DOCSLIB.ORG

Kotoutuminen Kuopioon – Toimenpideohjelma 2012–2015

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä 1 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 2 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 KUOPION KAUPUNKI Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2012:3 Kotoutuminen Kuopioon – toimenpideohjelma 2012–2015 Käsittelee 2011 voimaan tulleen kotoutumislain määrittelemiä kunnan vastuulla olevia tehtäviä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 Kansilehden kuvassa kansainvälisten osaajien ja yritysten tutustumistilaisuus Kuopiossa syyskuussa 2012 3 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 4 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 SISÄLLYSLUETTELO 0. ESIPUHE sivu 6 TIIVISTELMÄTAULUKOT sivu 9 x Sisällöstä ja periaatteista x Kuopion kaupungin vastuutahoista x Numeroidut kotoutumispalvelujen kehittämistoimenpiteet TAUSTA-AINEISTO sivu 19 1. Taustaa sivu 20 1.1. Kotoutumislain sisältö 1.2. Valmisteluprosessi 1.3. Kuopion toimintaympäristö 1.4. Kuopion kototumistyön nelikenttäanalyysi 1.5. Kuopio on uuden lain kokeilupaikkakunta 2011-2013 2. Toimenpidenohjelman kytkentä Kuopion strategiaan 2020 ja Itä-Suomen maahanmuuttostrategiaan 2017 sivu 28 2.1. Kuopion strategia 2020 2.2. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia vuoteen 2017 2.3. Muut ohjelmat kuten yhdenvertaisuussuunnitelma 3. Tieto kotoutumisasioiden yhteensovittamisesta vastaavasta viranomaisesta, toimenpiteistä vastaavista tahoista ja suunnitelma kunnan kotoutumisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä sivu 30 3.1. Tieto kotoutumisasioiden yhteensovittamisesta vastaavasta viranomaisesta 3.2. Tieto toimenpiteistä vastaavista tahoista 3.3. Suunnitelma kunnan kotoutumisohjelman seurannasta ja ajan tasalla pitämisestä 4. Kuopion kaupungin maahanmuuttajapalveluja koskevat yleiset linjaukset, kunnan yleiset palvelut maahanmuuttajille ja miten toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina sivu 34 4.1. Kuopion kaupungin maahanmuuttajapalveluja koskevat yleiset linjaukset 4.2. Kunnan yleiset palvelut maahanmuuttajille ja miten toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina 5. Suunnitelma kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä sivu 37 5.1. Alkuvaiheen opastus ja neuvonta (ml. tulkkausasiat) 5.2. Työelämän polku 5.3. Riittävä suomen kielen opetus 5.4. Asumispalvelut 5.5. Osallisuusasiat ja kunnan ja kansalaisyhteiskunnan väliset yhteistyömuodot 5.6. Suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä 5.7. Työyhteisöjen henkilöstön osaamisen vahvistaminen maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamisessa 6. Tukea tarvitsevat maahanmuuttajaryhmät sivu 48 6.1. Suunnitelma lasten ja nuorten kotoutumisen sekä sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä 6.2. Suunnitelma työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä 6.3. Monivuotinen suunnitelma pakolaisten vastaanottotoiminnasta LIITEMATERIAALI: Laki kotoutumisen edistämisestä, Kuopion yhdenvertaisuussuunnitelma, Maahanmuuttajatoimijoita Kuopiossa, Palveluesimerkki (TE-toimisto), Käytetyt lähteet sivu 57 5 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 0. ESIPUHE Laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan 1.9.2011. Kotoutumislain 32 §:n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntaan tulleita maahanmuuttajia. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja - suunnitelmaa laadittaessa. Sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Lisäksi keskinäinen työnjako kunnan kotouttamisasioissa täsmennetään. Kotoutumispalvelujen kehittäminen tukee Itä-Suomen maahanmuuttostrategian tavoitteita Pohjois-Savon Elyn johdolla valmisteltu Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistui syyskuussa 2012. Se painottaa elinkeinoelämän ja työnantajien näkökulmaa ja määrittelee odotukset muille yhteistyötahoille kuten kunnille. Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma käsittelee kuntien järjestämisvastuulla olevia tehtäviä. Toimenpideohjelma kuvaa kotoutumisen tueksi tehtävää toimintaa 2012 tilanteessa sekä kehittämiskohteita, joihin tulee paneutua ja jotka tulee ratkaista. Lisäksi todetaan toiminnoista vastaavat tahot, jotka edistävät asioita omassa toiminnassaan. Vastuutahot päivittävät toimenpiteitä olosuhteiden ja toimintaympäristön muuttuessa. Valmistelussa on hyödynnetty kahden kymmenen vuoden pakolaistyön kokemuksia, olevia yhteistyörakenteita sekä toteutettuja hankkeita. 2011 – 2012 selvitettiin vastuutahot Kuopion kaupungin organisaation sisällä. Syksyllä 2012 on tarkasteltu Kuopion kaupungin sidosryhmäyhteyksiä ja pyydetty palautetta toimenpideohjelmaan. Kotoutumispalveluista vastaava Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja on perusturvan ja tervey- denhuollon palvelualuejohtaja. Vastaava asiakkuusjohtaja on sosiaalijohtaja. Raportointi ohjel- masta on hyvinvointiryhmälle 1 – 2 kertaa vuodessa. Hyvinvointiryhmä toimii linkkinä Kuopion kaupungin päätöksentekoon. Kaupunkitasoisten seurantatietojen kokoamisesta vastaa sosiaalijohtajan vetämä työryhmä, johon asiakkuusjohtajat tai heidän osoittamansa edustajat osallistuvat yhdessä eräiden alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuopion kaupungissa on tiettyjä maahanmuuttajille suunnattuja palveluja kuten esimerkiksi pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottotoiminta ja Kalevalan koulun maahanmuuttajaoppilaiden opetus. Muutoin periaatteena on, että palvelut järjestetään pääsääntöisesti normaalijärjestelmien piirissä. Erillistä maahanmuuttoasioiden henkilöstöä ei tässä vaiheessa esitetä perustettavaksi. Sen vuoksi tarvitaan perushenkilöstön osaamisen kasvattamista. Kotoutumisen toimenpideohjelmalla on yhtymäkohdat lisäksi valtakunnallisiin hankkeisiin kuten nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömien kokeiluhanke. Maahanmuuttaja-asiakkaiden näkökulma sisällytetään näiden hankkeiden Kuopiossa tehtäviin valmisteluihin. Keväällä 2012 koolla ollut Kuopion laajennettu maahanmuuttaja-asioiden foorumi on ehdottanut, että kotoutumispalveluissa vuonna 2013 painopisteenä on maahanmuuttajanuorten kysymys osana nuorten yhteiskuntatakuuta. 