DOCSLIB.ORG

KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14 Kohdealueet ja toimenpidesuositukset ............................................................14 Aluekokonaisuudet ...........................................................................................16 Ruutukaava-alue ...................................................................................................................... 18 Muu keskeinen kaupunkialue .................................................................................................. 64 Maaseutualueet ...................................................................................................................... 114 Hoito-ohjelman rakennuskohteet ..................................................................135 3. Oheismateriaalia .........................................................................161 ´Kuopiolainen rakennusperintö ja kaupunkikuva´, artikkeli Tapio Räsänen, teknisen toimen johtaja .......................................................................................................... 161 Käsitteistöä ............................................................................................................................. 165 Rahoitusmahdollisuuksia korjausrakentamiseen ................................................................... 170 Huoneentaulu vanhan rakennuksen korjaajalle ..................................................................... 175 Kirjallisuutta ...................................................................................................176 Valokuvien lähdeluettelo ................................................................................181 Yhteystiedot .....................................................................................................193 Linkit ................................................................................................................194 1 Esipuhe Kuopiolainen elää korkeatasoisessa ja viihtyisässä kulttuuriympäristössä Kuopiolaiset ihmiset ovat asuinpaikkansa kannalta selkeän etuoikeutetussa asemassa. Kuopio on arvioitu kulttuuriympäristönä monimuotoiseksi ja perinteiltään arvokkaaksi kaupungiksi, jonka luonnon hallitsevat piirteet ovat vedellisyys ja mäkinen, vaihteleva maasto. Voi sanoa, että kaupunkiympäristömme on kulttuurisesti ja luonnoltaan juuri sellainen paikka, jonka val- taosa ihmisistä tahtoisi asuinympäristökseen. Kuopion kaupunkikuvan omintakeisimmat piirteet ovat vilkas, hallitseva keskustori, maas- samme ainutlaatuinen rännikatuverkosto ja kaupungin puistomainen, levollinen yleisilme. Kaupunkikuvassa nousevat esiin lisäksi asuinrakentamisen tyylilliset ja historialliset vaiheet, koulu- ja hallintokaupungin luonteeseen kuuluvat eri-ikäiset julkiset rakennukset sekä kaupan ja teollisuuden rakentaminen. Kaupungilla kävelijä voi yhä monin paikoin aistia Kuopion puutaloajan hengen. Eri puolilla keskusta-aluetta sijaitsee keitaina vanhoja rakennusryhmiä, pihoja ja rakennuksia, jotka luovat kaupungille omaa identiteettiä ja kulttuurihistoriallista ulottuvuutta. Sama monimuotoisuus leimaa myös Kuopion maaseutualueiden kulttuuriympäristöjä. Talot, pihapiirit, pellot ja kyläkeskukset sijoittuvat oikeille paikoilleen vesistöjen ja mäkien maise- maan. Maaseutualueille on lisäksi tyypillistä historiallisesti monikerroksinen, runsas huvila- ja kesämökkiasutus. Rikas kulttuuriympäristö tuo lisäarvoa Monipuolinen ja viihtyisä ympäristö on alueen lisäarvo, elämänlaadun lisääjä ja terveen elä- män yksi peruspilari. Kaupunkimme strategian päämääriin kuuluvat monipuoliset asumis- mahdollisuudet, tasapainoinen kaupunkirakenne ja elämisen laatua lisäävä elinympäristö. Hy- vin hoidettu kulttuuriympäristö on tärkeä osa asumisen kokonaisuutta. Kaupunkimme arvokkaiden kulttuuriympäristöjen hoito ja kehittäminen tukee Kuopion ase- maa arvokkaana ja vetovoimaisena kasvukeskuksena. Kulttuuriympäristöt ovat alueellisen identiteetin perusta. Kuopion kaltainen, hoidettu ja kulttuurihistorialtaan rikas ympäristö