SYSTEMIC WELLBEING in URBAN STRUCTURE FOCUS in SHRINKING AREAS and VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

SYSTEMIC WELLBEING in URBAN STRUCTURE FOCUS in SHRINKING AREAS and VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020 Map/ picture/ schema, that best describes your project Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Tampere University School of Architecture in collaboration with HYMY and PLANCITY CONTENT Systemic Wellbeing in Urban Structure – Focus in Shrinking Areas and Vulnerable Groups PREFACE 6 Advanced Urban Analysis, Spring 2020 ESIPUHE 8 Tampere University School of Architecture KUOPIO – Places Qualities and Production of Experiental Wellbeing 11 Texts Damiano Cerrone, Markus Laine, Panu Lehtovuori, Thamires Rocha, Maiju Ratala, Simo Saari, Samppa Saarivirta, Mikko Toivanen Abstract / tiivistelmä 12 Editing Damiano Cerrone, Anna Koskinen, Markus Laine, Panu Lehtovuori Introduction 13 Lay-out Anna Koskinen Case areas 16 Publisher Tampere University Addressing Population Changes in Rural Areas 19 Place Standard Tool in Assessing Spatial Qualities 22 Images Made by students if not mentioned otherwise Conclusion and Discussion 27 Cover image Samppa Saarivirta & Thamires Rocha Sources 29 ISBN 978-952-03-2015-7 (print) ISBN 978-952-03-2016-4 (online) HUHTASUO – An Analysis of Urban Renewal Needs of a Local Suburban Center 33 Astract / tiivistelmä 34 The publication is part of a collaboration between HYMY, PLANCITY and Tampere University. The HYMY project Introduction 36 receives a government grant from the Ministry of Social Affairs and Health from the health promotion budget. Case Study 39 About HYMY project: Conclusion 50 mal-verkosto.fi/hankkeet/hymy-hyvinvointiympariston-tietopohjan-mallintaminen-ja-hyvinvointijohtamisen- Sources 52 kehittaminen-verkostohanke/ PREFACE Advanced Urban Analysis, a new course at Tam- Te Place Standard tool piloted in Kuopio proved Te amount of answers can be considered quite pere University, is an example of a collaboration to be a very efective tool to assess wellbeing factors good, even though there were signifcantly more between diferent faculties and disciplines that related to a place or area. In accordance with the women than men among the respondents. One share a common major theme – green transition wishes of the city’s representatives, the survey was recognised strenghts of Huhtasuo was its close- and supporting sustainable urban structure. In directed to three very diferent types of districts, ness to nature, and many of the routes drawn by the Fall 2020, the theme was looked through spa- Vehmersalmi, Kurkimäki and Petonen-Pyörö. A the residents in the survey passed through na- tial boundary conditions of a wider spectrum of total of 140 people responded to the survey. Rural ture areas. Respondents to the survey considered wellbeing. Te course was carried out in a col- areas were sufering, as expected, from weak pub- Huhtakeskus’ services to be reasonably good, but laboration with HYMY, a project coordinated by lic transport and a lack of services and jobs. Te the center is in poor condition and would require Tampere City Region. Te Finnish Institute for larger suburban center Petonen-Pyörö received a urgent renovation. Te overal look of the whole Health and Welfare and the cities of Jyväskylä, better rating from the respondents. Surprisingly, area was seen quite deteriorated. However, resi- Kuopio, Lahti and Tampere were also involved. in the vast majority of themes, diferent types of dents wanted more diverse services and a resident Te HYMY project provided the students some areas appeared to be similar to each other. Nature, structure, more diverse housing options and bet- valuable background information about how to identity and a sense of security got good grades ter public transport to the city center. To