SYSTEMIC WELLBEING in URBAN STRUCTURE FOCUS in SHRINKING AREAS and VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

SYSTEMIC WELLBEING in URBAN STRUCTURE FOCUS in SHRINKING AREAS and VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020 Map/ picture/ schema, that best describes your project Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Advanced Urban Analysis 2020 SYSTEMIC WELLBEING IN URBAN STRUCTURE FOCUS IN SHRINKING AREAS AND VULNERABLE GROUPS Tampere University School of Architecture in collaboration with HYMY and PLANCITY CONTENT Tampere University School of Architecture PREFACE 6 Advanced Urban Analysis, Spring 2020 ESIPUHE 8 Systemic Wellbeing in Urban Structure – Focus in Shrinking Areas and Vulnerable Groups KUOPIO – Places Qualities and Production of Experiental Wellbeing 11 Texts Damiano Cerrone, Markus Laine, Panu Lehtovuori, Thamires Rocha, Maiju Ratala, Simo Saari, Samppa Saarivirta, Mikko Toivanen Abstract / tiivistelmä 12 Editing Damiano Cerrone, Anna Koskinen, Markus Laine, Panu Lehtovuori Introduction 13 Lay-out Anna Koskinen Case areas 16 Publisher Tampere University Addressing Population Changes in Rural Areas 19 Place Standard Tool in Assessing Spatial Qualities 22 Cover image Samppa Saarivirta & Thamires Rocha Conclusion and Discussion 27 ISBN 978-952-03-2015-7 (print) Sources 29 ISBN 978-952-03-2016-4 (online) HUHTASUO – An Analysis of Urban Renewal Needs of a Local Suburban Center 33 The publication is part of a collaboration between HYMY, PLANCITY and Tampere University. The HYMY project Astract / tiivistelmä 34 receives a government grant from the Ministry of Social Affairs and Health from the health promotion budget. Introduction 36 Case Study 39 About HYMY project: mal-verkosto.fi/hankkeet/hymy-hyvinvointiympariston-tietopohjan-mallintaminen-ja-hyvinvointijohtamisen- Conclusion 50 kehittaminen-verkostohanke/ Sources 52 PREFACE Advanced Urban Analysis, a new course at Tam- The Place Standard tool piloted in Kuopio proved The amount of answers can be considered quite pere University, is an example of a collaboration to be a very effective tool to assess wellbeing factors good, even though there were significantly more between different faculties and disciplines that related to a place or area. In accordance with the women than men among the respondents. One share a common major theme – green transition wishes of the city’s representatives, the survey was recognised strenghts of Huhtasuo was its close- and supporting sustainable urban structure. In directed to three very different types of districts, ness to nature, and many of the routes drawn by the Fall 2020 the theme was looked through spa- Vehmersalmi, Kurkimäki and Petonen-Pyörö. A the residents in the survey passed through na- tial boundary conditions of a wider spectrum of total of 140 people responded to the survey. Rural ture areas. Respondents to the survey considered wellbeing. The course was carried out in a col- areas were suffering, as expected, from weak pub- Huhtakeskus’ services to be reasonably good, but laboration with HYMY, a project coordinated by lic transport and a lack of services and jobs. The the center is in poor condition and would require Tampere City Region. The Finnish Institute for larger suburban center Petonen-Pyörö received a urgent renovation. The overal look of the whole Health and Welfare and the cities of Jyväskylä, better rating from the respondents. Surprisingly, area was seen quite deteriorated. However, resi- Kuopio, Lahti and Tampere were also involved. in the vast majority of themes, different types of dents wanted more diverse services and a resident The HYMY project provided the students some areas appeared to be similar to each other. Nature, structure, more diverse housing options and bet- valuable background information about how to identity and a sense of security got good grades ter public transport to the city center. To increase perceive wellbeing and measure its components. everywhere. Petonen-Pyörö’s poor reputation was the number of inhabitants, one option could be to not reflected in the results of this survey, but the condense and diversify the Huhtakeskus environ- Four different methods of analysis were applied area seemed to be well-liked. An interesting result ment when the mall is renovated. The Huhtasuo to the course, and they were applied in different was that respondents felt that their ability to influ- School and Kindergarten Center is a promising cities and in different contexts. This publication ence on things in their own area