6 Kotoutuminen Kuopioon -toimenpideohjelma 2012 - 2015 Yhteistyö on Kuopion kotoutustyön vahvuus Kuopiossa kotoutustyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyömallit Kuopion kaupungin, valtion viran- omaisten, TE-toimiston, eri oppilaitosten lukuisten järjestöjen, kirkkokuntien ym. kesken ovat muotoutuneet vuosien varrella pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanottotoiminnan kehittymisen myötä. Toimijat tuntevat toisensa ja asiakkaiden asioista halutaan ottaa vastuu, mikä on helpotta- nut asioiden sujumista. Hyvä yhteistyö on pitkälti ylläpitänyt myös suvaitsevaisia oloja. Kauimmin toiminut yhteistyöfoorumi on Kuopion maahanmuuttajatyön verkosto (jäseninä asiakastyötä tekevät tahot) ja sen lisäksi on useita asiantuntijatyöryhmiä. Valmiuksia on kasvatettu useiden EU-osarahoitteisten hankkeiden avulla 2000-luvulla. Syyskuussa 2012 on aloittanut INTOA – hanke, jonka tavoite on tukea maahanmuuttajatyötä tekevien viran- omaisten yhteistyötä. Hankkeen kohderyhmänä ovat työllistymispalveluja tuottavat toimijat, ja Kuopion kaupunki on hankkeen osatoteuttaja. Myös kunnan yhteistyö järjestötoimijoiden kanssa on keskeisellä sijalla ja sen merkitys kasvaa entisestään. Kuopion toimintaympäristö on muuttunut Nyt käsillä oleva ohjelma vastaa 2011 muuttuneen kotoutumislain aiempaa vaativampiin odotuksiin nimenomaan kunnalle. Haasteena on ollut vuonna 2011 muuttuneen Kuopion kaupungin organi- saation toimintamallien ja vastuiden selkeyttäminen sekä resurssien tarkastelu vastaamaan mm. työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton voimistumista sekä Kuopion kasvustrategian 2020 tavoitteiden toteutumista. Kuopion maahanmuuton kuva on muuttunut 2000-luvulla Edellinen Kuopion kotoutumisohjelma (valmisteltu 2000 ja hyväksytty 2001) liittyi vahvasti pako- laisten ja paluumuuttajien vastaanottotoimintaan. 2012 tilanteessa Kuopioon muuttaa ulkomaan kansalaisia jatkuvasti keskimäärin noin 20 henkilön kuukausitahtia. Muuttajat ovat usein ulkomaa- laistaustaisia puolisoita, nuoria ja hyvin koulutettuja, jotka haluavat asettua Kuopioon. Oma iso ryhmänsä ovat ulkomaalaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat ja asiantuntijat. Heitä on vuoden mittaan noin 600 – 800 Kuopion katukuvassa. Myös muuttavien pakolaisten tilanne on muuttunut. Tulijat ovat aiempaa enemmän tukea tarvitsevia. Myös työperusteista maahanmuuttoa suuntautuu Kuopioon, mihin vaikuttaa mm. Euroopan laajui- sen Eures-työnvälityksen kehittyminen. Kaikkiin työtehtäviin ei riitä osaavia suomalaisia hakijoita. Näin on käynyt jo hoiva-alalla, jossa valmistellaan ulkomaisten ammattilaisten rekrytointikokeiluja myös Pohjois-Savoon. Vientiteollisuus on myös osoittanut kiinnostusta ulkomaalaisia osaajia kohtaan erityisesti vientikaupan tehtäviin. Näitä haasteita jäsentää Itä-Suomen maahanmuutto- strategia (2012), joka valmistui Pohjois-Savon Elyn toimesta. Laadukkaista peruspalveluista huolehtiminen takaa myös maahanmuuttajien kotoutumisen Kehittämishaasteisiin tartutaan niukkenevien taloudellisten resurssien ja kuntarakenneuudistuksen viitekehyksessä. Kansainvälisyys on osa arkipäivää. Kuopion kaupungissa maahanmuuttajat ohjataan pääsääntöisesti normaalipalvelujen ja aluepalvelujen asiakkaiksi. Erillisiä maahanmuut-
Recommended publications
  • Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa

    Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Maakuntaa

    --..1) Talvilinnut 1994-2003 & Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ maakuntaa. Jakson paras talvi oli Pikkukäpylintu/käpylintu-laji 99 (23,7) ja talvella 2001 (20,4). selkeästi 01/02. Tältä talvelta ovat Loxia curvirostra/Loxia sp. Koko talvikauden summa oli kor­ myös suurimmat parvet: 3.12.01 Määrät vaihtelevat perinteisesti kein talveUa 98/99 (19,9 yks./10 Yölaulaja Kuo Savilahti 18 p (AHa), 15 .1.02 runsaasti talvesta toiseen. Tarkas­ km) ja vastaavasti katotalvia olivat Kuo Neulalahti 18 p (MKe) ja telujaksolla erityisen hyviä talvia 94/95 (6,2 yks./10 km) ja 99/00 20.1.02 Kuo Sammalniemi 30 p olivat 95/96 (pikkukäpylintu + (5 ,8 yks./10 km). (PHu). Taulukkoon 5 on koottu Loxia sp. yht. 31,3 yks./10 km) ja talviset yksilömäärät kunnittain. 98/99 (2 1,7 yks./10 km), jotka Pulmunen Plectrophenax nivalis ovat talvien 1965/66 ja 1971/72 Yksittäisiä havaintoja kertyy sään­ L ämmin kesäyö, luonto on Vihervarpunen C.spinus ohella parhaita tunnettuja käpylin• nöllisesti lähes joka talvi. Kysees­ tuok uvimmillaan ja vihreän eri Erityisen hyvä talvi lajille oli 00/ tutalvia. Vastaavasti huonoimpia sä on joko myöhäisiä syysmuutta­ sävyihin puettu. Valoi sassa, hil­ 01 , jolloin laskentojen keskitihey­ talvia olivat 94/95, 97/98 ja 01/02, jia tai aikaisia kevätmuuttajia. Tal­ jaisessa yössä punarintojen, rä• deksi tuli 26, l yks./ 10 km, joka on jolloin nähtiin vain neljä lintua vilta seuraavat havainnot: 2.- kättirastaiden ja punakylkirastai­ siten yksi korkeimpia laskennois­ (0, 1 yks./10 km) per kunkin talven 3.12.94 Vrk Lehtoniemi 1 p (HKo, den äänekkään konsertin joukos­ l sa koskaan laskettuja tiheyksiä.
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen

    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen

    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava

    Kuopion Seudun Maakuntakaava

    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
  • Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 E/Is G/L88ll/Le/L

    Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 E/Is G/L88ll/Le/L

    ~ 'L•===========~.Sllvekäs=============~ Kevätmuutto 1993 Pohjois-Savossa [6 6 e/is g/l88ll/le/l Tässä katsauksessa käsitellään yleisimpien muuttolintujen muuttoa ja muuton etenemistä sekä muutamien vae/luslintujen liikehtimistä Pohjois-Savossa keväällä 1993. Havainnoijat ja havainnoin­ Sonkajärvi, Suonenjoki. Tervo, Tuusnjemi. paikoissa, joten vesilintuja saapui n1u­ tikunnat sekä -aktiivisuus Varkaus, Varpaisjärvi. Vehmersalmi ja kas1i. Vieremä. Kunnista käytetään standardi­ Kevääseen kuuluu takatalvi. Tällä ker­ Katsauksessa on mukana seuraavien hen­ lyhenteitä. Kuopion Riistaveden linrujär• taa se kesti huhtikuun alkupuolelta kuun kilöiden havaintoja: vistä on muutamissa aiemmissa katsauk­ puoleenväliin. Siitä eteenpäin alkoikin sissa käytetty lyhennettä Rii lj. Siitä on lämmetä ja sulapaikkojen suurenemisen M. Aho11e11. Pasi Alajo. Pentti Alaja, A. Arg,'//tmtler. nyt luovuttu ja järvi esiintyy tekstissä Kuo myötä myös vesilintujen muutto käyn• Mika A~ikainen. Erkki Björk. Timo Filipoff. Heidi Hannula. Mika-Petri Harju, Ajmo Hanikaincn, Penti Keskimmäisenä. nistyi. 23.4. muodostui kevään lopul­ Hr,nikainen. J. Jlin·o11t·11. ,\1111i Holopainen . ./{lri Havainnointiaktiivisuus oli keväällä liseksi taitekohdaksi. Lämpötila kipusi n. Nolopnim!II, P,urick Hublin. Juk.ku Hujala, Osmo 1993 yleisesti ottaen hyvä. läänin etelä• + J5 °C asteeseen ja pysytteli näissä luke­ Huupponen. Tt111lo H_wönl'l1. Terho Hämälliinen. f/ar,·1 / /ögnu111der. Harri Hölnli. Timo Immonen. K. .lalkom•11. ja keskiosissa ehkäpä jopa yksi parhaita missa koko loppukuun. Isojen lintujen ja M }{l//.:1111e11, Tuomo Jnlkm1en, Silvcri Jussila, Jaakko kautta aikojen. Ylä-Savon osalta havain­ päiväpetojen päämuutto keskirryi selkeästi Kettunen, Heikki Kotilainen. Anne-Mari K:irakäinen, noinriaktiivisuus ol i heikko. jopa hiukan päiville 23.-25.4. ja se näkyy myös terä­ Hannu Kärkkäinen. Paavo Liimatta. Antero Lindholm, Mami Linkoltt, Irja Malmil'11ori, Raisa Malmivuori.
  • Pohjois-Savon Vesienhoidon Toimenpidepideohjelma