increase perceive wellbeing and measure its components. everywhere. Petonen-Pyörö’s poor reputation was the number of inhabitants, one option could be to not refected in the results of this survey, but the condense and diversify the Huhtakeskus environ- Four diferent methods of analysis were applied area seemed to be well-liked. An interesting result ment when the mall is renovated. Te Huhtasuo to the course, and they were applied in diferent was that respondents felt that their ability to infu- School and Kindergarten Center is a promising cities and in diferent contexts. Tis publication ence on things in their own area is quite poor in start to this work. showcases two studies with two diferent research all three places. Hence, there might be a need to methods. First study that was conducted as an Warm thanks to Heli Suuronen and Satu Kank- consider diferent participation and involvement konen from the HYMY project, Ilona Mansikka Interner survey using Place Standard tool devel- methods. oped in Scotland, looks at three diferent areas in from Helsinki-Uusimaa Region and the cities of Jyväskylä, Kuopio and Lahti, who were involved in Kuopio. Te second one is a a map-based Map- Huhtasuo in Jyväskylä is a very typical Finnish for- tionnaire survey of Huhtasuo district in Jyväskylä. various stages by a large number of designers and est suburb completed in the 1970’s that consists other ofcials. Interviews with people at risk of marginalization, of Kangaslampi, Sulu and Kaakkolammi. In 2019, which were planned to be carried out as part of the population of the area was 9323. Te look of Huhtasuo’s research, were eventually prevented the area was renewed in 2015, when the Huhtasuo In Tampere, the 21th of May 2021 by Coronavirus restrictions. One student group school and kindergarten center was complet- Course’s teachers Damiano Cerrone, performed spatial data analyzes of factors afect- ed next to Huhtakeskus, the commercial core of Markus Laine & Panu Lehtovuori ing wellbeing, e.g. parks and services. Tese anal- the area. Te Maptionare survey, conducted in yses will be published separately later. the spring 2020, was answered by 441 people. 6 7 ESIPUHE Yhdyskuntasuunnittelun analyysit on uusi kurs- Kuopiossa pilotoitu Place Standard -työkalu osoit- kyselyyn vastasi 441 ihmistä, jota voidaan pitää si Tampereen yliopiston tarjonnassa. Kurssi on tautui varsin toimivaksi paikkaan tai alueeseen varsin hyvänä, vaikka naisia oli vastaajien joukos- esimerkki tiedekuntien ja tieteenalojen välisestä liittyvien hyvinvointitekijöiden arviontivälineek- sa huomattavasti miehiä enemmän. Huhtasuon yhteistyöstä yhteisen suuren teeman – vihreän si. Kaupungin edustajien toiveiden mukaisesti vahvuutena nähdään luonnonläheinen ympäris- siirtymän ja sitä tukevan kestävän kaupunkira- kysely suunnattiin kolmeen hyvin erityyppiseen tö, ja monet asukkaiden kyselyyn piirtämistä rei- kenteen – ympärillä. Syksyllä 2020 tähän kysy- kaupunginosaan, Vehmersalmelle, Kurkimäkeen teistä kulkevat luontoalueilla. Kyselyyn vastaajat mykseen otettiin tulokulmaksi laajasti ymmärre- ja Petonen-Pyöröön. Kyselyyn vastasi yhteensä pitivät Huhtakeskuksen palveluita kohtuullisen tyn hyvinvoinnin tilalliset reunaehdot. Kurssi teki 140 ihmistä. Maaseutumaiset alueet kärsivät odo- hyvinä, mutta keskus on huonossa kunnossa ja yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun koordi- tetulla tavalla julkisen liikenteen heikkoudesta vaatisi pikaista uudistamista. Myös koko alueen noiman HYMY-hankeen kanssa. Hankkeessa on sekä palveluiden ja työpaikkojen niukkuudesta. ilme on monin paikoin rapistunut. Asukkaat toi- mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suurehko lähiökeskus Petonen-Pyörö sai näissä voivat kuitenkin monipuolisempia palveluja, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Tampereen kau- teemoissa