KUOPION KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN KAUPUNKI VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2012-2016

30.5.2011

YK 2011 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2011:1 ISSN 0785-0352

KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2012-2016

Sisältää Kuopion kaupungin lähtötiedot ja kasvutavoitteet vuoden 2012 talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman (2013-2015) laadintaa varten

Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu

Kuopio 30.5.2011

2

3

Sisällys

Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista ...... 4 0. Johdanto ...... 5 1. Väestökehitys ...... 6 1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu ja alueen väestönkehitys ...... 6 1.2. Kuopion väestönkehitys ...... 8 1.3. Kuopion seutukunnan väestönkehitys ja vertailua muihin suuriin seutukuntiin ...... 8 2. Väestöennusteet ...... 10 3. Elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys ...... 12 3.1. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys ...... 12 3.2. Kuopion työpaikkatavoitteet ...... 15 3.3. Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnan kehitystietoja ...... 16 4. Asuntomarkkinat, asuntotuotanto ja asunto-ohjelma vuosille 2011-2016 ...... 18 4.1. Asuntojen hinta ja asuntomarkkinatilanne ...... 18 4.2. Asuntotuotanto ...... 20 4.3. Asuntotuotantotavoitteet, ohjelmointi ja tuotannon eteneminen vuosina 2012-2016 ...... 22 LIITTEET JA KARTTA ...... 25

LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v. 1990, 1995, 2000, 2005, 2008-2011 (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2011 LIITE 3. Kuopion väestö vuosina 1990, 2000-2011 ja väestöennuste (perusennuste 2011) ikäryhmit- täin vuosille 2012-2020, 2025 ja 2030 (1.1.) LIITE 4. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2000-2010 LIITE 5. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2000-2010 LIITE 6. Kuopion ja lähikuntien pendelöinti (työssäkäyntiliikenne) vuosina 2000-2008 LIITE 7. Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuonna 2000 ja 2005-2010 (31.12.), Siilinjärven vä- estö koulunkäyntialueittain vuosina 2009 ja 2010 ja ennuste vuoteen 2015 ja 2020 (31.12.), Tuusniemen väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005-2010 (31.12.) LIITE 8. Leppävirran väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005-2010 (31.12.), Suonenjoen väestökehi- tys tilastoalueilla v. 2000, 2005-2010 (31.12.) LIITE 9. Nilsiän väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005-2010 (31.12.), Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005-2010(31.12.) LIITE 10. Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen, Tuusniemen ja Nilsiän väestö 31.12.2010 ja Tilasto- keskuksen (2009) väestöennuste ikäryhmittäin vuosille 2010-2015 ja 2020 (31.12.) LIITE 11. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina 2005-2010, arvio 2011 ja suunnitelma (asuntotuotantotavoitteet) vuosille 2012-2016

KARTTA Kuopion asuntorakentamisen eteneminen ja ohjelmointi / vuosina 2011-2015 käyttöönotetta- vat alueet, aloitusvuoden mukaan 4

Tiivistelmä Kuopion lähtötiedoista

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö, elinkeinot ja asuminen 2012-2016 -raportti kokoaa Kuopion kaupungin talousarvion 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2013-2015 lähtötiedot talousarvion laadintaa varten. Lisäksi raportti sisältää tietoa toiminnallisen kaupunkiseudun väestö- ja työpaikkakehityksestä, asun- totuotannosta ja tulevien vuosien asunto-ohjelmoinnista. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueelle laaditaan parhaillaan rakennemallia, jossa alueen maankäyttö tarkastellaan kuntarajoista riippumatta ja pal- veluverkostojen näkökulmasta. Kuopion seudun rakennemalli laaditaan Kuopion ja Siilinjärven lisäksi Maa- ningan, Nilsiän, Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen alueelle ja se valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Koko alueen väkiluku oli noin 150 000 asukasta vuoden 2011 alussa.

Kuopion strategian mukaiset kasvutavoitteet ja väestöennusteet on tarkistettu kevään 2011 aikana. Kuopion uuden perusennusteen mukaan kaupungin väkiluku lisääntyy noin 650 asukkaalla/vuosi (0,7%) ja tavoite- ennusteen mukainen väestönkasvu on vähintään prosentin eli noin 1100-1200 asukasta/vuosi. Kuopion pe- rusennuste jatkaa viime vuosien trendikehitystä ja sen mukaan Kuopion väkiluku on noin 108 000 asukasta vuonna 2030. Tavoite-ennusteessa väestönmäärä on noin 118 000 asukasta vuonna 2030. Ennusteiden välinen ero tulee muuttovoitto-odotuksesta, joka on tavoite-ennusteessa kaksinkertainen perusennusteeseen nähden. Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee ja vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa.

Kuopion työpaikkakasvu oli nettona keskimäärin 820 työpaikkaa/vuosi ajanjaksolla 2004-2008 (Tilastokes- kus). Tulevalla viisivuotiskaudella tavoitteena on edelleen saada nettona noin 1000 työpaikkaa/vuosi. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän Kuopion tiedepuiston alueelle ja keskustaan sekä lukuisille työpaikka- alueille, kuten mm. Matkuksen, Pienen Neulamäen, Haapaniemi-Siikalahden ja Leväsen alueille.

Kuopion asuntotuotanto on vilkastumassa ja lähivuosina tuotannon tason odotetaan nousevan väestötavoit- teiden mukaan. Tulevina vuosina Kuopion asuntotuotanto on monipuolista ja jakaantuu useille eri alueille. Kuopion tavoitteena on noin 800 uuden asunnon tuotanto vuosittain ja tällä hetkellä asunto-ohjelmoinnin mukaan tuotannon on mahdollista nousta jopa tästä yli. Kerrostalotuotanto on vilkasta. Lehtoniemi on kerros- talorakentamisen pääalue, jonka lisäksi kerrostalorakentaminen käynnistyy useilla uusilla täydennysraken- tamisalueilla. Pientalotuotannosta suuri osa valmistuu Saaristokaupunkiin. Tulevana viisivuotiskautena val- mistuu yhteensä noin 4 400 asuntoa, joista noin 60 prosenttia tulee kerrostaloihin.

Kuopion väestönkasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa työpaikkakasvua ja asuntotuotantoa, strategisesti tärkeiden alueiden maanhankintaa sekä ripeää alueiden kaavoittamista. Tavoitteiden toteutumi- nen on myös paljolti kiinni aluetalouden suhdannetilanteesta, jonka odotetaan kehittyvän myönteisesti tule- valla viisivuotiskaudella.

5

0. Johdanto

Tämä raportti antaa tietoa Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestön, työpaikkojen ja asumisen kehi- tyksestä sekä asuntotuotannon etenemisen suunnitelmista ja tavoitteista. Lisäksi raportti sisältää erikseen Kuopion talousarvion 2012 lähtötiedot, Kuopion kasvutavoitteet ja uudet väestöennusteet (perus ja tavoite) ikäryhmittäin vuoteen 2030. Palvelualueet laativat talousarvion (2012) ja talous- ja toimintasuunnitelman (2013-2015) syksyyn 2011 mennessä ja uusi talousarvio hyväksytään Kuopion kaupungin valtuustossa 31.10.2011. Suunnittelija Katri Hiltunen Kuopion kaupungilta (Strateginen maankäyttö) on koonnut tämän raportin.

Kuopion toiminnallisen seudun kunnat aloittivat yhteisen rakennemallityön vuoden 2011 alussa. Rakenne- mallityöhön osallistuvat Kuopion ja Siilinjärven lisäksi seuraavat kunnat: Maaninka, Nilsiä, Suonenjoki, Lep- pävirta sekä Tuusniemi (kts. seuraava kartta). Koko tarkastelualue on Kuopion yhtenäistä työssäkäynti- ja asuntomarkkina-aluetta.

Raportissa on käsitelty Kuopiota ja Kuopion kehyskuntia sekä koko aluetta kokonaisuutena. Väestön osalta on lisäksi tarkasteltu Kuopion seutukuntaa, koska tilastollisena alueena sitä voidaan verrata muihin suuriin kaupunkiseutukuntiin. Kuopion seutukuntaan kuuluvat: Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka. Vuoden 2011 alusta alkaen Karttulan kunta on ollut virallisesti osa Kuopiota ja sen vuoksi Karttulan tiedot sisältyvät pääsääntöi- sesti tässä raportissa Kuopion tietoihin.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hanke (Paras -hanke) ja hanketta ohjaava puitelaki edellyttävät kaupunki- seuduilta asumisen ja maankäytön kehittämisen yhteistä tarkastelua ja yhteensovittamista. Tämä raportti vastaa Kuopion toiminnallisen seudun osalta tähän haasteeseen tarkastellen koko työssäkäyntialueen väes- töä, elinkeinoja ja asumista kokonaisuutena tulevalla viisivuotiskaudella. Kuopion kaupunkiseudun maankäy- tön, asumisen ja liikenteen yhteistyötä koordinoi seudun MAL-työryhmä, joka osallistuu myös aktiivisesti rakennemallityöhön. Kuopion seudun rakennemallityön konsulttina toimii Airix ympäristö Oy ja työn on määrä olla valmis vuoden 2011 loppuun mennessä.

Viereisessä kuvassa on esitetty raportissa tarkasteltavat alueet ja kunnat:

Kuopion seutukunta = Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka

Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu = Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Nilsiä

Lisätietoja asioista antavat: Kuopion kaupunki: suunnittelija Katri Hiltunen, puh. 017-182 126 Siilinjärven kunta: kaavoitusarkkitehti Otto Siippainen, puh. 017-401 402, tai 0447 401 402 Maaningan kunta: teknisen osaston päällikkö Juho Pelkonen, puh. 017-488 250 Leppävirran kunta: tekninen johtaja Virve Wright, puh. 017-5709 440 Tuusniemen kunta: tekninen johtaja Teuvo Nissinen, puh. 017-689 0458 Suonenjoen kaupunki: tekninen johtaja Mikko Alin, puh. 040-728 7827 Nilsiän kaupunki: maankäyttöteknikko Jukka Räsänen, puh. 017-482 249 6

1. Väestökehitys

1.1. Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu ja alueen väestönkehitys

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun1 alueella asui yhteensä noin 149 200 asukasta vuoden 2011 alussa. Tästä noin 121 600 asukasta asui Kuopion seutukunnan alueella (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) ja noin 27 600 asukasta muissa kunnissa. Kuopion ja Siilinjärven alueella väestönmäärä on lisääntynyt vuosittain, kun taas muissa Kuopion ympäristön kunnissa väkiluku on ollut vähenevä. Koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana suhteellinen väestönkasvu on ollut voimakkainta Siilinjärvellä (6,4%) ja suhteessa väestönmäärä on vähentynyt eniten Tuusniemellä (-10,6%). Maaningalla väkiluku on säilynyt lähes samana verrattuna 2000-luvun alkuvuosiin.

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö kunnittain vuosina 1990, 2000, 2005 ja 2010 (31.12.)

1990 2000 2005 2010 Muutos 2000-2010 Muutos -% 2000-2010 Kuopio* 86 372 92 272 94 249 96 796 4 524 4,9 Siilinjärvi 18 749 19 742 20 271 21 010 1 268 6,4 Maaninka 4 135 3 889 3 781 3 833 -56 -1,4 Kuopion seutukunta 109 256 115 903 118 301 121 639 5 736 4,9 Leppävirta 11 670 11 085 10 967 10 556 -529 -4,8 Suonenjoki 8 681 8 048 7 766 7 598 -450 -5,6 Tuusniemi 3 580 3 204 2 998 2 864 -340 -10,6 Nilsiä 7 588 6 837 6 595 6 540 -297 -4,3 Edelliset kunnat yhteensä 31 519 29 174 28 326 27 558 -1 616 -5,5 Koko toiminnallinen kaupunkiseutu yht. 140 775 145 077 146 627 149 197 4 120 2,8

*) Kuopion luvuissa mukana Vehmersalmi ja Karttula myös takautuvasti. Kuntaliitos Vehmersalmen kanssa toteutui vuoden 2005 alusta ja Karttulan kanssa vuoden 2011 alusta.

Koko alueen väkiluku on lisääntynyt yhteensä runsaat 4 000 asukasta vuodesta 2000. Väestönkasvu on keskittynyt Kuopion seutukuntaan, jossa kasvu on ollut n. 5 800 henkilöä (n.5 %). Kuopion ja Siilinjärven alueella luonnollinen väestönkasvu on ollut tasaista ja tuonut väestönlisäystä muuttoliikkeen lisäksi. Maanin- galla luonnollinen väestönkasvu on vaihdellut lievän positiivisen ja negatiivisen välillä, kun taas Tuusniemel- lä, Nilsiässä, Suonenjoella ja Leppävirralla kuolleita on ollut vuosittain enemmän kuin syntyneitä ja luonnolli- nen väestönkasvu on ollut negatiivinen.

Väestön ikärakenteen hidas vanheneminen näkyy jo viime vuosien väestökehityksessä. Ikääntyvien osuus väestöstä on lisääntynyt ja väestön keski-ikä noussut. Seuraava kuva esittää väestön ikärakenteen muutosta Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella viimeisen viiden vuoden aikana. Alle kouluikäisten määrä on säilynyt jokseenkin ennallaan, mutta 2000-luvun alun pienemmät syntyneiden ikäluokat ja lasten voima- kas negatiivinen nettomuutto näkyvät peruskouluikäisten määrissä: Vuodesta 2005 vuoteen 2010 peruskou- luikäisten määrä on vähentynyt yhteensä 1200 lapsella, joista -780 lasta Kuopiossa ja -430 lasta muissa kunnissa yhteensä. Lukioikäisten määrä on Kuopiossa hieman lisääntynyt ja lähes vastaava määrä vähem- män on tällä hetkellä kehyskunnissa lukioikäisiä. Nuorissa opiskelu- ja työikäisissä määrä on lisääntynyt nettona hiukan ja muutos on ollut Kuopion kohdalla positiivinen ja muissa kunnissa negatiivinen. Kaikissa yli 40 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä väestönmäärän kasvu on ollut voimakasta ja suhteessa eniten ovat li- sääntyneet yli 75-vuotiaat. Ikääntyvien määrän kasvu on ollut Kuopiossa ja muissa kehyskunnissa suhteessa lähes yhtä nopeaa.

