ASUKKAAN ÄÄNI – TORVENA LÄHI- DEMOKRATIALLE

Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Jaana Paananen, Sanna Happonen & Päivi Hagman 2014

KUNTIEN MILLENIUMJULISTUS 31.12.1999

1

Sisällysluettelo

TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI – TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTULOKSESTA ...... 2

1 LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA ...... 3 1.1 Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio ...... 4 1.2 Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki ...... 5 1.3 Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta ...... 5 1.4 Vehmersalmen kylät ry, Kuopio ...... 6 1.5 Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio ...... 6 1.6 Maaningan kylät ry, Kuopio ...... 6 1.7 Kuopion kaupunki ja maaseutualueet ...... 7 1.8 Tärkeät yhteistyötahot Asukkaan ääni -hankkeessa ...... 7

2 ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN TIEDOTUSTYÖN MERKITTÄVIMMÄT SISÄLLÖT ...... 7 2.1 Alueellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja foorumeita ...... 7 2.2 Kuntalain sallimat mahdollisuudet alueellisen demokratian edistämiseksi ...... 8 2.3 Sähköiset kanavat, kyläyhdistysten kautta tapahtuva vaikuttaminen, kyläparlamentit ...... 9 2.4 Maaseutuvaikutusten arviointi osana kuntaliitosta ...... 10

3 ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN JA PILOTTIALUEIDEN YHTEISTYÖN TULOKSET ...... 10 3.1 Palvelu- ja kehittämiskumppanuus tahtotila pilottialueilla ...... 10 3.2 Asukkaan ääni – pilottialueiden näkemys Kuopion lähidemokratiamallista ...... 11 3.3 Kuopion kaupunginvaltuuston päätös Kuopion lähidemokratiamallin edistämisestä ...... 13 3.4 Osallisuuden kehittäminen Kuopion kaupunkiorganisaatiossa ...... 15

4 MITEN LÄHIDEMOKRATIATYÖ ETENEE POHJOIS-SAVOSSA? ...... 16

2

KUVIO 1. TIIVISTELMÄ ASUKKAAN ÄÄNI – TIEDONVÄLITYKSESTÄ JA LOPPUTU- LOKSESTA

ASUKKAAN ÄÄNI - HANKKEEN TIEDOTUSTA

ALUEIDEN AKTIVOITUMINEN - LÄHIDEMOKRATIAMALLIEN HAHMOTTELU JA 1. vaihe: PALVELUTUOTANNON MAHDOLLISUUKSIEN KARTOITUS -Soveltuvien lähidemokratiamallien KUOPION KAUPUNKI, KUNTALIITOKSET etsiminen/ tiedottaminen 2. vaihe: JA OHJELMATYÖ - Paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien vahvistaminen - Alueen valmiuksien ja halun kartoitus toimijoiden vastuunottamisesta palvelujen - Kaupunki- maaseutu-vuorovaikutuksen tuotannossa 3. vaihe: lisääminen alueella - Alueiden lähidemokratiamallit osana Kuopio- -Kuopion ja lähialueiden lähidemokratia- - Lähidemokratiaseminaarit mallia välitetty tiedoksi Kuopion mallin kehittäminen 19.5.2014 Kivennapa, Juankoski 2013 ja Tahko, lähidemokratiamallin valtuusoaloitteen - Pilottialueiden näkemys Kuopion Nilsiä 2014 jatkovalmisteluun, Kuopion lähidemokratiamallista s. 10 maaseutuohjelmaan 2014-2018 ja Kuopion - Opintomatka Rovaniemi ja Kainuu - Tulevat kuntaliitokset 2013 osallisuusohjelmaan - Kuopion osallisuusohjelman eteneminen - Tiedotus pilotti-alueilla (Nilsiä, - Kuopion liitoskuntien lähi- Maaninka, Karttula, Vehmersalmi, demokratiapaneeli 7.4.2014 - Kuopion maaseutuohjelman eteneminen Juankoski ja Tuusniemi) -Maaseudun uudenlainen palveluntuotanto ja osallisuus- paneeli 26.5.2014

Asukkaan Ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa – tiedonvälityshanke

Aikataulu: 1.4.2013 – 31.12.2014

Hallinnoija ja toteuttaja: Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, projektipäällikkö Päivi Hagman

Rahoittajat: Pohjois-Savon ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittä- misohjelma 2007–2013 (89 %) ja Kuopion kaupunki (11 %) Rahoittajille tarkoitettu loppuraportti toimitetaan erikseen vuoden 2015 alussa.

Budjetti: 85 077€

Yhteistyökumppanit:

Kuopion kaupunki, Etelä-Kuopion kylät ry, Itä-Suomen yliopisto, Maaseutupolitiikan YTR, Sydän Savon Maaseutupalvelu, Nilsiän neuvottelukunta ja Nilsiän Pitäjä ry, Karttulan seurantaryhmä ja Karttulan kylätoiminta ry, Maaningan kylät ry, Vehmersalmen kylät ry, Tuusniemen kunta ja Tuusniemen kylät ry, Juankosken kaupunki ja Juankosken kau- punki Lähidemokratiatyöryhmä, MTK Pohjois-Savo, Kuopion kansalaisopiston Koillis-Sa- von Alueopisto, Ylä-Savon Veturi ry, Viisari ry ja Kehittämisyhdistys Mansikka ry. 3

1 LÄHIDEMOKRATIAN LÄHTÖTILANNE POHJOIS-SAVOSSA

Lähidemokratian mahdollisuuksien selvittäminen ja tiedonvaihto on erittäin tärkeää ja ajan- kohtaista alueellamme meneillään olevassa kuntarakenneuudistuksessa. Lähidemokrati- alla tarkoitetaan paikallista vaikuttamista, joka voi tapahtua julkisen sektorin päätöksen- teon, kolmannen sektorin toiminnan tai vapaan kansalaistoiminnan kautta. Lähidemokra- tiaa on kaikki toiminta, jonka kautta kuntalaiset tuovat mielipiteitään ja näkemyksiään julki ja joka liittyy oman lähiympäristön asioiden hoitamiseen (Pohjolainen, P. Semmoinen yh- teinen demokratia, jossa kuunnellaan kaikkia. ProGradu 2012. Itä-Suomen yliopisto).

