Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2.

www.pohjois-savo.fi

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys osa 2.

Kuopio 2011

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66

Taitto: Marja Partanen

Painomäärä 440 kpl Kuopio 2011

Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 5501 400 e-mail: [email protected] faksi: (017) 5501 428

ISBN 978-952-5759-28-0 ISSN 1797-4402 ISBN (pdf) 978-952-5759-29-7 Sisällysluettelo

1 JOHDANTO 15 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa 16 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa 19

2 IISALMI 25 Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla 25 Kirkkoaukio ja puistoakseli 25 Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko 26 Iisalmen lyseo, nykyinen lukio 26 Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste 26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste 27 Entinen kansakoulu, Otava I 27 Otava II 27 Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen Luma-keskus 27 Seurakuntatalo 27 Iisalmen kulttuurikeskus 28 Kirkkopuiston kioski 28 Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo 28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo 28 Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston päiväkoti 29 Ortodoksinen kirkko 29 Korolaisen talo 30 Pohjolankatu 30 Raatihuone 31 Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 31 Työväentalo 31 Villa Verte 31 Paloisvirran alue 31 Sähkölaitoksen voima-asema 32 Kotiseutumuseo 32 Rautatieaseman alue 32 Satamapuisto rakennuksineen 33 Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari 33 Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuonerakennus, nykyinen rantapaviljonki 33 Haukiniemen vedenottamo 33 Satamapuiston kioski 33 Ratavartijan mökki, ”Kuappi” 34 Tori 34 Kauppahalli 34 Linja-autoasema 34 Kihmulan alue 34 Rohmulan alue 35 Sankarikatu 19 35 Touhulan alue 35 Kankaan alue 36 Vanha kunnantalo 36 Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema 36 Kunnankatu 4, ”Päivölä” 36 Laasonlahti 36 Iiranta-Karankajärvi maisema-alue 36 Koljonvirran historiallinen maisema 37 Mansikkaniemen pappila l. Pikkupappila 38 Dolgorukin muistomerkki 38 Mäntylän tila 38 Kauppilan tila, nykyinen Koljonvirran tila 39 Entinen kunnalliskoti 39

Vanhan kirkon alue 39 Vanha kirkko, nykyinen Kustaa Aadolfin kirkko 39 Kellotapuli 39 Hautausmaa 40 Paarihuone 40 Vanhan pappilan navetta 40 Poroveden länsirannan viljely-maisema 41 Savikko 41 Sourunniemi 41 Keskustan yksittäisiä kohteita 41 Entinen Helsingin osakepankin talo, HOP 41 Savonkatu 25 41 Säästöpankin toimisto- ja liikerakennus 41 Entinen Maatalousosakepankin talo, nykyinen Taikatalo 41 Bomanin talo 42 Rantalan pappila 42 Kirkonsalmen kivikoulu 42 Olvi Oy:n vanha konttorirakennus ja johtajien asuinrakennukset 43 Kyllikinniemi 43 Haja-asutusalueet 44 Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava 44 Kylpylähotelli 46 Entinen kylpyhuonerakennus 46 Kiurujoen kanavarakenteet: Sulkukanava, neulapato ja siltavahdin rakennukset 46 Runnin kulttuurimaisema 46 Runnin asema 47 Repola 47 Iimäki 47 Pehkola 47 Huttula 48 Peltosalmen viljelymaisema 48 Itikka 48 Ahmonsaari 48 Peltosalmi ja Kirmanjärvi maisema-alue 48 Peltosalmen viljasiilot 48 Koivikko 48 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 49 Mäkitupa 49 Pörsänmäen seuratalo 49 Ryhälänmäen koulu 49 Soinlahden koulu 50 Tikkala 50 Joutsenjoen koulu 50 Viitaan koulu 50

3 JUANKOSKI 53 Juantehdas 53 Vanhan masuunin, pajan, konepajan ja puuverstaan muodostama rakennus- kokonaisuus 53 Vanha masuuni, nykyisin ruukin museona, Masuuni Brunou -nimellä 53 Paja, nykyisin museotilaa 54 Konepajarakennus, nykyisin teatteritilana 54 Puuverstas 54 Valssilaitos 54 Valimo, nykyisin liike- ja varastotilana 54 Veturitalli 54 Konttori, nykyisin toimistokäytössä 54 Makasiini, ”Kissanlinna” 55 Entinen tehtaan kauppa, kunnanvirasto, nykyinen soittokunnan talo 55 Ruukinpytinki, kahvilapytinki, käsityöneuvonta-asema, rukoushuone 55 Postipytinki, nykyisin majoitustiloja 55 Ruukinkartano, ruukinisännöitsijän pytinki puistoalueineen 55 Pehtorin asunto v. 1864 ja Virkailijan talo v. 1872 55 Klubitalo 56 Kosken itärannalla 56 Puuhiomo 56 Kartonkitehdas 56 Voimalaitos 56 Vanha apteekinrakennus 56 Hussolanmäki 56 Työväen asuinrakennuksia 56 Taajama-alue 56 Entinen Ruukinkirkko ja pappila 56 Juankosken seurantalo 56 Juankosken tsasouna 56 Juantehtaan koulu 56 Pikonniemi 56 Hiiliuunit 56 Pikontien ja Laivarannantien ruukin ja sahan aikana rakennetut asuintalot 57 Laivarannantien eri-ikäiset entiset työväenasunnot 57 Pikontien asuinrakennuksia 57 Puutavarayhtiön johtajan asunto 57 Entinen seurantalo 57 Asuinrakennus 57 Kauppa, nykyisin asuinrakennus 57 Säyneinen 59 Säyneisen kirkko ja kirkkoherran pappila 59 Säyneisen entinen kansakoulu 59 Saksala 59 Säyneisen ruukinpaikka/Kissakosken mylly ympäristöineen 59 Muuruvesi 60 Muuruveden kirkonkylä 60 Muuruveden kirkko, Kustila ja hautausmaa 60 Kirkko 60 Hautausmaa 62 Kustila 62 Alatalo 62 Seurantalo (Nuorisoseurantalo/Työväentalo) 62 Entinen kunnantalo 62 Laivaranta 62 Ortodoksinen rukoushuone 63 Entinen pappila 63 Heikkilän, Putaansaaren ja maatalousoppilaitoksen kulttuurimaisema 63 Heikkilä (ent. Koski) nykyinen nimi Noussionmäki 63 Lossinvartijan mökki ja piharakennukset 63 Maatalous- ja puutarhaoppilaitos 63 Entinen vanhainkoti 64 Putaansaaren uittokämppä 64 Haja-asutusalueet 65 Västinniemen ympäristö 65 Västinniemen ala-aste 65 Tilakeskuksia Västinniemen ja Riistaveden välillä 65 Narila 66 Lautala 66 Puukkomäen koulu 66 Pelonniemen koulu 66 Viitaniemen ala-aste 66 Vuotjärven Selkälänniemen kulttuurimaisema 67 Pisa 68

4 KAAVI 71 Tapuli 71 Isopappila 72 Entinen lainajyvästö, nykyinen museo 72 Entinen lääkäritalo, nykyinen Puistorinne 72 Peruskoulun ala-aste 72 Haja-asutusalueet 72 Entinen Luikonlahden koulu ”Onnela” 72 Hyvärilä 73 Maarianvaaran seurantalo ”Kisamäki” 73 Juutilan valimo 73 Melttusvirran taistelupaikka 74 Telkkämäen kaskialue 74 Rasinmäen kulttuurimaisema 74 Mustolanmäen pihapiiri 75 Valoharju 75

5 KEITELE 78 Keiteleen kirkonkylä 78 Kirkko 78 Pappila 79 Meijeri 79 Keiteleranta 80 Koulukeskus 80 Salmela 80 Lintuharju 80 Vaatehalli 81 Haja-asutusalueet 81 Pahkamäen koulu 81 Aholan talomuseo 81 Seppälä 81 Pasala 81 Pekkala 82 Rytkölänmäki 83 Viinikkalan koulu 83 Hamulan kylä 84

6 KIURUVESI 87 Asema-alue 87 Osulan vanha liikekeskus 87 Vanha säästöpankki 87 Osula 88 Pankkila 88 Evankelisluterilainen kirkko 88 Nivan koulurakennukset ja lähiympäristö 89 Puistola, nykyään päiväkoti 89 Entinen apteekki, Ortodoksinen kirkko 89 Nivan koulu ja opettajien asunnot 89 Tori 90 Vanha hautausmaa ja kotiseutumuseo 90 Vanha hautausmaa 90 Kellotapuli 90 Kotiseutumuseo 90 Lapinsaaren kulttuurimaisema 90 Huvila ”Lappi” 91 Kirkonkylän yksittäiset kohteet 91 Vanha pappila 91 Rovastin pappila 92 Kiuruveden kunnantalo, nykyinen kaupungintalo 92 Haja-asutusalueet 92 Tuuliaismäen navetta 92 Ohenmäen koulu 93 Luupujoen koulu 93 Paara 94 Laukkalan aitat ja puotitalli 94 Piekäälä 95 Hankaniemi 95 Lapinniemi 95 Koskenjoen kylä 96 Maisema-alueet 96 Ryönänjoki ja Honkaranta 96 Heikkisenaho 96 Linni 97 Ryönä 97 Ryönänjoen entinen koulu 97 Niemiskylä 98

7 LAPINLAHTI 101 Kirkonseutu 101 Kirkko 101 Vanha hautausmaa, paarihuone ja vanhan kirkon muistomerkki 101 Viljamakasiini 102 Vanha kirkonkylän raitti 102 Aarnila 102 Hirvola 102 Räsälä 102 Apula 102 Mykkälä 102 Törmälä 103 Pajuniemi 103 Pääskynpesä 103 Kasurisen paja 103 Asema-alue 103 Arttula 104 Vesiviskuri 104 Meijerin ympäristö 104 Entinen Osuusmeijerirakennus, entisen meijerin toimisto- ja asuinrakennus sekä mylly 105 Koivupiha, entinen kauppa ja meijerin isännöitsijän asunto 105 Vanha kansakoulu, nykyinen kuvataidelukio 106 Rovastilan vanha rakennuskanta, navetta ja aitta 106 Linnansalmen kulttuurimaisema 106 Linnansalmi, maatilakeskus 106 Vanhapiha 107 Valion tehtaat 108 Tervola 108 Lahdenperä 108 Roivaala 108 Kirkonkylän yksittäiset kohteet 109 Portaanpään kansanopisto 109 Sirenin koulu, entinen kirkonkylän kansakoulu 110 Väärnin pappila, kappalaisen pappila 110 Honkaniemi 110 Haja-asutusalueet 112 Väisälänmäki 112 Ala-Puurula 112 Rannan-Puurula 113 Maaningan-Lapinlahden kulttuuri- maisemat 113 Koskutmäki 114 Mäkikylän koulu 114 Karvasalmen kulttuurimaisema 114 Jussilansaari, entinen maatilakeskus 115 Alapitkän kulttuurimaisema 115 Asutusmuseo 115 Ortodoksinen rukoushuone 115 Alapitkän hovi 116 Alapitkän asema 116 Haja-asutusalueen yksittäiskohteet 117 Ahmola 117 Naarvanlahden vanha kansakoulu ”Valoharju” 117 Pajujärven vanha kansakoulu 117

8 LEPPÄVIRTA 120 Kirkko ympäristöineen 120 Kirkko 120 Kanttorila 121 Kotiseutumuseo 121 Savonkadun keskusraitin rakennuksia 121 Vanha Pappila, entinen kirkkoherran pappila (nykyisin kirkkoherran virasto, taloustoimisto, kokoontumistiloja) 121 Myllymäki 122 Neliapila, entinen Huotarin hotelli ja kolme 1950-luvun liikerakennusta 122 Neliapila 123 1950-luvun asuin- ja liikerakennukset 123 1950-luvun kauppa 123 Huotarin hotelli, nykyinen Pikabaari ym. 123 Entinen Leppävirran kirkonkylän kansakoulu (nykyisin erityiskoulu) 123 Leppävirran ranta-alue 124 Marjola 124 Päiväranta 124 Toivola 124 Rantala 125 Ukkola 125 Alapihan päärakennus 125 Kirkonkylän yksittäiset kohteet 126 Kotikallio 126 Karlvikin kartano 126 Anttola 127 Leppävirran Nuorisoseuran talo 127 Kallion pappila 127 Kalmalahden entinen koulu, nykyinen Mansikkaharjun retkeilymaja 127 Sorsakoski 127 Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdys-kunta 127 Haringinlahden tila 129 Liisala ja puusilta 129 Teollisuusrakennukset 130 Alaverstas ja Voimalaosa 130 Ala ja Ylävoimalaitokset 130 Yläverstas (nykyinen aterinosasto) 130 Työkaluosasto 130 Entinen viljamakasiini (nyk. paloasema) 130 Ent. eläinlääkärin asuintalo (nyk. kerhorakennus) 130 Kellotalo 131 Tehtaan juhlasali ”Seurala” 131 Sorsakosken koulut 131 Autonkuljettajan asunto ”Autotalli ” 132 Työväen asuntoalueet 132 Sorsakosken taajaman tuntumassa olevat kohteet 134 Marttila 134 Paukarlahden kylä 134 Kotalahti 135 Kohteet haja-asutusalueilla 135 Nikkilänmäen museotie 135 Kalmalahden taistelun muistomerkki 136 Lötjölä 136 Nikkilänmäki 136 Pekkala 136 Anttila 136 Mustinmäki 137 Mustiala 138 Etelätalo 138 Ilola (tai Ilolaulu) 139 Ollila 139 Takkulan kyläalue 139 Lyytikkälä 139 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 140 Harjulan pappila 140 Entinen Näädänmaan II kappalaisen pappila (nykyisin seurakuntatalo) 140 Entinen Länsisaamaisten koulu 140 Sarkamäen koulu 140 Vehkasaari 140 Entinen kunnan maatilan sairaalarakennus, nykyinen yksityinen palvelukoti 140 Konnuslahden MMS:n talo 141 Moninmäen MMS:n talo 141 Konnuksen kanavat 141 Taipale (Ropan Kasala) 142 Pehintaipale 142

9 NILSIÄ 145 Kankaistenlammen ympäristö 145 Joentaka/Heikkilä 145 Kirkkoherran pappila, nykyinen kirkkoherran virasto 145 Entinen Kappalaisen pappila, nykyinen Pikku pappila 145 Taajaman yksittäiset kohteet 146 Nilsiän Kirkko 146 Entinen postitalo 147 Tapuli ja Hautausmaa 147 Nilsiän ortodoksinen rukoushuone, nykyinen Ortodoksikirkko 147 Haja-asutusalue 148 Aholansaari 148 Paavon pirtti 148 Hyvämäen huvila 148 Nilsiän mäkikylät 148 Eerikkilä 149 Kinahmi 150 Pisanmäki 150 Vuotjärven viljelymaisemat 151 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 152 Esala 152 Pieksänkoski 152 Lastukosken kanavarakennus ja kanava 152 Lajula 152 10 PIELAVESI 155 Pielaveden kirkonkylä 155 Pielaveden puukirkko, ruumishuone ja hautausmaa 155 Rauhaniemi 155 Puustellintien ja sataman ympäristö 156 Puustelli 156 Entinen paloasema 157 Säästölä 157 Rantala 157 Meijeri 157 Entinen Osuuskassan talo 157 Entinen vaivaistalo, kunnanlääkärin virkatalo ja mielisairaala ympäristöineen 158 Entinen vaivaistalo (Ikälä) 158 Entinen kunnanlääkärin virkatalo 158 Entinen mielisairaala 158 Kirkonkylän yksittäiset kohteet 159 Vanha Pappila / Kirkkoherran pappila 159 Suojala 159 Rannankylän koulu 159 Entinen viljamakasiini ja piharakennus 160 Rytkölän (Suhola) pihapiiri ja lähipelto 160 Niemelä (Härköniemi) pihapiiri ja lähipellot 160 Lepikon torppa 160 Ortodoksinen kirkko ja hautausmaa 161 Lukio 162 Kotiseutumuseo 162 Haja-asutusalueet 162 Katajamäen mäkiasutusmaisema 162 Viljola (aiemmin Karhula) 162 Katajamäki 162 Säviän kulttuurimaisema 162 Siltavahdin talo 163 Kääntösilta 163 Säviän meijeri ja myllyrakennus 163 Säviän Seuralan talo 164 Kirkkosaari 164 Tapuli, hautausmaa ja muistomerkki 164 Entinen pappila (Parola) 165 Heinämäki 165 Koulu 166 Holma 166 Ikälä 166 Heinämäen seuratalo 167 Räisälänranta 167 Laukkala 167 Laukkalan kirkko 168 Laukkalan koulu ”Kouluharju” 168 Pappila 168 Nuorisoseurantalo 168 Vaaraslahti 168 Vaaraslahden meijeri 168 Entinen Vaaraslahden koulu 169 Mäkikylä 169 Alatalo 169 Ranta-Jylhä 169 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 170 Uurave 170 Uudisharju 170 Lepola 170 Kokkola (aiemmin Saikkola) 170 Lampaanjärven entinen koulu ”Tietola” 171 Ylämylly (Lampaanjoen Pitkäkosken mylly) 171 Saarela 172 Hemmola 172 Jokijärven entinen koulu 172 11 RAUTALAMPI 175 Rautammin kirkonkylän kulttuurimaisemat 175 Rautalammin kirkko ja keskusraitti 175 Kirkko 175 Vanha hautausmaa, kirkkopuisto ja Kellotapuli 176 Peuran museo, Kuopiontie 26 177 Malisen kauppaliike 177 Taimela 177 Entinen apteekki ei inventointitietoja 177 Pappila 178 Työväentalo 178 Kurssilanmäki, Pestuuraitti ja Mantankuja 178 Ortodoksikirkko 178 Meijeri ja Mylly 179 Kauppahuone 179 Rautalammin suurtilat 179 Korholan kartano 179 Karjalan kartano 180 Ropolan kartanomiljöö 181 Sahalan kartanomiljöö 182 Haja-asutusalueet 182 Juhannusmäen ja Laakkolan kulttuurimaisema 182 Juhannusmäki 182 Laakkola 182 Hanhitaipaleen kylä 183 Hanhitaipale 183 Häkkilän kulttuurimaisema 183 Vanha Häkkilä 183 Uusi Häkkilä 183 Paakkola 183 Häkkilän koulu 184 Konnekoski 184 Nipuri 184 Kerkonkosken kanavamiljöö 184 Kerkonkosken ala-aste 185 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 186 Maukola 186 Liimattalan koulu 186 Saahkarin-Myhinpään museotie 186 Kuorekosken mylly 187

RAUTAVAARA 190 12Kuusela, Aittarinne ja Käpykuivaamo 190 Seurakuntatalo ja pappila 191 Entinen kansakoulu 191 Saarelantien ympäristö: Saarela, sillan ympäristö ja Nahkuri Halosen paikka 192 Saarela 192 Nahkuri Halosen paikka 192 Kirkkotien ympäristö 193 Tapuli 193 Nimismiehen talo 193 Haja-asutusalueet 193 Karin kulttuurimaisema 193 Entinen Ala-Luostan koulu (nykyinen NS ja MMS talo) 194 Metsänvartijan asunnot ja metsähallituksen entiset metsäkämpät 194 Kurttomäki 194 Kankaisen metsäkämppä 195 Metsäkartanon metsäkämppä 195 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 195 Korkeakoski/Tiilikanjoen uittorakenteet 195 Tiilikanjoen uittorakenteet 195 Myllykoski/Kalliokoski Tiilikanjoen uittorakenteet ja myllytupa 196 Anttilan talomuseo 196 Entinen Hankamäen koulu 197 Lievisenmäen koulu ”Savola” 197 Tiilikanautio 198 Nikinmäki 199 13SONKAJÄRVI 202 Kirkko ja hautausmaa 202 Pappila 204 Ortodoksinen rukoushuone 204 Entinen Osuuspankki 204 Entinen lääkäritalo 204 Entinen Apteekki 205 Sukevan asema-alue 205 Koulu 205 Ortodoksinen rukoushuone 207 Hirsikangas 207 Vankilan paritalo 208 Männikön silta 208 Sukevan vankila-alue asuntoalueineen 208 Iskola 209 Henkilökunnan asuinalueet (Kortekangas, Etu- ja Takaharjun alueet, Urheilukentäntien rakennukset) 209 Kalliomäki 209 Haja-asutusalueet 210 Kangaslammin koulu 210 Paisuan ala-aste 210 Löytölänmäki 211 Entinen Hirvijärven koulu 211 Entinen kunnalliskoti (nyk. Ylä-Savon instituutti) 211 Aappola 211 Tyynelä 212 Jyrkän vanha ruukkialue 212 Ruukinalue ja masuunien rauniot 212 Herrala 213 Sonkakoski 213 Sonkakosken vesimylly 214 Kauppilanmäki 214 Kauppilanmäen pysäkkirakennus ja makasiini 214 Pohjoismäki ja Teerimäki 215 Tuovila 216 Kulvemäen kylä 216

14SUONENJOKI 219 Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo 219 Suonenjoen kirkko 220 Kellotapuli 220 Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo 221 Asemakatu 222 Tannisen talo 222 Kutvosen liiketalo 222 Yhdyslinna 222 Erälä 223 Asemakadun muut rakennukset 223 Kirkkolanniemi 223 Kotitanhut 224 Kruununsillan eteläpuolen ranta-alue 224 Uuden keskustan maamerkit 225 Rautalammintien kivirakenteet 225 Entinen suojeluskuntatalo ja Rautalammintie 9, 225 Suonenjoen taajaman yksittäiset kohteet 225 Entinen Sammalselän koulu, nyk. Sammaltalo 225 Onnela 225 Entisen Länsi-Savon maamieskoulun 1920-luvun rakennukset 226 Harjun pappila 227 Entisen kunnalliskodin päärakennus, (nyk. Vanhamäki) 227 Lepomäen siunauskappeli 228 Suonenjoen kauppalantalo (nykyinen kaupungintalo) 228 Ortodoksinen rukoushuone kirkko 228 Iisveden tehdas- ja rautatieaseman ympäristö 230 Kolikkoinmäki 231 Venetsia 232 Yksittäiset kohteet Iisveden alueella 232 Sormula 232 Iisveden koulu ja opettajan asuinkerrostalo 232 Kohteet haja-asutusalueilla 233 Kuivataipaleen kanava 233 Elkkula ja Heikkilä 233 Elkkula 234 Heikkilä 234 Nuutilan kylä 234 Suonenjoki–Pieksämäki maantien kulttuurimaisema 235 Salmisen asema-alue 236 Mustolanmäki 236 15TERVO 240 Tervonsalmen kulttuurimaisema 240 Entinen siltavahdin mökki 241 Meijeri 241 Kirkko ja hautausmaa 242 Ortodoksinen rukoushuone 242 Tervon kirkonkylän yksittäiset kohteet 242 Uudisharju 242 Manttu 243 Eerikkala 243 243 Pappila 243 244 Kohteet haja-asutusalueilla 244 Pellonpää 244 Kunnalliskoti 245 Pirttimäki 245 Ikälä 246 Taipale 246 Kolun kanavan kasöörintalo 247 Harju 248 Haapamäen alue 248 Aro 248 Eljaksela 249 Haapamäen entinen koulu 249 Talluskylä 250

16TUUSNIEMI 253 Tuusniemen kirkonkylä 253 Kirkko 253 Tapuli 254 Pitäjänmakasiini (nykyinen kotiseutumuseo) 254 Happola 254 Hietikko 254 Osuusliike Uurtajan konttorirakennus 255 Entinen kansakoulu (nykyinen ala-aste) 255 Vanha nimismiehen talo 255 Entinen apteekin talo 255 Ortodoksinen rukoushuone 256 Kankaala ja Lautala 256 Kohteet haja-asutusalueella 257 Tuusjärven koulu 257 Hiidenlahden entinen kansakoulu 257 Koivulahden mylly 257 Rautaharju 257 Paimensaaren perinneympäristö 258 Ohtaansalmen kulttuurimaisema 258 17VARKAUS 260 Taipaleen kanavat 260 Entinen varikkorakennus 261 Luotsiasema 261 Varkauden tehtaat 261 Entinen keskuskonttori 262 Puunjalostustehtaat 262 Könönpellon asevelikylä 263 Kommila-Kosulanniemi 264 Kosulanniemen tehtaan johdon talot 264 Kosulanniemen virkamiestalot 264 Onnela 264 Kirkon lounaispuolen asuintalot 264 Entinen Varkauden Suomalainen yhteiskoulu (nyk. Savontien kerhotalo) 265 Entinen Tehtaan kansakoulu 265 Varkauden luterilainen kirkko ja pappila 265 Kommila 265 Yksittäisiä kohteita Kommilan alueen läheisyydessä 265 Männikkö 265 Kissankello, Päivänkakkara, Sinikello 266 Juurikantien pientalot ja Satakunnankadun kytketyt pientalot 266 Stesula 266 Päiviönsaari 267 Entinen piirilääkärin talo (nyk. kotiseutukeskus) 268 Entinen ruukinpatruunan asunto (nyk. virkamiesklubi) 268 Väinölä (nyk. kulttuuritoimisto) 268 Entinen tehtaan hotelli (nyk. museo) 269 Veikkola 269 Entinen postikonttori 269 Waltterinpuisto ympäristöineen 269 Ahlströminkadun liikerakentaminen 270 Kaupungintalon vanha osa 270 Sodanjälkeinen kerrostalorakentaminen 271 Entinen yhteislyseo (nyk. Päiviönsaaren yläaste) 271 Pikku Paratiisi 271 Kinnulankadun aravatalot ja Joutenlahden entinen terveystalo 272 Kauppakatu 273 Entisen talouskoulun vanha osa 274 Entinen KOP:n liikerakennus (nyk. toimistorakennus) 274 Entinen työväenopisto (nyk. kansalaisopisto) 274 Vesitorni 275 Ortodoksikirkko, Pirtinniemen hautausmaa, tapuli 275 Imatran Voiman rakennuksia 275 Muuntoasema 276 Konttori 276 Rivitalo 276 Yksittäiset kohteet taajaman alueella 276 Entinen Joutenlahden koulun 276 Lehtoniemen koulu 276 Puurtilan koulut 277 Entinen kunnallis- ja vanhainkoti (nykyisin mekaanisen musiikin museo) 277 Kinkamon lomamaja 278 Pitkälänniemen kartano 278 Kivirinne 279 Kangaslammin Kirkonkylä 281 Manttaalisäätiön talo 281 Pajaharju (nyk. museo) 282 Kirkonkylän koulu ”Valistus” 283 Lumpeela 283 Kivenlahti 283 Niemelän pappila 284 Ala Erolan kulttuurimaisema 284 Ala Erola 284 Harjula 284 Huuhinsaari 285 Hevonlahden kulttuurimaisema 285 Luostarila 285 Kuvala 285 Ylä-Gerdtilä (Pekkolanmäki) 286 Arvolan peltomaisema 286 Arvola (Juoksula) 286 Kiiski 287 Erillisinä kohteina seuraavat tilat: 288 Launo 288 Sopalan kartano 288

18VARPAISJÄRVI 291 Kirkonseutu 291 Kirkko 291 Seurakuntatalo 292 Entinen Kunnantupa 292 Entinen lainajyvästö (nyk. käsityökeskuksen talo) 292 Kirkonkylän yksittäiset kohteet 293 Vanha pappila 293 Entinen Sutelan kansakoulu (nyk. kotiseutumuseo) 293 Paloasema 294 Haja-asutusalueet 295 Vanhatalo 295 Entinen Itäkosken koulu ”Koivikko” 295 Rönkkölä 295 Lapinmäki 295 Korpijärven kulttuurimaisema 296 Itälahti 296 Entinen Korpisen koulu (nyk. maamiesseurantalo) 296 Limaniemi 296 Jouhiniemen kulttuurimaisema 297 Jouhiniemi (Urimolahdessa) 297 Tiilikanjoen uittorakenteet 297 Korkeakoski 297 Myllykoski 297

19VESANTO 300 Vesannon kirkkoympäristö 300 Kirkko 300 Vesannon kirkon ja joen maisema 301 Vanha kunnantupa (nykyinen kunnanvirasto) 301 Apteekkarin talo (nykyinen apteekki) 301 Jokimiljöö (Versta ja Pönkkälän silta) 301 Hiekka-Aho 301 Vesannon kirkonkylän yksittäiset kohteet 302 Ortodoksinen rukoushuone 302 Pappila 303 Torpparimuseo 303 Kohteet haja-asutusalueilla 303 Niiniveden meijeriympäristö 303 Niiniveden entinen meijeri 303 Kauppa 304 Sonkarin-Tiitilänkylä 304 Korkeelan aitta 304 Vanhalan ja Mattilan kulttuurimaisema 305 Vanhala (Iso-Korhola) 305 Mattila (Vähä-Korhola) 305 (Vanha)-Ukkola 306 Laurilan aseaitta 306 Jokelan päärakennus 306 Jussila (Ritvala) 307 Oinaskylän koulu 308 Ruisahon aitat 308 Horonjärven ympäristön vanhoja maa-tiloja 308 Parikka 308 Majo 309 Lypsylä 310 Autio 310 Vesijärven maisema-alue 311 Jussilan aitta 311 20VIEREMÄ 314 Kirkonmäki 314 Vieremän kirkko 314 Entiset koulurakennukset 315 Museo 316 Kyrönniemen kulttuurimaisema 316 Kyrönniemen pappila 316 Vanhan Ouluntien miljöökokonaisuus 317 Hiekkala 318 Karjala 318 Hukkala 319 Pehkolanniemi 319 Kohteet haja-asutusalueella 319 Nissilän kylä 319 Postitalon aitat 319 Entinen Nissilän koulu 320 Piippolan tila 320 Isomäen mäkiasutus 321 Komula 321 Pikanmäki 321 Harveikon kesänavetta 321 Ala-Haajaisten kulttuurimaisema 321 Haajaisten nuorisoseuratalo ”Rantala” 322 Konolanmäki 323 Salahmin kulttuurimaisema 323 Savon järvimalmiruukit/Salahmi 324 Kartanoympäristö 324 Ortodoksinen rukoushuone 325 Salahmin nuorisoseuratalo ”Toukola” 325 Salahmin koulu 325 Kauppilanmäen kylä 325 Entinen Kauppilanmäen koulu 326 Mustinmäen navetta 326 Karankajärven kulttuurimaisema 327 Palosenmäki 327

Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet 328 Entinen Savimäen koulu 328 Entinen Kaarakkalan koulu 328 Karsikko 328 Honkapirtti 329

JOHDANTO

Kulttuuriympäristö edustaa ihmisen luoman ym- 1 päristön ajallisia, tyylillisiä ja maisemallisia kerros- tumia. Ne kertovat kunkin ajan arvoista tuleville sukupolville. Luomme itse myös omilla toimil- lamme joka päivä uutta ympäristöä. Tuleeko siitä tulevaisuuden sukupolvien arvostamaa, riippuu meistä ja arvomaailmastamme. Perusta tulevai- suudelle luodaan menneisyytemme arvostamisella ja sen ymmärtämisellä.

Pohjois-Savossa on inventoitu 4696 kulttuuriympäristö- kohdetta 1980–1990-luvuilla. Näistä 62 kpl on valtakun- nallisesti merkittäviä rakennettuja alueita tai kohteita ja maisema-alueita 9 kpl. Kuopion seudun maakunnalli- sesti ja valtakunnallisesti merkittävät kohteet on mää- ritelty Kuopion seudun maakuntakaavassa ja painettu ”Kuopion seudun kulttuuriympäristö seudun vahvuu- deksi” -julkaisuna. Kuopion seudun ulkopuolisista erityi- sesti maakunnallisesti merkittävistä alueista ja kohteista 2876 inventoidusta kohteesta tehtiin asiantuntijaselvitys Pohjois-Savon maakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Kohteista ja alueista on haja-asutusalueella 1887 kpl ja taajama-alueella on 989 kpl. Kuopion seudun ulkopuo- lella on 41 kpl valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuri- ympäristöjä.

Lähdeaineistojen ja maastokäyntien perusteella tehtiin kuntakohtainen lähtökohtaluettelo, joka on kunnissa käyty läpi kuntien viranomaisten kanssa. Kulttuuriym- päristötyöryhmä on määritellyt keskeiset Pohjois-Savon kinnällä osoitetut. Pohjois-Savon liiton toiveena on, että historiaan liittyvät teemat. Selvitystyön perusteella on aineisto palvelisi maankäytön suunnittelijoiden lisäksi käynyt jo selväksi, että Pohjois-Savossa on kaikesta myös seudun matkailutoimen edustajia, museoita, ko- huolimatta vielä paljon arvokasta kulttuuriympäristöä, tiseutuyhdistyksiä, kouluja ja muita aiheesta kiinnostu- mutta uhkakuvat kohteiden ja alueiden rapistumisesta neita tahoja tietolähteenä. Jokainen kohde ja alue ei ole ovat valitettavan suuret. Kansalliset rahoituslähteet koh- pelkästään suojelukohde, vaan ne voivat palvella seutua teiden kunnostamiseen ovat erittäin rajalliset. Onneksi niin imagon muodostamisessa ja nähtävyysarvoina seu- moni kohde on löytänyt uuden omistajan, jolla on rahaa, dun asukkaiden ja matkailijoiden näkökulmasta, mikäli taitoa ja tahtoa kunnostaa kohde entiseen loistoonsa. niiden arvo säilytetään tarvittavan tutkimuksen, hoidon ja tiedonvälityksen avulla. Seudullisia erityispiirteitä löytyy vielä paljon; pohjalaisen rakennusperinteen vaikutusta löytyy mm. Ylä-Savon län- Selvitys Pohjois-Savon arvokkaista maisema-alueista on tisistä osista, Varkauden suunnassa on eteläsavolaisia valmistunut 2010 vuoden aikana. Kyseessä on Pohjois- piirteitä, Rautalammin kartanot ovat 1800-luvun virka- Savon arvokkaiden maisema-alueiden ja maisemanähtä- mieseliitin sekä vakinaisia että loma-asuntoja. Vanhim- vyyksien päivitys-inventointi ympäristöministeriön mai- masta päästä ellei vanhin on Rautavaaran Anttilan talo- sema-inventointiohjeen mukaisesti. Uudella selvityksellä museon sudenpyytäjän aitta vuodelta 1733. tarkistetaan erityisesti ne kohteet, joiden rajaukset ovat vuodelta 1995. Lisäksi mukana on joitain uusia, aiemmin Tämä julkaisu – Pohjois-Savon kulttuuriympäristö, osa tunnistamattomia alueita, kuten Niemiskylä Kiuruve- 2 on selvitys Pohjois-Savon valtakunnallisesti ja maa- dellä, Takkula Leppävirralla tai Nikinmäki Rautavaaralla. kunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristökohteista ja -alueista pois lukien aikaisemmin käsitelty Kuopion Selvityksessä on kuvattu maakunnan maisemarakenne seutu. Suurin osa kohteista ja alueista sisältyy Pohjois- ja tarkennettu maisemamaakuntajakoa. Tältä pohjalta Savon liiton Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Mer- on esitetty tarkennuksia valtakunnallisesti arvokkaisiin kittävimmät kohteet ja alueet ovat rakennussuojelu- kohteisiin ja osoitettu kohteita, joilla on maakunnal- merkinnällä sr (SR) osoitettuja (rakennussuojelulailla, lista arvoa maiseman kannalta.Nyt tehdyt rajaukset on kirkkolailla, asetuksella tai sopimuksella), suurin osa on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa arviolta vuonna osoitettu kohteiden ja alueiden erityisominaisuutta kult- 2015, kun kaikissa maakunnissa on tehty samanlainen tuuriympäristön näkökulmasta edustavat ma (MA) mer- inventointi.

15 Kulttuuriympäristön maakunnalliset kohteet ja alueet Kulttuuriympäristötyöryhmän selvitystä on valittu olemassa olevien, pääosin 1990-luvulla suo- varten laatima teemalista ritettujen kunnallisten inventointien perusteella. Useim- sivistys: koulut, työväentalot, seurantalot, kotiseutu- mat inventoinnit päättyvät 1950-luvulla rakennettuihin museot, kirjastot kohteisiin, jonka johdosta inventointeja on syytä uusia uskonto: kirkot, luterilainen (Stenbäck: Nilsiä, Muuru- osayleiskaavahankkeiden yhteydessä. vesi, Varpaisjärvi, Sonkajärvi, Sjöström: Lapinlahti) / or- todoksinen (kolmilla eri tyyppipiirustuksilla) Kunnan tai kaupungin kohteiden ja alueiden esittelyssä liikenne: museotiet, kanavarakenteet, rautateiden his- on kartta kohteista. Valintaperusteessa merkintä R tar- toria (Saahkari- Myhinpään museotie, Nikkilänmäen koittaa rakennushistoriallista arvoa, M maisemallista ja museotie) H historiallista arvoa. Ajantasainen kohteiden ja aluei- elinkeinot: maatalous/Ylä-Savon maatilat ja maisemat, den maakuntakaavamerkintä on luettavissa nettisivuilta metsätalous/uittorakenteet (Rautavaara, metsävartijan www.pohjois-savo.fi, Pohjois-Savon liitto, maakuntakaa- asunnot ja metsähallituksen entiset kämpät, Tiilikan- voitus, Pohjois-Savon maakuntakaava. joen uittorakenteet) Varkaus, Savon järvimalmiruukit 1800-luvun alusta, Juankoski 1700-luvun puolivälistä Kulttuuriympäristötyöryhmä, suluissa varajäsen alkaen, ovat merkittävä osa Suomen teollisuushistoriaa Helena Björk, ylitarkastaja, 1.6.2010 alkaen Kimmo hallinto: läänilaitos/Vuonna 1775 perustetun Savo-Kar- Haapanen, alueidenkäyttöpäällikkö, Pohjois-Savon ELY- jalan läänin pääkaupunkiasemasta kertovat monet julki- keskus ( Marjatta Strengell, tarkastaja, 6.5.008 alkaen set rakennukset, kuten lääninhallitus, -sairaala, -vankila Antti Lammi, ylitarkastaja) sekä kaupunkikasarmialue sekä tuomiokirkko. Valtion Matti Laamanen, tutkija, Museovirasto (Tanja Tenhunen, suunnittelu- ja rakennustoiminnan kehitystä valottavat intendentti) myös Kuopion kuurojen ja sokeain koulut, Niuvannie- Tapio Laaksonen, yli-intendentti, Kuopion kulttuurihis- men sairaala ja Sukevan vankila Sonkajärvellä. toriallinen museo (Jouko Aroalho, museonjohtaja) asuminen: Pohjois-Savon varhainen asutus: Rauta- Kari Viinikainen, kulttuurisihteeri, Leppävirta/Varkauden lampi, Pielavesi, siirtolaisuus eli evakot/Alapitkän asu- seutu) tusmuseo, pohjalaisuuden vaikutus Vieremällä ja Kiuru- Sari Niemi, kaavoituspäällikkö, Iisalmen kaupunki/Ylä- vedellä, pientalot, rivitalot, kerrostalot Savo (Mirja Nuutinen, kaavoittaja, Kiuruveden kaupunki) loma-asuminen: huvilat (Leppävirta/Kotikallio, Sorsa- Matti Asikainen, toimistoarkkitehti, Kuopio/Kuopion veden ”kalastajamökit”) seutu (Aila Nurmi, Marjatta Parviainen Kuopion seutu- historia: Ferdinand von Wright/Haminalahden kulttuu- yhteistyö) rimaisema, Urho Kekkonen/Lepikon torppa, Paavo Ruot- Hemmo Kauppinen, tekninen johtaja, Juankoski/Koillis- salainen, Minna Canth, Suomen Sota 1809, Koljonvirta, Savo (Veli Airaksinen, Anna-Liisa Happonen) Kalmanlahti, Paukarlahti, 1. maailmansodan vallihaudat Sanna Koponen, museonjohtaja, Rautalampi/Sisä-Savo 1800-luvun lopulta, 1914 Juankosken Nuottiniemi (Seija Vuorimaa, kulttuurisihteeri, Rautalampi) uusia suunnittelijasuuruuksia: Kerttu Rytkönen/Ii- Marja Turunen, maakuntasuunnittelija, Pohjois-Savon salmi, Varkaus/kaupunginarkkitehti Kalervo Väyrynen liitto, sihteeri (Mikko Rummukainen, suunnitteluavus- taja, Pohjois-Savon Liitto, Marja Partanen, julkaisusih- Antoisaa retkeä Pohjois-Savon kulttuuriympäristöön, teeri, taitto) Paula Qvick, suunnittelujohtaja, Pohjois-Savon liitto kulttuuriympäristötyöryhmän pj Asiantuntijaselvitykset: Kulttuuriympäristö, Arkkitehtitoimisto Hannu Puuru- nen, arkkitehti Hannu Puurunen ja Hanna Oijala Maisemat, maisema-arkkitehti Mervi Koskinen Peltosalmi Kirmanjärvi, kuva: Mervi Koskinen.

16 Kulttuuriympäristö kaavoituksessa Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yh- dyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaa- Maankäyttö- ja rakennuslain myötä (2000) kulttuuriym- minen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. päristön säilyttämisen ja kehittämisen painoarvo kaavoi- tuksessa on kohonnut huomattavasti. Kaavan laatimista Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava edeltävien inventointien ja selvitysten vaatimustaso on huomioon siten kuin siitä edellä säädetään sekä otet- noussut ja niiden riittävyydestä on tullut uudella tavalla tava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja kaavan hyväksymisen ehto. Vastaavasti eritasoisten kaa- luonnonarvojen vaaliminen. vojen sisältövaatimukset ovat tiukentuneet myös kult- tuuriympäristön esittämisen suhteen. Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja Uutena ohjaustekijänä on alueidenkäytön suunnittelu- tarkkuus sitä edellyttävät. järjestelmään lisätty ”Valtakunnalliset alueidenkäyttöta- voitteet”, joiden ohjaus kulkee kattavasti läpi koko kaa- Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luon- vajärjestelmän ja ulottuu vielä julkisten viranomaisten nonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistori- toteuttamistoimiin asti. Ne on päivitetty ja tarkennukset allisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen tulivat voimaan 1.3.2009. vuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä kos- kevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). ”Kansallisen kaupunkipuiston” perustamisen säännök- set on myös lisätty maankäyttö- ja rakennuslakiin laa- Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset jempien yhtenäisten kaupunkikulttuurikokonaisuuksien alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista hallitsemiseksi kaavoituksellisten keinojen ohella. ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kau- punki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, ole- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet massa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja Tavoitteiden ensisijaisena tarkoituksena on varmistaa val- kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. takunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottami- nen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oike- viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet antavat kaavoi- usvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin tuksen ennakko-ohjaukselle sisällöllisen perustan valta- siitä edellä säädetään. kunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytyk- Kaavojen sisältövaatimukset set terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjes- Maankäyttö- ja rakennuslain 5§:n mukaan alueiden tämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perus- tuen edistää mm. rakennetun ympäristön kauneutta ja Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luon- kulttuuriarvojen vaalimista. Maankäyttö- ja rakennuslain nonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistori- sisältövaatimukset edellyttävät rakennetun ympäristön allisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen ja maiseman huomioon ottamista kaikilla maankäytön vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä suunnittelun tasoilla. koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alu- eidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinni- Rakennussuojelua ja maisemansuojelua tettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin koskeva lainsäädäntö pähkinänkuoressa tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan on mahdollista sovitettava maakunta-alueeseen rajoittuvien alueiden perustaa kansallinen kaupunkipuisto kaupunkimaiseen maakuntakaavoituksen kanssa. ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnon- maiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi. Päätöksen maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimi- kansallisesta kaupunkipuistosta tekee ympäristöminis- seen. teriö. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Kansal- lisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan Mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvo- siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirtei- jen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen senä kaavana edellyttää. hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset anne- taan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, ra- yhdessä alueellisen ELY -keskuksen kanssa. kennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa edellytetään, että maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeel- MRL:n mukaisesti kaavan vaikutuksia selvitettäessä ar- lisia määräyksiä (suojelumääräykset).

17 vioidaan myös suunnitelman toteuttamisen välilliset ja muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen välittömät vaikutukset muun muassa kaupunkikuvaan ja liittyvistä tuista (1440/2006), samoin kuin laki kestävän maisemaan. Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) metsätalouden rahoituksesta (1094/1996)

Rakennusperinnön suojeleminen Maa-ainesten otto Rakennusperinnön suojelemista annetun lain perusteella Maa-aineslain mukaan maa-aineksen ottamisen yhtenä suojellaan rakennetun kulttuuriympäristön ajallisen ja rajoituksena on, ettei aineksia saa ottaa niin, että siitä alueellisen monimuotoisuuden turvaamiseksi kulttuu- aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luon- rikehitykseen tai historiaan liittyviä rakennuksia, raken- non merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luon- nelmia, rakennusryhmiä ja rakennettuja alueita, joilla on nonesiintymien tuhoutumista. Lisäksi asemakaavan tai merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, raken- oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on katsottava, nustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen ettei ottaminen turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Suojelu Maa-aineslaki (555/1981) voi koskea myös rakennuksen kiinteää sisustusta. Raken- Tiesuunnittelu nussuojelu asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, Maantielaki edellyttää, että tiesuunnittelussa on liiken- järjestetään pääsääntöisesti asemakaavalla. Rakennus- neturvallisuuden sekä liikenne- ja tieteknisten seikkojen suojelulailla ei voida suojella sellaisia laajoja aluekokonai- lisäksi kiinnitettävä huomiota ympäristönsuojelunäkö- suuksia, joihin sisältyy peltoja, metsiä ja maisemia. kohtiin. Tie on sijoitettava ja tehtävä siten, että tien ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mah- Rakennussuojelu asemakaava-alueella sekä alueella, dollisimman vähäisiksi. Maantielaki (503/2005) jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laati- Ympäristövaikutusten arviointi mista varten, järjestetään pääsääntöisesti asemakaa- valla. Rakennussuojelulailla ei voida suojella laajoja Lakia ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-laki) sovel- aluekokonaisuuksia tai maisemaa. Valtion omistamien letaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin kan- rakennusten suojelu tapahtuu asetuksella. Rakennuspe- sainvälisten sopimusten edellyttäessä arviointia tai jos rinnön suojelemisesta annettu laki (498/2010) hankkeesta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ym- päristövaikutuksia muun muassa maisemaan, kaupunki- Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta kuvaan ja kulttuuriperintöön. Laki ympäristövaikutusten (480/1985) on kumottu, mutta sen nojalla tehty päätös arviointimenettelystä (468/1994) valtion omistaman rakennuksen suojelusta pysyy voi- massa, ellei suojelua pureta erillisellä päätöksellä. Mah- Kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkosta dollisen myynnin yhteydessä kohteelle annetaan suoje- Kirkkolain ja lain ortodoksisesta kirkosta mukaan kaikki lumääräykset rakennusperinnön suojelusta annetun lain ennen vuotta 1917 rakennetut evankelisluterilaiset ja mukaan. ortodoksiset kirkkorakennukset ja hautausmaat sekä Muinaisjäännökset niihin liittyvät kiinteät rakenteet on suojeltu.

Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu suoraan Myöhemmin rakennetuista kirkollisista ympäristöistä muinaismuistolailla. Rauhoitus koskee sekä tunnettuja suojelupäätöksen tekee evankelisluterilaisten kohteiden että niitä muinaisjäännöksiä, joita ei vielä ole löydetty. osalta Kirkkohallitus, ortodoksisten kohteiden osalta Rauhoitus ei siten edellytä minkaanlaista hallinnollista Kirkollishallitus. päätöstä. Lain mukaan on kaavoitusta suunniteltaessa Kirkkolaki (1054/1993) hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako kaavoituksen Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinais- jäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitet- Kulttuuriperintöön liittyvät valtakunnalliset alueiden- tava Museovirastolle tai maakuntamuseolle asiasta neu- käyttötavoitteet: vottelemista varten. Muinaismuistolaki (295/1963) t
"MVFJEFOLÊZUÚMMÊ
FEJTUFUÊÊO
LBOTBMMJTFO
LVMUUVVSJZN- Maisema-alueet päristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Luonnonsuojelulain mukaan voidaan luonnon- tai kult- t
"MVFJEFOLÊZUÚTTÊ
PO
WBSNJTUFUUBWB
FUUÊ
WBMUBLVOOBM- tuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirtei- lisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnon- den tai siihen liittyvien muiden erityisten arvojen säilyttä- perinnön arvot säilyvät. miseksi tai hoitamiseksi perustaa maisema-alue. t
7JSBOPNBJTUFO
MBBUJNBU
WBMUBLVOOBMMJTFU
JOWFOUPJOOJU
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun läh- Maa- ja metsätaloutta koskeva lainsäädäntö tökohtina. t
"MVFJEFOLÊZUÚTTÊ
PO
PUFUUBWB
IVPNJPPO
LVMUUVVSJ
Maa- ja metsätalouden harjoittamista ja erityisesti erilai- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopi- sia tukimuotoja koskevat säännökset vaikuttavat mer- musten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. kittävästi kulttuuriympäristön säilymiseen ja hoitoon. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset in- Näistä tärkeimpänä voidaan mainita laki luonnonhaitta- ventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suun- korvauksesta, maatlouden ympäristötuesta sekä eräistä nittelun lähtökohtina.

18 t
.BBLVOUBLBBWPJUVLTFTTB
PO
PTPJUFUUBWB
WBMUBLVOOBM- lisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja -maisemat. Näillä alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.

Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonpe- rintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Tätä päätöstä tehtäessä ovat olemassa seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuoje- luosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittä- vät kulttuurihistorialliset ympäristöt 2009, Museovirasto, www.rky.fi ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistori- alliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasianministeriö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Mu- seoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri (http:// kulttuuriympäristö.nba.fi) tarjoaa ajantasaiset tiedot tunnetuista muinaisjäännöksistä. Kaavamerkinnät Maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta annetussa ympä- ristöministeriön kaavamerkintäpäätöksessä on esitetty käytettäväksi seuraavia merkintöjä:

Maakuntakaava t
LVMUUVVSJZNQÊSJTUÚO
UBJ
NBJTFNBO
WBBMJNJTFO
LBOOBM
UB
tärkeä alue t
6/&4$0O
NBBJMNBOQFSJOUÚLPIEF t
LBOTBMMJOFO
LBVQVOLJQVJTUP t
NVJOBJTNVJTUPBMVF
t
UBJ
LPIEF t
SBLFOOVTTVPKFMVBMVF
UBJ
oLPIEF
Asemakaava t
LVMUUVVSJUPJNJOUBB
QBMWFMFWJFO
SBLFOOVTUFO
LPSUUFMJ- Yleiskaava alue t
ZNQÊSJTUÚ
UBJ
NBJTFNBWBVSJPO
LPSKBVTUBSWF t
NVTFPSBLFOOVTUFO
LPSUUFMJBMVF t
NBJTFNBMMJTFTUJ
BSWPLBT
BMVF t
NVJOBJTNVJTUPBMVF t
LBVQVOLJ
UBJ
LZMÊLVWBMMJTFTUJ
BSWPLBT
BMVF t
UBJ
LPIEF t
BMVF
KPMMB
PO
TÊJMZUFUUÊWÊ
ZNQÊSJTUÚBSWPKB t
SBLFOOVTTVPKFMVBMVF
UBJ
LPIEF t
6/&4$0O
NBBJMNBOQFSJOUÚLPIEF t
NBJTFNBMMJTFTUJ
BSWPLBT
QFMUPBMVF t
LBOTBMMJOFO
LBVQVOLJQVJTUP t
SBLFOOVTTVPKFMVMBJO
OPKBMMB
TVPKFMUV
SBLFOOVT t
NVJOBJTNVJTUPBMVF t
6/&4$0O
NBBJMNBOQFSJOUÚLPIEF t
UBJ
LPIEF t
LBOTBMMJOFO
LBVQVOLJQVJTUP t
SBLFOOVTMBJOTÊÊEÊOOÚO
OPKBMMB
TVPKFMUBWB
BMVF
UBJ
t
LBVQVOLJ
UBJ
LZMÊLVWBMMJTFTUJ
UÊSLFÊ
BMVF
UBJ
BMVFFO
t
LPIEF osa t
SBLFOOVTTVPKFMVMBJO
OPKBMMB
TVPKFMUV
BMVF t
NBJTFNBMMJTFTUJ
BSWPLBT
BMVF

19 Yli 10 000 vuotta ihmisen historiaa Pohjois-Savossa Esihistoriaa; jääkauden jälkeisiä metsästäjiä Suomen maankamara vapautui mannerjäästä noin 3000 vuoden aikana. Vetäytyvän jäätikön reuna ohitti Kuopion alueen noin 11 000 vuotta sitten jättäen jälkeensä suurim- man osan Suomea peittäneen Yoldiameren. Yoldiameren yhteys valtamereen katkesi noin 10 800 vuotta sitten, jol- loin muodostui makeavetinen Ancylusjärvi. Mannerjään painosta vajonnut maa nousi Ancylusjärvestä nopeasti muodostaen Suomenselän ja Saimaan järviallas kuroutuu Itämerestä erilliseksi järveksi noin 9900 vuotta sitten.

Keskiseen Itä-Eurooppaan jääkauden aikana asuttanut väestö lähti etsimään uusia metsästysmaita pohjoisesta. He vaelsivat Suomeen etelän ja kaakon suunnalta noin 10 600 vuotta sitten. Vedestä vapautunut maa kasvoi koivu- ja mäntymetsää. Ensimmäiset asukkaat ehtivät Pohjois-Savon alueelle noin 10 400 vuotta sitten. He liikkuivat vesireittejä ja harjuja pitkin hyville kalastus- ja metsästysmaille. Suurin osa kivikautisista asuinpaikoista löytyykin muinaisen Saimaan rannoilta. Vanhimpaan asu- tusvaiheeseen kuuluvat Juankosken Helvetinhaudanpu- ron, Siilinjärven Limalahden ja Tuusniemen Likolammen Ihmispäinen reikäkirves, Kiuruvesi, uraliittiporfyriittia. Myöhäis- asuinpaikat. Näillä asuinpaikoilla on säilynyt kiviesineiden kivikautista kulttuuria, 2000–1500 eKr. Suomen kansallismuseo lisäksi valmistuksessa syntyneitä kvartsi-iskoksia, tulisijoja sekä toisinaan punamultaläikkiä merkkeinä hautauksista. ja kalastus pysyivät pitkään tärkeinä elinkeinoina, mutta sen rinnalle tulivat karjanhoito, kaskipellot ja pienimuotoi- Ilmaston lämmetessä esi-isämme kohtasivat Järvi-Suo- nen peltoviljely. Pohjois-Savon rautakausi on vielä melko messa tammia, lehmuksia ja muita jalopuita. Osoituk- huonosti tunnettu ja löydöt ovat lähinnä irtolöytöjä eli yk- sena alueen pyyntiväestöstä kivikauden (8600–1900 eKr.) sittäisiä, mahdollisesti eränkävijöiden hukkaamia hukat- asuin- ja löytöpaikkoja tunnetaan lähes kaikkialta maa- tuja metalliesineitä. Lapinraunioita rakentavaan väestöön kunnasta. Noin 7000 vuotta sitten opittiin saviastioiden liitetään Kuopion Luukonsaaren asuinpaikan mukaan valmistus. Astioiden koristelu noudattaa tiettyjä trendejä, nimetty luukonsaaren asbestikeramiikka. Luukonsaaren joiden mukaan asuinpaikoille voidaan määrittää ikä. ryhmä (900 eKr.-300 jKr.) edusti Savon ns. alkuväestöä ja Kampakeraamisen kulttuurivaiheen aikana (5000–3200 samalla luultavasti alueen valtaväestöä. Kiuruvedeltä on eKr.) alettiin Saimaan rannoilla lisäämään savimassaan löytynyt myös kiinnostava varhainen esinelöytö, n. 3500- sekoitteeksi asbestia, jolloin astioista saatiin ohutseinäisiä 4000 vuotta vanha ihmiskasvoinen reikäkirves, jonka my- ja kevyitä. Nuoremman kivikauden (3100–1900 eKr.) as- häilevä ilme on esteettisyydessään vertaansa vailla. bestikeramiikkatyylit saivat nimensä Siilinjärven Pöljän ja Iisalmen Jysmän asuinpaikkojen mukaan. Saamelaisten ja ´lappalaisten´ osuus Pohjois-Savon asutus- historiassa on vielä varsin epäselvä. Hämeestä vaikutteita Kivikauden loppu tuo tullessaan uudisasukkaita ja uusia ja eränkävijöitä tulee entistä enemmän viikinkiajalla, ja tapoja erityisesti Länsi-Suomeen. Itäsuomalaiset omak- karjalaisten vaikutus lisääntyy 1100-luvulla. Rautakauden suvat lännessä alkaneen tavan haudata vainajat kiviröyk- jälkipuolella asutuksesta kertovat löydöt, asuinpaikat, kiöihin. Siinä missä lännessä kootaan suuria röykkiöitä, haudat ja kalmistot yleistyivät. hautaavat Saimaan asukkaat vainajansa mataliin kivika- soihin kallioiden päälle, komeille maisemapaikoille. Näitä Keskiajalla nykyisessä Pohjois-Savossa asuvien lappa- hautoja kutsutaan lapinraunioiksi. Pohjois-Savossa on laisten talous perustui metsästykseen ja kalastukseen. löydetty liki sata lapinrauniota, muutamaa poikkeusta lu- Paikannimistössä asukkaat (Lapinlahti, Lapinsalo, Lapin- kuun ottamatta ne ovat tutkimattomia. mäki), heidän vuotuiseen elinkeinokiertoonsa kuuluvat talvikylät (siidi, Siilinjärvi, Siitinselkä), suurriistan vael- Kaskeaminen alkaa n. 4000 vuotta sitten lusharjut ja -kannakset (hangas, Hankasalmi) esiintyvät Varhaismetallikausi (1900 eKr.–300 jKr.) ja rautakausi (0– koko alueella. Karjalaiset retkeilivät alueen vesistöjä pitkin 1300 jKr.) merkitsivät metallinkäytön sekä maatalouden Pohjanlahden perukalla olevalle Karjalan rannalle, ja tälle – Itä-Suomessa kaskitekniikka – omaksumista. Pohjois- linjalle vedettiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323 myös Ruot- Savon alueella pääasialliset kauppakumppanit olivat kui- sin ja Novgorodin välinen valtakunnanraja. Keskiaikana tenkin idässä. Sieltä saatiin uutta raaka-ainetta, metallia etelämpänä asuville savolaisille ja hämäläisille perheille ja ja hyvää vuolukiveä valinmuottien tekoon. Varhaisimmat sukukylille muodostui tänne eräomistuksia. Erätaloudessa merkit viljelystä, siitepölyt ja asuinpaikoilta löytyneet hiil- metsästyksen, varsinkin toimeentulon takaavan suurriis- tyneet siemenet, ajoittuvat kivikauden lopulle. Metsästys tan ja turkisten pyynnin ja kalastuksen rinnalla esiintyi vä-

20 häistä kaskenpolttoa ja karjanhoitoa. Eräomistukset olivat kruunulle. Tilanne oli 1870 sellainen, että 80 % tiloista oli rintamaiden taloille ja kylille tärkeitä, mistä kertoo sekin, itsenäisiä, 15 % rälssimaata ja 1 % kruununmaata. että Hämeen ja Savon välistä rajaa käytiin 1400-luvulla useita kertoja. Maakuntarajaksi muodostui aluksi Pielave- Maanomistuskysymykseen liittyy myös aatelin ja muiden den–Suonenjoen suunnan vesireitti. säätyjen synty. Seurakuntien perustamisen yhteydessä ta- lonpoikien maita siirrettiin pappiloille. Aateli sai alkunsa Hallintoa kehitetään olojen vakiintuessa 1400-luvulta alkaen 1200-luvulta alkaen ratsumiehen varustaville tiloille myön- netystä verovapaudesta, joka tuli myöhemmin perinnöl- Suurpitäjän kirkollinen ja hallinnollinen järjestäminen liseksi. Valtion hallinto- ja sotilastehtävissä palveleville vauhdittui vasta 1400–1500 -luvulla, kun sodat ja raja- läänitettiin talonpoikaismaita varsinkin 1600-luvun puo- riidat laantuivat ja olot vakiintuivat. Juvan kirkkopitäjän livälissä. Pohjois-Savon kannalta merkittävä oli kreivi Pie- (1442) ja Kuopion kirkkopitäjän (1548) perustamisella tari Brahelle tällöin läänitetty Kajaanin vapaaherrakunta, järjesteltiin kirkollisia oloja vielä suhteellisen vähäväkisellä johon kuuluivat mm. enimmät Kuopion ja Iisalmen tilat. seudulla. Kauppa ja käsityö pyrittiin merkantilismin oppien mu- Vuonna 1541 Pohjois-Savossa sijaitsi vain 6 % maakun- kaisesti rajaamaan kaupunkilaisammateiksi. Oli tapuli- ja nan veroamaksavista taloista, vaikka alue oli pinta-alal- maakaupunkeja, joista vain edelliset saivat käydä kaup- taan noin puolet koko Savosta. Vuosisadan loppupuolella paa ulkomaiden kanssa. Sisämaassa ei ollut Savonlinnan uudisasutus suuntautuikin voimakkaasti Pohjois-Savoon, pohjoispuolella kaupunkeja ennen 1700-luvun loppua, ja seutu sai lähinnä etelästä päin kanta-asukkaansa. Toi- jolloin Kuopio perustettiin. Talonpoikaistuotteet, lähinnä meentulo alueella perustui vielä kauan tämän jälkeen voi, piti myydä Pohjanlahden rannikon kaupunkeihin, kaskiviljelystä saatavaan satoon ja pyyntielinkeinojen an- joista myös ostettiin suola pariviikkoisilla matkoilla. tamaan saaliiseen. Maatalous oli Suomen ehdoton pääelinkeino 1900-luvun Pohjois-Savossa on asuttu tuhansien vuosien ajan, mutta puoliväliin asti. 1800-luvulla siitä sai elantonsa 90 % väes- varsinainen nykyisen asutuksen pohja – savolainen uu- töstä. Viljan ja eräiden muiden kasvien viljelyn ohella kar- disasutusvaihe – ajoittuu 1400- ja 1500-luvuille. Esihis- janhoito oli tärkeä osa taloutta ja myös kalastus ja metsäs- toriallisella kaudella asumista varten rakennettiin ainakin tys kuuluivat siihen tärkeinä sivuelinkeinoina. erilaisia kotia ja laavuja, uudisasutusvaiheessa tehtiin jo hirsipirttejä. Vanhimmasta rakentamisesta voimme nyky- Kaskeamisella oli tärkeä osuus maanviljelyksessä 1800-lu- ään saada viitteitä arkeologisen tutkimuksen kautta. vun loppupuolelle ajoittuvaan teollistumiseen saakka. Se oli ainoa tapa hyödyntää metsiä ja sen ansiosta Itä-Suomi Keskiajan lopulla ja 1500-luvulla alkoi etelän liikaväestöä oli viljan ylituotantoaluetta. Peltoviljelyssä käytettiin eri asettua vakinaisesti asumaan eräsijoille. Muuttajat pake- viljalajien ja kesannon vuorottelua, kaksi- tai kolmivuoro- nivat myös veroja ja sotaväenottoja. Savolaisilla oli käy- viljelyä. Noin 1860 kaski- ja huuhtaviljelyn vyöhyke ulottui tössään huuhtatekniikka, joka oli tullut tutuksi kaakosta lännessä rajalle, joka kulki suunnilleen Itä-Uudeltamaalta käsin. Sen avulla pystyttiin raatamaan käyttöön myös jä- Varsinais-Suomen jokilatvoja kaartuen Oulun tienoilla lä- reäkasvuisia kuusikoita, mikä loi edellytykset savolaisten helle merta ja edelleen itään Kuusamon pohjoispuolitse. kaskitalouteen perustuvalle erämaiden valtaukselle. Kas- Teollistumisen mukana viljelykin koneistui ja muuttui pe- kiviljelyssä viljelyalan puuaines poltetaan ja vapautetaan rusteellisesti 1900-luvun aikana. sen ravinteet viljelykasvien, rukiin ja muiden viljalajien, nauriin, pellavan jne. käyttöön. Peltoala pysyi pienenä Teollistumiskehitys oli alkanut Länsi-Suomessa jo 1500- lannoitusaineiden puuttuessa, metsästys ja kalastus jäivät ja 1600-luvun vaihteessa sulattojen, höyryvasarain, vesi- sivuelinkeinon asemaan. sahojen ja kaivosten perustamisena, mutta Itä-Suomi ja varsinkin kaukainen Pohjois-Savo säilyi kehityksen ulko- Pohjois-Savoon perustettiin 1550-luvulla Tavinsalmen puolella, kunnes 1700-luvun puolivälissä alettiin perustaa (Kuopion) hallintopitäjä. Samoihin aikoihin Kustaa Vaasa ruukkeja tännekin. Juankoski, Salahmi, Jyrkkä, Varkaus ja julisti erämaat kruunun omaisuudeksi, joihin sai muuttaa Souru Syvänniemellä jalostivat rautaa järvimalmista aina vapaasti. Savolaiset ylittivät maakuntarajan ja asuttivat 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pohjois-Hämeen erämaita niin, että 1571 Rautalammin talollisista suurempi osa oli savolaisia kuin hämäläisiä. Kun “toinen teollinen vallankumous” käynnistyi noin Näin maakunta oli saavuttanut lännessä myöhemmän 1870, sen vaikutus näkyi pian täälläkin. Metsien arvo lähti rajansa. Idässä asutustilanne vahvistettiin 25-vuotisen so- nousuun, vesistöjen kanavointi käynnistyi, sahoja ja muita dan jälkeen Täyssinän rauhassa 1595. teollisuuslaitoksia syntyi myös Pohjois-Savon alueelle. Maatalous pääelinkeinona aina 1900-luvun puoli- väliin saakka, kaupan ja teollisuuden ensiaskeleita Aikansa kuuluisuuksia ja vaikuttajia Maakirjojen mukaan viljelijät olivat aluksi enimmäkseen Kirjallisuudessa vaikutti Lapinlahden rovastin poika Juhani maan omistajia, mutta veroa maksavien talonpoikien rin- Aho. J.V. Snellman perusti Saima lehtensä ja suomalaisten nalla oli myös maattomia. Keskiajalla maattomien osuus naiskirjailijoiden esiäiti Minna Canth piti kauppaansa ja oli ollut noin 10 %. Heitä olivat käsityöläiset, palvelijat ja salonkiaan Kuopiossa. Myllykirjeistään muun ohella tun- mökkiläiset, idässä kirvesmies-kaskenpolttajat. Maata siir- nettu Urho Kekkonen päästi ilmoille ensimmäiset aakko- tyi 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla verorästien vuoksi sensa Pielaveden Lepikon torpassa.

21 Pohjois-Savon mittavaa kuvataideperinnettä olivat valmis. Tämän jälkeen keskityttiin haararatojen ja yhdysra- 1800- luvulla luomassa Lapinlahden Pekka ja Eemil Ha- tojen rakentamiseen. Ratojen varsilta löytyy erittäin edus- lonen, kuopiolaiset Juho Rissanen ja von Wrightin perhe tava otos aikakautensa nikkarityylistä puuarkkiethtuuria. sekä valokuvauksen uranuurtaja Victor Barsokevitsch. Varkauden lentokenttä valmistui 1937, Vesiteistä teihin, rautateistä lentoliikenteeseen Kuopion 1941 Eräkaudella metsämiehet hyödynsivät Pohjois-Savon run- Suomen Ilmapuolustusliitto suunnitteli jo 1920-luvun saita vesireittejä vaeltaessaan pohjoisen riistamaille. Samat puolivälissä maamme lentoliikenteen järjestämistä. Tässä erätiet olivat käytössä uudisasutuksen levitessä etelästä yhteydessä tehdyt suunnitelmat vesilentoaseman pe- pohjoista kohti. Tieto näistä väylistä on säilynyt mm. pai- rustamisesta Kuopioon raukesivat, mutta jo seuraavalla kannimistössä, esim. Matkusjärvet ja Matkusjoet sekä tai- vuosikymmenellä alettiin tutkia mahdollisuutta rakentaa val-päätteiset paikannimet kertovat näistä kulkureiteistä. kaupunkiin maakenttä. Selvitysten jälkeen kenttä pää- tettiin vuonna 1939 rakentaa Siilinjärven Jälänniemelle. Asutuksen vakiintuessa tuli kulkuyhteyksien parantami- Kenttä valmistui lopullisesti keväällä 1941, mutta koko nen ajankohtaiseksi. Järvien väliset virtapaikat ja kosket meneillään olevan sodan ajan se oli sotilaskäytössä. Si- hankaloittivat matkantekoa, ja niitä ryhdyttiinkin perkaa- viililiikenteelle se avattiin v. 1945 ja Aero Oy alkoi lentää maan jo 1600-luvun loppupuolella. reittilentoja sinne seuraavan vuoden kesällä. Joroisten len- Vasta 1800-luvulla Saimaan vesistön kanavointityöt käyn- tokenttä, jonka nimi vuodesta 1973 on ollut Varkauden nistyivät toden teolla, Varkauteen valmistui Taipaleen ka- lentoasema, valmistui v. 1937. nava v. 1840 ja Leppävirralle Konnuksen kanava v. 1841. Sivistystä joka kotiin Haave Saimaan yhdistämisestä Suomenlahteen toteutui vuonna 1856 Saimaan kanavan valmistumisen myötä. Suomen senaatti oli antanut v. 1891 asetuksen, jonka Saimaan vesistön liikenteessä alkoi tuolloin voimakkaan mukaan kukin kunta on jaettava kansakoulupiireihin, kasvun kausi. Kanavan valmistumisella oli myös merki- joihin kuhunkin on perustettava oma koulu. Tältä ajalta tystä Itä-Suomen aineelliselle ja henkiselle kehitykselle. on säilynyt nikkarityylisiä kouluja, mm. 1892 valmistunut Pielaveden Lampaanjärven koulu. Leppävirralla on mm. Tieverkosto kehittyy tiedonkulun tarpeiden mukana entinen Länsisaamaisten koulu. Pysyvän asutuksen levitessä yhä laajemmalle alkoi myös tieverkosto kehittyä. Pohjois-Savon alueen halkovasta Vuonna 1922 voimaan tulleen Yleisen oppivelvollisuus- Mikkelistä Ouluun johtavasta kulkureitistä on tietoja lain pohjalta Pohjois-Savon kouluverkko kehittyi laajalti. 1550-luvulta. Sen lisäksi samalta ajalta tunnetaan Suur- Pohjois-Savon maaseudulla on paljon eri tyyppipiirus- Savosta Rautalammille ja sieltä Etelä-Pohjanmaalle johtava tuksilla laadittuja samankaltaisia kouluja, jotka ovat ny- ura. Näiden reittien varsille syntyi myös kestikievareita. kyään pääosin yksityisessä omistuksessa koulutoiminnan loputtua ja vaihtelevassa kunnossa. 1900-luvun alusta on Pohjois-Savon tieverkosto säilyi pitkään vähäisenä ja säilynyt muutama jugendtyylistä koulua, Pielaveden Joki- vaikeakulkuisena, sillä hyvien vesireittien ansiosta sen järven koulu ja Keiteleen Viinikkalan koulu. Kiuruvedeltä kehittämiseen ei ollut tarvetta. Oikeastaan valtiovallan löytyy paikallisen rakennusmestari Pekka Lindin suunnit- kiinnostus alueen tieliikennettä kohtaan heräsi vasta telema entinen Ryönänjoen koulu. 1920-luvun klassismia 1700-luvulla; asutus oli tihentynyt, postinkulkua piti pa- edustaa alkuperäisyytensä hyvin säilyttänyt Kiuruveden rantaa ja valtakunnan itäraja oli muuttunut Uudenkau- Ohenmäen koulu. Harvinainen aivan omanlaisensa koulu pungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743. Yhteydet on Rautavaaran entinen Hankamäen koulu v. 1930, joka Itä-Suomesta Venäjälle vähenivät ja liikenne suuntautui on rakennettu tyyppipiirustusten nro 5 (arkkitehtitoimisto alueelta enenevässä määrin Pohjanlahden rannikolle. Borg, Siren ja Åberg) mukaan ja säilynyt hyvin alkuperäi- senä, ainoana lajissaan Pohjois-Savossa. Sorsakoskelta Myönteinen kehitys hidastui 1700-lopulla Ruotsi-Suomen löytyy kaksi edustavaa koulua kahdelta eri aikakaudelta, ja Venäjän suhteiden kiristymisen takia. Hyväkuntoisen 1923, Uno Ullberg ja 1953, L. E. Hansten. 1930-luvulla tiestön pelättiin edesauttavan venäläisten joukkojen ete- rakennettiin useita kouluja Arkkitehti Toivo Salervon mal- nemistä sisämaahan mahdollisen sodan syttyessä. Suo- lipiirustuksilla Lapinlahdelle ja Rautavaaralle; Naarvanlahti, men sodan jälkeen kiinnitettiin Itä-Suomen huonoihin tie- Väisälänmäki, Horsmanlahti, Rautavaaralla Lievisenmäen liikenneoloihin jälleen huomiota. Autonomian ajan alussa koulu. Yksi merkittävimmistä hänen töistään on Iisalmen maahamme rakennettiin etupäässä yhdysteitä, tienraken- Kirkonsalmen kivikoulu taajamakuvallisen merkityksensä nuksen painopisteen ollessa maan pohjois- ja itäosissa. ja alkuperäisyytensä johdosta. 1800-luvulla Savon tieverkosto tihenikin merkittävästi. Tiivistelmä www.pohjois-savonmuisti.fi sivuilla olevista Savon rata valmistui 1889 tiedoista/ Taru Heikkinen, 2002, Tapio Laaksonen Maamme liikenneolojen kehityksessä tärkeä tapahtuma ”hämmästyttävä monimuotoisuus”, Jukka Kauppinen, oli Helsinki-Hämeenlinna radan avaaminen liikenteelle v. 2007, Kuopion luonnontieteellisen seuran julkaisuja 7. 1861. Verkkaisen alun jälkeen rautateitä rakennettiin vilk- Tekstiä on ollut mukana valmistelemassa Tanja Tenhu- kaasti seuraavina vuosikymmeninä. Kouvolan asemalta nen, Museovirasto ja Jouko Aroalho, Kuopion Museo Mikkelin ja Suonenjoen kautta Kuopioon johtavan Savon Tekstin on koonnut Paula Qvick radan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1886 ja rata luovu- tettiin yleiselle liikenteelle 1.10.1889. Kuopio-Iisalmi rata valmistui vuonna 1902, ja kun Iisalmen ja Kajaanin välinen rata avattiin liikenteelle v. 1904, oli koko Savon runkorata

22 Iisalmen kulttuuriympäristö

23 24 IISALMI suus. Symmetrinen ristiakselisommitelma on maamme asemakaavahistoriassa harvinainen.(Lähde Museovirasto) Kaupungin ensimmäisen asemakaavaehdotuksen laati maanmittari C.W. Forss v. 1857. Sen keskeisenä aiheena 2 oli pohjois-eteläsuuntainen puistoakseli. Akselin keski- Haukiniemenkadun puutalot uimarannan kohdalla pisteessä keskeisimpänä rakennuksena oli ”luterilais- kirkko” suunnilleen Uudenkirkon eli nykyisen Pyhän ris- Talot on rakennettu v. 1874, v. 1909, yhden rakentamis- tin kirkon paikalla. Asemakaava ei toteutunut, mutta se vuosi tuntematon. vaikutti kaupungin myöhempään asemakaavoitukseen. Valintaperuste: R, M Myös seuraavissa lääninagronomi Alfred Sjöströmin v. Haukiniemenkadun varrella sijaitsevat asuintalot muo- 1877 laatimassa ja V. O. Lillen v. 1912 laatimassa kaa- dostavat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun puura- vassa oli puistoakselisommitelmat. Lillen suunnitelmassa kentamista edustavan kokonaisuuden, mikä on järven ristesivät Otavankatu ja Kirkkopuistonkatu, jonka kes- suunnasta katsottuna merkittävä osa sataman maise- kelle jäi puistokäytävä. Akselien keskipisteessä oli kirkko maa. Rivistön ylin asuinrakennus on vuodelta 1874, ja puistoalue. 1930-luvulla alueen asemakaavoja laati- sen viereinen v. 1909 sekä tämän alapuolinen v. 1874. vat Bertel Strömmer ja A.W. Willberg (v. 1930) sekä ark- Puutaloryhmää täydentää seuraavassa korttelissa (Hau- kitehti Eino Pitkänen (v. 1935). Arkkitehti Elsi Borg laati kiniemenkatu 4A) sijaitseva pieni, hyvin säilynyt asuinra- kirkkoaukion puistosommitelman v. 1952. kennus, jonka alkuperäistä rakentamisvuotta ei tunneta. Korttelin sisällä, tonttien rajoille rakennetut piharaken- Vaikka 1900-luvun alussa aikalaiset kuvasivat Kirkko- nukset luovat intiimin kontrastin satamalle, kaduille ja puistonkatua leveäksi ”esplanaatiksi”, oli puistoakselin puistoalueelle. reunustavia rakennuksia vielä harvassa. Kesäisin puis- Kirkkoaukio ja puistoakseli tossa laidunsivat lehmät ja heinää korjattiin haasiolle. Valintaperuste: R, H, M, Puisto ja Otavankatu Kirkko rakennettiin varatulle paikalleen vasta v. 1934. (ei ympäristö) valtakunnallisesti merkittävä RKY v. 2009 Kirkkoaukiota reunustavat lukion (v. 1932) ja yläasteen (v. 1957) rakennukset, entinen paloasema/vesitorni (v. Kirkkopuiston ja Otavankadun muodostama akselisom- 1932), Otava I:n (v. 1908) ja Otava II:n (1800-luku) pui- mitelma on historiallisesti, symbolisesti ja kaupunkiku- set koulurakennukset, keskustan ala-aste (vanhempi vallisesti Iisalmen ydinkeskustan merkittävin kokonai- osa v. 1940) ja seurakuntatalo (v. 1960).

Pyhän ristin kirkko, kuva: Jussi Jäppinen

25 Kirkkopuistossa kasvaa kahdessa rivissä koivuja ja niiden kerroksessa olivat palveluskunnan asunnot, veistosali ja väliin jää hiekkapohjainen kevyenliikenteen tie. Puiston kerhohuone. Siipirakennuksen alakerrassa oli tyttöjen keskivaiheilla Pohjolankadun varrella on puinen kioskira- voimistelusali (juhlasali) ja yläkerrassa poikien voimiste- kennus viime vuosisadan alkupuolelta. lusali.

Kirkkopuistossa on Aimo Tukiaisen suunnittelema Juhani Kirkkoaukiolla ja sen tuntumassa olevat eri vuosikym- Ahon patsas, joka pystytettiin 1961 (tällöin oli kulunut meninä rakennetut koulurakennukset kertovat mielen- 100 vuotta Juhani Ahon syntymästä). Lisäksi puistossa kiintoisesti oman aikansa kouluhistoriasta ja rakennus- ovat Kaatuneiden muistomerkki, ”Myrskylintu” -muis- tyyleistä. Lyseo on 1920-luvun pohjoismaisen klassismin tomerkki, Kauppis-Heikin muistomerkki vuodelta 1962 edustavimpia koulurakennuksia maakunnassa. Raken- sekä ortodoksisen kirkon edustalla Karjalaan jääneiden nuksen julkisivuissa 1920-luvun klassismin piirteitä ovat muistomerkki. Kirkkopuiston itäpäätä reunustaa useita mm. matalat rapatut kohokuviokirjoitukset, ornamentit puutaloja: Karjalankatu 7A, Nuorisotalo, entinen Suo- ja listoitukset sekä pyöreät medaljonkiaiheet. Aikakau- jeluskunnan talo (v. 1923), Weckman-Varannin talo (v. delle oli tyypillistä myös arvokkaimmissa rakennuksissa 1925), Korolaisen talo (v. 1925) ja Iisalmen Teatterin talo käytetty terastirappaus, jolla Iisalmen lyseon ensimmäi- (v. 1905). Kirkkopuiston akselin itäpäähän rakennettiin sen kerroksen ulkopinta on rapattu. Rakennuksen arvoa Ortodoksinen kirkko v. 1957. lisää detaljien, kuten ikkunoiden ja ovien alkuperäisyys.

Kirkkopuistoa risteävä Otavankatu on kävelykatu, jonka Entinen tyttölyseo, nykyinen Juhani Ahon yläaste varrelle Kirkkoaukion eteläpuolelle on istutettu tammia. Arkkitehti Seppo Ruotsalainen, valm. v. 1957, korjauk- Otavankatua reunustavat kerrostalot. Puutaloja on säi- sia 1981 - 1982. Valintaperuste: R, M, valtakunnallisesti lynyt vain yksi Kauppakadun ja Otavankadun kulmauk- merkittävä, RKY v. 2009 sessa ja muutamia Otavankadun pohjoispäässä.

Iisalmen Uusikirkko, nykyinen Pyhän ristin kirkko Arkkitehti Eino Pitkänen (valm. v. 1934, korj. v. 1992). Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009, 1.4.1993 suojeltu kirkkohallituksen pää- töksellä

Kirkko on Iisalmen kaupungin silhuetin leimaa-antavin rakennus. Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti mer- kittävällä paikalla kahden puistoakselin leikkauspisteessä sekä Kirkkopuiston läntisenä päätteenä vastapäätä orto- doksista kirkkoa.

Kirkko on tiilestä ja betonista rakennettu päätytornillinen basilika. Ulkoseinät on rapattu ja maalattu kalkkimaalilla. Kirkkosalia kattaa pilarien varaan rakennettu betoniholvi. Kuori on keskilaivan levyinen, runkohuonetta kapeampi ja matalampi. Tasapäätteisen länsitornin sivuilla on pys- Entinen tyttölyseo kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tyuritetut seinämät, joissa on porrashuoneet. Rakennus on Itä- ja Pohjois-Suomen funktionalismiin merkittävästi vaikuttaneen arkkitehti Eino Pitkäsen tuotantoa. Tyylil- Wivi Lönnin suunnittelemassa koulurakennuksessa tään kirkko edustaa 1930-luvulla etenkin kirkkoraken- aloittaneelle tyttölyseolle rakennettiin uusi koulutalo v. tamisessa käytettyä italialaisvaikutteista uusasiallisuutta. 1957 Kuopion kaupunginarkkitehti Seppo Ruotsalaisen suunnittelemana. Tyttölyseon kausi päättyi v. 1970, jol- Iisalmen lyseo, nykyinen lukio loin se muuttui yhteislyseoksi. Rakennus on erinomai- Yrjö Sadeniemi, valm. v. 1932, korjauksia 2003 - 2004. nen esimerkki 1950-luvun koulurakentamisesta ja aika- Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä kaudesta, jolloin Suomeen rakennettiin mittava määrä RKY v. 2009 komeita kivikoulutaloja.

Rakennus toimi vuodesta 1932 yhteislyseona ja vuo- Rakennuksessa on 1950-luvulla suosittu sivukäytäväl- desta 1949 poikalyseona. Kahden siipiosan muodos- linen pohjakaava, missä luokat on sijoitettu käytävän tama rakennus on sijoitettu katujen kulmaan koulupi- toiselle puolen. Massiivisen rakennuksen ilmettä peh- han avautuessa Kirkkopuistoon. Pihaa on rajattu tyylin mentävät hyvin säilyneet 1950-luvun detaljit: tiilen ko- mukaisella graniittimuurilla. risteellinen käyttö erityisesti sisäänkäyntien ja ikkunoi- den rakenteissa, koristeelliset metalliset pinnakaiteet, Päiviönkadun puolelle 1. kerrokseen sijoitettiin alun pe- funktionalismin muotiin tuomat sisäänkäyntien lennok- rin luokkahuoneita, opettajien huone, rehtorin kanslia ja kaat lippamaiset katokset. kirjasto, 2. ja 3. kerrokseen luokkahuoneita. Alimmassa

26 Entinen kansakoulu, nykyinen keskustan ala-aste Kirkkoaukion vanhimpiin rakennuksiin kuuluva Otava 2. Arkkitehti Eino Pitkänen, valm. v. 1940, laajennettiin ja toimi majatalona vuosina 1897-1900 ja Seurahuoneena peruskorjattiin 1967 - 1968, korjauksia mm. ikkunoiden vuosina 1904-1917, jonka jälkeen rakennus palveli suo- uusiminen v. 2005. Valintaperuste: R, M jeluskunnan esikunnan tiloina.

Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema, osittain 3-, osit- Vuonna 1922 kaupunki osti rakennuksen ja kunnosti tain 2-kerroksinen kansakoulu korvasi aiemman v. 1908 sen ”virastojen taloksi”, jossa kokoontuivat mm. ra- valmistuneen puisen koulurakennuksen. Talvisota vai- hatoimikamari ja maistraatti. Rakennukseen sijoitettiin keutti rakentamista ja koulu otettiin käyttöön kesken- myöhemmin lukutupa, kirjasto (v. 1959), kaupungin- eräisenä. Ennen koulutoiminnan alkamista rakennus oli voudin virkahuone ja poliisilaitos. Kansankirjasto ja lu- sotilaskäytössä ja sotilassairaalana. kutupa muuttivat rakennukseen raatihuoneen siipira- kennuksesta. Kirjasto sai koko rakennuksen käyttöönsä Valkeaksi rapattu koulurakennus edustaa ennen 1940- v. 1978 ennen siirtymistään uuteen kulttuurikeskukseen lukua muotiin tullutta ”valkoista” funktionalismia, jota v. 1989. tosin koulurakennuksissa käytettiin hyvin harvoin. Jul- kisivuissa ei ole laisinkaan koristeaiheita, sommitteluai- Alkuperäinen sisäänkäynti oli pihan puolelta. Vuonna heina ovat pelkistetyt muodot ja niissä ikkunakenttien ja 1902 rakennettiin länsisiipi kellareineen ja kuisti, jolloin muuripintojen vuoropuhelu. rakennuksessa oli kaksi asuntoa kulmittain. Sisätiloihin on tehty lukuisia muutoksia. Rakennus peruskorjattiin v. Entinen kansakoulu, Otava I 1990 harjaantumiskouluksi. Arkkitehti Wivi Lönn, valm. v. 1908, korjauksia 1970- ja 1980-luvuilla. Valintaperuste: R, H, M, valtakunnalli- Entinen vesitorni ja paloasema, nykyinen sesti merkittävä, RKY v. 2009 Luma-keskus Arkkitehti Bertel Strömmer, valm. v. 1932 Vuonna 1908 valmistunut puurakenteinen kansakoulu Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä, rakennettiin lisärakennukseksi viereisellä tontilla sijain- RKY v. 2009 neelle Iisalmen kauppalan ensimmäiselle kansakoululle. Tämä ns. koulun uusi puoli oli arkkitehti Wivi Lönnin 1930-luvun kaupunkikuvaan kuului kirkkoaukion reu- suunnittelema yksikerroksinen rakennus, johon tuli nassa sijainnut puinen ruiskuhuone palotorneineen eli kuusi luokkahuonetta ja juhlasali. Rakennus katettiin ns. ”Karvisen kirkko”, jonka kunnon heikettyä esitettiin rautapellillä. Koulun pihamaaksi jäi molempien koulujen ajatus uuden yhdistetyn vesitorni-palotornin rakentami- välinen alue. sesta. Rakennuksen suunnittelijan Tampereen kaupun- ginarkkitehti Bertel Strömmerin mukaan ”kaupungin Rakennus edustaa Iisalmessa harvinaista jugend-arkki- asemakaavaneliö tulee olemaan rakennusten valmistut- tehtuuria. Rakennusta on korjattu 1970- ja 1980-luvuilla tua komea ja mielenkiintoinen nähtävyys, mutta kirkon sekä maalattu ulkoa 1990-luvun alkupuolella. ja vesitornin suunnittelu samalle neliölle tulee kohtaa- maan vaikeuksia”. Julkisivuiltaan puhtaaksi muurattu Otava II rakennus valmistui muutamaa vuotta ennen viereistä Suunnitellut mahdollisesti Petter Halonen, tarkkaa val- kirkkoa ja oli Iisalmen varhaisimpia funktionalistisia ra- mistumisajankohtaa ei tunneta, nykyinen käyttö asuin- kennuksia. rakennus, jossa pieni yritystila Valintaperuste: R, H, M, RKY v. 2009 Paloaseman suunnittelu sattui hevos- ja autokauden murrosvaiheeseen: tilat vesitornin viereisessä siipiosassa suunniteltiin vielä hevosia käyttävälle palokunnalle. Siinä oli neljä hevosten lähtösijaa, talli ja heinävintti. Vähitel- len paloasema muutettiin autoille sopivaksi, tallit heinä- vintteineen muutettiin varasto- ja kalustotiloiksi v. 1955. Rakennusta laajennettiin v. 1978 rakentamalla mm. kaksi autotallia sekä huoltotiloja.

Vuonna 2003 (Arkkitehtitoimisto Pekka Laatio) kiinteistö saneerattiin ja laajennettiin koulurakennukseksi (lukio- ammattioppilaitos). Paloasema oli siirtynyt jo aiemmin uuteen rakennukseen.

Seurakuntatalo Arkkitehtitoimisto Ström & Tuomisto, valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009, valm. v. 1960, korjauksia vuosina 1971, 1984, 1992 ja 1998 Otava II Valintaperuste: R, H, M kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

27 Puistoakselin toisella puolen sijaitsevan kulttuurikeskuk- Kirkkopuiston kioski sen kanssa rakennus edustaa Kirkkopuistossa moder- Rakennusmestari Korhola, mahdollisesti 1920-luku. nismin ajan julkista rakentamista. Molemmat rakennuk- Valintaperuste: R, M, kuuluu RKY v. 2009 aluerajauk- set on massoiteltu kiertymään pienen, sisääntulopihan seen ympärille. Puiston puolella, jossa sijaitsee julkisia tiloja, rakennuksen ilme heijastelee 1950-lukua. Ilvolankadun Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä pai- puolen asuntosiipi edustaa selkeästi jo rationaalisempaa kalla Kirkkopuiston ja Pohjolankadun risteyskohdassa, modernismia nauhaikkunoineen. ”kaupungin keskipisteessä”. Rakennus on myös kaunis esimerkki vanhojen kaupunkipuistojen tyypillisistä pieni- Rakennuksessa sijaitsi aiemmin kirkkoherranvirasto ar- mittakaavaisista rakenteista. kistoineen, seurakuntasali, kappeli, taloustoimisto ja seurakunnallisten työalojen toimisto. Rakennuksessa Pieni, pohjakaavaltaan neliön muotoinen rakennus on oli myös 7 asuntoa, mm. kirkkoherralle, kappalaiselle tehty todennäköisesti 1920-luvulla, vaikkakin tyyliltään ja kanttorille. Kirkkoherra muutti Rantalan pappilaan v. rakennus heijastelee vielä jugendia. Suunnittelijasta ei 1983 ja muutkin asunnot on vähitellen muutettu viras- ole varmaa tietoa, mutta siksi on oletettu kaupungin totiloiksi. Seurakuntataloon on tehty muutoksia vuosina rakennusmestari Korholaa. Kirkkopuiston kioski toimi 1971, 1984 ja 1992. myös linja-autojen ensimmäisenä pysäkkinä autoliiken- teen alkuaikoina 1920-luvulla. Iisalmen kulttuurikeskus Arkkitehti Pekka Pitkänen, v. 1989, valtakunnallisesti Entinen järjestötalo, nykyinen Iisalmen teatterin talo merkittävä, RKY v. 2009 Pekka Tenhunen, 1905, 1992 muutoksia Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M

Alun perin asuinrakennukseksi suunniteltu talon vanhin, Karjalankadun suuntainen siipiosa rakennettiin v. 1905. Neljä huoneistoa käsittäneen rakennuksen sisäänkäynnit olivat kadun puolen ulkokulmassa ja sisäpihalta. Vuonna 1918 rakennusta laajennettiin kahdella asunnolla, jotka tulivat Kirkkopuiston suuntaiseen uuteen siipeen. Piha- piiriin kuuluu puinen talousrakennus.

Vuonna 1969 Iisalmen Järjestöyhdistys muutti osan ra- kennuksesta harraste- ja kerhotiloiksi. Osa talosta jäi vielä asunnoiksi, kunnes koko talo muutettiin Iisalmen Teatterin tiloiksi v. 1992.

Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo Laitinen, Kuosmanen, valm. v. 1923, laajennus v. 1963 Valintaperuste: R, H, M

Koska Suomen itsenäistyttyä maassa ei ollut vielä omaa Kulttuurikeskus armeijaa, v. 1917 perustettu Suojeluskuntajärjestö or- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ganisoitui paikkakunnittain vapaaehtoisiksi maanpuo- lustusjoukoiksi. Suojeluskuntien toiminnan eräs näkyvä tulos oli järjestötalojen rakentaminen, jolla oli suuri mer- Kulttuurikeskus toteutettiin v. 1989 arkkitehti Pekka Pit- kitys toiminnan vahvistajana ja voiman näyttönä. Iisal- käsen laatiman, arkkitehtikilpailun voittaneen, arkkiteh- meen v. 1923 rakennettu komea suojeluskuntatalo on tuuriltaan pelkistetyn ehdotuksen perusteella. Rakennus tästä hyvä esimerkki. Kuten Iisalmenkin talo, olivat suo- hahmottuu koko korttelin täyttävänä kappaleena, jo- jeluskuntatalot tyyliltään lähes poikkeuksetta klassistisia. hon Kirkkopuistoon avautuva sisäpiha on ”koverrettu”. Rakennukseen tuli sali näyttämöineen, ravintola sekä Intiimiltä sisäpihalta ulkotila jatkuu suurten lasipintojen kanslia, toiseen kerrokseen parveke ja kaksi huonetta. välityksellä rakennuksen sisätiloihin, sisääntuloaulaan, kahvilaan ja kirjastoon. Talon takasivulla on huolto- ja Suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen talo muutettiin paikoituspiha. Muutoin rakennuksen julkisivut rajautu- v. 1949 kaupungin juhlasaliksi ja teatteritiloiksi, missä vat ympäröiviin katuihin muurimaisina. käytössä se toimi vuoteen 1989 eli Kulttuurikeskuksen valmistumiseen saakka. Rakennukseen tehtiin v. 1963 Rakennuksen keskeisten tilojen, Eino Säisä -salin ja peruskorjaus ja sisäpihan puolelle julkisivultaan rapattu Carl Collan -salin ohella rakennuksessa on pienempiä laajennus. 1970-luvulla rakennukseen tehtiin useita kokous- ja näyttelytiloja sekä toimistotiloja. Toiseen ker- muutoksia, mm. kellaritilat otettiin kerhohuoneiksi ja rokseen johtavat portaat saavat valoa talon keskelle tai- ullakkokerrokseen tehtiin biljardihuone. Vuonna 1989 tavasti toteutetulta sisäpihalta. rakennus muutettiin nuorisotaloksi.

28 Entinen suojeluskuntatalo, nykyinen nuorisotalo, uva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Ortodoksinen kirkko Weckman-Varannin talo, nykyinen Kirkko puiston Arkkitehti Ilmari Ahonen, valm. v. 1957 päiväkoti Valintaperuste: R, M, RKY v. 2009 aluerajaus Arkkitehti Kerttu Rytkönen, v. 1925, Ortodoksinen kirkko sijaitsee Kirkkopuiston akselin rakennusmestari Pekka Kröger, laajennus v. 1929 päätteenä. Sen lähistöllä on useita kulttuurihistorialli- Valintaperuste: R, M sesti arvokkaita kohteita. Kirkko on yksi Suomeen toisen maailmansodan jälkeen valtion toimesta rakennetuista Arkkitehti Kerttu Rytkösen suunnitteleman Weckman- 13 ortodoksikirkosta, jotka rakennettiin siirtokarjalaisille Varannin talon rakennutti v. 1925 lääkäri Karl Axel Bry- korvaamaan menetettyjen Karjalan alueiden kirkkoja. nolf Weckman, jonka mukaan talo edelleen tunnetaan. Rakennukseen tuli yksi asunto, jossa oli eteinen, sali, ruokasali, keittiö, isännänhuone, sänkykamari, lasten- huone ja palvelijanhuone. Vuonna 1929 rakennusta jatkettiin rakentamalla sali, ruokasali ja eteinen. Avo- kuisteineen ja rimalaudoituksineen rakennus on hyvä esimerkki pohjoismaisesta klassismista ja Kerttu Rytkö- sen maakuntaan laatimista suunnittelutöistä.

Kaupunki osti rakennuksen v. 1978, minkä jälkeen ra- kennus on palvellut päiväkotina. Rakennus peruskor- jattiin 1990-luvulla, jolloin rakennus myös maalattiin ulkopuolelta. Pihalla on puinen piharakennus, jossa oli alkuaan aitta, liiteri, autotalli ja ulkohuoneet.

Ortodoksinen kirkko kuva:Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

29 Vaikka ortodoksisen kirkon piirissä kirkkorakentami- Pohjolankatu sessa pyrittiin pitäytymään vanhoissa perinteissä, nä- Valintaperuste: R, H, M kyy Iisalmen Ortodoksikirkossa rakennusaikansa ilme: massoittelun määräsi liturginen käytäntö, mutta raken- Lääninagronomi Alfred Sjöströmin v. 1877 laatimassa nedetaljeiltaan kirkko, kuten sen suunnitelleen Ilmari Iisalmen kauppalan asemakaavassa puilla reunustetuiksi Ahosen muutkin kirkot, edustaa muihin maakunnan or- pääkaduiksi oli osoitettu Kirkkopuistonkadun lisäksi todoksikirkkoihin verrattuna rehellisemmin 1950-lukua. Pohjoisvaltakatu eli nykyinen Pohjolankatu. Iisalmen kirkkoa muistuttaa paljon mm. Kajaanin orto- doksikirkko, jossa kuitenkin kellotorni on rakennettu Kadut olivat pitkään sorapintaisia. Alkavan autoliiken- erillisenä, kuten Iisalmenkin kirkossa alun perin suunni- teen vaatimuksesta päällystettiin Pohjolankadun itä- teltiin. Lopullisissa Iisalmen kirkon suunnitelmissa kellot puoli nupu- ja lohkokivillä v. 1932-1933 hätäaputöinä. sijoitettiin sisäänkäynnin yläpuolelle. Graniittikivet lohkottiin Paloisvuoresta. Ensimmäinen kestopäällysteinen katu tuli v. 1956, kun Pohjolankadun Korolaisen talo länsipuoli Savonkadusta pohjoiseen kaupungin rajalle Arkkitehti Kerttu Rytkönen, v. 1925, laajennus päällystettiin asfalttibetonilla. Itäpuolella nupukiveys säi- v. 1945. Valintaperuste: R, M lyi vuoteen 1990 saakka.

August Korolaisen v. 1924 rakennuttama asuintalo, Kaupungin pääkatu, Pohjolankatu säilyi vilkkaasti liiken- jonka huonetiloihin kuuluivat alun perin sali, ruokasali, nöitynä läpikulkukatuna, kunnes v. 1996 valmistui kau- isännän huone, sänkyhuone, lastenhuone, palvelijan pungin itäpuolelle ohitustie. Vuosituhannen vaihteen huone sekä keittiö. 1945-1946 hirsirunkoista asuin- tienoilla uusittiin Iisalmen pääkadun ilmeelle leimalliset rakennusta jatkettiin lautarakenteisella laajennuksella koivurivit. ja alkuperäinen aumakatto muutettiin satulakatoksi. Samoihin aikoihin rakennetun ulkorakennuksen detal- Kadun varrelle sijoittuu useita kulttuurihistoriallisesti jointi, kuten näyttävät räystäslistoitukset ja barokkityyli- arvokkaita rakennuksia. Eteläpäässä torin tuntumassa set julkisivuaiheet, ovat Kerttu Rytkösen suunnitelmien sijaitsevat Raatihuone (v. 1899) ja linja-autoasema (v. tunnuspiirteitä. Rakennukset ovat merkittävä osa Kirk- 1965) sekä Siimeskulman puiset kaupparakennukset kopuiston alueen puutalomiljöötä. (1890-luku.) Pohjoiseen mentäessä kadun varrella ovat mm Villa Verte, Naistenyhdistyksen talo (1900-luvun alkup.), Työväentalo (v. 1908) ja Lappalaisen talo sekä kadun pohjoispäässä Vanha kunnantalo.

Raatihuone, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

30 Raatihuone Työväentalo on pohjaratkaisultaan tyypillinen seuran- Rakennusmestari P. J. Pitkänen, v. 1899, laajennus v. talo. Pitkänomaisen salin toisessa päädyssä on näyttämö 1904, korjauksia ja muutoksia v. 1975 ja v. 1985 ja toisessa päädyssä eteinen, jonka päällä on parveke. Valintaperuste: R, H, M Eteisen vieressä ovat kahvila-ravintola keittiöineen sekä muut aputilat juhlasalin suuntaisesti. Raatihuone rakennettiin alun perin Iisalmen reaali- ja porvarikouluksi, johon kuului myös Kauppakadun var- Yhdistyksen toimisto- ja kokoustilat on sijoitettu talon rella voimistelusalirakennus. pohjoissivun toiseen kerrokseen. Julkisivuissa on vuosi- sadan alun jugendin vivahteita. Poikkeavaa on se, että Koulun piirustukset laati kuopiolainen rakennusmestari talon pääjulkisivuna on Pohjolankadun puoleinen pää- P. J. Pitkänen. Uusrenessanssityylisen rakennuksen julki- tysivu, jota tämän vuoksi on korostettu muita sivuja sivut muistuttavat hyvin paljon hänen Kuopioon suun- enemmän. nittelemaansa Kuninkaankatu 6:n rakennusta (nykyinen korttelimuseon kulmarakennus). Vuonna 1984 työväenyhdistys oli aikeissa purkaa talon, mikä kuitenkin lääninhallituksen päätöksellä onnistut- Vuonna 1904 koulua laajennettiin 8-luokkaiseksi yliopis- tiin estämään ja säilyttämään rakennus Pohjolankadun toon johtavaksi oppikouluksi ja v. 1927 koulusta tuli Ii- kaunistuksena. Yhdistys peruskorjasi rakennuksen osin salmen yhteislyseo, jonka toiminta siirtyi v. 1932 valmis- entistäen v. 1991 ja se toimii edelleen yhdistystalona. tuneeseen uuteen lyseorakennukseen Kirkkopuistoon. Tämän jälkeen entinen koulu palveli kaupungin viras- Villa Verte totiloina vuoteen 1975, jolloin nykyinen kaupungintalo 1890-luku, peruskorjaus v. 1995, nykyinen käyttö päivä- valmistui. Rakennuksessa oli välillä valtion virastotiloja, koti. Valintaperuste: R, M mutta vuonna 1980 talossa tehtiin osin entistävä perus- korjaus kaupungin edustustiloiksi.

Rakennus sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla torin tuntumassa ja Pohjolankadun eteläisenä päätteenä, eräänlaisena ”porttirakennuksena” saavut- taessa ydinkeskustaan.

Entinen Käsityökoulu, nykyinen Naisten yhdistyksen talo 1890-luku. Valintaperuste: R, H, M

Iisalmen Rouvasväen Yhdistys osti rakennuksen v. 1919 Villa Verte ylläpitämänsä käsityökoulun tiloiksi. Rakennuksen tark- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kaa rakennusaikaa ei tunneta. Koulun tiloihin kuuluivat koulurakennuksen lisäksi opettajien asuntona palvellut piharakennus sekä kaksikerroksinen aitta-puuliiteri-talli. Rakennus on tehty todennäköisesti 1890-luvulla asuin- rakennukseksi, myöhemmin rakennus toimi myös pos- Rakennusta laajennettiin tekemällä pohjoispäätyyn hirsi- tin ja päiväkodin tiloina. seinäinen kutomasali v.1924. Rakennus muutettiin v. 1995 käsityökeskukseksi, jolloin Vuosina 1940-1944 tilat olivat sotasairaalan työtupana rakennukseen tulivat kahvila, käsityötila ja myyntinäyt- sekä väliaikaisina asuintiloina. Käsityökoulu toimi kiin- telytila. Myöhemmin nämä toiminnat muuttivat naisten- teistössä 1970-luvulle asti. Vuosia tyhjillään ollut raken- yhdistyksen taloon. nus peruskorjattiin v. 2002 Naistenyhdistyksen taloksi, ja talon tilat ovat nykyisin erilaisten yhdistysten ja yritysten Paloisvirran alue käytössä. Valintaperuste: R, H, M

Työväentalo Vanha kulkureitti Kuopiosta kohti Oulua kulki Palois- Maalarimestari Aaro Salo, valm. v. 1908, peruskorjaus v. virran yli. Virran kapeaan läntiseen mutkaan oli raken- 1991. Valintaperuste: R, H, M nettu puutukkien ja arkkujen varaan silta, jota kevättul- vat usein turmelivat. Ensimmäinen kivisilta valmistui v. Hyvin säilynyt ja komea työväentalo muodostaa yhdessä 1883. Tämä korvattiin 1960-luvulla nykyisellä maantie- Naistenyhdistyksen talon, Lappalaisen talon ja Villa Ver- sillalla. Virran yläpäässä sijaitseva rautatiesilta valmistui ten kanssa arvokkaan katkelman ”vanhaa Pohjolanka- v. 1901. tua”.

31 Paloisniemen rannalle ns. Moleruksen niemelle perustet- Rakennukset on siirretty eri puolilta maakuntaa. Ensim- tiin v. 1918 kansalaissodan hautausmaa, jonka mukaan mäisenä siirrettiin asuinrakennus Vieremän Kumpumä- paikan nimeksi vakiintui 1930-luvulla Sankariniemi. eltä v. 1958. Navetta latoineen on Iisalmen Ryhälänmä- Tämän alueen puistosuunnitelma on toteutettu 1950- estä ja tuulimylly on alun perin rakennettu Lapinlahden luvun alussa arkkitehti Elsi Borgin johdolla. Martikkalaan. Aittoja pihapiirissä on vanhan tavan mu- kaan useita. Paloisvirran kulttuurihistoriallisia kohteita ovat mm. ko- tiseutumuseon alue ja Eino Pitkäsen suunnittelema säh- Rautatieaseman alue kölaitoksen voima-asema. 1900-luvun vaihteesta alkaen Valintaperuste: R, H, M. Paloisvirran alue muodostaa kaupunkirakenteellisesti Valtakunnallisesti merkittävässä luettelossa RKY v. 2009 selvän ja puistomaisuudessaan arvokkaan etelärajan kaupunkikeskustaan. Savon rautatietä, jota oli tehty Kuopioon saakka v. 1889, jatkettiin Iisalmeen v. 1902 ja edelleen Kajaaniin ulottu- Sähkölaitoksen voima-asema vaksi v. 1904. Iisalmesta tuli risteysasema ja sen merkitys v. 1911, laajennus Arkkitehti Eino Pitkänen, v. 1939 kasvoi, kun Ylivieskan rata otettiin käyttöön v. 1925. Valintaperuste: R, M Asemarakennus rakennettiin B. Granholmin ”III luokan ilman ravintolaa olevan aseman” piirustusten mukaan vuosina 1900 - 1902. Sitä laajennettiin vuosina 1904 ja 1930. Asema on ainoa tällä rataosuudella III luokan pii- rustusten mukaan toteutettu asemarakennus.

Tiilinen tavaramakasiini rakennettiin v. 1901. Aseman ja tavaramakasiinin väliin jäävään puistoon siirrettiin 1980- luvulla aiemmin asemapäällikön talon läheisyydessä Paloisvirran rantatörmällä sijainnut huvimaja. Asemara- kennuksen kaakkoispuolella on puolipallon muotoinen, graniittilohkoista tehty pommisuoja vuodelta 1940.

Asema-aukion eteläpuolella puistomaisessa ympäris- tössä on alueen yhtenäisimpänä säilynyt kokonaisuus: pohjoiseteläsuunnassa kulkeva raitti ja sen varrella ole- vat asuin- ja talousrakennukset. Sähkölaitoksen voima-asema kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Lähimpänä Paloisvirtaa sijaitsevat rakennusmestarin talo ja talousrakennus (v. 1901). Seuraavana asemalle päin ovat asemapäällikön talo (v. 1901), talousrakennus sekä Kooltaan 9x12 m kokoinen sähkölaitos oli Iisalmen en- kellari ja ulkorakennus (v. 1901) ja lähimpänä asemaa simmäisiä tiilestä ja betonista muurattuja rakennuksia. ratamestarin asuinrakennus (v. 1932) sekä kellari- ja ul- Siinä oli kolme osastoa, joihin sijoittuivat höyrykattila, korakennus (v. 1901). Radan toisella puolella sijaitsevat höyryhuone ja sähkögeneraattori sekä sähköä varastoi- aseman veturitallit. vat akkumalaattorit. Malminkadun varrella on kaksi v. 1926 valmistunutta Eino Pitkäsen suunnittelema laajennus tehtiin v. 1939 kaksikerroksista asuinrakennusta. Tavaramakasiinia vas- Veikonkadun suunnassa. Toinen laajennus, joka suun- tapäätä sijaitsevat yksikerroksinen asuinkasarmi neljälle niteltiin kaupungin rakennustoimistossa, tehtiin v. 1960 perheelle vuodelta 1901 sekä ns. jälleenrakennustalo Simonkadun suunnassa. vuodelta 1945, neljän perheen yksikerroksinen asuinra- kennus. Kotiseutumuseo Päärakennuksen pirtti v. 1730, siirretty alueelle v. 1958, Asema-aukio ja Savonkadun itäpään nupukiveys tehtiin muut alueelle siirretyt rakennukset 1700-1800-luvuilta. vuosina 1935-1936. Kivet lohkottiin Paloisvuoresta ja Valintaperuste: R, M tehtiin hätäaputöinä. Asema-alueen arvokkaaseen ym- päristöön kuuluvat puistoalueet lehmusrivistöineen. Paloisvirran itärannalla sijaitseva museoalue runsas-lu- kuisine rakennuksineen esittelee Ylä-Savon alueen van- haan maatalouskulttuuriin liittyviä rakennustyyppejä. Asuinrakennuksen kellariin rakennetussa museotilassa on mm Iisalmen entisen pappilan sisustusta esittelevä näyttelyhuone.

32 Satamapuisto rakennuksineen 1850-luvulta alkaen. Valintaperuste: R, H, M

Satama-alue liittyy laivaliikenteen historiaan. Kauppala oli kunnostanut satama-aluetta 1860-luvulta lähtien. Ensimmäisen kivilaiturin suunnitteli Alfred Sjöström ja nykyisen insinööri Uno Gylling. Kivet kiilattiin Paloisvuo- resta.

Satamassa oli aiemmin rantamakasiinit, joihin kauppi- aat varastoivat laivoillaan kuljettamat kauppatavaransa. Höyrylaivaliikenne oli vilkasta aina 1930-luvulle asti.

Entinen tullikamaripakkahuone, nykyinen ravintola Olutmestari Johan Härkönen, v. 1893, siirto nykyiselle paikalle Uimarannan kahvila ja pukuhuone v. 1909, pieni laajennusosa v. 1912. kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R, H, M

Iisalmen ensimmäisessä kaupunginkokouksessa v. 1892 Haukiniemen vedenottamo päätettiin tilata piirustukset tullikamarille ja pakkahuo- Arkkitehti Bertel Strömmer, v. 1932, useita laajennuksia neelle, jotta ”tullinkanto saataisiin alkamaan”. Pakka- ja ja korjauksia. Valintaperuste: R, M tullihuone oli jo aiemmin päätetty rakentaa satama-alu- eelle, keskelle kolmionmuotoista puistoa, joka oli mer- Vesitorni-paloasema ja vedenottamo valmistuivat v. kitty vuoden 1891 asemakaavaan. 1932 arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemina. Ve- denottamoa laajennettiin v. 1963 rakentamalla pohjois- Satamaradan valmistuttua v. 1907 lähelle laituria, tul- puolelle vaakaselkeytyslaitos ja eteläpuolelle valvomot, lattavia tavaroita alkoi saapua myös rautateitse. Tällöin kemikaalivarasto, muuntamo ja pumppaamo. Vuonna päätettiin siirtää pakkahuone puiston keskeltä lähem- 1982 vanhan osan kaakkoispuolelle ja vanhimman osan mäs satamaradan raiteiden ääreen aiemmin paikalta länsipuolelle rakennettiin siilo. palaneen kauppamakasiinin paikalle. Vuonna 1912 ra- kennuksen yhteyteen rakennettiin kylkiäinen. Vuonna 1996 rakennettiin mm. sisäänkäyntikatokset ja kokoustilan ikkunoita Poroveden suuntaan suurennet- Rahtilaivaliikenne hiljeni 1930-luvulla ja loppui 1950-lu- tiin. vun alkuvuosiin tultaessa. Sota-aikana rakennus oli osit- tain puolustusvoimien ja asunnontarvitsijoiden käytössä Satamapuiston kioski ja sodan jälkeen se toimi varastona ennen vuoden 1988 Rakentaja Kalle Väisänen, 1890-luku. muutosta ravintolaksi. Rakennus edustaa 1800 - 1900- Valintaperuste: R, M lukujen vaihteen kertaustyylejä ja on ainoa Iisalmessa säilynyt satamamakasiini.

Haukiniemen uimarannan kioski- ja pukuhuoneraken- nus, nykyinen rantapaviljonki Eino Pitkänen, rak. v. 1934, korjaustöitä Valintaperuste: R, M

Haukiniemen uimaranta oli alkuaan kaupunkilaisten venevalkama ja hevosten uittopaikka. Ranta puhdis- tettiin v. 1933 uimakäyttöön - aluksi kokeilumielessä. Kun uimarannalla oli paljon käyttäjiä, se kunnostettiin ja alueelle rakennettiin v. 1934 arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema, funktionalistinen kioski- ja pukuhuone- rakennus. Satamapuiston kioski kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Rakennuksen puolipyöreän avokuistin kalustus on mai- niosti tyyliin sopiva, mahdollisesti alkuperäisen tyyppi- nen, mikä antaa kohteelle lisäarvoa. Satamapuiston rantapaviljonki/kioski rakennettiin sata- mapuistoon samoihin aikoihin kuin tullikamari-pakka- 1950-luvulla rakennettiin uimala laitureineen, hyppyteli- huone Sen rakensi puuseppä Kalle Väisänen Haukinie- neineen ja pukusuojineen. menkatu 6 sijainneessa verstaassaan.

33 Kioskin alkuperäinen väri oli uusrenessanssirakennuk- Kauppahalli rakennettiin v. 1926 arkkitehti J.V. Ström- sissa suosittu vaaleanruskea tummin listoin. Puukoriste- bergin suunnitelmien mukaan. Halli kuuluu hänen myö- lut muistuttavat tullikamari-pakkahuoneen koristeluja. häisen klassistisen kautensa tuotantoon. Talvisodan ai- Rakennuksen keskiosassa on nelikulmainen, kaarevin kana halli oli puolustusvoimien käytössä ja v. 1939 se luukuin varustettu kioskiosa, jota ympäröi 8-kulmainen toimi ammuslataamona. Halliin tuli 24 myymäläkoppia katos. ja 4 isompaa myymälää, lihantarkastamo, kahvila ja kellarivarastoja. Torimyynti tapahtui hallin länsi- ja ete- Ratavartijan mökki, ”Kuappi” läpuolella. v. 1907 Valintaperuste: R, M Linja-autoasema Kauko Tiihonen, v. 1965 Rakennus on tehty v. 1907 ratavartijan mökiksi, joka Valintaperuste: R, M siirrettiin nykyiselle paikalleen radan varrelta. Rakennuk- sessa toimii ”maailman pienin ravintola Kuappi”. Autoliikenteen kasvaessa kaupunki varasi v. 1928 kaup- pahallin vierestä Kauppakadun varresta paikan linja-au- Tori toille, ”linja-autopirssin”. Ensimmäinen puurakenteinen Valintaperuste: R, H, M linja-autoasema rakennettiin v. 1936.

1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkukymmenille Nykyinen 1960-luvun suoraviivaista modernismia edus- torista ja satamasta muodostui kaupungin talouselä- tava linja-autoasema rakennettiin torialueen keskelle män keskus. Torikaupan järjestely oli ollut uudelle kau- niin, että länsipuolelle jäi varsinainen torialue ja itä- pungille ensimmäinen huomattavampi tehtävä. Aluksi puolelle linja-autoaseman aukio pysäköintialueineen. myynti tapahtui pöydiltä, mutta myöhemmin ruokatava- Alueen itäreunassa on lasiteräsrakenteinen arkkitehti raa sai myydä myös maistraatin piirustusten mukaan ra- Raimo Saarenvirran suunnittelema taksiasema. kennettavista ”lauhkoista”. Vuosisadan alun toriaukiota reunustivat v. 1875 istutetut koivut, läntisellä törmällä Kihmulan alue oli soittolava ja itäpuolella aidalla ympäröity niittyaukio. 1920-luvulta alkaen Valintaperuste: R, M Jo W. Forssin v. 1857 laatimassa asemakaavassa tori oli sijoitettu kahden korttelin kokoisena nykyisen torin ja linja-autoaseman alueelle. Alfred Sjöströmin v. 1877 laatimassa asemakaavassa tori sijaitsee samalla paikalla kuin Forssin kaavassa. Vuonna 1912 V. O. Lillen laati- massa asemakaavassa toriksi määräytyi torialueen län- tinen puolisko, Louhen- ja Riistakatujen välinen alue. Nykyisen linja-autoaseman kohdalle oli piirretty puisto- sommitelma.

Kauppahalli Arkkitehti J.V. Strömbergin, v. 1926, peruskorjaus 2000- luvulla (36). Valintaperuste: R, H, M

Kihmulan aluetta kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Alue oli ensimmäinen kaupungin omakotialue. Kau- punki vuokrasi 1920-luvulta alkaen asuntopulaa helpot- taakseen pieniä asuntotontteja kaupungin eteläpuolella sijaitsevalta metsäiseltä hylkyalueelta, jolle rakennettiin 65 tonttia kahteen riviin Kihmulankadun molemmin puolin. Vaikka monia rakennuksia on muutettu tyyliin sopimattomasti, tiivis korttelirakenne on säilynyt yhte- näisenä: asuinrakennukset tonttien rajoilla, usein ulko- nurkissa, piharakennukset tyypillisimmin korttelien kes- kiosassa naapuritonttien rajoja vasten.

Kauppahalli kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

34 Rohmulan alue Erilliset ulkorakennukset eivät myöskään vieneet pihoilta tilaa, koska taloustilat tuli rakentaa kellariin. Yhtenäisen 1940-1950 luku rakentamisen edistämiseksi kaupunki hankki mallipiirus- Valintaperuste: R, M tuksia asuinrakennuksille, joista pääosa oli 2-asuntoisia omakotitaloja. Nimi Rohmula syntyi rakentamisaikana, jolloin rakennustarvikkeista oli suuri pula. Tällöin jotkut hankkivat tarvikkeita ”rohmuamalla”. Vehreytensä säi- lyttänyt, huomattavan suuri ja yhtenäisenä säilynyt alue kehystää osaltaan kaupungin eteläistä komeaa sisään- tulonäkymää.

Sankarikatu 19 Asuntopulaa helpottaakseen kaupunki rakensi v. 1945 alueelle ensimmäisen kerrostalonsa. Kaksikerroksinen puurakennus pystytettiin valtion samana vuonna aloit- taman aravalainoituksen turvin.

Touhulan alue Rohmulan aluetta kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Pääasiassa 1940-1950 luku Valintaperuste: R, M

Paloisvirran eteläpuoli oli jo vuoden 1912 asemakaavassa Touhulan rakentaminen alkoi Otto-Iivari Meurmanin varattu asumiseen, mutta aluetta alettiin rakentaa vasta laadittua v. 1947-1948 asemakaavamuutoksen, jossa O. I. Meurmanin v. 1943 laatiman kaavan mukaan. alueen 48 tonttia varattiin pääasiassa kahden perheen taloille. Tontit olivat niin väljiä, että niihin oli mahdollista Puutarhakaupunki-ihanteiden mukaisessa kaavassa rakentaa myös talousrakennuksia. Kesät v. 1949 ja v. Meurman huomioi erityisesti paloturvallisuuden ja ter- 1950 olivat alueella vilkasta rakennusaikaa, mistä juon- veellisyyden. Runsaat lehtipuut eristivät asunnot liiken- taa nimi ”Touhula”. neväylistä ja kaikilla pihoilla oli puutarhapalsta.

Touhulan aluetta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

35 Kankaan alue Kuntaliitoksen yhteydessä rakennus muutettiin kaupun- gin toimistokäyttöön, minkä jälkeen rakennukseen on (1920-luvulta alkaen) tehty pieniä sisäpuolisia muutos- ja korjaustöitä. Ulko- Valintaperuste: (R, H, M) väri muuttui tummahkon vihreäksi 1970-luvun alussa. Kaupungin pohjoispuolelle alkoi kehittyä mökkiläisasu- tusta 1900-luvun alussa. Alueen omistaja maaseura- Iisalmen maalaiskunnan vanha paloasema kunnan virkatalo ei asettanut läheskään sellaisia esteitä suunnittelija tuntematon (v. 1945-1951) asumiselle kuin kaupunki, jolla oli tiukka mäkitupien ja Valintaperuste: R, H, M muiden vastaavien rakentamiskielto. Vuonna 1933 voimaantullut palolaki velvoitti kunnat Kankaan alue rakentui erityisesti 1920-luvulla, jolloin järjestämään palontorjunnan, mistä kertoo useissa kun- kaupunkiin pyrki paljon väkeä maaseudulta. Aluetta lei- takeskuksissa seuraavina vuosikymmeninä rakennetut, maa ikänsä ja käyttönsä puolesta monipuolinen raken- letkunkuivatustornistaan helposti tunnistettavat palo- nuskanta, johon kuuluu mm Iisalmen maalaiskunnan asemat. Rakennuksen sisä- ja ulkopuoli on säilyttänyt aikaiset hallinnolliset rakennukset. melko hyvin rakennusaikaisen asunsa.

Vanha kunnantalo Kunnankatu 4, ”Päivölä” Vanha lainajyvästö, v. 1927 muutettu kunnantaloksi 1800-luku Valintaperuste: R, H, M Valintaperuste: M

Puinen kaksikerroksinen asuintalo, joka on alkujaan toiminut ehkä kestikievarina. Myöhemmin talo on pal- vellut myös käräjätalona. Rakennus on ollut 1920-luvun alussa kunnan toimitalona ja myöhemmin kunnan asun- tolana.

Laasonlahti 1900-luvun vaihde. Valintaperuste: R, H, M

1900-luvun vaihteessa syntyi Laasonlahden pohjukkaan pieniä torpparitiloja, jotka kuuluivat silloiseen Niiralan- niemen tilaan. Elantonsa torpparit saivat käymällä töissä pääasiassa Luuniemellä olut- ja nahkatehtaissa sekä sahalla. Laasonlahteen valmistui mantereen kautta tie Vanha kunnantalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy vasta 1950-luvulla, mitä ennen matka kaupunkiin kul- jettiin kesällä veneillä ja talvella jalkaisin jäätä tai maata Entisen Iisalmen maalaiskunnan puolella sijaitseva vanha pitkin. Alue on säilyttänyt pienipiirteisen ja ilman kaavoi- kunnantalo oli alkuaan kruununmakasiini eli lainajy- tusta syntyneen rakenteensa. Vanhojen mökkien pieni västö. Rakennuksen tarkkaa ikää ei tunneta. Maalais- koko luo alueelle siirtolapuutarhamaisen ilmeen. kunta muutti valtiolta ostamansa rakennuksen kunnan- taloksi v. 1927 rakennusmestari Eino Sorrin piirustuksin. Iiranta-Karankajärvi maisema-alue Rakennukseen tuli toimistotilojen lisäksi asunnot kun- Valintaperuste: M, Iisalmen reitin kulttuurimaisema, nankirjurille ja vahtimestarille. 1930-luvun lopulla asun- maisemainventointi 2009 not muutettiin toimistotiloiksi ja ulkoseinät vuorattiin keltaiseksi maalatulla laudoituksella. Iisalmesta Valkeiskylän kautta Vieremälle kulkee harju, joka on osa Joensuusta Raaheen ulottuvaa pitkää harju-

Iiranta-Karanka, kuva: Mervi Koskinen

36 Iiranta-Karanka, kuva:Mervi Koskinen jaksoa. Harjua rajaavat vesistöt ovat syntyneet kalliope- Rajaus sisältää Iirannan, Valkeiskylän ja Karankajärven rän ruhjeisiin. Ranta-alueet harjun liepeillä ovat savikoita viljelyaukeat. Iirannan kohdalla rajaus seuraa lännessä ja muita hienojakoisia viljelyyn soveltuvia maa-aineksia. harjua, idässä rajaus kulkee Iiveden selkää siten, että Alue on Pohjois-Savon savikkoalueen perinteistä vilje- maisemakuvassa visuaalisen rajan muodostavat Iisaari, lyseutua, jonka pitkä historia heijastuu tasapainoisessa Vitikkasaari ja Tikanniemi ovat kokonaisina mukana ra- elävässä kulttuurimaisemassa. Rantojen viljavat savikot jauksessa. Valkeiskylän ja Karankajärven viljelyaukeat on ovat luoneet edellytykset pitkään jatkuneelle vakaalle otettu kokonaisuudessaan mukaan rajaukseen. Rajaus maataloudelle. Vesistöihin viettävät avikkorannat ovat kulkee niitä ympäröivien rajaavien metsäisten seläntei- kauttaaltaan viljeltyjä. Vanhinta asuttua ja viljeltyä den linjaa. aluetta ovat Iiranta, Tikanniemi ja Valkeisjärven ympä- ristö. Koljonvirran historiallinen maisema Valintaperuste: R, H, M Iisalmen vesireitti ja harjujaksoa seurannut vanha Oulun- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 tie ovat tarjonneet hyvät kulkuyhteydet etelään ja poh- joiseen sekä ohjanneet asutuksen sijoittumista. Vanha Sillan pohjoispuolella on Mansikkaniemi. Virran etelä- Ouluntie oli kahden vuosisadan ajan merkittävä tieyh- puolella avautuvan Kirkonsalmen rannalla on Iisalmen teys Savon ja Pohjanmaan välillä. Varsinainen maantie entisen maaseurakunnan kirkkomaisema. Virran länsi- rakennettiin 1700-luvulla. Nykyinen kantatie 88 raken- puolen Kauppilan (nykyisen Koljonvirran) tilan raken- nettiin 1960-luvulla. Se kulkee pitkälti samaa linjaa van- nukset sekä Iso- ja Pikku-Iin rantamat muodostavat laa- han postitien kanssa. Karankajärven kohdalla nykyinen jemman maisema-alueen viljelysmaisemien sijoittuessa tie kulkee peltoalueen halki, kun vanha Oulun tien linja rantaviivan suuntaisesti. Aluetta halkoo vanhan Ou- seuraa harjua idempänä. luntien sijoilla kulkeva valtatie, jonka varressa sijaitsee useita vanhoja maatilapihapiirejä, kuten entinen vänri- Maatilojen pihapiirit sijaitsevat selänteen ja metsän reu- kin sotilasvirkatalo Pienpartala sekä 1870-luvulla lukka- navyöhykkeellä tai saarekkeilla peltojen keskellä. Tiivein rin talona toiminut Kattaala. rakentamisen vyöhyke on harjuselänteen reunalla. Var- sinkin Iirannan kohdalla asutus seurasi harjua ja tietä lä- Suomen sodasta tunnetun Koljonvirran maisema avau- hes nauhamaisena. Loivapiirteisesti kumpuilevat alavat tuu parhaiten virran ylittävältä sillalta. Silta, jolla saatiin rantapellot viettävät vesitöihin. Maisemakuvaa rajaavat Sandelsin johdolla eräs Suomen sodan maineikkaim- harjuselänne, pihapiirien puusto ja rannan kasvillisuus- mista voitoista (27.10 1808), sijaitsi nykyisen sillan ete- vyöhyke. Suurimman häiriön maisemakuvaan aiheutta- läpuolella. vat harjun maanottoalueet.

37 Koljonvirta, kuva: Iisalmen kaupunki

Mansikkaniemen pappila l. Pikkupappila Suomen sodassa kaatuneen venäläisen ruhtinas Dolgo- 1840-luku rukin muistomerkki on venäläisten v. 1848 pystyttämä Valintaperuste: R, H, M ja Suomen vanhin rautainen muistomerkki. Ruhtinas Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Dolgoruk kaatui luultavasti lähellä nykyistä Mansikka- niemen tilaa virran itärannalla, johon muistomerkki on Pappilan rakennutti 1840-luvun loppupuolella rovasti pystytetty. Johan Lorenz Lagus. Vuosina 1865-1876 pappilassa asui kirjailija Juhani Ahon isä Theodor Brofelt. Tällöin pappila Mäntylän tila oli vuoraamaton ja maalaamaton hirsirakennus, jossa Mahdollisesti 1840 - 1850 -luku, aitta v. 1890 oli neljä huonetta ja keittiö. Pihapiirin tuparakennus on Valintaperuste: R, M, kuuluu RKY v. 2009 aluerajauk- rakennettu samoihin aikoihin kuin pappila, kaksi aittaa seen on 1840-luvulta. Mansikkaniemi ja sillä sijainneet Pienpappilan ja Mänty- Pappila muutettiin museoksi v. 1958, jonka jälkeen lä- län tilat on aikoinaan lohkottu Iisalmen pappilan maista. histölle on siirretty tuulimylly Ruotaanmäestä ja ennen Pappilan tila on ensimmäisen kerran mainittu maarekis- Suomen sotaa Koljonvirran tilalla sijainnut eloaitta. Ai- terissä v. 1798. Mäntylän pihassa oleva yksikerroksinen tan seinissä näkyy taistelun muistona luotien jälkiä. paritupamallien asuinrakennus on mahdollisesti raken- nettu samoihin aikoihin kuin Mansikkaniemen kappa- Dolgorukin muistomerkki laisen virkatalo, mahdollisesti jo 1840-luvulla, mutta vii- 1848 meistään rakennuksen eteisen seinähirteen kaiverretun Valintaperuste: H, M vuosiluvun mukaan v. 1890. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009

38 Iisalmen kaupunki osti v. 1981 pääosan Mäntylän tilan Vanhan kirkon alue maista, pihapiirin vasta v. 2005. Asuinrakennuksessa Valintaperuste: R, H, M toimi vuosina 1985-1987 Soitinmuseo, minkä jälkeen se Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 on ollut tyhjillään. 1960-luvulle asti Ouluntie kulki Män- tylän asuinrakennuksen pohjoispuolella. Kun nykyinen Iisalmen seurakunta erotettiin omaksi seurakunnakseen tie rakennettiin, tie siirtyi Mäntylän pihan etelälaitaan ja Kuopiosta v. 1627. Kirkkopitäjään kuuluivat koko Ylä- rakennusryhmä jäi jyrkän tieleikkauksen reunalle. Tällä Savon alueet. Porovedestä pohjoiseen työntyvän Kirk- sivulla ollut navetta purettiin ja talliaittarakennus siirret- kosalmen itärannan kirkko, kellotapuli ja hautausmaa tiin nykyiselle paikalleen pihan länsilaitaan. muodostavat vaikuttavan maisemakokonaisuuden saa- vuttaessa kaupunkiin pohjoisesta. Samassa maisemassa Kauppilan tila, nykyinen Koljonvirran tila kirkon pohjoispuolella sijainneen Isonpappilan pihapii- Ainakin 1700-luku ristä on jäljellä kivinavetta ja kirkolle johtava koivukuja. Valintaperuste: R, H, M Pappilan 1700-luvun lopulla rakennettu kustavilaistyyli- nen päärakennus siirrettiin v. 1967 Helsinkiin Seurasaa- Koljonvirran länsirannalla sijainneen Koljonvirran, alku- ren ulkomuseoon. aan Kauppilan tilalla vietti lapsuutensa Marttaliiton pe- rustaja, kirjailija ja opettaja Alli Niskanen (1866-1926). Vanha kirkko, nykyinen Kustaa Aadolfin kirkko Tilan päärakennus paloi 1800-luvun lopulla, jonka jäl- Kirkonrakentaja Simo Silve`n, rak. v. 1780 keen paikalle siirrettiin Vieremältä savupirtti v. 1894. Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Rakennusta on jatkettu ainakin kahdesti. Pihapiirissä on entinen rengin asuntona ollut aitta 1900-luvun al- Vanha kirkko on seurakunnan kolmas, ensimmäinen kupuolelta, vilja-aitta 1920 -1930-luvulta, 1900-luvun tuhoutui tulipalossa v. 1700, toinen kirkko purettiin alussa rakennettu navetta sekä kellari ja sauna. Pihapii- huonokuntoisena nykyisen valmistuttua. Muodoltaan riin ja maisemaan on nykyisen matkailuyrityksen myötä poikkeuksellisen suuri erivartinen ristikirkko valmistui rakennettu uusia huolto- ja majoitusrakennuksia. kalajokelaisen kirkonrakentajan Simo Silve´nin johdolla v. 1780. Entinen kunnalliskoti Axel Mörne, 1924 Kirkon sisätilat ja julkisivut uudistettiin arkkitehti F.A. Valintaperuste: R, M Sjöströmin suunnitelmin v. 1876, jolloin mm sisäholvi uusittiin. Arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelemana, Koljonvirran sairaala, entinen Fredriksdalin kartano siir- ensimmäisiin puukirkkojen restaurointeihin kuuluvassa tyi kunnan omistukseen v. 1894, jonka jälkeen se muu- korjauksessa kirkko palautettiin alkuperäistä vastaavaan tettiin kunnalliskodiksi ja myöhemmin B-mielisairaalaksi. asuun 1920-luvun barokkisävytteistä muotokieltä käyt- Kunnalliskodin kolmikerroksinen rapattu tiilirakennus täen. Tämän jälkeen kirkkoon tehdyt muutokset 1970- on rakennettu v. 1824 ja on monia aikakauden kun- luvulla ja 2000-luvun alussa ovat olleet vähäisempiä. nansairaaloita ja kunnalliskoteja Suomeen suunnitelleen arkkitehti Axel Mörnen työ (vrt. Varkauden entinen kun- Kellotapuli nalliskoti). v. 1756 Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009

Kirkon pohjoispuolella sijaitseva kellotapuli on tyypiltään ns. pohjalainen renessanssitapuli, jonka pohjakerrok- sena on seitsemän metrin korkuinen pitkänurkkainen hirsikehikko. Tämän kaartuvan vesikaton päällä on ne- liskulmainen kellohuone ja ylinnä kahdeksankulmainen lanterniini. Kellotapuli on rakennettu 1700-luvun puo- livälissä toisen kirkon aikana, tarkka rakentamisaika ja rakentaja eivät ole tiedossa. Tapulin rakenteelliset yksi- tyiskohdat viittaavat siihen, että sen tekijänä olisi ollut Kiuruveden ja todennäköisesti myös Pielaveden Kirkko- saaren tapulin rakentaja Anders Brovall. Vuonna 1752 tapuli oli valmis, koska tällöin se tervattiin Anders Bro- Entinen kunnalliskoti, Koljonvirta vallin johdolla. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Vuonna 1877 päätti seurakunta laudoittaa tapulin ra- kennusmestari Johannes Storen ehdottamalla tavalla. Sairaalaa laajennettiin v. 1967 uusilla B-mielisairaalan Samalla avattiin sisäänkäynnin päälle kolmiosainen ik- rakennuksilla, jotka tulivat maisemaan liiankin hallitse- kuna ja verhottiin kelloluukut ulkopäin. Kirkon paanu- vaksi peittäen vanhan päärakennuksen. katto muutettiin kesällä v. 1909 peltikatoksi.

