Pohjois-Savon linn en tsauksen perusaineistona ovat valtakunnallisen rariteettiko­ Edessäsi oleva faunistinen katsaus tarjoilee joukon Pohjois­ mitean (RK) hyväksymät Poh­ Savon herkullisimpia lintuhavaintoja vuodelta 1993. Lintuvuosi . ois-Savon havainnot sekä yh­ distyksellemmeK toimitetut havainnot la­ 1993 oli monella tavalla mielenkiintoinen. Maakunnalle uusia jeista, jotka on merkitty Pohjois-Savon lintulajeja saatiin vuoden aikana peräti viisi: jääkuikka, havaintojen keräilyluettelossa keruukoo­ madeirankeiju, pikkukotka , haahka ja tulipäähippiäinen. Keväällä deilla A, 1, 2 tai 3 (ks. Siivekäs 13:80- lintujärvil/ämme ja lietealtaillamme tavattiin runsaasti mm. 83). Keruukoodilla A merkittyjen lajien kahlaajia. Kesää elävöittivät lukuisat ruisrääkät, luhtahuitit ja havainnot vaativat ennen julkaisuaan yölaulajat. Monilla petolinnuilla kevät ja kesä sujuivat alueellisen harvinaisuuskomitean (AHK) myyräkadost a johtuen ankeissa merkeissä. Syksyn parasta antia hyväksynnän. AHK katsoi määrityspe• olivat tikkojen vaellus, arktisten kuikka- ja vesilintujen raju rusteet riittäviksi 127 havainnon osalta (vuodelta 1993 70 ja sitä aikaisemmilta muutto sekä pikkukajavien ä killinen rynnäkkö. Vuoden vuosilta 57 havaintoa). A-lajin rengastus­ päättyessä sulil/amme törmättiin sellaisiin talvilintuerikoi­ havainnon yhteydessä AHK-lomakkeen suuksiin kuin pikkujoutseneen, liejukanaan ja al/ihaahkoihin. täynämistäja AHK-käsittelyä ei olevaa­ Kaikkiaan Pohjois-Savossa nähtiin vuoden 1993 aikana 234 dittu. Samaa menettelyä on noudatettu lintulajia. Muhkeaan lukuun vaikutti varmasti osaltaan se, että myös Kuopion museolle toimitettujen lin­ Kuikan, Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Suomen­ tujen kohdalla. RK-ja AHK-lajeja koske­ selän Lintutieteellisen Yhdistyksen välillä käytiin vuoden aikana vat ja aiemmin Siivekkäässäjulkaisemat­ pinnakisa. Mittelö lisäsi monella retkeilyaktiivisuutta, mikä tomat vanhat havainnot on lueteltu ko. lajin yhteydessä vuoden 1993 havainto­ ymmärrettävästi näkyi havaintojen määrissä. Lienee turha jen jälkeen. Yhdistyksellemme lähetettiin korostaa, mikä yhdistys luonnollisesti vei ykkössijan. Pohjois-Savon linnusto -kirjaa varten runsaasti vanhoja havaintoja muistakin katsauslajeista. Nämä havainnot tulevat käsitellyiksi li nnustokirjassa, eikä niitä ole otettu mukaan tähän katsaukseen. ns. maallikkohavainnot on sisällytetty Satunnaistalvehtijoita, Siilinjärven Lisäksi olemme saaneet käyttöömme katsaukseen (tällöin havainnon varmen­ Raasion ja Mustin syksyisiä kahlaajia Rengastustoimiston tiedot Pohjois-Savon taja on ilmoitettu; esim. H. Havaitsija/ sekä eräitä syys- ja kevätmuuttajia koske­ rengastuksista vuodelta 1993. Eino MU). Lisäksi muutaman vuoden ajan vat havainnot on käsitelty yksityiskoh­ Savolainen toimitti tiedot Kuopion noudatetun käytännön mukaisesti kat­ taisemmin omissa raporteissaan. Eräiden museolle tuoduista ja taltioiduista saukseen on otettu mukaan Joroisten pesimärauhaa vaativien lajien kohdalla linnuista (tekstissä lyhenne "mus") sekä kunnassa (Etelä-Savoa) tehdyt havain­ on noudatettu perinteistä varovaisuutta ja museolle ilmoitetuista tarkistetuista not. Joroisten havainnot eivät sisälly kyseisten