vah- vistaa ihmisen hyvinvointia. Varttuvan ihmisen henkinen tasapaino kasvaa ympäristön identi- teetistä, vahvoista juurista. Monipuolinen, hoidettu ja virikkeellinen kulttuuriympäristö on kuopiolaisten yhteistä, kor- vaamattoman arvokasta pääomaa. Se on paras mahdollinen kasvu- ja asuinympäristö täällä asuville ja samalla elävä käyntikortti kaupungissamme vieraileville ihmisille. Meidän kannat- taa pitää siitä hyvää huolta, meillä on kaikki syy olla siitä ylpeitä ja meidän on hyvä oppia aktiivisesti siitä nauttimaan. Petteri Paronen, Kuopion kaupunginjohtaja 3 Tavoitteet Johdanto Kuopion kaupunki julkaisi vuonna 1995 Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelman. Vuosina 1996±1997 kaupungissa toimi hoito-ohjelman toimenpiteitä toteut- tava hanke. Hankkeen aikana kävi ilmi, että myös itse hoito-ohjelma kaipaisi täydentämistä ja kehittämistä. Hoito-ohjelma koettiin joka tapauksessa kulttuuriympäristön vaalimisen kannal- ta hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Kaupunginjohtaja Petteri Paronen asetti vuonna 2003 työryhmän hoito-ohjelman tarkistamista varten. Työryhmään kuului edustajia kaupungin eri hallintokunnista: yli-intendentti Tapio Laaksonen (pj.) Kuopion kulttuurihistoriallisesta museosta, toimistoarkkitehti Anneli Hautsa- lo (siht.) tilakeskuksesta, intendentti Helena Riekki ympäristökeskuksesta, suunnittelija Osmo Sihvonen hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sekä asemakaava-arkkitehti Martti Lätti ja toimis- toarkkitehti Matti Asikainen kaavoitusosastolta. Työryhmä totesi selvitystyössään, että käytettävissä oleva rakennusinventointiaineisto on puutteellista ja vanhentunutta, mistä syystä pohjatietoaineiston täydentäminen katsottiin vält- tämättömäksi. Lisäksi työryhmä totesi, että kulttuuriympäristön hoito-ohjelma on syytä laa- jentaa kulttuuriympäristöstrategiaksi, jossa linjataan kulttuuriympäristöön liittyviä kysymyk- siä kaupunkistrategian luomien suurempien linjausten pohjalta. Tämän ohjelman tavoitteena on kehittää kulttuuriympäristöjä ottaen huomioon niiden parhaat ominaispiirteet. Tältä pohjalta valmisteltiin kulttuuriympäristöstrategiahanke, joka sai lopullisen rahoituspää- töksen 7.5.2004. EU:n tavoite 1 -ohjelman mukaisen rahoituksen lisäksi hanketta on rahoitta- nut Kuopion kaupunki. Projektin hankeaika oli 1.6.2004±31.5.2007. Hankkeen palkattuna projektitutkijana on työskennellyt fil. maist. Merja Marin ajalla 21.6.2004±31.10.2006. Hank- keessa on toiminut harjoittelijana Tarja Martikainen ajalla 15.8.2006±30.6.2007. Hankkeen hallinnon on hoitanut tekninen virasto. Ohjausryhmänä on toiminut mainittu kulttuuriympäris- töstrategiatyöryhmä täydennettynä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen, rahoittajatahon edus- tajalla, ylitarkastaja Helena Björkillä. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia käsittää Kuopion kulttuuriympäristöasioita koskevan yleisen strategisen osuuden, keskeisimpiä kulttuuriympäristökohteita koskevat kohdekohtaiset hoito-ohjeet sekä ehdotuksia jatkotoimista. Kulttuuriympäristöstrategian yleisen strate- giaosuuden valmistelussa on hyödynnetty osittain BSC-menetelmää (Balanced Scorecard, tasapainotettu mittaristo). Strategian pääasiallisena laatijana on toiminut kulttuuriympäristö- strategiatyöryhmä. Hankkeen projektitutkija on tuottanut tarvittavaa pohjatietoaineistoa, val- mistellut ohjelman hoito-ohjeita sekä osallistunut strategiatyöhön. Kulttuuriympäristöstrategiaan läheisesti liittyviä kaupungin ohjelmia ovat Kuopion arkkiteh- tuuripoliittinen ohjelma vuodelta 2007 ja Kuopion ympäristöstrategia vuodelta 2006. Jokaisel- la ohjelmista on oma selkeä profiilinsa, ja nämä kolme ohjelmaa yhdessä tarjoavat erinomai- set edellytykset kuopiolaisen ympäristön hyvään ja laaja-alaiseen huomioon ottamiseen. Stra- tegiat ja ohjelmat antavat työlle suunnan ja pohjan. Ohjelmien valmistumisen jälkeen on tär- keää itse työ, jonka päämääränä on asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tämän työn aikana on valmistunut Helena Riekin kirjoittama Kuopion rakennushistoria, joka luo kattavan kokonaiskuvan Kuopion rakennetusta