39 Vanha kirkko, kuva: Jussi Jäppinen

Hautausmaa Iisalmen vanhan kirkon hautausmaa on maisemallisesti Valintaperuste: H, M vaikuttava kokonaisuus ja mielenkiintoinen vainajien Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 henkilöhistorioista kertovine hautamuistomerkkeineen. Mm. kellotapulin tuntumassa sijaitsee Juhani Ahon Vanhin kirkkotarha lienee pääosiltaan sijainnut nykyisen hauta, jonka muistokiveen on kiinnitetty taiteilija Jenny kirkon lounais- ja länsipuolella, missä aiemmat kaksi Soldan-Brofeldin muovailema kirjailijan rintakuva. kirkkoa myös todennäköisesti sijaitsivat. Kirkkotarhaa ympäröi alkuaan puuaita. Kirkon aidasta mainitaan Paarihuone mm., että Suomen sodassa poltetun aidan tilalle teh- Rakennusmestari P. J. Pitkänen, v. 1903 tiin v. 1810 uusi aita höylätyistä säleistä. Vuoden 1840 Valintaperuste: H, M, kuuluu aluerajaukseen RKY rovastintarkastuksessa todettiin aluetta ympäröineen, v. 2009 edellisenä kesänä tehty kaunis, turpeella katettu kiviaita. Nykyisen kirkon lattian alle ei ole haudattu vainajia. Hautausmaan eteläpäähän rakennettiin v. 1903 kuopio- laisen rakennusmestari P. J. Pitkäsen laatiman piirustuk- Hautausmaa-aluetta on laajennettu ainakin v. 1797 ja sen mukaan goottilaisvaikutteinen puinen paarihuone, 1860-luvulla. Kun aiempi kirkon ja hautausmaan sivuitse ”ullakko”. kulkenut Oulun maantie siirrettiin kauemmas nykyiselle paikalleen, laajennettiin aluetta v. 1927 arkkitehti Rafael Vanhan pappilan navetta Blomstedtin yleissuunnitelman mukaan itään, jonne si- Valintaperuste: R, H joitettiin myöhemmin v. 1939-1944 sodissa kaatuneiden sankarihauta-alue. Laajennusalueen itäpuolella sijaitsee Isopappila siirtyi Iisalmen maalaiskunnan omistukseen v. v. 1952 käyttöön vihitty siunauskappeli. 1967. Samana vuonna päärakennus purettiin siirrettä- väksi Seurasaareen. Pihapiirissä sijainneista talousraken- Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Rafael Blomstedt v. nuksista on jäljellä kiilakivistä rakennettu navetta, joka 1946 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun perusteella. Jul- siirtyi v. 1978 nuorisolautakunnan hallintaan. Rakennus kisivuiltaan rapatun, tiilikattoisen rakennuksen arkkiteh- on ulkoasultaan hyvin säilynyt, vaikka sisätilat on uuden tuuri liittyy 1920-luvun klassismiin. käytön myötä muutettu.

40 Poroveden länsirannan viljely-maisema oli kaksi asuntoa uudenaikaisine wc- ja kylpyhuonei- neen. Pankkisali oli juhlava pilareineen, tammikalustei- Valintaperuste: R, M neen ja ootrattuine seinineen. Vuonna 1958 osa tiloista muutettiin parturikampaamoksi. HOP:n Iisalmen kont- Kaupungin taajama-alue rajautuu läntiseltä sivultaan tori sulautui v. 1986 SYP:n sivukonttoriin. Vuonna 1990 Poroveden kohti pohjoista kapenevaan salmeen, jonka pankkitilat muutettiin ravintolaksi, jolloin arvokas pank- pohjoisena päätteenä on Koljonvirta siltoineen. Salmen kisalin sisustus hävitettiin. Rakennus on kuitenkin säily- länsirannan maisemaa luonnehtivat laajahkot, loivasti nyt ulkoasultaan lähes alkuperäisessä, uusklassisistisessa rannoille viettävät peltomaisemat, jotka luovat har- hahmossaan. monisen kaupunkialueelta nähtävän kaukomaiseman ja vastapainon taajamalle. Kulttuurimaiseman vanhoja Savonkatu 25 maatilakeskuksia ovat Savikko ja Sourunniemi. Eino Pitkänen, v. 1937, A. Kettunen laajennus v. 1949. Valintaperuste: R, M Savikko Päärakennus 1913 - 1914 Arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema rakennus tehtiin Valintaperuste: R, M v. 1937 - 1938 Ylä-Savon Tukkuliikkeen myymälä- ja va- rastotiloiksi. Tasakattoisen rakennuksen katujulkisivua kiertää funktionalismille tyypillinen lippa upotettuine valaisimeen ja ulkoseinät ovat tyylille ominaiset vaale- aksi rapatut. Vuonna 1949 rakennusta laajennettiin Savonkadun suuntaisesti kahdella liikehuoneistolla sekä v. 1962 muutettiin vanhemman osan Savonkadun puo- leinen yhdeksän ikkunan rivi rakennusmestari Kauko Savinaisen suunnitelmien mukaan neljäksi suureksi näy- teikkunaksi.

Samalla tontilla on vanhempi kaksikerroksinen rapattu, detaljeiltaan klassismiin viittaava varastorakennus 1920- ja 1930-lukujen taitteesta. Sen yläkerrassa toimi mm. v. 1941-1950 Ylä-Savon Tukkuliikkeen omistama kah- Savikko, Porovesi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy vinpaahtimo, jossa valmistettiin kahvinkorviketta. Siinä toimi myös vaatteita valmistava ”Vaatehtimo”, jonka toiminta oli laajimmillaan 1950-luvun puolivälissä. Ra- Peltojen ympäröimän Savikon tilakeskuksen muodostaa kennukset edustavat kaupungissa harvinaista vanhem- vuosina 1913-1914 rakennettu päärakennus ja eri-ikäi- paa liike- ja varastorakentamista. set talousrakennukset, joista vanhin on v. 1860 raken- nettu aitta. Säästöpankin toimisto- ja liikerakennus Eino Pitkänen, 1938 Sourunniemi Valintaperuste: R, M Päärakennus on siirretty paikalle v. 1925 Valintaperuste: R, M Iisalmen Säästöpankki rakennutti 4-kerroksisen asuin- ja liikerakennuksen Savonkadun varteen v. 1938. Raken- Linnuntietä vain noin kilometrin päässä kaupungin ydin- nuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat tilat seit- keskustasta sijaitseva Sourunniemen vanha tilakeskus semälle myymälälle. 2. ja 3. kerroksessa oli asuntoja. muodostaa ympäröivine peltoineen erittäin kauniin kult- Funktionalismin suosimia aiheita rakennuksessa ovat tuurimaisemakokonaisuuden. Piha-alueilla on säilynyt mm. päädyn 2. ja 3. kerrosten kohdalla erkkeri sekä si- poikkeuksellisen paljon vanhaan maatalouteen liittyvää säpihan puolella lähes rakennuksen mittainen parveke. rakennuskantaa. Päärakennus on siirretty tiiviisti raken- Liiketilojen suuret näyteikkunat muodostavat 1. kerrok- nettuun pihaan aiemmin palaneen paikalle v. 1925. seen ikkunanauhan. Rakennus muistuttaa paljon Eino Pitkäsen vuotta aiemmin Kuopioon Puijonkatu 33:een Keskustan yksittäisiä kohteita suunnittelemaa liiketaloa. Entinen Helsingin osakepankin talo, HOP Entinen Maatalousosakepankin talo, nykyinen Taika- Arkkitehtitoimisto Runar Finnilä, v. 1929, muutoksia 1970-1980-luvulla, v. 1990 pankkitilat muutettiin täy- talo sin. Valintaperuste: R, H, M Kerttu Rytkönen, v. 1924, muutoksia v. 1959 Valintaperuste: R, M Ennen oman pankkirakennuksen valmistumista Suomen Kauppapankki Oy:n haarakonttori oli toiminut vuodesta Suomen Maatalousosakepankilla oli vuodesta 1919 1910. Vuonna 1929 valmistuneen pankkirakennuksen haarakonttori Iisalmessa. Se suuntautui maanviljelijöi- ensimmäisessä kerroksessa olivat pankkisali ja holvit, den maatalousharrastusten tukemiseen ja sai asiakas- johtokunnan huone ja teehuone. Toisessa kerroksessa kuntansa maaseudulta.

41 Pankki rakennutti oman talon v. 1924 Savonkadun ja maaseurakunnan toisen kappalaisen asunnoksi. Pihapii- Riistakadun kulmaukseen arkkitehti Kerttu Rytkösen riin kuuluneet talousrakennus jyvä- ja ruoka-aittoineen, suunnitelmin. Rakennus edustaa Kerttu Rytkösen klas- toinen talousrakennus, tuparakennus, sauna ja riihi ovat sistista tuotantoa julkisivujen rikasmuotoisine aiheineen. myöhemmin purettu. Kun Isosta pappilasta kirkkoher- Sisäänkäynti pankkiin oli rakennuksen kulmasta. Pank- ran asuntona luovuttiin, korjattiin Rantalan pappila v. kisalin lisäksi rakennuksessa oli johtajan huone, holviti- 1957 kirkkoherran pappilaksi. Pappilaa on kunnostettu lat ja kahvihuone sekä viisi myymälätilaa. Vuonna 1959 v. 1982 ja myöhemmin v. 1997, jolloin julkisivun väri pa- pankin sivukonttori lakkautettiin, Pankin tilat muutettiin lautettiin vastaamaan alkuperäistä ruskeaa sävyä. myymälätiloiksi ja Savonkadun puolen ikkunoita muu- tettiin. Vuonna 1957 pihapiiriin rakennettiin arkkitehti L.V. Huttusen suunnittelema kirkkoherran virasto- ja kappa- Bomanin talo laisen ym. seurakunnan työntekijöiden asuinrakennus. Helge Lundström v. 1952, E Laitinen laajennukset v. Rakennus edustaa tyyliltään 1950-luvun loppua rapat- 1962 ja v. 1970). Valintaperuste: R, M tuine julkisivuineen ja puhtaaksi muurattuine punatiili- pilareineen. Varatuomari ja Iisalmen pormestari Kyösti Bomanin it- selleen rakennuttama asuintalo. Rakennuksen ensim- Kirkonsalmen kivikoulu mäiseen kerrokseen tulivat oleskelutilat, herran huone Arkkitehti Toivo Salervo v. 1930 ja palvelijan huone, toiseen kerrokseen makuuhuoneet Valintaperuste: R, H, M sekä parveke erkkerin yläpuolelle. Rakennus on harvi- nainen säilyneisyydessään hienostuneine detaljeineen Kirkonsalmen kivikoulu rakennettiin tontilla sijainneen sekä edustaessaan 1950-luvun varakkaamman väen yk- v. 1877 rakennetun Iisalmen kirkonkylän kansakoulun silöllistä asumista. lisärakennukseksi. Koulun piirustukset laati tunnettu koulurakennusten suunnittelija arkkitehti Toivo Salervo. Rantalan pappila Rakennuksen muodonantoon vaikutti kansakoulusuun- Kerttu Rytkönen v. 1928 nitelmille annetut ohjeet tavoitteista halpuuteen, raken- Valintaperuste: R, M teiden yksinkertaisuuteen ja tyylissä kansanomaiseen vaatimattomuuteen. Rakennuksen julkisivuissa tyyli- 1920-luvun klassismia edustava pappilarakennus valmis- aiheita on käytetty 1920-luvun klassismille tyypillisesti tui v. 1928 Kerttu Rytkösen suunnittelemana Iisalmen niukasti, aiempia klassismin kausia vapaampaa julkisi- vusommittelua ilmentää mm. ensimmäisen kerroksen

Bomanin talo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

42 Kirkonsalmen kivikoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ikkunoiden yläpuoliset rappaamalla muotoillut kuvio- alueen tuntumaan. Kaksikerroksinen massoittelultaan aiheet. Rakennuksen alakertaan tuli yksi luokka, keit- puhdaspiirteinen funktionalistinen rakennus on ainut- tola ja naisopettajan asunto, yläkertaan kaksi luokkaa laatuinen edustustason asuntoarkkitehtuurin luomus ja toisen opettajan asunto. Detaljeiltaan erittäin hyvin maakunnassa. Rakennuksen suunnittelun kokonaisval- säilynyt ja maalaiskunnan historiasta kertova rakennus taisuus ja laadukkaiden materiaalien käyttö näkyy esim. on vuodesta 1993 ollut tyhjillään. jalopuisten ikkunoiden detaljointina ja koko julkisivun terastirappauksena. Olvi Oy:n vanha konttorirakennus ja johtajien asuin- rakennukset Johtajan asunnon tuntumaan rakennettiin v. 1953 isän- Vanha konttorirakennus, lääninarkkitehti Öhman nöitsijän asuinrakennus Eino Pitkäsen suunnittelemana. v. 1878 Rakennus edustaa sodanjälkeistä romanttissävytteistä Johtajan asuinrakennus, E. V. Hyvärinen v. 1941 funktionalismia harjakattoineen ja koristeellisesti veis- Isännöitsijän asuinrakennus, Eino Pitkänen v. 1953 tettyine kattotuolinpäineen. Asuinrakennusten sijoitus Valintaperuste: R, M ja piha-alueet sulautuvat kauniisti valoisaan rantamän- nikköön funktionalismin periaatteiden mukaan. 1800-luvulla viinankotitarvepolttoa ja viinankäyttöä sen aiheuttamine ongelmineen pyrittiin ehkäisemään mm. Kyllikinniemi perustamalla olutpanimoita, koska oluen nauttiminen Suunnittelija tuntematon, rakennettu v. 1904 nähtiin viinanjuonnin vastapainona. Apteekkari Väinö Ignatius rakennutti kansallisromantti- Vuonna 1878 Luuniemelle perustettu oluttehdas oli sen, vaimonsa Kyllikin mukaan nimetyn huvilan perheel- Puustisen myllyn ja sahan lisäksi ensimmäisiä Iisalmen leen v. 1904. Väinö Ignatius oli ostanut v. 1903 Runnin alueen teollisuuslai-toksia. Lääninarkkitehti Öhman laati kylpylän, jossa vieraillut marsalkka Mannerheim yöpyi aluesuunnitelman ja rakennuspiirustukset sekä valvoi samoilla matkoillaan Kyllikinniemen vierashuoneessa. rakennustöitä. Alkuperäisestä oluttehtaasta on säily- nyt nykyisin tehtaan konttorina toimiva hirsirunkoinen Muutettuaan Helsinkiin v. 1919 perhe myi huvilan Pel- rakennuksen osa, rakennuksen muut siipiosat on myö- tosalmelle perustetun sahan omistajalle, joka muutti ra- hemmin korvattu nykyisillä tehdasrakennuksilla. Kont- kennuksen sahan konttoriksi ja isännöitsijän asunnoksi. torirakennus oli 1900-luvun alkuun asti julkisivuiltaan Myöhemmin rakennus on jälleen muutettu asuinkäyt- nikkarityylinen ja hirsipintainen. Nykyinen julkisivulau- töön. Huvilan suunnittelijaa ei tunneta, mutta rakennus doitus on nähtävästi vuosisadan alkuvuosikymmeniltä. muistuttaa paljon Pekka Halosen Tuusulan Halosennie- Osa ikkunoista on jugendvaikutteisia. meen rakentamaa ateljeekotia. Kyllikinniemen raken- nusmestarina toimi taiteilijan veli Antti Halonen muiden Iisalmen Oluttehdas Oiva Oy:n pitkäaikainen johtaja veljien toimiessa rakennusmiehinä. E.W. Åberg rakennutti v. 1941 yksityisasunnon tehdas-

43 Olvin johtajan asuinrakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Haja-asutusalueet niemeksi kutsutussa luutnantinpuustellissa Haapajärven kylässä. Luutnantti vieraili usein lähteellä, jolle tilalta vei kinttupolku. Lähdettä käyttäneen rahvaan keskuudessa Runnin kylpylä ja Saarikosken kanava nimi ”Brunn” muuntui Runniksi. Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Lähteen ensimmäiset rakennukset olivat ilmeisesti 1760-1770-luvulla kaivovieraiden vapaaehtoisten mak- Laajahkossa puistossa polveilevan, synkkärantaisen Kiu- sujen turvin rakennetut honkahirsinen kaivohuone, sali, rujoen etelärannalla sijaitseva Runnin kylpylä on tunnettu kaksi kamaria, pieni keittiö ja aitta, jotka kuitenkin jo maan vanhimpiin kuuluvasta, yhä käytössä olevasta ter- 1780-luvulla olivat päässeet rappeutumaan. Vuonna veyslähteestään. Kiinnostus terveyslähteisiin oli levinnyt 1797 Kuopion läänin maaherra kenraalimajuri Simon Ruotsi-Suomeen Keski-Euroopasta jo 1600-luvulla. Suo- Wilhelm Carpelan osti terveyslähteen alueen valtiolta, messa tunnettiin käytössä olevia terveyslähteitä ainakin jolle se oli siirtynyt talonpoikien jätettyä maa-alueiden 25 kpl ennen 1770-lukua. Vesihoidot yleistyivät ensin verot maksamatta. Carpelan rakensi paikalle komean säätyläisten keskuudessa saaden vahvan yleislääketie- Wilhelmsdalin kartanon ja aloitti huomattavan uudisvil- teellisen leiman ja 1800-luvulla ne porvarillistuivat kes- jelytoiminnan. Hän kunnosti myös lähteen ympäristöä ja kisäädyn tapakulttuuriksi. Kylpylät olivat 1800-luvulla rakennutti lautamajan vedenjuojille ja rahvaan majoit- ja vielä 1900-luvun alussa tärkeimpiä vastuunkantajia tamiseen. Säätyläiset majoittuivat Carpelanin tilalla ja sairaan- ja terveydenhoidossa. Piirilääkärien tehtäviin rahvas lähteen lautamajassa tai lähiseudun mökkeihin. kuului terveyslähteiden etsiminen ja valvonta. Terveys- Lähteen suojaksi Carpelan rakennutti hirsisen juomara- lähteitä oli Suomessa kuitenkin 1800-luvun alussa niin kennuksen v. 1808 tai v. 1809. Vuonna 1866 lähteelle runsaasti, ettei kaikille riittänyt säädösten edellyttämiä rakennettiin lautainen paviljonki ja pieni puuvaja suih- lääkäreitä. Iisalmeen saatiin ensimmäinen piirilääkäri v. kua varten. 1862. Aiemmin alue kuului maan suurimman eli Kuo- pion piirilääkärin piiriin, jossa oli yli 100 000 asukasta. 1800-luvun toisella puoliskolla Runnin omistajat vaihtui- vat tiheään. Vuonna 1887 Iisalmen rovastin poika Bror Runnin terveyslähteestä löytyy maininta teoksesta ”Geo- Gabriel Lagus hankki Wilhelmsdalin tilan terveyslähtei- grafie öfver Konungariket Sverige”, jossa kerrotaan läh- neen. Hän rakennutti 1889 uuden suurenlaisen juoma- dettä käytetyn 1755 alkaen mm. vatsatautien ja reuma- hallin sekä ruiskukylpyhuoneen (ryöppyhuoneen), jossa tismin hoitoon. 1700-luvun lopulla ja vielä 1800-luvun oli omat kammionsa miehille ja naisille. Lähteen lähis- alussa lähde tunnettiin ”Gregori Brunn”-nimellä evers- töllä oli lisäksi kaksi saunaa, joissa potilaita kupattiin ja tiluutnantti Gregori Aminoffin mukaan, joka asui Larin- hierottiin.

44 Runnin kylpylähotelli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

1900-luvun alkupuolella oli kylpyläharrastuksen paino- Ensimmäisen maailmasodan ajoista alkaen Runnista tuli piste siirtynyt Suomen rannikon paikkakunnille kuten kuitenkin seurapiirien suosima kylpylä, jossa mm. Carl Hankoon, jonne virtasi varakkaampaa säätyläisväkeä Gustaf Mannerheim vietti kesää 1919. Runnin suosiota ja venäläisiä. Näissä vettä käytettiin mitä erilaisimmissa nosti myös sen luonnonläheisyys ja kansanomaisuus, muodoissa hoitoihin, ohjelmaan kuului myös aurinko-, joka sopi 1920-luvun uusiin ihanteisiin. Näihin aikoihin ilma- ja sähkökylvyt sekä valo- ja sädehoidot. Runni olikin maan suosituin vesihoitopaikka.

Myös sairasvoimistelun ja uintiharrastuksen viriäminen Seuraavalla vuosikymmenellä 1920-luvun lopun lama ja synnytti rantaelämän. Sisämaan kylpylät säilyttivät kui- uudet rantalomaihanteet tyrehdyttivät kylpylän kannat- tenkin kansanomaisen luonteensa. Runnista kehittyi tavuuden ja se siirtyi Vapaussodan Invalidien liitolle, jol- myös seudun rahvaan piirissä hyvin suosittu nykypäiviin loin kylpylästä tuli hotellin ohella sotainvalidien huolto- kestänyt juhannuksenviettopaikka. ja kuntoutuspaikka. Vuonna 1951 yhtiö kuitenkin myytiin kannattamattomana Maaseudun lomaliitolle, 1903 tilan osti apteekkari Väinö Ignatius, jonka johdolla joka rakennutti v. 1980 nykyisen ravintola- ja kylpylära- Runnille perustettiin menestyvä osakeyhtiö. Tällöin pai- kennuksen. (Edellä kuvatun Runnin historian lähteenä kalle ryhdyttiin rakentamaan todellista parantolaa: v. käytetty ”Iisalmen Runni-Terveyslähde ja Kylpylä” pro- 1904 korjattiin runnihuone l. juomahuone, Runninsaa- gradu tutkielmaa 1998, Juha Rantapää). reen rakennettiin uusi silta ja merkittävimpänä raken- nustoimena v. 1904 valmistui uusi majoitus- ja ruokailu- Matalauomainen, peltomaisemien kehystämä Kiurujoki rakennus ja v. 1910 kylpyhuonerakennus. kanavoitiin 1900-luvun alussa vesiliikenteelle kulkukel- poiseksi. Vuonna 1908 yhtiö sai valtiolta merkittävän raha-avus- tuksen ja lainan lisärakennuksia ym. varten. Avustuksen Joki olikin höyrylaivaliikenteen valta-aikana 1900-luvun ehtoina oli mm, että laitoksen tuli säilyttää kansanomai- alussa vilkkaasti liikennöity. Samaan maisemaan 1920- nen luonteensa, kaikille todistettavasti köyhille oli ilmai- luvulla rakennettu Savon ja Pohjanmaan rautatiet yhdis- seksi annettava lääkärin apua ja lähdevesi ja laitoksen tävä poikittaisrata tyrehdytti laivaliikenteen. Myöhem- kaikki rakennukset oli pidettävä hyvässä kunnossa. Val- min 1950-luvulla rakennettu maantieyhteys Iisalmesta tionapu ja samalla myös vapaapaikkojen tarjoaminen oikaistiin Kiuruvedelle linjaamalla tie Runnin alueen varattomille päättyi v. 1920. pohjoispuolelta, mikä osaltaan hiljensi Runnin elämää.

45 Aikaisemmin maanviljelijöiden vedenjärjestely-yhtiön hallinnassa ollut pato on nykyään valtion vastuulla.

Kohdassa jossa Runnin kylätie ylittää Kiurujoen, Nivan kääntösillan kupeessa, sijaitsevat siltavahdille rakenne- tut jugendtyyliset asuinrakennus, piharakennus ja sau- namökki.

Runnin koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kuitenkin kylpylän tuntumaan rakentuneen kyläkes- kuksen koulu ja kauppa ovat edelleen toiminnassa (v. 2007).

Kylpylähotelli v. 1904 Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävässä luettelossa v. 2009 Kiurujoen kanavarakenteet, kuva: Mervi Koskinen

Nikkarityyliseen, 43x11 metrin kokoiseen hotelliraken- nukseen tuli alun perin 20 asuinhuonetta ja 8x11 metrin suuruinen valoisa ruokasali, joka toimi myös seurustelu- Runnin kulttuurimaisema ja lukusalina. Vuonna 1908 rakennuksen majoitustilat Valintaperuste: M, jokiasutus, kanava- ja kylpylä, Mervi laajennettiin 40 huoneeksi ottamalla ullakko käyttöön. Koskinen

Vuonna 1911 rakennuksen ruokasalia suurennettiin jat- Kiurujoki on lyhyt polveileva joki, joka yhdistää Kiuru- kamalla sitä keittiöön ja rakentamalla tilalle uusi keit- vettä ja Haapajärveä. Runnin viljelymaisema on syntynyt tiö. Osin tyhjillään ollut hotellirakennus peruskorjattiin Kiurujoen laajahkoon laaksoon. 1990-luvun lopulla ja se toimii taas majoitus- ja ravin- tolakäytössä. Runni edustaa Pohjois-Savossa melko harvinaista joki- asutusta. Pellot sijoittuvat matalan Kiurujoen rantaan Entinen kylpyhuonerakennus viettäville savikoille, talot ovat jokirannassa tai hieman Taiteilija Antti Halonen, valm. v. 1910 syrjästä joelta kumpareilla peltojensa keskellä. Metsät ja vesistöt lomittuvat luontevasti asutuskuvaan. Hirsirakenteiseen ja konehuoneen osalta tiilirakentei- seen rakennukseen tuli neljä varsinaista saunaa, kaksi Ympäröivää maisemaa luonnehtivat loivalinjaiset mo- suihkuhuonetta ja kahdeksan pukeutumishuonetta. reenimäet, oiden väliin jää suoperäisiä painanteita. Kiu- Mansardikattoinen rakennus on korjattu 1990-luvulla. rujoen ympäristössä maasto on lähdeperäistä.

Kiurujoen kanavarakenteet: Sulkukanava, neulapato Kiurujoki kanavoitiin vuosisadan vaihteessa vesiliiken- ja siltavahdin rakennukset teelle kulkukelpoiseksi. Joki oli höyrylaivaliikenteen ai- Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävässä kaan 1900-luvun alussa vilkkaasti liikennöity. Samaan luettelossa v. 2009, Nivan siltavahdin rakennukset ei maisemaan 1920-luvulla rakennettu Savon ja Pohjan- kuulu valtakunnalliseen rajaukseen maan rautatiet yhdistävä poikittaisrata tyrehdytti laivalii- kenteen. 70 vuotta suljettuna ollut Saarikosken puusul- Alueella on Kiurujoen oikaiseva Saarikosken kanava. kukanava restauroitiin ja avattiin uudelleen liikenteelle Vuonna 1906 valmistunut kanava on viimeinen Suo- 2000-luvun alussa. meen rakennettu puusulkuinen kanava. Kun Iisalmi- Ylivieskan poikkirata tyrehdytti laivaliikenteen, suljettiin Runnin rautapitoisen terveyslähteen ympärille syntyi kanava liikenteeltä 1930-luvulla. Vuosituhannen vaih- Runnin kylpylä, joka on yksi Suomen vanhimmista yhä teessa kanava restauroitiin ja avattiin 70 vuotta suljet- käytössä olevista terveyslähteistä. Ensimmäiset vieraansa tuna oltuaan jälleen käyttöön. Vuosisadan alkupuolelta se vastaanotti 1700-luvun lopulla. Kylpylään liittyy myös peräisin olevista Kiurujoen vesirakenteista on jäljellä ns. puistoalue Kiurujoen rannassa. Runnin kyläkeskus kaup- neulatammi, jolla on säännöstelty Kiuruveden ja sen poineen ja kouluineen on rakentunut kylpylän tuntu- pohjoispuolen vesien korkeutta. maan.

46 Runnin kulttuurimaisema, kuva: Mervi Koskinen

Rajaus käsittää Runnin viljelymaiseman. Runnin kylpylä Pirtti on ollut kylän ensimmäisiä uloslämpiäviä. Vuonna ja kulttuurimaisema olivat vanhassa RKY -listauksessa 1955 on korjattu kivijalkaa, lattioita sekä ikkunoita. Uusi laajemmalla rajauksella kuin uudessa (RKY 2009). Uu- kuisti on rakennettu v. 1994. dessa rajauksessa on mukana vain kylpylä ja Saarikosken kanava. Iimäki Tässä esitetty Runnin maisema-alue vastaa suurinpiirtein Valintaperuste: R, M vanhaa RKY-rajausta. Kylpyläympäristö on jätetty pois rajauksesta, koska se on huomioitu jo uudessa RKY- Iimäki on pienialainen kaakko-luodesuuntainen, kallio- rajauksessa. sydäminen moreenikumpare, joka sijaitsee metsäisellä alueella selvästi ympäristöstään erottuen mäen etelä- Runnin asema osaan. Valintaperuste: R, M Vanha maatila-asutus sijoittuu yhtä lukuun ottamatta 1800-luvun lopulta asti oli pohdittu poikittaisradan tar- mäen eteläosaan. Vanhojen peltoalueiden metsittämi- vetta Savon radalta Pohjanmaan radalle. Junien kulku ei sen takia kulttuurimaisema-alue on viime vuosikymme- häirinnyt kylpylän rauhaa, sillä Runnin asema rakennet- ninä pienentynyt ja käsittää enää Pehkolan ja Huttulan tiin siitä kahden kilometrin päähän. pihapiirit lähipeltoineen.

Työt käynnistettiin v. 1917. Iisalmi-Ylivieska radan vihki- Pehkola minen käyttöön v. 1926 oli vuosikymmenen kohokohta 1800-luku paikkakunnalla, kun vihkiäisjuna pysähtyi Runnilla ja juhlaväki, pääministeri Kyösti Kallion johdolla vieraili aterioimassa kylpylässä.

Runnin asemarakennus valmistui v. 1923 todennä- köisesti Bruno Granholmin suunnittelemana (inven- tointitieto puuttuu). Asemarakennus, kuten muutkin rataosuuden asemat, edustaa 1920-luvun klassismia sel- keine massoitteluineen, rimalaudoituksineen ja leveine ulkonurkkine listoineen.

Repola Valintaperuste: R, M Pehkola, Iimäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Vanha maatilapihapiiri Haapajärveen työntyvällä Peso- lanniemellä runsaan 5 km:n päässä kylpyläalueelta. Pää- rakennus on paritupa, jonka pirttipää on vuodelta 1894 ja kamaripääty ilmeisesti vuodelta 1905.

47 Yhtenäinen hirsirakennusten muodostama vanha maa- Ahmonsaari tilakeskus sijaitsee lähes mäen korkeimmalla paikalla, Valintaperuste: R, H, M josta avautuu laaja näköala länteen. Lähes kaikki raken- Valtakunnallisesti merkittävä luettelossa, RKY v. 2009 nukset ovat 1800-luvulta. Neliöpihana säilyneen asuinpi- hassa on paritupa, vuoraamaton navetta karjalatoineen Peltosalmen kulttuurimaiseman keskeisimmän alueet ja alueelle tyypillinen puotiaitta. Riihi- ja latorakennukset muodostavat Ahmonsaaren ja Itikan maatilat laajoine tulotien tuntumassa täydentävät kokonaisuutta. Poroveden etelärantoihin rajoittuvine peltoineen. Ah- monsaaren päärakennus on aiemmin ollut henkikirjurin Huttula virkatalo, jonka vanhin osa on valmistunut 1700-luvulla. Päärakennus v. 1898, aitta v. 1865, riihi ym. Myöhemmin rakennusta on suurennettu v. 1877 ja muutettu v. 1929. Pehkolan naapuritalo Huttulan pihapiirin päärakennus on v. 1898 ja vanhin aitta v. 1865. Vaikkakin lähiym- Peltosalmi ja Kirmanjärvi maisema-alue päristö on metsittynyt, pihapiiri muodostaa Pehkolan kanssa maisema-alueen arvokkaimman osan. Peltosalmen ja Kirmanjärven alue sijaitsee maiseman solmukohdassa, jossa harju ja vesistöt kohtaavat. Harjun Peltosalmen viljelymaisema itäpuolelle jää pitkänomainen Kirmanjärvi. Länsipuolella on Nerkoonjärvi, johon yhdistyy kapean Peltosalmen Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä kautta Porovesi. Maisemaa luonnehtivat harjun ja vesis- RKY v. 2009 töjen rajaamille alaville savimaille syntyneet vauraat vil- jelysmaat ja pohjoisessa Peltosalmen taajamatoiminnot. Poroveden ja Peltosalmen liittymäkohdassa sijaitsevaa Ohenmäen harjuselänteellä on runsas esihistoriallisen maanviljelysmaisemaa luonnehtivat laajat ja komeat ajan kulttuuriperintö. Viljelykset ja kylätiestö seuraavat näkymät jatkuvat hyvin hoidettujen peltojen yli Porove- rantojen muotoa nauhamaisesti. Tilat sijoittuvat harvak- delle ja sitä idässä rajamaan harjuselänteeseen. Taaja- seltaan kyläteiden varteen omien peltojensa keskelle tai matoimintojen, teollisuuden, liikenteen ja maatalouden metsän rajaan. Peltojen yli aukeaa avoimia näkymiä jär- sijoittuminen maisemarakenteen ehdoilla luo suurmai- vimaisemaan. Eri toiminnot ovat sijoittuneet sopusoin- semalle harmonisen ja vaikuttavan ilmeen. tuisesti maiseman ehdoilla. Elinvoimaista viljelysmaise- maa, jossa näkyy pitkään jatkunut maatalous. Pitkästä Itikka kulttuurihistoriasta kertovat harjualueen arvokas arke- Valintaperuste: R, H, M ologinen kulttuuriperintö ja rantavyöhykkeen vanhat Valtakunnallisesti merkittävä luettelossa, RKY v. 2009 kartanomaiset maatilat.

Peltosalmen viljasiilot Valintaperuste: R, M

Kauas näkyvänä maamerkkinä siilot korostavat kome- asti harjualuetta. Valtioneuvosto päätti v. 1961, että valtion viljavarasto rakennetaan Iisalmeen. Peltosalmi oli sopiva paikka hyvien liikenneyhteyksiensä ansiosta. Kunta hankki tarvittavan maa-alueen myydäkseen sen valtiolle. Jo saman vuoden syyskuussa vietettiin siilojen harjannostajaisia. Itikka, Peltosalmi, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy Koivikko Valintaperuste: R, H, M Itikan tilan vanha päärakennus on perimätiedon mu- kaan rakennettu omistajansa säveltäjänä tunnetun Per Gustaf Collanin Puolasta saamien vaikutteiden mukaan. Keskiosaltaan kaksikerroksisessa rakennuksessa on yh- dellä huoneparilla jatkettu karoliininen pohjakaava, maitohuone on vuodelta 1910 ja veranta 1940-luvulta. Tilaan kuuluu myös asuinrakennus 1800-luvun lopulta ja vilja-aitta vuodelta 1910. Talouspihojen eri-ikäiset maatalousrakennukset kertovat osaltaan maatalouden kehityksestä sekä kehystävät maamerkkeinä peltomai- semaa. Päärakennuksessa on tehty huolellinen, osin en- tistävä peruskorjaus 2000-luvun vaihteessa. Koivikko, Peltosalmi, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy

48 Peltosalmi, Kirmanjärvi maisema-alue, kuva: Mervi Koskinen

Taajama-alueen eteläpuolella Peltosalmen harju-alueella Molemmat puurakenteiset yksikerroksiset talot ovat jul- sijaitseva Koivikko muodostaa arvokkaan kartanomai- kisivuiltaan suhteellisen koristeettomat, mutta kumman- sen kokonaisuuden itään avautuvine lähipeltoineen. kin sisäänkäyntiä on juhlistettu kuistien ylle rakennetulla Vuonna 1844 valmistunut empiretyylinen päärakennus tornilla ja näiden huipulle asennetuilla lipputangoilla. on mahdollisesti C. L. Engelin suunnittelema. Pörsänmäen seuratalo Myöhemmin rakennusta on jatkettu palvelusväen sii- Rakennettu v. 1922, korjauksia sisätiloissa 1990-luku vellä. Pihapäärakennus l. Pikkupuoli on ollut käräjätu- Valintaperuste: R, H pana ja perimätiedon mukaan Suomen sodan aikaan v. 1808-1809 venäläisen sotajoukon päällikkö Dolgorukin asemapaikkana Sandelsin ollessa Partalassa.

Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet

Mäkitupa Raknnettu v. 1930, korjauksia 1980-luku Valintaperuste: R, H

Pörsänmäen seuratalo kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy

Hirsirunkoinen vaakaponttilaudoituksella vuorattu, hirsi- runkoinen nuorisoseurantalo ”Seurala” edustaa pääpiir- teissään aikansa yhdistystaloissa suosittua melko pelkis- tettyä linjaa, joskin rakennuksen juhlava sisäänkäynnin yläpuolelle sijoitettu lipputankoon päättyvä torni viittaa 1900-luvun vaihteen huvilarakentamiseen (kuten naa- Mäkitupa, Pörsänmäki purikylässä sijaitseva Mäkituvan torni). kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Ryhälänmäen koulu Rakennettu v. 1919 - 1920 Sourunsalon koulun vieressä, Huotarintien varrella si- Valintaperuste: R, H jaitseva ”Mäkituvan” rakensi paikallinen raittiusjärjestö yhdistystalokseen v. 1930 aiemman paikalta tulipalossa Koulu on lakkautettu v. 1967, jonka jälkeen rakennus tuhoutuneen paikalle. Rakennus muistuttaa massoitte- on muutettu asuinkäyttöön. lultaan Pörsänmäen nuorisoseurantaloa.

49 Soinlahden koulu Joutsenjoen koulu Rakennettu v. 1919 - 1920 Kansakoulutyyppi ”Esko” rakennettu v. 1955 Valintaperuste: R, H Valintaperuste: R

Alkuperäisen ulkovuorauksensa ja ikkunansa säilyttänyt Joutsenjoen koulu on hiljan lakkautettu tiilirunkoinen rakennus kuuluu jugendajan koulurakennuksiin. Koulu ja julkisivupinnoiltaan roiskerapattu 1950-luvun koulu- on lakkautettu 1980-luvun vaihteessa, jonka jälkeen rakennus, joka on säilyttänyt myös hyvin aikakaudelle koulu on muutettu nykyiseen asuinkäyttöön. Ulkora- tyypillisiä piirteitä ja detaljeja kuten alkuperäiset ikku- kennuksessa on toiminut mm. navetta sekä koulun keit- nat, betonitiilikatteen ja opettajien asunnon parvekkeen tola. ohuesta metallitangosta taivutetun parvekekaiteen.

Akkolahti Rakennus on tehty kouluhallituksen laatimalla tyyppi- Päärakennus rakennettu v. 1887 - 1889, eri-ikäisiä talo- piirustuksella ”Esko”. Sodan jälkeisen aikakauden kan- usrakennuksia. Valintaperuste: R, M sakoulurakennuksissa oli uutuutena välituntien viettoa varten rakennetut katokset. Joutsenjoen koulussa katos Peltosalmen eteläpuolella Nerkoonjärven länsirannalla on muodostettu pääsisäänkäynnin viereen pidennetyllä sijaitseva Akkolahden vanha pihapiiri muodostaa mai- räystäällä ja sitä tukevilla pilareilla. semallisesti erittäin viehättävän ja hyvin hoidetun ko- konaisuuden, jonka maisemallista arvoa lisää vanhoille Viitaan koulu maatilapihoille tyypilliset pihtakuuset. Valintaperuste: R Suojeltu rakennussuojelulailla Tilan vanha päärakennus on 28 metriä pitkä, lautavuo- Hernejärventie 266 rattu hirsirakennus. Pihaan on rakennettu v. 1987 uusi päärakennus, vanha asuinrakennus on säästynyt tyypilli- Koulu on rakennettu v. 1935 rakennusmestari Atte Ket- siltä asuinrakennusten saneeraustoimilta. tusen suunnitelmien mukaan ja se toimi kouluna kesään 2006 saakka ja on nyt asuinkäytössä. Rakennus on puo- Tikkala litoistakerroksinen, hirsirunkoinen ja satulakattoinen. Ul- Päärakennus rakennettu 1800-luvulla, eri-ikäisiä talous- kopuolelta rakennus on pääosin alkuperäisessä asussa. rakennuksia Valintaperuste: R, M Kaupungin taholta tehdyt korjaukset on toteutettu kun- nioittaen julkisivujen ominaispiirteitä. Alkuperäiset ovet Nerkoonniemen pohjoiskärjessä sijaitseva maisemalli- ja ikkunat on säilytetty. Julkisivuissa on 1920-luvun klas- sesti harmoninen vanha maatilapihapiiri sijaitsee Neroh- sismin tyylipiirteitä. Sisätiloissa on tehty muutoksia huo- virran rantoja seurailevassa peltomaisemassa. Rannalle nejaoissa, käyttötarkoituksissa ja pintamateriaaleissa. johtaa pihasta komea kuusiaita kertoen vesistön aiem- Rakennus on hyvässä kunnossa. masta merkityksestä kulkuväylänä.

Tikkala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

50 Juankosken kulttuuriympäristö

51 52 Juantehdas, kuva: Jussi Jäppinen

JUANKOSKI Juantehtaan teollista kokonaisuutta täydentävät ruukin- kartano, virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuk- sineen sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyvät rakennukset. 3 Juantehdas Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle Valintaperuste: R, H, M alueelle, Pikonniemeen johtavan tien varteen ja Husso- Juankosken vanha ruukinalue, valtakunnallisesti merkit- lanmäelle kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kosken län- tävä, RKY v. 2009 sirannan ruukinaikaisiin teollisuusrakennuksiin kuuluu punatiiliset entiset valimo-, paja- ja verstasrakennukset Juantehtaan (Strömsdal) ruukki on Suomen vanhin sekä keskusraitin molemmin puolin kosken partaalle ra- ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntämyt Savon kennetut puurakennukset. ruukkikokonaisuus. Savon järvimalmiruukit kuvasta- vat rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä Aikoinaan teolliseen toimintaan olennaisesti kuulu- 1800-luvun alun muuttuneissa valtiollisissa olosuhteissa neista vesivoimalaitteista on jäljellä kosken pato, mutta Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suo- masuunin puhalluskoneitten ja pajojen kankivasaroitten malmi. Strömsdal Juankoskella on ainoa jo Ruotsin val- voimanlähteet, vesirattaat ja turbiinit on purettu ja nii- lan aikana perustettu järvimalmiruukki. hin vettä johtaneet kanavat on hävitetty tai täytetty jo vuosikymmeniä sitten. Strömsdalin ruukki on perustettu v. 1746 Vuoksen ve- sistöön kuuluvien Vuotjärven ja Akonjärven väliseen Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia (v. Juankoskeen. Vanhan ruukkialueen rakennuskanta on 1890) on ruukinkoskelta n. 1,5 km luoteeseen Pikon- suurelta osin 1800-luvun jälkipuoliskolta, taloudellisen niemen kärjessä. vapautumisen ajalta. Erityisesti ruukkitoimintaan liitty- neet tuotantorakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan yhä jäljellä. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennus- Vanhan masuunin, pajan, konepajan ja ten tuntumassa ovat jatkaneet kartonkitehdas ja viira- puuverstaan muodostama rakennus- tehdas. kokonaisuus RKY v. 2009 Ruukin omistajat vaihtuivat usein ja omistussuhteet oli- vat epämääräisiä. Ruukin kukoistuskausi alkoi 1850-lu- Vanha masuuni, nykyisin ruukin museona, Masuuni vulla parantuneiden kauppayhteyksien (Saimaan kanava Brunou -nimellä v. 1856) takia. Tällöin ruukki oli venäläisen hovineuvok- v. 1859 setar Anastasia Ponomarevan omistuksessa. Nykyistä v. 1859 rakennettua masuunia edelsi kaksi ai- Vuonna 1904 tehtaan osti vapaaherra Anthon von Alf- kaisempaa masuunia, joista ensimmäinen oli toiminnassa tan, joka rakennutti ruukin yhteyteen puuhiomon ja jo v. 1751. Takkirautaa valmistanut masuuni oli käytössä höyrysahan. Ruukin toiminta jatkui 1910-luvulle. Teol- vuoteen 1910. Raudanvalmistuksen loputtua itse sula- lista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa tusuuni purettiin, mutta masuunirakennus kunnostettiin jatkavat kartonkitehdas ja viiratehdas. varasto- ja verstaskäyttöön. Vuosina 1990-1991 masuu- nirakennus kunnostettiin museo- ja kokous tiloiksi.

53 Valimo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Paja, nykyisin museotilaa Vuonna 1872 käyttövoimaksi muutettiin kaasu. 1900- v. 1904 luvulla rakennusta on käytetty varastona ja tehtaan pa- Kiinteästi masuunin kanssa yhteen rakennettu yksi- loasemana, jolloin ovia on uusittu ja suurennettu. kerroksinen ”raastupa” oli tila, jossa masuunista juok- sutettu sula rautamalmi valettiin harkoiksi. Masuunin Valimo, nykyisin liike- ja varastotilana raudanvalmistuksen päätyttyä v. 1910 raastupaa on v. 1875 käytetty tehtaan pajana. Punatiilinen valimo on rakennettu v. 1875. Myöhem- min rakennusta on levennetty ja pidennetty, kuitenkin Konepajarakennus, nykyisin teatteritilana alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen. Levennys näkyy v. 1890-1891 katonharjan epäkeskisyytenä. Valimotoiminnan loput- Raastuvan jatkona sijaitseva tiilinen konepajarakennus tua rakennus toimi kartonkitehtaan kehysnaulaamona. rakennettiin paikalla sijainneen puisen pajarakennuksen 1990-luvun lopulla rakennus peruskorjattiin liike- ja va- tilalle aluksi kankirautapajaksi. Myöhemmin tila muutet- rastotiloiksi. tiin konepajaksi. Veturitalli Puuverstas v. 1904 v. 1890-1891 Kapearaiteisen rautatien veturitalli rakennettiin kylän Tiilirunkoinen rakennus on toiminut puuverstaana, jossa keskustaan v. 1904. Tehtaan tavarankuljetuksessa käy- valmistettiin mm. valutöissä tarvitut mallit. Myöhemmin tetty rautatie on purettu. Veturi ”Pikku Pässi” on nähtä- virranpuoleisiin huoneisiin on rakennettu sosiaalitiloja. vyytenä masuuni Brunoun edessä.

Valssilaitos Konttori, nykyisin toimistokäytössä Walfred Brehmer v. 1858 v. 1865 Rakennukset ja laitteet suunnitteli myös Högforsin vas- Hirsirunkoinen, lautavuorattu v. 1865 ruukin konttoriksi taavat rakenteet suunnitellut Walfred Brehmer. Laitteisto rakennettu talo toimii edelleen alkuperäisessä eli toimis- oli pääosin valmistettu Högforsissa ja Taalintehtaalla. tokäytössä vaikkakin sisätiloiltaan 1950- ja 1970-luvulla Rakennuksessa harkkorauta jalostettiin putlausmene- perusteellisesti muutettuna. Rakennusta on jatkettu telmällä valssaus- ja takotöihin sopivaksi. Masuunin ja 1910-luvulla. Valssilaitoksen välissä kulki aikanaan vesikanava, josta koneet saivat käyttövoimansa.

54 Makasiini, ”Kissanlinna” Ruukinkartano, ruukinisännöitsijän pytinki puisto- v. 1904 alueineen Rakennus on toiminut valimon valumallien varastona ja v. 1826 myöhemmin Strömsdal Oy:n konttorin varastona. Ra- Inventointitieto puuttuu kennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1970-luvulla. Empiretyylinen rakennus sijaitsee Patruunanmäellä kor- Entinen tehtaan kauppa, kunnanvirasto, nykyinen kean rantapenkereen päällä. soittokunnan talo v. 1889 Pehtorin asunto v. 1864 ja Virkailijan talo v. 1872 Juankoskentien varrelle, keskeiselle paikalle tehtaan Ruukinkartanon länsipuolella on kaksi 1800-luvun kaupaksi rakennettu talo on valmistunut v. 1889. Myö- puolivälin jälkeen rakennettua virkailijataloa ”Taivaan- hemmin taajaman keskeisellä paikalla sijaitsevaa taloa pankko” ja ”Alakyökki” samanikäisine talousrakennuk- on käytetty mm. kunnanvirastona ja soittokunnan ta- sineen. lona. Rakennus peruskorjattiin 2000-luvun alussa.

Ruukinpytinki, kahvilapytinki, käsityöneuvonta-ase- ma, rukoushuone v. 1860 Alun perin tehtaan työntekijöiden asunnoiksi rakennettu pitkä yksikerroksinen hirsipintainen talo on 1980-luvulla muutettu mm. kahvilaksi. Myöhemmin rakennus on toiminut muiden julkisten palvelujen kuten käsityöneu- vonta-aseman, matkailuneuvonnan ja rukoushuoneen tiloina.

Postipytinki, nykyisin majoitustiloja v. 1863 Kahvilapytingin kanssa samoihin aikoihin rakennettu työväen asuinrakennus. Rakennusta on jatkettu 1920- Pehtoorin asunto luvulla. Rakennus peruskorjattiin 1990-luvun lopulla vie- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy reisen hotellin majoitustiloiksi.

Vesitorni, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

55 Klubitalo Koulukirkon salin vasemmalla puolella olleet pulpetit on 1800-luku myöhemmin poistettu. Uusi kirkko valmistui v. 1990.

Kosken itärannalla Juankosken seurantalo Valintaperuste: R, H, M, kuuluvat alueeseen ”Juanteh- Valintaperuste: R, M das” valtakunnallisesti merkittävä, v. 2009 Juankosken tsasouna Puuhiomo Toivo Paatela v. 1954. v. 1904-1908 Valintaperuste: R, H

Kartonkitehdas Juankosken tsasouna (rukoushuone) rakennettiin tal- v. 1906-1908 koovoimin Juankosken itäpuolelle Ruislammille v. 1954, jolloin lähipitäjissä ei ollut vielä ortodoksirukoushuoneita Voimalaitos tai -kirkkoja. Kirkkosalin pohjamuoto on kahdeksankul- 1920-luku mio, johon on liitetty alttari ja eteistilat. Keskellä katon- harjaa on kattoratsastaja kelloja varten. Vanha apteekinrakennus inventointi puuttuu Rakennukseen tehtiin v. 1985 talkoovoimin peruskor- jaus kirkoksi muuttamisen yhteydessä. Tällöin sisälle asennettiin mäntypanelointi sekä uudistettiin kalusteita Hussolanmäki ja ikonostaasi.

Työväen asuinrakennuksia Juantehtaan koulu Valintaperuste: R, M, ei inventoitu inventointi puuttuu

Juantehtaan koulu kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Hussolanmäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Pikonniemi

Hiiliuunit Taajama-alue Vuori-insinööri L.M. Ottelin v. 1889-1890 Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä, Entinen Ruukinkirkko ja pappila RKYv. 2009 kirkonrakentaja Henrik Heselius v. 1861-1864 Valintaperuste: R, H Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia. Raudanvalmistuksessa tarvittiin runsaasti hiiltä, joita Juankosken kirkon rakentaminen liittyy Juantehtaan his- varten hiilenpolttouuneja rakennettiin ruukkien yhtey- toriaan. Tehdas osallistui 1860-luvulla sekä kirkon raken- teen erityisesti 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pikonniemen tamiseen että papin viran kustannuksiin. Tuolloin Juan- kärkeen rakennetuista kahdeksasta uunista jäljellä ole- koski kuului Nilsiän seurakuntaan itsenäisesti toimivana vat kaksi uunia ovat ainoat maassamme säilyneet ehjät tehdasseurakuntana. Omaksi seurakunnaksi Juankoski esimerkit tästä hiiliuunityypistä. erotettiin Muuruvedestä v. 1923, johon tämä oli liitetty Muuruveden itsenäistyessä 1900-luvun vaihteessa. Museoviraston v. 1999-2001 suorittaman restauroinnin tavoitteena oli uuneihin ajan kuluessa syntyneiden vau- Juankosken kirkko toimi aluksi sekä kouluna sekä kirk- rioiden korjaaminen. Toinen uuneista toimii näyttelyti- kona. Lisäksi rakennuksen päädyssä oli papin asunto lana. vuoteen 1958. Tilat muutettiin v. 1961 peruskorjauk- sessa kerho- ja kokoustilaksi.

56 Hiiliuunit, kuva: Juha Rajahalme

Pikontien ja Laivarannantien ruukin ja Asuinrakennus sahan aikana rakennetut asuintalot Entistä seurataloa vastapäätä oleva asuintalo (entinen työväenasunto) piharakennuksineen. Laivarannantien eri-ikäiset entiset työväenasunnot Valintaperuste: R, M Kauppa, nykyisin asuinrakennus Pikontien entinen kauppa v. 1920 Tässä selvityksessä on huomioitu Laivarannantien pitkät työväenpytingit, vaikkakin rakennuksia on paljon muu- tettu. Rakennukset ovat ruukin ja sahan aikana raken- nettuja asuintaloja.

Pikontien asuinrakennuksia Valintaperuste: R, M

Tie jatkuu Pikontienä, jonka varrella on useita 1900- luvun vaihteen jälkeen rakennettuja puisia asuintaloja (inventoimatta).

Puutavarayhtiön johtajan asunto Pikontien länsipäässä, mäellä oleva, nikkarityylinen puu- tavarayhtiön johtajan asunto. Johtajan asunto, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Entinen seurantalo Pikontien- ja Pikonniementien risteyksessä oleva jugen- daiheinen rakennus (entinen seuratalo) ja tätä vasta- päätä.

57 58 Säyneinen Kirkkoa vastapäätä sijaitseva Säyneisen entinen kansa- koulu on edustava esimerkki jugendkauden kouluraken- tamisesta. Rakennuksen julkisivuissa on säilynyt aika- Säyneisen kirkko ja kirkkoherran pappila kauden kouluille tyypillinen runsas puuleikkauskoristelu Kirkko: Esko Suhonen v. 1939 ja vuorauksessa pysty- ja vaakalaudoituksen yhdistämi- Valintaperuste: R, M nen. Myöhempien vuosikymmenien aikana monista tä- Kaj Michael v. 1939 män ajan kouluista on karsittu koristelaudoituksia. Valintaperuste: R, M Saksala Säyneisen seurakunta itsenäistyi Kaavin seurakunnasta Paavo Kettunen v. 1861 v. 1921, jonka jälkeen Säyneisen kansakoulun länsisiipi Valintaperuste: R, M palveli kirkkotilana, kunnes nykyinen kirkko rakennettiin v. 1939. Säyneisen taajaman pohjoispuolella sijaitsevaan Sak- salan vanhaan maatilan pihapiiriin kuuluu mm. päära- Kirkko edustaa 1940-luvun funktionalismin romanttista kennus vuodelta 1861, tyypiltään ja iältään harvinainen vaihetta, joka on kirkkorakentamisessa harvinainen Sa- navetta 1800-luvun puolivälistä, sekä kaksi aittaraken- vossa. Poikkeuksellista oli myös seurakuntatalon toimin- nusta 1800-luvulta. Kulmittain päärakennuksesta on tojen sijoittaminen kirkon yhteyteen. Nämä muodosta- väentupa, josta tosin tupaosa on siirretty Muuruveden vat rakennuksen länsisiiven. kotiseutumuseon päärakennukseksi. Tuvan kattohirsissä vuosiluvut 1800 ja 1850-luku. Pihan tuntumassa maan- Säyneisen seurakunta liitettiin v. 1971 Juankoskeen tien varrella on komeat riihi- ja latorakennukset. Aikoi- kuntaliitoksessa. Ensimmäiseksi Säyneisen pappilaksi naan maatila on ollut 800 ha:n suurtila. seurakunta osti vanhan maalaistalon, jonka uusi pappila v. 1956 korvasi. Uuteen rakennukseen tuli papin virka- Säyneisen ruukinpaikka/Kissakosken mylly asunto, kirkkoherranvirasto ja papin virkahuone. Suurin ympäristöineen ulkopuolinen muutos on ollut tiilikaton korvaaminen Valintaperuste: R, H, M tiilijäljitelmäpellillä. Juantehtaan patruuna Tigerstedt perusti v. 1830 ma- Säyneisen entinen kansakoulu suunin Suuri-Säyneisestä Pieni-Säyneiseen laskevan Ryö- Heikki Kettunen v. 1896 pänjoen yläjuoksulla Kissakoskelle. Valintaperuste: R, M

Kissakosken mylly, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

59 Ennen tätä alueen talonpojat olivat valmistaneet järvi- Kirkko malmista rautaa harkkohyteissä, joista kertovat vielä J. Stenbäck v. 1901-1904 alueelta löytyneet yli 40 hytinpaikkaa. Masuunin tuo- Valintaperuste: R, H, M, kirkkolaki tanto kesti vuoteen 1858 asti, minkä jälkeen tuotanto keskitettiin Juantehtaalle. Muuruveden kirkon suunnitteli 1900-luvun vaihteen tuotteliain kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka 1900- Ruukin raunioiden kohdalle on myöhemmin rakennettu luvun alun suunnitelmissa alkoi näkyä jugendinvaikut- hirsirunkoinen vesimylly. Nykyisen Kissakosken myllyn teita. Kivikirkkojen esikuvina olivat keskiaikaiset kivikir- paikalla olleesta vasarapajasta on jäljellä n. 25x10 m kot ja niiden koristeornamenttien aiheina kotimaiset laaja kivijalka ja pengerrys. Myllyn pohjoispuolella ol- kasvit ja eläimet. leesta ruukin padosta on muistona enää joitain hirsiä ja vasarapajalle johtaneen voimakanavan jäännökset. Muuruveden, Varpaisjärven ja Nilsiän kirkot kuuluvat Vanha ruukinranta kokonaisuudessaan toimii nykyään Stenbäckin luonnonkivipintaisiin maaseutukirkkoihin, viehättävänä Säyneisen kylän ranta- ja ulkoilualueena. joissa Yhdysvalloista vaikutteita saanut luonnonkiven käyttö oli karkeaa ja primitiivisen ekspressiivistä (”Rubb- lestone technique”). Maaseutukirkoissa sommittelu oli Muuruvesi arkkitehdin kaupunkikirkkoihin verrattuna myös huo- mattavasti vapaampaa (Nikula, Suomen taide). Muuruveden kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Tyylin muuntautuminen vapaampaan ja arkaaisem- paan kansallisromantiikkaan alkoi näkyä Stenbäckin Muuruveden kirkko, Kustila ja hautausmaa 1900-luvun alussa suunnittelemissa kirkoissa. Ensim- Muuruveden kirkko, Kustila ja hautausmaa muodostavat mäisissä luonnoksissa (v. 1901) Muuruveden kirkko oli sekä maisemallisesti, että rakennus- ja kulttuurihistorial- uusgoottilainen keskiaikaisine tiilikomerokoristeluineen. lisesti mielenkiintoisen ja ehyen kokonaisuuden. Kirkon Lopullisissa piirustuksissa julkisivuja oli yksinkertaistettu suunnitellut Josef Stenbäck on suunnitellut Kustilan na- poistamalla uusgotiikan piirteet. Talkootöinä pystyte- vetan, kun taas Kustilan päärakennuksen on piirtänyt tyn kirkon rakennustöistä vastasi rakennusmestari K.A. rakennusmestari K.A. Honkavaara, joka on suunnitellut Honkavaara. huomattavan määrän alueen suurtilojen päärakennuk- sia ja valvonut useiden Stenbäckin suunnittelemien kirk- kojen rakentamisen.

Muuruveden kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

60 61 Kirkko peruskorjattiin v. 1962, jolloin mm. neljä rauta- Alatalon, perimätiedon mukaan Muuruveden vanhim- kaminaa korvattiin sähkölämmityksellä. Samalla sisä- pana pidetyn asuintalon tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta maalaus uusittiin siten, että holvien koristemaalaukset tuvan kattohirressä näkyy vuosiluku 1842. Rakennus oli peittyivät. Vuonna 1975 alkuperäinen kivilaattakate aiemmin suorassa kulmassa nykyiseen nähden. Isäntä korvattiin kuparilevytyksellä. Juho Zitting muutti talon uloslämpiäväksi ja siirrätti talon nykyiseen suuntaansa 1860-luvulla. Tällöin osa Hautausmaa huoneista säilyi entisestä rakennuksesta. Zittigin aikana Valintaperuste: R, M, ei inventointitietoja talon ruokasali toimi käräjätilana ja toinen eteinen Muu- ruveden ensimmäisenä postitoimistona. Neljältä sivulta Toiselta pitkältä sivultaan viehättävästi peltomaiseman rakennusten rajaavan pihan, v. 1900 rakennetun nave- rajaamalle pitkänomaiselle hautausmaalle kuljetaan tan pohjakerros on samaan aikaan rakennetun kirkon Kustilan pihapiirin vierestä. Hautausmaan porttina on rakennuskiveä. suurehko puurakennus, jonka molemmat sivut palvelivat alun perin ruumisarkkujen säilytystiloina. Samantyyppi- Kylältä pihaan johtavan Kaartotien pienet asuintalot täy- nen, mutta pienempi porttirakennus sijaitsee Juankos- dentävät miljöötä (ei inventoitu). ken Vuotjärven kylän paikallishautausmaalla. Seurantalo (Nuorisoseurantalo/Työväentalo) Kustila v. 1905 Päärakennus K.A. Honkavaara n. v. 1900, laajennettu Valintaperuste: R, H, M useaan kertaan, peruskorjaus ark. Anja Wahlberg v. 1985, navetta J. Stenbäck v. 1904. Lomalautavuorattu hirsirunkoinen rakennus valmistui Valintaperuste: R, H, M nuorisoseuran käyttöön v. 1905. Rakennusta on laajen- nettu myöhemmin satulakattoisella, klassistisella salisii- vellä.

Vuosina 1935-1945 rakennus oli suojeluskunnan käy- tössä, jonka jälkeen siirtyi Manttaalikunnan omistuk- seen. Myöhemmin talo on ollut urheiluseura ”Jyskeen” käytössä (1992 inventoinnin aikana).

Entinen kunnantalo Valintaperuste: R, M

Kustilan navetta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Tila on ollut Zitting-suvun omistuksessa 1900-luvun alusta lähtien, mutta on tunnettu jo 1700-luvulla, jolloin paikalla on ollut suuri savupirtti. Talossa on asunut mm. valtiopäivämies O.P. Zitting, jonka ansiosta kirkonkylä sai maatalouskoulun ja meijerin. Zitting rakennutti tilan nykyisen päärakennuksen ja navetan.

Vuosien 1913-1921 muutostöissä taloa korotettiin toi- sella kerroksella, johon tuli kesähuoneita ja palvelusväen huoneet. Entinen kunnantalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Vuosina 1906-1908 rakennetun navetan suunnitteli Muuruveden kirkon rakennusvaiheessa J. Stenbäck paik- Nuorisoseurataloa vastapäätä sijaitseva nykyisin asuin- kakunnalla käydessään iltatöinään. Osin puurakenteisen käytössä oleva rakennus on aiemmin ollut kunnantalona ja osin lohkokivirakenteisen navetan seinämateriaalina ja leipomona. Taitekattoisen lautavuoratun rakennuksen on käytetty kirkon rakennuskiviä. erityispiirteenä on kaksikerroksinen kuisti.

Muonamiehen mökki. Sijainti on kilometrin päässä län- Laivaranta teen tilakeskuksesta. Valintaperuste: R, M

Alatalo Rannassa on vielä rantamakasiini, joka oli alun perin Päärakennus v. 1842?, korjauksia K.A. Honkavaara rakennettu entisen osuuskaupan varastoksi. Rakennus 1900-luvun alku, Anja Wahlberg v. 1985. toimi rannassa sijainneen, nykyisin asuinrakennuksena Valintaperuste: R, H, M olevan kaupan varastona vuoteen 1954.

62 Ortodoksinen rukoushuone jopa kartanotyyppisiä päärakennuksia. Monet näistä Insinööri Leo Honkala v. 1962. suunnitteli K.A. Honkavaara. Heikkilän tilan v. 1924 val- Valintaperuste: R, H, M mistunut päärakennuksen malli on harvinainen: katto- Rukoushuone on vihitty käyttöön v. 1962 muotona päädyistään aumattu säterikatto.

Entinen pappila Uudelta Muuruveden sillalta nähtynä tilakeskus talous- K.A. Hall (myöhemmin K.A. Honkavaara) v. 1905 rakennuksineen muodostaa komean maiseman peltojen Valintaperuste: R, H, M ja avoimien rantanäkymien kehystämänä.

Muuruvedelle rakennettiin pappila- ja kirkkorakennuk- Lossinvartijan mökki ja piharakennukset set seurakunnan itsenäistyttyä omaksi seurakunnaksi Valintaperuste: R, M Nilsiästä. Rakennuksen ulkohahmo oli alun perin hyvin koristeellisin puuleikkauksin verhoiltu, mikä näkyy K.A. Hallin v. 1905 signeeraamissa piirustuksissa. Suunnitel- massa näkyi selvästi aikakauden huviloissa suosittu sveit- siläistyyli, joiden tyypillisiä piirteitä oli mm. rakennuksen pohjakaavan vinkkelimuoto ja koristeelliset kuistit. Eri- tyisenä muotiaiheena näytti tuolloin olleen L-muotoisen pohjakaavan sisäkulmaan vinottain rakennetut moni- muotoiset kuistirakennelmat, joiden leviämiseen lienee vaikuttanut arkkitehti Josef Stenbäckin Suomen teolli- suuslehdessä esittelemät huvilapiirustukset.

Myöhemmissä muutoksissa Muuruveden pappilan ver- houksen detaljeja on paljon karsittu ja kuisteja muu- tettu. Myös sisätiloja on muutettu, v. 1955 purettiin kaikki 11 uunia. Pappilaan johtaa kirkonmäeltä yhdystie, Lossinvartijan mökki ja piharakennukset kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy jota rajaa komea koivukuja. Pihapiiriin kuuluneet palve- lusväentupa, aitat ja pitkä talli- ja liiterirakennus sekä hieman kauempana sijainneet navetta ja riihi ovat kaikki Ennen Muuruveden sillan valmistumista v. 1962 maan- purettu. Nykyisin pappila on yksityisomistuksessa. tie Västiniemeen kulki Heikkilän pihan kautta rantaan, josta edelleen kuljettiin lossikyydillä vanhainkodin ran- taan. Rantaan johtaneen vanhan tien paikan osoittaa Heikkilän, Putaansaaren ja maatalous- vielä peltomaisemassa kaunisti näkyvä koivukuja. Los- oppilaitoksen kulttuurimaisema sinhoitajaa varten valtio rakensi rantaan mökin ulkora- kennuksineen arviolta 1920-luvulla. Heikkilä (ent. Koski) nykyinen nimi Noussionmäki K.A. Honkavaara 1924 Maatalous- ja puutarhaoppilaitos Valintaperuste: R, M Martti Pasanen v. 1929 Valintaperuste: R, H, M

Paikalla sijaitsi aiemmin Kauniskankaan tila joka ostettiin v. 1908 perustetun maamieskoulun käyttöön. Koulu toimi ensin matalassa hirsirakennuksessa ennen v. 1929 valmistunutta, kolmikerroksista, tiilirunkoista uusklassis- tista päärakennusta. Suorassa kulmassa päärakennuk- sen toisella sivulla sijaitsee alun perin kuusihuoneiseksi työväenasunnoksi v. 1928 rakennettu, ajalle tyypillinen rimalaudoitettu hirsirakennus avokuisteineen ja balus- teripylväineen.

Vuodesta 1920 tilalla toimi myös kotitalouskoulu. Nykyi- Heikkilä (ent. Koski) sin tila toimii puutarhaoppilaitoksena. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Eri aikakausina rakennetut asialliset maatilarakennuk- set muodostavat yhdessä hoidettujen viljelymaisemien Tilan aiempi päärakennus sijaitsi lähempänä rantaa. Ra- kanssa miellyttävän ja elinvoimaisen maisemakuvan. kennuksen oletetaan palvelleen myös kievarina, koska rannassa oli laivalaituri. Vanha päärakennus siirrettiin myöhemmin Västinniemen nuorisoseurantaloksi. Heik- kilä kuuluu Juankosken ja lähikuntien maatiloihin, joihin 1900-luvun ensivuosikymmeninä rakennettu komeita,

63 Maatalous- ja puutarhaoppilaitos, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Entinen vanhainkoti Putaansaaren uittokämppä K.A. Honkavaara, suunnitelmat v. 1913 kunnal- Valintaperuste: H,M liskodiksi. Valintaperuste: R, M Putaansaaren eteläreunassa sijaitsee ”Putaan kämppä ” edustaa seudun historiaan liittyvää uittorakennusperin- Muuruveden kunta perusti Putaansaareen kunnallisko- nettä. din v. 1913 ja rakensi samana vuonna kaksikerroksisen, 18 huoneen päärakennuksen, jonka piirsi paikkakun- 1900-luvun alusta lähtien 1950-luvulle asti uitto oli seu- nalle monia rakennuksia suunnitellut rakennusmestari dulla merkittävä sivu- ja pääelinkeino. Karhovedellä oli K.A. Honkavaara. Kohteesta on säilynyt alkuperäiset laaja puun käsittelyalue, jossa kesäisin työskenteli eri laveeratut piirustukset. Näissä kellertävällä sävyllä ja yhtiöiden palveluksessa lähes kaksi sataa työmiestä. runsain listoituksin verhoiltu myöhäisjugendia edustava Puita tuotiin uittamalla tai hevosilla hyvinkin laajalta rakennus oli nimetty Muuruveden köyhäintaloksi. alueelta Karhonvedelle, josta ne edelleen uitettiin Kuo- pioon. Jokaisella uittoyhtiöllä oli alueella oma alueensa, Kunnalliskotiin rakennettiin omaa maataloustuotteiden jossa ne puiden lajittelun jälkeen hoiti niiden niputuk- käyttöä ja myyntiä varten tarpeelliset talousrakennuk- sen, kuorinnan ja lastauksen. set, joista pihassa on säilynyt v. 1919 rakennettu tiili- runkoinen karjarakennus. Yhtiöt rakensivat kämppiä lähinnä työnjohtoa ja ki- ertäviä työntekijöitä varten joko paikallisten tai yhtiön omien kirvesmiesten avulla. Lähistölle rakennettiin sauna ja muut tarpeelliset rakennukset. Talvisin kämppiä saat- toivat käyttää savottalaiset. Pohjakaavaltaan yksinker- taisessa kämpässä oli yleensä, kuten Putaan kämpässä, tupa työmiesten ruokailua ja yöpymistä varten ja raken- nuksen toisessa päädyssä keittiö sekä johtajan huone.

64 Haja-asutusalueet Eri aikakausina rakennetut maatilarakennukset muo- dostavat yhdessä hoidettujen viljelymaisemien kanssa Västinniemen ympäristö miellyttävän ja elinvoimaisen maisemakuvan. Valintaperuste: M Rajaukseen on otettu Muuruveden rantavyöhykkeen Kartanomaiset suurtilat viljelymaisemassa muodostavat vanhojen suurtilojen maisemakokonaisuus. Viljelymaise- poikkeuksellisen maiseman Pohjois-Savossa. mia yhdistää maantie ja/tai vesistö. Muuruveden taaja- Maisemainventointi 2009 ma-alue on jätetty rajauksesta pois.

Västinniemen pienipiirteisessä maisemassa Akonve- Taajamaan liittyy mm. Kustilan kartanomainen tila, joka den ja Muuruveden rannoilla kallioiset niemet ja saaret jää kuitenkin eri puolelle taajamaa eikä hahmotu maise- vuorottelevat tasaisten rantapeltojen, rehevän metsäkas- mallisesti samaan kokonaisuuteen. villsuuden ja harjuympäristöjen kanssa. Melavesi, Muu- ruvesi ja Akonvesi ovat Nilsiän reitin alaosan suuria Västinniemen ala-aste järviä, jotka laskevat Kallaveteen. Järvenselät mutkittele- Arkkitehti Toivo Salervo v. 1936 vine rantaviivoineen ja saaristoineen antavat maisemalle Valintaperuste: R sen ominaisluonteen. Västinniemen ensimmäinen kansakoulurakennus paloi Nilsiän reitin vesistöt ovat tarjonneet ikivanhan kulkure- v. 1927. Tämän jälkeen koulunkäyntiä jatkettiin Västin- itin Kallavedeltä pohjoiseen. Sen merkityksestä kertovat niemen nuorisoseurantalossa kunnes uusi kouluraken- muinaisjäännökset, vanha asutus ja höyrylaiva-ajan sata- nus valmistui. mapaikat. Västinniemen seutu on vanhaa viljelyaluetta, jossa on Pohjois-Savon mittakaavassa poikkeuksellisen Tyyppipiirustuksilla toteutettu rakennus on aikakaudelle paljon vauraita, kartanomaisia suurtiloja. Tiloista van- tyypillinen, klassishenkinen rimalaudoitettu korkeahar- himmat ovat 1500-luvulta. 1900-luvun ensivuosikym- jainen koulutalo. meninä useille tiloille on rakennettu komeita, kartano- tyyppisiä päärakennuksia. Monet näistä suunnitteli K.A. Tilakeskuksia Västinniemen ja Riistaveden välillä Honkavaara. Västinniemen ja Riistaveden välille sijoittuvia suurtiloja on esitetty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuri- Maiseman kokoava tekijä ovat komeille paikoille - ni- historialliseksi kokonaisuudeksi (esitys Kuopion museo emiin, saariin ja maiseman saarekkeille - rakennetut van- v. 1994). Juankosken alueella tiloja: Lautala, Kosken– hat tilat ja niitä ympäröivät erilliset viljelyaukeat. Pelloilta Heikkilä, Narila, Kallinsaari. aukeaa kauniita vaihtelevia näkymiä järvien selkävesille. Maisemassa on vakiintuneen, pitkään viljelyssä olleen kulttuurimaiseman leima.

Västinniemi, kuva: Mervi Koskinen

65 Västinniemi, kuva: Mervi Koskinen

Narila Pelonniemen koulu 1870-luku, laajennuksen v. 1927 suunnitellut mahdol- Kunnan rakennusmestari K.A. Honkavaara v. 1921. lisesti K.A. Honkavaara. Valintaperuste: R, H, M Valintaperuste: R, M Nilsiä-Juankoski tien varressa sijaitsee tyypillinen Vuonna 1721 perustettu tila ollut pitäjän suurimpia ja korkeaullakkoinen, puurakenteinen kansakoulu, joka on pihapiiri on kokonaisuutena pitäjän vanhimpia. Pää- detaljeiltaan säilyttänyt hyvin rakennusaikansa klassis- rakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta. Alun tiset piirteet kuten avokuistit ristikkokaiteineen, rimalau- perin yksikerroksista, vanhimmilta osin luultavasti 1870 doitetut julkisivut ja ikkunat tasajakoisine puitteineen. luvulla peräisin olevaa rakennusta on jatkettu suurella Sisätiloja on jonkin verran muutettu mm. rakentamalla tuvalla ja korotettu v. 1927. Laajennuksen suunnitteli- saniteettitilat. Koulu lakkautettiin v. 1992, minkä jälkeen jana on mahdollisesti ollut K.A. Honkavaara. kyläyhdistys on huolehtinut rakennuksesta.

Päärakennusta vastapäätä on osin luonnonkivinen Viitaniemen ala-aste navettarakennus, jonka vanhimmat osat 1860-luvulta. Urakoinut Heikki Kettunen v. 1906-1908, siirretty nykyi- selle paikalle v. 1936 Lautala Suunnittelijana mahdollisesti Eino Sorri. K.A. Honkavaara v. 1917 Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Viitaniemen kylätien varrella sijaitseva aumakattoinen, Vuonna 1565 perustettu Lautalan maatila sijaitsee yksikerroksinen koulu on siirretty nykyiselle paikalleen Västinniemen Jokiniemessä maisemallisesti komealla v. 1935 luultavasti Eino Sorrin suunnitelmien mukaan. paikalla. Alkuperäisestä kantatilasta on lohkottu mm Alkuperäisen koulurakennuksen oli urakoinut luultavasti Muuruveden kirkon tuntumassa oleva Kosken-Heikkilä. Heikki Kettunen, joka oli myös mukana Säyneisen kan- L-muotoon rakennettu taitekattoinen päärakennus on sakoulun rakennusurakassa. vuodelta 1917 ja harkko- ja luonnonkivinen navetta vuodelta 1871. Aiemmasta päärakennuksesta siirrettiin osa v. 1932 maito- ja meijerihuoneeksi, jonka jatkoksi rakennettiin kuusi huonetta käsittävä aitta. Höyrylaivaliikenteen aikana (1890-1950-luku) laiva kävi tilan niemessä olevalla laiturilla pari kertaa viikossa.

Puukkomäen koulu Valintaperuste: R, M, (ei inventointia)

Puukkomäen koulu kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

66 Pelonniemen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Rakennus on hirsirunkoinen ja vuorattu keltaisella Vuotjärven Selkälänniemen kulttuuri- vaakapaneloinnilla, aumatun katon pitkillä räystäillä maisema on klassismin suosimat lunetti-ikkunat. Pihaan kuuluu Valintaperuste: M 1930-luvulla rakennettu kauniisti talon tyyliin sopiva ulkorakennus. Koulu on lakkautettu v. 1992. Pohjoisosaltaan aluerajaus ulottuu Nilsiän puolelle. Maisema-aluetta halkova kylätie kulkee aluksi Nilsiästä alkavan harjun päällä, joka eteläpäässään työntyy pit- kään Vuotjärven niemeen, maisemapiirteiden samalla loiventuessa. Tie tarjoaa vaihtelevia ja mielenkiintoisia näkymiä vastarantojen maisemiin, yli järveen laskevien peltojen. Paikoin tie kulkee hyvin kapeiden kannasten yli. Rakennuskanta muodostuu pääasiallisesti maatilara- kentamisesta, joka on maakunnalle tyypillistä. Toimivilla maatiloilla monen ikäiset tuotantorakennukset kertovat maatalouden nopeasta kehityksestä ja reippaasti uu- distetut tai uudet asuinrakennukset rakennusmuotien seuraamisesta.

Vaikka vanhempaa rakennuskantaa alueella näyttää säilyneen suhteellisen vähän, on alue hieno esimerkki rakentamisen sijoittamisesta maisemakuvaan sitä har- Viitaniemen ala-aste monisesti jäsentäen. Alueen erityispiirteenä on alueen kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy keskivaiheilla (perustettu 1930-luvulla) hautausmaa, jonka portti muistuttaa tyypiltään Muuruveden hautaus- maan porttia.

67 Vuotjärven Selkälänniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Pisa kts. Nilsiän kohdalta kuvaus

Pisa, kuva: Mervi Koskinen

68 Kaavin kulttuuriympäristö

69 70 Tapuli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kolminivelinen tapuli rakennettiin Kaavin ensimmäisen KAAVI kirkon viereen nykyisen sankarihautausmaan alueelle, josta se on siirretty v. 1815 Kaavin toisen kirkon viereen. Ensimmäinen kirkko oli rakennettu v. 1671 Kaavin kap- peliseurakunnalle. Kirkko paloi v. 1980 ja nykyinen val- 4 Tapuli mistui v. 1983. V. 1772, tuuliviirissä vuosiluku 1778, siirretty nykyiselle paikalleen v. 1815 Alkuperäisellä paikallaan tapuli on nähtävästi ollut lä- Valintaperuste: R, M pikuljettava, koska sisäpuolella on säilynyt toiset ulko- ovet, jotka on naulattu seinään kiinni ilman saranoita.

71 Ulkoverhouksena oleva vankka puoliponttilaudoitus alkuperäinen ilme oli kunnioitusta herättävän symmetri- lienee tehty 1830-luvun vaihteessa. Nykyinen vaalea nen ja juhlava. Talon nykyinen asu, ikkunat, kuistiraken- väritys on 1980-luvulta, aiemmin julkisivut ovat olleet teet ja sisätilat ovat pääasiassa säilyneet 1950-luvulta, sävyiltään voimakkaammat. jonka jälkeen rakennuksen itäpäätyyn on rakennettu matalalappeinen lisäke. Vaikka rakennus on alun perin Isopappila 1930-luvulta, ovat monet 1940- ja 1950-luvun detaljit, V. 1830, suurimmat muutokset 1880-1890-luvulta, kuten vanerilevystä taivutettu porras ja lakatut vanerio- 1920-luvulta sekä vuodelta 1964 ja 1987 vet säilyttämisen arvoisia. Valintaperuste: R, M Peruskoulun ala-aste Vuonna 1830 rakennettu pappila on alun perin ollut V. 1932 tyypillinen empirevaikutteinen aumakattoinen rakennus Valintaperuste: R, M voimakkaasti korostettuine räystäänalus- ja nurkkalis- toineen sekä symmetrisine julkisivuineen. 1880-1890- luvulla rakennuksen huonejärjestystä muutettiin monin tavoin sekä rakennettiin keittiölle itäpäätyyn lapekat- toinen kuisti, joka on myöhemmin v. 1987 korvattu avokuistilla. Tällöin ulkovuoraus uusittiin ja maalattiin harmaalla öljymaalilla. Myös pääjulkisivun avokuisti kor- vattiin luultavasti 1800-luvun lopulla nikkarityylisellä la- sikuistilla.

Vuonna 1921 länsipäädyn isännänhuone muutettiin kansliaksi, joka sai 1940-luvulla oman sisäänkäyntinsä vilpoloineen. Vuoden 1987 muutoksissa vilpola korvat- tiin avoterassilla, ulkovuoraus uusittiin lisälämmöneristä- misen yhteydessä ja ikkunat ja ulko-ovia vaihdettiin. Vii- meisimmässä korjauksessa v. 2007 pappilan ulkoseinät maalattiin 1800-luvun alkuvuosikymmenien oletettuun sävyyn. Peruskoulun ala-aste, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Rakennuksen käyttö kirkkoherran pappilana päättyi v. 1964. Tämän jälkeen rakennuksessa toimi kirkkoherran- Kirkonkylän historialliseen maisemakokonaisuuteen virasto vuoteen 1976 uuden virastorakennuksen valmis- kuuluva entinen kansakoulu, nykyinen peruskoulun tumiseen saakka, joka rakennettiin pappilan kivinavetan ala-aste oli Kaavin ensimmäinen julkinen kivirakennus. paikalle. Nykyisin rakennusta käytetään seurakuntata- Klassistisen kaksikerroksisen koulurakennuksen suunnit- lona. Muusta pappilan vanhasta rakennuskannasta on teli rakennusmestari Martti Pasasen. Rakennus edustaa jäljellä kellari ja aittarakennus. koulurakennuksen suunnittelussa 1920-1930-luvuilla ylivoimaisesti suosituimpana tyylinä käytettyä klassis- Entinen lainajyvästö, nykyinen museo mia. Julkisivut ovat 1930–luvulle tyypillisen niukasti de- V. 1845 taljoidut. Valintaperuste: R, M Rakennus on peruskorjattu v. 1998, jolloin ikkunat ja Pappilan viereen v. 1845 rakennettu viljamakasiini pal- ovet on vaihdettu sekä sisäänkäyntien eteen lisätty avo- velee lukuisten muiden lainajyvästöjen tavoin kotiseutu- katokset. museona (muutettu museoksi v. 1977 jälkeen). Raken- nus muodostaa yhdessä pappilan ja tapulin sekä näihin liittyvien puistoalueiden kanssa Kaavin kirkonkylän van- Haja-asutusalueet himman miljöökokonaisuuden, jolle lähistöllä sijaitsevat Entinen Luikonlahden koulu ”Onnela” entinen lääkäritalo ja kansakoulu luovat ajallista kerrok- Urakoi Heikki Kettunen v. 1904 sellisuutta. Valintaperuste: R, M

Entinen lääkäritalo, nykyinen Puistorinne Onnela on vanha Luikonlahden koulu, joka sijaitsee ky- V. 1930, laajennettu 1950-luvulla lässä keskeisellä paikalla. Hyvin säilyneen koulun rakensi Valintaperuste: R, M seudulla monia kouluja urakoinut, Säyneisiltä kotoisin ollut Heikki Kettunen. Yksikerroksiseen kouluun tuli Kaavin keskusraitin kulttuurirakennuksiin kuuluva talo kaksi luokkaa, opettajan kaksihuoneinen asunto, opet- on rakennettu kunnanlääkärin asunto- ja vastaanot- tajan huone ja keittiö. Alun perin punaiseksi maalattu totiloiksi. Rakennus edustaa tuolloin maalaiskunnissa hirsirakennus vuorattiin v. 1926 vaaka- ja pystylaudoi- vallinnutta tapaa rakentaa kunnanlääkäreille komeita tuksella ja maalattiin keltaiseksi. virka-asuntoja. Hirsirunkoisen, korkeaharjaisen talon

72 Myöhemmin rakennus on maalattu vihertäväksi (v. Lainajyvästön toiminta lakkasi v. 1960, jolloin talo jäi 1939) ja siniharmaaksi (v. 1964). Nykyisin rakennuksella nuorisoseuralle. Hirsipintainen ja luonnonkivisokkelille julkisivuissa on laudoituksen uusrenessanssille tyypillinen rakennettu talo on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, vaalea pääsävy kehystettynä tummemmalla maalatuin mm. ovet ja ikkunat. Hahmoltaan rakennus on Rasin- vuorilistoin. Kaavin Niemikylän Männikkölän entinen mäen Valoharjun tavoin hyvin yksinkertainen ja selkeä, kansakoulu muistuttaa malliltaan hyvin paljon Onnelaa. vain kuistien katoksia on juhlistettu persoonallisella muotoilulla. Hyvärilä Valintaperuste: M Juutilan valimo Valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. V. 1930, peruskorjaus v. 1984-1985 Valintaperuste: R, H, M Niinivaarassa sijaitsevan Hyvärilän tilan metsälaidun, niittyalue ja kaskimetsä on luetteloitu valtakunnallisesti Juutilan tilalla on harjoitettu vuodesta 1881 lähtien pe- merkittävä perinnemaisemaksi (Heli Ilaskivi /Pohjois-Sa- rinteistä vaskenvalantaa eli kuparipohjaisten metallise- von perinnemaisemat). Tilan mailla harjoitettiin kasken- osten, pronssin ja messingin valantaa. Juutilan valimo polttoa vielä 1960-luvulla, mitkä lienevät Suomen ehkä perustettiin aikana, jolloin kotiteollisuutena harjoitettu viimeisimmät kaskenpoltot. vaskenvalu eli parasta aikaansa. Valimon tuotevalikoi- maksi muodostui ajalleen tyypillinen kokoelma kelloja, Tilakeskus sijaitsee kiviaitojen kehystämien laitumien kulkusia ja tiukuja. Aktiivisen tuotekehittelyn tuloksena keskellä mäen laella. Päärakennus on 1800-luvulta, aitta syntyi omaperäisiä ratkaisuja ja tunnistettavia tyylipiir- 1840-luvulta ja navetta on rakennettu v. 1938. teitä, joiden ansiosta Juutilan esineet voidaan erottaa omaksi ryhmäkseen. 1960-luvulla tuotantoon tulivat Maarianvaaran seurantalo ”Kisamäki” kirkonkellot, joista 1980-1990-luvuilla tuli valimon tär- V. 1930, peruskorjaus1984-85 kein tuoteryhmä. Valintaperuste: R, M Juutilan tilan vanhan, alun perin savutuvaksi rakenne- Maarianvaaran ”Kisamäki” pystytettiin alun perin lai- tun asuinrakennuksen jatkoksi rakennettu valimo jäi najyvästön ja Nuorisoseuran yhteiseksi taloksi. Raken- tyhjilleen uusien työtilojen valmistuessa v. 1983. Vanha nuksen tontin lahjoitti Enso-Gutzeit Oy. valimorakennus on myöhemmin siirretty pihapiirin ulko- puolelle ja avattu valimomuseoksi v. 2004.

Juutilan valimo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

73 Melttusvirran taistelupaikka Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta, riihi, ai- Valintaperuste: H tat ja savusauna. Kauniisti harmaantuneiden rakennus- Suomen sodan aikainen taistelupaikka, jolle on pysty- ten lisäksi pihapiirin kuuluvat siellä kesäisin laiduntavat tetty muistokivi ja opastaulu (Melttuksen taistelu käytiin alkuperäisrotuiset lampaat, lehmät, kanat ja hevoset. vuoden 1808 syksyltä). Paikka sijaitsee Kaavilta Outo- Laiduntamisen ja niittämisen ansiosta Telkkämäen piha- kumpuun päin johtavan tien varrella Retusen kylällä. alueet säilyvät kauniina ketoina.

Telkkämäen museopihasta vajaan kilometrin päässä Telkkämäen kaskialue kylätien varrella sijaitsee Rietulan pihapiiri, jonka asuin- Valintaperuste: R, M rakennus ja navetta ovat 1920-luvulta, sauna ja aitta Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Alue (90 ha) 1930-luvulta. on v. 1989 rauhoitettu asetuksella luonnonsuojelualu- eeksi. Rasinmäen kulttuurimaisema Vehkalahden kylän Telkkämäki, valtakunnallinen kas- Valintaperuste: R, H, M kimuseo, edustaa pohjoissavolaista maaseudun kult- tuurimaisemaa. Jo ennen v. 1749 alkanutta isojakoa Telkkämäen vieressä sijaitseva Rasinmäen alue on van- Telkkämäellä on ollut torppa peltoineen. Virallisesti Telk- haa kaskikulttuurin aluetta, joka kaskeamisen päätty- kämäen palsta lohkottiin Mustolanmäestä 1870-luvulla, misen jälkeen on muuttunut Telkkämäen alueen tavoin jolloin torppaan asettui asumaan Mustolanmäen isän- maisemakuvaltaan sulkeutuneeksi ja metsävaltaiseksi. nän poika Matti Mustonen. Yksittäisinä kohteina tulevat esille Mustolanmäki ja Va- Tilalla on harjoitettu kaskeamista 1940-luvulle asti. Ti- loharju. lan rakennukset, pihat ja pellot on kunnostettu 1990- luvulta alkaen metsähallituksen ylläpitämäksi museo- alueeksi. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Talo on kunnostettu 1900-luvun alku- puolen asuun.

Telkkämäen kaskialue, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

74 Valoharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Mustolanmäen pihapiiri Valoharju Valintaperuste: R, M V. 1929-1931 Valintaperuste: R, M Rasinmäen kylällä sijaitsee Mustolanmäen vanha maati- lapihapiiri, jonka paritupatyyppinen päärakennus ja ait- Keskellä Rasinmäen kylää sijaitsee v. 1931 valmistunut tarivi ovat 1800-luvun jälkipuolelta ja eläinsuojat 1930- vanha maalaisliiton talo, jota on kunnostettu v. 1987. luvulta. Pihatien tuntumassa sijaitsevat kärryliiteri, riihi Myöhemmin talon sisäänkäynnin edestä on purettu ja paikallista rakennusperinnettä edustava kiviseinäinen avokuisti. Talo on pohjaltaan selkeä suorakaiteen muo- paja. Samalla rakennustekniikalla on rakennettu talon toinen satulakattoinen hirsipintainen ja tyypillisesti var- saunan eteishuoneena palveleva kota, jollainen on myös sin niukasti koristeltu yhdistyksen talo. Telkkämäen torpan saunan yhteydessä. Kotien seinät ovat paikallista liuskekiveä, mitä on käytetty myös Mus- tolanmäen tuvan uunin muuraamiseen.

75 Keiteleen kulttuuriympäristö

76 77 Kirkko, kuva: Jussi Jäppinen KEITELE Heti Keiteleen kirkon valmistuttua Karjalahti siirtyi Piela- veden kirkon rakennusmestariksi. Keiteleen kirkonkylä 5 Kirkon rakennustarvikkeet koottiin seurakuntalaisilta Valintaperuste: R, H, M ja rakennusosia työstettiin myös pitäjän taloissa: Vuo- namon Raatikkalassa sahattiin kirkon ovet, lattiapalkit ”Vuonamonsalmen lounaisrannalla sijaitseva kirkon- ja ikkunalaudat. Vuonamon Aholassa väännettiin mm. kylä on rantanäkymiensä osalta säilyttänyt perinteisen vitsaksia hirsien ja kivijalan nostamista varten. mittakaavansa. Rantavyöhykkeelle on ominaista rehevä puusto. Puukirkon ohella kyläkuvalle ovat tärkeitä vanha Alun perin pärekattoinen ja hirsipintainen kirkko vuo- satamaranta, meijeri, koulukeskus sekä pappila” (lai- rattiin ja maalattiin v. 1889 sekä katettiin huovalla ja naus RKY 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö). myöhemmin pellillä. Vuonna 1928 kirkkoon asennettiin Kirkko lämmitys kaminoilla ja v. 1948 sähkövalaistus. Ensimmäi- Arkkitehti Wolmar Westling v. 1876 sessä varsinaisessa peruskorjauksessa (suunnittelija ark- Valintaperuste: R, M, kitehti Toivo Anttila) v. 1938 välikatto ja sivusiipien ulko- ovet uusittiin. Vuoden 1966 korjauksessa (suunnittelija Keitele erosi Pielaveden seurakunnasta itsenäiseksi seu- arkkitehti Veikko Larkas) uusittiin penkit ja saarnastuolin rakunnaksi v. 1871, mistä seurasi pian kirkon rakenta- paikkaa muutettiin. Vuonna 1987 lämpökeskus uusittiin minen keskelle perustettua pitäjää Äimetynkankaalle. rakennusmestari Niilo Saastamoinen suunnitelmin. Tyypiltään uusgotiikkaa edustavan, päätytornillisen ja kahdella poikkilaivalla varustetun pitkä/ristikirkon suun- Kirkkoa ympäröi puisto, jossa on vanha hautausmaa ja nitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti sankarihautausmaa. Uusi hautausmaa on kirkolta lou- Wolmar Westling. Työnjohtajaksi valittiin tunnettu haa- naaseen puolen kilometrin päässä, jossa on myös ruu- pajärveläinen kirkonrakentaja Mikko Karjalahti, joka oli mishuone. aiemmin rakentanut Savon alueella Vesannon (v. 1857) ja Tuusniemen (v. 1869) kirkot. Hautausmaan paarihuone (ei inventointitietoja).

78 Pappila 1890 (valm. v. 1876) Valintaperuste: R, M

Seurakunta osti kirkon tuntumasta Keitele-nimisen maa- tilan kirkkoherran puustellin paikaksi. Myös kirkko oli rakennettu tältä tilalta hankitulle maalle. Ensimmäiset vuodet maatilan vanha päärakennus palveli pappilana kunnes se v. 1890 korvattiin uudella asuinrakennuk- sella. Tämän viereen rakennettiin v. 1966 uusi pappila, jolloin edelliseen saneerattiin seitsemän vuokrahuoneis- toa. 1970-luvulla ikkunat vaihdettiin tuon ajan tyylin mukaisiksi. Ikkunat on myöhemmin v. 1993 muutettu lähemmäs alkuperäistä mallia. Vanhoista pappilan aikai- sista rakennuksista on päärakennuksen lisäksi säilynyt Meijeri, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy väentupa eli renkitupa, joka kunnan omistuksessa on toiminut mm. päiväkotina. Suunnitelmat uuteen meijerin ja myllyn käsittävään ra- Pihapiiristä on purettu 1890-luvun vaihteessa raken- kennukseen saatiin Kuopion maanviljelysseuran konsu- nettu tuparakennus, jossa oli mm. Keiteleen ensimmäi- lenteiltä. Pohjakaavion laati Snellman ja rakennusmestari nen kuntahuone. Pappilan kivinavetta purettiin v. 1968 O. Salonen. Jugendvaikutteisen rakennuksen ensimmäi- rakennetun kerrostalon tieltä. Vuonna 1991 vanha pap- nen kerros on lohkokivestä, jonka päälle seinät on muu- pila siirtyi Keiteleen kunnan omistukseen, mutta on tällä rattu punatiilestä elävöitettyinä vaalealla rappauksella. hetkellä homevaurioiden takia tyhjillään. Rannanpuolelle rakennettiin myöhemmin julkisivuiltaan rapattu asunto-osa, joka viimeisimmässä korjauksessa Meijeri kokonaisuudessaan purettiin. Konsulentti Snellman ja O. Salonen, valmistui v. 1910. Vuonna 1937 rakennus sähköistettiin ja v. 1950 mylly Valintaperusteet: R, M peruskorjattiin. Koska tilat olivat kuitenkin riittämättö- mät, yhdistettiin Keiteleen yhtiömeijeri v. 1957 Säviällä Keiteleen meijeriosuuskunta päätti v. 1908 rakentaa uu- sijaitsevaan Pielaveden seudun osuusmeijeriin. Meijeri det ajanmukaiset tilat meijerille aiemman rakennuksen ja myllytoiminta lakkasivat Keiteleen rakennuksessa v. tilalle, joka oli korjattu meijeriksi vanhasta rakennuk- 1970. Kunnan omistuksessa rakennus on peruskorjattu sesta. esimerkillisesti uuteen käyttöön kunnan päivätyökes- kukseksi. Keiteleranta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

79 Keiteleranta Salmela Vanhin osa 1936 1800-luku Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M

Nykyinen hotelliravintola Keitelerannan kiinteistö on Kirkonkylän alkuperäistä rakennuskantaa edustava Sal- alun perin ollut Keiteleen osuuskaupan myymälä- ja mela on rakennettu vanhojen maatalojen tapaan vai- asuinhuoneistorakennus, joka selittää rakennuksen heittain. Ensimmäisessä vaiheessa luoteispäädyn tupa osuuskauppafunkikseen viittaavan ilmeen. ja porstua, seuraavassa vaiheessa v. 1878 kaakkoispääty ja v. 1915 luoteispäätyä on jatkettu kamarilla ja salilla. Vanhin osa on rakennettu v. 1936 ja v. 1938-1939 ra- Kuistit on rakennettu myöhemmin. Rakennus vuorattiin kennettiin järven puolelle erillinen yksikerroksinen kah- ensimmäisen kerran 1930-luvulla. vilaosa, jonka kellari muutettiin leipomotiloiksi. Vuonna 1955 rakennukset liitettiin yhteen ja kahvilaosaa koro- Pihan aitat ovat 1800-luvulta, mutta niiden tarkkaa ikää tettiin kerroksella. ei tunneta. Asuinrakennusta vastapäätä oleva navetta on 1900-luvulta. Salmelan talossa on pidetty Keiteleen Kauppa lopetti toiminnan kiinteistössä v. 1982, jonka kunnan ja seurakunnan itsenäistymiseen liittyviä koko- jälkeen kiinteistö muutettiin hotelli- ja ravintolakiinteis- uksia 1870-luvulla. töksi. Tällöin Pikontien puoleiseen päätyyn rakennettiin lisäsiipi. Rakennuksen edestä noustiin ennen kirkkopol- Lintuharju kua myöten kirkonmäelle rannasta, jossa on nyt vieras- 1910-luku venesatama. Valintaperuste: R, M

Koulukeskus Salmelan naapurissa oleva Lintuharju on luotsi Kauppi- Valintaperuste: R, M sen v. 1910 rakentama pihapiiri, johon kuuluu kaksihuo- neinen aitta ja asuinrakennus. Eteisen, keittiön ja kaksi Koulukeskuksen rakennusryhmään kuuluu v. 1955 kamaria käsittävän asuinrakennuksen hirret siirrettiin Maaseudun keskusrakennustoimiston suunnitelmien Pahkamäki-nimisen tilan tallirakennuksesta ja pihatu- mukaan valmistuneet keskuskansakoulurakennus ja vasta, joka oli rakennettu v. 1856. Rakennuksen alkupe- opettajien asuntola. Rakennusten perustukset on tehty räinen asu on säilynyt lähes muuttumattomana. säästöbetonista, seinät tiilestä ja julkisivut rapattu pesu- betonilla. Rakennukset on peruskorjattu vuosina 1995- 1996, jolloin rakennusten ikkunat vaihdettiin ja opetta- ja-asuntoihin tehtiin omat saunatilat.

Pahkamäen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

80 Vaatehalli Aholan talomuseo Maalari Juho Laine 1950 Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Keiteleen kunta osti osan Aholan tilan rakennuksista v. 1978 kotiseutumuseoksi.

Varsinaiseen museokokonaisuuteen kuuluvat kolmessa vaiheessa rakennettu asuinrakennus, riihi ja alueelle siir- retty aittarakennus. Asuinrakennuksen aiemmin savutu- pana ollut suuri tupa on rakennettu 1820-1830-luvulla, pieni tupa ja kamarit v. 1855-1856. Nuorimmassa osassa rakennuksen keskellä, lautavuoratussa laajennuksessa on aiemmin ollut kaksi maitokamaria.

Tulotien varrella sijaitseva suurikokoinen riihi on arvioitu rakennetun 1800-luvun alkupuolella. Vieressä oleva vil- ja-aitta on siirretty paikalle aiemman kotiseutumuseon (Suonlaita) pihalta.

Pihaan on rakennettu ennen talon muuttamista muse- oksi myös karjarakennus (1950-luvun tyyppi) sekä muita maatalousrakennuksia. Museota ympäröivät avoimet hakamaat, joita käytetään edelleen laitumina.

Talo sijaitsee yhdellä Vuonamon kylän vanhimmista asuinpaikoista.

Seppälä Päärakennus 1800-luku Vaatehallin ovi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R, M

Keiteleen kirkonkylään kulkevan, komean kuusiaidan Vuonna 1950 valmistunut liike- ja asuinhuoneistoja kä- kehystämän, vanhan kylätien varrella sijaitseva Seppä- sittävä rakennus on paikallisen maalarin suunnittelema län kantatila esiintyy maakirjoissa jo 1600-luvulla. Myö- sekä rakentama, johon hänen kerrotaan saaneen vai- hemmin tila on toiminut myös kestikievarina. Sen vanha kutteita Amerikan matkaltaan. Yläkerran kattoon tehtiin päärakennus on poikkeuksellisen suuri, kooltaan 30x10 mm. kattoikkuna. Talo on lautarunkoinen ja ulkoseinil- metriä ja rakennettu v. 1924. Rakennuksen pihajulkisi- tään vaaleaksi rapattu. Alakerran liikehuoneistoissa ovat vulla on pitkä avoveranta, josta kuljetaan erikseen tupa- olleet puhelinkeskus, postikonttori, parturi ja viimeksi ja vieraspuolelle. Taitekattoinen rakennus muistuttaa vuodesta 1965 vaate- ja kenkäkauppa. hyvin paljon Vuonamojärven länsirannalla sijaitsevan Lehdon tilan v. 1924 valmistunutta päärakennusta. Rakennuksen erityispiirteenä ovat harvinaiset 1950-lu- vun kauppaliikkeiden ulko-ovet vapaamuotoisine (ken- Talouskeskukseen kuuluu uudempi yksikerroksinen gänpohjan malli) ikkunalasituksineen. asuinrakennus, aittarivi 1850-luvulta, sementtitiilinen karjarakennus vuodelta 1929 sekä muita 1900-luvun talousrakennuksia. Haja-asutusalueet Pasala Pahkamäen koulu Päärakennus v. 1903. Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M

Rakennus oli alun perin Roinila-nimisen maatilan vanha Pasalan kantatilan väljästi rakennettu vanha maatila- päärakennus 1800-luvun lopulta, joka v. 1920 ostettiin pihapiiri on merkittävä osa Tossavanlahden kulttuuri- koulukäyttöön. Kouluun tehtiin perusteellinen sisäre- maisemaa. Tilan päärakennus on rakennettu v. 1903 montti v. 1936 rakennusmestari Eino Sorrin suunnitel- entisen rakennuksen tuhouduttua tulipalossa samana mien mukaan. Koulu lakkautettiin v. 1971, jonka jälkeen vuonna talon kengitystöiden yhteydessä. Uuteen pää- rakennus on ollut mm. kylätoimikunnan käytössä. rakennukseen tuli tupapuoli ja vieraspuoli saleineen ja nurkkakamareineen. Osin kaksikerroksinen rakennus edustaa poikkeuksel- lista maatalosta kouluksi muutettua koulutyyppiä.

81 Kuistiksi rakennettiin suuremmissa maataloissa näihin Pekkalan kantatila on ollut Saastamoisen suvulla vuo- aikoihin yleistynyt kaksi sisäänkäyntiä käsittävä pitkän- desta 1935. Nykyisen päärakennuksen suunnitteli ja ra- omainen malli, jossa ulko-ovien väliin oli rakennettu la- kensi v. 1890 silloinen isäntä Abel Saastamoisen. Talon sitettu kuistiosa. Rakennus peruskorjattiin 1970-luvulla hirret ostettiin metsäyhtiöltä, jonka tukkilautta oli juut- ja vuorattiin vasta 1980-luvulla. tunut liian vähäisen veden takia jokiuomaan. Talon piha- sivulle rakennettiin pitkä, ajanmukainen lasitettu kuisti Pihapiiriin kuuluu vuonna 1867 rakennettu yksihuo- kaksine sisäänkäynteineen, talon alle tuli kellari, johon neinen vilja-aitta, jossa poikkeuksellista on sen säilynyt kulku järjestettiin ulkokautta. jalasrakenne. Pohjois-Savossa aitan hirsiseinät salvottiin tyypillisimmin nurkkakiville ilman erityisiä, hirsikehän Asuinrakennusta vastapäätä on v. 1900 rakennettu 100 alle asetettuja puurakenteita. Maisemassa merkittävä lehmäparren porakivinavetta, jonka suunnitelmat osal- on myös pihasta sivummalla sijaitseva 1800-luvulla ra- listuivat 1900-luvun vaihteessa kivinavettojen suunnit- kennettu riihirakennus lato-osineen. telukilpailuun. Navetan pihanpuoleisen sivun kivimuurin särmät ovat poikkeuksellisen tarkasti muotoiltu, mistä Pekkala johtuen saumarako on hyvin pieni eikä tiivistelaastia ole Valintaperuste: R, H, M näkyvissä. Navetan takajulkisivu on sen sijaan koottu yleisemmän tavan mukaan työstetyistä porakivistä sau- malaastia käyttäen. Navetan alkuperäinen taitekatto muutettiin 1930-luvulla satulakatoksi. Sisätiloja on tuo- tantotekniikkojen kehittymisen myötä useamman ker- ran muutettu, mm. alkuperäiset navetan poikkisuuntai- set syöttöparret on käännetty pituussuuntaan.

Tilakeskukseen kuuluu useampia aittarakennuksia, joista mm. navetan ja asuinrakennuksen välissä on kuusi huonetta käsittävä luhtiaitta, joista yksi aittahuone on yläsavolaiseen tapaan ollut tallina. Kauempana niityllä sijaitsevat jäänteet harvinaisista tervan- ja viinankeittoon käytetyistä kotarakennuksista. Pekkala on aikoinaan kuulunut verotaloihin, joilla on ollut oikeus ja myös vel- vollisuus polttaa viinaa ennen vuoden 1866 kotipoltto- Pekkala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kieltoa. Pekkalan kantatilan maatilapihapiiriin saavutaan komeaa seudun suurille taloille ominaista lehtikuusiku- jannetta pitkin.

Pasala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

82 Rytkölänmäki Viinikkalan koulu Valintaperuste: (R, M) Valintaperuste: R, M

Tila on lohkottu läheisestä Mustinmäen tilasta. 1800- Jugendvaikutteinen, tyhjillään, ei tehty inventointia, yk- luvulle ja 1900-luvun alkuun ajoittuvat, hyvin hoidetut sityisomistuksessa. hirsipintaiset rakennukset muodostavat viehättävän väljästi rakennetun kokonaisuuden, jossa 1870-luvulla Vuonamolahden rannalla, piilossa metsittyneen pellon rakennettu päärakennus jakaa pihan kahteen osaan, takana sijaitseva Viinikkalan vanha koulu on julkisivuil- etu- ja takapihaan. Tästä johtuen rakennuksessa on taan poikkeuksellisen hyvin alkuperäisenä säilynyt ju- kummallakin sivulla sisäänkäynnit, joista etupihalle päin gendtyylinen koulurakennus. Mm. persoonalliset räys- on rakennettu puuleikkauksin koristeltu vieraskuisti. täslautaleikkaukset ja ullakon pyöröikkunat ovat jäljellä. Rakennuksessa aiemmin ollut savutupaosa on myöhem- min purettu pois. Myöhemminhän koulurakennuksista usein karsittiin ai- empien tyylikausien aiheita. Takapihaa rajaa aumakattoinen v. 1935 rakennettu en- tinen karjarakennus sekä kaksi yksittäisaittaa, joista toi- sen oveen on veistetty vinoruutu- eli ns. rombikuviointi.

Etupihaa rajaa yläsavolainen tallin ja aittarakennuksen yhdistelmärakennus 1800-luvun loppupuolelta. Tulo- tien tuntumassa on suurempi eloaitta, ja kauimpana piha-alueella vanha, navettana ja latona käytetty hirsi- rakennus.

Hamulan kyläraitti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

83 Hamula, Niiniveden Tukiaisselkä , kuva: Mervi Koskinen

Hamulan kylä Hamulanniemellä sijaitseva, vanhojen tilojen muodos- Valintaperuste: R, M, raittikylä tama tiivis kyläkokonaisuus on poikkeuksellinen seudun Maisemainventointi 2009 metsävaltaisessa maisemassa. Kaakko-luoteissuuntainen kylätie kulkee Hamulanniemen harjanteella kapean pel- Hamulan niemellä sijaitseva, kylätien varrelle synty- toalueen ympäröimänä. Tilakeskukset sijaitsevat jonkin nyt vanhojen tilojen muodostama kyläkokonaisuus on matkan päässä toisistaan. poikkeuksellinen seudun kangasmetsävaltaisessa maise- massa. Kaakkoluoteissuuntainen kylätie kulkee niemen Iältään kylänraitin rakennuskanta on melko saman- harjanteella kapean peltoalueen ympäröimänä, jossa ti- ikäistä, rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun lakeskukset sijaitsevat jonkin matkan päässä toisistaan. alussa. Asutusta on myös Hamulanlahden luoteisrantaa Tien linjausta on muutettu viimevuosikymmeninä, aiem- rajaavan Kansanmäen korkeimmilla paikoilla Hamulan- min se kulki mm. Vesterilän ja Räsälän pihapiirien läpi. lahden rannan tuntumassa. Hamulanlahden pohjukan kosteikoille raivatut niityt ovat nykyisin peltona. Hamulanlahti on pieni suojaisa lahti Rautalammin reitin suurimpiin järviin kuuluvan Nilakan eteläosassa, Tuki- Hamulan kylänraitti kapeine peltoaukeineen muodostaa aisselän pohjukassa. Tukiaisselkää erottaa Nilakan sel- yhtenäisen maisemakokonaisuuden. Kylänraitilta au- kävesistä Hamulanniemestä alkava tiheä saarten linja. keaa näkymiä Hamulanlahdelle ja vastarannalle Kansan- Rautalammin reitti on ollut tärkeä liikkumisen väylä, mäelle. Niiniveden Tukiaisselkä on aiemmin luultavasti jonka kautta seudulta on ollut yhteys Keski-Suomeen näkynyt kylälle, mutta nyt rantavyöhykkeen metsä peit- ja Hämeeseen. Pysyvä maanviljelyyn perustuva asutus tää näkymät. levisi vesireittiä pitkin rantojen vanhoille eräsijoille 1500- luvulla. Alueen maisemassa merkittävät pihapiirit luoteesta kaakkoon ovat Hannula, Pohjoisaho, Malila, Vesterilä ja Maisema on pienipiirteistä, juovaista drumliinimaastoa, Räsälä. jonka luode-kaakkosuuntautuneisuus on erittäin selvä. Kapeat, pitkänmuotoiset drumliiniselänteet vuorottele- Rajaus sisältää Hamulan kyläkokonaisuuden: kylänraitin vat pienten suojuottien kanssa. Maisemarakenteen juo- Hamulanniemellä, Kansanmäen ja Koutajoen laakson vaisuus näkyy myös maisemakuvassa: pellot ovat muo- Kansanmäen luoteispuolella. doltaan kapeita luode-kaakkosuuntaisia suikaleita maaperän painanteiden mukaan. Pihoilta puolisen kilometrin päässä sijaitseva järvenselkä Niiniveden Tukiaisselkä on aiemmin luultavasti näkynyt kylälle, nyt rantavyöhykkeen metsä peittää näkymät.

84 Kiuruveden kulttuuriympäristö

85 86 KIURUVESI

6 Asema-alue Tyyppipiirustukset Carl Ungern, Gunnar Aspelin ja Ivar Pladhan Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009, kuuluu valta- kunnallisen menettelytapasopimuksen rautatieasemiin.

Savon ja Pohjanmaan yhdistävä poikittaisrata vihittiin käyttöön v. 1926. Rakentaminen oli alkanut Iisalmesta ja eteni Ylivieskaan Kiuruveden kautta, jonne väliaikainen Kiuruveden asema, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy liikennöinti aloitettiin v. 1923. Lähes koko alueen raken- nukset on rakennettu vuosina 1923-1924 ja ne edusta- vat aikakauden uusklassismia. Kiuruveden asemaraken- nus on komea mansardikattoinen, osin kaksikerroksinen Osulan vanha liikekeskus 1920-luvun rautatierakennus. Valintaperuste: R, H, M

Asemarakennuksen lähellä on kaivo koristeellisine kan- Osulan vanhassa liikekeskuksessa on säilynyt raken- sirakennuksineen. V-luokan kaksikerroksiseen asemara- nushistoriallisesti mielenkiintoisia liikerakennuksia sekä kennukseen tuli neljä virkahuonetta, odotussali ja vir- maaseututaajamille tyypillistä sotien välistä rakennus- kailijoille kuusi asuinhuonetta. Aseman lähettyville tuli kantaa. Kirkonkylän keskusta alkoi muodostua 1800- varastomakasiini, vaihdekopit, huoltorakennus ja rata- luvun lopulla risteysalueelle maakaupan vapauduttua. autotalli. Alueen koillispäässä on säilynyt punatiilipin- Risteysalue noudattelee arkkitehti Otto I. Meurmanin tainen vesitorni. Aseman kaakkoispuolelle rakennettiin laatimaa Kiuruveden taajaväkisen yhdyskunnan asema- kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen. kaavaa vuodelta 1926.

Aseman sijainti, alun perin keskustan ulkopuolella, oh- Vanha säästöpankki jasi taajaman kasvua asemansuuntaan. Keskustasta Rakennusmestari Pekka Lind v. 1916 tällöin asemalle rakennettu Asematie on edelleen yksi Valintaperuste: R, H, M taajaman pääkaduista, vaikka aseman matkustajaliiken- nettä palveleva käyttö on 2000-luvulla päättynyt.

Osulan vanha liikekeskus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

87 ostamassa, alun perin kauppa- ja asuintiloiksi rakenne- tussa kauppakartanossa.

Vanhan Säästöpankin vieressä sijaitsevaan pankkiraken- nukseen tuli tyypillisesti liikehuoneistot ensimmäiseen ja asuinhuoneita toiseen kerrokseen. Pankkilaa on melko paljon muutettu detaljeiltaan, mutta ulkohahmoltaan se on merkittävä Osulan risteyksen sotien välisen raken- nuskannassa. Hahmoltaan se on myös tunnistettavissa SYP:n monille Suomen paikkakunnille 1950-luvulla ra- kentamaksi pankkirakennukseksi, jotka ovat Jaakko Tähtisen suunnittelemia (Pohjois-Savossa mm. Suonen- joen Asemakadun entinen pankkirakennus).

Evankelisluterilainen kirkko Bertel Liljeqvist v. 1941 Valintaperuste: R, H, M Alueen vanhin rakennus on v. 1916 valmistunut vanha Vanha säästöpankki, kuva: Kiuruveden kaupunki Kiuruveden v. 1941 valmistunut rapattu pitkäkirkko on kunnan kolmas kirkko. Aiempi, v. 1852 vanhan hauta- Säästöpankki, jonka suunnitteli paikkakunnalla vaikut- usmaan keskelle rakennettu kirkko oli palanut v. 1937. tanut rakennusmestari Pekka Lind (suunnitteli mm. Paikkakunnalla syntynyt arkkitehti Saara Kivikanervo Ryönän ja Honkarannan koulut sekä Linnilän tilan laa- laati uuteen kirkkoon ensimmäiset luonnokset, mutta jennuksen). Rakennus on ulkopinnaltaan rapattu, mutta seurakunta päätyi modernien luonnosten sijaan perin- runkona on harvinainen pystyhirsirunko. teisempään, Bertel Liljeqvistin suunnittelemaan kirk- kotyyppiin. Kirkon tunnusmerkkeinä on suhteellisen Vuonna 1923 rakennus sai koulurakennuksiin erikoistu- korkea harjakatto, vaaleiksi rapatut ulkoseinät, korkea- neen arkkitehti Toivo Salervon suunnitteleman tiilirun- tornin huippu ja pääoven portaalinomainen korotus. koisen, yhteiskoulun käyttöön tarkoitetun laajennuksen. Säästöpankki muutti rakennuksesta v. 1962 uuden liike- Kiurujärven avoimessa rantamaisemassa sijaitseva kirkko talon valmistuttua torin laidalle ja koulutoiminta lakkasi on Pohjois-Savon kirkoista ehkäpä parhaiten säilyttä- rakennuksessa v. 1986. Kunta osti rakennuksen Säästö- nyt näkyvyytensä taajamakuvassa - muissa kasvillisuus pankilta v. 1989, minkä jälkeen tiloja ovat käyttäneet eri yleensä peittää kirkon. järjestöt ja kansalaisopisto.

Osula N. Pulkka/KK n rakennusosasto v. 1916, laajennus Paavo Lehtonen v. 1963 Valintaperuste: R, H, M

Vuonna 1907 perustetun Työväen Osuuskaupan myy- mälä toimi aluksi työväentalolla. Vuonna 1938 raken- nettiin uusi funktionalismia edustava toimitalo, jonka oli suunnitellut osuuskaupan rakennusosastolla N. Pulkka. Kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tuli myymälätilat ja toiseen kerrokseen kahvila, toimisto sekä johtajan asunto.

Vuonna 1963 rakennusta laajennettiin. Vaikka tiloihin ja julkisivuihin on tehty paljon muutoksia, näkyy rakennuk- sesta ennen 1940-lukua kirkonkylien ilmettä mullistanut reipasotteinen osuuskauppafunkis.

Pankkila Evankelisluterilainen kirkko Jaakko Tähtinen v. 1952 kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R, M

Pohjoismaiden Yhdyspankki rakensi v. 1952 Jaakko Tähtisen suunnitteleman uuden pankkirakennuksen korvaamaan vanhat tilat, jotka sijaitsivat pankin v. 1915

88 Ortodoksikirkko, kuva: Kiuruveden kaupunki

Nivan koulurakennukset ja Rakennuksessa olleet pystyhirsiset väliseinät poistettiin lähiympäristö v. 1960. Rakennuksessa olleesta kirkkoherran asunnosta on myöhemmin tehty seurakunnan toimitiloja. Niemisenkadun varrella sijaitseva Ortodoksikirkko ja Puistola sekä Nivan koulurakennukset muo-dostavat Alkuperäisen rakennuksen oli apteekkari Berndt Emil laajahkon puistomaisen julkisten rakennusten alueen. Forsblom rakennuttanut seudulle poikkeuksellisesti tiili- runkoisena, koska tämän aiempi puinen apteekkiraken- Puistola, nykyään päiväkoti nus oli tuhoutunut tulipalossa. Siirretty paikalle v. 1910, laajennettu ja korotettu v. 1923, peruskorjaus arkkitehti Mirja Nuutinen v. 1985. Aivan keskustan tuntumassa sijaitseva kirkko puistoi- Valintaperuste: R, H, M neen on taajaman liikerakennusten lomassa huoliteltu ja vehreä keidas. Talon kehikko on siirretty paikalle vanhasta rakennuk- sesta v. 1910. Rakennuksen osti v. 1914 kunnan-lää- Nivan koulu ja opettajien asunnot käri Aaro Väänänen asunto- ja vastaanottotiloikseen. Arkkitehti Aarne Timonen v. 1958, peruskorjaus arkki- Vuonna 1923 rakennusta korotettiin toisella kerroksella. tehtitoimisto Nylund (valm. v. 2002) Vuonna 1963 rakennus siirtyi kunnalle, joka muutti sen Valintaperuste: R, H, M asuntokäyttöön. Nykyiseen asuun ja toimintaan raken- nus peruskorjattiin v. 1885. Nivan koulurakennus ja opettajien asunnot rakennettiin v. 1958 taajaman julkisista rakennuksista useita suun- Entinen apteekki, Ortodoksinen kirkko nitelleen, Kiuruvedeltä kotoisin olleen arkkitehti Aarne Apteekkirakennus rakennettu 1910-1920-luvun vaih- Timosen suunnittelemana. Aiemmat kansakoulut sijait- teessa, muutettu kirkoksi ja vihitty käyttöön v. 1957. sivat nykyisen kunnantalon paikalla. Valintaperuste: R, H, M Rakennukset edustivat sodanjälkeistä romanttissävyt- Kiuruvedelle perustettiin v. 1949 siirtokarjalaisten myötä teistä ja herkkää suunnittelua, mikä näkyi mm parveke- ortodoksinen seurakunta. Kirkkorakennukseksi muutet- kaiteiden ja räystäiden detaljoinneissa. Vaihtelevien, eri tiin aiemmin apteekkina toiminut rakennus. Muutos- rakennusmassoja korostavien ja aikakaudelle tyypillisten suunnitelmat oli laatinut Yleisten rakennusten ylihalli- vaaleiden värien käyttö on vielä nähtävissä opettajille tuksen arkkitehti Selim Savonius. Muutossuunnitelmissa rakennetuissa kolmessa pienkerrostalossa. Kouluraken- mm. poistettiin osa yläkerran huoneista sekä portaikko nuksen pohjaratkaisuna oli aikakaudella suosittu sivu- parvekkeineen, julkisivut rapattiin ja katolle rakennettiin käytävämalli, myöhemmässä peruskorjauksessa ja laa- torni. jennuksessa koulun sivukäytävistä on tosin luovuttu.

89 Opettajan asunnot sijaitsevat katulinjoihin nähden vi- nossa kulmassa valoisien, ympäristöön saumattomasti liittyvien piha-alueiden keskellä, mikä oli yksi funktiona- lismin suosimista kaupunkisuunnittelupiirteistä.

Kolme pienkerrostalotyyppistä opettajan asuintaloa ovat koko maakunnassa poikkeukselliset, tyypillisempää ai- kakaudelle oli asuntojen rakentaminen joko itse koulu- rakennukseen (Pielaveden lukio) tai yhteen kerrostaloon (Rautavaara ja Juankoski). Rakennukset muodostavat yhdessä viereisen yläasteen kanssa komean kouluraken- nusten kokonaisuuden. Vanha hautausmaa, kuva: Kiuruveden kaupunki Tori O.I. Meurmanin asemakaava v. 1928, torialueen kehit- Tämän tuhouduttua tulipalossa v. 1937, rakennettiin tämissuunnitelma arkkitehti Jari Saarnio v. 1998. nykyinen kirkko hautausmaan ulkopuolelle muutaman Valintaperuste: R, H, M. sadan metrin päähän.

Arkkitehti Otto I. Meurman suunnitteli v. 1928 Kiuru- Kellotapuli veden taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavan, jossa V. 1762 tori oli sijoitettu nykyiselle paikalle. Tori alkoi muodostua Valintaperuste: R, M varsinaisesti 1930-luvulla ”laahkojen” eli lautarakenteis- ten myyntikojujen myötä. Tapuli on rakennettu Kiuruveden ensimmäisen kirkon yhteydessä pohjalaisen rakennusmestari Anders Broval- Vuonna 1938 rakennettiin torin eteläpäähän Lottakah- lin johdolla v. 1765. Tapuli on kolminivelinen pohjalainen vila, joka toimi myöhemmin linja-autoasemana vuoteen renessanssitapuli Iisalmen ja Pielaveden kirkkosaaren 1969. Tori sai nykyisen hahmonsa 1950-1960-luvuilla tapulien tavoin, jotka oletetaan myös Anders Brovallin kolmen eri pankin rakennettua liiketalonsa sen ympä- rakentamiksi. Tapulin nykyinen asu on vuodelta 1896, rille, mm. arkkitehti Aarne Timosen Osuuspankin kol- jolloin tapuli vuorattiin, katto uusittiin ja kellojen alus- mikerroksisen asuin ja liikerakennuksen (rakennettu v. laudoitus vahvistettiin. 1951). Tapulin käyttö kellojen soittamiseen jäi uuden kirkon Torikokonaisuutta on myöhemmin kehitetty arkkiteh- valmistuttua, mutta tapulin alatila palveli ruumishuo- tuurikilpailun (v. 1989) avulla, jonka perusteella torialue neena vuoteen 1975. on laatoitettu ja aukion pohjoispäähän on rakennettu kioskeille ja kahvilalle toritalo. Kiuruveden tori on - Kuo- Kotiseutumuseo pion torin ohella - maakunnallisesti yksi parhaiten taaja- Museo perustettu 1970-1980 luvuilla makuvassa keskeiseksi, edelleen eläväksi julkiseksi tilaksi Valintaperuste: R, H, M hahmottuvista torikokonaisuuksista. Kiuruveden nykyisen kotiseutumuseon pihapiiri on Vanha hautausmaa ja kotiseutumuseo muodostettu 1970-1980 luvuilla, jolloin paikalle siirret- tiin museon aiemmalta paikalta, Museomäeltä aitat ja tuulimylly, Luupuvedeltä Hyvärilän v. 1915 rakennettu Vanha hautausmaa ja kellotapuli edustavat taajaman asuinrakennus, navetta Koivujärvellä sekä navettalato ja vanhinta säilynyttä miljöötä. Viereinen kotiseutumuseon sauna Sulkavanjärveltä. alue tukee kaupunkikuvallisesti aluetta luontevasti. Huomionarvoinen on myös Kirkkotien kulku hautaus- Hautausmaan viereen alun perin lainajyvästöksi v. 1860 maan aidan vieressä vanhojen arvoon sopivien puiden rakennetusta ja myöhemmin arkkitehti Aarne Timosen suojassa. suunnitelmin siunauskappeliksi muutetusta rakennuk- sesta tehtiin esinemuseo v. 1977. Vanha hautausmaa Perustettu v. 1762 Valintaperuste: R, H, M Lapinsaaren kulttuurimaisema Valintaperuste: R, H, M Vanha hautausmaa perustettiin v. 1762 nykyisen hau- tausmaan pohjoisosaan, jonne muutamia vuosia myö- Runsaan kilometrin pituinen, Kiurujärvessä sijaitseva La- hemmin rakennettiin pitäjän ensimmäinen kirkko ja pinsaari rajaa taajaman itäsivua luoden yhdessä kauem- tapuli. Kirkkotarhan ympärille rakennettiin hirsiaita paa- pana näkyvän Hingunniemen laidunmaisemien kanssa nukattoisine porttirakennuksineen. Aita on myöhemmin hienon maisemanäkymän. korvattu nykyisillä kiviaidoilla. Nykyisen sankarihautaus- maan paikalla oli aikaisemmin toinen kirkko.

90 Kiuruveden toinen kirkkoherra rakennutti Lapinsaareen Kaksikerroksisen rakennuksen yläkerta suunniteltiin tyt- itselleen v. 1902 asuintilan, joka edelleen toimii maati- tären perheen kesälomavierailuja varten. Hirsirunkoinen lana. Myöhemmin päärakennus sai jugendpiirteitä K.P. vaakalaudoituksella vuorattu kuutiomainen rakennus Lappalaisen, merkittävän kiuruvetisen liikemiehen, os- edustaa varhaista funktionalismia kulmaikkunoineen ja tettua tilan. epäsymmetrisine julkisivuineen.

Huvila ”Lappi” Kirkonkylän yksittäiset kohteet Arkkitehti Saara Kivikanervo v. 1933, korjattu arkkitehti Aimo Nissi 2000-luvulla Vanha pappila Valintaperuste: R, H, M 1810-luvulla, laajennus ja kattomuodon muutos 1870- 1880-luvun vaihde, muutoksia rak.mest. O.V. Salmi v. 1952, peruskorjauksia Esko Tiikkainen v. 1984. Valintaperuste: R, H, M

Kiuruvedelle perustettiin v. 1763 Iisalmen kirkkopitäjään kuuluva kappeliseurakunta. Kappalaisen asuinpaikaksi ostettiin Kiurujärven rannalta Hyvölänniemen tila. Tälle 1810-luvulla rakennettua vanhaa pappilaa kutsutaan siksi myös kappalaisen pappilaksi. Talo oli alun perin ma- tala, aumakattoinen empirerakennus. 1870-1880-luvun vaihteessa rakennusta laajennettiin sekä muutettiin katto satulakatoksi. Vuonna 1952 edellisessä laajennuk- sessa rakennetut keittiö ja huone purettiin uuden eteis- ja porrasjärjestelyjen tieltä ja keittiö rakennettiin uuteen paikkaan. Rakennuksen alle rakennettiin tilat keskus- Huvila ”Lappi”, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy lämmitykselle ja saunalle. Samalla huoneista purettiin uunit, sisäkattoja laskettiin ja seiniä levytettiin. Yläker- Saaren metsäiseen osaan K.P. Lappalainen rakennutti taan rakennettiin yhden asuinhuoneen lisäksi useita itselleen v. 1933 Lappi-nimisen eläkeläishuvilan. Pieneh- huoneita. Myöhemmät ovat olleet osittain palauttavia kön kaksikerroksisen rakennuksen suunnitteli hänen (sisäkattolevytyksiä poistettu). arkkitehdiksi valmistunut tyttärensä, Saara Kivikanervo. Vanha Pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

91 Kiuruveden kunnantalo, nyk. kaupungintalo, kuva: Kiuruveden kaupunki

Pihapiirissä on säilynyt leikkimökki 1880-luvulta ja 1800- Suunnitelmat edustivat tuolloin uutta ”Oulun koulun” luvun puolivälissä rakennettu aitta, jossa toimi mm Kiu- tyylisuuntaa, mille oli ominaista perinteisen muotokie- ruveden ensimmäinen posti (v. 1882-1902). Pappila on len soveltaminen moderniin rakennustekniikkaan. Pää- toiminut kappalaisen virka-asuntona. tös uuden kunnantalon rakentamisesta oli tehty kunnan 100-vuotisjuhlien yhteydessä v. 1973. Kunnantalon pai- Rovastin pappila kalta purettiin v. 1885 rakennettu kansakoulu, joka oli V. 1884, laajennus Juhani Malmiäyräs v. 1939 vuodesta 1958 palvellut kunnantalona. Rakennus edus- Valintaperuste: R, H, M taa myös aikakautta, jolloin lukuisiin kuntiin rakennet- tiin suuria ja näyttäviä kunnantaloja. Kiuruvesi itsenäistyi v. 1862 Iisalmen emäseurakun-nasta. Tällöin kappalaisen pappila jätettiin pitäjänapulaiselle ja Haja-asutusalueet kirkkoherralle rakennettiin v. 1884 uusi virkatalo sitä varten hankitulle maalle kirkonkylän rantaan. Pappilaan Tuuliaismäen navetta kuuluneista rakennuksista on jäljellä vain päärakennus, Valintaperuste: R, M kun muut, tuparakennus, talli, navetta, jyväaitta, halko- vaja, huussi, kellari, sauna, riihi ja puoti on purettu. Aittojärven kylällä, Tuuliaismäen tilalla on säilynyt parsi- tyypiltään harvinainen hirsinavetta, joka lienee myös Pappila on pohjaltaan karoliininen jatkettuna yhdellä seudun vanhimpia. Kiuruvesi on kuulunut kansantieteel- huoneparilla. Ulkovuoraus on luultavasti 1890-luvulta, lisesti jo varhain ns. luontinavettojen alueeseen. Näissä pääteltynä vuorauksen koristetyypistä, joka on saman- lanta luotiin päivittäin ulos navetasta, kun ns. sekason- lainen kuin v. 1896 vuorattu kellotapuli. Vuonna 1939 tanavetassa lanta luotiin vain keväällä ulos. Tuuliaismäen pappilaa laajennettiin Juhani Malmiäyräksen suunnit- navetassa lehmäparret on salvottu kapeista hirsistä ja ne telemalla arkisto- ja virastosiivellä sekä kellarilla. Tällöin sijaitsevat vanhan tavan mukaan rakennuksen sivusei- yläkertaan tehtiin myös asuinhuoneita. Rakennuksen nillä, siten että lehmät olivat kytkettyinä pää sivuseinään käyttö pappilana on päättynyt v. 2005, rakennuksen päin. Keskellä rakennusta on puinen silta ja päätysei- omistaa edelleen seurakunta. Vuodesta 2007 se on ollut nälle päättyvät lantakourut. nuorten toimintapaikkana. Siellä toimii myös rippikoulu- ja nuorisotyön toimisto. Myöhemmissä navettatyypeissä betonista valettujen syöttöpöytien yleistyttyä 1900-luvun alkuvuosikymme- Kiuruveden kunnantalo, nykyinen kaupungintalo ninä syöttöpöytä sijoitettiin keskelle navettaa. Arkkitehdit Reijo ja Kari Niskasaari, Kaarlo Viljanen, Ilpo Väisänen v. 1984 Tila on muodostettu v. 1801 isojaossa. 1860-luvulla ra- Valintaperuste: R, H, M kennettu asuinrakennus oli aiemmin paritupa, myöhem- min rakennuksen toinen pää on siirretty muualle. Tila Kiuruveden kunnantalo, vuodesta 1993 kaupungintalo, sijaitsee pienen peltosaarekkeensa keskellä metsäisellä rakennettiin arkkitehtikilpailussa voittaneen ehdotuksen Suomenselän alueella. perusteella.

