Pohjois-Savon Luonto Ja Maisema

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Pohjois-Savon Luonto Ja Maisema A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 141 Heli Ilaskari (Toimittajat Merja Hyttinen, Jorma Tuomainen) Pohjois-Savon perinnemaisemat Kuopio 1999KUS POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS ISBN 952-11-0634-4 ISSN 1238-8610 Valokuvat: Heli ja Heikki Ilaskari Kansikuva: Heli Ilaskari Taitto: Mirja Mustonen Painopaikka ja -vuosi: 2 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 141 Sisällys Johdanto ........................................................................................... 5 Perinnemaisemien kartoitus ............................................................. 6 2.1 Menetelmät ................................................................................................................ 6 2.2 Kohteiden arvoluokitus ........................................................................................... 7 2.3 Kartoituksen kattavuus ............................................................................................ 7 Pohjois-Savon luonto ja maisema ...................................................... 8 3.1 Ilmasto ........................................................................................................................ 8 3.2 Kallio- ja maaperä ja pinnanmuodot ..................................................................... 8 3.3 Kasvillisuus ja kasvisto............................................................................................ 9 3.4 Maisema...................................................................................................................... 9 Maatalouden kehitys ja alueelliset erityispiirteet............................ 11 4.1. Pohjois-Savon asuttaminen .................................................................................. 11 4.2 Kaskisavujen kausi .................................................................................................. 11 4.3 Perinteinen karjatalous ........................................................................................... 13 4.4 Perinteinen niittytalous.......................................................................................... 14 4.5 Perinteisestä maataloudesta nykypäivään.......................................................... 15 Perinnebiotooppien nykytila ............................................................ 17 5.1 Yleistä........................................................................................................................ 17 5.2 Perinnebiotooppityypit .......................................................................................... 19 5.2.1 Kalliokedot ja kedot ............................................................................................ 19 5.2.2 Tuoreet ja kosteat niityt ...................................................................................... 20 5.2.3 Rantaniityt ............................................................................................................. 21 5.2.4 Haat ........................................................................................................................ 22 5.2.5 Metsälaitumet....................................................................................................... 23 5.2.6 Kaskimetsät ........................................................................................................... 23 5.3 Uhanalaiset ja huomionarvoiset lajit .................................................................. 24 Perinnemaisemien säilyttäminen ja hoito ....................................... 26 6.1 Hoidon tarve ja tavoitteet ..................................................................................... 26 6.2 Hoidon toteuttaminen ............................................................................................ 27 6.2.1 Hoito- ja kunnostusmenetelmät ....................................................................... 27 6.2.2 Maatalouden ympäristötuen erityistuki viljelijöille ..................................... 28 6.2.3 Muut hoitohankkeet ............................................................................................ 29 Arvokkaat perinnebiotoopit ............................................................ 30 Iisalmi .............................................................................................................................. 31 Juankoski ........................................................................................................................ 36 Kaavi ................................................................................................................................ 43 Karttula ........................................................................................................................... 47 Kiuruvesi ......................................................................................................................... 