is quite poor in start to this work. showcases two studies with two different research all three places. Hence, there might be a need to methods. First study that was conducted as an consider different participation and involvement Warm thanks to Heli Suuronen and Satu Kank- Interner survey using Place Standard tool devel- methods. konen from the HYMY project, Ilona Mansikka oped in Scotland, looks at three different areas in from Helsinki-Uusimaa Region and the cities of Kuopio. The second one is a a map-based Map- Huhtasuo in Jyväskylä is a very typical Finnish for- Jyväskylä, Kuopio and Lahti, who were involved in tionnaire survey of Huhtasuo district in Jyväskylä. est suburb completed in the 1970’s that consists various stages by a large number of designers and Interviews with people at risk of marginalization, of Kangaslampi, Sulu and Kaakkolammi. In 2019, other officials. which were planned to be carried out as part of the population of the area was 9323. The look of Huhtasuo’s research, were eventually prevented the area was renewed in 2015, when the Huhtasuo by Coronavirus restrictions. One student group school and kindergarten center was complet- In Tampere, the 21th of May 2021 performed spatial data analyzes of factors affect- ed next to Huhtakeskus, the commercial core of ing wellbeing, e.g. parks and services. These anal- the area. The Maptionare survey, conducted in Course’s teachers Damiano Cerrone, Markus yses will be published separately later. the spring 2020, was answered by 441 people. Laine & Panu Lehtovuori 6 7 ESIPUHE Yhdyskuntasuunnittelun analyysit on uusi kurs- Kuopiossa pilotoitu Place Standard -työkalu osoit- lyyn vastasi 441 ihmistä, jota voidaan pitää varsin si Tampereen yliopiston tarjonnassa. Kurssi on tautui varsin toimivaksi paikkaan tai alueeseen hyvänä, vaikka naisia oli vastaajien joukossa huo- esimerkki tiedekuntien ja tieteenalojen välisestä liittyvien hyvinvointitekijöiden arviontivälineek- mattavasti miehiä enemmän. Huhtasuon vah- yhteistyöstä yhteisen suuren teeman – vihreän si. Kaupungin edustajien toiveiden mukaisesti vuutena nähdään luonnonläheinen ympäristö, ja siirtymän ja sitä tukevan kestävän kaupunkira- kysely suunnattiin kolmeen hyvin erityyppiseen monet asukkaiden kyselyyn piirtämistä reiteistä kenteen – ympärillä. Syksyllä 2020 tähän kysy- kaupunginosaan, Vehmersalmelle, Kurkimäkeen kulkevat luontoalueilla. Kyselyyn vastaajat pitivät mykseen otettiin tulokulmaksi laajasti ymmärre- ja Petonen-Pyöröön. Kyselyyn vastasi yhteensä Huhtakeskuksen palveluita kohtuullisen hyvinä, tyn hyvinvoinnin tilalliset reunaehdot. Kurssi teki 140 ihmistä. Maaseutumaiset alueet kärsivät odo- mutta keskus on huonossa kunnossa ja vaatisi yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun koordi- tetulla tavalla julkisen liikenteen heikkoudesta pikaista uudistamista. Myös koko alueen ilme on noiman HYMY-hankeen kanssa. Hankkeessa on sekä palveluiden ja työpaikkojen niukkuudesta. monin paikoin rapistunut. Asukkaat toivoivat kui- mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suurehko lähiökeskus Petonen-Pyörö sai näissä tenkin monipuolisempia palveluja, asukasraken- Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Tampereen kau- teemoissa vastaajilta paremman arvion. Yllät- netta, monipuolisempia asumisen vaihtoehtoja pungit. HYMY-hankkeesta saimme opiskelijoille tävää on se, että valtaosassa teemoja eri tyyppi- ja parempia joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan. paljon taustatietoa hyvinvoinnin hahmottamises- set alueet vaikuttavat keskenään samanlaisilta. Yksi vaihtoehto olisi lisätä asukasmäärää tiivis- ta ja sen osatekijöiden mittaamisesta. Luonto, identiteetti ja turvallisuuden tunne saa- tämällä, ja monipuolistamalla Huhtakeskuksen vat hyvät arvosanat kaikkialla. Petonen-Pyörön ympäristöä, kun ostoskeskus uudistetaan. Huh- Kurssin oppisisällöksi valikoitui neljä erilaista huonohko maine ei näy tämän kyselyn tuloksissa, tasuon koulu- ja päiväkotikeskus on tälle työlle analyysin menetelmää, joita sovellettiin eri kau- vaan alue vaikuttaa hyvinkin pidetyltä. Kiinnos- lupaava alku. pungeissa ja eri konteksteissa. Tässä julkaisussa tava tulos on se, että vastaajat kokevat mahdolli- tuodaan yhteen Kuopion kolmelle alueelle tehty suutensa vaikuttaa oman alueen asioihin melko Lämpimät kiitokset HYMY-hankkeen Heli Suuro- tutkimus, joka tehtiin Internet-kyselynä sovittaen huonoksi kaikissa kolmessa paikassa. Tämä saat- selle ja Satu Kankkoselle, Uudenmaan liiton Ilona Skotlannissa kehitettyä Place Standard -työkalua taa antaa