lajien pesimäpaikkoja ei ole esi­ maallikkohavainnoista. Yhdistyksemme Pohjois-Savosta esitettyihin lukuihfo, tetty teksteissä kuntaa tarkemmin. havaintovihkojen (Iisalmen Keskimmäi• vaan ne on mainittu/summattu aina erik­ Havaintojen yhteydessä havainnoijat nen, Maaningan Patalahti ja Lapinjärvi, seen. Ilmatieteen laitoksen säähavainnot on lueteltu aakkosjärjestyksessä lukuun Rautalammin Tyyrinvirta, Riistaveden Pohjois-Savon mittausasemilta toimit1i ottamatta RK-ja AHK-havaintoja,joide Keskimmäinen, Siilinjärven Raasio sekä käyttööni Kalle Ruokolainen, joka laati kohdalla ilmoituslomakkeen tekijä (lin­ Varkauden Lehtoniemi) havainnot ovat myös vuorokauden keski lämpötiloja ja nun löytäjä) on mainittu ensin. Useam­ myös mukana aineistossa. Varmennetut sademääriä esittävän käppyräkuvion man kuin neljän henkilön tekemissä ha- (kuva 1). 4 ,~,.,,,.,, .....". ,,,, C 1/1995 (16 vsk.) ~=============~ {l:n n ./f&uMu,,. VMomn IS 1993 vainnoissa on pääsääntöisesti mainittu toukokuun alussa pa­ vain havainnon (aakkosjärjestyksessä nivat merkille muutkin ensimmäinen) ilmoittaja. Kaikki havain­ kuin koivuallergikot. tojaan ilmoittaneet tai muutoin katsauk­ Toukokuun 20. päivän tie­ sen syntymistä edistäneet henkilöt ja ta­ noon ennätyshelteet tyssä• hot ovat ansainneet kiitoksen aktijvisuu­ sivät rajusti toukokuun vii­ kuun puoli­ destaan. meisen viikon luoteistuuliseen välin jälkeen koleuteen. Kesäkuu oli keskimää- maa peittyi ke­ räistä viileämpi sekä varsinkin kuun vyeen lumivaip- Vuoden 1993 sää alkupuolisko myös normaalia pilvisempi paanja pienemmät jär• ja sateisempi. vet jäätyivät. Marraskuu oli normaalia Vuoden alku oli selvästi keskimääräistä Heinä- ja elokuu olivat lämpötiloil• kylmempi. Lumikerros ei niukoista sa­ lauhempi. Myös lunta satoi tammikuus­ taan ja sademääriltään keskimääräisiä. teista johtuen kasvanut muutamaa senttiä sa useimpina päivinä (kuva 1). Lauha Heinäkuun alussa oli sateinen ja viileä paksummaksi koko kuukauden aikana. säätyyppi jatkui helmikuun puolella. viikko. Syksyn tulon aisti syyskuun alus­ Joulukuun sää oli vaihteleva. Lunta Tammi-helmikuun ainoat kunnon pak­ sa. Syyskuun oli keskimääräistä kyl­ tuprutteli useina päivinä ja vuoden vaih­ kasjaksot olivat lyhytaikaisia ja ajoit­ mempi ja poikkeuksellisen vähäsateinen. tuessa saatiin kahlailla jo 30-40 cm:n tuivat tammikuun viimeiselle viikolle ja Lokakuun alussa oli utuisen harmaiden paksuisessa hangessa. Syksyllä 1993 helmikuun lopulle. Talven aikana maam­ päivien joukossa pari komeaa ja lämmin• pihlajanmarjojen määrät olivat aivan me merialueilla oli useita myrskyjä ja tä syyspäivää. Lokakuun 8:ntena keli oli nollissa. Sen sijaan koivun siemensato oli tammikuussa Itämerellä mitattiin jopa muuttunut itätuuliseksi ja syksyisen hyvin runsas ja käpyjen purijoillekin riit­ hirmumyrskylukuja (katso madeiran­ rähmäiseksi. Parin päivän päästä koillis- ti evästä. keiju). Maaliskuun alku oli vielä täyttä talvea, mutta puolivälissä kuuta rätki jo vettä ja kelit muuttuivat hetkellisesti keväisiksi. Tammi-helmikuulle tultaessa Havainnoijat edellissyksyn runsas pihlajanmarjasato oli jo huvennut olemattomiin. Kuusen­ Raimo Aaltonen (RA), Pentti Alaja (PA). Mika Asikainen (MA), Erkki