50 Kuopio ............................................................................................................................. 62 Lapinlahti ....................................................................................................................... 68 Leppävirta ......................................................................................................................77 Maaninka...................................................................................................................... 110 Alueelliset ympäristöjulkaisut 141 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ 3 Nilsiä ............................................................................................................................. 116 Pielavesi ........................................................................................................................ 121 Rautalampi ................................................................................................................... 123 Siilinjärvi ...................................................................................................................... 134 Sonkajärvi .................................................................................................................... 137 Suonenjoki ................................................................................................................... 141 Tervo .............................................................................................................................. 145 Tuusniemi ...................................................................................................................... 147 Vehmersalmi ................................................................................................................ 154 Vesanto .......................................................................................................................... 159 Vieremä ......................................................................................................................... 160 4 ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○Alueelliset ympäristöjulkaisut 141 Johdanto ○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○○ ○○○○○○○○○○○○○○○○○ 1 Suomalainen maalaismaisema oli vielä 1800-luvun lopulla karjan ja viikatteen maisemaa. Nyt nuo karjatalouden muovaamat perinteiset luonnonlaitumet ja nii- tyt uhkaavat kadota kokonaan karjatalouden muutosten tai loppumisen myötä. Samalla on katoamassa erittäin rikas ja monimuotoinen osa luonnostamme sekä maaseudun kulttuuriperinnöstä. Perinnemaisemien eli perinteisen maatalouden muovaamien maisemien kar- toitus lähti liikkeelle vuonna 1986 ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmäs- tä. Sen julkaisema mietintö (Haapanen & Heikkilä 1993) painottuu kuitenkin laa- joihin maisemakokonaisuuksiin. Mietintö jakaa perinnemaisemat rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin, joita ovat muun muassa kedot, niityt ja haat. Arvokkaita perinnebiotooppeja esitellään lähinnä esimerkinomaisesti. Työ kuitenkin jatkui ympäristöministeriön toimeksiannosta vuonna 1992 Vesi- ja ympäristöhallinnon perinnemaisemaprojektina. Sen tavoite on selvittää maamme perinnebiotooppien nykytila, hoidon tarve ja hoitomenetelmät (Alanen & Pykälä 1992, Alanen ym. 1994). Käytännön työtä on tehty alueellisissa ympäris- tökeskuksissa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana. Inventointien tulok- set julkaistaan alueellisina raportteina, joista ennen tätä raporttia on julkaistu kah- deksan (Jutila ym. 1996, Vainio & Kekäläinen 1997, Hänninen-Valjakka 1998, Grön- lund ym. 1998, Tikkanen ym. 1999, Kalpio ym. 1999, Jantunen ym. 1999, Liedenpoh- ja-Ruuhijärvi ym. 1999). Inventointien ja niiden perusteella laadittujen raporttien tarkoitus on pal- vella sekä maanomistajia että maaseutu- ja ympäristöviranomaisia muun muassa silloin, kun viljelijät hakevat maatalouden ympäristötuen erityistukea perinne- biotooppien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. “Pohjois-Savon perinnemaisemat” esittelee Pohjois-Savon ympäristökeskuk- sen alueella vuosina 1992-1997 inventoidut perinnebiotoopit. Perinnebiotooppien kartoituksiin ovat osallistuneet fil. yo:t Sirpa Kärkkäinen (1992, 4 kohdetta) ja Sari Turpeinen (1993, 33 kohdetta), MMM Heli Ilaskari (1994-97, 79 kohdetta), FK Hele- na Rönkä (1994-95, 35 kohdetta), FK Jari Kärkkäinen (1995, 7 kohdetta) ja hortono- miharjoittelija Marjaana Pehkonen (1996-97, 51 kohdetta). Heli Ilaskari on laatinut raportin ja tehnyt aluekuvaukset inventointilomakkeiden perusteella. Työtä on ohjannut FK Juha Pykälä Suomen ympäristökeskuksesta. Toimitustyön ovat teh- neet Merja Hyttinen ja Jorma Tuomainen sekä kartat on digitoinut Merja
Recommended publications
  • SAVOLAISESTA KIEROUDESTA on SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen Kielen