1 Tarkasteltava alue on toiminnallinen kaupunkiseutu, johon kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Karttula, Maaninka, Suo- nenjoki, Tuusniemi, Leppävirta ja Nilsiä.

7

Väestönmuutos ikäryhmittäin Kuopiossa ja kehyskunnissa vuodesta 2005 vuoteen 2010 (31.12.)

0-6 Kuopio Muut kehyskunnat 7-12

13-15

16-18

19-24

25-39

40-64

65-74

75+

-1000 -500 0 500 1000 1500 Lähde: Tilastokeskus

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestö ikäryhmittäin 31.12.2010

0-6-v. 7-12-v. 13-15-v. 16-18-v. 19-24-v. 25-39-v. 40-64-v. 65-74-v. 75+ Yht. Kuopio 7 043 5 847 3 117 3 626 9 803 18 642 33 145 8 186 7 384 96 793 Siilinjärvi 1 920 1 791 924 942 1 069 3 616 7 739 1 825 1 184 21 010 Maaninka 286 284 147 142 153 540 1 457 435 389 3 833 Kuopion seutukunta 9 249 7 922 4 188 4 710 11 025 22 798 42 341 10 446 8 957 121 636 Leppävirta 684 670 384 382 440 1 473 4 088 1 281 1 154 10 556 Suonenjoki 484 445 259 265 348 1 061 2 806 952 978 7 598 Tuusniemi 157 141 102 79 125 281 1 217 401 361 2 864 Nilsiä 452 407 203 197 322 856 2 551 817 735 6 540 Edelliset kunnat yhteensä 1 777 1 663 948 923 1 235 3 671 10 662 3 451 3 228 27 558 Koko toiminnallinen kaupunkiseutu yht. 11 026 9 585 5 136 5 633 12 260 26 469 53 003 13 897 12 185 149 194

Lähde: Tilastokeskus

Viime vuosina Kuopiossa väestönmäärä on lisääntynyt eniten Saaristokaupungissa (Rautaniemi ja Savolan- niemi), keskustassa ja eteläisillä maaseutualueilla2. Siilinjärvellä väestönkasvu on painottunut Haaparinteen, Toivalan ja Kunttarin uusille alueille, kirkonkylään (Siilinlahti) sekä Hamulaan ja Kehvolle3. Muissa Kuopion kehyskunnissa on myös lähes jokaisessa muutamia väestöltään selvästi kasvaneita alueita4. Maaningalla näitä ovat mm. Käärmelahti ja kirkonkylän alue, Leppävirralla keskustaajaman ympäristönalue ja Paukarlah- den-Oravikosken alueet. Suonenjoella väestönmäärä on lisääntynyt Herralantie-Rautalammintien alueella, Harjakangas ja Kopola-Hovinpelto alueella ja Nilsiässä eniten Pajulahti-Sänkimäki alueella. Useiden pienten kuntien, kuten Suonenjoen, Leppävirran ja Tuusniemen (myös Karttulan) keskustaajamissa väestön ikära- kenne on vanha ja väestönmäärä on vähentynyt viime vuosina. Kyläkeskuksiin on valmistunut verrattain vähän uusia asuntoja ja väestön hidas uusiutuminen vanhassa asuntokannassa ei ole riittänyt säilyttämään väestönmäärää nykytasolla. Sen sijaan kylätaajamien ympäristössä on ollut tonttitarjontaa ja vastaavasti ne alueet ovat houkutelleet lisää uusia asukkaita ja mm. lapsiperheitä.

2 Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2008-2011(1.1.) on esitetty liitteenä 1 ja Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2011 liitteenä 2. 3 Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuonna 2000 ja vuosina 2005-2010 (31.12.) on esitetty liitteessä 7. 4 Tuusniemen, Leppävirran, Suonenjoen, Nilsiän ja Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 ja 2005- 2010(31.12) on esitetty liitteissä 7-9. 8

Suurimmat väestönlisäykset Kuopiossa ja kehyskuntien alueilla vuosina 2005-2010 (31.12.)

Rautaniemi (Kuopio ) 2 250 Savolanniemi (Kuopio) 1 140 Keskusta (Kuopio 850 Haaparinne / Uusi Toivala (Siilinjärvi) 534 Kuopion eteläinen maaseutu (Kuopio) 530 Lehtoniemi (Kuopio) 410 Siilinlahti (Siilinjärvi) 229 Puijonlaakso (Kuopio 200 Hamula (Siilinjärvi) 178 Kunttarin alue (Siilinjärvi) 140 Käärmelahti (Maaninka) 133 Keskustaajaman ymp. (Leppävirta) 112 Kehvo (Siilinjärvi) 98 Paukarlahti-Oravikoski (Leppävirta) 71 Herralant.-Rautal.t. (Suonenjoki) 71 Pajulahti-Sänkimäki (Nilsiä) 66 Harjakangas (Suonenjoki) 45

0 500 1000 1500 2000 2500 Lähde: Tilastokeskus, Siilinjärven kuntarekisterit, Kuopion kuntarekisterit

1.2. Kuopion väestönkehitys

Kuopion väestönkasvu on jatkunut vahvana. Vuonna 2010 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 660 henkilöä (0,7%) ja myös kahtena edellisenä vuonna väestönkasvu oli hyvin samaa tasoa. Kuopion luonnollinen väes- tönkasvu on ollut viime vuosina runsaat 200 henkilöä ja loput noin 440-470 henkilön väestönkasvu on tullut muuttoliikkeestä eli tulomuuttaneiden enemmyydestä (muuttovoitto). Vuosina 2008-2010 Kuopion muutto- voitto on ollut suurempi kuin aikaisemmin viime vuosikymmenellä: tulomuuttaneiden määrä on säilynyt kor- keana ja lähtömuuttajien määrä on vähentynyt. Vuoden 2011 alussa Kuopiossa asui n. 96 800 henkilöä. Tästä noin 3 500 asukkaan lisäys tuli Karttulan liittymisestä Kuopioon (1.1.2011) ja noin 660 henkilön lisäys oli Kuopion väestönkasvua.

Kuopion ja Siilinjärven sekä Kuopion ja Helsingin välillä muuttoliike on vilkkainta. Näiden kuntien suhteen Kuopion muuttoliike on ollut negatiivinen eli muuttajia virtaa Kuopiosta niihin enemmän kuin niistä tännepäin. Lisäksi Kuopion muuttoliike on ollut vuosittain negatiivinen useiden maamme suurimpien kaupunkien (Tam- pere, Lahti, Turku, Jyväskylä) suhteen. Sen sijaan pientä muuttovoittoa on saatu yleensä Joensuusta, Lap- peenrannasta ja Oulusta, kuten myös oman maakunnan useista kunnista ja kaupungeista. Kuopion ja lähi- kuntien välinen muuttoliike vuosina 2000-2010 on esitetty liitteessä 3.

Työlliset ja opiskelijat ovat Kuopion muuttajissa suurimmat ryhmät. Vuonna 2008 Kuopioon muutti noin 2 550 töihin tulevaa henkilöä (47 %) ja noin 1 400 opiskelijaa (25%). Ikärakenteeltaan Kuopion muuttoliike on hyvin nuorta ja noin 82 prosenttia tulomuuttajista on iältään alle 35 vuotta. Kuopio saa eniten muuttovoittoa 16-24- vuotiaista ja lisäksi eläkeikäisten muuttoliike on nettona lievästi positiivinen.

1.3. Kuopion seutukunnan väestönkehitys ja vertailua muihin suuriin seutukuntiin

Suomessa on käytössä seutukuntajako, jossa jokainen kunta kuuluu tiettyyn seutukuntaan. Kuopion alueella tilastolliseen seutukuntaan kuuluvat Kuopion työssäkäyntialueesta Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka. Tällä alue- jaolla tehdään paljon tilastoja, kehityksen seurantaa ja erilaisia vertailuja. Tässä Kuopion seutukunnan väes- tönkehitystä on verrattu muihin suuriin seutukuntiin.

Kuopion seutukunnan väestökehitys vaihteli jonkin verran 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja vahvin kasvu saatiin vuosikymmenen loppua kohden. Koko 2000-luvun ajan tulomuuttajien määrä on säilynyt 9 hyvin korkeana vuosittain, kun taas lähtömuutto taantui taloudellisen taantuman myötä vuosikymmenen lo- pulla. Vuonna 2010 lähtömuutto jälleen vilkastui, mutta samaan aikaan tulomuuttajien määrä myös lisääntyi. Ulkomailta tullut muuttovoitto (siirtolaisuuden nettomuutto) on noussut lähes vuosittain. Vuonna 2010 seutu- kunnan väestönkasvu oli noin 670 henkilöä eli hyvin samaa tasoa mitä Kuopion väestönkasvu oli. Siilinjärvi sai pientä väestönkasvua, kun taas vastaavasti Maaninka ja Karttula5 menettivät lähes yhtä paljon asukkaita. Luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden enemmyys) on ollut keskimäärin 360 henkilöä/vuosi.

Väestönmuutosten ennakkotietoja Kuopion seutukunnasta (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) Yhteensä Keskim. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 2005-2010 Syntyneet 1 346 1 319 1 274 1 312 1 346 1 351 7 948 1 325 Kuolleet 922 906 982 998 967 1 028 5 803 967 Syntyneiden enemmyys 424 413 292 314 379 323 2 145 358 Tulomuutto 7 163 7 164 7 337 7 011 6 892 7 097 42 664 7 111 Lähtömuutto 7 422 7 063 7 265 6 869 6 590 6 959 42 168 7 028 Muuttovoitto/-tappio -259 101 72 142 302 138 496 83 Siirtolaisuus (netto) 60 134 120 144 156 189 803 134 Kokonaismuutos 225 648 484 600 837 650 3 444 574 VUOSI YHTEENSÄ 251 670 501 636 861 667 3 586 598 Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten ennakkotiedot * Vuosi yhteensä sisältää lisäksi vuoden lopussa lisätyn korjauserän

Väestönmuutos Kuopion vertailuseutukunnissa vuosina 2009-2010

Tampereen sk 15 629 Oulun sk 6 927 Turun sk 3 894 Jyväskylän sk 3 582 Vaasan sk 1 672 Kuopion sk 1 511 Lahden sk 909 Joensuun sk 803 Kotkan-Haminan sk 70 Lappeenrannan sk 64 Helsingin sk väestönmuutos oli yht. + 30 300 henkilöä vuosina 2009-2010 Porin sk 30

0 5 000 10 000 15 000 20 000 Lähde: Tilastokeskus

Viime vuosina Helsingin seutukunnassa väestönkasvu on ollut erittäin voimakasta, jonka lisäksi Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seutukunnat erottuvat selvästi muista. Vuosien 2009 ja 2010 aikana Helsingin seutukunta lisäsi väkilukuaan yhden pienen kaupungin verran ja yhteensä runsaat 30 000 asukasta. Helsin- gin seudulle virtaa muuttajia niin kotimaasta kuin myös ulkomailta ja sen kasvusta noin puolet on tullut muut- tovoitosta ja noin puolet luonnollisesta väestönkasvusta. Lähes vastaavasti on jakautunut viime vuosina run- saan 15 000 asukkaan kasvu Tampereella. Kuopion seutukunnan väestönkasvu on ollut lähes samaa luok- kaa kuin Vaasan seutukunnan ja mm. Lappeenrannan, Kotka-Haminan ja Porin seutukunnissa väestönkasvu on taantunut hyvin lähelle nollaa.

5 Karttula liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta. 10

2. Väestöennusteet

2.1. Kuopion uudet väestöennusteet ikäryhmittäin vuoteen 2030

Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste on tarkastettu kevään 2011 aikana. Väestöennuste jakaantuu kah- teen osaan: perusennusteeseen ja tavoite-ennusteeseen ja molemmat ennusteet ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Kuopion perusennuste on ns. trendiennuste, jossa väestönkasvun oletetaan jatkuvan tulevina vuo- sina hyvin samankaltaisena kuin viime vuosina. Tavoite-ennuste on sen sijaan Kuopion strategian mukainen voimakkaamman väestönkasvun ennuste, jota käytetään maankäytön maksimiennusteena. Nyt valmistunei- den ennusteiden lisäksi myöhemmin tämän vuoden (2011) aikana valmistuvat myös suunnittelualueittaiset ennusteet, joissa perusennuste jaetaan Kuopion suunnittelualueille. Alueittainen ennuste laaditaan ikäryhmit- täin ja vuoteen 2020 saakka.

Kuopion uudet ennusteet vuoteen 2030

140 000

130 000 Uusi tavoite-ennuste -11 120 000 Uusi perusennuste -11 110 000 Vanha perusennuste -07 100 000 Tilastokeskus-09 90 000

80 000

70 000

60 000

50 000

40 000 Lähde: Tilastokeskus ja kaupungin omat ennusteet 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Edellisessä kuvassa on esitetty Kuopion uudet ennusteet, vanha vuonna 2007 tehty ennuste sekä Tilasto- keskuksen ennuste (2009). Kuopion perusennusteen mukaan kaupungin väkiluku lisääntyy noin 650 asuk- kaalla/vuosi ja yhteensä noin 5 800 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä (11 200 asukkaalla vuoteen 2030). Väestönkasvusta noin kolmannes tulee luonnollisesta väestönkasvusta ja kaksi kolmannesta muuttovoitosta. Vuonna 2020 Kuopion väkiluku yltää noin 102 600 asukkaaseen ja vuonna 2030 noin 108 000 asukkaaseen.

