--..1) Talvilinnut 1994-2003 & Yölaulajat 1999-2003 ~ Siivekäs~~~~~~~~~~~~~~~~~~ maakuntaa. Jakson paras talvi oli Pikkukäpylintu/käpylintu-laji 99 (23,7) ja talvella 2001 (20,4). selkeästi 01/02. Tältä talvelta ovat Loxia curvirostra/Loxia sp. Koko talvikauden summa oli kor­ myös suurimmat parvet: 3.12.01 Määrät vaihtelevat perinteisesti kein talveUa 98/99 (19,9 yks./10 Yölaulaja Kuo Savilahti 18 p (AHa), 15 .1.02 runsaasti talvesta toiseen. Tarkas­ km) ja vastaavasti katotalvia olivat Kuo Neulalahti 18 p (MKe) ja telujaksolla erityisen hyviä talvia 94/95 (6,2 yks./10 km) ja 99/00 20.1.02 Kuo Sammalniemi 30 p olivat 95/96 (pikkukäpylintu + (5 ,8 yks./10 km). (PHu). Taulukkoon 5 on koottu Loxia sp. yht. 31,3 yks./10 km) ja talviset yksilömäärät kunnittain. 98/99 (2 1,7 yks./10 km), jotka Pulmunen Plectrophenax nivalis ovat talvien 1965/66 ja 1971/72 Yksittäisiä havaintoja kertyy sään­ L ämmin kesäyö, luonto on Vihervarpunen C.spinus ohella parhaita tunnettuja käpylin• nöllisesti lähes joka talvi. Kysees­ tuok uvimmillaan ja vihreän eri Erityisen hyvä talvi lajille oli 00/ tutalvia. Vastaavasti huonoimpia sä on joko myöhäisiä syysmuutta­ sävyihin puettu. Valoi sassa, hil­ 01 , jolloin laskentojen keskitihey­ talvia olivat 94/95, 97/98 ja 01/02, jia tai aikaisia kevätmuuttajia. Tal­ jaisessa yössä punarintojen, rä• deksi tuli 26, l yks./ 10 km, joka on jolloin nähtiin vain neljä lintua vilta seuraavat havainnot: 2.- kättirastaiden ja punakylkirastai­ siten yksi korkeimpia laskennois­ (0, 1 yks./10 km) per kunkin talven 3.12.94 Vrk Lehtoniemi 1 p (HKo, den äänekkään konsertin joukos­ l sa koskaan laskettuja tiheyksiä. laskennat. KSa), 8.12.95 Kuo Kuopionlahti ta erottuu välillä joko koloratuu­ m (EBj), 17.12.97 Nil Mustalahti Vastakohdaksi jäi 99/00, jolloin risopraanon hiveleviä säkeitä tai 1ythri11us 1 N (JRi), 20.12.98 Maa Mustavir­ laskennoissa ei havaittu yhtään Punavarpunen Ca,podacuse voimakas baritoni. Pensaikkojen Todella eksoottinen talvi laji. Laji ta 1 p (JKe, HKo), 17.1.99 Kuo spinaria. Suurimmat ilmoitetut ja peltojen liepeillä kuuluu yksi­ 7.1.0 1 Vrk Päiviön• oleskeli läpi tal ven 94/95 Suo Sy­ Siikaniemi 1 E (MU), 24.1 .00 Kuo kerääntymät toikkoisempia ääniä, sirityksiä ja saari 35 p (HMi, MMi, RMi), dänmaa Tuikkasenkangas I l- Kelloniemi I m (EBj) ja 18.2.02 raksutusta. Ruovikkoista järveä 13.1.01 Kuo Väinölänniemi a60 2kv 9 p (PPy, JPy, M . Pynnönen Rau Kiesimä I ä (HSi). lähestyttäessä kantautuvat ruoko­ kiert. (PRe, RSu), 20.2.01 Kuo ym). AHK on tarkastanut havain­ kerttusten konsertin seasta kume­ Rypysuo a40 p (PRe) ja 25.2.01 non Keltasirkku Emberiza citrinel/a at puhalluksetja piiskan sivalluk­ Kuo Sorsasalo 47 p (IMa) sekä Talvilintulaskennoissa keltasirk­ ruovi­ kevään 2003 aikainen esiintymi­ Taviokuurna Pinicola enucleator kumäärät nousivat selvästi 1980- set. Kuuluuko vielä jostain nen 16.2.03 Rau Konnekoski a80 Lajille ovat tyypillisiä suuret vaih­ luvun puoliväli sä, ja noususuh­ kosta potpotusta ja karkeampaa p (EKa, JKn), 25.2.03 Rau Kiesi­ telut perättäisinäkin talvina, talvi­ dannetta kesti noin 15 vuotta vuo­ laulantaa? Sydänyön tunneiks i mä a220 p (KSi) ja 27.2.03 Suo lintulaskennoissa laji on vähim• si tuhannen vaihteeseen, kunnes valo hieman hämärtyy ja usva­ keskusta 60 p (ATo). millään kevätlaskennoissa. Katsa­ aivan