Load more

Recommended publications
  • Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Puijon Alueen Koulujen Kulttuuriympäristöpolku
    Kuopion kulttuuripalvelukeskus Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Puijon alueen koulujen kulttuuriympäristöpolku Minna Halonen Sisällys 1. Opettajalle ........................................................................................................... 3 6. MaterIaalIMaaIlMa 6.1 Huomaa yksityiskohdat ja esteettisyys ........................................................................23 2. PUIjON kUlttUUrIyMpärIstö ..................................................................... 5 2.1 Historiaa ja kuvailua ......................................................................................................6 7. Tee kOHde tUtUksI 2.2 Sanasto ja hakusanoja ...................................................................................................10 7.1 Arvosta ympäristöäsi ................................................................................................... 24 7.2 Valmista kokonaiselämys ............................................................................................. 24 3. AstU kUlttUUrIpOlUlle ..............................................................................12 3.1 Valmistele ja käytä aisteja .............................................................................................12 8. KirjallIsUUs ja läHteet ............................................................................. 26 4. AjaN kerrOkset .................................................................................................14 9. Liite 1 ...........................................................................................................................27
    [Show full text]
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • Kotoutuminen Kuopioon – Toimenpideohjelma 2012–2015
    Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä 1 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 2 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 KUOPION KAUPUNKI Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2012:3 Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 Kansilehden kuvassa kansainvälisten osaajien ja yritysten tutustumistilaisuus Kuopiossa syyskuussa 2012 3 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 4 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 SISÄLLYSLUETTELO 0. ESIPUHE sivu 6 TIIVISTELMÄTAULUKOT sivu 9 x Sisällöstä ja periaatteista x Kuopion kaupungin vastuutahoista x Numeroidut kotoutumispalvelujen kehittämistoimenpiteet TAUSTA-AINEISTO sivu 19 1. Taustaa sivu 20 1.1. Kotoutumislain sisältö 1.2. Valmisteluprosessi 1.3. Kuopion toimintaympäristö 1.4. Kuopion kototumistyön nelikenttäanalyysi 1.5. Kuopio on uuden lain kokeilupaikkakunta 2011-2013 2. Toimenpidenohjelman kytkentä Kuopion strategiaan 2020 ja Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaan 2017 sivu 28 2.1. Kuopion strategia 2020 2.2. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia vuoteen 2017 2.3. Muut ohjelmat kuten yhdenvertaisuussuunnitelma 3. Tieto kotoutumisasioiden yhteensovittamisesta vastaavasta viranomaisesta, toimenpiteistä vastaavista tahoista ja suunnitelma kunnan kotoutumisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä
    [Show full text]
  • SYSTEMIC WELLBEING in URBAN STRUCTURE FOCUS in SHRINKING AREAS and VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020