aihetta pohtia osallistumisen ja osallis- Mansikalle sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden ja Jyväskylän Huhtasuon kaupunginosaan tehty tamisen menettelyjä. kaupungeille, joista oli eri vaiheissa mukana iso tutkimus, jonka aineistona on karttapohjainen joukko suunnittelijoita ja muita virkahenkilöitä. Maptionnaire-kysely. Koronaviruksen aiheutta- Jyväskylän Huhtasuo on varsin tyypillinen mat rajoitukset estivät lopulta marginalisoitumis- 1970-luvulla valmistunut Suomalainen metsä- riskissä olevien ihmisten haastattelujen tekemi- lähiö, joka koostuu Kangaslammesta, Sulusta ja Tampereella 21.5.2021 sen, joita kaavailtiin osaksi Huhtasuon tutkimusta. Kaakkolammista. Vuonna 2019 alueen väestö Yksi opiskelijaryhmä
Recommended publications
  • The Finnish Environment Brought to You by CORE Provided by Helsingin Yliopiston445 Digitaalinen Arkisto the Finnish Eurowaternet
    445 View metadata, citation and similar papersThe at core.ac.uk Finnish Environment The Finnish Environment brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston445 digitaalinen arkisto The Finnish Eurowaternet ENVIRONMENTAL ENVIRONMENTAL PROTECTION PROTECTION Jorma Niemi, Pertti Heinonen, Sari Mitikka, Heidi Vuoristo, The Finnish Eurowaternet Olli-Pekka Pietiläinen, Markku Puupponen and Esa Rönkä (Eds.) with information about Finnish water resources and monitoring strategies The Finnish Eurowaternet The European Environment Agency (EEA) has a political mandate from with information about Finnish water resources the EU Council of Ministers to deliver objective, reliable and comparable and monitoring strategies information on the environment at a European level. In 1998 EEA published Guidelines for the implementation of the EUROWATERNET monitoring network for inland waters. In every Member Country a monitoring network should be designed according to these Guidelines and put into operation. Together these national networks will form the EUROWATERNET monitoring network that will provide information on the quantity and quality of European inland waters. In the future they will be developed to meet the requirements of the EU Water Framework Directive. This publication presents the Finnish EUROWATERNET monitoring network put into operation from the first of January, 2000. It includes a total of 195 river sites, 253 lake sites and 74 hydrological baseline sites. Groundwater monitoring network will be developed later. In addition, information about Finnish water resources and current monitoring strategies is given. The publication is available in the internet: http://www.vyh.fi/eng/orginfo/publica/electro/fe445/fe445.htm ISBN 952-11-0827-4 ISSN 1238-7312 EDITA Ltd. PL 800, 00043 EDITA Tel.
    [Show full text]
  • Tornado Climatology of Finland
    1446 MONTHLY WEATHER REVIEW VOLUME 140 Tornado Climatology of Finland JENNI RAUHALA Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland HAROLD E. BROOKS NOAA/National Severe Storms Laboratory, Norman, Oklahoma DAVID M. SCHULTZ Centre for Atmospheric Science, School for Earth, Atmospheric and Environmental Sciences, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, and Division of Atmospheric Science, Department of Physics, University of Helsinki, and Finnish Meteorological Institute, Helsinki, Finland (Manuscript received 31 July 2011, in final form 8 November 2011) ABSTRACT A tornado climatology for Finland is constructed from 1796 to 2007. The climatology consists of two datasets. A historical dataset (1796–1996) is largely constructed from newspaper archives and other historical archives and datasets, and a recent dataset (1997–2007) is largely constructed from eyewitness accounts sent to the Finnish Meteorological Institute and news reports. This article describes the process of collecting and evaluating possible tornado reports. Altogether, 298 Finnish tornado cases compose the climatology: 129 from the historical dataset and 169 from the recent dataset. An annual average of 14 tornado cases occur in Finland (1997–2007). A case with a significant tornado (F2 or stronger) occurs in our database on average every other year, composing 14% of all tornado cases. All documented tornadoes in Finland have occurred between April and November. As in the neighboring countries in northern Europe, July and August are the months with the maximum frequency of tornado cases, coincident with the highest lightning occurrence both over land and sea. Waterspouts tend to be favored later in the summer, peaking in August. The peak month for significant tornadoes is August.