92 Ohenmäen koulu Luupujoen koulu Valintaperuste: R (ei inventointitietoja) Valintaperuste: (R)

Luupujoen ’naisopettajan kansakoulun’ suunnitteli Filip Ronimus v. 1927. Rakennukseen tehtiin koulun puolelle luokkahuone, alaluokka/käsityöhuone sekä eteinen. L:n muotoisen pohjakaavan siivessä oli opettajan 2 huoneen ja keittiön asunto. Asunnon puolelta johtivat portaat ullakolle ja pieneen kellariin. Rakennusta lämmitettiin uuneilla.

Hirsirunkoisen koulurakennuksen perustuksena on loh- kotut kivet. Julkisivut on verhoiltu peiterimapystylaudoi- tuksella, ullakon kohdalla pystypaneelilla. Alkuperäinen kate on vaihdettu peltikatteeseen. Asunnon ja koulun sisääntulojen kohdalla on pienet kattolipat. Katetta lu- kuun ottamatta rakennuksen julkisivut ovat säilyneet Ohenmäen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy alkuperäisinä.

Korpijoella sijaitseva Ohenmäen koulu on vuosia ollut Koulurakennus edustaa 1920-luvun hirsistä koulutyyp- tyhjillään. Kaksikerroksinen malliltaan kuutiomainen piä, joka on säilynyt julkisivuiltaan, huonejaoltaan ja de- klassistinen koulu on kuitenkin tyyppinsä hyvä edustaja, taljeiltaan pitkälle alkuperäisessä asussaan. joka on julkisivuiltaan säilyttänyt alkuperäiset detaljinsa. Koulun tyypillisiä 1920-luvun klassismin tunnusmerkkejä Rakennuksen ikkunajaossa on nähtävissä myöhäisen ju- ovat pystyrimoitetut julkisivut, ristikkokaitein varustetut gendin piirteitä ja rakennuksen hahmossa uusklassismin avokuistit ja ullakon ns. lunetti-ikkunat. Peilirakenteisissa henkeä. Keittola ja piharakennus edustavat samaa ajan- ulko-ovissa ja niihin liittyvissä ikkunoissa on käytetty jaksoa. Rakennukset muodostavat harvinaisen aitona klassismin pyörö- ja kaariaiheita. Samalla 1920-1930- säilyneen 1920-luvun kansakoulun pihapiiriä edustavan luvun mallilla on rakennettu Varpaisjärven Petäyksen kokonaisuuden. entinen koulu, jonka rakennushistoriallista arvoa laskee kuitenkin myöhemmin rakennukseen asennetut, tyyliin sopimattomat ikkunat.

Luupujoen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

93 Laukkalan aitat, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Paara Erityisen hieno on v. 1830 rakennettu suuri puotitalli. asuinrakennuksen keittiö- ja kamariosa v. 1901, aitta n. Rakennuksen päätyharjan alla on komeat räystäskon- v. 1808, muutoksia rak.mest. Pekka Lind. solilaudoitukset ja sivuräystään alaiset hirret on salvottu Valintaperuste: R, M muuta hirsiseinää ulommas. Tämä Pohjanmaalta tullut rakennustekniikka näyttää levinneen Pohjois-Savon kun- Paaran tila on Remes-suvun kantatila vuodelta 1622. nissa Kiuruvedelle ja jonkin verran Pielavedelle, muualla Pihapiiri sijaitsee loivassa Osmankijärven rantamaise- rakenne näkyy vain muutamissa yksittäisissä kohteissa. massa, jossa pihapiiri näkyy pitkälle, erityisesti sen suuri kolmikerroksinen, pohjalaistyyppinen aitta. Aitan raken- Ns. puotitalli on myös rakennetyyppinä seudulla ylei- sivat perimätiedon mukaan härmäläiset Suomen sodan nen, oletettavasti nimensäkin perusteella pohjanmaalta aikoihin. Aitassa on mm. Suomen suurin oven avain. periytyvä aittatyyppi. Rakennus sijaitsi yleensä asuinra- Toinen samantyyppinen taitekattoinen aitta sijaitsee kennuksen vieressä tai sitä vastapäätä. Siihen kuuluvan Pohjois-Savossa Pielaveden Vaaraslahdessa. Asuinra- talliosan tunnistaa yleensä oven yläpuolisesta luukusta, kennus muodostuu v. 1901 rakennetusta keittiö- ja ka- josta hangottiin heinät ylisille sekä oven viereisestä ik- mariosasta ja sen yhteyteen v. 1928 siirretystä tuvasta, kunasta. joka oli aiemmin pihan toisella puolen savutupana. Ra- kennuksen ikkunat ja ulko-ovi sekä kulmistaan viistetty Laukkalan tallissa on säilynyt myös osa pilttuista, joissa kuisti on 2000-luvun alussa uusittu. Navetta on raken- hevoset seisoivat kiinnitettyinä päät poikkiseiniin päin. nettu v. 1914 porakivistä. Puotiosassa säilytettiin yleensä ruoka- ja taloustarvik- keita, yläkerran tiloja käytettiin vaate- ym. varastoina ja Laukkalan aitat ja puotitalli kesäisin asumiseen. Laukkalan puotiosan lautaoveen on Valintaperuste: R kaiverrettu vinoruudutuskuvio, mikä oli talonpoikainen tapa jäljitellä arvorakennusten koristeellisia paneeliovia. Laukkalan tila on ollut asuttu ainakin 1700-luvulta. Pi- han vanhimmassa rakennuksessa, korkeassa otsallisessa ruisaitassa on vuosiluku 1777, muut rakennukset ovat miltei kaikki 1800-luvulta. Ruisaitan parina toisena yk- sittäisaittana on matalampi, v. 1898 rakennettu ”otra- aitta”.

94 Piekäälä Ullkolle rakennettiin huoneet kuitenkin vasta peruskor- mm. savutupa v. 1857 jauksessa v. 2002. Tila oli Lappalaisten suvulla 1700- Valintaperuste: R, H, M luvulta 2000-luvulle. 1900-luvun vaihteessa tilan omisti paikkakunnan monipuolisena liikemiehenä tunnettu K.P. Paikalla on asuttu 1500-luvulta. Piha sijaitsee maise- Lappalainen. Hän mm. perusti tilan rantaan tiilitehtaan. mallisesti viehättävästi loivasti kumpuilevien peltojen Pihan vanha, muutamia vuosia sitten purettu navetta oli keskellä. Pihapiirin rakennuksista vanhimpia ovat 1800- rakennettu tehtaan tiilistä. Tilan vanhoista rakennuk- luvun alun aitat ja puotitalli. Nykyinen päärakennus sista on jäljellä valkoisin nurkkalaudoituksin suojattu, on 1920-1930-luvulta. Hieman ulompana nykyisestä pohjalaistyyppinen aitta sekä vanha paja. Pihaa kehystä- pihapiiristä on v. 1857 rakennettu savutupa, joka on vät rantalaitumet on mainittu Pohjois-Savon perinnebio- muutettu kotimuseoksi. Savutuvan uunin kiviosa on ra- tooppiluetteloinnissa (Hankaniemen rantahaka) kennettu salvotun hirsirakenteen päälle. Savutuvan tun- tumassa on yli satavuotias riihi- ja latorakennuksia. Lapinniemi Päärakennuksen vanhin osa 1840-luvulta Hankaniemi Valintaperuste: R, H, M Valintaperuste: R, H, M Näkyvästi omalla niemellään Kiurujärven eteläosassa Hankaniemen tila on yksi Kiurujärven rantamaiseman sijaitseva Lapinniemi on isojaossa v. 1788 muodostettu leimallisista ja vanhimmista sukutiloista. Paritupatyyp- kantatila. Kolmessa vaiheessa rakennetun paritupatyyp- pinen päärakennus on rakennettu vaiheittain kolmesta pisen, ulkoseiniltään osin päreillä vuoratun asuinraken- omille nurkilleen salvotuista hirsikehikoista, joista vanhin nuksen vanhin osa on vuodelta 1840. on 1820-luvulta. Rakennusta korotettiin v. 1913.

Koskenjoen kulttuurimaisema, kuva: Kiuruveden kaupunki

95 Tuvan yli 100 vuotta vanha uuni on muurattu hirsike- Laivaliikenne Kiurujärvellä alkoi viime vuosisadan loppu- hikolle kuten myös Heikkisenahon tuvan uuni. Pihaan puolella. Vilkkaimmillaan se oli vuosisadan alkupuolella, kuuluu aittoja 1700- ja 1800-luvuilta. kun pitkään ajettu Kiurujoen kanavointihanke toteu- tui vuonna 1906. Laivareitin vakiopysähdyspaikkoja oli Koskenjoen kylä Ryönässä, Rytkynniemessä, Karsikolla ja Lapinniemessä. Kiuruveden ensimmäinen varsinainen maantie Runnilta Valintaperuste: R, M kirkonkylään rakennettiin 1850-luvulla Kiurujärven ete- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 läpuolelle. Näin Ryönänjoelta oli varhain myös tieyhtey- det ulkomaailmaan. Koskenjoen kulttuurimaisema edustaa Pohjois-Savossa harvinaista joenvarsiasutusta, joka on sijoittunut Os- Ryönänjoen historian erityispiirteenä on varhainen teol- manginjärven ja kirkonkylän välisen koskenjoen ja sen lisuus- ja yritystoiminta. Ryonänjoella toimi aikoinaan koillisrantaa seuraavan maantien varrelle. Tilakeskukset kolme mylly- ja sahalaitosta, joista on jäljellä vielä yksi ympäröivine viljelmineen antavat maisemalle tasapai- myllyrakennus. noisen ja eheän ilmeen. Rannoiltaan pääosin avoin joki kulkee loivapiirteisenä, melko huomaamattomana pel- Vanhat maatilat ovat säilyttäneet hallitsevan asemansa tojen halki. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta maisemassa ja kylärakenne on varsin alkuperäinen. Ra- (Suvannon ja Palosen aitat), mutta kyläkuvalle on tun- kennuskanta on molemmissa kylissä kerroksellista: van- nusomaisempaa 1900-luvun rakennuskanta). haa kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa on säilynyt runsaasti, pihapiireissä on myös uudempia Maisema-alueet rakennuksia.

Ryönänjoki ja Honkaranta Rajaus sisältää Ryönänjoen ja Honkarannan kylien kes- Valintaperuste: M, savolainen harvarakenteinen ranta- kusalueet, joita Kiurujärven Syvänsalmi yhdistää. Rajaus asutus, Maisemainventointi 2009 seuraa luontevia metsän reunavyöhykkeitä.

Ryönänjoen kylä levittäytyy Kiurujärven länsirannalle ja Heikkisenaho Kiurujärveen laskevan yönänjoen ympärille. Honkaran- Valintaperuste: R, M nan kylä on Kiurujärven itärannalla. Kapea Syväsalmi yhdistää kyliä. Heikkisenaho on v. 1891 muodostetun vanhan maatilan pihapiiri, jossa kaikki rakennukset, pientä latoa lukuun Pellot ovat keskittyneet Kiurujärven ja Ryönänjoen vil- ottamatta, on rakennettu ennen toista maailmansotaa. javalle rantavyöhykkeelle. Kaunis viljelymaisema avau- Maalaamattomine hirsipintoineen rakennukset luovat tuu Kiurujärvelle ja Ryönänjoelle. Asutus on ylempänä viehättävän ja yhtenäisen kokonaisuuden. Asuinraken- rannasta, pellon ja metsän rajassa. Vauraat maatilojen nuksen tupa on rakennettu 1800-luvulla, keittiö ja ka- pihapiirit hallitsevat maisemaa omilta kumpareiltaan marit v. 1927. peltojensa keskellä. Pellot, puustoiset pihapiirit ja rannat sekä metsäsaarekkeet lomittuvat luontevasti toisiinsa. Pihaan kuuluu kolmiosainen puotitallirakennus sekä hir- Rantaan johtavat koivukujat kertovat vesireitin tärkeyttä. sirunkoinen v. 1938 rakennettu navetta. Tulotien varrella Ympäröivä maasto on pinnanmuodoiltaan tasaista. on eloaitta. Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihipiha, jos- kin sen rakennukset ovat varsin huonokuntoiset. Pihaa Ryönänjoki ja Honkaranta kuuluvat Kiuruveden van- ympäröiviä peltoalueita kiertää kiviaitoja. Rakennuksissa himpiin kyliin. Kylien elinkeino- ja asutusrakenteeseen on säilynyt vanhat sisustukset, joka nostaa kohteen ar- ovat vaikuttaneet hyvät kulkuyhteydet. Vesireitit olivat voa. ensimmäisiä kulkuväyliä. Iisalmen vesireitin varhaisesta merkityksestä kertoo rantojen tuntumasta löytyvä run- sas arkeologinen kulttuuriperintö, joka ulottuu kivikau- delta rautakauteen.

Ryönänjoki, viljelysmaisema, kuva: Mervi Koskinen

96 Linni Ryönä Päärakennuksen vanhin osa vuodelta 1894, muutoksia Päärakennuksen vanhin osa 1850-luku, vuoraus ja lasi- rak.mest. Pekka Lind. kuisti v. 1931 Valintaperuste: R, H, M Valintaperuste: R, H, M

Ryönän tila on Kiuruveden vanhimpia. Sen verotustie- doista on asiakirjamerkintöjä vuodelta 1548. Muinais- löytöjen perusteella on pääteltävissä, että pihapiirin paikalla lienee sijainnut kivikautinen asuinpaikka. Pari- tupatyyppisen asuinrakennuksen vanhin osa on 1850- luvulta. Myöhemmät laajennukset on rakennettu omille nurkilleen. Vuoraus ja koristeellinen lasikuisti on vuo- delta 1931. Pihapiiriin kuuluu maakunnalle tyypillisesti riviin vierekkäin rakennettuja aittoja, jotka näkyvät avoi- men laidunmaiseman ympäröiminä uudempien nyky- aikaisten maatalousrakennusten kanssa pitkälle järven toiselle puolen. Pihassa on säilynyt metallirakenteinen tuuliroottori, 1900-luvun alun innovaatio, jota maati- loilla käytettiin yleisesti mm veden nostamiseen kaivoista ja järvistä navetoihin.

Ryönänjoen entinen koulu Linni, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Pekka Lind v. 1918 Valintaperuste: R, M Lindin suvulla vuodesta 1876 ollut Linni on viereisestä Heikkisenahosta aikoinaan erotettu tila. Useassa vai- Ryönänjoen koulu kuuluu rakennusmestari Pekka Lindin heessa rakennetun päärakennuksen tupaosa (van- suunnittelemiin jugendrakennuksiin. Osin taitekattoi- hin osa) on vuodelta 1894. Jugendilmeensä rakennus nen, rimalaudoitettu puurakennus valmistui v. 1918 ja sai Kiuruvedellä paljon vaikuttaneen rakennusmestari lakkautettiin v. 1972, jonka jälkeen rakennus on muu- Pekka Lindin suunnittelemana. Hyvin hoidettu pihapiiri tettu asuinkäyttöön. Säilyneistä erityispiirteenä merkit- on kartanomainen monine rakennuksineen ja suurine täviä ovat hienot puuleikkaukset ikkuna- ja ovikehyslau- vanhoine puineen. doissa.

Ryönänjoen entinen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

97 Viljelyaukea Niemisjärven rantamilla, kuva: Mervi Koskinen

Niemiskylä 1500-luvulta lähtien kylänä tunnettu Niemiskylä edustaa Valintaperuste: M, seudun vanhin asutus ja viljely Kiuruveden vanhinta pysyvää asutus- ja viljelykerrostu- Maisemainventointi 2009 maa. 1600-luvulla Niemisjärven ympäristö kuului jo Kiu- ruveden tiheimmin asuttuihin alueisiin. Varhaisemmasta Niemiskylän viljelyaukea on Ylä-Savon suurimpia yh- asutuksesta ja vesireitin merkityksestä kertovat myös tenäisiä viljelyalueita. Viljelykset ovat keskittyneet Nie- muinaisilta rannoilta löydetyt kivikauden asuinpaikat ja misjärven, Pieniveden ja Hirvijärven ympärille tasaisille esinelöydöt. rantamaille. Vesistöt kuuluvat Niemisjärven reittiin, joka Iisalmen vesireitin latvareitti. Niemisjärven pohjoispuolta kulkeva Iisalmi – Ylivieska -rata valmistui vuonna 1926. Niemiskylän asema oli Järvet ovat matalia ja loivarantaisia. Alueen luonto on käytössä 60-luvulle saakka. Kylän keskusta kasvoi Nie- vehmasta ja pienmuodoiltaan vaihtelevaa. Niemisjärven misjärven ja Hirvijärven väliselle alueelle osittain radan peltoaukeat ovat keväisin muuttolintujen tärkeä leväh- ja aseman rakentamisen seurauksena 1900-luvun alku- dys- ja ruokapaikka. puolella. Rajaus sisältää Niemisjärven ympäristön yhte- näisen viljelyaukean. Rajaus seuraa peltoaukeaa ympä- Viljavat rantasavikot ovat tarjonneet poikkeuksellisen röivien selänteiden luontevaa linjaa. hyvät edellytykset tuottoisalle maanviljelylle. Rannat ovat lähes kauttaaltaan alavaa, avointa peltoa tai ranta- niittyjä. Loivat, vehmaat rantapellot ja niityt puustoineen ja maatilojen pihapiireineen muodostavat laaja-alaisen, yhtenäisen kulttuurimaisemakokonaisuuden. Monin paikoin järville aukeaa kauniita, avoimia näkymiä. Viljely jatkuu edelleen elinvoimaisena ja maisemassa on vakiin- tuneen kulttuurimaiseman tuntu.

98 Lapinlahden kulttuuriympäristö

99 100 LAPINLAHTI

7 Kirkonseutu Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Kirkonseutu on säilynyt omana saarekkeenaan uudis- rakentamisen ja tiejärjestelyjen muuttamassa kirkon- kylämiljöössä. Alueeseen kuuluu vanha hautausmaa ja sankarihautausmaa, lainajyvästö ja vanhankirkon paikka muistokivineen sekä näiden länsi- ja pohjoispuolella ole- van asutus.

Kylän pääraitti kulki aiemmin vanhan hautausmaan län- sipuolella, lainajyvästön ja entisen kirkonpaikan vieritse Mykkälän kievariin. Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa katkaisi raitin, mutta sen sijainti on edelleen hah- motettavissa.

Kirkko F.A. Sjöström v. 1880. Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Lapinlahden seurakunta oli itsenäistynyt omaksi seura- kunnakseen Iisalmesta v. 1858. Jo noihin aikoihin suun- niteltiin kappeliseurakunnan aikaisen kirkon korvaa- mista suuremmalla. Hanke toteutui vasta v. 1880, jolloin vihittiin käyttöön ajalle tyypillinen länsitornillinen pitkä- kirkko, joka tosin oli poikkeuksellisen runsaasti uusgo- tiikan ja uusrenessanssin aihein koristeltu. Rakennuksen Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy suunnitteli yksi maamme kuuluisimmasta uusrenessans- simestareista, arkkitehtuurikoulutuksensa G.T.H. Chie- witzin opissa saanut F.A. Sjöström. Laatokan Karjalassa Muu osa aluetta on metsäistä puistoa, jossa on jäljellä sijainneen Kurkijoen kirkon ohella Lapinlahden kirkko oli alkuperäisiä hautamuistomerkkejä. 1960-luvulla hau- ainoita Sjöströmin suunnittelemia puukirkkoja. Kirkon tausmaa ympäröitiin nykyisellä puu-aidalla ja porteilla. rakensivat kokkolalaiset rakennusmiehet mestari Johan- Hautausmaahan liittyy sen pohjoispuolelle v. 1842-1843 nes Storen johdolla. rakennettu hirsipintainen ja koruton paarihuone.

Kirkon alkuperäinen paanukatto korvattiin v. 1912-1913 Lapinlahden ensimmäinen kirkko oli suunniteltu inten- galvanoidulla pellillä. Perusteellisesti kirkko korjattiin v. denttikonttorissa Charles Bassin aikakaudella. Raken- 1955-1956 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmin, nustyöt Mykkälän maista erotetulle hiekkakentälle aloi- joissa mm. saarnastuoli muutettiin nykyiselle paikalle, tettiin v. 1826, mutta kirkko saatiin käyttöön vasta v. permantokerroksen penkit uusittiin ja kirkko varustettiin 1834. 1840-luvun puolivälissä kirkkoon saatiin Mikael sähkölämmityksellä. Viime vuosikymmenien korjauksissa Toppeliuksen seinämaalauksia, jotka onnistuttiin kirkon kirkkoon on tehty useita pienempiä muutoksia. Näissä purkamisen yhteydessä pelastamaan ja ovat nyt kansal- on mm. pyritty palauttamaan kirkon ulko- ja sisäväritys lismuseossa Helsingissä. aiempaan asuunsa. Uusklassiseen tyyliin rakennettu pitkänomainen, mitoil- Vanha hautausmaa, paarihuone ja vanhan kirkon taan n. 22x11 metrinen kirkko purettiin v. 1881 uuden muistomerkki kirkon valmistuttua. Hirret käytettiin kirkonkylän kansa- Valintaperuste: R, H, M koulun rakentamiseen. Kirkon paikalle v. 1951 pystyte- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. tyn muistomerkin suunnittelivat taiteilija Arttu Halonen ja maanviljelijä Taavetti Sormunen. Lapinlahden vanha hautausmaa vihittiin käyttöön v. 1831. Aluetta laajennettiin vuonna 1858. Hautausmaa oli käytössä vuoteen 1887, mutta osa siitä otettiin käyt- töön 1900-luvun sotien sankarihautausmaaksi.

101 Viljamakasiini Räsälä v. 1859, korjauksia 1960-luvulla ja v. 1988 v. 1926 Valintaperuste: R, H, M Valintaperuste: R, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen

Lainajyvästö- eli pitäjänmakasiinijärjestelmä on peräisin Räsälä on nimismies Robert Räsäsen itselleen n. v. 1926 Ruotsinvallan ajoilta. Isonvihan jälkeen maa oli suurelta rakennuttama kaksikerroksinen asuin- ja virkatalo. Hirsi- osin saatettu autioksi ja tarvittiin erityisiä toimenpiteitä runkoisessa rakennuksessa on 1920-luvulla kirkonkyliin viljelyn edistämiseksi. Satovaihteluiden tasaamiseksi ryh- muotiin tullut taitekatto sekä muistumana jugendajalta dyttiin suunnittelemaan paikallisia pitäjänmakasiineja, poikkipäädyn räystään alle rakennettu parveke, joka joiden osakkaita olisivat paikkakunnan tilalliset. Raken- näyttää olevan suosittu Lapinlahden vuosisadan alun nukset olivat suurehkoja, varkauksien varalta vankasti rakennuksissa (vrt. Linnansalmen talo, Törmälä, Honka- rakennettuja ja sijaitsivat kirkon tuntumassa. harju).

Lapinlahden makasiini valmistui v. 1859 talollisten Jo- Apula han Lustigin ja Adam Räihän urakoimana. Katto tehtiin Valintaperuste: R, H, M kaksinkertaiseksi puolentoista tuuman laudoista, seinät Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen punamullattiin, nurkkalaudat valkaistiin ja ovet maalat- tiin öljymaalilla valkoisiksi. Apulan rakensi opettaja Väisänen asunnokseen. Hän piti talossa myös kunnan ensimmäistä kirjakauppaa. Kunta Kunnallishallinnon eriydyttyä kirkon toiminnasta 1860- osti Apulan v. 1928 ja korjasi sen lääkärin virka-asun- luvulla siirtyi makasiinien valvonta kuntakokouksille, noksi ja vastaanottotiloiksi. Tällöin rakennus sai nykyisen Lapinlahdella v. 1875. Omistus siirtyi kunnallisasetuksen asunsa, mm. 1920-luvun klassismille tyypillisen avokuis- mukaan manttaalikunnalle, joka v. 1950 lahjoitti raken- tin balusteripylväineen ja leveät ikkunoiden sivulaudoi- nuksen kotiseutuyhdistykselle kotiseutumuseotiloiksi. tukset.

Vanha kirkonkylän raitti Mykkälä Vanhan kirkonkylänraitin varren rakennuksista ovat jäl- Valintaperuste: R, H, M jellä sankarihautausmaan lounaispuolella Aarnila, Hir- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen vola ja Räsälä.

Sankarihautausmaan luoteispuolta rajaavat Apula, Myk- kälä ja Törmälä.

Aarnila Arkkitehti Leka 1930-luku Valintaperuste: M Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen

Ensimmäisenä kirkon suunnasta sijaitseva Aarnila on rakennettu 1930-luvun lopulla pappilan puretuista ta- lousrakennusten hirsistä helsinkiläisarkkitehti Lekan pii- rustuksilla. Myöhemmin Aarnilan pihasauna jäi uuden tiejärjestelyn, Linnansalmentien alle. Mykkälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Hirvola 1800-luvun lopulla Valintaperuste: M Mykkälän vanha nimi on Iivolanniemi sen ensimmäisen Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen isännän Iivo Ollikaisen mukaan. Tämä myi tilan v. 1829 Juhana Mykkäselle, joka osti Väärnin pappilan vanhan Hirvola oli kunnan kanttorin Iisakki Hirvosen asuntona tuvan hirret ja rakensi niistä nykyisen päärakennuksen 1800-luvun loppupuolella, mutta rakennuksen tarkkaa eteläpään. Se toimi ensin kievarina isäntäväen asuessa ikää ei tiedetä. Rakennukseen tehtiin peruskorjaus ja pihalla sijainneessa toisessa rakennuksessa. Vuonna autotallilaajennus v. 1988 sekä uusittiin ulkovuoraus ja 1859 Juhana Mykkänen laajensi rakennusta tuvalla ja ikkunat. kahdella kamarilla. Kievarin pito päättyi Mykkälässä v. 1916, kun talollinen August Ollikainen teki Mykkälää edullisemman tarjouksen majatalon pitämisestä. Raken- nusta on myöhemmin muutettu ajanmukaiseksi, mutta pohjoispäädyn suuri tupa on säilytetty. Mykkälän piha- piiriin kuuluu uudempia maatilarakennuksia ja vanha talousrakennus.

102 Törmälä Kasurisen paja Valintaperuste: M Hirsirakennus, siirretty pajaksi v. 1921 Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen Valintaperuste: H, M

Kirkon lähistöllä sijaitseva ns. Kasurisen paja edustaa taajamissa harvinaisia, vanhoista elinkeinoista kertovia piharakennuksia, jotka ovat yleensä aittoja lukuun ot- tamatta kadonneet kirkonkylistä. Seppä Kusti Kasurinen oli v. 1921 ostanut asunnokseen kirkon lähistöltä yksi- kerroksisen 1800-luvun lopulla rakennetun hirsiraken- nuksen, jonka pihaan hän siirsi ostamansa vanhan riihen pajaksi v. 1921.

Kusti Kasurisen monipuolisen ja taitavan sepän maine levisi maakuntaan. Kiireisimpinä aikoina 1920-luvulla hänellä oli kaksi seppää takomassa ja apumiehiä 7-8. Tällöin pajaan rakennettiin kylkiäinen. Paja on ulkoasul- taan ja sisätiloiltaan lähes alkuperäinen, mutta ahjo on Törmälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy purettu.

Pihapiiriin kuuluvat 1920-luvun lopulla korotettu asuin- Kirkonkylän taajaman kaukomaisemaan hyvin näkyvä rakennus, hirsinen pariaitta 1900-luvun alusta ja muita Törmälä on nahkuri Juho Kettusen vuonna 1899 ra- ulkorakennuksia eri ajoilta. kentama asuintalo. Nykyisen hahmonsa Törmälä sai 1920-luvun korotuksessa, jolloin harjakatto muutettiin taitekatoksi, ja rannanpuolelle rakennettiin samanlainen Asema-alue parveke poikkipäädynharjan alle kuin nimismiehen ta- Bruno Granholm v. 1902 lossa. Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Pajuniemi 1800-luku. Valintaperuste: M

Kirkon ympäristökokonaisuutta täydentävät maakun- nallisesti merkittävät Pajuniemi ja Pääskypesä kirkolta Ii- salmeen päin johtavan tien varrella. 1800-luvulla raken- nettu Pajuniemi sijaitsee näkyvällä paikalla Pajuharjun alueella, jossa oli vähäistä mäkitupa-asutusta 1800-lu- vun puolivälin jälkeen. Pajuharju on rakennettu vaiheit- tain: vanhimpaa maantienpuoleista osaa on jatkettu vinkkeliosalla vuosisadan vaihteessa. Laajennuksen ra- kennutti tehtailija Konttinen, joka myös perusti rantaan kunnan ensimmäisen höyryvoimalla toimineen myllyn ja sahan. Pihaan on rakennettu 1960-luvulla ulkorakennus ja sauna. 2000-luvulla kiinteistö on siirtynyt kunnalle, Asemarakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy joka on tehnyt asuinrakennukseen laajan korjauksen.

Pääskynpesä Asema kuuluu Kuopio–Iisalmi osuuteen Savon radasta, 1880- ja 890-lukujen vaihde jonka rakentaminen oli aloitettu Kuopiosta v. 1898. Ra- Valintaperuste: (M) taosuuden rakennusten suunnitelmat laati rautatiehalli- tuksen arkkitehti Bruno Granholm. Asemat oli kokonsa Pääskynpesän vanhin osa on rakennettu 1880- ja 1890- ja merkittävyytensä mukaan jaettu luokkiin I-V sekä py- lukujen vaihteessa. Vuonna 1900 kauppias Katainen laa- säkkeihin ja laitureihin. jensi rakennusta nykyiseen kokoonsa, jolloin rakennuk- sen ulkonurkkaukseen rakennettiin tuon ajan kaupoille Lapinlahden v. 1902 valmistunut asema on edustava tunnusomainen sisäänkäynti. Talo palveli 1990-luvulle kokonaisuus V-luokan asemasta, jossa on yhtenäinen asti kauppaliikkeenä, jolloin Lapinlahden kunta hankki rakennuskanta ja hyvin hoidettu asemapuisto. V-luokan kiinteistön ja korjautti rakennuksen käyttöönsä. Tällöin asemassa oli toisessa päässä asemapäällikön yhden huo- mm. kirkonpuolelle 1960-luvulla puhkaistut suuret myy- neen ja keittiön kokoinen asunto ja toisessa päässä oli mälän ikkunat palautettiin aiempien kaltaisiksi. 2000- odotushuone ja pieni huone. Vuonna 1927 rakennusta luvulla rakennus on myyty yksityiselle asuinkäyttöön. laajennettiin alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen.

103 Arttula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Tällöin eteläpäähän tuli uusi odotussali ja asemapäälli- Vesiviskuri kön huonetta suurennettiin. Pihamaalla on alkuperäi- Bruno Granholm v. 1902, siirto 1980-luvulla ja muutok- sistä talousrakennuksista navetta, liiteri, sauna ja maa- set v. 1995 kellari eli kuoppa. Valintaperuste: R, H, M

Asemarakennuksen pohjoispuolella on tavaramakasiini Lapinlahden aseman vesiviskuri on siirretty (1980- ja jonkin matkan päässä henkilökunnan asunto ulko- luvulla) Lapinlahden ”Matin ja Liisan” huoltoasemalle rakennuksineen. Kolme asuntoa käsittänyt rakennus matkailutarkoituksiin. Viskurirakennus kuului höyryve- on 1990-luvulla muutettu motellityyppiseksi majoitus- turiaikakauden rautateiden rakennustyyppeihin. Sen tilaksi. tornimaisessa tilassa sijaitsi suuri vesisäiliö, josta lasket- tiin (”viskattiin”) vettä vetureihin. Lapinlahden kunta on hankkinut ja kunnostanut asema- alueen 1990-luvun lopulla. Lapinlahden viskurin matalat sivusiivet olivat alun perin avonaiset halkokatokset. 1990-luvulla katokset muutet- Arttula tiin myymälätiloiksi ja seinät lasitettiin. Vanhin osa on rakennettu v. 1902 Valintaperuste: H, M Viskuri muodostaa yhdessä Matin ja Liisan aseman pi- halle siirretyn vanhan höyryveturin ja ”Oulunkoulun” Asematien miljööseen kuuluvaa asema-aluetta vasta- arkkitehtuuria edustavan huoltamorakennuksen kanssa päätä sijaitseva taiteilija Arttu Halosen asuintalo Arttula nostalgisen, mutta samalla kunnan kulttuuriperinteistä on merkittävä ennen kaikkea kulttuurihistoriansa takia, kertovan autoliikenteen taukopaikan. vaikkakin Arttu Halosen irtaimisto ehdittiin huutokau- pata talon tultua myyntiin 2000-luvun alussa. Raken- Meijerin ympäristö nuksen vanhin osa, tupa ja kamarit on rakennettu v. 1902. Valintaperuste: R, H, M

Arttu Halonen osti talon v. 1919 ja laajensi sitä v. 1932 Entiset meijerin rakennukset (meijeri sekä siihen liittyvät nykyiseen kokoonsa, jolloin pihan puolelle rakennettiin mylly ja vanha kunnantalo), Koivupiha, entinen kirkon- keittiö ja vieraseteinen. Arttu Halosen tuolloin taloon te- kylän kansakoulu ja vanhan pappilan piharakennukset kemissä muutoksissa näkyi kansallisromanttinen tyyli. muodostavat kirkonkylän keskustassa kulttuurihistorial- lisesti monipuolisen julkisten rakennusten miljöökoko- naisuuden.

104 Entinen Osuusmeijerirakennus, entisen meijerin toi- tila pannuhuoneelle ja huonekohtaiset uunit purettiin. misto- ja asuinrakennus sekä mylly Huonetiloja muutettiin, mm. suurta keskussalia pienen- Entinen Osuusmeijerirakennus v. 1907 nettiin. Ensimmäisen kerroksen asuntoon muutti kun- Entisen meijerin toimisto- ja asuinrakennus, myöhem- nansihteeri ja yläkerran asuntoihin mm. kätilö/ tervey- min kunnantalotalo v. 1920 denhoitaja. Myöhemmissä korjauksissa seiniä ja lattioita Mylly v. 1942 jälkeen levytettiin ja kattoja laskettiin. Valintaperuste: R, H, M Toiminta kunnantalona päättyi 1980-luvulla, jonka jäl- Lapinlahden v. 1905 perustettu Osuuskunta Osuusmei- keen rakennuksen tilat ovat olleet vuokrattuna. Viimei- jeri oli saanut tontin kirkonkylän keskustasta manttaa- sin peruskorjaus (v. 2006) oli osin palauttava, mm tällöin likunnan maista vastavalmistuneen rautatien varrelta. otettiin esiin salin korkea sivuiltaan viistetty sisäkatto. Lapinlahden Osuusmeijeri aloitti toimintansa v. 1907 Julkisivuiltaan rakennus on säilyttänyt hyvin alkuperäi- rakennetussa meijerirakennetussa. sen myöhäisjugendin ilmeen. Rakennukseen kuuluva pitkä ulkorakennus on korjattu päärakennuksen perus- Alun perin jugendtyylisen, tiilipintaisen rakennuksen korjauksen yhteydessä. pääjulkisivuissa oli kaksi holvattua ovisyvennystä, joissa oli tiilimuurauksen ohella käytetty hakattua luonnonki- Koivupiha, entinen kauppa ja meijerin isännöitsijän veä. Kaariholvattujen ikkunoiden yläosat olivat tyylin- asunto mukaisesti pieniruutuisia. Vuonna 1916 rakennuksen vanhin osa rakennettu 1860-luvulla takasivulle rakennettiin tiilirunkoinen voima-asema ja Valintaperuste: R, H, M meijereille tyypillinen savupiippu (purettu 1980-luvun lopulla). Entisen toimisto- ja asuinrakennuksen siirryttyä konkurssin takia kunnan omistukseen, rakennettiin v. 1930 näitä varten meijerin rungon jatkoksi 1920-luvun klassismia edustava samankorkuinen osa (kts. alla en- tisen konttorirakennuksen siirtyminen kunnan omistuk- seen).

Myllyn ja meijerin puuosien tuhouduttua jatkosodan aikana tulipalossa, meijeri korjattiin perusteellisesti: jugend-piirteet hävitettiin ja julkisivut rapattiin kauttaal- taan, ikkunat muutettiin uusasiallisen säännöllisiksi ja palossa tuhoutuneet vesikatot muutettiin aumakatoiksi. Eteläsivun lastaussilta ja tiiliseinäinen laajennus on näh- tävästi tehty v. 1962 jälkeen. Myös pohjoissivuille on myöhemmin rakennettu matalia laajennuksia. Koivupiha, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Meijeritoiminta päättyi rakennuksessa v. 1975. Raken- nuksen siirryttyä kunnan omistukseen 1980-luvulla tilat Meijerin alueeseen kuuluva Koivupiha sijaitsee rautatien ovat olleet pienteollisuus- ja asuinkäytössä. ylittävän, 1970-luvulla rakennetun Linnansalmentien katveessa. Aiemmin, ennen rautatien rakentamista, kir- Meijeriosuuskuntien toiminta oli 1900-luvun alussa konkylän vanha kirkkotie kulki talon sivuitse. hyvin monipuolista. Vuonna 1916 Lapinlahden meijeri- osuuskunta rakennutti meijerin viereen puurakenteisen Asuinrakennuksen tarkkaa ikää ei tunneta, mutta se lie- myllyn ja sikalan. Vuonna 1924 perustettiin Onkiveden nee rakennettu 1860-luvulla. Vuonna 1864 talon osti rantaan myös saha ja sen yhteyteen voimalaitos, joka Lapinlahden ensimmäinen kauppias Petter Jääskeläinen, tuotti höyryä ja sähköä sahalle ja meijerille. joka piti rakennuksessa kauppaa perillisineen 1900-lu- vun vaihteeseen. Mylly ja meijerin puiset osat paloivat jatkosodassa v. 1942. Uusi tiilirunkoinen mylly rakennettiin funktiona- Alkuaan rakennus oli nykyistä pidempi ja yksikerroksi- lismin hengessä tasaiseksi rapattuine julkisivuineen. Ra- nen. Kaupan lisäksi siinä toimi kirkonkylän kievari 1870- kennuksessa on myöhemmin rakennettuja puurunkoisia luvulla. Radan puoleinen pääty purettiin 1920-luvulla, laajennusosia. ja rakennukseen tehtiin ullakkohuone. Rakennukseen tehtiin korjauksia 1950-luvulla, mm. ikkunat vaihdet- Vuonna 1920 valmistui meijerille muhkea, osin kaksi- tiin. 1960-luvulle tultaessa kiinteistö siirtyi Lapinlahden kerroksinen toimisto- ja asuinrakennus. Taitekattoisen Osuusmeijerille, joka muutti rakennuksen isännöitsijän hirsirakennuksen tilat oli jaettu kahteen päätyosaan, asunnoksi. Myöhemmin kunta osti ja korjasi kiinteistön. joita yhdisti keskellä valoisa, suuri kahvilasali. Meijerin Nykyisin se on jälleen siirtynyt yksityiseen asuinkäyttöön. mentyä konkurssiin v. 1929 rakennus siirtyi kunnan Pihan kaksikerroksinen luhtityyppinen aittarakennus on omistukseen, joka 1930-luvun lopulla muutti rakennuk- rakennettu 1920-1930-lukujen vaihteessa. sen kunnantalokseen. Tällöin rakennuksen alle kaivettiin

105 Vanha kansakoulu, nykyinen kuvataidelukio Linnansalmen kulttuurimaisema Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman v. 1883 Valintaperuste: (R, H, M) Valintaperuste: R, H, M Lapinlahden taajama sijaitsee metsäisen Haminanmäen Vuonna 1883 valmistunut yksikerroksinen puuraken- länsirinteellä, joka kuuluu Vieremälle ulottuvaan harju- teinen kansakoulu kuuluu maakunnan vanhimpiin säi- vyöhykkeeseen. Tätä molemmin puolin kehystää järvi- lyneisiin kansakouluihin. Sen hirret saatiin Lapinlahden vyöhyke, jonka savipohjaiset rannat on tyypillisesti rai- ensimmäisestä, v. 1834 valmistuneesta kirkosta. Koulua vattu pelloiksi. Nämä avoimet kulttuurimaisemat, kuten on useaan kertaan muutettu ja laajennettu. Samoin Lapinlahdella Linnansalmen ja Lahdenperän alueet, luo- koulukäyttö on muuttunut kansakoulusta, yhteiskoulun vat parhaimmillaan selkeän rajan taajamaan. ja ala-asteen kautta lukioksi.

Linnansalmen kulttuurimaisema sijaitsee kirkonkylän Rovastilan vanha rakennuskanta, navetta ja aitta pääkadun Linnansalmentien läntisenä päätteenä. Sal- Valintaperuste: R, H, M men länsiranta on säilynyt maanviljelyskäytössä Linnan- salmen ja Vanhanpihan pihapiirejä ympäröivine laitumi- neen, peltoineen ja niittyineen. Itärannalla ovat Valion tehtaat, Tervolan talo ja uudempaa omakotiasutusta,

Olennainen osa Linnansalmen kulttuurimaisemaa on savolainen järvimaisema, joka avautuu etelään Onki- vedelle ja pohjoiseen kapeana, ruohikkoisena vesistönä. Kaakkoon, Onkiveden yli näkyy Väärnin pappilan mai- sema ja Väärninsaari. Salmen yli kulkee Martikkalaan ja Väisälänmäelle johtava tie, joka siltoineen on tehty 1960-luvulla.

Linnansalmi on Ollikkalan kylän vanhimpia asutettuja Pappilan navetta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy alueita, kirjallisia tietoja kiinteästä asutuksesta on 1500- luvulta lähtien. Linnansalmen nykyinen maisema kertoo erityisesti alueen elinkeinohistoriasta. Nimensä matala Lapinlahden seurakunta itsenäistyi v. 1858, mutta rovas- salmipaikka sai eräkaudella, jolloin se oli Olavinlinnan tin virka-asunto, johon kuului tuohon aikaan tarpeelliset kruununvoudin omistuksessa. Loivien rantapeltojensa maatalousrakennukset, saatiin rakennettua vasta 1880- ylälinjaan sijoittuneet yksittäiset maatilapihapiirit, Lin- luvulla. Hirsinavetta lahosi kuitenkin nopeasti, joten se nansalmi, Vanhapiha ja Ilvesniemi muodostavat tyypilli- korvattiin jo v. 1898 maanviljelijä Pekka Tikkasen suun- sen yläsavolaisen järvenranta-asutustyypin. nittelemalla porakivinavetalla. Vuonna 1974, Eemil Ha- losen 100-vuotissyntymäpäivänä rakennukseen avattiin Peltojen rakenne ja savipitoisuus kertovat 1800- ja Eemil Halosen museo. 1900-luvuilla seudulla yleisesti tehdyistä järvenlaskuista, joilla saatiin maata erityisesti niittyheinää varten. Teol- Rovastinpappilan vanha päärakennus purettiin 1960- lisen aikakauden jalostuselinkeinoja edustaa taajaman luvun alussa ja paikalle rakennettiin v. 1963 kirkkoher- puoleiselle rannalle 1950-luvulta jatkuvasti laajentuneet ran asunnon ja kirkkoherranviraston käsittävä rakennus Valion tehtaat. (arkkitehti Tuomas Väyrynen), jota on v. 1976 laajen- nettu (arkkitehti Esko Laitinen). Linnansalmi, maatilakeskus Päärakennuksen ikää ei tunneta, navetta v. 1900. Päärakennuksen vieressä on Tuomas Väyrysen lämpö- Valintaperuste: (R, H, M) keskukseksi 1960-luvulla suunnittelema rapattu raken- nus. Rakennukset on myöhemmin myyty kunnalle ja Linnansalmen talo on Halosen taiteilijasuvun kantatila, muutettu päiväkotikäyttöön jonka pirtissä syntyivät mm. serkukset Pekka (v. 1865), Eemil (v. 1875) sekä Arttu (v. 1885) Halonen. Monilukui- Aiemmasta pappilakulttuurista muistuttavat puisto- nen Halosen perhekunta joutuivat luopumaan talosta v. mainen piha, hirsinen aittarakennus, vanhat säleaidat 1888 perimätiedon mukaan ruokavelkojen takia, mutta ja pala viljelyksessä olevaa peltoa Linnansalmentien ja Eemil Halonen osti tilan takaisin v. 1908 ja asui tilalla piha-alueen välissä. vuoteen 1919 ennen muuttamistaan Helsingin Siltasaa- reen.

106 Linnansalmi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Useaan kertaan laajennetun vanhan päärakennuksen Rakenteellisesti ja teknisesti navetta oli edistyksellinen: tarkkaa ikää ei tiedetä. Tuvan puoli on alkuaan raken- perustukset kaivettiin kahden metrin syvyyteen ja juot- nettu savutuvaksi, jonka itäpäädyssä oli jo 1870-luvulla tokuppeihin tuli vesi automaattisesti vesijohtoa pitkin. keittiö, isäntäväen makuuhuone ja eteinen. Eemil Ha- Rakennusta kunnostettiin 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin losen ostettua tilan, rakennusta jatkettiin ja korotettiin sen asu hieman muuttui. 1990-luvulla tilalle valmistui muuttamalla katto taitekatoksi. Itäpäähän tehtiin sali ja uusi asuinrakennus. kaksi makuukammaria. Vanhapiha Rakennuksen keskelle tuli kaksikerroksinen kuistiraken- Vanhapihan tilan asuinrakennus on hirsirunkoinen, poh- nelma, jonka toisessa kerroksessa oli kansallisromantii- jakaavaltaan tyypillinen talonpoikaistalo. Rakennusta on kan aikana muotiin tullut, katonharjan alle sijoitettu par- eri vaiheissa korjattu ja muutettu. 1900-luvun alussa ra- veke. Itäpäätyyn tuli viihtyisä ateljeetila, jossa oli suuri kennuksessa oli kaksi tupaa ja niitten välissä pienempiä päätyikkuna ja pohjoislappeella kattoikkuna (ikkunoit- huoneita. Pohjoispään tupa on myöhemmin purettu, ten rakenteet ovat säilyneet). mutta osia sen kivijalasta säilynyt.

1940-luvulla taloon tehtiin peruskorjaus, jossa mm. Rakennuksen iästä ei ole löytynyt asiakirjatietoja, mutta vuorattiin hirsiseinät peiterimoituksella, kuistin parveke v. 2004 tehdyn ajoituksen mukaan eteläpäädyn tuvan poistettiin ja taloon asennettiin keskuslämmitys. Pihaan hirret ovat 1880-luvun lopulta ja muu osa rakennusta rakennettiin uusi maatilan päärakennus 1990-luvulla, 1830-luvun lopulta. jolloin vanha jäi tyhjilleen. Vanhaa rakennusta on sen jälkeen vähitellen korjattu pyrkien palauttamaan sen al- Rakennusta korotettiin v. 1939, jolloin vinttiin tehtiin kuperäinen asu. kaksi asuinhuonetta. Viimeisin entistävä peruskorjaus tehtiin 1990-luvulla. Vanhapihan tilalle siirrettiin vuosina Pihapiiriin kuuluu komea porakivinavetta, jonka rakensi 1992-1993 v. 1900 rakennettu Nerkoon kylän kansa- v. 1900 tällöin tilan omistanut merikapteeni Ulrik Sten- koulu, jossa nykyisin toimii Arkkitehtuuri- ja ympäristö- bäck. Navetassa oli parret 60 lehmälle, sikala ja talliosa. kulttuurikoulu Lastu.

107 Vanhapiha,kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Lisäksi pihapiirissä on entinen navetta, joka 1990-luvulla Lahdenperä kunnostettiin verstasrakennukseksi. Vanhapihan raken- Kirkonkylän pohjoispuolella on noin 4 km pitkä vesi- nuskannasta on lisäksi säilynyt hirsinen yksittäisaitta. reitti, joka alkaa Lapinlahti-nimisestä lahdesta ja johtaa Rantaan laskeutuvan vanhan pihatien varteen on 1990- Salonsalmen ja Honkasalmen kautta Linnansalmeen, luvulla rakennettu savusauna vanhalle saunanpaikalle. jossa reitti aukeaa Onkivedelle. Lahdenperän kylän vil- jelysmaisema on muodostunut pari kilometriä pitkän Valion tehtaat Lapinlahden kumpuileville itä- ja pohjoisrannoille. Poh- Linnansalmen itärannalla, kirkonkylän taajaman laidassa joisesta lahteen laskevan Suurijoen laaja suisto on aikoi- sijaitsevat Valio Oy:n Lapinlahden tehtaat. Tehtaat on ra- naan ollut tärkeä niittyalue. Lännessä lahtea rajaa Hon- kennettu useassa vaiheessa 1960-luvulta lähtien. kaharju, joka on osa Siilinjärveltä Vieremälle ulottuvaa harjujaksoa. Merkittävimmät osat tehdaskompleksista ovat Valion Lahdenperän ympäri kiertävältä soratieltä, entiseltä Kuo- arkkitehtien Matti K. Mäkisen ja Kaarina Löfströmin pio-Iisalmi tieltä, avautuu maisema erityisen hienosti. suunnittelemia. Nykyiselle paikalleen ”viitostie” siirrettiin 1950-luvun lopulla. Lahdenperällä on useita vanhoja pihapiirejä ja Tervola edelleen toimivia maatiloja, joissa on eri-ikäistä raken- Tehtaiden lähettyvillä on taidemaalari Kalle Halosen nuskantaa, mm. Roivaala ja Koivulahti. Lahdenperän (1899-1947) kotitalo Tervola, joka on säilynyt 1920- kulttuurimaisema on edustava esimerkki savolaisesta luvun asussaan. Rakennuksen ullakkokerroksessa on järvenranta-asutuksesta. tallella Halosen ateljeehuone. Roivaala ei ole inventoitu Maatilapihapiiri, näkyvä sijainti rannalla.

108 Lahdenperä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kirkonkylän yksittäiset kohteet Opistoon kuuluneet vanhat maatalousrakennukset on yhtä aikaa päärakennuksen kanssa tehtyä saunaa ja v. Portaanpään kansanopisto 1935 valmistunutta aittaa lukuun ottamatta purettu. Rakennusmestari Antti Pitkänen v. 1924. Valintaperuste: R, H, M

Suomen itsenäistymisen jälkeen syntyi vapaan sivistys- työn aatteisiin perustuva kansanopistoliike. Portaan- pään kristillinen kansanopisto rakennutti Lapinlahden kunnan lahjoittamalle maalle puisen kaksikerroksisen päärakennuksen. Tämän tuhouduttua heti valmistumi- sensa jälkeen tulipalossa rakennettiin uusi v. 1924 kivira- kenteisena. Mitoiltaan ja hahmoltaan toistensa kaltaiset rakennukset suunnitteli kuopiolainen rakennusmestari Antti Pitkänen.

Rakennuksen tyyli edustaa sotien välisellä aikakaudella opisto- ja koulurakentamisessa hyvin suosittua klassis- mia. Rakennukseen tuli kasarmimaiset huoneet 8-12 oppilaalle, jotka myöhemmissä muutoksissa 1970-lu- vulla on jaettu pienemmiksi. Julkisivun erityispiirteenä Portaanpään kansanopisto, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy on poikkipäädyn katon kaarimuoto. Ikkunat on vaih- dettu 1970-luvulla.

109 Sirenin koulu, entinen kirkonkylän kansakoulu Alkuperäinen lautakatto on vaihdettu myöhemmin pä- Arkkitehti J.S. Siren v. 1952-1954 rekatteeksi, joka on v. 1936 korvattu nykyisellä savitii- Valintaperuste: R, H likatteella. Samalla eteläjulkisivuun tehtiin poikkipääty, joka mahdollisti kahden huoneen rakentamisen ullakko- kerrokseen. Lasitettu umpikuisti on mahdollisesti alku- peräinen. Tiilinen, saunaosaston käsittävä laajennusosa on 1960-luvulta.

Pihassa sijaitsi aiemmin mm. v. 1858 rakennettu asuin- tupa, jossa Väärnin apupapit asuivat. Asuintuvassa syn- tyi myös Juhani Aho, tämän isän Gustaf Theodor Brofel- tin ollessa Väärnissä apupappina.

Pihasta hieman sivummalla sijaitsee v. 1910 paikkeilla rakennettu pappilan entinen porakivinavetta. Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä päärakennuksen tuntu- massa suurehko tiiliholvattu maakellari sekä 1900-luvun Sirenin koulu,kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy puolivälissä osittain savitiilestä rakennettu piharaken- nus.

Sirenin koulu edustaa kasvaviin kirkonkyliin 1950-luvulla rakennettuja komeita kivikouluja, joista edelleen monet kuuluvat taajamien huomattavimpiin julkisiin rakennuk- Väärnin aika pappilana päättyi v. 1994 kappalaisen siin. Suunnittelijansa mukaan nimetty Sirenin koulu ra- muutettua talosta. Seurakunta myi kiinteistön yksityi- kennettiin kansakouluksi meijerin vieressä olleen vanhan selle, joka on huolellisesti ja osin entistäen kunnostanut kansakoulun käytyä ahtaaksi. rakennuksen v. 2007-2008.

Myöhemmin koulu on toiminut lukiona ja peruskouluna. Honkaniemi ”Sirenin koulu” kuuluu arkkitehti J.S. Sirénin myöhäis- Päärakennuksen vanhin osa 1800-luvulta, toinen asuin- kauden suunnittelutöihin. Paremmin hänet tunnetaan rakennus 1900-luvun vaihde. 1920-luvun klassismin merkittävimmän työn eli Edus- Valintaperuste: R, M kuntatalon suunnittelijana. Yhteistä molemmille raken- nuksille on Sirenin huolellisesti mietityt detaljit. Honkaniemen tilan pihapiiri sijaitsee Lapinlahden läpi pohjoiseen kulkevan harjun kapeallla, Honkasalmeen L-muotoisen Lapinlahden koulurakennukseen tuli ope- kuroutuvalla metsäisellä niemekkeellä. tustilat aputiloineen. Luokat oli järjestetty ajalle tyypil- lisesti sivukäytäväratkaisun mukaan. Sirenin suunnitte- Maatila on aikoinaan ollut kirkonkylän suurimpia ta- lemaa kolmikerroksista opettajien asuintaloa ei tontille loja. Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä kaksi suurta rakennettu. asuinrakennusta ja erilaisia aittoja.

Väärnin pappila, kappalaisen pappila Tilan päärakennuksen vanhinta osaa, pienehköä 1800– Valintaperuste: R, H, M luvulla rakennettua savutupaa on jatkettu useaan ker- taan. 1800-luvun lopulla tuvan molempiin päihin veis- Väärni hyväksyttiin Iisalmen emäseurakunnan kappalai- tettiin huoneet omille nurkilleen. Nykyiseen kokoonsa sen virkataloksi v. 1767. Nykyistä v. 1839 valmistunutta ja tyyliinsä talo laajennettiin v. 1917 kuopiolaisen ra- päärakennusta edeltänyt ensimmäinen pappilarakennus kennusmestari Sonnisen suunnitelmin, joista on säily- siirrettiin Mykkälän tilan kievarirakennuksen jatkoksi. nyt kauniit laveerauspiirustukset. Näiden mukaan talo Vuoden 1939 talonkatselmuksessa todettiin tilalla ol- sai kansallisromanttisen ilmeensä. Taloa korotettiin ja leen 13 erillistä rakennusta ja että kappalainen oli saa- toiseen kerrokseen rakennettiin tyylin mukaisesti ra- nut Väärnin tilan tyydyttävään kuntoon aiemmasta rap- kennuksen runkolinjasta sisäänvedetty parveke ja moni- piosta. muotoinen kaksikerroksinen kuisti.

Pohjakaavaltaan karoliinisen päärakennuksen julki- Rakennukseen on tehty peruskorjaukset 1970- ja 2000- sivuissa on säilynyt 1800-luvun alkuvuosikymmenillä val- luvuilla, joissa julkisivut ovat säilyneet kuistin ikkunoiden linneet empiren piirteet: puolipyöreät ”lunetti-ikkunat”, vaihtamista lukuun ottamatta v. 1917 suunnitelmien leveät nurkkalaudoitukset, T-karmi-ikkunat (vaikkakin mukaisina. uusittu 1980-luvulla), vaakalaudoitus ja aumattu katto- muoto.

110 Honkaniemen aitat, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kuopio-Iisalmi rataosuuden rakentamisen (v. 1898- Pihaan saavutaan suuren 1800-luvulla rakennetun ta- 1902) yhteydessä pystytettiin kulmittain pääraken- lousrakennuksen sivuitse, jossa on ollut maitohuone, nukseen nähden toinen asuinrakennus ratatöitä valvo- talli ja aitta. Rakennuksen ulkovuoraus on oletettavasti neen insinöörin virka-asunnoksi. Töiden päätyttyä kunta Sonnisen suunnittelema, koska se muistuttaa tyyliltään vuokrasi rakennuksen kunnanlääkärin virka-asunnoksi paljon päärakennusta. ja vastaanottotiloiksi vuoteen 1928 asti, minkä jälkeen talo on ollut omistajien käytössä.

Rakennuksen v. 1981 tehdyssä peruskorjauksessa ikku- nat vaihdettiin ja alkuperäinen pitkä lasikuisti korvattiin kahdella lyhyemmällä. Julkisivuissa on kuitenkin säilynyt vuosisadan vaihteen rautatierakennuksista peritty ilme.

111 Väisälänmäki, kuva: Jussi Jäppinen

Haja-asutusalueet Suurehkolla Onkiveden kehystämällä niemialueella ko- hoava Väisälänmäki kuuluu Pohjois-Savon edustavimpiin Väisälänmäki mäkikyliin, joissa lakialueen maaperän hedelmällisyys ja Vihreä kirja - arvokkaat maisema-alueet ilmaston edullisuus on hyödynnetty maanviljelykseen. Väisälänmäki tunnetaan erityisesti kaskiviljelystä, jonka Valintaperuste: R, H, M valtakausi oli 1700-luvulta 1800-luvun lopulle. Kansallismaisema, valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Maisemallisesti Väisälänmäki on merkittävä sekä Onki- veden maisemaa hallitsevana elementtinä että korkealta mäeltä avautuvien laajojen näkymien ansiosta.

Kylän vanha rakennuskanta sijaitsee väljähkösti korkean mäen etelä- ja lounaisrinteellä. Mäen pihapiirit, Ylä- ja Ala-Puurula, Roivaala (kuva seuraavalla sivulla) ja Väi- sälä ovat pienialaisten peltojen, rinnelaitumien ja haka- maiden ympäröimiä. Kiinteä asutus mäelle on syntynyt 1500-luvulta lähtien.

Maisema-alueeseen kuuluu myös Väisälänmäen juurella, Onkiveden rannalla sijaitseva Rannan-Puurulan maatila- pihapiiri rantapeltoineen. Pihapiirien vanhin säilynyt ra- kennuskanta on 1700- ja 1800-luvulta.

Alueella on arvoa monien Suomen kultakauden taitei- lijoiden innoituksen lähteenä: monet Pekka Halosen kuuluisat taulut ovat alueelta. Eero Järnefelt maalasi Väisälänmäen rinteiltä ”Raatajat rahanalaiset” ja Ran- nan–Puurulan pihalta ”Isäntä ja rengit”.

Ala-Puurula Valintaperuste: R, H, M Kuuluu kansallismaisemaan, valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Ei ole inventoitu.

Ala-Puurula on parhaiten mäkikylän taloista vanhat piirteensä säilyttänyt pihapiiri. Asuinrakennus, navetta, aitta ja talli muodostavat avoimen neliöpihan, joka nä- kyy kylätielle viehättävästi omenapuutarhan ja rinne- peltojen ympäröimänä. Asuinrakennuksen keittiössä ja kamarissa on säilynyt savilaipiot.

Hirsisen navetan sisusta on säilynyt 1900-luvun alku- puolen asussaan.

Väisälänmäki, kuva: Jussi Jäppinen

112 Rannan-Puurula Väisälänmäki on ympäristöään selvästi korkeampi jyrk- Päärakennuksen vanhimmat osat 1700-luvulta, käpiirteinen moreenimäki, joka hallitsee maamerkkinä navetta v. 1899, aitta 1800-luvun alku. Onkiveden maisemia varsinkin 5-tien suunnasta. Mäen Valintaperuste: R, H, M lakialueen hedelmällinen maaperä ja edullinen ilmasto Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 on hyödynnetty viljelyyn.

Rannan-Puurula sijaitsee Onkiveden rannalla Väisälän- Väisälänmäen laki on puoliavointa, kumpuilevaa mäen itäpuolella. Tasainen ja hedelmällinen rantavyö- maanviljely- ja karjatalousmaisemaa. Yhtenäinen ra- hyke on asutettu ilmeisesti jo 1500-luvulla, mutta var- kennuskanta, vanhat pihapiirit, viljelykset, niityt ja lai- haisimmat tiedot ”Rannan talosta” ovat 1700-luvun dunmetsiköt muodostavat eheän ja tasapainoisen ko- alusta. konaisuuden. Lähi- ja kaukonäkymät ovat monivaiheiset – mäenrinteillä maisemakuva on paikoin sulkeutunutta Rannan-Puurulassa on säilynyt neliöpihapiiri. Asuinra- metsämaisemaa, paikoin puoliavointa viljelysmaisemaa, kennuksen vanhimmat osat, sali ja kamari on muodos- kylätieltä ja puuttomilta pihamailta avautuu vaikuttavia tettu 1700-luvun savutuvasta. Eteläpäädyn suuri tupa näkymiä moneen suuntaan. on 1800-luvulta. Nykyisen ulkoasunsa rakennus on saa- nut 1900-luvun alussa. Rantapellot rajaavat vyöhykkeenä mäen rinteitä. Leppä- lahden ja Kuivaniemen tasapainoinen viljelymaisema on Porakivinavetta on vuodelta 1899, aitta vuodelta 1770 yksi Väisälänmäen kansallismaisemaa kehystävistä näky- (laajennettu v. 1913) ja talli 1800-luvun lopulta. mistä.

Maaninkajärven ympäristö on avointa vaurasta maa- seutumaisemaa. Viljelykset viettävät loivasti rantaan. Rinteiden yläosassa peltoaukeat rajoittuvat metsään. Vaihtelua maisemaan tuovat kanavamiljööt sekä muusta asutuksesta luonteeltaan poikkeavat Tuovilanlahden ja Maaningan kylät.

Avoin järvimaisema ja puustoiset rannat vuorottelevat. Maisema on edustavimmillaan Haatalan ja Halolan ym- päristössä sekä Tuovilanlahdessa.

Maaninkajärven ympäristössä historiallinen kerrokselli- suus näkyy maisemassa poikkeuksellisen selvästi. Maise- Roivaala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy massa on elementtejä esihistoriasta nykypäivään.

Asutusrakenne on monipuolinen – alueelta löytyy niin Uudempi maatalouteen liittyvä selkeäpiirteinen ja asialli- harvarakenteista ranta-asutusta, mäkikyläasutusta kuin nen rakennuskanta yhdessä hoidettujen rantalaitumien savolaisessa ympäristössä poikkeuksellisia tiiviitä ranta- kanssa muodostavat esimerkillisen vanhan, edelleen kyliäkin. Alueella on myös runsaasti luontoarvoja. maataloutta harjoittavan maatilakokonaisuuden.

Maaningan-Lapinlahden kulttuuri- maisemat (Maaninkajärven ja Väisälänmäen maisemat)

Maaningan ja Lapinlahden kulttuurimaisemat edusta- vat monipuolisesti Iisalmen reitin viljelyalueelle tyypillisiä maiseman piirteitä. Pohjois-Savon mittakaavassa poik- keuksellisen laajat yhteneväiset savikkoalueet ja kul- kureittinä toiminut vesireitti ja harju ovat vaikuttaneet alueen asutuksen ja viljelyn varhaiseen kehittymiseen. Vesireitillä kapeat selkävedet, niitä erottavat niemet, saaret ja kapeikot vuorottelevat. Rannat ovat kauttaal- taan viljeltyjä, vastarannoille aukeaa näkymiä.

Avoin viljelymaisema rajautuu pehmeäpiirteisiin metsäi- siin selännealueisiin. Maaninkajärven rannoilla savikot Väisälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ovat laajimmillaan. Onkiveden rannalla viljelty savikko- vyöhyke on kapeampi ja moreenipeite tulee paikoitellen kiinni vesistöön.

113 Koskutmäki, Jussila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Koskutmäki Karvasalmen kulttuurimaisema Valintaperuste: (R, M) (ei ole inventoitu) Valintaperuste: R, M

Lapinlahden kunnan itäpuolella maisematyyppi muut- Onkiveden loivapiirteiset ja hedelmälliset rannat ovat ol- tuu perusilmeeltään laajojen metsäalueiden selän- leet otollisia maanviljelykselle. Rantavyöhykkeen vanhat nemaisemaksi, jossa saarekemaiset peltoaukiot ovat maatilat ovatkin aikoinaan olleet seudun vauraimpia. päävesistön ranta-aluetta pienialaisempia ja vanha ra- Lapinlahden kirkolta Onkiveden itärantaa parikymmentä kennuskanta vaatimattomampaa ja kuin piilossa met- kilometriä Tölvälle asti seurailevan rantatien varrella si- säisten taipaleiden takana mäkien lakialueilla ja rinteillä. jaitsee monia vanhoja maatiloja, joista Karvasalmen alu- Tämän maisematyypin alueita Lapinlahdella edustavat een tilat muodostaa yhden merkittävimmistä rantavyö- Pitkämäki, Mäkikylä ja Koskutmäki, joista Koskutmäen hykkeen kulttuurimaisemista. Aluerajauksen itäpuolella alue on maisemaltaan rakennuskannaltaan yhtenäisin Askolan tilan pihapiiri edustaa maisemarakenteeseen kokonaisuus. kauniisti sijoitettua, 1900-luvun puolivälin pihapiiriä. Sen rakennukset ovat hyvä esimerkki kuinka konstaile- Koskutmäki on loivahko pelloksi raivattu mäkialue, mattomat, mutta hyvin hoidetut asialliset rakennukset jossa viisi vanhaa maatilapihaa sijaitsee näkymäetäisyy- luovat viehättävää maatalousmaisemaa. Usealla tilalla dellä toisistaan. Pihoille johtavat kapeat, peltotiemäiset kuten Hemmolassa on karjaa, mikä on maiseman elin- hiekkatiet myötäilevät edelleen viljelyksessä olevia mä- voimaisuuden perustekijä. enkumparepeltoja, joiden reunoilla on säilynyt vanhoja riihiä ja latoja. Alueeseen kuuluvat mm. Jussilan, Väisä- län, Hiekkalan ja Tuomikon pihapiirit.

Mäkikylän koulu (ei inventoitu)

114 Karvasalmi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Jussilansaari, entinen maatilakeskus Asutusmuseo Valintaperuste: (R, M) tyyppipiirustusten mukainen asuinrakennus v. 1952, na- vetta v. 1948 Jussilansaari on kolmisen kilometriä pitkä saari, joka on Valintaperuste: R, H, M miltei kiinni Karvasalmen ranta-alueessa. Nimensä saari on saanut siellä sijaitsevasta vanhasta Jussilan maatilasta. Lapinlahdelle sijoitetut siirtokarjalaiset tulivat pääasiassa Tilan rakennukset tuhoutuivat 1900-luvun alussa tulipa- Laatokan Karjalasta Salmista, kuten myös asutustilan v. lossa. Uusi kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin 1947 saanut Yrjö Mure. Alapitkäjärven rannalle perus- vanhan kaltaisena ja samalle paikalle. Talo on säilynyt tetulle tilalle valmistui seuraavana vuonna navetta, jossa ulkoasultaan hyvin rakentamisaikansa nikkarityyliä hei- asuttiin kunnes asuinrakennus valmistui v. 1952. Tilalla jastelevassa asussa. Pihapiirin jäljellä olevat ja talousra- asuttiin vakituisesti 1970-luvulle. 1990-luvun lopulla kennukset kertovat tilan 1900-luvun alun vauraudesta. tilalle päätettiin perustaan siirtolaisasutuksesta kertova Kulmittain päärakennuksesta sijaitsee hirsipintainen museo, joka avattiin Asutusmuseo -nimisenä v. 2000. pehtoorin asunto, jota vastapäätä on suuri porakivina- Asuintalo, sauna, navetta ja puimala ovat säilyneet hyvin vetan raunio. Talousrakennuksista poikkeuksellinen on alkuperäisessä asussa. Museon monipuolinen esineistö punatiilipintainen riihi/viljankuivaamo. Maisemassa pit- ajoittuu 1930-luvulta 1970-luvulle. källe Karvasalmen puolelle näkyvä, pihaa rajaava pihta- kuusiaita antaa pihalle kartanomaisen luonteen. Ortodoksinen rukoushuone Arkkitehti Kaj Englund v. 1952 Valintaperuste: R, H, M Alapitkän kulttuurimaisema Valintaperuste: R, H, M Huomattava osa Pohjois-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Oulun läänin eteläosiin asutetuista siirtokarjalaisista oli Alapitkä on rautatiepysäkin ja Maaningantien risteyk- ortodokseja, mikä näkyy näihin maakuntaan rakennet- seen kasvanut taajama, jonka pohjoispuolen avoimessa tujen ortodoksikirkkojen ja rukoushuoneiden, muuta peltomaisemassa on nähtävissä alueen asutushistorian maata suhteellisesti suuremmassa määrässä. Kirkkojen monipuolisia vaiheita. Vanhat maatilakeskukset, kuten ja rukoushuoneiden rakentaminen kuului osana valtion Hovi ja Räsälä sijaitsevat pienehkön Alapitkänjärven ran- rahoittamaan siirtoväen asuttamiseen. Oman kirkolli- tamilla. Siirtokarjalaisuudesta kertovat museoksi muu- sen perinteen tukemisen katsottiin helpottavan uusille tettu Yrjö Muren asutustila ja ortodoksirukoushuone. asuinsijoille juurtumista.

115 Ortodoksinen rukoushuone, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy

Alapitkän rukoushuoneen suunnitteli arkkitehti Kaj Eng- lund, joka oli myös monipuolisesti mukana jälleenraken- nuskauden asuntotyyppien kehittämisessä. Alapitkän rukoushuoneen mallin Englund otti kuitenkin suoraan Suomen itärajantakaisista hirsirunkoisista rukoushuo- neista. Myöhemmät rukoushuoneet rakennettiin tavalli- sesti jälleenrakennustoimikunnan toimesta kehitettyjen tyyppipiirustusten mukaan.

Alapitkän rukoushuone oli 1960-luvulle vuoraamaton, minkä jälkeen se on vuorattu rimalaudoituksella. 1980- 1990-luvuilla rakennusta on muokattu perinteisemmän näköiseksi lisäämällä lautakatto ja julkisivuihin koriste- listoja. Alapitkän hovi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Alapitkän hovi Valintaperuste: H, M Alapitkän asema Bruno Granholm v. 1902? Alapitkän hovin nimellä tunnettu maatilan pihapiiri si- Valintaperuste: R, H, M jaitsee näkyvällä paikalla valtatien varrella. Pihaan johtaa komea kuusikuja. Kirjailija Johannes Linnankoski asui Asema kuuluu Kuopio-Iisalmi osuuteen Savon radasta, Hovin tilalla v. 1907 ja viimeisteli talon ullakkohuoneessa jonka rakentaminen oli aloitettu Kuopiosta v. 1898. Ra- Pakolaiset -näytelmän. taosuuden rakennusten suunnitelmat laati rautatiehalli- tuksen arkkitehti Bruno Granholm. Hirsirunkoinen päärakennus on tehty 1800-luvulla. Ra- kennuksen ulkonäköä ja huonejakoa on muutettu mo- Alkujaan asemarakennus käsitti vain radansuuntai- neen otteeseen. Viimeisimmässä korjauksessa ulkonäkö sen osan, muu osa on 1920-luvun tehtyä laajennusta. on pyritty palauttamaan perinteisemmän näköiseksi. Rakennuksessa oli aikoinaan odotushuoneen ja virka- huoneen lisäksi asemapäällikön asunto. Alapitkän ase- Pihapiiriin kuuluvat myös pikkuaitta, luhtiaitta, kivina- marakennuksessa on poikkeavaa se, että laajennuksen vetta ja työtupa. jälkeen talo sijaitsee ikään kuin pääty radalle päin, taval- lisesti asemat ovat aina radan suuntaisia.

116 Asema-alueen alkuperäisistä rakennuksista ovat säi- Pihapiiriin kuulu lisäksi kaksi yksittäisaittaa, elo- ja ruo- lyneet makasiini, navetta, sauna ja maakellari. Pihapii- ka-aitta. Eloaitassa on maakunnassa harvinainen nurk- rissä ollut huvimaja on siirretty 1970-luvulla Siilinjärven kakivien ja hirsiseinien väliin rakennettu erityinen hirsi- asemalle. Aseman eteläpuolella on alun perin rautatie- nen jalasrakenne, jotka olivat tyypillisimpiä Pohjanmaan kirjurin ja asemamiehen asunnot käsittänyt rakennus vilja-aitoissa. piharakennuksineen. Aseman pihapiiri on ollut vuosia tyhjillään, toinen pihapiiri on yksityiskäytössä. Raken- Naarvanlahden vanha kansakoulu ”Valoharju” nukset ovat ulkonaisesti alkuperäisasussaan. Arkkitehti Toivo Salervo tyyppipiirustusten mukaan v. 1934. Valintaperuste: R, M Haja-asutusalueen yksittäiskohteet Harju-nimisestä tilasta erotetulle tontille v. 1934 valmis- Ahmola tunut Valoharjun kansakoulu on rakennettu kouluhal- Päärakennuksen vanhimmat osat 1700-luvulta, lituksen yliarkkitehti Toivo Salervon mallipiirustuksilla. aittoja luultavasti 1800-luvulta. Samantyyppiset mutta tiilirunkoiset koulut ovat Lapin- Valintaperuste: R, M lahdella Väisälänmäellä ja Horsmanmäellä. Myös Rauta- vaaralla rakennettiin 6 kpl tätä koulutyyppiä kokoa ym. Onkiveden rannalla sijaitsevan Ahmolan tilan hirsipin- yksityiskohtia varioiden (vrt. Rautavaaran Lievisenmäen nalla oleva yhtenäinen rakennuskanta edustaa pääosin koulu). Valoharju on muutettu yksityisasunnoksi, mutta 1800-luvun talonpoikaista rakentamista. Rakennusten on säilyttänyt klassistishenkiset detaljinsa kuten puo- julkisivuihin on tehty myöhemmin hyvin vähän muutok- lipyöreät katto- ja ovenpäällysikkunat sekä avokuistit sia. klassistisaiheisine päätykolmioineen ja pylväänpäineen.

Omille nurkille salvotun päärakennuksen tupa ja porstua Pajujärven vanha kansakoulu ovat 1700-luvulta. Rakennusta on 1800-luvulla jatkettu Valintaperuste: R, M kahdesti kammareilla. 1900-luvun alussa ulkoseinät sai- vat nykyisen pärevuorauksen ja ikkunat koristelistoituk- Pajujärven koulu rakennettiin kouluhallituksen malli- set. Asuinrakennusta lähinnä on Ylä-Savossa tyypillinen piirustusten mukaan ja se valmistui v. 1904. Opetustyö tallin ja aittoja käsittävä kaksikerroksinen hirsirakennus Pajujärvellä oli alkanut vuokratiloissa jo v. 1901. Kou- (vrt. Kiuruvedellä samaa rakennustyyppiä kutsuttiin lurakennus on hirsirunkoinen ja vuorattu uusrenessans- ”puotitalliksi”). Aittojen yläpuolisten huoneissa ovat sityylisellä laudoituksella. 1970-luvulla rakennukseen säilyneet vanhan tyyppiset ilman kittiä lasitetut ikkuna- tehtiin siipiosa, jossa on koulukeittiö. Pihapiirissä on hir- puitteet. sinen ulkorakennus ja maakellari. Koulutoiminnan lak- kauttamisen jälkeen koulu on myyty yksityiskäyttöön.

Ahmola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

117 Leppävirran kulttuuriympäristö

118 119 Kirkko, kuva: Jussi Jäppinen

LEPPÄVIRTA Koska kirkon urakoinnista tehtiin monia valituksia, voi- tiin kirkko vihkiä käyttöön tarpeellisten korjausten jäl- keen vasta v. 1861. Kirkko ympäristöineen 8 Kirkko kuuluu keskeiskirkkojen jälkeen muotiin tulleisiin Valintaperuste: R, H, M tornillisiin pitkäkirkkoihin, jotka alkoivat Engelin inten- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. denttikaudella (v. 1824-1840) yleistyä kaupungeissa, kun taas maaseudulla rakennettiin edelleen yleisemmin Leppävirran kirkko on säilynyt kylän keskuspisteenä, ristikirkkoja. Leppävirran kirkon pohjakaavan esikuvana hautausmaa- ja kirkkopuistoalue siisteine luonnonkivi- voidaan pitää v. 1826 rakennetun Helsingin Vanhan kir- aitoineen luovat keskustaan vihreyttä ja toimivat arvok- kon tilasommitteluperiaatetta: päämassana on itälänsi- kaina julkisina puistoina. suuntainen runkohuone, johon pohjoisessa ja etelässä Kirkko liittyy hyvin lyhyet, ulkoapäin ristivarren tapaiset eteisti- Suunniteltu yli-intendentin konttorissa, piirustukset lat. Leppävirran kirkkoa tyypiltään lähinnä on Loimaan v. allekirj. v. 1835 C.L. Engel ja A.W. Arppe 1837 valmistunut kivikirkko. Kirkko edustaa 1800-luvun Valintaperuste: R, H, M puoleen väliin Suomen autonomian ajan kirkkorakenta- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. misessa vallinnutta uusklassista tyyliä.

Nykyinen kirkko on Leppävirran neljäs kirkko. Se raken- Kirkon paanukatto muutettiin v. 1908-1910 pelliksi ja nettiin v. 1846 C.L. Engelin suunnittelemana. Kirkko on keltainen ulkoväritys ”paperossin väriseksi”. Vuonna Kuopion ohella ainoa maakuntaan 1800-luvun puolella 1948 salaman iskusta alkanut tulipalo tuhosi kirkon kat- rakennettu kivikirkko. Leppävirtalaisetkin olisivat halun- torakenteet, jonka jälkeen rakenteet uusittiin. Vuosien neet saada rakentaa kirkon puusta, mutta keisari hylkäsi 1980-1982 peruskorjauksessa perustuksia vahvistettiin anomuksen. betonilla, penkkien päädyt uusittiin vanhan mallin mu- kaan ja ulkoseinät maalattiin alkuperäiseen sävyyn.

120 Kotiseutumuseo Vanhin osa on vuodelta 1848, laajennus 1900-luvun alussa Valintaperuste: R, H, M

Museo on alun perin rakennettu viljamakasiiniksi, jonka vanhin osa on vuodelta 1848. Rakennusta jatkettiin 1900-luvun alussa nykyiseen kokoonsa. Viljavarastona rakennus toimi 1940-luvulle asti. Vuonna 1956 kunta osti sen museokäyttöön. Tällöin hirsipintainen rakennus laudoitettiin ulkoa ja sisätilat muokattiin museokäyttöön purkamalla mm. kaksinkertaiset jyvälaarit (hinkalot).

Kanttorila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Savonkadun keskusraitin rakennuksia Kanttorila Valintaperuste R, M Rakennettu v. 1913 Valintaperuste R, M Leppävirran pääkadulla Savonkadulla on säilynyt uu- Kuuluu RKY 2009 aluerajaukseen. demman rakentamisen lomassa rakennuskantaa 1900- luvun alusta 1950-luvulle. Tämä antaa monipuolisen ja Kirkon ja hautausmaan viereisen, jugendtyylisen talon värikkään kuvan kirkonkylän raitin aikaisimmista raken- rakennutti todennäköisesti Ville Koponen n. v. 1913. nustyypeistä ja -tyyleistä. Tämän sisar testamenttasi talon seurakunnalle v. 1947. Ville Koponen piti rakennuksessa Leppävirran ensim- Vanha Pappila, entinen kirkkoherran pappila (nykyisin mäistä kirjakauppaa, joka sijaitsi nykyisen keittiön pai- kirkkoherran virasto, taloustoimisto, kokoontumisti- kalla. Seurakunta antoi talon kanttorin virka-asunnoksi. loja, Savonkatu 21) Vuonna 1983 talo myytiin yksityisomistukseen ehdolla, Päärakennus v. 1899, 1800-luvulla rakennetut riviaitta ettei julkisivuja muuteta. Tonttialue on vuokralla seura- ja kivikellari kunnalta. Valintaperuste: R, H, M

Kotiseutumuseo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

121 Nykyisen pappilan paikalla on sijainnut pappila 1600- luvulta lähtien, jolloin seurakunta itsenäistyi Kuopion emäseurakunnasta. Vuodelta 1899 oleva nykyinen pap- pilarakennus rakennettiin v. 1899 edellisen, osuusmei- jerirakennuksen tarpeisiin puretun pappilarakennuksen paikalle.

Uusin pappila rakennettiin v. 1966, jolloin vanhan pap- pilan käyttö asuntona päättyi ja rakennus muutettiin kirkkoherranvirastoksi ja seurakunnan kokoontumis- tiloiksi.

Vanha pappila sijaitsee Savonkadun varrella laajahkon puistoalueen keskellä, jossa pappilan vanhasta raken- nuskannasta on vielä jäljellä 1800-luvulla rakennetut riviaitta ja kivikellari.

Myllymäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Neliapila, entinen Huotarin hotelli ja kolme 1950- luvun liikerakennusta Neliapila v. 1904-1905, hotelli v. 1930, liikerakennukset 1950-luvulla Valintaperuste: R, M

Aivan ydinkeskustassa on neljä vanhaa liikerakennusta, Neliapila, entinen Huotarin hotelli ja kolme 1950-luvun rakennusta. Nämä liikekeskustaan pienipiirteisyyttä luo- vat rakennukset ovat merkityksellisiä myös katutilan kannalta sijaitessaan lähellä katulinjaa ilman suuria ka- tumiljöötä hajauttavia parkkialueita.

Riviaitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Myllymäki 1900-luvun alku Valintaperuste: R, H, M

Myllymäki on 1900-luvun alussa yksikerroksiseksi asuin- rakennukseksi rakennettu talo, jonka v. 1921 Kansallis- Osake-Pankki osti liiketilakseen. Rakennusta korotettiin kerroksella, johon tulivat uudet asuintilat. Tällöin raken- nus sai myöhäisjugendin etenkin kirkonkylillä muotiin tulleet piirteensä. Pihasaunan rakennutti pankinjohtaja Jussi Hänninen 1940-1950-luvuilla. Hän kertoi otta- neensa mallin kesäasuntonsa saunasta. Pankin toiminta lakkasi rakennuksessa v. 1961, jolloin se myytiin yksityis- asunnoksi. 1950-luvun kauppa, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

122 Neliapila 1950-luvun kauppa Valintaperuste M Valintaperuste M

Neliapila rakennettiin alun perin asuinrakennukseksi ja Kirkkokaaren ja Leppävirrantien kulmauksessa on kaksi- sekatavarakaupaksi. Rakennusta laajennettiin v. 1960 kerroksinen 1950-luvulle tyypillinen kauppaliike. uudella, tasakattoisella kauppapuolella. Varastoraken- nus on alun perin rakennettu navetaksi. Rakennus on toiselta sivultaan rakennettu perinteisesti aivan katulinjaan kiinni, mikä luo katutilalle miellyttävän 1950-luvun asuin- ja liikerakennukset ilmeen (ei inventoitu). Valintaperuste M Huotarin hotelli, nykyinen Pikabaari ym. Valintaperuste M Neliapilan lähistöllä on kaksi rapattua 1950-luvulla ra- kennettua asuin- ja liiketaloa (ei inventoitu), jotka edus- Hirsirunkoinen entinen Huotarin hotelli (nykyinen Pika- tavat 1950-luvun liikerakentamista. Näissä oli tyypillisesti baari ym.) valmistui v. 1930. Yläkerrassa sijaitsi kahvila liiketilat katukerroksessa ja asuintilat ylemmissä. ja hotelli, joita piti Kustaava Huotari. Alakerran huoneet palvelivat aluksi asuntona, mutta 1930-luvun lopulla osin kauppatiloina. Vaikka sisätiloja on paljon muutettu, on rakennus miljöön kannalta hyvin merkittävä sijaites- saan hyvin keskeisellä paikalla pääkatujen risteyksen tuntumassa.

Entinen Leppävirran kirkonkylän kansakoulu (nykyi- sin erityiskoulu)

Leppävirran kirkonkylän kansakoulu toimi vuoteen 1922 kunnantalon yhteydessä. Tällöin valmistui varsi- nainen koulurakennus arkkitehti Juho Nykäsen suun- nittelemana. Hirsirunkoiseen kouluun tuli opetustilojen lisäksi tyypillisesti opettajien asunnot. Rakennuksen arvokkuutta latistaa myöhemmät tyyliin sopimattomat ikkunoiden vaihdokset. Savonkadun puolella on säilynyt 1950-luvun liiketalo kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy puistokaistaleena koulun vanhaa puutarhaa.

Huotarin hotelli, nyk. Pikabaari, kuva: Kari Jämsen

123 Leppävirran ranta-alue Päiväranta Rakennusmestari Eino Sorri v. 1920 Valintaperuste: R, H, M Valintaperuste: R, M Kirkonkylän keskustaa rajaa kapea ja hyvin jyrkkä- rantainen virta, Leppävirta. Virta ylitettiin 1800-luvun alussa kahden veneen päälle rakennetulla lossilautalla, jota useasti jouduttiin uusimaan. Viimeinen lossilautta oli käytössä vuoteen 1880, jonka jälkeen siirryttiin ”rau- taponttuuniin”. Ensimmäinen varsinainen silta, joka oli kääntösilta, rakennettiin valtion ja kunnan kustannuk- sella vuosina 1904-1906. Tämä oli käytössä vuoteen 1966, jolloin se purettiin nykyisen, ylempänä virralla ole- van betonisillan korvattua sen.

Salmen komeat maisemat houkuttelivat erityisesti 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien varhaista huvila-asutusta. Osa rakennuksista muutettiin huviloiksi paikalla sijainneista savutuvista, mutta osa rakennettiin nimenomaan huviloiksi. Tästä Ranta-alueen asutuksesta on jäljellä Marjola, Päiväranta, Rantala ja Toivola. Ukkola ja Toivola edustavat virka- ja porvarisluokan itselleen hankkimia maatiloja.

Marjola Päiväranta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 1920 Valintaperuste R, M Hieman kauempana varsinaisesta ranta-alueesta si- jaitsevasta Männistön maatilasta erotettu Päiväranta rakennettiin kansakouluopettaja Kaarlo Riihikalliolle ja tämän vaimolle ”vanhan päivän asunnoksi” virran itä- rannalle, vanhan sillan viereiselle tontille. Vuonna 1921 rakennetun huvilan piirustukset laati Kuopion läänissä maaseutualueilla laajasti vaikuttanut rakennus-mestari Eino Sorri, joka toimi Kuopion läänin maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuodesta 1920.

Vuonna 1934 rakennus sai nykyisen ulkovuorauksen ja tiilikaton sekä päätyyn lasiverannan ja rannan puolelle avoverannan.

Toivola Asuinrakennus v. 1892, navetta ja aittarakennus siirretty paikalle v. 1890, leikkimökki ja uimahuone 1900-luvun alku. Valintaperuste: R, M

Marjola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Nykyisistä ranta-alueen rakennuksista ehkäpä huvila- maisin on Toivola, vaikkakin se rakennettiin kirkkoherra Daniel Fredrik Wallenin kahdelle tyttärelle ympärivuoti- Paikalla on ollut talo ainakin 1800-luvun lopulla. Nykyi- seen asumiseen. Sisarukset eivät kuitenkaan viihtyneet set rakennukset ovat 1920-luvulta, jolloin tilan osti enti- pitkään talossa, vaikka sen sijaintia sanottiin Leppävir- nen Karlvikin kartanon isäntä Paul Wahl, joka asui tilalla ran kauneimmaksi. Sisaruksilta talo siirtyi huvilakäyttöön vuoteen 1956 asti. Tämän jälkeen alkuperäinen kuisti heidän veljelleen ja edelleen tämän perillisille. on osittain purettu. Päärakennukseen tehdyt muutokset ovat vähäisiä, ra- Rakennus on tyypillinen 1920-luvulla lautavuorattu tai- kennusosia on lähinnä vain uusittu vanhan mallin mu- tekattoinen ja noppamainen, etenkin taajamissa muo- kaan. Julkisivujen ikkunalistoituksissa näkyy harvinai- tiin tullut rakennus. Piharakennuksista on jäljellä aitta sena vielä vanha maalauskoristelu. Yläkertaan on tehty (rakennettu v. 1927) ja sauna (rakennettu 1900-luvun kaksi huonetta lisää. Sisustuksena on mm. huonekaluja alussa), mutta pihaan kuuluneet huvimaja ja laivalaituri vanhasta pappilasta. ovat hävinneet.

124 Aitan ja navetan käsittävä piharakennus on siirretty Päärakennuksen ikää ei tunneta, mutta sen oletetaan nykyiselle paikalleen pappilasta, jossa se oli rovastin olleen pystyssä ja julkisivuiltaan nykyisen kaltainen jo aittana. Piharakennukseen on myöhemmin tehty auto- 1870-luvulla. Tällöin tilaa oli tarjottu kappalaisen pap- talli. Uimahuone ja leikkimökki ovat vuosisadan alusta. pilaksi Harjulan pappilan palon jälkeen. Kappalainen ei Lahden pohjukassa on sijainnut ennen myös suuri puu- kuitenkaan suostunut muuttamaan sanojensa mukaan tarha. ”moiseen lasipalatsiin”. Rakennuksessa näyttääkin ole- van tuon ajan rakentamiseen verrattuna poikkeukselli- Rantala sen paljon lasipintaa. Hyvin harvinainen on myös sisään- Alun perin rakennettu torpaksi 1900-luvun alussa tulojulkisivun umpikuistin ja takajulkisivun avokuistien Valintaperuste: R, M sijoitus rakennuksen runkolinjan sisäpuolelle. Rakennus edustaa sveitsiläistyyliä (uusgotiikan muoto puuraken- Rantala on Päivärannan eteläpuolella sijaitseva, alun pe- tamisen yhteydessä), joka näyttää levinneen erityisesti rin 1900-luvun alussa Männistön tilan torpaksi raken- Pohjois-Savon maakuntien eteläisten kuntien suurtilojen nettu, kamarin ja huoneen käsittänyt talo. Seuraavina ja kartanoiden rakennustyyliksi. Tunnusomaista näissä vuosikymmeninä rakennusta laajennettiin useampaan olivat koristeellisesti sahatut ja räystään alle asetetut kertaan, mm. 1930-luvulla rakennuksen omistanut ni- konsolituet sekä ikkunavuorilaudat, joissa yläpuolta mismies Havas laajensi taloa kanslia-huoneella, jona se koristivat laudasta muotoillut kruunuaiheet ja hammas- palveli vuoteen 1950 asti. Hänen aikanaan rakennettiin listat. Ukkolan talossa on myös lehtisahalla muotoillut myös nykyinen sauna ja aitta. profiililautakaiteet, joita esiintyi alueen varakkaimpien talojen kuisteissa. Rantala on säilyttänyt talonpoikaisen ulkonäön ja sitä voisikin asunsa perusteella paremmin luonnehtia loma- Pihassa on aittarivi 1800-luvulta ja poikkeuksellisen mökiksi kuin huvilaksi. myöhäinen lohkokivinavetta vuodelta 1920. Tällöin na- vetat tehtiin suurissa taloissa tyypillisemmin jo tiilestä. Ukkola Päärakennus 1800-luvulta, aitat, navetta v. 1920 alussa Alapihan päärakennus Valintaperuste: R Päärakennus n. v. 1860 Valintaperuste: R, M Kauempana maanviljelykseen sopimattomasta, maastol- taan jyrkkäpiirteisestä rantavyöhykkeestä sijaitsee Ukko- Ukkolan tapaan kruununvoutien omistuksessa ollut Kul- lan entinen maatila, joka on ollut mm. kruununvoutien vikin kartano sijaitsee rantalinjasta kauempana yleväm- omistuksessa. mällä alueella. Päärakennuksen rakennutti oletettavasti kruununvouti Gustaf F. Kulvik (isäntänä v. 1859-1873).

Alapihan päärakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

125 Aikoinaan tila on ollut hyvin merkittävä ja keskeinen Karlvikin kartano Leppävirralla. Esim. yksi omistajista, Juho Laitinen oli pe- Nykyinen asu 1800-luvun loppu rustamassa Leppävirran meijeriä ja oli mukana kehittä- Valintaperuste: R M mässä lokomobiilia sähkön tuottamiseen.

Kartanosta on säilynyt ainoastaan päärakennus ja aitta. Laaja, omenapuita kasvava puutarha on nykyään puis- toalueena. Päärakennus on hyvä esimerkki 1800-luvun puolivälin jälkeen seudulle levinneestä sveitsiläistyylistä, jonka piirteitä Alapihan päärakennuksessa ovat mm .katon poikkiharja eli frontoni, räystään alapuoliset tu- kikonsolit ja hyvin loiva kattokulma.

Päärakennus on sisältä täysin muutettu, ulkohahmo on säilyttänyt rakennusaikaisen hahmonsa lukuun otta- matta toisen kerroksen sivuräystäiden alle puhkaistuja ikkunoita ja päädyn parveketta.

Alapiha siirtyi 1950-luvulla kunnalle, joka muutti päära- kennuksen oppilasasuntolaksi. Nykyään rakennus kuu- luu osana Alapihan kouluun, jonka uudemmat raken- nukset sijaitsevat päärakennuksen alapuolella. Karlvikin kartano, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kirkonkylän yksittäiset kohteet Kalmalahden puistomaisella rantavyöhykkeellä sijait- seva Karlvikin kartano on Alapihan kartanon ohella ai- Kotikallio noita Leppävirralla säilyneitä kartanoita. Leppävirta oli 1917 yksi nykyisen Pohjois-Savon alueen emäpitäjistä, joissa Valintaperuste: R, M vauraiden suurtilojen lisäksi etenkin hallintovirkamiehet hankkivat asuintiloja ja rakensivat arvonsa mukaiset ra- kennukset.

Päärakennus on rakennettu todennäköisesti kolmessa vaiheessa, joista vanhin osa on läntinen pääty. Asutusta tilalla on ollut jo 1600-luvulla, jolloin paikan nimi oli Ryy- nänranta. 1700-luvulla piirimaanmittari K.J. Haartmanin omistuksessa tilan nimi muutettiin Karlvikiksi. Myöhem- min tilan omistajat vaihtuivat usein. Näistä rakennusten kannalta merkittävimpiä oli Leppävirran tuomiokunnan tuomari M. Brunou (omisti tilan v. 1870-1901), joka kun- nosti ja laajensi päärakennuksen nykyiseen muotoonsa: Tällöin rakennettiin ns. kavaljeerien siipirakennus, jossa käräjiä seuraavat nuoret tuomarit asuivat. Seuraavina omistajina oli mm. Paul Wahl, joka oli mahdollisesti Var- Kotikallio, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kauden tehtaiden perustajan poika.

Päärakennuksen 1800-luvun lopun nikkarityyliset julkisi- Apteekkari Hämäläinen rakennutti v. 1917 Kalmalahden vut ovat säilyneet hyvin, sisätiloihin on tehty muutoksia länsirannalle jugendvaikutteinen huvilan. Rakennuksen (inventoinnissa kerrottiin mm., että keskuslämmityksen osti v. 1927 Tilda Löthman-Koponen, jonka aikana (v. asentamisen yhteydessä huonetiloja jonkin verran muu- 1927-1959) huvilan elämä oli vilkasta ja vieraita kävi tettu). paljon, mm. presidentti Kyösti Kallion nimi löytyy vie- raskirjasta. Pihaan kuuluu vielä muutamia talousrakennuksia ja vanha puutarha. Vanha navetta korvattiin 1950-luvulla Taajamarakenteessa Kalmalahden itärannalla sijaitseva uudella. Lähiympäristö on metsäistä ranta-aluetta, van- huvila on hiljattain esimerkillisesti korjattu. Vehreä piha hat peltoalueet ja tienvarsinäkymät tulotieltä kohti kar- sulautuu hyvin puistomaiseen rantavyöhykkeeseen, tanoa ovat kasvamassa umpeen. jossa huvilan rantapenkereelle v. 1910 rakennettu, sievä pieni sauna täydentää idyllisen rantamaiseman. Pihaan kuulunut aitta on purettu 1990-luvun jälkeen.

126 Anttola Kalmalahden entinen koulu, nykyinen Mansikkahar- Rakennettu v. 1854, muutoksia 1900-luvun alussa jun retkeilymaja Valintaperuste: R, M 1907 Valintaperuste: R, M Anttola on Leppävirran lukkari Anders Lundsonin v. 1854 rakentama ja hänen mukaan nimensä saanut Näkyvällä paikalla Kuopioon johtavan valtatien varrella talo. Aiemmin paikalla oli läheisen Vokkolan kartanon, sijaitseva Kalmalahden koulu rakennettiin v. 1907 van- Laakunharjun torppa. Samainen lukkari oli aiemmin han, huonokuntoiseksi todetun koulun tilalle, joka oli rakentanut Kallion asuinrakennuksen. Vuodesta 1907 aloittanut poikakouluna v. 1872. Koulu kuuluu nähtä- vuoteen 1975 rakennuksen omisti suntio ja suutari västi vuosisadan vaihteen mallipiirustusten mukaan ra- Lukkarinen. Tämän jälkeen omistus siirtyi pariksi vuosi- kennettuihin koulurakennuksiin, joita Leppävirralla on kymmeneksi kunnalle, joka myi talon jälleen yksityiselle mm. Saahkarlahden koulu. asuntokäyttöön. Kalmalahden koulu on muutettu 2000-luvulla Mansikka- Talon rakennushistorian näkyvin muutos on ollut 1900- harjun retkeilymajaksi. Piharakennus on 1950-luvulta. luvun alussa aumakaton muutos jyrkäksi satulakatoksi, jolloin myös kuistia korotettiin. Vuonna 1991 peruskor- jauksessa palautettiin rakennuksen alkuperäinen karo- Sorsakoski liininen asu. Pihapiirin talousrakennukset on purettu 1980-luvulla. Sorsakosken tehtaat ja tehdasyhdys-kunta Valintaperuste: R, H, M Leppävirran Nuorisoseuran talo Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Valmistui v. 1902 Valintaperuste: R, M

Tontti saatiin lahjoituksena Vokkolan kartanon omista- jalta Emil Enwaldilta. Hirsinen talo valmistui v. 1902 Lep- pävirran VPK.n ja NS:n yhteishankkeena. Vuonna 1936 VPK toiminta tyrehtyi ja talon käyttö jäi kokonaan nuori- soseuralle. 1950-luvulta alkaen talon käytön taantuessa myös sen kunto pääsi ränsistymään, kunnes v. 1981 purku-uhan saaneena taloa alettiin kunnostaa talkoo- töillä. Tällöin rakennusta laajennettiin, kuisti uusittiin kokonaan ja rakennettiin kellari sosiaalitiloja varten.

Kallion pappila 1840 Valintaperuste: R, M Teollisuusrakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Hautausmaan eteläpuolella puistomainen vyöhyke jat- kuu nuorisoseurantalolle ja Kallion pappilalle, jotka muodostavat pihoineen viihtyisän kokonaisuuden. Sorsakosken sahan ja hienotaetehtaan ympärille ke- hittynyt teollisuustaajama edustaa hyvin 1800-luvun Kallion pappilan rakennutti 1840-luvulla Leppävirran loppupuolella Sisä-Suomen vesistöjen yhteyteen pe- lukkariksi v. 1823 valittu Anders Lundson, paikkaa kut- rustettuja pieniä teollisuusyhdyskuntia, joissa yhtiö on suttiin tällöin Tanssikallioksi. Paikka kulki monen omis- vastannut myös asuntojen ja peruspalvelujen rakenta- tajan, mm. kruununvouti Gustaf Kulvikin kautta seu- misesta. Hackmanin tehtaan merkkituotteet ovat olleet rakunnalle v. 1944. Muutaman vuoden kuluttua tilasta käytössä Suomen kotitalouksissa 1500-luvun alkupuo- päätettiin ensimmäisenä kappalaisen pappilana, koska lelta alkaen. aiempaa Harjulan kappalaisen pappilaa pidettiin sijain- niltaan kaukaisena. Tehdasalue on syntynyt Sorsajoen koskien varrelle, jossa tehtaan vanhat rakennukset sijoittuvat kylän pääraitin Vuonna 1963 peruskorjauksessa talon toiseen päätyyn Sorsakoskentien varteen. Rakentaminen on pienimitta- tehtiin seurakuntasisaren tilat. Myöhemmin rakennuk- kaavaista ja jyrkkäpiirteisen maaston muotoihin hyvin seen on saneerattu kolme vuokrahuoneistoa. sovitettu, mikä luo asuin- ja tehdasympäristölle viihtyisän puistomaisen ilmeen. Teollisuuden säilyminen edelleen alueella on eduksi ympäristölle ja kuten Juankosken taa- jamassa, monikerroksinen tehdasalueen rakennuskanta kylän keskellä edustaa historiallista jatkuvuutta.

127 128 Sorsakosken teollisuushistoria alkoi joen varrelle 1700- vallisimmin seudun arvokkaimmissa asuinrakennuksissa luvun lopulla perustetusta sahaustoiminnasta. Sahan 1800-luvun puolivälin jälkeen käytetyt räystäskonsolit tuottamat laudat ja lankut kuljetettiin talvisin järvien (vrt. Liisalan päärakennus). jäitä pitkin ja kesäisin soutamalla Varkauden alapuolelle Haapasaareen, josta ne avoveden aikana lastattiin lotjiin ja proomuihin Lappeenrantaa tai Joutsenoon. Sahan li- säksi 1800-luvun alun teollisuuteen kuului Haringinlah- den tilalle perustetut mylly ja tiilitehdas.

Viipurilainen toiminimi Hackman & Co hankki 1800-lu- vun alussa osan sahasta ja alueen maista kiinteistöineen. Vuonna 1818 myös Haringinlahden tila siirtyi yhtiön hal- tuun. Tämän jälkeen alkoi Sorsakosken voimakas kehi- tyksen kausi. Saha uusittiin 1800-luvulla kahdesti, mutta tuhouduttuaan tulipalossa 1898 sitä ei enää rakennettu uudelleen vaan Sorsakoskella siirryttiin metalliteollisuu- teen. Ensimmäinen metalliverstas oli rakennettu jo v. 1880, jossa oli valmistettu puukkoja ja luistimia.

1900-luvun vaihteessa Hackman hankki kaksi muuta alueen suurta tilaa Liisalan ja Marttilan, jolloin yhtiö omistuksessa oli yhteensä 2700 hehtaaria. Sotien jäl- keisten maanluovutuslakien perusteella yhtiö joutui luo- Viljamakasiini, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy vuttamaan kolmesta omistamastaan suurtilasta kahden kaikki viljelysmaat, joista muodostettiin 24 viljelystilaa. Väliaikaisen maanvuokrauslain perusteella yhtiö velvoi- Ympäröivien peltojen heinittyminen ja pusikoituminen tettiin vuokraamaan Haringinlahden tilalta ja tehdas- latistaa pihapiirin maisemallista arvoa. palstalta osia viljelysmaista. Sodanjälkeinen vuosikym- men merkitsi Sorsakoskelle suurta kasvun aikaa. Tällöin Liisala ja puusilta alueelle asutettiin n. 400 karjalaista siirtolaista. Päärakennuksen vanhin osa alun perin savutupa, muu- tettu uloslämpiäväksi v. 1811, laajennus 1850-luku, ta- Haringinlahden tila lousrakennuksia 1800-luvulta, puusilta v. 1963 Päärakennus 1800-luvun loppu, kivinavetta, hirsitalli, Valintaperuste: R, M meijeri ym. talousrakennuksia 1800-luku Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Valintaperuste: R, H, M Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.

Sorsakosken historian keskeisestä tilasta Haringinlah- desta oli tullut verotettava tila v. 1793, jolloin alueella toimitettiin Isojako. Tällöin tilalla oli tiilitehdas ja mylly. Viipurilainen Hackman osti Haringinlahden v.1818, mitä ennen tilan omistajat olivat vaihtuneet tiheään. Tilan maanviljelys ja karjanhoito oli edistyksellistä ja esimerk- kinä seudun talonpojille 1800-luvun. 1900-luvun alusta tilaa hoiti koulutettu tilanhoitaja, joka asui pääraken- nuksessa.

Joen pohjoispuolella sijaitsevan pihapiirin rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvulta. Päärakennuksen jugend- vaikutteinen ulkovuoraus on vuodelta 1913. Tällöin sisätiloihin rakennettiin asunnot tilanhoitajalle, meije- Liisala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy rinhoitajalle ja tarkastuskarjakolle sekä tilat vierailijoille (maatalousneuvojille ym.). Ennen näitä muutoksia ta- lossa oli ollut mm. työmiesten käyttämä suuri ruokatupa. Nykyisen taajamarakenteen alueella sijaitseva Liisalan 1970-luvulla rakennus muutettiin poikamiesasuntolaksi. tila on yksi kolmesta Osmajärven alueella Isojaossa v. Tällöin tilan maatalous oli lopetettu ja pellot paketoitu. 1793 merkityistä tiloista. kaksi muuta olivat Heikkilä ja Haringinlahti. Hacman osti tilan 1900-luvun vaihteessa. Päärakennusta vastapäätä on korkea ja syvärunkoinen 1940-luvulla tilan maat jaettiin pika-asutuslain mukai- hirsinen tallirakennus ja kulmittain tätä luonnonkivinen sesti siirtolaisille. navettarakennus. Rakennuksiin kuuluu myös viljama- kasiini, jonka erityispiirteenä on hyvin koristeelliset, ta-

129 Nykyisillä omistajilla talo on ollut vuodesta 1978, minkä Entinen viljamakasiini (nyk. paloasema) jälkeen päärakennusta on korjattu kuitenkin julkisivujen Vanhin osa 1800-luvun viljamakasiini 1800-luvun piirteet säilyttäen. Valintaperuste: R, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Päärakennuksen vanhin osa on ollut savutupa, joka v. 1811 muutettiin uloslämpiäväksi. Nykyiseen kokoonsa talo laajennettiin v. 1850, jolloin rakennus sai nykyisen empirevaikutteisen ulkohahmon. Liisalan pihapiirissä on säilynyt maatilan ajasta kertova kivinavetan raunio, vanha aitta ja kellari. Hoidettu piha ja puutarha hedel- mäpuineen luovat pihapiiristä kauniin ja puistomaisen osan taajama-aluetta. Liisalan ja Marttilan maisemaan kuuluu v. 1963 rakennettu puusilta.

Teollisuusrakennukset Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Alaverstas ja Voimalaosa Vanhin osa v. 1880, laajennus v. 1891, voimalaosa v. Paloasema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 1911.

Ensimmäinen jatkuvaan tuotantoon tarkoitettu metal- Aivan teollisuusrakennusten tuntumassa sijaitsee nykyi- liverstas sijoitettiin alaputouksen vanhaan myllyraken- sin paloasemana toimiva entinen viljamakasiini, jonka nukseen, joka on tiilisistä teollisuusrakennuksista van- alkuperäistä rakennusaikaa 1800-luvulla ei tarkalleen hin. Tätä laajennettiin v. 1891 viisitoista metriä pitkäksi. tiedetä. 1920-luvulla rakennus oli Hackmanin kaupan Verstaassa valmistettiin aluksi käytetyistä sahaviiloista varastona. 1940-luvulla kaupan toiminnan päätyttyä puukkoja myyntiä varten sekä luistimia. Alaverstaaseen rakennus muutettiin paloasemaksi rakentamalla siihen liitettiin voimalaosa v. 1911. 1910-luvulla puuverstaassa jatko-osa ja letkunkuivatustorni. valmistettiin kaikki tehtaan tarvitsemat puuosat (ikku- nat, ovet). 1980-luvulla rakennuksessa on toiminut teh- Paloasema on teollisuusrakennusten vieressä koskimil- taan museo. jöölle hyvin leimaa-antava rakennus.

Ala ja Ylävoimalaitokset Ent. eläinlääkärin asuintalo (nyk. kerhorakennus) Alasorsa v. 1936, Yläsorsa v. 1941-1943 1900-luvun vaihde Valintaperuste: R, M Sorsakosken nykyiset voimalaitokset sijaitsevat Sor- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. sajoen ylä- ja alajuoksulla, mistä on peräisin laitosten nimet Ala- ja Yläsorsa. Entinen eläinlääkärin asuintalo eli Koskenpolvi sijaitsee niemessä Alavoimalaitoksen yhteyteen syntyneen pato- Alavoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä padottu altaan eli ”Välimeren” rannalla. Rakennus muutettiin v. alajuoksu aiheutti ns. ”Välimeren” eli vesialtaan syn- 1965 tehtaan johtajan asunnoksi, jolloin tiloihin ja julki- tymisen. Hackman-yhtiölle kuuluneet voimalaitokset sivuihin tehtiin suuria muutoksia. omistaa nykyään Savon Voima Oy.

Yläverstas (nykyinen aterinosasto) Vanhin osa v. 1898, laajennuksia mm. v. 1913 suunnit- telija Uno Ullberg.

Punatiilinen hienotaeverstas eli ns. ylätehdas valmis- tui palaneen sahan perustuksille v. 1898. Rakennus oli aluksi kaksikerroksinen, 11 m leveä ja 30 m pitkä, myö- hemmin sitä on jatkettu useita kertoja.

Työkaluosasto V. 1909

Vuonna 1909 valmistui tiilirunkoisen työkaluosaston vanhin osa ja laajennus 1920-luvulla. Rakennuksessa Entinen eläinlääkärin talo tuotettiin mm. puunjalostusteollisuuden koneteriä. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

130 Myöhemmin rakennus on muutettu kerhotaloksi. Ra- Sorsakosken seuratalo eli tehtaan juhlasali ”Seurala” ra- kennuksen monimuotoisessa hahmossa näkyy vuosisa- kennettiin Oravikoskelta siirretyistä Hovintuvan hirsistä. dan vaihteen huvilatyyli, joskin rakennuksen ikkunoiden Valmistuneessa talossa pidettiin paikkakunnan juhlat (v. 1965) ja ulko-ovien muuttaminen on tuhonnut julki- kesäaikaa lukuun ottamatta, jolloin niitä pidettiin ”Lyst- sivujen olennaisia piirteitä. mehässä”. Seuralassa oli myös lukusali, jonne Hackman oli tilannut sanomalehtiä. Talossa oli myös jonkinlainen Kellotalo kirjasto ja kahvila. Vuosina 1948-1949 juhlasalissa aloitti V. 1910 Sorsakosken Kino. Valintaperuste: H, M Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Taloa korotettiin 1930-luvulla, jolloin toiseen kerrokseen tuli huoneita. 1950-luvulla eteisaulaa avarrettiin ja näyt- Korkealla mäenkumpareella teollisuuslaitosten tun- tämö ja juhlasali uusittiin. Tällöin myös vanha kuisti pu- tumassa sijaitseva ns. kellotalo on rakennettu vuoden rettiin ja sisäänkäynti uusittiin. 1910 tienoilla ja nimensä se on saanut talon harjalle ra- kennetusta kellosta, jota soitettiin työpäivän alkamisen Seurala sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla teolli- ja päättymisen sekä ruokatunnin merkiksi. suusrakennuksien tuntumassa.

Aluksi kelloa soitettiin käsin, mutta 1950-1960 lukujen Sorsakosken koulut vaihteessa kello sähköistettiin. Myöhemmin kello kor- Uno Ullberg v. 1923, uudempi koulu L. .E. Hansten vattiin tehtaan sireenillä. Kellotaloa sanotaan myös Pos- v. 1953 tinmäeksi, sillä rakennuksessa toimi posti vuoteen 1938. Valintaperuste: M, R Tämän jälkeen asunto oli kolmen perheen vuokra-asun- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. tona, minkä jälkeen talo on myyty yksityiselle ja korjattu yhdeksi asunnoksi. Sorsakosken kaksi komeaa koulurakennusta kuuluvat maakunnan komeisiin kansakoulukokonaisuuksiin. Ra- Tehtaan juhlasali ”Seurala” kennukset ovat laadukkaita esimerkkejä rakennusaika- V. 1902, korotus 1930-luvulla kausiensa koulusuunnittelusta, joissa molemmissa suun- 1950-luvulla sisätilojen muutoksia nittelijoina olivat nimekkäät arkkitehdit. Valintaperuste: H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009

Kansakoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

131 Vanhemman v. 1923 valmistuneen, 1920-luvun klassis- Autonkuljettajan asunto ”Autotalli ” mia puhtaasti edustavan hirsirunkoisen koulun suun- 1919 nitteli Viipurissa syntynyt arkkitehti Uno Ullberg, jonka Valintaperuste: M,R aikaisempia merkittävimpiä töitä oli Viipuriin rakennettu Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Hackmanin liiketalo. Luultavasti tästä yhteydestä poiki suunnittelutyöt Sorsakoskella (vrt. Yläverstaan laajen- Sorsakoskentien varrella sijaitseva tiilirunkoinen, man- nus v. 1913). Hackmanin rakennuttamaan kouluun tuli sardikattoinen ns. ”Autotalli” oli alunperin kahden per- luokkien lisäksi neljä asuntoa opettajille ja koulukeittiö. heen asuntona toisessa kerroksessa ja autotallit maan- Myöhemmin asunnot muutettiin luokkatiloiksi. tason kerroksessa käsittänyt rakennus. Myöhemmin asunnot on yhdistetty yhdeksi. Rakennus myytiin tontteineen kunnalle v. 1947. Tällöin koulun tilat todettiin jo pieniksi, mikä johti uuden kou- Työväen asuntoalueet lutalon rakentamiseen v. 1953. Tällöin vanhan koulun 1910-luvulta 1950-luvulle ullakolle rakennettiin asuntoja. Valintaperuste: M, R, H Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 1970-luvulla vanha koulu jäi pois koulukäytöstä. Viimei- nen peruskorjaus on tehty v. 2007. Nykyisin vanha koulu Sorsakosken työväen asuinalueet sijaitsevat tehdas- on päiväkodin tiloina. alueen ympärille eri vaiheissa rakennetuilla alueilla, joille yhtenäisenä piirteenä on hienovarainen maaston ja Uudemman koulun suunnitteli helsinkiläinen arkkitehti luonnonpiirteiden huomioiva rakentaminen. L.E. Hansten. Tämän samoihin aikoihin muualle suun- nittelemista töistä Hämeessä Länkipohjan (suunnittelu Ensimmäiset työväestön asuintalot on taajamasta pu- v. 1951, Hämeen läänissä) keskuskansakoulu muistut- rettu tai hävinnyt. Vanhimmat Hackmanin rakennutta- taa hyvin paljon massoittelultaan Sorsakosken koulua. mat työväen asuintalot sijaitsevat pienellä Sorsaveteen Sorsakosken koulu on detaljeiltaan poikkeuksellisen pistävällä Kuukonniemellä, jossa kaksi 1910-luvulla ja hienosti säilynyt (ovet, ikkunat, sisääntulokatokset, sisä- yksi v. 1929 rakennettua, nykyisin yhden perheen asun- kaiteet ym.), mikä tulee ehdottomasti huomioida mah- noiksi muutettua taloa piharakennuksineen muodosta- dollisissa korjauksissa. vat yhtenäisen ja ranta-alueen maisemaan hyvin sopivan kokonaisuuden.

Työväen asuinaluetta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

132 Koulurakennuksia vastapäätä, tien toisella puolen si- Kanavatien varressa on muutama 1930-luvun lopulla jaitseva ns. Lähteenkorvan asuinkasarmi on alun perin ruotsalaisilla tyyppitalopiirustuksilla rakennettu suurehko rakennettu v. 1916. Tiilirunkoinen kaksikerroksinen ra- yhden perheen hirsirunkoinen talo, jotka rakennettiin kennus on ainoa tehtaan rakennuttamista varsinaisista yhtiön toimihenkilöiden käyttöön. Kapearunkoisten, loi- asuinkasarmeista. Asunnot olivat ensiksi valmistuneessa vakattoisten talojen hahmo on hyvin klassistinen lunetti- pohjakerroksessa yksihuoneisia. Kolme vuotta myöhem- ikkunoineen ja päätyräystäiden kissanpenkkeineen. min asuinkäyttöön rakennetun toisen kerroksen asun- not tehtiin kaksihuoneisiksi. 1920-luvulla myös alaker- Toisen maailmansodan jälkeen Liisalan tilalta erotettiin ran asunnot muutettiin kaksihuoneisiksi. Myöhemmin 35 hehtaarin alue, jolle kaavoitettiin rintamamiehiä ja taloon on tehty useita peruskorjauksia. Nykyisen ulko- siirtolaisia varten 96 asuintonttia. Alueen rakentaminen asunsa talo on saanut 1950-luvulla. oli kuitenkin hidasta, koska tontteja ei myyty ennen kuin ostaja oli ollut tehtaan palveluksessa kolme vuotta. Ennen 1930-lukua tehtaan työväki asui pääasiassa Myös talotyyppi piti valita yhtiön esittämistä malleista. tehtaan rakennuttamissa asunnoissa. 1930-luvulta Näitä olivat ainakin kolme erikokoista Puutalo Oy:n eteenpäin tehdas ei enää pystynyt tarjoamaan kaikille suunnittelemaa talopakettia. asuntoa, vaan pyrki edistämään omakotirakentamista. Tämän johdosta v. 1936 Haringinlahden tilasta erotettiin Sorsaveden rantalinjalle luo erityispiirteensä 1920-1930- kosken luoteispuolelta 100 asuintonttia. Tehdas raken- luvulta säilyneet venevajat. Paikkakunnalla oli aiemmin nutti myös muutamia kymmeniä tyyppitaloja (Annala ja poikkeuksellisen runsas pienvenekanta, mikä johtui Honkalahden tyyppitalot). huonoista maantieyhteyksistä ja yhtiön myötämielisestä suhtautumisesta saarien ja rantojen virkistyskäyttöön.

Venevajoja, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

133 Sorsakosken taajaman tuntumassa Tilan vanhoista vaiheista on säilynyt hyvin vähän tietoa. olevat kohteet Isostajaosta saakka maatila on ollut Nykäsen suvulla 1900-luvun vaihteeseen, jolloin tila siirtyi Hackmanin omistukseen. Sotien jälkeen maa-alueet pihapiiriä lu- Marttila kuun ottamatta luovutettiin siirtolaisille. Päärakennus 1800-luku Valintaperuste: R, M Päärakennus on ollut jo 1800-luvulta nykyisessä koos- saan ja oli vuorattu päreillä vielä 1940-luvulla, jolloin julkisivut laudoitettiin peiterimoituksella ja ikkunoita uusittiin. Rakennus edustaa nähtävästi ns. talonpoi- kais-empireä, joka oli varsinaisen empireaikakauden, säätyläisluokan ulkopuolelle levinnyt heijastuma. Kun empireä käytettiin 1800-luvun alkupuolella kartanoiden ja pappiloiden päärakennuksien tyylinä, suurissa maa- tiloissa, kuten luultavasti Marttilassa, päärakennuksiin tyyli vaikutti vielä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Piha- rakennuksista on säilynyt v. 1958 rakennettu navetta, v. 1938 rakennettu talli sekä muita talousrakennuksia, joiden iästä ei ole tietoa.

Paukarlahden kylä Marttila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: M Tyypillinen järvenrannan savikolle syntynyt rantakylä Marttilan tila sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Os- Maisemainventointi 2009 majärven itärannalla ja edustaa järven toisella rannalla olevan Liisalan tilan kanssa Sorsakosken vanhimpia Paukarlahden kylä on syntynyt Paukalahden rannan ala- maatiloja. Piha-alue sijaitsee mäellä ja sen länsipuolelle valle rantavyöhykkeelle. avautuu järveen rajautuva peltomaisema.

Paukarlahti, kuva: Mervi Koskinen

134 Museotie, kuva: Jussi Jäppinen

Paukalahti on Koiruksesta lähes irti kuroutunut pyöreä- maan maamme rakennettua kulttuuriperintöä. Kotalah- muotoinen pieni lahti. Lahti sijaitsee Koiruksen ja Hu- den alueen rajauksesta on neuvoteltu Museoviraston malaselän solmukohdassa, jossa rikkonaiset niemet ja kanssa ja päädytty pienempään, tulevan päätöksen mu- saaret erottavat selkävesiä. Lahden rannat ovat matalat kaiseen rajaukseen, kuin vuoden 1993 julkaisussa. ja ruovikkoiset. Rannan kumpuilevaa savikkoaluetta ra- jaavat loivamuotoiset moreenimäet. Tiehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhtey- dessä alueelta on löydetty seuraavat valtakunnallisesti Asutus sijoittuu Paukalahden ranta-alueelle viljelysten arvokkaiksi luokitellut alueet: Oravikoski/Haasianlahden lomaan. Maisemaa jäsentävät tilustiet ja maatilojen ra- laitumet, Paukarlahti/Melasen haka sekä Jussilan haka- kennusryhmät. Useissa pihapiireissä on 1800-luvun tai saarekkeet. 1900-luvun alun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ra- kennuksia. Huomattavimpia pihapiirejä ovat Jussila, Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 muutosmaakunta- Kivelänharju ja Ristola. Kylän alkuperäinen rakenne on kaavaan kuuluvat alueet, ympäristöministeriö vahvisti parhaiten hahmotettavissa vanhalta maantieltä ja tilus- kaavan 27.11.2008. teiltä sekä vesistön suunnalta. Valtatien oikaisu jakaa kylän rakenteellisesti kahtia. Rakennuskanta on kerrok- Kohteet haja-asutusalueilla sellista – edustettuina ovat vanhojen pihapiirien lisäksi sotien jälkeisten vuosikymmenten talotyypit 1940- ja Nikkilänmäen museotie 1950-luvun puolitoistakerroksisista taloista 1980-luvun Valintaperuste: R, M, kaunis ja edustava mäkikyläkoko- yksikerroksisiin puutaloihin. Karjatalous on edelleen naisuus päätoimista suurilla tiloilla. Leppävirran pohjoisosan val- Tielinja valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. tatien 5 muutosmaakuntakaavaan kuuluvat alueet, ym- päristöministeriö vahvisti kaavan 27.11.2008. Kuuluu Tiemuseon v. 1980 valitsemaan 19 Suomen tie- historiasta kertoviin teihin. Alla luetellut, tien varrella Kylän ydinalue Paukalahden rannalla on avointa, osit- olevat kohteet eivät kuulu valtakunnalliseen ja tiemu- tain puoliavointa maatalousmaisemaa, jota laidunmaat seon määrittämään rajaukseen. luonnehtivat. Edustavin kylämaisema jää vanhan tien ja rannan väliin, jossa maisemaa hallitsevat vauraat tilakes- Nikkilänmäen yksityinen tie on Leppävirran ja myös koko kusten pihapiirit. Uudempien pientalojen ryhmä hah- Pohjois-Savon vanhimpia, edelleen käytössä olevia teitä. mottuu omana kokonaisuutenaan ja jää hieman erilleen Leppävirran talonpojat raivasivat tielinjan 1600-luvulla, maiseman ydinalueesta. Peltojen keskellä on puustoisia jolloin se palveli lähinnä postiliikennettä ratsupolkuna. kivirauniokasoja, joita laiduntaminen pitää puoliavoi- 1770-luvulla tie kunnostettiin Kustaa III toimesta kär- mina. Koko kyläaukea avautuu vain muutamasta har- ryillä kuljettavaksi Kuninkaantieksi. Tällöin se tuli osaksi vasta kohdasta. Näkymät järven suuntaan ovat lehti- Savontietä, joka 10 kyynärän (5,9 m) levyisenä yhdisti puuston peittämät. Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkokaupungit. Ny- kyinen maakunnan pääväylä, VT5, kulki Nikkilänmäen Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 muutosmaakunta- kautta aina 1950-luvulle saakka (Lähde: teksti opastau- kaavaan kuuluvat alueet, ympäristöministeriö vahvisti lusta Kalmalahdessa). 2,4 km pitkä maastoa kauniisti kaavan 27.11.2008. myötäilevä tie nimettiin museotieksi v. 1985. Mäenrin- nettä peltoineen kauniisti myötäilevä tie kulkee perintei- Kotalahti sesti talolta talolle, joiden vanha rakennuskanta ja piha- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 puustot liittävät tien viehättävästi kulttuurimaisemaan.

Nikkelikaivos aloitti toimintansa Oravikoskella v. 1959. Nikkilänmäen kylä sijoittuu jyrkkärinteisen Nikkilänmäen Yhtenäisenä säilynyt kaivosrakennusten ja asuntoalu- lakialueelle Leppävirran keskustan kupeessa. Kantatilat eiden muodostama kokonaisuus on luokiteltu edusta- sijoittuvat mäenrinnettä myötäilevän kylätien (Nikkilän-

135 mäen museotie) varteen tai hieman syrjään siitä omien tilusteidensä päähän. Rehevä piha- ja tienvarsipuusto liittää kylätien kauniisti osaksi kulttuurimaisemaa. Pellot levittäytyvät talojen takana mäen laelle ja länsirinteille. Tilat ovat suuria ja vauraita ja hallitsevat dramaattisesti maisemaa jyrkän rinteen päältä. Kylän pohjoispäässä on mökkejä ja muuta vanhaa tienvarsiasutusta.

Nikkilänmäen yksityinen tie on Leppävirran ja koko Pohjois-Savon vanhimpia, edelleen käytössä olevia teitä. Leppävirran talonpojat raivasivat tielinjan 1600-luvulla, jolloin se palveli postiliikennettä ratsupolkuna. 1770- luvun lopulla tie kunnostettiin kärryillä kuljettavaksi kuninkaantieksi ja se tuli osaksi Savontietä, joka yhdisti Nikkilänmäki, kuva: Mervi Koskinen Suomenlahden ja ohjanlahden rannikkokaupungit. Ny- kyinen viitostie kulki Nikkilänmäen tietä pitkin 1950- Pekkala luvulle saakka, jolloin tielinjaus oikaistiin Nikkilänmäen rakennukset 1870-luvulla itäpuolelta. Valintaperuste: R, H, M

Nikkilänmäen maisema on poikkeuksellisen kaunis ja Liikemies ja kauppias Pekka Kansanen rakennutti tilan edustava mäkikyläkokonaisuus, jonka ehjänä säilymistä yksikerroksen päärakennuksen ja kivinavetan samoihin museotie on tukenut. Kauniisti kylätielle aukeava mai- aikoihin kuin kirkonkylällä kauppakartanonsa (v. 1878). sema vanhoine tiloineen, laitumineen ja niittyineen il- Pekkalan vanha maatilapiha sijaitsee jyrkästi nousevalla mentää monipuolisesti seudun kulttuurihistoriaa. mäellä, josta etenkin luonnonkivinavetta näkyy alhaalla kulkevalle viitostielle. Navetta edustaa seudullista 1800- Kalmalahden taistelun muistomerkki luvun lohkokivestä tai peltokivistä muurattua navet- V. 1808 taistelun muistoksi v. 1933 pystytetty tarakennustyyppiä. Kivi näyttää olleen alueella myös Valintaperuste: H pienempien tilojen karjasuojissa käytetty rakennusma- teriaali, kun siitä maakunnan pohjoisemmissa osissa Tien pohjoispäässä, museotieopasreiden vieressä on rakensivat vain varakkaimmat porakivitekniikan yleistyt- Kalmalahdessa v. 1808 käydyn taistelun muistomerkki, tyä 1900-luvun vaihteessa. Särkykivi- ja peltokivinavetat jonka Leppävirran suojeluskunta pystytti v. 1933. ovat maakunnan pohjoisosissa harvinaisia.

Lötjölä Talousrakennuksiin kuuluu mm. maidonkäsittelyyn ja 1900-luvun vaihteessa. -jäähdytystiloiksi rakennettu aitta, jota tarvittiin voin val- Valintaperuste: R, M mistamiseen myyntiä varten. Kauppias Pekka Kansanen vei voita laivoillaan aina Pietariin asti. Tilan riihessä vilja Museotien pohjoispäähän on vanhastaan sijoittunut puitiin hevoskierron avulla. mökkejä ym. tienvarsiasutusta. Lötjölä kuitenkin edus- taa varakkaamman kansanosan rakentamista. Talon on Anttila todennäköisesti rakennuttanut kruununvouti Kalonius Pohjalaisten rakennusmiesten rakentama v. 1870. 1900-luvun vaihteessa. Valintaperuste: R, M

Nimensä talo on saanut viimeisiltä omistajiltaan, Lötjö- siltä, jotka ostivat paikan v. 1958. Rakennuksen nikkari- tyylinen ulkovuoraus koristeellisine puuleikkauksineen ja ikkunoineen on säilynyt, joskin pitkään asumattomana olon uhkana on rakennuksen ränsistyminen ja pihan pusikoituminen.

Nikkilänmäki ei inventointia Valintaperuste: M

Tien pohjoispäässä on vanha peltojensa keskellä oleva maatilan pihapiiri. Komean kuusiaidan kehystämään pi- haan johtaa koivukuja. Asuinrakennus on 1940-1950- Anttila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy luvulta.

Anttilan edelleen maanviljelystä harjoittava tila sijaitsee Pekkalan vieressä tämän eteläpuolella. Tila on ollut sa- malla suvulla vuodesta 1738 lähtien.

136 Keväällä matkatessaan kuvernööri oli raskaine vaunui- neen juuttunut rinteeseen ja koska hän oli loppumatkan joutunut kävelemään kievariin, antoi hän käskyn siirtää rakennus alemmas rinteestä. Kievari toimi talossa v. 1921 asti.

Julkisivuiltaan empireaiheisen päärakennuksen ovat ra- kentaneet pohjalaiset kirvesmiehet v. 1870 (kivijalassa oleva vuosiluku), jotka olivat olleet rakentamassa kir- konkylälle kirkkoa. Päärakennuksen viereen rakennettiin v. 1905 komea, alaosaltaan lohkokivinen ja yläkerroksil- taan hirsinen tallirakennus. Alempana pihassa sijaitsee taitekattoinen, 1880-luvulla rakennettu alaosastaan harkko- ja porakivistä rakennettu navetta, jota 1930-lu- vulla laajennettiin lisäsiivellä. Vanha tie kulkee edelleen halki pihapiirin, jossa vanha, hyvin hoidettu rakennus- kanta ja pihapuusto muodostavat hyvin harmonisen ko- konaisuuden.