    SAVOLAISESTA KIEROUDESTA ON SANA KUOPIO MIELESTÄNI MUODOSTUNUT KANSANONOMASTINEN TUTKIMUS KUOPION PAIKANNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto 15.1.2021 Minna-Liisa Taskinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TEOREETTINEN TAUSTA 3 2.1. Tutkimussuuntaukset 3 2.2. Aiempi tutkimus 5 3. TUTKIMUSAINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 7 3.1. Tutkimusaineisto 7 3.2. Tutkimusmenetelmät 8 4. TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 10 4.1. Hevosten kuopima Kuopio 11 4.2. Jyrkkä ja jykevä Jynkkä 14 4.3. Julkusten Julkula 16 4.4. Ruotsinkielinen Rönö 18 4.5. Itkosten Itkonniemi 19 4.6. Niukka ja nuiva Niuvanniemi 21 4.7. Rouva Tiihosen Tiihotar 23 4.8. Maaseudun Maaninka 25 4.9. Nilsitty Nilsiä 26 4.10. Yhteenveto 28 5. PÄÄTÄNTÖ 31 LÄHTEET 33 LIITE 1. JOHDANTO Tutkin kandidaatintutkielmassani informanttien muodostamia kansanetymologioita ja mielikuvia Kuopion läpinäkymättömistä eli opaakeista paikannimistä. Tarkastelen siis tutkimusaineistostani, miten informantit selittävät oudolta kuulostavien paikannimien al- kuperää ja millaisia mielikuvia paikannimet heissä herättävät. Kerron jokaisen paikanni- men kohdalla kansanetymologioiden ja mielikuvien lisäksi myös paikannimien tutkitut etymologiat. Tutkielmalleni asettamani tutkimuskysymykset ovat 1. Millaisia kansanetymologioita ja mielikuvia informantit muodostavat läpinäky- mättömille Kuopion paikannimille? 2. Mihin informanttien vastaukset perustuvat, ja vastaavatko ne tutkijoiden tekemiä etymologioita? Jälkimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen, perustuvatko informanttien vas- taukset esimerkiksi
    [Show full text]
  • Osuuskauppa Peeässän 2019
    OSUUSKAUPPA PEEÄSSÄN HALLINTO2019 Vieremä S-market Sale Prisma Kiuruvesi Sonkajärvi Pyhäjärvi Sokos Emotion Parturi-kampaamo Kodin Terra Iisalmi Nina & Henri SuperCorner Pitkälahti Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Lapinlahti Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Maaninka Vieremä Frans&Sophie S-market Ehta Sale Siilinjärvi Juankoski Hurma Sonkajärvi Prisma Kaavi Kiuruvesi Sokos Tervo Wanha Satama Pyhäjärvi Emotion Buffa Parturi-kampaamo Karttula Riistavesi Presso Kodin Terra Vesanto Kuopio Hesburger Iisalmi Nina & Henri Tuusniemi Coffee House SuperCorner Pitkälahti Apteekkari Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä Pikku Pietarin Pub ABC-automaatit Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Lapinlahti Hillside Sokos Hotels Pielavesi Pizza Breikki Nilsiä Rautalampi Suonenjoki RAVINTOLAT: Keitele Rosso Amarillo Leppävirta Maaninka Frans&Sophie Ehta Heinävesi Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Vieremä Kaavi Wanha Satama Buffa S-market Presso Sale Vesanto Karttula Kuopio Riistavesi Varkaus Sonkajärvi Hesburger Prisma Kiuruvesi Tuusniemi Coffee House Sokos Pyhäjärvi Kangaslampi Apteekkari Emotion Pikku Pietarin Pub Parturi-kampaamo Vehmersalmi O’Nelly’s Irish Bar Kodin Terra Iisalmi Hillside Nina & Henri Pizza Breikki SuperCorner Pitkälahti Rautalampi Suonenjoki Varpaisjärvi ABC-liikennemyymälä ABC-automaatit Leppävirta Lapinlahti Heinävesi Sokos Hotels Pielavesi Nilsiä RAVINTOLAT: Keitele Rosso Varkaus Amarillo KangaslampiMaaninka Frans&Sophie Ehta Siilinjärvi Juankoski Hurma Tervo Kaavi Wanha Satama Buffa Karttula Riistavesi
    [Show full text]
  • Kuopion Seudun Maakuntakaava
    KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA YHDISTELMÄRAKENNEMALLIN VAIKUTUKSET Asukkaita 500 m säteellä 25 - 100 asuk. 100 - 200 Väestö 2030 200 - 500 YHDISTELMÄMALLI 50 0 - 1 00 0 Käärmelahti-Käärmelahti- 1000 - 2000 KinnulanlahtiKinnulanlahti SiilinjärviSiilinjärvi 2000 - 3000 yht.yht. 11 100100 3000 - 4000 4 000 - 57 40 MaaninkaMaaninka VanhaVanha 5-tie5-tie yht.yht. 33 000000 KuopioKuopio KarttulaKarttula LaivoLaivo VaajasaloVaajasalo 44 200200 55 000000 SaaristokaupunkiSaaristokaupunki PihkainmäkiPihkainmäki yht.yht. 1414 000000 700700 HiltulanlahtiHiltulanlahti jaja VanuvuoriVanuvuori yht.yht. 55 000000 VehmersalmenVehmersalmen aluealue 1010 kmkm POHJOIS-SAVON LIITTO 2005 Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Irmeli Harmaajärvi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Timo Halme Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy Kuopion seudun maakuntakaava Yhdistelmärakennemallin vaikutukset Pohjois-Savon liitto Sarja A:41 ISBN 952-5188-57-4 ISSN 1238-6383 Maanmittauslaitoksen lupa PSAVO/114/2005 Paino Edita Prima Oy ____________________________________________________________________3 Alkusanat Työ on tehty Pohjois-Savon liiton toimeksiannosta VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek- niikassa. Työstä on vastannut erikoistutkija Irmeli Harmaajärvi. Työssä ovat toimineet alikonsultteina FT Timo Halme (paikkatietoaineistojen käsittely ja karttaesitysten laa- timinen, yhdistelmärakennemallin ja palveluverkon laatiminen, sosiaalisten vaikutus- ten arviointi) ja biologi Jari Kärkkäinen Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta (luontoon
    [Show full text]
  • WELL-BEING for People, Companies and the Environment Vieremä