Hankeidea paikallisen vaikuttamisen eli lähidemokratian mahdollisuuksista lähti liikkeelle syksyllä 2012 paikallisista tarpeista sekä paikallisten asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuu- desta Nilsiässä. Nilsiäläiset ovat olleet lähtötilanteesta lähtien hankkeessa mukana ke- hittämisotteella. Nilsiän, Maaningan ja Karttulan asukkaat ja yrittäjät olivat aktiivisia jo heti hankkeen ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeen toteutuksen alkaessa myös Veh- mersalmen, Tuusniemen ja Juankosken asukkaat aktivoituivat aluelähtöisesti. Alueiden asukkaat Vehmersalmella, Tuusniemellä, Juankoskella ja Karttulassa olivat huolissaan kuntaliitoksen vaikutuksista ja alueen yrittäjyyden ja paikallisen vaikuttamisen mahdolli- suuksien heikkenemisestä kuntaliitostilanteissa. Maaningalla asukkaat suhtautuivat odot- tavasti kuntaliitoksen tuleviin vaikutuksiin. Tuusniemellä ja Juankoskella erityisesti kunta- liitosneuvotteluiden ajankohtaisuus sai asukkaat kiinnostumaan paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksista. Lähes samanaikaisesti Asukkaan äänen kanssa alkuvuodesta 2013 käynnistyi Kylä läh- tee! – kylien kehittämishanke Ylä-Savon Veturin ja Keski-Suomen Viisari Leader-ryhmien alueilla. Hankkeen avulla etsittiin ratkaisuja kylille tärkeisiin asioihin, esimerkiksi kylätur- vallisuuteen sekä tapahtumien ja palvelujen järjestämiseen. Lisäksi aktivoitiin kyliä ja yh- distyksiä tekemään paitsi omaehtoista kehittämistä myös yhteistyötä muiden kylien, yh- distysten sekä kuntien kanssa. Keskeinen teema oli lähidemokratian edistäminen. Kirjalli- sena tuotoksena syntyi; Lähidemokratiamalleja etsimässä – kuuden kunta-kyläparin lähi- demokratiaselvitys (Toim. Hyttinen, S., Ikäheimonen, M. & Kiiskinen, A. 2014). Yhdessä sovimme, että Kalakukko ry, Ylä-Savon Veturi ry ja Keski-Suomen Viisari ry tekevät yh- teistyötä lähidemokratiaan liittyvän opintomatkan järjestämiseksi ja tiedon välittämiseksi hankkeiden aikana. Syksyllä 2013 toteutettiin yhteinen lähidemokratian opintomatka. Kaikkiaan 42 innokasta lähidemokratiamalleista kiinnostunutta pohjoissavolaista ja keskisuomalaista tutustui kol- men päivän ajan paitsi toisiinsa myös paikallisvaikuttamisen malleihin Rovaniemellä ja Kainuussa, joissa kummassakin on käytössä omanlaisensa mallit. Kalakukon alueelta Kuopion seudulta oli aktiivinen 11 hengen porukka kylien edustajia, kunnan ja kaupungin edustajia (Juankoski, Tuusniemi, Kuopio,) sekä Nilsiän neuvottelukunnan edustajia. Ve- turin alueelta oli 12 osallistujaa, jotka olivat pääosin Sonkajärven kyläparlamentin ja ky- läyhdistysten edustajia. Viisarin alueelta oli 19 osallistujaa, jotka edustivat kuntia, kehittä- misyhtiötä, kyläyhdistyksiä ja kyliin liittyviä hankkeita. 4

Osallistujilta löytyi jo konkreettista lähidemokratiatuntemusta, mm. Sukevan aluelauta- kunnan aluesihteeri Mirja Tonterilta ja Ritva Pihlajan lähidemokratiatyöryhmässä jäse- nenä toimivalta Seija Korhoselta. Heidän esittelyjään lähidemokratiamalleista ja Sukevan aluelautakunnasta saimme kuulla linja-autossa (Partanen, M. Matkaraportti 3.12.2013). Lähidemokratiaan liittyvän opintomatkan myötä kuuden pilottialueen Nilsiän, Maaningan, Karttulan, Vehmersalmen, Tuusniemen ja Juankosken sekä Kuopion kaupungin yhteistyö ja vuorovaikutus paikallisen vaikuttamisen kehittämiseksi käynnistyi. Käsillä olevassa Asukkaan Ääni - torvena lähidemokratialle - julkaisussa tuodaan kootusti esille Asukkaan Ääni – hankkeen avustamana syntynyt pilottialueiden yhteinen tahtotila (s. 10) sekä sen taustoja. Lisäksi esitellään myös Kuopion kaupunginvaltuuston päätös Kuopion lähide- mokratiamallin edistämisestä (s. 13). Sähköinen julkaisu on lähetetty pilottialueiden edus- tajille, ohjausryhmälle, pilottialueiden kunnanjohtajille, valtuustoille ja hallituksille, yhteis- työkumppaneille ja rahoittajille sekä Kalakukon hallituksen jäsenille.