Mustinmäki Valintaperuste: M, R, edustava mäkikylä Maisemainventointi 2009 Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue

Mustinmäki ja Tahvanalanmäki ovat melko pienialaisia Mustiinmäki, kuva: Mervi Koskinen moreenikumpareita vaihtelevan, metsäisen mäkimaas- ton keskellä. Mustinmäki on mäistä korkeampi ja sel- Talo on sijainnut nykyisellä paikalla vuodesta 1838, jo- keämuotoisempi. Mustinmäen länsipuolella on Orin- hon se on tiettävästi rakennettu kenraalikuvernöörin noron kapea kalliorotkomuodostuma, joka on syntynyt käskystä. Tällöin kievarina toiminut entinen pääraken- jääkauden aikana mannerlaattojen liikkuessa. nus sijaitsi muutamaa sataa metriä kauempana mäellä.

Mustinmäki, kuva: Mervi Koskinen

137 Mustinmäen ja Tahvanalan kylät ovat tyypillisiä savolai- sia mäkikylä, joiden lakialueen hedelmällisyys ja suotuisa ilmasto on hyödynnetty maanviljelykseen. Mustinmäen laki on avointa ja elävää maatalousmaisemaa, jota vai- kuttavat kaukonäkymät luonnehtivat. Asutus sijoittuu perinteisille vyöhykkeille ja maatilojen pihapiirit ovat säi- lyttäneet hierarkisen merkityksensä maisemassa. Vilje- lykset avautuvat kylätien molemmille puolille laskeutuen varsinkin länsipuolella jyrkästi rinteitä alas. Rinteiden alaosassa pellot vaihtuvat laidunnettaviin metsähakoi- hin. Laidunmaat ovat edelleen oleellinen osa kulttuuri- maisemaa. Mustiala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Maisemakuvalle ovat luonteenomaisia Mustinmäen jyr- Aikoinaan suurin Mustinmäen tiloista, Mustiala, on ai- kiltä länsirinteiltä Tahvanalanmäelle ja Leppävirran kir- emmin ollut sotilasvirkatalo, jonka maista useat kylän kon suuntaan aukeavat laajat metsäiset kaukonäkymät. nykyiset tilat on muodostettu. Vuonna 1920 tila myytiin Lähinäkymiä rajaavat mäen alarinteen rehevä puusto yksityisille. Päärakennus on vuodelta 1886, joskin sitä on ja kumpareella sijaitsevat Hiekkakankaan ja Ollilan tila- muutettu ja lyhennetty (1950-luvulla). keskukset. Mustinmäen ylärinteet ja laki ovat kokonaan avoimina viljelyksinä, joita jäsentävät rakennusryhmät Etelätalo pihapuineen sekä aidoiksi kootut kiviröykkiöt. Maisema Vanha päärakennus v. 1883 on eheä ja rauhallinen. Idässä rinne on loiva ja polvei- Valintaperuste: R, M leva, joten näkymäalue rajoittuu selkeästi Mustinmäen Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään maisema-aluee- puustoiseen itäosaan ja Huttupuron ympäristön met- seen v. 1992 siköihin. Rinteiden alaosassa pellot vaihettuvat laidun- nettaviin metsähakoihin. Etelässä Mustinmäkeä rajaavat Leppävirta–Heinävesi tie kulki Etelätalon pihapiirin läpi maantie ja Sakaleenmäki. Tahvanalan mäkikylästä au- aina 1980-luvulle asti, jolloin nykyinen tielinjaus valmis- keaa kauniita näkymiä Mustinmäen suuntaan. tui Mustinmäen peltoalueen eteläpuolelle. Vanha päära- kennus on vuodelta 1883 ja navetta rakennettu vuotta Mustiala myöhemmin. Myös talli on 1800-luvulta. Päärakennus Päärakennus v. 1883. jäi tyhjilleen uuden talon valmistuttua v. 1965. Valintaperuste: M, kuuluu valtakunnallisesti merkittä- vään alueeseen, maisema 1992

Ilola ja Etelätalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

138 Takkula, kuva: Mervi Koskinen

Ilola (tai Ilolaulu) Takkula on muutaman talon muodostama rantakylä, Päärakennus 1870-luku. johon kuuluu yhtenäinen viljelyaukea Aluslammen ran- Valintaperuste: M nalla ja hajanaisempaa asutuksesta Hyväjärven tuntu- Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään maisema-aluee- massa. Maisema on kallioperän ruhjelinjojen mukaan seen v. 1993. suuntautunutta. Myös pitkänomaiset kapeat vesistöt ovat syntyneet kallioperän ruhjeisiin. Maaperä on kum- Tila on erotettu v. 1796 Mustialan sotilasvirkatalosta. puilevaa moreenia. Talon kamaripää on rakennettu 1870-luvulla ja toinen pää 1900-luvun alussa. 1980-luvun alussa talo on pe- Edelleen aktiivisena jatkuva maanviljely ja karjatalous rusteellisesti remontoitu, jolloin myös ikkunat on vaih- ovat maiseman kannalta merkittävimpiä elinkeinoja. Hy- dettu. Riviaitta on vuodelta 1915. Taloa vastapäätä on väjärven rannalla on arvokas perinnemaisemakokonai- v.1921 rakennettu kivinavetta. Talli on purettu 1950- suus, Männykön laitumet. Erilaisten metsälaidunten ja 1960-luvuilla. niittyjen muodostama monipuolinen ja laaja kokonai- suus on yksi Leppävirran karjapitäjän edustavimmista Ollila perinnebiotoopeista. Päärakennus 1903 Valintaperuste M Maisemakuva on pienipiirteinen ja vaihteleva. Suurin osa maisema-alueesta on suljettua metsäistä maisemaa, Ollilan tila sijaitsee erillään varsinaisesta Mustinmäen jonka keskelle viljelyaukeat, laitumet ja niityt tuovat vaih- kyläraitista. Nykyiselle Heinävesi-Leppävirta tielle piha telua. Aluslammen rannalla Takkulan viljelyaukea muo- näkyy peltojensa keskellä hyvin jyrkän mäen laella. dostaa oman yhtenäisen kokonaisuutensa. Maisema 1950-luvulla peruskorjattu päärakennus on vuodelta hahmottuu parhaiten peltoalueita mukailevalta kylä- 1903 ja kivinavetta vuodelta 1925. 1950-luvulla puret- tieltä, joka kulkee vanhalta pihapiiriltä toiselle. Puusaa- tiin rakennusten muodostamasta neliöpihasta suuri tal- rekkeet rytmittävät maisemaa ja avoimet, puoliavoimet lirakennus. ja suljetut näkymät vaihtelevat. Maisemaa elävöittävät kiviaidat ja yksittäiset kivet sekä kukkivat teiden varret. Takkulan kyläalue Hyväjärven rannalla Männykön laitumet muodostavat Valintaperuste: R, M, tyypillinen haja-asutusalueen ran- oman maisemakokonaisuutensa, jossa metsälaitumet ja takylä, Mervi Koskinen niityt vuorottelevat. Rajaukseen sisältyy Takkulan varsi- naisen viljelyaukean lisäksi myös Männikön arvokas pe- rinnemaisemakokonaisuus.

Lyytikkälä Päärakennuksen tupaosa v. 1878 Valintaperuste: R, M

Kylätie kulkee läpi Lyytikkälän pihapiirin, jossa on vanha esimerkillisesti säilytetty ja runsaslukuinen rakennus- kanta. Talous- ja asuinpihat muodostavat hienon ko- konaisuuden, jonka vanhaan maatilapihaan kauniisti sopivat kiviaidat liittävät viehättävästi peltomaisemaan. Lyytikkälän kantatila on ollut Lyytikäisillä 1700-luvulta. Kahdessa osassa rakennetun päärakennuksen kamari- Takkula, kuva: Mervi Koskinen osa lienee vanhempi kuin v. 1878 rakennettu tupaosa, joka on alun perin ollut savutupa.

139 Pihaan v. 1915 siirrettyä tuparakennusta on käytetty Entinen Näädänmaan II kappalaisen pappila meijerinä, johon kylältä tuotiin maitoa separoitavaksi. (nykyisin seurakuntatalo) Toisessa päädyssä asuivat palvelijat. Vuonna 1989 ra- Rakennusmestari Eino Sorri v. 1930 kennus kunnostettiin vanhalle väelle asunnoksi. Pihan Valintaperuste: M, H aitoista kaksi on 1800-luvulta (tai vanhempia). Kylätien varrella lähellä pihaa sijaitsee kaksi työväelle rakennet- Leppävirran pitäjän itäosilla oli jo 1860-luvulta lähtien tua mökkiä. vireillä hanke oman saarnahuoneen ja papin saamiseksi seudulle. Kuitenkin hanke toteutui vasta, kun Leppä- Eläinsuojat ovat hevostallia lukuun ottamatta luonnonki- virran seurakunta osti v. 1929 Haaralan tilan, jolle Eino veä. Sikalarakennus on valmistunut v. 1908 ja arkkitehti Sorrin laatimien piirustusten mukaan rakennettiin pap- Juho Nykäsen suunnittelema navettarakennus v. 1915. pila v. 1930 (II Kappalaisen pappila). Rukoushuonetta ei Vanhat riihi- ja puimalarakennukset muodostavat oman kuitenkaan rakennettu vaan jumalanpalveluksia alettiin tasapainoisen kokonaisuuden varsinaisen piha-alueen pitää Haaralan tuvassa, jota korjattiin tarkoitukseen so- pohjoispuolelle. pivaksi. Vuonna 1938 kirkkosalia suurennettiin poista- malla väliseinä, jolloin eteinen saatiin salitilaksi. Sotien Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet jälkeen pappilaan kuuluneet pellot ja osa metsäalueesta luovutettiin pika-asutukseen. Kun v. 1963 seurakunnan toisen kappalaisen virka siirrettiin Sorsakoskelle, jäi Nää- Harjulan pappila dänmaan pappila tyhjilleen. Vuonna 1975 talo muutet- Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmann, päärakennuksen tiin kyläläisten toivomuksesta seurakuntataloksi ja vanha tupaosa v. 1873. rukoushuone myytiin purettavaksi. Valintaperuste: R, M Entinen Länsisaamaisten koulu ei inventoitu Valintaperuste: M,R

Tyypillinen 1900-luvun vaihteessa rakennettu, ”vinkke- limallinen”, hirsirunkoinen puukoulu. Samaa tyyppiä ovat Leppävirralla esim. Kalmalahden ja Sarkamäen koulut. Länsisaamaisten koulu on kuitenkin julkisivuil- taan parhaiten säilynyt alkuperäisenä. Rakennuksen vä- ritys - seinäpintoja tummemmat ikkunapuitteet ja listat - on rakennusajalle tyypillinen. Harjulan pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Sarkamäen koulu ei inventoitu Leppävirralla on ollut vuodesta 1651 kappalaisen virka. Valintaperuste: M,R Ensimmäinen kappalaisen virkatalo sijaitsi Konnuslah- Tyypillinen 1900-luvun vaihteessa rakennettu ”vinkkeli- dessa, josta v. 1755 pitäjänkokous päätti siirtää sen mallinen” koulu lähemmäs kirkonkylää Harjulaan. Kesäkuussa v. 1871 kaikki pappilan rakennukset tuhoutuivat tulipalossa, Vehkasaari jonka jälkeen harkittiin jälleen uuden pappilan paikan Vehkasaaren huvila v. 1910-1920-luvun klassismia hankkimista, mm. Ukkolan tilaa. Kun tämä ei kelvannut Valintaperuste: R kappalaiselle, rakennettiin uudet rakennukset Harju- Tiedot inventoinnista v. 2006. laan, jossa pappila toimi vuoteen 1948. Vehkasaaren pohjoispäässä sijaitseva Vehkasaaren hu- Kivinavetan ja v. 1873 valmistuneen päärakennuksen vila edustaa 1900-luvun varhaista klassismia. Huvila on suunnitteli lääninarkkitehti Ferdinand Öhman. Päära- mantereelta 1910-luvulla siirretty vanha hirsirakennus, kennus muistuttaa hahmoltaan empireajan aumakattoi- julkisivujen klassistiset aiheet kuten avokuisti pylväikköi- sia pappiloita, mutta yksityiskohdiltaan rakennuksessa neen on tehty siirron yhteydessä. Pihaan kuuluu myös on kertaustyylien piirteitä kuten vinoruudutuksella la- samoihin aikoihin rakennettu hirsipintainen ateljeera- sitettu umpikuisti. Rakennuksen räystäslaudoissa ovat kennus, jonka julkisivuissa on aiheita kansanomaisista säilyneet myös aikakaudelle tyypilliset, sahatut lehdyk- luhtiaitoista, jotka näyttää olleen suosittuja 1920-luvulla käaiheet; samanlaiset ovat mm. Pielaveden kirkon ja rakennetuissa piharakennuksissa. Päärakennuksen ran- paarihuoneen räystäissä. 1960-luvulta alkaen seurakun- nanpuoleista pihaa rajaavat massiiviset kaarevat kivira- nan leirikeskuksena toimivasta pappilasta on pääraken- kenteet, joiden välistä laskeutuu kiviportaat rantaan. nuksen lisäksi jäljellä tilanhoitajan eli pehtoorin asunto, aittarivi ja maitohuoneena palvellut aitta, kellari ja istu- Entinen kunnan maatilan sairaalarakennus, nykyinen tettu puisto. Leirikeskuksen aikana päärakennukseen ja yksityinen palvelukoti pehtoorin asuntoon tehdyistä muutoksista julkisivuihin V. 1927 on vaikuttanut näkyvimmin ikkunoiden vaihtaminen. Valintaperuste: R

140 Nikkilänmäen itäpuolella on sijainnut ennen kunnan Konnuslahden maamiesseura on perustettu v. 1945 ja maatila ja vanhainkoti. Alueella on ollut, kunnan tiloille viisi vuotta myöhemmin valmistui seuran oma talo Antti tyypillisesti, lukuisa määrä tilanpitoon kuuluneita ra- Rantaman piirustuksilla. Tyypillinen, hahmoltaan hyvin kennuksia, joista jäljellä on enää vain tilanhoitajan talo, yksinkertainen ja suurilinjainen seurojentalo sijaitsee nä- muutama varasto ja navetta. Alueella sijainnut v. 1894 kyvällä paikalla Konnuslahden kylätien varrella ja on hyvä rakennettu vaivaistalo ja hulluinhuone purettiin 1960-lu- esimerkki myös onnistuneesti korjatusta, kylämaisemaa vun lopulla. Vuonna 1927 rakennettu sairaalarakennus ryhdikkäästi komistavasta talosta. on poikkeuksellisesti julkisivuiltaan puhtaaksimuurattu punatiilirakennus. Klassismia edustavan rakennuksen Moninmäen MMS:n talo julkisivuja on jonkin verran muutettu. V. 1939 Valintaperuste: (R) Konnuslahden MMS:n talo Antti Rantama v. 1950 1920-luvun alussa perustetun Moninmäen maamies- Valintaperuste: R, M seuran talo valmistui n. v. 1939. Yksinkerroksinen suo- rakaiteen mallinen talo edustaa 1920-luvun jälkeen rakennettujen seurojen talojen tapaan klassismia, vaik- kakin rakennuksen ikkunapienotus on 1930-luvulle tyy- pillinen. Rakennusta on kunnostettu muutaman kerran, mm. v. 1978 talkoilla.

Konnuksen kanavat Kolme eri kanavaa v. 1835-1841, v. 1865-1871, v. 1969-1971. Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Konnuksen kanava-alue muodostaa laajahkon puisto- maisen alueen, jossa kolme eri-ikäistä kanavaa ja niiden vieressä oleva, osittain perattu luonnonuoma antavat Konnuslahden MMS:n talo havainnollisen kuvan kanavarakentamisesta 150 vuo- kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy den aikana.

Konnuksen kanava, kuva: Kari Jämsen

141 Ennen kanavien rakentamista Saimaan ja Kallaveden vä- Lasiverannallinen kahden sisäänkäynnin käsittävä lasi- listä, Konnuksen ja Varkauden koskien kautta kulkevaa kuisti oli hyvin muodikas 1900-luvun alun maatilojen vesireittiä oli käytetty jo vuosisatoja. Sisävesiliikenteen asuinrakennuksissa. kasvaessa 1800-luvun alussa kosket olivat huomatta- vana esteenä, kunnes v. 1835-1941 kummankin kosken Aitat on siirretty uuden asuinrakennuksen tieltä pihassa viereen rakennettiin kanavat, jotka olivat ensimmäiset kauemmaksi jyväaitan jatkoksi. Vanhaa asuinrakennusta valtion rakennuttamat kanavat Suomessa. vastapäätä sijainnut navetta on purettu ja uusi raken- nettu sivummalle. Tuulimylly on loitommalla pihasta. Saimaan kanavan valmistuttua ne eivät kuitenkaan enää Pihan ulkopuolella sijaitsee pienistä luonnonkivistä vastanneet kasvavaa liikennettä, jolloin uudet kanavat rakennettu paja. Tilalla on harjoitettu kauppaa 1960- rakennettiin vanhojen viereen v. 1865-1871 osittain näl- luvulle asti. Saliosan viimeinen kamari oli varastona ja kävuosien hätäaputöinä. Vanha kanava muutettiin uit- tavaroiden esittely ja myynti tapahtui tuvassa. Taipaleen toväyläksi v. 1917-1921. Kolmas kanava rakennettiin v. tilan rannassa on ollut matkustaja- ja tavaraliikenteen 1969-1971 syväväylää varten. laituri. Myös postitie Haapamäkeen on kulkenut Ropan kautta. Taipale (Ropan Kasala) Vanha päärakennus 1790-luku Pehintaipale Valintaperuste: R, M Vanha päärakennus 1870-luku Valintaperuste: R, M Ropan Taipale on Kasasen suvulla 1790-luvulta lähtien ollut kantatila. Perimätiedon mukaan vanha pääraken- Länsi-Saamaisessa, Kuopion kirkkoherra Laurentij Kau- nus on pystytetty jo 1700-luvun puolella. Tilan uusi pää- hasen mainitaan ostaneen Pehintaipaleen tilan Peh- rakennus on 1970-luvulta, mutta vanha on säästetty ja koselta 1560-luvun alussa. Vuoden 1571 verotietojen säästynyt suuremmilta muutoksilta. Rakennuksen julkisi- mukaan tilalla on mainittu olleen maakunnan toiseksi vun puhtaat empiren piirteet, kuten nurkkien kiviharko- suurin karja. Aitan kattohirressä on omistajan mukaan tusta imitoivat nurkkapilasterit, poikkiharja eli frontoni vuosilukumerkintä 1500. Päärakennus on pohjalaisen ja ullakon puolipyöreä rukki-ikkuna hammaslautako- rakennusmestari Antti Kylmäperän 1870-luvulla ra- ristuksineen ovat hyvin harvinaisia ennen 1800-luvun kennuttama. Tiili- ja kivirakenteinen karjarakennus on puoltaväliä rakennetuissa maakunnan talonpoikaisra- rakennettu v. 1891. Rakennuksen tiilet on valmistettu kennuksissa. Kuisti ja asuinhuoneiden ikkunalistoitukset omassa tiilitehtaassa. Pihassa on pappila-ajalta peräisin ovat lisätty rakennukseen myöhemmin. oleva kirkkotalli, 1870-luvun meijerirakennus ym.

Konnus, kuva: Jussi Jäppinen

142 Nilsiän kulttuuriympäristö

143 144 NILSIÄ Tilaa idässä ja etelässä ympäröivä peltoalue, ”Joentaan niitty”, on luokiteltu merkittäväksi perinnemaisemaksi (Pohjois-Savon ympäristökeskus 2007).

9 Kankaistenlammen ympäristö Kirkkoherran pappila, nykyinen kirkkoherran virasto v. 1860, L.V. Huttunen v. 1959 laajennus, korjauksia v. Valintaperuste: R, H, M 1991-1992 Valintaperuste: H, M ”Nilsiän keskustaajaman itäosassa sijaitsee Kankaisten- lammen rannalla kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoi- Nilsiän seurakunta oli itsenäistynyt Kuopion emäseu- nen rakennuskokonaisuus. Lammen eteläpuolella on rakunnasta vuonna 1816. Kirkkoherran pappilan seu- Heikkilän (Joentaka) talo, jonka puisen päärakennuksen rakunta rakensi kolmannen kirkkoherran aikana, ennen rovasti Hjellman rakennutti v. 1808. Talousrakennuk- tätä pikkupappila (vrt. seuraava kohde) oli kirkkoherran set ovat vanhimmilta osin 1800-luvun keskivaiheilta käytössä (vrt. Joentaka yllä). pääosan ollessa 1900-luvun alusta. Heikkilään liittyy muistoja mm. Juho Rissasesta. Pappilanjoen pohjois- Päärakennukseen tehtiin v. 1959 suuria julkisivuun vai- puolella sijaitsevat Nilsiän pappilat, kirkkoherranpappila kuttaneita muutoksia, mm. ikkunat muutettiin malliltaan 1840-luvulta ja kappalaisen pappila 1860-luvulta.” (ote 1950-luvulle tyypillisiksi, kuistit uusittiin ja pohjoispäätyä julkaisusta ”Rakennettu kulttuuriympäristö”). jatkettiin tiilirunkoisella kirkkoherranvirastolla. Joentaka/Heikkilä Talon käyttö pappilana päättyi v. 1991. Tämän jälkeen Pohjalaisten kirvesmiesten rakentama v. 1808. kirkkoherran asunto jaettiin pienemmäksi asunnoksi ja Valintaperuste: R, H kanttorin ja pappien työtiloiksi. Pihassa on luhtiaitta, kaksi kellaria ja rannassa v. 1953 rakennettu saunara- kennus.

Entinen Kappalaisen pappila, nykyinen Pikku pappila v. 1860, L.V. Huttunen v. 1959 laajennus, korjauksia v. 1991-1992 Valintaperuste: H, M

Kirkkoherran pappilan naapuri, pikku pappila raken- nettiin v. 1840 alun perin kirkkoherran virka-asunnoksi. Kirkkoherran pappilan valmistuttua v. 1860 Pikku pap- pila toimi kappalaisen asuntona. Vuonna 1883 talo muutettiin kahdeksi asunnoksi, joista toisesta on v. Kankainen, Joentaka 1987 tehty seurakunnan kerhotila. Korjaustöiden yhte- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ydessä vanhat ikkunat on korvattu täysin erityyppisillä ikkunoilla, mikä on huomattavasti vaikuttanut raken- nuksen julkisivuihin. Pihaa rajaa kaksi punamullattua Heikkilän rakennutti Nilsiän seurakunnan rovasti Hjell- talousrakennusta. man maatilakseen. Sen puhdaspiirteinen empiretyylinen päärakennus on pohjalaisten kirvesmiesten v. 1848 ra- kentama, aittarakennuksessa on vuosiluku 1849 ja sii- hen liitetty talliosa on vuodelta 1906. Jugendvaikuttei- nen navetta on vuodelta 1914 ja riihi v. 1906.

Puhdaspiirteistä empireä edustavassa päärakennuksessa on karoliininen pohjakaava, kahdeksan huonetta ja keit- tiö omalla sisäänkäynnillä, joka on 2000-luvun vaihteen jälkeen uudistettu. Kulttuurihistoriaan Heikkilän liittää taidemaalari Juho Rissasen talon salissa maalaamat teokset ”Leiväntekijät” ja ”ruumiinpesijät”.

Pihamaan kallioon on hakattu edellisten omistajien nimiä. Kirkkoherra Hjellmanin jälkeen omistajina oli Kappalaisen pappila 1800-luvulla virkamiehiä ja kauppiaita ennen siirtymistä kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Heikkilän suvulle, jolla se on oli 1900-luvun loppupuo- lelle. Tämän jälkeen rakennukseen on tehty suurehko peruskorjaus ja piha-alue on raivattu.

145 Taajaman yksittäiset kohteet Kirkon arkkitehti Josef Stenbäck oli vuosisadan vaih- teen tuotteliain kirkkojen suunnittelija (n. 30 kirkkoa). Nilsiän Kirkko Tämän Pohjois-Savoon suunnittelemat kirkot valottavat Arkkitehti Josef Stenbäck v. 1902-1906 mielenkiintoisesti kirkkoarkkitehtuurin kehitystä 1800- Valintaperuste: R, H, M luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille. Suojeltu kirkkolailla Nilsiän kolmas kirkko valmistui v. 1905.

Kirkko, kuva: Kari Jämsen

146 Nilsiän kirkko kuuluu vielä uusgotiikan vaiheeseen kes- uusgotiikkaa edustavia rakennuksia. Mm. Karttulan kiakselille sijoitettuine päätytorneineen ja suippokaari- samana vuonna rakennettu kellotapuli on selvästi em- ikkunoineen, joskin julkisivumateriaalina on punatiilen pirehenkinen ja muutettu alkuperäisestä asusta. Tapuli sijasta kansallisromantiikan aikana suosittu paikallinen rakennettiin aikana, jolloin Suomessa kirkollisten raken- kivimateriaali, tässä tapauksessa Tahkovuoresta louhittu nusten suunnittelusta vastasivat intendenttikonttorin kvartsiitti. Myös detaljeissa näkyy kansallisromantiikka, arkkitehdit ja rakennukset myös toteutettiin tarkemmin kuten keskiaikaisten kivikirkkojen päätyihin viittaavissa suunnitelmien mukaan. Aiemmin itseoppineet kansan- poikkilaivojen päätykolmioissa, jotka ovat yläosiltaan rakentajat olivat vaikuttaneet paljon tapulien ulkonä- rapattuja. Stenbäckin Nilsiän kirkon aikoihin suunnit- köön. Nilsiän tapulin suunnitellut Anton Wilhelm Arppe telema Muuruveden kirkko oli julkisivuiltaan selkeästi tunnetaan paremmin empiretyylisistä rakennuksistaan, kansallisromanttinen. kuten Kaavin palaneen kirkon suunnittelijana.

Rakennusmestarina toimi monissa seudun kivirakennus- Tapulin urakoi kuopiolainen apteekkari Kellgren. Julkisi- töissä mukana ollut Kalle Alfred Honkavaara, joka tuli vujen uusgotiikalle tunnusomaisia piirteitä on mm. ovien Nilsiän kirkon työmaalle Muuruveden kirkon valmistut- ja kelloluukkujen suippokaarimuoto, joka toistuu levei- tua. den nurkkapilastereiden koristeaiheena. Kelloluukkujen yläpuolella on myöhemmin erittäin suosituksi ikkuna- Suurin sisäpuolen korjauksista tehtiin v. 1939-1940, jol- muodoksi tullut neliapila-aihe (vrt. Pielaveden kirkko ja loin asennettiin keskuslämmitys, uusittiin saarnastuoli ja pappilan kuisti). Paanukattoa on korjattu v. 1913 ja v. sisämaalaus. Vuonna 1969 entinen kattilahuone muu- 1975, jolloin rakennus maalattiin museoviraston määrit- tettiin sosiaalitiloiksi ja v. 1976 uusittiin ikkunat. Kirkon tämien sävyjen mukaan. torninhuippu on rakenteeltaan erikoinen, sillä se on ko- konaan ladottu kvartsiittiharkoista. Alttaritauluna on v. Tapulin kahdella sivulla on pariovet, jotka johtavat puis- 1907 Juho Rissasen maalaama ”Kristuksen ristinmatka toalueeksi muutetulle hautausmaalle. Hautaus-maalla Golgatalle”, jonka malleina taiteilija on käyttänyt paik- on muistokivi paikalla, jonne Nilsiän kappeliseurakunta kakuntalaisia. oli rakentanut v. 1796 ristikirkon. Kirkko purettiin v. 1915 nykyisen kirkon valmistumisen jälkeen. Entinen postitalo Rakennushallituksen tyyppipiirustusten mukaan Nilsiän ortodoksinen rukoushuone, nykyinen v. 1930, korjauksia v. 1977 ja v. 1995-1996 Ortodoksikirkko Valintaperuste: R, H, M Arkkitehti Toivo Paatela v. 1954 Valintaperuste: R, H Nilsiän entinen postitalo on yksi postilaitoksen vuosien 1919-1937 välisenä aikana rakennuttamista 51:stä Alun perin rukoushuoneeksi rakennettu Nilsiän orto- posti- ja lennätintoimipaikasta. Rakennushallituksen doksikirkko kuuluu siirtoväelle jälleenrakennusohjelman tyyppipiirustuksilla rakennettu postitalo lienee ainoa ja rahoituksen turvin toteutettuihin kirkollisiin rakennuk- tyyppiään Pohjois-Savossa. Katulinjaan kiinni rakennet- siin (vrt. Lapinlahden, Juankosken ym. rukoushuoneet). tuna se edustaa lähellä sijaitsevien kellotapulin ja kirkon Puutavara saatiin lahjoituksina. kanssa keskustan pääkadun varren ennen 1940-lukua valmistunutta rakennuskantaa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela, joka Ilmari Ahosen kanssa on suunnitellut suuren osan jäl- Rakennuksessa sijaitsivat sekä työtilat että postinhoi- leenrakennusohjelman turvin toteutetuista kirkoista. tajan asunto. Yksikerroksinen, 1920-luvun klassismia Heidän suunnitelmistaan kehitettiin tyyppipiirustukset edustava rakennus on säilynyt hyvin rakennusaikaisessa rakentamisen valvonnan helpottamiseksi. asussaan, julkisivun rakennusaikaisista detaljeista tyypil- lisiä ovat mm. ikkunoiden leveät pystyvuorilaudat, puo- Ortodoksikirkkojen ja rukoushuoneiden rakennustyylistä lipyöreät kattoikkunat ja seinäpintojen pystyvuorilaudoi- virisi 1950-luvulla vilkas keskustelu, johon otti osaa mm. tus. Kunta on kunnostanut rakennuksen 1990-luvulla rakennushistorian professori Pettersson. Ortodoksivä- pienyrityksille liikekäyttöön. estö toivoi rakennuksista samantyylisiä kuin rajan taakse jääneet rakennukset. Niistä useat kirkot olivat olleet Tapuli ja Hautausmaa uusklassistisia kun taas rukoushuoneet edustivat kar- Yli-intendenttikonttorissa arkkitehti Anton Wilhelm jalaista puuarkkitehtuuria (vrt. Alapitkän rukoushuone Arppe v. 1843. Lapinlahdella). Ortodoksikirkon piirissä pyrittiin yleensä Valintaperuste: R, H, M hyvin voimakkaasti säilyttämään vanhat perinteet. Toivo Paatelalta tilatut Juankosken, Nilsiän ja Siilinjärven ru- Nilsiän ensimmäisen kirkon aikana rakennettu kellota- koushuonepiirustukset eivät kuitenkaan olleet perintei- puli sijaitsee vanhan hautausmaan ja pääkadun rajalla, seen tapaan Karjalan rukoushuoneiden kopioita. Nilsiän jossa se erottuu merkittävänä maamerkkinä taajaman rukoushuonepiirustukset hyväksyttiin lopulta yhdeksi lähes täysin uudistuneesta rakennuskannasta. Vuonna kuudesta tyyppirukoushuoneista, mm. Juuan rukous- 1843 rakennettu, kaksinivelinen, alkuperäisenä säily- huone on rakennettu samoilla piirustuksilla. nyt kellotapuli on maakunnassa varhaisimpia, selkeästi

147 Haja-asutusalue Kun saari sotien jälkeen jaettiin kahdeksi asutustilaksi, vanha pihapiiri jäi Ruustinna Hyvämäelle tämän kuole- Aholansaari maan v. 1955 asti, jolloin Herättäjäyhdistys peri pihapii- rin. Vuonna 1969 yhdistys osti toisen asutustiloista. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Vuonna 1982 Paavon pirtin rakennuksen vesikatto uu- Paavon pirtti sittiin kokonaan tekemällä huopakatto, jonka päälle Savutupa v. 1852, kammarit v. 1930. asennettiin uudet tuohet ja riu´ut eli malkapuut. Katteen Valintaperuste: R, H, M alustaksi tehtiin uusi ruodelaudoitus. Myös keittiön ja Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009, suojeltu v. kamarien savupiiput poistettiin katon yläpuolisilta osin 1981 rakennussuojelulailla tässä vaiheessa.

Aholansaaressa sijaitseva vaatimaton pirtti on körtti- Hyvämäen huvila läisen herätysliikkeen johtohahmon Paavo Ruotsalaisen V. 1919 kotitalo. ”Savon herännäisyyden johtaja Paavo Ruotsa- Valintaperuste: R, M lainen asui 1830-luvulta kuolemaansa saakka Aholan- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. saaressa, tuvan ja kaksi kamaria käsittävässä hirsiraken- nuksessa. Ukko-Paavon pirtti on säilynyt perinteisessä Kirkkoherra Kleofas Hyvämäki rakensi saareen pappilan asussaan vaikkakin siinä on myös myöhempiä lisiä.” (ote v. 1919, jota myöhemmin on kutsuttu Hyvämäen hu- julkaisusta ”Rakennettu kulttuuriympäristö”). vilaksi. Vuonna 1970 rakennus muutettiin nykyiseen käyttöönsä majoitusrakennukseksi. Rakennus on kaksi- Rakennuksen ”Paavon ja Riitan kamarit” ovat 1930-lu- kerroksinen, laudoituksella vuorattu hirsitalo. vulta, suuri savutupa on rakennettu Paavo Ruotsalaisen kuolinvuonna 1852 ja keittiö 1900-luvun alkupuolelta. Nilsiän mäkikylät Paavo Ruotsalaisen tyttärenpoika Aabraham Markkanen myi Aholansaaren v. 1913 Varpaisjärven kirkkoherra Sänkimäki-Pohjois-Sänkimäki Kleofas Hyvämäelle, joka muutti Paavon pirtin museoksi Valtakunnallinen (valtioneuvostonperiaatepäätös 1995) jo 1930-luvulla. Tällöin keittiön ja kamarien alle tehtiin Kinahmi, maakunnallinen (valtioneuvoston periaatepää- betoniperustus. Vuonna 1952 tuvan turvekatto uusittiin tös 1995) malkakatoksi. Keittiön ja kamarien päälle jätettiin vanha malkakatto. Valintaperuste: tyypillinen pohjoissavolainen mäkiasu- tus, Maisemainventointi 2009

Mäkikylämaisema, kuva: Kari Jämsen

148 Sänkimäen, Pohjois-Sänkimäen ja Kinahmin kylät edus- Eerikkilä tavat tyypillistä Nilsiän seudun mäkiasutusta. Alue on Päärakennus v. 1912, aitta 1920-luvulta, navetta pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa moreenimaastoa. v. 1933, riihi 1800-luvun lopulta. Korkeimmat selänteet kohoavat horisontin yläpuolelle vaaroina. Maisemarakenne viljavine mäenlakineen tar- joaa hyvät edellytykset mäkiasutukselle.

Kinahmi on maisemassa selvästi erottuva pitkänmuo- toinen, metsäinen selänne. Sänkimäen ja Pohjois-Sän- kimäen selänteet sen länsipuolella ovat polveilevampia eivätkä yhtä selvämuotoisia. Mäkien välisessä notkel- massa on pieniä järviä ja lampia sekä soita, joista osa on raivattu pelloiksi. Vesistöillä ei ole suurta merkitystä metsäisessä maisemakuvassa.

Pohjois-Sänkimäki muodostaa tiiviin ja yhtenäisen kylä- kokonaisuuden. Kylätie ulkee selänteen lakialueen halki, asutus on keskittynyt sen molemmille puolille tilusteiden päähän. Pohjois-Sänkimäen laki on kauttaaltaan viljel- tyä, avointa maisemaa, jota puuryhmät, laidunmetsiköt, pensaikot ja aidat elävöittävät. Sänkimäellä asutus ja vil- Sänkimäki, Eerikkilä jelykset ovat sijoittuneet hajanaisemmin ja vuorottelevat kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy metsän kanssa.

Valtakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus laajenee. Ki- nahmin ja Sänkimäen maisema-alueet ja niitä yhdistävä metsämaisema on yhdistetty samaan rajaukseen. Rajaus seuraa mäkien reunalinjaa ja luontevia metsän rajoja.

Mäkikylämaisema, kuva: Kari Jämsen

149 Kinahmi, kuva: Mervi Koskinen

Kinahmi hoito näkyy ja ylläpitää maisemakuvaa. Rakennuskantaa Valintaperuste: M on paljon uudistettu viime vuosikymmeninä. Pölkkypu- ron alueella on vanhaa rakennuskantaa (itä-puolella). Kinahmi on n. 10 km:n pituinen ja 1,5 km:n levyinen, ympäristöstään selvästi hahmottuva, pohjois-eteläsuun- tainen kvartsiittiselänne, joka on kauttaaltaan moreeni Pisanmäki nverhoama. Selänteen kummallakin puolella on asu- Valintaperuste: M, H tusta, joista länsipuolen asutus on viljelymaisemineen Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue (valtioneu- yhtenäisempää ja sijoittuu nauhamaisesti rinteen juu- voston periaatepäätös 1995) relle selännettä sivuavan maantien varrelle. Pisan vuori on ikivanha näköalapaikka ja retkeilykohde, joka on tunnettu Täyssinän rauhan rajamerkistä. Huipun näkötornista on pitkään käyty ihailemassa pohjoissavo- laisia vaaramaisemia.

Pisan alue on poikkeuksellisen jylhää ja varsin koske- mattomana säilynyttä järvisuomalaista vaaramaisemaa. Metsän ja veden mosaiikkia kehystävät voimakaspiirtei- set pinnanmuodot. Pisan ja Kypäräisen kalliomäet ovat ympäristön kiillegneissiä kovempaa kvartsiittia ja ovat siksi jääneet jyrkkärinteisiksi kohoumiksi. Pisa kohoaa jyrkästi Valkeisen järvestä: korkeusero sen itärinteillä on 500 metrin matkalla 175 metriä. Länsirinne viettää Kinahmi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy jyrkkänä Ison Pisalammen rantaan. Kypäräinen kohoaa monessa kohdin jyrkänteinä lähes 100 metriä Ala-Siika- Asutus on syntynyt 1700-luvulla. Vanhimmat tilat ovat järven pinnasta. Uusipiha ja Vanha Parviala. Kaskenpoltto on jatkunut 1930-luvulle. Elinvoimainen maatalous, erityisesti karjan-

150 Vuotjärvi, Tiaissalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kallioperää peittää epätasainen pohjamoreenikerros, dostama pienipiirteinen kyläkokonaisuus Ala-Siikajärven mutta jyrkiltä rinteiltä moreeni on huuhtoutunut pois pohjoisrannalla. Ala-Siikajärven ja Valkeisen rantamilla jättäen jäljelle avokalliot. Alueen järvet ovat jyrkkäran- on myös arvokkaita perinnemaisemia edelleen käytössä. taisia ja syviä ja vedet jokseenkin luonnontilaisia. Pisan lakialue on rauhoitettu vuonna 1963 luonnonsuojelu- Pisan ja Kypäräisen rinteillä maisema on enimmäkseen alueeksi, ja osa Huosiaisniemestä on metsähallituksen suljettua metsämaisemaa, jota hallitsevat dramaattiset erikoismetsää. Pisa ja suuri osa läheisten järvien ran- kalliomuodot. Pisan huipun näkötornista näkee pitkälle noista kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjel- metsän ja veden mosaiikkina auekeavaan kaukomaise- maan. maan. Järvien rannoilla on pieniä viljelyksiä, jotka ko- rostavat taustanaan kohoavia jylhiä erämaisia selänteitä. Esihistoriallisen ajan kulttuuriperintö Pisan ja Ala-Siika- järven tuntumassa on rikas. Ala-Siikajärven rannoilla, Likolahden pohjukassa sekä Hörskynsaaressa ja Tuohi- Vuotjärven viljelymaisemat saaressa on pienipiirteistä viljelymaisemaa. Suurin yhte- Valintaperuste: M näinen asutus- ja viljelyalue on muutaman tilan muo- Vuotjärven maisema-alue sijaitsee Juankosken rajalla, suurin osa alueesta kuitenkin Juankosken puolella (kts. Juankosken kohdekuvaukset). Pisa, rajamerkki, kuva: Mervi Koskinen Maatilat ovat sijoittuneet vesistöjen molemmilta puolen viljelymaiseman lävitse viehättävästi kulkevan kylätien varrelle, tietä avautuu viehättäviä pitkiä näkymiä järven- lahtien yli vastarantojen pelloille ja pihoille.

Nilsiän puolella tie kulkee maaston korkeimmalla koh- dalla, pohjois-eteläsuuntaisella harjanteella, Juankosken puolella maasto vähitellen loivenee tasaiseksi kangas- maaksi.

151 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet Lastukosken kanavarakennus ja kanava Ei ole inventoitu. Esala Valintaperuste: R, H Esaias Pietikäinen, päärakennus v. 1864 Valintaperuste: M, R

Lastukoski, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Esala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kanava rakennettu v. 1904 Syväniemen ja Vuotjärven Palonurmen kylällä sijaitseva Esalan pihapiiri muo-dos- välille. taa maisemallisesti ehyen ja hyvin hoidetun vanhan maatilapihapiirin, johon liittyy omana kokonaisuutena lukuisten vanhoja talousrakennuksia kuten latoja käsit- Lajula tävä kotimuseoalue. Päärakennus 1800-luvun alku, savutuvan hirsissä vuo- siluku 1711 Pihapiirissa on kaksi punamullattua asuinrakennusta Valintaperuste: R vuosilta 1860 ja 1864, kivinavetta on rakennettu pel- lolta raivatuista kivistä v. 1904, luhtiaitta, jossa Ruukin- patruuna Dahlströmin nimikirjaimet ja vuosiluku 1854.

Pihaan saavutaan viehättävästi koivukujaa pitkin, jonka sivussa on hirsinen nelilappeinen vilja-aitta.

Pieksänkoski Esaias Pietikäinen, päärakennus v. 1886, v. 1900, jat- kettu kahdella kamarilla, v. 1935 korotettu. Valintaperuste: M, R

Pieksänkosken tila sijaitsee samannimisen kosken tun- tumassa ja kosken ylittävän maantien varrella. Maantie kulkee aivan päärakennuksen päätyä sivuten, osa tilan Lajula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy talousrakennuksista sijaitsee tien toisella puolen. Koski oli 1950-luvulle saakka merkittävä vesiliikenneväylä. Alueella oli vielä v. 1950 luvulla mylly ja sahatoimintaa. Kolmessa vaiheessa rakennettu maatilan asuinraken- Kosken rannoilla on edelleen vanhaa asutusta, jota uu- nus, asuinrakennuksen vanhin osa 1800-luvun alusta, dempi omakotiasutus täydentää. mutta sen tupaosa on rakennettu savutuvasta, joissa on vuosiluku 1711. Lohkokivinavetta, aittoja, entinen talli. Päärakennusta on 1900-luvun alussa jatkettu ja v. 1935 korotettu jolloin keskiakselille rakennettiin frontoni. Ra- Pihapiiri muodostaa tasapainoisen paikallisesti merkit- kennuksen julkisivut ovat ikkunoiden uusimista lukuun tävän kokonaisuuden. Maakunnallista merkittävyyttä ottamatta säilyneet 1930-luvun asussa, sisätiloihin on kohteelle antaa asuinrakennuksen tupaosan hirsiin veis- tehty muutoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Pieksänkosken tetty vuosiluku 1711, joka on maakunnan vanhimpia muu vanha rakennuskanta on inventoimatta. rakennuksien iästä kertovista merkinnöistä.

152 Pielaveden kulttuuriympäristö

153 154 PIELAVESI

10 Pielaveden kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M

”Pielaveden kirkonkylä on keskeisiltä osiltaan uudistu- nut, mutta sen rantavyöhyke on säilyttänyt monia pe- rinteisiä elementtejä. Hiekkasalmen rannalla sijaitsevan kirkon lisäksi rantamaisemaan antavat lisänsä vanha laivaranta ympäröivine rakennuksineen sekä pappila.” Rakennettu kulttuuriympäristö

Ruumishuone, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Pielaveden puukirkko, ruumishuone ja hautausmaa Ferdinand Öhmann, valmistunut v. 1878 Valintaperuste: R, H, M Hautausmaan reunalle rakennettiin kirkon kanssa sa- maan aikaan hirsirunkoinen ruumishuone, joka nykyisin 1800-luvun puolivälissä todettiin Kirkkosaaren vanhan toimii varastona. kirkon olleen aivan liian pieni seurakunnalle, jolloin esi- tettiin uuden kirkon rakentamista järvenlahden toiselle Rauhaniemi puolelle. Rakentamaan päästiin vasta 1870-luvulla. En- Päärakennus on valmistunut v. 1865, luhtiaitta 1860- nen rakennustöitä seurakunta joutui muutaman kerran luvulla anomaan lupaa saada rakentaa kirkko kiven sijasta pui- Valintaperuste: R, H, M sena.

Kirkko edustaa 1800-luvun puolivälin jälkeen yleisty- nyttä länsitornillista pitkäkirkkotyyppiä. Kirkon runko- huoneen muodostaa kapea keskilaiva ja sivulaivat leh- tereineen. Runkohuoneesta erkanevat kapeat ja lyhyet ristivarret. Arkkitehtuurin lähtökohtana olivat uusgoot- tilaiset tiilikirkot.

Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmanin Pielavedelle laa- timista vaihtoehtoisista tiili- ja hirsikirkon ehdotuksista näkyy, kuinka uusgotiikan muoto- ja detaljivalikoimaa voitiin soveltaa puurakennuksiin. Esim. tiilirakenteisessa ehdotuksessa ikkunoiden yläosan muoto oli gotiikalle tunnusomainen suippokaari, kun ne puurakenteisessa Rauhaniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy vaihtoehdossa oli muotoiltu tylppäkulmaisiksi kolmi- oiksi. Ikkunat olivat aikakaudelle poikkeuksellisesti jo alusta alkaen kaksinkertaiset. Virkamiesasumista edustava Rauhaniemi rakennettiin v. 1865 käräjätaloksi. Rakennus vuorattiin vasta 1950- Kirkon rakennusmestarina toimi haapajärveläinen kir- luvulla. Tällöin myös pärekatto vaihdettiin huovaksi. konrakentaja Mikko Karjalahti, joka oli aiemmin ollut Vuonna 1965 asennettiin vesi- ja viemärijohdot sekä mukana Tuusniemen kirkon (v.1867-69), Keiteleen kir- parannettiin eristystä. kon (v. 1877) ja Saarelan kartanon päärakennuksen (v. 1886) rakennustöissä. Pielaveden kirkon jälkeen Karja- Piharakennuksessa on toiminut mm. yhteiskoulu ja myö- lahti hoiti Pielaveden vanhaan pappilaan vuonna 1881 hemmin sitä on käytetty leivintupana. Talvisodan aikana tehdyn laajennus- ja muutostyön. Kirkkomaata ympäröi piharakennuksessa asui siirtolaisia. Rakennuksen perus- harmaakiviaita. tukset ja ikkunat on uusittu 1930-luvun lopulla.

Vuonna 1881 kirkko vuorattiin leveällä vaakapaneelilla Alun perin savusaunaksi tehty sauna on rakennettu yh- ja maalattiin keltaiseksi valkoisin listoin. Vuonna 1891 distämällä kaksi rakennusta ja muutettu 1950-luvulla pärekaton tilalle vaihdettiin sinkkipeltikate. 1950-luvulla uloslämpiäväksi. korjattiin sisätiloja, mm. asennettiin sähkövalaistus- ja lämmitys sekä rakennettiin kirkon alle ruumishuone. 1990-luvun peruskorjauksessa rakennettiin urkuparven alle huonetilat saniteetti- ym. tiloja varten sekä siirrettiin alttari kuorissa keskemmälle.

155 Puustelli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Puustellintien ja sataman ympäristö Rakentamisessa on käytetty pääosin vanhoja hirsiä, Valintaperuste: R, H, M joista osa on ajoitettu aivan 1700-luvun alkuun. Hirret ovat peräisin rakennuksesta tai rakennuksista, joitten Puustellintien varsi, Puustellilta eli nykyiseltä kunnan- alkuperää on mahdoton tarkasti enää jäljittää. Toden- virastolta satamarantaan, muodostaa mielenkiintoisen näköistä kuitenkin on, että rakentamisessa on ainakin katualueen eri-ikäisine ja -tyyppisine rakennuksineen. osittain hyödynnetty puustellin vanhojen rakennusten Laivaliikenteen aikaan Puustellintie oli ilmeisesti keskei- hirsiä, joten seinissä saattaa olla ”aitoja” puustellin hir- sin kirkonkylän raiteista. siä jopa 1700-luvun alusta lähtien.

Puustelli Rakennuksen peruskorjaus valmistui vuonna 2007. Ul- Rakennettu 1870-1880-luvuilla, peruskorjaus v. 2006- konaisesti rakennus säilyi nykyisessä asussaan lukuun 2007 ottamatta vesikatolle tehtyjä uusia IV-piippuja sekä ka- Valintaperuste: R, H, M dun puolelle tehtyä invaramppia, jota varten entiseen oviaukkoon avattiin ovi. Nykyisen kunnanvirastona toimiva Puustellin nimellä tunnettu talo on rakennettu 1870-1880-luvuilla. Alun Korjauksen yhteydessä tehdyssä rakennushistoriaselvi- perin tila, jolla nykyinen rakennus sijaitsee, oli vääpelin tyksessä voitiin todeta, että aiemmissa sisätiloihin teh- virkatalo eli puustelli. Tämä tunnettiin 1800-luvun al- dyistä muutoksista huolimatta rakennus on säilyttänyt kupuolella nimellä Weberilä (Veeperilä). 1800-luvun lo- yllättävän hyvin vanhoja piirteitään. Vanhaa huonejakoa pulla virkatalo oli vuokralla mm. kauppias Abel Jäntillä. voi hahmottaa säilyneistä hirsiseinistä, ja etenkin ullakon Tällöin talo toimi kievarina ja päärakennuksen tupa oli ja lattioitten rakenteissa on säilynyt paljon 1800-luvulta hollitupana. 1920-luvulta lähtien talo on ollut Pielave- olevia ja osin jopa vanhempia rakenteita. Korjaustyön den kunnan omistuksessa ja toiminut kunnanvirastona. toteutusvaiheessa tehty mielenkiintoinen löytö ovat lat- tian täytepohjana säilyneet vanhat veistetyt lattialankut eli kellekset. 1800-luvulta säilyneitä rakennusosia ovat

156 muutamat ikkunat etenkin luoteispäädyn huoneissa. Rantala Todellinen harvinaisuus on kellarin ovena säilynyt leveä Rakennettu v. 1876 peiliovi, joka tyyppinsä perusteella voi olla 1700-luvulta. Valintaperuste: H, M Ovi on mahdollisesti aikanaan ollut hollituvan ovena. Kauppias Petter Lyytikäinen rakensi kirkonkylän rantaan Entinen paloasema sivuliikkeen Saarelan kartanossa toimineen pääliikkeensä Valintaperuste: R, M lisäksi. Kirkonkylän asukkaat eivät suostuneet myymään Lyytikäiselle maata. Koska hän omisti vesiosuuden ran- Puustellin viereen 1950-luvulla rakennettuun paloase- nasta, hän rakensi kauppansa ja rantamakasiinin veden maan on myöhemmin sijoitettu osa kunnanviraston toi- päälle paalujen varaan. Viereisen laivalaiturin ansiosta minnoista. Ryhdikäs massoittelu ja raikas väritys luovat rannasta ja Rantalasta muodostui keskeinen paikka rakennukselle hauskan ilmeen. kirkonkylässä. Kauppatoiminnan lakattua 1930-luvulla Rantala oli mm. Helluntaiseurakunnan käytössä, jolloin Säästölä sen aiemmin punaiseksi maalatut hirsiseinät verhoiltiin Rakennettu 1900-luvun alkupuolella lomalaudoituksella. Vuonna 1991 rakennus tuli kunnan Valintaperuste: R, M omistukseen, joka peruskorjasi rakennuksen sataman palvelutaloksi. Säästölä on hirsirunkoinen kaksikerroksinen, vuosisadan vaihteen liike- ja asuintalo. Nimensä rakennus sai sääs- Meijeri töpankin mukaan, joka toimi rakennuksessa vuodesta Rakennettu v. 1909 1927 1940-luvulle. Tällöin katukerros oli konttoritiloina Inventointitiedot puuttuu ja yläkerta pankkineitien asuntoina. Ennen pankkia ra- Valintaperuste: R, M kennuksessa oli kauppa. Puurakennus, jonka yhteyteen tuli jo alun perin mylly, Talon julkisivuille antaa arvokkuutta katon frontonit, vieressä tiilipintainen rakennus. päätyräystäiden viistoukset ja koristeelliset ikkunalistoi- tukset. Kadun puoleisessa ulkonurkassa on ollut, kaup- Entinen Osuuskassan talo paliikkeille tyypillinen ovi. Alakerran ikkunat on vaih- Inventointitiedot puuttuvat dettu 1950-luvun remontissa tyyliin sopimattomiksi ja Valintaperuste: R, M sisätiloja on myös melkoisesti muutettu. 1950-luvun tyylikäs liike- ja asuinrakennus, nykyinen käyttö kunnan toimistotiloina.

Säästölä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

157 Entinen vaivaistalo, kunnanlääkärin vir- Rakennus toimi kunnalliskotina uuden kunnalliskodin katalo ja mielisairaala ympäristöineen valmistumiseen saakka (v. 1982). Tämän jälkeen raken- nusta on vuokrattu mm. pienyrityksille. Entinen vaivaistalo (Ikälä), kunnanlääkärin talo, mieli- Entinen kunnanlääkärin virkatalo sairaala ja kunnansairaala muodostavat aluekokonai- Rakennettu 1910-luvulla suuden. Kukin suurehko puurakennus sijaitsee omalla Valintaperuste: R, M puutarhamaisella tontillaan. Rakennusten piha-alueet muodostavat puistomaisen ympäristön, jonka erityis- Komea talo rakennettiin tarkoituksellisesti ”kaikki vaati- piirteenä ovat suuret jalot havupuut kuten pihtakuuset mukset täyttäväksi”, jotta olisi varmistettu lääkärin saa- ja sembramännyt. Puusto on kuitenkin istutettu vasta minen pitäjään. Alakertaan tuli kahden kamarin, salin, 1900-luvun puolivälissä, 1900-luvun alkupuolella mai- ruokasalin ja keittiön käsittävä lääkärin asunto ja vas- sema oli avointa peltoa. taanottotilat. Yläkertaan tuli kaksi palvelijan huonetta ja kaksi makuuhuonetta. Myöhäisjugendia edustavassa Entinen vaivaistalo (Ikälä) talossa kattomuotona on harvinainen päädyistään au- Valdemar Arbelius, valmistunut v. 1896, laajennettu v. mattu mansardikatto. 1915, peruskorjaus 1980-1990-luvun vaihteessa Valintaperuste: R, M Rakennus oli kunnanlääkärin virka-asuntona 1980- luvun alkuun, jonka jälkeen se on myyty yksityiselle ja Paikalla oli Ikälä-niminen maatila, jonka kuntakokous remontoitu osittain hoitolaitoskäyttöön. Tällöin talon hankki rakennuksineen vaivaistaloksi. Kun tilan pää- rannanpuoleisen sivun altaaniparvekkeen suojaksi on rakennus tuhoutui tulipalossa v. 1895, rakennettiin rakennettu katos ja pihanpuolelle kattoikkunat. Pihaan uusi kertaustyyliä edustava hirsirunkoinen päärakennus. kuuluu 1930-luvulta rakennettu rantasauna. Koska neljä isoa potilashuonetta käsittävä rakennus to- dettiin pian ahtaaksi, laajennettiin sitä jo v. 1915. Sa- Entinen mielisairaala moihin aikoihin tilan nimi muutettiin kunnalliskodiksi. Valdemar Arbelius v. 1916 1950-luvulla asuintiloja laajennettiin edelleen ottamalla Valintaperuste: M osa ullakkoa käyttöön. Kunnanlääkärin talon viereen rakennettiin kunnan ja Kunnalliskotiin kuuluvat maatalousrakennukset kuten valtion pitkällisen kiistelyn tuloksena mielisairaala v. suuri taitekattoinen navetta on myöhemmin purettu. 1916. Valtiovalta vaati kuntaa rakentamaan suuremman mielisairaalarakennuksen kuin kunta omasta mielestään

Ikälä, entinen vaivaistalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

158 olisi tarvinnut. Rakennukseen tuli 10 potilashuonetta, Seinät ovat olleet aikoinaan maalaamatonta vaaka- kanslia ja keittiötilat sekä yläkertaan kaksi asuntoa hoi- lautaa, yläosassa on ollut pystypanelointi. Rakennus tajille. Takapihalle järjestettiin korkealla teräsaidalla ra- edustaa julkisivuiltaan hyvin niukkaeleistä klassisismia, jattu potilaiden ulkoilupiha. tyyliaiheina miltei vain kuistin antiikkihenkinen pääty- kolmiokatos ja pilarit. Vuonna 1953 rakennukseen asennettiin sähköt ja kes- kuslämmitys. Vuonna 1961 käyttö mielisairaalana päät- tyi ja tilaan sijoitettiin Ikälän vuodeosasto. Vuonna 1981 talo myytiin yksityisomistukseen.

Rakennukselta johtaa Ikälän pihaan viehättävä pihta- kuusikuja.

Kirkonkylän yksittäiset kohteet

Vanha Pappila / Kirkkoherran pappila Valmistunut noin v. 1829, suuria korjauksia ja muutok- sia v. 1881 ja v. 1981 Valintaperuste: R, M

Pielavesi itsenäistyi omaksi kirkkoherrankunnaksi v. 1811, mutta pappila valmistui vasta 1820-luvun lopulla. Suojala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Rakennuksen pohjakaava oli sovellutus 1700-luvun vir- katalojen huonejärjestyksestä. Pappilarakennuksen kes- kellä oli korkea sali, pohjoispäädyssä keittiö ja kamari Talon omisti VPK vuoteen 1928, jolloin se siirtyi suojelus- sekä eteläpäädyssä kaksi kamaria. Ulkoeteiseen nousi kunnalle. Suojeluskuntien lakkautuksen jälkeen v. 1944 kuistin molemmilla sivuilta portaat. Ullakolla oli kaksi talo oli vuoteen 1958 Pielaveden Hevosystäväinseuralla, lämmitettävää vinttikamaria. jolta se siirtyi eri urheiluseurojen ja VPK:n muodosta- malle yhtiölle. Vuonna 1992 talo lahjoitettiin Pielavesi- Vuonna 1846 ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin seu- seuralle, joka korjautti talon palauttaen sen vastaamaan raavana vuonna öljymaalilla. Vuonna 1881 rakennusta alkuperäistä asua. Korjaussuunnitelmat laati Arkkitehti- jatkettiin puolet pidemmäksi ja alkuperäinen taitteinen toimisto Hannu Puurunen Oy. lautakatto uusittiin päreillä katetuksi satulakatoksi. Sa- malla rakennettiin nykyiset kolme sisäänkäyntiä. Perus- Rannankylän koulu korjaus tehtiin samanaikaisesti Pielaveden uuden kirkon Rietrik Pulkkinen, puurakennus valmistui v. 1884 ulkovuoraustyön kanssa, mistä kertoo myös joidenkin Rapattupintainen koulu on valmistunut v. 1959 vuorausdetaljien samankaltaisuus: mm. keskimmäisen Valintaperuste: R, H, M kuistin nelisakarainen ikkuna on täsmälleen kirkon jul- kisivuissa olevan ikkunan kaltainen. Rannankylän puukoulu, Pielaveden vanhin koulu valmis- tui v. 1884. Rakentamiseen käytettiin Kirkkosaaresta pu- Vuonna 1959 rakennettiin kirkkoherralle uusi pappila- retun vanhan kirkon hirsiä. Kivijalan kivet tuotiin kirkon rakennus lähelle vanhaa, joka muutettiin tällöin seura- kiviaidasta. Koska koulusta aiottiin tehdä niin suuri, että kuntataloksi. Rakennus peruskorjattiin v. 1981 ja vie- se riittäisi ”ikuisiksi ajoiksi”, riittivät hirret kuitenkin vain reen rakennettiin kaksi uudisrakennusta nuoriso- ym. yhden varvin verran ikkunoiden yläpuolelle. Kivijalan ki- seurakuntatiloineen. Näiden paikoilla sijaitsivat aikoi- vet tuotiin Kirkkosaaresta kirkon kiviaidasta. naan pappilan ulkorakennukset. Koulua korotettiin v. 1925 arkkitehti Toivo Salervon pii- Suojala rustuksin siten, että yläkertaan tuli voimistelu- ja veisto- Arkkitehti Eino Pitkänen, suunniteltu v. 1927 sali. Puukoulun ikkunat ja ulko-ovet uusittiin v. 1988. Valintaperuste: R, H, M Oppilasmäärän kasvettua puukoulun viereen rakennet- Suojala on arkkitehti Eino Pitkäsen varhaiskauden työ. tiin v. 1959 lisärakennus, johon tuli koululuokkien lisäksi Taloa ei täysin rakennettu piirustusten mukaan. Raken- voimistelusali, kerhohuone ja neljä asuntoa opettajille nukseen käytettiin paikalla olleen VPK:n talon rakenteita sekä kunnankirjasto. Rakennuksen ulkohahmoon antaa kuten osia kivijalasta ja hirsiseinistä. Osa sisäovista on lisänsä viimeisimmässä peruskorjauksessa asennetun ko- jugendhenkisiä, mistä voi päätellä niiden saattavan olla neellisen ilmastoinnin vaatimuksesta katolle rakennettu peräisin aiemmasta VPK:n talossa. suuri konehuone.

Taloon tuli juhlasali, kahvila, suojeluskunnan kanslia sekä asunnot vahtimestarille ja aluemestarille.

159 Entinen viljamakasiini ja piharakennus Rakennus oli hirsipinnalla 1940-luvulle, jolloin julkisivut M. Väisänen, on rakennettu v. 1875 vuorattiin lomalaudoituksella. Muuten päärakennus on Valintaperuste: R, H, M säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Talon herrasväen puolella on alkuperäiset kaakeliuunit ja sisäkattoina pa- Pielaveden ensimmäinen viljamakasiini sijaitsi Lammas- neelikatot, joiden laudat ovat käsin höylättyjä. Raken- salossa, josta se siirrettiin v. 1865 mantereen puolelle. nuksessa on kolme kamaria, sali, ruokasali, keittiö, enti- Tämän tuhouduttua tulipalossa rakennettiin uusi hirsi- nen separaattorihuone, konttori, väentupa, kaksi eteistä runkoinen viljavarasto v. 1875 todennäköisesti vanhan ja kellari. paikalle. Erityispiirteinä ovat mm. sveitsiläistyyliset sisääntuloka- Vuosina 1911-1917 viljapulan aikana myytiin viljava- toksen puuleikkaukset. Väentuvassa on säilynyt alkupe- rastot tyhjiksi, minkä jälkeen rakennus oli sekalaisessa räinen raakalautalaipio. Piha-alueella on päärakennuk- käytössä ja rappeutui. Sodan jälkeen kunta muutti sen ikäinen luhtiaitta sekä rantasauna, liiteri ja muutamia manttaalikunnalta ostamansa rakennuksen asunnoiksi, maatalouteen liittyviä vanhoja talousrakennuksia. joita tuli kahteen kerrokseen. Kellariin rakennettiin sauna- ja pesutilat sekä varastoja. Rakennuksen ikkunat Lepikon torppa on myöhemmin muutettu kuusiruutuisiksi. Rakennusta Päärakennus on rakennettu 1800-luvun puolivälissä on kutsuttu ”kuusipiippuiseksi” piippujen lukumäärän kahdessa vaiheessa, korotettu 1900-luvulla, ennallis- mukaan. Rakennus on kirkonkylän pääkadun Puistotien tettu 1900-luvun vaihteen asuun varrella, pihan puolella vastapäätä asuinrakennusta on Valintaperuste: R, H suurehko, rimalaudoitettu varastorakennus rajaamassa Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 valoisaa pihaa. Kirkonkylän läheisyydessä sijaitseva presidentti Urho Rytkölän (Suhola) pihapiiri ja lähipelto Kekkosen (1900-1986) synnyinkoti, Lepikon torppa. Asuinrakennus tehty 1880-luvulla, navetta rakennettu v. 1924, hirsiaitta 1800-luvun lopulta Lepikko oli kohonnut mäkituvasta torpaksi todennäköi- Valintaperuste: R, H, M sesti 1800-luvun puolivälissä. Asuinrakennuksen vanhin osa on ollut alun perin savutupa, joka siirrettiin paikalle Tila on ollut Rytkölän suvulla vuodesta 1858. Talossa on 1860-luvulla. Tähän liitettiin kamariosa v. 1863 omille pidetty aikoinaan kunnan ensimmäiset kuntakokoukset. nurkilleen. Talo on toiminut aikoinaan myös kestikievarina. Torpan osti v. 1900 Pielavedelle muuttanut metsätyön- Ennen nykyistä päärakennusta pihassa oli ”värjärin johtaja Juho Kekkonen ja samana vuonna syntyi poika mökki”. Perimätiedon mukaan nykyistä päärakennusta Urho. Näihin aikoihin Juho Kekkonen teki asuinraken- on ollut rakentamassa samat miehet, jotka rakensivat nukseen monia muutoksia: savutupa muutettiin ulos- Pielaveden kirkon. Hirret rakennukseen on kaadettu ta- lämpiäväksi, tuvan pyöreät hirret veistettiin suoriksi, lon mailta, joita samalla raivattiin pelloiksi. pienet kuusiruutuiset ikkunat vaihdettiin suurempiin T-mallisiin ja savutuvan kiuas korvattiin uloslämpiävällä Nykyinen ulkoverhoilu on vuodelta 1914 ja konesau- uunitakalla. mattu peltikatto 1950-luvulta. Vuosina 1981-1991 rakennusta on peruskorjattu sisäpuolisia eristyksiä li- Kekkoset muuttivat torpasta v. 1906. Myöhempien säämällä ja uusimalla ikkunat. Vuonna 2007 oli suunnit- omistajien aikana Lepikko korotettiin kaksikerroksiseksi teilla päätykuistin korjaus. ja ulkoseinät vuorattiin pystylaudoituksella.

Pihapiiriin kuuluu v. 1924 sementtitiilestä rakennettu, Vuonna 1964 perustettu Lepikkosäätiö osti torpan v. taitekattoinen navetta ja päärakennuksen edustalla 1966 ja suoritti entistämistyöt Alfred Kolehmaisen joh- oleva 1800-luvun lopulla rakennettu hirsiaitta, jonka dolla. alla on luonnonkivistä holvattu kellari. Kapea aiemmin järvenpohjana ollut peltoalue erottaa pihan taajamasta, Rakennus ennallistettiin nopeasti vuosisadan alun asuun jonne pihapiiri hahmottuu arvokkaana kokonaisuutena. ja avattiin museoksi vielä saman vuoden syksyllä. Pihaan kuuluu 1800-luvulta peräisin oleva savusauna ja aitta. Niemelä (Härköniemi) pihapiiri ja lähipellot Entisen karjarakennuksen paikalle on rakennettu mat- Päärakennus on rakennettu v. 1897 kailijoiden ravintola. Valintaperuste: R

Härkölänniemessä sijaitsevan Niemelän tilan rakennutti lääninkamreeri J.B. Jauhiainen v. 1897. Myöhemmin talo on palvellut nimismiehen virkatalona sekä sota-aikaan taloon majoitettiin siirtolaisia.

160 Lepikon torppa, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Ortodoksinen kirkko ja hautausmaa Rakennusmestari Korhonen, valmistunut v. 1957 Valintaperuste: R, H, M

Kuopion läänin jälleenrakennuskauden kirkoista Piela- veden ortodoksinen kirkko edustaa selkeimmin itärajan taakse jääneiden kirkkojen tyyliä. Kirkon piirustusten esikuvana oli Valamon luostarin Pyhän Johannes Kasta- jan Skiitan kirkko, jotka kuopiolainen rakennusmestari Korhonen sovelsi Pielaveden kirkkoon.

Rakennuksen hahmo tukeutuu ortodoksiperinteeseen, rakenteiltaan ja materiaaleiltaan kirkko kuuluu 1950- luvun rakentamiseen.

Kirkko sijaitsee näkyvällä paikalla pääkadun itäpäässä ja hahmottuu kirkonkylään saavuttaessa maamerkkimäi- sesti eräänlaisena taajaman ”avainrakennuksena”.

Ortodoksinen kirkko kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

161 Lukio Viljola (aiemmin Karhula) 1950-luvun koulurakennus Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Viljolan pihaan Katajamäen aukealle lakialueelle johtaa pihlajien ja pajujen reunustama jyrkkä vanha kärrytie. Päärakennuksen edustalla on hirsirunkoinen navetta ja tätä kulmittain lautarakenteinen talli. Pihan yhdellä si- vulla ollut pihanpäärakennus on purettu.

Päärakennus on rakennettu useammassa vaiheessa, mutta sen tarkkaa ikää ei tunneta. Savutuvaksi alun perin rakennettu vanhempi osa on oletettavasti 1800- luvun lopulta, avokuisti 1900-luvun alusta ja uudempi, kolme kamaria käsittävä pääty pieniruutuisine ikkunoi- neen on vuodelta 1919. Tämän jälkeen, WC:n rakenta- mista lukuun ottamatta, rakennukseen on tehty hyvin vähän muutoksia. Lukio, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Asuinrakennuksen takana on matala kaksiosainen vaate- ja makuuaittana toiminut rinta-aitta, jota on myös käy- Pielaveden lukio on yksi Pohjois-Savon tyylikkäimmistä tetty kauppapuotina. Tämän vieressä kulmittain on pieni 1950-luvun koulurakennuksista. Koulu muodostuu use- ruoka-aitta. asta suuresta siipiosasta, joissa on myös ollut opettajien asunnot. Osa rakennuksesta, mm. loivasti kaareva keski- Hieman sivummalla sijaitsee Ylä-Savon alueelle tyypil- osa, on rakennettu laajennuksena (1960-luvulla). linen, kaksikerroksinen eloaitta, jonka sisäseinässä on rakentamisajankohdasta kertova vuosiluku 1834. Ai- Rakennuskokonaisuuden arvoa lisää alkuperäisten de- tassa on säilynyt myös veistetyistä hirsistä huolellisesti taljien säilyminen (mm. ulko-ovet ja ikkunat). salvotut jyvähinkalot. Pihanpäärakennus on siirretty pois pihasta. Kotiseutumuseo Perustettu v. 1958 Katajamäki Valintaperuste: R ei inventoitu Valintaperuste: M Museoksi v. 1958 perustetulle alueelle on siirretty kuusi seudun rakennusperinnettä edustavaa rakennusta. Pää- Katajamäki niminen vanha autioitunut talon pihapiiri rakennus on vanha pappilan väentupa, jossa on neljä sijaitsee Viljolan naapurissa. Asuinrakennus on raken- huonetta ja jonka tupa on sisustettu 1900-luvun alku- nettu luultavasti 1900-luvun alussa, aitta voi olla van- puolen tyyliin. Toinen kamareista esittelee suutarin ja hempi. Rakennukset ovat melko huonossa kunnossa. nahkurin tarvikkeita, toinen kamari on sisustettu 1900- luvun alun pappilan henkeen. Muita pihan rakennuksia ovat kala-aitta, savupirtti, luhtiaitta, riihi ja tuulimylly. Säviän kulttuurimaisema Valintaperuste: R, H, M

Haja-asutusalueet Pohjois-Savon kolmesta vesireitistä läntisin, Rauta- lammin reitti kuuluu Kymijoen vesistöön, mistä syystä Katajamäen mäkiasutusmaisema sen liikenne on ollut miltei täysin erillään maakunnan Valintaperuste: R, M muusta vesiliikenteestä. Reitti saa alkunsa Kiuruveden ja Pielaveden pitäjien rajoilta, mistä vedet kerääntyvät Viljola ja Katajamäki -nimiset vanhat maatilapihapiirit Pielaveteen ja laskevat Säviän kanavan kautta edelleen sijaitsevat Katajamäen lakialueella, joka on pohjoissa- Nilakkaan. volaiselle mäkiasutukselle tyypillisesti raivattu pelloksi. Väljästi rakennetuilta, avoimilta pihoilta aukeaa komeat Mahdollisuus Pielaveden ja Iisveden väliseen liikentee- näkymät yli Pielaveden ja Lapinlahden välisen metsäisen seen avautui Säviän ja Kolun kanavien valmistuttua vedenjakajaseudun. 1890-luvun alkupuolella. Liikenne oli alkanut Pielaveden ja Nilakan välillä jo v. 1877, mutta Säviän virta oli varsin- kin kuivaan aikaan niin matala, että ainoastaan pienet alukset pääsivät siitä läpi. Alkuperäisestä suunnitelmasta rakentaa kanava virran eteläiseen pääuomaan jouduttiin luopumaan, koska Pielavesijärven lasku-uoma olisi jou- duttu töiden ajaksi tukkimaan.

162 Katajamäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Nilakan ja Pielaveden välinen, v. 1892-93 rakennettu Kääntösilta Säviän avokanava on 420 metriä pitkä, 9 metriä leveä Tyyppipiirustukset, rakennettu v. 1893 ja 2 metriä syvä. Valintaperuste: R, M

Kanavan rakentamisajalta on säilynyt kääntösilta ja sil- Maaliikennettä varten kanavan yli tehtiin kääntösilta. tavahdin mökki. Sen perustuksiksi rakennettiin 226 kuutiota kivimuuria. Silta jäi pois käytöstä maantiesillan valmistuttua v. 1972, Siltavahdin talo mutta se on säilytetty. Tyyppipiirustukset, rakennettu v. 1893 Valintaperuste: R, H, M Säviän meijeri ja myllyrakennus Valintaperuste: R, M Säviän kanavanvartijan mökki ja pihapiiriin kuuluvat ulkorakennukset sauna ja ulkohuonerakennus on ra- Meijerin suunnitteli Antti Koponen, valmistunut v. 1915, kennettu v. 1893 kanavavartijoiden eli ”kanavahaiden” mylly rakennettu v. 1950 (suunnitelmat Keskusosuusliike käyttöön. Heidän tehtävänä oli valvoa kanavaliikennettä, Hankkijan tyyppipiirustukset). käyttää kääntösiltaa ja kerätä kanavan käyttömaksut. Alkuperäisessä käytössä rakennukset olivat vuoteen Meijeri aloitti toimintansa v. 1899 Säviän yhteismeije- 1972, jolloin uusi kanava ja maantiesilta valmistuivat. rinä, joka muutaman vuoden päästä muutettiin osuus- meijeriksi. Kamarin, keittiön ja eteisen käsittävä mökki edustaa tyyppipiirustuksin toteutettua kanava- ja rautatieasema- Nykyinen tiilinen meijerirakennus rakennettiin vanhan arkkitehtuuria. tilalle v. 1915 kuopiolaisen rakennusmestari Antti Ko- posen suunnitelmin. Suunnitelmista on säilynyt mm. ra- Kanavan merkitys oli suurimmillaan 1910-luvulla, jolloin kenteita esittävä leikkauspiirustus ja meijerisalin laipio- kanavassa kulki noin 1000 alusta vuodessa. rakenteiden rautabetonikannakkeiden piirustus. Seinät muurattiin tiilestä, poikkeuksena jäähuoneen sisäseinät, jotka valettiin betonista. Savupiippu muurattiin nelis-

163 kanttiseksi kuten Vesannon meijerissä. Jo seuraavana Tapuli, hautausmaa ja muistomerkki vuonna meijeriä laajennettiin toisella kerroksella, johon Valintaperuste: R, H, M tuli asunto meijerskalle ja kokoustilat. Vuonna 1929 toi- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 seen päätyyn rakennettiin laajennuksena uusi myllyosa. Seuraavassa remontissa v. 1969-1970 meijeriä laajen- Pielaveden vanhimpiin rakennuksiin kuuluva Kirkko- nettiin 90 neliön myymälä- ja varastotilalla lastauskatok- saaren kellotapulin täsmällistä valmistumisaikaa ei tun- sineen ja terasseineen sekä uudistettiin vanhoja tiloja. neta, mutta voidaan päätellä, että tapuli olisi raken- nettu 1740- ja 1750-lukujen vaihteessa. Kellotapuli oli Pielaveden rannassa sijaitsevan meijerin pääjulkisivun käytössä kolmen (kahden) saaressa sijainneen kirkon ai- suuntautuminen järvelle kertoo rakennusajan järviliiken- kana vuoteen 1878, jolloin sen kellot siirrettiin nykyisen teen merkittävyydestä. Aikoinaan myös piha- ja ranta- kirkon torniin. alueet olivat, meijerirakennuksen tavoin, ilmeeltään hy- vin edustavia ja puistomaisia. Tapuli on tyypiltään poikkeuksellisen solakka pohjalainen renessanssitapuli. Rakennusmestarina lienee toiminut Iisalmen emäseurakunnassa näinä aikoina vaikuttanut Anders Brovall, jonka töitä ovat myös Kiuruveden toi- sen kirkon aikana rakennettu tapuli (v. 1769) ja Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkon tapuli (v. 1752). Näihin verrat- tuna Kirkkosaaren tapuli on säilynyt alkuperäisimmässä asussaan vuoraamattomana. Myös kattona on edelleen paanukate (uusittu viimeksi v. 1985). Iisalmen ja Kiuru- Säviän meijari ja myllyrakennus kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy veden tapuleissa katot on myöhemmin pellitetty.

Tapulin hirrestä salvotussa pohjakerroksessa on poh- Tiilirakennuksen viereen rakennettiin v. 1950 puura- joiseteläsuuntainen läpikäytävä, jonka toisella puolella kenteinen myllyrakennus Keskusosuusliike Hankkijan v. sijaitsevasta paarihuoneesta johtaa tikkaat piiru- ja lau- 1941 laatimien mallipiirustusten mukaan. tarakenteiseen kellokerrokseen. Tämän päällä on kah- deksankulmainen lanterniini, jonka huipulta kohoaa Meijerialue on Pielavedellä vanhin teollisuushistoriaan puinen viiritanko. Viirin tekstinä on luettavissa ”anno liittyvä miljöökokonaisuus. Tiilinen meijerirakennus yh- 1748”. dessä uudempien, omaa aikaansa edustavien rakennus- ten kanssa muodostaa jännittävän ja dynaamisen koko- Tapuli todettiin 1850-luvulla korjauskelvottomaksi, naisuuden. mutta vuonna 1884 se päätettiin kuitenkin säilyttää muistomerkkinä. Säviän Seuralan talo Valintaperuste: M

Kirkkosaari Valintaperuste: R, H, M) Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009

Muinainen Hämeen ja Savon maakuntaraja on kulkenut Pielaveden kirkkosaaressa, jossa saaren keskeisen sijain- nin ja vesireitin merkityksen vuoksi ovat sijainneet myös Pielaveden ensimmäiset kirkot.

Pielavesi on perustettu Iisalmen kappeliksi v. 1683, jol- loin seurakunnan ensimmäinen kappeli rakennettiin Lammassaloon eli myöhempään Kirkkosaareen, jossa ehti olla kaksi kirkkoa, kunnes kirkonpaikaksi valittiin v. 1870 luvulla nykyinen kirkonkylä. Paikalla on muis- tomerkki, vanha hautausmaa sekä kellotapuli vuodelta 1758. Entisen kappalaisen pappilan puinen pääraken- nus on vuodelta 1909.

Tapulin rakensi todennäköisesti kokkolalainen kirkonra- kentaja Anders Brovall, joka johti ilmeisesti myös Kirkko- saaren toisen kirkon rakennustöitä v. 1758-1768.

Kirkkosaaren tapuli kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

164 Entinen pappila (Parola), kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Entinen pappila (Parola) hankki kirkonkylältä Kyöstilän kappalaisen virka-asun- Valintaperuste: R, M noksi. Jo 1880-luvulla oli keskusteltu kappalaisen vir- Rakennusmestari P.J. Pitkänen, nykyinen päärakennus katalon siirtämisestä mantereelle, jossa kirkko ja pitäjän on valmistunut v. 1909. keskus jo silloin oli. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Pielaveden kappeliseurakunta oli perustettu vuonna Heinämäki 1683, jolloin seurakunta velvoitettiin rakentamaan Valintaperuste: R, M kappeli ja perustamaan hautausmaa sekä varustamaan Tyypillinen Keski-Suomen järviseudun kaunis vedenjaka- kappalaista varten ”kaunis pieni tupa”. Ensin kappa- jaseudun mäkikylä. laisen virkataloksi oli osoitettu Hyväristen perintötila Maisemainventointi 2009 Kiuruveden Koskenkylässä. Vuonna 1705 kappelikunta osti Iisakki Juhonpoika Niskaselta puolet tilasta, jolle ra- Heinämäki sijaitsee Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueiden kennettiin pappila kirkon ja tapulin lisäksi. Pappilan en- välisellä karulla vedenjakajaylängöllä. Vesistöjä on vain simmäiset rakennukset paloivat vuoden 1764 tienoilla. vähän eikä niillä ole suurta merkitystä maisemakuvassa. Tämän jälkeen rakennettu pappilan päärakennus kor- Kallioperää peittää kauttaaltaan moreeni, joka muodos- vattiin uudella v. 1821. taa luode-kaakkosuuntaisia selänteitä. Soita on mäkien välisissä painanteissa ja laajahkoilla alavilla alueilla. 1800-luvun toisella puoliskolla pappila oli päässyt huo- noon kuntoon ja jäi siksi useiksi vuosiksi asumatto- Heinämäen pellot ovat keskittyneet mäen viljaville laki- maksi. Vuoden 1888 katselmuksessa määrättiin lähes alueille ja lämpimille rinteille. Kylä muodostuu kahdesta kaikki pappilan rakennukset uudelleen rakennettaviksi. erillisestä viljelyaukeasta. Keskeisimmän maisematilan Vuonna 1892 valmistunut päärakennus tuhoutui kui- muodostavat Holman, Mäkelän ja Ikälän maatilat ym- tenkin tulipalossa, minkä jälkeen rakennettiin nykyinen päröivine peltoineen. Vanhimmat tilat ovat maisemassa päärakennus entisen paikalle. Jugendaiheisen pappilan hallitsevilla paikoilla peltojensa keskellä mäen lakipai- suunnitteli rakennusmestari P.J. Pitkänen. koilla ja rinteillä. Pihapiireissä on myös säilynyt kulttuuri- historiallisesti arvokasta rakennuskantaa. Tärkein tie on Talo luovutettiin Karjalasta evakkoina tulleille Patrosille kylän läpi kulkeva Iisalmentie. Sen kanssa risteää kylän v. 1946 viljelytilaksi, mistä lähtien tilaa on kutsuttu omis- keskellä Korppisentie. Uudempi asutus on keskittynyt tajien mukaan Parolaksi. Samoihin aikoihin seurakunta teiden varsille. Kylän keskustaksi hahmottuu teiden ris- teys, jossa on myös koulu.

165 Heinämäki, kuva: Mervi Koskinen

Maisemakuvassa vuorottelevat metsä ja mäen lakialu- sen ”hyyrihuoneeksi” kansakoulukäyttöön ennen kylän een viljavat vainiot. Mäen avoimelta laelta aukeaa pitkiä koulurakennuksen valmistumista (v. 1907). Talossa toimi näkymiä ympöivän vedenjakajaseudun karuun metsä- myös postipysäkki ja puhelinosuuskunnan keskus v. maisemaan. Kylän erityispiirre ovat tienvarsia ja pihoja 1911-1928 sekä alakoulu 1930-luvulla koulun laajen- kehystävät komeat lehtikuuset ja sembramännyt. nuksen aikana.

Rajaus sisältää Heinämäen selännealueen ja idässä näky- Päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla kah- miä rajaavan metsäisen Vuorimäen. dessa vaiheessa. Rakennukseen on tehty peruskorjaus 1990-luvulla, jolloin mm. uusittiin ikkunat ja 1920-lu- Koulu vulla pysty- ja vaakalaudoituksena tehty ulkovuoraus. Valintaperuste: R, M Valmistunut v. 1907 Pihaan kuuluu eri-ikäisiä talousrakennuksia sekä taite- kattoinen pihanpäärakennus, joka rakennettiin v. 1918 Näkyvällä paikalla, teiden risteyksessä sijaitseva Heinä- opettajien ja palvelusväen käyttöön. mäen koulurakennus valmistui v. 1907. Tontin koulu oli saanut lahjoituksena Kymi Oy:lta. Ikälä Aitta 1820-luku Koulua laajennettiin 1930-luvun puolivälissä. Tällöin ul- Valintaperuste: R, M koseinät vuorattiin pystylaudoituksella ja koko rakennus sai tiilikatteen, joka on myöhemmin (v. 1986) korvattu Ikälän maatila on esimerkki eri-ikäisten ja -tyyppisten konesaumatulla peltikatteella. 1980-luvulla koulun pe- rakennusten muodostamasta hyvin hoidetusta ja tasa- ruskorjauksessa asennettiin rakennukseen lämminvesi- painoisesta tilakeskuksesta, jossa asialliset rakennukset järjestelmä ja sisä-WC:t. Koulu toimii edelleen. muodostavat maaseuturakentamisen kehityksestä ker- Holma tovan kokonaisuuden. Asuinpihasta erillään sijaitsee Päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla, pihan- hallimaiset kuivaamo- ja varastorakennuksien ryhdikäs päärakennus v. 1918 rakennusryhmä. Valintaperuste: R, H, M

Holman tila on ollut Heinämäen kylän keskeisimpiä ta- loja. Talon isäntä Ville Tossavainen tarjosi päärakennuk-

166 Räisälän tilalla, yhdellä Vaaraslahden vanhimmista asuin- paikoista on asuttu jo 1600-luvun alusta asti. Pääraken- nus on valmistunut v. 1850. Kulmittain tähän nähden sijaitsee Ala-Räisälä. Räisälän vieressä sijaitsee Nuutila, joka vaaleine päätykolmioineen muistuttaa Räisälän asuinrakennusta.

Samalla peltoaukealla sijaitseva Kivelän tila on lohkottu Räisälän kantatilasta. Kun Kivelän aikaisempi pääraken- nus tuhoutui tulipalossa, tehtiin v. 1931 uuden päära- kennuksen seinät kalkkihiekkatiilestä ja rapattiin, mikä on rakenteeltaan ajalleen ja maatiloilla harvinainen ra- kenneratkaisu. Talon vastaavana mestarina toimi Piela- veden rakentamiseen paljon vaikuttanut kunnan raken- Ikälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy nusmestari Eemil Ikäheimo. Laukkala Tilalla on säilynyt pohjoissavolaiselle rakennusperin- Valintaperuste: M, R teelle harvinainen kolmikerroksinen taitekattoinen elo- aitta, joka hahmoltaan vastaa Kiurujoen Paaran tilalle pohjalaisten rakentamaa aittaa. Tilan isännän Christer Ikäheimon v. 1820 rakentaman aitan erityis-piirteinä on puutapein kiinnitetyt tukiföljarit, koristeelliset laudoituk- set räystäissä ja nurkkasalvosten yläosassa. Sivuseinien kolme ylintä hirsikertaa on pohjalaiseen tapaan salvottu alempaa seinälinjaa ulommas.

Heinämäen seuratalo Rakennettu 1920-1930-luvulla inventointitiedot puuttuvat Valintaperuste: R

Räisälänranta Laukkala, Pitkälänniemi Valintaperuste: M, R kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Vaaraslahden kylään kuuluva Räisälänrannan yhteinen Laukkala ja Vaaraslahti ovat Pielaveden pohjoisosien kulttuurimaisema edustaa järvenrantasijaintista maan- suurimmat kyläalueet. Molemmissa asutus on tyypilli- viljelysmaisemaa, jossa maisemallisesti merkittäviä maa- sesti melko hajanaista eikä erityisen selviä kyläkeskuk- tiloja ovat Nuutila, Räisälä, Ala-Räisälä ja Kivelä. Näiden sia hahmotu. Alueilta voidaan pikemminkin hahmottaa säilynyt rakennuskanta on suhteellisen vanhaa, joskin pienempiä kyläaluekokonaisuuksia. Alueen pohjoisosia rakennuksien rakennushistoriallinen arvo on kärsinyt luonnehtii Saimaan ja Päijänteen vesistöalueiden veden- myöhemmissä korjauksissa mm. ikkunoiden uusimisen jakajaseudun metsäselänteiset maisemat, jossa asutus takia. on harvaa, vanhimman asutuksen sijoittuessa tyypilli- sesti mäkien lakialueille kuten Mäkikylässä. Vaaraslah- den ja Laukkalan kyläalueiden välissä on kulkenut myö- häiskeskiajalla savolaisten ja hämäläisten eräalueiden raja korkean Hirvimäen kautta.

Alueen eteläosat rajoittuvat Pielavesijärven runsaasti pol- veileviin rantoihin, joilla perinteinen asutus peltomaise- mineen muodostaa oman maisematyyppinsä. Näistä yksi viehättävimpiä on Pitkälänniemi, jossa vanhojen pihojen rakennuspaikat ja näitä yhdistävät hiekkatiet sijaitsevat rannoille laskevien mäkipeltojen yläpäässä muodostaen yhdessä perinteisen maalaiskyläraitin tunnelmaa.

1900-luvun aikana maanteiden, koulujen ja kauppojen Räisälänranta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ym. julkinen rakentaminen ohjasi ja kyläkeskusten muo- toutumista tienvarsille. Tämä maisematyyppi on kuiten- kin häviämässä tienvarsien metsittämisen ja toimintojen lakkaaminen seurauksena.

167 Laukkalan kirkko Pappilan suunnitteli Kuopion läänin maaseuturaken- Rakennusmestari Emil Ikäheimo, tamiseen merkittävästi vaikuttanut rakennusmestari rakennettu v. 1939-1940 Eino Sorri ja urakoitsijana toimi kunnan rakennusmes- Valintaperuste: R tari Eemil Ikäheimo. Pappila rakennettiin v. 1950 noin kilometrin päähän Vaaraslahteen johtavan tien varrelle. Pielaveden pohjoisosiin oli kaavailtu pitäjän laajuuden Rakennus on ulko- ja myös sisätiloiltaan säilynyt hyvin ja huonojen tieyhteyksien takia omaa kappelikirkkoa jo sodanjälkeistä pientalorakentamista edustavassa asus- v. 1859, mutta hanke lykkäytyi seuraavalle vuosisadalle. saan, mm. sisätiloissa on ajalle tyypilliset lakatut vanerio- Kunnan rakennusmestari Eemil Ikäheimo laati ensin pii- vet ja Enso-tyyppisillä tapeteilla verhoiltuja seinäpintoja. rustukset tiilirunkoisesta kirkosta, mutta myös puura- Pappila jäi tyhjilleen v. 1965. Vuonna 1970 tämä seura- kenteisen vaihtoehdon kirkkohallintokunnan epäillessä kunnan kolmas pappisvirka lakkautettiin, minkä jälkeen muuratun kirkon tulevan puurunkoista paljon kalliim- pappila myytiin yksityiskäyttöön. maksi. Tiilirunkoisena rakennetun kirkon mallin Eemil Ikäheimon kerrotaan saaneen Heikki Klemetin teoksesta Nuorisoseurantalo ”Suomalaisia Kirkonrakentajia”. Eino Pitkäsen Iisalmen Inventointitiedot puuttuvat. Kirkkopuistoon suunnittelemalla ja v. 1934 valmistu- neella kirkolla näyttää olleen myös paljon vaikutusta rakennuksen hahmoon. Vaaraslahti Valintaperuste: R, M Kirkon rakentaminen alkoi kesäkuussa v. 1939, mutta talvisodan syttyminen syksyllä v. 1939 ja sitä seuran- Vaaraslahti kuuluu Laukkalan ohella Pohjois-Pielaveden nut sota-aika hidastutti kirkon valmistamista. Kirkkoon suurimpiin kyliin. Maisemaltaan kyläalue on metsäval- asennettiin v. 1969 kamiinalämmityksen tilalle keskus- taista, jossa asutus ja maanviljelys ovat saarekemaisesti lämmitys. Vuonna 1973 kirkon yhteyteen rakennettiin melko hajanaista eikä siksi hahmotu yhtenäisenä kult- seurakuntasali, jota laajennettiin v. 1986-1987. Arkki- tuurimaisema-alueena. Alueella on kuitenkin säilynyt tehtuuriltaan laajennukset edustavat ajalleen tyypillistä monipuolisesti 1900-luvun kylärakentamista edustavaa asiallista ja melko vaatimatonta rakentamista eivätkä rakennuskantaa vanhojen maatilojen lisäksi. siksi vie huomiota itse kirkolta. Kylän keskuksena on Kiuruvedelle ja Laukkalaan johta- Laukkalan koulu ”Kouluharju” vien teiden risteys, jossa vanhaa rakennuskantaa edus- Valmistunut v. 1893 tavat puurakenteiset mylly, nuorisoseuratalo ja kauppa, Valintaperuste: R joka on edelleen toiminnassa. Vaaraslahden tien var- ressa sijaitsee vähävaraisempien asumista edustava ”Lit- Kansakoulu aloitti Laukkalassa v. 1893, jolloin koulu- ran mökkialue” (ei inventoitu), jolla olevat pienikokoiset piiriin kuului myös nykyisen Kiuruveden kyläalueita ku- mökit on nykyään muutettu lomakäyttöön. ten Koivujärvi, Sulkava ja Niemisjärvi. Tällöin rakennettu koulurakennus osoittautuikin heti liian pieneksi ja lisäti- Vaaraslahden meijeri loja täytyi vuokrata lähitaloista. Kun oppivelvollisuuslain Valmistunut v. 1827 tullessa v. 1921 voimaan oppilasmäärä kasvoi, rakennet- Valintaperuste: R tiin Niemisjärven koulu. Laukkalan koulussa koulutoi- minta loppui v. 1967 ja vuodesta 1971 koulukiinteistö on ollut yksityisasuntona. Koulurakennus on uudesta käytöstä huolimatta säilyttänyt ominaispiirteensä.

Hirsirunkoinen koulu on vuorattu 1930-luvun lopulla pystylaudoituksella. Klassistiset ikkunalaudoitukset lienee tehty samassa yhteydessä. Betonirunkoiset ul- koportaat ja avokuistirakenteet on tehty nähtävästi 1920-1930-luvuilla. Koulupiha sijaitsee kauniilla paikalla Pielavesijärven rantamaisemassa. Pihassa on säilynyt 1920-luvulla rakennettu hirsirunkoinen ulkorakennus ja sauna.

Pappila Rakennusmestari Eino Sorri Vaaraslahden meijeri valmistunut v. 1950 kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R

Vuonna 1944 oli päätetty seurakunnan apulaisen (myö- Vaaraslahden v. 1904 perustetun meijerin ensimmäinen hemmin kappalaisen viran) perustamisesta ja sijaintipai- meijerirakennus rakennettiin v. 1910. Tämän korvasi v. kaksi Laukkala, koska sinne oli muutamia vuosia aiem- 1927 valmistunut meijerirakennus. min valmistunut uusi kirkko.

168 Paikan valintaan Hirvilahden rannalta vaikutti Hirvijärven Kiuruvedelle menevän tien varressa sijaitsee Lokinmäki, Itälahden etelärannalta saatavan puhdas vesi, jota tarvit- kun taas Välikartun ja Leppämäen tilat eivät näy tielle. tiin runsaasti meijerin toimintaan. Tiilirunkoisen ja julki- Tilojen rakennuskanta on hyvin hoidettua, joskin Lokin- sivuiltaan rapatun rakennuksen urakoi rakennusmestari mäen päärakennukseen on vaihdettu tyyliin sopimatto- Abel Riipinen Pieksämäeltä. Rakennus on julkisivuiltaan mat ikkunat. yksi maakunnan parhaiten säilyneistä meijereistä uu- desta käyttötarkoituksesta huolimatta. Alatalo Neliöpihan rakennukset 1800-luku Entinen Vaaraslahden koulu Valintaperuste: M, R Valintaperuste: R, M Urakoi rakennusmestari Emil Ikäheimo Räisälänrantaan johtavan tien varressa sijaitsevan Ala- valmistunut v. 1929 talon päärakennus ja erilaiset aitat muodostavat ehyen 1800-luvulla rakennetun neliöpihan. Pihassa on lisäksi Kiuruvedelle johtavan tien varressa sijaitseva Vaaraslah- uudempi asuinrakennus, joka lienee vaikuttanut siihen, den entinen koulu kuuluu 1920-luvun alussa vilkastu- että vanhan päärakennuksen rakennushistorialliset piir- neeseen koulurakentamisen vaiheeseen, joka syntyi v. teet ovat säilyneet. 1921 säädetyn oppivelvollisuuslain myötä kasvaneiden oppilasmäärien ja uusien koulupiirijakojen takia. Tällöin koulujen mallit, kuten oletettavasti Vaaraslahden kou- Ranta-Jylhä lunkin, saatiin kouluhallituksen tyyppipiirustuksista. Valintaperuste: M

Vaaraslahden kaksikerroksinen klassismivaikutteinen Ranta-Jylhä sijaitsee laajahkolla Pielavesijärveen itä- koulu muistuttaa mm. Juankoskella Västinniemessä si- puoleltaan rajoittuvalla alueella, joka on merkittävä jaitsevaa entistä kansakoulurakennusta. erityisesti pelto- ja niittymaisemiensa takia. Viehättävät Rantamaisemat kivikkoisten kuivien laidunmaiden ylitse Mäkikylä ovat maakunnallisesti harvinaisia. Itse alueen rakennus- Valintaperuste M, R (ei inventoitu) kanta on suhteellisen uutta ja vanhoista asuinpaikoista muistuttaa muutamat aitat. Pielaveden tien varressa sijaitsee kolmen erillistalon muodostama mäkiasutuskokonaisuus, jossa kukin maa- tila sijaitsee omalla mäen harjalla ja joiden pihoilta on näkymäyhteys naapurimäelle. Lähimpänä ja näkyvästi

Mäkikylä, Leppämäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

169 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet Lepola Suunnittelijoina omistaja Seiti Kuosmanen ja rakennus- Uurave mestari Emil Ikäheimo, 1920-30-luku Päärakennus on valmistunut v. 1892 Valintaperuste: R Valintaperuste: R, M Lepolan kahdeksankulmaisen talon suunnitteli sen en- simmäinen omistaja Seiti Kuosmanen, joka halusi it- selleen poikkeavan talon. Tarinan mukaan hän piirsi rakennuksen tupakka-askin kanteen, joista lopulliset pii- rustukset teki kunnan rakennusmestari Emil Ikäheimo.

Rakennus on rankorakenteinen. Eristeenä on alun perin käytetty hiilimursketta, joka saatiin lähistöllä sijainneesta hiilimiilusta. Kaksikerroksisen rakennukseen ensimmäi- seen kerrokseen tuli asuintilat ja toiseen kesähuone ja ullakkotila. Rakennuksen alle tuli matala kellari.

Uurave, aitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Uurave on vanha sukutila, jonka nykyinen päärakennus on rakennettu v. 1892 aikaisemman palaneen pääraken- nuksen paikalle. Rakennusta uudistettiin 1930-luvulla mm. vaihtamalla pärekatto tiileksi ja vuoraamalla hirsi- pinnalla olleet ulkoseinät vaaka- ja pystypaneloinnilla.

Julkisivun puolella on koko maatilojen kuistityyppinä Pohjois-Savossa laajan suosion saavuttanut pitkä lasi- Lepola, kuva:: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kuisti, josta johtaa sisäänkäynnit tupa- ja vieraspuolille. Uuravessa rakennuksen vieraspuolta pidettiin kestikie- varina 1920-luvulle asti. Rakennusta on vuosien varrella jonkin verran muutettu: alkuperäinen pärekate on vaihdettu palahuopakat- Pihassa on taitekattoinen kaksikerroksinen aitta, joka teeksi, vanha vaakalaudoitettu kaksilehtinen ulko-ovi on ollut aiemmin läpiajettava. Aitassa on tallella Pohjois- on vaihdettu puristelevyoveksi ja portaan suojaksi on Savossa harvinainen jalkarakenne. Aittaa on muutamia rakennettu monikulmainen avokatos. Sisälle on lisätty kertoja siirretty pihan alueella. lämpöeristettä ja rakennettu WC-tila.

Uudisharju Kokkola (aiemmin Saikkola) Päärakennus on valmistunut 1800-1900-luvun Tupaosa 1700-luvulla, 1800-luvun alussa jatkettu vaihteessa Valintaperuste: R, H Valintaperuste: R Talo on alkuperäiseltä nimeltään Saikkola, nimi muut- Uurave ja Uudisharju ovat Pyhäjärvelle johtavan tien var- tunut v. 1776 syntyneen Martti Kokkosen tultua taloon rella Nilakan länsipuolella toistensa naapureina sijaitse- kotivävyksi. Päärakennuksen tupaosa on alun perin ollut vat maatilat. Uudisharjun päärakennuksen tarkkaa ikää todennäköisesti 1700-luvulla rakennettu savutupa, joka ei tunneta, mutta sen oletetaan valmistuneen 1800- on siirretty nykyiselle paikalleen muutaman sadan met- 1900-luvun vaihteessa. Nykyisen muodon talo on saa- rin päästä. Muutettaessa tupa uloslämpiäväksi sen sei- nut v. 1926 tehtyjen uudistusten myötä. Yksikerroksi- nät on piiluttu ja katto verhoiltu helmiponttipaneelilla. sessa rakennuksessa on tupa, keittiö ns. puhelinhuone, 1800-luvun alussa rakennusta on jatkettu salilla, ruoka- sali ja kaksi makuuhuonetta. salilla, ruokahuoneella kahdella kamarilla ja porstualla.

Talon rakennushistoriallista arvoa lisää sen säilyneisyys Kaksikerroksisen eloaitan rakentamisesta kertoo sen 1920-luvun asussa, mm. ikkunat ovat tältä ajalta. Maa- oven avainkilpeen kaiverrettu teksti ”Martikainen tilan muu rakennuskanta on uutta (uusi asuinrakennus) 1811”. Aitan seinässä on myös karsikkolauta, joita oli tai uudistettua, joten vain vanha päärakennus on suo- tapana kiinnittää erityisesti aittojen ovien yläpuolelle ai- jelukohde. tan omistajan kuoltua.

170 Karsikkolautoja näyttää säilyneen erityisesti Kiuruveden Ylämylly (Lampaanjoen Pitkäkosken mylly) ja Pielaveden seuduilla, mahdollisesti seudulla lautojen Rakennettu 1840-luvulla ja kunnostettu myllypato kiinnitys aittoihin oli muita alueita yleisempää. Pihan si- Valintaperuste: R, M vulla, päärakennuksen etupuolella oleva ruoka- ja ma- kuuaittoina käytetty riviaitta on 1800-luvun lopulta. Lampaanjoen Pitkäkoskessa sijaitseva vesimylly on ra- kennettu mahdollisesti 1840-luvun tienoilla, mikä on Lampaanjärven entinen koulu ”Tietola” pääteltävissä avainkilpeen kaiverretusta vuosiluvusta. Valmistunut v. 1892 Paikkaa kutsuttiin Ylämyllyksi erotukseksi alempana kos- Valintaperuste: R kessa sijainneesta Alamyllystä, joka purettiin 1900-luvun alussa. Mylly oli kyläläisten yhteisomistuksessa vuoteen Lampaanjärven v. 1892 valmistunut, kunnan toiseksi 1992, jolloin se siirtyi yksityisomistukseen. vanhin säilynyt koulu, kuuluu nikkarityyliä edustaviin kansakoulurakennuksiin. Tyyli oli erityisen suosittu kan- Hirsirunkoisessa rakennuksessa alun perin ollut kivi- sakoulujen ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1800- perusta on v. 1945 muutettu betonirakenteiseksi. Sa- luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Myöhemmin näistä malla rakennusta korotettiin hirsikerrosten yläpuolisella kouluista on karsittu koristeita tai muutettu vastaamaan laudoituksella ja asennettiin toisen kerroksen ikkunat. vallitsevien aikakauden tyylejä. Lampaanjärven ulkovuo- 1950-luvulla hirsirakennuksen pitkille nurkille veistetyt rauksen detaljeissa on kuitenkin säilynyt ulkovuorauk- nurkat sahattiin lyhyiksi ja laudoitettiin. sen alkuperäisiä detaljeja kuten muotoillut kattotuolien päät ja kuistikatoksen kannatinrakenteet. Vuonna 1993 rakennukseen tehtiin laajahko korjaus, jossa kivijalkaa vahvistettiin ja alimpia hirsiä vaihdettiin, Ullakon viisikulmainen ikkunamuoto yläosan salmiakki- seiniä tuettiin lisäämällä följareita ja joen puoleisen pää- jakoisine puitejakoineen oli myös suosittu nikkarityylin tyyn lisättiin kolmionmallinen ikkuna. Myllyn takana oli aihe, jollainen on säilynyt myös kirkonkylässä Rannan- omalla vesirattaalla pyörivä raamisaha vuoteen 1910 kylän puukoulun julkisivussa. Oppilasmäärän kasvaessa asti. Myllyn yhteydessä on ollut myös pärehöylä (v. pihaan rakennettiin uusi koulu ”Taitola” v. 1928, jota 1915-1960) ja sirkkelisaha (v. 1947-1960). 1940-1950- laajennettiin 1960-luvulla. 1970-luvulla uudempi koulu luvuilla myllyssä oli generaattori, jolla tuotettiin sähkö vuorattiin profiloidulla pellillä. Tietola on myyty yksityi- omaan ja seitsemään lähitalouteen. Puurakenteinen, ns. selle 1990-luvulla. neulatammi on kunnostettu 2000-luvun vaihteessa.

Ylämylly, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

171 Myllyn vieressä on vanhaa, joskin paljon uudistettua ra- Tuvat olivat savutupia 1800-luvun lopulle, jolloin poh- kennuskantaa, mm. entinen myllärin asunto. joispäädyn tupa muutettiin saliksi ja kahdeksi kamariksi. Salipäädyn umpikuisti on mahdollisesti näiden muutos- Saarela ten ajoilta. Kuistinoven päällä on samanlainen nelisaka- Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmann, valmistunut rainen ikkuna kuin 1880 tienoilla rakennetuissa Pielave- v. 1878 (eri valmistumisvuosi on ilmoitettu Pielavesi- den kirkossa ja Ison Pappilan kuistissa. kirjassa v. 1886 Valintaperuste: R, H, M Vuosien 1957-1958 peruskorjauksessa tuvan kuistia pienennettiin, osa ikkunoista vaihdettiin matalampiin, Karttulasta Pielavedelle muuttanut kauppias Petter Lyy- ulkovuorausta uusittiin ja tuvan laipiota laskettiin. Vii- tikäinen rakennutti v. 1878 kauppakartanon Saarelan, meisimpiä muutoksia on tuvan puoleisen kuistin uusimi- luonnonkauniille paikalle Pielavesijärven länsirannan nen. Tyyliin sopimattomista ikkunamuutoksista ym. huo- tuntumassa sijaitsevaan Suursaareen. Kauppias harjoitti limatta Hemmolan päärakennus on rakennushistoriansa ajan tavan mukaan monipuolista liiketoimintaa sekä takia maakunnallisesti merkittävä kohde esimerkkinä maataloutta kaupankäynnin lisäksi. Kaupankäyntiä var- rakennustyylien soveltamisesta talonpoikaiseen raken- ten Suursaaren rantaan rakennettiin laivalaituri. tamiseen.

Päärakennuksen rakentaja oli haapajärveläinen raken- Entisestä neliömäisestä pihapiiristä on jäljellä vanha ait- nusmestari ja kirkonrakentaja Mikko Karjalahti, joka sa- tarivi 1800-luvun alusta ja tallirakennus vuodelta 1913, moihin aikoihin 1880-luvun vaihteessa johti Pielaveden joka on myöhemmin muutettu autotalliksi. kirkon rakentamisen. Jokijärven entinen koulu Päärakennukseen tuli kaikkiaan 25 huonetta, joista salit (ei inventoitu) ja makuuhuoneet kaksikerroksiseen keskiosaan, kaupan Rakennettu nähtävästi 1900-luvun alussa konttori ja kauppatilat oikeanpuoleiseen päätyyn sekä Valintaperuste: R keittiö, väentupa ja apulaisten huoneet vasempaan yk- sikerroksiseen päätyyn. Etu- ja takasivuilla rakennettiin suuret, rakentamisaikana varakkaan väestön suosioon tulleet avokuistit.

Väritykseltään päärakennuksen julkisivujen panelointi oli aikoinaan lehmuksenvihreä ja ikkunalistojen ollessa vaalean ruskeat. Talousrakennukset olivat punaiset.

Kartanoon kuuluneet lukuisat rakennukset on miltei kaikki purettu, navettaa ja päärakennuksen viereistä kaksikerroksista asuinrakennusta lukuun ottamatta.

Hemmola Päärakennus v. 1830, muutoksia 1800-luvun loppu ja v. 1957-1958 Jokijärven entinen koulu Valintaperuste R, H kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Hemmola on Kuivaniemen kantatiloja, joka on aikoi- naan ollut nykyisen Jäppilän kunnan alueelta saapunei- Lähellä Pielaveden rajaa Jokijärvellä sijaitseva entinen den Tossavaisten eränautinta-aluetta. Tila on edelleen kansakoulu edustaa jugendajan kansakouluja, jonka Tossavaisen suvulla. Vuonna 1830 valmistunut päära- julkisivut ja kuistit on säilyttänyt poikkeuksellisen hyvin kennus on perimätiedon mukaan saanut hahmonsa alkuperäiset, persoonalliset puuleikkaukset. Myös sau- Laukon kartanon vanhan päärakennuksen mukaan, kun nassa ja ulkorakennuksessa on käytetty jugendaiheita. Elias Lönnrot vieraillessaan talossa matkallaan Nilakan Tyypiltään ja detaljoinniltaan koulu muistuttaa Keite- yli oli piirtänyt mallin talosta silloiselle isännälle Hemmo leen Vuonamonlahden itärannalla sijaitsevaa Viinikkalan Juhonpoika Tossavaiselle. koulua. Rakennus edustaa ns. talonpoikaisempireä, jolle tyypil- listä on talonpoikaiseen rakentamiseen säätyläistaloista lainatut muodikkaat aiheet kuten aumattu katto, leveät nurkkalistoitukset ja voimakkaasti profiloidut koteloidut räystäät. Hemmola on koottu kolmesta noin 9x9 met- rin kokoisesta hirsikehikosta. Päädyissä olleiden tupien välissä oleva hirsikehikko on jaettu suureksi eteiseksi ja kahdeksi porstuanperäkamariksi.

172 Rautalammin kulttuuriympäristö

173 174 RAUTALAMPI Keskusraitin varrella on jäljellä muutamia vanhoja liike- ja toimitaloja sekä kirkonkylille harvinainen, v. 1938 rakennettu Peuran museon päärakennus. Kirkonkylän pienipiirteistä, vanhaa raitistoa ja rakentamista on säi- 11 Rautammin kirkonkylän kulttuuri- lynyt myös Pestuuraitin, Mantankujan ja Kurssilantien maisemat alueilla. Valintaperuste: R, H, M Rautalammin maakunnallisena erityispiirteenä on kar- Ainutlaatuinen vanhan emäpitäjän kartanomaista maa- tanomaiset maatilat, joiden muuta maakuntaa suu- tilojen muodostamaa maisemaa rempi määrä juontuu kunnan historiasta suuren alueen Maisemainventointi 2009 hallinnallisena keskuksena, emäpitäjänä. Monet näistä tiloista sijaitsevat kirkonkylän tuntumassa luoden taaja- Rautalammin kirkonkylä on syntynyt maiseman solmu- man rajoille arvokkaita, avoimia maisemavyöhykkeitä. kohtaan, jossa kapeana kulkeva Rautalammin vesireitti Näistä näkyvimpinä ovat ehkäpä Eepperin ja Korholan rajaa harjuselännettä. Rautalammin maakunnallisena pihapiirit, jotka rantapeltoineen kuuluvat olennaisena erityispiirteenä ovat kartanomaiset maatilat, joiden osana komeaan sisääntulonäkymään saavuttaessa kir- muuta maakuntaa suurempi määrä juontuu kunnan konkylälle idästä. historiasta suuren alueen hallinnallisena keskuksena, emäpitäjänä. Monet näistä suurtiloista sijaitsevat kir- Kirkko konkylän tuntumassa luoden taajaman rajoille avoimia C.A. Engel, rakennettu v. 1842-1844 maisemavyöhykkeitä. Valintaperuste: R, M Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseen Rautalammin kirkko ja keskusraitti RKY v. 2009 Valintaperuste: R, H, M Rautalammin suuri puukirkko on rakennettu Axel Mag- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 nus Tolpon johdolla 1842-1844. Muodoltaan se on hal- likirkko, jonka ristikeskiöstä kohoaa nelikulmainen, lan- Rautalammin kyläraitti alkoi rakentua 1900-luvun alussa terniiniin päättyvä torni. Kellot ovat erillisessä, kirkkoa ja yhtäjaksoiseksi se oli rakennettu viimeistään 1930-lu- vanhemmassa tapulissa. vulla. Kirkonkylän raitti oli osa Vaasan ja Kuopion välistä maantietä, joka rakennettiin 1700-luvun loppupuolella Kirkko on suurimpia puukirkkoja maassamme. C.A. En- yhdistämään läänin hallintokaupunkeja. Raitilla sijait- gelin suunnitelmien mukaan tehtyä kirkkoa pidetään sivat kauppahuoneet ja makasiinit, kunnantoimisto ja arkkitehtonisesti erittäin arvokkaana. Kirkko on myös ensimmäiset pankit. nuorena kuolleen isänsä, C. L Engelin tavoin arkkiteh- tina intendenttivirastossa työskennelleen C.A. Engelin Kirkonkylä sijaitsee metsäisellä pitkänomaisella, pohjois- yksi harvoista tunnetuista töistä. Tyyliltään kirkko edus- ja eteläsivuiltaan vesistöjen rajaamalla harjulla. Kirkon- taa empireä, joka näkyy etenkin hyvin alkuperäisessä kylän halki kulkeva keskusraitti on muotoutunut kirkon asussaan säilyneissä ulkofasadeissa. länsipuolitse kulkeneen vanhan maantien linjaan. Kirkon arkkitehtuurista on todettu sen olevan hyvin mer- Raitin keskivaiheilla, pienellä kumpareella sijaitsee aikoi- kittävä ja mielenkiintoinen esimerkki aikansa pyrkimyk- naan emäpitäjän väestön määrän mukaan rakennettu sestä kehittää uudenlainen suuri ja avara kirkkotyyppi komea kirkko, johon liittyy suuri ja lehtevä hautausmaa. vielä silloin vallalla olleen ristikupolikirkon rinnalle.

Rautalammin kirkonkylän kulttuurimaisema, kuva: Mervi Koskinen

175 Kirkko, kuva: Jussi Jäppinen

Kirkon rakenteessa on erikoista tiilestä muuratut salin Uusimmissa peruskorjaussuunnitelmissa v. 2007-2008 kattorakennetta ja tornia kantavat pilarit. Kirkossa oli (suunnittelija arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy) alun perin paanukatto, mikä erittäin loivien kattopin- suurimpia töitä ovat vesikattojen uusiminen, tiettyjen tojen takia jo v. 1854 jouduttiin muuttamaan peltikat- rakennusteknisten vaurioitten korjaus, sisä- ja ulkomaa- teeksi. laus sekä talotekniikan (LVI-, sähkö- ja automaatiotek- niikka) peruskorjaus sekä sprinklerilaitteiston asennus. Arkkitehti Kauno S. Kallion v. 1927 suunnittelemassa Kirkon pohjoispuolella oleva maanalainen tekninen tila peruskorjauksessa asennettiin kirkkoon lämmityskamii- rakennetaan myös uudelleen. 1920-luvun ja vuoden nat, siirrettiin saarnastuoli nykyiselle paikalleen, uusittiin 1974 korjauksessa tehdyt muutokset pääosin säilyte- penkit sekä maalattiin kirkko sisä- ja ulkopuolelta. Al- tään, kuten esimerkiksi kirkkosalin väriasu. kuperäinen ulkoseinien väri oli asiakirja- ja väriselvitys- ten perusteella nykyistä keltaista hieman punertavampi, Vanha hautausmaa, kirkkopuisto ja Kellotapuli ”hiekkakiven sävyinen”, koriste- ja nurkkalistat olivat 1768 valkoiset. Ulko-ovet maalattiin vanhojen asiakirjalähtei- Valintaperuste: R, M den mukaan ”seetrivärillä, mikä mahdollisesti tarkoitti Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. keltaokralla ootrattua pintaa. Kirkon väritystä muutet- tiin 1800-luvun lopulla, sillä vuosisadan lopulla otettu Rautalammin keskusraitin toista puolta hallitsee suuri valokuva kertoo, että kirkon ulkonurkat ja ikkunalistat pitkänomainen hautausmaa, joka kasvillisuudeltaan on olivat tällöin seiniä tummemmat. säilynyt puistometsätyyppisenä.

Vuonna 1966 uusittiin lämmitys öljyllä toimivaksi. Seu- Kolminivelinen kellotapuli on edellisen kirkon ajalta vuo- raavassa peruskorjauksessa v. 1974-1975 (suunnittelija delta 1768. Tapuli on muutoin alkuperäisessä hahmos- arkkitehti Hannele Arantola) mm. rakennuksen ulko- ja saan, mutta seinät laudoitettiin ja tapulin huippu muu- sisäväritys muutettiin, rakennettiin nykyinen lämmitys- tettiin uuden kirkon rakentamisen yhteydessä nykyiseen järjestelmä, korjattiin sakasti nykyasuunsa sekä tehtiin muotoonsa. WC-tilat ja morsiushuone.

176 Peuran museo, Kuopiontie 26 Vuonna 1937 kauppakiinteistön rakennukset siirtyivät Arkkitehti Toivo Anttila v. 1938 kauppaneuvos Peuralle ja myöhemmin Peuran museo- Valintaperuste: R, M säätiölle, joka vuokraa rakennusta liikekäyttöön (lounas- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 kahvila ja majoitustiloja). Rakennus sijaitsee vanhojen liiketilojen tapaan kiinni katulinjassa, josta on suora si- Arkitehti Toivo Anttilan suunnitelmien mukaan v. 1938 säänkäynti liikehuoneistoon. Pihanpuolella suuren avo- valmistunut tiilirunkoinen museorakennus. Kauppaneu- verannan tilalla oli aiemmin puolipyöreä veranta. vos ja Korholan kartanon omistaja Peura osti kirkonky- lästä tontin museorakennusta varten Malisen kauppa- Malisen liikkeen vieressä samoin katulinjaan rakennet- liikkeen vierestä. Museoesineistö koostui aluksi Korholan tuna sijaitsee toinen vanha liikerakennus ”Pilvenpiir- kartanon emännän Aina Josefina Peuran keräämistä täjä”, joka siirrettiin paikalle v. 1925-1926. Rakennus oli esineistä, jotka tämä oli ennen museon rakentamista aiemmin Lassilan virkatalon päärakennus. kerännyt kotimuseoon kartanon tuparakennukseen. Myöhemmin Peurat lahjoittivat perustetulle Peuran mu- Taimela seosäätiölle tontin rakennuksineen. Rakennusurakka ja piirustukset: Veikko Liimatainen v. 1913 Valintaperuste M

Kirkonkylän raitin kaakkoispäässä sijaitsee vanhojen asuinkiinteistöjen lisäksi Taimela ja vanha apteekki. Rautalammin ompeluseuralle päätettiin rakentaa oma rakennus v. 1912, koska sillä ei ollut vakinaista paikkaa kokoontumisia ja käsitöiden myyntiä varten. Talkoo- työnä rakennetussa talossa pidettiin myös seurakunnan kokouksia, rippi- ja pyhäkoulua. Väliaikaisesti raken- nusta toimi myös kulkutautisairaalana.

Kunta osti rakennuksen ja käyttö muutettiin käsityö- neuvonta-asemaksi v. 1988. Myöhemmin rakennus on Peuran museo, kuva: Jussi Jäppinen myyty yksityiskäyttöön.

Entinen apteekki ei inventointitietoja Klassismin aiheilla detaljoitu museorakennus käsittää Rakennusurakka ja piirustukset: Veikko Liimatainen aumakattoisen näyttelyosan ja pohjoispäädyn mata- v. 1913 lamman, satulakattoisen vinkkeliosan, jossa on sisään- Valintaperuste: R, M käynti, toimisto ja vahtimestarin asunto. Aumakatolla on ulkonema, jossa toistuu koristesyvennyksinä seinän ikkunoiden arkkivolttimuoto. Laadukkain ja huolellisin detaljein toteutetut roiskerapatut julkisivut ovat säi- lyneet hyvin alkuperäisinä. Museossa on näyttelytilaa kolmessa kerroksessa, toimisto ja vahtimestarin asunto. Museorakennuksen kanssa samaan aikaan rakennettiin tontille museotyöntekijöitä varten asuinrakennus.

Museoon liittyy puistoalue, jonne on siirretty erityyppi- siä talonpoikaisrakennuksia eripuolilta seutua: savutupa Tuovilanlahden Hovinmäeltä, kolme aittaa Rautalam- milta ja tuulimylly Pieksämäeltä. Venetalas on raken- nettu paikan päällä. Ennen museon rakentamista pai- kalla oli viereiseen Malisen kauppaliikkeeseen kuulunut karjarakennus sekä edelleen pystyssä oleva kahdesta Entinen apteekki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy aitasta muodostettu ns. kirkkotalli.

Malisen kauppaliike Taimelaa vastapäätä sijaitsee v. 1933 rakennettu entinen Rakennettu v. 1877 apteekkirakennus, joka on nykyisin majoituskäytössä. Valintaperuste: R, M Vaaleaksi rapattu, klassismia edustava aumakattoinen Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. rakennus on julkisivuiltaan säilynyt kadunpuoleisia si- säänkäynnin muutoksia lukuun ottamatta alkuperäi- Kerkonkosken sahakoulun opettaja ja kunnallismies Au- sessä asussa. gust Malinen perusti kaupan Rautalammin keskusraitin eteläsivulle v. 1877.

177 Pappila Makasiinirakennus ja puotirakennus on purettu. Ran- Arkkitehtitoimisto K. Ström & Tuomisto, valmistunut nalla on säilynyt sauna ja venevaja. Aikoinaan piha ja- v. 1956 kautui kauppapihaan ja talouspihaan sekä rannanpuo- Valintaperuste: M, R leiseen puutarhaan.

Rautalammin seurakunta tuli emäseurakunnaksi v. 1561. Kurssilan naapurissa rantaan laskevalla rinteessä on Ison pappilan pinta-ala v. 1910 oli 2457 hehtaaria, jol- myös Neuvosen kauppaliikkeenä tunnettu rakennus, loin siihen kuului 23 torppaa, 40 mäkitupaa ja yhdeksän joka Kurssilan tapaan on myöhemmin muutettu koko- tonttia. 1930-luvun loppuun mennessä erotettiin pappi- naan asuinkäyttöön. Aiemmin Kurssilanmäki oli vilkas lasta 44 itsenäistä tilaa. kylän keskus, jossa pidettiin mm. markkinoita. Myöhem- min, maanteiden rakentamisen myötä kaupat siirtyivät Pappilan pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen säilyi täältä rannan tuntumasta nykyiselle keskusraitille. vuoteen 1955, jolloin laadittiin uuden pappilan piirus- tukset ja nykyistä pappilarakennusta edeltänyt, vuonna Kirkonkylän pienipiirteistä, vanhaa raitistoa ja rakenta- 1810 valmistunut taitekattoinen, kustavilaista tyyliä mista on vielä jäljellä Pestuuraitin, Mantankujan, Kurs- edustava kaksikerroksinen pappilarakennus purettiin. silantien ja Mäkitien alueilla, joissa rakennukset ja ku- jamaisina pysyneet tiet on sovitettu maaston muotoihin Uuteen pappilarakennukseen tuli kirkkoherran asun- ilman ruutukaavaa. Mäkitien varrella sijaitsee alun perin non lisäksi virastohuoneet. Autotalliosalla rakennukseen kirjakaupaksi v. 1902 rakennettu talo, jonka seuraavalla liittyvään siipirakennukseen tuli asunnot kappalaiselle, vuosikymmenellä osti Suomen Kauppapankki liiketilak- kanttoriurkurille, suntiotalonmiehelle ja kanslia-apulai- seen. Nykyään helluntaiseurakunnan omistuksessa oleva selle. Rakennusta on peruskorjattu v. 1992 (suunnittelija rakennuksen ulkoasu on säilynyt hyvässä kunnossa ja Hannele Arantola), jolloin kirkkoherranvirasto siirrettiin suuremmilta muutoksilta. kirkonkylän keskusraitilta ostettuun entisen KOP:n kiin- teistöön ja vapautuneisiin tiloihin sijoitettiin vierashuone Korttelialueella on monia paikallisesti merkittäviä asuin- ja nuorisotoimisto. Samassa korjauksessa uusittiin myös kohteita kuten nyt tyhjillään oleva Tiiholan pihapiiri, ikkunat ja tiilikatto. jotka yhdessä säilyneen kortteli- ja kujarakenteen kanssa muodostavat maakunnallisesti merkittävän kokonaisuu- Julkisivuiltaan slammatut, tiilikatteiset yksikerroksiset ra- den. kennukset istuvat viehättävästi pihapiiriin, jolle rannan puolella vanha pihapuusto ja avoimet rantapellot luovat Ortodoksikirkko puistomaisen ja arvokkaan taustan. Vanhoista raken- Ilmari Ahonen v. 1959 nuksista ainoana säilytetty, v. 1878 rakennettu luonnon- Valintaperuste: M, R kivinavetta rajaa ja luo tasapainoa sisääntulopihalle. Rautalammin v. 1950 perustettu ortodoksiseurakunta Työväentalo toimi ennen oman kirkkorakennuksen valmistumista eri Vanhin osa 1880-luvulla, v. 1921 näyttämösiipi, kouluilla ja mm. Taimelassa. Maanlunastustoimikunnan v. 1963 kuisti toimesta varattiin kylän keskeltä Latsinmäeltä tontti kir- Valintaperuste: M,R kolle sekä kirkkoa ja hautausmaata varten.

Rautalammin komea työväentalo on rakennettu vaiheit- Ensimmäiset piirustukset laati kuopiolainen rakennus- tain. Kauppias Wilhelm Pöyhönen oli 1880-luvulla ra- mestari Korhonen, joka oli v. 1953 tehnyt Pielaveden kentanut talon vanhimman osan, jonka työväenyhdistys kirkon suunnitelmat. Jälleenrakennustoimikunta ei kui- v. 1906 osti ja kunnosti vuoteen 1909 mennessä. Kau- tenkaan hyväksynyt Korhosen piirustuksia, vaan pyysi panpito jatkui talossa 1940-luvulle asti. Kauppapuodissa toimikunnan arkkitehti Ilmari Ahosen laatimaan uudet olivat vuokralaisena Työväenosuuskauppa ja Osuusliike piirustukset. Kansanvoima. Rakennusta laajennettiin v. 1921 näyt- tämösiivellä ja v. 1963 valmistui pihanpuolelle tasakat- Vuonna 1959 rakennettu Rautalammin ortodoksikirkko toinen kuisti, joka on myöhemmin muutettu loivaksi edustaa jälleenrakennusajan yleisempää kirkkotyyppiä, pulpettikatoksi. joka on selkeästi 1950-luvun rakennustyyliin perustu- vaa, kun taas Pielaveden ortodoksikirkko on tyypiltään Kurssilanmäki, Pestuuraitti ja Mantankuja aikakauden kirkoista harvinainen. Vanha kirkonkylän rakennuskantaa, vanhat kujat Valintaperuste: M,R Kirkon vieressä on Ilmari Ahosen v. 1959 suunnittelema pappilarakennus. Alue laskee kaakossa jyrkkärantaiseen Pitkälahteen, jonka rantatonttien rakennuksissa toimi kirkonkylän ensimmäiset kauppaliikkeet, kuten Kustaa Jalkasen v. 1873 Kurssilan taloon perustama kauppapuoti. 1930- luvulle jatkuneesta kaupanpidosta on jäljellä väentupa ja vanha leveillä lankuilla vuorattu (tai lankuista raken- nettu) päärakennus.

178 Meijeri ja Mylly Karjalan kartano sijaitsee kirkonkylän itäpuolella niin, Valintaperuste: M, R että sillä on maisemallinen yhteys Rautalammin kirk- koon. Kirkonkylän ulkopuolella, Hankaveden itäpäässä Meijeritoiminta alkoi v. 1933 edellisen meijerin kon- on Ropolan kartano kaksikerroksisine päärakennuksi- kurssipesältä ostetussa meijerirakennuksessa, joka oli neen ja järveen laskeutuvine puistoineen. rakennettu v. 1927, alakerta sementtitiilistä ja yläkerta hirsistä. Rakennusta laajennettiin v. 1948-1949. Seuraa- Sahalan tilan päärakennus ja talousrakennukset on vina vuosikymmeninä puurakenteisen toisen kerroksen rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Sahalalla on kes- ulkoseinät on levytetty. keinen asema Z. Topeliuksen Finland framstäldt i teck- ningar –teoksen Rautalammin maisemaa esittelevässä piirroksessa. Rautalampi on harvoja maaseutua esittäviä piirroksia yllä mainitussa teoksessa.

Historia Rautalammille muodostui isojaossa useita säätyläisti- loja virkatalojen liikamaille. Sahalan eli Tyyrinvirta on 1500-luvun rälssitila, joka oli 1560-luvulla Olavinlin- nan linnanvouti Kustaa Fincken omistuksessa. 1600- ja 1700-luvuilla tilan omistus siirtyi monta kertaa. Rovasti Krogius osti sen 1781, jolloin nykyinen talouskeskus ra- kennettiin. Tila siirtyi nykyiselle suvulle 1873. Korholan kartano, Sahala ja Ropola ovat siirtyneet matkailu- ja ravintolakäyttöön.

Meijeri ja mylly, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Korholan kartano Päärakennus v. 1867, pihanpäärakennus 1800-luku, navetta v. 1925 Meijeriin kuului sen alkuajoista alkaen myllytoiminta, Valintaperuste: H, R, M mutta erillinen myllyrakennus saatiin vasta v. 1951. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Mylly on komeimpia puurakenteinen rakennustyyp- pinsä edustaja maakunnassa ja yhdessä meijerin kanssa Korholan kartanon pihapiiri sijaitsee runsaan kilometrin kokonaisuus kertoo maatalouden tuotantohistoriasta. päässä taajamasta maisemallisesti viehättävästi vesistö- Kunnan omistuksessa. Meijerissä asuntoja ja koulujen jen ja peltoaukeiden ympäröimänä. tiloina. Nykyisen Korholan maat ovat aikoinaan kuuluneet Vaa- Kauppahuone jasalon rälssikylää. 1600-luvulla maat siirtyivät valtiolle Valintaperuste: M, R isossa reduktiossa. 1800-luvulla Birger Weszynthhius hankki tilan ja lähistön talonpoikaistalon maat, joista Keskusraitin länsipäässä on Kauppahuoneena tunnettu hän muodosti Korholan kartanotilan. Vuonna 1890 tila rapattu kaksikerroksinen liikerakennus, johon liittyy siirtyi Adolf Peuralle, jonka pojasta kauppaneuvos Heikki takapihalla rankorakenteinen varastorakennus. Kaup- Peurasta tuli Kartanon seuraava omistaja (v. 1906) ja pahuone (rakennettu 1930-1940-luvulla) koostuu kah- yksi seudun tunnetuimmista liikemiehistä. Vuonna 1971 desta satulakattoisesta rakennusmassasta, joiden julki- Peuran perikunta myi tilan nykyisille omistajille, joiden sivudetaljoinnissa on klassismin ja myös funktionalismin aikana osa rakennuksista on muutettu matkailukäyt- piirteitä. töön.