vastaajilta paremman arvion. Yllät- asukasrakennetta, monipuolisempia asumisen pungit. HYMY-hankkeesta saimme opiskelijoille tävää on se, että valtaosassa teemoja eri tyyppi- vaihtoehtoja ja parempia joukkoliikenneyhteyk- paljon taustatietoa hyvinvoinnin hahmottamises- set alueet vaikuttavat keskenään samanlaisilta. siä keskustaan. Yksi vaihtoehto olisi lisätä asu- ta ja sen osatekijöiden mittaamisesta. Luonto, identiteetti ja turvallisuuden tunne saa- kasmäärää tiivistämällä, ja monipuolistamalla vat hyvät arvosanat kaikkialla. Petonen-Pyörön Huhtakeskuksen ympäristöä, kun ostoskeskus Kurssin oppisisällöksi valikoitui neljä erilaista huonohko maine ei näy tämän kyselyn tuloksissa, uudistetaan. Huhtasuon koulu- ja päiväkotikes- analyysin menetelmää, joita sovellettiin eri kau- vaan alue vaikuttaa hyvinkin pidetyltä. Kiinnos- kus on tälle työlle lupaava alku. pungeissa ja eri konteksteissa. Tässä julkaisussa tava tulos on se, että vastaajat kokevat mahdolli- Lämpimät kiitokset HYMY-hankkeen Heli Suuro- tuodaan yhteen Kuopion kolmelle alueelle tehty suutensa vaikuttaa oman alueen asioihin melko selle ja Satu Kankkoselle, Uudenmaan liiton Ilona tutkimus, joka tehtiin Internet-kyselynä sovittaen huonoksi kaikissa kolmessa paikassa. Tämä saat- Mansikalle sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden Skotlannissa kehitettyä Place Standard -työkalua taa antaa aihetta pohtia osallistumisen ja osallis- kaupungeille, joista oli eri vaiheissa mukana iso ja Jyväskylän Huhtasuon kaupunginosaan tehty tamisen menettelyjä. tutkimus, jonka aineistona on karttapohjainen joukko suunnittelijoita ja muita virkahenkilöitä. Maptionnaire-kysely. Koronaviruksen aiheutta- Jyväskylän Huhtasuo on varsin tyypillinen Tampereella 21.5.2021 mat rajoitukset estivät lopulta marginalisoitumis- 1970-luvulla valmistunut Suomalainen metsä- riskissä olevien ihmisten haastattelujen tekemi- lähiö, joka koostuu Kangaslammesta, Sulusta ja Kurssin opettajat Damiano Cerrone, sen, joita kaavailtiin osaksi Huhtasuon tutkimusta.
Recommended publications
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • 5692/2021 Kuopion Väestö, Työpaikat Ja Asuminen
    Kuopion väestö, työpaikat ja asuminen ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2022 - 2026 YK 2021:1 KH 14.6.2021 Kuopio kasvaa ja kehittyy Kuopio väestö, työpaikat ja asuminen - asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina 2022 - 2026 -raportti kokoaa lähtötiedot tulevan vuoden talousarviota sekä talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Raportti antaa tietoa väestön, elinkeinojen ja työpaikkojen kehityksestä sekä asuntotuotannon etenemisestä ja tavoitteista. Asuntotuotannon ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille 2022-2026. Ohjelmointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Lisäksi raportti sisältää tiedot vuoden 2021 talousarvion mukaisista palvelurakennusinvestoinneista vuosille 2021-2024. Kaupunkirakennesuunnitelma 2030-luvulle strategisen suunnittelun taustalla Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion ennustetun väestökehityksen mukaisia kasvu- ja laajenemisalueita sekä kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön tulevaisuuden suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakennesuunnitelma tukee ja edistää kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Kaupunkirakennesuunnitelmassa hyväksytään Kuopion tulevaisuuden kasvusuunnat, mahdolliset täydennysrakentamisalueet sekä asumisen ja työpaikkojen laajenemisalueet. Voimassaoleva ja järjestyksessään kahdeksas kaupunkirakennesuunnitelma
    [Show full text]
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet
    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
    [Show full text]
  • Peruskoulujen Ja Lukioiden Rehtorien Ja Koulusihteerien Yhteystiedot Lv. 2021 - 2022 24.8.2021