    Map/ picture/ schema, that best describes your project Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Tampere University School of Architecture in collaboration with HYMY and PLANCITY CONTENT Systemic Wellbeing in Urban Structure – Focus in Shrinking Areas and Vulnerable Groups PREFACE 6 Advanced Urban Analysis, Spring 2020 ESIPUHE 8 Tampere University School of Architecture KUOPIO – Places Qualities and Production of Experiental Wellbeing 11 Texts Damiano Cerrone, Markus Laine, Panu Lehtovuori, Thamires Rocha, Maiju Ratala, Simo Saari, Samppa Saarivirta, Mikko Toivanen Abstract / tiivistelmä 12 Editing Damiano Cerrone, Anna Koskinen, Markus Laine, Panu Lehtovuori Introduction 13 Lay-out Anna Koskinen Case areas 16 Publisher Tampere University Addressing Population Changes in Rural Areas 19 Place Standard Tool in Assessing Spatial Qualities 22 Images Made by students if not mentioned otherwise Conclusion and Discussion 27 Cover image Samppa Saarivirta & Thamires Rocha Sources 29 ISBN 978-952-03-2015-7 (print) ISBN 978-952-03-2016-4 (online) HUHTASUO – An Analysis of Urban Renewal Needs of a Local Suburban Center 33 Astract / tiivistelmä 34 The publication is part of a collaboration between HYMY, PLANCITY and Tampere University. The HYMY project Introduction 36 receives a government grant from the Ministry of Social Affairs and Health from the health promotion
    [Show full text]
  • Puijon Alueen Opaskartta (Pdf)
    Sarvenkuja a j S u S K 6 PUIJONSARVI k a u a o P t l K v l u l ie e u t a i i an n o ik a r a K l r np j n o a l i a h i e an u o i V l n R m e a k l an a n t m a e n av h a s iit t i a Kallavesi n . e i d n j t e n V e i t k e i t n e ä t p ie . p j j. e k k e rent. i L i i osaa n j. t Rep m r k jä o a a tä u Pu a p e 31 T ijo S a P ns a ar H V ven e a t i a i . e j t ht e k n ra K t u e M ie e p d 48 r s e ä h a t K r a 30 s l M V a ä ä o u k n n j t iv u y ie n a ti u Näköala- 32 m e t a P p ä o n paikka / j l m ä k t. p. t Purolan u u Viewpoint ntie e P K u u p. 9 PÄIVÄRANTA s ka ie i on it p H n o a lk ra u ie ont te RYHMÄ e u e i s t keis V PUUTARHA- n La e ALUE v r P a KOULU äi JULKULAN s När vä n i epolku ra o r j a n SAIRAALA i -Ka na u u ikk nt P P Kallavesi ie Uduttarentie aari ki-K Vi Kes tap K .
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Kulttuuriympäristöselvitys Osa 2
    Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. www.pohjois-savo.fi Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2. Kuopio 2011 Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66 Taitto: Marja Partanen Painomäärä 440 kpl Kuopio 2011 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 5501 400 e-mail: [email protected] faksi: (017) 5501 428 ISBN 978-952-5759-28-0 ISSN 1797-4402 ISBN (pdf) 978-952-5759-29-7 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 15 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa 16 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa 19 2 IISALMI 25 Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla 25 Kirkkoaukio ja puistoakseli 25 Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko 26 Iisalmen lyseo, nykyinen lukio 26 Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste 26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste 27 Entinen kansakoulu, Otava I 27 Otava II 27 Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen Luma-keskus 27 Seurakuntatalo 27 Iisalmen kulttuurikeskus 28 Kirkkopuiston kioski 28 Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo 28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo 28 Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston päiväkoti 29 Ortodoksinen kirkko 29 Korolaisen talo 30 Pohjolankatu 30 Raatihuone 31 Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 31 Työväentalo 31 Villa Verte 31 Paloisvirran alue 31 Sähkölaitoksen voima-asema 32 Kotiseutumuseo 32 Rautatieaseman alue 32 Satamapuisto rakennuksineen 33 Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari 33 Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus, nykyinen rantapaviljonki 33 Haukiniemen vedenottamo 33 Satamapuiston kioski 33 Ratavartijan mökki, ”Kuappi” 34 Tori 34 Kauppahalli 34 Linja-autoasema 34 Kihmulan alue 34 Rohmulan alue 35 Sankarikatu 19 35 Touhulan alue 35 Kankaan alue 36 Vanha kunnantalo 36 Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema 36 Kunnankatu 4, ”Päivölä” 36 Laasonlahti 36 Iiranta-Karankajärvi maisema-alue 36 Koljonvirran historiallinen maisema 37 Mansikkaniemen pappila l.