    Pohjois-Savon Vesienhoidon Toimenpidepideohjelma

    Vesien tila hyväksi yhdessä Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016-2021 VELI-MATTI VALLINKOSKI (TOIM.) TUULIKKI MIETTINEN (TOIM.) JUSSI AALTO (TOIM.) 1 RAPORTTEJA xx | 201X VESIEN TILA HYVÄKSI YHDESSÄ Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosiksi 2016–2021 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Sisältö 1 JOHDANTO .......................................................................................................................................... 8 1.1 Vesienhoidon tavoitteet ............................................................................................................... 8 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö ..............................................................................10 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon toisella suunnittelukaudella ..................................................10 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun huomioon ottaminen ...........................................................11 1.5 Vesienhoitoon liittyvät sopimukset, ohjelmat ja suunnitelmat .....................................................12 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ..........................................................................................................15 2.1 Vuoksen vesienhoitoalueen suunnittelualueet ............................................................................15 2.2 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen suunnittelualueet
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet

    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet

    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
  • AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien Jälkeen Aina 1960-Luvulle Saakka Korjattiin Puu Metsistä Pääosin Mies- Ja Hevosvoimin

    AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien Jälkeen Aina 1960-Luvulle Saakka Korjattiin Puu Metsistä Pääosin Mies- Ja Hevosvoimin

    aakusti savolaesuuven iänenkannattaja 1/12 Maaliskuu 2012 22. vsk AAKUSTI 1/2012 1 Etukansi: Sotien jälkeen aina 1960-luvulle saakka korjattiin puu metsistä pääosin mies- ja hevosvoimin. Miehet kävivät aakusti hevosineen jopa kymmenien kilometrien päässä töissä metsä- Morton tutummaksi, firmojen osoittamilla hakkuupalstoillla. Lisää sivulla 36. suomalaiset ytimessä Pääkirjoitus: Morton tutummaksi 3 Kirjakevättä savolaisittain 19 Savoniapalkittu Marko Kilpi 4 Kettujahtuu 21 iitta Maria Heino on vastikään v. Kuopiossa on paikallaan muistaa, että Marko Kilpi; tuotanto 7 Reissumiehen kiusaukset 22 R2011 julkaissut John Mortonin, aikanaan Savon Prikaatin perustanut ja Raimo Sailas puheenjohtajistoon 8 Lassi Nummi (1928-2012) 26 suomalaisittain Jussi Marttisen elämää Kuopioon ensimmäisen korkeakoulunkin kuvaavan kirjan. Sitä sopii suosittaa - nykyisin Maanpuoluskorkorkeakou- Runo: Sauli tule tupaan 8 Merikapteeni Viljo Aalto 27 tuleville ylioppilaille lahjaksi. Oheinen luna Helsingissä - perustanut Yrjö Suonenjoen Jalkasista 9 Saksittuja 30 kuva kertoo, millaisessa talossa John Maunu Sprengtporten tapasi Pariisissa Runo: Tuulen tuulemaa 10 Runo: Harakan reviirillä 32 Morton syntyi. Rakennus on vanhin Benjamin Franklinin Yrjö Maunu Savon kielen seura 30 vuotta 11 Savon kieliseuran toimintakertomus 33 Pennsylvaniassa säilynyt talo. S. oli siellä Venäjän tsaarin Paavali I:n Savolaisille tutun näköinen raken- lähettiläänä Napoleonin hovissa. Hän Ekolookinen muistitikku 12 Savon kieliseuran vuosikokous 35 nus on Delaware-joen rannan tuntu- vakuutti
  • Pohjois-Savon Linn En