    PERUSKOULUJEN JA LUKIOIDEN REHTORIEN JA KOULUSIHTEERIEN YHTEYSTIEDOT LV. 2021 - 2022 24.8.2021 Luokka-asteet 1 - 6 Koulu Puhelin Sähköposti Aurinkorinteen koulu rehtori Esa Miettinen 044 718 4771 [email protected] Mutkankatu 2, 70820 Kuopio koulusihteeri Virpi Aulamo 044 718 4151, 017 184 772 [email protected] Haapaniemen koulu rehtori Jussi Kukkola 044 718 4341 [email protected] Aseveljenkatu 8, 70620 Kuopio koulusihteeri Raija Saukkonen (ma-ke) 044 718 4340 [email protected] Hiltulanlahden koulu rehtori Harri Korteniemi 044 718 7758 [email protected] Hiltulanlahdenkatu 7, 70870 Kuopio koulusihteeri Salla Ritvanen 044 718 4374 [email protected] Juantehtaan koulu rehtori Erkki Kaukonen 044 718 8940 [email protected] Ruukintie 2, 73500 Juankoski koulusihteeri Tarja Hiltunen 044 718 8955 [email protected] Jynkän koulu rehtori Viivi Kariniemi 044 718 4451 [email protected] Maitotie 2, 70780 Kuopio koulusihteeri Eija Airaksinen 044 718 4452 [email protected] Kalevalan koulu rehtori Anja Karhunen 044 718 4331 [email protected] Pohjankatu 2, 70500 Kuopio koulusihteeri Arja Blom 044 718 4362 [email protected] Kemppaanmäen koulu (0 - 2 lkat) rehtori Riitta Cederberg (25.10.2021 alk. Kimmo Hoffren) 044 718 4929 [email protected] Opetus siirretty Karttulan Kissakuusen ja Pihkainmäen kouluihin. koulusihteeri Sari Hoffren 044 718 4940 [email protected] Kettulan koulu rehtori Anja Karhunen 044 718 4331 [email protected] Koulukatu 3, 70400 Kuopio koulusihteeri
    [Show full text]
  • Kuopion Kaupunki Yk 2011
    KUOPION KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN KAUPUNKI VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2012-2016 30.5.2011 YK 2011 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2011:1 ISSN 0785-0352 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2012-2016 Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot ja kasvutavoitteet vuoden 2012 talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman (2013-2015) laadintaa varten Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu Kuopio 30.5.2011 2 3 Sisällys Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista ................................................................................................................ 4 0. Johdanto .................................................................................................................................................. 5 1. Väestökehitys .......................................................................................................................................... 6 1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu ja alueen väestönkehitys ........................................... 6 1.2. Kuopion väestönkehitys ................................................................................................................ 8 1.3. Kuopion seutukunnan väestönkehitys ja vertailua muihin suuriin seutukuntiin .................... 8 2. Väestöennusteet ................................................................................................................................... 10 3. Elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys
    [Show full text]
  • Foreigners in Kuopio 2018
    Foreigners in Kuopio 2018 Population of foreign Biggest groups citizenship Russians 3103 Estonians 2,6 % Syrians Some 100 nationalities Foreign language speakers Most common 4685 languages Some 80 languages Russian Arabic Some 650 Estonian Growth of foreign population international students in 2018 + 105 Source: Statistics Finland Kuopion kaupunki, Business and Administration 5/2019 Foreign citizens living in Kuopio 2000 - 2018 3 500 3103 Foreign citizens living 2964 2998 3 000 in Kuopio 2758 3103 (2,6 %) 2583 31 Dec 2018 2 500 2358 2230 2002 Growth of foreign 2 000 1800 1672 population 1535 in 2018 + 105 1 500 1391 1298 1233 1205 2000s +1900 1179 1164 