Björk (EB), Mikael Dyhr (MD), Timo Filipoff (TF), Olavi Eskelinen (OE), Heidi HaMula (HHa), Mika-Petri Harju (MPH), käpyjen runsaus oli kevättalvella silmiin­ Aimo Hanikainen (AHa), Pertti Hartikainen (PHa), Jari Holopainen (JHo), Julcka Hujala (JHu), pistävää. Osmo Huupponen (OHu). Tuula Hyvönen (THy), Terho Hämäläinen (TeH), Harri Hölttli (HHö), Huhtikuun alkupuolisko oli poutai­ Tuomo Jalkanen (TJa), Timo Immonen (TI), Silveri Jussila (SJu), Kai Jäderholm (KJä), Penlti nen, mutta kolea. Lintumaailma muuttui Kaarakainen (PKa), Jaakk.o Kettunen (JKe), Jonna Knuutinen (JKn), Jarkko Koskela (JaK}, Heikki Kotilainen (HKo), Janne Kumpulainen (IKu), Ilpo Kuronen {lK), Pekka Kyllönen (PKy), Anne-Mari hetkessä huhtikuun 20. päivän tienoilla Kirkkäinen (AMK), Kati Könönen (K.Kö), Jaakk.o Laasanen (JL), Mauri Leivo (MLe), Paavo Liimatta sään vaihduttua keväisen lämpimäksi. (PLi), Mariko Lindgren (MLn), Antero Lindholm (ALi), Raimo Lindholm (RLi), Tom Lindroos Toukokuun kolme ensimmäistä viikkoa (TLi), Martti Linkola (MLi), Pertti Menala (PMe). Seppo Mikkonen (SM), Allan Nyyssönen (AN). olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja Marko Pakarinen (MPa), Raimo Pakarinen (RPa). Pasi Parkkinen (PPa), Jari Poikolainen (JPo), Lauri Puranen (LPu), Jyrki Pynnönen (JPy), Petro Pynnönen (PPy). Juha Pääkkönen (JPä), Reino Pöyhönen keväisen kuivia. Lämpötilat lähentelivät (RPö), Eelis Rissanen (ER), Juhani Rissanen (JRi), Adrian Royle (ARo), Pentti Runko (PRu), Kalle päivisin jopa helle lukemia ja jäät hävisi• Ruokolainen (KRu), Kalevi Rutonen (KRt), Helena Rönkä (HR), Risto Rönkä tRR), Hannu Räsänen vät suuristakin järvistämme ennen touko­ (HIU). Pertti Räsänen (Piti), Seppo Räsänen (SRä), Kari Saukkonen (KSa), Eino Savolainen (ES), Hannu Siilcsvina (HSi), A. J. Siivonc:n (AS), Kauko Sikström (KSi), Uolevi Skaren (US), Veli-Matti kuun 10. päivää. Koivut olivat isoilla Sorvari (YMS), Pekka Sovinen (PSo), Ari Tanskanen (AT), Jonna Tuomainen (JTu), Markku Ukkonen hiirenkorvilla heti vapun jälkeen, ja nor­ (MU), Visa Uusipaik:ka (VU), Esko Vesanen (EVe), Veli-Matti Väänänen (VMV). Heikki Väätäinen maalia rajumman koivun kukinnan heti (HVä), Juha Väätäinen (Nt), Asko Yli-Kauppila (AY), Jarmo Yliluoma (JY). s Lyhenteet 30 (A) • AHK-laji (lajinimen jäljessä), esitetyt havainnot AH K:n tarkistamie ja hyväksymiä (RK) • RK-laji (laji nimen jäljessä), esitetyt havainnot SLY:n rariteettikomltean hyväksymiä ( 1) • lajista kerätään kaikki havainnot (lajinlmen jäljessä) 20 (2) • lajista kerätään vain pesimäalkaiset havainnot (lajlnimen jäljessä), 2• • myös pesimäbiologiset tiedot kerätään (3) • lajista kerätään tiedot laajempien alueiden pari-/reviirimääristä (laji nimen jäljessä), J• • myös pesimäblologiset tiedot kerätään p • paikallinen 181 lepäilevä 10 m • muuttava; jos muuttosuunl8 tiedossa, merkitty vain muuttosuuntalyhenne (S, W, SW jne,) kiert • kiertelevä r • rengastettiin 0 Ä • laulava tai soidinääntelevä ä • muuten ääntelevä, äänlhavainto a • parvi; aS ~ viiden parvi, Sa • viisi parvea, 100(58) m = yhteensä sata muuttajaa viidessä parvessa kv • kalenterivuosi; iät kalenterivuosina -10 ad • vanha (aikuinen) subad • esialkuinen juv • nuori ( 1kv) pull • pesäpoikanen