    [Show full text]
  • Puijon Metsäalueen Hoidon Ja Käytön Vuorovaikutteinen Suunnittelu
    PPuijonuijon metsäalueenmetsäalueen hhoidonoidon jaja käytönkäytön vvuorovaikutteinenuorovaikutteinen ssuunnitteluuunnittelu Sisällysluettelo Esipuhe Esipuhe 3 Puijon viheralue on Kuopion kaupunkirakenteen sisällä yksi tärkeimmis- tä Kuopion kaupungin imagotekijöistä. Puijo on valmis brändi, mikä on 1 Puijon alueen yleiskuvaus käytön ja hoidon näkökulmasta 4 myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu. Useimmilla kuopio- laisilla on mielipide tai mielipiteitä Puijosta. Kokonaisnäkemys Puijosta 2. Kuntametsien vuorovaikutteisen suunnittelun on kuitenkin vähintäänkin hajanainen, koska Puijo on luonteeltaan ja kokemuksia Suomessa 10 käytöltään niin monipuolinen. 3. Vuorovaikutteisen suunnittelun prosessikuvaus Puijolle on eri aikoina laadittu runsaasti erilaisia kehittämissuunnitelmia, Puijon metsäalueelle 14 joista suurin osa on jäänyt ainakin osittain tai kokonaan toteuttamat- 3.1. Prosessikuvauksen taustaa ja valmistelun vaiheita 14 ta. Tyypillistä eri kehittämissuunnitelmille on ollut, että ne ovat kovasti 3.2. Prosessikuvaus 16 kiinnostaneet kuopiolaisia ja että niistä on esitetty paljon keskenään 4. Yhteenveto ja johtopäätökset 24 ristiriitaisiakin mielipiteitä. Myös alueen luonnonhoidosta on käyty välillä kiivastakin keskustelua. LIITE 1. Metsäntutkimuksen mahdollisuudet tukea Puijon hoidon ja käytön suunnittelua 26 Edellä kuvattua taustaa varten on tällä kerralla kunnianhimoisena pyrki- myksenä selvittää, millaisia odotuksia kuopiolaisilla on Puijoa kohtaan. LIITE 2. Puijoon kohdistuvat merkittävimmät Mielenkiinto kohdistuu
    [Show full text]
  • Saara-Juutinen-Jyvaskylan-Veturitalli
    JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Tekijä – Author Juutinen, Saara Työn nimi – Title Jyväskylän Veturitallit – Muuttuva tila Oppiaine – Subject Työn laji – Level Taidehistoria Maisterintutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Syyslukukausi 2019 106 Tiivistelmä – Abstract Tutkimus käsittelee Jyväskylän Veturitallien ja rautatieasema-alueen muutosprosessia. Tutkimuksen yksi keskeisimmistä tavoitteista oli muodostaa kronologinen kokonaiskuva kohteesta ja sen muotoutumiseen vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tarkastelutapa on prosessuaalinen, ja se huomioi rakennussuojelukysymyksen lisäksi talous- ja suunnittelumaantieteen tutkimukselle tyypillisiä tekijöitä. Prosessien havainnoinnissa sovelletaan käsiteanalyyttistä kehystä. Prosessien tarkastelun keskeisiksi tekijöiksi nousevat tutkimuksessa Jyväskylän Veturitalleihin kytkeytyvä historia, muutosprosessin eteneminen sekä alueen kaavoittamisessa ja muutosprosessissa eri toimijatahojen välinen vuorovaikutus. Tutkimuksen pääkysymyksenä toimii kysymys siitä, miten ja miksi Jyväskylän Veturitallirakennus on säilytetty osana nykyistä kaupunkirakennetta? Kysymystä katsotaan paikkasidonnaisesti. Muu kaupunkiympäristö ja muut asema-alueen rakennukset rajautuvat tutkimuksessa tarkemman tarkastelun ulkopuolelle. Lutakon leipomorakennus nousee tutkimuksessa esiin veturitalleja edeltäneenä esimerkkinä. Veturitallirakennuksen ja rautatieasema-alueen muutosprosessia