Pihapiirissä on säilynyt runsaasti kartanoajan rakennuk- Rautalammin suurtilat sia: keskiosaltaan kaksikerroksinen, empireä edustava Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 päärakennus (v. 1867), pihanpäärakennus (1800-lu- vulta), seudulle tyypillinen räystäskonsoleilla koristettu Kuvaus riviaitta, puutarhurin mökki ja kuusikulmainen sveitsi- Rautalammin suurtilat on maan varsinaisen kartanovyö- läistyylinen huvimaja. Vuonna 1925 rakennetussa tiilira- hykkeen ulkopuolelle syntynyt ilmiö, joka on leimannut kenteisessa ”karjakartanossa” oli paikat 108 lehmälle, alueen kulttuurimaisemaa. Säätyläisten rakentamilla 20 hevoselle, 10 sialle; rannalla sijaitsi rouva Peuran ui- suurtiloilla on suuri merkitys Rautalammin kirkonkylän mahuone höyrykoppeineen. Vuonna 1947 tilan maita maisemassa. lohkottiin asutustiloiksi, joille osa tilan rakennuksista jäi. Pihapiirissä ja vanhoilla kartanoon kuuluvilla mailla on Suurtilojen kulttuurimaisema liittyy Hankavedestä poh- säilynyt vielä muutamia seudulle 1800-luvulla rakennet- joiseen nouseviin kapeisiin lahtiin. Sahalan ja Korholan tuja sahalankkurakennuksia. tilojen arvokkaat rakennusryhmät sijaitsevat laajojen peltojen tuntumassa. Päärakennusta on remontoitu ja maalattu 1970-luvulla luvulla sekä 1980-luvulla, jolloin mm. ikkunat vaihdettiin

179 Korholan kartano, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ja sisäseinät lisäeristettiin. Heikki Peura oli perustanut ti- sisääntulonäkymänä. Rantavyöhykkeellä on myös Matti- lalle kirkonkylän ensimmäisen meijerin, jonka paikalle lan vanha pihapiiri, joka tosin ei rantapuuston takia näy kartanon pihaan on v. 1983 rakennettu uusi asuinra- maisemaan. Karjalan rakennukset ryhmittyvät miespi- kennus. haan ja karjapihaan. Miespihaan kuuluu päärakennuk- sen ja alatalon lisäksi kaksikerroksinen aitta. Karjapihan Karjalan kartano rakennuksiin kuuluvat navetta (kuva seuraavalla sivulla), Nikkarityylinen päärakennus v. 1873, väentupa v. 1865 meijeri-aitta ja uudempi varastorakennus, jonka paikalla Valintaperuste: R, M sijaitsi aiemmin talli. Luonnonkivistä 1880-luvun alussa Valtakunnallisesti merkittävä RKY v. 2009 rakennettu navetta on yksi maakunnan sievimmistä. Pi- hatien varrella sijaitsee vilja-aitta ja liiteri. Eepperin ja Karjalan kartanon pihapiirit sijaitsevat Toho- lahden ja Äijäveden yhdistävän salmen itärannalla, joka avautuu salmen ylittävältä sillalta arvokkaana kirkonkyän

Navetta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

180 Sveitsiläistyyliä edustava päärakennus on Rautalammin keittiön sisäänkäynnin viereisiä ikkunoita on muutettu. kihlakunnan piirilääkäri Johan Vilhelm Roschierin raken- Julkisivut ikkunoineen ja sisäänkäynteineen on sommi- tama v. 1873. Tämä oli ostanut Toholahden niemessä teltu kuusiruutuisine ristikarmi-ikkunoineen klassismille sijaitsevan maatilan kymmenisen vuotta aiemmin Daniel tyypillistä symmetriaa noudattaen, mutta detaljoinnissa Karjalaiselta. Päärakennusta vastapäätä sijaitsee alatalo, (puuleikkauksissa ja räystäskonsoleissa) näkyy 1800-lu- jossa Roshier oli asunut ennen päärakennuksen valmis- vun toisella puolella suosittu nikkarityyli. Rakennuksen tumista. Tämän jälkeen alatalo jäi väentuvaksi palvelus- valmistumisvuosi 1868 on päätelty sen ullakon hormiin väelle. Päärakennus on lämpökeskukseen rakennettua merkityn vuosiluvun mukaan. tiilipiippua lukuun ottamatta säilynyt alkuperäisenä, sisätiloja on muutettu enemmän, mm. lisäeristämisen takia.

Sisäkatoissa on harvinaisia vanhoja kattomaalauksia, joista esim. förmaakin kattomaalaus on signeerattu v. 1883. Alatalo on korjattu v. 1989 nykyiseen käyttöön asuinrakennukseksi. Karjalan puutarhan suunnitteli sil- loinen lääninagronomi. Pihaan johtaa nykyään naapu- ritalon (Eepperin) ja peltoaukean reunassa kulkeva koi- vukujan kehystämä sisääntulotie. Myös rantaan johtaa lehtipuukuja.

Ropolan kartanomiljöö (ei inventointitietoa) v. 1868 Valintaperuste: M, R Ropola luhtiaitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009

Ropola muodostettiin Toholahden etelärannalle 1700- Pihapiirin jakaa kahtia (Kartanon puoleiseen ja navetan luvun lopulla. 1800-luvun lopulla kartanon omistanut puoleisiin osiin) tilanhoitajalle v. 1828 rakennettu asuin- tuomari Olsson myi tilan vanhaan pappis- ja tuomarisu- rakennus, jonka aiemmin läpikuljettava sola rakennettiin kuun kuuluvalle J. Fellmanille. Tämä teetti talon ympä- umpeen peruskorjauksen yhteydessä v. 1983. Kartano- rille englantilaistyylisen puutarhan, joka on säilynyt lähes rakennuksen vieressä kulmittain on 1860-luvulla raken- ennallaan. Niemen kärkeä kiertävät kävelypolut, joiden nettu lankkurakenteinen luhtiaitta, jonka kummassakin varrella on kaksi huvimajaa. kerroksessa on kolme huonetta. Karjapihan puolella on luonnonkivinavetta, joka tyypiltään muistuttaa Karjalan Päärakennus on maakunnallisesti ainutlaatuinen myö- kartanon navettaa sekä kalustovaja vellikelloineen ja häisklassismia edustava kartanorakennus, jonka arvoa tämän takana vilja-aitta. Kartanoalueeseen kuuluu lä- lisää julkisivujen säilyneisyys alkuperäisessä asussa. Vain hipellon reunaan n. 1820-luvulla rakennettu pehtoorin etufasadin aiempi umpikuisti on uusittu avokuistiksi ja mökki, joka myöhemmin on muutettu kotimuseoksi.

Sahala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

181 Sahalan kartanomiljöö Laakkola 1700-luku Valintaperuste: M, R, H Valintaperuste M, R, H Päärakennuksen suunnittelija arkkitehti Jalmari Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Peltonen, rakennettu v. 1938-1939

Alkuaan osana Tyyrivirran rälssitilaa ollut Sahala oli v. 1561 Kustaa Fincken verolle ilmoittama tila. Fincke- suvun jälkeen tilan omistajina olivat Skytte-, Bjelke- ja de la Motte-suvut. 1790-luvulla rovasti Krogius perusti uuden talon lampuoti Sahasen paikalle ja rakennutti ti- lan rakennukset. Nykyinen päärakennus on 1790-luvulla rakennettu väentuparakennus, joka on todennäköisesti rakennettu Krogiuksen Tyyrinvirtaan v. 1788 perusta- man sahan puutavarasta. Vanha päärakennus purettiin ja siirrettiin v. 1920 Tyyrinvirtaan koulurakennukseksi. Nykyistä päärakennusta on muutettu mm. rakentamalla puistonpuoleinen terassi v. 1925. Myöhemmin raken- nusta on muutettu mm. rakennettu tiloja kellariin.

Suurikokoinen navetta- ja tallitilat varastoineen käsit- Laakkolan piha, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tänyt karjarakennus on rakennettu vaiheittain, joista vanhimmat osat ovat 1790-luvulta. 1882 rakennettiin kivestä 100 lehmän navettaosa, jota on myöhemmin Laakkolan torpasta muodostettiin henkikirjuri Östlingin pienennetty. Lisäksi pihalla on hirsirunkoinen, 1920- uudistalo Rautalammilla v. 1776 toteutetussa isossa- luvulla puuliiteriksi muutettu tallirakennus. jaossa. 1880-luvulla tila siirtyi lukkari Abel Hytöselle ja v. 1935 nykyiselle omistajasuvulle. Nykyiset rakennuk- Haja-asutusalueet set muodostavat väljän suorakaiteen muotoisen pihan, jonka läpi aiemmin kulki tie naapuritaloon Juhannus- Juhannusmäen ja Laakkolan kulttuuri- mäen tilalle. 1980-luvulla tie on rakennettu kiertämään piha-alueen. Talo oli myös aikanaan kruununvoudin maisema omistama. Tästä muistona oli pihassa ”pieksukoivu, jossa oli 1930-luvulle asti vankien kiinnisitomista varten Muutama kilometri kirkonkylältä länteen sijaitsevat tois- rautarengas. tensa naapureina Juhannusmäen ja Laakkolan pihapiirit Hankaveden rantaan rajoittuvien peltoalueidensa kehys- Vuosina 1938-1939 vanhan puretun päärakennuksen täminä. Laakkolan ranta-alueella on maakunnallisesti paikalle rakennettiin uusi päärakennus arkkitehti Jal- arvokas niittyalue, jolla kasvaa mm. valtakunnallisesti mari Peltosen suunnittelemana. Jalmari Peltonen oli uhanalaista ahosilmäruohoa. yksi 1930-luvun tuotteliaimmista, mutta kuitenkin yksi anonyymeiksi jääneistä arkkitehdeistä yhdessä Helge Juhannusmäki Lundströmin, Ole Gripenbergin ja T.A. Elon kanssa. Päärakennus 1800-luvun alku (ent. Johannesberg) Päärakennus on klassismia mukaileva ja julkisivuiltaan Valintaperuste: M, R rapattu. Runko on muurattu paikanpäällä lyödyistä se- menttitiilistä. Tila on ollut mm. von Fieandt ja Malmberg -sukujen omistuksessa ennen Sahalan kartanosta muuttaneita Päärakennuksen vieressä on puurakenteinen yksikerrok- Jalkasia. Empiretyylinen päärakennus on 1800-luvun sinen v. 1913 rakennettu väentupa, jossa on kivinen 25 alusta ja se on perimätiedon mukaan siirretty ”Siko- leivän leivinuuni. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi salmen sillankorvasta” ja rakennettu aivan vastaavan- aiemmin tilan meijerihuone. Tätä päätyä on pääraken- laisena Juhannusmäelle. Rakennus oli muistitiedon nuksen läheisyyden takia lyhennetty v. 1938. Pihassa on mukaan virkatalon pihanpäärakennus. Rakennuksessa lisäksi aittoja 1800-luvulta ja länsilaidalla v. 1913 raken- on karoliininen pohjakaava, johon on tehty vain vähän nettu porakivinavetta, jossa on samankaltainen aumattu muutoksia. päätyräystäs kuin Juhannusmäen tiilinavetassa.

Vuonna 1921 tilalla riehui tulipalo, jossa säästyi päära- kennuksen lisäksi vain pihanpää (”tuparakennus”) ja hieman sivummalla sijainnut paja. Pihan päärakennus on arviolta rakennettu 1700-1800-lukujen vaihteessa alunperin savutuvaksi. Tulipalon jälkeen pihaan on ra- kennettu uudet talousrakennukset kuten v. 1925 na- vetta punatiilistä.

182 Hanhitaipaleen kylä Vanha Häkkilä Valintaperuste: M, R Hanhitaipale Päärakennus Tilalla on asunut v. 1548 Antti Häkkinen, josta paikka Valintaperuste: M, R lienee saaneen nimensä. Vanhojen valokuvien perus- teella piha on umpinainen ja sinne on kuljettu kaare- villa aiheilla koristellun aitan portin läpi (valokuva s. 177 Kansatieteellisiä kuvauksia, Albert Hämäläinen). Umpi- pihaisuus mainitaan erikseen myös ”Suomen maatilat” kirjassa 1930-luvulla, mikä osoittaa sen olleen tällöin harvinainen. Pihassa oli tuolloin 11 rakennusta.

Näistä ei ole jäljellä kuin isopuoti eli jyväaitta, pääraken- nus, pytinki ja karjarakennus. Pytinki eli vanha pihan- päärakennus on nyt asuinrakennuksena, johon tehtiin peruskorjaus v. 1958. Vanhan päärakennuksen tupa on jäänyt kesäasunnoksi ja kamaripääty on muutettu ko- nevarastoksi 1970-luvulla. Vanha päärakennus on peri- mätiedon mukaan 1700-luvulta. Kylätie kulkee edelleen Hanhitaipale, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy pihan läpi siten, että luonnonkivistä 1900-luvun alussa rakennettu navetta jää eri puolelle kuin asuinrakennuk- set. Hanhitaipaleen rälssin rajat on määritelty jo vuoden 1585 asiakirjoissa. 1600-luvulla syntynyt Hanhitaipaleen Uusi Häkkilä talo kuului alun perin Lepaan kartanolle, jolta tila siir- Päärakennus ja osa talousrakennuksista rakennettu tyi ratsumestari Ugglalle ja tämän suvulta 1700-luvulla 1880-luvulla everstiluutnantti Tigerstedtille. Tällöin tilan päärakennus Valintaperuste: M, R sijaitsi nykyisen navetan pohjoispuolella mäen rinteessä, jossa rakennuksen kivijalka sekä pihaan johtavan tien Uusi Häkkilä sijaitsee Vanhan Häkkilän vieressä, josta kiviaidat on edelleen näkyvissä. 1800-luvun alussa tilan sen maat on lohkottu.1880-luvulla rakennetun päära- osti Jalkasen suku, joka rakensi uuden asuinrakennuk- kennuksen erityispiirteenä on etu- ja takafasadien fron- sen nykyisen paikalle. Talo piharakennuksineen paloi tonit. Myöhemmät rakennuksen korjaukset ovat jonkin 1890-luvulla lukuun ottamatta rantaan johtavan tien verran muuttaneet julkisivujen ilmettä, kuten T-mallisten varressa sijainnutta vilja-aittaa. Nykyinen päärakennus ikkunoiden muuttaminen 1980-luvulla kaksiruutuisiksi. on rakennettu palaneen paikalle sekä sen läheisyyteen Muutoin julkisivuissa on säilynyt piirteitä 1800-luvun luonnonkivinavetta ja kaksikerroksinen riviaitta 1890- lopulla maaseudun varakkaisiin taloihin levinneestä nik- luvulla. karityylistä kuten koristeelliset räystäskonsolit, pysty- ja vaakavuorauksen yhdistäminen sekä tyypillinen väritys Pihaa ympäröi v. 1995 lähtien kunnostettu perinnemai- (tummat ikkuna- ja nurkkalistat yhdistettynä vaaleisiin sema-alue ”Hanhitaipaleen haka”, joka on arvotettu seinäpintoihin). maakunnallisesti merkittäväksi. Kivinen ja katajainen laidunrinne sekä tilan pihapiiri muodostavat järvimaise- Paakkola maan liittyen hyvin viehättävän kokonaisuuden. Päärakennus ja osa talousrakennuksista rakennettu 1700-luvun lopulla tai 1800-luvun alussa Valintaperuste: M, R Häkkilän kulttuurimaisema Valintaperuste: M, R Häkkilän kylän tilojen päärakennuksista Paakkola on säi- lynyt alkuperäisimmässä asussaan, joskin se on tyhjilleen Häkkilän kylä sijaitsee Vahvanen-nimisen järvialueen jäännin jälkeen (1960-luvulta) päässyt melko huonoon rannoilla. Alue on ollut asuttuna ainakin vuodesta kuntoon. Purettu on myös siihen kulmittain kuulunut 1548. Samalla vuosisadalla se liitettiin Hanhitaipaleen koristeellinen vinkkeliosa, missä erityispiirteenä oli ra- rälssimaihin, jotka Jalkasen suku osti 1800-luvun alussa. kennuksen rungon sisään rakennettu avokuisti (kuva Tällöin osa Jalkasen sukua muutti Häkkilän kylän tiloille kirjassa ”Kuisti”, Teppo Korhonen). Paakkolaan, Häkkilään ja Uuteen-Häkkilään, joiden piha- piirit edelleen muodostavat maiseman keskeiset alueet. Päärakennus on vuorattu leveällä vaakalaudoituksella, Järven eteläpuolella sijaitsee v. 1907 rakennettu komea jossa nurkat on vuorattu levein, empiretyylistä kivihar- koulu. Sekä Uuden-Häkkilän että Paakkolan mailta on kotusta jäljittelevin aihein. Vuoraus saattaa olla 1800- löytynyt entisten sotilastorppien kiviperustuksia. Tilojen luvun alkupuolelta. Rakennuksessa on poikkeuksellista vanhaa rakennuskantaa on esitelty kansatieteellisissä myös karoliininen pohjakaava (sali keskellä rakennusta). julkaisuissa (Albert Hämäläinen v. 1930 ja Teppo Kor- Rakennuksen ikää ei tarkalleen tiedetä. honen 1980-luvulla)

183 Nipuri on alun perin kuulunut isojaossa perustettuun Montus-Nipurin uudistilaan. Nipurissa oli aluksi torppa ja Montuksessa tuomari von Shoultzin maatila, josta ei ole enää jäljellä kuin suuri kivistä holvattu kellari. Mon- tus-Nipurin osti 1860-luvulla nimismies Ivar Lindbohm ja asettui Nipuriin, jonne rakennutti v. 1875 uuden pää- rakennuksen vanhan asuinrakennuksen viereen, joka oli siirretty kirkonkylältä pihanpäärakennukseksi 1850- luvulla.

Myöhemmin tätä on korjattu useaan kertaan ja nykyi- sessä ulkoasussa on paljon 1920-luvun piirteitä. Alku- Paakkola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy peräisessä asussaan säilynyt päärakennus on rakennettu tavallista talonpoikaisrakennusta komeammaksi virka- taloksi tuolloin muotiin tulleen nikkarityylin mukaan. Päärakennuksen lisäksi pihassa on jäljellä enää 1800- Rakennuksen keskiosa on rakennettu kaksikerroksi- luvulla rakennettu kolmihuoneinen aitta. Tämän etu- seksi poikkipäädyn avulla, jonka alla pihajulkisivuissa räystään alla on säilynyt seudulla harvinainen riimalauta, on harvinainen rakennuksen runkolinjan sisään vedetty jollaisia on muualla maakunnassa yleisimmin Kiuruve- avokuisti. Tätä vastapäätä oli väentupa, jossa kyläläiset dellä. Autioituneen ja heinittyneen pihan läpi kulkevan kävivät mm. tanssimassa. Mäellä sijaitsevassa pihassa on tien toisella puolen on navetan luonnonkivistä muurattu jäljellä 1930-luvulla rakennetun navetan punatiiliseinät. kivijalka. Lähempänä rantaa on v. 1965 rakennettu tilan uusi päärakennus. Henkilöhistoriallista mielenkiintoa Nipurille tuo se, että kuvanveistäjä Ville Valgren mainitsee talon muistelmis- Häkkilän koulu saan ”Sydämeni kirja”.Nipuri sijaitsee lähellä vanhaa Valmistunut v. 1907 luonnontilaista kalastuspaikkaa, Konnekoskea, joka yh- Valintaperuste: M, R distää Hankaveden Keski-Suomen maakunnanrajavesis- tönä olevaan Konneveteen. Koulurakennus valmistui v. 1907 Jalkasten luovuttamalle tontille Pieni-Vahvasen rannalle. Alun perin koulussa oli vain yksi opettaja, mutta v. 1939 muutossuunnitelmissa Kerkonkosken kanavamiljöö toiselle opettajalle erotettiin keittiö ja kamari entisestä Valintaperuste: M, R opettajan asunnosta. Samassa remontissa uusittiin uu- Kerkonkosken ja Kiesimän kanavat kuuluvat valtakun- nit, ulkovuoraus ja ikkunat, jotka kuitenkin säilyivät ra- nallisesti merkittäviin RKY v. 2009 alueisiin. kennuksen tyyliin sopivina.

Rannalla on 1950-luvulla rakennettu sauna ja pihalla ta- lousrakennuksessa oli alun perin kolme käymälää, aitta, liiteri ja yhden lehmän navetta ja heinälato.

Koulu lakkautettiin v. 1968, minkä jälkeen se on myyty yksityisomistukseen.

Konnekoski Valintaperuste:M Nipuri Maatilan päärakennus Valintaperuste: M, R

Kanavanvartijan talo, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy

Rautalammin Kerkonkosken ja Kiesimän väylät sekä Konneveden Neiturin väylä ovat puunjalostusteollisuu- den tarpeita varten rakennettuja ja muodostavat maise- mallisesti merkittävän osan 1918-1927 rakennettua Kei- teleen-Iisveden kanavareittiä. Kanavat palvelevat uittoa. Kerkonkosken varrella sijaitsee vanha mylly ja meijeri ja alueeseen liittyy myös muistoja sahateollisuudesta.

Nipuri, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

184 Kerkonkoski on entisen Suur-Rautalammin vanhimpia sööri sai kanavan etelärannalta asunnon ja ulkohuo- myllypaikkoja. Ensimmäinen mylly koskeen rakennettiin neen, jotka v. 1969 korvattiin uudella kanavahoitajan jo 1700-luvun alkupuolella. Vuosina 1858-1885 kos- asuinrakennuksella. Nämä v. 1920-1921 valmistuneet kessa toimi Hackman & Wahlin rakentama saha, josta rakennukset suunnitteli rautatiehallituksen rakennus- nähtävästi on peräisin seudun kylien lankkurakennusten suunnitteluosaston arkkitehti Thure Hellström. Kanavan puutavara. valmistuttua tuli Saimaan kanavan alueita suunnitellut Martti Parikka suunnittelemaan Kerkonkosken varteen Nykyinen myllyrakennus on valmistunut 1840-luvulla. koristeistutuksia. Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien myllyn yhtey- dessä olevalla sähkölaitoksella tuotettiin sähköä kylälle Kerkonkosken kylän keskus syntyi joen pohjoiselle ran- vuoteen 1955 asti, jolloin loppui myös viljan jauhatus nalle, jonne kaupat ja käsityöläisten asunnot keskittyivät ja myllylaitteet myytiin. Vuonna 1979 jälkeen rakennus vielä 1900-luvun alussa. Raitti kylän läpi kulki kosken yli kunnostettiin kyläläisten talkoilla myllymuseoksi, johon puisen sillan, jonka kohdalla on säilynyt vanha puura- jauhatuslaitteet saatiin Gust. Raninin myllystä Kuopiosta kenteinen mylly. Kanavan valmistuttua 1920-luvulla kylä ja Pylkönkosken myllystä. Keski-Suomen vesistöihin ra- oli jo tasapainoisemmin ryhmittynyt joen molemmin joittuvien kuntien hanke saada kanavaväylä Iisveden– puolin. Kylänraitin pohjoispuolella on vanhasta riihestä Konneveden-Keiteleen vesistöjen välille sai Suomen tehty seurojentalo, jonka edustalla aukeaa viehättävä senaatin suostumuksen v. 1917. Laivaväylän pituudeksi Huttulan maatilan rakennusten ja peltojen muodostama tuli 25,5 km. Kerkonkosken kanava yhdistää Kiesimän- kulttuurimaisema. järven ja Niiniveden. 1960-luvulla rakennettiin Vesannon maantietä varten Kanavaa varten perattiin Kerkonjokea vajaa 5 km v. uusi ja korkeampi maantiesilta 200 metriä idemmäksi 1919-1927. Väylälle rakennetut sulut eroavat aikaisem- ja vanha silta purettiin, mikä katkaisi Kerkonkosken ky- min muualle rakennetuista siten, että sulkuportit tehtiin länraitin. Vähitellen kylän kaikki kaupat ovat lopettaneet raudasta puun sijasta. Vettä ei myöskään sulutettaessa toimintansa. lasketa porteissa olevien luukkujen kautta, vaan veden kulku tapahtuu sulkumuureissa olevien johtojen sisällä. Kerkonkosken ala-aste ei ole tehty inventointia Niiniveden puoleiseen saareen rakennettiin kanavamie- Valintaperuste: M, R hille asuinrakennus, sauna ja ulkorakennus. Kanavaka- 2-kerr. tiilir/funktionalismi

Kerkonkosken ala-aste, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

185 Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet

Maukola Valintaperuste: M, R, H Rautalammin vanhimpia asuinpaikkoja

Maukolassa asui 1500-luvulla kappalainen Johan Pieta- rinpoika Clito, joka oli ostanut eränkäyntialueena olleen paikan hämäläisiltä. Isossajaossa maatila jaettiin neljään osaan. 1900-luvulla tila päätyi huutokaupassa Siikakos- kessa toimineen uittoyhtiön johtajan omaisuudeksi.

Maukola sijaitsee luonnonkauniilla niemellä Hankave- teen kuuluvan Pitkälahden suulla. Sen itäpuolella on Tal- liniemi, missä sijaitsi Rautalammin ensimmäinen kirkko. Liimattalan koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Maatilan neliöpihan rakennuksista päärakennus ja vä- Inventoinnin (1990-luku) jälkeen yksityisomistukseen entupa ovat 1800-luvulta, osin luonnonkivistä muurattu siirtyneet asuinrakennukset sijaitsevat luonnonkauniissa karjarakennus 1900-luvulta. Väentupaa vastapäätä si- Liimattalan harjumaastossa. jaitsee avosolainen 1900-luvun alussa rakennettu, kah- deksanhuoneinen aitta. Näiden lisäksi rakennuksiin kuu- luu mm riihi, aitta, sauna, paja ja kellari. Saahkarin-Myhinpään museotie Valintaperuste: M, R Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Vihreä kirja - arvokkaat maisema-alueet

”Saahkarin-Myhinpään tie on yksi niistä museoteistä, jotka tiehallinto on valinnut kuvaamaan tienpidon his- toriaa Suomessa. Se antaa hyvän käsityksen Suomen maanteiden muodosta ja geometriasta vielä 1900-luvun alussa.” RKY v. 2009.

Nykyisen Hankasalmen kylän, Suoliveden asukkaat anoivat ratsutien tekoa jo v. 1855 Rautalammin kirkolle. Myös Rautalammin Ihalaisen kylältä toivottiin parempia yhteyksiä. Kuitenkin vasta v. 1894 määräsi kuvernööri Maukola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tien tehtäväksi. Kun pula-aikana tarvittiin hätäaputöitä, otettiin tiehanke kuntakokouksessa käsiteltäväksi. Ra- kentaminen aloitettiin v. 1901 ja tiestä tehtiin kyläpol- 1800-luvulla rakennettu päärakennus ja väentupa on kua muistuttava ratsutie. 1930-luvulla peruskorjattu, jolloin ulkoseinät vuorattiin ensimmäisen kerran. Tältä ajalta ovat vuorauksen nurk- Vuonna 1909 kylätie päätettiin leventää maantieksi ja kapilasterit ja räystäiden komeat kissanpenkit. rakentaminen annettiin Asarias Pöntiselle, joka teetti kyläläisillä tietä urakalla pätkittäin. Tie valmistui v. 1912. Liimattalan koulu Tie valittiin v. 1982 yhdeksi Suomen vanhasta tiestöstä v. 1915 kertovaksi tiemuseokohteeksi, joksi tämän lisäksi Poh- Valintaperuste: M, R jois-Savossa on nimetty Leppävirran Nikkilänmäen tie.

Liimattalan koulu aloitti toimintansa koulurakennuksen Saahkarin ja Myhinpään välinen tie (12 km) kulkee met- valmistuttua v. 1915. Koulu alkoi kaksiopettajaisena, säisessä luonnonmaisemassa, jonka varrella on hyvin mutta v. 1929 toinen opettajan virka lakkautettiin. Tyy- vähän rakentamista. liltään koulu on säilynyt melko hyvin rakentamisaikansa myöhäisjugendin piirteet, joskin suurin osa ikkunoista on vaihdettu ja asennettu alkuperäisestä poikkeavasti syvemmälle seinärakenteeseen.

186 Saahkari-Myhinpään museotie, kuva: Risto Tuhkanen

Kuorekosken mylly Kuorekoski on Pohjois-Savon ainoa täydellinen mylly- Valintaperuste: M, R kokonaisuus patoineen ja ruuhineen. Pato on noin 2,5 Myllykokonaisuus, pato, ruuhi, päärakennus metriä korkea kivipato. Myllyaukosta alkaa 33 m pitkä katettu uusi, painekyllästetystä puusta rakennettu myl- Kuorekosken mylly sijaitsee vajaan puolentoista kilo- lyruuhi. Kokonaisuuteen kuuluu myös 50 metriä pitkä metrin päässä Saahkarin–Myhinpään museotieltä. Kuo- uittoruuhi, joka on kunnostettu v. 1988. rekoski on viimeinen putous Pieni-Myhijärven ja Mehtiö- (Lähde ”Pohjois-Savon vesirakenteet”, Tuulikki Heikkilä v. 1991 järven välisessä joessa Konneveden alueella. diplomityö)

Kerkonkoskeen rakennettiin 1830-luvulla Rautalammin ensimmäinen saha. Sahausta tällä erämaasahalla harjoi- tettiin 1850-luvulle saakka. Ensimmäinen mylly koskeen rakennettiin v. 1855 ja nykyinen mylly on rakennettu v. 1904. Alun perin se toimi vesirattaalla, mutta jo 10 vuotta myöhemmin siihen asennettiin turbiini. Myllyn yhteydessä on toiminut sirkkelisaha sekä pärehöylä, jota varten rakennukseen kuuluu rankorakenteiden sahaka- tos. Viimeiset viljat myllyssä jauhettiin 1970-luvulla. Myl- lyrakennusta on kunnostettu 1990-luvulla.

Kosken alaosalla on 1900-luvun alusta peräisin oleva entinen myllärin asuintalo, joka näyttää säilyneen jul- kisivuiltaan hyvin alkuperäisessä asussa. Pihapiirissä on lisäksi aitta, sauna ja yli 150 vuotta vanha kellari.

Kuorekosken mylly, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

187 Rautavaaran kulttuuriympäristö

188 189 RAUTAVAARA Maantien toisella puolen aittarinteessä sijaitseva pihan- pää on v. 1932 Sonkajärven Vehmasmäeltä siirretty ra- kennus, muut rakennukset ovat Oy Kaukas Ab:n raken- nuttamia ja muutettu myöhemmin matkailukäyttöön 11 Kuusela, Aittarinne ja Käpykuivaamo majoitustiloiksi. Kuuselan päärakennuksen vanhin osa 1880-luvulta, Ait- tarinne 1910-luvun jälkeen Oy Kaukas Ab osti vanhan riihen käyttöönsä käpykaris- Valintaperuste: R, H, M tamoksi, jota on myöhemmin käytetty mm. autotallina.

Kuusela, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kuusela on 1900-luvun vaihteessa Rautavaaran nimis- miehen omistuksessa ollut maatila, joka siirtyi 1910-lu- vulla Oy Kaukas Ab:n piiriesimiehen virkataloksi. Kaukas Osakeyhtiö oli yksi metsäyhtiöistä, joiden käytössä oli merkittävä osa Rautavaaran 1900-luvun rakennuskan- nasta. Kirkonkylällä on metsäyhtiöiden hallussa olleista rakennuksista säilynyt Kuuselan lisäksi kuitenkin vain Saarela.

Kuuselan pihapiiriin rakennettiin ja siirrettiin yhtiön ai- kana useita rakennuksia. Myöhemmin Tulimäen tien kummallekin puolelle sijoittuneiden rakennusten koko- naisuus on jaettu useammalle omistajalle.

Kuuselan päärakennus on alkuaan 1880-luvulla raken- nettu paritupa, jota on myöhemmin kahteen kertaan jatkettu. Rakennuksessa on erikoista pieniruutuiset ik- kunat, joista kuusi on 20-ruutuisia ja yksi 30-ruutuinen. Aittarinne, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

190 Pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Seurakuntatalo ja pappila Edelleen alkuperäisessä käytössä olevaa pappilaraken- Arkkitehti Veikko Larkas, valm. v. 1957 nusta laajennettiin v. 1987 ja tämän jälkeen 1990-luvun Valintaperuste: R, M. Ei inventoitu jälkeen tehdyssä peruskorjauksessa ikkunoita ja ovia on vaihdettu. Rautavaaran seurakunta perustettiin Nurmeksen ruko- ushuonekunnaksi v. 1816 ja kappeliseurakunnaksi v. Entinen kansakoulu 1849. Itsenäinen seurakunta Rautavaarasta tuli v. 1894. Ei inventoitu Nykyistä pappilaa edelsi 1800-luvun lopulla rakennettu Valintaperuste: R, M kirkkoherran pappila, joka sijaitsi puolitoista kilometriä koilliseen Pappilanmäellä. Uusi pappila rakennettiin v. 1957 kirkonkylälle, jonka jälkeen vanha pappilaraken- nus purettiin. Uuteen pappilaan tuli tilat myös kirkko- herranvirastolle. Rakennuksen viereen rakennettiin sa- moihin aikoihin seurakuntatalo. Rakennukset sijaitsevat väljästi 1950-luvulle tyypillisesti mäntyjä kasvavalla valoi- salla piha-alueella, joka liittyy luontevasti ympäröivään metsäalueeseen.

Rakennukset edustavat 1950-luvulle tyypillistä, detaljeil- taan ja materiaaleiltaan huolellisesti toteutettua arkki- tehtuuria. Pappilarakennus on asiallinen ja koristeeton, kun taas seurakuntatalon rapattuja seinäpintoja on elävöitetty punatiilipinnoilla ja sommitteluaiheina on Entinen kansakoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy käytetty kuusikulmaisten ikkunoiden ryhmää. Seura- kuntatalon hahmolle antaa juhlavuutta keski-aikaisista kivikirkoista tuttu, erittäin jyrkkä ja suurilappeinen harja- Kirkonkylän entinen kansakoulu on komea 1950-luvun katto. Päätykolmiossa on persoonallinen julkisivurappa- kolmikerroksinen koulurakennus, kirkonkylän yksi ko- ukseen sommiteltu mosaiikkiristi, joka myös muistuttaa meimpia julkisia rakennuksia. Koulu on lähitulevaisuu- keskiajan kivikirkkojen päätykolmioiden koristeaiheita. dessa jäämässä tyhjilleen.

191 Saarelantien ympäristö: Saarela, sillan ympäristö ja Nahkuri Halosen paikka Valintaperuste: R, H, M

Kohde on noin kilometrin päässä kirkonkylän keskus- tasta länteen sijaitseva pienialainen maisemakokonai- suus, johon kuuluu Saarelan asuinrakennus, viehättävä puusillan miljöö ja jokimaisema, jossa nahkuri Halosen piha luo maisemalle historiallista kerroksisuutta.

Saarela Asuinrakennus 1910-luvun loppu, piharakennus 1950-luku Valintaperuste: R, M Saarela, asuinrakennus kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Saarela on hirsirunkoinen, alun perin metsäyhtiö Saas- tamoisen piiripäällikölle rakennuttama hirsirunkoinen asuintalo. Pihan muut rakennukset, nykyisin tallina käy- Nahkuri Halosen paikka tettyä (1950-luvulta) piharakennusta lukuun ottamatta Asuinrakennus 1800-luvulta, laajennettu 1940-luvulla on purettu. Valintaperuste: R, M

Saarela oli kunnan omistuksessa v. 1978-1987, jonka Saarelantien ja Keyritynjoen varressa sijaitseva vanha jälkeen se myytiin yksityisomistukseen ja peruskorjattiin. valoisa pihapiiri. Rimalaudoituksella vuoratussa asuin- Tällöin sisäpuolelle on lisätty lämmöneristystä ja sisäver- rakennuksessa on avokuistit päädyssä ja pitkällä sivulla. hous uusittu, takasivulle on rakennettu parveke. Pihassa on pieni maalaamaton aitta ja alempana joella sauna. Talo on kuulunut nahkuri Haloselle ja edustaa kir- Pihaan johtavaa Saarelan tietä kehystää komea kuusi- konkylien käsityöläisten rakentamista. kuja.

Saarela, Nahkuri, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

192 Kirkkotien ympäristö Rautavaaran ensimmäinen kirkko rakennettiin Charles Bassin piirustusten mukaan v. 1825-1827, mutta se Valintaperuste: R, M valmistui lopullisesti vasta v. 1864 (lähde ”Perinneal-

bumi”). Kirkko oli tasavartinen ristikirkko, joka tuhoutui Kirkon ja hautausmaan kaakkoispuolella on joukko tulipalossa v. 1979. Kaksinivelinen kellotapuli valmistui 1900-luvun alkukymmeninä rakennettuja asuinraken- v. 1888 arkkitehti Lohrmannin v. 1858 allekirjoittamien nuksia, jotka on aikoinaan rakennettu seurakunnalta piirustusten mukaan. Tapuli näyttää vanhojen valoku- vuokratulle maalle ja myöhemmin lunastettu. Monet vien (”Perinnealbumi”) perusteella säilyneen 1900-lu- asukkaista olivat käsityöläisiä. Tontit olivat kookkaita, vun vaihteen asussa tornin kelloluukkujen muuttamista asuinrakennus sijoitettiin Kirkkotien varteen, harja tien lukuun ottamatta. suuntaan. Kirkkotietä reunustaa puustoltaan metsäinen vanha Vaikka myöhemmin tontteja on lohkottu ja uusia raken- hautausmaa. nuksia on noussut vanhojen lomaan ja alueen ilme on epäyhtenäinen, luovat vanhat rakennukset vielä säilyt- Nimismiehen talo tämisen arvoista katutilaa. Säilyneitä rakennuksia ovat Rakennettu v. 1929 mm. Rossisen talo (1920-luku), puhelinkeskuksen talo Valintaperuste: R, M (1900-luvun alku), Rissasen talo (v. 1923) sekä hautaus- maata vastapäätä sijaitseva 1950-luvun rapattu raken- Kirkkotien eteläpäässä sijaitseva talo rakennettiin v. 1929 nus. nimismiehen virkataloksi, jossa oli asunto ja virkahuone. Nähtävästi 1970-luvun lopulla rakennus muutettiin ko- Tapuli konaan poliisiasemaksi, jolloin se samalla peruskorjattiin. E. Lohrmann, C. Bassi, valmistunut v. 1888 Vuonna 1990 rakennus korjattiin nykyiseen käyttöönsä Valintaperuste: R, M kahdeksi vuokra-asunnoksi, kun poliisin toimitilat siirret- tiin tällöin valmistuneeseen kunnantaloon.

Rakennuksen julkisivut on koristeltu poikkeuksellisen runsain klassistisin aihein, jotka ovat säilyneet ulko- ovien ja ikkunoiden vaihtoa lukuun ottamatta erittäin hyvin. Eteläpäädyn kuisti on nähtävästi poistettu 1950- luvulla, jolloin rakennus vuorattiin rimalaudoituksella. Sisätiloissa on tehty huomattavia muutoksia. Huoneja- koa on muutettu, uunit purettu, sisäovet vaihdettu sekä seinä- ja lattiapinnat levytetty.

Haja-asutusalueet

Karin kulttuurimaisema Valintaperuste: R, M

Kari, Ala-Luostan kyläkeskus on muodostunut joen ran- nan tuntumaan. Asutusta alueelle on aikoinaan houku- tellut järvimalmi. Nykyisin toimivat jokivarren maatilat pitävät maiseman avoimena ja elinvoimaisena.

Karinjoen eteläpuolella sijaitsee Karisalmen (päära- kennus vuodelta 1910) viehättävä maatilapihapiiri ja pohjoispuolella Karinurmen (asuinrakennus vuodelta 1932) kauppa- ja asuinrakennus. Näiden taitekattoiset ja toisiaan paljon muistuttavat päärakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen 1930-luvun ilmeensä. Myös Karinurmen lähinaapuritalon, Toivalan päärakennus (1930-luvulta) on ollut taitekattoinen, joskin rakennusta on paljon myöhemmin muutettu. Myös Toivalan päära- kennuksissa on harjoitettu kauppatoimintaa.

Tapuli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

193 Entinen Ala-Luostan koulu (nykyinen NS ja MMS talo) ja vaakapaneloinnin muodostama ulkovuoraus. Pihara- Kansakoulujen mallipiirustus, rakennettu v. 1904 kennus on rakennettu vuodesta 1901 koulurakennuk- Valintaperuste: R, M sena toimineen Olli Toivasen entisen tuvan hirsistä.Koulu lakkautettiin v. 1968, minkä jälkeen koulu on myyty Ala- Luostan nuorisoseuralle ja maamiesseuralle.

Metsänvartijan asunnot ja metsähalli- tuksen entiset metsäkämpät

Metsänvartijan taloja rakennettiin v. 1860 luvulta al- kaen valtion maille, joita Rautavaaralla on jäljellä useita (5 kpl inventoitu). Metsänvartija oli metsähallituksen virkamies, joka asui ja viljeli tilaa valvoen valtion omis- tamien metsien käyttöä. Alueelle rakennettiin myös valtion omistamia metsätorppia sekä metsätyökämp- piä. Metsänvartijoiden virat lakkautettiin Rautavaaralla 1960-luvulla, minkä jälkeen tilat on yleensä lunastettu yksityisomistukseen. Entinen Ala-Luostan koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Kurttomäki Asuinrakenus valmistunut v. 1897, kamaripääty 1940- luvulla Ala-Luostan kansakoulun rakensi seudulla monia raken- Valintaperuste: R nuksia urakoinut Heikki Kettunen kansakoulujen malli- piirustusten (no 1) mukaisilla piirustuksilla. Vuonna 1904 Kurttomäellä on säilynyt ehyt ja alkuperäisen asunsa valmistunut vinkkelimallinen koulurakennus on v. 1902 säilyttänyt entinen valtion metsänhoitajan torppa, joka valmistuneen Suojärven koulun ohella kunnan vanhim- lunastettiin omaksi luultavasti 1920-luvulla. pia. Rakennuksen julkisivuissa on säilynyt alkuperäiset ikkunat, ulko-ovet sekä rakennusajalle tyypillinen pysty-

Kurttomäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

194 Nykyinen asuinrakennus on paikalla neljäs. Paritupa- Metsäkartanon metsäkämppä tyyppisessä rakennuksessa on tupa ja kaksi kamaria. Valmistunut 1950-luvulla Näiden välissä on porstua ilman etuseinän kuistia sekä Valintaperuste: R, H nykyisin keittiönä käytetty entinen ruokahuone. Tuvan liuske-kiviuuni on 1900-luvun alusta. Tupa on sisustettu Metsätyökämppä, sauna, talli ja ulkorakennus olivat talon alkuperäisillä huone- ja työkaluilla. Piha-alueella on vuoteen 1980 metsähallituksen omistuksessa, jonka säilynyt osin hirsirunkoinen karjarakennus, josta lounais- jälkeen rakennukset siirtyivät kunnan omistukseen. päädyssä ollut vinkkeliosa on purettu. Mäen lounaisrin- Hirsipintaisessa kämppärakennuksessa on tupa, neljä teellä sijaitsee erilliset lato ja riihi. 1950-luvulla tupaa ja makuuhuonetta, keittiö ja kaksi eteistä. Yksikerroksiset, riihtä käytettiin savottakämppänä, jolloin talonväki asui satulakattoiset rakennukset muistuttavat Kankaisten kamareissa. Riihen seiniä vuorattiin tällöin aaltopahvilla. kämppärakennuksia. Kämppärakennusta on kunnos- tettu 1980-luvulla ja v. 1999, jolloin tiloihin rakennettiin Maalaamattomat hirsipintaiset rakennukset muodosta- viemäri- ja vesijohdot sekä sisä-WC. vat harmonisen kokonaisuuden laajojen metsämaise- mien avautuessa pihasta lounaaseen. Vanhat pihapiiriä ympäröineet pellot kasvavat nyt parikymmentä vuotta Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet vanhaa koivua. Korkeakoski/Tiilikanjoen uittorakenteet Kankaisen metsäkämppä Valintaperuste: R, M Valmistunut 1940-luvun lopulla Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 Valintaperuste: R, H Tiilikanjoen uittorakenteet Metsähallitus rakensi Kankaisten entisen metsäkämpän piharakennuksineen 1940-luvun lopulla. Asuinraken- Kuvaus nus on ulkopuolelta säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, Tiilikanjoen uittorakenteet ovat uittosääntöjen kumou- sisäpintoja ja huonetiloja on muokattu muutettaessa tuessa jäämässä vesistöön merkkeinä maakunnan pit- rakennus nykyiseen käyttöönsä metsähallituksen vuok- kästä ja merkittävästä uittotoiminnasta. Rautavaaran rakämpäksi. ja Varpaisjärven kuntien rajalla kulkee Tiilikanjoen uit- toväylä. Myllykoskeen (toinen nimi on Kalliokoski) on uittoa varten rakennettu 1920-luvun taitteessa n. 20 m pitkä, molemmin puolin uomaa oleva kivisuiste.

Metsäkartanon metsäkämppä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

195 Varpaisjärvellä sijaitsevassa Korkeakoskessa on beto- Koskessa ollut mylly on palanut 1950-luvulla, mutta ninen 70 m:n pituinen, viitisen metriä leveä uittoränni hirsiseinäinen myllytupa on edelleen pystyssä. Rannassa 1940-1950-luvuilta. Korkeakosken yläpuolella on su- on vanha, seudulle tyypillinen pulpettikattoinen sauna- vanto, josta vesi laskee padossa olevan aukon kautta be- rakennus. Saunaa on jatkettu myöhemmin liiteriosalla. tonisuisteisiin samoin kuin sen länsipuolella virtaavaan Kosken rannoille (v. 1917-1922 välillä), noin 30 metrin koskeen. pituudelle rakennetut kiviset ohjesuisteet ovat tallella, puusuisteet ovat aikojen myötä hävinneet. Tiilikan uiton kämppä, jossa on iso tupa, kaksi kamaria ja keittiö, on vuodelta 1946. Heti sotien jälkeen raken- Anttilan talomuseo nettu yksinkertainen puurakennus sijaitsee Sammakko- Valintaperuste: R, M järven pohjoispäässä Rautavaaran kunnassa, Tiilikkajär- ven kansallispuistossa.

Historia Puutavaran uitto puroja pitkin alkoi Tiilikanjoen seudulla 1870-luvulla. Tiilikanjoen väylän uittosääntö on vuodelta 1922. Suisteet ja säästöpadot rakennettiin puutava- ran irtouittoa varten, joka tapahtui kevättulvan aikaan. Säästöpadoilla säädeltiin veden korkeutta patoamalla joen yläpuolista järveä. Suisteilla tehtiin koskipaikkoja sujuvan tukinkulun mahdollistamiseksi.

Uittomiehet asuivat maakorsussa, kunnes kämppiä ra- kennettiin. Uiton kämppä rakennettiin 1946 Itkonjoen suuhun lähelle Tiilikkajärveä. Uittokämppä toimii ny- kyään vuokrakämppänä. Valtakunnallisesti merkittävä, Anttilan talomuseo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy RKY v. 2009.

Tiilikanjoki perattiin uiton tarpeiden takia 1950-luvulla. Rautavaaran kirkolta 6 km Nikinmäellä sijaitsee Anttilan Samalla vuosikymmenellä uitto myös loppui. Uittosään- yksityinen talomuseo, johon on kerätty paikallista pien- töä ollaan kumoamassa, mutta laitteet jätetään paikoil- viljelijä- ja metsätyömiesperinnettä. Pihan rakennukset leen. Tiilikanjokea on kunnostettu kanoottireitiksi. on rakennettu paikalle 1800-luvun puolivälin jälkeen ns. sudenpyytäjän aittaa lukuun ottamatta. Korkeakoski sijaitsee Tiilikkajoessa Varpaisjärven ja Rau- tavaaran rajalla. Korkeakosken yläpuolella on suvanto, Alun perin sudenpyytäjän aitta oli rakennettu v. 1733 josta vesi laskee sekä padossa olevan aukon kautta be- Rautavaaran Luikonautiolle, jossa sudenpyytäjä Heikki tonisuisteisiin että itse koskeen tämän länsipuolella. Korhosella oli myös pieni asuinrakennus. Aitan seinähir- sissä on yhä säilynyt loveukset, joista sudenpyytäjä am- Myllykoski/Kalliokoski Tiilikanjoen uittorakenteet ja pui susia haaskalta. myllytupa Valintaperuste: R, M Myöhemmin v. 1870 aitta siirrettiin Nikinmäkeen kylä- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. läisten käyttöön ruumisaitaksi, jonkin matkan päähän nykyiseltä paikaltaan. Myöhemmin, ennen museopihaan Älänteenkoski eli Myllykoski sijaitsee Tiilikanjoessa Rau- siirtoa v. 1991, rakennusta käytettiin latona, jolloin aitan tavaaran ja Varpaisjärven rajalla reilun kilometrin päässä jatkoksi oli rakennettu pariladon toinen puolikas. Aitta Älänteenjärvestä. on maakunnan vanhimpia rakennuksia, joista rakennus- vuosi on tiedossa (vrt. Vesannolla ruotuväen aseaitta on vuodelta 1732 tai 1739, Nilsiän Lajulan päärakennuksen savutuvan hirsiin merkitty vuosiluku 1711).

Museon päärakennus on vuodelta 1859, vilja-aitta ja vaatimaton navetta 1900-luvun alusta. Hieman ulom- pana pihasta sijaitsevat riihi, latoja ja sauna. Rakennuk- set muodostavat viehättävän ja autenttisen kokonaisuu- den ympäröivien viljely- ja laidunmaisemien kanssa.

Myllykoski, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

196 Entinen Hankamäen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Entinen Hankamäen koulu Lievisenmäen koulu ”Savola” Tyyppipiirustuksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Borg, Tyyppipiirustuksen on laatinut Toivo Salervo Siren, Åberg, rakennettu v. 1930 (Rakennettu v. 1938) Valintaperuste: R Valintaperuste: R

Puumalan koulun nimellä toiminut Hankamäen entinen koulu on poikkeuksellisen komea ja hyvin alkuperäiset detaljinsa säilyttänyt hirsirunkoinen kansakouluraken- nus. Rimalaudoitettu, keskiosaltaan kaksikerroksinen koulurakennus valmistui v. 1930 maalaiskansakoulujen tyyppipiirustus no 5 mukaan. Tyyppipiirustuksen oli laa- tinut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Borg, Siren, Åberg v. 1922. Koulun ensimmäiseen kerrokseen kuuluu kou- lukeittiö, veistosali ja opettajan asunto, toiseen kerrok- seen luokkahuone ja toinen opettajan asunto.

Koulu lienee ainoa maakunnassa säilynyt, näillä tyyp- pipiirustuksilla rakennettu koulurakennus. Julkisivujen harvinaisena erityispiirteenä on mm. klassismin aikana jonkin verran käytetty, alapinnaltaan viistoksi muotoiltu koteloräystäs, joka on säilynyt myös koulun saunara- kennuksessa. Koulussa on myös alkuperäinen peltikatto varustettuna jalkarännein ja taidokkaasti muotoilluin syöksytorvin.

Koulu on lakkautettu 1970, minkä jälkeen rakennus on myyty yksityisomistukseen ja käytetty varastona. Piha- alue ja koulun lähiympäristö on vesakoitunut eikä koulu enää näy maisemassa. Lievisenmäen koulu ”Savola” kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

197 Nikinmäki, kuva: Mervi Koskinen

Hirsirunkoinen, yksikerroksinen Lievisenmäen koulu on Arvellaan, että paikalle asettui ensin Olli Tiaisen isoisä rakennettu Toivo Salervon maalaiskansakouluja varten isonvihan aikoihin (v. 1713-1721). Antti piileskeli Tiili- laatiman tyyppipiirustuksen mukaan. Tämä klassismia kanautiolla tekemänsä murhan takia 7 vuotta, kunnes edustava, loivalla aumakatolla varustettu koulumalli rauhan tultua ilmoittautui yhteiskunnan jäseneksi. näyttää olleen Rautavaaralla kuten myös Lapinlahdella sotien välisen ajan suosituin malli. Tyyppipiirustuksia on Tiaisen köyhä tila Tiilikanautiolla ei pystynyt elättämään käytetty Rautavaaralla mm. Lehtovaaran, Issakan ja Har- monilapsista perhettä, joten Olli Tiainen kävi räätäliopin sukankaan kouluihin. ja naimisiin mentyään ryhtyi hoitamaan appensa tilaa Nurmeksen Ylikylässä. Vuonna 1808 Tiainen valittiin Samoilla piirustuksilla on rakennettu myös Lapinlahdella Nurmeksen talonpoikaisjoukkojen päälliköksi ja Suomen Valoharjun ja Sonkajärven Vehmasmäen koulu. Piirustuk- sodassa hänen johtamansa sissisota venäläisiä vastaan sia voitiin nähtävästi soveltaa kivirakentamiseen kuten oli hyvin menestyksekästä. Kerrotaan, että venäläis- Lapinlahden Horsmanmäen ja Väisälänmäen kouluissa. päällikkö ruhtinas Dolgorugi sanoi pelkäävänsä Tiaista Rakennusten yksityiskohdissa näkyy paikallisten raken- ja hänen joukkojaan enemmän kuin kolmeatuhatta tajien käsiala, esim. kuistien pylväiden koristelussa. varsinaista sotamiestä. Sodan käännyttyä tappiolliseksi Tiaisen oli lähdettävä pakomatkalle palkkionmetsästäjät Savolan koulutoiminta lakkautettiin v. 1963, minkä kannoillaan Ruotsiin, josta hän palasi vasta v. 1818. Vii- jälkeen koulu on myyty yksityisomistukseen. Koulu si- meiset vuotensa hän vietti Ylikylässä Ruotsin hallituksen jaitsee laajojen, nykyisin lähes asumattomiksi jääneiden myöntämän rajakapteenin eläkkeen turvin. metsäselänteiden keskellä, mikä kertoo alueella 1930- 1950-luvuilla olleesta asutuksesta. Tiaisten suku muutti 1920-luvulla pois Tiilikanautiolta ja paikka jäi asumattomaksi. Tiaisten ajalta ei ole säilynyt Tiilikanautio rakennuksia, mutta saunan luona on heidän aikoihinsa Valintaperuste: R, H, M raudanjalostukseen käytettyjen rautahyttien pohjia ja romahtaneen maasaunan jäänteet. Nykyiset rakennuk- Tiilikanautio sijaitsee Tiilikan kansallispuistossa, joka set ovat 1920-luvulta, jolloin autiotilalle asettunut Pekka muodostuu Tiilikkajärveä ympäröivästä alueesta. Mai- Jauhiainen rakensi rappeutuneet rakennukset uudelleen. semalle on ominaista suot ja järven hiekkaiset rannat. Torpassa asuttiin ja maita viljeltiin 1960-luvulle asti. Ny- Suomen historiaan alueen liittää Rajasaaressa sijaitseva kyisen Tiilikan kansallispuiston autiotupana palvelevaan Täyssinän rauhan (v. 1595) rajakivi ja Tiilikanautio, joka pihapiiriin kuuluvat 1990-luvulla kunnostetut torppa, oli Suomen sodan kuuluisan sissipäällikön Olli Tiaisen (v. navetta, lampola ja savusauna. 1770-1821) synnyinpaikka.

198 Nikinmäki Nikinmäen asutus muodostuu muutamasta pientilasta. Valintaperuste: M Pellot ja asutus ovat keskittyneet mäen etelän ja lou- Maisemainventointi 2009 naan puoleiselle rinteelle. Kylätie kulkee luontevasti mäen rinnettä seuraten talolta talolle. Nikinmäen asutus edustaa tyypillistä Pohjois-Savon itä- osien vaara-asutusta. Pohjois-Savon itäosan vaaramaise- Maisemassa hallitsevalla paikalla on Anttilan tila, jossa mat ovat karua, yksitoikkoista metsäseutua. Maisemalle toimii talomuseo. Pihan rakennukset on rakennettu pai- antavat leimansa luoteesta kaakkoon kulkevat vaarase- kalle 1800-luvun puolivälin jälkeen. Rakennukset muo- länteet ja niiden väliin jäävät soiset metsämaat ja järvet. dostavat eheän kokonaisuuden ympäröivien viljely- ja laidunmaisemien kanssa. Asutus ja viljelykset ovat keskittyneet mäkien viljaville ja ympäristöään lämpimämmille lakialueille sekä etelä- ja Vanhat pelto- ja laidunalueet ovat säilyneet avoimina, lounaisrinteille. Nikinmäki on Keyritynjärveä lännessä vaikka pienimmät tilat ovat lopettaneet toimintansa. rajaavan selkeämuotoisen luode-kaakkosuuntaisen vaa- Mäen laelta aukeaa pitkiä näkymiä ympäröivään metsä- raselänteen pohjoisin laki. maisemaan, jota järvet rytmittävät.

Rautavaara oli levotonta rajaseutua 1800-luvun alkupuo- Rajaukseen sisältyy Nikinmäen lakialue. Rajaus seuraa lelle saakka, joten asutus on nuorta. Nikinmäelle ensim- selännettä ympäröivien suoperäisten metsämaiden ra- mäiset tilat perustettiin 1700-luvulla. Seutu oli köyhää jaa. ja niukka elanto perustui sekatalouteen - kaskeamiseen, pienkarjatalouteen, metsästykseen ja kalastustukseen - vielä 1900-luvun taitteessa. 1900-luvun alkupuolelta lähtien metsätalous on ollut merkittävin elinkeino.

199 Sonkajärven kulttuuriympäristö

200 201 SONKAJÄRVI rättiin senaatin päätöksellä alueella muodostettavan Sonkajärven kirkkoherrankunta, mikä edellytti oman kir- kon rakentamista. Rutakon rukoushuonerakennuksena oli tähän asti palvellut Sonkakankaalle siirretty hirsinen 1 2 pirttirakennus, jonka viereen oli siirretty kellotapuliksi Kirkko ja hautausmaa muutettu tuulimylly. J. Stenbäck (v. 1908) Valintaperuste: R, M Sonkajärven tornillinen, kaksilaivainen kirkko on ra- kennettu v. 1908-1910 Josef Stenbäckin piirustuksilla. Iisalmen koillispuolen kyläalueista oli v. 1854 perustettu Tämän suunnittelemia kirkkoja oli juuri valmistunut lä- oma Rutakon rukoushuonekunta. Vuonna 1897 mää- hikuntiin: Nilsiään ja Vuolijoen kirkot olivat valmistuneet

Sonkajärven kirkko, kuva: Jussi Jäppinen

202 v. 1906, Varpaisjärven ja Muuruveden kirkot v. 1904. Julkisivut muurattiin Yhdysvalloista tulleella Rubble- Keväällä 1907 Stenbäckin käydessä sopimassa kirkon muuritekniikalla, jossa käytettiin erikokoisia, suorakai- luonnosten laatimisesta Sonkajärvellä hänellä oli meneil- teenmuotoisia, ulkopinnaltaan muokkaamattomia kiviä. lään kirkonrakennustyömaat Rauman eteläpuolella Py- härannassa ja Terijoella Karjalan kannaksella. Sonkajär- Kirkon arkkitehtuurissa yhdistyvät sisätilaa hallitsevan ven kirkko oli Stenbäckin suunnittelemista kirkoista 21. pitkäkirkon ja ulkoarkkitehtuuria leimaavan ristikirkon ainekset. Ajankohdan rakennuksille tyypillinen epäsym- Kirkon rakennusmestarina toimi K. A. Honkavaara (ent. metria ilmenee sisätilassa toispuoleisena lehteriratkai- Hall), joka oli valmistunut v. 1901 rakennusmestariksi suna ja eksteriöörissä tornin sijoittamisena keskiakselista Helsingin teollisuuskoulusta, jossa myös Stenbäck oli sivuun. Samanlainen tornin sijoitus oli monille Stenbäckin opettajana. Heti valmistuttuaan hän siirtyi Stenbäckin kirkoille tyypillinen ratkaisu. Ensimmäisenä hän toteutti kirkonrakennustyömaille. Sonkajärven kirkon rakenta- sen v. 1898 valmistuneessa Euran kirkossa ja sitten Muu- misen jälkeen hän toimi yksityisenä urakoitsijana. ruvedellä, Varpaisjärvellä, Vuolijoella, Pyhärannassa, Ka- runassa ja Luvialla. Poikkeuksena oli vain Nilsiän kirkko. Kirkko rakennettiin lyhyessä ajassa, puolessatoista vuo- Stenbäck suunnitteli pohjan kaksilaivaisena, jolloin sisä- dessa ja vihittiin juhlallisesti käyttöön v. 1910. Raken- tila ja torni voitiin toteuttaa matalampana. Tois-puoleisen nusmateriaalina ns. musta kivi, gabro, joka tunnetaan lehteriratkaisun Stenbäck toteutti muutamissa muissakin myös mustan graniitin nimellä. Kivi oli louhittu parin ki- pienissä maalaiskirkoissa kuten Varpaisjärvellä, Vuolijo- lometrin päästä Sihverinmäestä. Kiven valinnan ratkaisi ella sekä Luvialla, joka rakennettiinkin osittain samoilla sen läheisyys rakennuspaikkaan. Työn alussa osa seu- piirustuksilla kuin Sonkajärven kirkko. Merkittävimmät rakuntalaisista olisi halunnut käytettävän vaaleanhar- erot ovat Sonkajärven kirkon barokkimaisemmat detaljit. maata graniittia, mutta koska se olisi täytynyt kuljettaa kauempaa, olisivat rakennuskustannukset kasvaneet. Kirkon sisäseinät on muurattu tiilestä ja holvit valettu Vaaleaa graniittia on käytetty kuitenkin julkisivujen ko- betonista. Pinnat on rapattu ja ne oli alun perin kalkittu risteaiheena mm. sisäänkäyntien portaaleissa ja ikkunoi- harmaiksi punertavin koristeaihein. Kirkko oli jo alusta den ympärillä. lähtien suunniteltu lämmitettäväksi. Alkuperäinen kalo- rifeerilämmitys vaihdettiin 1980-luvulla kiertoilmaläm- mitykseksi.

Kirkonkylän pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

203 Sisämaalaus uusittiin v. 1969 ja kirkko peruskorjattiin sen, kuten Sonkajärven rukoushuoneen, joka on kopio v. 2000-2002 Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy:n vuotta aiemmin valmistuneesta Maaningan kirkonkylän laatimien suunnitelmien mukaan. rukoushuoneesta. Näiden Ilmari Ahosen suunnittele- mien kohteiden yhteisinä piirteinä oli yleensä jyrkähkö Kirkkoa ympäröi puistomaisen alueen muodostama kourutiilellä katettu katto, sileällä pystylaudoituksella hautausmaa-alue, jonka vanhimmat, Rutakon rukous- verhoillut ulkoseinät ja tasasivuisten, kuusikulmaisten huonekunnan aikana v. 1855 perustetut osat sijaitsevat ikkunoiden käyttö. Ikkunoiden sommittelu julkisivuissa kirkon etelä- ja länsipuolella. Vuonna 1921 hautaus- on hyvin harkittua. Usein keinona luoda rauhallinen ja maata laajennettiin yhdestä hehtaarista neljän hehtaarin tasapainoinen julkisivu oli yhden pienen ikkunan sijoit- kokoiseksi. Vanhat puiset ja peltiset hautamuistomerkit taminen toiselle pitkälle sivulle (vrt. Sonkajärven rukous- ovat alueelta hävinneet, jäljellä on joitain valurautaisia huoneen takajulkisivu). ristejä. Nämä sekä muutama vanha korkea hautakivi sijoittuvat hautausmaan itäiselle sivulle. Kirkon etupuo- Sonkajärven kirkonkylän ortodoksisen rukoushuoneen lelle on sijoitettu sankarihautausmaa-alue. pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Sivuiltaan avoin kellotorni on sijoitettu runkohuoneen katonhar- Hautausmaata ja kirkkoa ympäröimään Stenbäck oli jan jatkoksi sisäänkäynnin yläpuolelle kuten Rautalam- suunnitellut puu- ja kivirakenteiset aidat, joihin kuului min ortodoksikirkossa. Kummassakin rakennuksessa on takorautarautaportit. Kiviaitaa ja portteja ei kuitenkaan myös sisäänkäyntiportaikko suojattu kellotornin alaosan toteutettu ja puuaitakin poikkesi Stenbäckin suunnitel- viistoilla seinäkkeillä. Rukoushuoneen valaistus on poik- mista. Aidan rakentamista tosin käsiteltiin kirkon raken- keuksellisesti ratkaistu kattoikkunoilla. nustoimikunnan kokouksissa usean vuoden ajan, mutta kun yhtään urakkatarjousta rakentamiseen ei saatu, Entinen Osuuspankki päätettiin hankkeesta luopua ja aitaa varten hankitut Valmistunut v. 1928 kivet käyttää pappilan rakennustarpeiksi. (lähde ”Ylä- Valintaperuste: R, M Savon kirkot” M-T. Knapas) Vuonna 1908 perustettu Rutakon Osuuskassa toimi aluksi Taipaleen talon kamarissa ja kansakoululla. Vuonna Pappila 1928 osuuskassa rakennutti oman liike- ja asuintalonsa. W.W. Wuorimo, päärakennus on valmistunut v. 1919 Rakennuksessa on säilynyt alkuperäisten ikkunoiden ja Valintaperuste: R ulko-oven lisäksi mm. näiden rappauksella muotoillut kehysprofiloinnit. Sisääntuloporras kadulle on uusittu. Iisalmeen kuuluneen Rutakon rukoushuonekunnan saarnaajalle oli rakennettu v. 1857 pappila Sonkalahden Rakennusajalleen tyypillisesti talo sijaitsee kiinni katu- rannalle. Nykyinen pappilan päärakennus on valmistu- linjassa ja on kaksikerroksinen. Katukerros on edelleen nut v. 1919 W.W. Wuorimon signeeraamilla piirustuk- varattu liiketiloiksi ja yläkerta asuinhuoneiksi Tiilestä silla. Samoihin aikoihin valmistuivat myös Wuorimon muurattu ja rapattu, julkisivusommittelultaan ankaran suunnittelemat navetta, talli, tuparakennus sekä edel- symmetrinen klassismia edustava rakennus on aikoi- leen pihapiirissä olevat sauna ja aitat. Tuparakennuksen naan ollut kirkonkylällä varmasti kunnioitusta herät- paikalla on nykyisin v. 1980 rakennettu autotalli. tävä. Osuuspankki lopetti toimintansa rakennuksessa v. 1962. Taitekattoisessa päärakennuksessa ja vilja-aitassa on myöhäisjugendin piirteitä, piha-aitan luhtityyppi oli Entinen lääkäritalo suosittu erityisesti 1920-luvun klassismin aikana. Lau- V.B. Adolfsson (valmistunut n. v. 1931) tavuoratun päärakennuksen sivulle rakennettiin v. 1939 Valintaperuste: R, M seurakuntavirastoa varten tiilirunkoinen arkistosiipi, joka v. 1976 purettiin. Myös 1960-luvulla tehdyt suurehkot huonetilojen muutokset on myöhemmissä korjauksissa palautettu lähemmäs alkuperäistä. Ikkunat ovat 1970- luvulla uusittuja. Rakennus toimii edelleen pappilana. (Lähde Kuopion läänin pappilat)

Ortodoksinen rukoushuone Arkkitehti Ilmari Ahonen (valmistunut v. 1961) Valintaperuste: R, M

Sonkajärven kirkonkylään v. 1961 valmistunut ortodok- sinen rukoushuone on hyvä esimerkki arkkitehti Ilmari Ahosen töiksi helposti tunnistettavista monista orto- doksirukoushuoneista, joille oli muita suunnittelijoita selvemmin ominaista 1950-luvun rakennusaiheiden ja Entinen lääkäritalo, -tekniikan soveltaminen ortodoksiliturgian vaatimaan kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tilaohjelmaan. Osaa Ahosen piirustuksista käytettiin tyyppipiirustusten tavoin useamman kirkon rakentami-

204 Rakennus valmistui v. 1931 kunnanlääkärin asunto- ja rakennusmestarin talo on purettu 2000-luvun alussa. vastaanottotiloiksi kolme vuotta kunnanlääkärin viran Asemarakennuksen vieressä radan varressa on tavara- perustamisen jälkeen. Ennen tätä lääkärin vastaanotto makasiini ja aseman takapuolella piharakennus. oli sijainnut vuokratiloissa Punapelto-nimisellä maati- lalla. Entinen osuuspankintalo ja lääkärintalo edustavat kirkon lisäksi pääraitin vanhinta säilynyttä rakennus- kantaa. Lääkärien asuin- ja vastaanottorakennukset edustavat kirkonkylien 1920-luvun jälkeistä julkista ra- kentamista. Lääkäritaloja, jotka olivat pienimmissäkin kunnissa komeita, on säilynyt Sonkajärven lisäksi mm. Kiuruvedellä, Tervossa, Kaavilla, Varkaudessa, Pielave- dellä ja Varpaisjärvellä.

Rakennus oli lääkärien asuin- ja vastaanottotiloina 1960-luvun lopulle asti, jolloin valmistuivat uusi lääkä- rin asuintalo ja poliklinikkarakennus. Nykyään puoli- toistakerroksisessa rakennuksessa on neljä huoneistoa sekä entisessä vastaanottotilassa taksiasema. Klassismia edustavan yksikerroksisen, hirsirunkoisen rakennuksen huonejärjestys kauniine ovineen ja ikkunoineen on säily- Sukevan asema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy nyt pääpiirteissään.

Entinen Apteekki Ulkoasultaan asemarakennus on säilynyt lähes muut- Valintaperuste: H tumattomana, sisäosat on uusittu. Asemarakennuk- sessa näkyy Bruno Granholmin aikana rautatieasemien Toisín kuin lääkärit, apteekkarit rakennuttivat usein suunnitelmiin uusrenessanssin jälkeen tullut kansallisro- kirkonkylille itse talonsa, joiden komeudesta päätellen mantiikka. Julkisivut ovat epäsymmetrisiä erilaisine ka- ammattikunta kuului 1900-luvun vaihteesta alkaen toksineen ja frontoneineen, ja julkisivulaudoitus on yk- varakkaaseen porvaristoon. Pohjois-Savossa entisiä ap- sinkertaisempaa. Mm ikkunalinjan alapuolinen aiemmin teekkarien taloja on säilynyt ainakin Rautalammilla ja suosittu peiliaiheiden käyttö on jäänyt pois. Koristeet Kiuruvedellä (muutettu myöhemmin ortodoksikirkoksi). keskittyvät ikkunoiden ja ovien kehyksiin ja päätyräystäi- Juankosken nykyisellä tehdasalueella on 1920-luvun den listoitukseen. Asemarakennus ei ole enää alkuperäi- klassismia edustava entinen apteekkarin talo. Sonka- sessä käytössä. Asuinrakennukset pihoineen on myyty järven apteekkari rakennutti kirkkoa vastapäätä 1920- yksityiskäyttöön. luvulla hirsirunkoisen talon. Jo 1940-luvulla talo oli siirtynyt kunnan omistukseen kunnanvirastoksi. Ennen Koulu uuden kirjaston valmistumista 1990-luvulla talo oli kun- Vanhin osa on valmistunut v. 1889, laajennukset nankirjaston tiloina. Nykyisin kunnan omistamaa raken- v. 1910 ja v. 1915 nusta käytetään mm. harraste- ja toimintatiloina. Talon Valintaperuste: R, M rakennushistoriallista merkittävyyttä vähentää siihen tehdyt tyyliin sopimattomat muutokset.

Sukevan asema-alue Rautatiehallituksen yliarkkitehti Bruno Granholm, suunniteltu v. 1900, Valintaperuste: R, M

Sukevan rautatieasema kuuluu Iisalmi-Kajaani väliseen rautatieosuuteen, jonka rakentaminen aloitettiin v. 1902 rautatieosuuden Kuopiosta Iisalmeen valmistut- tua. Kajaanin radan rakennukset rakennettiin Bruno Granholmin Kuopio-Iisalmi väliselle rataosuudelle piir- tämien tyyppipiirustusten mukaan Kajaanin asemaa lu- kuun ottamatta. Sukevan koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Asema-alue on rakennettu V luokan aseman tyyppi- piirustuksin. Alueella on jäljellä kaksi asuinrakennusta piharakennuksineen. Asemarakennuksen pohjoispuo- Sukevan kansakouluopetus alkoi tyypillisesti vuokra- lella ovat ratamestarin rakennukset, eteläpuolella 1940- tiloissa v. 1887 ennen oman koulurakennuksen pystyt- luvulla rakennettu pumppumestarin asunto piharaken- tämistä. Koulu on kookas, pohjakaavaltaan U-mallinen nuksineen. Eteläisimpänä sijainnut, v. 1942 valmistunut lautavuorattu hirsirakennus, jonka vanhin osa rakennet-

205 206 tiin v. 1889. Vuonna 1910 rakennettiin toinen luokka- Detaljit, kuten salin korkeat viisikulmaiset ikkunat ja huone ja opettajan asunto. Vuonna 1915 laajennettiin kellotornin malli muistuttavat lähinnä samana vuonna koulua vielä kolmannella luokalla ja toisen opettajan valmistunutta Vesannon rukoushuonetta. Näihin ver- asunnolla. Koulun julkisivuissa on jugendin piirteitä, rattuna Sonkajärven rukoushuone on ”modernimpi”, mikä näkyy kuitenkin vain ullakon ikkunoissa, koska enemmän 1950-luvun lopun yleislinjaa noudattavaa. pääkerroksen ikkunat on 1960-luvulla modernisoitu. Rakennuksen maakunnallista arvoa nostaa sen alkupe- Puukoulun viereen rakennettiin v. 1955 kivirakenteinen räisten rakennusosien ja detaljien säilyttäminen: tiilika- koulurakennus. Yhdessä rakennukset ovat taajaman ton liittyminen lovettuun päätyräystäslautaan, alkupe- keskeisimmät julkiset rakennukset. räiset 1950-luvulle tyypilliset huolellista rakentamista edellyttävät ikkunoiden vuorilautarakenteet ja kauniit Vanhempi rakennus aiotaan lähivuosina muuttaa päi- lasiovet vetimineen. Kirkon pihaan ja sen vieressä ole- väkodiksi, jota varten laadituissa suunnitelmissa on mm valle hautausmaalle johtaa uudehko lautarakenteinen esitetty ikkunoiden muuttaminen alkuperäisen malli- porttikatos ja leveistä pystylaudoista rakennettu aita. siksi. Hirsikangas Ortodoksinen rukoushuone Rakennettu v. 1922-1923, laajennussiipi v. 1978 Arkkitehti Ilmari Ahonen, valmistunut v. 1960 Valintaperuste: R Valintaperuste: R, M Sukevajärven rannalla sijaitsi 1900-luvun alussa valtion Rakennus ja siihen liittyvä hautausmaa sijaitsee Sukevan omistama saha, josta muistona on vielä Hirsikankaaksi taajama-alueen rajalla vankila-alueelle johtavan tien var- kutsuttu talo. Sukevanjärven itärannalla, lähellä taaja- ressa. Rukoushuone valmistui vuotta aiemmin (v. 1960) man keskustaa on v. 1922-1923 rakennettu, entinen kuin Sonkajärven kirkonkylän rukoushuone. Tyyliltään valtion metsänhoitajan ja sahan johtajan asuin- ja toi- Sukevan rukoushuone edustaa suunnittelijansa Ilma- mistorakennus. Vuodesta 1958 lähtien se on ollut Su- rin Ahosen ”tyypillisimpiä”. Pohjakaavaltaan rakennus kevan seurakunnan omistuksessa. Metsänhoitajalle ra- on kuten Leppävirran rukoushuone. Sisäänkäynti on kennetut navetta- ja muut piharakennukset on kaikki keskelle kirkon länsipäätyä sijoitetun kellotornin alta, purettu. pohjoispäädyn sivuun on liitetty matala ruumishuone.

Hirsikangas, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

207 Asuintalo edustaa koko Ylä-Savon seudulla hyvin har- metsäisessä maastossa. Alueen suunnittelusta pidettiin vinaista varakkaan virkamiesluokan rakentamista. Hir- 1920-luvulla arkkitehtikilpailu, mutta asemakaava ja sirunkoinen rakennus on monimuotoinen, erkkerein ja rakennukset suunniteltiin vankeinhoitolaitoksen oman kaariaiheisin kattoikkunoin sommiteltu myöhäisjugen- arkkitehdin U. Sjöholmin toimesta. din edustaja. Metsänhoitajan aikana talon alakerrassa oli keittiö, vierashuone ja järven puolelle erkkeri-ikkunoin Historia avautuva kookas toimistohuone, yläkerrassa oli makuu- Vankien käyttö maataloustyössä oli uusi ilmiö 1900-lu- tilat. Seurakunnan omistuksessa tiloja on muutettu ja vun alun vankeinhoitoalan kehityksessä. Maatalous- ja pintoja levytetty. Vuonna 1978 rakennusta laajennettiin suovankiloina toimineista vankisiirtoloista tuli tehokas lisäsiivellä, johon tuli seurakuntasali ja nuorisotyötiloja. keino sopeutua kasvaneeseen vankimäärään. Tarkoituk- sena oli myös kuivata soita viljelymaaksi ja asutustoimin- Vankilan paritalo taan. Rakennettu v. 1948 Valintaperuste: R (puutteellinen inventointitieto) Laajojen suoalueiden Sukeva perustettiin 1914 Hel- singin kuritushuoneen alaiseksi vankilasiirtolaksi. Tällä Matarantien ja Sukevantien risteyksen koillispuolella si- kruununpuiston alueella oli maata yli 3000 hehtaaria, jaitsee v. 1948 rakennettu ns. lääkärintalo, joka raken- josta vuosien saatossa raivattiin viljelykseen pääasiassa nettiin silloisen vankilan lääkärin asunnoksi. Vankilan miestyövoimaa käyttäen runsaat 1000 hehtaaria. Van- lääkäri toimi myös toisena kunnanlääkärinä. kisiirtolasta tuli 1919 hallinnollisesti itsenäinen vara- vankila, josta ajan kuluessa kehittyi omavarainen maa- Rakennus muistuttaa tyypiltään Sukevan vankila-alu- talousvankila. Vankilan tiilitehdas ja saha perustettiin eelle, Takaharjuntien ja Vankilantien varrelle rakennet- 1920-luvulla. tuja asuintaloja. Nämä ovat suorakaiteen muotoisia, syvärunkoisia, ohuella rappauksella (slammauksella) Alkuaikoina vankila toimi laajalla alueella erilaisissa puu- päällystettyjä paritaloja. Sisäänkäynnit ovat rakennusten rakennuksissa. Tiilirakenteinen Iskolan vankilaosasto päädyissä, joihin on runkolinjan sisäpuolelle ”leikattu” maatilarakennuksineen valmistui 1925 ja Kalliomäen avokuisti kulmapilareinaan tiilipilarit, jotka on ajalle tyy- keskusosasto 1936. Varavankilasta tuli keskusvankila pillisesti jätetty rappaamatta. Kuistin pohjamuodon kaa- 1939. Yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten revalinjainen muuraus oli suosittu funktionalismin aihe. seurauksena maataloustoimintaa supistettiin 1960- Lääkäri- ja vankila-alueen talojen ulkoverhouksia yhdis- luvulla ja talousrakennuksia on myöhemmin saneerattu tää rakennusten koristeelliset puiset päätykolmiot. teollisuus-, vankilan koulutus- ja kuntoutustoimintaan. Sukevan vankisiirtola aloitti toimintansa v. 1914 silloi- Männikön silta sessa Sukevan kruununpuistossa. Sukevan tarkoitus oli Harald Backman/Tie- ja vesirakennushallitus (rakennettu toimia työsiirtolana, jossa vangit oppisivat ammatin, ja v. 1925-1926, kunnostettu v. 1999) samalla tarkoituksena oli saada soita raivattua ja kuivat- Valintaperuste: (R, M) tua viljelysmaaksi. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Vankila muodostettiin pääasiassa entisestä Iskolan, Kal- Raudanjoen ylittävä, Männikön museosilta on kolmi- liomäen ja Kestilän tiloista. Aluksi vankila oli hajautet- aukkoinen teräsbetoninen ulokepalkkisilta, jonka pituus tuna useaan pieneen yksikköön, joita oli laajimmillaan on 28 m ja jänneväli 16 m. Molemmissa päissä on 6 m 6 kpl. Päälaitos oli Kukkopurolla ja muita osastoja olivat pitkät ulokkeet. Sillan suunnitelmat valmistuivat Tie- ja tulipalossa v. 1922 tuhoutunut Korttikangas nykyisen vesirakennusten ylihallituksessa v. 1924. Savo-Karjalan Kortekankaan paikalla, Kalliomäki, Mattila, Somero- tiepiiri kunnosti ja entisöi sillan v. 1999, jolloin se myös koski ja Viinijärvi. merkittiin viralliseksi tiemuseokohteeksi. Rakentaminen oli alkuvuosina suunnittelematonta. Sukevan vankila-alue asuntoalueineen Vanhimmat vankilan käytössä olleet rakennukset on purettu. Pitkäjänteisempi rakennustoiminta alkoi 1920- Valintaperuste: R, M, H luvulla. Alueen suunnittelusta pidettiin 1920-luvulla ark- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. kitehtikilpailu, mutta asemakaava ja rakennukset suun- Kuvaus niteltiin vankeinhoitolaitoksen arkkitehdin U. Sjöholmin toimesta. Sukeva on yksi 1910-luvulla perustetuista maatalo- usvankiloista, jotka sijoitettiin kauas keskuspaikoista, Iskolan osasto rakennettiin v. 1922-1925. Kalliomäen koska tarkoituksena oli vankityövoimalla raivata ja kui- osasto, jossa sijaitsee nykyinen päälaitos, rakennettiin v. vata soita viljelysmaaksi. 1929-1936. Tämän länsipuolella on yhtenäiset Etu- ja Ta- kaharjun asuinalueet sekä Kortekankaan asuinalue, joka Sukevan keskuslaitos selliosastoineen, hallintorakennuk- rakennettiin v. 1928-1931. Nykyisin vankila-alueeseen sineen, maatilakeskuksineen ja talousrakennuksineen kuuluvista rakennuksista vanhimpia ovat Iskolantien ja sijaitsee selkeästi omana ryhmänään, ja henkilökunnan Vankilantien risteykseen v. 1917 rakennetut asuintalot. asuinalueet kuten Takaharju, Etuharju, Iskola ja Korte- Rakennuksia vankila-alueella on toistasataa. kangas muodostavat itsenäisiä rakennettuja sarekkeita

208 Peltoalueilla on suuria, vankeinhoitolaitoksessa suunni- Alueella on kahdeksan kahden perheen asunnoiksi ra- teltuja latoja, joiden jyrkkäharjainen tyyppi on tunnistet- kennettua taloa, jotka sijaitsevat kahdessa rivissä Kou- tavissa myös esim. Keravan vankilan pelloilla. lutien molemmin puolin. Toisen rivistön päässä sijaitsee yhteinen sauna- ja pesularakennus, joka on kaksikerrok- Iskola sinen puhtaaksimuurattu tiilirakennus. Uno Sjöholm (päärakennus v. 1923) Asuinrakennukset ovat yhtä lukuun ottamatta tiilirun- koisia ja rapattuja, ja niiden pohjakaavat ovat toistensa peilikuvia. Kummassakin päässä on sisäänkäynnit keit- tiön ja kahden huoneen kokoisiin asuntoihin. Raken- nuksissa on ullakon lisäsi myös kellarit, joihin saadaan luonnonvaloa poikkeuksellisessa paikassa käytettyjen puolipyöreiden ikkunoiden kautta. Runsaasti detal- joidut julkisivut edustavat 1920-luvun klassismia, joskin asuinhuoneiden ikkunat ovat 1930-luvulla yleistyneitä, pelkillä pystykarmeilla jaettuja. Jokaiseen rakennukseen liittyy puurakenteinen piharakennus. Rakentamisen yhtenäisyys ja puutarhamaisuus yhdistää alueen 1900- luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Euroopassa synty- neisiin puutarhakaupunki-ideoihin.

Kortekankaan koillispuolella, vajaan kilometrin päässä Iskola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy sijaitsevat Etu- ja Takaharjun henkilökunnan asuintalo- jen aluekokonaisuudet. Etuharjun talot ovat detaljeil- Iskolan avo-osastona on ehyt, pääasiassa 1920-luvulla taan, rakennustekniikaltaan ja tyyliltään Kortekankaan rakennettu kokonaisuus, jonka asemakaavan ja raken- talojen kaltaisia, mutta hieman suurempia ja aumakat- nukset on suunnitellut vankeinhoitohallituksen arkki- toisia. Etuharjun ja Kortekankaan yhdistävän Urheilu- tehti Uno Sjöholm. Kolmikerroksinen, selliosastoksi ra- kentäntien varrella on kaksi johtajien asuinrakennusta; kennettu päärakennus muodostaa maatilarakennusten v. 1931 rakennettu muistuttaa tyyliltään Kortekankaan kanssa tiukan symmetrisen suorakaiteen. Puimala sekä taloja ja v. 1944 rakennettu Takaharjun taloja sekä Su- tiilirakenteiset navetta ja talli rakennettiin v. 1928. Talli kevan lääkäritaloa. on 1950-luvulla muutettu selliosastoksi, muut raken- nukset ovat pääasiassa maatalouskäytössä. Henkilökun- Takaharjun alueen 1950-luvun tiilirunkoisten, satula- nan asuinrakennukset sijaitsevat keskuspihaa kiertävän kattoisten asuinrakennusten yksityiskohdat kuten tiili- tien ympärillä. Rakennukset olivat alun perin kahden pintaisten pilarien käyttö kuisteissa ja päätykolmioiden perheen taloja. puukoristeaihe yhdistää ne Sukevan lääkäritaloon ja Ur- heilukentäntien varrelle sijaitsevaan johtajan asuntoon. Henkilökunnan asuinalueet (Kortekangas, Etu- ja Takaharjun alueet, Urheilukentäntien rakennukset) Kalliomäki Kortekangas v. 1928-1931, Etuharjun rakentaminen Päärakennus useassa vaiheessa, joista vanhin 1930-luvulla, Takaharju rakentaminen 1950-luvulla v. 1928-1929, maatalousrakennukset rakennettu pää- asiassa v. 1929

Vankilan hallintokeskusta ryhdyttiin keskittämään Kal- liomäelle 1930-luvulta alkaen. Mäen korkeimmalla kohdalla sijaitsevan päärakennuksen ensimmäinen, ny- kyisin selliosastona toimiva osa valmistui v. 1929. Tätä laajennettiin v. 1932-1933 rakennetulla nelikerroksisella selliosastolla. Rakennuksen uusimmat osat ovat luoteis- sivulle v. 1984 rakennettu selliosasto ja v. 1988 raken- nettu keittiö.

Päärakennuksen kaakkoispuolella on ryhmä entisiä maatalousrakennuksia, joista lähes kaikki ovat yksiker- roksisia tiilirakennuksia. Näiden käyttötarkoitus ja sisä- tilat on myöhemmin muutettu. Rakennusten ulkoasut ovat säilyneet kohtalaisen hyvin.

Etuharjuntie, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

209 Haja-asutusalueet Näiden puitejakona on 1930-luvulla muotiin tullut malli. Koulu lakkautettiin v. 1963, minkä jälkeen koulu oli seu- Kangaslammin koulu rakunnan omistuksessa ja myöhemmin hiihtokeskuksen Rakennettu v. 1939 käytössä. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt hyvin, sisä- Valintaperuste: tiloja sen sijaan on muutettu melkoisesti 1980-luvun lopussa. Lammen rannalla säilynyt, koulurakennuksen kanssa samoihin aikoihin opettajan käyttöön rakennettu tiilirunkoinen sauna, on maakunnassa yksi harvoista säi- lyneistä tiilirunkoisista koulujen saunarakennuksista. Pihasta on purettu puurakenteinen huussi- ja puuliite- rirakennus.

Paisuan ala-aste Tyyppipiirustukset/Yrjö Sademies (vanhempi rakennettu v. 1907, uudempi (inventoimatta) koulurakennus 1950- luvulla) Valintaperuste: (R, H)

Ennen oman koulurakennuksen valmistumista v. 1906, koulutoiminta oli Paisualla alkanut v. 1904 vuokrati- loissa. Koulu rakennettiin arkkitehti Yrjö Sadeniemen mallipiirustusten mukaan. Tämä korkeaullakkoinen ja Kangaslammin koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy suuri-ikkunainen koulutyyppi levisi yleiseksi koko maa- han ja muodostui kansakoulun helposti tunnistettavaksi rakennustyypiksi. Paisuan koulupihaan kuuluu 1950-lu- vulla rakennettu rankorakenteinen koulurakennus sekä Sonkakoskelle johtavan tien varressa sijaitseva Kangas- tämän kanssa nähtävästi samoihin aikoihin rakennettu lammin koulu valmistui v. 1939. Rapattu, tiilirunkoinen piharakennus. Uudempi koulu on julkisivuiltaan hyvin yksikerroksinen rakennus edustaa kansakoulurakennuk- säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, mm. ikkunat ja ovet sissa vielä tuolloin yleisesti käytettyä hyvin niukkaeleistä heloineen, vanhempaa koulurakennusta on muutettu klassismia; julkisivut ovat tiukan symmetriset, ainoina enemmän. Koulutoiminta on lakannut v. 2008. Yhdessä elementteinä ovat ikkunat, ovet ja tuuletusluukut. Ikku- rakennukset muodostavat tyypillisyydessään kansakou- noiden pielet ovat tasaiset ilmat mitään smyygirappauk- luhistoriasta kertovan kokonaisuuden. sia tai koristeita. Vanhat ikkunat on säilytetty.

Löytölänmäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

210 Löytölänmäki Rakentaminen aloitettiin v. 1939, mutta viivästyi sodan (asuinpaikka 1500-luvun puolivälistä, nykyiset aiheuttamien vaikeuksien takia. Päärakennus ja kar- vanhimmat rakennukset 1800-luvulta) jakartano valmistuivat pääosin vuoden 1942 aikana. Valintaperuste R, M Puurakenteinen talousrakennus ja työnjohtajan asunto valmistuivat v. 1940. Valkeaksi rapattu suorakaiteen Hyvin viehättävä ja maatalouden historiasta moni- mallinen ja kaksikerroksinen, kookas päärakennus muis- puolisesti kertova mäkimaisema Löytölänmäki lienee tuttaa paljon aikaisempien vuosikymmenien raskaasti ja yksi Sonkajärven vanhimpia asuinpaikkoja. 1500-luvun symmetrisesti massoiteltuja kunnalliskoteja, erotuksena puolivälistä on tietoja paikalla asuneista Rautaparran vain julkisivudetaljointi, jossa näkyy jonkin verran funk- (myöhemmin nimi muutettu Partaseksi) suvusta, josta tionalismin piirteitä, kuten päätyparvekkeiden kaare- polveutuvat mm. Iisalmen Partalan isännät. Mäen la- vassa muodossa. kialueelle sijoittunut pihapiiri ympäröivine peltoineen edustaa myös Suomenselän harvaan asutun maisema- maakunnan vanhinta asutustyyppiä.

Löytölänmäen pihapiirin iäkkäimmät rakennukset ovat maatilan puolitoistakerroksinen entinen päärakennus ja kolme aittaa pihan itäsivulla. Edellinen navetta sijaitsi lä- hempänä vanhaa päärakennusta. Tilalle on rakennettu uudempia talousrakennuksia, jotka osaltaan jatkavat maiseman rakennushistoriaa. Uuden päärakennuksen rakentaminen on tavallaan ”pelastanut” vanhan päära- kennuksen muutoksilta.

Löytölänmäen navetan länsipuolella on entinen Ala- pihan pihapiiri. Alempana, runsaan kilometrin päässä pihasta metsävyöhykkeellä sijaitsee kunnostettu puro- mylly, jonka alkuperäistä ikää on vaikea arvioida. Myl- lyä on käytetty pääasiassa kevät- ja syystulvien aikana. 1950-luvulla se oli pärehöylän voimanlähteenä. Myllyra- kennus on kunnostettu v. 2007. Entinen kunnalliskoti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Entinen Hirvijärven koulu Valmistunut v. 1921 Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on keit- valintaperusteet R tiö, ruokasali, johtajan asunto ja toimistotilat, toisessa kerroksessa on keskikäytävän molemmin puolin eriko- Koulutyö aloitettiin v. 1916, kuten lähes kaikissa muissa- koisia potilashuoneita. Kummassakin päädyssä on kak- kin koulupiireissä, vuokratiloissa ennen oman koulura- sijuoksuinen porras, jonka välitasanteella on myös pää- kennuksen valmistumista. Hirvijärven koulu on jugend- sisäänkäyntien katoksina toimivat parvekkeet. Kellaria vaikutteinen, alkuperäisessä asussaan säilynyt rakennus. käytettiin aluksi myös potilastiloina, mutta se muutettiin Rakennus on esimerkki eri tyylisuuntien näkymisestä myöhemmin huoltotiloiksi. melko pitkällä ”viiveellä” koulurakennuksissa. Esimer- kiksi jugend oli kaupungeissa 1920-luvulla jo väistynyt Käyttö kunnalliskotina loppui 1980-luvun puolivälissä, klassismin tieltä. jonka jälkeen tilat peruskorjattiin Ylä-Savon instituu- tin käyttöön. Pohjakaavaa ei ole tarvinnut kuitenkaan Koulupihaan kuuluu koulurakennuksen ikäinen ulko- paljoa muuttaa. Puutarhan puolelle on rakennettu uusi rakennus. Koulu on lakkautettu v. 1969, jonka jälkeen avoterassi. Pihan muut rakennukset on myös säilytetty ja se on ollut ensin tienrakentajien huoltotilana ja nykyään otettu käyttöön. Työnjohtajan asuinrakennus on muuta- matkailukäytössä. Rakennus on säilyttänyt erittäin hyvin mia vuosia sitten korjattu kauniisti ja asiantuntevasti. alkuperäisen sisä- ja ulkoasunsa. Aappola Entinen kunnalliskoti (nyk. Ylä-Savon instituutti) Asuinpaikka 1500-luvun puolivälistä, nykyiset Rakennustyöt v. 1939-1942, sota viivästytti rakenta- vanhimmat rakennukset 1800-luvulta mista Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Aappola on Paisuan vanhimpia asuinpaikkoja. Mäen Sonkajärven kunnalliskoti sijoitettiin Aittokosken länsi- ylärinteessä sijaitsevaan pihapiiriin on aiemmin kuulunut rannalta pakkohuutokaupasta hankitulle Myllylän tilalle. toistakymmentä rakennusta, jotka ovat muodostaneet Kunnan rakennusmestari Hugo Helenius laati v. 1937 kolmelta sivulta suljetun pihan. Suurin osa rakennuk- ensimmäiset piirustukset, joita sosiaaliministeriö ei kui- sista on purettu tai siirretty muualle. Jäljellä on asuinra- tenkaan hyväksynyt, vaan esitti uusien pohjaksi ministe- kennuksen lisäksi kolme erillisaittaa ja sauna sekä kaksi riössä arkkitehti Kalman laatimat. latoa.

211 Aappola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Oletettavasti 1800-luvulla rakennettu asuinrakennus on 1946, tätä ennen paikka oli kuopiolaisen liikemies Taa- alun perin ollut paritupa, jossa keskellä on ollut porstua vetti Lappalaisen kesäasuntona. Väljästi pihapiiriin sijoi- ja kamari. Länsipäädyn pirtti on purettu 1920-luvulla. tetuista rakennuksista navetta ja komea karjarakennus Länsipäädyn ja porstuan ja kamarin tilalle on 1930-lu- seisovat toisiaan vastatusten, näiden eteläpuolella on vulla rakennettu kaksi kamaria. Toisen päädyn pirtti on suurin osa muista talousrakennuksista. Karjarakennuk- alun perin ollut savupirtti, jonka uuni v. 1893 muutettiin sen navettaosa on tiilestä ja rapattu, mutta talliraken- uloslämpiäväksi. Tällöin myös laipio uusittiin, seinähirret nus on vanhaan pohjoissavolaiseen tapaan hirrestä. Talli veistettiin ja lattialaudat käännettiin. vaikuttaa detaljiensa (mm. rombikuvioinen heinäparven luukku) perusteella 1920-lukua vanhemmalta. Rakennuksen vaiheittain rakentamisesta kertoo pää- tyjen erirakenteiset ikkunat. Pirtin ikkunatyyppinä on harvinainen kitti-ikkunarakennetta edeltänyt ikkuna, Jyrkän vanha ruukkialue jossa lasit on upotettu puitteeseen tehtyihin uriin. Ikku- Järvimalmiruukki/1831-1918 napenkit on myös tehty vanhan mallin mukaan yhdestä Valintaperuste: R, M, H lankusta. Paikka on ollut asumattomana 1950-luvulta, Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. mutta rakennuksia on kuitenkin huolella kunnostettu ja piha-alueesta huolehdittu. Maalaamattomat rakennuk- Ruukinalue ja masuunien rauniot set pienialaisten ja suojaisten niittyjen keskellä muodos- Valintaperuste: R, M, H tavat erittäin viehättävän kokonaisuuden. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Tyynelä Jyrkän ruukki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin Sa- Päärakennus, karjarakennus, kellari, aitat, sauna 1920- von järvimalmiruukkeihin. Ne kuvastavat 1800-luvun luku, riihi v. 1952, vanhempi riihi ja talli, ikä ei inventoin- alkupuoliskolla tapahtunutta rautateollisuuden paino- nissa tiedossa pisteen syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä Valintaperuste: R, M olivat järvi- ja suomalmi. Näitä hyödyntäviä Pohjois-Sa- von ruukkeja ovat Jyrkän lisäksi Vieremän Salahmi, Kart- Parin kilometrin päässä Kauppilanmäen rautatiepysäkistä tulan Souru ja Pieksänmaan Haapakoski sekä Juankos- sijaitsevan Tyynelän pihapiiri muodostaa hyvin harmoni- ken Juantehtaan ruukkialue, joka on vanhin ja parhaiten sen ja asiantuntemuksella hoidetun miljöön, jossa suurin säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukki. osa rakennuksista on 1920-luvulta. Valtio luovutti nykyi- selle omistajasuvulle tilan pika-asutuksen yhteydessä v.

212 pärille rakennettiin teräs- ja puurakenteinen suojaraken- nus, joka toimii myös näyttelytilana. Muutaman vuoden kuluttua suojarakennuksen valmistumisesta sitä täyden- nettiin hiilisillalla, joka hahmottaa alkuperäistä ilmettä.

Vanhemman masuunin raunio suojattiin modernilla ka- tosrakenteella. Ruukinalueella tehtiin laajoja maiseman- hoitotöitä ja alue varustettiin opasteilla. Ruukinalueelle siirrettiin myös vanha paja korjaustyömaan tarpeisiin ja ruukin toiminnallisen kehittämisen tueksi. Kosken itä- rannalla on kaksi hiiliuunia 1950-luvulta, jotka kunnos- tettiin restauroinnin yhteydessä käyttökuntoon. Ruu- kinalueen restaurointitöiden pääsuunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy. Ruukinalueen lähiympäristö on kaunista, osin puistomaista koskimai- semaa. Koskessa sijaitsevat Lystinsaari ja Lemmensaari ovat perinteisesti olleet virkistyskäytössä.

Jyrkkä, kuva: Jussi Jäppinen Herrala Herrala 1830-luku, Pikku-Herrala siirretty paikalle Vuonna 1831 perustettu Jyrkkäkosken ruukki sijaitsee v. 1867 Kiltuanjärven ja Haapajärven välisessä koskipaikassa. Valintaperuste: R, M, H Ruukin perusti raahelainen kauppias ja laivanvarustaja Kuuluu valtakunnallisesti merkittävään alueeseen luet- Zachris Franzen, joka omisti myös Salahmin ruukin Vie- telossa v. 2009 remällä. Länsirannalla on ruukinhoitajan kartano Herrala 1830- Liiketoiminnalle aiheutti hankaluuksia erityisesti ruukin luvulta ja tämän tuntumassa päärakennusta vanhempi sijainsi syrjäisessä paikassa vaikeiden kulkuyhteyksien aittarivi. Rakennusta on muutettu etenkin pinnoiltaan päässä. Vuonna 1856 ruukki siirtyi osaksi Paul Wahl & ja detaljeiltaan (ovet, ikkunat) paljon alkuperäisestä. Co:n suuryhtymää, jonka omistuksessa ruukki toimi v. Itäpäädyn aiempi pieni pulpettikattoinen kuisti on kor- 1908 asti. Tällöin ruukin osti A. Ahlström Oy, joka lopetti vattu keittiön ja pannuhuoneen käsittävällä laajennuk- raudanjalostuksen. Ensimmäisen maailmansodan aihe- sella luultavasti 1950-luvulla. Myös yläkerta on otettu uttaman raudan suuren kysynnän takia ruukki kuitenkin käyttöön. Rakennuksen alkuperäinen pohjakaava oli otettiin muutamaksi vuodeksi käyttöön, mutta suljettiin paritupa, jossa porstuan takana oli kaksi kamaria. Ruuk- lopullisesti v. 1919. kitoiminnan päätyttyä Herralassa asuivat A. Ahlströmin virkailijat ja vuodesta 1949 alkaen yhtiön ylläpitämä Vanhimman, v. 1835 rakennetun masuunin rauniot ovat metsäkoulu. Myöhemmin Herrala on myyty yksityiselle. kosken keskellä sijaitsevalla Masuunansaarella. Kosken itärannalla oleva masuuni on vuodelta 1874. Tässä eng- Herralan pihapiiriin siirrettiin Eskelänniemestä ”Pikku- lantilaisesta tiilestä rakennetussa masuunissa tuotettiin Herrala” v. 1867. Rakennus palveli ruukin lasten kou- takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. luna v. 1868-1878. Varsinaisen koulun valmistuttua Pikku-Herralasta tuli tehtaan isännöitsijöiden, konttoris- Masuunin raastupa eli uunia ympäröivä puurakennus tein ja työnjohtajien asunto. Myöhemmin siinä asuivat tuhoutui tulipalossa v. 1901, minkä jälkeen rakennet- A. Ahlström Oy:n työntekijät. Rakennus on pienehkö tiin uusi. Sekin paloi v. 1934, mutta masuunin uuni, rimalaudoituksella vuorattu paritupatyyppinen hirsira- ”piippu” säilyi. Masuunin yhteydessä ollut kankirauta- kennus. ja naulapaja olivat palaneet jo 1890-luvulla. Sonkakoski Vuonna 1938 masuunin piipun viereen rakennettiin Vesimylly rakennettu v. 1939 mylly, johon liitettiin v. 1947 saha ja pärehöyläraken- Valintaperuste: R, M nukset. Myllynä rakennus toimi vuoteen 1963. 1980-lu- vulla myllyn yläkertaan sijoitettiin kahvila ja saharaken- Sukevan suunnalta Hirvijärveltä etelään virtaavan joen nus muutettiin näyttelytiloiksi. Vuonna 1874 tehdyn rantamaisemat muodostavat Pohjois-Savossa harvinai- ns. uuden masuunin tiilinen, rautavanteilla sidottu, va- sen joen varren kulttuurimaiseman. Ranta-aluetta luon- lurautajaloilla seisova kuilu-uuni suojattiin pienellä ka- nehtii kapea peltovyöhyke maatiloineen, jolle avautuu toksella 1980-luvulla. Vuosina 1996-1998 toteutettiin kauniita näkymiä etenkin joen länsipuolella kulkevalta ruukinalueella museoviraston toimesta suuri korjaus- ja maantieltä. Sonkakoski sijaitsee alueen eteläpäässä restaurointityö. Uudempi, v. 1874 valmistunut skotti- Jyrkäntien ja Sonkakoskentien risteyksessä. Vanhaa ra- laistyyppinen tiilimasuuni on yksi neljästä maassamme kennuskantaa on säilynyt joen länsirannalla Koskelan kokonaisena säilyneestä masuunista. Raunio konservoi- (entinen Mustola) ja itärannalla Mustosen suvun omis- tiin saumaamalla se kokonaan uudelleen ja korvaamalla tamassa pihapiirissä, jota vastapäätä joen toisella puolen rapautuneet ja puuttuneet tiilet uusilla. Masuunin ym- on vielä toiminnassa oleva Sonkakosken vesimylly.

213 Sonkakosken vesimylly Nykyisen myllyn rakennutti tämän pojanpoika Kalle Ed- Vesimylly on rakennettu v. 1939 vard Mustonen v. 1939 n. 300 metriä alavirtaan aikai- semman myllyn paikasta.

Jauhatuksen ja pärehöylän lisäksi kuusi taloa sai sähkön myllystä, jonka voimanlähteenä oli aluksi vesivoimalla käyvä turbiini.

Myllyä suurempi urakka oli kanavan kaivaminen. Tämän kahden metrin syvyisen ja neljän metrin levyisen uoman kaivamiseen tarvittiin kaksitoista miestä.

Myllyn toiminta lopetettiin v. 1969, mutta 1980-luvun lopulla nykyinen omistaja kunnosti myllyn käyttökun- toon. Tällöin myllyyn asennettiin uusi turbiini ja kone- huone.

Sonkakosken vesimylly kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Kauppilanmäki Valintaperuste: R, M Mustosen suku on harjoittanut myllärin ammattia Son- Kts. Kaupilanmäen aluekuvaus/Vieremän kunnan koh- kakoskella jo neljän sukupolven ajan. Ensimmäinen su- dekuvaukset vun mylläreistä oli Johan Fredrik Mustonen, joka osti myllyoikeudet yhden kiviparin myllyyn ruukinpatruuna Kauppilanmäen pysäkkirakennus ja makasiini Franzenilta v. 1872. Ensimmäinen mylly sijaitsi kosken Rautatiehallituksen yliarkkitehti Bruno.Granholm suun- itärannalla, tämän korvasi v. 1891 toiselle puolelle Jo- nitelmat v. 1900) han Mustosen rakentama mylly. Valintaperusteet R

Kauppilanmäen pysäkki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

214 Näkymä Pohjoismäeltä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kauppilanmäen pysäkki kuuluu Kauppilanmäen kylä- Alunperin rakennuksessa on ollut toimisto ja odotus- alueeseen, joka on määritetty Vieremän kunnan maa- huone sekä henkilökunnan asuintiloja. Sisätiloja on kunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisema-alueeksi. uusittu 1980-luvulla. Asema toimi matkustajaliikenteen Pysäkki rakennettiin Iisalmi–Kajaani rautatieosuudelle, pysäkkinä vuoteen 1978 asti. jonka rakentaminen aloitettiin v. 1902 rautatieosuuden Kuopiosta Iisalmeen valmistuttua. Kajaanin radan ase- Pysäkkirakennuksen eteläpuolella on jäljellä varastora- mat ja pysäkit rakennettiin Bruno Granholmin Kuopio- kennus. Molemmat rakennettiin vuonna 1905. Hieman Iisalmi väliselle rataosuudelle v. 1900 piirtämien tyyppi- sivummalla rinteessä on säilynyt, joskin paljon muutet- piirustusten mukaan. tuna, yksi rautatien työntekijöille rakennettu asuinra- kennus. Kuten Sukevan rautatieasemarakennuksessa julkisivuil- taan hyvin säilyneessä Kauppilanmäen pysäkissä näkyy Pohjoismäki ja Teerimäki vuosisadan vaihteessa kansallisromantiikka ja siihen vai- kuttanut sveitsiläistyyli. Tyypillisimpinä piirteinä ovat ka- Valintaperuste: M tonharjojen ”venyttäminen” ja hyvin koristeelliset kon- solirakenteet, joilla räystäät kannatetaan. Myös tällöin Pohjoismäki sijaitsee kunnan kaakkoispuolella Pohjois- muotiin tulleet ikkuna- ja ovilistoitusten kovertaminen, Savoa rajaavan erittäin harvaanasutun Maanselän ve- uurroskuvioilla koristelu on säilynyt Kauppilanmäen py- denjakajaseudulla. Maisema edustaa hyvin alueen ka- säkissä. rua mäkiasutusta. Mäeltä avautuu komeat äärettömiltä vaikuttavat metsämaisemat. Rakennuskanta on pääosin Asuntoon vievän sisäänkäynnin yllä on säilynyt myös uusittua tai muutettua. harvinainen, koristeellisin valurautatuin kannatettu si- säänkäyntikatos.

215 Kulvemäen kylä, Pihlajaharju kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Tuovila Kulvemäen kylä Valintaperuste: R, M Valintaperuste: M Asuinrakennus 1700-luvulta Kulvemäki edustaa maisematyypiltään Pohjoismäen Alueen ja mahdollisesti koko seudun vanhinta raken- kaltaista harvaa mäkiasutusta. Pihapiirit ovat kuitenkin tamista edustaa Teerimäessä sijaitseva Tuovilan päära- yhtenäisemmin 1950-luvun hahmossa ja selkeämmin kennus, joka on rakennettu 1700-luvun lopulla valtion tienvarteen nauhamaisesti ryhmittyneet. metsänvartijan asunnoksi. Maiseman kehitykseen on olennaisesti vaikuttanut ai- Rakennus käsittää pirtin porstuan ja porstuan takana emmin kylän läpi Jyrkälle johtaneen maantien siirtämi- olevan peräkamarin (nykyisin keittiönä) sekä toisen pää- nen alueen eteläpuolelle 1980-luvulla. Vanha kylätie on dyn kaksi kamaria, jotka kaikki on rakennettu samanai- enää pätkittäin käytössä. Osa entisistä tilakeskuksista kaisesti. Rakennuksen korjauksessa v. 1956 ikkunat ja on vain kesäaikaisessa käytössä ja jotkut kokonaan sisätiloissa mm. vanha liuskekiviuuni uusittiin. autioina. Ennen avoimet näkymät ovat monin paikoin kasvamassa umpeen, kun peltoja on jäänyt pois viljely- Piharakennusten tarkkaa ikää ei tiedetä. Navetta on käytöstä ja ojat vesakoituneet. 1930-luvulta. Pihassa olevasta kahdesta aitasta toinen lienee 1900-luvun alusta, toinen on 1800-luvulta. Sen hirret on aitoille tyypillisesti myöhemmin käännetty.

216 Suonenjoen kulttuuriympäristö

217 218 Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

SUONENJOKI tuntumassa. Asemakatu liikerakennuksineen perustuu arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin v. 1921 Suonenjoen taajaväkistä yhdyskuntaa varten tekemään asemakaa- vaan. Puinen päätytornillinen pitkäkirkko on rakennettu 14 Suonenjoen rautatieasema v. 1865. Asemapuisto liittyy kirkkoa ympäröivään puis- ympäristöineen ja ratavartijan talo toon.

Valintaperuste: R, M, H Historia Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Suonenjoen alue erotettiin Pieksämäen seurakunnasta omaksi rukoushuonekunnaksi 1781 ja kappeliksi 1795. Kuvaus Rautalammin seurakuntaan Suonenjoki liitettiin 1811. Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen kuvastaa kir- Omaksi seurakunnaksi Suonenjoki itsenäistyi 1870. konkylän muodostumista liikenteen ja talouden solmu- Kirkko valmistui 1865 ja sen suunnitteli F. Öhman. Ta- kohdaksi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Suonenjoen puli valmistui 1823. kirkko laajoine puistoineen, Savon radan rautatieasema ja Asemakadun liikekorttelit muodostavat eheän, kau- Savon rata rakennettiin vuosina 1887-1889. Suonen- pungin kehitysvaiheita kuvastavan kokonaisuuden. joen IV-luokan asemarakennus valmistui v. 1889 Knut Nylanderin tekemin suunnitelmin. Rakennusta laajen- Asema, joka on Oulun radan pienen aseman piirustusten nettiin v. 1899 ja v. 1915. Suonenjoen kunnassa oli par- mukainen, sijaitsee Suonenjoen kirkonkylän vanhassa haimmillaan kuusi liikennepaikkaa, joista kirkonkylän keskustassa kirkon lähituntumassa. Se on tyypillinen asema Suonenjoki oli vilkkain. Savon radan ja Iisveden maaseutuasema, jossa asemapihan lisäksi on asuinalue haararadan valmistuminen v. 1889 sekä lähivesien ka- ja pieni veturitalli. Suonenjoen rautatieasemalta erka- navoinnit tekivät Suonenjoesta keskuspaikan 1800- ja nee Iisveden satamarata saha- ja tehdasalueelle Pielis- 1900-lukujen vaihteessa. Kirkonkylästä muodostettiin järven rannalle. 1920-luvun arkkitehtuurille ominainen taajaväkinen yhdyskunta 1923, kauppala 1967 ja kau- ratavartijan talo sijaitsee kapean Suontienselän rannan

219 punki 1977. Kirkko ja rautatieasema-alue sekä näiden rakentamista. Siksi v. 1794 Tukholmasta hankittu kello puistoalueet muodostavat ehjän ja kulttuurihistorialli- ripustettiin aluksi avonaiseen kellotelineeseen. Se siirret- sesti arvokkaan ympäristön. tiin v. 1823 silloin valmistuneeseen kaksiniveliseen tapu- liin. Nykyisen kirkon valmistuttua kello siirrettiin kirkon Suonenjoen kirkko kellotorniin ja tapuli jäi tyhjilleen. Suonenjokelaiset eivät Kirkko v. 1865 suunnittelija Ferdinand Öhman, korja- olisi halunneet kirkkoon kellotornia, josta arkkitehti Öh- uksia K.S. Kallio v. 1956-1957 man ei kuitenkaan suostunut luopumaan. Valintaperuste: R, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009, kirkkolailla suojeltu.

Suonenjoen rukoushuonekunta oli muodostettu Ku- ningas Kustaa III:n määräyksestä v. 1781 Pieksämäelle, Leppävirralle ja Rautalammille kuuluneista maa-alueista. Vuonna 1795 se muutettiin Pieksämäen ja myöhemmin v. 1811 Rautalammin emäseurakunnan alaiseksi kap- peliseurakunnaksi. Suonenjoen ensimmäinen kirkko ra- kennettiin Kirkkolanniemen alueelle. Tsaari Aleksanteri II:n määrättyä v. 1856, että Suonenjoesta on muodos- tettava itsenäisen seurakunta, päätettiin pitäjänkoko- uksessa uuden kirkon rakentamisesta. Koska vanhan kirkon sijaintia pidettiin ahtaana, uuden kirkon paikka muutettiin tästä noin 200 metriä kaakkoon.

Suonenjoen v. 1863-1865 rakennetussa päätytornilli- sessa kirkossa on piirteitä sekä pitkä- että ristikirkoista kuten näinä vuosikymmeninä maakuntaan rakenne- tuissa muissakin kirkoissa (Keitele, Vesanto, Pielavesi). Kirkon suunnitteli Kuopion lääninarkkitehti Ferdinand Öhman aikakauden kirkonrakentamisessa vallinneen uusgotiikan mukaisesti. Lähtökohtana olivat goottilaiset kivi- ja tiilikirkot, joiden piirteitä sovellettiin puuraken- tamiseen. Esim. Suonenjoen kirkon alkuperäinen puna- okran sävyinen ulkoväritys jäljittelee puhtaaksimuurattua Kellotapuli, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tiiliseinää. Suonenjoen kirkon julkisivut on Lapinlahden kirkon ohella maakunnan uusgoottilaista kirkoista run- saimmin koristellut. Vuosina 1919-1927 tapuli oli kirkon halkoliiteri ja v. 1922 se kunnostettiin seurakuntasaliksi. 1970-luvulla Kirkon rakentamista hidastutti rakennustarvikkeiden naapurissa sijaitseva lukio vuokrasi tilan luokkahuo- saaminen. Mm. järeä puutavara jouduttiin kuljetta- neeksi, jolloin tapuliin asennettiin sähkölämmitys. Tä- maan kaukaisista metsistä. Alkuperäisiä suunnitelmia män jälkeen tapuli on ollut varastona ja kirpputorina. muutettiin rakennusaikana siirtämällä kellotorni kirkon Käyttötarkoituksien vaihdellessa sisätiloja on muutettu, länsipäätyyn. Kirkossa oli alun perin pärekatto. Vuonna mm. välikattoa laskettu. Myös julkisivut ovat jonkin ver- 1909 se katettiin pellillä. 1920-luvulla ulkoseinät maa- ran muuttuneet. Tapulin vastakkaisilla sivuilla olleista pa- lattiin harmaaksi arkkitehti Ilmari Launiksen mukaan. riovista toinen on poistettu 1920-luvulla. Oven sivuille Myöhemmin vuoden 1970 maalauksessa värisävy muu- ja muille julkisivuille on lisätty ikkunoita. Kuitenkin julki- tettiin lähemmäs alkuperäistä. Kirkon sisätiloja on muu- sivujen rakennusaikainen empireilme on säilynyt. Poik- tettu julkisivuja enemmän. Ensimmäiset lämmityslaitteet keuksellista tapulissa on muihin maakunnan tapuleihin (kamiinat) asennettiin v. 1903. Vuosina 1956-1957 kirk- verrattuna kellotasoa kiertävä rautakaide. kosalin ilme karsittiin alkuperäisestä koristeellisuudesta arkkitehti K.S. Kallion suunnitelmien mukaan. Tällöin Kirkko ja tapuli sijaitsevat laajahkossa puistoympäris- parvekkeita laskettiin alemmas ja uusittujen penkkien tössä, josta osan muodostaa vanha hautausmaa. Tämän alle asennettiin sähkölämmittimet. reunalla on v. 1891 rakennettu pitäjän lainajyvästön ra- kennus. Vuonna 1911 hautausmaan viereen rakennet- Kellotapuli tiin toinen makasiini, joka on myöhemmin purettu. Lai- Kellotapuli v. 1823 najyvästön toiminta oli lakannut 1950-luvulle mennessä Valintaperuste: R, M ja makasiini siirtynyt paikallisen maamiesseuran haltuun. Vuonna 1953 paikkakunnalla pidettiin maatalousnäyt- Kellotapuli oli päätetty rakentaa heti ensimmäisen kir- tely, jota varten perustettu museotoimikunta keräsi laa- kon valmistuttua Suonenjoelle v. 1785. Varojen puut- jan esinekokoelman sijoitettavaksi viljamakasiiniin. Tästä teen takia tapulin rakentamista ei päästy kuitenkaan lähtien makasiini on toiminut museona. heti aloittamaan ja myöhemmin Suomen sota lykkäsi

220 Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja Asemarakennuksen takana on punaiseksi maalattu pi- ratavartijan talo harakennus, jota on pidennetty 1900-luvun alussa. Ase- Asemarakennukset v. 1887, Oulun radan tyyppipiirus- ma-alue jatkuu pohjoiseen Rakkaudenkujalle ja etelään tukset asemapuiston suuntaan, jonka ilme tosin on muuttunut Valintaperuste: R, M, H paljon, kun vanhat rakennukset on purettu ja suuret Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. havupuut kaadettu. Puistossa sijaitsee paikalle v. 1887 huvimajaksi siirretty entinen kaivon katos. Kaivo oli ai- Suonenjoen asemarakennukset rakennettiin, kuten koinaan kirkonkyläläisten yleisessä käytössä. suurin osa Savonradan (Kouvola-Kuopio välinen rata) rakennuksista, Oulun (Seinäjoki-Oulu välinen rata) rataa Rakkaudenkujaksi nykyään kutsuttu toiselta puolen rau- varten laadituilla piirustuksilla, joiden suunnittelijana oli tatiehen rajoittuva tie oli aiemmin yksi taajaman valtaka- todennäköisesti tällöin Valtionrautateiden rataosaston duista. Sen varren rautatieläisten pihat rakennuksineen arkkitehtina ollut Knut Nylander. Oulun rata vihittiin muodostavat edelleen hyvin viihtyisän kokonaisuuden. käyttöön v. 1887, vuotta ennen Savon ratatöiden alka- Rakentamiselle antaa harvinaisen kaupunkimaisen ja mista. värikkään ilmeen Asemakadun vierivieressä sijaitsevien rakennusten sisäpihojen puoleiset julkisivut. Suunnitelmat edustivat aiempaa Vaasan radan tyyppi- piirustuksia selvemmin uusrenessanssia tyypillisenä piir- Rakkaudenkujan varrella on kaksi asuinrakennusta ja teenä julkisivujen jako vaakalistoituksin vyöhykkeisiin, pieni toimistorakennus sekä ulkorakennuksia; lähim- jotka täytettiin erilaisin laudoituksin. Peiliaiheita käytet- pänä asemaa sijaitsee asemapäällikön talo ja pohjoisem- tiin pilastereissa ja ikkunoiden alla. Aiemmissa tyyppi- pana ratamestarin eli VR:n rakennusmestarin asunto, piirustuksissa käytetyt kuistit ja rakennuksen keskellä tämän vieressä on pieni mökki, jota rakennusmestari suosittu poikkipääty oli usein sulautettu yhteen. on käyttänyt toimistonaan. Rakennukset on maalattu 1970-luvulla kellertävin ja vihrein sävyin aiemmin asuin- Suonenjoen asemarakennus on Oulun radan IV-luokan alueen rakennukset olivat punaisia. asematyyppi. Rakennuksen länsiosaan tuli erilliset odo- tushuoneet ykkös- ja kakkosluokan matkustajille, luo- Rautatien länsipuolella sijaitsee tiilipintainen veturitalli, teiskulmaan kahvila ja itäpuolelle asunnot asemavirkaili- joka on ilmeisesti rakennettu asemarakennuksen kanssa joille. Vuosina 1899 ja 1915 rakennusta laajennettiin ja samoihin aikoihin. Erillään keskustan asema-alueesta Ri- muutettiin jonkin verran. Tämän jälkeen aseman julkisi- tomäessä, lähellä uutta hautausmaata sijaitsee ratavar- vut ovat ovien muutoksia lukuun ottamatta säilyneet hy- tijan talo piharakennuksineen, joka on yksityiskäyttöön vin, mm. valurautakello on jäljellä. Ulkoasun tyypillinen siirtymisestä huolimatta säilyttänyt hyvin ominaispiir- uusrenessanssiväritys, tummat listat vaaleampaa seinä- teensä. pintaa vasten, on myöhemmin vaihdettu toisinpäin. Si- sätilojen ilmettä muuttaa voimakkaasti seinien levytys ja muovimatot.

Suonenjoen asema, kuva: Jussi Jäppinen

221 Asemakatu Julius Kutvonen oli v. 1918 perustanut Suonenjoelle pienen puusepänverstaan. Vuosikymmeniä myöhemmin Valintaperuste: R, M, H yritys kuului Suomen viiden suurimman huonekaluteh- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 taan joukkoon. Vuosina 1933-1934 huonekalutehtailija Kutvonen rakennutti asuin- ja liiketalon Rautalammin- Suonenjoen liike-elämän keskipiste alkoi 1920-luvulta tien ja Asekadun kulmaan. Kellarikerrokseen tuli tilat lähtien siirtyä Pihlajakadulta sen länsipuolelle raken- pankille, elokuvateatterille ja pannuhuonetilat, ensim- netulle Asemakadulle, joka oli tätä ennen peltomaata mäiseen kerrokseen apteekki ja apteekkarin asunto, lukuun ottamatta sen eteläpäähän vuonna 1887 ra- toiseen kerrokseen kaksia asuntoa. Myöhemmin liike- kennettua Tannisen liike- ja asuintaloa. Katu on yksi tiloihin tuli Kutvosen huonekalumyymälä. Asemakadun harvoja O.I. Meurmanin Suonenjoelle v. 1922 laatiman pintaa laskettiin vuosina 1948-1949. Tällöin talon kella- asemakaavan toteutuneista kokonaisuuksista. Katu ra- rikerros tuli näkyviin ja siihen tehtiin isot ikkunat. kentui pääpiirteissään v. 1924-1957 ja oli tuolloin taaja- väkisessä yhdyskunnassa nähtävyys kahta puolen katua Rakennuksessa on vielä havaittavissa kansanomaisen vieriviereen rakennettuine kerrostaloineen. Katu säästyi klassismin piirteitä kuten ikkuna-aukotuksen symmet- tyypilliseltä 1960-luvulla alkaneelta taajamien keskus- ria ja aumakatto. Kadunkulmaan rajautuvan nurkan tojen uudelleen rakentamiselta ja on siksi nykyisinkin komea pyöristys puolestaan kuuluu jo funktionalismiin. uudelleen nähtävyys poikkeuksellisen yhtenäisyytensä Kulmauksessa on säilynyt paikkakunnan huonekaluteol- ja tiiveytensä säilyttäneenä katuna, jossa on myös mie- lisuuden voimahahmosta kertovan liikemiehen tyylikäs lenkiintoisesti nähtävissä liiketaloarkkitehtuurin kehitys mainoskirjoitus. runsaan 50 vuoden ajalta Suomalaisessa pienehkössä taajaväkisessä yhdyskunnassa. Yhdyslinna Arkkitehti Jaakko Tähtinen, rakennettu v. 1954 Tannisen talo Rakennettu v. 1887 Valintaperuste: (R, M) Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.

Kauppias Albert Tanninen oli vaurastunut ensimmäisen kauppaliikkeensä pidolla Kruununsillan kupeessa, mutta rakennutti uuden liikkeen asuintiloineen ja monine pi- harakennuksineen lähemmäs rautatieasemaa, josta oli muodostumassa uusi kylän keskuspaikka. Tämä Ase- makadun liikerakentamisen ensimmäistä vaihetta edus- tava, rakennus on edelleen pystyssä mutta tyhjillään asema-aukion ja Asemakadun kulmassa. Asema-aukion puolen ikkunat on suurennettu näyteikkunakokoon, mutta muutoin rakennus edustaa 1800-luvun lopun nikkarityyliä. Yhdyslinna, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Kutvosen liiketalo Rakennettu v. 1933-1934 Entinen Yhdyspankin toimitalo, Yhdyslinna rakennet- Valintaperuste: R, M tiin v. 1954 Yhdyspankin arkkitehtina toimineen Jaakko Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Tähtisen piirustuksilla. Yhdyspankki rakennutti saman- tyyppisiä liike- ja asuinrakennuksia ympäri Suomea, jossa nämä ovat helposti tunnistettavissa. Näissä toistu- vina piirteinä on mm. symmetriaan perustuva julkisivu- sommittelu ja korkea aumakatto. Pohjois-Savossa Kiuru- veden taajamassa on säilynyt samalla vuosikymmenellä rakennettu Yhdyspankin talo, joka on Suonenjoen taloa kerrosta matalampi. Tähtisen muotokieli näkyy myös hä- nen yksityistalosuunnitelmissa, joita Pohjois-Savossa on toteutettu mm. Varkauteen.

Suonenjoen entisen Yhdyspankin talon julkisivut ovat, yksittäistä katusivun oven uusimista lukuun ottamatta, poikkeuksellisen hyvin säilyneet, mikä tekee siitä ehdot- tomasti yhden hienoimmista maakunnan 1940-luvun jälkeisistä liiketaloista. Detaljit ja materiaalivalinnat, ku- Kutvosen liiketalo ten sisäänkäyntikatokset ja kiillotetun graniitin käyttö kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy sekä tammiset ikkunarakenteet edustavat aikakauden arvokkaimpana pidettyä rakentamista.

222 Talo on rakennettu katulinjasta hieman tontin sisäpuo- Rakentamisen erona on nähtävissä muihin tämän aika- lelle, jolloin rakennuksen eteen muodostui muista ka- kauden tyypillisinä pidettyihin taloihin verrattuna enem- tulinjaan kiinni rakennetuista taloista poikkeavan, juhla- män yksilöllisiä piirteitä. Alueella on paljon asiallisista vuutta tavoittelevan katutilan. tyyppitaloista poikkeavia rakennuksia, joiden massoittelu ja detaljit kertovat selkeästi esteettisyyden tavoittelusta Erälä ja hieman varakkaammista keskiluokan rakennuttajista. Rakennettu v. 1939-1943 Tyypillisiä piirteitä on mm. monien talojen roiskerapatut Valintaperuste: R, M julkisivut, arvokkaiksi suunnitellut sisäänkäynnit, katto- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. tuolien koristeellisen muotoilu ja liuskekiven käyttö pi- hoissa ja ulkoportaissa. Apteekkari Jaakko Erälä piti aluksi apteekkia Kutvosen liiketalossa ennen oman talon rakennuttamista kadun Alueella on muutamia pihapiirejä 1920-luvulta, kuten yläpäähän v. 1939-1943. Katutasossa toimi apteekki ja Soitunlahden rannassa sijaitseva pihapiiri sekä taitekat- Yhdyspankki, ylemmissä kahdessa kerroksessa asuntoja. toinen talo Rantakadulla. Myös muutamia vanhempia Päätyyn Pihlajakatua vasten rakennettiin yksikerroksi- rakennuksia on säilynyt. Satamakatu 2:n hirsirunkoinen nen apteekin henkilökunnalle tarkoitettu kahden pie- talo on ollut paikalla 1800-luvun lopulta. nen huoneiston käsittävä rakennus, jonka kellariin tuli saunatilat. Siioninsillankadun luoteispuolella on 1960-luvulla raken- nettujen yksikerroksisten puutalojen alue. Koko alueen Talo oli aikoinaan paikkakunnalla tyyliltään edistykselli- miljööarvoa lisää vuosikymmenien aikana vehreytensä nen edustaen funktionalismia puhtaimmillaan. Raken- saaneet puutarhat ja sen selkeä rajoittuminen kolmelta nukseen oli tulossa paikkakunnan ensimmäinen hissi, ilmansuunnalta vesialueeseen. Rantalinja on pääasiassa mutta sodan aikana koneistoa ei saatu hankittua. vihervyöhykkeenä. Sillä on säilynyt idyllisiä venevajoja.

Asemakadun muut rakennukset Kirkkolanniemi kuului 1800-luvulla talollinen Juho Valintaperuste: M Markkaselle, joka vuonna 1865 oli luovuttanut osan Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen maista kirkon rakennusmaaksi. 1900-luvun alussa ny- kyisen seurakuntatalon paikkeilla toimi saha sekä puun- Muut kadun rakennukset eivät ole yksittäisinä raken- jalostukseen liittyvää pienteollisuutta. nuksina valtakunnallisesti merkittäviä, mutta kuuluvat olennaisina osina katukokonaisuuteen. Näitä rakennuk- sia ovat entiset Kuutin sekä puuseppä Niskasen talot.

Kuutin talo oli ensimmäinen uudelle kadulle rakenne- tuista taloista. Kuultuaan O.I. Meurmanin asemakaa- vaan perustuvasta katusuunnitelmasta, leipuri Onni O. Kuutti rakennutti liiketalonsa v. 1924-1925 Tannisen talon pohjoispuolelle. Rakennus oli aikoinaan kaupun- gin suurimpia hirsirakennuksia. Tämän pohjoispuolelle rakennutti v. 1925 puuseppä Niskanen hirsirakenteisen jugendtyylisen ja mansardikattoisen liiketalonsa, joka on tosin täysin muutettu myöhemmin. Talon alakerrassa oli liiketilat ja 1950-luvulle asti yhteislyseo.

Erälän pohjoispäätyyn kiinni rakennettu aikoinaan ehkä vaatimattomana pidetty rakennus (ei inventointitietoja) edustaa puurakenteisena ja asiallisuudessaan aikakau- den kirkonkylien tavallisinta asuin- ja liikerakentamista. Samantyylinen, joskin mittasuhteiltaan ja materiaaleil- taan kaupunkimaisempi talo on Kuutin talon eteläpää- Kirkkolanniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tyyn kiinni rakennettu kivitalo.

Vuonna 1922 O. I. Meurman kaavoitti alueen sahaa ja Kirkkolanniemi Soitunlahden rantaa lukuun ottamatta pientaloasutuk- Asuinalueet rakennettu pääasiassa 1950-60-luvuilla selle. Mutta aluetta alettiin rakentaa vasta 1951 Meur- Valintaperuste: R, M manin ja tämän oppilaan Ahti Korhosen uudelleen laati- man asemakaavan mukaan. Suonenjoen kaupungissa on säilynyt useita v. 1940- 1950 luvun pientaloalueita, joista Kirkkolanniemi on laajuudessaan ja rakennusten säilyneisyydessään huo- mattavin.

223 Kotitanhut Asuintaloja on 8 kpl, kaikki tyypiltään toistensa kaltaisia puolitoistakerroksisia ”rintamamiestaloja”. Rakennettu 1950-luvulla Valintaperuste: M Alueen keskelle jää nurmipintainen pieni suojainen puis- tikko, jossa riviin istutetut korkeat koivut luovat yhdessä Kotitanhut on eheä, vaikkakin hyvin pienialainen jälleen- säännölliseen kaareen rakennettujen talojen kanssa yl- rakennusajan pientaloalue, joka on ainoita Meurmanin lättävän vahvan ja poikkeuksellisen tilantunnun aivan vuoden 1922 asemakaavan mukaan toteutuneita koko- taajaman keskustassa. Vuosisadan vaihteessa, kirkon- naisuuksia. kylän keskustan sijaitessa rautatien itäpuolella, alue oli peltoa ja vain Rautalammintien varressa oli taloja.

Kruununsillan eteläpuolen ranta-alue Rakennettu 1900-luvun alussa Valintaperuste: R, M

Kruununsillan eteläpuolen ranta-alueella on kaksi puis- tomaista maisemaa kauniisti rakentavaa 1900-luvun alkupuolella rakennettua pihapiiriä, joiden hoidetut vanhat puutarhat liittyvät Kirkkolanniemeen jatkuvaan rannan vihervyöhykkeeseen luontevasti. Näiden miljöö- arvo korostuu kontrastina viereiselle Pihlajatien kerros- talorakentamiselle.

Kotitanhut, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Maakunnallisesti merkittäväksi kohteet on valittu myös esimerkillisesti hoidettujen rakennustensa ja pihojensa takia. Ovaalin muotoinen puistikko, jonka ympärille talot ra- kennettiin, oli yksi asemakaavan monista aukioista. Rautalammintie 1 on rakennettu huvilaksi v. 1919-20 Vuoteen 1946 mennessä oli alueelle rakennettu kuiten- ja tämän eteläpuolen rakennusryhmä 1900-luvun vaih- kin vasta yksi talo. teessa. O.I. Meurmanin ja Ahti Korhosen uudessa 1950-luvun asemakaavassa aukiosommitelmaa muutettiin poista- malla sen avoin liittyminen Rautalammintiehen.