    EU-funding createses WELL-BEING for people, companies and the environment Vieremä Kiuruvesi Sonkajärvi SAVON TÄHDET SAVO STARS Iisalmi Rautavaara IN ENGLISH Lapinlahti Pielavesi Nilsiä Keitele Maaninka Siilinjärvi Juankoski Kaavi Tervo KUOPIO Vesanto Tuusniemi Dear reader, Suonenjoki Rautalampi this magazine is for you! It presents various EU-funded star projects in North Savo. Leppävirta EU-programs may seem fairly distant but their effects are shown in multiple ways in the Varkaus daily lives of almost all inhabitants of North Savo. They promote the well-being of people,e, companies and the environment. North Savo uses three funds of the EU: the European Regional Development Fund (ERDF), the European Social Fund (ESF) and the Rural Development Programme for Mainland Finland. The province has received 379 million Euros through these funds between 2007 and 2013. Funding also offers significant benefits: the state, municipalities, companies, educational and research institutes and societies canalize co-funding to the projects. Project activities have created several new jobs and companies in North Savo. In addition, thousands of employees have received up-to-date education, various companies and organizations have received new research and education equipment and municipalities have been supported through building municipal infrastructure that helps industry and trade. All this promotes employment, competitiveness, innovation and production activities. Financial support from the European Structural Funds in North Savo are granted by the Regional Council of Pohjois-Savo, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment of North Savo and Finnvera. These organizations work in close cooperation with each other. Funding is aligned with provincial development programs.
    [Show full text]
  • 2 Kuntahallinnon Historia
    2 Kuntahallinnon historia yvä ja pitkä Maaninkajärvi siihen liitty- Savossa vallitsi kaskiviljely. Pysyviä vilja- Svine vesistöalueineen muodostaa maa- peltoja oli vähän. Kaskiasutus vaati runsaas- ninkalaisen maiseman hohtavan rungon. ti tilaa ja muodostui pakostakin liikkuvaksi. Vuosisatojen aikana ovat järvien rehevät ja Maita vallattiin laajalta ja uudistalot saivat hedelmälliset rantamaat raivattu pelloiksi, nimensä valtaajan suvun mukaan. Vähitellen jotka talvisin yhtyvät jääpeitteisten vesien asutus kasvoi muuttoliikkeen ja luonnollisen kanssa lumilakeudeksi ja kesäisin puhkea- väestönlisäyksen kautta, ja hallitusvalta, sil- vat silmiä hivelevän kauniiksi kulttuurimai- loin Ruotsi, ryhtyi järjestämään toimivaa pai- semaksi. Metsät näyttävät liittyvän järvien ja kallishallintoa ja tehokasta puolustusta. peltojen hallitsemiin näköaloihin ikään kuin Kuninkaaksi vuonna 1523 noussut Kus- kehyksiksi muodostamatta missään koske- taa Vaasa halusi laajentaa valtakuntaansa ja matonta erämaaluontoa. rohkaisi rajaseutujen linnanpäälliköitä revii- Jääkauden jälkeen saapuivat ensimmäi- rin laajentamiseen. Se oli Tavinsalmen kunin- set ihmiset Maaninkajärven ympäristöön. kaankartanon, Tavinsalmen hallintopitäjän He löysivät täältä suojaisia paikkoja vesien alku. varsilta, kuivia aurinkoisia etelärinteitä. Al- kuperäinen erämaaluonto alkoi muuttua 1547-1793: Kuninkaankartanon Maaningalle ominaiseksi ihmisten luomak- si kulttuurimaisemaksi ja pysyvästi asut- synty ja vaiheet tujen talouksien ja sukujen kotiseuduksi 1400-luvulla. Tavinsalmen kartanon
    [Show full text]
  • The Saima District
    THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO "THE PKftRL OF SrtIJVM" THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION Ul' THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION. THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION OF THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION PRINTED IN KUOPIO 1928 BY POHJOIS-SAVON KIRJAPAINO O.Y 2 The harbour of Savonlinna TJ*inland does not offer the foreign tourist much in the way of historic monuments or famous art treasures, but she offers so much more in the way of beautiful scenery, the peace and pleasure of which comes from being in close contact with untouched nature. The beauty of the country lies especially in the extensive forests, and in the sin- gular profusion of lakes. It is most apparent in the large lake district, and in the magnificent wa- 3 terways of Lake Saima. Here the admirer of na~ fure and the tourist receives a never to be forgot- ten impression. Here the tourist, who has visited different parts of the country may exclaim: „The chain of the Saima lakes is the most wonderful thing I have ever seen; here is the northern para- dise of hills, forests, and lakes." But as a boat trip along this chain of lakes, with its many branches extending for miles in all directions, demands too much of the tourist's pre- cious time, he must satisfy himself by experiencing the best part of all by undertaking the journey from Savonlinna via Varkaus to Kuopio, from the border of Olof's Castle to the base of the stately Puijo Hill.