    [Show full text]
  • Foreigners in Kuopio 2018
    Foreigners in Kuopio 2018 Population of foreign Biggest groups citizenship Russians 3103 Estonians 2,6 % Syrians Some 100 nationalities Foreign language speakers Most common 4685 languages Some 80 languages Russian Arabic Some 650 Estonian Growth of foreign population international students in 2018 + 105 Source: Statistics Finland Kuopion kaupunki, Business and Administration 5/2019 Foreign citizens living in Kuopio 2000 - 2018 3 500 3103 Foreign citizens living 2964 2998 3 000 in Kuopio 2758 3103 (2,6 %) 2583 31 Dec 2018 2 500 2358 2230 2002 Growth of foreign 2 000 1800 1672 population 1535 in 2018 + 105 1 500 1391 1298 1233 1205 2000s +1900 1179 1164 1108 1148 1 000 Men 500 Women 1689 3103 1414 54 % 46 % 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 International students About 650 foreign students are studying at University of Eastern Finland in Kuopio campus or at Savonia University of Applied Sciences. Some 650 international students are studing in Kuopio 2019. International students in Kuopio 2019 Students University of Eastern Finland Degree students 375 Exchange students 98 Total 473 Savonia University of Applied Sciences Students 181 Total 181 654 Students are not generally included in the statistics data of foreign population. Percentages of foreign citizens and foreign language speakers Kuopio vs. Finland 2000 – 2018 (31 Dec) 8 7 7,1 6 5 4,7 4 3,9 KUOPIO, people with foreign citizenship % 3 2,6 Finland, people with foreign citizenship % 2 KUOPIO, foreign language speakers % 1 Finland, foreign language 0 speakers % 2000
    [Show full text]
  • 27.–28.7.2013 | KUOPIO | Nen I Älä K E K I Mar
    27.–28.7.2013 | KUOPIO | www.kuninkuusravit.fi NEN I ÄLÄ K E K I MAR SUOMEN UPEIN RAVITAPAHTUMA SORSASALOSSA! Kuopion kuninkuusravit tarjoavat ainutlaatuisen tapahtuman, jossa yhdistyvät parhaat hevoset, urheilun ja pelien jännitys sekä suuren suomalaisen kesätapahtuman tunnelma. 60 000 ihmistä ei voi erehtyä, tulethan sinäkin Sorsasaloon! KESÄN KUUMIN RAVITAPAHTUMA KUOPION SORSASALOSSA! UOPION RAVIRATA VALMISTAUTUU kovalla tohinal- Toivotan koko la vastaanottamaan kymmenettuhannet ravivieraat heinäkuun viimeisenä viikon- Kuninkuusravien vaihteena 27. – 28.7.2013. organisaation KUpeaan kotimaiseen ravitunnelmaan mei- dät johdattavat ravien päätähtemme – valtakun- puolesta ravikansan nan parhaat suomenhevoset. On suomenhevosten lämpimästi juhlan aika. Helteisen viikonlopun aikana näem- tervetulleeksi me kuusi kuninkaallista lähtöä, joiden lisäksi lau- kesäkaupunki Kuopioon! antaina