Kruununsillan eteläpuolen ranta-alue, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

224 Uuden keskustan maamerkit Lähempänä rautatiesiltaa on pohjakaavaltaan U-mal- linen kaksikerroksinen liiketilaksi rakennettu talo, joka Valintaperuste: R, M rakennustyyliltään on viereistä liiketaloa paljon maltilli- sempi ja heijastelee funktionalismin ohella aikakauden Suonenjoen uusi keskusta alkoi siirtyä v. 1940-50-luvuilla asiallista ja konstailematonta liikerakentamista. rautatien länsipuolelle. Tästä vaiheesta on säilynyt kes- kustan katumiljöölle persoonallisen luonteensa antavat Viereinen talo on alun perin valmistunut suojeluskunta- kaksi komeaa liikerakennusta sekä rautatiesillan komeat taloksi v. 1944. Rakentaminen oli alkanut v. 1939, mutta rakenteet, jotka toimivat eräänlaisena porttina saavutta- sota hidasti talon valmistumista. Koska suojeluskunnat essa keskustaan vanhaa pääkatua pitkin idästä. lakkautettiin sodan päätyttyä, talo ei ehtinyt toimia Rautalammintien kivirakenteet alkuperäisessä tarkoituksessaan kauankaan. Se jäikin Rautatiehallitus, rakennettu v. 1939-1944 maakunnan nuorimmaksi suojeluskuntataloksi. Talon Valintaperuste: R, M funktionalismi on Pohjois-Savon suojeluskuntataloissa kuten muissakin yhdistysten taloissa hyvin harvinaista, 1930-luvulla liikenne Jyväskylä-Kuopio tiellä oli niin vil- tyypillisimmin ne rakennettiin klassismin henkeen. kasta, että Suonenjoen keskustan kohdalla Savon radan tasoliittymä oli korvattava alikulkukäytävällä. Siihen Sodan jälkeen talolle muodostettiin Juhlatalo Oy nimi- asti radan turvallisuudesta huolehdittiin käsikäyttöisellä nen taloyhtiö ja se vuokrattiin ensin evakkoon tulleelle sulkupuomilla. Rautatiehallituksen teettämä alikulku rautatiehallitukselle. Ennen 1980-lukua talossa oli ravin- kaivettiin ensin lapiolla ja kuljetettiin hevoskyydillä täyt- tola- ja hotellitoimintaa, minkä jälkeen rakennus remon- tömaille, mikä työllisti paljon seudun hevosmiehiä. Ali- toitiin toimisto-, pankki- ja liiketiloiksi. kulun pohjoisreuna jouduttiin sen jyrkkyyden takia ra- Suonenjoen taajaman yksittäiset kentamaan kivimuurina. Kivet sovittivat paikoilleen VR:n vanhat kivimiehet, koska nuoret olivat tuolloin sodassa. kohteet Muuri on tehty ns. verkkomuuriladoksena monikulmai- Entinen Sammalselän koulu, nyk. Sammaltalo sista erikokoisista kivistä. Raiteita kannattava silta valet- tiin sodan loppuvaiheessa betonista. Kansakoulujen piirustustoimisto, v. 1924 Valintaperuste: R, M Entinen suojeluskuntatalo ja Rautalammintie 9, liiketalo Sammalselän klassismia edustava koulu rakennettiin v. Entinen suojeluskuntatalo rakennettu v. 1939-1944, 1924 joen itäpuolelle, josta siihen asti oli puuttunut oma Rautalammintie 9 rakennettu 1940 koulurakennus. Näihin aikoihin taajaman väestömäärä Valintaperuste: R, M kasvoi ja laitamille rakentui uusia asuinalueita, kuten joen koillispuolelle Mannilanpelto. Myös uusi oppivel- vollisuuslaki vaikutti koko maassa 1920-1930-lukujen suureen koulurakentamisen määrään. Sammalselän kouluun tuli luokkahuoneet ensimmäiseen kerrokseen ja toiseen kerrokseen veistosali, joka jo 1930-luvulla lap- simäärän kasvaessa muutettiin luokkahuoneeksi. Tällöin rakennettiin myös toisen päädyn lasiveranta. Mielenkiin- toinen sisäporras lienee myös tältä ajalta.

Koulu lakkautettiin v. 1988, minkä jälkeen rakennus on muutettu kunnan ylläpitämäksi harrastetilaksi. Koulu on julkisivuiltaan säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä ikkunoi- den vaihtoa lukuun ottamatta. Sisätiloja on muutettu enemmän. Entinen suojeluskuntatalo Onnela kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Rakennettu 1800-luvulla, rakennusajasta ei tarkkaa tietoa Valintaperuste: R, M Rautatiesillan länsipuolen Rautalammintien alkupää on muotoutunut selkeästi nykyisen liikekeskuksen ytimeksi. Joen itäpuolen rantamaisemassa sijaitsevan Onnelan Pääväylien risteyksessä on säilynyt vieretysten kaksi ny- päärakennus lienee rakennettu 1800-luvun loppupuo- kyisin liiketiloina toimivaa 1940-luvun rakennusta, joi- lella, jolloin paikan omisti suuria metsäalueita alueelta den sijainti perinteiseen tapaan katulinjassa luo paikalle hankkinut Kymi Oy. 1900-luvun vaihteessa tiettävästi vahvan kaupunkitilallisen ilmeen. Pinnoiltaan vaaleaksi Belgiasta Suomeen muuttanut eläinlääkäri Debryn-Ou- rapattuja, funktionalismia edustavia taloja on vuosikym- bootter osti talon toimiessaan Suonenjoella virassa. menien aikana muutettu melko paljon, mutta niiden miljööarvo on kiistaton.

225 Onnela, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Tämä joutui kuitenkin luopumaan tilasta, kun Suomen Entinen maamieskoulu, jonka tiloissa toimii nykyään Sa- itsenäistyttyä säädettiin laki, joka kielsi ulkomaalaisten von ammatti- ja aikuisopisto, perustettiin Pohjois-Savon maanomistuksen. maamiesseurojen aloitteesta. Rakennukset suunnitteli monia muitakin maatalouskouluja suunnitellut arkki- Pitkä ja suhteellisen leveä, yksikerroksinen päärakennus tehti Kerttu Rytkönen. edustaa mittasuhteiltaan 1800-luvun lopun vaurasta savolaistaloa. Talo oli aikaisemmin hirsipintainen, pu- Päärakennuksen valmistumisen (v. 1924) jälkeen aloitti namullattu ja katettu päreellä. Lautavuoraus ja tiilikate myös emäntäkoulu samoissa tiloissa, minkä aiheutta- ovat ilmeisesti 1900-luvun alkupuolelta. Talossa on kaksi man tilantarpeen takia pystytettiin v. 1928 pihaan kaksi kuistia pihalle ja lasikuisti. Rakennukseen on tehty vii- uutta rakennusta, talo emäntäkoululle ja toinen maa- meisin peruskorjaus v. 2007. Korjaus vaikuttaa tehdyn mieskoulun asuntolaksi. Kokonaisuuteen tällöin kuulu- asiantuntevasti. neet muut rakennukset on myöhemmin purettu.

Pihapiiri oli aikoinaan kaikilta sivuiltaan rakennusten ra- jaama. Jäljellä on mm. seudulle hyvin tyypillinen riviaitta koristeellisine etukatoksen pilarien tukikonsoleineen. Vaikka osa rakennuksista, kuten puinen navetta on pu- rettu, hahmottuu piha edelleen suojaisana mm pihaa kehystävien ja maisemaan kauniisti piirtyvien suurten kuusien ansiosta.

Entisen Länsi-Savon maamieskoulun 1920-luvun rakennukset Kerttu Rytkönen, (hirsirakennus rakennettu v. 1924, si- vurakennukset v. 1928) Valintaperuste: R, M

Sisältyy valtion omistamien, asetuksella suojeltuihin kohteisiin Maamieskoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

226 Piha oli tällöin täysin symmetrinen ja kaikilta sivuiltaan Päärakennus on julkisivuiltaan parhaiten vanhan ulko- rakennuksilla rajattu. Pihalle tultiin puurakenteisten ait- asunsa säilyttäneistä 1800-luvun maakunnan pappi- tojen muodostaman portin läpi. Sommitelmaan tuolloin loista. Suorakaiteen mallinen rakennus on ilmeeltään kuulunut pihaan johtava koivukuja on jäljellä. Sommitel- melko maltillinen 1800-luvun lopun nikkarityylin edus- man ja rakennusten aiheet heijastelivat tuon ajan klas- taja. Julkisivut on vuorattu leveällä vaakalaudoituksella. sismiin kuulunutta talonpoikaisrakentamisen ihailua. Kuistien laudoituksena on kuitenkin kapeammilla lau- doilla tehty, rakennusajalle tyypillinen vaaka- ja pysty- Rakennukset edustavat 1920-luvun klassismia, jonka vuoraus. Länsisivua lukuun ottamatta räystäslinjassa on edustajana Kerttu Rytkönen parhaiten tunnetaan. säilynyt säätyläisten taloissa ja kirkoissa 1800-luvun jäl- Rytkönen oli tehnyt 1920-luvun alussa opintomatkan kipuoliskolla muodissa ollut lehdykkänauha. Norjaan, mikä näyttää vaikuttaneen ainakin pääraken- nuksen julkisivuihin. Päätyihin tuli mm. norjalaistyyppi- Viimeisenä tilalla asuneen rovastin jäätyä eläkkeelle set kuistit, joita tosin on myöhemmin paljon muutettu. Harjun pappila jäi tyhjilleen 1970-luvulla, minkä jälkeen Rakennus vuorattiin rimalaudoituksella 1930-luvulla ja paikka on ollut vuokrattuna Suonenjoen sotaveteraa- on myöhemmin maalattu keltaiseksi valkoisin listoin. neille. Tilaan kuuluneet väentupa, navetta-lato, toinen Vuonna 1979 rakennukseen tehtiin sisätiloihin vaikut- kahdesta aitasta, sauna ja riihi purettiin 1960-1970- tanut peruskorjaus. luvuilla. Jäljellä jäi vain toinen aitoista. Pihaa suojaa kuitenkin kahdella sivulla kuusiaita, joka näkyy pitkälle Sivurakennukset ovat julkisivuiltaan hyvin pelkistetyt. Suonteen järven itärannan loivapiirteisessä peltomaise- Seinäpinnat ovat sileäksi rapatut ilman ikkunoita ja ra- massa. kennuksen nurkkia korostavia listoja, mikä oli tyypillistä klassismin loppuvaiheessa. Emäntäkoulu on muutettu Entisen kunnalliskodin päärakennus, (nyk. Vanhamäki) myöhemmin asuntolaksi, jolloin siihen on tehty melko Päärakennus v. 1932, suunnittelija Elias Paalanen paljon muutoksia sisätiloihin. Toisen rakennuksen ikku- v. 1930 nat on vaihdettu uusiin. Valintaperuste: R

Myöhemmin koulun alueelle on rakennettu useita uusia rakennuksia ilman yhtenäistä suunnitelmaa. Uusi koulu- rakennus on rakennettu kuitenkin suunnittelukilpailun 1980-luvulla voittaneen arkkitehtitoimisto Hyvämäki- Karhunen-Parkkisen laatiman ehdotuksen perusteella.

Harjun pappila Päärakennus rakennettu oletettavasti 1890-luvulla Valintaperuste: R, M

Entisen kunnalliskodin päärakennuss kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kunta oli perustanut Jauhojärven rannalle muutaman kilometrin päässä Suonenjoen keskustasta kunnallis- kodin, johon 1930-luvulla kuului maata noin 1500 ha. Tila tuotti rehua, maitoa ja lihaa sekä omiin tarpeisiin että myytäväksi. Käyttö vanhainkotina päättyi v. 1995, minkä jälkeen kunta lahjoitti tilan 10 ha:n kokoisena Mannerheimin lastensuojeluliiton Pohjois-Savon piirin käyttöön.

50 huoneen kaksikerroksinen päärakennus on raken- nettu v. 1932 tiilestä muuraamalla entisen tuhouduttua Harjun pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tulipalossa samana vuonna. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Elias Paalanen.

Suonenjoella oli 1800-luvun lopulla kirkkoherran ja pi- Pihaan kuului tämän lisäksi kymmenhuoneinen hoidok- täjänapulaisen virat. Muutaman kilometrin päässä si- kien rakennus ja 13 huoneen mielitautisairaala, jotka on jainneen Harjuniemen tilan seurakunta oli hankkinut v. myöhemmin purettu. Päärakennus edustaa maakun- 1869 pitäjänapulaiselle, joka käytti ensin paikalla olleita nan säilyneistä kunnalliskodeista tyyliltään puhtaimmin maatilan rakennuksia ennen uuden asuinrakennuksen 1920-luvun klassismia, jonka selkeitä tunnuspiirteitä rakentamista 1890-luvulla. Päärakennus edustaa 1800- Vanhamäen päärakennuksessa on mm. loiva katto- luvun lopun nikkarityyliä, joskin suorakaiteen mallinen kulma, suhteiltaan kapea runko, rapattujen seinäorna- rakennus on ilmeeltään melko maltillinen. menttien käyttö muuten lähes täysin sileillä julkisivuilla

227 ja räystään alustojen neliöornamenttikoristelu. (vrt. Suonenjoen kauppalantalo (nykyinen kaupungintalo) esim. Varkauden ja Iisalmen Koljonvirran entiset kun- Arkkitehdit Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen-Heino, nalliskotien rakennukset, joissa tyyli on huomattavasti valmistunut v. 1971 raskaampi). Suonenjoen nykyinen kaupungintalo valmistui v. 1971 Uudet omistajat ovat tehneet rakennukseen perusteelli- silloisen kauppalan virastotaloksi, jonka suunnittelusta sen putkiremontin ja muita talotekniikkaan liittyviä kor- oli v. 1968 järjestetty yleinen arkkitehtikilpailu. Raken- jauksia. Julkisivuihin ja sisätilojen huonejakoihin ei ole nus toteutettiin toiseksi tulleen ehdotuksen perusteella, tarvinnut tehdä muutoksia. jonka olivat laatineet työryhmä Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen, Risto Parkkinen ja Pentti Heino. Lepomäen siunauskappeli Arkkitehti Kaj Michael v. 1970 Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan uutta kunnantalon Valintaperuste: R, M rakennustyyppiä, jossa on tyypillistä rationaalisuus ja toimistotyöympäristön toimivuuden korostaminen mo- numentaalisuuden sijaan. Seuraavina vuosikymmeninä rakennustyypistä kehkeytyi näyttävämpi taajaman julki- nen rakennus (vrt. esim. Kiuruveden kunnantalo).

Muiden suunnitteluehdotusten tavoin rakennus muo- dostuu laatikkomaisista tasakattoisista massoista, poik- keuksena muihin kärkipään ehdotuksiin verrattuna ra- kennuksen sommiteltu silloisen Viistokadun, nykyisen Olavi Leskisen kadun mukaan. Suunnitteluohjelmaan kuului myös kauppalantalon ympäristön kuten torin ja toisessa vaiheessa rakennettavien vuokrattavien tilojen ideointi.

Arvostelulautakunta ja monet suunnitteluehdotukset Lepomäen siunauskappeli ehdottivat tällöin autokorjaamona toimineen Rautalam- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy mintie 9 purkamista, jotta kauppalantalo ja tori olisivat näkyvämmin yhteydessä keskeiseen Rautalammintien liikekeskustaan. Vajaan kilometrin päässä Suonenjoen kirkolta lounaassa sijaitsevalle Lepomäen hautausmaalle rakennettiin siu- Alkuperäiset ratkaisut ovat pysyneet ennallaan, ainut nauskappeli v. 1965. suurempi muutos on vesikatolle lisätty ilmastointikone- huone. Vuonna 1870 perustetulla hautausmaalla oli tätä ennen pieni ruumiskellari ja siunaustilaisuudet pidettiin kir- Ortodoksinen rukoushuone kirkko kossa. Kuopiolaisen arkkitehti Kaj Michaelin suunnitte- Ilmari Ahonen (v. 1958) muutettu kirkoksi v. 1970, täl- lema kappeli edustaa rakennusaikansa konstruktiivista löin myös sisätiloja muutettu modernismia: tasakattoa kannattelee ulko- ja sisätiloihin näkyviin jätetyt korkeat liimapuupalkit tuettuina betoni- Rakennusta muutettu tyyliin sopimattomasti (ikkunan pilareilla, jotka sisäänkäynnin puoleisella rakennuksen ympäryslistat, ulko-ovet, tiilikuvioimitaatiopeltikate). sivulla muodostavat arkadikatoksen.

Tilasommittelu perustuu tuolloin kirkollisessa rakenta- misessa yleistyneeseen teemaan sisätilan jatkumisesta suurten lasipintojen avulla ympäröivään luontoon, joka usein, kuten Lepomäenkin kappelissa, korvasi alttaritau- lun (vrt. Kaija ja Heikki Sirenin v. 1957 suunnittelema Otaniemen kappeli ja Aarno Ruusuvuoren Tapiolan kirkko).

Lepomäen kappeli sijoittuu hienovaraisesti hieman hautausmaalle johtavan kulkutien sivuun jyrkkään rin- teeseen, jota kehystää luonnontilaisena pidetty metsä. Rakennuksen sisätiloja on korjattu 1990-luvulla. Pääsi- säänkäynnin ulko-ovet on vaihdettu.

228 229 Iisveden aseman ympäristöä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Iisveden tehdas- ja rautatieaseman Teollisuushistoriallista arvoa lisää vanhan voima-aseman ympäristö höyrykone. Sahan alueen ilmeessä keskeisiä ovat tiilinen Valintaperuste: R, M, H savupiippu sekä kaarikattoiset tuotantorakennukset. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Asema-alue kuuluu v. 1998 laadittuun sopimukseen val- Savon Pispalaksi kutsuttu Kolikkoinmäen tiivis asuinalue takunnallisista merkittävistä asema-alueista on sahojen työläisten pääosin 1919-1927 rakentama. Kolikkoinmäellä on kaikkiaan viitisenkymmentä asuin- Kuvaus rakennusta, mökkiä, jotka on pystytetty vapaasti mäki- Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö on sisäve- seen maastoon Saastamoinen Oy:ltä ostetuille tonteille. sisataman ja rautatieaseman ympärille kasvanut puun- Yksi- tai puolitoistakerroksiset, pääosin lautarakenteiset jalostusteollisuuden ja puutavarakuljetusten ympäristö. rakennukset on sijoitettu paikoin vain 3-4 metrin pää- Iisveden saha on yksi parhaiten säilyneistä höyrysaha- hän toisistaan kapean kujan molemmin puolin. Etenkin kauden sahalaitoksista. Liikennehistoriallisesti merkit- myöhemmin rakennettu pohjoisosa on tiivis ja sen pals- täviä ovat Iisveden satama, joka on ollut maamme tär- tat ovat muita pienempiä. Suonenjoen Kotiseutumuseo keimpiä sisävesiliikenteen satamia, sekä rautatieaseman esittelee yhtä pihapiiriä Kolikkoinmäen työläiskotimu- alue. Iisveden puuteollisuus- ja liikenneympäristöön kuu- seona muiden talojen ollessa edelleen asuttuja. Iisveden luu sahatyöväen omaehtoisesti rakentamat asuinalueet. itärannalla, jyrkässä rinteessä, on 1900-luvun alkupuo- Hyvin säilynyt, tiiviisti kaavoittamattomalle maalle ilman lella samaan tapaan rakennettu pienempi asuinalue Ve- valvontaa rakentunut Kolikkoinmäki on sahojen ympä- netsia. rille syntyneistä mökkikylistä omaleimaisimpia. Iisveden rannalla on 1920-1930-luvulla kolmen sahan Monipuolinen ja hyvin säilynyt Iisveden saha- ja liiken- toimintoja varten rakennettu satama lukuisine pistorai- neympäristö on muodostunut Iisveden eteläpohjukkaan teineen ja lastausalueineen. Satamaan johtaa Savonra- paikkaan, jossa kohtaavat Pielaveden laajat uittoyh- dalta rakennettu seitsemän kilometriä pitkä haararaide. teydet sekä Kouvolan ja Kuopion välisen Savon radan Asemarakennuksen lisäksi tiiviillä asema-alueella on haararata. Jauholahden rannalla olevan Iisveden sahan kaksi asuinrakennusta, kaksoisvahtitupa vuodelta 1887 eli Metsä Oy:n sahan rakennuskanta palautuu poikke- ja toinen asunto vuodelta 1930, niiden talousrakennuk- uksellisen vahvasti ja yhtenäisesti höyrysahakauteen. sia sekä laiva- ja rautierahdin varastoinnissa toiminut Höyrysahan rakennuskanta on säilynyt ja täydentynyt rantamakasiini aseman perustamisajalta. sopusuhtaisesti.

230 Kolikkoinmäki, kuva: Jussi Jäppinen

Historia Heikki Peura kuului vuosisadan vaihteen maakunnan Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö muodostui monipuolisiin liikemiehiin, joiden toimialojen kirjoon Pielaveden sisävesiliikennereitin ja rautatien yhteyteen, kuului maanviljelyksen, kaupan ja teollisuuden harjoitta- joka takasi puunjalostusteollisuudelle hyvät kuljetusolo- minen (vrt. Pekka Kansanen Leppävirralla, P.K. Lappalai- suhteet. Iisveden satamaan johtava rautatien haararata nen Kiuruvedellä). Kun myöhemmin alueelle perustettiin rakennettiin Kouvolan ja Kuopion välisen Savonradan kaksi muuta sahaa, kehittyi teollisuustaajamasta 1920- rakentamisen yhteydessä 1887-1889. Asemaraken- luvulla yksi Suomen suurimmista sisävesisatamista. Sa- nus valmistui 1889 Bruno Granholmin Oulun radalle hateollisuus alkoi supistua 1950-luvulla. Asema-alueen laatimien tyyppipiirustusten mukaisesti. Sitä jouduttiin rakennukset on myyty yksityisille 1990-luvun lopulla. laajentamaan jo 1900-1905, samoin Granholmin suun- nitelmin. Päijänteen pohjoispuolella olevien suurten Iisveden vanha kylänraitti oli vuosisadan alkupuolella vil- vesistöjen kanavoiminen 1890-1920-luvulla liittyi rauta- kas liikekatu. Uitto- ja sahateollisuuden tuoman väestön tiehankkeisiin ja rakennettiin puunjalostusteollisuuden takia Iisvedellä oli enemmän asukkaita kuin keskustaa- tarpeita silmälläpitäen. Iisvesi-Pielavesi -reitti avattiin jamassa. Iisvedenraitilla on säilynyt muutamia näiden 1895. vuosikymmenien liike- ja asuinrakennuksia.

Puutavaraliikemies ja suurtilallinen Heikki Peura perusti Iisvedelle sahan 1896. Sahan lisäksi Peuran toimialaan Kolikkoinmäki kuuluivat Iisvedellä mylly, lankarullatehdas, tiilitehdas, Suurin osa rakennuksista rakennettu v. 1924-1927 hiilipolttimo ja liikennöinti höyrylaivoilla. Iisveden saha- Valintaperuste: (R, M, H) teollisuus laajeni kaikkiaan neljän sahan sekä vilkkaan Valtakunnallisesti merkittävä v. 2009 sataman ja rautatieaseman yhdyskunnaksi kylätaajami- neen. Iisveden satamasta suuntautui puutavaraliiken- Sahoille hakeutui joukoittain työväkeä, mikä synnytti nettä myös raiteille ja alueella toimi useita puutavara- kovan kysynnän tonttimaasta. Sahoja ympäröivät maat liikkeitä. kuuluivat pääosin maanomistajalle, joka ei halunnut luo- vuttaa maitaan tonttimaaksi vaan säilyttää viljelymaana. Iisveden sahaustoiminta vilkastui ja oli kukoistavimmil- Ainut oli viljelykelvoton Kolikkoinmäki, jonka maa-alu- laan 1920-luvulla. Iisveden Metsä Oy:n höyrysaha val- eita nimiinsä hankkinut Saastamoinen Oy:n metsänhoi- mistui 1924 paikallisten metsänomistajien osuuskun- taja saattoi paaluttaa ja myydä asuintonteiksi. Kiivain tapohjaisena laitoksena. Sahateollisuus alkoi supistua rakentaminen ajoittui vuosien 1924-1927 välille. Raken- 1950-luvulla, jolloin yksi Iisveden sahoista, Kymi, lopetti tamisen ensimmäisinä vuosina tontit olivat suurempia toimintansa. Rauma-Repolalle siirtynyt Peuran saha sul- (noin 800 m2), mutta myöhemmin kysynnän ollessa jettiin 1983. Iisveden Metsä Oy:n saha on toiminut näi- edelleen suuri tonttien kokoa pienennettiin (n. 200-300 hin päiviin asti. m2), mikä näkyy alueen jakautumisessa harvempaan ja tiiviimpään. Aiemmin rakennetussa eteläosassa ta- Sahan ympäristön kasvusta huolestuneena Suonenjoen lot sijoittuvat tonteilla vapaammin kuin tiiviimmässä, kunnanvaltuusto hyväksyi Iisveden 1926 taajaväkiseksi myöhemmin rakennetussa osassa, jossa ne rakennettiin yhdyskunnaksi alueen kaavoittamiseksi. Yleisten raken- lähes suoraan linjaan mäen poikki kulkevien kujien var- nusten ylihallituksen laatima kaava saatiin laadittua sa- teen. hojen vastustuksen vuoksi vasta 1938, jolloin suuri osa alueesta oli jo rakennettu. Omin voimin rakennetut yksikerroksiset mökit käsittävät yleensä huoneen ja keittiön. Matalat ullakot olivat vain Aluerajaukseen kuuluu kolmen sahan toimintoja var- harvoin asuttuja. Hyvin tavallista oli alivuokralaisten pi- ten rakennettu satama lukuisine pistoraiteineen ja las- täminen. Ahtautta helpotti vuorotyö, jolloin asukkaiden tausalueineen, rautatieaseman alue sekä Iisvedenraitti. taloissa vietettyä aikaa voitiin limittää. Työväestön asuinalueet Kolikkoinmäki ja Venetsia on käsitelty omina kokonaisuuksina. Ennen rautatien tuloa Mäellä on kaikkiaan noin 50 asuinrakennusta. Vaikka Iisvedellä oli muutamia kantatiloja, joista vanha Sormula rakentamisen sijoittumista ohjasi lähinnä vain tonttijako tunnetaan vanhimpana (tietoja 1560-luvulta lähtien). ja talot rakennettiin ilman piirustuksia, alue muodostaa Asemalahden seudulla sijaitsevaa kylää sivusivat myös ehjän kokonaisuuden, koska rakennusten mittakaava ja vanhat asutus- ja kauppareitit. materiaali tonttijaon lailla on yhtenäinen.

231 Tarvikkeita saatiin sahoilta työtä vastaan. Suurin osa ta- myös suunnitteli v. 1939 valmistuneen ja hyvin paljon loista on rankorakenteisia ja satulakattoisia, perustuk- Sormulaa muistuttavan Laakkolan tilan uuden päära- sena on betonilla vahvistettu luonnonkivisokkeli. kennuksen Rautalammille.

Vuonna 1977 seutukaavan alueelle antaman suojelupää- töksen jälkeen alkoi rakennusten vilkas perus-korjaus. 1980-luvulla alueelle saatiin kunnallistekniikka. Kau- punki on 1980-luvulla hankkinut alueelta talon, jonka se on korjannut työläisasumista esitteleväksi museoksi.

Venetsia Valintaperuste: R, M, H Mainitaan osana Iisveden tehdas- ja rautatieympäristöä

Sormula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Sormula on keittiösiipeä lukuun ottamatta lähes sym- metrinen. Molemmissa kerroksissa rakennuksen keskellä on läpi talon ulottuva aula, jonka jatkeina on alakerrassa graniittipilareiden kannattamat avokuistit altaaniparvek- keineen. Ensimmäisen kerroksen itäpääty toimi Peuran sahan konttorina vuoteen 1954, jolloin saha-alueelle rakennettiin varsinainen konttori.

Tyyliltään talo edustaa klassismin 1930-luvun pelkisty- Venetsia, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy nyttä vaihetta tunnusomaisimpana piirteenään sileät rapatut seinäpinnat ilman nurkka- ja ikkunakehysrappa- Kuten Kolikkoinmäki, Venetsian alue Iisveden järven itä- uksia. Talon detaljien ja materiaalienkäytön laatutaso on puolella rakentui vuosisadan alkupuolella. Venetsian on merkittävä. Rakennus on myös säilynyt hyvin alkuperäi- alueeltaan paljon Kolikkoinmäkeä pienempi, käsittäen sessä asussaan. nykyään vain seitsemän asunnon ryhmän. Nimensä alue on saanut sijoittumisestaan tiiviinä ryhmänä jyrkästi ran- Talo on rakennettu metsätontille eikä näy maisemassa. taan laskevaan rinteeseen. Rakennuksen ympärille istutettiin ensin nurmikenttä ja tammia, myöhemmin istutettiin perennoja. Lounaiskolk- kaan kaivettiin tekolampi. Yksittäiset kohteet Iisveden alueella Iisveden koulu ja opettajan asuinkerrostalo Sormula (ei inventointitietoa) valmistuneet v. 1954 Arkkitehti Jalmari Peltonen, Heikki Peuran rakennut- Valintaperuste: R, M, H tama päärakennus rakennettu V. 1937 Valintaperuste: R, M, H

Laukaalta Rautalammille tullut kauppaneuvos Heikki Peura osti 1900-luvun alussa Sormulan tilan läheltä ai- emmin rakennuttamaansa Iisveden sahaa. Peura omisti tällöin Rautalammin Korholan tilan lisäksi useita muitakin tiloja mm. Haminanlahden kartanon Kuopiossa. Heikki Peura rakennutti juuri ennen kuolemaansa Sormulan ti- lalle uuden komean päärakennuksen, jota hän ei kuiten- kaan ennättänyt nähdä ennen sen valmistumista.

Sormulan tilasta on tietoja 1600-luvulta. Ennen uutta päärakennusta tilalla oli v. 1928 rakennettu navetta ja Iisveden koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tätä vanhempi asuinrakennus, jotka ovat edelleen hy- väkuntoisina alkuperäisessä käytössä. Uuden asuinra- kennuksen suunnitteli arkkitehti Jalmari Peltonen, joka

232 Sormulan ja Iisveden taajaman välissä sijaitsevat Iisveden 300 metriä pitkään kanavaan rakennettiin sulkuportit v. koulurakennukset kuuluvat maakunnan parhaimpiin 1890. Kanavaa käytti 1800-luvun lopulla myös Suontee- esimerkkeihin 1950-luvun koulurakentamisesta säilynei- laiva, jolla kuljetettiin matkustajien lisäksi mm. maitoa syytensä ja ajalle tyypillisten detaljiensa takia. Pienehkön Paasiveden puolella Mäntyniemessä sijaitsevaan meije- taajaman koulutyyppiä edustava kokonaisuus on massoi- riin. teltu herkkäilmeiseksi rakennuksen eri osia korostavien Kanava lopetti toimintansa v. 1959. Vuonna 1976 kan- seinärappauksen heleiden värien avulla (vrt. Kiuruveden naksen kautta rakennettiin tie ja siinä yhteydessä kanava Nivan koulun opettajien asunnot). Julkisivujen sommit- tukittiin. Vuonna 1996 kanava on osin rekonstruoimalla teluelementteinä ovat erityyppiset ikkunat ja suosittu korjattu käyttökelpoiseksi museokanavaksi. Sulkuportit ranskalainen parveke metallipinnakaiteineen. Materiaa- ja puisia kanavarakenteita on viimeksi uusittu v. 2007. leja ovat sokkelin liuskekivi, julkisivujen rappaus ja katon Vanhat kanavanvartijan rakennukset, kamarin ja tuvan tiili tyypillisine räystäsdetaljeineen. Pääsisäänkäyntejä on kokoinen mökki sekä pieni navetta on purettu, mutta korostettu tiiliverhoilulla ja persoonallisella muotoilulla. näiden kivijalkojen tienoille on siirretty vanha hirsirunko, johon on sijoitettu alueen informaatiopiste.

Kohteet haja-asutusalueilla Kanava on yksi merenkulkulaitoksen ylläpitämästä kuu- Kuivataipaleen kanava desta alueellisesta kanavamuseosta, jotka sijaitsevat Hackman Oy:n rakennuttama, valmistunut 1860-luvulla, historiallisesti ja matkailullisesti arvokkaissa kanavakiin- kanavan puurakenteet uusittu viimeksi teistöissä. Kanavamuseot toimivat Taipaleen, Saimaan, v. 2007 Varistaipaleen, Ämmäkosken, Herrakosken, Jakokos- ken, Möhkön ja Kuivataipaleen kanavilla. Museot ovat Viipurilainen Hackman yhtiö rakennutti kanavan omista- Järvi-Suomen merenkulkupiirin hoidossa. malleen maa-alueelle Kuivataipaleen kannaksen poikki 1860-luvulla voidakseen uittaa tukkeja Kymijoen vesis- Elkkula ja Heikkilä töstä Vuoksen vesistöön kuuluvaan Kuvansiin, josta oli vesitie yhtiön omistamalle Sorsakosken tehtaalle. Myö- Heikkilän ja Elkkulan tilat ovat jäljellä neljän talon ryh- hemmin, Savon rautatien valmistuttua kanava helpotti mästä pienen Jauhojärven länsipuolella sijaitsevalla Jau- tehtaan tuotteiden kuljetusta Suonenjoelle sieltä rauta- homäellä, jonka sivuitse kulki 1700-luvulta asti Pieksä- teitse edelleen markkinoitavaksi. mäeltä ja Rautalammilta Kuopioon johtava tie.

Kuivataipaleen kanava, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

233 Mäen ja järven välistä kulkee myös nykyinen valtatie, Heikkilä joskin sille avautuu kulttuurimaisema enää vain Heikki- Heikkilän asuinrakennus, navetta ja riviaitta 1880-lu- län tilan itäpuolella. Tämän vieressä sijaitsevan Elkkulan vulta tilaa ympäröivät pellot ovat metsittyneet. Valintaperuste: R, M

Elkkula Heikkilän hevoslaidun kuuluu paikallisesti merkittäviin Vanhimmat aitat 1700-luvun lopulta, muut rakennukset perinnemaisemiin luetteloinnissa v. 2000 1800-luvulta Valintaperuste: R Heikkilän tila on ollut samalla suvulla ainakin jo 1600- luvulla, omistajien sukunimi on tosin vaihdellut aina kun uusi vävy on tullut taloon.

Heikkilän nykyiset rakennukset ovat pääasiassa 1800- luvun lopulta ja muodostavat edelleen kahdelta nur- kaltaan rakennuksilla suljetun neliöpihan. Mäen laella sijaitsevaa pihaa kehystää viehättävästi hyvin hoidetut laajahkot hevoslaitumet.

Päärakennuksen tupa lienee ollut edellisen asuinraken- nuksen tupana. Peruskorjauksessa 1950-luvulla ullakolle tehtiin asuintiloja, ikkunat ulkovuoraus ja kuistit uusit- tiin. Pihapiiristä valtatielle näkyvä matala ja pitkä hirsi- rakennus on 1880-luvulla rakennettu ja mahdollisesti maakunnan vanhimpia puurakenteisia navetoita. Tätä vastapäätä on seudulle tyypillinen riviaitta (vrt. taaja- Elkkula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy massa Onnelan aitta). Pihan lähellä sijaitsee aitta 1700- luvulta. Sen seinässä näkyy Suomen sodan aikaisia tykin- Perimätiedon mukaan Elkkulan rakennusryhmän rakensi kuulan jättämiä jälkiä. 1800-luvun alussa pohjalainen kirvesmiesporukka, ra- kennuttajanaan naapuritalon, Jussilan omistanut Veste- risten suku. Elkkula oli asuttuna 1970-luvulle asti, minkä jälkeen se pääsi vuosikymmenien aikana hiljalleen rap- peutumaan. Moni kokonaisuuteen kuulunut rakennus on ehtinyt hävitä ennen 2000-luvun alussa aloitettuja korjauksia. Pihapiirin rakennukset muodostavat kuiten- kin edelleen harvinaisen kokonaisuuden, jossa raken- nuksiin ei ole tehty paljoakaan muutoksia koko 1900- luvun aikana.

Rakennukset rajaavat nurkistaan avoimen neliöpihan, Heikkilä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy jonka ympärillä sijaitsee mm. kivinavetan raunio, riihi aittoja ym. Päärakennus on aikaisemmin ollut paritupa. Toinen tuvista on salvottu omana kehänään ja mus- tuneista sisäpinnoista päätellen se on ollut savutupa. Nuutilan kylä 1880-luvulla toinen pää talosta on jaettu kahdeksi ka- Asutettu 1600-1700-lukujen vaihteessa mariksi. Valintaperuste: R, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Pohjalaisten rakentajien merkkinä ovat ympäri talon räystäitä kiertävät profiloidut listat eli riimalaudat (vrt. Nuutilan kylä kuuluu maisemamaakunnallisesti ns. Kiuruveden rakennuskanta). Myös pihanpäärakennuk- Savonselän vedenjakaja-alueeseen, joka on pinnan- sen räystäslistat ovat samaa tyyppiä, joskin vaatimat- muodoiltaan loivinta maakunnan aluetta. Savonselkä tomammat. Vuonna 1895 särkykivistä rakennetusta on maaperältään moreenivaltaista, karua, suovaltaista navetasta ja päärakennusta vastapäätä sijaitsevasta hir- vedenjakajaseutua. Viljelyskelpoisinta maa on yleensä sitallista on jäljellä enää vain seinät. Kivinavetan takana mäkien lakiosissa, jonne perinteinen, tyypillisimmin yk- sijaitseva v. 1761 rakennettu pieni aitta on pihan vanhin sittäisten tai muutamien talojen muodostama asutus on rakennus. hakeutunut. Nuutilan kylä sijaitsee kahdella samansuun- taisella moreeniselänteellä, jotka rajautuvat suurehkoi- hin ojitettuihin suoalueisiin.

234 Kylään kuuluu viisi vanhaa pihapiiriä, joista Lamminselkä Pellot ovat talojen yhteydessä ja ne noudattelevat har- ja Harju lounaisella selänteellä, Nuuti, Pietula ja Nuutilan janteen suuntaa. Kylän rungon muodostava Suonenjo- Pekkala (Poikientalo) koillisella. elta kulkeva maantie on rakennettu v. 1905.

Historia Nuutilan kylän alue oli takamaata, jota kaskesivat 1500-luvulla Virtasalmen Längelmäen kylän Hurskai- set. Ensimmäinen maininta Nuutilan kylästä on v. 1635 maakirjassa, jossa Nuutti Nuutisen ilmoitetaan asuneen Jäpinahontausrannalla. Kaskeaminen säilyi pitkään elin- keinona kuivalla, etupäässä moreenia ja kalliota sisältä- neellä harjanteella. Nuutilan kylässä oli v. 1775 edelleen vain yksi talo. Kylän nykyiset tilat ovat syntyneet ilmei- sesti 1800-luvulla talojen jakamisen mahdollistaneen isonjaon jälkeen.

Suonenjoki–Pieksämäki maantien kult- Nuutila, Pietula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tuurimaisema Valintaperuste: R, M Maakunnallinen (valtioneuvoston periaatepäätös 1995) 1600-1700-lukujen vaihteesta asti asuttuna olleen kylän kantatilana on Harju, josta on myöhemmin muodostettu Suonenjoen ja Pieksämäen välille 1780-luvulla raken- muut tilat. Kaikissa pihoissa on vanhoja rakennuksia, nettu maantie kulki Pörölänmäen ja Kutumäen kylien joskin asutuilla tiloilla rakennuskantaa on paljon uusittu. läpi 1990-luvulle asti, jolloin tie oikaistiin. Kylien maise- Parhaiten rakennukset ovat säilyneet peltojen keskellä mat muodostuvat useista toisistaan erillään olevista mai- näkyvällä paikalla sijaitsevassa Pietulassa. Tämän piha- sema-alueistaan, joista mikään ei enää näy uudelle tie- kokonaisuutta täydentää suuret perinteiset maatilojen linjalle. Vanhojen vielä toimivien maatilojen pihapiirien pihapuut kuten Pohjois-Savossa harvinaiset tammet. päärakennukset ovat maakunnalle tyypillisesti yleensä uudelleen rakennettu tai saneerattu. Pihojen aitat ovat Kuvaus vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Nuutilan Pekkalan (Poikientalo) päärakennus on raken- nettu v. 1885 ja 1910-luvulla. Harjun ja Lamminselän pi- Kylistä vanhin tila on Hirvola, jonka piha-alue piirtyy eri- hapiireissä on vanhoja talousrakennuksia. Lamminselän tyisen hienosti laajan peltoalueen yli saavuttaessa kylä- päärakennus on 1890-luvulta. Nuutin tilalla on poikke- tietä pitkin idästä. Nykyinen päärakennus on rakennettu uksellisen vanha v. 1806 rakennettu navetta. v. 1909, mutta kolme aittaa tätä ennen, vanhin v. 1778.

Hirvolan peltoja, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

235 Salmisen asema-alue, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Hirvolan tilan naapureina sijaitsevat Koskelan tilan kau- Asemarakennuksen piharakennus on rakennettu v. nis pihapiiri ja vuonna 1900 rakennettu Hirvolan mylly 1902 ja virkailijoille tarkoitettu asuinrakennus alueen maantiesillan kupeessa luoden tiemiljöölle viehättävää pohjoispuolella on valmistunut 1900-luvun alussa. kylämäisyyttä. Alueen eteläpuolella on kaksi nuorempaa asuinraken- Pörölänmäen vanhimpia tiloja on komealla paikalla pel- nusta piharakennuksineen, jotka ovat viime vuosikym- tojen ja metsän reunassa sijaitseva Lehtola. Tästä on menien muutoksista huolimatta räystäsrakenteittensa ja 1920-luvulla lohkottu samalla peltoaukealla sijaitseva mittasuhteittensa perusteella tunnistettavissa rautatie- Uusi-Lehtola, jonka navetta, kookas päärakennus ja ul- hallituksen piirustuksilla rakennetuiksi. korakennus muodostavat erittäin edustavan 1920-luvun maatila-arkkitehtuurikokonaisuuden sembramäntyineen ja pihtakuusineen. Mustolanmäki Valintaperuste: M, edustava Rautalammin reitin eteläi- Salmisen asema-alue nen mäkikylä Maisemainventointi 2009 Asemarakennus valmistui samoihin aikoihin kuin Savon rata v. 1889. Oulun radan tyyppipiirustukset Mustolanmäki sijaitsee Vuoksen ja Kymijoen vesistö- Valintaperuste: R, M alueiden välisellä vedenjakajaselänteellä kumpuilevassa drumliinimaastossa. Maisema on suurmuodoissaan Salmisen asemarakennus, piharakennukset ja sen poh- selvästi luode-kaakkosuuntautunutta kallioperän ruh- joispuolella oleva asuinrakennus rakennettiin, kuten jelinjojen mukaan. Huomattavin kallioperän siirros on suurin osa Savon radan (Kouvola-Kuopio välinen rata) Suonenjoen murtumalaakso, joka on kahden järven, rakennuksista, Oulun (Seinäjoki-Oulu välinen rata) rataa Iisveden ja Suonteenselän täyttämä. varten laadituilla piirustuksilla, joiden suunnittelijana oli todennäköisesti tällöin valtionrautateiden rataosaston Mustolanmäen kohdalla jyrkkämuotoinen siirros seuraa arkkitehtina ollut Knut Nylander. Asemarakennuksen Iisveden itärantaa. Mustolanmäki kohoaa Iisveden itä- julkisivut ovat säilyttäneet alkuperäisen uusrenessanssi- rannalta lähes 80 metriä. Mäen viljava huuhtoutuma- tyyppisen, vaaka- ja pystysuuntaisen laudoituksilla elä- ton lakialue, loivat luoteisrinteet sekä Sormulanpuron vöitetyn vuorauksen. ja Ruunanpuron ympäristön hiekka- ja hietamaat ovat viljelyksessä.

236 Mustolanmäen kylään kuuluu muutama tila, joista Komein näköalapaikka on Mäkelän tilan entisen pi- vanhimmat ovat Autio ja Mäkelä. Mäkelän tilan vanha hapiirin paikalla. Aution tilan pihapiiri on maisemassa pihapiiri on purettu paikaltaan Mustolanmäen luoteis- hallitsevalla paikalla, mäen laella. Kylän pohjoispään rinteestä. Muut tilakeskukset sijaitsevat maisemaraken- maisemakuvaan vaikuttaa marjanviljely. Pihojen, pelto- teessa perinteisillä paikoilla, komeasti omien peltojensa saarekkeiden ja reunavyöhykkeiden kasvillisuus on rehe- keskellä mäen lakipaikoilla tai luoteen puoleisella ylärin- vää ja lehtevää. teellä. Rajaukseen sisältyy Mustolanmäen lakialue sekä Sormu- Mustolanmäki on tunnettu näköalapaikka Suonenjoelta lanpuron ja Ruunanpuron ympäristöt. Mustolanmäen Karttulaan vievän tien varrella. Mäeltä aukeaa laajoja kaukomaisemaan ja näkymiin vaikuttaa laaja alue, jota näkymiä Iisvedelle ja ympäröivään Savonselän vedenja- ei kuitenkaan ole mahdollista ottaa kokonaisena mu- kajaseudun kumpuilevaan metsäiseen maisemaan. kaan maisema-alueen rajaukseen.

Mustolanmäki, kuva: Mervi Koskinen

237 Tervon kulttuuriympäristö

238 239 Tervonsalmen kulttuurimaisema, kuva: Kari Jämsen

TERVO Tervo oli puunuiton tärkeä keskus v. 1930-1940-luvuilla, jolloin metsäyhtiöt rakensivat myös kannakselle Lehmi- salmen molemmin puolen talojaan.

1 5 Tervonsalmen kulttuurimaisema Keskusraitin rakennuksia on osuusliikkeen rapattua varasto- ja liiketaloa lukuun ottamatta muutettu hyvin Valintaperuste: R, M, H paljon ja liiketoiminnat ovat muuttaneet taajaman läpi- kulkutien eteläpuolelle Kirkkotielle. Kirkonkylän asuttaminen alkoi 1890-luvun alussa, jol- loin rakennettiin ensimmäinen silta salmen yli ja sitä Tervonsalmen itäpuolen merkittävään rakennuskantaan varten siltavahdin mökki. Vanhin osa Tervon kirkonky- kuuluvat punatiilisen meijerin lisäksi 1950-1960-luvun lää sijaitsee Tervonsalmen länsirannan hiekkaharjanteen yhtenäinen rakennusryhmä Leikunniemessä, jonka muo- läpi Vesannolle ja Karttulaan 1880-luvulla rakennetun dostaa uusia kirkonkylien rakennustyyppejä edustava, v. maantien varrella, jonka Riitlammen idästä kiertävä 1950 rakennettu entinen terveystalo, v. 1952 valmistu- osa muotoutui keskusraitiksi sille rakennettujen liike- ja neet paloasema ja Tervon osuuspankin rakennuttama asuintalojen myötä. Ensimmäisinä rakennettiin 1920- ”Sillankorva” sekä kahdessa vaiheessa, vuosina 1962 ja luvulla pankkirakennus ja Osuusliike Savon varasto, 1964, rakennettu kunnantalo. keskuskiinteistö ja asuinrakennus, 1930-luvulla leipomo ja varasto. Varsinainen osuusliikkeen myymälä oli Ter- Sillan eteläpuolella harjualue on matalaa hiekkakan- vonsalmen itärannalla vuoteen 1928, jolloin rakennus gasta, johon Kirkkotien kummallakin puolen on sijoittu- myytiin Tervon kunnantaloksi. Osuusliike rakensi ran- nut kirkon ja kunnan julkisia rakennuksia, kirkot, koulu nalle myös laivalaiturin, koska tavarat kuljetettiin aluksi ja museorakennuksia laajahkolla puistometsävyöhyk- vesiteitse. keellä. Kirkkotielle antaa erityistä viehättävyyttä ja ar- vokkuutta puoliavoimet näkymät rantaan Kirkkotieltä mäntypuuvaltaisen hautausmaa-alueen yli.

240 Entinen siltavahdin mökki Samalla siltavahdin toimi päättyi ja mökistä tehtiin aluksi Valmistui v. 1893 kahvila- ja näyttelytila. Vuosina 1985-1986 TVH perus- Valintaperuste: R, M korjasi rakennuksen luotsiasemaksi.

Meijeri Vanhin osa valmistui v. 1904, myllyosa 1920-1930-lu- vun vaihde Valintaperuste: (R, M)

Tervoon v. 1900 perustettu osuusmeijeri aloitti toimin- tansa Salmen itärannalla pienessä asuinrakennuksessa, jossa voi kirnuttiin hevoskierron voimalla ennen tiilira- kenteisen meijerirakennuksen valmistumista v. 1904. Kaksi vuotta myöhemmin meijeriä laajennettiin jää- ja laboratoriohuoneilla. Vuonna 1918 rakennettiin meije- rin yhteyteen puurakenteinen mylly, joka myöhemmin 1920-1930-lukujen vaihteessa paloi ja tilalle rakennet- tiin tiilinen. Rakennus on maakunnan vanhimpia säily- Siltavahdin mökki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy neitä meijereitä.

Myllyn edustalla sijaitsi osuusmeijerin v. 1918 raken- 1890-luvulla rakennettiin ensimmäinen silta Tervonsal- nuttama konttori/kokoushuone ja työntekijöiden asuin- men yli. Aiemmin salmi oli ylitetty lossilla. Vuonna 1893 rakennus, jossa seurakunta ja kunta myös pitivät tilai- sillan kupeeseen valmistui mökki siltavahdille, jonka teh- suuksiaan ennen omien tilojensa valmistumista. Talo tävänä oli kääntää silta auki salmen läpikulkeville laivoille purettiin nykyisen kaupan tieltä 1970-luvulla. Meijerin ja valvoa liikennettä sillalla. Vuosina 1930-1931 aiempi toiminta lopetettiin v. 1956 ja myllyn v. 1967, minkä jäl- puusilta korvattiin teräs- ja kivirakenteisella. Samalla keen kiinteistö myytiin yksityisomistukseen. myös siltavahdin mökkiä laajennettiin ja kunnostettiin. Nykyinen silta on rakennettu v. 1977, jolloin siltaa sa- malla korotettiin siten, että laivat mahtuvat kulkemaan sen ali.

Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

241 Kirkko ja hautausmaa Samalla rakennusten tyylikysymys herätti keskustelua ja Arkkitehti Ilmari Launis, valmistui v. 1925 kysymyksiä. Ortodoksitradition mukaista ja ortodoksivä- Valintaperuste: R, M estön toivomaa aiempien rakennusten ”kopioimista” ei valtion jälleenrakennustoimikunta suosinut. Tervon seurakunta itsenäistyi v. 1922 Karttulasta, minkä jälkeen kirkollisia tilaisuuksia pidettiin muutama vuosi Tervon rukoushuoneen suunnittelu ja toteutus on Piela- osuusmeijerin tiloissa ennen kirkkorakennuksen valmis- veden ortodoksikirkon tavoin poikkeuksellinen maakun- tumista v. 1925. Suunnitelmat pyydettiin lukuisia kirkko- nan muihin ortodoksirakennuksiin verrattuna. Kun lähes rakennuksia suunnitelleelta arkkitehti Ilmari Launikselta kaikki muut suunnitelmat on laadittu 1950-luvun arkki- ja rakennusmestariksi saatiin Stenbäckin kirkkotyömailta tehtuurikäsitteitä ortodoksitraditioon soveltaen, Tervon uransa aloittanut K.A. Honkavaara. ortodoksirukoushuone rakennettiin Suomen itärajan taakse jääneen Mantsinsaaren Työnpäisen kylän rukous- Kirkko on Launiksen omiin ja tuon ajan muihinkin kirk- huoneen mukaan. Piirustukset laati Salmista Suomeen kosuunnitelmiin verrattuna poikkeuksellisesti lyhytsa- tullut entinen rakennusmestari Johannes Brocke. Ruko- karainen ristikirkko. Suomessa 1920-luvun kirkoista ushuone ja siihen liittyvä hautausmaa sijaitsee evankelis- ylivoimaisesti yleisin oli pohjaltaan suorakaiteen muotoi- luterilaista hautausmaata vastapäätä kirkkotien toisella nen päätytornillinen pitkäkirkko (vrt. maakunnan muut puolella. kirkot, esim. Syvänniemen kirkko Karttulassa). Kirkon hahmossa ja ornamentiikassa näkyy viitteitä keskiajan Tien eteläpuolelle on viime vuosina siirretty seudulta kivikirkkoihin, kuten korkea katto ja tiilien käyttö pää- vanhoja hirsiaittoja museoalueeksi (tiedot museoraken- tykolmioiden koristeaiheissa. Julkisivuissa voi havaita nuksista puuttuvat). myös piirteitä Italian ja keskiaikaisten hansakaupunkien kirkoista, kuten päätyräystäslinjan porrastus. Tervon kirkonkylän yksittäiset kohteet Kirkko on julkisivuiltaan säilynyt alkuperäisessä asussa. Uudisharju Sisätiloja remontoitiin v. 1969-1970, jolloin seinät maa- Tilan päärakennus 1910-1920-luvulta, navetta lattiin, uusittiin alttari, saarnastuoli ja penkit sekä lisättiin 1920-luvulta sivusaliin lasiovet. Kamiinalämmitys vaihdettiin sähköön. Valintaperuste: R, H Vuonna 1982 kirkon viereen rakennettiin huolto- ja ruu- mishuonerakennus.

Kirkkoa ympäröi v. 1924 käyttöön vihitty hautausmaa, joka on myös Ilmari Launiksen suunnittelema.

Ortodoksinen rukoushuone Arkkitehti Ilmari Launis, valmistui v. 1954 Valintaperuste: R, M

Uudisharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Tervon seurakunta oli perustettaessa melko varaton, jo- ten uuden pappilan rakentamisen sijasta ostettiin Uu- disharju v. 1925 tarkoituksena rakentaa pappila myö- hemmin. Kirkonkylän laidalla sijaitseva Uudisharju oli liikemies Kalle Tuhkasen rakennuttama 1910- ja 1920- lukujen vaihteessa.

Ortodoksinen rukoushuone Seurakunta muutti talon papin asunto- ja virkatiloiksi. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Vintille rakennettiin asuinhuone, pihalle rakennettiin uusi navettarakennus sekä sauna-renkituparakennus. Karjalaisten evakot pyrittiin asuttamaan Suomen paik- Käyttö pappilana päättyi uuden valmistuttua kirkon kakunnille siten, että saman alueen asukkaat voisivat eteläpuolelle. Vuonna 1982 tila myytiin yksityisomistuk- asettua samoille seuduille. Tervon siirtolaisista suurin osa seen. on lähtöisin Salmin Mantsinsaaresta. Suuri osa asutetta- vista oli ortodokseja, joita varten valtio ohjelmoi 1950- luvulla kirkkojen ja rukoushuoneiden rakentamisen.

242 Manttu Eerikkala Suunnittelija rakennusmestari Esko Puranen, ei inventointitietoja rakennettu v. 1935, peruskorjaus v. 1986 Valintaperuste: M Valintaperuste: R, M Eerikkala on kirkonkylän uudemman rakenteen laidassa Tervoon valmistui paikkakuntalaisen rakennusmestari säilynyt vanha tila, jonka pihapiiri suurine puineen an- Esko Purasen suunnittelema suojeluskuntatalo v. 1935. taa vaihtelua taajamarakenteelle. Pihapiiriin kuuluu Taloa kutsuttiin tällöin Suojaksi, kunnes se suojeluskun- kaksi vanhempaa asuinrakennusta ja aitta sekä pihatien talaitoksen lakkauttamisen jälkeen v. 1944 siirtyi mant- varrella autotalliksi muutettu riihi. Pihaan saavutaan taalikunnan omistukseen, jolloin nimi muuttui Man- vanhasta pihasta kertovaa kuusikujaa pitkin. Lounais- tuksi. puolella olleet pellot ovat edelleen avoimia (muutettu golfkentiksi), jolloin tilan hahmottuminen maisemassa Suojeluskuntalaitos perustettiin Suomeen vastaamaan on säilynyt. maan puolustuksesta itsenäistymisen jälkeen, koska täl- löin valtiolla ei ollut vielä omaa sotaväkeä. Vain harvat suojeluskunnat omistivat oman seurantalon vielä 1920- luvulla, poikkeuksena maakunnassa ovat Iisalmeen v. 1923 ja Kangaslammin v. 1925 valmistuneet talot. Ylei- sempää oli, että suojeluskunta osti tai rakensi yhteisen talon nuorisoseuran, maamiesseuran tai urheiluseuran kanssa. Valtion myöntämät rakennusavustukset suoje- luskuntajärjestöille lisääntyivät vuoden 1935 jälkeen, jolloin talojen rakentaminen pääsi vauhtiin.

Suojeluskunnan talot olivat tyypillisimmin hahmoltaan näyttäviä ja tyyliltään klassistisia, kuten Tervon talo le- veine nurkkalaudoituksineen ja aumakattoineen. Tal- kootöinä rakennettuun Tervon Suojan ensimmäiseen kerrokseen tuli juhlasali, keittiö, ravintolahuone ja ta- Eerikkala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy lonmiehen asunto. Toiseen kerrokseen tuli alokaskurssi- laisten majoitustiloja, suojeluskunnan kanslia ja asunto aluepäällikölle. Pappila Arkkitehtitoimisto Salmio-Toiviainen & Toiviainen, pää- rakennus on valmistunut v. 1951, sauna- ja ulkoraken- nus ovat valmistuneet v. 1952 Valintaperuste: (R)

Tervoon rakennettiin ensimmäinen pappila v. 1951. Tätä ennen pappilana oli toiminut v. 1925 tilapäiseksi pappi- laksi hankittu Uudisharju, joka kuitenkin sijaitsi sivussa kirkolta. Uudelle pappilalle ostettiin tontti Tervonsalmen rannasta kirkon ja hautausmaan läheisyydessä. Pappila on yksi harvoista edelleen alkuperäisessä käytössä ole- vista maakunnassa.

Asuinrakennus edustaa 1950-luvun varakkaamman väestön pientalosuunnittelua, josta kertovat mm. ra- Manttu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kennuksen koko, erkkeritila ja huonetilojen järjestys. Ensimmäisen kerroksen huoneet on ryhmitelty juh- Manttaalikunnan omistuksessa sodan jälkeen talo pääsi lavaan edustustilojen huonekokonaisuuteen ja tästä rapistumaan. Vuonna 1979 rakennus siirtyi kunnan vielä 1950-luvulla käytetyllä tarjoiluväliköllä erotettuun omistukseen, jolloin se remontoitiin mm. nuorisotiloiksi, keittiöpuoleen omine sisäänkäynteineen ja palvelijahuo- kunnan toimistotiloiksi ja yhdistysten käyttöön. neineen. Pappilan maakunnallinen arvo tulee pihapiirin muodostamasta kokonaisuudesta, johon kuuluvat tu- lotien koivukuja ja v. 1952 rakennetut piharakennus ja sauna viehättävine 1950-luvusta kertovine detaljeineen (ikkuna- ja ovilistojen leikkaukset). Itse asuinrakennuk- sen rakennushistoriallista arvoa laskee keittiön ja pää- sisäänkäyntien päälle myöhemmin lisätyt kömpelöhköt katokset ja ikkunoiden ja ovien vaihtaminen 1980- 1990-luvuilla.

243 poikkeaa vinkkeliratkaisun takia perinteisestä talonpoi- kaistalosta, vaikkakin muistuttaa perusratkaisultaan ra- kennuksen kummissakin päissä olevien tupiensa takia paritupaa.

Rakennus vuorattiin ulkoa v. 1911 ja v. 1971 siihen teh- tiin suurehko peruskorjaus, jolloin rakennettiin peräka- marin paikalle sauna- ja pesutilat sekä suureen tupaan pannuhuonetila keskuslämmitystä varten. Tällöin tuvan sisäkattoa jouduttiin osin madaltamaan. Myös kaikki ik- kunat on vaihdettu.

Maakunnallisesti kohteen arvoa nostaa kauniisti hoide- tun pihapiirin muodostama kokonaisuus, johon kuuluu Pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy monia 1800-luvun rakennuksia. Tiiviissä, kaikilta sivuil- taan rakennuksilla suljetussa asuinpihassa on pääraken- nuksen toisella sivulla säilynyt suuri tallirakennus, jonka toisessa päädyssä on ollut meijeriosa. Toisella sivulla on Kohteet haja-asutusalueilla kymmenen aittahuoneen, balusteripylväinen ja ristikko- kaiteinen luhtiaitta, joka tyypiltään lukeutuu keskisuo- Pellonpää malaiseen rakennusperinteeseen. Maatilan pihapiiri 1800-luvulta valintaperuste: R, M Asuinrakennusta vastapäätä on suuri ja hirsinavetaksi harvinaisen vanha (vanhimmat osat v. 1885) navetta, Pellonpään tila on lohkottu v. 1842 muutaman sadan jossa erityispiirteenä on hirsikerrosten väliin, mahdolli- metrin päässä sijaitsevasta Mamanahosta, jolla on van- sesti kosteushaittoja ehkäisemään asetetut koivutuo- hasta rakennuskannasta jäljellä muutamia aittoja. Pel- het. lonpään nykyinen päärakennus rakennettiin v. 1863 en- simmäisen tilalle, joka tuhoutui v. 1860 tulipalossa.

Päärakennus edustaa seudulla (Tervo, Karttula, Pielavesi) säilynyttä talonpoikaisempireä, jolle oli tyypillistä mm. säätyläisiltä periytynyt aumakatto. Pohjaltaan rakennus

Pellonpää, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

244 Neliöpihan ulkopuolella sijaitsee suuri, aumakattoinen Päärakennuksen viereen rakennettiin v. 1933 mielisai- kahdesta eri puintitilasta muodostettu riihirakennus. raalaosasto, puhtaaksimuurattu aumakattoinen yksiker- Voimanlähteeksi riiheen hankittiin jo v. 1908 höyrykone, roksinen tiilirakennus, jota julkisivuiltaan on pääraken- johon idea oli saatu Kuopiossa v. 1906 pidetystä maa- nusta enemmän remontoitu. talousnäyttelystä. Pihan ympärillä, puistomaisella piha- alueella on säilynyt muutamia yksittäisiä aittoja ja lato. Tila toimi vuodesta 1982 jonkin aikaa vanhainkotina en- Pihapiiriä ja tilalle peltojen läpi johtavaa tietä kehystävät nen sen myyntiä kokonaan yksityisomistukseen. maisemaa komistavat suuret puut. Pirttimäki Kunnalliskoti Päärakennus v. 1860, aitta v. 1817 Rakennusmestari Eino Sorri, päärakennus valmistui v. Valintaperuste: R, M 1932, mielisairaalarakennus v. 1933 Valintaperuste: R, M Pielavedeltä Karttulaan kulkevan maantien varrella si- jaitseva Pirttimäen tila on perustettu 1700-luvulla. Tila toimi maatilana 1970-luvulle, mutta rakennuskantaa ei kuitenkaan ole vanhan navetan paikalle v. 1952 raken- netun uuden tiilinavetan jälkeen uusittu. Pihan vanhasta rakennuskannasta on säilynyt vain aitta ja asuinraken- nus, kummankin harvinaiset tyylipiirteet ja 1800-luvun asun säilyneisyys nostaa kohteen rakennushistoriallista arvoa.

Kunnalliskoti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Sosiaalilainsäädännön kehittyminen aiheutti kunnille velvoitteen vanhusten ja mielisairaanhoidon järjestämi- seen. Tätä varten kunnissa yleensä perustettiin maa- seutuympäristöön kunnalliskoteja. Tervon kunnan itse- näistyttyä 1920-luvulla tuli kunnalliskodin rakentaminen ajankohtaiseksi. Tätä varten Tervon kunta osti v. 1928 muutaman kilometrin päästä kirkonkylältä Honkamäen tilan.

Ensimmäiset piirustukset kunnalliskotia varten laati hel- sinkiläisarkkitehti O. Vuorio. Koska Vuorion ehdottama Pirttimäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy rakennus katsottiin liian kalliiksi, pyydettiin Kuopion maanviljelysseuran rakennusmestari Eino Sorria laati- Vuonna 1860 rakennettu asuinrakennus on yksi seu- maan piirustukset halvemmalle rakennukselle. Tämä dulla säilyneistä talonpoikaisempirerakennuksista Riut- laati suunnitelmat 35 vuodepaikkaa käsittävälle raken- talan talonpoikaismuseon, Pielaveden Hemmolan ja nukselle, joka hirsirakenteisena on harvinainen maa- Tervon Pellonpään asuinrakennusten lisäksi. Näissä ra- kunnassa säilyneistä, tyypillisemmin kivirakenteisten kennusaikainen säätyläisrakentamisen esikuvien mukai- kunnalliskotien joukossa. Seinärunkoon käytettiin tilalta nen aumakatto on säilynyt, vaikkakin taloihin on tehty purettujen vanhojen rakennusten hirsiä. myöhempiä muutoksia. Pirttimäen aitassa ja Pellonpään riihessä kattomuotoa on myös käytetty talousrakennuk- Vuonna 1932 valmistuneen rakennukseen tuli kolmeen siin. Pirttimäen taloon on nähtävästi myöhemmin tehty kerrokseen potilashuoneita, josta alin oli ikkunoilla muutoksia, josta kertovat eteläpään ikkunoiden poik- varustettu, kivirakenteinen kellari. Pohjaltaan ja klas- keavuus tupaosan vanhemman mallisista, ilman kittiä sistisella rakennustyylillään rakennus muistuttaa ajalle kiinnitetyistä, sekä koristeellinen nikkarityylinen viisikul- tyypillisiä kunnalliskoteja, joissa huoneet on sijoitettu mainen kuisti. keskuskäytävien kahta puolen ja porrassyöksyt suora- kaiteen muotoisen rakennuksen päätyihin. Muutoksia on ehkä tehty tilan toimiessa kestikievarina 1900-luvun vaihteessa. Myös eteläpäädyn takimmai- Rakennus vuorattiin v. 1948 sodan jälkeen yleistyneellä sen kamarin hirsiseinässä näkyy rakennuksen leven- viistovuorilaudoituksella, minkä jälkeen julkisivuihin ei nys samaan linjaan muun rakennuksen ulkoseinälinjan ole tehty merkittäviä muutoksia. kanssa.

245 Vuonna 1817 rakennettu aitta on Keski-Suomen aitta- Julkisivut vuorattiin v. 1918. Laudoitusta on elävöitetty perinteen vaikutuksesta kertova avosolainen luhtikäy- räystään alle tehdyin uusrenessanssista periytyvin pei- tävätyyppi. Aitta on maakunnan lankkurakenteisista linauhoin, johon malli on mahdollisesti saatu lähistölle rakennuksista vanhin tiedossa olevista. Sahalankkujen v. 1895 valmistuneesta Kolun kanavan kasöörintalosta. käyttöä hirsien sijaan voidaan pitää Sisä-Savon kansan- 1960-luvulla eteläpäädyn ikkunat on muutettu ja sei- rakentamisen seudullisena piirteenä, syyksi on arveltu niä levytetty kyseisen aikakauden tyyliin. Vuonna 1992 vesisahoilta saatavissa ollut puutavara. Eteläpäätyyn rakennettiin uusi kuisti sauna- ja pesutiloi- neen. Ikälä Päärakennuksen vanhin osa v. 1821, pihanpäärakennus Kulmittain asuinrakennusta eteläpäädyn sivulla on 1800-luvulta, navetta on rakennettu v. 1917, aittoja ja 1800-luvulla rakennettu pihanpäärakennus, rakennus- vanha talli 1800-luvulta tyyppi, jota valtiovalta oli jo 1600-luvulla kehottanut Valintaperuste: R, M rakentamaan suurempiin taloihin.

Hirsipintainen vuoraamaton rakennus sai päärakennuk- sen vuorauksen yhteydessä v. 1918 viistokulmaisen kuis- tin, joka on malliltaan ja tyyliltään maakunnassa mui- hin säilyneisiin kuisteihin verrattuna hyvin harvinainen. Rakennusta käytettiin vierastupana 1950-luvulle, jonka jälkeen se on ollut varastona.

Vierastuvan vieressä on varasto ja 10 hevosen talliraken- nus. Näitä vastapäätä pihan länsisivulla on pitkä kah- desta erityyppisestä 1800-luvun luhtiaitasta yhdistetty kokonaisuus. Asuinrakennusta vastapäätä on v. 1917 rakennettu puurakenteinen navetta, jota on myöhem- min laajennettu kivirakenteisella siivellä.

Pihapiiriin ja sen läheisyyteen kuuluu näiden lisäksi muita eri tarkoituksiin käytettyjä aittoja ja latoja.

Taipale Päärakennuksen vanhin osa v. 1821, pihanpäärakennus Ikälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 1800-luvulta, navetta on rakennettu v. 1917, aittoja ja vanha talli 1800-luvulta Ikälän eri rakennustyyppien muodostama kokonaisuus Valintaperuste: R on Riuttalan talomuseon ohella maakunnan merkittä- vimpiä talonpoikaisesta rakennusperinteestä kertovia pihapiirejä. Maakunnallista arvoa lisää rakennusten säi- lyneisyys, ainoastaan asuinrakennuksen toiseen päätyyn on tehty 1950-luvun jälkeen merkittäviä muutoksia.

Kaikilta sivuiltaan rakennuksilla ympäröidyn asuinpihan eteläsivun sulkee koko pituudeltaan asuinrakennus, jonka vanhin osa on rakennettu v. 1821. Myöhemmin taloa on jatkettu kahdesti ja se onkin nykyisin nähtävästi maakunnan pisin talonpoikaistalo.

Taipale, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

246 Kasöörintalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Paikalla on ollut Huttulan tilaan kuulunut yksihuonei- Kolun kanavan kasöörintalo nen mökki 1800-luvulla. Tilan itsenäistyttyä 1900-luvun Valmistunut v. 1895 tai v. 1896, vaihteessa mökki vuorattiin päreillä ja laajennettiin pää- Kolun kanava rakennettiin v. 1892-1895 tykamarilla, johon hirsikehikko saatiin Rautalammin Valintaperuste: R, M Maukolan tilan vanhasta vilja-aitasta. Samoihin aikoihin porstuan taakse on lisätty pieni kamari, jonka seinäke- Rautalammin reitti sen latvavesiltä asti avautui purjeh- hikko ulottuu kamarin ja tuvan seinälinjasta toista metriä duskelpoiseksi Pielaveden Säviän ja Tervon Kolun kana- ulommas. Rakennuspuut saatiin metsäfirmojen metsään vien valmistuttua 1890-luvulla. Kolun kanava uusittiin v. jättämistä latvapuista. Koska taloon ei ole tehty vuosien 1973-1976, mutta vanhasta miljööstä on jäljellä komea kuluessa suuria muutoksia, rakennus edustaa lähes täy- kanavakasöörin eli kanavan maksujen kerääjän asuin- sin maakunnasta hävinnyttä tai alkuperäisestä asustaan talo, joka valmistui samoihin aikoihin kanavan kanssa. muutettua vuosisadan vaihteen tyypillistä pientila- tai torppariasumusta. Poikkeuksellista muuhun säilyneisiin Talon toiseen päähän tuli asunto ns. kanavamiehelle ja mökkeihin verrattuna on vaiheittain rakentamisesta ai- toiseen kasöörille ja tämän toimistolle. Talon pääjulki- heutunut rakennusten päätyjen epäsymmetrisyys. sivu on sijoitettu kohti kanavaa. Jyhkeät graniittiportaat johtavat koristeelliselle avokuistille, jossa on säilynyt ka- Talon sivulla on kaksihuoneinen aittarakennus maidon söörin toimistoon avautuva maksuluukku. Taloon tehtiin ja viljan säilytykseen sekä pihan ulkopuolella pieni ruu- peruskorjaus v. 1977, jolloin sisäpintoja verhoiltiin las- misaitta. Asuinrakennusta vastapäätä sijainneesta karja- tulevyillä ja toinen takasivun kuisti poistettiin, muuten rakennuksesta on enää vain heinälato ja pieni talli jäl- ulkopinnat ovat säilyneet alkuperäisessä runsaasti koris- jellä. Asuinpihasta kauempana on 1950-luvulla paikalle tellussa asussa. Kasöörin virka lakkasi v. 1963, kun kana- rakennettu puimala ja paikalle samoihin aikoihin siirretty vamaksu poistettiin, minkä jälkeen kasöörintalo on ollut riihi. vuokralla uittoyhdistyksille, yksityisille ja Tervon kunnalle sekä osin käyttämättä.

247 Talon lisäksi kanava-alueen rakennuksiin kuuluivat ul- Aro kohuone, varastoja, paja, sauna sekä kanavamiehen ja Päärakennus valmistunut v. 1952, navetta kasöörin navetat, jotka kaikki on purettu viimeistään v. Valintaperuste: R, M 1975 uuden kanavan rakentamisen myötä.

Arkkitehtuuriltaan Kolun kanava edustaa puurakenta- miseen sovellettua uusrenessanssia, jonka tyypillisimpiä piirteitä on julkisivujen jaottelu vaakalistoin erisuuntaisiin ja -tyyppisiin laudoituskenttiin. Kanavarakenteet raken- nuksineen suunniteltiin keskusjohtoisesti rautateiden tapaan. Vuonna 1890 perustettu Tie- ja vesikulkulaitos- ten ylihallitus vastasi Suomessa maa-, vesi- ja rautatei- den rakentamisesta. Kanava- ja rautatieasema-alueilla rakennusten suunnittelijoina toimivat samat insinöörit tai arkkitehdit mikä selittääkin kyseisten rakennustyyp- pien samantyylisyyden. Pohjois-Savossa toinen säilynyt kanavakasöörintalo sijaitsee Maaningan Ruokovirralla, joka on valmistunut v. 1878. Rakennukset ovat mas- soiltaan ja pohjaratkaisultaan samankaltaiset, Ruoko- Aro, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy virran kasöörintalon julkisivut ovat runsain lehtisahalla tehdyin puuleikkauksin koristellut, kun Kolun kanavan julkisivuissa nämä ovat kuistin puuleikkauksia lukuun Paikka on ollut asuttuna 1500-luvulta. Piha ja sitä ym- ottamatta vaihtuneet sorvattuihin. päröivät laitumet sijaitsevat metsäisen Haapamäen ylä- rinteen tasaisella kynnysvyöhykkeellä, jota lounaassa Harju suojaa jyrkkäseinäinen Haapamäen lakialue. Talouskes- Paritupatyyppinen päärakennus, asumattomana vuo- kus muodostaa eri-ikäisten ja tyyppisten rakennusten desta 1970, seinät olleet kauttaaltaan vuorattu päreillä. tasapainoisen kokonaisuuden.

On paikallisesti merkittävä, mutta ei maakunnallisesti, Nykyinen puurakenteinen päärakennus valmistui v. 1952 koska ei enää jäljellä muita rakennuksia pihasta kuin vanhan päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Talo asuinrakennus, jolla ei yksittäisenä ole maakunnallista on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen ja näyttävyydel- arvoa. tään aikakaudelle harvinainen maatilapäärakennus, aiempien vuosikymmenien klassistista kartanorakenta- ”Harjun laitumet” kuuluu Pohjois-Savon maakunnal- misen ja 1950-luvun puolitoistakerroksisen pientalora- lisesti merkittäviin perinnemaisemiin (perinnebiotoop- kentamisen yhdistelmä. Viitteinä klassismiin ovat mm pien luettelointi v. 2007) rakennuksen symmetria ja etujulkisivun pylväiköt sekä keskeisten oleskelutilojen avautuminen puutarhaan laa- jan avoterassin yli. Haapamäen alue Valintaperuste: R, M Vuonna 1991 pihan lounaissivulle siirrettiin vanha hir- sinen asuinrakennus, joka täydentää erittäin onnis- Haapamäki sijaitsee kunnan lounaisosassa Rautalam- tuneesti pihapiiriä. Asuinrakennusten ulkosivuille jää mille johtavan tien varrella. Yksittäisten maatilojen ja ko- 1800-luvulla perustettu puutarha. mean mäenharjanteen muodostama kulttuurimaisema- alue hahmottuu parhaiten Haapamäen entisen koululle Päärakennusta vastapäätä on v. 1904 lohkokivistä raken- johtavan tien päässä mäen laelta, josta maisema avau- nettu navetta 60 lehmälle ja talli hevosille. Rakennuksen tuu kaakkoon yli Eljakselan pihapiirin ja mäkipeltojen. etusivulle on rakennettu karjakeittiö 1930-luvulla ja Aron piha laitumineen näkyy mäenharjan koillisrinteellä, 2000-luvun vaihteessa se on muutettu kokonaan tal- jossa maaston topografia on luonut asumiselle suojaisan liksi. vyöhykkeen. Pihan vanhaan rakennuskantaan kuuluu myös avosola- Aron ja Eljakselan tilan päärakennukset edustavat mie- tyyppinen 1800-luvulla rakennettu luhtikäytäväaitta. lenkiintoisena parina maakunnassa harvinaista, suuri- suuntaista ja yksilöllisesti suunniteltua 1950-luvun maa- tila-asuinrakentamista.

248 Eljaksela rakasta pientaloarkkitehtuuria, mitä tuolloin pääasiassa Päärakennus valmistunut v. 1957, navetta 1900-luvun rakennettiin taajamien äveriäimmille alueille. Rakennuk- alku sen raskaanoloinen massoittelu aumakattoineen ja par- Valintaperuste: R, M vekkeellisine poikkipäätyineen muistuttaa tosin paljon myöhempien vuosikymmenien pientalosuunnittelua.

Tien varressa pihaa rajaa alun perin 60 lehmälle raken- nettu navetta (vrt. Aron navetta) 1900-luvun alusta, myöhemmin tätä on lyhennetty kymmenkunta metriä.

Haapamäen entinen koulu v. 1921, lasikuisti rakennettu 1980-luvulla Valintaperuste: R, M

Koulu on rakennettu v. 1921, jolloin Haapamäki kuu- lui Karttulaan. Koulun tontti erotettiin Puralan kantati- lasta.

Jyrkkäkattoinen rakennus on hirsirunkoinen ja verhottu Eljaksela, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy vaakalaudoituksella. Länsisivulla on leveä poikkipääty. Rakennus käsitti alkujaan luokkahuoneen ja veistosa- Kuten Aron tilalla, Eljakselassa on asuttu jo 1500-luvulla. lin sekä kaksi huonetta ja keittiön käsittävän opettajan Tilan vanhat maatalousrakennukset ja v. 1957 raken- asunnon. Luokkien suuret ikkunat ovat itään ja etelään. nettu päärakennus muodostavat väljän pihapiirin, jonka Ullakon eteläpäätyyn tehtiin 1930-luvun alussa toinen luoteissivua suojaa korkea kuusiaita. Tilan vanha pää- asunto. rakennus paloi 1920-luvulla. Nykyinen päärakennus on vuodelta 1957, suunnittelijanaan arkkitehti Kaj Michael. Tämän nuoruudentöihin lukeutuva rakennus edustaa tyyliltään, toisin kuin Aron päärakennus, selkeästi va-

Haapamäen entinen koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

249 Talluskylän kyläkeskustaa, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Koulu lakkautettiin v. 1971, sen jälkeen luokat olivat ky- Maisemakuvan kannalta merkittävin elinkeino on edel- läläisten harrastustilana ja asunnot osin vuokralla. Yksi- leen maatalous. Vanhimpia asuinpaikkoja ovat Tallusjär- tyisomistukseen kesäasunnoksi rakennus siirtyi v. 1978. veen ja Liesjärveen viettävät rantamaat. Kylämaiseman Tämän jälkeen eteläpään sisäänkäynnin yhteyteen on rungon muodostavat kaksi tietä, jotka risteävät kylän tehty lasikuisti ja talon itäsivulle pesuhuoneen, saunan keskellä. ja käymälätilan sisältävä kylkiäinen. Kylätiet kulkevat luontevilla paikoillaan avoimessa pel- tomaisemassa. Kylän ydinaluetta on Tallusjärven ja Lies- Talluskylä järven välinen kannas.Peltojen yli aukeaa vaihtelevia Valintaperuste: R, M näkymiä Liesjärvelle. Vanhimmat tilat ovat hallitsevilla Saimaan ja Päijänteen vedenjakajaylängön kulttuurimai- paikoilla maisemassa, kumpareilla tasaisten peltojen kes- sema kellä. Kylän keskus teiden risteyksen tuntumassa hah- mottuu selkeästi, mikä on savolaisille rantakylille melko Talluskylä sijaitsee Saimaan ja Päijänteen erottavan ve- poikkeuksellista. Kylän keskustassa maisemaa hallitsevat denjakajaylängön reunamilla. Maasto on metsäistä komea koulurakennus ja entinen kauppa. Talluskylä on mäkimaata, jolle antaa ominaiskuvan karuhkolle veden- aktiivinen kylä, jonka elävänä säilymiseen on vaikuttanut jakajaseudulle tyypillinen kasvillisuus. Kallioperän ruhjei- osaltaan vireä kyläyhdistystoiminta. siin on syntynyt polveilevia vesireittejä, joiden rannoille asutus ja viljelykset ovat keskittyneet. Talluskylä sijoittuu Rajaus sisältää yhtenäiseksi hahmottuvan kylän keskus- maisemarakenteen solmukohtaan Tallusjärven ja Liesjär- alueen Tallusjärven ja Liesjärven välisellä kannaksella ja ven väliselle leveälle kannakselle. kylän hajanaisemat reuna-alueet Tallusjärven ympäris- tössä. Rajaus seuraa peltoaukeita rajaavia metsäisiä vyö- Talluskylä sijaitsee Tervon kunnan pohjoisosissa, ”taka- hykkeitä. mailla”. Vesireitit ovat historiallisesti tärkeitä kulkureit- tejä, joita pitkin asutus vakiintui vanhoille eräsijoille. Suuret järvet, niiden viljavat rantamaat ja laajat metsät ovat olleet elämisen perustana.

250 Tuusniemen kulttuuriympäristö

251 252 Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

TUUSNIEMI Näitä ovat entinen kansakoulu, vanha apteekintalo ja vanha nimismiehen talo. Keskusraitin toisen pään koh- teet, ortodoksikirkko ja kaksi vanhaa maatilaa muodos- tavat eheän miljöökokonaisuuden rakennushistoriallis- 16 Tuusniemen kirkonkylä ten arvojensa lisäksi. Luettelointiperuste: R, M Valtatien toisella puolen on yrityskeskukseksi muutettu Tuusniemi on syntynyt kapealle Juojärveä koillisesta ra- meijerialue vanhoine rakennuksineen, joka maisemalli- jaavalle harjulle, jota pitkin vanha Joensuun ja Kuopion sesti tukee onnistuneesti virkistysalueena kehitettävää välinen maantie on aiemmin kulkenut, mutta tie on kirkonkylän satama-aluetta. siirretty myöhemmin harjun ja järven väliselle pellolle. Vanha tie on säilynyt kuitenkin kirkonkylän pääraittina Kirkko ja sen varrelle, harjun korkeimmalle kohdalle rakennettu August Boman, yli-intendentti Ernst. Lohrman/Yleisten kirkko kylän keskuspisteenä. rakennusten ylihallitus, rakennettu v. 1867-1869 Erityisesti kirkon koillispuolen rakentaminen pääraitilla Luettelointiperuste: R, H, M edustaa maakunnallisesti poikkeuksellista kirkonkylä- Kirkkolain suojelema raittimiljöötä 1930-1950-lukujen liike- ja asuintaloineen. Tällä osuudella vanhat rakennukset sijoittuvat lähelle ka- Tuusniemi itsenäistyi Kuopion emäseurakunnasta v. tulinjaa, mikä luo ryhdikkään ja mittakaavaltaan miel- 1855. Nykyinen kirkko rakennettiin Lautaalanharjulle v. lyttävän raittimiljöön. Kirkonkylän uudet liiketoiminnat 1867-1869 tätä edeltäneen pitäjän ensimmäisen kirkon sijaitsevat kirkon lounaispuolella Jokitien ja Keskitien paikalle, joka oli tuhoutunut tulipalossa v. 1857. Suun- risteyksen läheisyydessä, jossa maakunnallisesti merkit- nitelmat oli laadittu Yleisten rakennusten ylihallituksessa täviä kohteita sijaitsee yksittäisinä uudemman rakenta- arkkitehti Ernst Lohrmanin allekirjoittamina. misen seassa.

253 Rakennusmestarina toimi kirkonrakentaja Mikko Kar- Makasiini sijaitsee aivan kiinni kirkonkylän keskusraitin jalahti Haapajärveltä, joka oli Pohjois-Savossa ennen katulinjassa. Tuusniemen kirkkoa rakentanut Vesannon kirkon v. 1856-1857. Pohjakaavaltaan Tuusniemen kirkko on pit- Happola käkirkko, jossa on kaksi poikkisakaraa. Asuinrakennus v. 1900, talousrakennukset v. 1926 ja v. 1920 Kirkon runkona on harvinainen, rakennusmestari Kar- Luettelointiperuste: R, M jalahden ehdotuksesta valittu pystyhirsirakenne. Tällä pyrittiin ratkaisemaan kirkonrakentajien ongelmana ollut hirsiseinien painuminen. Muut Suomen tunnetut pystyhirsirakennukset ovat yleisemmin 1900-luvun vaih- teen vuosikymmeniltä. Pystyhirsitekniikka ei kuitenkaan yleistynyt, tällä tekniikalla toteutetuista kirkoista tunne- taan vain Vieremän (v. 1919), Joensuun Utran (v. 1895) ja Porin Reposaaren kirkko.

Vuonna 1875 kirkko laudoitettiin (ulkopuolelta) ja ”tap- seerattiin” (maininta säilyneistä rakennusasiakirjoista) eli sisäverhouksena on ennen nykyistä laudoitusta ollut jon- kinlainen paperointi. Vuonna 1922 kirkkoon asennettiin lämmityskamiinat, jotka myöhemmin (v. 1987/1988) on vaihdettu sähkölämmitykseen. Vuosina 1960-1964 Happola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kirkko peruskorjattiin arkkitehti Veikko Larkaksen suun- nitelmien mukaan. Ulkoväritys on alkuperäisen kaltai- nen. Kirkkoa ympäröi ensimmäisen kirkon aikana perus- Happola edustaa Kankaalan ja Lautalan ohella päärai- tettu hautausmaa. tin (Keskitien) vanhaa talonpoikaisasutusta. Aivan kes- kustassa pääraitin varrella oleva Happolan tila on ollut Tapuli saman suvun hallussa ainakin vuodesta 1721. Pitkän ka- Rakennettu v. 1811 tai v. 1818 tulinjaa rajaavan päärakennuksen tupa on aikaisemmin Luettelointiperuste: R, H, M ollut savutupana nykyisen valtatien toisella puolen, josta Kirkkolain suojelema. Tapulin inventointitiedot puutteel- se on siirretty v. 1900. Talossa on pidetty kestikievaria ja liset käräjiä 1920-1930-luvuilla. 1950-luvulla paikallisliiken- teen linja-autokuskit asuivat päärakennuksessa ja pi- Tuusniemen kellotapuli on rakennettu ensimmäisen kir- haan rakennettiin linja-autotalli (purettu myöhemmin). kon aikana v. 1811 tai v. 1818. Malliltaan tapuli on kol- minivelinen ns. renessanssitapuli maakunnan vanhim- Asuinrakennuksen sisätiloihin on tehty jonkin verran pien säilyneiden tapaan (vrt. Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, muutoksia mm. rakennettu saunatilat. Julkisivut ovat Rautalampi). Tapuli on nähtävästi säilynyt julkisivuiltaan säilyttäneet pääosin vanhan asunsa. Suuret säilyneet kattopellitystä ja betoniporrasta lukuun ottamatta alku- piharakennukset, karjarakennus vuodelta 1926 ja aitta- peräisenä. Joitain palovaurioita jouduttiin korjaamaan rakennus vuodelta 1920, rajaavat pihaa kahdelta sivulta vieressä olleen vanhan kirkon palamisen jälkeen. ja luovat rauhallisine, selkeine muotoineen pihalle hyvin harmonisen ilmeen. Pitäjänmakasiini (nykyinen kotiseutumuseo) Oletettu rakennusaika v. 1860 (lukkolaitteen vuosiluku) Hietikko Luettelointiperuste: R, H, M Rakennettu v. 1951 Luettelointiperuste: R, M Pitäjänmakasiinin pitäminen oli Ruotsinvallan ajoilta seurakuntien velvollisuus. Vuonna 1855 itsenäistynee- Raitin varrella Happolasta seuraavat kolme rakennusta seen Tuusniemen kirkkoherrankuntaan rakennettiin pi- edustavat 1950-luvun asuin- ja liiketalotyyppiä rapat- täjänmakasiini kirkon viereen luultavasti v. 1860, mikä tuine vaaleine julkisivuineen. Näistä Hietikko, entinen on arvioitu oven lukkoon kaiverretusta vuosiluvusta. pankkirakennus, on suunniteltu kahta muuta selvästi Makasiineissa yritettiin monin keinoin estää mahdolliset juhlavammaksi. varkaudet. Tästä kertoo Tuusniemenkin makasiinissa se, että hirsiseinät ovat kaksinkertaiset, sisäseiniä ja lattiara- Tuusniemen Osuuskassa perustettiin v. 1907, mutta koja on pellitetty ja oveen asennettu kolme eri avainta oman toimitalon se sai vasta v. 1951, sitä ennen pankki vaativa lukko. toimi meijerin tiloissa ja Happolan talossa.

Sotien jälkeen jyvähinkalot poistettiin ja makasiini muu- Vuonna 1973 Osuuspankille valmistui uusi liikerakennus tettiin virallisesti museoksi v. 1964. Jo sitä ennen 1950- ja vanha rakennus myytiin kunnalle, joka myöhemmin luvulla makasiiniin oli kerätty museoesineitä. Virallisesti on myynyt sen yksityisomistukseen. rakennus muutettiin museoksi v. 1964.

254 Arkkitehtuuriltaan rakennus on yhdistelmä edeltänei- funktionalismin muotokieleen (vrt. Iisalmen Pyhän Ristin den vuosikymmenten valkoista funktionalismia (kaareva kirkko v. 1932, Iisalmen uimarannan rantapaviljonki v. päätykatos ja parveke, lippakatokset) ja klassismia (si- 1934). Rakennuksen muodostaa kaksikerroksinen pää- säänkäynnin pilasteriaihe ja symmetrisyys) yhdistettynä massa ja sitä pihanpuolelta rajaavat symmetrisesti siipi- 1950-luvun melko eleettömään, mutta ryhdikkääseen osat. Koulun rakennusosia kuten ovia ja ikkunoita ym. perushahmoon. on paljon muutettu.

Osuusliike Uurtajan konttorirakennus Rakennettu v. 1936 Luettelointiperuste: R, M

Osuusliike Uurtaja perustettiin v. 1919 ja varsinainen kauppaliike rakennettiin v. 1925 ja maakunnallisesti merkittävä konttorirakennus v. 1936, johon tuli kontto- ritilojen lisäksi asuin- ja varastotiloja.

Entinen kansakoulu kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Vanha nimismiehen talo Osuusliike Uurtaja 1800-luvun runko, siirretty paikalle v. 1936 kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Luettelointiperuste: R

Konttorirakennus kuuluu ns. osuusliikefunkikseen, jota Rakennus siirrettiin nimismiehen taloksi nykyiselle pai- Pohjois-Savossa on säilynyt yllättävän vähän (vrt. Kiu- kalleen v. 1936 kirkonkylän kansakoulun tontilta. Al- ruveden Osula ja Suonenjoen Asemakatu, Talluskylän kuperäisellä paikalla rakennus oli kunnan 1920-luvulla kaupparakennus). Uusi rohkea ja iloinen tyyli ajoittuu ostaman maatilan päärakennus, joka palveli kouluta- 1930-luvulle heijastellen samalla maailmanlaajuisen la- lona vuoteen 1935. Nykyisin talossa on kunnan vuokra- man jälkeistä ilmapiiriä. Aikakausi merkitsi samalla liike- asuntoja. Rakennus on julkisivuiltaan säilynyt erittäin rakentamisen muuttumista keskusjohtoiseksi. hyvin vuoden 1936 aikaisessa asussa. Tällöin siirron yh- teydessä rakennus korjattiin perusteellisesti, nähtävästi Uurtajan konttorirakennuksen arkkitehtuurin olennai- ulko-ovet ja ikkunat uusittiin. Ikkunoiden ”ylösalaisin set detaljit on edelleen nähtävissä, vaikkakin rapistunut käännettyä t-karmia” muistuttava puitejako oli suosittu maalipinta hämää yleisvaikutelmaa: vinoponttilaudoi- 1930-luvulla. Julkisivun neljää sisäänkäyntiä suojaa mie- tuksella vuoratut ja ilman näkyviä räystäitä sommitellut lenkiintoiset, hyvin loivaharjaiset katokset, jotka muis- pääjulkisivut ja takasivun pieni varastosiipi, alkuperäiset tuttavat samoihin aikoihin funkisrakennuksissa suosit- ikkunat ja ulko-ovet sekä varastojulkisivun lastauslaituri tuja lippakatoksia. lippakatoksineen. Kahdella erilaisella ikkunatyypillä, kaksiosaisella huoneikkunalla ja pienellä vaakasuuntai- Säilyneet detaljit kuten räystäslaudoitus, ikkunat ja ovet nen ikkunayksiköllä (nauhaikkunan osana ja yksittäin) sekä sisäänkäyntikuistit vaikuttavat kohteen rakennus- on luotu varsin ilmeikäs kokonaisuus. historialliseen arvoon ja tulisi säilyttää (tai korjata säilyt- täen) mahdollisissa korjauksissa. Entinen kansakoulu (nykyinen ala-aste) Arkkitehti Eino Pitkänen, valmistunut v. 1935 Entinen apteekin talo Luettelointiperuste: R, M v. 1925 Luettelointiperuste: R Vuonna 1935 Tuusniemelle valmistunut rapattua klas- sismia edustava kaksikerroksinen kansakoulu kuuluu Tuusniemen apteekintalona tunnettu mansardikattoinen myöhemmin funktionalismistaan tunnetuksi tulleen rakennus kuuluu kirkonkylille 1900-luvun ensimmäisillä arkkitehti Eino Pitkäsen nuoruuden töihin ja vaiheeseen, vuosikymmeninä syntynyttä virkamiesten ja porvariston jossa hän oli jo muissa rakennustyypeissä siirtymässä asuin- ja toimitalorakentamista, jota Pohjois-Savon kun-

255 nissa on säilynyt jonkin verran yksittäisinä rakennuksina (vrt. Rautavaaran nimismiehen talo). Kirkonkylien raken- nustaiteellisten arvojen lisäksi näiden, kauppiaiden, ni- mismiehen ja apteekkarien talojen merkitys arvokkaine julkisivuineen oli maaseudun rakentamisen esikuvina huomattava.

Tuusniemen apteekin talo oli alun perin paikkakun- nan nimismiehen itselleen vanhasta riihestä rakentama asuintalo, joka 1930-luvun alusta vuoteen 1971 oli ap- teekkarien asuin- ja toimitiloina. Hirsirunkoinen rima- laudoituksella vuorattu klassismia edustava rakennus on säilyttänyt melko hyvin 1920-luvun asunsa.

Ortodoksinen rukoushuone v. 1961 Luettelointiperuste: R, M

Kyläraitin toisessa päässä sijaitseva Tuusniemen orto- doksinen rukoushuone valmistui v. 1961 Ilmari Ahosen Ortodoksinen rukoushuone suunnitelmin. Kirkon ja sen yhteydessä sijaitsevan hau- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy tausmaan alue saatiin lahjoituksena naapuritilojen, Kan- kaalan ja Lautalan maista. Kankaala ja Lautala Rakennus on yksi Ilmari Ahosen Pohjois-Savoon suunnit- Kankaalan asuinrakennus vanhin osa 1870-luvulla, na- telemasta kymmenestä rukoushuoneesta, jotka jyrkkine vetta v. 1904 satulakattoineen, koruttomine julkisivuineen ja harkit- Lautalan asuinrakennus 1900-luvun alku tuine ikkunasommitelmineen erottuvat arkkitehtuuril- Luettelointiperuste: R, M laan omaksi ryhmäkseen. Tuusniemen rukoushuoneen detaljeissa näkyy muiden suunnitelmia paremmin 1950- Kahden vanhan, hyvin valtatielle näkyvän maatilan, Lau- luku, kuten esim. sisääntulokatoksen sommittelussa. talan ja Kankaalan pihapiirien edessä säilyneet pellot rajaavat nauhamaisen kirkonkylän Kuopion puoleista Tuusniemen kirkon pohjakaava vastaa lähinnä Viere- päätä. Tilojen hyvin hoidetut maatilapihapiirit ja vanhat män Salahmille rakennettua tyyppiä, jossa kellotapuli rakennukset luovat kirkonkylän miljöölle ja viheralueille on yhdistetty päärakennukseen sisääntulokatoksen ja vaihtelevuutta. eteisen välityksellä. Tuusniemen rukoushuoneessa on nähtävissä myös rakennustyypissä suosittu alkuperäinen Maatilojen historiat liittyvät kirkonkylän historiaan väritys, johon kuuluu mm. yksityiskohdissa kirkkaansini- monella tavalla; Kankaalassa on 1930-luvulla pidetty sen käyttö. apteekkia ja nimismiehen toimistoa ja putkaa, Lauta- lan tiloja on samoin vuokrattu putkaksi ja talo on ollut 1910-1930-luvuilla kestikievarina.

Lautala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

256 Kohteet haja-asutusalueella Koivulahden mylly Valmistunut v. 1949 Tuusjärven koulu Luettelointiperuste: R, M Jaakko Pohjolainen, valmistunut v. 1961 Luettelointiperuste: R Aiemmin koivulahden mylly sijaitsi nykyisestä paikasta puron yläjuoksulle päin, jossa on vielä myllyn perustuk- Tuusjärvi sai v. 1961 uuden koulurakennuksen vanhaan sien kiviä näkyvillä. Nykyinen, edelleen käytössä oleva koulupihaan Kuopio–Joensuu valtatien varteen. Samalla mylly, sijaitsee aivan Tuusjärven tien varressa puronot- aiempi v. 1893 rakennettu koulu purettiin. Pihassa on kelmassa. Vuonna 1949 rakennettu komea 3 1/2 ker- säilynyt samoihin aikoihin rakennettu ulkorakennus, roksinen maamerkkimäinen mylly kertoo Suomessa jossa on käymälä-liiteri ja pieni navettaosa. sodanjälkeen vielä pitkään jatkuneesta paikallisesta myl- lytoiminnasta (vrt. Rautalammin kirkonkylän mylly). Rankorakenteinen, vinoponttilaudoituksella vuorattu kansakoulurakennus kuuluu arkkitehtuuriltaan ratio- Rautaharju naaliseen 1950-luvun lopulla ja 1960–luvun alussa yleis- v. 1919 tyneeseen kansakoulurakentamiseen. Aiempien vuosien Luettelointiperuste: R romanttisista piirteistä on luovuttu, kun rakennussuun- nittelua ohjasi tarkoituksenmukaisuus. Rakennusde- Rautaharju on v. 1928 Rautararjun (aiemmin Zittig) su- taljointia leimasi kuitenkin edelleen käsityönomaisuus. vun omistukseen siirtynyt tila. Pihapiiristä on säilynyt Koulutoiminta jatkuu edelleen. vanhan puutarhan keskellä sijaitseva 12 huonetta kä- sittävä, v. 1919 osin vankityövoiman avulla rakennettu Hiidenlahden entinen kansakoulu kartanotyylinen maatilapäärakennus. Valmistunut v. 1930 Luettelointiperuste: R, M

Ennen omaa koulurakennusta Hiidenlahden koulua pi- dettiin seudun maataloissa, mm. Rautaharjulla. Vuonna 1930 valmistui kylälle oma koulutalo, joka edustaa ra- pattuna tiilirunkoisena maakunnan kyläkouluille har- vinaisempaa, varsinaisesti 1930-luvulla yleistynyttä kivirakennustapaa. Koulun julkisivuissa näkyy vielä viit- teitä 1920-luvun klassismiin, kuten räystäslinjojen ja joidenkin ikkunoiden koristeprofiloinnit. Rakennuksen sisäänkäyntinä on poikkeuksellisesti rapattu umpikuisti kouluissa 1920-1930-luvuilla tyypillisemmän avokuistin sijaan.

Rautaharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Taitekattoinen rakennus edustaa ulkohahmoltaan myö- häisjugendia ja kuuluu seudulla (Juankoski, Riistavesi, Tuusniemi, Vehmersalmi) 1900-luvun alussa rakennet- tuihin suuriin maatilapäärakennuksiin. Päärakennus muistuttaa paljon saman suvun v. 1917 riistaveden Rito- niemeen rakennuttamaa tilan päärakennusta.

Taloon on ennen 2000-lukua tehty hyvin vähän muutok- sia. Sisätiloissa on säilynyt mm. jugendtyylisiä kaakeliuu- neja ja sisäovia. Piharakennuksista on säilynyt muutamia. Rakennusta vastapäätä ollut tiilinen, neljänkymmenen Hiidenlahden entinen koulu lehmän tiilinavetta on purettu. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Koulu lakkautettiin v. 1980. Tämän jälkeen rakennuk- sessa toimi mekaanisen musiikin museo vuoteen v. 1988 ennen siirtymistään Varkauteen. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Rakennusta on 1980-luvulla jatkettu harkkorakenteisella lisäsiivellä, mutta muuten se on julkisivuiltaan hyvin säilyttänyt al- kuperäiset piirteensä.

257 Paimensaaren perinneympäristö Ohtaansalmen kulttuurimaisema Asutusmaisema 1920-luvulta Asutusmaisema 1920-luvulta Luettelointiperuste: M Luettelointiperuste: (M, H) Rajamerkit ovat muinaismuistolailla suojeltuja Tuusniemen eteläosassa Suvasvedessä sijaitsevassa Pai- mensaaressa on säilynyt pääasiassa 1920-luvulla raken- Savon ja Karjalan rajaseudulla sijaitseva Ohtaansalmi on nettu pihapiiri, jolla asuttiin omavaraisesti v. 1987 asti. maisemapiirteitään jylhää, kalliorantaista ja karua. Mai- Vuonna 1994 valtio osti saaren rantojensuojeluohjelma- semalle antaa ajallista syvyyttä rantakallioon hakatut, alueeksi, minkä jälkeen perinneympäristöä on hoidettu marjastajien v. 1938 sammalien alta löytämät Täyssinän kunnostamalla rakennuksia ja raivaamalla vanhoja pel- rauhan rajamerkit vuodelta 1595. toja laitumiksi. Paimensaareen on perustettu yksi valtion yläpitämistä perinnetiloista, joista toinen Pohjois-Savossa Lähellä nykyistä salmen ylittävää siltaa kallioon on ha- sijaitsevista on Kaavin Telkkämäki. kattu rajamerkiksi vuosiluku, kolme kruunua ja nimi- kirjaimia. Rauha päätti 25 vuotta jatkuneen sotajakson Saaren keskivaiheilla sijaitsee melko vapaamuotoisesti Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Raja oli ollut epäselvä maaston mukaan muotoutunut pihapiiri. Paimensaa- Pähkinänsaaren rauhasta v. 1323 lähtien eikä jatkuvien ren asuinrakennus on rakennettu saareen muualta tuo- rajaselkkausten takia rajaseuduille uskallettu asettua duista puista 1920-luvulla, koska tuolloin saaren puusto asumaan. oli hakattu edellisten omistajien jäljiltä. Melko pian Täyssinän rauhan jälkeen eli vuoden 1617 Runsaslukuinen omatoimisesti rakennettujen talousra- Stolbovan rauhassa raja siirtyi Savon itäpuolelle. Juojär- kennusten määrä ja niiden nerokkaat detaljit kertovat ven ja Rikkaveden yhdistävän salmen yli kulkee kaksi sil- monipuolisesti saaressa eletystä omavaraistaloudesta ja taa, joista uudessa 1990-luvulla tehdyssä sillassa on pisin sen neuvokkaista asukkaista. Tilan rakennuksista on säi- Suomessa toteutettu laattapalkkijänne (96 m). anhempi lynyt aitta, kellari, savusauna, kanala, navetta, talli, riihi, v. 1952 rakennettu silta on säilytetty sivutien siltana. kuivaamo ja pyykkitupa.

Ohtaansalmen kulttuurimaisema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

258 Varkauden kulttuuriympäristö

259 Taipaleen kanava, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

VARKAUS Historia Taipaleen kanavan rakentaminen oli osa laajaa Saimaan vesireitin parantamishanketta ja se ennakoi v. 1845- 1856 rakennettavaa Saimaan kanavaa. Lisäksi haluttiin 1 7 Taipaleen kanavat luoda sujuva vesitieyhteys Savonlinnasta Iisalmeen, joka toteutui 1860-luvulla. Kolme eri kanavaa rakennettu v. 1835-1840, v. 1867- 1871, v. 1962-1967 Ensimmäinen Taipaleen sulkukanava valmistui v. 1840 ja Valintaperuste: R, H, M se palveli aina vuoteen 1871, jonka jälkeen sen varrelle Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. rakennettiin kuivatelakka, saha ja mylly. Kuvaus Ensimmäinen kanava rappeutui ja jäi pieneksi laivojen Taipaleen v. 1840 valmistunut kanava on ensimmäinen koon kasvaessa. Vanhan kanavan korjaamisen sijasta valtion varoin Suomeen rakennettu sulkukanava. aloitettiin v. 1867 uuden sulkukanavan rakentaminen vanhan länsipuolelle hätäaputöinä. Uusi sulkukanava Kanava yhdistää Haukiveden ja Unnukan. Kanava ja valmistui v. 1871 ja se vastasi laivojen koon suhteen sen sulkupaikat on muurattu suurista luonnonkiviloh- Saimaan kanavan mittoja. Nälkävuosina rakennetun kareista. Vanhasta kanavasta on nähtävissä n. 300 m:n kanavan rakennustöissä menehtyi useita satoja ihmisiä. matkalla osittain raunioituneet kiviseinämät. Kanavan Läheiselle Varkausmäelle perustetulle hautausmaalle pohja ja sulkujen kynnysrakenteet ovat edelleen heikosti haudattiin 281 kanavan rakennustöissä menehtynyttä. virtaavan veden peitossa. Vanhan kanavan länsipuolella 1930-luvulla vanhan kanavan yli rakennettiin rauta- noin 200 m:n etäisyydellä on v. 1871 avattu uusi ka- tiesilta ja 1960-luvulla kanavan pohjoispään rakenteet nava. Vanhan kanavan varrella on liikenteen loputtua peittyivät uuden maantien maapenkereen alle. 1960- ollut muun muassa vesimylly, saha ja kuivatelakka. luvulla kanava kunnostettiin syväväyläkanavaksi.

260 Taipaleen ensimmäinen kanava rakennettiin v. 1835- Luotsiasema 1840. Työn tekivät talonpojat päivätyöläisinä. Kanava 1800-luku rakennettiin maaston matalimpaan kohtaan, johon Valintaperuste: R, M jo 1700-luvulla oli venekulun helpottamiseksi kaivettu Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 uoma. Kanava oli laivaliikenteen käytössä 31 vuotta toisen kanavan valmistumiseen asti. Saimaan alueen kanavaverkosto uusittiin alkaneen höyrylaivaliikenteen tarpeisiin 1860-1870-luvuilla pääosin työttömyystöinä. Taipaleen vanhan kanavan viereen rakennettiin koko- naan uusi kanava hätäaputöinä v. 1867-1871.

Vanhalle kanavalle sijoittui tämän jälkeen vesivoimaa ja sulkukammioita hyväksi käyttävää teollisuutta. Kana- valla toimi Lehtoniemen konepajan omistajan insinööri Albert Krankin v. 1889 perustama saha 1910-luvulle saakka sekä ohitusallasta hyödyntävä kuivatelakka vuoteen 1917. Sahan jätteistä poltettiin puuhiiltä hiili- miiluissa, jotka sijaitsivat kanavan itärannalla alasulun lähellä. Alueella sijainneet työntekijöiden asuinraken- nukset purettiin v. 1928 rakennetun keskuskorjaamon Luotsiasema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy ja v. 1936 tehdyn uuden rautatien tieltä. 1940-luvulla alue oli palautunut kokonaan valtion hallintaan. Vuonna 1872 valmistunut luotsiasema on ainoa Taipa- Vuosina 1962-1967 rakennettiin uusi, Saimaan kanavan leen kanavan 1800-luvulta säilynyt rakennus. Valtio lu- syväväylää vastaava kanava v. 1871 valmistuneen kana- nasti rakennuksen A. Ahlströmiltä satamakonttoriksi ja van paikalle. Samalla koko kanava-alueen liikennejärjes- luotsiasemaksi. Alun perin rakennus oli luultavasti Paul telyt uusittiin siten, että vanhan kanavan yläkanava peit- Wahlin & Co:n kuljetusosaston Varkauden konttori. tyi uuden tien alle. Myös vanhat rakennukset purettiin lukuun ottamatta v. 1928 valmistunutta keskuskorjaa- Rakennus on säilynyt ulkoasultaan kuistia lukuun otta- moa, joka 1980-luvulla kunnostettiin kanavamuseoksi. matta alkuperäisenä. Sisätiloihin on tehty peruskorja- uksessa muutoksia v. 1991. Pihapiirissä on 1900-luvun Entinen varikkorakennus alkupuolella rakennettu sauna. Arkkitehti Thure Hellström, v. 1928 Valintaperuste: R, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 Varkauden tehtaat Valintaperuste: R, M, H Valtakunnallisesti merkittävä alue RKY v. 2009.

Kuvaus Varkauden teollisuusalueen ja koko alueen muotoutumi- nen liittyy ennen muuta Suomen puunjalostusteollisuu- den voimakkaaseen nousuun 1900-luvun alussa. Teolli- suus synnytti ympärilleen yhdyskunnan, sen hierarkkiset asuma-alueet, kirkon, puistot ja palvelulaitokset.

Tehdasalueen ydin on voimakanava ja sen äärelle 1910– luvulla rakennetut tehtaan ensivaiheeseen kuuluvat tuotantolaitokset. Näiden joukossa ovat jo päättyneen sulfiittiselluloosatuotannon muistomerkkeinä selluloo- sakeittämö ja happotornit. Sisempänä sijaitsee mm. en- Entinen varikkorakennus tinen talotehdas, joka tuotti Alvar Aallon suunnittelemia kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy valmistalosarjoja. Uusi v. 1978 valmistunut paperitehdas (arkkitehtitoimisto Gullichsen-Kairamo-Vormala) jälkikä- Nykyisin kanavamuseona toimiva, arkkitehti Thure Hell- sittelyosastoineen on modernin teollisuusarkkitehtuurin strömin suunnittelema makasiini rakennettiin alun perin tunnetuimpia töitä. varikkorakennukseksi v. 1928 Historia Vapaaherra Gustaf Wreden perustama Varkauden jär- vimalmiruukki aloitti toimintansa 1800-luvun alussa. Konepaja ja valimo käynnistyivät 1852 ruukin tultua kauppaliike Paul Wahl & Co:n omistukseen. Ruukin toiminta päättyi 1909, ja alue siirtyi A. Ahlström Oy:lle.

261 Yhtiön myötä tuotantosuunta vaihtui puunjalostusteol- Paul Wahlin konepajayrityksen Varkauden tehtailleen lisuudeksi. Enso-Gutzeitin (Stora Enso Oyj) omistuksessa rakennuttama keskuskonttorirakennus on yksi kaupun- tehtaat ovat olleet vuodesta 1986 lähtien. gin vanhimpia rakennuksia. Konttorin yhteydessä oli ko- nepajatuotteiden myymälä vuodesta 1861 1910-luvulle. Varkauden tehtaiden suunnittelijoina on ollut perusta- Rakennusta korotettiin 1940-luvulla kaksikerroksiseksi. misesta lähtien maamme teollisuusrakentamisen tun- netuimmat arkkitehdit: varhaisvaiheessa Karl Lindahl, Puunjalostustehtaat Valter ja Ivar Thomé ja myöhemmin Alvar Aalto, Gunnar Eri vaiheissa vuodesta 1912 Aspelin, Erkki Kairamo (Arkkitehtitoimisto Gullichsen, Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Kairamo, Vormala) ja Keijo Ström (K. Ström & O. Tuo- misto). Tehtaiden ensimmäinen Ahlströmin aikainen rakennus- ja laajennuskausi oli vuosina 1912-1926, jolloin mm Hu- Entinen keskuskonttori ruskoskeen rakennettiin arkkitehtitoimisto Fagerholm& 1840-luku, G. Aspelin korotus v. 1942 Nordmanin suunnittelema voimakanava ja -keskus. Val- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 ter ja Ivar Thomen suunnittelemana valmistui puuhiomo (v. 1914-1916) ja selluloosatehdas (v. 1916-1918). Puu- hiomo ja voimakanavan ylle rakennettu vesivoimalaitos vesitorneineen muodostavat edelleen päätehdasalueen arkkitehtonisen ja maisemallisen ytimen. Ennen kauppa- lan vesitornin rakentamista tehtaan vesitorneista hyötyi myös ympäröivä asutus.

Uusi saha valmistui v. 1921 ja vaneritehdas v. 1926.

Toinen laajentamisaalto oli toisen maailmansodan ai- kana. Talvisodan jälkeen v. 1940 oli perustettu taloteh- das sahatavaran jatkojalostamiseksi ja talo-tuotannon tehostamiseksi. Jatkosodan aikana v. 1941 perustettiin spriitehdas ja etyylialkoholitehdas.

Kolmas voimakkaan kehittämisen aalto oli 1970-luvulla, Entinen keskuskonttori kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy jolloin rakennettiin uusi saha, toinen lämpövoimalaitos ja jätevesien puhdistuslaitos sekä toinen paperitehdas. Aiempiin rakennuksiin tehtiin muutoksia.

Puunjalostustehtaat kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

262 Könönpellon asevelikylä kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Könönpellon asevelikylä Osaa eteläisen Könönpellon alueesta kutsutaan invalidi- Rakennettu 1940-1950 luvuilla kyläksi, koska yhtiö rakensi alueelle v. 1942 kymmenen Valintaperuste: R, M sotainvalideille lahjoittamaansa tyyppitaloa, jossa satu- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 lakaton mallina oli Aallon joillekin muillekin paikkakun- nille suunnittelema epäsymmetrinen kattokulma. Könönpelto on tärkeä esimerkki teollisuusyhtiön pyr- kimyksestä luoda paikkakunnalle korkeatasoisia tyyp- 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun vaihteessa aluetta lisä- pitalosuunnitelmiin perustuvia yhtenäisiä ja säädellysti rakennettiin arkkitehti Kauko Heikkisen suunnittelemilla rakennettuja työväestön asuinalueita. tiilisillä tyyppitaloilla.

Könönpelto muodostuu radan erottamasta eteläisestä ja Alueelle rakennettiin Kalevi Väyrysen suunnittelemana pohjoisesta Könönpellosta, jonne Alvar Aalto Ahlström kolmikerroksinen koulu v. 1953 ja opettajien asuinra- Oy. n toimeksiannosta laati asemakaavat (Eteläinen Kö- kennus v. 1954. nönpelto v. 1942 ja Pohjoinen Könönpelto v. 1944). Pohjoisen Könönpellon talot ovat jyrkkäkattoisempia, Alueen rakentaminen alkoi, kun Luttilan omakotialue suurempia ja harjaltaan symmetrisiä. oli jo täyteen rakennettu ja Savonmäen asutusta hait- tasi veden puute. Yhtiö lahjoitti tontit työntekijöilleen. Könönpellon rakennusten pintamateriaaleja rakennus- Könönpellon rakennusjärjestyksessä oli määrätty, mitä osia (ikkunat ja ovet) on vuosien kuluessa muutettu talotyyppiä milläkin tontilla sai käyttää. Aluetta varten melko paljon. oli v. 1943 tehtaan suunnittelukonttorissa kehitelty viisi talotyyppiä eli ns. Aalto-mallisto. Talotyyppeihin liittyi myös omat piharakennuksensa. Vaikka rakennukset oli- vat ilmeeltään vaatimattomia, alue edusti aikoinaan ns. romanttista funktionalismia.

263 Kommila-Kosulanniemi Viisi taloa valmistui v. 1933 ja kuudes v. 1938. Talot sai- vat nimensä kasveilta. Rakennettu 1940-1950 luvuilla Valintaperuste: R, M Kaksi Varkauden talotehtaalla elementeistä valmistettua Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. taloa rakennettiin vuosina 1940 ja 1941 (Voikukka ja Kuvaus Jalovalko). Kommila-Kosulanniemen asuinalue on osa Varkauden Kosulanniemen talojen arkkitehtuurissa näkyy siirtymi- tehtaiden ympärilleen synnyttämää yhdyskuntaa. Puu- nen Valter ja Ivar Thome`n suunnittelemista barokin sä- tarhakaupunki-ihanteiden mukaan rakennetulla asuin- vyttämistä klassistisista taloista Karl Lindahlin klassistis- alueella sijaitsee myös yhdyskunnan moderni kirkko. ten töiden kautta tämän talotehtaalle suunnittelemiin, Historia sodanjälkeistä talotyyppiä ennakoivaan rakentamiseen. Kosulanniemi on saanut nimensä niemen 1500-luvulla Onnela omistaneiden Paavo ja Heikki Kososen mukaan. Huvila- Arkkitehti A.H. Gunnar Aspelin, valmistunut v. 1935 alueen rakentaminen aloitettiin 1912, jolloin suunnitte- Valintaperuste: R, M lijoina olivat Thomén arkkitehtiveljekset, 1920-luvulla Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. suunnittelua jatkoi arkkitehti Karl Lindahl. 1940-luvulla teki arkkitehti Alvar Aalto muutossuunnitelmia raken- Alueen kirkon puoleisessa laidassa on A.H. Gunnar As- nuskannan korjaamiseksi. pelinin 1930-luvulla suunnittelema, funkissävytteinen virkailijatalo Onnela. Rivitalo oli yksi asuntoreformiyhdis- Leppävirran pitäjään v. 1861 perustettu Varkauden teh- tyksen uusista keinoista ratkaista kaupungin asuntopu- dasseurakunta itsenäistyi v. 1932. Sen ensimmäinen laa. Aikaisemmin toimihenkilöiden asunnoiksi oli raken- kirkko oli muiden tehdaspaikkakuntien tavoin yhdistetty nettu yhden tai kahden perheen taloja. kirkko- ja kansakoulurakennus, johon sisältyi myös pa- pin asunto. Uuden eli nykyisen kirkon paikka Ahlströ- Arkkitehti A.H. Gunnar Aspelin oli saanut ajatuksen minkadun päätteenä sisältyi jo Thomén veljesten v. 1913 rivitalosta Ruotsista, jossa talotyyppi oli yleinen. 1940- tekemään ensimmäiseen asemakaavaehdotukseen. luvulla A. Aalto, Viljo Rewell ja Yrjö Lindegren laativat toteuttamatta jääneitä asemakaavaehdotuksia, joiden Kirkko oheistiloineen on rakennettu 1935 järjestetyssä mukaan kirkon ympäristöön olisi rakennettu lisää On- arkkitehtikilpailussa toisen palkinnon saaneen arkkitehti nelan tyyppisiä rivitaloja, mutta suunnitelma ei toteutu- Martti Paalasen laatiman ehdotuksen mukaan ja se vi- nut. hittiin käyttöön marraskuussa 1939.

Kirkon lounaispuolen asuintalot Kosulanniemen tehtaan johdon talot Arkkitehdit Valter ja Ivar Thome, rakennettu 1910- Asemakaava ja osa rakennuksista Valter ja Ivar Thome, 1920-luvulla rakennusten suunnittelijoita arkkitehti Birger Federley ja Valintaperuste: R, M Karl Lindahl, Rantalan peruskorjaukset Gunnar Aspelin Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. ja Alvar Aalto Rakennettu 1910-1920 luvulla Kirkon luoteispuolella on yhtenäinen työväenasunto- Valintaperuste: R, M alue, jonka viisi mansardikattoista Niittylä-nimistä vuok- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. rataloa ja Korpela niminen kasarmi rakennettiin 1910- luvulla Thome´n veljesten piirustusten mukaan. Puutarhakaupungin ideaalin mukaan rakennettu Kosu- lanniemen alue sijaitsee Varkauden kirkon itäpuolelle Tehdasalueen vieressä on säilynyt neljä 1910-luvulla ra- työntyvällä niemellä. Alueen rakenne perustuu Valter kennettua alempien virkamiesten ja mestarien, 5-6 huo- ja Ivar Thome´n laatimaan asema-kaavaan. Asunnot oli neistoa käsittävää asuintaloa (Koivula I,II, III ja IV), jotka tarkoitettu tehtaan johtajistolle. Koska johtajien asun- oli alun perin tarkoitettu työväenasunnoiksi. Kolme noissa ei ollut saunoja, rakennettiin Niskaselän rannalla neljästä rakennuksesta paloi v. 1923, jonka jälkeen ne ensin saunatilat puusta ja myöhemmin nykyinen, v. rakennettiin uudelleen. 1925 rakennettu tiilipinnalle jätetty sauna- ja pesutupa- rakennus. Näiden lounaispuolella sijaitsevat Thome´n veljesten

suunnittelemat tehtaan virkailijoiden asunnot Tienkorva Kosulanniemen virkamiestalot I, Tienhaara I ja II ja Peltola I, jotka ovat kaikki mitoiltaan Arkkitehti A.H. Gunnar Aspelin, v. 1933-1941 ja pohjamalliltaan lähes samankaltaiset. Parittain toisi- Valintaperuste: R, M aan vasten sijoitetut rakennukset muodostavat kook- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. kaat neliömäiset pihat.

A. Ahlström Oy jatkoi rakennustuotantoaan 1930-lu- vulla rakentamalla ylemmille virkamiehille yhden per- heen omakotitaloja Komminselän rannalle.

264 Entinen Varkauden Suomalainen yhteiskoulu (nyk. Kirkko on maakunnan ainoa funktionalistinen kirkko- Savontien kerhotalo) rakennus. Liian modernina pidettyä tyyliä ei hyväksytty Arkkitehdit Valter ja Ivar Thome, rakennettu v. 1921 kuin poikkeustapauksissa Suomessa kirkkorakentami- Valintaperuste: R, M seen. Varkauden kirkon detaljoinnissa on myös nähtä- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. vissä seuraavien vuosikymmenien romanttisia piirteitä: luonnonkiven käyttö sisäänkäyntien alueilla ja sokke- Vuonna 1921 valmistui Kosulanniemeen Varkauden lissa, pääsisäänkäynnin kolmijakoinen lähes romaaninen Suomalainen Yhteiskoulu Thome’n veljesten asema- graniittiportaali ja korkean kellotornin alaosan kivimuu- kaavassa varaamalle paikalle. raus.

Kun v. 1956 valmistui uusi yhteiskoulurakennus (nykyi- Kirkko peruskorjattiin v. 1990-1991 ja pappila v. 1988- nen Päiviönsaaren, yläaste), Savontien kiinteistö muu- 1989, jolloin mm. pappilan ikkunat on valitettavasti tettiin keskikouluksi ja myöhemmin (1990-luvulla) kau- vaihdettu. pungin kerhotiloiksi. Kommila Kuten Thome`n veljesten tehtaalle suunnittelemissa Kaavoitettu 1930-luvulla asuintaloissa, koulussa on taitekatto, jonka etuna oli Valintaperuste: R, M mahdollisuus hyödyntää paremmin ullakkokerros. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.

Entinen Tehtaan kansakoulu Puutavarayhtiöt hankkivat 1900-luvun alkupuolella maa- Arkkitehti Karl Lindahl, rakennettu v. 1924 tiloja metsineen ja peltoineen puuraaka-aineen saannin Valintaperuste: R, M turvatakseen. A. Ahlströmin hankki omistukseensa Var- kaudessa mm Kopolanniemen (v. 1923), Pitkälänniemen Tehtaan johtokunta päätti v. 1920 rakentaa kasvavan (v. 1909) ja Kommilan (v. 1925) maatilat. oppilasmäärän vuoksi oman koulutalon kansakoululle. Kaksikerroksinen klassistinen koulurakennus valmistui v. Varkauden kauppalan kaavoittamisen myötä 1930-lu- 1924, mutta laajennettiin jo vuosina 1930-1932, jolloin vulla Kommilan maatilan alueelle Multniemenrantaan rakennus kasvoi 2,5-kertaiseksi aiemmasta. alettiin rakentaa ylemmälle keskiluokalle tarkoitettua omakotialuetta. Talot alueella ovat kookkaita, puoli- Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan v. 1924 valmis- toista- tai kaksikerroksisia. Tyylillään muista poikkeuk- tunut, julkisivuiltaan punatiilinen puhtaaksimuurattu sena on tehtaan koulun johtajan perheelleen v. 1939 ra- koulurakennus edustaa tuolloin etenkin kaupunkien kennuttama rapattu funkisasuintalo (Multniemenranta koulurakentamisessa muotiin tullutta tyylisuuntausta. 4), jonka suunnitteli klassistisista töistään paremmin Varkauden koulu on kuitenkin yksi harvoista 1920-luvun tunnettu Kuopion kaupunginarkkitehti Juho Nykänen. säilyneistä tiilipintaisista rakennuksista. Asuinalueen keskelle on jäänyt Kommilan tilan maa- Kouluun tehtiin huomattava (2,5-kertainen) laajennus tilarakennuksista A. Ahlströmin Kommilan tilalle 1920- vuosina 1930-1931. Nykyisin rakennus ei enää toimi luvulla rakennuttama Pehtoorin asunto. kouluna. Savontien varsi on paikoin säilyttänyt kaupunkimaisen Varkauden luterilainen kirkko ja pappila liikekadun ilmeen. Sen merkittävimmät rakennukset Arkkitehti Matti Paalanen, rakennettu v. 1937-1939 ovat Hankkijan rakennusosastolla suunniteltu ja v. 1940 Valintaperuste: R, M valmistunut Leppävirran osuusmeijerirakennus ja v. 1930 Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. valmistunut Osuuskunta Työvoiman liiketalo.

Varkauden luterilainen kirkko ja pappila rakennettiin v. 1937-1939 arkkitehtuurikilpailun tuloksena Matti Yksittäisiä kohteita Kommilan alueen Paalasen toiselle sijalle tullein suunnitelmin. Kirkko läheisyydessä torneineen muodostaa vaikuttavan Ahlströminkadun päätteen paikassa, joka oli esitetty jo Thome´n veljesten Männikkö asemakaavassa. Arkkitehti Kalevi Väyrynen, talotehtaan mallistoja sovel- taen, rakennettu v. 1947 Kirkko, seurakuntasali ja pappilatilat kiertyvät terassi- Valintaperuste: R maisesti muotoillun, juhlallisen sisäpihan ympärille. Kirk- korakennukseen kuuluu kirkkosali ja sakaristo sekä näi- Männikkö on v. 1947 valmistunut lääkärin asuinraken- hin liittyvä seurakuntasalin oheistiloineen. Kellotorni on nus. Talon rakentamisessa käytettiin hyväksi Varkauden seurakuntatalon etusivulla. Pappilassa oli kirkkoherran- talotehtaan valmistaloratkaisuja ja se on esimerkki teh- viraston lisäksi vihki- ja kastekappeli sekä asunnot kirk- taan mallistojen soveltamisesta edustustarkoituksiin. koherralle, kappalaiselle, kanttorille ja vahtimestarille. Rakennuksen aikakaudelle tyypillisiä piirteitä ovat mm avokuistien tukeminen kimppumaisesti ryhmitetyillä vi- nopylväillä sekä luonnonkivenkäyttö sokkeleissa.

265 Rakennusten julkisivut ovat säilyttäneet rakennusaika- kaudelle tyypilliset piirteensä, kuten alkuperäiset ovet ja ikkunat sekä katetut sisäänkäynnit, joita kannattavat vinot pylväät ja erilaiset sälerakenteet.

Juurikantien pientalot ja Satakunnankadun kytketyt pientalot Omakotialue Puutalo Oy:n talotyyppejä v. 1961-1963, Kristian Gullichsen ja Ilmari Sare´n kytkettyjä omakotita- loja v. 1967-1972 Valintaperuste: R, M

Alue edustaa 1960-luvun asuinaluesuunnittelua, jonka alkuperäinen yhtenäinen ilme on säilynyt varsin hyvin. Katu- ja piha-alueet liittyvät kauniisti ympäristöönsä ja muodostavat viehättävän, puistomaisen miljöön. Oma- kotitalot on tehty Ahlström Oy:n hyväksymien tyyppi- piirustusten mukaan, rivitaloja ovat suunnitelleet mm. arkkitehdit Kristian Gullichsen ja Ilmari Sare´n. Männikkö, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Tontteja alueelta myi A. Ahlström Oy työntekijöilleen Ensimmäiset luonnokset tehtaanlääkäri Erik Såltinin sillä ehdolla, että rakennukset tehdään tyyppipiirustus- asuntoa varten teki Alvar Aalto 1940-luvun alussa. Tä- ten mukaisesti. Juurikantien taloilla lisäehtona oli myös, män luonnosten perusteella talotehtaan palveluksessa että puutavara tuli ostaa Ahlströmin talotehtaalta. ollut Paul Bernoull-Vesteri teki oman ehdotuksensa ja näistä edelleen kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen Stesula laati lopullisen suunnitelman. 1990-luvulla rakennusta Satakunnankatu 5 on remontoitu terveyskeskuksen päiväsairaalaksi. Suunnitellut mahdollisesti Werner H. Öhrling, v. 1923 Valintaperuste: R, M Kissankello, Päivänkakkara, Sinikello Paul Bernoulli-Vesterä, rakennettu v. 1945-46 Valintaperuste: R, M

Kissankello, Päivänkakkara ja Sinikello ovat arkkitehti Paul Bernoulli-Vesterän Varkauden talotehtaalle suun- nittelemat rivitalot, jotka Ahlström Oy:n rakennutti ylempiä toimihenkilöitä varten. Kauniisti maaston muo- toja mukailevat rivitalot kuvastavat Varkauden taloteh- taan elementtien käyttömahdollisuuksia.

Stesula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Rakennuttajansa mukaan nimensä saanut Stesula on kaksikerroksinen hirsirunkoinen asuintalo, jonka apteek- kari Stjenberg rakennutti asunnokseen v. 1923. Apteek- kitilat sijaitsivat kuitenkin keskustassa Pirtinvirralla. Talo edustaa klassismia on hyvä esimerkki varakkaamman porvariston asumisesta. Julkisivuiltaan se on hyvin säily- nyt. Rakennuksessa on mm. alkuperäiset kiviharkotusta jäljittelevät nurkkalistoitukset ja vanhat ikkunat.

Vuonna 1982 kaupunki osti rakennuksen ja peruskorjasi sen eri yhdistysten kerhotiloiksi. Myöhemmin rakennus on myyty yksityiskäyttöön.