Tavoite-ennuste on noin kaksinkertainen perusennusteeseen nähden ja siinä väkiluku on noin 118 000 asu- kasta vuonna 2030. Tämä tarkoittaa runsaan tuhannen asukkaan ja yli prosentin väestönkasvua/vuosi. Ta- voite-ennusteessa noin neljännes kasvusta tulee luonnollisesta väestönkasvusta noin kolme neljännestä muuttovoitosta. Tavoite- ja perusennusteen välinen ero on 10 000 asukasta (2030) ja ero perustuu muutto- voitto-odotukseen, joka on tavoite-ennusteessa selvästi korkeampi ja noin kaksinkertainen (noin 800 henki- löä/vuosi) perusennusteeseen nähden. Molemmissa ennusteissa luonnollinen väestönkasvu säilyy positiivi- sena koko ennustekauden ajan.

Tulevina vuosina Kuopiossa ikääntyvien määrä lisääntyy, väestön ikärakenne vanhenee ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Ennusteessa oletuksena on, että yhä suurempi osa nuorista jää opintojen päätyttyä Kuopi- oon myös asumaan ja työskentelemään ja kaupunki houkuttelee nuoria työikäisiä. Ikääntyvien suhteellinen osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti koko maan tavoin. Absoluuttisesti eniten lisääntyy 65-74-vuotiaiden määrä vuoteen 2020 mennessä, kun taas suhteessa suurin on muutos 75 vuotta täyttäneissä. Kuopion uusi väestöennuste (perusennuste) ikäryhmittäin vuoteen 2030 on esitetty liitteessä 4. 11

Kuopion perusennusteen ikäryhmittäinen muutos vuoteen 2020

0- 6

7-12

13-15

16-18

19-24

25-39

40-64

65-74

75+

-4000 -3000 -2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000

Lähde: Kuopion oma perusennuste (2011)

2.2. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestöennuste vuoteen 2030

Tilastokeskus on laatinut tuoreimmat kuntien väestöennusteet vuonna 2009. Kuopion kohdalla tämä ennuste on jäänyt jo nyt jälkeen toteutuneesta väestönkehityksestä eli Kuopion väestönkasvu on viime vuosina ollut voimakkaampaa, kuin mitä siinä oli ennustettu. Tämä on ollut myös lähes poikkeuksetta hankaluutena Tilas- tokeskuksen laatimissa ennusteissa Kuopiolle ja sen vuoksi Kuopio on tehnyt noin kolmen - neljän vuoden välein omat ennusteet suunnittelun perusteeksi. Myös useissa muissa toiminnallisen kaupunkiseudun kun- nissa on tehty ns. tavoitteelliset ennusteet kehityksen tueksi ja Tilastokeskuksen ennusteen rinnalle. Tässä muiden kuntien kohdalla on käytetty kuitenkin Tilastokeskuksen ennustetta, joka on melko pessimistinen pienten kuntien kohdalla. Sen mukaan Kuopion lisäksi ainoastaan Siilinjärvi ja Maaninka olisivat tulevaisuu- dessa väestöltään kasvavia kuntia.

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä kunnittain 1.1.2011 ja ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 (1.1.)

Toteutunut Väestöennusteet Muutos Muutos-% 2011 2015 2020 2025 2030 2011-2030 2011-2030 Kuopio 96 793 99 410 102 600 105 380 108 000 11 207 11,6 Siilinjärvi 21 010 21 589 22 143 22 557 22 766 1 756 8,4 Maaninka 3 833 3 925 3 998 4 034 4 041 208 5,4 Kuopion seutukunta yht. 121 636 124 924 128 741 131 971 134 807 13 171 10,8 Leppävirta 10 556 10 564 10 472 10 397 10 298 -258 -2,4 Suonenjoki 7 598 7 416 7 319 7 247 7 182 -416 -5,5 Tuusniemi 2 864 2 756 2 697 2 657 2 625 -239 -8,3 Nilsiä 6 540 6 404 6 369 6 333 6 280 -260 -4,0 Kuopion toiminnallinen kaupunkiseutu yhteensä 149 194 152 064 155 598 158 605 161 192 11 998 8,0

Lähde: Kuopion oma väestöennuste (perusennuste) vuoteen 2030 ja muiden kuntien kohdalla: Tilastokeskus (2009)

Kuopion oma väestöennuste huomioiden koko toiminnallisen kaupunkiseudun väestönmäärä lisääntyy noin 12 000 asukkaalla ja yhteensä noin 8 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa koko alueelle vajaan puolen prosentin vuosikasvua. Kuopion seutukunta on väestöltään kasvava alue ja muut kunnat ovat väestöltään väheneviä. Suhteellisesti voimakkainta väestön väheneminen tulee olemaan Tuusniemen kun- 12 nassa, jossa väestön ikärakenne on vanhin. Ennusteen mukaan koko toiminnallisen kaupunkiseudun alueel- la asuu noin 161 200 asukasta vuonna 2030. Koko Pohjois-Savon maakunnan osalta Tilastokeskus (2009) ennustaa lievää väestönvähenemiskehitystä vuoteen 2030 mennessä. Kuopion seutukunta on maakunnan ainoa väestöltään kasvava seutukunta. Siilinjärven oma väestöennuste koulunkäyntialueittain vuoteen 2020 on esitetty vuoteen 2020 liitteessä 7.

Lähes kaikissa Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa on väestöltään kasvavia alueita, vaikka niiden väkiluku kokonaisuutena vähentyisikin. Tulevina vuosina väestönkasvua odotetaan niille alueille, jois- sa asuntorakentaminen on vilkasta tai uusia alueita kaavoitetaan asuntotuotannolle. Useilla vanhoilla alueilla väestönmäärät vähenevät, vaikkakin väestö niissä myös uusiutuu hitaasti koko ajan. Joillakin keskuskau- pungin läheisillä maaseutualueilla, joissa väestön ikärakenne on hyvin vanha, tämä asuntokannassa asuk- kaiden vaihtumiseen liittyvä muuttoliike voi osaltaan jopa lisätä väestönmäärää joinakin yksittäisinä vuosina. Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen, Tuusniemen ja Nilsiän väestöennusteet ikäryhmittäin ja vuoteen 2020 (Tilastokeskus 2009) on esitetty raportin liitteessä 10.

3. Elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys

3.1. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne, työpaikat ja työttömyys

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun elinkeinorakenne on monipuolinen ja suuresti palveluihin suuntautu- nut. Työpaikkojen määrällä mitattuna alueen suurimmat toimialat ovat julkiset palvelut (Tol O-Q) sekä kaup- pa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut (G-I). Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa (40 %) on selvästi suurin. Monipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi talouden suhdannevaihtelut ovat alueella mm. voimakkaasti teollisuuteen painottuvia alueita lievempiä. Laman ja taantuman aikoina kehitys ei näyt- täydy niin heikkona ja vastaavasti talouden nousukausina kehitys jää koko maan kehityksestä ja teollisuus- seutukunnista jälkeen. Myönteistä on, että aluetalouden kehitys on tasaisempaa ja työllistymisen vaihtelut pienempiä. Tilastokeskuksen vuoden lopun 2008 tietojen mukaan koko alueen työpaikoista noin 11 prosent- tia oli teollisuudessa ja maa- ja metsätalouden osuus oli vajaat 5 prosenttia. Maa- ja metsätalouden osuus on kehyskunnissa kärkikaupunkia suurempi ja kehyskunnista osuus on suurin Maaningalla.

Elinkeinorakenne Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun alueella 2008 (31.12.) R-U,X Muut J,K,L Yksityiset palvelut ja A,B,D-E palvelut tuntematon 5 % Alkutuotanto, 5 % sähkö- ja lämpöhuolt. 6 % O,P,Q Julkiset palvelut F Rakentaminen 34 % 8 %

C Teollisuus 11 %

G-I Kauppa, kuljetus ja J,K,L, R-U varastointi, Yksityiset palvelut majoitus ja ravits. Lähde: Tilastokeskus 11 % 20 %

13

Työpaikkojen määrä on lisääntynyt lähes vuosittain 2000-luvulla ja yhteensä työpaikkojen määrä ylsi noin 62 000 työpaikkaan vuoden 2008 lopulla. Vuodesta 2001 vuoteen 2008 työpaikkojen määrä on lisääntynyt kaikissa muissa kunnissa paitsi Tuusniemellä ja Maaningalla. Tuusniemellä työpaikkojen määrä on lievästi vähentynyt ja Maaningalla säilynyt jokseenkin samana. Kuopiossa (13 %) ja Siilinjärvellä (9 %) suhteellinen työpaikkakasvu on ollut voimakkainta. Vuosien 2002-2008 työpaikkojen nettokasvu oli Kuopiossa noin 5 200 työpaikkaa eli keskimäärin 750 työpaikkaa/vuosi ja vastaavasti Siilinjärvellä yhteensä noin 550 työpaikkaa ja keskimäärin 80 työpaikkaa/vuosi. Eniten koko alueella ovat lisääntyneet palvelualojen ja rakentamisen työ- paikat, kun taas teollisuuden ja alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet.

Kuopiossa työpaikkalisäyksestä suurin osa on tullut Savilahden alueelle Kuopion tiedepuistoon sekä eteläi- sen moottoritien ympäristöön eli mm. Leväsen, Kolmisopen ja Pitkälahden alueelle. Etelä-Kuopion yrityspuis- to on laajentunut ja nyt rakenteilla on Matkuksen alue. Siilinjärvellä työpaikkakasvu on sijoittunut paljolti Toi- valan ja kirkonkylän alueelle.

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuosina 2001, 2005 ja 2008 sekä muutos vuosien välillä 2001 2005 2008 Muutos 2001-2008 Muutos % Kuopio 40 168 42 403 45 384 5 216 13,0 Maaninka 971 906 973 2 0,2 Siilinjärvi 5 998 6 144 6 550 552 9,2 Kuopion seutukunta 47 137 49 453 52 907 5 770 12,2 Leppävirta 3 230 3 172 3 385 155 4,8 Nilsiä 2 085 2 113 2 162 77 3,7 Suonenjoki 2 553 2 659 2 636 83 3,3 Tuusniemi 856 783 819 -37 -4,3 Muut kunnat yhteensä 8 724 8 727 9 002 278 3,2 Kuopion tominnallinen kaupunkiseutu 55 861 58 180 61 909 6 048 10,8 Lähde: Tilastokeskus

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuosina 2001-2008 70 000

60 000 7 558 7 364 7 257 7 303 7 368 7 268 7 305 7 356 3 324 3 385 50 000 3 295 3 172 3 245 3 230 3 175 3 218 6 412 6 550 6 237 6 144 6 280 5 998 6 138 6 378 40 000 Muut kunnat Leppävirta 30 000 Siilinjärvi 42 898 44 084 44 610 20 000 39 365 39 755 40 507 41 472 41 561 Kuopio

10 000

0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus

Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) työpaikkakasvu on ollut erittäin voimakasta ja hyvää tasoa suurten kaupunkiseutukuntien joukossa (kts. alla). Vuosina 2002-2008 Kuopion seutukunnan työpaik- kakasvu oli 12 prosenttia ja sitä korkeampaan suhteelliseen työpaikkakasvuun ylsivät Tampereen, Jyväsky- län ja Oulun seutukunnat. Koko maassa suhteellinen kasvu oli Helsingin seutukunnan luokkaa (n.7 %). 14

Työttömyystilanne vaihtelee Kuopiossa ja kehyskunnissa jonkin verran. Vuonna 2010 koko alueella oli yh- teensä noin 7 600 työtöntä henkilöä keskimäärin kuukausittain ja alueen työttömyysprosentti oli 10,4 pro- senttia. Korkein suhteellinen työttömyysprosentti (työttömien osuus työvoimasta) oli Tuusniemellä (13,4% vuonna 2010) ja matalin Siilinjärvellä (7,5%). Vuonna 2010 Kuopion työttömyysprosentti oli keskimäärin 11,6 prosenttia työvoimasta ja Kuopiossa oli keskimäärin 5 200 työtöntä henkilöä kuukausittain.

Työttömyyden tunnuslukuja Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa keskimäärin 2006 2007 2008 2009 2010 2011/3 Tyött-% 2010 Kuopio 5 045 4 595 4 348 5 239 5 195 4 930 11,6 Karttula 160 160 144 157 147 9,2 Siilinjärvi 830 686 641 854 802 757 8,0 Maaninka 151 128 132 170 158 171 9,5 Kuopion seutukunta 6 187 5 570 5 267 6 420 6 302 5 858 9,5 Leppävirta 504 447 425 606 564 548 12,0 Nilsiä 209 194 196 256 261 263 9,5 Suonenjoki 412 350 330 373 325 335 10,2 Tuusniemi 159 130 111 153 154 131 13,5 Kuopion toiminn. kaupunkiseutu yht. 7 471 6 690 6 329 7 808 7 606 7 135 10,4

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) työttömyystilannetta voidaan verrata muiden seutu- kuntien vastaaviin. Viime vuosina ja myös vuonna 2010 Kuopion seutukunnan työttömyysprosentti on ollut heti alimpia Vaasan, Helsingin ja Turun seutukuntien jälkeen. Vähiten työttömiä työvoimasta on Vaasan ja Helsingin seutukunnissa, joiden tilanne eroaa selvästi muista seutukunnista ja on koko maan keskimääräistä (10,0%) parempi. Seuraavana tulevat Turun ja Kuopion seutukunnat, joissa on kuitenkin hieman koko maan keskimääräistä korkeampi suhteellinen työttömyys.