    Pohjois-Savon Linn En

    Pohjois-Savon linn en tsauksen perusaineistona ovat valtakunnallisen rariteettiko­ Edessäsi oleva faunistinen katsaus tarjoilee joukon Pohjois­ mitean (RK) hyväksymät Poh­ Savon herkullisimpia lintuhavaintoja vuodelta 1993. Lintuvuosi . ois-Savon havainnot sekä yh­ distyksellemmeK toimitetut havainnot la­ 1993 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Maakunnalle uusia jeista, jotka on merkitty Pohjois-Savon lintulajeja saatiin vuoden aikana peräti viisi: jääkuikka, havaintojen keräilyluettelossa keruukoo­ madeirankeiju, pikkukotka , haahka ja tulipäähippiäinen. Keväällä deilla A, 1, 2 tai 3 (ks. Siivekäs 13:80- lintujärvil/ämme ja lietealtaillamme tavattiin runsaasti mm. 83). Keruukoodilla A merkittyjen lajien kahlaajia. Kesää elävöittivät lukuisat ruisrääkät, luhtahuitit ja havainnot vaativat ennen julkaisuaan yölaulajat. Monilla petolinnuilla kevät ja kesä sujuivat alueellisen harvinaisuuskomitean (AHK) myyräkadost a johtuen ankeissa merkeissä. Syksyn parasta antia hyväksynnän. AHK katsoi määrityspe• olivat tikkojen vaellus, arktisten kuikka- ja vesilintujen raju rusteet riittäviksi 127 havainnon osalta (vuodelta 1993 70 ja sitä aikaisemmilta muutto sekä pikkukajavien ä killinen rynnäkkö. Vuoden vuosilta 57 havaintoa). A-lajin rengastus­ päättyessä sulil/amme törmättiin sellaisiin talvilintuerikoi­ havainnon yhteydessä AHK-lomakkeen suuksiin kuin pikkujoutseneen, liejukanaan ja al/ihaahkoihin. täynämistäja AHK-käsittelyä ei olevaa­ Kaikkiaan Pohjois-Savossa nähtiin vuoden 1993 aikana 234 dittu. Samaa menettelyä on noudatettu lintulajia.
  • Kuopio Alueittain 2000

    Kuopio Alueittain 2000

    KUOPIO ALUEITTAIN 2000 KUOPIO 2003 Kuopion kaupunki Erillisselvitykset ER 2003:6 KUOPIO ALUEITTAIN VÄESTÖLASKENTATIETOJA 10 VUODEN AJALTA Keskushallinnon suunnittelutoimisto Kuopio 2003 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE .................................................................................................................... 5 ALUEJAKO ................................................................................................................. 6 TILASTOKUVIOT JA -TILASTOAINEISTO................................................................. 7 Profiilikuviot ja tilastoaineisto Profiileissa käytetyt muuttujat Muut tilastokuviot Muuttujat aiheittain KOKO KAUPUNKI .................................................................................................... 10 ALUEET Keskusta ........................................................................................................... 16 Niirala................................................................................................................ 20 Haapaniemi....................................................................................................... 24 Siikalahti............................................................................................................ 28 Puijonlaakso - Taivaanpankko .......................................................................... 32 Julkula............................................................................................................... 36 Niuva - Länsi-Puijo ..........................................................................................
  • Foreigners in Kuopio 2018