    [Show full text]
  • Diversity of Pollinator Communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from Pilot Monitoring with Yellow Traps in 1997 - 1998
    1 The Ei nnish Envi ron ment 44 NATURE AND NATURAL RESOURCES Guy Söderman Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot morntorrng with Yellow traps in 1997 - 1998 1 / •--1 4 -- . Ö . O4 FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE The Finnish Environment 355 Diversity of pollinator communities in Eastern Fennoscandia and Eastern Baltics Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997 - 1998 HELSINKI 1999 . .. .. .. .. ... ...... .. .. FINNISH ENVIRONMENT INSTITUTE ISBN 952-I 1-0579-8 ISSN 1238-73 12 Cover phota: Reima Leinonen (Bombus Iucorum) Maps: Estonian Envimnment lnformation Centre Makeup: Pikseri]ulkaisupalvelut Oy Edita Ab Helsinki 1999 0 The Finnish Environment 355 Contents ...... 1 Introduction . ...... 5 2 i1ethods and t.,Iaterial . 7 3 Groups, Ecology and Behaviour ofPollinators 9 4 Threatened Species 1 1 5 Results frorn Conparative Tests 12 6 Species Composition, Distribution and Abundance 16 6.1 Social Bees (Apidae) 16 6.2 Solitary Bees (Apoidea, other families) 28 6.3 Social Wasps (Vespfdae) 30 6.4 Solitary Wasps (Eumenidae) 32 6.5 Hoverfties (Syrphfdae) 33 6.6 Other Groups 37 7 Relation between Captures and Natural Fauna 39 7.1 Within-Species Relations 39 7.2 Between-Spedes Relatfons 39 8 Diversity andAssociated Features of the Fauna 42 8.1 Quantitative Aspects of Pollfnator Diversfty 42 8.2 Qualftative Aspects of Pollinator Diversity 45 8.3 1ffects of Land Use 47 9 Discussion and Conclusions 49 9.1 Yellow-trapping as a Monitoring Technfque 49 9.2 Changes in the fauna and Species Abundancy 50 10 Acknoi.vledgeiiients 5 1 1 1 Literature 52 Ilnnexes 55 TheFinnshEnvironment355 0 0 .
    [Show full text]
  • A Review of Taraxacum (Asteraceae) in Eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia)
    Memoranda Soc. Soc. Fauna Fauna Flora Flora Fennica Fennica 89, 89: 2013 139–182. • Räsänen 2013 139 A review of Taraxacum (Asteraceae) in eastern Finland (Ladoga Karelia and North Karelia) Juhani Räsänen Räsänen, J., Pajutie 1 B 4, Linnunlahti, FI-80110 Joensuu, Finland. E-mail: [email protected] Little is known about changes in the abundance and species composition of dandelions (Taraxa- cum) in Finland. However, Eastern Finland, the biogeographical provinces of Karelia ladogensis and Karelia borealis, has been explored again since 1985. Carl-Erik Sonck collected dandelions there mainly in the 1940s and published his results later (Sonch 1964a). The comparison revealed that changes were considerable over this 60-year period. Species of the section Taraxacum had become more frequent, while those of the sections Borea and Erythrosperma had declined. After Sonck, 88 species were found to be new to North Karelia and 24 to Ladoga Karelia. Respectively, 16 and 33 species were not re-discovered in these provinces. The figures are approximate, particu- larly concerning Karelia ladogensis, because a larger part of this province has not been studied since 1945 when most of its territory was ceded to the former Soviet Union. Introduction ish provinces of Karelia borealis, (Kb) and Ka- relia ladogensis (Kl/Fin). In addition to histor- Earlier information on the dandelions of east- ical records, I present my own observations on ern Finland is from a few areas only. The vicini- the less frequent species. Data from neighbour- ty of Lieksa (Karelia borealis) is the best studied, ing provines Sa, Sb and Ok (Fig. 1) is given also.