    [Show full text]
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2019
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • 2 Kuntahallinnon Historia
    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
    [Show full text]
  • Sata Vuotta Vesihuoltoa Suomessa 1917–2017
    Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKau- pallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Kiitämme mukana olevia vesilaitoksia tuesta. Kiitos myös VVY:n Kehittä- misrahastolle, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle sekä Suomen Akatemialle (ReWagons no. 288153). Kannenkuva postikortti vuodelta 1905: Suomi-neito (Sellén Ragnhild). Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka P. Rajala ISBN 978-952-03-0547-5 (pdf) SBN 978-952-03-0546-8 (painettu) 2017 TUP ja Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Paino Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2017 Sata vuotta vesihuoltoa Sisällysluettelo Luku 1: Pohjoinen veden suurtasavalta 11 Luku 2: Vesihuollon synty, merkitys ja keskeiset kehitysvaiheet 1865-1939 15 Vesi tautien kantajana 16 Uutta tietämystä Euroopasta ja muualta 19 Vesilaitosten ja viemäröinnin synty Suomessa 22 Vesihuollon asiakkaana 25 Luku 3: Keskeiset valinnat ja kehitysvaiheet 27 HÄMEENLINNA 30 Vesilaitoksen synty 30 Vesijohtoa, viemäriä ja kuluttajia 34 Kaupunkialue laajenee 36 Tekopohjavettä 37 Ahvenistolle uusi vedenkäsittelylaitos 1981 38 Vedenkulutus ei enää lisäänny 39 Hämeenlinnan viemäröinti 1960-luvulla 40 Vuosi 2017 43 Haastattelu 43 KANGASALA 48 Teollisuuden vesihuoltoa 49 Naudoille oma vedenkulutusmaksu 52 Vesihuollon ratkaisuja palotoimi mielessä 54 Kirkkojärvi saastuu 55 Pitkäjärven pumppaamo ”paukulla päälle” 57 Kohti yhteistoimintaa: vaikeita valintoja
    [Show full text]
  • 5692/2021 Kuopion Väestö, Työpaikat Ja Asuminen
    Kuopion väestö, työpaikat ja asuminen ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYTTÖÖNOTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2022 - 2026 YK 2021:1 KH 14.6.2021 Kuopio kasvaa ja kehittyy Kuopio väestö, työpaikat ja asuminen - asumisen rakentamisen eteneminen ja käyttöönotettavat alueet vuosina 2022 - 2026 -raportti kokoaa lähtötiedot tulevan vuoden talousarviota sekä talous- ja toimintasuunnitelmaa varten. Lähtötiedot ovat perustana myös maanhankinnalle, kaavoitukselle ja palvelujen suunnittelulle. Raportti antaa tietoa väestön, elinkeinojen ja työpaikkojen kehityksestä sekä asuntotuotannon etenemisestä ja tavoitteista. Asuntotuotannon ohjelmointi on tehty tulevalle viisivuotiskaudelle eli vuosille 2022-2026. Ohjelmointia tarvitaan mm. kaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun aikatauluttamiseksi. Lisäksi raportti sisältää tiedot vuoden 2021 talousarvion mukaisista palvelurakennusinvestoinneista vuosille 2021-2024. Kaupunkirakennesuunnitelma 2030-luvulle strategisen suunnittelun taustalla Kaupunkirakennesuunnitelma on strateginen maankäytön suunnitelma, joka visioi ja tarkastelee Kuopion ennustetun väestökehityksen mukaisia kasvu- ja laajenemisalueita sekä kaupunkirakenteen tavoitteita 2030-luvulle saakka. Maankäytön tulevaisuuden suunnittelun apuvälineenä kaupunkirakennesuunnitelma tukee ja edistää kaupungin kasvua ja elinvoimaa. Kaupunkirakennesuunnitelmassa hyväksytään Kuopion tulevaisuuden kasvusuunnat, mahdolliset täydennysrakentamisalueet sekä asumisen ja työpaikkojen laajenemisalueet. Voimassaoleva ja järjestyksessään kahdeksas kaupunkirakennesuunnitelma
    [Show full text]
  • KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia Ja Hoito-Ohjeet
    KUOPION KULTTUURIYMPÄRISTÖ Strategia ja hoito-ohjeet 1. Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ..........................................1 Esipuhe .................................................................................................................3 Tavoitteet..............................................................................................................4 Johdanto ..................................................................................................................................... 4 Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteet ..................................................................................... 