1.1 Nilsiän Pitäjä ry ja neuvottelukunta, Kuopio

Nilsiä ja Kuopio yhdistyivät vuonna 2013. Liitoshetkellä Nilsiän asukasmäärä oli 6528, joista noin 3800 asui Nilsiän kuntakeskuksessa. Nilsiään kuuluvat seuraavat 19 kylää; Ahmapuro, Haluna, Hipanlahti, Kinahmi-Konttimäki, Keyritty, Kirkonkylä, Lastukoski, Mur- tolahti, Niinimäki, Palonurmi, Pajulahti, Raati, Reittiö, Ranta-Sänkimäki, Siikajärvi, Sydän- maa, Sänkimäki ja Vuotjärvi . Lisäksi Tahkovuoren matkailualueelle on muodostunut vaki- naisten asukkaiden kyläyhteisö .

Nilsiän neuvottelukunta on yhdistymissopimuksen mukainen toimielin, joka toimii asian- tuntijaelimenä ja osallistuu aluetta koskevien asioiden valmisteluun mm. antamalla lau- suntoja yleensä Nilsiän aluetta koskevissa asioissa. Sillä ei kuitenkaan ole varmistettua suoraa yhteyttä päätöksentekoon ja sen toimikausi on määräaikainen 2016 asti. Neuvot- telukunta myös valvoo yhdistymissopimuksen toteutumista.

Nilsiän kyläparlamentin ja Nilsiän Pitäjä ry:n edustajat osoittivat Asukkaan Ääni -hank- keen ideointivaiheessa aktiivisuutta ja kiinnostusta lähidemokratian mahdollisuuksien sel- vittämiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi paikallisella tasolla, ja siten Nilsiästä tuli yksi hankkeen pilottialueista. Nilsiän Pitäjä ry:n rooli on ollut kerätä tarpeita, toiveita ja ideoita kyliltä Nilsiän neuvottelukunnalle, jonka tehtävänä on ollut viedä ne kuultavaksi Kuopion kaupungin päätöksentekoon. Nilsiän neuvottelukunta antoi Asukkaan Ääni-hankkeen kannustamana 30.8.2013 Kuopion kaupunginhallitukselle lausunnon kuntalain kokonais- uudistuksesta, jossa se linjaa tarpeen alueelliselle toimielimelle lähidemokratian toteutta- miseksi. Vastaavanlaiset lausunnot lähidemokratian vahvistamiseksi antoivat myös Maa- ningan Kylät ry, Karttulan Kylät ry sekä erikseen vielä Kalakukko ry/ Asukkaan Ääni – hanke.

5

1.2 Juankosken lähidemokratia-työryhmä ja Juankosken kaupunki

Juankosken ja Kuopion kaupunginhallitukset tapasivat ensimmäisen kerran huhtikuussa 2013 ja ilmaisivat tahtotilan kuntaliitosselvityksen käynnistämiseksi. Päätös selvityksen käynnistämisestä tehtiin 6.5.2013. Kuntaliitos koskettaa 5000 asukkaan Juankoskea ja 106 000 asukkaan Kuopiota, joiden keskustat ovat noin 60 km:n etäisyydellä toisistaan. Juankoskella on kolme taajamaa; Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen. Näissä kolmessa taajamassa tehtiin lähidemokratian tiedotus- ja selvitystyötä Muuruveden ja Säyneisen ollessa erityisen aktiivisia. Juankoski käynnisti samaan aikaan Yhteistyötä ja voimavaroja kylille-kurssin Kuopion kansalaisopiston Koillis-Savon alueopiston toteuttamana. Tämä kurssi toimi yhteistyössä Asukkaan Äänen kanssa tiedottaen vaikutusmahdollisuuksista kylillä. Juankoskella toimii seuraavat 13 kyläyhdistystä: Västinniemen nuorisoseura ry, Viitanie- men ja Hirvisaaren kylät ry, Muuruveden Kyläyhdistys ry, Ala-Siikajärven kylätoimikunta, Hyppyrimäen kylätoimikunta, Jouhtenisen kylätoimikunta, Jyrinlahden-Pisankosken kylä- toimikunta, Kuntalan kylätoimikunta, Losomäen kylätoimikunta, Pitkämäen kylätoimi- kunta, Pelonniemen-Nousionmäen kylätoimikunta, Siikajärven kylätoimikunta, Säyneisen Kylätoimikunta. Juankosken kaupunginhallitus nimesi Juankoskelle kuntaliitosneuvottelujen tukemiseksi ja hankkeen myötävaikutuksesta lähidemokratiatyöryhmän, jonka tarkoitus on etsiä Juan- koskelle sopiva lähidemokratiamalli kuntaliitoksessa sekä määritellä ne palvelut, jotka tuotettaisiin Juankoskella omalla budjettivallalla oman alueellisen toimielimen ohjaamana. Asukkaan Äänen projektipäällikkö Päivi Hagman pyydettiin ryhmään asiantuntijajäse- neksi. Pääasiat lähidemokratiatyöryhmän työssä ovat osallisuuden ja paikallisvaikuttami- sen varmistaminen kuntaliitoksessa sekä lähidemokratian kytkeminen kuntaliitosselvityk- seen/liitosneuvotteluihin sekä maaseutuohjelmatyöhön Juankoskella. Lähidemokratiatyö- ryhmän kannustamana toteutettiin Juankoskella myös maaseutuvaikutusten arviointi kun- taliitokseen liittyen.