viime talvina määrät ovat matto yrittää nousta alavan niityn usjaksolle osui kaikkien aikojen taas alkaneet laskea. Korkeinunil­ päälle tanssimaan. Hetken päästä Hemppo C. cannabina paras laskentatulos: talvilasken­ laan talvina 1986-96 määrät olivat taivaanranta taas rusottaa ja yön Harvalukuinen talvi laji , jota ei ta­ nassa 2003 laskettiin yhteensä 38,5-63,5 yks./ 10 km, talvina laulajat antavat tilaa alkukesän vata joka talvi. Yhteensä kahdek­ 2882 taviokuurnaa, jolloin tihey­ 1997-2002 on nähty 21,5-42,7 aamun täyden kokoonpanon sin­ san havaintoa kymmenestä yksi­ deksi tulee 11 , 3 yksilöä/10 km. yksilöä/JO km. Suurimmat ke­ foniaorkesteri ll e. Yön kulkija voi löstä katsaustalvilta: 2.-21.12.94 Koko talven tulokseksi tuli 5, 75 rääntymät: 10.1.99 lis Ilomäki 600 vihdoin painaa päänsä tyynylle ja Vrk Lehtoniemi 19 p (HKo, PLi, yks. /10 km. Yli 30 linnun kerään• p (JYI), 2.12.00 Kiu Remesjoki tallentaa täydellisen kesäyön tal­ KSa), 18.2.95 Kuo Heinälamrnin• tymät tältä talvelta: 1. 12. Kuo Pui­ 300 p (USk) ekä Kuo Vehmasmä• ven pimeyteen voimaa antamaan. 26.12.99 a 165 p ja 28.1 2.00 a90 rinne lo' p (ERi), 4.-5.12.95 Sii jon tie n.40 p (ALä), 8.12.02 Kuo ki Näinhän se oli, vai oliko sit­ äki a n.50 p p (AHg). Kasurila 1 p (MPH, HKo, ERi Saarijärvi-Inkilänm tenkään? Oliko kylmää ilta toi­ Lehto­ (AMR, ERi, KRu), 28.12.02 Kuo ym), 5.12.95-13. 1.96 Vrk sensa jälkeen, satoi ko ja heilui­ 1o' 9 p (OHu, PLi, ERi ym), Vehmasmäki 35 p (AHg), Pajusirkku Emberiza schoeniclus niemi vatko vihreät koivut kohisten tuu­ 5.12.98 Vrk Lehtoniemi 2 p (Tlm, 29.12.02 Maa kk 40 p (PMu), Harvinainen talvilaji, joka on ta­ len taivutuksessa? Säätiedotuk• ANy, ERe ym.) 9.1 .00 Lep Riikin­ 1. 1.03 Kuo Vehmasmäki a 35 vattu alueellamme kolme kertaa. sen lause "alavilla mailla hallan neva lo' p (Tlm, HMi), 26.1.01 kiert. (AHg), 5.1.03 Sii kk-Lep­ Kaikki havainnot ovat joulukuul­ vaara" tuli tutuksi ja unohtuneet Kuo Likolabti l p (HKo) ja päkaarre 37 p (MU) ja 16.1 .03 ta. Ohessa toinen ja kolmas ha­ pipo tekivät kesäyön 15 . 1.03 Lep Nikkilänmäki 1 S Kuo SaviJahti 50 p (EBj). vainto: 6.12.98 1 p Vrk Lehtonie­ käsineet ja . (HRö). Myös talvina 95/96 (1,56 yks./ mi (HMi, MM.i , ERi, KRu ym.) ja retkestä sietämättömän kylmän 10 km)ja 00/01 (2,83 yks./10 km) 26.12.00 1 p Kuo Markustajasata­ Viitakerttusista, satakielistä ja Urpiainen C. jlammea kuurnamäärät olivat varsin korkei­ ma (KRu). muista taitolaulajista e i o llut tie­ Talvi 00/01 oli talvilintulasken­ ta. Esimerkkejä kerääntymi stä toakaan. Ainut kuultu yölaulaja noissa ennätystalvi myös urpiaisel­ muilta talvilta: 14.1.99 Kuo Väli­ oli jo monen retki porukan kuule­ le: 231, 4 urpiaista/ 10 km, mikä köntie a32 p (IMa), 13 .12.00 lis ma ruisrääkkä. on enemmän kuin yhdenkään ai­ keskusta 44 p (KAs), 17 .12.00 Niin tai näin, kesä ilman ai­ kaisemman talven laskennoissa. Kuo Siikaniemi 35 m (EBj), nuttakaan yölaulajaretkeä on vail­ Seuraava talvi 01/02 olikin sitten 7.1.01 Vrk Joutenlahti a30 p Kirjallisuus linainen. Vaikka se ei aina toteu­ taas jakson pohjanoteeraus, kun (MMi, RMi), 2.2.01 Kiu keskusta tuisikaan odotusten mukaan, niin tiheydeksi saatiin 0,8 yks./10 km. 39 p (ATa) ja 20.1.02 Sii Monni a Pynnönen, J. & Ruokolainen, K. valoa riittää ja piennarten kukka­ Keskiarvoa parempia talvia olivat 36 p (TF, MKe). Vastaavasti talvi­ 1996: Pohjois-Savon talvilinnut matto loistaa kaikissa sateenkaa­ myös 95/96 ja 98/99, kun taas 99/ na 99/00 ja 01/02 ei laskennoissa 1992/93 ja 1993/94. - Siivekäs 17 ren väreissä. (1):23-3 1. 