Kansakouluhanke Valtion, Kunnan Ja Kyläyhteisöjen Vallanjaon Haasteena
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Kansakouluhanke valtion, kunnan ja kyläyhteisöjen vallanjaon haasteena Kansakoulujen perustaminen Kuopion maalaiskunnassa vuoteen 1907 mennessä Helsinki 2006 Tutkimuksia 264 Päivi Lipponen Kansakouluhanke valtion, kunnan ja kyläyhteisöjen vallanjaon haasteena Kansakoulujen perustaminen Kuopion maalaiskunnassa vuoteen 1907 mennessä Esitetään Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekun- nan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditoriumissa XII, Unioninkatu 34, lauantaina 21. tammikuuta 2006 klo 10. Helsinki 2006 Ohjaaja: Professori emerita Sirkka Ahonen Helsingin yliopisto Esitarkastajat: Dosentti Anne Ollila Turun yliopisto Dosentti Risto Ikonen Joensuun yliopisto Kustos: Professori Jukka Rantala Helsingin yliopisto Vastaväittäjä: Professori Marjaana Niemi Tampereen yliopisto ISBN 952-10-2692-8 (nid.) ISBN 952-10-2693-6 (PDF) ISSN 1795-2158 Yliopistopaino 2006 University of Helsinki Faculty of Behavioural Sciences Department of Applied Sciences of Education Research Report 264 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Päivi Lipponen The Elementary School Project as a Challenge to the Distribution of Power Between State, Municipality and the Village Community The Establishment of Elementary Schools in the Rural Municipality of Kuopio up to 1907 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Abstract This doctoral thesis is devoted to a study of the reaction in the rural municipality of Kuopio (Finland) and in the village community to the role played by the central government in the establishment of elementary schools from the mid-18th century until 1907. During this period, a local self-government reform was implemented in the Kuopio rural municipality, and the first elementary schools were founded. The local developments in Kuopio serve to illustrate a process that was taking place throughout Finland. The research was influenced by the microhistorical approach, particularly with regard to the choice of topic, hypotheses, sources and methodology. In 1865 Czar Alexander II issued a decree granting local autonomy to the Grand Duchy of Finland, followed in 1866 by a decree on elementary schools. In 1898 the elementary school de- cree was supplemented by a decree on school districts that required rural municipalities to estab- lish elementary schools. The purpose of the two original decrees was to create a uniform network of schools throughout the whole country. The central government carried out the schools reform via local self-government structures. The local government reform empowered the Kuopio rural municipality to direct the creation of elementary schools. For this purpose, the rural municipality divided its area into school districts. The central government guided the process by issuing regulations and by providing financing. However, the implementation of the reform was delayed and the process of creating elementary schools in rural Kuopio got off to a slow start. In the beginning, the decisions to establish elementary schools were ratified by votes taken in the higher estates. As schools were gradually founded and were able to establish themselves as institutions, the peasants increasingly supported to school reform. The wish of the inhabitants of the local villages to have their own schools led to conflicts between villages. Restrictions set by the municipal assembly on the founding of new schools led to the emergence of active village meetings as rivals to the municipal assembly. In the 1890’s the success of the village meetings eventually led to the liberalization of the restrictions that the municipal assembly had placed on the founding of elementary schools. In the rural municipality of Kuopio, the process of founding elementary schools tested and shaped local government decision-making. The role of the central government was to introduce local autonomy to rural municipalities through the establishment of elementary schools. The process gave local people a legitimate opportunity to participate in building society by being active in local self-government. The social groups that had previously been excluded from local self-government were able to participate in making decisions at village meetings. The establish- ment of elementary schools in rural municipalities would not have been possible without the rise of civil society. A new level of decision-making, namely local elementary school boards, emerged in local government. These local boards gave people in rural municipalities their first opportunity to participate