1108 1148 1 000 Men 500 Women 1689 3103 1414 54 % 46 % 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 International students About 650 foreign students are studying at University of Eastern Finland in Kuopio campus or at Savonia University of Applied Sciences. Some 650 international students are studing in Kuopio 2019. International students in Kuopio 2019 Students University of Eastern Finland Degree students 375 Exchange students 98 Total 473 Savonia University of Applied Sciences Students 181 Total 181 654 Students are not generally included in the statistics data of foreign population. Percentages of foreign citizens and foreign language speakers Kuopio vs. Finland 2000 – 2018 (31 Dec) 8 7 7,1 6 5 4,7 4 3,9 KUOPIO, people with foreign citizenship % 3 2,6 Finland, people with foreign citizenship % 2 KUOPIO, foreign language speakers % 1 Finland, foreign language 0 speakers % 2000
    [Show full text]
  • KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Irmeli Harmaajärvi, VTT; Timo Halme; Jari Kärkkäinen, Suunnittelukeskus Oy
    LIITE 1 Pohjois-Savon liitto LIITE 2 KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Irmeli Harmaajärvi, VTT; Timo Halme; Jari Kärkkäinen, Suunnittelukeskus Oy Tiivistelmä Asukkaat ja työpaikat Kuopion seudun maakuntakaavatyötä varten laadittiin vuoden 2003 aikana neljä rakennemallia. Tarkasteltavat vaihtoehdot olivat seutumalli, Kuopiomalli, 5-tiemalli ja Vaajasalomalli. Vuonna 2004 laadittu yhdistelmärakennemalli perustuu aikaisempien mallien tapaan väestöarvioon, joka on koko seudun osalta enimmillään 140 000 asukasta vuonna 2030, eli vuotuinen kasvu on alle prosen- tin. Tarkasteluissa mietitään myös kasvun toteutumista osittain pendelöintinä seudun ulkopuolelta, jolloin väestökehitysarvio on välillä 129 200 - 134 200 vuonna 2020 ja välillä 135 000 - 140 000 asukasta vuonna 2030. Pendelöintialueina Kuopion seudun ulkopuolella ovat ensisijaisesti Lapin- lahti, Leppävirta ja Nilsiä. Työn lähtökohtana on Pohjois-Savon liiton laatima Kuopion seudun maakuntakaavan rakenneluonnos 2030, jonka maakuntahallitus, Kuopion seudun neuvottelukunta ja maakuntakaavatyöryhmä ovat hyväksyneet ja joka on esitelty maakuntavaltuustolle. Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. Väestö 2030 100 - 200 YHDISTELMÄMALLI 200 - 500 KKäääärrrmmeelllaahhtttiii-- 500 - 1000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SSiiiilliinnjjäärrvvii 1000 - 2000 yht.yht. 1 1 100 100 2000 - 3000 3000 - 4000 4000 - 5740 Maaninka Vanha 5-tie yht.yht. 3 3 000 000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200 200 55 000 000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PPiiihhkkaaiiinnmmääkkiii
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2020
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO 2020 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Rosso Keitele Amarillo Frans&Sophie Maaninka Ehta Vieremä Hurma S-market Siilinjärvi Juankoski Wanha Satama Sale Kaavi Prisma Tervo Buffa Kiuruvesi Sonkajärvi Presso Pyhäjärvi Sokos Emotion Karttula Riistavesi Hesburger Parturi-kampaamo Vesanto Kuopio Coffee House Kodin Terra Tuusniemi Apteekkari Iisalmi Nina & Henri Pikku Pietarin Pub O’Nelly’s Irish Bar Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Vehmersalmi Hillside Pizza Breikki Lapinlahti Sokos Hotels Rautalampi Pielavesi Suonenjoki Nilsiä RAVINTOLAT: Rosso Keitele Amarillo Leppävirta Frans&Sophie Maaninka Ehta Heinävesi Hurma Siilinjärvi Juankoski Wanha Satama Tervo Vieremä Kaavi Buffa Presso S-market Hesburger Sale Varkaus Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Sonkajärvi Coffee House Prisma Kangaslampi Kiuruvesi Tuusniemi Apteekkari Sokos Pyhäjärvi Pikku Pietarin Pub Emotion O’Nelly’s Irish Bar Parturi-kampaamo Vehmersalmi Hillside Kodin Terra Iisalmi Pizza Breikki Nina & Henri Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Sokos Hotels Heinävesi Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Rosso Keitele Amarillo Varkaus Frans&Sophie KangaslampiMaaninka Ehta Hurma Siilinjärvi Juankoski Wanha Satama Tervo Kaavi Buffa Presso Karttula Riistavesi Hesburger Vesanto Kuopio Coffee House Tuusniemi Apteekkari