00 oli myös huono. Suurimpia ke­ nähty ainoatakaan kuumaa. Aikai­ Nä mä kesäöiden retket ovat rääntymiä: 6.12.00 lis Koivulahti semmista huipputalvista (1957/58 K. 1994: Pohjois-Savon tuottaneet melkoisen havaintoai­ 400 m (K. Bovellan), 28.12.00 ja 1969/70) olikin jo aikaa. Ruokolainen, talvilintulaskennat 1956/57-1992/ neiston. Tässä katsauksessa ker­ Kuo Vehmasmäki 436 p (AHg), 93 - tuloksia 13 800 kilometrillä - rotaan vuosista 1999-2003, sii 1.1.01 Kuo Neulalahti a300 p Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Siivekäs 15 (1-2):4-17. vi isi kesää. Ennen vuotta 1999 (KRu), 3.1.01 Lep Nikkilänmäki Punatulkun talvikanta sahaa ees­ yölaulajat ovat löytyneet faunis­ 300 p (HRö, RR), 7.1.01 Kuo taas muiden marjalintujen tavoin, Ruokolainen, K. & Kauppinen, J. tisista katsauksista, mutta nyttem­ Sarnmalniemi 500 m (PHu), viime vuosikymmeninä lajin kui­ (toim.) 1999: Kuopion ja Pohj ois­ min tuo massiivikatsaus on pil­ 19.1.01 Sii Räisälä 1000 p (MU) tenkin otaksutaan runsastuneen. Savon linnusto. - Kuopion luon­ Näin lu- ja 25.2.01 Kuo Puijonsarvi 662 Yli 20 tuikkua/ 10 km nähtiin syk­ nontieteellisen museon julkaisuja 5. kottu useampaan osaan. kiert (AHa). sylaskennassa 95 (2 1,6) , tal vell a 343 s., Lievestuore. 16 Yölaulajat 1999-2003 ~ 53 ♦ 2004 ♦ 25. vsk Pohjois-Savossa 1999-2003 kijan on helpompi saada käsitys jonkin ryh­ Kuntahavaintotaulukko oli tarpeen kesäkuun loppupuolella alkoivat shortsike­ män kokonaistilanteesta ja katsausten kir­ myös siksi, että käsiteltävänä oli kovin lit, tosin hell epäiviä ei vielä ollut. Heinä• joittaminen saadaan jaettua luontevasti monta vuotta. Jos jokaisen lajin kuntakoh­ kuun alkupuolella hellekin sitten helli ja useampien tekijöiden kesken. Tässä katsa­ tai et havaintomäärät olisi lueteltu tekstis­ yölämpötilat olivat pyöräilyyn opivia, n. uksessa ei ole mukana harvinaisia yölaula• sä, siitä olisi tullut hankalalukuinen "nu­ + 15 astetta. jia, viiriäistä, rastaskerttusta tai viirusirkka­ merosulkeinen". Havaintojen tulkitsemi­ 2002: Toukokuun puoliväli oli lämmin• lintua. Ne kuuluvat harvinaisuuskatsauk­ nen samaksi tai eri linnuksi teetti työtä. On­ tä aikaa, päivällä päästiin jopa yli +20 as­ sen piiriin. neksi tunsin monet kunnat itsekin melko teen ja yötkin olivat lämpimiä. Mutta lop­ Säännölliset ja jonkin alueen kattavat hyvin, mutta kyllä karttoja silti joutui tut­ pukuuta kohden sää kylmeni reippaasti ja yölaulajaretket ovat aineiston perusteella kailemaan. Varkauden Lehtoniemen alueen useita hallaöitä koettiin. Kuun loppua koh­ keskittyneet Varkauteen, Kuopioon, Siilin­ yölaulajatihentymät olivat erityisen haasta­ den sää jälleen lämpeni. Kesäkuun alku oli järvelle, Maaningalle ja Iisalmen seudulle. via. Kun havaintoja oli ilmoitettu niin ka­ lämpötilojen osalta melko Näiden kuntien osalta katsaus kertoo jok­ dun nimillä kuin muutenkin, joutui suun­ mukava, päivi• sin+20 seenkin vertailukelpoi esti yölaulajatilan• nistamaan jo puhelinluettelon kartalla. Toi­ asteen tuntumassa ja öisinkin oli teen eri vuosien osalta. Muilla paikkakun­ veena olisikin saada vastaisuuden varalle +I0-15 astetta lämmintä.