    [Show full text]
  • Auran Kultaseppä Oy
    96 97 - Piireissä pidetyt seurojen nuorisojohtajien koulutus­ päivät 28 tilaisuutta, osanottajia 890 - Liiton kouluttajien ja virkailijoiden pitämät neuvot­ telutilaisuudet piireissä, alueissa ja seuroissa. Yhteensä 164 tilaisuutta, joissa osanottajia 4.870 SVUL:n NUORET KOP:N HOPEAMALJAKKOKILPAILU 1) Lahti 816,5; 2) Etelä-Pohjanmaa 740; 3) Etelä-Karjala 709. Puheenjohtaja Ukko Könni Liitto on perustettu 1915 ja on kuulunut perustamisestaan saakka . SVUL:oon. Vuonna 1963 seuroja 1.740, jäseniä 137.819 poikaa, 71.192 tyttöä, 1.557 poikajohtajaa ja 1.270 KOTKANPÄÄ-HOPEAPOKAALI naisjohtajaa, yhteensä 211.838. -HUIPPUSUORITUSTEN ARVOINEN Liiton puheenjohtaja: Ukko K ö n n i Liiton toiminnanjohtaja: Erkki He len i u s Tuhannet kilpailut vuosittain palkitaan arvokkain KOTKAN PÄÄ- hopeapokaalein. Liitonkoulutusohjaaja: Pekka S y r j ä ne n Nykyaikainen muotoilu - ne erottuvat aina edukseen - suuressakin palkintokokoelmassa. NUORISOJOHTAJAKURSSIT Tiedustelkaa alan liikkeistä. Muistakaa KOTKAN PÄÄ-merkki ! Ry hmänj oh taj akurssi t, osanottaj ia 328 Peruskurssit n:ot 75-79, osanottajia 107 Jatkokurssi n:o 18, osanottajia 28 Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi Solvallassa 32 NUORTEN LEIRIT Seuraleirejä 271, osanottajia 11.015 Piirileirejä 26, osanottajia 4.250 Talvisuurleiri, Vierumäki 23. 2.-7. 3., osanottajia 550 Pohjoismainen nuorisourheiluleiri Norjassa 20 NUORISOJOHTAJIEN KOULUTUSPAIVAT Koko maata käsittävät - Kevätneuvottelupäivät Oulussa 20-21. 4., osanottajia 83 - Syysneuvottelupäivät Vierumäellä 27-28. 10., osanottajia 99 AURAN KULTASEPPÄ
    [Show full text]
  • SUOMI-FINLAND XU O PK View from Puijo
    SUOMI-FINLAND XU O PK View from Puijo. KUOPIO a centre of population and a parish it is of course much older; its name occurs in records of the middle of the 16th century. The famous Per Brahe planned a town on the Kuopio peninsula The tourist visiting the town of Kuopio enters the largest in the middle of the 17th century, but the settlement soon centre of population in the province of Savo and the economic relapsed into its previous village form. It became, however, and cultural centre of North Savo in particular. This town of the centre of the provincial administration in 1 775, before it 25,000 inhabitants occupies a beautiful site on the shore of Lake had received its town charter; the new province of Savo was Kallavesi, rich in islands; its position enables it to maintain an given a black shield with a stretched bow and arrow in gold extensive system of inland waterway communications during as its coat-of-arms. The cultural life of Kuopio has flourished the summer. The communications by land are not quite as exceedingly at times. Here lived and worked the great awakener varied, as owing to the town standing on a peninsula almost of the Finnish national and, in a way, the originator of surrounded by waterways, only one railway and one highroad spirit the present Finnish intellectual and social structure of Finland, lead to it from the south; northward there was formerly only V. Snellman, between the years Commemorative the railway, and in the winter, of course, the ice of the lake, J.