15

Työttömyysaste Kuopion vertailuseutukunnissa vuonna 2010 (työttömien suhde työvoimaan keskimäärin/kk)

Vaasan sk 6,9 Helsingin sk 7,5 Turun sk 10,5 Kuopion sk 10,8 Porin sk 11,7 Lappeenrannan sk 12,0 Oulun sk 12,2 Tampereen sk 12,4 Jyväskylän sk 12,5 Lahden sk 12,9 Kotka-Haminan sk 13,5 Joensuun sk 14,0

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Työttömyystilanne on kehittynyt hyvin samansuuntaisesti kaikissa suurissa seutukunnissa. Vuoden 2008 loppupuolella työttömien määrä alkoi lisääntyä ja loppuvuodesta 2010 työttömyystilanne kääntyi taas parem- paan ja työttömien määrässä vähenevään suuntaan. Vuoden 2011 maaliskuussa Kuopion seutukunnassa oli noin 630 työtöntä vähemmän kuin vuosi takaperin, mutta edelleen kuitenkin noin 720 työtöntä enemmän kuin kolme vuotta takaperin (2008/maaliskuu).

Korkea nuorisotyöttömien määrä on ollut työttömien rakenteessa huolestuttavaa jo hyvin kauan. Pitkään jatkunut nuorisotyöttömien laskusuuntainen kehitys päättyi vuonna 2008 ja määrä alkoi nousta voimakkaasti. Nyt vasta vuoden 2010 aikana kehitys kääntyi taas uudelleen myönteisempään suuntaan. Koko toiminnalli- sen kaupunkiseudun alueella oli keskimäärin 1 100 alle 25-vuotiasta työtöntä (kuukausittain) henkilöä (14,5%) vuonna 2010. Näistä 75 prosenttia ja keskimäärin 830 nuorisotyötöntä oli kuukausittain Kuopiossa.

3.2. Kuopion työpaikkatavoitteet

Kuopion työpaikkatavoitteena on nettona noin 1000 työpaikan kasvu vuosittain. Tämä tavoite on lähes (82%) saavutettu viime vuosina, jolloin Tilastokeskuksen tietojen mukaan keskimääräinen työpaikkakasvu oli noin 820 työpaikkaa/vuosi (2004-2008). Kuopion kaupunki on pitänyt myös omaa toimipaikka- ja yritysrekisteriä, jonka mukaan kasvu on ollut jopa hieman suurempaa ja lähelle keskimäärin 900 työpaikkaa/vuosi. Kaupun- gin tilastoissa viimeisin tieto on myös vuoden 2009 alusta.

Kuopion työpaikkakasvua odotetaan useille eri alueille. Eniten kasvu sijoittuu Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, keskustaan, linja-autoaseman alueelle, Haapaniemi-Siikalahti-alueelle sekä useille Kuopion eteläisille yritys- ja työpaikka-alueille (Levänen, Pieni Neulamäki, Matkus). Leväsellä uusi kauppakeskittymä Hermanni valmistuu ja uudet yritykset aloittavat toimintansa Lumitien yritysalueella. Ensimmäiset yritykset sijoittuvat Pieni Neulamäen alueelle. Matkuksessa Ikea-Ikano kauppakeskus on rakenteilla ja valmistuu vuonna 2012.

16

3.3. Kuopion seutukunnan yritysten liiketoiminnan kehitystietoja

Kuopion seutukunnan6 yritysten osalta on käytettävissä liiketoiminnan kehitystietoja (Tilastokeskus, räätälöity aineisto) ja viimeisimmät tiedot yritysten liikevaihdosta, viennistä ja palkkasummasta ovat vuodelta 2010.

Liikevaihdolla ja viennillä mitattuna yritysten liiketoiminta kehittyi hyvin Kuopion seutukunnassa viime vuosi- kymmenellä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihdon arvo (nimellinen) kasvoi tasaisesti vuoteen 2008 saakka, vuonna 2009 liikevaihto supistui ja vuonna 2010 liikevaihto kasvoi jälleen jääden kuitenkin vielä vuoden 2009 tasoa heikommaksi. Vuonna 2008 yritysten liikevaihdon arvo oli yhteensä noin 5,2 miljardia euroa ja vuonna 2010 noin 4,8 miljardia euroa. Koko vuosikymmenen nimellinen kasvu oli yhteensä 1,7 miljardia euroa eli 56 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Kuopion seutukunnan kehitys oli suhteellisesti voimakkaampaa kuin koko maassa (38%) ja Pohjois-Savon maakunnassa (40%) keskimäärin.

Kuopion seutukunnan yritysten liikevaihdon ja teollisuuden viennin nimellinen arvo vuosina 2000-2010 (miljoonaa euroa) 6 000

5 000

4 000

3 000 TEOLL. VIENTI 5 167 4 763 LIIKEVAIHTO 4 624 4 419 2 000 4 178 3 708 3 930 3 384 3 487 3 044 3 265 1 000

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus

Kuopion seutukunnan kehitys vuosina 2002-2010

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Väestönmuutos % 0,4 0,6 0,3 0,2 0,6 0,4 0,5 0,7 0,5 lkm 467 648 395 251 670 501 636 861 667 Työpaikkakasvu % 1,2 2,1 1,6 -0,1 3,0 2,7 1,1 lkm 562 1 017 799 -62 1 503 1 362 589 Yritysten liikevaihdon muutos % 3,6 3,1 6,3 6 6,3 10,7 11,7 -14,5 7,8 Palkkasumman muutos % 4 5,6 4,9 4,9 4,6 7 7,7 1,4 2,7 Viennin muutos % -7,6 -10,5 10,7 9 12,8 12,8 17,2 -31,7 25,2 Työttömyysprosentti % 13,1 12,4 12,3 11,8 10,9 9,9 9,3 11,2 10,8 Työttömien määrä / ka. kk hlöä 7 249 6 916 6 884 6 714 6 187 5 570 5 267 6 420 6 302

Lähteet: Tilastokeskus (Liiketoiminnan kuukausikuvaajat), Väestörekisterikeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Kuopion seutukuntaan kuuluvat: Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka. 17

Liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja rakentaminen ovat suurimmat toimialat Kuopion seutukunnas- sa. Vuonna 2010 kaupan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa (34%), teollisuuden liikevaihdon arvo oli noin 890 miljoonaa euroa (19%) ja rakentamisen 680 miljoonaa euroa (14%). Vuodesta 2000 vuo- teen 2010 kaupan liikevaihdon nimellisarvo kasvoi 41 prosenttia. Rakentamisen liikevaihdon nimellisarvo lähes kaksinkertaistui ja teollisuuden muutos oli 36 prosenttia.

Liikevaihdon kehitys suurimmilla toimialoilla Kuopion seutukunnassa vuosina 2000-2010 milj. euroa (miljoonaa euroa /vuosi) 2 000

1 800 G: Kauppa 1 600

1 400 C: Teollisuus 1 200

1 000 F+23: Rakentaminen

800 H+58-6: Kuljetus ja varastointi 600 + posti- ja telel.

400 I: Maj.- ja ravitsemistoiminta

200

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Tilastokeskus

Noin puolet teollisuuden liikevaihdosta tulee viennistä, jonka arvo on ollut vajaat 9 prosenttia koko Kuopion seutukunnan liikevaihdosta. Vuonna 2008 viennin arvo oli korkeimmillaan ja 486 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 viennistä kertyi liikevaihtoa 416 miljoonaa euroa. Viime vuosina suurimmat teollisuuden alat ovat olleet metalli (sisältäen kone- ja kulkuneuvoteollisuuden), elintarvike sekä paperin ja paperituotteiden valmistus (sis. kustantamisen). Vuosikymmenen lopun taantuma supisti eniten metalliteollisuuden liikevaihtoa ja edel- leen vuonna 2010 alan liikevaihto oli noin 55 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Sen sijaan elintarviketeollisuu- den liikevaihto oli vuonna 2010 jo parin vuoden takaista korkeampi.

Joidenkin teollisuuden toimialojen liikevaihdon kehitys Kuopion seutukunnassa vuosina 2000-2010 (Indeksi vuosi 2000=100) Lv:n osuus -10 Toimiala 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 toimialasta -% Kemianteollisuus (tol 21, 325, 72, 71202) 100 124 133 136 139 167 176 198 219 210 235 4,5 Sähkötekninen teollisuus (tol 26-27) 100 98 100 95 105 113 134 156 191 167 172 3,2 Elintarviketeollisuus (tol 10-11) 100 95 107 117 117 118 126 135 141 142 145 15,2 Koko teollisuus yhteensä (tol C) 100 99 95 96 105 114 122 143 180 122 136 100,0 Paperin ja paperituott.valm. + pain. (tol 17-18) 100 95 92 88 98 110 127 144 138 97 130 13,7 Koko metalliteollisuus yht. (tol 24-30) 100 116 109 111 125 151 175 206 235 125 128 16,6 Sahatav, puutuott.+ huonekal.valm. (tol 16, 310) 100 90 91 100 101 93 95 113 96 78 84 8,1

Lähde: Tilastokeskus

18

4. Asuntomarkkinat, asuntotuotanto ja asunto-ohjelma vuosille 2011-2016

4.1. Asuntojen hinta ja asuntomarkkinatilanne

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun7 alue on yhtä työssäkäynti- ja asuntomarkkina-aluetta. Alueen sisäl- lä pendelöidään paljon ja muuttoliike kuntien välillä on vilkasta. Asuntojen hinnat ovat korkeimpia Kuopiossa ja mitä kauemmaksi kärkikaupungista mennään, sitä edullisempia asunnot ovat. Korkeimmillaan asuntojen hinnat ovat Kuopion keskustassa, omarantaisilla tonteilla, rantojen läheisyydessä sekä uusilla alueilla. Mui- den suurten kaupunkien vertailussa Kuopion hintataso on melko korkeaa keskitasoa ja heti pääkaupunki- seudun ja Tampereen jälkeen seuraavaksi kalleimpia. Kuopion kaupunkiseudulla on kuitenkin hyvin moni- puolista ja erihintaista asuntotarjontaa ja etäisyydet lähikunnista töihin mm. Kuopioon ja päinvastoin eivät ole kovin suuria.

Asuntojen hinnoista saadaan tietoa Tilastokeskukselta (asunto-osakeyhtiöiden kaupat) sekä Maanmittauslai- tokselta (asuinkiinteistöjen kaupat). Suurten kaupunkien kohdalla hintojen muutoksia voi seurata neljännes- vuositasolla, kun taas pienemmistä kunnista tiedot rajautuvat vain Maanmittauslaitoksen hieman viiveellä ilmestyvään aineistoon. Nyt saatavilla on tiedot Kuopion asunto-osakeyhtiöiden kauppojen ensimmäisen vuosineljänneksen 2011 hinnoista sekä tiedot alueen kuntien asuinkiinteistöjen kaupoista vuodelta 2009.

Kuopiossa asuntojen hintataso on hieman koko maan keskimääräistä alempi. Vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen kerrostaloasuntojen hinta oli Kuopiossa keskimäärin 1799 euroa neliötä koh- den (kts. seuraava kuva). Koko maassa vastaava hinta oli noin 400 euroa enemmän eli 2 193 euroa neliölle. Kuopiossa asuntojen hinnat ovat nousseet keskimäärin 3 prosenttia vuoden takaisesta. Reaalisesti eli inflaa- tio huomioiden hinnoissa on tapahtunut jopa pientä alenemista.

Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnan vertailukaupungeissa v. 2010 Koko maa 2 193 €/m2 Helsinki 3618 Espoo-Kauniainen 2833 Vantaa 2284 Tampere 2138 Joensuu 1860 Kuopio 1799 Turku 1738 Jyväskylä 1727 Vaasa 1703 Oulu 1629 Lappeenranta 1615 Lahti 1554 Pori 1349 Kotka 1341

0 1000 2000 3000 4000 Lähde: Tilastokeskus €/m2

7 Kuopion toiminnalliseen kaupunkiseutuun kuuluvat Kuopion seutukunnan (Kuopio, Siilinjärvi ja Maaninka) lisäksi Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Nilsiä. 19

Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto sisältää erilaisia keskilukuja (mediaani ja keskiarvo) rakennettujen ja rakentamattomien asuinkiinteistöjen kauppahinnoista sekä kauppojen määrätietoa. Kauppahintatilasto päivittyy jatkuvasti toteutuneilla kaupoilla ja viimeisimmät koko vuotta koskevat tiedot ovat vuodelta 2010.

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa rakennettujen asuinkiinteistöjen mediaanihinnat ovat vaih- delleet jonkin verran vuodesta 2005 alkaen. Hintojen vaihteluun vaikutti vuosien 2008-2009 taantuman vai- kutukset asuntojen kysyntään, mutta myös vuosittain tapahtuneiden kauppojen kohteena olevien asuinkiin- teistöjen koko ja ominaisuustiedot tekevät suuresti vaihtelua etenkin pienempien kuntien kohdalla. Vanhem- pien asuinkiinteistöjen vaihtaessa omistajaa odotusarvona on usein kiinteistön peruskorjaus, kun taas uu- dempien hinnat ovat kaupantekohetkellä selvästi korkeampia. Lisäksi etäisyys Kuopion keskustaan vaikuttaa paljon hintaan. Kuopiossa ja Siilinjärvellä asuinkiinteistöt ovat selvästi muita kuntia korkeampia. Lisäksi Kuo- pion kohdalla suuri osa keskeisen kaupunkialueen uusista omakotitalokaupoista jää tilaston ulkopuolelle, koska niissä asuinrakennus on kaupungin vuokratontilla. Näitä kauppoja on paljon Kuopiossa ja ne eivät sisälly maanmittauslaitoksen tilastoon. Vuonna 2010 omistustontilla olevien asuinkiinteistöjen mediaanihinta oli Kuopiossa (217 350 €) hyvin samaa tasoa kuin Siilinjärvellä (219 000 €). Muissa kunnissa mediaanihinta- taso oli selvästi alempi. Koko ajanjaksolla 2005-2010 on hienoinen mediaanihinnan nousutrendi havaittavis- sa lähes kaikkien kuntien kohdalla. Reaalisesti mediaanihinnat eivät juuri ole nousseet ajanjaksolla ja mm. Maaningalla mediaanihinnat ovat reaalisesti hivenen laskeneet.