in government without regard for gender or social status. Modernization also ad- vanced as the school attendance of children of landless parents increased. Around the turn of the century, these children constituted a majority of those attending school. There was no difference in school attendance between boys and girls. The founding of elementary schools was followed by a rise in the participation of villagers in the activities of village associations and political organizations. --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Keywords: elementary schools, rural municipality, local government reform Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Soveltavan kasvatustieteen laitos Tutkimuksia 264 --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Päivi Lipponen Kansakouluhanke valtion, kunnan ja kyläyhteisöjen vallanjaon haasteena. Kansakoulujen perustaminen Kuopion maalaiskunnassa vuoteen 1907 mennessä --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Tiivistelmä Tutkimuskohde on Kuopion maalaiskunta Kuopion läänissä. Pääkysymys on, miten Kuopion maalaiskunnan kuntakokousten ja kyläyhteisön tasolla keskushallinnon tavoitteisiin reagoitiin ja miten keskushallinnon tavoitteet pyrkivät ohjaamaan kansakoulujen perustamista. Tutkimukseni ajallinen rajaus käsittää ajan 1800-luvun puolivälistä vuoteen 1907. Tänä aikana Kuopion maa- laiskunnassa toteutettiin kunnallinen itsehallinnonuudistus ja perustettiin ensimmäiset kansakou- lut. Tutkimuksessa paikallista kehitystä käytetään valottamaan valtakunnallista hanketta. Tutki- mukseni on saanut virikkeitä mikrohistoriallisesta tutkimusotteesta. Keisari Aleksanteri II antoi vuonna 1865 autonomiselle Suomen suuriruhtinaskunnalle ase- tuksen kunnallisesta itsehallinnosta ja seuraavana vuonna kansakouluasetuksen. Vuonna 1898 kansakouluasetusta täydennettiin piirijakoasetuksella. Se teki kansakoulun perustamisen pakolli- seksi maaseudulla. Köyhille ja syrjäisille alueille perustettiin myös kouluja. Kansakouluasetuk- sen ja piirijakoasetuksen tavoite oli rakentaa yhtenäinen kouluverkko koko Suomeen. Keskushallinto toteutti kansakouluverkon perustamisen kunnallisen itsehallinnon kautta. Kunnallishallinnon uudistus mahdollisti Kuopin maalaiskunnan kuntakokoukselle vallan, jolla se pystyi ohjaamaan kansakoulujen perustamista. Keskushallinto ohjasi koulujen perustamista la- kivelvoitteiden ja taloudellisen tuen avulla. Kuopion maalaiskunnassa kunnallishallinnon uudis- tuksen voimaansaattaminen viivästyi ja kansakoulujen perustaminen käynnistyi hitaasti. Aluksi maalaiskunnan kansakoulujen perustaminen tapahtui säätyläisten suurien äänimääri- en turvin. Kun koulut vakiinnuttivat asemansa, talolliset siirtyivät enenevästi kannattamaan koulujen perustamista. Asenne, että koulu haluttiin perustaa omaan kylään, synnytti ristiriitaa kylien välille. Kuntakokous joutui hillitsemään koulujen perustamista, minkä seurauksena kunta- kokouksen rinnalle syntyi aktiivinen kyläkokousmenettely. Suurin osa Kuopion maalaiskunnan kouluista perustettiin kyläkokouksissa. Kyläkokousten toiminnan seurauksena maalaiskunnan kuntakokous joutui vapauttamaan piirien perustamisen 1890-luvun alussa. Kuopion maalaiskun- nassa koulujen perustaminen testasi ja muokkasi kunnallisen päätöksenteon toimintaa. Kansa- laisyhteiskunta murtautui esiin, kun tilaton väestö perusti itse koulun omaan kylään. Koulujen perustaminen tarjosi ihmisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan rakentami- seen. Talonpojat aktivoituivat kunnallishallinnon päättäjiksi. Kunnallisen päätöksenteon ulko- puolelle jääneet väestöryhmät pääsivät osallistumaan päätöksentekoon kyläkokouksissa. Kansa- koulujen perustaminen maalaiskunnassa ei olisi ollut mahdollista ilman kansalaisyhteiskunnan nousua. Kansakoulujen perustamisen seurauksena syntyi kunnallishallintoon uusi päätöksenteon taso, kansakoulujen johtokunnat. Maalaiskunnassa ne olivat ensimmäinen yhteiskunnallisen osallistumisen väylä ihmisille sukupuoleen ja sosiaaliseen asemaan katsomatta. Naiset ja tilaton väestö ryhtyivät päättäjiksi. Moderni kansalaisyhteiskunta muotoutui myös siten, että tilattomien lasten määrä koulujen oppilaina kasvoi ja vuosisadan vaihteessa he olivat useassa koulussa enemmistönä. Tyttöjen koulunkäynti kasvoi. Se ei eronnut poikien koulun käynnistä. Koulu kasvatti oppilaista kansalai- sia. Yhteiskunnalliset oikeudet olivat kuitenkin erilaiset ihmisen sukupuolen ja sosiaalisen ase- man mukaan. Kansakoulujen perustamista seurasi kylien yhdistystoiminnan vilkastuminen ja kyläläisten poliittinen järjestäytyminen. Ihmiset halusivat päästä osaksi yhteiskuntaa. ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------