1.3 Tuusniemen kylät ry ja Tuusniemen kunta

Tuusniemi oli hankkeen pilottialueista avainasemassa lähidemokratiamallin suunnitte- lussa kuntaliitosneuvotteluiden ajankohtaisuuden vuoksi. Poliittisesti sitoutumaton Tuus- niemen kylät ry perustettiin 28.10.2013 ensisijaisena tarkoituksenaan toimia kyläläisten äänitorvena kuntaan päin sekä toisaalta olla mukana luomassa lähidemokratiaa mahdolli- sen kuntaliitoksen yhteydessä Kuopion kanssa. Tuusniemellä on kuntataajaman lisäksi seuraavat kahdeksan kylää; Etelä-Tuusniemi, Kojanlahti-Ruskila, Juurikkamäki, Paakki- lan seutu, Tuusjärvi-Hiidenlahti, Koillis-Tuusniemi, Hauranki-Laukka-aho ja Lapinjärvi.

Kuntaliitoksessa olisi yhdistynyt 2800 asukkaan Tuusniemi ja 106 000 asukkaan Kuopio, joiden keskustat ovat noin 60 km:n etäisyydellä toisistaan. Tuusniemen kunnanvaltuusto kuitenkin hylkäsi yhdistymissopimuksen kokouksessaan 25.8.2014. Tuusniemeläiset loi- vat kuitenkin erittäin tärkeän pohjan lähidemokratian tietoisuudelle ja jalkauttamiselle Kuopioon, mistä muut liitosalueet/kylät voivat hyötyä jatkossa. 6

1.4 Vehmersalmen kylät ry, Kuopio

Vehmersalmen kuntakeskus sijaitsee noin 50 km:n päässä Kuopion keskustasta. Noin 1970 asukkaan Vehmersalmi yhdistyi Kuopioon 1.1.2005. Vehmersalmeen kuuluvat Kir- konkylä ja seuraavat 11 kylää; Rytökylä-Salmenranta, Puutomäki, Räsälä, Miettilä, Enon- lahti, Mustinlahti, Litmaniemi, Kohma, Kirmumäki, Haukijoki- Ritoniemi ja Roikka. Järjes- tötoiminta on vilkasta ja kylätoimikuntaverkosto kattaa koko Vehmersalmen alueen.

Vuoden 2013 loppupuolella Vehmersalmen kylät ry päätti lähteä mukaan Asukkaan Ääni – hankkeeseen ja maaliskuussa 2014 tehtiin osallistumisesta virallinen päätös vuosiko- kouksessa.

1.5 Karttulan kylätoiminta ry, Kuopio

3500 asukkaan Karttula yhdistyi Kuopion kaupungin kanssa vuodenvaihteessa 2010– 2011. Molempien kuntien valtuustot tekivät asiasta myönteisen päätöksen vuonna 2008. Karttulan asutus sijoittuu pääasiassa kolmeen taajamaan; kuntakeskukseen, Pihkainmä- keen ja Syvänniemelle.

Karttulan kylätoiminta ry perustettiin vuonna 2011 tarkoituksena edistää mm. alueen asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylien elinkelpoisuutta ja palvelujen säilymistä alueella sekä toimia asukkaiden yhteisten etujen valvojana. Sen jäseniä ovat seuraavat seitsemän kylää; Airakselan kyläyhdistys, Etelä-Karttulan kylät ry, Itä-Karttulan –Riuttalan kylätoimikunta, Karttulan (Kirkonkylän) kylätoimikunta, Luvemäen kylätoimikunta, Pih- kainmäen kyläyhdistys ja Syvänniemen kyläyhdistys ry. Karttulan kylätoiminta ry osoitti jo Asukkaan Ääni - hankkeen ideointivaiheessa aktiivisuutta ja kiinnostusta lähidemokratian mahdollisuuksien selvittämiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi paikallisella tasolla. Kunta- liitoksen yhteydessä perustettu Karttulan seurantaryhmä myös haki tietoa lähidemokrati- asta Asukkaan Ääni-hankkeen kautta ennen lakkautumistaan joulukuussa 2013.

1.6 Maaningan kylät ry, Kuopio

Maaningan kunnanvaltuusto ja Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyivät Maaningan ja Kuopion kuntaliitoksen vuonna 2012, minkä johdosta 3824 asukkaan Maaninka liittyy Kuopioon vuonna 2015.

Maaningan kylät ry osoitti jo hankkeen ideointivaiheessa aktiivisuutta ja kiinnostusta lähi- demokratian mahdollisuuksien selvittämiseksi ja toiminnan vahvistamiseksi paikallisella tasolla. Maaningan kylät ry toimii kaikkien maaninkalaisten kylien yhteisenä edunvalvo- jana. Maaningan keskustaajaman lisäksi siellä on seuraavat 10 kylää; Haapamäki, Haa- tala, Keskisaari-Pihtisalmi, Kinnulanlahti, Käärmelahti, Leinonlanlahti-Kurolanlahti-Pul- konkoski, Leppälahti, Tavinsalmi, Tuovilanlahti ja Vianta-Ahkionlahti. 7

1.7 Kuopion kaupunki ja maaseutualueet

Vehmersalmen, Karttulan ja Nilsiän liittymisen myötä Kuopion asukasluku on kasvanut 106 000 asukkaaseen. Väestöstä 85 % asuu keskeisellä kaupunkialueella ja 15 % maa- seutualueilla. Pinta-alaltaan Kuopio on 3 165 neliökilometriä, josta valtaosa sijoittuu maa- seutualueille.