    [Show full text]
  • Katso Muuttajakyselyn Tuloskooste Tästä Linkistä
    MUUTTAJAKYSELYKUOPIO / LAPINLAHTI / SIILINJÄRVI / LEPPÄVIRTA VASTA AJAT 1 666 kpl 33,3 % 66,7 Miehiä Naisia 21,7 30,1 9,0 % 11,4 alle 25 v. 25-34 v. 35-44 v. 45-54 v. 55 v. tai yli 27,9 4,1 3,5 5,6 10,2 12,1 Alempi Eläkeläinen Opiskelija Työntekijä 9,0 toimihenkilö % 26,1 29,4 Työtön Ylempi Yrittäjä Muu toimihenkilö Aikuistalous / Lapseton pari / Lapsiperhe Yksinäistalous 16,1 % 83,9 % TÄMÄNHETKINEN ASUMISMUOTO 65,7 % 20,5 % 1,5 % 12,3 % Kerrostalo Rivi- / luhtitalo Paritalo Omakotitalo TALOUDEN YHTEENLASKETUT BRUTTOTULOT € VUODESSA 3,7 13,4 Alle 15 000 45 001-60 000 29,9 11,9 % 15 001-30 000 60 001-100 000 18,5 22,8 30 001-45 000 Yli 100 000 MONTAKO VUOTTA HALUTAAN ASUA ALUEELLA (KUOPIO / LAPINLAHTI / SIILINJÄRVI / LEPPÄVIRTA) ,2 43,9 37 % 1-5 vuotta 6-10 vuotta Yli 10 vuotta 18,9 SYITÄ MIKSI ALUEELTA HALUTAAN NOPEASTI POIS “Kuopiossa on paljon työnhakijoita samalla alalla kuin mitä opiskelen. Työ todennäköisesti löytyykin jostakin muualta kuin täältä valmistumisen jälkeen.” “No herra tietää missä tämmösessä maailmantilanteessa ollaan viiden vuoden päästä. Nytkin pitäis edelleen asua ”Epävarmuus Helsingissä ja käydä siellä koulua mutta etäyhteyksien pelittäessä mikäpäs tässä Savonmualle palatessa. työrintamalla.” Uraa pitäs kehittää ja jos se ei harmillisesti Kuopiossa niin sitten on kai pakko muuttaa takaisin etelään.” ”Eläköityminen voi aiheuttaa muuton pois joko entisiin maisemiin tai lasten lähelle.” VASTAAJIEN SUKUJUURET On alueella Ei ole alueella 48,8 % 51,2 % ASUINALUE, JOHON VASTAAJA ON MUUTTANUT Alapitkä 2 Näädänmaa 2 Haapaniemi
    [Show full text]
  • KUOPION KAUPUNKI a S E M a K a a V O I T U S O H J E L M a 2016 Kaupunkiympäristön Suunnittelu- Palvelut, Asemakaavoitus Liittyy Karttaan: Asemakaavoitusohjelma 2016
    KUOPION KAUPUNKI A S E M A K A A V O I T U S O H J E L M A 2016 Kaupunkiympäristön suunnittelu- palvelut, asemakaavoitus Liittyy karttaan: asemakaavoitusohjelma 2016. Myöhemmin laadittavaksi ennakoidut asemakaavat yms. 13.1.2016 on esitetty kartassa: Vuoden 2017 jälkeen laadittavat asemakaavat. Kaava-alueiden numerot perustuvat aloittamisjärjestykseen. Sulut järjestysnumeron yhteydessä tarkoittaa, että muiden kiireellisempien kaava- töiden takia tai maanomistajasta tai -haltijasta tms. johtuvista syistä kaavahanke on siirretty 2017 tai myöhempään ohjelmaan. Kaavakohtaiset aikataulut ovat osittain tavoitteellisia ja ne tarkennetaan kiireellisten, kaavatöiden osalta päivitettävässä työohjelmassa ja joista osa käsitellään hankkeina. N:o KAAVA-ALUE /TEHTÄVÄ JO VAST TA HE MA HU TO KE HE EL SY LO MA JO (suunnittelualue) KÄYNNISSÄ OLEVAT ASEMAKAAVATYÖT (sisältyvät v. 2015 tai aiempaan ohjelmaan) 280 33- Matkus, logistiikka-alue JPe -------- -------- -------- -------- -----E - - - - - - - - - - - KV A2 (J11) Liito-oravapoikkeuslupa haettava! 328 8- Kumpusaari, Haapaniemi IV --------- -----E - - - - - - - - - - - - - - KV A2 (E5) 344 36- Hiltulanlahden länsiosa VL --------- -----E - - - - - - - - - - - - - - KV A4 (15) 348 3-1, Mäkikadun tukikohta ym. AT/k --------- --------- -----E - - - - - - - - - - - - - - KV A3 (E1) 351 8- Presidentinkadun ympäristö PS/k -------- --------- -------- ------L-- -------- -------- -------- -------- -----E - - - - - - - - - - - KV17 A3 (E3) Arkkitehtikilpailu 9.1.-8.5.2015, ratkaisu 9/2015 354 33- Kaivannonlahti
    [Show full text]
  • Pohjois-Savon Melontareitit - Kehittämissuunnitelma 299 Pohjois-Savon Melontareitit Kehittämissuunnitelma Maa Ja Vesi Oy (Toim.)