    Foreigners in Kuopio 2018

    Foreigners in Kuopio 2018 Population of foreign Biggest groups citizenship Russians 3103 Estonians 2,6 % Syrians Some 100 nationalities Foreign language speakers Most common 4685 languages Some 80 languages Russian Arabic Some 650 Estonian Growth of foreign population international students in 2018 + 105 Source: Statistics Finland Kuopion kaupunki, Business and Administration 5/2019 Foreign citizens living in Kuopio 2000 - 2018 3 500 3103 Foreign citizens living 2964 2998 3 000 in Kuopio 2758 3103 (2,6 %) 2583 31 Dec 2018 2 500 2358 2230 2002 Growth of foreign 2 000 1800 1672 population 1535 in 2018 + 105 1 500 1391 1298 1233 1205 2000s +1900 1179 1164 1108 1148 1 000 Men 500 Women 1689 3103 1414 54 % 46 % 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 International students About 650 foreign students are studying at University of Eastern Finland in Kuopio campus or at Savonia University of Applied Sciences. Some 650 international students are studing in Kuopio 2019. International students in Kuopio 2019 Students University of Eastern Finland Degree students 375 Exchange students 98 Total 473 Savonia University of Applied Sciences Students 181 Total 181 654 Students are not generally included in the statistics data of foreign population. Percentages of foreign citizens and foreign language speakers Kuopio vs. Finland 2000 – 2018 (31 Dec) 8 7 7,1 6 5 4,7 4 3,9 KUOPIO, people with foreign citizenship % 3 2,6 Finland, people with foreign citizenship % 2 KUOPIO, foreign language speakers % 1 Finland, foreign language 0 speakers % 2000
  • 27.–28.7.2013 | KUOPIO | Nen I Älä K E K I Mar

    27.–28.7.2013 | KUOPIO | Nen I Älä K E K I Mar

    27.–28.7.2013 | KUOPIO | www.kuninkuusravit.fi NEN I ÄLÄ K E K I MAR SUOMEN UPEIN RAVITAPAHTUMA SORSASALOSSA! Kuopion kuninkuusravit tarjoavat ainutlaatuisen tapahtuman, jossa yhdistyvät parhaat hevoset, urheilun ja pelien jännitys sekä suuren suomalaisen kesätapahtuman tunnelma. 60 000 ihmistä ei voi erehtyä, tulethan sinäkin Sorsasaloon! KESÄN KUUMIN RAVITAPAHTUMA KUOPION SORSASALOSSA! UOPION RAVIRATA VALMISTAUTUU kovalla tohinal- Toivotan koko la vastaanottamaan kymmenettuhannet ravivieraat heinäkuun viimeisenä viikon- Kuninkuusravien vaihteena 27. – 28.7.2013. organisaation KUpeaan kotimaiseen ravitunnelmaan mei- dät johdattavat ravien päätähtemme – valtakun- puolesta ravikansan nan parhaat suomenhevoset. On suomenhevosten lämpimästi juhlan aika. Helteisen viikonlopun aikana näem- tervetulleeksi me kuusi kuninkaallista lähtöä, joiden lisäksi lau- kesäkaupunki Kuopioon! antaina ajetaan kovatasoiset T75-finaaliravit maus- tettuna Pikkuprinssi-kilpailulla ja suomenhevos- Viihtyisää ja ikimuistoista ten montén SM-finaalilla. kunkkariviikonloppua Sunnuntaina kilpaillaan mm. Pikkukunkun voitosta, ja ravijuhlamme huipentuu vuoden 2013 kaikille! kuninkaallisten tunteikkaaseen seppelöintiin. Ra- vivaltakunta saa hallitsijansa arvostavan yleisön edessä. Savon vuoden suurimman yleisötapahtuman Marita Huttunen startti tapahtuu perjantai-iltana, jolloin kannattaa toimitusjohtaja suunnata Seiskan vauhdikkaisiin Kunkkaribileisiin Kuopion Ravirata Oy Kuopion satamaan. Lauantaina samassa paikassa juhlitaan kesäistä Kuninkuusravien Iltajuhlaa, jossa fiilistellään odo- tettujen Jonne Aaronin ja Katri Helenan johdol- la. Tarkempia tietoja Kunkkariviikonlopun ohjel- masta löydät osoitteesta www.kuninkuusravit.fi Marita Huttunen ja Martta-varsa. NEN I LA U M O K Pääkirjoitus I SAR SUUREMPI KOOLTAAN JA OMINAISUUKSILTAAN. UUSI TOYOTA RAV4. RAV4 2.0 D-4D 2WD hinnat alk. veroton hinta 28 110 €, autovero 7 164 €, arvioitu kokonaishinta sis. tk 35 874 € Tervetuloa tutustumaan ja osallistumaan kilpailuun EU-yhdistetty kulutus 4,9-7,3 l/100 km, CO2-päästöt 127-176 g/km.
  • Katso Muuttajakyselyn Tuloskooste Tästä Linkistä