1.8 Tärkeät yhteistyötahot Asukkaan ääni -hankkeessa

Hankkeen toteuttamisen kannalta tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet: - Sydän-Savon maaseutupalvelu - Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä - Tuusniemen kunta ja Juankosken kaupunki - Kuopion kansalaisopisto, Koillis-Savon alueopisto - Ylä-Savon Veturi ry ja Viisari ry / Kylä lähtee - hanke - Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki myös hankkeen rahoittajina

2 ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN TIEDOTUSTYÖN MERKITTÄVIMMÄT SISÄLLÖT

2.1 Alueellisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja foorumeita

Alueelliset vaikutuskeinot voivat olla hyvin erilaisia ja vaihtelevat palaute- ja mielipidefoo- rumeista järjestäytyneisiin ja budjettivaltaa omaaviin toimielimiin. Edelleen toimielinten järjestäytymisessä voi olla eroja sen suhteen, valitaanko jäsenet poliittisin vai ei-poliittisin perustein. Asukkaan Ääni-hankkeen vaiheessa 1 tavoitteena oli soveltuvien lähidemokra- tiamallien etsiminen. Pilottialueilla esiteltiin ja tuotiin tietoa Valtioneuvoston selvitystyöstä Alueellista demokratiaa (Sandberg, S. & Pihlaja, R. 2012), jossa esitellään 63 erilaista Suomessa käytössä olevaa tai ollutta alueellisen demokratian mallia. Alueellisia toimielimiä on perustettu kaikenkokoisiin kuntiin (alle 2000 – yli 100 000 asu- kasta). Kunnat, joissa toimielin toimii, ovat pinta-alaltaan keskimääräistä suurempia (2188 km², koko maa 944 km²), asukasluvultaan keskiarvoa suurempia (mediaani 13964, koko maa 6152 as,) ja asukastiheydeltään keskimääräistä pienempiä (51 as./km², koko maa 57 as./km). Käytössä on 23 erilaista toimielimen nimeä, joista yleisimmät ovat kylien neuvottelukunnat ja kyläneuvostot sekä aluetoimikunnat. Pisimpään toimineiden (Orimat- tila, Rovaniemi, Sonkajärvi) juuret ovat 1980-luvun vapaakuntakokeilussa. Toimielimistä 24 on perustettu kuntaliitoksen yhteydessä, ja moni niistä on jäämässä siirtymäkauden ilmiöksi vailla pysyvää toimintaa. (Sandberg & Pihlaja 2012, 28 – 31.) Alueelliset toimielimet (63 kpl) voidaan jakaa keskustelufoorumeihin (90 %) ja toimivaltai- siin elimiin (10 %). Keskustelufoorumeiden joukko on tehtävien ja toimintasääntöjen pe- rusteella hyvin heterogeeninen. Sen vuoksi alueellisen toimielimen ja kunnan välisen 8 kumppanuuden muodon perusteella toimielimet on selvityksessä jaettu kolmeen ryh- mään , jotka paremmin kuvastavat kumppanuuksien eroja. Alueellisista toimielimistä 62 % toimii keskustelukumppanuuden tasolla eli toimii kunnan ja asukkaiden tiedon- vaihdon foorumina. Noin 30 % toteuttaa suunnittelu- ja kehittämiskumppanuutta eli toimielimellä on rooli esim. budjetin tai joidenkin alueen palvelujen suunnittelussa tai konkreettinen ote alueen omaehtoiseen kehittämiseen. Loput toimielimistä yltävät palve- lukumppanuuteen eli edellisten tehtävien lisäksi myös järjestävät alueen palveluja. Suu- remman päätös- ja toimivallan toimielimet ovat Mikkelissä Anttolan ja Haukivuoren alue- johtokunnat, Naantalin saaristolautakunta, Orimattilan kyläjohtokunnat, Rovaniemen Ylä- kemijoen aluelautakunta, Savonlinnan aluejohtokunta sekä Sonkajärven Sukevan alue- lautakunta. (Sandberg & Pihlaja 31 - 34.)

2.2 Kuntalain sallimat mahdollisuudet alueellisen demokratian edistämiseksi

Kuntalain uudistuksen, joka alkoi vuonna 2012, yhtenä kärkitavoitteena on lisätä kansa- laisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnanosahallintoa koskevien uudis- tusten tarve on noussut esille erityisesti kuntaliitosten yhteydessä. Tavoitteena lakiuudis- tuksessa on vahvistaa lähidemokratiaa, mutta kirjaamalla se lakiin mahdollistavasti, ei pakottavasti. Kuitenkin jo nykyinen kuntalaki sallii melko pitkällekin viedyn alueellisen toi- mielimen toiminnan. Kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sääde- tään kuntalain (365/1995) §:ssä 27:

Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voi- daan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua, sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä

Kuntalain 18 §:ssä säädetään toimielinten kokoonpanosta seuraavaa:

Valtuusto voi päättää: 3) että kunnan osa-alueen alueita hoitamaan asetetun toimielimen jäsenet tai osa jäse- nistä valitaan osa-alueen asukkaiden esityksestä ja että jäsenten asuinpaikan tulee ole- maan asianomaisella osa-alueella