Rakennettujen asuinkiinteistöjen mediaanihinnat Kuopion kaupunkiseudulla vuosina 2005-2010 250 000 Kuopio

200 000 Siilinjärvi Karttula Maaninka 150 000 Tuusniemi Suonenjoki 100 000 Nilsiä Leppävirta 50 000

0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto

Rakentamattomien asuinkiinteistöjen eli määräalojen ja tonttien hinnoissa on myös paljon vaihtelua kaupun- kiseudun sisällä. Kalleimmat tontit neliötä kohden löytyvät Kallaveden rannoilta sekä Kuopiosta. Kuopiossa kaikki rantaan tai rannan läheisyyteen sijoittuvat erityiskohteet myydään tarjouskilpailun tai kiinteän hinnoitte- lun perusteella ja ne ovat myös mukana tässä tilastossa. Vuonna 2010 Kuopion kaupunkiseudulla tehtiin yhteensä 126 rakentamattoman asuinkiinteistön kauppaa, joista 81 (65%) kaupassa luovuttajana oli kunta ja 43 (35%) kaupassa muu taho. Eniten tonttikauppoja tehtiin Siilinjärvellä ja Kuopiossa, joissa noin 50 tonttia vaihtoi omistajaa. Kunnan luovuttamista tonteista edullisimmat mediaanihinnat olivat Nilsiässä, Maaningalla ja Suonenjoella. 20

Asuinkiinteistöjen (rakentamattomat) kaupat Kuopion kaupunkiseudulla vuonna 2010

Luovuttaja Luovuttaja Kunta: Lukumäärä yht. Kunta Med.pinta-ala Med.hinta (€/m2) Muu Med.pinta-ala Med.hinta (€/m2) Kuopio 46 18 1116 42,47 28 1356 41,15 Karttula 3 1 ** ** 2 ** ** Siilinjärvi 50 46 1389 16,79 4 868 32,48 Maaninka 4 3 1998 4,00 1 ** ** Suonenjoki 7 4 1129 4,30 3 859 2,98 Leppävirta 7 4 1842 7,75 3 1657 2,65 Nilsiä 3 3 2241 3,00 0 Tuusniemi 4 2 ** ** 2 ** ** Kaikki yhteensä 124 81 43

Lähde: Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2010

4.2. Asuntotuotanto

Kuopion toiminnallisella kaupunkiseudulla on valmistunut noin 700-900 uutta asuntoa vuosittain. Määrä on keskimäärin 5 asuntoa jokaista 1000 asukasta kohden eli hyvin lähelle koko maan keskimääräistä tasoa. Kuopiossa ja Siilinjärvellä tuotannon taso on ollut suhteessa korkeampaa (n. 6 asuntoa/1000 asukasta), kun taas pienemmissä alueen kunnissa tuotannon taso on ollut vain noin puolet tästä. Useissa maamme suuris- sa seutukunnissa asuntotuotanto on ollut Kuopion kaupunkiseudun vastaavaa selvästi korkeampi tai jopa kaksinkertainen siihen nähden (Tampere, Oulu ja Jyväskylä).

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina 2000-2010 1000 900 800 700 476 534 410 600 610 528 418 323 500 379 382 608 Pientaloasunnot 400 417 Kerrostaloasunnot 300 200 438 434 412 346 359 296 316 326 342 100 200 168 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lähde: Tilastokeskus

2000-luvulla Kuopion kaupunkiseudun asuntotuotannosta keskimäärin 58 prosenttia on ollut pientalotuotan- toa ja noin 42 prosenttia kerrostalotuotantoa. Omakotitalotuotanto oli korkeimmillaan vuosina 2005-2007. Kerrostalotuotannon määrän vuosittaiset vaihtelut ovat syynä kokonaistuotannon eroihin, kun taas pientalo- tuotanto on tasaisempaa. Koko kaupunkiseudun kerrostalotuotanto on vaihdellut noin 170 ja 440 asunnon välillä vuosittain. Suurin osa ja noin 86 prosenttia kerrostaloasunnoista on valmistunut Kuopioon, 1-2 kerros- 21 taloa on valmistunut vuosittain Siilinjärvelle ja muutamia yksittäisiä koko vuosikymmenellä muihin pienempiin kuntiin. Aivan vuosikymmenen viimeisinä vuosina kaikissa pienemmissä Kuopion kehyskunnissa asuntotuo- tannon määrä on vähentynyt 2000-luvun huippuvuosista. Tähän taas syynä on ollut omakotitalotuotannon väheneminen selvästi huippuvuosista. Omakotitalotuotannosta noin puolet on mennyt hajarakentamisena maaseutualueille ja noin puolet asemakaavoitetuille alueille. Kuopiossa ja Siilinjärvellä hajarakentamisen osuus on ollut noin kolmannes viimevuosikymmenellä. Vastaavasti Karttulassa osuus oli lähes 90 prosenttia, Leppävirralla lähes 70 prosenttia ja Suonenjoella vajaa neljännes.

Asuntotuotanto Kuopion työssäkäyntialueella vuosina 2000-2010 kunnittain (yhteensä koko kaudella)

Kuopio keskimäärin 515 asuntoa/vuosi 5810

Siilinjärvi 124 as./v. 1368

Leppävirta 45 490

Nilsiä 337

Suonenjoki 269

Karttula 180

Maaninka 182 Yhteensä 8 722 asuntoa eli n. 793 asuntoa/vuosi Tuusniemi 86

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Lähde: Tilastokeskus

Asuntotuotanto Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun kunnissa vuosina 2000-2010

Kuopio Siilinjärvi Leppävirta Nilsiä Suonenjoki Maaninka Karttula Tuusniemi Yhteensä 2000 637 149 57 32 14 5 19 1 914 2001 589 144 48 27 13 5 8 10 844 2002 489 80 45 23 10 15 10 3 675 2003 479 96 48 34 8 6 20 7 698 2004 352 103 48 24 31 26 23 10 617 2005 667 133 51 22 16 17 32 8 946 2006 432 157 49 19 54 22 29 14 776 2007 645 120 53 49 22 30 10 7 936 2008 520 149 55 22 73 31 14 10 874 2009 525 108 19 65 13 11 10 9 760 2010 475 129 17 20 15 14 5 7 682 2000-2010 5 810 1 368 490 337 269 182 180 86 8 722

Lähde: Tilastokeskus

Kuopiossa asuntotuotanto on viime vuosina kohdistunut paljolti Saaristokaupunkiin, jossa rakentaminen on edennyt Savolanniemestä Rautaniemeen ja Lehtoniemeen. Vuositasolla Saaristokaupunkiin on rakennettu noin 200-250 uutta asuntoa ja niistä valtaosa on ollut pientaloasuntoja. Lisäksi Kuopiossa on paljon asuntoja valmistunut keskustaan, jossa sataman kortteleita on täydennysrakennettu asumiselle. Muita 2000-luvun loppupuoliskolla Kuopioon toteutuneita uusia täydennysrakentamisalueita tai pienempiä täydennyskohteita on ollut mm. Niiralassa ja Puijonlaaksossa. Siilinjärvellä uusia kerrostaloja on valmistunut keskustaajaman alueelle ja Vuorelaan Kunttarin alueelle sekä omakotitaloja Haaparinteen ja uuden Toivalan alueelle. Lisäksi 22

Kuopion kuten myös kaikkien muiden kuntien maaseutualueille on rakennettu uusia omakotitaloasuntoja hajarakentamisena yksityisiltä ostetuille tiloille ja määräaloille. Kuopiossa vuosittain on valmistunut noin 50- 100 uutta omakotitaloa maaseutualueille ja näistä suurin osa on sijoittunut kaupungin eteläpuolelle Puutos- salmen, Pellesmäen, Kurkimäen ja Haminalahden alueille. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain ja vuosina 2000-2010 on esitetty liitteessä 6.

4.3. Asuntotuotantotavoitteet, ohjelmointi ja tuotannon eteneminen vuosina 2012-2016

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto-ohjelmoinnin mukaan tulevina vuosina koko alueelle valmistuu yhteensä noin 1 100-1 300 uutta asuntoa/vuosi. Suurin osa ja noin 800-1000 uutta asuntoa valmis- tuu vuosittain Kuopioon ja loput noin 300-400 asuntoa valmistuu muihin kehyskuntiin. Siilinjärvellä on vuosit- tain valmistunut noin 130-150 uutta asuntoa ja vähintään vastaavaa määrää odotetaan myös valmistuvaksi lähivuosina. Lähes Siilinjärven asuntotuotannon määrän verran odotetaan valmistuvan asuntoja yhteensä pienempiin kuntiin eli Leppävirralle, Suonejoelle, Maaningalle, Tuuseniemelle ja Nilsiään.

Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina 2005-2010, arvio 2011 ja suunnitelma (asuntotuotantotavoitteet) vuosille 2012-2016

Toteutunut Arvio Ohjelmointi Määrä yht. 2012-2016 Alue 2005-2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2012-2016 Osuus-% Pirtti 8 9 0,0 Savolanniemi 398 30 36 36 0,6 Rautaniemi 653 147 52 11 40 50 153 2,6 Lehtoniemi-Keilankanta 212 56 307 316 230 250 220 1 323 22,5 Ala-Pirttiniemi 70 70 70 210 3,6 Saaristokaupunki yht. 1 271 242 429 397 336 290 270 1 722 29,3 Petonen, Pitkälahti 50 Keskusta 733 304 197 113 242 156 100 808 13,7 Niirala 187 Haapaniemi, Rönö 61 70 70 1,2 Puijonlaakso 262 50 75 100 Linnanpelto-Pappilanmäki 88 95 87 80 30 30 322 5,5 Männistö 78 40 27 67 1,1 Pihlajalaakso 55 202 70 60 95 482 8,2 Länsi-Puijo 30 30 30 90 1,5 Särkiniemi-Särkilahti 8 10 30 40 0,7 Hiltulanlahti 6 70 70 140 2,4 Muut kesk.alueet yht. 178 18 13 4 12 19 35 83 1,4 Maaseutualue 403 70 81 70 70 70 70 361 6,1 KUOPIO YHT. 3 159 800 920 970 920 800 800 4 410 75,0 Kirkonkylä 45 25 45 Toivala-Vuorela 82 60 69 Kasurila 18 35 35 Muut alueet 20 30 20 SIILINJÄRVI YHT. 796 165 150 170 150 150 150 770 13,1 LEPPÄVIRTA 244 50 45 45 45 45 45 225 3,8 SUONENJOKI 225 50 30 30 30 30 30 150 2,6 MAANINKA 125 20 20 20 20 20 20 100 1,7 TUUSNIEMI 55 10 10 10 10 10 10 50 0,9 NILSIÄ 197 35 35 35 35 35 35 175 3,0 MUUT KEHYSKUNNAT 846 165 140 140 140 140 140 700 11,9 AS.TUOTANTO YHT. 4 801 1 130 1 210 1 280 1 210 1 090 1 090 5 880 100,0

23

Kuopion asuntotuotantoalueet ja tuotannon ajoittuminen on käsitelty seuraavassa alaluvussa. Seuraavassa taulukossa on esitetty jokaisen kehyskunnan alueittainen omakotitalotonttitarjonta. Lisäksi Kuopion ja jokai- sen kunnan maaseutualueella on yksityistä tarjontaa ja hajarakentamista runsaasti. Siilinjärvellä kerrostalo- tuotanto sijoittuu kuntakeskukseen ja Vuorelaan. Suonenjoen tavoitteena on noin 20 uuden kerrostaloasun- non tuotanto vuosittain keskustaajaman alueelle (yläasteen tontti). Muihin pienempiin kuntiin kerrostalora- kentamista ei nyt ole suunnitteilla, vaikka niissä on myös kerrostalotontteja tarjolla. Sen sijaan rivitaloraken- tamista toteutuu jonkin verran ja lähes vuosittain niihin.

Omakotitalotonttitarjonta alueittain Kuopion kehyskunnissa vuosina 2012-2016

Siilinjärvi Harjamäki 3, Kasurila 3, Panninniemi Maaninka kuntataajama (kaava-alue), Pihtisalmi, Käärmelahti, Keskisaari, Kinnulanlahti, Lehostenlahti, Haikosenmäki Leppävirta Savonniemi, Paajalanmäki-Uitukka, Kauppilanmäki, Sorsakoski, Virranta Suonenjoki Kopolanranta, Kahvimyllyn alue, Kolmisoppi, Käpylä, Iisvesi Tuusniemi kuntataajama (Honkaniemi, kaava-alue), Harjuntaus, Hietaranta, Vihtaniemi, Pahkasalo Nilsiä kuntataajama, Mäntyrinne, Haapaniemi, Uitti, Petäjäjärvi

Kuopion asuntotuotantotavoitteet vuosille 2012-2016

Kuopion tavoitteena on noin 800 uuden asunnon valmistuminen vuosittain. Määrästä noin 60 prosenttia tulee kerrostaloihin ja noin 40 prosenttia on pientaloasuntoja. Mikäli strategian mukaista kaksinkertaista kasvua tavoitellaan, asuntotuotannon tason pitäisi yltää vielä selvästi tätä suuremmaksi ja reiluun tuhanteen asun- toon/vuosi. Uusimman asunto-ohjelmoinnin myötä tuotannon taso on nousemassa ja parhaimmillaan vuosi- tuotanto voinee nousta jopa lähelle 1000 asuntoa/vuosi. Uusia kerros- ja rivitalohankkeita on paljon suunnit- teilla Kuopioon, mutta todellinen asuntojen kysyntä tulee vaikuttamaan merkittävästi tarkempaan hankkeiden ajoittumiseen ja valmistumiseen. Kuopion strategia edellyttää ripeää maanhankintaa, vilkasta uusien aluei- den osayleiskaavoittamista, asuntotonttien asemakaavoittamista sekä alueiden nopeaa käyttöönottoa. Asun- totuotannon tason nostaminen merkitsee vahvaa kerrostalotuotantoa sekä myös viime vuosia vahvempaa vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamista.