    299 Pohjois-Savon melontareitit - Kehittämissuunnitelma 299 Pohjois-Savon 299 Pohjois-Savon melontareitit Kehittämissuunnitelma Maa ja Vesi Oy (toim.) Pohjois-Savon melontavisiossa vuonna 2013 on asetettu tavoitteeksi saada alueelle vuosittain 50 000 melontamatkailijaa. Suurin kasvupotentiaali arvioidaan olevan keskieurooppalaisissa melojissa. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan tällöin olevan Pohjois-Savon melontareitit 70 henkilötyövuoden verran sekä välittömien ja välillisten nettotulojen arvioidaan tällöin kasvavan 4 miljoonaa euroa/vuosi. Melontareitistön kehittämisessä painopiste on järvimelonnassa. Reiteille on määritetty Kehittämissuunnitelma vaativuus- ja palveluluokat. Reitit on samalla luokiteltu käyttäjäryhmien mukaan perhereitteihin ja omatoimireitteihin. Perhereitit ovat hyvin saavutettavissa matkailukeskuksista ja reitin varrella on melontaa tukevia palveluja. Rantautumispaikkojen väli on perhereiteillä keskimäärin 5 km ja omatoimireiteillä 10 km. Omatoimireitit ovat vaativuudeltaan eritasoisia. Suunnitelmassa on esitetty noin 200 eri toimenpidettä vaativaa kohdetta. Hanke on vaiheistettu I-III toteuttamisjärjestykseen. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä 840 000 euroa. Melontareittien opastukseen on suunnitelmassa esitetty periaatteet. Kauko-opastus alkaa markkinointipaikoissa. Alueopastus ja kohdeopasteet tarkentavat kohteen maastossa. Hankkeeseen sisältyy myös melontakartaston tuottaminen. Julkaisu on tarkoitettu pääasiassa ohjaamaan kuntien investointeja luontomatkailuun, mutta myös avuksi toteutusta sekä
    [Show full text]
  • Yk 2019:5 Kuopion Kaupunki
    KUOPION KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - KAUPUNKI ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2020-2024 KH 17.6.2019 YK 2019:5 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN – ASUMISEN RA- KENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2020-2024 Lähtötiedot vuoden 2020 talousarviota ja vuosien 2020-2023 talous- ja toimintasuunnitelmaa varten 1. JOHDANTO Kuopion väestöä, elinkeinoja ja asumista koskevat lähtötiedot laaditaan keväisin tulevan vuoden talousarviota ja talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maan- hankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Väestönkehityksen tilannetietoa, elinkeinojen ja työllisyyden kehitystietoja ja asumisen ohjel- mointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Oh- jelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille 2020-2024. Ohjelmointia tullaan tar- kentamaan syksyllä vuoden 2020 talousarvion/toiminta- ja taloussuunnitelman (2020-2023) käsittelyn yhteydessä. 2. KUOPION VÄESTÖNKEHITYS Kuopion väestönkehitys Kuopion virallinen väkiluku 31.12.2018 oli 118 664 henkeä. Kuopio on väkiluvultaan Suomen 9. suurin kaupunki. Kuopion väestönkasvu oli 455 henkeä (0,4 %) vuonna 2018 ja 469 henkeä (0,4 %) vuonna 2017. Kuopion muuttovoitto noin 600 henkeä muodostui kuntien välisestä muutto- voitosta 383 henkeä ja nettosiirtolaisuudesta 229 henkeä. Väestönkasvu oli voimakasta vuosien 2012-2014 aikana, jonka jälkeen väestönkasvu hidastui. Hidastumiseen on vaikuttanut muuttovoiton
    [Show full text]