Hallituksen uudessa kuntalakiesityksessä (annettu 27.11.2014) täydennettäisiin säädök- siä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuk- sien edistämiseksi sekä kannustettaisiin kuntia tarjoamaan monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Uutena velvoitteena kuntalaissa olisi nuorisovaltuus- ton tai vastaavan asettaminen sekä vanhus- ja vammaisneuvoston sääntelyn siirtäminen 9 erityislaeista kuntalakiin. Kunnan viestintää ehdotetaan säädettäväksi siten, että säädök- set kattaisivat koko kunnan toiminnan ja niissä otettaisiin huomioon sähköiset toimintata- vat. Kunnan tiedottamisvelvoite koskisi koko kunnan toimintaa ja uutena velvoitteena säädettäisiin muun muassa keskeisten kunnan toimintaa ja palveluja koskevien tietojen ja päätöksentekoon liittyvien asiakirjojen saatavuudesta yleisessä tietoverkossa.

Toimielinten asettamisesta säädettäisiin suurelta osin voimassa olevan kuntalain mukai- sesti eli mahdollistavasti. Uutena asiana laissa ehdotetaan säädettäväksi alueellisten toi- mielinten tehtävistä. Valtuusto voisi asettaa alueellisia lautakuntia tai johtokuntia edistä- mään kunnan osa-alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia tai alueellisia toimieli- miä voitaisiin asettaa vain tietyille kunnan osa-alueille. Valtuusto voisi päättää, että alu- eellisen toimielimen jäsenet tai osa jäsenistä valittaisiin osa-alueen asukkaiden esityk- sestä. Laissa määriteltyinä tehtävinä olisi kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen sekä kunnan osa-alueen kehittäminen. Alueellisella toimielimellä tulisi myös olla mahdollisuus lausunnon antamiseen kuntastrategian sekä talousarvion ja – suunnitelman valmiste- lussa sekä asioissa, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Muut alueelliselle toi- mielimelle asetettavat tehtävät määrittelisi valtuusto hallintosäännössään.

Esitys ei mahdollistaisi vaaleilla valittavia alueellisia toimielimiä, vaan siihen vaadittavat lainsäädäntömuutokset on tarkoitus valmistella siten, että ne mahdollistaisivat alueellis- ten toimielinten valitsemisen vaaleilla ensimmäisen kerran vuoden 2017 kuntavaalien yh- teydessä.

2.3 Sähköiset kanavat, kyläyhdistysten kautta tapahtuva vaikuttaminen, kyläparlamentit

Sähköisten vaikuttamiskanavien ja osallistumismuotojen kehittäminen ja vahvistaminen on yksi tärkeä osa-alue, johon kuntalain kokonaisuudistuksessakin kiinnitetään huomiota. Myös Kuopion kaupungin strategisena tavoitteena on parempi vuorovaikutus kaupungin toimijoiden ja asukkaiden välillä, esimerkkinä otakantaa.fi-palvelun avulla. Kyläyhdistykset ja niiden aluekohtaiset kattojärjestöt ovat yksi väylä saada alueen asuk- kaiden ääni kuluviin, esimerkiksi nimeämällä näistä järjestöistä edustaja/edustajia lähide- mokratia-toimielimeen, kuten esimerkiksi kyläparlamenttiin tai enemmän päätösvaltaa omaavaan toimielimeen. Kyläparlamentit ja kyläyhdistysten keskustelufoorumit voivat olla väylä yhteisen tahtotilan ja yhteisten tarpeiden löytämiseen sekä aloitteiden tekemiseen kunnan tai kaupunginhal- linnon tiedoksi. Kyläparlamenttien ja keskustelufoorumien ongelmana on Valtioneuvoston selvitystyön mukaan ollut riittämätön vaikutusvalta asioihin jo valmisteluvaiheessa. Toi- saalta, jos kunta on aidosti toiminnan takana ja arvostus molemminpuolista, myös kes- kustelufoorumilla voi olla vaikutusvaltaa asioihin. (Sandberg & Pihjala 2012, 115.)

10

2.4 Maaseutuvaikutusten arviointi osana kuntaliitosta

Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (3.11.2009) mukaan maaseutuvaikutusten arvioin- nissa tunnistetaan ja kuvataan politiikan aiheuttamat merkittävät maaseutuvaikutukset. Se on prosessi, joka tulee olla osa päätöksenteon valmistelua, toteuttamista ja arviointia. Sitä tarvitaan alueellisen tasa-arvon toteutumiseen ja maaseudun tulevaisuuteen vaikut- tamiseen.

Tuusniemellä ja Juankoskella toteutettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tarjoamana työpa- jana maaseutuvaikutusten arviointi (MVA) huhtikuussa 2014 yhteistyössä Asukkaan Ääni – hankkeen kanssa ja selvitettiin siten lähidemokratian tarpeita jo etukäteen ennen kunta- liitosta. Tuusniemellä aktiivisin toimija oli Tuusniemen Kylät ry, joka on seitsemän kyläyh- distyksen muodostama kattoyhdistys. Juankoskella arviointi toteutettiin lähidemokra- tiatyöryhmän, hankkeen ja Juankosken kaupungin kanssa. Työpajoihin osallistui luotta- mushenkilöitä, virkamiehiä, yrittäjiä, järjestötoimijoita ja asukkaita. Työskentelyn pohjana olivat kuntaliitosselvitykset, mutta yhdistymissopimusluonnoksia ei ollut käytettävissä. Tä- män vuoksi selvityksen pohjalta ei ollut mahdollista tehdä erityisiä johtopäätöksiä siitä, miten maaseutunäkökulma on suunniteltu huomioitavan alueella. Työpajoissa keskityttiin siten pohtimaan jatkotyössä ja toiminnassa maaseudun näkökulmasta tärkeitä huomioita- via asioita.

