Rautiaiset II.Pdf
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Rautiaiset II Käärmelahti 1679 - 1900 2 3 Kirjaan ovat aineistoa luovuttaneen: Sisällysluettelo Lukijalle.....................................................................6 Anja Karlsson, Eskilstuna, Ruotsi Maaningan asutus.....................................................................7 Sirpa Keinänen, Varkaus Käärmelahti.....................................................................7 Reijo Keski-Orvola, Kuopio Maaningan kyliä 1700-luvulla.....................................................................9 Pekka Knuutinen, Siilinjärvi Maaninkaa kuvina.....................................................................9 Päivi Mecklin Käärmelahden Rautiaisten alkuperä.....................................................................11 Anne Rantala Muistoja, Anja Karlsson Eskilstuna.....................................................................12 Paavo Rautiainen, Kuopio David Johan Rautiainen 1856–1936.....................................................................14 Raija Remes / Seppo Lyytikäinen, Pielavesi Juho Rautiaisen 1858 – 1926 elämä.....................................................................15 Hannu Räisänen, Maaninka http://freeluettelo.fi/hannu.raisanen Kalle August Rautiainen 1925 - 1986.....................................................................16 Jorma Tamio, Tampere Kauko Ensio Rautiainen 1939 - 2003.....................................................................17 Arja Tuura, Kuopio Maaningan tuomari Erik Berndt von Konow.....................................................................18 Kristiina Österman, Södertälje, Ruotsi Antti Rautiaisen arvoitus.....................................................................18 Muita käytettyjä lähteitä: Tervon murha.....................................................................19 – Voudin- ja läänintilit Oskarin viimeinen kirje.....................................................................20 – Kirkonkirjat – Tuomiokirjat DNA-tutkimus.....................................................................22 – Suomen Asutuksen Yleisluettelo – Suomen Kansallisarkisto Ihmisiä kirkonkirjoissa.....................................................................24 – Työväen Arkisto – Ruotsin Kansallisarkisto (Svar) Torpparit ja mäkitupalaiset.....................................................................25 Rautiainen nimi.....................................................................25 Lars Larsson Rautiainen jälkipolvia.....................................................................26 Samuel Johansson Rautiaisen jälkeläisiä.....................................................................108 Nimihakemisto Samuel Rautiaisen jälkeläisiä.....................................................................131 Irrallisia ihmisiä.....................................................................138 Rautiaiset 1918 Sotasurmat.....................................................................147 Taavetti Johannes Rautiainen 1887 - 1952.....................................................................149 Koonnut: Paavo Rautiainen Kannen kuva Reino Ruotsalainen: Lapinlahti kesäkuu 1926 Kuvassa vasemmalta: Heikki Katainen, Helmi Rautiainen, Abel Väänänen, Kusti Venäläinen, Eino Rautiainen Anna Asikainen Takakannen kuva Jorma Tamio Taavetti(1856) ja Helvi Rautiainen oikealla, Helena Rautiainen (Pulkki) 6 7 Lukijalle Maaningan asutus Tämä kirja pyrkii pääosin keskittymään Maaningan Käärmelahdesta lähtöisin oleviin Rautiaisiin ja heihin liittyviin su- Maaningan, kuten muitten Pohjois-Savon pitäjien asutus alkaa eteläisemmän Savon asukkaitten eränkäyntialueista. Alkuperäiset kuihin. Rautiaisten lähtökohta lienee Viipurin Karjala. Sieltä he ovat kulkeutuneet Rantasalmen ja Juvan (Joroinen) kautta asukkaat olivat lappalaisia. Tavinsalmen pitäjässä oli 1561 kuusi lappalaista. Eränkäynti on ollut tärkeä toimeentulon takia, koska Pohjois-Savoon. Käärmelahden Rautiaiset näyttäisivät heittäneen ”ketunlenkin” Joroisista Keski-Suomen kautta Kuopion maanviljelys ei ole turvannut kokonaan elantoa. Eränkäynnin tuottoja voitiin käyttää esimerkiksi veronmaksuun. Luonnollisimpia pitäjään ja sieltä Käärmelahteen. eräteitä olivat vesistöt. Siitä kertoo monet järvien nimet kuten Matkusjärvi Kuopion eteläpuolella. Sieltä oli vesiyhteys Kallaveden kautta Suurelle Ruokovedelle ja sieltä Pienelle Ruokovedelle. Maaningan alueella tihein asutus oli Pienen Ruokoveden ja Maanin- Rautiainen-nimen alkuperä liittyy selvimmin ammattinimikkeeseen seppä eli rautio, raudan käsittelijä- ja muokkaaja kajärven ympärillä. Myöhemmin tämän asutuksen hallinnoimiseksi perustettiin Tavinsalmen kuninkaankartano. Eränkäynti alueita ja jopa kesyttäjä. Ammattinimike oli vielä kansan käytössä 