Kissankello, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

266 Päiviönsaari alue oli muovautunut ”orgaanisesti” ilman suunnitel- mia. Metsäteollisuuslaitosten lisäksi rakennettiin asun- Vanhin rakennuskanta ruukin ajalta toja ja erilaisia tiloja työläisiä ja virkailijoita varten. Valintaperuste: R, M, H Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Laajan rakennusohjelman yhtenäiseksi toteuttamiseksi Walter Ahlström tilasi Walter ja Ivar Thome´lta v. 1913 Varkauden kaupunki alkoi muotoutua Päiviönsaaressa v. Varkauden ensimmäinen asemakaavan. Otteeltaan väljä 1820 toimintansa aloittaneen ruukin myötä. Tätä ennen ja selkeä kaava antoi kehityslinjat Varkauden keskustalle: saarella oli ollut valtion v. 1792 perustama laivastotuki- teollisuusrakennukset oli sijoitettu Huruskosken varrelle kohta. Ennen Suomen Venäjään liittämistä saaren läpi ja Pirtinniemeen, hallinto ja palvelut Päiviönsaarelle sekä kulkenut Kuopio-Mikkeli -välinen maantie lisäsi alueen asutus hierarkkisesti ympäröiville alueille Kommilaan ja sotilaallista merkitystä. Koska laivastotukikohtaa ei enää Kosulanniemeen. Alueita yhdisti yhdyskunnan kesku- tarvittu vuoden v. 1808 jälkeen, everstiluutnantti Gustaf sakselina leveä, lehmusrivistöin istutettu puistokatu Ahl- Wrede sai alueen ruukkitoimintaansa varten. ströminkatu, joka antoi alueelle urbaanin leiman. Ahl- ströminkatu alkaa kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen Wreden perikunnalta ruukki siirtyi Paul Wahl vanhem- v. 1947 suunnittelemana kaupungintalon edustalta ja man omistukseen. 1900-luvun alussa valtiovalta tukah- päättyy Varkauden kirkkoon. dutti politiikallaan konepajateollisuuden, jonka seurauk- sena konkurssin partaalle joutuneet Varkauden tehtaat Kadun varrella on mm. tehdasyhdyskunnan ajalta olevia siirtyi A. Ahlström Ab:n omistukseen. Thomen veljesten suunnittelema Waltterin puisto. Tältä

ajalta (v. 1910-1920) Päiviönsaaressa on jäljellä poika- Päiviönsaaren rakennuskanta on uusiutunut useaan miesvirkamiehille rakennettu Veikkola, Thome´n veljes- kertaan. Sotilastarkoituksiin syntyneet rakennukset ten suunnittelema hotelli vuodelta 1914 (nykyisin Var- purettiin 1860-1870-luvuilla ruukin työntekijöiden ja kauden museona) ja tämän takana tehtaan virkailijoiden virkailijoiden asuntojen tieltä. Myös tämän aikakauden asuntola Väinölä (nykyisin kaupungin kulttuuritoimiston rakennukset ovat 1900-luvulla korvautuneet uudem- käytössä). milla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joita ovat nykyisin Varkauden kotiseutukeskuksena toimiva, Thomen veljesten kuoltua kansalaissodan selkkauksissa v. 1859 rakennettu lääkärin talo ja v. 1876 Terijoelta eniten suunnitelmia Varkauteen laati samassa arkkiteh- ruukinpatruunan asunnoksi siirretty huvila. Tämä muu- titoimistossa aloittanut Karl Lindahl. Tämän suurisuun- tettiin v. 1947 virkamiesklubiksi kaupunginarkkitehti taisimmat suunnitelmat esittivät Ahltrömin kadun ra- Kalevi Väyrysen suunnitelmin. Vuonna 1862 rakennettu, kentamista 8-7 kerroksisilla umpikortteleilla, jotka olivat ruukinkirkkoon kuulunut kellotapuli on siirretty Pirttinie- hengeltään suoraan Euroopan metropoleista. Tehdas- ja men hautausmaalle. asuinalueiden monipuolisissa suunnitelmissa näkyi Wal- ter Ahlströmin halu luoda Savoon uusi todellinen kau- Ahlström Oy:n pääomistaja Walter Ahlström aloitti saa- punki, mahdollisimman täydellinen yhdyskunta. ren voimakkaan kehittämisen 1910-luvulla. Tätä ennen

Entinen piirilääkärin talo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

267 Suurimman kaavatyön sai tehdäkseen Arkkitehti Bertel 1992 kaupunki lahjoitti ja peruskorjasi kiinteistön ko- Jung, jolta Walter Ahlström tilasi asemakaavan perus- tiseutukeskusta varten. Arkkitehti Erkki Helasvuon ja tettavaa Varkauden kauppalaa varten. Tämän, aiempaa rakennusmestari Kauko Heikkisen suunnitteleman kor- Karl Lindahlin kaavaa mukailevan kaavan valmistuttua v. jauksen tavoitteena oli rakennuksen palauttaminen al- 1927 Varkaudesta tuli kauppala, mutta valtioneuvosto kuperäiseen hahmoonsa. Nykyisin rakennus on merkit- ei vahvistanut Jungin suunnitelmaa. Vuoden 1932 ase- tävä osa Päiviönsaaren puistoaluetta. makaavalain voimaan tultua kauppalan asemakaavoja laati arkkitehti Carolus Lindberg ja tehtaan alueen ja Entinen ruukinpatruunan asunto (nyk. virkamiesklubi) keskusta-alueiden kaavoja Ahlström osakeyhtiön ark- Siirretty paikalle v. 1876, peruskorjaus ja korotus Kalevi kitehdikseen ottama Alvar Aalto. Ahlströminkadulle Väyrynen v. 1947 laatimassa kaavassa A. Aalto esitti aiempia kaavoja Valintaperuste: R, M väljempää rakentamista. Alueiden rakentaminen alkoi Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. kuitenkin varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jäl- keen, jolloin saarelle alettiin rakentaa asuinkerrostaloja. Nykyisin virkamiesklubina toimiva suuri puurakennus Tällöin Ahlströminkadun akselisommitelma sai toisen Paul Wahl & Co:n v. 1876 Terijoelta ruukin patruunoi- päätteensä, kaupungintalon, jonka suunnitteli Varkau- den asunnoksi siirrättämä huvila. Rakennus säilyi teh- den kaupunkikuvaan epäilemättä merkittävimmin so- taan paikallisjohdon asuntona myös tehtaan omistuk- danjälkeen vaikuttanut arkkitehti Kalevi Väyrynen. Päi- sen muutoksen jälkeen aina vuoteen 1947, jolloin se viönsaari oli Varkauden liikekeskus 1970-luvulle saakka, muutettiin kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunni- jolloin se siirtyi Pirtinvirran länsipuolelle Kauppakadulle. telmin virkamiesklubiksi. Tällöin huvilasta tuli kokonaan kaksikerroksinen, lounaispäädyssä ollut torni purettiin, Entinen piirilääkärin talo (nyk. kotiseutukeskus) yläkertaan tuli vierashuoneita ja tilat palvelijoita varten. Asuinrakennus, valmistunut v. 1859 Piha-aluetta rajaa useampi piharakennus. Rakennus on Valintaperuste: R, M merkittävä osa Päiviönsaaren puistoaluetta. Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Väinölä (nyk. kulttuuritoimisto) Varkauden ruukintoiminnan aikaisesta rakentamisesta Rakennettu v. 1913 on jäljellä Tyyskänniemeen v. 1859 tehtaan toimesta ra- Valintaperuste: R, M kennettu lääkärinasunto ja väentuparakennus. Tehtaan Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. rakentama lääkärintalo kertoo koulujen ja kirkon ohella 1800-luvun tehdasyhdyskuntien monipuolisesta sosiaa- Väinölä rakennettiin alun perin tehtaan virkailijoiden litoimesta. asuntolaksi. Vuonna 1984 se muutettiin kulttuuritoi- mistoksi. Rakennuksen muista nykyisistä naapuritaloista Lääkärit asuivat Tyyskänniemen asunnossa vuoteen poikkeava suuntaus kertoo aiemmasta Joroisten tien 1947, jolloin valmistui sairaalan alueelle Männikkö (uusi linjasta, jonka suuntaisesti rakennus entisen tehtaan ho- lääkärinasunto). Tämän jälkeen vuoteen 1975 kiin- tellin tapaan oli sijoitettu. teistö oli A. Ahlströmin johtajien asuntona ennen kuin se 1980-luvulla siirtyi kaupungin omistukseen. Vuonna

Entinen ruukinpatruunan asunto, kuva: Hanna Oijala

268 Entinen tehtaan hotelli (nyk. museo) avokonttorijärjestelmää, jonka malli oli saatu Saksasta. Rakennettu v. 1914 Tällä pyrittiin avoimempaan kontaktiin asiakkaiden Valintaperuste: R, M kanssa aiempien luukkujen sijaan. Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Waltterinpuisto ympäristöineen A. Ahlströmin Oy rakennutti v. 1914 yrityksen vieraita Entinen kansankeittiö v. 1914 ja entinen teollisuuskoulu varten hotellin Valter ja Ivar Thome`n suunnitelmin. Kun v. 1934, puisto v. 1923 Varkauden keskushotelli valmistui v. 1937, entisen ho- Valintaperuste: R, M tellin tilat muutettiin yhtiön virkailijoiden asunnoiksi. Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Vuodesta 1985 rakennus on toiminut Varkauden kult- tuurihistoriallisena museona. Ahlströminkadun varrelle sijoitettu Waltterinpuisto on maakunnassa hyvin harvinainen historiallinen kaupun- Veikkola kipuisto, joka on säilyttänyt paljon alkuperäisyydestään. Rakennettu v. 1919 Jo Thome`n veljesten asemakaavoissa teollisuusalueen Valintaperuste: R, M viereen oli osoitettu yhdyskunnan keskeisin puistoau- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen kiosommitelma, jonka ympärille oli tarkoitus rakentaa suurin osa julkisista rakennuksista. Puisto symmetrisine käytävä- ja istutussommitelmineen toteutettiin Karl Lin- dahlin asemakaavan mukaan 1920-luvulla. Puistoon tuotiin Saksasta v. 1923 lehmuksia ja puiston reunaan rakennettiin edelleen olemassa olevat pergolat suihku- lähteineen, jonka ”leijonanpään” suunnitteli insinööri Sven Björklund ja kivityöt teki Ilmari Thure.

Veikkola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Veikkola on rakennettu v. 1919 A.Ahlströmin poika- miesvirkailijoiden asuntolaksi, jona se toimi vuoteen 1991 asti. Tämän jälkeen rakennus on siirtynyt yksi- tyisomistukseen ja peruskorjattu toimisto- ja majoitusti- loiksi. Veikkolan suunnitteli Ivar Thome aiemmin veljensä kanssa laatiman asemakaavan osoittamalle paikalle.

Entinen postikonttori Waltterinpuisto ympäristöineen kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Rakennettu v. 1930-1931 Valintaperuste: R, M Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen Puisto on varhainen 1900-luvun vaihteessa Saksassa ja Englannissa muotiin tulleen ns. arkkitehtonisen puutar- Veikkolan viereen valmistui v. 1931 Yleisten rakennusten hatyylin edustaja. Tyyli yleistyi Suomessa ensimmäisen ylihallituksessa suunniteltu (arkkitehti Yrjö Sadeniemi) maailmansodan jälkeen ja 1920-luvulla. Muotopuu- postikonttori ja edustaa koulujen ja kirkollisen rakenta- tarhasuuntaus piti aiemman romanttisen ”maisema- misen ohella Varkauden vanhinta julkista rakentamista. puutarhatyylin” muotokieltä keinotekoisena mm tar- Postikonttoreita oli alettu rakentaa sotien välisenä ai- peettomasti mutkittelevine käytävineen. Uuden tyylin kana vuoden 1927 jälkeen, jolloin maahan oli perus- esikuvana oli renessanssipuutarhojen symmetriset par- tettu posti- ja lennätinlaitos. Alkuvaiheessa postitalojen territ ja barokin suosimat akselit. Rakennusten ja puis- arkkitehtuuri edusti Varkauden ja Nilsiän postirakennus- toalueen sommittelu kuului yhteen tarkoituksena luoda ten tapaan klassismia, mutta melko pian siirryttiin funk- kokonaistaideteos, jota täydennettiin puiston rakenne- tionalismiin (vrt. Kuopion posti). tuilla aiheilla kuten muureilla, terasseilla ja pergoloilla.

Varkauden kaksikerroksinen rakennus on rakenteeltaan harvinainen, julkisivuiltaan rapattu puutalo. Uutuutena talossa sovellettiin ensimmäisen kerran Suomessa ns.

269 Waltterinpuistoa ympäröivistä rakennuksista toteutui Vanhimpia kadun liikerakennuksista on entinen Pohjois- vain yksi eli Thome`n veljesten suunnittelema ja tehtaan maiden Yhdyspankin konttorirakennus, joka valmistui v. rakennuttama kansankeittiö, johon tuli ruokala, kahvio, 1931. Rakennus edustaa selkeästi 1920-luvun klassismia leipomo ja sikala. Myöhemmin rakennuksessa on toi- kuten saman pankin Iisalmeen v. 1929 rakennuttama minut yhteiskoulu ja kauppalan kirjasto ennen kuin se toimitalo. Katu säilyi kaupungin keskeisenä liikekatuna 1990-luvulla muutettiin toimisto- ja työtiloiksi. Käyttö- 1970-luvulle, jolloin Taipaleentien valmistuttua liikekes- tarkoituksen muutosten yhteydessä sisätiloja on muu- kusta siirtyi Taulumäelle. Kasvaneen liikenteen siirto pois tettu, mutta julkisivut ovat säilyneet. Ahlströminkadulta on osin auttanut säilyttämään kau- punkimaisen tiiviin katutilan. Kansankeittiön viereen rakennettiin v. 1934 paikallisen teollisuuden tarpeisiin Teollisuuskoulun ja Varkauden Kaupungintalon vanha osa tehtaiden ammattikoulun talo, joka v. 1985 siirtyi kau- Kalevi Väyrynen, rakennettu v. 1949-51, laajennus pungin omistukseen ja muutettiin Kotiteollisuuskouluksi. v. 1983 Tyyliltään rakennus heijastelee vielä klassismia mutta Valintaperuste: R, M myös aikakauden teollisuusrakennuksille ominaista ra- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. tionaalisuutta funktionalistisine piirteineen (mm. suuret lasitetut portaikot). Toisen maailmansodan jälkeinen kauppalan kasvu näkyi kerrostalojen rakentamisen lisäksi oman kauppalanta- Ahlströminkadun liikerakentaminen lon rakentamisena, jonka suunnittelun sai ensimmäi- Keskushotelli Jaakko Tähtinen, valmistunut v. 1937 seksi työkseen kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen v. Valintaperuste: R, M 1947. Aiemmin kauppalan hallintotilat oli hajasijoitettu Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. ympäri kaupunkia mm. työväenopiston tiloihin. Vaikka rakennus on hahmoltaan arvokas ja mahtipontinen Ahlströminkadun rakennustyöt Varkauden bulevardi- julkisivujen detaljoinnissa ja materiaalikäytössä näkyy maiseksi keskuskaduksi aloitettiin v. 1922. Kadulla on 1940-luvun romanttisia piirteitä. Mm talon päädyssä on säilynyt useita hienoja liikerakennuksia seuraavilta vuo- julkisivurappaukseen tehty suuri Rahapuureliefi. Arvok- sikymmeniltä. Näistä merkittävimpiä ovat arkkitehti kaiden talojen julkisivujen koristaminen kuva-aiheilla oli Jaakko Tähtisen suunnittelema Keskushotelli (valm. v. yksi aikakaudelle tyypillinen piirre. Taloa laajennettiin v. 1937). Sen rakennushistoriallista arvoa lisää erityisesti 1983 kaupungin talosuunnitteluosaston suunnitelmin. hyvin säilynyt julkisivudetaljointi: tyylikkäät parvekkeet Maallista hallintoa edustava kaupungintalo ja kirkollista ja sisääntulokatokset sekä katukerroksen vanhat tammi- hallintoa edustava kirkko muodostavat Ahlströminka- set ikkunat ja ovet. dun päihin visuaalisesti ja hierarkkisesti arvokkaat ja ko- meat päätteet.

Ahlströminkadun liikerakentaminen, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

270 Kaupungintalon vanha osa, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Sodanjälkeinen kerrostalorakentaminen Entinen yhteislyseo (nyk. Päiviönsaaren yläaste) Arkkitehdit Kalevi Väyrynen, Yrjö Lindegren ym. Arkkitehti Elsa Arokallio, 1956, Jyrki Salmi laajennus v. Valintaperuste: R, M 1979 Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Valintaperuste: R, M Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Päiviönsaareen rakennettiin 1940-luvun lopulla ja 1950- luvulla useita näyttäviä kerrostaloja. Sodanjälkeinen Yhteislyseo sai uudet tilat v. 1956. Koulu oli aloittanut asuntopula pyrittiin Varkaudessa monien teollisuuspaik- Varkauden Suomalaisena Yhteiskouluna Savontielle v. kakuntien tapaan ratkaisemaan mm aloittamalla kerros- 1921 valmistuneessa rakennuksessa. talorakentaminen, mihin samalla vaikutti uusi valtakun- nallinen aravalainoitusjärjestelmä. Suurin osa taloista Arkkitehti Elsa Arokallion rakennushallituksessa laa- on kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelemia, timat suunnitelmat edustivat sekä julkisivuiltaan että mutta joukossa on myös muutama arkkitehti Yrjö Linde- huonetiloiltaan uutta 1960-luvulla yleistynyttä koulu- grenin suunnittelema. suunnittelua: yleisilmeeltään aiempaa rationaalisem- missa julkisivuissa alettiin käyttää yhä enemmän puh- taaksimuurattuja pintoja ja ikkunasommittelu muuttui nauhamaisemmaksi, sisätilat noudattivat aineluokkajär- jestelmää. Koulun keskeiseksi tilaksi suunniteltiin suuri eteisaula, mistä syystä koulutyyppiä kutsutaan hallikou- luksi.

Pikku Paratiisi Rakennettu v. 1942-1943 Valintaperuste: R, M

Pikku Paratiisi on esimerkki 1940-luvulla Suomessa al- kavasta rivitalorakentamisesta. Puurakenteinen, kaksi- Sodanjälkeinen kerrostalorakentaminen kerroksinen talo on yksi viidestä ja ainoa toteutetuista kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

271 Pikku Paratiisi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy talotyypistä, jotka A. Aalto suunnitteli Lehtoniemeen. Kaksikerroksiset omistusasuntoja käsittävät rakennuk- Myös Varkauden Savonmäkeen rakennettiin viisi koeo- set ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Hyvin makotitaloa, jotka Aalto suunnitteli Varkauden taloteh- hoidettuina (maalipinnat ym.) taloryhmä on esimerkki taalle ja joiden avulla haettiin talotuotantoon sopivia sodanjälkeisestä varsin harmonisesta taajamien pien- ratkaisuja. Pikku Paratiisi on peruskorjattu v. 1989, jol- kerrostaloympäristöstä, jonka yleinen mielipide turhaan loin mm. ikkunat ja ulko-ovet vaihdettiin ja sisätiloissa leimaa vaatimattomaksi. olleet puuliiteri ja perunakellari korvattiin pyykkituvalla ja varastolla. Joutenlahden terveystalo valmistui samoihin aikoihin Kinnulanlahden aravatalojen kanssa v. 1949. Talo on Kinnulankadun aravatalot ja Jouten- rakennustyyppinä tunnistettavissa myös muutamista lahden entinen terveystalo muista maakunnan kunnista (esim. Lapinlahti, Tervo). Talot rakennettiin neuvolaa ym. ennakoivan terveyden- Kinnulankadun avaratalot, v. 1947-1948 huollon palveluja varten, mikä samalla kertoo Suomen Joutenlahden terveystalo, valmistunut v. 1949 terveydenhuollon kehittymisestä. Rakennukset oli tyy- Valintaperuste: R, M pillisesti massoiteltu harjakattoisiin yksi- ja kaksikerrok- sisiin päämassoihin, jotka sijoitettiin kulmittain toisiaan Kauppalanhallituksen rakennuttama, neljän asuintalon vasten. Rakennukset olivat joko rapattuja tai lautavuo- rivistö oli Varkauden ensimmäinen kerrostaloraken- rattuja tai kuten Joutenlahden terveystalossa, molem- nuskohde. Myös Iisalmen kaupungin kerrostaloraken- pien rakennusmateriaalien yhdistelmä. Detaljeiltaan taminen alkoi samantyyppisellä rakentamisella (vrt. rakennukset poikkesivat toisistaan; esim. Joutenlahden Sankarikatu 19, Iisalmi). Talot rakennettiin uuden ara- terveystalossa on persoonalliset koristeellisesti veiste- varahoituksen turvin, jonka valtio loi lievittämään sodan tyt räystäitä tukevat kattotuolin päät. Joutenlahden jälkeistä asuntopulaa. Arkkitehtuuriltaan talot jatkavat terveystalo on myöhemmin myyty yksityiskäyttöön ja aiempaa työväestön kasarmityyppisistä taloista periyty- kaksikerroksiseen asunto-osaan on tällöin tehty jonkin vää linjaa (vrt. Lahtoniemen Isotalo). verran muutoksia. Puurakenteinen siipiosa on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä.

272 Kinnulanlahden aravatalot, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Yhdessä Kinnulankadun aravatalojen ja Kinnulankadun Päiviönsaaresta Taulumäelle kulki aikoinaan vanha Mik- toiselle puolelle rakennettujen pientalojen kanssa enti- kelin tie, jonka vartta ensin asuttivat 1800-luvulla ko- nen terveystalo muodostavat monipuolisen ja miljööl- nepajateollisuuden työntekijät. 1940-luvulla siirtoväki tään kodikkaan sodanjälkeisen ympäristökokonaisuu- perusti tienvarteen liikkeitään ja liike-elämä vilkastui den. vähitellen. Alueesta kehkeytyi vähitellen Varkauden kaupallinen keskus, mihin vaikutti merkittävästi 1970- luvulla rakennettu Taipaleentie, joka myös katkaisi ka- Kauppakatu dun eteläpäästä siten, että kauppatoiminnat keskittyivät Rakentaminen pääasiassa 1940-luvun jälkeen Taipaleenkadun pohjoispuolelle. Valintaperuste: R, M Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. Useat rakennukset ovat kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen tai muiden tunnettujen arkkitehtien suunnit- Kuvaus telemia, pääosin kolmikerroksisia, toisiinsa hyvin sopivia Varkauden Kauppakatu on mittakaavaltaan sekä kau- taloja. Taloissa oli aiempien vuosikymmenien kauppata- punki- ja katukuvaltaan yhtenäinen, pääosin 1940-50- lojen tapaan katukerroksissa liike- ja toimitiloja ja yläker- luvun liike- ja asuinrakennusten reunustama katumiljöö roksissa asuinhuoneistoja. Yleisilmeeltään katu edustaa kaupungin keskustassa. Se on edustava esimerkki aktii- 1950-luvun rakentamista, jonka mittasuhteita uudempi visen kaupunginarkkitehdin suunnittelun vaikutuksesta rakentaminen noudattaa. kaupunkikuvaan. Yksittäisistä rakennuksista merkittävimpiä ovat kui- Sotien jälkeen Varkauden toiseksi keskukseksi Päiviön- tenkin 1940-1950-lukujen rakennukset huolellisesti ja saaren ohella kehittyi Taulumäen kaupunginosa ja sen tyylikkäästi toteutettuine detaljeineen. Tyylipiirteiltään pääkatu Kauppakatu. Sen katutilassa on yhtenäinen mielenkiintoinen on mm. Kalevi Väyrysen suunnittelema rakennusten mittakaava ja sijoittelu sekä erityisesti ete- ja v. 1954 valmistunut Kauppakatu 16, jonka funktio- läpäässä myös arkkitehtuuri. Pääosa kolmikerroksisten nalistinen ilme tuo mieleen 1930-luvun lopulla Eino rakennusten suunnittelijoista on tunnustettuja arkki- Pitkäsen suunnittelemat liiketalot Iisalmessa ja Kuopi- tehteja, monet talot ovat kaupunginarkkitehti Kalevi ossa. Mielenkiintoinen on myös Kesko Oy:n rakennus- Väyrysen töitä. Kauppakadun päässä näkyy Väyrysen toimistossa Seppo Hytösen suunnittelema Leunankulma suunnittelema korkea vesitorni, jossa on myös asuntoja. 1950-luvun muodikkaisiin uutuuksiin kuuluvine viistoine Väyrysen 1940-50-luvulla kaupunginarkkitehtina muo- erkkeri-ikkunoineen. vaamaa Varkauden kaupunkikuvaa arvostetaan esteet- tisesti ja teknisesti kestävänä.

273 Alueen asemakaavan suunnitteli Olli Kivinen. Asema- Kauppakatu kulki ennen Taipaleentien valmistumista kaavalle on leimallista kadun varteen sijoitetut aukiot, 1970-luvulla entisen Kansallis-Osake-Pankin ohi Päiviön- jotka ovat lähes täydellisesti toteutuneet. Varkauden ve- saareen. Pankin suunnitteli funktionalistisista töistään, sitorni luo kadulle visuaalisen päätteen (ei kuulu RKY v. erityisesti SOK:n varasto- ja liikerakennuksista tunnettu 2009 aluerajaukseen). arkkitehti Erkki Huttunen. Varkauden KOP:n omien lii- ketilojen lisäksi taloon tuli muita liiketiloja ja asuntoja. Maakunnallisesti merkittäväksi kadun tekee sen esimer- Pankkirakennus myytiin 1970-luvulla A. Ahlströmille toi- killinen ja edelleen kaupunkisuunnittelussa tavoitteelli- mistokäyttöön. Talon peruskorjauksessa vuonna 1980 sena pidettävä jalankulun mittakaavaan miellyttävä ja rakennus on menettänyt aiempia hienoja detaljeja (ik- houkutteleva liikekatumiljöö, joka on muissa maakun- kunamuutokset). nan taajamissa uudemman liikerakentamisen myötä yleensä hävinnyt. Entinen työväenopisto (nyk. kansalaisopisto) v. 1940, korotettu v. 1960 Entisen talouskoulun vanha osa Valintaperuste: R, M Kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen, rakennettu v. 1951 Kuten entinen KOP:n talo sijaitsee v. 1940 valmistunut Valintaperuste: R,M kansalaisopistokin Taipaleentien erottamassa Kauppaka- dun vanhassa eteläosassa. Talo rakennettiin Varkauden Kauppakadun viereisellä kadulla sijaitseva v. 1951 val- työväenopistolle, joka oli aloittanut toimintansa v. 1919 mistunut entinen talouskoulu kuuluu Kalevi Väyrysen ja toiminut mm. eri koulujen ja työväentalon tiloissa. laajaan ja arkkitehtuuriltaan laadukkaaseen tuotantoon. Taloon tuli alun perin opintotilojen lisäksi asuinhuo- Etenkin koulujen suunnittelussa näkyi tämän herkkä ja neistoja, joiden määrää lisättiin v. 1960 korotusosalla. yksityiskohtia myöten tarkka työtapa. Tämä tulee esille Opistotiloissa toimi kaupunginkirjasto vuoteen 1969 ja hyvin erityisesti talouskoulun valoisassa ja kauniissa si- musiikkikoulu vuoteen 1983. sääntulotiloissa ja -hallissa portaikkoineen. Kauppalan funktionalistisiin rakennuksiin kuuluvan opis- Talouskoulua laajennettiin v. 1962 arkkitehtitoimisto ton rakennustaiteellista arvoa nostaa erityisesti säilyneet Heliövaaran suunnitelmin (ei maakunnallisesti merkit- alkuperäiset rakennusosat kuten ulko-ovet aikakauden tävä). Talouskoulun vanha osa on julkisivudetaljeiltaan ”designia” edustavine lasituksineen ja alkuperäisine säilynyt muutoksilta. vetimineen. Pääsisäänkäynnistä on onnistuttu luomaan persoonallisen tyylikäs muutamilla hyvin harkituilla kei- Entinen KOP:n liikerakennus (nyk. toimistorakennus) noilla. Myös alkuperäiset ikkunat on säilytetty. Erkki Huttunen, v. 1938 Valintaperuste: R, M

Entinen KOP:n liikerakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

274 Vesitorni kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrynen rakennettu v. 1951 Valintaperuste: R,M Kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrynen, valmistunut v. 1956

Varkauden maamerkki Taulumäen vesitorni valmistui v. 1956. Asuntopulan vallitessa rakennukseen sijoitettiin myös vuokra-asuntoja. Tätä poikkeuksellista yhdistel- mää on sanottu suunnittelijansa kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen persoonallisimmaksi työksi. Vesitornin näköalatasanne oli aikoinaan kaupungin suosituin mat- kailukohde.

Osa tornin tiloista oli museotiloina 1990-luvun alkuun asti, minkä jälkeen tilat muutettiin asunnoiksi. Ikkunat Ortodoksikirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy uusittiin vuoden 2000 jälkeen, jolloin vesitorni menetti osan alkuperäisyyttään. Osa hautaristeistä ja muistomerkeistä on valmistettu Ortodoksikirkko, Pirtinniemen hautausmaa, tapuli Varkauden ruukissa. Hautausmaa on maa-alueeltaan Hautausmaa perustettu v. 1847, Tapuli siirretty suhteellisen pieni, koska jo v. 1888 perustettiin uusi Ortodoksikirkko kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrynen, hautausmaa Kankunharjulle. rakennettu v. 1951 Valintaperuste: R, M Hautausmaalle siirretty tapuli kuului alun perin Päiviön- saaren keskivaiheilla sijainneeseen tehtaankirkkoon, Pirtinniemen hautausmaa ja sillä sijaitseva tapuli sekä joka purettiin ja tapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen Ortodoksikirkko muodostavat pienehkön puistomai- uuden kirkon valmistuttua v. 1939. Päiviönsaarelle kak- sen kirkollisen, rakennushistoriallisesti merkittävän ko- sinivelinen tapuli oli valmistunut v. 1862. Tapuli on yksi konaisuuden Taipaleentien varrelle. Varkauden vanhin harvoista ruukinajalta säilyneistä rakennuksista. hautausmaa Pirtinniemessä otettiin virallisesti käyttöön v. 1847, mutta sitä oli käytetty jo 1790-luvulta alueelle Varkauden ortodoksiselle seurakunnalle rakennettiin v. sijoitetun Laivalinnan laivastotukikohdan ajoilta. Myös 1958 kirkko kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrysen suun- Varkauden v. 1820 perustetun ruukin työntekijöitä hau- nitelmin. Kirkon yhteyteen rakennettiin v. 1983 seura- dattiin Pirtinniemeen. kuntasalin, kirkkoherranviraston ja toimistotiloja käsit- tävä laajennus, jonka suunnitteli arkkitehti Seppo Mykrä. Rakennuksen arkkitehtuuri ja tilaohjelma on muotoiltu lähinnä ortodoksisen perinteen ja jumalanpalveluskäy- täntöjen mukaan. Koska myös rakennusosia (ikkunoita ym.) on paljon uusittu, on rakennuksen hahmosta vai- kea päätellä sen rakennusaikaa saati suunnittelijaa.

Imatran Voiman rakennuksia Arkkitehti Aarne Ervi, teollisuus- ja asuinrakennuksia v. 1934, 1950-luku Valintaperuste: R

A. Ahlströmin tehtaiden laajetessa ja siirtyessä yhä enemmän sähköenergian varassa toimivaksi perustet- tiin Luttilaan Imatran Voiman muuntoasema v. 1934 täyttämään kasvavaa sähköntarvetta. Ympäri Suomea Imatran Voimalle suunnitelmia laatineen arkkitehti Aarne Ervin hahmottelema kokonaisuus edustaa 1930- luvun teollisuusrakentamista, johon liittyi työntekijöiden asuinrakennukset. 1930-luvulla koko muuntoaseman vakinainen henkilökunta asui alueella.

Vesitorni, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

275 Muuntoasema Yksittäiset kohteet taajaman alueella Arkkitehti Aarne Ervi, v. 1934 Julkisivuiltaan puhtaaksimuurattu muuntoasema raken- Entinen Joutenlahden koulun nettiin v. 1934 ja laajennettiin 1950-luvulla (vanhempi koulurakennus) Arkkitehti Toivo Salervo, v. 1923, Hirsirunkoiset asuinrakennukset toinen rakennus v. 1936 Arkkitehti Aarne Ervi v. 1934 Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R

Joroisten kuntaan kuuluneen Taulumäen alueelle oli puuhattu omaa kansakoulua jo 1910-luvulla, mutta koulua päästiin rakentamaan vasta sodan jälkeen. Kou- luhallituksen arkkitehdin Toivo Salervon suunnittelema, kaksikerroksinen ”koululinnaksi” kutsuttu rakennus val- mistui v. 1923.

Nimensä veroisen rakennuksen vähäeleinen, mutta hyvin varmaotteinen julkisivusommitelma, luo koululle kunnioitusta herättävän ilmeen, mitä lisää myös arvok- kaat materiaalivalinnat ja -käsittelyt, kuten graniitti ja pohjakerroksen terastirappaus. Taloon on tehty joitain muutoksia 1950-luvulla, mutta se on säilynyt rakennuk- sen arvoa laskevilta muutoksilta.

Oppilasmäärän kasvaessa pihaan rakennettiin v. 1936 toinen koulurakennus, joka tyyliltään edusti vielä 1930- Muuntoasema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy luvulla koulutalojen rakentamisessa suosittua klassismia. Julkisivut on kuitenkin maalaiskouluihin verrattuna de- taljoidummat. Rakennuksen sisätilojen ilme on nähtä- Muuntoaseman viereen rakennettiin samana v. 1934 västi 1950-luvun alun remontista. Ikkunat ja ulko-ovet kaksi kahden perheen asuinrakennusta muuntoaseman on vaihdettu 1990-luvun alussa. vakinaiselle henkilökunnalle, johon kuului mestari ja kolme päivystäjää. Hirsirunkoiset rakennukset enteilevät Lehtoniemen koulu hahmoltaan sodanjälkeistä puolitoistakerroksista pien- Kalevi Väyrynen, rakennettu v. 1949-1951 talorakentamista, mutta joiltain, kuten avokuistien de- Valintaperuste: R, M taljeiltaan talot muistuttavat vielä klassismista.

Konttori Arkkitehti Aarne Ervi v. 1948 Valintaperuste: R

Jonkin matkan päähän muuntoasemasta ja asuinta- loista IVO rakensi vuonna 1948 konttorirakennuksen, jonka toiseen kerrokseen tuli myös asuntoja. 1960- luvulla asunnot on muutettu kokonaan toimistotiloiksi. Kauniisti maaston massoiteltu rakennus on ilmeisen laa- dukkaasti rakennettu eikä rakennuksen julkisivuihin ole tarvinnut tehdä muutoksia.

Rivitalo Arkkitehti Aarne Ervi v. 1958 Lehtoniemen koulu Valintaperuste: R kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kasvaneelle henkilökunnalle valmistui v. 1958 rivitalo. Lehtoniemen koulua edelsivät Insinööri A. Krankin Tai- Arkkitehtuuriltaan rivitalo on hyvä esimerkki Ervin asun- paleen kanavalle laivatelakan työväestön lapsille v. 1890 tosuunnittelutöistä, joille tunnusomaista oli rakennuksen perustama kansakoulu ja tämän jälkeen Lehtoniemeen taitava maisemaan sijoittaminen ja elegantti detaljointi: v. 1900 valmistunut kansakoulu. mm. rivitalon oleskelupihanpuoleisten huoneistojen olohuoneet aukeavat pihoille suurehkojen modernien Betonirunkoinen ja julkisivuiltaan pääosin roiskerapattu kulmaikkunoiden välityksellä, joissa on poikkeuksellisen Lehtoniemen koulu valmistui v. 1951 ja kuuluu kauppa- siro ikkunan kulmaratkaisu. Rakennusta jatkettiin toi- lanarkkitehti Kalevi Väyrysen ensimmäisten virkavuosien sesta päästään v. 1983 saunaosastolla. suunnittelutöihin.

276 Kokonaishahmoltaan tyypillinen 1950-Luvun koulu on Alkuperäiset piirteensä (mm. ikkunat, ulko-ovet) säilyt- sommiteltu vaihtelevin massoin ja julkisivuin kuvastaen tänyt puukoulu on vuokrattu työtiloiksi. sisätilojen eri toimintoja. Sodanjälkeiselle 1950-luvun vaihteen koulurakentamiselle oli tyypillistä myös funktio- Puukoulun viereisen rapatun kolmikerroksien tiiliraken- nalismista periytynyt monumentaalisuus, mikä erityisen teisen koulun suunnitteli arkkitehti Carolus Lindberg, hyvin näkyy Lehtoniemen koulun korkeassa itäpäädyssä, joka paremmin tunnetaan Suomen ja Pohjoismaiden jonka tornimaista korkeutta korostaa dramaattisena rakennustaiteen ja ornamentiikan professorina ja res- vertikaaliaiheena koko talon läpi kulkeva porraskäytä- taurointi- ja kaavoitustöistään. Hän oli saattanut saada välasitus. Koulun kokonaishahmoa pehmentää sodan- koulun suunnittelutyön juuri Varkauden kauppalaan jälkeiselle ajalle tyypilliset piirteet kuten liuskekiven ja 1930-luvulla tekemänsä asemakaavoitustyön yhtey- koristeellisten parvekekaiteiden käyttö. dessä.

Puurtilan koulut Koulu valmistui vuonna 1939, vaikkakin tyyliltään sen Puukoulu valmistunut v. 1926 voisi ajoittaa 1920-luvulle. Juhlava klassistinen rakennus Rapattu koulu, arkkitehti Carolus Lindberg, muistuttaa taajamiin rakennettuja ns. keskuskansakou- valmistunut v. 1939 luja. 1930-luvun maaseudun kivikoulut olivat tyylipiir- Valintaperuste: R, M teiltään Puurtilan koulua huomattavasti pelkistetympiä.

Puurtilan kaksi, runsaan kymmenen vuoden aikana Koulu toimi valmistuttuaan ensin ammustehtaana (v. rakennettua koulua kertovat alueen nopeasta sotien- 1939-40) ja sotilassairaalana (v. 1941-1945). Vuonna välisen aikakauden väestönkasvusta. Pihakokonaisuutta 1952 kouluun tehtiin perusteellinen korjaus. Myöhem- täydentää toisen maailmansodan jälkeen rakennettu missä korjauksissa myös ikkunat on vaihdettu. tiilipintainen ns. terveystalo (vrt. Joutenlahden terveys- talo). Entinen kunnallis- ja vanhainkoti (nykyisin mekaani- sen musiikin museo) Arkkitehti Aksel Mörne, valmistunut v. 1933 Valintaperuste: R, M

Varkauteen valmistui v. 1933 kunnallis- ja vanhainko- din rakennukset Lehtoniemeen Harjulan tilalle sairaala- arkkitehtina tunnetun Axel Mörnen suunnittelemana. Puistomaiseen ympäristössä sijaitsevat kaksi klassismia edustavaa rapattua rakennusta ovat esimerkki aikakau- den sosiaalihuollon rakentamisesta. Vuonna 1922 sää- detyssä köyhäinhoitolaissa jokainen kunta oli velvoitettu kymmenen vuoden kuluessa lain voimaantulosta perus- tamaan oma tai toisen kunnan kanssa yhdessä köyhäin- hoitolaitos, kunnalliskoti, erillinen mielisairasosasto ja työlaitos. Puukoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Aiemmin kuntia oli kyllä kehotettu rakentamaan vaivais- taloja, mutta lainsäädännöllisesti köyhäinhoito perustui Vuonna 1926 valmistunut kaksikerroksinen koulura- vapaaehtoisuuteen. Lainsäädäntö johti 1920-1930- kennus kuuluu Suomeen v. 1921 säädetyn oppivelvol- luvuilla useissa Pohjois-Savon kunnissa kunnalliskotien lisuuslain aiheuttamaan vilkkaaseen koulurakentamisen rakentamiseen. Tänä aikana rakennetuista säilyneitä aikakauteen, jota teollisuuspaikkakunnalla, kuten Var- ovat kunnalliskodit Kiuruveden Heinäkylässä, Tervossa, kaudessa kiihdytti väestön muuttaminen taajamiin. Leppävirralla, Vanhamäki Suonenjoella ja Iisalmen Kol- jonvirralla. Puurtilan klassistinen koulurakennus muistuttaa koulu- hallituksessa koulusuunnittelukilpailujen tuloksena vuo- Viimeksi mainitun suunnitteli Varkauden kunnalliskoti- den 1921 jälkeen kehitettyjä koulutyyppejä (Puurtilan rakennusten tavoin Axel Mörne. Tämän arkkitehtuurille koulun suunnittelijaa ei mainittu inventoinneissa), joista oli leimallista mahtipontisuus ja barokin sävyttämä klas- monet olivat arkkitehtitoimisto Borg, Siren, Ågergin sismi. suunnittelemia. Uudet koulumallit poikkesivat monin piirtein aiemmista Yrjö Sadeniemen 1900-luvun alun Kunnalliskodin toiminta siirtyi v. 1979 uusiin tiloihin Kä- suurikattoisista ja usein vinkkelimallisista rakennuksista. pykankaalle, jolloin Lehtoniemen tiloihin sijoitettiin ko- titeollisuuskoulu. Vuonna 1987 kunnalliskodin tiloihin Myös 1920-luvun taloudellisuusnäkökulma näkyi koulu- muutti mekaanisen musiikin museo ja v. 1988 pienem- jen kuten Puurtilan julkisivuissa. Eräs näkyvin aiemmista pään rakennukseen ravintola. kouluista poikkeava piirre oli ikkunakoon huomattava pieneneminen.

277 Entinen kunnallis- ja vanhainkoti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kinkamon lomamaja Pitkälänniemen kartano Alvar Aalto, valmistunut v. 1938 Päärakennus v. 1848, navetta v. 1903 Valintaperuste: R Valintaperuste: R, M

Ahlströmin virkamiehille v. 1938 rakennettu ns. Kinka- Tilaa on viljelty ilmeisesti 1600-luvulta. 1700-luvun mon lomamaja oli ensimmäinen Alvar Aallon Varkau- alussa tilan omistajana oli Pitkänen niminen henkilö, teen toteutettu rakennus. Se on samalla yksi esimerkki josta tila lienee saanut nimensä. Vuodesta 1858 tilan Aallon pyrkimyksestä sopeuttaa rakennus luontoon, omisti Paul Wahl & Co, jolta se yrityskaupan yhteydessä rakennus sijaitsee rantamaisemassa metsän siimeksessä siirtyi v. 1909 A. Ahlströmille. Myöhemmin pihapiiri on eikä näy kauemmas järvelle. siirtynyt yksityiskäyttöön. Osa pelloista on kaavoitettu ja rakennettu pientaloalueeksi, osa on vuokrattu ja vilje- Taloon tuli järvelle avautuva, Aallolle tyypillisten vinojen lyksessä. pylväiden tukema avokuisti, tupa, neljä ”makuukoijaa” miehille ja kolme naisille. Majan sisutus oli myös Aallon Nykyään pihapiiriin kuuluvat päärakennus, väentupa, suunnittelema. talli, kalustorakennus, navetta ja sauna. Vuonna 1848 rakennettu päärakennus lienee alun perin ollut kaksi- Talo remontoitiin v. 1995, jolloin keittiötä laajennettiin ja kerroksinen, mutta v. 1930 aikaisissa valokuvissa se on rakennettiin kaksi WC:tä, muutoin rakennuksen sisustus jo yksikerroksinen. 1860-luvulla päärakennus palveli säilytettiin alkuperäisessä asussaan. Taipaleen kanavatyömaan sairaalana. Vuonna 1967 rakennukseen saneerattiin kolme vuokrahuoneistoa. Vuonna 1994 rakennus siirtyi Enso Gutzeit Oy:n edus- Myöhemmin käytön muututtua hoitokodiksi sisätiloja tuskäyttöön. on remontoitu vastaavasti.

Karjarakennuksessa vuodelta 1903 on ollut 76 lehmän navetta- ja 12 hevosen talliosa. Rakennus on ikäisekseen punatiilinavetaksi maakunnassa melko harvinainen.

278 Kinkamon lomamaja, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Punatiiltä käytettiin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä talousrakentamiseen vain varakkaimmilla tiloilla. Navet- taa on laajennettu 1950-luvulla. Pihassa on myös väen- tupa ja puurakenteinen vanhempi tallirakennus.

Kivirinne Arkkitehti Elias Paalanen, rakennettu v. 1937 Luettelointiperuste: R, M

Tyyppitalopiirustuksin pystytetty omakotitalo on harvi- naisuus ajalta ennen varsinaista tyyppitalojen rakenta- misen aikaa. Vaneritehtaan työntekijä Uuno Kaukonen päätyi Elias Paalasen talotyyppiin, koska siinä oli isot ik- kunat ja keskuslämmitys. Elias Paalanen tunnetaan eri- tyisesti suunnittelemistaan, 1920-luvun klassismia edus- tavista rakennuksista. Tyylistä säilyi piirteitä vielä hänen v. 1936 suunnittelemaan tyyppitalomallistoon. Julkisi- vun erityispiirteenä on räystäiden alapuolen laudoitus, joka muistuttaa talonpoikaistalojen räystäitä.

Talon sievä ulkonäkö on säilynyt ennallaan, vaikkakin kattomateriaali on nykyään muovipinnoitettua poimu- levyä.

279 1.

280 Kangaslammin Kirkonkylä Koko kylän ja maiseman keskipiste on v. 1926 valmistu- nut manttaalisäätiön talo. Pisamaniemen ympäristö on Valintaperuste: R, H ,M kaunis esimerkki suomalaisesta kirkonkylästä vakiintu- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 neena ympäristötyyppinä.” (teksti kirjasta Etelä-Savon Kuvaus rakennusperintö). Kangaslammin kirkonkylässä on säilynyt 1900-luvun Rakentaminen ja kulttuurimaisema eroavat luonnolli- alun kirkonkylän rakennetta. Rungon muodostaa van- sesti eteläisemmän sijaintinsa vuoksi muusta maakun- haa linjausta noudatteleva maantie, jonka varrella ovat nasta, mutta seudullisiin rakentamisen erityispiirteiden taajaman julkiset rakennukset. Niistä ns. Manttaalisää- syntymiseen on aikoinaan vaikuttanut merkittävästi tiön talo on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt myös alueen eristyneisyys, pitkät tai vaivalloiset yhte- esimerkki suojeluskuntajärjestön arkkitehtuurista. ydet kaupunkeihin ym. uusia vaikutteita levittäneisiin paikkoihin. Raittiin liittyy mm. pitäjäntupa sekä kirkonkylän koulu, joista vanhempi on kunnan ensimmäinen kansakoulu Erityisesti Kangaslammin talonpoikaisessa rakentami- vuodelta 1883, uudempi koulu on otettu käyttöön sessa näkyy seudullisia erityispiirteitä, kuten navettojen 1940. seinärakenne (vrt. Lumpeelan, Huuhansaaren, Viljolah- den Kiisken navetat ja riviaittatyyppi). Korkealla harjanteella kohoaa huomiota herättävä Kan- gaslammin suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyksen Manttaalisäätiön talo taloksi rakennettu kaksikerroksinen, tornillinen ns. Mant- taalisäätiön talo. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema, Oiva Kallio, v. 1922-1925, v. 1926 1920-luvulla valmistunut valkeaksi rapattu rakennus Valintaperuste: R, M hallitsee kirkonkylän muuten pienimittakaavaista raken- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen nettua ympäristöä ja maisemaa. Kallion suunnittelemat sisätilat huonejärjestelyineen ja kalusteineen korostavat talon historiallista arvoa. Edustavin sisätila on tuomarin huone kokouspöytineen, tuoleineen, arkkupenkkeineen ja kaappeineen.

Kylän laidalla on pappila ja kahden kirkonkylän kantati- lan talouskeskukset vanhoine asuin- ja talousrakennuk- sineen. Kangaslammin 1972 palaneen puukirkon tilalle rakennetun uuden kirkon ympäristössä on säilynyt pe- rinteistä kirkonkylää.

Historia Rantasalmen pohjoisosassa sijaitseva Kangaslampi muo- dostettiin rukoushuonekunnaksi 1862, kappeliksi 1869 ja seurakunnaksi 1894. Kylärakenteessa maamerkkinä ollut 1869 valmistunut puukirkko paloi 1972. Uusi kirkko valmistui 1974 arkkitehti Kaj Michaelin piirustus- ten mukaan.

Kirkonkylään perustettiin seudun ensimmäinen kansa- koulu 1883. Kansakoulun rakensi Olli Immonen. Uu- dempi koulurakennus otettiin käyttöön 1940. Koulun yhteyteen rakennettiin liikuntahalli 1994.

Pisamalahden ranta on ollut asuttuna ainakin 1500- luvulta. Se oli Rantasalmen emäpitäjän Vesikansan van- hinta pysyvän asutuksen aluetta. Muutaman talon kylä alkoi muodostua kirkonkyläksi 1860-luvulla, jolloin ky- lään asettui kaksi maakauppiasta ja rakennettiin puu- kirkko. Tämä Theodor Mellgrenin suunnittelema kirkko paloi v. 1972, jonka jälkeen paikalle rakennettiin uusi Kaj Mikaelin suunnittelemalla kivikirkko. Manttaalisäätiön talo Kirkonkylän vaiheet on nähtävissä kyläkuvassa: vanhinta kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy osaa hallitsevat vanhat maatalot ja palvelurakennukset lahden reunoilla, uudempi maantieajan asutus leviää ydinosan pohjois- ja länsipuolella.

281 Kirkonkylän maisemaa hallitseva Manttaalisäätiön talo Välirauhasopimuksen nojalla v. 1944 lakkautetun Suo- on rakennettu suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyk- jeluskuntajärjestön omistama rakennus siirtyi Manttaali- sen yhteiseksi taloksi v. 1925. Se paloi kuitenkin heti kunnan omistukseen lahjoituksena, minkä jälkeen tiloja valmistuttuaan, mutta rakennettiin heti uudelleen. Ra- käytettiin mm. siirtoväen väliaikaismajoitukseen. kennus sijaitsee maisemallisesti erittäin merkittävällä paikalla Pajamäen harjanteella Varkaus-Savonlinna tien Vuonna 1969 tilat oli vuokrattuna paikalliselle urheilu- varressa. Talo on mahtipontisuudellaan suojeluskuntata- seuralle, jolloin juhlasalista tehtiin urheilutila ja purka- loksi tyypillinen, mutta tyyliltään poikkea (vrt. Pielaveden malla Oiva kallion suunnittelema parvi. Kangaslammin Suojala, Iisalmen entinen suojeluskuntatalo). kunta osti talon v. 1988, minkä jälkeen rakennukseen tehtiin korjauksia. Pihaan kuuluu v. 1930 luvulla raken- Rakennuksen suunnitteli klassistisista töistään tunnettu nettu piharakennus. arkkitehti Oiva Kallio, joka oli saanut luultavasti työteh- täväkseen Sopalan kartanoon tekemiensä korjaussuun- Pajaharju (nyk. museo) nitelmien yhteydessä. Rakennus muistuttaa paljon Oiva Rakennettu 1890-luvulla Kallion v. 1913 suunnittelemaa Karkun kirkkoa. Oiva Valintaperuste: R, M Kallio kuului välisukupolveen, joka on jäänyt vanhem- Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen man jugendin ja nuorempien funkiksen rakentajien varjoon. Hän ihaili rakentamisen perinteitä, mutta edis- Rakennus sijaitsee Manttaalisäätiön talon alapuolella ai- tyksellisenä kokeilijana omaksui nopeasti tyylien ja tek- van kylätien kupeella. niikan uutuuksia. 1890-luvulla alun perin asuinrakennukseksi rakenne- Ote Oiva Kalliosta tehdystä lisensiaattityöstä (Pekka tussa Palaharjussa on 1900-luvun alussa toiminut seka- Leskelä ja Timo Jeskanen): ”Kirkkomainen kokonaisuus tavarakauppa. 1920-luvulla talossa asui kätilö ja hänen ei ole erityisen klassistinen, vaan edustaa 1920-luvun jälkeen poliisi. epäsymmetristä pittoreskia linjaa, joka on kaukana klas- sismin kubismista ja symmetrisistä rakennusmassoista. Kunnantoimisto siirtyi taloon Manttaalisäätiön talolta v. Valkoiseksi slammatussa suojeluskuntatalossa on selvää 1937-1970. Nykyisin rakennuksessa on Kangaslampi- vaasarenessanssin vaikutusta, ja myöhemmin linnaksikin seuran ylläpitämä kotiseutumuseo. Nelihuoneisen yksi- kutsuttu rakennus henkii keskieurooppalaista feodaalia kerroksisen talon tienpuoleinen lasitettu sisäänkäynti on romantiikkaa”. runko-osaa nuorempi.

Rakennus on palvellut monia eri käyttötarkoituksia mutta säilyttänyt paljon alkuperäisyydestään. Suurim- mat muutokset on tehty kellaritiloissa.

Pajaharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

282 Kirkonkylän koulu ”Valistus” 1800-luvun, julkisivuiltaan hyvin piirteensä säilyttäneet Vanhempi rakennus valmistunut v. 1883, neliömäisen pihan muodostava pihapiiri sijaitsee mäen nuorempi v. 1939 kumpareella Varkaus-Savonlinna tien varrella. Asuinra- Valintaperuste: M kennuksen ikä on päätelty siitä löytyneen vuosiluvun Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen 1832 mukaan. Siihen on lisätty 1960-luvun alussa sani- teettitilat ja uusittu ikkunoita. Vuonna 1937 rakennettu Vanhempi edelleen kouluna toimiva koulurakennus on navetta on seinän alaosastaan kiveä ja yläosastaan hirttä, kunnan ensimmäinen kansakoulurakennus. Alkuaikoina mikä näyttää olleen alueella yleinen navettatyyppi. Pi- hirsipintaisen rakennuksen seinät olivat maalattu pu- haan kuuluvat kaksi seudulle tyypillistä riviaittaa. Raken- naisiksi valkoisin nurkkalaudoin. Rakennukseen tehtiin nusten arvoa nostaa erityisesti säilynyt kansanomainen v. 1979-1982 laajahko sisäremontti, jolloin asennettiin detaljointi (aittojen ovien taiteelliset lukkokilvet ym. he- koneellinen ilmanvaihto sekä lattiat ja seinät lisäeristet- loitukset). tiin. Julkisivujen ilmeeseen on vaikuttanut ikkunoiden ja ovien uusimisen sekä sokkelin betonointi ja sisääntulo- Kivenlahti kuistin rakentaminen. Päärakennus v. 1790, navetta v. 1926, aittoja Valintaperuste: R, M Uudempi koulurakennus on valmistunut v. 1939. Pitkä Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen piharakennus korvattiin v. 1994 rakennetulla liikunta- hallilla. Kivenlahti on Lumpeelan tapaan vanha maatilapiha- piiri Varkaus-Savonlinna tien varrella. Pihapiiri sijaitsee Lumpeela Manttaalisäätiön talon ja museon itäpuolella Pajamäen päärakennus oletettavasti v. 1832, navetta v. 1937, ja Lumpeelan välisellä kannaksella, josta aukeaa kauniit aittoja näkymät Kirkonkylän rantamille. Pihapiiri on kokonai- Valintaperuste: R, M suudessaan (pihakasvillisuus, rakennusten korjaukset) Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen kauniisti ja asiantuntemuksella hoidettu.

Lumpeela kuuluu kirkonkylän maiseman vanhoihin Päärakennus on vuodelta 1790 ja sitä on remontoitu maatiloihin. v. 1975-1977 (tuvan uuni purettu, ikkunat vaihdettu, rakennettu sisäsauna). Julkisivut on korjattu esimerkil- lisen hyvin, mm. julkisivudetaljit ja vanha ikkunatyyppi on säilytetty.

Lumpeela, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

283 Seudullista rakennusdetaljointia edustaa rakennuksen päreistä tehty vuoraus. Tupaan on rakennettu välikatto erityinen nurkkalaudoitus, jota on käytetty mm. Lum- ja nykyinen uuni v. 1905. Myöhemmin rakennusta on peelan päärakennuksessa. laajennettu ja koko rakennus on vuorattu vaakapont- tilaudoituksella. Kuisti on rakennettu vuoden 1905 jäl- Vuosina 1924-1925 rakennettu navetta edustaa maa- keen. Vuonna 1977 on tehty sisäremontti sekä uusittu kunnassa melko harvinaista betonipilarinavettatyyppiä, ikkunat koristeellista kuistia lukuun ottamatta. jollainen on myös Pisamaniemessä Peltolan tilalla. Kiven- lahden navettaa on lyhennetty 1960-luvulla purkamalla Karjarakennus on uusittu 1950-luvulla itse tehdyillä be- sikalaosa. Päärakennusta vastapäätä olevan aitan hirsi- tonitiilillä ja, kuten Harjulan tilalla, todennäköisesti van- osa on vuodelta 1832 ja rankorakenteinen osa (Alatupa) han navetan luonnonkivisen alaosan päälle. 1920-luvulta. Alatuvassa on toiminut mm. apteekki. Pi- haan kuuluu lisäksi kaksihuoneinen aitta. Kahdesta pikkuaitasta ja niiden väliin rakennetusta osasta muodostettu aittarakennuksen vanhin osa ole- Tilan pihapiiriä on muokattu puutarhakoulun käyneen tettavasti rakennettu v. 1865. Tyypiltään rakennus on Matilda Heiskasen ohjeiden mukaan 1920-30-luvulla. seudulle tyypillinen matala riviaitta, jonka pitkällä sivulla on katoksena katonharjan suojaama ”riima”. Toinen Ee- Niemelän pappila rolan ja seudun aitoille ominainen piirre on ovirakenne: (v. 1922-1925, v. 1926) ovet on myös saranoitu aukeamaan ulospäin, jolloin ovia Valintaperuste: R, M kasassa pitävät pienapuut ovat näkyvissä ulkopinnassa. Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen. Harjula Pappilan pihapiiri sijaitsee hieman sivussa kirkonkylän Päärakennus 1800-luvun puolivälistä, karjarakennuksen ydinalueen maisemasta. Paikka näkyy kuitenkin talviai- vanhin osa 1910-luvulta, 5 erillistä aittarakennuksia ja kaan Heposelän poikki kulkevalle kannakselle. uudempia maatilarakennuksia Valintaperuste: R, M Klassistisen pappilarakennuksen vanhin osa on vuodelta 1869, jota on myöhemmin jatkettu kolmella metrillä rungon levyisenä. Rakennuksen ikkunoiden ja ovien vaihto sekä ulkovuoren uusiminen lisälämmöneristyksi- neen 1980-luvulla on jonkin verran vaikuttanut raken- nuksen ulkohahmoon. Kulmittain, miltei päärakennuk- sessa kiinni oleva matala riviaitta1800-luvun lopulta on seudulle tyypillinen. Navetan luonnonkiviraunio on tien alapuolella. Väentupa on purettu.

Rakennus oli kesällä v. 2007 tyhjillään ja myytävänä.

Ala Erolan kulttuurimaisema Valintaperuste: R, M

Aluerajaukseen kuuluu Pisamaniemen pohjoisosan maisema-alue, joka sijaitsee kirkonkylän eteläreunalla Heposelän rannalla. Aluetta luonnehtivat pienialaiset vesistöön rajoittuvat, hoidetut pellot ja niiden eteläpuo- lelle metsän reunaan sijoittuneet vanhat maatilapihapii- rit Harjula, Ala-Erola, Peltola ja Harjula, joka on edelleen Harjula, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy maatilana. Kauniisti pellonreunoja seurailevan hiekkatei- den varrella on lisäksi muutama vanha pieni asuinpiha. Harjulan pihapiirin muodostaa mäen päälle rakennettu Maisemalliset elementit; hoidetut pellot, tiet ja pihapiirit asuinrakennus ja sen tuntumassa lukuisa määrä eri- taustanaan järvi- ja metsäalueet, muodostavat erittäin ikäisiä ja -tyyppisiä maatilarakennuksia. Asuinrakennus tasapainoisen miljöökokonaisuuden. on 1800-luvun puolivälistä. 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa taloon on tehty muutoksia mm. rakennettu sisä- Ala Erola sauna. Päärakennuksen vanhimmat osat 1700-luvun lopulta, aitan vanhin osa v. 1865 Uudempi asiallinen rakentaminen, kuten navetta täy- Valintaperuste: R, M dentää vanhaa. Hoidetut piha-alueet sulautuvat luonte- vasti metsäiseen rinteeseen luoden puistomaisen yleis- Ala-Erolan tila on kuulunut Erosen suvulle. Päärakennuk- vaikutelman. sen vanhin osa on rakennettu savutuvaksi 1700-luvulla. Sen ulkoseinissä on ollut pyöreäpäisiksi muotoilluista

284 Huuhinsaari, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Huuhinsaari Luostarila Päärakennus, leikkimökki ja meijeri/autotalli 1900-luku, (rakennukset ja alue inventoimatta) aitta 1800-luvun alku Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Huuhinsaari on Heposelän länsirannan tuntumassa si- Tila on ollut Luostarisen suvulla vuodesta 1902, jolloin jaitseva saari näkymäetäisyydellä Ala-Erolan kulttuuri- omistajaksi tuli Kangaslammin merkittävin laivanvarus- maisemasta. Laidun- ja peltoalueiden luonnehtimalla taja ja puutavaramies Antti Luostarinen. Päärakennus on saarella on kaksi vanhaa pihapiiriä. Avarissa pihapiireissä oletettavasti rakennettu vuosisadan vaihteen tienoilla ja on säilynyt asuinrakennusten lisäksi 1900-luvun alun uusittu v. 1919. Tällöin lienee rakennettu myös samaa pientilallisten elämästä kertovia talousrakennuksia. Toi- tyyliä edustava leikkimökki. Päärakennuksen julkisivut sessa pihassa on samalla rakennustekniikalla, luultavasti koristeellisine kuisteineen ovat säilyneet hyvin tässä (v. 1950-luvulla, uusittu navetta kuin Harjulan ja Ala-Erolan 1919) asussa. Peltikatto on asennettu 1930-luvulla. Pi- tilalla. Saarelle johtava tie kulkee viehättävästi rantavii- hapiirissä olleesta luonnonkivinavetasta on jäljellä enää van tuntumassa, myös saarella tien kulku pihoille vanho- kiviraunio. Hevonlahden rannassa vielä 1950-luvulle si- jen suurten puiden lomassa on erityisen kaunis. Pelto- ja jainneet raamisaha, mylly, höyläämö ja konepajaraken- laidunalueet rajautuvat rantalinjaan, jolla on vain tiloihin nus sekä muut laivanvarustukseen ja kauppaan liittyneet kuuluvat saunat. rakennukset on purettu. Kauppatoiminta on päättynyt 1960-luvulla ja lopullinen maaston tasaus rannassa on Hevonlahden kulttuurimaisema tehty v. 2005. Valintaperuste: R, M Kuvala Hevonlahden maisema rakentuu monista historian ker- Päärakennuksen vanhin osa siirretty 1820-luvulla, eri- rostumista; kuten esihistoriallisen ajan löydöt, jo satoja ikäisiä talousrakennuksia vuosia harjoitettu maanviljely ja siihen liittyvät rakennuk- Valintaperuste: R, M set ja 1900-luvun alun laivanvarustuksen tuoma vauraus. Luostarilan ja Kuvalan pihapiirit suurine kuusineen luo- Kuvalan kaunis vanha pihapiiri sijaitsee samalla peltoau- vat maiseman kiintopisteet, joille johtaa kumpuilevassa kealla Luostarilan kanssa. Tilan nimi esiintyy asiakirjoissa ja rantametsien ja pienialaisten peltojen rajalla kauniisti jo 1600-luvulla. 1920-1930-luvuilla tila toimi majata- kiemurteleva hiekkatie. lona. Nykyään tila on edelleen maatilana.

285 Ylä-Gerdtilä , kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Päärakennuksen tupaosa on siirretty Hevonlahden ran- Arvolan peltomaisema nasta v. 1820, jonka jälkeen taloa on jatkettu toisella Valintaperuste: R, M tupaosalla ja keskelle on jäänyt läpiajettava porstua. Ylä- kerran asuintilat ja frontoni on rakennettu 1920-luvulla. Arvolan ja Kiisken vierekkäin sijaitsevat pihapiirit muo- Vuonna 1965 taloon asenettiin keskuslämmitys ja vaih- dostavat ympäröivine peltoineen harmonisen ja moni- dettiin maisemaikkunat, jotka on v. 1995 korjauksessa puolisesti seudun talonpoikaisesta rakentamisesta ker- palautettu vanhan mallisiksi. Pihapiirin muut rakennuk- tovan kokonaisuuden. Seudun muusta maakunnasta set (sauna, aitat, paja, navetta ym.) sijaitsevat väljästi poikkeavista luonnonpiirteistä kertoo mm tien vartta vanhoille maatiloille ominaisten pihapuiden lomassa. reunustavat ja maisemakuvalle arvokkuutta antavat tammet. Ylä-Gerdtilä (Pekkolanmäki) Päärakennus 1800-luvun puoliväli ja aitta 1800-luku, Arvola (Juoksula) sauna 1900-luvun alku, savusauna v. 1881 Päärakennus 1800-luvun puoliväli, aitat, navetta 1940- 1950 -luku Paikka on ollut asuttu jo 1500-luvulta ja Gerdtin aate- Valintaperuste: R, M lissuvun (von Gerten) hallussa ratsutilana. Ennen vuotta 1868 rakennettu päärakennuksen oli ensin savutupa ja Arvola on vanhojen maalaamattomien maatilaraken- on 1920-luvulla muutettu uloslämpiäväksi. Tällöin myös nusten muodostama pihapiiri. Päärakennuksen vanhin rakennettiin ensimmäinen kuisti ja ulkoseinät rapattiin. osa 1800-luvun puolivälistä ja on läpiajettavan porstuan Kuistiin on 1990-luvulla tehty wc-tilat. Tuvan lattia on kautta yhdistetty nuorempaan tupaosaan, jonka poh- edelleen multiaisperustuksella. Pihapiirissä on säilynyt ri- joispääty on suojattu rimalaudoituksella. Muutoin seinät viaitta, jossa näkyy monet tämän aittatyypin seudulliset ovat vuoraamattomat ja paljastavat hyvin rakentamisen piirteet (ovirakenne, pieni ikkuna oven päällä, ”riima” vaiheittaisuuden. katos pitkällä sivulla). Pihapiiri on ennen rantapellon is- tuttamista koivulle näkynyt järvelle.

286 Arvola (Juoksula), kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Talosta puuttuu myös kuisti. 1800-luvun talonpoikai- Savutuvan alle on rakennettu v. 1926 betoniholvattu sesta rakentamisesta kertovat edelleen myös säilyneet kellari. Tuvan seinissä on edelleen tallella peitemaalattua multapenkkirakenteet. lantarappausta 1930-luvulta, jonka tekijäksi kerrotaan ”paska-Makkonen”. Asuinrakennusta vastapäätä ovat vierekkäin kaksiosai- Kamareiden ikkunat on uusittu v. 1938 ja kuisti 1990- nen aitta ja erillinen aitta sekä sen vieressä maakellari. luvun puolivälissä, jolloin taloon rakennettiin myös sisä- Näistä erillään sijaitsevat navetta ja lato.Tila sijaitsee vä- WC:t. littömästi Kiiskin tilan vieressä, pihoja erottaa 1920 lu- vulla istutettu kuusiaita. Aitat on siirretty pihaan v. 1917-1918 ja niiden jatkeeksi on rakennettu halkoliiteri ja kalustovaja. Vuonna 1920 Kiiski rakennettu navetta on seudulle tyypillisesti ikkunan Päärakennus 1700-luku, navetta v. 1920, korkeudelle lkiveä ja yläosaltaan hirttä (vrt. kirkonkylän aitta v. 1918, liiteri v. 1938 Lumpeela). Pihapiirin ulkopuolella, valoisan, puistomai- Valintaperuste: R, M sen männikön reunalla sijaitsevat ladot ja riihi, jonne johtavan tien vartta komistaa tammirivi. Kantatila on kuulunut nykyisille omistajille 1700 luvulta saakka. Päärakennus on alkuaan ollut savutupa, jota v. 1912 silloinen isäntä Ard (Arne) Kuvaja jatkoi ja korotti. Rakennukseen tuli keittiö, kolme alakerran ja kaksi ylä- kerran kamaria.

287 Erillisinä kohteina seuraavat tilat: Sopalan kartano Päärakennuksen vanhin osa 1800-luvun loppu, useam- pia aittoja, karjarakennus 1880-luku Launo Oiva Kallion v. 1913 suunnittelema huvimaja, tuulimylly 1800-luku, ym. Päärakennus 1800-luvun loppu, talousrakennuksia Vaöomtaperuste: R, M karjarakennus v. 1953 Valintaperuste: R, M Sopalan kartano edustaa maakunnassa harvinaista säi- lynyttä kartanokulttuuria. Tila on kuulunut nykyiselle Maatila on erotettu omaksi tilakseen isojaossa. Päära- omistajasuvulle vuodesta 1619. Yksityisomistuksessa kennus on 1800-luvulta. edelleen olevan tilan omistajia ovat olleet mm. sahan- omistaja, valtiopäivämies ja hovioikeuden asessori. Taloa on kunnostettu v. 1927 ja v. 1939, jolloin yläker- taan tehtiin lämmitetyt huoneet, asennettiin keskus- Päärakennuksen vanhimman osan seinähirren iäksi on lämmitys ja uunit purettiin. Näistä korjauksissa lienee määritetty vuosi 1873. Nykyistä päärakennusta edeltä- rakennettu puutarhanpuoleiset klassistiset avokuistit neen asuinrakennuksen paikkaa ei tiedetä. Rakennuk- balusteripylväineen. Pihaan kuuluu eri-ikäisiä ja -tyyppi- sen itä-länsisuuntaista ensin rakennettua osaa on laa- siä talousrakennuksia. jennettu 1910-luvulla navetan puoleisella siivellä. Vuonna 1953 mansardikattoisen navetan tilalle raken- Laajennuksen suunnitteluun on osallistunut v. 1912 ark- nettiin uusi karjarakennus. Peltojen ympäröivään piha- kitehti Oiva Kallio, jonka käsialaa on myös ruokasalin piiriin johtaa komea koivukuja. sisustus. Tämän suunnitelmissa aiemmat nikkarityyliset julkisivut saivat klassistisen ilmeen. 1960-luvulla raken- nuksen pohjoispuolelle on rakennettu lämpökeskus savupiippuineen. Sittemmin lämmitysjärjestelmäksi on muutettu maalämpö.

Piha-alueisiin kuuluneista lukuisista rakennuksista on jäljellä yli 20.

Launo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

288 Varpaisjärven kulttuuriympäristö

289 290 Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

VARPAISJÄRVI Nilsiän seurakunta jaettiin v. 1899 Nilsiän, Muuruve- den ja Varpaisjärven kirkkoherrakuntaan, minkä jälkeen kaikkiin rakennettiin uudet kirkot arkkitehti Josef Sten- bäckin suunnitelmin. Varpaisjärven kirkko valmistui v. 18 Kirkonseutu 1904. Tämä myös urakoi ja valvoi kirkon rakentamisen. Varpaisjärven v. 1904 valmistunut kirkko kuuluu Sten- Valintaperuste: R, H, M bäckin 1900-luvun alun luonnonkivestä rakennettuihin kirkkoihin, joissa tavoitteena oli käyttää paikallista kiveä, Varpaisjärven kirkko ympäristöineen luo kohokohdan jos sitä suinkin oli saatavilla. Kiven käyttö sopi uuteen muutoin kalseiden liiketalojen hallitsemalle keskus- 1900-luvun alun kansallisromantiikan sävyttämään ark- raitille. Aluerajaukseen kuuluu kolme kirkon ja torin kitehtuuriin, johon aiheet ja materiaalit haettiin Suomen välisen miljöön kannalta merkityksellistä puutaloa. Vaik- historiasta. Niinpä Pohjois-Savoon rakennetut Varpais- kakin jokaiseen on tehty laajoja muutoksia, luovat ne järven (v. 1904), Muuruveden (v. 1904), Sonkajärven (v. historiallista kerroksellisuutta muutoin hyvin voimak- 1908) ja Nilsiän (v. 1906) kirkot muodostavat arkkiteh- kaasti uudistetulle keskusraitille. tuurinsa lisäksi myös mielenkiintoisen paikallisista kivi- tyypeistä kertovan ryhmän. Myös kiven työstö poikkeaa Maakunnallisesta näkökulmasta on myös merkittävää, kirkoissa jonkin verran (kts. enemmän Stenbäckin kir- että Varpaisjärvellä kaikki kolme pitäjänhallinnon varhai- koista Sonkajärven ja Nilsiän kohdekuvauksissa). sinta rakentamista edustavaa rakennustyyppiä eli kirkko, entinen kunnantupa ja lainajyvästö ovat säilyneet. Varpaisjärven kirkko on muodoltaan tornillinen ja poh- jakaavaltaan epäsymmetrinen ristikirkko. Kuten Sten- Kirkko bäckin muutamissa muissa pieniin seurakuntiin suun- Arkkitehti Josef Stenbäck, valmistunut v. 1904 nittelemissa kirkoissa pohjakaava on kaksilaivainen (vrt. Valintaperuste: R, M Sonkajärvi). Detaljit (esim. oviheloitukset) ja rakennus- osien muotokieli (esim. ikkunat) heijastelevat jugendia.

291 Kirkkoon tuli lämmityslaitteiksi neljä kamiinaa, jotka vaihdettiin v. 1962 kuumailmalämmitykseen. Valais- tuksena olivat kynttilät 1960-luvulle asti. Aluksi ei ollut edes kynttiläkruunuja ja lampetteja, ne kirkkoon saatiin hankittua v. 1937. Sähkövalaistus asennettiin v. 1962. Kirkon sisätiloissa on tehty jonkin verran muutoksia mm. alttariin ja lehteripenkkeihin. Kirkko on peruskorjattu vuosina 1962-1963 (arkkit. Esko Laitinen) ja v. 1991-93 (Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy). 1990-luvun korjauksessa kirkon vesikatto ja julkisivut korjattiin ja sisätilat pyrittiin palauttamaan väritykseltään alkupe- räisasuunsa. Kirkon ympärille perustettiin hautausmaa kirkon rakentamisen yhteydessä.

Seurakuntatalo Entinen kunnantupa (inventoimatta) kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R, M Seurakuntatalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Talo on kirkon ohella ainoa Kauppatien varrella sijaitseva 1940-lukua edeltäneessä asussa säilynyt rakennus.

Entinen lainajyvästö (nyk. käsityökeskuksen talo) Valmistunut 1900-luvun alussa Valintaperuste: R, M

1900-luvun kansallisromantiikan ajan kirkkoa vastapäätä seurakuntatalossa näkyy myös oman aikakautensa ro- mantiikka, 1980-luvun rakennustekniikalla toteutettu arkkitehtuurissa suosittu postmodernismi. Seurakun- Entinen lainajyvästö tatalon arkkitehtonisena ansiona on sen miellyttävä ja kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy katukuvaa kauniisti rakentava sijoitus. Rakennusta on laajennettu myöhemmin. Kirkon ympäristökokonaisuuteen kuuluu entinen lai- najyvästö, nykyinen käsityöneuvonta-asema. Valtio oli Entinen Kunnantupa jo ruotsinvallan aikana kehottanut seurakuntia perus- Valmistunut 1900-luvun alussa tamaan katovuosien varalle pitäjänmakasiineja, joista Valintaperuste: R, M viljelijät saattoivat lainata siemenviljaa.

Kirkon viereinen kaksikerroksinen puutalo rakennettiin Rakentamisvelvollisuus siirtyi 1800-luvun puolivälin jäl- alun perin kunnantuvaksi, jona se palveli 1930-luvulle. keisessä kirkollisen ja kunnallisen hallinnon erossa kun- Tällöin talo kunnostettiin kunnanlääkärin virka-asun- nille, jolloin näitä kirkon tuntumaan rakennettuja suuria noksi. 1960-luvulla rakennusta käytettiin jälleen kun- makasiineja yleensä alettiin kutsua lainajyvästöiksi. Var- nanvirastona ennen sen siirtymistä nykyisiin, kansakou- paisjärven entinen lainajyvästö on uuden käytön myötä lurakennuksesta saneerattuihin virastotiloihin. Nykyisin muutettu julkisivuiltaan täysin ja on siten menettänyt talossa on kunnan palvelutoimintoja. Osa tiloista on rakennustyypin tunnistettavan hahmon. vuokrattu yksityisille.

Vaikka rakennuksen sisätiloja on käyttötarkoituksien vaihtumisten myötä paljon muutettu, on se katumiljöön kannalta hyvin merkittävä.

292 Vanha pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Kirkonkylän yksittäiset kohteet säksi kaksi aittaa sekä kellari, jonka päällä ollut väentupa on purettu. Myös kahden hevosen talli, riihi ja ranta- Vanha pappila sauna on purettu. Karjarakennuksen paikalle rakennet- Rakennusmestari P.J. Pitkänen, asuinrakennus ja aitat tiin v. 1965 uusi pappila, jonka jälkeen vanha pappila oli rakennettu v. 1908-1909 muutaman vuoden asuntona. Vuonna 1976 rakennus Valintaperuste: R on myyty yksityiskäyttöön asunnoksi. Piha-alue raken- nuksineen on hyvin hoidettu, mutta pappilaympäris- Varpaisjärven vasta perustetun seurakunnan velvolli- töihin oleellisesti kuulunut maisemallisen näkyvyyden suuksiin kirkon rakentamisen ohella kuului pappilan tuoma arvokkuus on oleellisesti kärsinyt uudemman ra- rakentaminen kirkkoherralle. Tarkoitukseen ostettiin kentamisen kasvettua aivan pihapiirin rajoille. 390 hehtaarin Pasalan tila Varpasen rannasta, jolle ra- kennettaviin asuin- ja talousrakennuksiin kuopiolainen Entinen Sutelan kansakoulu (nyk. kotiseutumuseo) rakennusmestari P.J. Pitkänen laati piirustukset. Tämä oli Kansakoulu rakennettu v. 1895 samoihin aikoihin suunnitellut myös Pielaveden Kirkko- Valintaperuste: R, M saareen uuden pappilan asuinrakennuksen. Suunnitel- mien yhtäläisyyksinä on mm. ullakon ikkunoita varten Varpaisjärven vanhin säilynyt koulurakennus, Sutelan tehtyjen poikkipäätyjen harjan aumaaminen. (myöhemmin perustettavan kirkonkylän) kansakoulu rakennettiin v. 1895 alueen kuuluessa vielä Nilsiään. P.J. Pitkänen suunnitteli ja urakoi Kuopioon paljon ra- Piirustuksina käytettiin Nilsiän Sänkimäen kansakoulun kennuksia 1900-luvun vaihteessa. Hänen töihinsä kuu- rakentamisessa sovellettuja piirustuksia. Nämä kuuluivat lui monia kouluja ja asuinrakennuksia. Hänen suun- vuodelta 1892 olevaan kouluhallituksen ensimmäiseen nittelemiaan olivat myös suuri osa tämän aikakauden koulujen mallipiirustuskokoelmaan. Näillä mallipiirus- Kuopion seudun sveitsiläistyylisistä huviloista. Pitkäsen tuksilla onnistuttiin luomaan koko maassa edelleen hel- suunnittelemat pappilat, erityisesti pienen Varpaisjärven posti tunnistettava kansakoulurakennustyyppi. seurakunnan, olivat julkisivuiltaan kuitenkin paljon mal- tillisempia. Kouluhallitus oli mallipiirustusten laatimista varten jär- jestänyt suunnittelukilpailun ja kehitti malliston arkki- Päärakennuksen huoneohjelmaan tuli alun perin huone tehti G.E. Aspin ja J. Stenbäckin voittaneiden ehdotus- kirkkoherranvirastoa varten kuuden asuinhuoneen ja ten perusteella. keittiön lisäksi. Pihassa on säilynyt asuinrakennuksen li-

293 Entinen Sutelan koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Koulutyypit olivat julkisivuiltaan yhtenäisiä, mm. kaikissa Tämä merkitsi monessa kunnassa myös paloasemien oli vuoraus jaettu pysty- ja vaakalaudoituksilla vyöhyk- rakentamista, mikä yhdessä asemien samankaltaisen ti- keisiin. Massoittelultaan koulut olivat melko vaihtelevia, laohjelman kanssa letkunkuivatustorneineen loi kuntiin mutta yhtenäisenä piirteenä oli kuitenkin yksikerroksi- helposti tunnistettavan rakennustyypin. suus. Vain muutamissa ehdotuksissa opettajan asunto oli sijoitettu ullakkotilaan. Mallipiirustusten tavoitteisiin Rakennukseen on tehty peruskorjaus 1980-luvulla (uusi kuului myös rakennustaiteelliset ominaisuudet ja kou- on suunnitteilla) ja se on edelleen palokunnan käy- lurakennukset nähtiin mahdollisuutena kohentaa maa- tössä. seudun rakennuskulttuuria.

Kouluhallituksen ohjeisiin kuului myös ohjeet koulujen sijoittamisesta hyväkulkuisen tien varrelle ja mielellään kuivalle paikalle mäen päälle, mikä näkyy toteutuneen Sutelan koulun sijoituksessa. Koulu muutettiin 1950- luvulla kotiseutumuseoksi, jonka yhteyteen on siirretty tuulimylly ja paja. Koulu on julkisivuiltaan erittäin hyvin säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä (mm. vanhat ikkunat, ulko-ovet, vuorilaudoitus).

Paloasema inventoimatta Valintaperuste: R, M

Varpaisjärven 1950-luvun alussa rakennettu paloasema hallitsee maamerkkinä sisääntulonäkymää saavuttaessa kirkonkylälle Lapinlahden suunnalta. Rakennus onkin valittu maakunnallisesti merkittäväksi erityisesti miljöö- arvojensa takia eli taajamakuvaa monipuolistavana koh- teena.

Suomeen oli v. 1933 säädetty ensimmäinen palolaki. Aiemmin kaupunkien ja kuntien palojärjestyksillä oli säädetty ehkäisevästä palotorjunnasta. Palolaki määräsi Paloasema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy kunnat vastaamaan palotoimesta ja mm. nimittämään palopäällikön.

294 Haja-asutusalueet teihin pieniin ikkunoihin. Näistä puolipyöreän ikkunan rinnalle tuli suorakaiteen muotoinen ikkuna jossa pienat ovat lievästi sivulle kallistuneet (vrt. Itäkosken koulun ul- Vanhatalo korakennuksen ikkuna). Vanhin osa 1700-luvun lopulta, laajennettu 1890-lu- vulla, eri-ikäisiä talousrakennuksia Itäkosken koulutyypin suunnitteli arkkitehti Toivo Sa- Valintaperuste: R, M lervo ja se näyttää olleen erityisen suosittu Rautavaa- ralla. Myös Sonkajärvellä ja Lapinlahdella on samaa Vanhatalon pihapiiri muodostaa hienon kokonaisuuden tyyppiä edustavia kouluja. Alun perin yksiluokkaisena komeine vanhoine pihapuineen ja rakennuksineen ja on aloittanut koulu muutettiin kaksiluokkaiseksi ottamalla merkittävä osa erästä Nilsiäntien varren komeinta kult- veistosali oppiluokaksi. Tällöin pienet ylhäälle sijoitetut tuurimaisemaa. ikkunat suurennettiin. Myöhemmin 1990-luvulla kaikki rakennuksen ikkunat on vaihdettu uusiin. Koulu on lak- Tilaa on aiemmin kutsuttu Vanhatalon hoviksi ja sen kautettu v. 1967 ja myyty yksityiskäyttöön. isäntiä herroiksi. Tilan päärakennus on seudulla nykyään harvinainen aumakattoinen talonpoikaistalo ja 1700- luvulla rakennetulta osaltaan vanhin tiedossa oleva Rönkkölä Varpaisjärven rakennus. Samantyyppinen suuri tilan Rakennettu v. 1924 päärakennus on ollut myös Urimolahden tilalla. Näitä Valintaperuste: R talonpoikaisempireä edustavia asuinrakennuksia on säi- lynyt maakunnassa eniten Sisä-Savon seuduilla.

Taloa on jatkettu 1890-luvulla suurella tuvalla, jonka pe- rimätiedon mukaan talon isäntä rakennutti tyttärelleen tanssisaliksi. Päärakennukseen ikkunat on uusittu ja toi- seen kerrokseen on rakennettu saunatilat v. 1992.

Pihapiirissä on säilynyt v. 1925 rakennettu tiilinavetta ja muutamia aittoja, joista yhdessä toimi 1800-luvun lo- pulla Varpaisjärven ostomeijeri.

Entinen Itäkosken koulu ”Koivikko” Mallipiirustukset/Toivo Salervo, valmistunut v. 1937 Valintaperuste; R Rönkkölä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Rönkkölä on lähellä Nilsiän rajaa sijaitseva pienen tilan pihapiiri, jonka päärakennuksena melko hyvin alkuperäi- senä säilynyt taitekattoinen asuinrakennus. Rakennuk- sen tiloihin kuuluu tupa ja tämän takana kaksi pientä kamaria.

Lapinmäki Asuinrakennus 1900-luvun vaihteessa Valintaperuste: R, M

Lapinmäki on mäkisijainteinen maatila lähellä Nilsiän rajaa. Paikka on saanut nimensä lappalaisista, joiden Entinen Itäkosken koulu ”Koivikko”, hallussa mäki oli pitkään. Pihapiiriin kuuluu vaiheittain kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy rakennettu päärakennus 1900-luvun vaihteessa. Kuisti ja ulkovuoraus ovat 1920-luvulla. Itäkosken entinen koulu kuuluu v. 1921 säädetyn op- pivelvollisuuslain jälkeiseen vilkkaaseen koulutalojen Tyypiltään kuisti on koko maakunnassa harvinainen kak- rakentamisen aikaan, jonka helpottamiseksi kouluhal- sikerroksinen umpikuisti. Talousrakennuksiin kuuluvat lituksessa suunniteltiin uudet kansakoulutyypit. Uusissa 1800-luvulla rakennetut kaksi aittaa ja v. 1943 valmis- malleissa korostettiin erityisesti rakentamisen taloudel- tunut hirsirunkoinen navetta. Tilalla ei enää harjoiteta lisuutta mm. luopumalla aiemmista vinkkelimallisista maataloutta, mutta pihaa ympäröivät pellot on hoidet- ratkaisuista ja tyytymällä paneelivuorauksia huokeam- tuja ja näiden yli maisema avautuu huikeana etelään paan rimalaudoitukseen tai jättämällä Itäkosken koulun Tahkovuoren suuntaan. tapaan seinät vuoraamatta. Koristeet on keskitetty avo- kuisteihin ja ulko-ovien yläpuolelle sijoitettuihin elegant-

295 Korpijärven kulttuurimaisema Entinen Korpisen koulu (nyk. maamiesseurantalo) rakennettu 1910 Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Korpisen kylä muodostaa rantapeltoineen poikkeukselli- Nykyisin teatteritiloina toimiva rakennus oli alun perin sen kyläkeskittymän maakunnan hyvin harvaan asutulla rakennettu kylän kansakouluksi v. 1910 keskemmälle Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajamailla, jossa maise- kylää, mistä se siirrettiin uuden koulutalon rakentami- matyyppi on tyypillisesti karua vedenjakajaseutua, jossa sen tieltä v. 1955 nykyiselle paikalle maamiesseuran ta- on lähinnä yksittäisiä taloja. Kylän asutus on sijoittunut loksi. Tällöin vuosisadan vaihteen tyypillinen koulutalo Korpinen-nimisen järven etelärannalle, josta kulkee Var- muutettiin pelkistetymmäksi suorakaiteen muotoiseksi paisjärveltä Rautavaaralle johtava maantie. seurataloksi. Kaksi luokkaa yhdistettiin yhdeksi saliksi ja opettajan asunnon paikalle tuli näyttämö. Myös kuistit Itälahti uusittiin. Vuonna 1983 jälkeen taloon on tehty uusia si- Asuinrakennuksen vanhin osa v. 1851, säverhouksia sekä saniteettitilat ja kuistiremontti. navetta ja aitta 1800-luvulta Valintaperuste: R, M Limaniemi (inventoimatta) Itälahti on Korpisen järven itäpuolella sijaitseva suuri vanha maatila, jossa on säilynyt monipuolinen raken- Limaniemen tila on alkujaan ollut alueen omistaneen nuskanta. Tilalla on mm. aikaisempi 1700-luvulla raken- metsäyhtiön metsänvartijan asunto. Perimätiedon mu- nettu savutupa riiheksi muutettuna. Tilan pellolta on kaan paikalle asetuttiin 1910-luvulla, jolloin ensimmäi- myös löydetty kuoppasaunan pohjarakenteet. senä rakennuksena salvottiin savusauna. Myöhemmin tehtiin asuinrakennus, aitta, navetta, riihi ja latoja. Asuinrakennus on rakennettu vaiheittain. Alkuperäinen savusauna, jossa nurkanpäät olivat kir- Vanhin osa rakennettiin v. 1851 ja nykyiseen kokoonsa veellä katkotut, oli vielä 1980-luvulla liiterinä pihapii- talo tehtiin 1880-luvulla. Talo vuorattiin 1930-luvulla. rissä. Myöhemmin yksi kamari on muutettu saunatiloiksi (1960-luvulla) ja 1980-luvulla talon peruskorjauksessa Tilalla asuttiin luontaistaloudessa 1990-luvulle asti. mm. ikkunat on vaihdettu. Omistajien kuoleman jälkeen Limaniemen tila siirtyi Var- paisjärven kunnan omistukseen. Rakennukset ovat auti- Ympäröivien peltojen vanhoille maatiloille ominaisten oina, mutta niitä ja pihapiiriä pyritään hoitamaan muis- komeiden pihapuiden ansiosta pihapiiri on arvokas osa tona korpiseudun asuttamisesta 1900-luvun alussa. kylämaisemaa.

Itälahti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

296 Jouhiniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Pihapiirissä on säilynyt vain asuinrakennus, joka käsittää Rakennus edustaa samalla myös Pohjois-Savon maaseu- tuvan, eteisen ja pienen kamarin sekä aitta. Pihapiirin dun rakentamiseen merkittävästi vaikuttaneen, mutta ulkopuolella ovat riihi ja rannassa 1950-luvulla tehty suunnittelijana turhaan huomiotta jääneen rakennus- sauna. Kaikki muut rakennukset ovat nykyisin hävin- mestari Eino Sorrin monipuolista tuotantoa. Sorri toimi neet. Kuopion läänin maanviljelysseuran rakennusneuvojana vuodesta 1920 ja suunnitteli maatilojen talousraken- nuksia, kouluja asuintaloja. Jouhiniemen kulttuurimaisema Valintaperuste: M Tiilikanjoen uittorakenteet Jouhiniemi edustaa maakunnan järviseudun maisema- tyyppiä viehättävimmillään: korkokuvaltaan jyrkkäpiir- Korkeakoski teisten pelto- ja laidunalueiden lomassa välkehtiä vesiä, Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 joille aukeaa upeita näkymiä omilta mäenkumpareillaan (kts. teksti Rautavaaran kohdalta) sijaitsevilta talojen pihapiireiltä. Vanhaa rakennuskantaa on kuitenkin säilynyt vähän tai Myllykoski se on voimakkaasti uusittu. Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009 Jouhiniemi (Urimolahdessa) (kts. teksti Rautavaaran kohdalta) Valintaperuste: R, M

Tilakeskus sijaitsee tien päässä omalla mäellään, josta avautuu komea järvimaisema Syvärille. Asuinrakennus on tiilirunkoisena ja maaseuturakentamisessa ennen 1960-lukua poikkeuksellinen rakennevalinta. Tiilet pol- tettiin omalla tilalla, mitä varten järven rantaa rakennet- tiin tiilenpolttouuni rakentamisen ajaksi. Sota katkaisi v. 1939 aloitetun rakentamisen, joten talo valmistui vasta v. 1944.

297 Vesannon kulttuuriympäristö

298 299 Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy VESANTO

1800-luvun puoliväli oli Suomen kirkkoarkkitehtuurissa siirtymävaihetta ristikirkoista pitkäkirkkoihin, mikä nä- 1 9 Vesannon kirkkoympäristö kyy myös Vesannon sisäviisteisessä ristikirkossa, jossa on Vesannon kirkonseutu on säilynyt maisemallisesti kir- pitkäkirkoille tyypillinen länsitorni. konkylän arvokkaana keskuksena. Maakunnallisesti merkittävään aluerajaukseen kuuluu kirkko ja sen vie- Rakennustyö tehtiin vanhan ”jousiperusteen” mukaan, ressä oleva hautausmaa ja tiealueet. jolloin kukin seurakuntaan kuulunut mies oli velvollinen tekemään tietyn työpäiväluvun. Vaativammat työt, ku- Kirkko ten alttari, saarnastuoli, ovet ja ikkunat teetettiin ura- Arkkitehti Carl Ziegler, valmistunut v. 1857 kalla. Valintaperuste: R, M Kirkon sisäväritys on vuodelta 1980, ulkovärityksenä on Vesannon kappeliseurakunta perustettiin v. 1854 emä- alkuperäinen kellertävänpunainen sävy. Vuonna 1995 seurakuntanaan Rautalampi. Muutamia vuosia myö- urkuparven alle rakennettiin aputiloja (morsiushuone, hemmin (v. 1857) kappeliseurakunnalle valmistui oma inva-WC, lastenhoitotila ym.). kirkko Kuopion lääninarkkitehti Carl ZIeglerin suunnitte- lemana. Rakennusmestariksi oli kutsuttu haapajärveläi- Samana vuonna kirkon kanssa (v. 1857) vihittiin käyt- nen itseoppinut kirkonrakentaja Mikko Karjalahti, jonka töön nykyinen vanha hautausmaa. maineikas ura oli alkanut Kiuruveden kirkon rakennus- työmaalta 1850-luvun alussa.

300 Vesannon kirkon ja joen maisema Apteekkarin talo (nykyinen apteekki) (inventoimatta) 1960-luku Valintaperuste: R, M, H Valintaperuste: R, M Kirkon lähistöllä on säilynyt kunnan historiasta monipuo- Kunnantaloa vastapäätä sijaitsee pieni 1960-luvun ap- lisesti kertovaa ja nykyisen miljöön kannalta merkittävää teekkarin rakennus. Suorakaiteen muotoinen satula- rakennuskantaa. Kohteiden merkitystä lisää näiden si- kattoinen, yksikerroksinen talo edustaa 1960-alun asi- jainti kirkon maisemassa, joka avautuu Hiekkaharjun allista ja koristeetonta arkkitehtuuria, jonka detaljeissa kohdalta Kuopion suunnalta taajamaan saavuttaessa. näkyi vielä edeltäneiden aikakausien käsityönomaisuus ja huolellisuus. Julkisivut on aikakaudelle tyypillisesti Vanha kunnantupa (nykyinen kunnanvirasto) roiskerapattu sekä tyylitelty ikkunavälien tiilipinnoilla. Vanha osa v. 1871, laajennus v. 1956 Päätyseinässä on säilynyt hauska ja ilmeikäs ”Apteekki” Valintaperuste: R, M, H valokirjainnimi, joka kertoo toiminnan edelleen jatkuvan talossa.

Jokimiljöö (Versta ja Pönkkälän silta) Versta v. 1935 Valintaperuste: R, M

Kunnantalon alapuolella rinteessä olevat Gunnarintien pientalot antavat viihtyisän ilmeen jokimaisemalle saa- vuttaessa kirkonkylälle idästä. Maat kuuluivat seura- kunnalle 1940-luvulle asti, jolloin ne maanhankintalain perusteella annettiin rintamamiehille tai myytiin, kuten Versta, vanhoille vuokralaisille.

Verstan nykyisen hirsipintaisen talon rakensi v. 1935 Vanha kunnantupa nahkuri Adam Korhonen. Tätä ennen paikalla oli ollut kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy jo 1800-luvun alussa nahkurinverstas, josta paikka on saanut nimensä. Kunnantuvan vanhin osa edustaa kirkonkylän iäkkäintä Keskustien pohjoispuolella on säilytetty kevyenliiken- rakennuskantaa. Rakennus on tiettävästi maan vanhin teen käytössä Pönkkälän kivisilta, joka luultavasti on kunnantupa, joka en edelleen alkuperäisessä käytössä. rakennettu 1930-luvulla. Paikalla on ollut jonkinlainen Kunnantupa rakennettiin Vesannon perustamisvuonna silta aiemminkin, koska samalta kohdalta on kulkenut 1871 pappilaan kuuluneelle paikalle kirkon lähistölle ratsupolku Kuopioon jo 1800-luvun alussa ja myöhem- seurakunnan varoilla. Rakennuksen pystytti talollinen min kärrytie. Uusi silta valmistui v. 1973. Tohmas Turpeinen urakkatyönä.

Hiekka-Aho Talon käyttö kuvaa monipuolisesti pienen maaseutu- Päärakennus v. 1881 tai v. 1884, navetta v. 1916 pitäjän hallintoa: talossa toimi posti vuosina 1889-1931 Valintaperuste: R, M ennen vuotta 1930 talossa toimi köyhäinhoitolauta- kunta, kansanhuollon toimisto, kirjasto, kunnankirjurin Hiekka-Ahon poikkeuksellisen komea maatilan pää- ja kunnanjohtajan huoneet sekä vahtimestarin asunto. rakennus on kirkon ohella kirkonkylän maiseman tär- Talon keskeisin tila oli suuri tupa pankkiholveineen. Ti- keimpiä maamerkkejä. Piha sijaitsee Vesannonjoen loissa järjestettiin ennen seurakuntatalon rakentamista itärannalla kirkonkylälle saapuvien teiden risteyksessä myös kirkollisia juhlia kuten häitä, hautajaisia ja äitien- Yhdessä jokiuoman ja sillan kanssa se luo kirkonkylän päiväjuhlia. Pihassa oli sauna ja liiterirakennus käymä- selkeästi hahmotettavan ja arvokkaan sisääntulon. löineen.

Päärakennuksen rakennutti kauppias Gabriel Huttunen Taloa on vuosien varrella paljon muutettu. Julkisivu- 1880-luvulla, mikä selittää rakennuksen näyttävyyden. muutoksista suurimpia oli luoteissivulle v. 1956 tehty Huttunen kuului aikakauden nousevaan kauppiasluok- yksikerroksinen laajennussiipi, johon tuli asunnot raken- kaan, joita maakunnassa olivat Leppävirran Pekka Kan- nusmestarille, kunnansihteerille ja talonmiehelle. Koko sanen, P. K. Lappalainen Kiuruvedellä, Gustaf Granin rakennuksen julkisivujen ilme on myös tältä ajalta. Kuopiossa ym. He olivat tyypillisesti myös kuntiensa kärkihahmoja hallinnossa, maataloudessa ja monipuo- lisessa teollisuudessa. Kaupankäyntiin liittyi oleellisesti myös tuotteiden kuljetus, joita varten kauppiailla oli omat höyrylaivansa. Gabriel Huttusen kerrotaan käy- neen kauppamatoillaan mm. Pietarissa.

301 Hiekka-Aho, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Hiekka-Ahon päärakennuksessa on eri aikoina toimi- Vesannon kirkonkylän yksittäiset nut mm. posti ja kestikievari ja ”konttuurihuoneessa” kohteet pankki. Kauppatilat olivat erillisessä rakennuksessa. Sali ja kamari toimivat kestikievarin tiloina, joissa kerrotaan Ortodoksinen rukoushuone yöpyneen mm. Akseli Gallen-Kallelan ja Eino Leinon. Arkkitehti Ilmari Ahonen, valmistunut v. 1960 Valintaperuste: R, M Päärakennuksen julkisivuissa on samoja piirteitä kuin Si- sä-Savon ja Leppävirran seudun muissa varakkaamman väestön rakennuksissa.

Näitä ovat mm. räystäänaluskonsolit, mutta myös har- vinainen talon runkolinjan sisäänrakennettu kuisti (vrt. Leppävirran Ukkola).

Vuonna 1973 päärakennus peruskorjattiin ja osa van- hasta tuvasta muutettiin saunan ja lämpökeskuksen tiloiksi. Viime vuosina tämän aikaisemman peruskorja- uksen julkisivuihin sopimattomia ikkunamuutoksia on korjattu alkuperäisen tyylisiksi.

Pihaan kuuluu aumakattoinen aitta ja hirsinavetta.

Ortodoksinen rukoushuone kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

302 Ortodoksikirkkojen ja -rukoushuoneiden rakentaminen Torpparimuseo kuului valtion toimesta ja avustuksella toteutettuun jäl- Vanhimmat rakennukset 1860-luvulta leenrakennustyöhön, joka tapahtui asuintilojen järjestä- Valintaperuste: R, M misen jälkeen. Kunnan ylläpitämä torpparimuseo sijaitsee kirkolta pa- Vesannon kuntaan muutti 1940-luvulla siirtolaisina n. rin kilometrin päässä Vesantojärven itärannalla. Museon 400 ortodoksia, joita varten rakennettiin v. 1959-1960 kymmenkunta rakennusta ja niihin kerätty esineistö rukoushuone evankelisluterilaisen kirkon viereen arkki- kertovat paikallishistoriasta. Rakennuksista vanhimmat tehti Ilmari Ahosen piirustuksin. ovat 1860-luvulta.

Kirkko on Ahoselle tyypillinen (vrt. Tuusniemen, Suke- Kohteet haja-asutusalueilla van, Leppävirran ja Salahmin kirkot) ja se on melko hyvin säilyttänyt rakennusaikaiset piirteensä. Niiniveden meijeriympäristö Ortodoksinen hautausmaa perustettiin evankelisluteri- Osuustoiminta synnytti 1900-luvun ensimmäisellä vuo- laisen hautausmaan viereen. sikymmenenä Pohjois-Savoon joka kuntaan yhden tai useamman osuusmeijerin. Näiden ympärille kehittyi Pappila usein moni-ilmeinen ja vilkas kaupan, myllytoiminnan Vilhelm Korhonen, valmistunut v. 1861 ja sahojen sekä työntekijöiden asuin- ja tuotantoympä- Valintaperuste: R, M ristö edustaen samalla paikkakuntien varhaista teollista toimintaa. Keiteleen meijerillä toimi 1940-luvulla mm. viljanlajittelija, sirkkelisaha, pärehöylä, pellavaloukku ja -lihta. Koska maito kuljetettiin alkuvuosikymmeninä vesiteitse, kuului meijerikokonaisuuteen myös satama laitureineen.

Meijerirakennukset olivat ulkopuolisten asiantuntijoiden suunnittelemia ja rakennustekniikaltaan edistyksellisiä. Tämä heijastui myös maatilarakentamiseen (esim. beto- nin käyttö navetoissa). Meijereissä on tyypillisesti useita rakennusvaiheita, mikä samalla kuvastaa meijeriteknii- kan nopeaa kehitystä. Sisätiloiltaan ”alkuperäistä” mei- jerirakennusta ei ole maakunnassa säilynyt.

Keiteleellä Niinivedenpäähän rakennetusta meijerikoko- naisuudesta on maakunnallisesti merkittäviä meijerira- kennuksen porakivinen osa ja tiilirunkoiset osat, Myllä- rin tupa sekä entinen osuuskauppa ranta-aittoineen.

Niiniveden entinen meijeri A. Tikkanen, vanhin osa v. 1908, myllyosa v. 1909 Pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R, M Keiteleen meijerin suunnitteli viipurilainen A. Tikkanen. Vesantojärven länsirannalla sijaitseva pappila on raken- nettu v. 1861 Vilhelm Korhosen piirustusten mukaan. Taloa laajennettiin v. 1904. 1960-luvulla arkkitehti Kaj Michael suunnitteli uuden terassin ja kellariin saunati- lat. Tällöin katosta poistettiin alkuperäinen poikkipääty. Myös ikkunat vaihdettiin, mutta ne palautettiin seuraa- vassa korjauksessa v. 1978 vanhan näköisiksi. Samoin kuistit ennallistettiin.

Pihapiirin muista rakennuksista on jäljellä yksikerrok- sinen aitta, asunnoksi muutettu navetta ja kellari. Tu- parakennus on purettu. Vuonna 2007 seurakunta myi 1990-luvulle asti papin virkatalona olleen pappilan yk- sityiskäyttöön. Päärakennukseen on tekeillä Oulun yli- opiston arkkitehtiosastolla korjaussuunnitelma.

Niiniveden entinen meijeri, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

303 Puun sijasta rakennusmateriaalina pyrittiin meijeri- idässä Niiniveteen. Sonkarin ja Tiitilänkylän välissä kul- rakennuksissa käyttämään kosteutta kestävää kiveä. kee Patoveden vesikapeikko, joka yhdistää Sonkaria ja Luonnonkivisistä meijereistä Pohjois-Savossa on säilynyt Vesantojärveä. Tiitilänkylän poikki kulkee harju, joka jat- Vesannon meijerin lisäksi Keiteleen meijeri. Suurin osan kuu pohjoiseen Patoveden ja Vesantojärven reunamalla. meijereistä on kuitenkin tiilirunkoisia. Rakennuksen po- Harju ei juurikaan erotu maaston muodoissa. rakivinen meijeriosa rakennettiin v. 1908 ja tiilirunkoi- nen myllyosa vuotta myöhemmin. Meijerin yläkerrassa Vesireitti Patoveden kapeikkoa Sonkarilta Vesantojärvelle oli kolme asuntoa, jotka 1960-1970-luvulla on muu- on vanha kulkureitti, jonka läheisyydestä on löydetty tettu yhdeksi. useita kivikautisia asuinpaikkoja. Sonkarin ensimmäisen pysyvät asuinsijat, 1500-luvulla eräsijoille syntyneet Uk- Rakennusta laajennettiin v. 1959 matalalla siipiosalla. Sa- kolan ja Vanhan-Jokelan seudut ovat saman vesikapei- manaikaisesti rakennettiin meijerirakennuksen lähistölle kon rantamilla. Tiitilänkylän puolella vanhinta asuttua uusi hallintorakennus. Matala meijerin laajennussiipi ja aluetta on Löytynlammen ympäristö. Asutus on perin- nykyisin asuintalona oleva entinen hallintorakennus ei- teisesti muodostunut yksittäistiloista, jotka ovat sijain- vät kuitenkaan ole nykyisessä asussaan rakennustaiteel- neet peltojensa ympäröiminä suotuisilla paikoilla järvien lisesti merkittäviä. rannassa. Lohkomisten, torppariasutuksen ja sodan jälkeisen uudisasutuksen myötä kylärakenne on muo- Meijeri lopetti toimintansa v. 1991, minkä jälkeen meije- dostunut tiiviimmäksi varsinkin Sonkarilla ja Patoveden rikoneistus ja osa myllystä on purettu pois. rantamilla. Maisemalle on kuitenkin edelleen kuvaavaa haja-asutus. Kauppa Asuinliiketalo v. 1920, varastoaitta v. 1937 Maisemaa hallitsee metsä, jota pienet peltoaukeat ti- Valintaperuste: R, M lakeskuksineen rytmittävät. Rantametsät ovat edelleen moni paikoin valoisia ja lehtipuuvaltaisia laiduntamisen vaikutuksesta. Uudet tielinjaukset ovat jonkin verran muuttaneet ja hajauttaneet maisemakuvaa, kun kylätiet eivät enää kulje perinteiseen tapaan pihojen läpi.

Alueella on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta van- haa rakennuskantaa. Kulttuuri- ja rakennushistorialli- sesti arvokkaita alueita ovat Patoveden kapeikkoalueen ranta-asutus, Sonkarin kylän asutus viljelymaisemineen, Vanhalan ja Mattilan tilat ympäristöineen, Ukkolan tilan ympäristö, Vehkajärven ympäristö sekä Tiitilänkylä-Löy- tynlampi. Rajaukseen kuuluvat Sonkarin ja Tiitilänkylän peltoalueet ja niiden väliin jäävät tai niitä rajaavat met- sät Patoveden kapeikon molemmin puolin.

Korkeelan aitta Pohjalaisten rakentama aitta Entinen kauppa, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: R, M

Osuusmeijerin edustalle rannan puolelle rakennettiin v. 1920 Vesannon Osuuskaupan myymälä ”Osula”. Rakennus edusti 1900-luvun alkupuolen kauppatalo- jen rakennustyyppiä, johon sijoitettiin asuin- ja liiketila. Taitekattoineen rakennus oli myös julkisivuiltaan taval- lisia kansan- ja talonpoikaisrakennuksia arvokkaampi. Vuonna 1973 osuuskauppa myytiin yksityisomistukseen asuinkäyttöön ja 1980-luvulla se peruskorjattiin, jolloin rakennuksen siipenä ollut varasto-osa purettiin pois.

Sonkarin-Tiitilänkylä Korkeelan aitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Valintaperuste: M Tyypillinen Rautalammin reitin latvaosan kylä, maisemaa jakavat asutusrakenteet Korkeelan vanhan maatilan pihassa on pohjalaisten rakentama, hyvin säilynyt luhtiaitta, joka perimätiedon Sonkarin ja Tiitilänkylän alue on kumpuilevaa moreeni- mukaan on pystytetty Suomen sodan aikaan v. 1808. maastoa, jota kapeat kallioperän ruhjeisiin syntyneet jär- Aitta on eräs esimerkki Pohjois-Savoon levinneestä poh- vivesistöt rytmittävät. Etelässä alue rajautuu Sonkariin, jalaisesta rakentamisperinteestä. Pohjalaisten kirkonra-

304 kentajien ohella rakennustyylien ja taitojen leviämiseen Pihan vanhin rakennus on v. 1792 rakennettu, julki- vaikutti sotien ja nälkävuosien aiheuttama kansan läh- sivuiltaan harvinainen, empiren piirteet säilyttänyt pi- teminen kotiseuduiltaan nälkäpakolaisiksi, jolloin ylläpi- hanpäärakennus (leveät nurkkalistoitukset, empiren totaloista voitiin saada ruoka ja majapaikka työntekoa T-mallia mukailevat kuusiruutuiset ikkunat ja leveällä vastaan. Kuten Korkeelan aitta, pohjalaisten rakennuk- vaakalaudalla vuoratut ulkoseinät). Talossa asui alkujaan set Pohjois-Savossa poikkesivat paikallisista erityisesti palvelusväkeä ja sodan jälkeen siirtolaisia. yksityiskohdiltaan mutta usein myös hahmoltaan (vrt. Kiuruveden Paaran aitta). Nykyinen päärakennus 1830-luvulta on pihanpääraken- nuksen tavoin julkisivuiltaan hyvin säilynyt. 1950-luvulla Korkeelan ns. avosolaisen aitan pohjakerroksessa on ai- taloon rakennettiin saniteettitilat. Nykyistä edeltäneen, emmin ollut keskeltä läpiajettava sola, jonka kautta tie tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen kerrotaan ol- pihaan kulki. Katteena ollut lautakatto on korvattu pä- leen kooltaan 16x16 kyynärää (n. 100 neliötä) ja raken- reellä ja myöhemmin pellillä. Aitta oli vuoteen 1952 asti nuksessa olleen lisäksi porstuan ja uudemman ”lasitu- maalaamaton. van”, eli uloslämpiävän, lasi-ikkunallisen tuvan.

1800-luvulla rakennettu talli on muutettu v. 1925 kak- Vanhalan ja Mattilan kulttuurimaisema sikerroksiseksi aittarakennukseksi. Nykyinen karjaraken- Valintaeruste: R, M nus on rakennettu 1930-luvun alussa aiempaa navettaa kauemmaksi asuinrakennuksista. Venekota rannassa on Vanhalan ja Mattilan vierekkäin sijaitsevat entiset maa- 1850-luvulta. tilapihapiirit muodostavat poikkeuksellisen hyvin säily- neen ja monipuolisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alun Mattila (Vähä-Korhola) talonpoikaisrakentamista edustavan kokonaisuuden. Valintaperuste: R, M Vanha kylätie on kulkenut Vanhalan ja Mattilan pihojen lävitse, josta se 1950-luvulla muutettiin nykyiselle pai- kalleen.

Vanhala (Iso-Korhola) Päärakennus 1830-luku, pihanpäärakennus v. 1792, karjarakennus v. 1932, aitta ja venekota 1800 luku Valintaperuste: R, M

Mattila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Päärakennus v. 1819, pihan päärakennus 1800-luvun puoliväli (pohjalaisten rakentama), aiemmin tallina ollut aittarakennus 1800-luvun alku, karjarakennus 1800- luku/1939, riihi 1800-luvun alku, jyväaitat 1700-1800- luku, ym. rannassa vene- ja verkkokodat.

Vanhala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Mattila on erotettu Vanhalan tilasta itsenäiseksi verotet- tavaksi tilaksi v. 1786. Erittäin viehättävän vanha piha- piiri muodostuu pääasiassa 1800-luvun rakennuksista, Vesanto oli 1500-luvulle asti hämäläisten eräaluetta. jota perinteiset pihapuut, pensaat ja perennat täyden- Oletettavasti Jämsän Juokslahden kylästä saapunut tävät. Yksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1819. Pekka Ollinpoika Huuskonen perusti Vanhalan eli Iso- Tätä vastapäätä on 1800-luvun puolivälissä pohjalaisten Korholan. rakentama pihanpäärakennus vellikelloineen. Kulmit- tain päärakennukseen nähden on hevostallina aiemmin Seuraavien isäntien aikana 1600-luvulla tila todettiin ve- käytetty aitta, jonka ovien sulkapanelointi näyttää olleen ronmaksukyvyttömäksi, kun viimeinen suvun isäntä pa- seudun aitoissa suosittu. Asuinpihan ulkopuolella sijait- keni 1630-luvulla sotaväenottoja Inkeriin. Vuonna 1642 see pienten aittojen muodostama ryhmä, joista yksi on talo otettiin uudelleen viljelykseen ja 1660-luvulta 1900- perimätiedon mukaan ollut ison vihan aikana piilopirt- luvun lopulle tilan omisti Korhosen suku. Tänä aikana tinä Luvelahdella. Riihi, kalustovaja ja latorakennukset tila on ollut sotilasvirkatalona ja myöhemmin talossa on sekä hirsinen navettarakennus rajaavat pihaa länsisi- ollut myös kunnan kirjasto. vulta.

305 (Vanha)-Ukkola Laurilan aseaitta Päärakennus 1850-luku, salitupa mahdollisesti 1800- Sonkarin kylän Laurilan tilalla sijaitsee alkuperäisellä pai- luvun alku, navetan vanhempi osa v. 1922 kallaan pieni aseaitta, jossa on perimätiedon mukaan Valintaperuste: R, M säilytetty ruotusotamiesten aseita. Aitan rakentaminen ”Ukkolan rantametsät ja niitty” on ympäristökeskuksen liittyi ison vihan jälkeiseen valtakunnan sotavoimien vah- perinnemaisemaluetteloinnissa v. 2007 vistamiseen. Tuolloin vesantolaisten varustamien ruotu- miesten määrää kasvatettiin kolmesta kymmeneen ja Ukkola on ollut verotettava tila vuodesta 1787. 1850- Laurilan tilalle perustettiin näitä varten ampumatarvike- luvulla rakennettu, hämmästyttävän suuri päärakennus aitta. edustaa talonpoikaista empireä. Ukkolan julkisivujen tyyliin kuuluvia piirteitä ovat leveät nurkkalaudoitukset, aumakatto, ullakon haukkaikkunat ja T-mallia mukaile- vat kuusiruutuiset ikkunat. Talon länsipuolelta on pu- rettu rakennuksen siipiosa ja sisäänkäynnit mahdollisesti 1900-luvun alussa, jolloin talo myös vuorattiin vaaka- ponttilaudoituksella. Vuonna 1938 rakennettiin taloon kellari ja kivijalka betonoitiin. Rakennuksen aumakatto on hiljan korjattu ja itäsivun sisäänkäyntien ylle on ra- kennettu katokset.

Laurilan aseaitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Oven yläpuolen hirteen on veistetty vuosiluku 1732 tai 1739 (viimeinen luku epäselvä). Sisäseiniin veistetyt pystyurat kertovat aitassa olleista lankkuhinkaloista. Ovipielet ovat hirsirakentamisen läntistä tyyppiä eli sei- Vanha-Ukkola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy nähirsien päihin on lovettu kiilan muotoinen kolo, johon karapuuna toimiva ovipieli on upotettu. Hirsisalvoksena aitassa ja tilan pajarakennuksessa on sulkanurkka, joka Vieressä sijaitsee juuri peruskorjattu vanha ”salitupa”, kertoo myös rakennusten iästä. Aitan pärekatto ja joi- joka aiemmin palveli Huttulan tilan vierastuparaken- tain ylimpiä hirsiä on viime vuosina uusittu. nuksena ja on mahdollisesti peräisin 1800-luvun alusta. Hahmoltaan ja detaljeiltaan (vrt. kamanaikkunainen ovi- Aitta kuuluu Laurilan tilan paljon vanhoja rakennuksia malli) rakennus muistuttaa paljon Mattilan pihan pää- käsittävään pihaan. Aitan vieressä on mm. luonnonki- rakennusta. vistä holvattu kellari, jonka päällä olevassa hirsiaitassa on vuosiluku 1901. Tilan valkeaksi rapattu, 1930-luvulla Päärakennuksen tuntumassa sijaitseva aumakattoinen, rakennettu navetta on paljon maaseuturakennuksia kahdessa vaiheessa rakennettu navetta on pääraken- Kuopion läänin alueelle suunnitelleen rakennusmestari nuksen tavoin poikkeuksellisen suuri. Sen vanhempi osa Eino Sorrin käsialaa. on rakennettu v. 1920-1922, seinien alaosa ja uudempi puoli vuoden 1944 jälkeen. Jokelan päärakennus Rakennettu v. 1916 Rakennusryhmälle antaa maisemallista arvoa vanhat Valintaperuste: R, M suuret puut, jotka kehystävät piha-alueen lisäksi läheisiä peltoalueita sekä rantavyöhykettä. ”Ukkolan rantamet- Tila on perustettu 1600-luvun alkupuolella. Vuonna sät ja niitty” on myös luetteloitu Pohjois-Savon ELY-kes- 1909 se siirtyi Hackman-yhtiölle, joka edelleen myi maa- kuksen perinnemaisemainventoinnissa. tilan vuonna 1922 Kymi-yhtiölle. Vuonna 1945 tila siirtyi yksityisomistukseen Jokelan tilanhoitajan lunastaessa tilan Kymi-yhtiöltä. Pihan rakennukset on sijoitettu väl- jästi puistomaiselle piha-alueelle, jonka monipuolinen kasvisto on istutettu Kymi-yhtiön aikana.

306 Jokelan päärakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Lajeina on mm. komeita pihta- ja lehtikuusia, vaahte- Jokela tila rakennuksineen kertoo puutavarayhtiöiden roita, lehmuksia sekä perinteisiä perenna- ja pensaskas- toiminnasta ja kukoistusajasta ennen toista maailman- veja. Ympäröivä maasto on kuitenkin niin rehevää met- sotaa. Päärakennus edustaa myös aikakauden varakasta sää, ettei piha näy maisemassa. maatilarakentamista ullakkohuoneineen, kuisteineen, poikkipäätyineen, listoituksineen ym. huvilamaisine Rakennuksista ovat säilyneet Hackmanin vuonna 1916 piirteineen. rakennuttamat asuinrakennus, navetta ja liiteri. Asuinra- kennuksen multiaiselle rakennettu tupaosa saattaa olla Jussila (Ritvala) vanhempi kuin muut rossipohjaiset osat. Talo vuorattiin Päärakennus v. 1911, luhtiaitta v. 1920 1920-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin rakennettiin Valintaperuste: R, M talon päätyyn lasiveranta.

Jussilan päärakennus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

307 Pohjainveden länsirannan maisemassa tila on asuttu ainakin 1600-luvulta, jolloin paikan omisti Sääksmäeltä tullut Ritvasen suku. Pihassa on säilynyt v. 1911 valmis- tunut asuinrakennus ja aitta vuodelta 1920.

Kaksikerroksinen, julkisivuiltaan muutamia ikkuna- muutoksia lukuun ottamatta erittäin hyvin alkuperäiset piirteet säilyttäneen asuinrakennuksen suunnitteli tilan isäntä yhdessä paikallisten rakennusmestarien kanssa. Talo on esimerkki maaseuturakentamiseen persoonal- lisesti ja sympaattisesti sovelletuista arkkitehtuurin muo- tivirtauksista. Rakennuksessa on viitteitä niin jugendista kuin nikkarityylisestä huvilarakentamisesta, mikä kertoo talonpoikaisarkkitehtuurille ominaisesta piirteestä yh- distellä ja soveltaa eri tyylisuuntia. Pihaan kuuluneesta Ruisahon aitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy navetasta on jäljellä vain porakiviseinät.

Oinaskylän koulu Oviaukon kamana ja kynnys on veistetty seinähirsiin, Päärakennus 1910-luvulta johon pystysivuilla yhdestä puusta veistetyt kara- ja Valintaperuste: R, M karmipuut on kiilattu. Maakunnallisesti sulkanurkkaisia rakennuksia näyttää olevan pääasiassa Keski-Suomen rajakunnissa, kun taas maakunnan pohjoisosissa tämä nurkkatyyppi näyttää täysin puuttuvan.

Aitat seisovat peltoaukealla muistona paikalla sijain- neesta pihapiiristä, josta on jäljellä näiden lisäksi vain vanhoja pihapuita.

Horonjärven ympäristön vanhoja maa- tiloja

Horonjärven rannoilla Horonkylän alueella on säilynyt suhteellisen paljon vanhaa, monipuolista maatilaraken- tamista. Pihapiirit eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä Oinaskylän koulu kulttuurimaisemaa, vaan sijaitsevat pääasiassa yksittäin kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy monet Horonjärventien varrella (Majon, Aution, Iisakki- lan ja Lypsylän tilat). Kylä on saanut aikoinaan nimensä rälssimaita seudulla omistaneelta Horn-aatelissuvulta, Oinaskylän koulu piharakennuksineen valmistui 1910- josta se kansan suussa muotoutui Horonkyläksi. luvulla ja toimi vuoteen 1966, jolloin se myytiin yksity- iskäyttöön. Sen jälkeen taloa on käytetty varastona. Parikka Asuinrakennus ja aitta v. 1918 Korkeakattoinen ja poikkipäädyin sommiteltu raken- Valintaperuste: R, M nus muistuttaa kouluhallituksen 1900-luvun vaihteessa laatimia koulumalleja, joilla se todennäköisesti on rak- Parikka on lohkottu virallisesti Horonjärven vastarannan ennettu (ei ilmene inventointitiedoissa). Julkisivut edu- Majon tilasta v. 1906, mitä ennen tila oli kuitenkin jo stavat pääosin nikkarityyliä (vaaka- ja pystylaudoitetut asuttu. Tilan neliömäisen pihapiirin muodostaneet ra- vyöhykkeet, ikkunavuorilaudat), mutta mukana on myös kennukset paloivat v. 1918 riihtä, tuulimyllyä ja navettaa selviä jugendaiheita (harjakoristeet, ikkunalasitus). Kou- lukuun ottamatta. Samana vuonna rakennettiin nykyi- lun julkisivut ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alku- nen taitekattoinen päärakennus. peräisinä katonharjojen koristelaudoituksia myöten. Tämä alkuperäinen vuoraus oli pysty- ja vaakalaudoi- Ruisahon aitat tuksen yhdistelmä ja ikkunamallina myöhäisjugendin Vaateaitta 1770-luvulla suosima, ikkunan yläosasta pieniruutuihin lasitus. Myö- Valintaperuste: R, M hemmin ikkunamalli on muutettu (T-karmi) sekä julkisi- vut verhoiltu pystylaudoituksella. Myös järvenpuoleinen Vesannon eteläosassa Närhilän kylässä sijaitsevat Ruisa- avoveranta on muutettu umpikuistiksi. hon vaateaitta ja eloaitta edustavat vanhinta säilynyttä seudullista rakennustapaa ja aittatyyppiä. Nämä ovat Laurilan aseaitan tavoin sulkanurkkaisia pieniä yksittäi- saittoja, joissa ovi on sijoitettu päätysivulle.

308 Parikka, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Pihaan kuuluu aitta, lohkokivistä v. 1892 rakennettu na- Majo on 1600-luvulla ollut ruotutila. Se sijaitsee Kei- vetta ja hieman sivummalla tuulimylly ja latorakennuk- telejärven ja Horonjärven välisellä kannaksella kylätien sia. Näkymäetäisyydellä pihasta Horonjärven rannalla varrella. Rakennukset muodostivat aiemmin neliöpihan, sijaitsevat sauna ja vanha paja. josta jäljellä on päärakennus aittarakennus ja navetan kiviosia. Majo Päärakennus on tyypillinen 1800-luvun yksikerroksinen Asuinrakennus 1800-1900-luku ja monien rakennusvaiheiden talonpoikaistalo. Raken- Valintaperuste: R, M nus on hiljattain peruskorjattu.

Majo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

309 Autio Lypsylä Asuinrakennus v. 1905-1911, talousrakennuksia Asuinrakennus 1800-1900-luku, navetta v. 1928-29, Valintaperuste: R, M talousrakennus 1900-luvun alku Valintaperuste: R, M

Lypsylä, vanhalta nimeltään Lypsinaho oli ruotutila 1600-luvulla, joka ennen vuotta 1771 on ostettu perin- tötilaksi.

Tilan nykyiset rakennukset muodostavat 1900-luvun alun varakkaampaa maatilarakentamista edustavan ko- konaisuuden. Talossa on 1900-luvun alussa harjoitettu kauppaa, mikä on saattanut osaltaan vaikuttaa rakenta- misen näyttävyyteen.

Taitekattoinen ja päädyistään aumattu päärakennus on vuodelta 1922, minkä jälkeen taloon on tehty kolme suurempaa remonttia. Päärakennus on erikoisuudes- saan esimerkki 1900-luvun alun maatila-arkkitehtuurin Autio, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy värikkyydestä.

Aution tilasta on tietoja 1600-luvulta, jolloin se on ol- lut veronmaksukyvytön eli autio. Vuonna 1786 tila on pantu verolle ja v. 1800 se on ostettu perinnöksi.

Maalaamattomien hirsipintaisten ja alkuperäisen il- meensä säilyttäneiden rakennusten muodostama pi- hapiiri on seudulla nykyään hyvin harvinainen ja siksi arvokas kertoen paikallisesta 1900-luvun vaihteen ta- lonpoikaisrakentamisesta.

Päärakennus on rakennettu vaiheittain, vanhin osa v. 1905. Pitkä kuisti on luultavasti melko varhainen lisä- osa. Maantielle näkyvä asuinrakennuksen pääjulkisivu on askeettisen kaunis ja tasapainoinen.

Nykyinen navetta on alun perin ollut kaksi erillistä tal- liksi ja aitaksi rakennettua hirsirakennusta, jotka on yh- distetty lautarakenteisella väliköllä. Varsinainen v. 1887 Karjakartano, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy rakennettu navetta on purettu. Pihan yhdellä sivulla on sauna ja hieman kauempana sulkanurkkainen vilja- Talousrakennuksissa näkyy hyvin aikakauden maatilara- aitta. kentamisen tavoitteet koota eri toiminnat suurempiin yksiköihin. Navetta, sikala, talli ym. Kotieläintilat käsit- tävä karjakartano on puhdaslinjainen 1920-luvun se- menttitiilinen ”karjakartano” klassistisine piirteineen.

Tämän viereiseen pitkään talousrakennukseen kuuluu kaksi erityyppistä hirsiaittaa ja rankorakenteinen varasto. Talousrakennus on karjarakennuksen tavoin katettu yh- tenäisyyttä ja arvokkuutta luovalla aumakatolla.

310 Vesijärven maisema-alue Jussilan aitta Valintaperuste: R, M Valintaperuste: R, M Jussilan tilalla säilynyt luhtiaitta on eräs esimerkki pohja- Vesijärven kylän rakennetussa maisemassa erottuu sel- laisen rakennusperinteen vaikutuksesta Pohjois-Savossa, keästi vanhin järven rannalle syntynyt peltoalueiden mikä näyttää olleen voimakasta erityisesti Vesannolla. ympäröimä asutusmaisema ja uudempi Harinkaantien ja Jussilan tilasta eli aikaisemmalta nimeltään Vesijärvestä Järvenpääntien risteysalueen miljöö, jossa sijaitsee mm. on tietoja vuodelta 1640. Tuolloin tila oli saanut tuuli- Pohjois-Savossa harvinainen vielä toimiva kyläkauppa. myllyn pito-oikeuden. Vesijärven länsiranta on hyvin laakeaa ja elinvoimaista Tilan rakennukset tuhoutuivat tulipalossa 1880-luvulla, peltomaisemaa, jolle syntynyt melko tiivis kyläalue muo- minkä jälkeen alun perin pohjalaisten rakentama luh- dostaa maisemaltaan maakunnassa poikkeavan kylätyy- tiaitta siirrettiin pihaan. Vuonna 1977 aittaan on vaih- pin. dettu lautakatto, luhtiosaa on uusittu ja kehikko on nostettu nurkkakiville. Talot näkyvät samalla peltoalueella Vesijärventien yhdis- täessä pihat toisiinsa. Tilat ovat vanhoja, mutta niiden Aitta on pohjalaismallinen luhtityyppi, jossa käytävän rakennuskanta on pääasiassa uudistettu tai uutta. Van- aukkoina ovat hirsiseinään veistetyt ellipsin muotoiset hoja rakennuksia on yksittäisinä muistoina, kuten Jussi- aukot. Aitan alkuperäinen rakennusaika on oletettu lan tilalla pohjalaisten rakentama aitta. 1800-luvun alkuun.

Vesijärven maisema-alue, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

311 Vieremän kulttuuriympäristö

312 313 Vieremän kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

VIEREMÄ Saari on mahdollisesti ollut aiemmin ainakin väliaikai- sena hautapaikkana, sillä nimi esiintyy kirkonkylän iso- jakokirjoissa v. 1785.

20 Kirkonmäki Aluerajaukseen kuuluvat kirkko ja hautausmaa, entiset kansakoulurakennukset, museoalue sekä Tihilänmäen, Valintaperuste: R, M Pulkan ja Taavettilan vanha rakennuskanta. Alueen läpi kulkee vanha Ouluun johtava tie (nykyinen Petterintie), Vieremän kirkonkylän rakennustaiteellisesti merkittävä jonka vanha säilynyt linjaus, tienvarsimiljöö ja tieltä Ky- rakennuskanta sijaitsee pääasiassa Sotkunlammen ja rönniemen suuntaan avautuvat näkymät lisäävät alueen Vieremänjärven välisellä harjukankaalla, jossa se muo- maisemallista arvoa. dostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden yh- dessä Vieremänjärven rantamaiseman kanssa. Pelto- ja Vieremän kirkko laidunalueiden ansiosta kirkonmäki hahmottuu perintei- Ilmari Launis, valmistunut v. 1919 sen selväpiirteisenä. Myös maisemallinen yhteys järven Veikko Larkas v. 1956 (sisäkorjauksia ja maalaus) itärannalla sijaitsevaan Kyrönniemeen on säilynyt, vaik- Valintaperuste: R, M kakin itse pappilan rakennuksia ei pappilan rantapuus- ton takia näy. Vieremän kirkon rakentamisen aloittamiseen vaikutti Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin v. 1896 tekemä Kirkonmäki kuuluu Vieremänharjuun, joka on kunnan päätös jakaa Iisalmen kirkkopitäjä kolmeen osaan siten, vanhimpia asuinalueita. Lahdella aivan rannan tun- että Iisalmen seurakunnasta erotetaan Sonkajärven ja tumassa sijaitsee Ristisaari, jota on ilmeisesti käytetty Vieremän kirkkoherrakunnat. Seuraavana vuonna se- hautapaikkana Suomen sodan aikana. Sodassa haa- naatin vahvistamassa päätöksessä annettiin lupa Viere- voittuneita hoidettiin mantereen puoleisessa Taavettilan män seurakunnan muodostamiseen pitäjän pohjoisim- talossa.

314 mista kylistä niin pian kuin sen kirkko oli saatu valmiiksi. muissa koristeissa oli käytetty pehmeitä värisävyjä. Tasai- Kirkon rakentamisen aloitusta pitkitti kuitenkin lähes sia pintoja oli paljon ootrattu. Nämä peittyivät vuoden toistakymmentä vuotta kysymys rakennusmateriaalin 1986-1987 korjauksessa. valinnasta. Seurakunnan anoessa lupaa toteuttaa kirkko puusta, Kuopion tuomiokapituli pitäytyi kivirakennuk- Kirkko sähköistettiin v. 1959, jolloin alkuperäiset kyntti- sen kannalla vedoten v. 1811 annettuun keisarilliseen läkruunut poistettiin. julistukseen kivikirkkojen rakentamisesta. Kiistan ratkaisi metsähallitus, joka lupasi myydä sopivalla hinnalla alu- Vuonna 1965 toteutettiin arkkitehti Veikko Larkaksen eella sijaitsevista valtion metsistä 600 rakennuspuuta suunnittelema sisäkorjaus, jossa mm. purettiin altta- ehdolla, että kirkko rakennettaisiin puusta. rin ja saarnastuolin yhdistelmä, kuoriseinän koristeita poistettiin ja seinät maalattiin harmaan eri sävyin sekä Kirkon suunnitelmista kysyttiin tarjoukset useammalta lämmitys muutettiin kuumailmapuhallukseksi. Vuosina rakennusmestarilta ja arkkitehdilta, mm. Josef Sten- 1986-1987 ylä- ja alapohja lämmöneristettiin ja kirkko bäckiltä. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Ilmari Launis, maalattiin ulkoa. Kirkolle johtaa lännestä vanhalta Ou- jonka piirustuksien mukaan kirkko valmistui v. 1919. Ai- luntieltä koivukuja, joka oli alun perin istutettu v. 1922 emmin I. Launis oli suunnitellut Kihniön kirkon. Kirkko (uusittu myöhemmin). rakennettiin harvinaisella pystyhirsirakenteella (vrt. Tuus- niemen kirkko). Tosin ensin Launis esitti kustannusten säästämissyistä kirkon rakenteeksi ristikkorakennetta. Entiset koulurakennukset Yleisten rakennusten ylihallitus vaati kuitenkin hirsistä koulurakennukset v. 1892, v. 1914, v. 1938, piharaken- seinärakennetta. Koska vaatimuksessa ei mainittu hirsien nus v. 1936 suuntaa, Launis muutti suunnitelman pystyhirsiraken- Valintaperuste: R, M teeksi. Tällä vältettäisiin vaakahirsirakenteen ongelma, että sisäkatto jäisi seinien ja niillä lepäävien kattotuolien laskeutuessa pelkästään pilarien varaan. Pystyhirsiteknii- kan soveltaminen herätti kuitenkin epäilyjä.

Mm. kirkon rakennusmestari Eetu Nieminen piti haitta- puolena hirsien kokoon kuivumisen aiheuttamaa seinien hataruutta ja tilkkeiden putoamista. Rakennustekniikan luotettavuus varmistettiin lääninarkkitehti S. von Nan- delstadhilta, jonka mielestä ”pystyhirsihakkaustapaa” voitiin käyttää, jos rakennuspuut olisivat verrattain kuivia ja jos seinät laudoitettaisiin vasta parin vuoden päästä.

