ytimessä Pääkirjoitus: Morton tutummaksi 3 Kirjakevättä savolaisittain 19 Savoniapalkittu Marko Kilpi 4 Kettujahtuu 21 iitta Maria Heino on vastikään v. Kuopiossa on paikallaan muistaa, että Marko Kilpi; tuotanto 7 Reissumiehen kiusaukset 22 R2011 julkaissut John Mortonin, aikanaan Savon Prikaatin perustanut ja Raimo Sailas puheenjohtajistoon 8 Lassi Nummi (1928-2012) 26 suomalaisittain Jussi Marttisen elämää Kuopioon ensimmäisen korkeakoulunkin kuvaavan kirjan. Sitä sopii suosittaa - nykyisin Maanpuoluskorkorkeakou- Runo: Sauli tule tupaan 8 Merikapteeni Viljo Aalto 27 tuleville ylioppilaille lahjaksi. Oheinen luna Helsingissä - perustanut Yrjö Suonenjoen Jalkasista 9 Saksittuja 30 kuva kertoo, millaisessa talossa John Maunu Sprengtporten tapasi Pariisissa Runo: Tuulen tuulemaa 10 Runo: Harakan reviirillä 32 Morton syntyi. Rakennus on vanhin Benjamin Franklinin Yrjö Maunu Savon kielen seura 30 vuotta 11 Savon kieliseuran toimintakertomus 33 Pennsylvaniassa säilynyt talo. S. oli siellä Venäjän tsaarin Paavali I:n Savolaisille tutun näköinen raken- lähettiläänä Napoleonin hovissa. Hän Ekolookinen muistitikku 12 Savon kieliseuran vuosikokous 35 nus on Delaware-joen rannan tuntu- vakuutti
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Linn En
    Pohjois-Savon linn en tsauksen perusaineistona ovat valtakunnallisen rariteettiko­ Edessäsi oleva faunistinen katsaus tarjoilee joukon Pohjois­ mitean (RK) hyväksymät Poh­ Savon herkullisimpia lintuhavaintoja vuodelta 1993. Lintuvuosi . ois-Savon havainnot sekä yh­ distyksellemmeK toimitetut havainnot la­ 1993 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Maakunnalle uusia jeista, jotka on merkitty Pohjois-Savon lintulajeja saatiin vuoden aikana peräti viisi: jääkuikka, havaintojen keräilyluettelossa keruukoo­ madeirankeiju, pikkukotka , haahka ja tulipäähippiäinen. Keväällä deilla A, 1, 2 tai 3 (ks. Siivekäs 13:80- lintujärvil/ämme ja lietealtaillamme tavattiin runsaasti mm. 83). Keruukoodilla A merkittyjen lajien kahlaajia. Kesää elävöittivät lukuisat ruisrääkät, luhtahuitit ja havainnot vaativat ennen julkaisuaan yölaulajat. Monilla petolinnuilla kevät ja kesä sujuivat alueellisen harvinaisuuskomitean (AHK) myyräkadost a johtuen ankeissa merkeissä. Syksyn parasta antia hyväksynnän. AHK katsoi määrityspe• olivat tikkojen vaellus, arktisten kuikka- ja vesilintujen raju rusteet riittäviksi 127 havainnon osalta (vuodelta 1993 70 ja sitä aikaisemmilta muutto sekä pikkukajavien ä killinen rynnäkkö. Vuoden vuosilta 57 havaintoa). A-lajin rengastus­ päättyessä sulil/amme törmättiin sellaisiin talvilintuerikoi­ havainnon yhteydessä AHK-lomakkeen suuksiin kuin pikkujoutseneen, liejukanaan ja al/ihaahkoihin. täynämistäja AHK-käsittelyä ei olevaa­ Kaikkiaan Pohjois-Savossa nähtiin vuoden 1993 aikana 234 dittu. Samaa menettelyä on noudatettu lintulajia.
    [Show full text]