1800-luvun loppupuolella. Saman nimen eri versioita ovat Maaningalla on ollut Rantasalmen Kurosilla Kurolanlahdessa, Rantasalmen Raatikaisilla Käärmelahdessa ja Juvan Joroisten Hytti- Rautia, Rautio, ehkä myös ulkonäköön viittaavat Rautaparta ja Partanen. Rautiaisia esiintyy Karjalassa 1500-luvulla sillä Varpaistensaaressa. Eränkäyntialueet ovat olleet myöhemmin pysyvän uudisasutuksen kohteena. mm. Pekko Maununpoika Rautiainen v. 1543 Jääskissä ja Juho ja Pekka Rautiainen Antreassa vuonna 1543. Rautiaisia löydetään 1500-luvun asiakirjoista myös eri puolilta Savoa, kuten Juvalta, Rantasalmelta ja Tavinsalmelta. Kuninkaankartanon rakentaminen aloitettiin 1543. Sen pani alkuun Savon vouti Klemetti Henrikinpoika Krook, Klemetti kir- juri. Kartano rakennettiin 30 peninkulman päähän Savonlinnasta Kainuun erämaitten suuntaan. Siihen otettiin maita ja vesiä omis- Nimi Rautiainen on ollut olemassa kauan ennen sukunimien yleistymistä. tus- ja nautintaoikeuksista välittämättä, joten se aiheutti tyytymättömyyttä talonpojissa. Sen sijaintipaikasta ei ole varmaa tietoa, 1880-luvulla Rautiaiset kuuluivat savolaisten suursukujen joukkoon eli heitä löytyi varsinaisen Savon pitäjistä yli arvellaan paikan olleen Hussolansaari. Savolaiseen tapaan asia ei miellyttänyt nautintaoikeuksien haltioita, vaan siitä tehtiin valitus 500 henkeä. Nykyään Rautiaisia on koko Suomen alueella noin 8000. kuninkaalle 1545. Valituksen mukaan kartano oli rakennettu ”lapinmaahan” josta viisi pitäjää saa elatuksen ja parhaille kalavesille. Tämän perusteella alue ennen hallinnon järjestämistä oli koko maakunnan yhteistä erämaata. Klemetti kirjurin seuraaja Kustaa Fin- On hyvä muistuttaa näiden itäsuomalaisten talonpoikaisnimien arvosta, vaikka vaakunoita ei ritarihuoneen seinältä cke perusti Tavisalmen pitäjän kuninkaan luvalla 1547. Savonlinna päällikön Kustaa Fincken mukaan se sijaitsi kaukana rajasta ja löydykään. Nämä nimet ovat olleet käytössä jo yli viidensadan vuoden ajan. Länsi-Suomessa oltiin pitkään pelkkiä siitä ei ollut hyötyä kuninkaalle eikä talonpojille. Hänen mielestään kartano sopi paremmin hallintokeskukseksi kuin sotilasvarus- Juho Juhonpoikia ja vasta sukunimilaki, joka tuli voimaan 1921, lopullisesti yhtenäisti sukunimikäytännön, kun se tukseksi. Kartanon ensimmäisenä voutina (nimismiehenä) toimi Hartwick Andersson. Ensimmäiset verotiedot alueetta ovat vuodel- ta 1548. Tavinsalmen pitäjän, joka käytännössä piti sisällään koko Pohjois-Savon, hallintokeskus sijaitsi Maaningalla. Kuopio oli määrättiin kaikille pakolliseksi. siihen aikaan sivuosassa. Myöhemmin, n. 1627 pitäjän nimeksi vakiintui Kuopio pitäjä, johon myös Maaninka kuului. Maaninka Rautiaiset ovat käsitelleet aikojen saatossa muutakin kuin rautaa. Juuriltaan he näyttäisivät olevan vahvasti sai kappelioikeudet 1765 mutta kuului Kuopion emäseurakuntaan. Itsenäinen seurakunta perustettiin vasta 1871. Maaninka liittyi talonpoikaista väestöä. Heissä on olut myös käsityöläisiä sekä lahjakkaita kuvataiteen harrastajia. Löytyy myös joitakin Kuopioon 2015. ammattitaiteilijoita. Perimätieto kertoo, että tuon nimen kantajille eivät maalliset paheet ja inhimilliset heikkoudet olleet Pohjois-Savon asutuksen katsotaan alkaneen vuonna 1542. Kuningas Kustaa Vaasa julisti asumattomat erämaat kuuluviksi kruu- vieraita. nulle ja avoimiksi uudisasutukselle. Tavinsalmen pitäjä oli oikeastaan puolipitäjä, siinä oli vain kaksi neljänneskuntaa, Saamainen ja Savilahti. Jälkimäiseen neljänneskuntaan kuului kuusi kymmenyskuntaa Vehmasmäki, Kuopionniemi, Jännevirta, Maaninkavesi, Käärmelahden Rautiaisten kantaisä on Lars Larsson Rautiainen (s. n. 1653 k.1726). Hän muuttaa Kuopion Toivalasta, Pielavesi ja Nerkkoojärvi. Huomattavin asutuskausi ajoittuu vuosille 1540 – 1570, silloin sen katkaisi pitkäaikainen sota. Sen pää- Maaningan Käärmelahteen isonvihan aikana. Muuttoon on saattanut vaikuttaa venäläisten silloiset sortotoimet? tyttyä nuijasota laajentui myös Savoon. Nämä levottomuudet aiheuttivat asutustoiminnan pysähtymisen vuosisadan lopulla. Myös osa Pohjois-Karjalan Rautiaisista on lähtöisin Kuopion pitäjästä. Rautiaisia löytyy kaikista Pohjois-Savon pitäjistä. DNA-tutkimuksessa löytyy yhteys Kainuun Rautiaisiin, se ajoittuu n. 1000-luvulle ja sijoittuu todennäköisesti Karjalaan. Käärmelahti Uusimmat DNA-tulokset viittaavat, että Lars Larsson Rautiaisen lähtökohta saattaa olla 1600-luvulla Keski-Suomessa. Ero Keski-Suomessa, Sumiaisissa asuneeseen Erik Antinpoika Rautiaiseen on DNA67 tutkimuksessa vain 1. Myös Kaavin Paa- Pienen Ruokoveden länsirantaa 1500 luvun puolessa välissä hallitsi kuninkaankartano. Itärannalla eli Maaningan Käärmelahdessa vo Rautiaisen alkuperä on Maaningan Käärmelahdessa. DNA-tuloksissa on muistettava sukututkimuksen ja DNA-tutkimuk- Savilahti III (Maaninkajärvi) asui mm. vuoden 1561 verollepanomaakirjan