Kuopion kerrostalotuotanto keskittyy tulevana viisivuotiskautena Lehtoniemeen, Maljalahteen (keskusta), Pappilanmäelle, Pihlajalaaksoon sekä Männistöön. Näiden lisäksi kerrostalotuotannon uusia täydennysra- kentamisalueita on suunnitteilla Puijonlaaksoon ja Kelloniemeen. Parhaimmillaan Kuopioon valmistuu lähes 600 uutta kerrostaloasuntoa/vuosi. Rivitaloasuntojen määrä on viime vuosien tasoa eli noin 100-150 asun- toa/vuosi ja loput noin 200-250 asuntoa ovat omakotitaloissa. Rivitaloja valmistuu eniten Rautaniemeen ja Lehtoniemeen, mutta myös mm. Länsi-Puijolle. Omakotitalotuotanto etenee Rautaniemestä Ala- Pirttiniemeen (2012-2014) ja vuonna 2015 Hiltulanlahteen. Keskeisen kaupunkialueen omakotitalotonttitar- jonnan lisäksi uusia omakotitalotontteja on tarjolla Kuopion maaseutukylissä ja -taajamissa: Karttulassa, Melalahdessa (Peltoniemi uutena), Vehmersalmella ja Kurkimäessä. Kurkimäessä nykyistä asemakaava- aluetta laajennetaan kylältä vanhan aseman suuntaan Kurkimäentien molemmin puolin. Karttulassa on tar- jontaa kyläkeskuksessa, Syvänniemellä ja Pihkainmäellä.

Täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät

Käynnistymis- Asuntojen Alue Talotyyppi vuosi valmistuminen Asuntoja Asukkaita Pappilanmäki kerrostaloja 2009 2010- n. 250-300 n. 500 Männistön koulun alue kerrostaloja 2010 2011- n. 200-250 n. 250-350 Maljalahti (ml. Transpoint) kerrostaloja 2011 2011- n. 700-900 n. 1 200-1500 Pihlajalaakso kerros- ja rivitaloja 2011 2013- n. 450 n. 1 000 Länsi-Puijo rivitaloja 2013 2014- n. 60 n. 150-180 Puijonlaakso kerros- ja rivitaloja 2013-2014 n. 2014- n. 400-500 n. 800-1000 Kelloniemi kerrostaloja 2013-2014 n. 2014- n. 200-250 n. 500

24

Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina 2000-2010, arvio v. 2011 ja ohjelmointi v. 2012-2016 (valmistumisvuoden mukaan)

1 200

1 000

800

600

400

200

0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Savolanniemi ja Pirtti Ala-Pirttiniemi (Pirtti) Pappilanmäki Pihlajalaakso Länsipuijo Toukokuu 2011 Hiltulanlahti Maaseutu / Melalahti / Karttula

25

LIITTEET JA KARTTA

LIITE 1.

KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V.1990, 1995, 2000, 2005 ja 2008-2011 (1.1.)

SUUNNITTELUALUE 1990 1995 2000 2005 2008 2009 2010 2011 E1 Keskusta 9 925 9 422 10 870 11 378 11 645 11 868 12 133 12 227 E2 Niirala 3 581 3 197 3 259 3 555 3 662 3 740 3 794 3 759 E3 Haapaniemi 1) 3 664 3 398 3 171 4 028 4 012 4 035 3 970 3 950 E4 Rönö ja sen lähisaaret 144 436 490 548 499 573 577 556 E5 Siikalahti 231 868 1 107 51 53 51 56 46 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 6 846 6 251 6 168 6 195 6 340 6 303 6 408 6 392 C21 Julkula 2 690 2 681 2 924 2 720 2 660 2 622 2 591 2 424 C22 Niuva-Länsipuijo 3 218 2 873 2 680 2 413 2 354 2 333 2 332 2 533 C3 Puijonsarvi (Päivänranta) 2 823 2 750 2 705 2 523 2 446 2 423 2 423 2 558 C4 Puijo (Inkilänmäki) 3 210 2 883 2 749 2 699 2 568 2 498 2 482 2 326 C5 Laivonsaari 9 13 15 13 10 10 D1 Itk.-Männistö-Linnanpelto 6 036 5 764 5 677 5 360 5 134 5 162 5 139 5 136 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 5 686 5 228 4 956 4 597 4 439 4 479 4 452 4 426 D3 Kettulanlahti 949 842 877 860 805 782 762 767 D4 Kelloniemi-Likolahti 3 077 2 750 2 389 2 098 2 060 2 035 2 029 2 023 F1 Savilahti 29 5 5 3 0 0 2 F21 Neulamäki 7 023 6 568 6 229 5 780 5 517 5 453 5 473 5 431 F22 Kolmisoppi-Vuorilampi 13 8 3 0 0 0 0 G Pieni Neulamäki 65 81 108 160 168 181 182 183 H21 Särkiniemi-Särkilahti 2 803 2 619 2 762 4 097 3 975 3 939 3 901 3 904 H11 Levänen 1 560 1 445 1 480 1 259 1 176 1 148 1 148 1 107 H12 Jynkkä 4 510 4 060 3 911 3 638 3 438 3 415 3 374 3 367 H14 Litmanen 3 575 9 193 9 663 9 169 8 599 8 445 8 307 8 196 J11 Pitkälahti 276 425 511 549 606 578 602 588 Petosen puistokaupunki yht. 3 851 9 618 10 174 9 718 9 205 9 023 8 909 8 784 H16 Pirtti 2) 63 1 835 3 035 3 997 4 638 4 826 4 823 4 837 H17 Lehtoniemi 53 47 50 70 68 74 192 484 H18 Rautaniemi 175 145 152 1 471 2 482 2 947 3 275 3 723 Saaristokaupunki yht. 291 2 027 3 237 5 538 7 188 7 847 8 290 9 044 J13 Kiviharju 60 46 54 78 81 78 85 83 J14 Vanuvuori 37 49 40 29 47 45 46 50 J15 Hiltulanlahti 434 452 419 473 450 450 439 443 B Sorsasalo 153 158 151 163 175 172 173 176 Keskeinen kaupunkialue yhteensä 72 909 76 488 78 608 79 976 80 210 80 665 81 180 81 695

386 Länsi-Riistavesi 697 711 702 756 785 787 802 782 387 Itä-Riistavesi 469 475 427 403 407 409 428 421 388 Melalahti 822 856 836 853 872 882 910 914 464 Puutossalmi 364 486 496 540 582 577 584 601 465 Pellesmäki 1 055 1 097 1 077 1 204 1 327 1 374 1 384 1 410 466 Kurkimäki 510 624 679 873 935 945 964 973 467 Haminalahti 745 798 808 853 956 994 987 1 016 468 Hirvilahti 561 571 542 554 525 530 524 521 475 Pohjois-Kallaveden saaristo 36 4 3 4 7 3 2 482 Ranta-Toivala 193 199 181 208 243 242 258 248 483 Jännevirta 131 166 184 208 207 220 210 214 484 Kurkiharju 499 505 464 482 502 494 505 496 501 Vehmersalmi3) 1 946 1 988 1 982 1 977 2 002 601 Karttula3) 3 432 Maaseutualue yhteensä 6 082 6 492 6 399 8 884 9 336 9 439 9 535 13 030 Muut alueet 15 Alueille sijoittumattomat 997 989 1 516 1 708 1 769 1 852 1 937 2 079 KUOPIO YHTEENSÄ 79 988 83 969 86 523 90 568 91 315 91 956 92 652 96 819

1) Vuoden 2005 alussa muuttuneessa aluejaossa Siikalahden alueelta Hermanninranta (977 as.) siirtyi Haapaniemen alueeseen. 2) Pirtistä siirtyi Jynkänvuoren pienalue (1272 as.) Rautaniemen suunnittelualueeseen. 3) Vuoden 2005 alusta Vehmersalmi ja vuoden 2011 alusta Karttula liittyivät Kuopioon. LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.1. 2011

Suunnittelualue 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75+ YHT E1 Keskusta 365 222 132 346 2 191 5 671 1 437 1 863 12 227 E2 Niirala 205 171 97 98 684 1 872 341 291 3 759 E3 Haapaniemi 166 119 87 153 487 2 073 428 437 3 950 E4 Rönö ja sen lähisaaret 46 47 15 26 23 351 36 12 556 E5 Siikalahti 2 0 0 0 8 30 4 2 46 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 328 234 135 194 979 3 040 675 807 6 392 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 204 168 117 126 185 1 274 231 119 2 424 C4 Puijo (Inkilänmäki) 152 118 73 84 225 1 371 288 222 2 533 C21 Julkula 258 175 99 99 108 1 528 211 80 2 558 C22 Niuva-Länsipuijo 162 124 71 98 210 1 326 235 100 2 326

D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto 241 187 113 179 535 2 864 477 540 5 136 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 250 203 99 134 372 2 351 615 402 4 426 D3 Kettulanlahti 44 51 41 33 44 371 102 81 767 D4 Kelloniemi-Likolahti 138 115 44 51 156 1 240 198 81 2 023 F21 Neulamäki 308 200 146 216 999 3 225 238 99 5 431 H21 Särkiniemi-Särkilahti 318 261 130 162 433 2 029 326 245 3 904 B Sorsasalo 13 14 9 4 9 95 24 8 176 G Pieni Neulamäki 17 15 11 12 11 100 9 8 183 H12 Jynkkä 277 226 161 139 209 1 980 281 94 3 367 H11 Levänen 65 55 27 45 139 606 108 62 1 107 J11 Pitkälahti 55 62 30 25 42 323 32 19 588 H14 Litmanen 738 595 318 374 756 4 890 332 193 8 196 H16 Pirtti 711 548 285 256 293 2 614 97 33 4 837 H17 Lehtoniemi-Keilankanta 43 27 14 12 37 298 39 14 484 H18 Rautaniemi 627 566 209 175 85 1 966 80 15 3 723 J13 Kiviharju 9 17 3 4 1 43 4 2 83 J14 Vanuvuori 9 3 1 2 5 25 3 2 50 J15 Hiltulanlahti 34 56 16 17 20 236 37 27 443 Keskeinen kaupunkialue yht. 5 785 4 579 2 483 3 064 9 246 43 792 6 888 5 858 81 695

386 Länsi-Riistavesi 51 86 40 29 23 422 78 53 782 387 Itä-Riistavesi 41 18 14 13 15 244 39 37 421 388 Melalahti 73 74 38 34 31 461 98 105 914 464 Puutossalmi 61 48 27 32 23 333 47 30 601 465 Pellesmäki 161 146 67 60 45 772 105 54 1 410 466 Kurkimäki 131 153 57 40 19 522 37 14 973 467 Haminalahti 108 88 47 41 41 590 63 38 1 016 468 Hirvilahti 37 32 22 14 29 300 40 47 521 482 Ranta-Toivala 23 18 9 10 9 146 30 3 248 483 Jännevirta 18 26 8 8 5 119 22 8 214 484 Kurkiharju 41 46 15 12 16 275 56 35 496 501 Vehmersalmi 119 103 66 57 63 1 099 265 230 2 002 601 Karttula 282 301 144 135 113 1 860 295 302 3 432 Maaseutualueet yhteensä 1 146 1 139 554 485 432 7 143 1 175 956 13 030 Muut alueet* 0 0 1 0 1 7 6 0 15 Alueettomat 111 130 80 77 127 860 120 574 2 079

Kuopio yhteensä 7 042 5 848 3 118 3 626 9 806 51 802 8 189 7 388 96 819 * Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä LIITE 3. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2000-2010

2005-10 Tulomuutto Kuopioon 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yht. Siilinjärvi 618 595 539 553 531 664 546 672 564 540 588 3 574 Leppävirta 85 90 123 99 111 110 112 119 135 134 134 744 Karttula 104 126 103 111 95 111 123 106 112 133 103 688 Suonenjoki 73 82 88 72 67 79 93 84 110 80 74 520 Maaninka 55 71 82 67 52 66 56 80 53 66 64 385 Tuusniemi 67 49 47 69 62 54 68 51 71 32 73 349 Nilsiä 81 93 101 97 85 89 99 115 94 76 83 556 Ed. yhteensä 1 083 1 106 1 083 1 068 1 003 1 173 1 097 1 227 1 139 1 061 1 119 6 816 Muista kunnista tulo 3 605 4 350 4 080 3 919 4 038 4 179 4 213 4 414 4 408 4 321 4 475 26 010 Tulomuutto yhteensä 4 688 5 456 5 163 4 987 5 041 5 352 5 310 5 641 5 547 5 382 5 594 32 826