ajetaan kovatasoiset T75-finaaliravit maus- tettuna Pikkuprinssi-kilpailulla ja suomenhevos- Viihtyisää ja ikimuistoista ten montén SM-finaalilla. kunkkariviikonloppua Sunnuntaina kilpaillaan mm. Pikkukunkun voitosta, ja ravijuhlamme huipentuu vuoden 2013 kaikille! kuninkaallisten tunteikkaaseen seppelöintiin. Ra- vivaltakunta saa hallitsijansa arvostavan yleisön edessä. Savon vuoden suurimman yleisötapahtuman Marita Huttunen startti tapahtuu perjantai-iltana, jolloin kannattaa toimitusjohtaja suunnata Seiskan vauhdikkaisiin Kunkkaribileisiin Kuopion Ravirata Oy Kuopion satamaan. Lauantaina samassa paikassa juhlitaan kesäistä Kuninkuusravien Iltajuhlaa, jossa fiilistellään odo- tettujen Jonne Aaronin ja Katri Helenan johdol- la. Tarkempia tietoja Kunkkariviikonlopun ohjel- masta löydät osoitteesta www.kuninkuusravit.fi Marita Huttunen ja Martta-varsa. NEN I LA U M O K Pääkirjoitus I SAR SUUREMPI KOOLTAAN JA OMINAISUUKSILTAAN. UUSI TOYOTA RAV4. RAV4 2.0 D-4D 2WD hinnat alk. veroton hinta 28 110 €, autovero 7 164 €, arvioitu kokonaishinta sis. tk 35 874 € Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan kilpailuun EU-yhdistetty kulutus 4,9-7,3 l/100 km, CO2-päästöt 127-176 g/km.
    [Show full text]
  • Katso Muuttajakyselyn Tuloskooste Tästä Linkistä
    MUUTTAJAKYSELYKUOPIO / LAPINLAHTI / SIILINJÄRVI / LEPPÄVIRTA VASTA AJAT 1 666 kpl 33,3 % 66,7 Miehiä Naisia 21,7 30,1 9,0 % 11,4 alle 25 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55 v. tai yli 27,9 4,1 3,5 5,6 10,2 12,1 Alempi Eläkeläinen Opiskelija Työntekijä 9,0 toimihenkilö % 26,1 29,4 Työtön Ylempi Yrittäjä Muu toimihenkilö Aikuistalous / Lapseton pari / Lapsiperhe Yksinäistalous 16,1 % 83,9 % TÄMÄNHETKINEN ASUMISMUOTO 65,7 % 20,5 % 1,5 % 12,3 % Kerrostalo Rivi- / luhtitalo Paritalo Omakotitalo TALOUDEN YHTEENLASKETUT BRUTTOTULOT € VUODESSA 3,7 13,4 Alle 15 000 45 001-60 000 29,9 11,9 % 15 001-30 000 60 001-100 000 18,5 22,8 30 001-45 000 Yli 100 000 MONTAKO VUOTTA HALUTAAN ASUA ALUEELLA (KUOPIO / LAPINLAHTI / SIILINJÄRVI / LEPPÄVIRTA) ,2 43,9 37 % 1-5 vuotta 6-10 vuotta Yli 10 vuotta 18,9 SYITÄ MIKSI ALUEELTA HALUTAAN NOPEASTI POIS “Kuopiossa on paljon työnhakijoita samalla alalla kuin mitä opiskelen. Työ todennäköisesti löytyykin jostakin muualta kuin täältä valmistumisen jälkeen.” “No herra tietää missä tämmösessä maailmantilanteessa ollaan viiden vuoden päästä. Nytkin pitäis edelleen asua ”Epävarmuus Helsingissä ja käydä siellä koulua mutta etäyhteyksien pelittäessä mikäpäs tässä Savonmualle palatessa. työrintamalla.” Uraa pitäs kehittää ja jos se ei harmillisesti Kuopiossa niin sitten on kai pakko muuttaa takaisin etelään.” ”Eläköityminen voi aiheuttaa muuton pois joko entisiin maisemiin tai lasten lähelle.” VASTAAJIEN SUKUJUURET On alueella Ei ole alueella 48,8 % 51,2 % ASUINALUE, JOHON VASTAAJA ON MUUTTANUT Alapitkä 2 Näädänmaa 2 Haapaniemi
    [Show full text]