5 Mikä on kulttuuriympäristö ..............................................................................8 Arvokas kulttuuriympäristö .......................................................................................................8 Kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen................................................................... 9 Kulttuuriympäristön hoito ...............................................................................10 Lähtökohtia .............................................................................................................................. 10 Rakennusperinnön korjaus ja kunnossapito ± vähemmällä enemmän .....................................10 Jatkotoimenpide-ehdotukset ............................................................................13 2. Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma ................................................................................14
    [Show full text]
  • Confused Suburban Identities: a Case Study of Helsinki Region
    Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Studio Publication 1 Confused Suburban Identities : A Case Study of Helsinki Region Editors: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Publisher: Urban Studies and Planning / Master's Pro gramme of Urban Academy in Helsinki Layout design: Natalia Vladykina USP Studio Publication 1 ISSN 2489-8007 (print) ISBN 978-951-51-4193-4 (print) ISBN 978-951-51-4194-1 (PDF) https://www.helsinki.fi/en/programmes/master/urban-studies-planning Painotalo Plus Digital Oy Lahti 2018 Studio Publication 1 Confused Suburban Identities: A Case Study of Helsinki Region Edited by: Anssi Joutsiniemi, Hannu Linkola, Mia Puttonen, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Table of contents USP / 2018 Contents Foreword 7 Anssi Joutsiniemi, Matti Kortteinen, Hannu Linkola, Kristin Swan, Mari Vaattovaara Excursions into suburban density 15 Anssi Joutsiniemi, Franz Oswald, Mari Vaattovaara Chapter 1 A Study of Multicentricity 21 Vantaa as a Part of the Capital Region of Finland 21 Oya M. Duman Commentary: The next step 36 Kimmo Lapintie Chapter 2 Vantaa Smart City Development in Business, Mobility, and Art 41 4 Introduction 42 Smart City Strategy for Future Vantaa - Create an Innovative and Vibrant Business City 44 Chang Liu Car Use in Vantaa: Opportunities That Smart Mobility Could Offer 56 Noora Haavisto Smart Participatory Art 68 Barbara Radaelli-Muuronen Commentary: Smart but complex cities
    [Show full text]
  • Palveluverkkoselvitys Toimii Pohjana Rakennemallien Luomiselle
    Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A Selvityksen tavoitteet B Palveluverkon nykytila C Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 D Johtopäätökset A 1) Palveluverkon nykytila 2) Palveluverkko tulevaisuudessa 2030 - Palveluverkon nykytila muissa . Väestön kehitys, ennusteet & tavoitteet suunnitelmissa - Ikäihmiset ikäihmisten palvelut, lapset koulut ja päivähoito, liikuntapaikat - Palvelut ja saavutettavuus - Palveluverkon tulevaisuus muissa - Päivähoitopalvelut suunnitelmissa (maakuntakaavat) - Perusopetus - Palvelujen saavutettavuuden parantaminen ja tasavertaisuus - Terveyskeskukset - Uudet asuinalueet - Kaupat - Matkailu- ja virkistyspalvelut - Palveluiden saavutettavuus Palveluverkkoselvitys toimii pohjana rakennemallien luomiselle A Työllisyys/ Asukaskato/-lisäys Matkailijat/ työttömyys Ikäihmisten mökkeilijät hyvinvointi Hyvinvointierojen kasvu Lapset Monikulttuurisuus Osaamisen kehittyminen Joukkoliikenteen Asukaskato muutokset Väestörakenteen muutokset Koulutuspalvelut Saavutettavuuden ja Teknologin Yhdyskuntarakent liikenneyhteyksien Internet ja en kehitys een muutokset kehittyminen sähköiset PALVELUTARPEET palvelut Yhteiskunta- poliittinen Elinkeinoelämän Pendelöijät toimintaympäristö muutokset Taajamien Yleinen tiivistyminen taloustilanne Kaupunki/seutupol itiikka Hajarakenta Lainsäädäntö Alueen minen vetovoimaisuus Sosiaalis- Taloudellinen kulttuurinen tilanne toimintaympä Uudet ristö työpaikat, Strategiat, yritysten Valtakunnalliset tarpeet Yhteistyöma ohjelmat, suositukset,
    [Show full text]