    Katso Muuttajakyselyn Tuloskooste Tästä Linkistä

    MUUTTAJAKYSELYKUOPIO / LAPINLAHTI / SIILINJÄRVI / LEPPÄVIRTA VASTA AJAT 1 666 kpl 33,3 % 66,7 Miehiä Naisia 21,7 30,1 9,0 % 11,4 alle 25 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55 v. tai yli 27,9 4,1 3,5 5,6 10,2 12,1 Alempi Eläkeläinen Opiskelija Työntekijä 9,0 toimihenkilö % 26,1 29,4 Työtön Ylempi Yrittäjä Muu toimihenkilö Aikuistalous / Lapseton pari / Lapsiperhe Yksinäistalous 16,1 % 83,9 % TÄMÄNHETKINEN ASUMISMUOTO 65,7 % 20,5 % 1,5 % 12,3 % Kerrostalo Rivi- / luhtitalo Paritalo Omakotitalo TALOUDEN YHTEENLASKETUT BRUTTOTULOT € VUODESSA 3,7 13,4 Alle 15 000 45 001-60 000 29,9 11,9 % 15 001-30 000 60 001-100 000 18,5 22,8 30 001-45 000 Yli 100 000 MONTAKO VUOTTA HALUTAAN ASUA ALUEELLA (KUOPIO / LAPINLAHTI / SIILINJÄRVI / LEPPÄVIRTA) ,2 43,9 37 % 1-5 vuotta 6-10 vuotta Yli 10 vuotta 18,9 SYITÄ MIKSI ALUEELTA HALUTAAN NOPEASTI POIS “Kuopiossa on paljon työnhakijoita samalla alalla kuin mitä opiskelen. Työ todennäköisesti löytyykin jostakin muualta kuin täältä valmistumisen jälkeen.” “No herra tietää missä tämmösessä maailmantilanteessa ollaan viiden vuoden päästä. Nytkin pitäis edelleen asua ”Epävarmuus Helsingissä ja käydä siellä koulua mutta etäyhteyksien pelittäessä mikäpäs tässä Savonmualle palatessa. työrintamalla.” Uraa pitäs kehittää ja jos se ei harmillisesti Kuopiossa niin sitten on kai pakko muuttaa takaisin etelään.” ”Eläköityminen voi aiheuttaa muuton pois joko entisiin maisemiin tai lasten lähelle.” VASTAAJIEN SUKUJUURET On alueella Ei ole alueella 48,8 % 51,2 % ASUINALUE, JOHON VASTAAJA ON MUUTTANUT Alapitkä 2 Näädänmaa 2 Haapaniemi