Lähtömuutto Kuopiosta Siilinjärvi 724 593 668 667 667 762 789 727 646 676 673 4 273 Leppävirta 67 117 81 144 141 159 145 130 129 102 119 784 Karttula 104 104 98 153 155 184 157 120 133 126 29 749 Suonenjoki 35 65 67 57 102 82 76 85 88 88 85 504 Maaninka 49 69 69 57 64 65 85 112 53 65 55 435 Tuusniemi 53 54 44 57 55 54 62 53 62 44 86 361 Nilsiä 44 50 90 86 90 75 81 84 71 83 87 481 Ed. yhteensä 1 076 1 052 1 117 1 221 1 274 1 381 1 395 1 311 1 182 1 184 1 134 7 587 Muihin kuntiin lähtö 3 770 4 103 3 789 3 710 3 806 4 140 4 045 4 213 4 018 3 854 4 029 24 299 Lähtömuutto yhteensä 4 846 5 155 4 906 4 931 5 080 5 521 5 440 5 524 5 200 5 038 5 163 31 886

Kuopion nettomuutto Siilinjärvi -106 2 -129 -114 -136 -98 -243 -55 -82 -136 -85 -699 Leppävirta 18 -27 42 -45 -30 -49 -33 -11 6 32 15 -40 Karttula 0 22 5 -42 -60 -73 -34 -14 -21 7 74 -61 Suonenjoki 38 17 21 15 -35 -3 17 -1 22 -8 -11 16 Maaninka 6 2 13 10 -12 1 -29 -32 0 1 9 -50 Tuusniemi 14 -5 3 12 7 0 6 -2 9 -12 -13 -12 Nilsiä 37 43 11 11 -5 14 18 31 23 -7 -4 75 Ed. yhteensä 7 54 -34 -153 -271 -208 -298 -84 -43 -123 -15 -771 Muihin kuntiin netto -165 247 291 209 232 39 168 201 390 467 446 1 711 K. nettomuutto yht. -158 301 257 56 -39 -169 -130 117 347 344 431 940

Lähde: Kuntarekisterit Kuopion väestö vuosina 1990, 2000-2011 (1.1.) ja väestöennuste ikäryhmittäin vuosille 2012-2020, 2025 ja 2030 (1.1.) PERUSENNUSTE (2011)

VUOSI 0- 6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75-84 85- YHT. 1990 7 296 6 206 3 012 2 843 7 363 20 625 23 469 5 378 3 117 679 79 988 2000 7 144 6 248 3 092 3 448 8 205 18 530 28 402 6 658 3 731 1 065 86 523 2001 7 015 6 298 2 951 3 477 8 334 18 196 28 768 6 622 3 916 1 060 86 637 2002 6 903 6 271 2 979 3 578 8 571 17 990 29 171 6 682 4 074 1 088 87 307 2003 6 703 6 288 3 017 3 438 8 829 17 914 29 547 6 701 4 216 1 167 87 820 2004 6 707 6 194 3 108 3 307 9 139 17 622 29 818 6 743 4 465 1 150 88 253 2005* 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 17 581 31 036 7 117 4 840 1 215 90 518 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 17 591 31 175 7 103 4 920 1 380 90 747 2007 6 623 5 892 3 203 3 521 9 218 17 441 31 197 7 400 5 009 1 453 90 957 2008 6 585 5 742 3 123 3 564 9 380 17 378 31 591 7 278 5 153 1 521 91 315 2009 6 611 5 675 3 094 3 651 9 308 17 651 31 784 7 409 5 153 1 620 91 956 2010 6 717 5 569 3 056 3 569 9 491 17 889 31 896 7 531 5 233 1 701 92 652 2011** 7 042 5 848 3 118 3 626 9 806 18 652 33 150 8 189 5 495 1 893 96 819 ENNUSTE 2012 7 070 5 840 3 060 3 650 9 930 18 890 32 760 8 750 5 560 2 000 97 450 2013 7 090 5 840 3 050 3 650 9 950 19 260 32 350 9 230 5 600 2 130 98 110 2014 7 120 5 910 3 010 3 570 9 920 19 820 31 780 9 710 5 730 2 240 98 760 2015 7 220 5 880 3 000 3 490 9 930 20 220 31 340 10 160 5 870 2 360 99 410 2016 7 330 5 930 2 910 3 480 9 860 20 530 31 070 10 660 5 880 2 470 100 060 2017 7 390 5 940 2 950 3 440 9 740 20 800 30 930 10 830 6 170 2 560 100 710 2018 7 440 6 000 2 950 3 420 9 670 21 000 30 670 11 480 6 100 2 650 101 350 2019 7 520 6 010 3 040 3 320 9 630 21 240 30 410 11 910 6 250 2 700 101 980 2020 7 600 6 020 3 060 3 370 9 460 21 410 30 270 12 300 6 390 2 770 102 600 2025 7 570 6 240 3 100 3 400 9 150 21 560 30 190 12 270 8 650 3 290 105 380 2030 7 460 6 280 3 170 3 530 9 340 21 140 30 490 12 210 10 640 3 800 108 000

* Vuoden 2005 alussa Vehmersalmen liittyminen Kuopioon nosti Kuopion väkilukua n. 2 050 henkilöllä. ** Vuoden 2011 alussa Karttulan liittyminen Kuopioon nosti Kuopion väkilukua n. 3 500 henkilöllä. LIITE 5.

KUOPION JA LÄHIKUNTIEN PENDELÖINTI (TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE) VUOSINA 2000-2008

Eri kuntalaisten työssäkäynti Kuopiossa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Siilinjärvi 3 303 3 315 3 409 3 478 3 606 3 777 4 031 4 195 4 216 Karttula 455 458 479 500 516 590 629 645 677 Leppävirta 271 320 324 353 384 499 497 534 541 Maaninka 218 219 255 257 298 302 350 365 377 Suonenjoki 193 240 222 249 264 289 327 339 352 Nilsiä 192 201 225 245 268 285 285 301 298 Lapinlahti 195 186 179 191 224 242 299 295 290 Juankoski 125 123 125 146 161 163 185 217 187 Tuusniemi 106 113 126 135 146 148 161 175 174 Kaavi 73 73 69 77 99 93 110 119 108 Kuopiossa työssäkäyvät ed. kunnista yht. 5 131 5 248 5 413 5 631 5 966 6 388 6 874 7 185 7 220 Muista kunnista työssäkäyvät yht. 2 303 2 436 2 421 2 516 2 649 2 866 3 035 3 135 3 199 KUOPIOSSA MUUALTA TYÖSSÄKÄY. YHT. 7 434 7 684 7 834 8 147 8 615 9 254 9 909 10 320 10 419

Kuopiolaisten työssäkäynti eri kunnissa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Siilinjärvi 1 114 1 135 1 157 1 180 1 219 1 317 1 385 1 471 1 509 Karttula 92 95 92 96 109 121 131 118 115 Leppävirta 97 100 115 127 136 139 146 187 193 Maaninka 24 28 33 39 38 43 40 56 48 Suonenjoki 101 118 110 123 139 154 160 166 161 Nilsiä 65 74 74 76 73 81 94 106 107 Lapinlahti 62 76 76 96 92 100 102 90 93 Juankoski 86 85 97 100 105 109 124 123 113 Tuusniemi 46 31 34 44 43 59 47 54 73 Kaavi 47 54 57 63 70 70 71 88 74 Kuopiolaisten työssäkäynti ed. kunnissa 1 734 1 796 1 845 1 944 2 024 2 193 2 300 2 459 2 486 Kuopiolaisten työssäkäynti muihin kuntiin 2 819 2 915 3 027 3 089 2 992 3 193 3 307 3 300 3 261 KUOPIOLAISTEN TYÖSSÄK. MUUALLA YHT. 4 553 4 711 4 872 5 033 5 016 5 386 5 607 5 759 5 747

Kuopion nettopendelöinti 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Siilinjärvi 2 189 2 180 2 252 2 298 2 387 2 460 2 646 2 724 2 707 Karttula 363 363 387 404 407 469 498 527 562 Leppävirta 174 220 209 226 248 360 351 347 348 Maaninka 194 191 222 218 260 259 310 309 329 Nilsiä 92 122 112 126 125 135 167 173 191 Suonenjoki 127 127 151 169 195 204 191 195 191 Lapinlahti 133 110 103 95 132 142 197 205 197 Juankoski 39 38 28 46 56 54 61 94 74 Kaavi 60 82 92 91 103 89 114 121 101 Tuusniemi 26 19 12 14 29 23 39 31 34 Kuopion nettopendelöinti ed. kunnista 3 397 3 452 3 568 3 687 3 942 4 195 4 574 4 726 4 734 Kuopiolaisten nettopendelöinti muihin kuntiin -516 -479 -606 -573 -343 -327 -272 -165 -62 KUOPIOLAISTEN NETTOPENDELÖINTI YHT. 2 881 2 973 2 962 3 114 3 599 3 868 4 302 4 561 4 672

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto LIITE 6. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2000-2010

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2000-2010 E1 Keskusta 123 150 25 81 95 97 38 224 138 209 27 1 207 E2 Niirala 32 82 90 52 0 65 0 56 65 1 0 443 E3 Haapaniemi 0 14 0 0 0 0 0 47 0 0 0 61 E4 Rönö ja sen lähisaaret 7 0 20 1 1 2 8 0 2 1 1 43 E5 Siikalahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 C1 Puijonlaakso-Taivaanp. 0 0 36 91 52 150 55 0 0 0 57 441 C21 Julkula 0 1 4 0 0 1 0 1 7 1 0 15 C22 Niuva-Länsipuijo 2 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 4 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 0 1 1 0 2 0 2 0 15 2 0 23 C4 Puijo (Inkilänmäki) 0 0 0 0 0 7 0 0 0 0 20 27 D1 Itkonn.-Männistö-Linn. 5 6 0 1 1 15 0 1 0 0 61 90 D2 Saarijärvi-Rahusenk. 5 0 0 6 1 0 12 1 1 0 1 27 D3 Kettulanlahti 0 1 1 1 2 0 0 0 1 0 0 6 D4 Kelloniemi-Likolahti 0 0 0 0 2 0 0 0 2 0 0 4 F21 Neulamäki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 G Pieni Neulamäki 11 1 1 7 0 0 1 0 1 1 1 24 H21 Särkiniemi-Särkilahti 199 113 147 75 52 0 7 0 0 0 1 594 H11 Levänen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 H12 Jynkkä 10 3 0 0 0 2 1 0 4 2 0 22 H14 Litmanen 29 5 56 15 5 8 3 3 2 2 12 140 H16 Pirtti 180 177 107 85 79 104 111 115 50 19 10 1 037 H17 Lehtoniemi 0 1 0 0 0 0 0 0 0 89 123 213 H18 Rautaniemi 0 0 0 1 62 80 88 85 145 115 140 716 J11 Pitkälahti 3 0 0 2 9 8 5 2 1 3 1 34 J13 Kiviharju 0 0 0 1 2 2 0 0 2 0 0 7 J14 Vanuvuori 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 1 3 J15 Hiltulanlahti 4 3 0 2 2 2 1 0 3 0 0 17 B Sorsasalo 2 0 3 0 2 3 0 0 1 0 0 11

Keskeinen kaup.alue 612 560 492 421 369 546 333 536 440 445 456 5 210

464 Puutossalmi 3 4 0 6 6 3 7 4 2 4 4 43 465 Pellesmäki 13 2 5 6 15 14 14 19 18 13 11 130 466 Kurkimäki 15 12 9 7 9 8 8 11 11 4 6 100 467 Haminalahti 0 6 0 7 4 13 20 18 12 10 11 101 468 Hirvilahti 4 2 1 3 1 1 5 6 5 2 1 31 482 Ranta-Toivala 2 0 1 5 2 4 5 3 3 3 0 28 483 Jännevirta 1 1 0 1 1 1 0 1 2 1 1 10 484 Kurkiharju 1 0 1 1 4 3 2 2 3 1 4 22 386 Länsi-Riistavesi 4 3 4 6 5 4 2 6 3 1 1 39 387 Itä-Riistavesi 2 0 1 2 1 2 2 3 1 2 3 19 388 Melalahti 2 1 2 11 8 5 7 12 9 2 3 62 501 Vehmersalmi * 4 0 4 15 5 6 1 35 Maaseutualueet yht. 47 31 24 55 60 58 76 100 74 49 46 620

Kaupunki yhteensä 659 591 516 476 429 604 409 636 514 494 502 5 830

Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot * Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. LIITE 7.

Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuonna 2000 ja vuosina 2005-2010 (31.12.)

Muutos VÄESTÖ 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2000-2010 Hamula 1 960 2 399 2 442 2 520 2 577 2 581 2 577 617 Jännevirta 524 525 516 514 488 z) -524 Kasurila 1 792 1 952 1 692 1 723 1 703 1 701 1 716 -76 Kehvo 710 664 682 719 746 760 762 52 Siilinlahti 7 497 7 260 8 099 8 024 7 956 7 930 7 930 433 Kolmisoppi 462 421 x) -462 Kumpunen 407 441 x) -407 Kuuslahti 633 646 681 673 638 630 643 10 Pöljä 1 137 1 163 1 560 1 576 1 613 1 635 1 610 473 Toivala nyk. alueet 1 774 1 941 1 909 1 869 1 852 2 328 2 281 507 Haaparinne ja Toivalan uudet alueet 0 46 144 295 329 465 580 580 Vuorela nyk. al. 2 876 2 813 2 884 2 801 2 774 2 793 2 762 -114 Kunttarin alue 0 0 0 37 93 141 140 140 KOKO KUNTA 19 772 20 271 20 609 20 751 20 769 20 964 21 010 1 238 x) Kolmisopen koulunkäyntialue yhd. Pöljään x) Kumpusen koulunkäyntialue yhd. Siilinlahteen z) Jännevirran koulunkäyntialue yhdistetty Toivalaan

Siilinjärven väestö koulunkäyntialueittain vuosina 2009 ja 2010 ja ennuste vuoteen 2015 ja 2020 (31.12.)