Katteeksi tuli Launiksen ehdottamat sementtipaanut, Entinen koulurakennus joilla tämän mukaan olisi kiven vertainen kestävyys ei- kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy vätkä ne tarvinneet mitään hoitoa. Myös palovaara vä- henisi. Sementtipaanut, joilla aikaisemmin valmistunut Kirkonmäellä vanhan Ouluntien ja kirkon välissä sijaitsee Vehmersalmen kirkko oli myös katettu, kuuluivat aika- maakunnallisesti mielenkiintoinen kolmen entisen kou- kauden rakennusteknisiin uutuuksiin. Myöhemmin (v. lutalon ja näihin liittyvän piharakennuksen muodostama 1978) Vieremän paanukate on vaihdettu konesaumat- kokonaisuus edustaen samalla kansakoulurakentamisen tuun kuparipeltiin. historiaa ennen toista maailmansotaa.

Tyypiltään kirkko on suhteellisen leveä päätytornillinen Vanhin, v. 1892 rakennettu ja hyvin alkuperäiset julkisi- pitkäkirkko, jonka pohjoissivulla on sakaristo ja alun vupiirteensä säilyttänyt kansakoulurakennus muistuttaa perin seurakuntasaliksi rakennettu siipiosa. Kirkon län- poikkipäätyineen, yksikerroksisena ja uusrenessanssilau- sipäädyn eteishuoneesta johtaa portaat tämän päällä doituksineen kouluhallituksen samana vuonna julkaise- sijaitsevaan, kattoratsastajaa muistuttavaan kahdek- mia kansakoulurakennusten mallipiirustuksien tyyppejä sankulmaiseen kellohuoneeseen, jota kattaa kellon (inventoinnissa ei selviä mistä suunnitelmat on raken- muotoinen ristipäätteinen torni. Kirkkosalia jäsentää nukseen saatu). kummallakin pitkällä sivulla keskiosan kattoa ja lehte- reitä kannattavat pyöreät pilarit. Katon lappeiden kol- Talo onkin yksi maakunnan vanhimmista säilyneistä miomuotoiset ikkuna-aukot luovat salille basilikamaisen tyyppipiirustuksin rakennetuista kansakouluista. Raken- valaistuksen korostaa kirkon keskiosan korkeutta. Ark- nus on koulun lakkauttamisen jälkeen ollut lähinnä kun- kitehti Launis mainitsi suunnitelleensa kirkon ”puutyyli- nan varastona. seksi”, jolloin tavoitteena ei ollut jäljitellä muodoissa ja työtavoissa kalliimpaa rakennusainetta kuten kiveä. Vuonna 1914 rakennettiin naisopettajan asunnon ja yh- den luokkahuoneen käsittävä talo, jossa uusrenessans- Sisäseinät oli vuoden 1965 korjaukseen asti käsitelty sipiirteiden lisäksi näkyy jonkin verran vuosisadan alun lehterien holvien alkamistasolle vernissalla ja holvit maa- jugendaiheita, kuten ovikatosten tuentalaudoitus. lattu valkeiksi. Lehterikaiteissa, pylväiden kapiteeleissa ja

315 Museo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Vuonna 1979 talo muutettiin nuorisotaloksi. Tällöin Hevosajoneuvomuseoon rakennukset oli kerätty ympäri tehdyt muutokset, kuten vanhojen sirojen ikkunoiden seutua. Rakennuksiin kuuluu pieni tuparakennus, talli, ja ovien vaihtaminen uusiin ja asentamalla ne syvem- lampola, lato, riihi, kaksi aittaa ja sauna. mälle seinäpinnasta, ovat luoneet rakennukselle vieraan ilmeen. Kolmas koulutaloista valmistui v. 1938 Kansa- koulujen piirustustoimistossa laadituin suunnitelmin. Kyrönniemen kulttuurimaisema Päärakennuksen vanhimmat osat mahdollisesti 1700- Talon arkkitehtuurissa näkyy hyvin koulutaloissa aina luvulta 1940-luvulle suosittu klassismi, joka tosin 1930-luvun Valintaperuste: R, M, H koulutaloissa oli hyvin pelkistettyä. Rakenteena on tuol- loin yleistynyt rapattu tiilirunko. Rakennus muutettiin v. Kyrönniemen pappilamiljöössä on säilynyt poikkeuk- 1968 kirjastoksi ja myöhemmin tilat on vuokrattu yritys- sellisen monipuolinen rakennuskanta. Myös pihat ja tiloiksi. Pihakokonaisuutta täydentää v. 1936 valmistu- ympäröivä maisema on säilyttänyt pappilamaisemille nut betonitiilinen piharakennus. olennaisen arvokkuuden avoimine peltoineen ja piha- alueen suurine puineen. Pappila on erittäin merkittävä Museo henkilöhistoriansa vuoksi. Kyrönniemessa nuori Juhani Metsäkämppä v. 1955, muut rakennukset edustavat Aho kirjoitti ensimmäiset runonsa. 1800-1900-lukujen talonpoikaista rakentamista Valintaperuste: R, M Kyrönniemen pappila Päärakennuksen vanhimmat osat mahdollisesti 1700- Koulurakennusten itäpuolen museoalueeseen kuuluu luvulta kymmenkunta muualta siirrettyä paikallista rakennuspe- Valintaperuste: R, M, H rinnettä edustavaa rakennusta. Vieremänjärven itärannan luonnonkauniilla Kyrönnie- Ensimmäinen kirkonmäelle siirretyistä rakennuksista mellä on sijainnut Iisalmen seurakunnan kappalaisen v. 1978 kotiseutumuseoksi hankittu entinen Ahlström puustelli jo v. 1688. Nykyisestä pappilarakennuksesta Oy:n metsäkämppä, joka oli rakennettu v. 1955 Mart- on kirjallista tietoa 1830-luvulta, jolloin se mainitaan tisjärven Marttismäkeen. Muut rakennukset kuuluivat huonokuntoiseksi ja kaipaavan pikaista korjausta. Alku- aiemmin Amerikan kylään perustettuun hevosajoneuvo- peräiseksi päärakennuksen rakennusajaksi on päätelty museoon, jonka rakennukset irtaimistoineen kunta osti vuotta 1734. v. 2001.

316 Tunnetuimmat Kyrönniemen asukkaista on pappilassa Pihapiiriä rajaa pienehköt mutta maisemallisesti tärkeät v. 1876-1883 asunut Thedor Brofeltin perhe, johon pellot. Luonnonsuojelulailla rauhoitettu niemen etelä- kuuluivat mm. myöhemmin Iisalmen kirkkoherrana pa- kärki on jylhää harjumaastoa, jossa on säilynyt Brofeltin remmin tunnettu ”Ukko–Brofelt” ja tämän poika Juhani poikien rakentama pieni hirsinen mökki, jossa nuorukai- Aho. Brofeltiin perheen renkinä oli myöhemmin kirjai- set viettivät paljon ystäviensä kanssa aikaa. lijana tunnettu Heikki Kauppinen eli ”Kauppis-Heikki”, joka mitä ilmeisimmin sai kirjallisia herätteitä tuona ai- Koska Kyrönniemen sijaintia pidettiin liian etäisenä kir- kana pappilasta. kolta, seurakunta rakensi Kirkonmäelle Sotkunlammen rannalle v. 1948 uuden pappilan. Tällöin Kyrönniemi jäi Kappalaisen puustellia asutti kaikkiaan 15 kappalaista seurakunta-apulaisen asunnoksi. Vuodesta 1955 paikka ennen seurakunnan itsenäistymistä v. 1921, jolloin on palvellut seurakunnan omistamana leirikeskuksena. puustellista tuli Vieremän kirkkoherran virkatalo. Tällöin Ennen 1980-lukua Kyrönniemeä vuokrattiin myös kun- rakennus sai kaksikerroksisen taitekattoisen laajennus- nan käyttöön. osan, joka myöhemmässä vuoden 1988 palauttavassa korjauksessa on kuitenkin purettu, koska tavoitteena oli korjata rakennus kappalainen Theodor Brofeltin ai- Vanhan Ouluntien miljöökokonaisuus kaiseen 1880-luvun asuun. Tässä asussa rakennuksen Valintaperuste: R, M, H pohjakaava on karoliininen eli keskellä rakennusta si- jaitsee sali ja eteinen ja kummassakin päädyissä kaksi Pohjois-Savon vanhin valtakunnallinen tie oli 1600- huonetta. 1700-luvulla postitieksi Savonlinnasta Kuopion kautta Iisalmeen rakennettu tie. Iisalmen pitäjäläiset jatkoivat Theodor Brofeltin aikana rakennettiin pihaan pitkä vä- tietä Pohjanmaan rajalle Nissilään. Tien syntyyn vaikutti entuparakennus, jonka toisessa päädyssä asusti perheen 1600-luvulla Pietari Brahe. Tällöin reittiä pitkin kulki pos- pojat ja toisessa rengit. Rakennusta lyhennettiin molem- tiliikenne Tukholmasta Viipuriin ja muuhun Karjalaan. mista päistään 1960-luvulla ja on peruskorjattu nykyi- Kesäkulkutienä tätä ennen oli käytetty Iisalmesta poh- seen käyttöön v. 1993. Väentupaa vastapäätä sijaitsee joiseen entistä eräretkien vesireittiä, jolla pääsi Nissilän entinen talli- ja aittarakennus. kylälle asti. Tämän jälkeen veneet oli vedettävä Saares- mäen kautta Oulunjärven Vuottolahteen asti. Tämän vieressä on v. 1901 rakennettu porakivinavetta, mikä on muutettu vuonna 1991 kappeliksi. Pääraken- Kustaa III käskystä tie korjattiin rattailla ajettavaan kun- nuksen lähellä on myös vilja-aitta ja sauna. toon 1700-luvulla. Tie kulki myös Vieremän alueiden läpi, kiertäen Vieremän järven itäpuolelta nykyiselle Kirkonmäelle ja jatkaen Vieremän harjun länsireunaa Nissilän kautta pohjoiseen. 1800-luvulla tiehen yhdis- tettiin uudempia teitä kuten Kiuruvedelle ja Sukevalle johtavat tiet. Tällöin Oulun tietä kutsuttiin ”vanhaksi maantieksi”.

Tien linjaus ja vanhaa rakennuskantaa on säilynyt par- haiten Vieremällä kirkonkylän pohjoispuolella Karjalan, Hukkalan ja Hiekkalan vanhojen pihapiirien kohdalla. Vanhaan rakennuskantaan kuuluu pääasiassa maalaa- mattomia talousrakennuksia, kuten yksittäisaittoja sekä tilojen päärakennukset.

Metsän ja peltoalueen rajaan sijoittuneet pihapiirit ja niitä yhdistävä tielinja muodostaa maisemallisesti ta- sapainoisen miljöökokonaisuuden. 1900-luvun lopulla pohjoiseen johtavan valtatientien linjaus suoristettiin kulkemaan muutaman sadan metrin päässä lännem- pänä, mikä on osaltaan auttanut vanhan tien miljöön säilymistä.

Myös Salahminjärven itäpuolen ja Nissilän maisemissa on muistumia Vanhan Oulun tien ajoilta (vrt. Pehkolan- niemi ja Nissilän kylä).

Mökki, Kyrönniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

317 Hiekkala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Hiekkala Karjala (Päärakennus v. 1812), talli v. 1800 Päärakennus vaiheittain, vanhin osa ennen 1840-lukua, Valintaperuste: R, M navetta v. 1910 vanhimmat osat Kuuluu vanhan Oulun tien miljöökokonaisuuteen Valintaperuste: R, M, H Kuuluu vanhan Ouluntien miljöökokonaisuuteen Hiekkalan pihapiiri sijaitsee tien itäpuolella vastapäätä Karjalaa. Tilalle on rakennettu uusi navetta ja päära- Karjalan vanha kestikievaritalo muodostuu väljästi ava- kennus. Vanhoista rakennuksista ovat jäljellä komea ran ja puuttoman pihan ympärille, peltoalueen reunaan hirsinen kaksiosainen, harvinainen kujalla yhdistetty tal- sijoitetuista rakennuksista. Tilan uusi asuinrakennus on lirakennus, 1700-1800-luvulla rakennettu yksittäisaitta pihanpiirin takana. Paikka on saanut nimensä tilalle aivan tien vieressä ja vuonna 1921 rakennetut eloaitat. Vuolijoen Karjalan tilalta tulleesta kolmesta ruotusota- Vuonna 1812 rakennettu päärakennus aiotaan purkaa. miehestä.

Karjala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

318 Päärakennuksen vanhimmassa osassa oli alun perin si- Tienvarren edelleen toimivien maatilojen rakennuskanta säänlämpiävä pirtti, porstua ja kaksi kamaria. on pääasiassa uusittua, mutta pihoilla ja tien varrella on säilynyt aittoja, hollitalli ym. hirsirakennuksia. Kestikievariaikana 1840-luvulla taloon rakennettiin toi- nen sisäänlämpiävä pirtti, koska kestikievarin pitosään- Alueella sijaitsevan Pehkolanniemen (nykyinen Peltolan) nöt vaativat huoneluvun kasvattamista. tilalla on kaksi erittäin hyvin säilynyttä otsallista aittaa, joista vilja-aittaan on kaiverrettu vuosiluku 1806 sekä Vanhempi pirtti on jaettu kolmeksi huoneeksi. Nykyinen 5-sakarainen tähti. Tilan päärakennus on kunnostettu pirtti muutettiin uloslämpiäväksi 1920-1930-luvulla. Si- vanhasta rakennuksesta, joka sijaitsi pihassa 1800-lu- sätiloja on myöhemmin muutettu jonkin verran, mm. vulla nykyisen omistajasuvun ostaessa tilan sen valtio- poistettu talon väliseinistä kaksoisseinät, jotka olivat päivämies Petter Kumpulaiselta. jäänteenä vaiheittain omina kehinä rakennetuista huo- netiloista. Vuonna 1956 vanhemman päädyn alapohja Pohjois-Savon perinnemaisemaluetteloinnissa paikalli- valettiin betonista ja 1980-luvulla toisen päädyn pirttiin sesti merkittäväksi perinnebiotoopiksi on osoitettu Pel- rakennettiin WC- ja saunatilat. Julkisivuiltaan talo on tolan rantalaidun. säilynyt 1900-luvun alun asussa. Rakennuksen huomat- tavan paksuista hirsistä salvotut seinät on osin vuorattu päreillä ja osa hirsipinnalla. Kohteet haja-asutusalueella

Asuinrakennusta vastapäätä on hirsirakenteinen na- vetta, jonka Salahmin työmiehet rakensivat 1910-luvulla Nissilän kylä väliaikatöinään. Tien varressa asuinpihan ulkopuolella Päärakennuksen vanhimmat osat mahdollisesti 1700- on latorakennus, jonka seinähirret ovat aikaisemmin luvulta olleet päärakennuksen osana ”keisarin kamarina”. Pe- Valintaperuste: R, M, H rimätiedon mukaan kamarissa yöpyi Aleksanteri II mat- kustaessaan Itä-Suomessa. Rotimojärven rannalla sijaitseva Nissilä oli erityisesti 1800-luvulla merkittävä kyläalue, joka oli syntynyt Ou- Hukkala luun johtavien kulkureittien varrelle. Nissilässä sijaitsi Päärakennuksen vanhimmat osat mahdollisesti 1700- kievarin lisäksi postitalo, joita mainitaan olleen 1600- luvulta luvun Iisalmen pitäjässä seitsemän kappaletta, joista yksi Valintaperuste: R, M Nissilässä.

Hukkalan kohdalla vanha Oulun tie kulkee pihapiirin Rotimojoen Myllykoskessa toimi myös v. 1844-1873 yksi läpi erottaen asuinpihasta neljä pientä yksittäisaittaa, Salahmin apuruukeista, Nissilän harkkohytti. jotka ikänsä ja tyyppinsä takia muodostavat poikkeuk- sellisen hienon kokonaisuuden. Aittojen iästä kertoo Kylän ja kulkureitin merkitys vähenivät 1900-luvun al- niiden yksikerroksisuus ja kolmen aitan oven yläpuolen kuun mennessä, jolloin valtakunnan ja maakunnan ka- hirsiseinän ulottaminen ”otsaksi”. Ainakin yksi aitta on navat, höyrylaivaliikenne ja rautatie käänsivät liikenteen 1700-luvulta ja perimätiedon mukaan se on ollut piilo- suunnan etelään. Osin tästä syystä maakunnan Pohjois- pirttinä Aitojalkain korvessa. Kahdessa aitassa on jäljellä Pohjanmaahan rajoittuvat pohjoisimmat seudut jäivät kapeasta hirsikehästä muodostettu jalkarakenne. 1900-luvun kehityksen takamaiksi, mikä näkyy mm. ra- kennuskannassa. Tätä aittarakentamisen läntisenä piirteenä pidettävää ra- kennetyyppiä on eri muodoissaan jonkin verran Pohjois- Kylä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa ra- Savon maakunnan vanhemmissa vilja- ja jyväaitoissa. jaavalla Maanselän karulla ja erittäin harvaan asutulla Mielenkiintoisena detaljina ja seudullisena piirteenä vedenjakaja-alueella. Loputtomalta vaikuttavalla met- yhdessä aitassa on otsahirsiin tuuletusaukoksi leikattu säselänteellä viljelymaisemia on vain pieninä kulttuuri- pieni ”tuulensilmä”. maiseman saarekkeina ja henkireikinä.

Postitalon aitat Pehkolanniemi Aitat 1700-1800-luvulta Vanhan Oulun tien läpikulkualuetta, 1800-luvun aittoja Valintaperuste: R, M, H ja hollitalli Valintaperuste: R, M Talo on aikoinaan toiminut postitalona, joiden perusta- Peltolan rantalaidun on Pohjois-Savon perinnemaise- minen juontaa Pietari Braheen ja tämän perustamaan maluetteloinnissa paikallisesti merkittävä perinnebio- Kajaanin vapaaherrakuntaan. Alkuaikoina postinkulje- tooppi tusta tarvittiin pääasiassa hallinnollisten viranomaisten välisen kirjeenvaihdon välittäjäksi. Vuoden 1636 pos- Pehkolanniemen alue sijaitsee Salahminjärven itäpuo- tiasetuksessa järjestettiin valtateiden varsille postinkul- lella, jossa vanha Oulun tie kulkee rantaan rajoittuvan jettamisesta ratsain huolehtivat tilat, jotka velvollisuutta kapean pelto- ja laidunvyöhykkeen ylälinjassa. vastaan saivat vero- ja sotaväenottohelpotuksia.

319 Postitalon aittoja, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Nissilän postitalon vanhasta rakennuskannasta on säily- Piippolan tila nyt kolme aittaa: pärevuorattu eloaitta vuodelta 1780, Päärakennus 1900-luvunvaihde, talousrakennuksia tien otsallinen pärevuorattu pikkuaitta, joka on ollut Roti- kahta puolta mojärven takana piilopirttinä 1700-luvulla ja kaksihuo- Valintaperuste: R, M neinen eloaitta. Aiemmin vanha maantie kulki aittojen etupuolelta. Nykyinen tie kulkee kauempana pihasta. 1700-luvulla Nissilästä Ouluun johtava reitti jatkui vaih- toehtoisesti joko Pirttimäen kautta, Pukkilan kautta tai Entinen Nissilän koulu itäisempää reittiä eli Oulunjärven kautta Ouluun. Pirtti- Inventoimatta, oletettavasti rakennettu 1940-luvulla mäessä maantie kulkee läpi Piippolan tilan pihan, jossa Valintaperuste: R on säilynyt vanhoja aittoja ja 1900-luvun vaihteessa ra- kennettu vanha päärakennus. Tämä lautavuorattu rau- Nissilän entinen, nyt tyhjillään oleva koulu on tyyppi- hallinen julkisivu näkyy erityisen viehättävästi peltoalu- piirustuksilla toisen maailmansodan jälkeen rakennettu een takana etelästä päin saavuttaessa. kaksikerroksinen rapattu maaseutukoulu, joka on julki- sivuiltaan melko hyvin säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Tien varressa on myös tallin ja mahdollisesti asuinhuo- Rakennuksen yksityiskohdat kuten parvekeikkunat ja neen käsittänyt talousrakennus, jonka yksityiskohdat ovet viittaavat edeltäneen aikakauden (1930-luku) kou- kertovat rakennuksen korkeasta iästä (pukinsarvisaranat lurakentamiseen. heinäparven rombikuvioisessa luukussa).

320 Isomäen mäkiasutus Valintaperuste: R, M

Isomäki on Nissilästä Kiuruveden Lapinsalon kylään joh- tavan yhdystien varrelle syntynyt melko pienialainen, mutta maisemallisesti vaikuttava mäkikylä. Tie kulkee läpi mäen lakialueen, jossa kumpuilevien peltoalueiden kumpareille rakennetut Komulan, Pikanmäen ja Väli- ahon tilat muodostavat maiseman keskeiset alueet ym- päröivine peltoineen.

Komula Päärakennus 1900-luvunvaihde, aitat 1700-1800-luvun vaihde, navetta v. 1913 Harveikon kesänavetta Valintaperuste: R, M kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Melko hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt asuin- rakennuksen pirtti on tehty v. 1904 ja kamaripuoli v. Vuonna 1925 tila itsenäistyi ja samana vuonna tilalle 1939. Osa rakennuksen ikkunoista on uudempia, mutta rakennettiin Pohjois-Savossa harvinaisen mallinen ke- pirtissä on vielä 6-ruutuiset ikkunat. sänavetta. Mallin rakentaja oli saanut Lapin kesänave- toista, joissa mäkäräisten kiusaa poistettiin rakennuksen Pihalla on parisataa vuotta vanha aittarakennus, josta katon muodon aiheuttamalla ilmavirralla. Pohjakaaval- toisen päädyn rintaosaan on veistetty pohjalaistyyppiset taan neliömäisessä hirsirakennuksessa on pyramidimal- solan aukot. Toinen puoli aittarakennuksesta muistuttaa linen katto, jonka keskellä lakeistorvi. Navetassa oli alun ns. ”kokkitallia”. Alun perin aitta on ollut läpiajettava, perin tuohikatto, minkä jälkeen olkikatto ennen nykyistä mutta kulkuaukko on 1900-luvun alussa rakennettu huopakatetta. Vuonna 1951 navetta alimmat hirret ja umpeen. Samantyyppinen kaareva-aukkoinen hyvin aumakatto uusittiin. Navetta ei ole enää alkuperäisessä vanhaksi arvioitu aittarakennus sijaitsee Lapinsalossa Ki- käytössä, mutta sisustukset kuten lyhyet parsien välisei- velän ruotusotamiehen torpan pihassa. Tämän keskiosa nät on säilytetty. oli Komulan aitan tapaan läpiajettava. Kivelän torpan pihapiirin kerrotaan olleen aikoinaan rakennuksilla sul- jettu petovaaran takia. Ala-Haajaisten kulttuurimaisema Valintaperuste: R, M Pihassa on säilynyt myös 1790-1800-luvulla rakennettu eloaitta, jonka jalustana on lohenpyrstölle salvottu hir- Aivan Vieremän päässä Kiuruveden rajoilla sijaitseva Haa- sikehikko. Aittojen välissä on osin rankorakenteinen ja jainen mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuo- osin hirsinen v. 1913 rakennettu navetta. den 1664 maantarkastuksen yhteydessä, jolloin kylässä oli kaksi taloa. Järven rantamaille syntyneen kyläalueen Pikanmäki historiaan on osaltaan vaikuttanut seudun ensimmäinen Päärakennus v. 1927, aitat 1800-luku tieyhteys Oulun tielle. Runnilta Wilhelmsdahlin tilan it- Valintaperuste: R, M selleen hankkinut, entinen Kuopion läänin kuvernööri Simon Wilhelm Carpelan kunnosti 1700-luvun lopulla Pikanmäen pihapiiri sijaitsee Komulaa vastapäätä maan- Haajaisten järven eteläpuolelta kulkeneen ratsupolun tien toisella puolen peltokumpareen taustalla. Tila on ajotieksi, joka yhdistyi Oulun tiehen Valkeiskylän koh- ostettu perintötilaksi 1850-luvulla. Vaiheittain raken- dalla. Kun Wilhelmsdahl siirtyi 1870-luvulla kapteeni netun päärakennuksen pirttiosa on 1910-luvulta, ja Vilhelm Elmgrenin omistukseen, kunnostettiin tie Val- kamarit vuodelta 1927, jolta ajalta lienee myös talon keiskylästä Runnille maantieksi. nykyinen suhteellisen jyrkkäharjainen ulkohahmo. Pihan vilja-aitta ja seudulle tyypillinen puotitallirakennus ovat Haajaisten kylän maisema on topografialtaan Kiuruve- 1800-luvulta. den ja Iisalmen rajoille tyypillistä, melko jyrkkäpiirteistä mutta hedelmällistä, peltoalueiden täplittämää ja kult- Harveikon kesänavetta tuuripiirteiltään hyvin pienipiirteistä mäkimaastoa. Haa- Rakennettu v. 1925 jaisten rantamaisemiin on vaikuttanut seudulla 1800- Valintaperuste: R luvulla toteutetut järvenlaskut, jotka olivat Ylä-Savon seudulla hyvin yleinen keino lisätä maidontuotannon Muutaman kilometrin päässä Isomäeltä pohjoiseen si- kannalta tärkeää niittyalaa. 1980-luvulla Ylä-Haajainen jaitseva Harveikon tila on aiemmin ollut Salahmin ruukin palautettiin järveksi, joka oli ennen tätä järvenlaskujen maita, jolloin se on ollut miilunpolttopaikkana. Ruukin- seurauksena kosteikkoa. aikaisten asukkaiden asuntona oli tuolloin hiilisauna.

321 Haajaisen mäkiasutusta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Tienvarren vanhaa rakennuskantaa edustavat aiemmin Haajaisten meijerin voimanlähteenä oli hevoskierto, kun kauppana 1920-1959 toiminut Palosuon asuinrakennus nykyaikaisemmissa meijereissä oltiin siirrytty höyryko- ja alun perin meijeriksi rakennettu Haajaisten nuoriso- neen käyttöön. seuratalo, joiden kohdalla tielinjaa on oikaistu (ennen vuotta 1959) kulkemaan hieman etelämpää. Aiemmin Nuorisoseura hankki samana vuonna talon, jossa se tielinja sivusi Haajaisten nuorisoseuran pihaa. aloitti seuraavana vuonna toimintansa. Talo sai tällöin nimekseen Rantala, jonka nimi veistettiin puukirjaimin v. Palosuo on tyypillinen 1900-luvun alkupuolen kauppa- 1924 valmistuneen talon laajennusosan päätykolmioon liikkeeksi tunnistettava taitekattoinen asunnon ja puo- (kirjaimet poistettu myöhemmin). Rakennuskustannuk- din käsittänyt rakennus, jossa puotiliikkeen sisäänkäynti sia maksettiin mm. järjestämällä suurarpajaiset, joissa oli ajan tavan mukaan rakennuksen ulkonurkkaan teh- oli myynnissä 10 000 arpaa ja pääpalkintona lehmä. dyssä viistouksessa. Osa töistä tehtiin talkoilla, joissa mm. kerättiin talon eristeeksi sammaleet. Näyttämö- ja saliosan käsittävän laajennuksen suunnitteli rakennusmestari Kauppinen. Haajaisten nuorisoseuratalo ”Rantala” Talon arkkitehtuurissa näkyy mielenkiintoisesti kansanra- Rakennettu meijeriksi v. 1906, laajennus v. 1924 kentamiselle ominainen valtakunnallisten tyylivirtausten Valintaperuste: R, M omaksumisen pitkä viive: rakennuksen laajennusosassa on vielä selviä jugendin aiheita, kuten katonharjojen Haajaisten nuorisoseuratalo on kahdesta eri-ikäisestä lautakoristeet (nykyisestä ulkoasusta osa poistettu) ja siivestä muodostettu vinkkelimallinen rakennus, jonka julkisivujen laudoitukset, kun jugend Suomessa on to- vanhempi siipi oli alun perin rakennettu Haajaisten tuttu sijoittamaan lyhyeen, jo 1910-luvulle päättyvään Osuusmeijerirakennukseksi v. 1906. Toisen siiven pai- ajanjaksoon. kalla meijerillä oli jäähuone. Meijeri lopetti toimintansa v. 1919, kun noin 2/3 meijeriin maitoa toimittaneista Taloa kunnostettiin 1950-luvulla mm. korjaamalla salin jäsenistä oli siirtynyt Iisalmen kunnan osuusmeijerin jä- uunit ja uusimalla pärekate. Nyttemmin katto on pelli- seniksi. Lopettamisen syynä oli maailmanlaajuinen lama, tetty. Vuonna 1985 vaihdettiin vanhemman osan ikku- jolloin Meijeri ei pystynyt mm. uudistamaan laitteitaan ja nat tummapuitteisiin ja poikkeavanmallisiin. Rakennus tekniikkaa nopeasti kehittyvän maidonjalostuksen vaa- on tämän jälkeen päässyt ränsistymään ja piha heinit- timusten mukaan. tymään.

322 Konolanmäki, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Konolanmäki Salahmin kylä on syntynyt Murennosjoen Kyhiänkosken ympäristöön. Joki on kaivanut mutkittelevan uomansa Valintaperuste: M hienojakoiseen maaperään. Vieremän länsinurkassa sijaitseva Konolanmäki on saa- Salahmi on Vieremän ensimmäisiä kyliä ja vanhinta vil- nut nimensä sen ensimmäisten asukkaittensa, 1600-lu- jelymaisemaa. Hyvät kulkuyhteydet vesireittejä pitkin ja vulla tulleen Konosen suvun mukaan. Mäki on kartalla, kosket tarjosivat edellytykset varhaiselle teollisuudelle. että maastossa hyvin selvärajainen mäkiasutusmaisema. Salahmin kylän kulttuurimaiseman ydin on 1800-luvulla Pienialaisella, vain noin vajaan puolenkilometrin levyi- perustettu kartano ja ruukkialue. Näiden vaikutuksesta sellä ja runsaan kilometrin pituisella alueella sijaitsee ympärille kehittyi kylä, jonka maista alun perin suuri osa kuitenkin seitsemän pihapiiriä, mikä luo kylälle maakun- kuului kartanolle. nassa poikkeuksellisen ryhmäkylän luonteen. Maanvilje- lyn ja laidunnuksen ansiosta kylämaisema on viihtyisä ja Salahmin kulttuurimaisemassa on sopusoinnussa monia samalla mäen avarat näkymät ovat säilyneet ulospäin. historian kerroksia: vanhaa maatila-asutusta, ruukinkylä ja sotien jälkeistä pika-asutusta. Ruukinkartanolla piha- Rakennuskanta on paljon uusittua ja ennen 1940-lukua piireineen on hallitseva asema Murennosjoen koskimai- tehtyjä rakennuksia on säilynyt vähän (yksittäisiä aittoja, semassa. Maatilojen pihapiirit, rantapuusto ja kerroksel- Konosen tilan aitta on mahdollisesti 1600-luvulta). Kui- linen rakentaminen tuovat maisemaan vaihtelua. Kylän tenkin Mäkimaisema on hyvä esimerkki monenikäisten, kokonaismaisema ja sen sijainti metsäisellä vedenjaka- mutta tarkoituksenmukaisesti rakennettujen maatila- javyöhykkeellä aukeaa komeimmin Kiuruvedelle johta- rakennusten muodostamasta rytmikkäästä ja elävästä valta tieltä alueen länsireunalla, Tikkalan, Uudispihan kyläkuvasta. ja Vanhalan talojen liepeiltä. Oulun suunnasta tultaessa Salahmin viljelysmaisema on ensimmäinen laaja avoin Salahmin kulttuurimaisema viljelysmaisema. Sen pohjoispuolella maisema muuttuu Suomenselän vedenjakajaseudun metsämaisemaksi. Valintaperuste: R, M, H Maisemainventointi 2009 Rajaukseen kuuluu Salahmin kylän viljelysaukea koko- naisuudessa. Rajaus seuraa harjun linjaa ja rajaavia se- Salahmin kylä sijaitsee Suomenselän ja Pohjois-Savon länteitä. Rajaus on pääpiirteissään sama kuin vuoden järviseudun välisellä maiseman vaihettumisvyöhykkeellä. 1993 RKY-rajaus (Salahmin kulttuurimaisema), mutta Maisemassa on sekä karun metsäisen vedenjakajaseu- myös kylän länsiosat on otettu kokonaisuudessaan mu- dun että Iisalmen reitin viljavien savikkomaiden piirteitä. kaan rajaukseen. Maiseman selkärankana on koko Vieremän halki kul- keva pitkä harjujakso.

323 Savon järvimalmiruukit/Salahmi Vuonna 1909 ruukki siirtyi Varkauden tehtaiden ohella Luettelointiperuste: (R, M, H) A. Ahlströmille, joka lopetti raudansulatustoiminnan Sa- Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 lahmilla seuraavana vuonna. Ruukin teollisuusrakennuk- set on tämän jälkeen purettu ja hävitetty. 2000-luvun Salahmin kulttuurimaiseman vanhimmat kerrokset liitty- vaihteessa museovirasto on dokumentoinut arkeologis- vät Salahminjärvestä laskevan Murennusjoen Kyhiänkos- ten kaivausten avulla ruukin aikaisia maassa säilyneitä ken partaalle vuosina 1807-1810 perustettuun ruukkiin, jäänteitä. joka vesimyllyineen, pajoineen, sahoineen ja masuunei- neen muotoutui vähitellen kartanoalueen eteläpuolella Savon Voima Oy osti vuonna 1951 koskialueen Ahlströ- sijaitsevalle joen varren niemekkeelle. meiltä ja valjasti kosken laajempaan sähköntuotantoon.

Ensimmäisen harkkohytin pystyttivät Ruotsista saapu- Kartanoympäristö neet Dahlströmin veljekset. Ruukin osti v. 1828 rikas Kartano, C.L. Engel 1830-40-luku, navetta v. 1858, en- raahelainen liikemies ja laivanrakentaja Zachris Fran- tinen ruukinkonttori, zen, jonka aikana ruukin ja sen ympärille syntyneen Valintaperuste: R, M, H yhdyskunnan aika oli vireimmillään. Tällöin Salahmin Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009. ruukkiyritys kasvoi käsittämään Saarikosken, Nissilän ja Kauppilanjoen apukarkkohytit. Tuotteita olivat mm. lai- Salahmin kartanon joen itärannalle, sillan ja aiemmin vatakeet, pulttirauta, rekirauta, hevosenkengät ja maa- koskessa sijainneen padon pohjoispuolelle rakennutti talouden tarvetyökalut. Raahessa oli Salahmilta tuodun Zachris Franzen 1830-luvulla. Keskiosaltaan kaksiker- raudan kauppa, mutta Pietarista tuli raudan päämark- roksinen empiretyylinen rakennus on mahdollisesti C.L. kinakanava Saimaan kanavan valmistumisen (v. 1856) Engelin (intendenttikonttori) suunnittelema. Rakennus jälkeen. on säilyttänyt julkisivuiltaan erittäin hyvin alkuperäisen asunsa. Sisätiloja muutettiin perusteellisesti kartanon Vuonna 1874 ruukin osti varkautelainen, useita rau- siirryttyä Savon Voiman omistukseen 1950-luvulla. dantuotantolaitoksia Savossa omistanut Paul Wahl & 1990-luvulla rakennukseen tehtiin palauttava peruskor- Co.-yhtiö, joka oli hieman aiemmin ostanut Franzeneilta jaus ja ulkomaalaus. Jyrkkäkosken ruukin (vrt. Sonkajärven Jyrkän ruukki). Paul Wahl & Co:n aikana ruukin tekniikkaa ja rakennuk- sia alettiin kehittää englantilaisten ja skotlantilaisten eli johtavien teollisuusmaiden esikuvien mukaan.

Kartanoympäristö, Salahmi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

324 Kartanon talousrakennuksista on säilynyt mm. entiset Talon julkisivuun vaikuttaneita muutoksia ovat kuistin navetta, sikala, viljamakasiini, kellareita kuten ruumiskel- ja ikkunoiden uusiminen alkuperäisestä poikkeaviksi (v. lari, sekä ruukinkonttori, jotka sijaitsevat päärakennuk- 1992). Alkuperäinen pärekate on vaihdettu peltiin. sen taustalla nousevalla rinteellä. Kartanorakennuksen pohjoispuolella on ennen 1850-lukua ruukinkonttoriksi Salahmin koulu rakennettu L-muotoinen hirsirakennus, joka 2000-luvun Arkkitehti K. Routio v. 1952 alussa on peruskorjattu nykyisen yritystoiminnan käyt- Luettelointiperuste: (R, M) töön. Komein pihan talousrakennuksista on mäen päälle särkykivistä v. 1858 rakennettu luonnonkivinavetta. Tyy- piltään (särkykivirakenne ja lantakellari ym.) navetta on Ylä-Savossa poikkeuksellinen. Navetta on yksityiskohdil- taan (räystäslistoitukset, parvikerroksen ikkunat) raken- nettu empiretyyliin.

Rakennusta ympäröivää puistoaluetta on eniten muut- tanut 1950-luvulla voimalaitoksen padon rakentami- sesta johtunut vedenpinnan nousu, jolloin osa puistosta jäi veden alle. Rannan puolella oli ennen pelihuone keilaratoineen. Ennen voimalaitostöitä puistoalueeseen kuului myös ”Altai”-niminen saari 8-kulmaisinen hu- vimajoineen. Päärakennuksen etujulkisivua kohti johti pitkä koivukuja. Salahmin koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Franzenin omistajakaudella tämän puoliso Lovisa Fran- zen perusti masuunin työntekijöille oman ruukinkoulu, Salahmille oli ennen pitäjän omaa koulua rakennettu joka oli Ylä-Savon ensimmäinen. Koulu sijaitsi joen län- Ruukin koulu työntekijöiden lapsille (perustettu ennen sirannalla. Työväki asui kartanoa ympäröivissä työvä- v. 1874). Vuonna 1890 koulua alettiin pitää myös seu- enrakennuksissa joen kummallakin puolella. Näistä on dun muille lapsille. Ensimmäinen kylän lapsille tarkoi- säilynyt joen länsirannalla oleva asuinrakennus, joka ny- tettu varsinainen koulutalo rakennettiin v. 1952 aiem- kyisellään on yksityisomistuksessa ja 1940-1950 lukujen min kouluna toimineen rakennuksen viereen. Tyypillinen asussa. Kiuruvedelle johtavan tien varrella on säilynyt sodanjälkeinen rapattu koulu toimii edelleen ja on siten eri-ikäistä työväestön mökkirakentamista. merkittävä osakylän julkista miljöötä. Koulu on hiljan peruskorjattu. Ortodoksinen rukoushuone Ilmari Ahonen 1960 Valintaperuste: R, M Kauppilanmäen kylä Valintaperuste: R, M Valtatien itäpuolelle pystytetty ortodoksinen rukous- huone valmistui v. 1960 Ilmari Ahosen suunnitelmin. Mäkiasutusta eli vanhinta savolaista asutusmaisema- Kirkon sijainti on maisemallisesti varmasti yksi maakun- tyyppiä edustava Kauppilanmäki on laajahko parikym- nan ortodoksikirkkojen vaikuttavimmista. mentä taloa käsittävä kylä. Osa taloista on ryhmittynyt mäen laelle Yläkylään ja osa lakialueen luoteispuolen Rakennus on yksi Ilmari Ahosen Pohjois-Savoon suunnit- laaksoon. Mäen sivuitse kulkevan maantien varrella telemasta kymmenestä rukoushuoneesta, jotka jyrkkine erottuu uudempana kylärakenteen osana entinen koulu satulakattoineen, koruttomine julkisivuineen ja harkit- ja kauppa sekä rautatien varrella asema. tuine ikkunasommitelmineen erottuvat arkkitehtuuril- laan omaksi ryhmäkseen. Salahmin kirkon pohjakaava Kauppilanmäen ensimmäiset asukkaat olivat v. 1597 vastaa lähinnä Tuusniemelle rakennettua tyyppiä, jossa Leppävirralta tulleet Kauppisen veljekset. Mäki oli ollut kellotapuli on yhdistetty päärakennukseen sisääntuloka- aiemmin suvun eräalue, jossa majapaikkana pidettiin toksen ja eteisen välityksellä. mäen päälle rakennettua korsua. Ensimmäinen talo si- jaitsi luultavasti nykyisestä Rapakon tilasta luoteeseen Salahmin nuorisoseuratalo ”Toukola” olevien peltojen takana. 1600-luvulla toinen veljeksistä v. 1922-1924 siirsi talonsa viereiseen rapakkoiseen notkoon (josta tuli Valintaperuste: R, M Rapakon tila) ja toinen mäen päälle. Näiden jälkeen mä- elle on perustettu toistakymmentä maatilaa. Maisema Kylän kulttuurihistoriasta kertova, kylätien varrella sijait- on alueella säilynyt edelleen harjoitettavan maatalouden seva nuorisoseurantalo rakennettiin v. 1922-1924. Pe- ansiosta avoimena, joskin Yläkylän alueella peltojen ja rushahmoltaan suhteellisen yksinkertaiseen, pohjaltaan niittyjen metsittäminen sulkee näkymiä. suorakaiteen muotoiseen rakennukseen antaa persoo- nallista ilmettä korkea, päädystä aumattu katto ja ruutu- Rakennuskanta on maakunnan maatiloille tyypillisesti ikkunat. Rakennus on kansanrakentajien sympaattinen reippaasti uudistettua (talousrakennukset) tai peruskor- sovellus vuosisadan vaihteen jugendarkkitehtuurista. jattua (asuinrakennukset).

325 Parhaiten rakennustyypeistä on säilynyt yksittäiset aitat. Mustinmäen navetta Maatilojen pihapiirit monine eri ikäisine rakennuksineen Rakennettu 1920 luvulla luovat elävän kylämaiseman, jossa erityisluonnetta luo- Valintaperuste: R, M, H vat suuret maisemapuut laitumien ja pihojen liepeillä. Maisemassa kauas näkyvä Mustinmäen navetta sijait- Entinen Kauppilanmäen koulu see omalla mäellään muutamien kilometrien päässä Rakennettu v. 1919 Kauppilanmäen kyläalueesta. Navetta kertoo puuta- Valintaperuste: R, M vara- ja metsäyhtiöiden 1900-luvun monitahoisesta vai- kutuksesta maakunnan rakennuskulttuuriin. Kärkkäinen & Putkonen Oy rakennutti Mustinmäkeen rakenteeltaan että kooltaan poikkeuksellisen karjarakennuksen. Yhtiö kuului Suonenjoen Peuran sahan ohella 1900-luvun alussa syntyneisiin Pohjois-Savon suurimpiin sahata- varayrityksiin. Liiketoimelle oli tyypillistä maa-alueiden hankinta puutavaran saannin turvaamiseksi.

Tästä syystä erityisesti Ylä-Savon metsäisillä vedenjakaja- seuduilla huomattava määrä maatiloista siirtyi yhtiöiden omistukseen. Metsätalouden lisäksi yhtiöt harjoittivat maataloutta. Esimerkiksi v. 1929 Mustimäen runsaasta 300 hehtaarista laidunta oli 240 hehtaaria.

Mustinmäen betonirunkoiseen, 50 metriä pitkään ra- Entinen Kauppilanmäen koulu kennukseen tuli mm. paikat 48 lehmälle ja 8 hevoselle. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Muutamia vuosia aikaisemmin toinen yhtiön omistajista, kauppaneuvos Ambro Kärkkäinen oli rakennuttanut Kiuruveden puolelle tätäkin suuremman navetan perus- Kauppilanmäen entinen kansakoulu kuuluu vuosisadan tamalleen Pirttipellon tilalle. Pirttipellon navetan seinät vaihteen jälkeen rakennettuihin jugendaiheisiin maalais- rakennettiin porakivistä, mutta parret ja välipohjan kan- kansakouluihin, jotka hahmoltaan (vinkkeli-pohjarat- natinpilarit olivat betonia. Koska kauppaneuvos uskoi kaisu, korkea jyrkkäkatto) kuitenkin muistuttavat paljon suoviljelykseen, Pirttipellossa pellot raivattiin suoalueille. aiempia tyyppipiirustuksia. Nykyisin kyläseuran kyläta- (kts. Kauppilanmäen rautatiepysäkki/Sonkajärvi) lona toimiva koulu on julkisivuiltaan säilynyt melko hy- vin, sisätiloihin on tehty enemmän muutoksia.

Karankajärvi, Kallela, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

326 Karankajärven kulttuurimaisema Karankajärven kohdalla nykyinen valtatie kulkee pelto- alueen halki, kun vanha Oulun tien linja kiertää alueen Valintaperuste: R, M kauempaa idästä. Karankajärven alue on laajahkojen loivapiirteisten ran- Palosenmäki tapeltojen ja vedenselän muodostama yhtenäinen kult- Valintaperuste: M tuurimaisema, jossa asutus on sijoittunut peltoalueiden Tyypillinen vedenjakajaseudun mäkiasutus, Mervi Koski- ylälinjaan kehystävien metsäalueiden rajaan. nen, Maisemainventointi 2009 Rakentaminen on pääasiassa maatilakeskusten raken- Pirttimäki, Pitkämäki, Palonmäki ja Mankilanmäki muo- nuskantaa, joka luo maisemalle yhtenäisyyttä. Viehättä- dostavat etelä-pohjoissuuntaisen moreenimäkien ketjun vämpiä pihapiirejä on mm. Kallela, jonka komea vink- maanselän karulla vedenjakajaseudulla. Mäkien lakialu- kelimallinen ja osin sementtitiilinen karjarakennus rajaa eet ovat huuhtoutumatonta, ympäristöään viljavampaa harmonista piha-aluetta valtatien puolelta. Laajassa maata. Lakialueet sekä etelä- ja luoteisrinteet ovat vilje- maisemassa myös uudempi suurimittainen maatilara- lyksessä. Kallioperä on lähes kauttaaltaan moreenin pei- kentaminen (Karankan ja Sipolan maatilat) istuu hyvin tossa ja avokallioita on vähän. Soita on mäkien välisissä hoidettujen peltojen taustalle. kapeissa painanteissa sekä alavilla alueilla. Osa soista on raivattu pelloksi. Peltojen läpi kulkee valtatie, jonka varrella Karankajärvi on pohjoisesta saavuttaessa Salahmin jälkeen ensim- Palosenmäen asutus muodostuu usean pienen mäki- mäisiä laajoja viljelymaisemia ja siksikin varsin vaikuttava kylän sarjasta. Kylän eri alueet on nimetty mäkien mu- Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon erottavan veden- kaan: Pöytämäki, Pirttimäki, Pitkämäki, Palosenmäki ja jakajaselänteen jälkeen. Maisema kuuluu Ylä-Savon Mankilanmäki. Ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat viljaville, savikkoisille järvenrannoille syntyneeseen asu- Mankilanmäkeen todennäköisesti 1700-luvulla. Elanto tustyyppiin, joista suuri osa sijoittuu Maaningalta poh- on pohjautunut kaskitalouteen, pienkarjatalouteen joiseen Vieremälle kirkolle ulottuvaan vyöhykkeeseen. ja metsätalouteen. Nykyään viljely on lopetettu osalla Karankajärven ohella samaa maisematyyppiä edustavat maatiloista. Karjatalous ja metsätalous ovat kuitenkin Lapinlahdella Lahdenperä ja Iisalmessa Kirmanjärven ja edelleen tärkeimpiä elinkeinoja. Perinteiset pelto- ja lai- Iso-Iin maisema-alueet. Yhteisenä selkärankana maise- dunalueet mäkien päällä ovat edelleen käytössä ja kylä- mia kehystää pohjoiseteläsuuntainen harjujakso, jota rakenne on säilynyt ehjänä. pitkin maakunnan vanhin tie eli Ouluun johtava postitie on sijoittunut.

Palosenmäki, kuva: Mervi Koskinen

327 Tiestö seurailee asutusta mäen laelta toiselle. Suorah- Entinen Kaarakkalan koulu kon kantatien rinnalla kulkee pienempiä kyläteitä ja Rakennettu v. 1920 peltoteitä talolta toiselle. Perinnebiotooppeja, pääasi- Valintaperuste: R, M assa hakamaita, on edelleen käytössä Mankilanmäellä ja Palosenmäellä.

Jokaiselta mäeltä siintää toisen mäen viljelty laki ja pit- kiä näkymiä rauhalliseen metsämaisemaan. Maisemassa vuorottelevat asutut lakialueet, karut kalliot, metsä, suot ja pienet lammet.Vanhat, hylätyt autioituneet ta- lot ovat vastakohtana eläville pihapiireille ja moderneille maatalousrakennuksille ja perinteiset laitumet tuovat maisemakuvaan vaihtelua.

Rajaukseen sisältyy mäkikylien sarja Pirttimäeltä Man- kilanmäelle ja mäkien väliin jäävät metsäalueet. Rajaus seuraa mäkien alarinteiden linjaa.

Kaarakkalan koulu Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Entinen Savimäen koulu Maaseudun Keskusrakennustoimisto (arkkitehti Poku Vuonna 1914 toimintansa aloittanut Kaarakkalan koulu Salo) rakennettu v. 1953 sai oman rakennuksen v. 1920. Koulun suunnittelijaa Valintaperuste: R, M ei tiedetä, eikä sen ulkonäkö viittaa tyyppipiirustuksiin. Arkkitehtuuriltaan koulun kokonaishahmo edustaa myöhäisjugendia. Detaljeina on tyylikkäitä jugendai- heita, kuten ullakkokerroksen ikkunan yläpuoliset, lau- dasta muotoillut koristekaaret ja avokuistien kaide- ja katosmuotoilu.

Myös ikkuna- ja ovikehysten laudoitus on pyöristetty ju- gendin mukaisesti. Julkisivujen yksityiskohtien säilynei- syys lisää koulun maakunnallista arvoa.

Pihassa on koulutalon kanssa samoihin aikoihin raken- netut ulkorakennus ja sauna, josta on osa ulkovuorausta poistettu ja ikkuna vaihdettu.

Savimäen ala-aste Koulu lakkautettiin v. 1966 ja myytiin yksityiselle v. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 1968. Koulu on tämän jälkeen ollut pääasiassa vailla varsinaista käyttöä. Savimäen rapattu koulurakennus on rakennettu suun- nilleen samoilla tyyppipiirustuksilla, joita on käytetty Karsikko muutamissa muissa Ylä-Savon kouluissa (Varpaisjärvellä Valintaperuste: R ja Sonkajärvellä). Savimäen koulu on näistä kuitenkin inventointi puuttuu parhaiten alkuperäiset piirteensä säilyttänyt.

Koulun arkkitehtuurissa mielenkiintoisena piirteenä on kaarevalinjaiset, funktionalismista muistuttavat katospi- larit sekä puhtaaksimuuratun tiilipinnan käyttö muilta osin rapattujen pintojen sommitteluaiheena. Tiilipinnan käyttö yleistyi varsinaisesti vuosikymmenen lopulla.

Koulun (tyyppipiirustusnimi ”Poku A”) ja piharaken- nuksen tyyppipiirustukset on laadittu Maaseudun kes- kusrakennustoimistossa, jonka perusti Maalaiskuntien liitto sodan jälkeisen Suomen jälleenrakentamista var- ten. Alkuvuosinaan toimisto suunnitteli kunnille valta- osan niiden talonrakennuskohteista kuten kyläkouluja. Myöhemmin toimistosta kehittyi Suunnittelukeskus Oy Karsikko, työnjohtajan asunto -niminen yritys. Koulutoiminta on lakannut. kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

328 Honkapirtti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy

Karsikko on Honkapirtin läheisyyteen rakennettu metsä- Honkapirtti työnjohtajan pihapiiri, johon kuuluu 1930-1940-lukujen Valintaperuste: R tienoilla rakennetut asuinrakennus ja piharakennus. inventointi puuttuu Rakennus on säilynyt ilmeisen alkuperäisenä. Julkisivu- jen detaljoinnin huolellisuus näkyy 1930-1940-luvuille Karsikon lähistöllä sijaitsee Honkapirtin metsäkämppä, ominaisista tyylikkäistä ikkunalaudoituksista. Kohteen joka on rakennettu arviolta 1930-1940-luvuilla. Pihaan arvoa lisää rakennusosien kuten ikkunoiden ja ovien säi- kuuluu yksikerroksinen kämppärakennus, piharakennus lyneisyys. ja ulkohuussi.

Pihapiiri sijaitsee kymmenien kilometrien päässä lähim- Asuinrakennus muodostuu pohjakaavaltaan L-muotoon mästä asutuksesta laajojen metsäalueiden ympäröimänä. rakennetuista kahdesta osasta, joita yhdistää takaosas- Pihalle ja tienvarteen on kuitenkin istutettu arvokkaam- taan avoin, kuistina toimiva sola. Karsikko ja Honkapirtti pia pihapuita (jalokuusia, sembramäntyjä), mikä kertoo sijaitsevat lähekkäin, saman metsätien varrella lähellä metsäyhtiöiden harjoittamasta puutarhasuunnittelusta Sonkajärven rajaa. Ulospäin arvioiden kämppäkokonai- (vrt. Jokelan tilan pihapiiri Vesannolla). suus on hyvin säilyttänyt alkuperäiset piirteensä. Paikka on nykyisin UPM-Kymmenen erä- ja lomapaikkana.

329

Karttamerkintöjen esitystapaa (mm. väritys, viivan paksuudet) on osin muutettu kuvausteknisistä syistä. Kirjaintunnukset vastaavat Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 kaavamerkintöjä ja –määräyksiä.

MA1-v

MA1

MA1-v

MA1

ma1-v

ma1

ma1-b

sm

SR

sr

1

Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 mukaiset kunnittaiset luettelot kulttuuriympäristöön liittyvistä kohde- ja aluemaisista merkinnöistä, tilanne 12/2010. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on parhaillaan ympäristöminis- teriössä vahvistettavana. Lisätietoa osoitteesta www.pohjois-savo.fi/psmk

LISÄTIETO -SARAKKEEN LYHENTEIDEN SELITYKSET Merkintä- Lisätietosarakkeessa käytettyjen lyhenteiden selitys luokka Raksl = Rakennussuojelulaki R = rakennushistoriallinen (kulttuurihistoriallinen arvo) SR tai sr H = historiallinen (kulttuurihistoriallinen arvo) M = maisemallinen (kulttuurihistoriallinen arvo)

ALUEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT Merkintä- Lisätietosarakkeessa käytettyjen lyhenteiden selitys luokka

R = rakennushistoriallinen (kulttuurihistoriallinen arvo) H = historiallinen (kulttuurihistoriallinen arvo) M = maisemallinen (kulttuurihistoriallinen arvo) MA1-v , ma1-v, MA1 tai ma1, sm RKY 2009 = valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, 2009-luettelo, Valtioneuvosto vahvistanut 22.12.2009 UNESCO; Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) Merkintäluokka Lisätietosarakkeessa käytettyjen lyhenteiden selitys

v = valtakunnallisesti merkittävä kohde m = maakunnallisesti merkittävä kohde m+ = maakunnallisesti merkittävä kohde, joka on lähes valtakunnallisesti ma1-b merkittävä m- = maakunnallisesti merkittävä kohde, joka juuri ja juuri täyttää maakun- nallisesti merkittävän kohteen kriteerit 2

Iisalmi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 21.564 Ahmonvuori kivikautinen, asuinpaikat sm 21.565 Autioniemi kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.566 Kaapronmäki kivikautinen, asuinpaikat sm 21.567 Käänninniemi varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 21.568 Malminranta kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.569 Mäkelä kivikautinen, asuinpaikat sm 21.570 Nivanmäki kivikautinen, asuinpaikat sm 21.571 Peltosalmen varikko 1 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.572 Peltosalmen varikko 2 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.573 Peltosalmen varikko 3 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.574 Peltosalmen varikko 4 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.575 Peltosalmen varikko 5 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 21.576 Peltosalmen varikko 6 kivikautinen, asuinpaikat sm 21.577 Pieni-Kirma kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 21.578 Pienilahti ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat sm 21.579 Roimanpuro kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 21.580 Ruhankangas kivikautinen, asuinpaikat sm 21.581 Jysmä kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 21.582 Lapinsaari pronssikautinen, hautapaikat lapinrauniot sm 21.583 Haapakangas pronssikautinen, asuinpaikat sm 21.584 Siltala kivikautinen, asuinpaikat sm 21.585 Peltola kivikautinen, asuinpaikat sm 21.586 luupujoki Siltala kivikautinen, asuinpaikat sm 21.587 Venakkoniemi pronssikautinen, hautapaikat lapinrauniot sm 21.588 Kauppis-Heikin koulu kivikautinen, asuinpaikat sm 21.589 Ukonlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 21.590 Hanhilampi kivikautinen, asuinpaikat sm 21.592 Itäpää kivikautinen, asuinpaikat sm 21.593 Laitilankangas 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 21.594 Laitilankangas 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 21.595 Laitilankangas 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 21.596 Iimäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO sm 21.597 Pölönmäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO sr 21.613 Itikan tila, päärakennus Raksl, R, H, M sr 21.614 Viitaan koulurakennus Raksl, R

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Iisalmen keskustan kulttuu- 21.100 riympäristö

MA1 21.532 Runnin kulttuurimaisema maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

3

Peltosalmen kulttuurimaise- ma1 21.536 R, H, M ma, Koivikon tila

Poroveden länsirannan vilje- MA1 21.537 R, M; Savikko, Sourunniemi lymaisema

Peltosalmen kulttuurimaise- ma1 21.538 R, M ma, viljasiilot ma1 21.550 Ryhälänmäen koulu R, H ma1 21.551 Soinlahden koulu R, H ma1 21.552 Akkolahti R, M ma1 21.553 Mäkitupa R, H ma1 21.554 Pörsänmäen seurantalo R, H ma1 21.555 Joutsenjoen koulu R ma1 21.556 Tikkala R, M ma1 21.557 Kyllikinniemi ma1 21.558 Siltavahdin pihapiiri ma1 21.559 Runnin asemarakennus R, M ma1 21.560 Huttula R, M; päärakennus, aitta, riihi ma1 21.561 Pehkola R, M; vanha maatilakeskus, asuinpihan rakennukset ma1 21.562 Koljonvirran tila R, H, M; savupirtti, aitta, vilja-aitta, navetta Entinen kunnalliskoti, Kol- ma1 21.563 R, M; entinen Fredriksdalin kartano jonvirran sairaala MA1 21.605 Laasonlahti R, H, M

MA1 21.606 Peltosalmi ja Kirmanjärvi maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

MA1 21.607 Iiranta - Karankajärvi maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

Maaningan-Lapinlahden MA1 21.608 maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi kulttuurimaisemat ma1-b 21.536 Lammasahon laitumet v ma1-b 21.537 Lauttalahden metsälaidun m- MA1-v 21.532 Saarikosken kanava RKY 2009, R, H, M MA1-v 21.532 Runnin kylpylä RKY 2009, R, H, M Koljonvirran historiallinen MA1-v 21.534 RKY 2009, R, H, M maisema

MA-v 21.535 Peltosalmen viljelymaisema RKY 2009, R, H, M; Itikan ja Ahmonsaaren tilat

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

Rautatieaseman alue, poh- MA1 21.101 R, H, M joisosa ja veturitallit

R, H, M; Pyhän ristin kirkko, lukio, Juhani Ahon yläaste, ala- aste,Otava I, Otava II, Lumakeskus, Seurakuntatalo, Kult- Kirkkopuistonkadun ja Ota- MA1 21.102 tuurikeskus, Kirkkopuiston kioski, Teatterin talo, Nuorisota- vankadun ympäristö lo, Kirkkopuiston päiväkoti, Ortodoksinen kirkko, Korolai- sen talo

MA1 21.103 Vanhan pappilan navetta R, H

4

MA1 21.105 Haukiniemenkadun puutalot R, M

R, H, M; Ravintola Olutmestari, Rantapaviljonki, Haukinie- Satamapuisto rakennuksi- MA1 21.106 men vedenottamo, Satamapuiston kioski, Ratavartijan neen mökki

R, H, M; Raatihuone, Naisyhdistyksen talo, Työväentalo, MA1 21.107 Pohjolankatu Villa Verte MA1 21.108 Tori R, H, M; Kauppahalli MA1 21.109 Paloisvirran alue R, H, M; Sähkölaitoksen voima-asema R, H, M; Vanha kunnantalo, Iisalmen maalaiskunnan vanha MA1 21.110 Kankaan alue paloasema, Päivölä MA1 21.111 Rohmula R, M MA1 21.112 Kihmula R, M MA1 21.113 Touhula R, M

Entinen Helsingin osakepan- ma1 21.114 R, H, M kintalo HOP, Savonkatu 17 b

Säästöpankin toimisto- ja ma1 21.116 R, M liikerakennus

Entinen maatalousosake- ma1 21.117 R, M pankin talo, nyk. Taikatalo ma1 21.118 Bomanin talo R, M

Olvin vanha konttoriraken- ma1 21.120 nus ja johtajien asuinraken- R, M

nukset ma1 21.121 Kirkonsalmen kivikoulu R, H, M ma1 21.123 Rantalan pappila R, M Iisalmen kirkkoaukio ja puis- MA1-v 21.002 RKY 2009, R, H, M toakselit

MA1-v 21.003 Vanhan kirkon alue RKY 2009, R, H, M; kirkko, kellotapuli, hautausmaa

RKY 2009, R, H, M; asemarakennus, tavaramakasiini, SR 21.150 Rautatieaseman alue asuin- ja talousrakennukset sr 21.151 Kustaa Aadolfin kirkko Kirkkolaki, R, H, M sr 21.152 Pyhän ristin kirkko Kirkkohallituksen päätös, R, H, M sr 21.153 Kotiseutumuseo YK

5

Juankoski KAAVAMER- KINTÄ JA PINTA- MERKINNÄN KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO TUNNUS (HA)

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 41.581 Västinniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 41.582 Kalmoniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 41.584 Selkälä kivikautinen, asuinpaikat

sm 41.609 Ala-Siikajärvi Huosiaisniemi historiallinen, raaka-aineen hankintap louhos

sm 41.610 Ala-Siikajärvi Kaunisniemi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta

sm 41.611 Ala-Siikajärvi Kypäräinen historiallinen, raaka-aineen hankintap louhos sm 41.612 Ala-Siikajärvi Likosaari historiallinen, raaka-aineen hankintap louhos sm 41.613 Helvetinhaudanpuro kivikautinen, asuinpaikat sm 41.614 Hovinsalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 41.615 Kaavintie kivikautinen, asuinpaikat sm 41.616 Kaunisharju N kivikautinen, asuinpaikat Kuikkalampi Kuikkalam- sm 41.617 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta minkangas sm 41.618 Laajalahti kivikautinen, asuinpaikat sm 41.619 Likosaari Hyttikangas historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 41.620 Luukkonen kivikautinen, asuinpaikat sm 41.621 Pieni-Säyneinen Lahti historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta Pieni-Säyneinen Pappilan- sm 41.622 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta lahti sm 41.623 Pieni-Valkeinen Särkkä historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 41.624 Pitkälä kivikautinen, asuinpaikat sm 41.625 Pitkäniemi kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 41.626 Pitkäniemi N ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat sm 41.627 Ruunasuo kivikautinen, asuinpaikat

sm 41.628 Saarvonlampi Petulanmäki historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta

sm 41.629 Selkäniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 41.630 Sorvalampi kivikautinen, asuinpaikat sm 41.631 Suuri Kalmosaari historiallinen, hautapaikat Suuri-Säyneinen Kuikkapu- sm 41.632 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta ro sm 41.633 Suuri-Valkeinen kivikautinen, asuinpaikat Suuri-Valkeinen Salpakan- sm 41.634 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta gas sm 41.636 Valkeinen 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 41.637 Valkeinen 2 kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Juankosken keskustan 41.100 kulttuuriympäristö Säyneisen taajaman kult- 41.101 tuuriympäristö 6

Muuruveden taajaman 41.102 kulttuuriympäristö

MA1 41.535 Västinniemen ympäristö maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

Vuotjärven Selkälänniemen MA1 41.536 M kulttuurimaisema

MA1 41.539 Pisanmäki M, H

MA1 41.540 Pisa maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi ma1 41.542 Nousionmäen koulu ma1 41.543 Pelonniemen koulu R, H, M ma1 41.544 Viitaniemen ala-aste R, M ma1 41.545 Västinniemen ala-aste R ma1 41.546 Puukkomäen koulu R, M Hirvisalon kylätalon pihaniit- ma1-b 41.547 m- ty ma1-b 41.548 Huovilan haka m ma1-b 41.549 Juhalan laidunniemi m Jussilan laidunniit- ma1-b 41.550 m ty/hakamaa ma1-b 41.551 Mäkiharjun niitty v ma1-b 41.552 Paavolan laitumet m+ ma1-b 41.553 Peltolan laidunsaaret v ma1-b 41.554 Saloharjun metsälaitumet m-

MA1-v 41.538 Pisa arvokas maisema-alue, M, H

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

R, H, M; Puuhiomo, Kartonkitehdas, Voimalaitos, Vanha Pikontien ja Laivarannantien apteekki, Seurantalo, Hiiliuunit, Laivarannantien, Pikontien ja MA1 41.101 asuinrakennuksia Hussolanmäen työväen asunnot, Johtajan asunto, entinen seurantalo, Kauppa (entinen)

Kissakosken mylly ympäris- MA1 41.102 R, H, M töineen ma1 41.105 Juankosken ortodoksikirkko ma1 41.106 Juantehtaan koulu ma1 41.107 Saksala, maatila R, M Säyneisten entinen kansa- ma1 41.108 R, M koulu Säyneisten kirkko ja kirkko- ma1 41.109 R, M herran pappila

R, M, osin H; Heikkilä (Noussionmäki), Lossinvartijan mökki Heikkilän, Putaansaaren ja MA1 41.534 ja piharakennukset, Maatalous- ja puutarhaopilaitos, Entinen mtopp.l. kult.maisema vanhainkoti, Putaansaaren uittokämppä

Alatalo, Seurantalo, Entinen kunnantalo, Laivaranta, Ort. MA1 41.537 Muuruveden kirkonkylä rukoushuone, ent.pappila, R, M; Kirkko, Hautausmaa, Kusti-

la 7

RKY 2009, R,H,M;Vanha masuuni, Paja, Konepajarakennus, Puuverstas, Valssilaitos, Valimo, Veturitalli, Konttori, Maka- MA1-v 41.001 Juantehdas siini, Entinen tehtaan kauppa, Ruukinpytinki, Postipytinki, Ruukinkartano, Pehtorin asunto, Klubitalo

MA1-v 41.101 Juantehdas, Pikonniemi RKY 2009, R, H, M sm 41.583 Metsärinne kivikautinen, asuinpaikat sm 41.585 Pikonniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 41.635 Taivallahti kivikautinen, asuinpaikat sm 41.639 Kissakosken ruukki historiallinen, teollisuuskohteet rautaruukit sr 41.150 Juankosken vanha kirkko Kirkkolaki, R, H sr 41.608 Muuruveden kirkko Kirkkolaki, R, H, M

8

Kaavi KAAVAMER- KINTÄ JA PINTA- MERKINNÄN KAAVAMERKINNÄN NIMI LISÄTIETO TUNNUS ALA (HA)

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 42.581 Tyynelä kivikautinen, asuinpaikat sm 42.601 Huutolahdenmäki kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 42.602 Jokilahti kivikautinen, asuinpaikat sm 42.603 Lammaslahti kivikautinen, asuinpaikat sm 42.604 Lehtosaari kivikautinen, asuinpaikat sm 42.605 Melttusvirta historiallinen, hautapaikat joukkohaudat sm 42.606 Mustalahti kivikautinen, asuinpaikat sm 42.607 Niemi kivikautinen, asuinpaikat sm 42.608 Saviniemen tyvi kivikautinen, asuinpaikat

sm 42.609 Vainoniemi kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Kaavin keskustan kulttuuriympäris- 42.100 tö

MA1 42.531 Rasinmäen kulttuurimaisema R, H, M; Mustolanmäen pihapiiri, Valoharju

Entinen Luikonlahden koulu, On- ma1 42.533 R, M nela ma1 42.534 Hyvärilä ja Hyvärilän laitumet M ma1 42.535 Juutilan valimo R, H, M ma1 42.536 Maarianvaaran seurantalo R, M ma1 42.537 Melttusvirran taistelupaikka H ma1-b 42.538 Ala-Potkun haka ja niitty m ma1-b 42.539 Hyvärilän laitumet v ma1-b 42.540 Kärkkäälän metsälaitumet m- MA1-v 42.532 Telkkämäen kaskialue RKY 2009, R, M; talonpoikaistalo

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET ma1 42.101 Peruskoulun ala-aste R, M ma1 42.102 Entinen lainajyvästö R, M ma1 42.103 Entinen lääkärintalo R, M ma1 42.104 Iso pappila R, M ma1 42.105 Tapuli R, M

9

Keitele KAAVAMER- KINTÄ JA PINTA- KAAVAMERKINNÄN NIMI LISÄTIETO MERKINNÄN ALA (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 22.581 Pekanaho kivikautinen, asuinpaikat sm 22.582 Pekkala kivikautinen, asuinpaikat sm 22.583 Uusi-Harju kivikautinen, asuinpaikat sm 22.584 Koskimäki kivikautinen, asuinpaikat sm 22.585 Mäenpää kivikautinen, asuinpaikat sm 22.586 Viijontie kivikautinen, asuinpaikat

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Keiteleen keskustan kulttuuriym- 22.100 päristö MA1 22.531 Hamulan kyläraitti R, M MA1 22.533 Etelälahti

MA1 22.534 Hamulan kylä maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

ma1 22.602 Pahkamäen koulu R, M ma1 22.603 Aholan talomuseo R, M ma1 22.604 Viinikkalan koulu R, M ma1 22.606 Seppälä R, M ma1 22.607 Rytkölänmäki R, M ma1 22.608 Pasala R, M ma1 22.610 Pekkala R, H, M

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

R, H, M; Kirkko, Pappila, Meijeri, Keiteleranta, Vaa- MA1 22.001 Keiteleen kirkonkylä tehalli, Koulukeskus, Lintuharju, Salmela

sr 22.150 Keiteleen kirkko Kirkkolaki, R, M

10

Kiuruvesi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN ALA LISÄTIETO MERKINNÄN NIMI (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 23.581 Hinkusalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.582 Tuliniemi kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 23.583 Myllypuro kivikautinen, asuinpaikat sm 23.584 Hukkala kivikautinen, asuinpaikat sm 23.587 Yläpiha kivikautinen, asuinpaikat sm 23.588 Sirola kivikautinen, asuinpaikat sm 23.589 Lapinniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.590 Pakola kivikautinen, asuinpaikat sm 23.591 Lehmilahti kivikautinen, asuinpaikat sm 23.592 Koskenniska kivikautinen, asuinpaikat sm 23.593 Tuonelanharju kivikautinen, asuinpaikat sm 23.594 Jokela kivikautinen, asuinpaikat sm 23.595 Kytöniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.596 Korkeakangas kivikautinen, asuinpaikat sm 23.597 Niskala kivi- ja/tai pronssikautinen, hautap lapinrauniot sm 23.598 Ohenmäki kivikautinen, asuinpaikat sm 23.599 Jylänkö kivikautinen, asuinpaikat sm 23.600 Pitkälä kivikautinen, asuinpaikat sm 23.611 Ruuhkanlehto kivikautinen, asuinpaikat sm 23.612 Härkälampi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.613 Harjula kivikautinen, asuinpaikat sm 23.614 Tienpää kivikautinen, asuinpaikat sm 23.615 Metsäpirtti kivikautinen, asuinpaikat sm 23.616 Jussila kivikautinen, asuinpaikat sm 23.617 Kivisilmä kivikautinen, asuinpaikat sm 23.618 Lassila kivikautinen, asuinpaikat sm 23.619 Haahkarinsuu kivikautinen, asuinpaikat sm 23.621 Paljakka ajoittamaton, kultti- ja tarinapaikat kuppikivet sm 23.622 Rikkilä kivikautinen, asuinpaikat sm 23.623 Metsäpelto kivikautinen, asuinpaikat sm 23.624 Ruutananpuro 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.625 Ruutananpuro 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.626 Honkaranta 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.627 Honkaranta 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.628 Puropelto 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.629 Puropelto 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.630 Kippolanmäki kivikautinen, asuinpaikat sm 23.631 Tirmonlampi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.632 Honkaranta 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 23.633 Immola kivikautinen, asuinpaikat sm 23.634 Joenlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 23.635 Jokijärvi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.636 Kylmälahti A kivikautinen, asuinpaikat 11

sm 23.637 Kylmälahti B kivikautinen, asuinpaikat sm 23.638 Lamminkangas ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat sm 23.639 Mäntysuo kivikautinen, asuinpaikat sm 23.640 Palonen kivikautinen, asuinpaikat sm 23.641 Rytkynniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.642 Toivaisenniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 23.643 Vuohensaari kivikautinen, asuinpaikat sm 23.644 Hautajärven vanha saha historiallinen, kulkuväylät, sillanpaikat sm 23.645 Kettupetäikkö kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 23.646 Kilpimäki W kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 23.647 Kyllönniemi 1 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 23.648 Kyllönniemi 2 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 23.649 Kämäränlahti kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 23.650 Metsäjärvi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, tervahau* sm 23.651 Pihlajamäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Kiuruveden keskustan 23.100 kulttuuriympäristö Ryönänjoen kulttuurimai- MA1 23.512 R, H, M sema Lapinsaaren kulttuurimai- MA1 23.513 R, H, M sema MA1 23.514 Niemiskylä maisema-alueiden päivitysinventointi

MA1 23.515 Ryönänjoki ja Honkaranta maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi ma1 23.515 Lapinniemi R, H, M

MA1 23.516 Runnin kulttuurimaisema maisema-alueiden päivitysinventointi ma1 23.516 Ohenmäen koulu R Paara, vanha maatilapiha- ma1 23.517 R, M piiri ma1 23.518 Tuuliaismäen navetta R, M ma1 23.519 Luupujoen koulu R ma1 23.520 Piekäälä R, H, M ma1 23.521 Laukkalan aitat ja puolitalli R ma1 23.522 Hankaniemi R, H, M ma1-b 23.524 Martikkalan laitumet m- ma1-b 23.525 Paloniemen rantalaitumet m+

MA1-v 23.531 Koskenjoen kylä RKY 2009, R, M

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

MA1 23.001 Osulan vanha liikekeskus R, H, M; Vanha säästöpankki, Osula, Pankkila, Ev.lut. kirkko

MA1 23.101 Kiuruveden kaupungintalo R, H, M

MA1 23.102 Kiuruveden tori R, H, M 12

Nivan koulurakennukset ja R, H, M; Puistola, Ortodoksinen kirkko, Nivan koulu ja opetta- MA1 23.103 lähiympäristö jien asunnot

Vanha hautausmaa ja MA1 23.104 R, H, M; Vanha hautausmaa, Kellotapuli, Kotiseutumuseo kotiseutumuseo MA1 23.105 Vanha pappila R, H, M ma1 23.107 Rovastin pappila ja kirkko R, H, M

RKY 2009, R, H, M; Asemarakennus, varastomakasiini, vaih- Kiuruveden rautatiease- SR 23.150 dekopit, huoltorakennus, rata-autotalli, 2 asuinrakennusta man alue talousrakennuksineen

13

Lapinlahti KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 24.581 Jokiniemi pronssikautinen, asuinpaikat sm 24.582 Kärkkäinen kivikautinen, asuinpaikat sm 24.583 Nykälä kivikautinen, asuinpaikat sm 24.584 Riita-aho kivikautinen, asuinpaikat sm 24.585 Martikainen kivikautinen, asuinpaikat sm 24.586 Kivimäki kivikautinen, asuinpaikat sm 24.587 Kinttukoski kivikautinen, asuinpaikat sm 24.588 Ylä-Pitkä kivikautinen, asuinpaikat sm 24.589 Rantala kivikautinen, asuinpaikat sm 24.590 Pyylampi kivikautinen, asuinpaikat sm 24.591 Hemminki kivikautinen, asuinpaikat sm 24.592 Honkaharju kivikautinen, asuinpaikat sm 24.593 Lummesuo kivikautinen, asuinpaikat

sm 24.594 Ulpas ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat

sm 24.595 Nerkoo-Valkeinen kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 24.596 Pieni Valkeinen kivikautinen, asuinpaikat, asumuspainanteet

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Lapinlahden keskustan kult- 24.100 tuuriympäristö MA1 24.532 Lahdenperä

MA1 24.538 Alapitkän kulttuurimaisema R, H, M; Asutusm, Ortod. rukoush., Alapitkän hovi

Karvasalmen kulttuurimai- MA1 24.539 R, M sema MA1 24.540 Koskutmäki R, M MA1 24.541 Peltosalmi ja Kirmanjärvi maisema-alueiden päivitysinventointi Maaningan-Lapinlahden MA1 24.542 maisema-alueiden päivitysinventointi kulttuurimaisemat ma1 24.542 Mäkikylän koulu ma1 24.601 Pajujärven koulu R, M ma1 24.605 Alapitkän asema R, H, M ma1 24.608 Honkaniemi R, M ma1 24.609 Ahmola R, M ma1 24.612 Valoharju R, M ma1-b 24.533 Länkimäen pihaniityt v ma1-b 24.534 Yläpitkän laitumet m-

ma1-b 24.535 Ylä-Puurulan metsälaitumet m

ma1-b 24.536 Ala-Puurulan laitumet m ma1-b 24.537 Harjun rantalaidun m- 14

ma1-b 24.544 Väisälänmäen katajaketo m

MA1-v 24.531 Väisälänmäen mäkikylä RKY 2009, R, H, M MA1-v 24.541 Väisälänmäen maisema arvokas maisema-alue, R, H, M ma1-v 24.543 Rannan Puurula RKY 2009, R, H, M

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET ma1 24.002 Väärnin pappila R, H, M Linnansalmen kulttuurimai- R, H, M; Linnansalmen maatilakeskus, Vanhapiha, valion MA1 24.102 sema tehtaat, Tervola

R, H, M; Osuusmeijeri, toimisto- ja asuinrakennus, Koivupi- MA1 24.103 Meijerin ympäristö ha, Vanha kansakoulu, Rovastilan vanha rakennuskanta ma1 24.105 Kasurisen paja H, M ma1 24.106 Arttula H, M ma1 24.107 Portaanpään kansanopisto R, H, M ma1 24.108 Sirenin koulu R, H ma1 24.109 Vesiviskuri R, H, M ma1 24.110 Pääskynpesä M ma1 24.111 Pajuniemi M RKY 2009, R, H, M; kirkko, hautausmaa, lainamakasiini, MA1-v 24.001 Lapinlahden kirkonseutu talonpoikaistalo sm 24.597 Pajuharjuntie 16 historiallinen, hautapaikat, joukkohaudat

RKY 2009, R, H, M; Asema, navetta, liiteri, sauna, maakel- SR 24.150 Lapinlahden rautatieasema lari, tavaramakasiini, henkilökunnan asunto sr 24.151 Lapinlahden kirkko Kirkkolaki, R, H, M

15

Leppävirta KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 52.560 Hietaniemi ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 52.561 Hietaranta kivikautinen, asuinpaikat sm 52.562 Hiisimäki 1 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 52.563 Hiisimäki 2 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 52.564 Hiisimäki 3 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 52.565 Hiisimäki NE historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.566 Hiisimäki NW historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.567 Holopainen kivikautinen, asuinpaikat sm 52.568 Kaivonsaari varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 52.569 Kalmosaaret historiallinen, kivirakenteet rajamerkit

sm 52.570 Kihlakivi historiallinen, kultti- ja tarinapaikat uhrikivet

sm 52.571 Kolarinsaari-Soukanlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 52.572 Kolarinsaari-Uitonniemi varhaismetallikautinen, asuinpaikat

sm 52.573 Kolarinsaari-Uitonniemi 2 ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat

sm 52.574 Kumpusaari varhaismetallikautinen, kivirakenteet röykkiöt

sm 52.575 Laajalahti kivikautinen, asuinpaikat sm 52.576 Laajalahti SW historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.577 Lamminmäki historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.578 Martinlampi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.579 Mieskallio kivikautinen, asuinpaikat sm 52.580 Naistenniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 52.581 Orinnoro historiallinen, kultti- ja tarinapaikat sm 52.582 Harjula kivikautinen, asuinpaikat sm 52.583 Vetotaipale 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 52.584 Kiesinkivi kivikautinen, asuinpaikat sm 52.585 Lahdenranta kivikautinen, asuinpaikat sm 52.586 Kuoppaniemi varhaismetallikautinen, kivirakenteet röykkiöt sm 52.587 Sammalniemi varhaismetallikautinen, kivirakenteet röykkiöt sm 52.588 Syrjälahti kivikautinen, asuinpaikat sm 52.589 Vetotaipale 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 52.591 Turpeensalmi kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 52.592 Turpeensalmi 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 52.593 Osmankivi historiallinen, kivirakenteet rajamerkit

sm 52.594 Parkkolansaari-Marjoniemi kivikautinen, asuinpaikat

sm 52.595 Pohjoinen Likosaari varhaismetallikautinen, kivirakenteet röykkiöt sm 52.596 Pykäläsaari varhaismetallikautinen, muinaisjäännösryhmät sm 52.597 Raivio kivikautinen, asuinpaikat sm 52.598 Riihijärvi kivikautinen, asuinpaikat 16

sm 52.612 Riihilahti kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 52.613 Riihilahti 2 varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 52.614 Riihilahti E historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.615 Ritokangas kivikautinen, asuinpaikat sm 52.616 Tervajoentie kivikautinen, asuinpaikat sm 52.617 Tervalampi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.618 Tienpolvi kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 52.619 Tomperlahdensuo historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.621 Tyynelä kivikautinen, asuinpaikat sm 52.622 Tyynelä historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 52.623 Ukkokangas kivikautinen, asuinpaikat sm 52.624 Valkama kivikautinen, asuinpaikat sm 52.625 Varisniemi varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 52.627 Vintilä kivikautinen, asuinpaikat sm 52.628 Voutilainen kivikautinen, asuinpaikat

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Leppävirran keskustan kult- 52.100 tuuriympäristö Sorsakosken taajaman kult- 52.101 tuuriympäristö MA1 52.531 Mustinmäen mäkikyläasutus R, M ma1 52.536 Entinen kunnan maatila R ma1 52.537 Harjulan pappila R, M Entinen Länsisaamaisten ma1 52.538 M, R koulu ma1 52.540 Näädänmaan seurakuntatalo M, H ma1 52.541 Pehintaipale R, M ma1 52.542 Sarkamäen koulu R, M ma1 52.543 Vehkasalo R Konnuslahden maamiesseu- ma1 52.601 R, M rantalo Moninmäen maamiesseuran- ma1 52.602 R talo

MA1 52.609 Nikkilänmäki maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi ma1 52.610 Taipale R, M MA1 52.635 Takkulan kyläalue R, M MA1 52.636 Paukarlahti maisema-alueiden päivitysinventointi MA1 52.637 Mustinmäki maisema-alueiden päivitysinventointi MA1 52.638 Takkula maisema-alueiden päivitysinventointi ma1-b 52.544 Kaipolanmäen laitumet m- ma1-b 52.545 Karvilan laitumet m+ ma1-b 52.546 Kilpikosken metsälaidun m ma1-b 52.547 Kiviahon laitumet m- ma1-b 52.548 Liukonpellon laitumet v ma1-b 52.549 Multmäen haka m- ma1-b 52.550 Männykön laitumet m+ ma1-b 52.551 Niemelän hevoslaidun m- 17

ma1-b 52.552 Ottolan niitty m- ma1-b 52.553 Pulkkisen niitty m- Rahulanniemen rantalaitu- ma1-b 52.554 m met ma1-b 52.555 Vanhamäen niitty m MA1-v 52.533 Mustinmäki - Tahvanala arvokas maisema-alue, M, R MA1-v 52.607 Konnuksen kanavat RKY 2009, R, H, M MA1-v 52.610 Nikkilänmäen museotie RKY 2009, R, M

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

Leppävirran kirkonkylän RKY 1993, R, H, M; Marjola, Päiväranta, Toivola, Rantala, MA1 52.002 ranta-alue Ukkola, Alapihan päärakennus

Savonkadun keskusraitin R, M; Neliapila, ent. Huotarin hotelli, 1950-luvun asuin- ja MA1 52.101 rakennuksia liikerakennukset

Savonkadun keskusraitin MA1 52.102 R, M; Kotiseutumuseo rakennuksia Savonkadun keskusraitin MA1 52.103 R, M rakennuksia Savonkadun keskusraitin MA1 52.104 R, M; Vanha Pappila rakennuksia ma1 52.106 Anttola R, M ma1 52.107 Kallion pappila R, M

ma1 52.108 Kalmalahden entinen koulu R, M

ma1 52.109 Karlvikin kartano R, M ma1 52.110 Kotikallio R, M ma1 52.111 Nuorisoseurantalo R, M ma1 52.539 Marttila R, M Leppävirran kirkko ympäris- MA1-v 52.001 RKY 2009, R, H, M; Kirkko, Kanttorila, Kotiseutumuseo töineen Sorsakosken tehtaat ja teh- MA1-v 52.534 RKY 2009, R, H, M dasyhdyskunta sr 52.151 Leppävirran kirkko Kirkkolaki, R, H, M

Nilsiä KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 43.557 Hiekkolahti kivikautinen, asuinpaikat sm 43.558 Kettusaari kivikautinen, asuinpaikat sm 43.559 Kuikanlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 43.560 Lehtoniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.561 Lohilahti kivikautinen, asuinpaikat sm 43.562 Loukkulampi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.563 Metsäharju kivikautinen, asuinpaikat sm 43.564 Nurmesniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.565 Nykälänniemi kivikautinen, asuinpaikat 18

sm 43.566 Pekkala kivikautinen, asuinpaikat sm 43.567 Pirunkellari historiallinen, raaka-aineen hankintap louhos sm 43.568 Pisa historiallinen, kivirakenteet rajamerkit sm 43.569 Pisavuori E historiallinen, raaka-aineen hankintap louhos sm 43.570 Puntinjoensuu 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 43.571 Puntinjoensuu 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 43.572 Puntinjoensuu 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 43.573 Puntinjoensuu 4 kivikautinen, asuinpaikat sm 43.574 Sänkimäki historiallinen, työ- ja valmistuspaikat hiilimiilu sm 43.575 Tuliniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.576 Valkeisniemi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 43.577 Valkeissalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.578 Vellijoki kivikautinen, asuinpaikat sm 43.579 Vellijärvi 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 43.580 Vellijärvi 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 43.581 Haasianniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.582 Kuisti kivikautinen, asuinpaikat sm 43.583 Lapinsaari kivikautinen, asuinpaikat sm 43.584 Kumpuharju kivikautinen, asuinpaikat sm 43.585 Pirinen kivikautinen, asuinpaikat sm 43.586 Karttusensaari kivikautinen, asuinpaikat sm 43.587 Lähteenniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.588 Marjoniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 43.589 Hirvilahti kivikautinen, asuinpaikat sm 43.590 Hiekkaranta kivikautinen, asuinpaikat sm 43.592 Autiosaari kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 43.593 Hittiharju 1 kivikautinen, asuinpaikat, asumuspainanteet sm 43.594 Hittiharju 2 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, tervahau* sm 43.595 Hyppyrinkoski 2 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.596 Hyppyrinkoski 3 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.597 Höökerinharju kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.598 Joentaus kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.599 Jokela kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.600 Jokivarsikangas kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.601 Kiviniemi kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.602 Koskenranta 1 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.603 Monganlampi kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.604 Mustalahti historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, hiilimii* sm 43.605 Mustaniemi 2 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.606 Myllykoski kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.607 Niemelä kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.608 Raappanansalmi kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.609 Rukaslahti kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.610 Rupalahti kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.611 Taatonpää kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 43.612 Jouhilahti historiallinen, raaka-aineen hankintapaikat, kaiv* sr 43.601 Ukko-Paavon pirtti Raksl, R, H, M

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT 19

Nilsiän keskustan kulttuu- 43.100 riympäristö

MA1 43.531 Sänkimäen mäkikyläasutus R, M

MA1 43.532 Kinahmi M MA1 43.535 Pisanmäki M, H

Vuotjärven Selkälänniemen MA1 43.537 M kulttuurimaisema

MA1 43.538 Nilsiän mäkikylät maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi ma1 43.538 Esala, maatilapihapiiri M, R

MA1 43.539 Pisa maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi ma1 43.539 Lajula, maatilapihapiiri R ma1 43.540 Lastukosken kanavarakennus R, H

ma1 43.541 Pieksänkoski, maatilapihapiiri M, R ma1-b 43.542 Heiskalan kaskikoivikko m ma1-b 43.543 Kallion laitumet m- ma1-b 43.544 Lapskallion laitumet m ma1-b 43.545 Mansikka-ahon haka m ma1-b 43.546 Törmälän laitumet m Pohjois-Sänkimäki - Sänki- MA1-v 43.533 arvokas maisema-alue, R, M mäki MA1-v 43.534 Pisa arvokas maisema-alue, M, H

MA1-v 43.536 Aholansaari RKY 2009, R, H, M; Paavon pirtti, Hyvämäen huvila

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

Kankaistenlammen ympäris- R, H, M; Joentaka/Heikkilä, Kirkkoherran pappila, Pikku MA1 43.001 tö pappila ma1 43.101 Ortodoksikirkko R, H ma1 43.102 Postitalo R, H, M sr 43.150 Nilsiän kirkko Kirkkolaki, R, H, M sr 43.151 Tapuli ja vanha hautausmaa Kirkkolaki, R, H, M

20

Pielavesi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 25.581 Virranniska kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.582 Tupsulahti ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 25.583 Jokiharju kivikautinen, asuinpaikat sm 25.584 Tupakkaniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.585 Hiekkakangas kivikautinen, asuinpaikat sm 25.586 Meijerinkangas kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinp asumuspainan sm 25.587 Suottaniemen rajakivi historiallinen, kivirakenteet rajamerkit sm 25.588 Mikonkorpi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.589 Kiukoinen kivikautinen, asuinpaikat sm 25.590 Rytkölä kivikautinen, asuinpaikat sm 25.591 Vauhkola ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 25.592 Kannas kivikautinen, asuinpaikat sm 25.593 Vanhapappila kivikautinen, asuinpaikat sm 25.594 Kivimäki kivikautinen, asuinpaikat sm 25.595 Korvala kivikautinen, asuinpaikat sm 25.596 Kotamäki pronssikautinen, kivirakenteet röykkiöt sm 25.597 Metsälä kivikautinen, asuinpaikat sm 25.598 Tuliniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.599 Koivumäki kivikautinen, asuinpaikat sm 25.600 Pulloniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.601 Renssinkangas kivikautinen, asuinpaikat sm 25.602 Kalttonen kivikautinen, asuinpaikat sm 25.603 Jatalahti kivikautinen, asuinpaikat sm 25.604 Kotalahti kivikautinen, asuinpaikat sm 25.605 Kemilänniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.606 Saarinen kivikautinen, asuinpaikat sm 25.607 Tulikoski kivikautinen, asuinpaikat sm 25.608 Joensuu kivikautinen, asuinpaikat sm 25.609 Amerikankangas kivikautinen, asuinpaikat sm 25.610 Kallioharju kivikautinen, asuinpaikat sm 25.611 Halla-aho kivikautinen, asuinpaikat sm 25.612 Jatalahti 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 25.614 Pirttiniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.615 Kemilä pronssikautinen, kivirakenteet röykkiöt sm 25.616 Hiekkaharju kivikautinen, asuinpaikat sm 25.617 Jänishiekka kivikautinen, asuinpaikat sm 25.618 Yläpelto kivikautinen, asuinpaikat sm 25.619 Kivisalmi 1 kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.620 Kivisalmi 2 varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 25.621 Kivisalmi 3 varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 25.622 Sikoniemi 1 varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 25.623 Sikoniemi 2 kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.624 Sikoniemi 3 kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat 21

sm 25.625 Kärpänsaari S kivikautinen, asuinpaikat sm 25.626 Kärpänsaari N kivikautinen, asuinpaikat sm 25.627 Kokkosaari S kivikautinen, asuinpaikat sm 25.628 Haukkalahti S kivikautinen, asuinpaikat sm 25.629 Suottaniemen tyvi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.630 Karkonsaari kivikautinen, asuinpaikat sm 25.631 Multaniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.632 Syväsalmi S kivikautinen, asuinpaikat sm 25.633 Pieni Lapinsaari varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 25.634 Iso Lapinsaari 1 varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 25.635 Iso Lapinsaari 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 25.636 Rauniosaarensalmi varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 25.637 Mustaniemi N kivikautinen, asuinpaikat sm 25.638 Mustaniemi ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 25.639 Kaatiojoensuu kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.640 Rusalanniemen kärki kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.641 Pikkuhiekka N kivikautinen, asuinpaikat sm 25.642 Pikkuhiekka kivikautinen, asuinpaikat sm 25.643 Lähdekaarre N kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.644 Lähdekaarre kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.645 Rusalanlahti 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 25.646 Rusalanlahti 2 ajoittamaton, maarakenteet kuopat sm 25.647 Pielavesi Kalmasaari historiallinen, hautapaikat hautasaaret sm 25.648 Lassila kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 25.651 Haukkalahti historiallinen, kultti- ja tarinapaikat karsikkop sm 25.652 Lapinsalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.653 Mustanpohja kivikautinen, asuinpaikat sm 25.654 Mustikkamäki kivikautinen, asuinpaikat sm 25.655 Suidenlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 25.656 Heinikanjärvi-Savikaarre kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.657 Kumpunen Pulloniemi kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.658 Lampareenmutka kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.659 Paanalahden pohjukka kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.660 Pitkäkangas kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.661 Pitkäkankaan tervahauta historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, tervahau* sm 25.662 Pitkälahti historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, kaskiröy* sm 25.663 Tilkinmäki kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.664 Tölväänkangas kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.665 Tölväänkangas 2 kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 25.666 Lehtomäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO Kirkkosaaren tapuli ja hau- sr 25.542 Kirkkolaki, R, H, M tausmaa

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Pielaveden keskustan kult- 25.100 tuuriympäristö ma1 25.506 Uurave R, M ma1 25.507 Alatalo M, R ma1 25.508 Uudisharju R 22

Vaaraslahden entinen mylly ma1 25.509 R, M ja seurantalo ma1 25.510 Lepola R ma1 25.511 Ylämylly R, M ma1 25.512 Saikkola R, H ma1 25.513 Tietola R ma1 25.514 Entinen Vaaraslahden koulu R, M ma1 25.515 Jokijärven entinen koulu R Katajamäen mäkiasutusmai- ma1 25.516 R, M; Viljola, Katajamäki sema ma1 25.517 Saarelan kartano R, H, M ma1 25.518 Hemmola R, H ma1 25.519 Litran mökkialue R, M ma1 25.520 Mäkikylä M, R ma1 25.521 Vaaraslahden meijeri R ma1 25.531 Säviä R, H, M; Siltavahdin talo, Kääntösilta MA1 25.533 Heinämäki R, M; Holma, Mäkelä, Ikälä MA1 25.534 Räisälänranta M, R; Nuutila, Räisälä, Ala-Räisälä, Kivelä

MA1 25.536 Laukkala M, R; Kirkko, Kouluharju, Pappila, Nuorisoseurant*

MA1 25.537 Ranta-Jylhä M

MA1 25.538 Heinämäki maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

Säviä, Meijeri ja myllyraken- ma1 25.538 R, M nus Maaningan-Lapinlahden MA1 25.539 maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi kulttuurimaisemat ma1 25.539 Säviä, Seuralan talo M ma1-b 25.540 Kontumäen laitumet m ma1-b 25.541 Kotalan metsälaitumet/haka m-

MA1-v 25.532 Kirkkosaari RKY 2009, R, H, M

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

R, H, M; Pielaveden kirkko, ruumishuone ja hautausmaa, MA1 25.001 Pielaveden kirkonkylä Rauhaniemi Puustellintien aluekokonai- R, H, M; Puustelli, entinen paloasema, Säästölä, Rantala, MA1 25.101 suus Meijeri, Entinen Osuuskassan talo

Vaivaistalo, kunnanlääkärin- MA1 25.102 R, M; Ikälä, kunnanlääkärin virkatalo, mielisairaala talo, mielisairaala

Entinen viljamakasiini ja ma1 25.105 R, H, M piharakennus ma1 25.106 Kotiseutumuseo R ma1 25.108 Lukio R, M Niemelä, pihapiiri ja lähipel- ma1 25.109 R lot Ortodoksinen kirkko ja hau- ma1 25.110 R, H, M tausmaa ma1 25.111 Rannankylän koulu R, H, M 23

ma1 25.112 Suhola, pihapiiri ja lähipelto R, H, M ma1 25.113 Suojala R, H, M ma1 25.114 Vanha Pappila R, M ma1-v 25.107 Lepikon torppa RKY 2009, R, H sm 25.613 Hiekkaniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 25.649 Honkamäki ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat pyyntikuopat sm 25.650 Kirkkoranta kivikautinen, asuinpaikat sr 25.150 Pielaveden kirkko Kirkkolaki, R, H, M

24

Rautalampi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 33.409 Rantala kivikautinen, asuinpaikat sm 33.410 Myhinkoski 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 33.411 Myhinkoski 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 33.412 Myhinniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 33.413 Myhinranta kivikautinen, asuinpaikat sm 33.415 Mäntyranta kivikautinen, asuinpaikat sm 33.416 Murto kivikautinen, asuinpaikat sm 33.417 Lamminkangas kivikautinen, asuinpaikat sm 33.418 Lohenharju 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 33.419 Lohenharju 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 33.420 Talliniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 33.421 Joutenniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 33.555 Multaharju 1 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.556 Multaharju 2 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.557 Luodelahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.558 Loukonlampi 1 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.559 Loukonlampi 2 kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.560 Aittolahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.561 Aumaharju kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.562 Heikinjärvenpuro kivikautinen, asuinpaikat sm 33.563 Heikinjärvi kivikautinen, asuinpaikat sm 33.564 Huosiaislahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.565 Hämeenniemi moniperiodinen, asuinpaikat sm 33.566 Härkäniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 33.567 Härkäniemi 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 33.568 Joutenlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.569 Kaivolammenkannas kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.570 Kanasaari esihistoriallinen, asuinpaikat sm 33.571 Kangasharju esihistoriallinen, työ- ja valmistusp pyyntikuop sm 33.572 Kangaslahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.573 Kangasniemi kivikautinen, muinaisjäännösryhmät sm 33.574 Keidas kivikautinen, asuinpaikat sm 33.575 Keskushiekka kivikautinen, asuinpaikat sm 33.576 Korpijärven leirikeskus kivikautinen, asuinpaikat sm 33.577 Korpijärvi-Honkaharju kivikautinen, asuinpaikat sm 33.578 Korsunlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.579 Koskelokangas esihistoriallinen, työ- ja valmistusp pyyntikuop sm 33.580 Laajansuo kivikautinen, asuinpaikat sm 33.581 Hakala kivikautinen, asuinpaikat sm 33.582 Haapalahti kivikautinen, asuinpaikat sm 33.583 Säynätharju rautakautinen, asuinpaikat sm 33.584 Karhuniemi varhaismetallikautinen, hautapaikat lapinrauniot sm 33.585 Haukitaival kivikautinen, asuinpaikat 25

sm 33.586 Onnela kivikautinen, asuinpaikat sm 33.587 Jokivarsipelto kivikautinen, asuinpaikat sm 33.589 Mustikainen kivikautinen, asuinpaikat sm 33.590 Oikarinlampi kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.591 Peurasaari esihistoriallinen, asuinpaikat sm 33.592 Pohjoisaho kivikautinen, asuinpaikat sm 33.593 Punasaari esihistoriallinen, asuinpaikat sm 33.595 Sirkanlahti esihistoriallinen, asuinpaikat sm 33.596 Syrjänhiekka kivikautinen, asuinpaikat sm 33.597 Tahvola kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 33.598 Toussunlinna kivikautinen, taide, muistomerkit kalliomaalaukset sm 33.599 Tuiskulampi esihistoriallinen, työ- ja valmistusp pyyntikuop sm 33.600 Ukonsuo kivikautinen, asuinpaikat sm 33.601 Vaajavirta kivikautinen, asuinpaikat sm 33.602 Valkeinen kivikautinen, asuinpaikat sm 33.603 Väärälampi kivikautinen, asuinpaikat sm 33.604 Vääräpuro kivikautinen, asuinpaikat sm 33.605 Vääräsuo kivikautinen, asuinpaikat sm 33.606 Kilpimäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Rautalammin keskustan 33.100 kulttuuriympäristö

MA1 33.501 Häkkilän kulttuurimaisema M, R; Vanha Häkkilä, Uusi Häkkilä, Paakkola, koulu

Juhannusmäen ja Laakkolan MA1 33.502 M, R, H kulttuurimaisema

MA1 33.503 Hanhitaipaleen kylä M, R MA1 33.505 Konnekoski M; Nipuri

MA1 33.506 Sonkari-Tiitilänkylä maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi ma1 33.510 Liimattalan koulu M, R ma1 33.511 Kuorekosken mylly M, R ma1 33.512 Kerkonkosken koulu M, R ma1 33.513 Maukola M, R, H ma1-b 33.514 Hanhitaipaleen haka m- ma1-b 33.515 Kylmälammen niityt m- ma1-b 33.516 Laakkolan niitty m- ma1-b 33.517 Miettilän pihaketo ja haka m+ ma1-b 33.518 Riuttaniemen laidun m ma1-b 33.519 Sääksjärven rantaniitty m- ma1-b 33.520 Vanhatalon laitumet m Keiteleen-Iisveden reitin ma1-v 33.504 RKY 2009, M, R kanavat / Kerkonkoski Saahkarin - Myhinpään MA1-v 33.507 arvokas maisema-alue, M, R maisematie Saahkarin-Myhinpään mu- MA1-v 33.508 RKY 2009, M, R seotie 26

Keiteleen-Iisveden reitin ma1-v 33.521 RKY 2009 kanavat / Kiesimä

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

Rautalammin kirkonkylän MA1 33.006 maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi kulttuurimaisema

MA1 33.007 Pestuuraitti ja Mantankuja M, R; vanhat kujat ma1 33.101 Taimela M ma1 33.102 Entinen apteekki R, M ma1 33.103 Työväentalo R, M ma1 33.104 Kurssilanmäki R, M ma1 33.105 Meijeri ja Mylly R, M Kauppahuone (Kansanvoi- ma1 33.106 R, M man kauppa) Rautalammin kirkko ja kes- MA1-v 33.001 RKY 2009, R, H, M kusraitti Rautalammin suurtilat / MA1-v 33.002 RKY 2009, R, M Karjala Rautalammin suurtilat / MA1-v 33.003 RKY 2009, H, R, M Korhola Rautalammin suurtilat / MA1-v 33.004 RKY 2009, M, R Ropola Rautalammin suurtilat / MA1-v 33.005 RKY 2009, M, R, H Sahala sm 33.408 Vaalijala (Kuutinharju) kivikautinen, asuinpaikat sm 33.414 Eetunkuja ajoittamaton, kultti- ja tarinapaikat kuppikivet sm 33.594 Savijärvi kivikautinen, asuinpaikat sr 33.610 Rautalammin kirkko Kirkkolaki, R, M Rautalammin kellotapuli ja sr 33.611 R, M hautausmaa

27

Rautavaara KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 44.581 Alaluosta kivikautinen, asuinpaikat sm 44.582 Harsulampi ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 44.583 Pohjaslahti ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 44.584 Koukkelo 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 44.585 Koukkelo 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 44.587 Ala-Keyritty Pussila historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.588 Ala-luosta Väätälänniemi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.589 Heinäsuo Heinäpuro historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.590 Heinäsuo Keskitalo II historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.591 Heinäsuo Laajala historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.592 Heinäsuo Pohjoinen historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.593 Keyritynjoki Pitkäkoski historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.594 Kuistinsuo Koukkelo historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.595 Kyntöläinen luikkopuro historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.596 Malmisuo Nälkämännikkö historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.597 Olkilammen Rajakivi historiallinen, kivirakenteet rajamerkit sm 44.598 Pankalampi 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 44.599 Pankalampi 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 44.600 Peurasuo Hyttikangas historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.601 Peurasuo Hyttipuro I historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.602 Peurasuo Hyttipuro II historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.603 Rannankylä Pajasuo historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.604 Riomaa Syrjälä historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.605 Suurisuo Hepoharju I historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.606 Suurisuo Hepoharju II historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.607 Suurisuo Mäenpää historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.608 Suurisuo Rekimäki historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.609 Tervasuo Kalmonristeys historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.610 Tervasuo Karinkoski historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.611 Tiilikan Rajakivi historiallinen, kivirakenteet rajamerkit sm 44.612 Tiilikka Autiojärvi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 44.613 Tiilikka Tiilikanautio historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Rautavaaran keskustan kult- 44.100 tuuriympäristö MA1 44.530 Karin kulttuurimaisema R, M; Entinen Ala-Luostan koulu

MA1 44.531 Nikinmäki maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

ma1 44.531 Anttilan talomuseo R, M 28

ma1 44.532 Entinen Hankamäen koulu R

ma1 44.533 Kankaisen metsäkämppä R, H ma1 44.534 Kurttomäki R ma1 44.535 Entinen Lievisenmäen koulu R

Metsäkartanon metsäkämp- ma1 44.536 R, H pä ma1 44.537 Tiilikanaution tila R, H, M ma1-b 44.538 Nurmesniemen rantalaidun m-

Tiilikanjoen uittorakenteet / ma1-v 44.520 RKY 2009, R, M Kalliokoski

Tiilikanjoen uittorakenteet / ma1-v 44.521 RKY 2009, R, M Korkeakoski

Tiilikkajoen uittorakenteet/ ma1-v 44.522 RKY 2009 Uiton kämppä

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET MA1 44.101 Kirkkotien ympäristö R, M; Tapuli, Nimismiehen talo

Saarela ja Nahkuri Halosen MA1 44.102 R, H, M; Saarela, Nahkuri Halosen paikka paikka, sillanymp. ma1 44.105 Koulu R, M ma1 44.106 Kuusela ja Aittarinne R, H, M ma1 44.107 Seurakuntatalo ja pappila R, M sr 44.150 Kellotapuli R, M

29

Sonkajärvi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 26.581 Hiekkapakka kivikautinen, asuinpaikat

sm 26.582 Lahnakankaan hautausmaa kivikautinen, asuinpaikat

sm 26.583 Linja-aho kivikautinen, asuinpaikat sm 26.584 Kauppila kivikautinen, asuinpaikat sm 26.585 Venäjänjärvi kivikautinen, asuinpaikat sm 26.586 Hirviniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 26.587 Lassila kivikautinen, asuinpaikat sm 26.588 Näyhälä kivikautinen, asuinpaikat sm 26.591 Lauttalampi kivikautinen, asuinpaikat sm 26.592 Eskelänniemi historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 26.593 Kätkytvirta kivikautinen, asuinpaikat sm 26.594 Levälahti kivikautinen, asuinpaikat sm 26.595 Myllykoski kivikautinen, asuinpaikat sm 26.596 Saarikoski historiallinen, työ- ja valmistuspaikat rauta sm 26.597 Talasjoki historiallinen, työ- ja valmistuspaikat sm 26.598 Viirinmäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO sm 26.599 Kulvemäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Sonkajärven keskustan kult- 26.100 tuuriympäristö Sukevan taajaman kulttuu- 26.101 riympäristö Kangaslammen kouluraken- ma1 26.501 R nus ma1 26.502 Entinen Paisuan koulu R, H ma1 26.503 Löytölänmäki R, M

ma1 26.504 Entinen Hirvijärven koulu R

ma1 26.505 Entinen kunnalliskoti R, M; Ylä-Savon instituutti ma1 26.506 Aappola R, M ma1 26.507 Tyynelä R, M MA1 26.533 Sonkakoski R, M; vesimylly

MA1 26.534 Kauppilanmäki R, M; Kauppilanmäen pysäkkirakennus ja makasiini

MA1 26.535 Pohjoismäki ja Teerimäki M; Tuovila MA1 26.536 Kulvemäen kylä M

ma1-b 26.508 Haapamäen metsälaitumet m-

ma1-b 26.509 Mustolan metsälaitumet m ma1-b 26.510 Purolan laidun v ma1-b 26.511 Vanhapihan haka m- 30

Sukevan vankila-alue asun- MA1-v 26.531 RKY 2009, R, M, H toalueineen MA1-v 26.532 Jyrkän vanha ruukkialue RKY 2009, R, M, H

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET ma1 26.102 Entinen apteekki H ma1 26.103 Entinen lääkärintalo R, M ma1 26.104 Entinen osuuspankki R, M ma1 26.105 Entinen paloasema ma1 26.106 Hirsikangas R ma1 26.107 Ortodoksinen rukoushuone R, M

Ortodoksinen rukoushuone ma1 26.108 R, M ja hautausmaa ma1 26.109 Pappila R ma1 26.110 Sukevan koulu R, M ma1 26.111 Vankilan paritalo R ma1-v 26.101 Männikön museosilta RKY 2009, R, M sm 26.590 Tenetti kivikautinen, asuinpaikat SR 26.150 Sukevan rautatieasema R, M Sonkajärven kirkko ja hauta- sr 26.151 Kirkkolaki, R, M usmaa

31

Suonenjoki KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 31.581 Saunaniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 31.582 Pohjoisniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 31.583 Kalaranta kivikautinen, asuinpaikat sm 31.584 Tiikinlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 31.585 Kutujärvi kivikautinen, asuinpaikat sm 31.586 Rantala kivikautinen, asuinpaikat sm 31.587 Saunaniemi SW kivikautinen, asuinpaikat sm 31.588 Vesikallionniemi kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 31.589 Hepolahti kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 31.590 Hiekkaranta kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 31.591 Katsastusasema ajoittamaton, maarakenteet, kuopat sm 31.592 Katsastusasema ajoittamaton, maarakenteet, kuopat sm 31.593 Katsastusasema ajoittamaton, maarakenteet, kuopat sm 31.594 Katsastusasema ajoittamaton, maarakenteet, kuopat sm 31.595 Katsastusasema ajoittamaton, maarakenteet, kuopat sm 31.596 Katsastusasema ajoittamaton, maarakenteet, kuopat sm 31.597 Koivukuja historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, tervahau* sm 31.598 Lylykangas 2 historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, hiilimii* sm 31.599 Myllykoski kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 31.600 Simolanvuori kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sr 31.604 Salmisen asema-alue R, M

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Suonenjoen keskustan kult- 31.100 tuuriympäristö Iisveden taajaman kulttuu- 31.101 riympäristö MA1 31.501 Elkkula ja Heikkilä R, (M)

Suonenjoki - Pieksämäki MA1 31.504 R, M; Pörölänmäen ja Kutumäen kylät maantien kulttuurimaisema

MA1 31.505 Mustolanmäki maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

Entinen kunnalliskodin pää- ma1 31.507 rakennus, Vanhamäki

ma1 31.511 Kuivataipaleen kanava ma1-b 31.509 Suholan laitumet m ma1-b 31.510 Suurijärven laitumet m MA1-v 31.503 Nuutilan kylä RKY 2009, R, M

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET MA1 31.101 Kirkkolanniemi R, M; hyvin säilyneitä pihapiirejä 1920-luvulta 32

MA1 31.102 Kotitanhut M; 1950-luvun pientaloalue Kruununsillan eteläpuolen MA1 31.103 R, M; 1900-luvun alun pihapiirejä ranta-alue

Rautalammintien rakennuk- R, M; Rautalammintien kivirakenteet, entinen Suojeluskun- MA1 31.104 sia ja rakenteita tatalo ja Rautalammintie 9 liiketalo

MA1 31.105 Venetsia R, M, H ma1 31.107 Entinen ratavartijan talo R, M, H ma1 31.109 Harjun pappila R, M ma1 31.110 Kaupungintalo ma1 31.111 Lepomäen siunauskappeli R, M ma1 31.112 Onnela R, M ma1 31.113 Sammalselän entinen koulu R, M ma1 31.506 Sormula R, M, H ma1 31.508 Iisveden koulu R, M, H

RKY 2009, R, M, H; Suonenjoen kirkko, Kellotapuli, Rauta- Suonenjoen rautatieasema tieasema ympäristöineen ja ratavartijan talo, Tannisen talo, MA1-v 31.001 ymp. ja ratavartijan talo Kutvosen liiketalo, Yhdyslinna, Erälä, Asemakadun raken- nuksia

MA1-v 31.502 Kolikkoinmäki RKY 2009, R, M, H sm 31.601 Koiraniemi moniperiodinen, muinaisjäännösryhmät, ei määritel*

Entisen Länsi-Savon maa- sr 31.151 R, M; asetus 480/85 mieskoulun rakennuksia sr 31.152 Kellotapuli R, M sr 31.153 Suonenjoen kirkko Kirkkolaki, R, M SR 31.154 Iisveden asema-alue Rautatiesopimus 1998

33

Tervo KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 34.507 Päiväranta kivikautinen, asuinpaikat sm 34.508 Syväsalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.510 Jakosaari kivikautinen, asuinpaikat sm 34.511 Kolunlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 34.512 Piiniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.514 Loukkuviita kivikautinen, asuinpaikat sm 34.515 Uitin kivikautinen, asuinpaikat sm 34.516 Hirvisalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.517 Kurikkasaari kivikautinen, asuinpaikat sm 34.518 Pitkäharju kivikautinen, asuinpaikat sm 34.519 Kanavanmökki kivikautinen, asuinpaikat sm 34.520 Rakkineensalmi 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 34.521 Rakkineensalmi 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 34.522 Rakkineensalmi 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 34.583 Hiidenmaa kivikautinen, asuinpaikat sm 34.584 Haukisenkangas kivikautinen, asuinpaikat sm 34.585 Hiekkaniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.586 Hynnisensaari kivikautinen, asuinpaikat sm 34.587 Pirtinkaarre kivikautinen, asuinpaikat sm 34.588 Harinka kivikautinen, asuinpaikat sm 34.589 Jokiharju kivikautinen, asuinpaikat sm 34.590 Katiskakaarre kivikautinen, asuinpaikat sm 34.591 Koskiselän pelto ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat kaski sm 34.592 Lietesalmi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.593 Pirttilampi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.594 Riitniemi varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 34.595 Salmenniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 34.596 Salo kivikautinen, asuinpaikat sm 34.597 Siltosuo kivikautinen, asuinpaikat sm 34.598 Suontaus kivikautinen, asuinpaikat sm 34.599 Kolunlahti kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 34.600 Kurvinsuo kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 34.601 Manginniemi kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 34.602 Näppälä historiallinen, työ- ja valmistuspaikat, kaskiröy*

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Tervon keskustan kulttuu- 34.100 riympäristö ma1 34.501 Pellonpää R, M ma1 34.502 Kunnalliskoti R, M ma1 34.503 Pirttimäki R, M ma1 34.505 Ikälä R, M ma1 34.506 Taipale R 34

ma1 34.508 Kolun kanavan kasöörintalo R, M

MA1 34.530 Haapamäki R, M; Aro, Eljaksela, ent. koulu MA1 34.531 Talluskylä R, M MA1 34.532 Talluskylä maisema-alueiden päivitysinventointi ma1-b 34.510 Harjun laitumet m-

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

Tervonsalmen kulttuurimai- R, M, H; entinen Siltavahdin mökki, Meijeri, Kirkko ja hau- MA1 34.001 sema tausmaa, Ortodoksinen rukoushuone, Manttu ma1 34.101 Eerikkala M ma1 34.102 Pappila R ma1 34.103 Uudisharju R, H sm 34.509 Huttula kivikautinen, asuinpaikat sm 34.581 Mäntyranta kivikautinen, asuinpaikat sm 34.582 Keskikoulu kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat

35

Tuusniemi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 45.578 Emännänniemi kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 45.579 Hietajärvi N kivikautinen, asuinpaikat sm 45.580 Honkakangas kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 45.581 Laukansalo kivikautinen, asuinpaikat sm 45.582 Talvilahti kivikautinen, asuinpaikat sm 45.583 Multimäki kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 45.586 Isännänniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 45.587 Juojärvi Laitosaari historiallinen, hautapaikat hautasaaret sm 45.588 Kiukoonniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 45.589 Koiralampi E kivikautinen, asuinpaikat sm 45.590 Likolampi E kivikautinen, asuinpaikat sm 45.591 Naavanen N kivikautinen, asuinpaikat sm 45.592 Naavanen NW1 kivikautinen, asuinpaikat sm 45.593 Naavanen NW2 kivikautinen, asuinpaikat sm 45.594 Pyssynperä kivikautinen, asuinpaikat sm 45.595 Riihijoensuu kivi- ja/tai pronssikautinen, asuinpaikat sm 45.596 Saunajärvi kivikautinen, asuinpaikat sm 45.597 Tuusjärvi Kalmosaari historiallinen, hautapaikat hautasaaret sm 45.598 Väliniemi ajoittamaton, kivirakenteet sm 45.599 Älymäki kivikautinen, asuinpaikat

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Tuusniemen keskustan kult- 45.100 tuuriympäristö

ma1 45.530 Hiidenlahden entinen koulu R, M

ma1 45.531 Koivulahden mylly R, M Paimensaaren perinneympä- ma1 45.532 M ristö ma1 45.533 Rautaharju R ma1 45.534 Tuusjärven koulu R Ohtaansalmen kulttuurimai- MA1 45.601 M, H sema

MA1 45.602 Västinniemen ympäristö maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

ma1-b 45.535 Kortekaarteen hevoshaka m+

ma1-b 45.536 Lähemäen niityt m ma1-b 45.537 Paimensaari m+

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET 36

R, M; Kirkko, Tapuli, Pitäjänmakasiini, Happola, Hietikko, Osuusliike Uurtajan konttorirakennus, entinen kansakoulu, MA1 45.001 Tuusniemen kirkonkylä entinen apteekin talo, Vanha nimismiehen talo, Ortodoksi- nen rukoushuone, Kankaala ja Lautala sm 45.568 Valkeinen S kivikautinen, asuinpaikat sm 45.569 Ritoniemen kärki 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 45.570 Ritoniemen kärki 2 historiallinen, asuinpaikat eräsijat sm 45.571 Ritoniemen keskiosa historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 45.572 Mustonen S kivikautinen, asuinpaikat sm 45.573 Karjalanlahti A kivikautinen, asuinpaikat sm 45.574 Karjalanlahti B kivikautinen, asuinpaikat sm 45.575 Liistelahti kivikautinen, asuinpaikat sm 45.576 Kangasniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 45.577 Vedenottamo kivikautinen, asuinpaikat asumuspainanteet sm 45.584 Mustonen kivikautinen, asuinpaikat sm 45.585 Ritoniemi kivikautinen, asuinpaikat sr 45.150 Tuusniemen kirkko Kirkkolaki, R, H, M sr 45.151 Tuusniemen tapuli R, H, M

37

Varkaus KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA MER- KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO KINNÄN TUN- (HA) NUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 51.501 Kuvala kivikautinen, asuinpaikat sm 51.502 Tervajoki kivikautinen, asuinpaikat sm 51.503 Honkapellavi kivikautinen, asuinpaikat sm 51.504 Autioranta kivikautinen, asuinpaikat sm 51.609 Kangaspelto A kivikautinen, asuinpaikat sm 51.610 Kangaspelto B kivikautinen, asuinpaikat sm 51.611 Koittola kivikautinen, asuinpaikat sm 51.612 Konnansalo 1 ajoittamaton, kivirakenteet röykkiöt sm 51.613 Konnansalo 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 51.614 Konnansalo 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 51.615 Konnansalo 4 varhaismetallikautinen, asuinpaikat sm 51.616 Konnansalo 5 kivikautinen, asuinpaikat sm 51.617 Kopolanniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 51.618 Kuvalankangas kivikautinen, asuinpaikat sm 51.619 Olhavankangas kivikautinen, asuinpaikat sm 51.620 Pirttilahti kivikautinen, asuinpaikat sm 51.622 Viljolahti kivikautinen, asuinpaikat

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Varkauden keskustan kult- 51.100 tuuriympäristö

Kangaslammin taajaman 51.101 kulttuuriympäristö

Hevonlahden kulttuurimai- MA1 51.502 R, M; Luostarila, Kuvala, Ylä-Gerdtilä sema MA1 51.504 Arvolan peltomaisema R, M; Arvola, Kiiski ma1 51.506 Puurtilan koulut R, M

ma1 51.507 Imatran Voiman rakennuksia R; muuntoasema, konttori, rivitalo

ma1 51.508 Kinkamon lomamaja R ma1 51.510 Sopalan kartano R, M ma1-b 51.511 Jurvan pihaniitty m Ruotimonniemen metsä- ma1-b 51.512 m- laidun

MA1-v 51.506 Heinäveden reitin maisemat arvokas maisema-alue

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET MA1 51.101 Kauppakatu R, M Pirttiniemen kirkollinen ym- MA1 51.102 R, M; hautausmaa, tapuli, Ortodoksikirkko päristö 38

Entinen kunnalliskoti ja ma1 51.105 R, M vanhainkoti ma1 51.107 Joutenlahden koulu R, M ma1 51.108 Juurikantien ympäristö R, M ma1 51.109 Kinnulankadun alue R, M ma1 51.110 Kivirinne ma1 51.111 Lehtoniemen koulu R, M ma1 51.113 Pitkälänniemen kartano R, M

Rivitalot: Kissankello, Päivän- ma1 51.114 R, M kakkara ja Sinikello ma1 51.115 Vesitorni R, M ma1 51.116 Pikku Paratiisi R, M

MA1 51.501 Ala-Erolan kulttuurimaisema R, M; Ala Eerola, Harjula

MA1 51.503 Huuhinsaari R, M MA1-v 51.001 Könönpellon asevelikylä RKY 2009, R, M; rakennettu 1940- 50-luvuilla

RKY 2009, R, M; Kosulanniemen tehtaan johdon talot, Kosulanniemen virkamiestalot, Onnela, Kirkon lounaispuo- Kommila-Kosulanniemen MA1-v 51.002 len asuintalot, ent.suom.yhteiskoulu, ent.Tehtaan kansa- asuinalue koulu, Varkauden luterilainen kirkko ja pappila, Kommila, Stesula

RKY 2009, R, H, M; entinen piirilääkärin talo, ent. ruukin- patruunan asunto, Väinölä, ent. tehtaan hotelli, Veikkola, Varkauden Päiviönsaaren MA1-v 51.004 ent. postikonttori, Waltterinpuisto ympäristöineen, Ahl- keskusta ströminkadun liikerakentaminen, kaupungintalon vanha osa, ent. Yhteislyseo

MA1-v 51.005 Taipaleen kanavat RKY 2009, R, H, M; entinen Varikkorakennus, Luotsiasema

RKY 2009, R, H, M; Entinen keskuskonttori, Puunjalostus- MA1-v 51.006 Varkauden tehtaat tehtaat RKY 2009, R, M; ent.talouskoulu, ent. KOP:n liikerakennus, MA1-v 51.007 Varkauden Kauppakatu ent. Työväenopisto

Kangaslammin kirkonkylän RKY 2009, R, H, M; Manttaalisäätiön talo, Pajaharju, kir- MA1-v 51.505 kulttuurimaisema konkylän koulu, Lumpeela, Kivenlahti, Niemelän pappila

sm 51.607 Itkonsaaren peltosaareke kivikautinen, asuinpaikat

sm 51.608 Kangaslammin kirkonkylä kivikautinen, asuinpaikat sm 51.621 Suurenluhdanperä kivikautinen, asuinpaikat sr 51.150 Varkauden kirkko Kirkkohallituksen päätös sr 51.151 Tapuli

39

Varpaisjärvi KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 27.581 Metsäpirtti kivikautinen, asuinpaikat sm 27.582 Hanhikangas kivikautinen, asuinpaikat sm 27.583 Siikamäki kivikautinen, asuinpaikat sm 27.584 Mäntylä kivikautinen, asuinpaikat sm 27.585 Sahiniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 27.586 Hiekkaharju kivikautinen, asuinpaikat sm 27.587 Jousilahti N kivikautinen, asuinpaikat sm 27.588 Koskisalo 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 27.589 Koskisalo 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 27.590 Salinniemi 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 27.591 Salinniemi 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 27.592 Salinniemi 3 kivikautinen, asuinpaikat sm 27.593 Salinniemi 4 kivikautinen, asuinpaikat

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Varpaisjärven keskustan 27.100 kulttuuriympäristö ma1 27.506 Rönkkölä R ma1 27.509 Lapinmäki R, M ma1 27.510 Entinen Itäkosken koulu R MA1 27.531 Korpisen kylä R, M; Itälahti, maamiesseurantalo, Limaniemi Jouhiniemen kulttuurimai- MA1 27.532 M, (R) sema

Tiilikanjoen uittorakenteet/ ma1-v 27.533 RKY 2009 Kalliokoski

Tiilikanjoen uittorakenteet/ ma1-v 27.534 RKY 2009 Korkeakoski

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET ma1 27.101 Vanhatalo R, M ma1 27.102 Entinen Sutelan koulu R, M ma1 27.103 Paloasema R, M ma1 27.104 Vanha pappila R

ma1 27.105 Varpaisjärven kirkon seutu R, H, M; sktalo, ent.kunnantupa, ent.lainajyvästö

sr 27.150 Varpaisjärven kirkko Kirkkolaki, R, M

40

Vesanto KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 35.581 Itäsaari varhaismetallikautinen, hautapaikat lapinrauniot sm 35.602 Lääminginmäki kivikautinen, asuinpaikat sm 35.603 Korpinen varhaismetallikautinen, hautapaikat sm 35.604 Iso-Runkkuu varhaismetallikautinen, hautapaikat lapinrauniot sm 35.605 Pieni-Runkkuu varhaismetallikautinen, hautapaikat sm 35.606 Vihtanen kivikautinen, asuinpaikat sm 35.607 Joensuu kivikautinen, asuinpaikat sm 35.608 luntiainen kivikautinen, asuinpaikat sm 35.609 Hiekkala kivikautinen, asuinpaikat sm 35.610 Halla-aho kivikautinen, asuinpaikat sm 35.611 Palvaniemi varhaismetallikautinen, hautapaikat lapinrauniot sm 35.612 Vihtajärvi kivikautinen, asuinpaikat sm 35.613 Koskenkylä Papinlähe historiallinen, kultti- ja tarinapaikat lähteet sm 35.614 Kutemainen kivikautinen, asuinpaikat sm 35.615 Levänlahti kivikautinen, asuinpaikat sm 35.616 Päähinen kivikautinen, asuinpaikat sm 35.617 Uimaranta kivikautinen, asuinpaikat sm 35.618 Pohjoismäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Vesannon keskustan kulttuu- 35.100 riympäristö ma1 35.530 Jokelan päärakennus R, M ma1 35.531 Laurilan aseaitta H

ma1 35.532 Niiniveden meijeriympäristö R, M; ent. meijeri, kauppa

ma1 35.533 Oinaskylän koulu R, M ma1 35.534 Ruisahon aitat R, M ma1 35.535 Torpparimuseo R, M ma1 35.536 Vanha-Ukkola R, M ma1 35.600 Jussila R, M Horonjärven ympäristön MA1 35.651 R, M; Parikka, Majo, Lypsylä, Autio vanhoja maatiloja MA1 35.652 Vanhala ja Mattila R, M MA1 35.653 Vesijärven maisema-alue R, M; Jussilan aitta Sonkarin kylä ja kulttuuri- MA1 35.654 maisema

MA1 35.655 Sonkari-Tiitilänkylä maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

ma1-b 35.537 Kivistön haka m-

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET 41

Vesannon kirkon ja joen R, M, H; Kirkko, Vanha kunnantupa, apteekkarin talo, MA1 35.101 maisema Versta ja Pönkkälän silta, Hiekka-aho ma1 35.104 Entinen pappila R, M ma1 35.105 Ortodoksinen rukoushuone R, M sr 35.150 Vesannon kirkko Kirkkolaki, R, M

42

Vieremä KAAVAMER- PINTA- KINTÄ JA KAAVAMERKINNÄN NIMI ALA LISÄTIETO MERKINNÄN (HA) TUNNUS

ALUEVARAUS- JA KOHDEMERKINNÄT

sm 28.582 Koivumäki kivikautinen, asuinpaikat sm 28.583 Peltoniemi kivikautinen, asuinpaikat sm 28.584 Honkalampi kivikautinen, asuinpaikat sm 28.585 Rahkasuo 1 kivikautinen, asuinpaikat sm 28.586 Rahkasuo 2 kivikautinen, asuinpaikat sm 28.587 Hetteenrinne kivikautinen, asuinpaikat sm 28.588 Liistelampi kivikautinen, asuinpaikat sm 28.589 Hietaharju kivikautinen, asuinpaikat sm 28.590 Kissamäki kivikautinen, asuinpaikat sm 28.591 Luodelahti kivikautinen, asuinpaikat sm 28.592 Paavola kivikautinen, asuinpaikat sm 28.593 Talaskangas historiallinen, työ- ja valmistuspaikat terva sm 28.594 Valkeismäki historiallinen, asuinpaikat talonpohjat sm 28.595 Väisälä kivikautinen, asuinpaikat sm 28.596 Haukimäki kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 28.597 Karjalankangas kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty

sm 28.598 Lehmimäki ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat, pyyntikuoppa

sm 28.599 Likolampi kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty sm 28.600 Sallisenmäki Struven ketjun kolmiomittauspiste, kts. UNESCO

ALUEEN TAI KOHTEEN ERITYISOMINAISUUTTA KUVAAVAT MERKINNÄT

Vieremän keskustan kulttuu- 28.100 riympäristö MA1 28.533 Kauppilanmäki R, M; Kauppilanmäen kyläkeskus MA1 28.534 Konolanmäki M Ala-Haajaisten kulttuurimai- MA1 28.544 R, M; Palosuo, Haajaisten nuorisoseuratalo sema MA1 28.545 Isomäen mäkiasutus R, M; Komula, Pikanmäki, Harveikon kesänavetta Karankajärven kulttuurimai- MA1 28.546 R, M sema MA1 28.547 Pehkolanniemi R, M MA1 28.549 Nissilän kylä R, M, H; Postitalon aitat, ent. koulu

MA1 28.550 Salahmi maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

MA1 28.551 Palosenmäki maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

MA1 28.552 Iiranta - Karankajärvi maisema-alueiden/-nähtävyyksien päivitysinventointi

ma1 28.552 Entinen Kaarakkalan koulu R, M

ma1 28.554 Entinen Savimäen koulu R, M ma1 28.555 Harveikon kesänavetta R 43

ma1 28.556 Honkapirtti, metsäkämppä R

Karsikko, työnjohtajan asun- ma1 28.557 R to ma1 28.558 Mustinmäen navetta R, M, H ma1 28.559 Postitalon aitat R, M, H ma1 28.566 Ortodoksinen rukoushuone M ma1 28.567 Salahmin koulu M ma1 28.568 Toukola M, Salahmin Nuorisoseuran talo ma1-b 28.560 Juutilan metsälaidun m+ ma1-b 28.561 Niemisenkosken laitumet m+ ma1-b 28.562 Pellonpään haka m- ma1-b 28.563 Pellonpään niityt m- ma1-b 28.564 Ryhälänmäen laitumet m ma1-b 28.565 Vartialan kalliohaka m Savon järvimalmiruukit / ma1-v 28.550 RKY 2009, R, M, H; ruukkialue, kartanoympäristö Salahmi

TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KUULUVAT ALUEET JA KOHTEET

Vanhan Oulun tien miljöö- MA1 28.535 R, M, H; Hiekkala, Karjala, Hukkala kokonaisuus

Vieremän kirkonmäki ja MA1 28.551 R, M Kyrönniemen kult.maisema sm 28.600 Puistorinne kivikautinen, asuinpaikat, ei määritelty

Tähän julkaisuun on koottu kuvaukset kaikista Kuopion seudun ulkopuolella olevista maa- kunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, maisemista, perinne- biotoopeista ja muinaisjäännöksistä.

Kunnat ovat inventoineet 1980–1990 -luvuilla 4696 kulttuuriympäristökohdetta Pohjois- Savossa. Kuopion seudun valtakunnallinen ja maakunnallinen kulttuuriympäristö on kuvat- tu omassa julkaisussaan, joka syntyi osana Kuopion seudun maakuntakaavaa 2000-luvun alkupuolella. Tätä julkaisua varten on asiantuntijaselvityksen perusteella kulttuuriympäristö- työryhmä arvioinut 2876 kpl kuntien inventoimaa aluetta ja kohdetta ja valinnut n. 10 % edustamaan maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita ja alueita. Näistä 62 kpl on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja alueita ja kohteita sekä maisema-alueita on 9 kpl, jotka ovat Museoviraston ja Ympäristöministeriön arvioimia ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia alueita. Työ on tehty osana Pohjois-Savon maakuntakaavapro- sessia. Lisää ajankohtaista tietoa www.pohjois-savo.fi. ISBN 978-952-5759-28-0 (pdf) 978-952-5759-29-7, ISSN 1797-4402

Etukannen kuva: Hiiliuunit, Juankoski, kuva Juha Rajahalme Takakannen kuva: Kolikkoinmäki, Suonenjoki, kuva Jussi Jäppinen

A:66 Pohjois-Savon liitto | Sepänkatu 1 A, PL 247, 70101 KUOPIO | Puh. (017) 550 1400, Faksi (017) 550 1428 |www.pohjois-savo.fi | Kotipaikka: Kuopio