3 ASUKKAAN ÄÄNI-HANKKEEN JA PILOTTIALUEIDEN YHTEISTYÖN TULOKSET

3.1 Palvelu- ja kehittämiskumppanuus tahtotila pilottialueilla

Kaikki pilottialueet ovat olleet mukana rakentamassa asukkaista lähtevää paikallisen vai- kuttamisen tai lähidemokratian mallivaihtoehtoa alueiden ja Kuopion välille. Myöskin kaikki pilottialueet ovat hyväksyneet yhden yhteisen esityksen paikallisen vaikuttamisen mallivaihtoehdoksi. Esitys mallivaihtoehdosta on keväällä 2014 lähetetty Kuopion kau- punginvaltuuston jäsenille ja lautakunnille. Tässä mallissa keskeisinä asioina ovat (asiat on avattuna kohdassa 3.2. s. 12): 1. kustannustehokkuus 2. kestävä kehitys 3. asiakastyytyväisyys 4. alueen osallisuus ja yrittäjyys 5. tärkeässä roolissa aluesihteeri ja talouspäällikkö

Kuopio tarvitsee vahvat ja vastuuta ottavat maaseutualueet. Maaseutualueet tarvitsevat alueisiinsa luottavan keskushallinnon, joka on valmis jakamaan tarvittavaa toimi- ja bud- jettivaltaa niille alueille, jotka ovat valmiina kantamaan vastuuta ja kehittämään omia alu- eitaan yhteistyössä Kuopion kanssa. Lähidemokratian toteuttamiseksi tarvitaan yhteinen ja yhtenäinen malli, jonka pääperiaatteita mallin luonnosteluvaiheessa ovat:

‹ kunnan alueiden tasapuolinen kehittäminen ja yhteistyö ‹ maaseudun elävyyden, asuin- sekä yrittämisen ja työmahdollisuuksien kehittäminen 11

‹ alueellinen toimielin, joka kannustaa kehittämään ja osallistumaan ‹ lähidemokratian edistäminen ‹ kestävä kehitys, järkevä ja taloudellinen palvelutuotanto aluelähtöisesti

Näitä periaatteita tulee Kuopion kaupungin ja lähialueiden eri toimijoiden välillä avoimesti ja yhteistyössä työstää ja syventää konkreettisen mallin rakentamisvaiheessa, jotta ne tu- kevat mallia.

3.2 Asukkaan ääni – pilottialueiden näkemys Kuopion lähidemokratiamallista

Asukkaan Ääni – hankkeen pilottialueista Nilsiä on kiinnostunut alueellisen vaikuttamisen mallista, jossa tavoitteena on painotus kehittämiskumppanuudessa. Muut pilottialueet Vehmersalmi, Karttula, Maaninka, Juankoski ja Tuusniemi ovat kiinnostuneet mallista, jossa tavoitteena on painotus palvelukumppanuudessa. Liitoskuntien paneelissa 7.4.2014, Nilsiässä esitettiin luonnostelua niistä lähipalveluista (alla taulukko 1.), joita lä- hidemokratiamallin mukaisesti järjestettäisiin tai tilattaisiin alueelta lähtöisin:

Taulukko1. Lähipalvelut lähidemokratiamallin mukaisesti

12

Alla olevassa kuviossa 2. esitetään pilottialueiden näkemyksen mukaiset alueellisen de- mokratian eri osapuolten roolit ja tehtävät. Kylien yhteenliittymät/toimijat toimivat käynnis- täjänä ja moottorina aktivoimalla aluetta, toimijoita ja yrittäjiä palveluntuotantoon sekä yh- teistyöhön. Lisäksi kylien yhteenliittymät ehdottavat jäseniä aluelautakuntaan.

Aluetoimielin toimisi mallin mukaan lähidemokratian toteuttajana, joko kehittämiskumppa- nuuden tai palvelukumppanuuden tasolla. Sillä olisi omat vastuutehtävät sekä toimi-ja budjettivalta niihin.

Kuopion kaupunginvaltuusto vahvistaisi mallin mukaan jäsenet alueelliseen toimielimeen.

ALUETOIMIELIN KYLÄT RY/TOIMIJAT RY (aluelautakunta tai - KUOPIO KESKUSHALLINTO YHTEENLIITTYMÄ johtokunta, perustuen kuntalakiin) •Jäsenet aluelautakuntaan •Tilaaja, tuottaja, järjestäjä, •Ei tukehdu suurkuntana •Tekemisen demokratia aktivoija •Elävä maaseutu = BRÄNDI •Yrittäjien aktivointi •Lähidemokrartian •Toteuttaa aluevastuita •Palveluntuotanto uudella toteuttaja lähidemokratian tavalla: yhteistyössä •1) Palvelukumppanuus alueellisten toimielinten 3:nnen, yksityisen ja •2) Kehittämiskumppanuus kautta julkisen sektorin kanssa = Kuopion keskushallinnon •Vahvistaa jäsenet MAASEUDUN OSALLISUUS kanssa alueellisiin toimielimiin JA ELINVOIMA •VASTUUTEHTÄVÄT: •Tarkoituksenmukainen TOIMI- ja budjettivalta •Aletaan miettia uusia ja taloudellisia palveluratkaisuja yhdessä