Muutos VÄESTÖ 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2020 2010-2020 Hamula 2 581 2 577 2 587 2 613 2 615 2 660 2 700 2 849 272 Kasurila 1 701 1 716 1 706 1 812 1 941 1 999 2 057 2 286 570 Kehvo 760 762 770 773 779 781 786 803 41 Siilinlahti 7 930 7 939 7 952 7 904 7 884 7 854 7 780 7 580 -359 Kuuslahti 630 643 600 607 628 647 658 678 35 Pöljä 1 635 1 610 1 622 1 615 1 617 1 619 1 629 1 699 89 Toivala nyk. al. z) 2 328 2 281 2 249 2 242 2 241 2 227 2 231 2 227 -54 Haaparinne ja Toivalan uudet alueet 465 580 791 886 891 897 925 1 114 534 Vuorela nyk. al. 2 793 2 762 2 711 2 708 2 743 2 746 2 769 2 981 219 Kunttarin alue 141 140 204 244 284 324 365 383 243 KOKO KUNTA 20 964 21 010 21 192 21 405 21 625 21 753 21 900 22 600 1 590 z) Jännevirran koulunkäyntialue yhdistetty Toivalaan

Tuusniemen väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 - 2010 (31.12.)

Muutos Muutos-% Tilastoalue 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 2005-2010 Kirkonkylä + ymp. 1 852 1 742 1 728 1 722 1 681 1 658 1 674 -68 -3,9 Laukka-aho 187 166 169 160 162 168 173 7 4,2 Tuusjärvi 286 258 265 253 257 263 259 1 0,4 Hiidenlahti 50 49 52 55 56 57 57 8 16,3 Paakkila 268 264 260 250 251 256 254 -10 -3,8 Juurikkamäki 180 181 167 163 162 165 160 -21 -11,6 Ruskila 103 93 93 84 75 73 72 -21 -22,6 Kosula 209 182 183 176 167 163 158 -24 -13,2 Levälahti 57 46 47 46 42 38 36 -10 -21,7 Osa-alue tuntematon 12 17 19 25 24 23 21 4 23,5 Väestö yhteensä 3 204 2 998 2 983 2 934 2 877 2 864 2 864 -134 -4,5 Lähde: Tilastokeskus LIITE 8. Leppävirran väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 - 2010 (31.12.)

Muutos Muutos-% Tilastoalue 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 2005-2010 Haapamäki 148 138 138 139 127 124 117 -21 -15,2 Näädänmaa 222 230 228 220 210 204 189 -41 -17,8 Niinimäki 246 227 237 240 226 213 207 -20 -8,8 Sarkamäki 254 251 236 238 236 223 224 -27 -10,8 Kurjala 212 211 215 198 188 190 186 -25 -11,8 Puponmäki 239 214 208 195 189 180 185 -29 -13,6 Mustinmäki 278 259 257 242 237 234 225 -34 -13,1 Riihiranta 103 86 86 90 93 94 98 12 14,0 Timola 562 561 540 547 543 552 561 0 0,0 Keskustaajaman ymp. 866 997 1 039 1 079 1 100 1 094 1 109 112 11,2 Keskustaajama 4 737 4 560 4 478 4 476 4 414 4 329 4 293 -267 -5,9 Sorsakosken ymp. 216 224 217 208 201 211 206 -18 -8,0 Sorsakoski 1 095 1 020 1 003 988 963 940 928 -92 -9,0 Kotalahti 361 353 359 342 346 346 352 -1 -0,3 Oravikoski 303 323 341 353 343 348 340 17 5,3 Paukarlahti 437 544 565 582 606 603 598 54 9,9 Konnuslahti 298 282 293 279 275 281 291 9 3,2 Länsi-Saamainen 174 169 175 176 179 189 181 12 7,1 Tuppurinmäki 213 196 190 186 182 177 169 -27 -13,8 Osa-alue tuntematon 121 122 116 107 102 101 97 -25 -20,5 Väestö yhteensä 11 085 10 967 10 921 10 885 10 760 10 633 10 556 -411 -3,7

Suonenjoen väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 - 2010 (31.12.)

Muutos Muutos-% Tilastoalue 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 2005-2010 Pörölänmäki 149 134 136 134 136 134 123 -11 -8,2 Suontee 227 211 201 194 193 185 191 -20 -9,5 Jalkala-Hulkkola 172 166 162 157 154 158 159 -7 -4,2 Vehvilä 121 103 104 94 88 91 90 -13 -12,6 Tyyrinmäki 113 100 96 96 98 96 95 -5 -5,0 Rajalanniemi 49 43 44 44 42 39 40 -3 -7,0 Rajakorpi 125 111 109 110 113 108 97 -14 -12,6 Varpanen-Pirttiselkä 132 117 114 106 106 111 109 -8 -6,8 Lempyy 403 397 392 402 411 414 407 10 2,5 Kokinranta-Karsikonmäki 179 176 170 168 170 172 178 2 1,1 Rieponlahti 162 149 140 143 133 138 132 -17 -11,4 Halolanmäki 135 143 138 141 133 136 138 -5 -3,5 Kärkkäälä 202 182 171 157 161 150 159 -23 -12,6 Vanha Keskusta 614 591 570 574 563 554 547 -44 -7,4 Herralantie-Rautalammint. 201 228 279 299 301 299 299 71 31,1 Kaatro-Tervala 856 828 810 784 799 822 815 -13 -1,6 Metsola 864 825 841 819 767 763 752 -73 -8,8 Kolmisoppi-Valkeisenm. 901 870 868 860 846 841 830 -40 -4,6 Harjakangas 49 56 67 67 80 96 101 45 80,4 Kopola-Hovinpelto 704 710 710 725 736 730 749 39 5,5 Mannilanpelto 176 176 173 173 171 175 171 -5 -2,8 Purola 78 72 71 65 57 54 55 -17 -23,6 Sammalselkä 247 258 253 249 246 243 250 -8 -3,1 Käpylä 407 343 340 356 353 343 352 9 2,6 Iisveden Keskusta 268 282 297 289 280 282 282 0 0,0 Vesikiventie-Tapiola 462 438 421 410 407 403 400 -38 -8,7 Osa-alue tuntematon 52 57 64 62 63 74 77 20 35,1 Väestö yhteensä 8 048 7 766 7 741 7 678 7 607 7 607 7 598 -168 -2,2 LIITE 9.

Nilsiän väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 - 2010 (31.12.)

Muutos Muutos-% Tilastoalue 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 2005-2010 Keskusta 1 664 1 607 1 555 1 578 1 555 1 555 1 586 -21 -1,3 Eteläinen taajama 214 242 230 233 245 265 274 32 13,2 Pohjoinen taajama 1 343 1 294 1 302 1 299 1 265 1 251 1 245 -49 -3,8 Valkeisenkylä - Tahkovuori 169 182 208 197 182 176 186 4 2,2 Tiirinlahti-Sydänm.-Laitisenm. 576 563 561 531 522 510 509 -54 -9,6 Keyritty 64 69 63 60 61 62 61 -8 -11,6 Syvärilä 70 61 61 64 63 56 55 -6 -9,8 Palonurmi 242 209 197 196 204 198 195 -14 -6,7 Saarimäki 72 63 61 63 64 63 59 -4 -6,3 Ahmapuro 78 73 69 70 73 73 74 1 1,4 Siikajärvi 143 131 139 138 137 139 138 7 5,3 Raatti 121 127 130 129 132 137 128 1 0,8 Lastukoski 225 180 179 183 171 178 179 -1 -0,6 Vuotjärvi 139 145 145 142 151 147 151 6 4,1 Niinimäki-Pieksä 125 117 102 98 105 112 116 -1 -0,9 Haluna 254 237 237 226 227 223 216 -21 -8,9 Murtolahti 260 246 243 242 243 248 253 7 2,8 Ranta-Sänkimäki 133 136 138 142 149 147 149 13 9,6 Pajulahti-Sänkimäki 315 308 332 333 345 369 374 66 21,4 Konttimäki 171 166 158 175 176 175 175 9 5,4 Pajujärvi 151 150 145 142 145 144 146 -4 -2,7 Lehtomäki-Reittiö 269 254 252 248 238 237 228 -26 -10,2 Osa-alue tuntematon 39 35 40 48 52 56 43 8 22,9 Väestö yhteensä 6 837 6 595 6 547 6 537 6 505 6 521 6 540 -55 -0,8

Maaningan väestökehitys tilastoalueilla v. 2000, 2005 - 2010 (31.12.)

Muutos Muutos-% Tilastoalue 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2005-2010 2005-2010 Kirkonkylä 887 859 863 879 893 902 896 37 4,3 Halola 231 268 296 288 275 287 274 6 2,2 Ahkionlahti 265 239 245 243 238 234 238 -1 -0,4 Leppälahti 115 95 98 98 101 96 94 -1 -1,1 Tuovilanlahti 165 164 165 156 168 176 173 9 5,5 Pohjois-Haatala 143 121 121 120 114 110 109 -12 -9,9 Patamäki 40 38 38 39 38 37 35 -3 -7,9 Haatala 102 104 101 100 96 101 101 -3 -2,9 Tavinsalmi 168 143 136 130 120 124 124 -19 -13,3 Pulkonkoski 225 220 218 210 206 200 197 -23 -10,5 Varpasmaa 84 71 71 69 67 64 61 -10 -14,1 Kurolanlahti 109 88 78 80 84 87 84 -4 -4,5 Leinolanlahti 169 158 161 150 138 141 137 -21 -13,3 Kinnulanlahti 477 475 468 475 470 468 452 -23 -4,8 Haapamäki 126 111 103 97 103 97 94 -17 -15,3 Käärmelahti 570 612 672 734 734 732 745 133 21,7 Osa-alue tuntematon 13 15 19 16 10 14 19 4 26,7 Väestö yhteensä 3 889 3 781 3 853 3 884 3 855 3 870 3 833 52 1,4 LIITE 10.

Leppävirran, Maaningan, Suonenjoen, Tuusniemen ja Nilsiän väestö 31.12.2010 ja Tilastokeskuksen (2009) väestöennuste ikäryhmittäin vuosille 2010-2015 ja 2020 (31.12.)

0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75+ Yhteensä Leppävirta 2010 684 670 384 382 440 1473 4088 1281 1154 10 556 2011 697 686 367 361 501 1 473 4 020 1 349 1 195 10 649 2012 710 660 368 362 486 1 482 3 918 1 402 1 229 10 617 2013 711 654 354 361 478 1 479 3 855 1 429 1 268 10 589 2014 717 647 360 344 467 1 483 3 797 1 454 1 295 10 564 2015 716 639 356 345 458 1 486 3 732 1 510 1 303 10 545 2020 703 677 325 312 416 1 447 3 441 1 703 1 430 10 454

Maaninka 2010 286 284 147 142 153 540 1457 435 389 3 833 2011 314 297 135 141 150 547 1 480 425 402 3 891 2012 314 311 132 132 148 559 1 464 440 402 3 902 2013 302 325 136 123 153 570 1 441 457 405 3 912 2014 320 309 145 121 146 577 1 426 471 410 3 925 2015 320 317 149 119 141 576 1 434 469 416 3 941 2020 322 326 154 131 136 581 1 362 556 437 4 005

Suonenjoki 2010 484 445 259 265 348 1061 2806 952 978 7 598 2011 451 471 239 251 334 994 2 785 989 981 7 495 2012 453 461 243 233 335 992 2 732 1 038 979 7 466 2013 454 451 227 241 333 990 2 680 1 067 997 7 440 2014 454 448 229 230 330 979 2 626 1 086 1 034 7 416 2015 442 455 226 232 319 964 2 576 1 138 1 042 7 394 2020 420 439 210 233 293 918 2 346 1 302 1 145 7 306

Tuusniemi 2010 157 141 102 79 125 281 1217 401 361 2 864 2011 138 128 92 87 121 269 1 176 415 380 2 806 2012 129 145 74 89 122 269 1 144 428 389 2 789 2013 131 140 67 90 121 269 1 112 446 396 2 772 2014 131 131 70 86 121 274 1 082 458 403 2 756 2015 132 130 77 70 119 277 1 053 480 403 2 741 2020 130 126 71 64 103 272 932 550 440 2 688

Nilsiä 2010 452 407 203 197 322 856 2551 817 735 6 540 2011 444 397 197 209 273 862 2 481 834 742 6 439 2012 443 398 204 206 269 849 2 418 870 769 6 426 2013 445 404 195 200 269 860 2 371 888 783 6 415 2014 447 401 205 189 266 863 2 321 917 795 6 404 2015 442 408 202 196 256 860 2 272 966 794 6 396 2020 437 414 207 197 238 860 2 069 1 059 883 6 364

Lähde: Tilastokeskus V. 2011 - 2015 KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN

ennen 2011 alkaneet

2011

2012

2013

2014

2015

2011-2015 käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet Keskustan kehittäminen PIHLAJALAAKSO 2011 - Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maamkäyttö tai ajoitus saat- taa muuttua LÄNSI-PUIJO KELLONIEMI 2013 - 2014 - LIIKENNE Kaudella 2011-2015 rakennettava katu Kaudella 2011-2015 rakennettava kevyen PAPPILANMÄKI liikenteen väylä PUIJONLAAKSO 2009 - MÄNNISTÖ 2013 - 2010 -

MALJALAHTI 2011 -

RINNETIE 2011 -

SAMMALLAHTI 2012 - KÄRÄNKÄ - LINTULAHTI 2014

2014 2010 LEHTONIEMI 2013 2011

2009

2010 2015 RAUTANIEMI

2011

SAVOLANNIEMI 2011 2010 2011

2014

ALA-PIRTTINIEMI 2012 -

HILTULANLAHTI 2015 -