    [Show full text]
  • The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19Th-Century Finnish-Language Press
    laura stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Studia Fennica Ethnologica The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations. It nowadays publishes literature in the fields of ethnology and folkloristics, linguistics, literary research and cultural history. The first volume of the Studia Fennica series appeared in 1933. Since 1992, the series has been divided into three thematic subseries: Ethnologica, Folkloristica and Linguistica. Two additional subseries were formed in 2002, Historica and Litteraria. The subseries Anthropologica was formed in 2007. In addition to its publishing activities, the Finnish Literature Society maintains research activities and infrastructures, an archive containing folklore and literary collections, a research library and promotes Finnish literature abroad. Studia fennica editorial board Markku Haakana, professor, University of Helsinki, Finland Timo Kaartinen, professor, University of Helsinki, Finland Kimmo Rentola, professor, University of Turku, Finland Riikka Rossi, docent, University of Helsinki, Finland Hanna Snellman, professor, University of Jyväskylä, Finland Lotte Tarkka, professor, University of Helsinki, Finland Tuomas M. S. Lehtonen, Secretary General, Dr. Phil., Finnish Literature Society, Finland Pauliina Rihto, secretary of the board, M. A., Finnish Literary Society, Finland Editorial Office SKS P.O. Box 259 FI-00171 Helsinki www.finlit.fi Laura Stark The Limits of Patriarchy How Female Networks of Pilfering and Gossip Sparked the First Debates on Rural Gender Rights in the 19th-Century Finnish-Language Press Finnish Literature Society • Helsinki Studia Fennica Ethnologica 13 The publication has undergone a peer review.
    [Show full text]
  • Pallo Nousee Idästä 1926 - 2016
    PALLO NOUSEE IDÄSTÄ 1926 - 2016 V U O S I K A T S A U S 2 0 1 6 Suomen Palloliiton Itä-Suomi piiri vuonna 2016 SPL:N ITÄ-SUOMEN PIIRI KOULUTUSTOIMINTA - Piirikokoukset ja piiri 90v. (s. 1) - Valmentajakoulutus (s. 30) - Piirihallitus (s. 5) - Huoltajakoulutus (s. 30) - Piirin valiokunnat (s. 5) - Teippauskurssi (s. 30) - Piirin henkilöstö (s. 5) - Joukkueenjohtajakoulutus (s. 31) - Piirin toimisto (s. 5) - Täydennyskoulutus (s. 31) - Piirin jäsenseurat (s. 6) - Muita koulutustapahtumia (s. 31) - Kirjanpito ja tilintarkastus (6.) - Edustus Suomen Palloliitossa (6.) EROTUOMARITOIMINTA - Edustus urheilun aluejärjestöissä (s. 6) - Erotuomarikoulutus (s. 32) - Seurojen juhlat ja huomionosoitukset (s. 7) - Tarkkailutoiminta (s. 32) - Liittokokous (s. 7) - Isännän Ääni (s. 8) - Piirin avustukset (s. 8) PALKITSEMISET - Materiaalivälitys (s. 8) - Vuosittaiset palkinnot (s. 33) - Kuukauden seuratoimija (s. 35) - Respect-tunnustus (s. 35) MIELENKIINTOISET KILPAILUT - Kolmonen (s. 9) - Nelonen (s. 10) PIIRIN TALOUS - Viitonen (s. 12) - Toimintavuoden taloudellinen tulos (s. 35) - Puolen Suomen Liiga (s. 14) - Alueelliset sarjat (s. 15) YKSITTÄISIÄ NOSTOJA (s. 36) - Valtakunnalliset nuorten turnaukset (s. 16) - Muut piirisarjaluokat (s. 17) PELAAJAT MAAOTTELUISSA (s. 36) - Futsal (s. 18) - Mitaliseurat (s. 20) - Ottelumäärät (s. 21) JÄSENSEURAT JA PIIRIKOKOUKSET (s. 38) - Pelipassit (s. 21) - Jalakapallo-Peijjaiset (s. 22) PELIPASSIT SEUROITTAIN (s. 40) PELAAJAN LAADUKAS ARKI SEURAT PIIRIN KILPAILU- - Piirijoukkueet (s. 23) TOIMINNASSA (s. 42) - Haavitoiminta
    [Show full text]