Kuvio 2. Pilottialueiden näkemys eri osapuolten roolista ja tehtävistä

Pilottialueiden tavoitteet ja painotukset mallin luomisessa ovat olleet:

1. Kustannustehokkuus: Tulevaisuudessa syntyvän hyvinvointivajeen vuoksi kuntien rahat eivät tule riittämään kaikkiin palveluihin. Tarvitaan paikallisia uusia konsepteja pal- velujen tuotannossa. Suuruuden ekonomiassa eivät palvelut myöskään aina toteudu asi- akkaiden toivomalla tavalla, vaan palveluja voidaan tuottaa ja järjestää järkevästi ja talou- dellisesti myös lähellä pienten toimijoiden toimesta sekä yksityissektorilla että kolman- nella sektorilla. Tällöin hyödynnetään pienten paikallisten toimijoiden joustavuutta ja pai- kallistuntemusta sekä asiakaslähtöisyyttä. Asukkaiden arkielämässä tärkeitä, mutta kes- kushallinnon näkökulmasta mahdollisesti pieniä asioita halutaan hoitaa paikallistunte- muksen pohjalta. Kaikkia pieniä käytännön asioita ei kannata hoitaa keskushallinnon kautta. 13

2. Kestävä kehitys: Kuten maaseutuvaikutusten arvioinnin ohjeistuksessa maini- taan, ”kuntaliitoksen maaseutuvaikutukset voivat kohdistua ihmisten terveyteen, elinoloi- hin, viihtyvyyteen, elinkeinoihin, työhön, osaamiseen, asumiseen, palveluihin infrastruk- tuuriin, saavutettavuuteen ja yhteyksiin, vetovoimatekijöihin, kilpailukykyyn, kansalaisten osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä sosiaaliseen pääomaan”. Maaseudun osallisuu- den kehittäminen ja toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen palvelujen tuo- tannossa on kestävän kehityksen mukaista ja alueiden välisen tasa-arvon edistämistä, sillä se lisää asuin- ja työmahdollisuuksia sekä yrittämisen mahdollisuuksia. 3. Asiakastyytyväisyys: Asiakas- ja asukastyytyväisyyttä voidaan usein parantaa, kun päätöksenteko tapahtuu lähellä niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat. Paikalliset pienten toimijoiden palvelut voivat joustavuudellaan ja nopeudellaan parantaa asiakastyytyväi- syyttä. Osallisuuden kokeminen lisää asukastyytyväisyyttä. 4. Osallisuus ja alueen yrittäjyys: Osallisuuden ja yrittäjyyden mahdollisuuksia voidaan parantaa esimerkiksi kyläsuunnittelulla ja infrastruktuurin kunnossapidolla (tiet ja sähköi- set palvelut). Paikallisia yrittäjiä ja kolmatta sektoria on kannustettava ja aktivoitava pal- velujen kehittämiseen ja tuotantoon. Alueen aktivoituminen niin kehittämis- kuin palvelu- kumppanuudenkin luomiseksi lisää alueen osallisuutta ja elävyyttä. Vuorovaikutusta tulee kehittää avoimemmaksi kylien ja hallinnon välillä. Paikallisten toimijoiden käyttäminen palveluntuotannossa parantaa heidän taloudellisia toimintaedellytyksiään sekä lisää alu- een työllisyyttä ja kilpailukykyä. 5. Aluesihteerin ja talouspäällikön tärkeä rooli: Alueellisen toimielimen ja keskushal- linnon välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen onnistumisen edellytys on osaava ja re- sursseiltaan riittävä aluesihteerin/esittelijän toimi. Suomessa aiemmin toimineet ja edel- leen toimivat alueelliset toimielimet ovat esimerkillään osoittaneet, että käsiteltävien asioi- den ja kokousten käytännön valmistelu- ja dokumentointityöhön tarvitaan riittävästi re- sursseja, eikä vaativien tehtävien hoitamista voida edellyttää hoidettavan vapaaehtoisvoi- min (Sandberg & Pihlaja 2012, 116).

3.3 Kuopion kaupunginvaltuuston päätös Kuopion lähidemokratiamallin edistämisestä

Kuopion kaupunginvaltuusto teki 19.5.2014 päätöksen Kuopion lähidemokratiamallin ke- hittämisestä. Taustalla oli maaseutualueilla noussut voimakas keskustelu ja tiedottami- nen lähidemokratian tarpeesta varsinkin kuntaliitostilanteissa. Prosessi alkoi kuuden val- tuustoryhmän allekirjoittamasta valtuustoaloitteesta, jossa perustellaan lähidemokratian tarvetta sillä, että kaupungin laajentuminen ja uusien liitosalueiden aluekeskukset johta- vat tarpeeseen muuttaa keskuskaupungin totuttuja toimintatapoja. Erityisesti kuntalaisten arkea lähellä olevien asioiden hoitamisen joustavuus ja tehokkuus sekä osaava maaseu- tusuunnittelu ovat tärkeitä asioita lähidemokratian kehittämisessä. Aloitteen mukaan lähi- demokratiamallin luomisessa on otettava oppia jo liittyneiden kuntien kokemuksista ja malli on otettava mukaan käynnissä oleviin kuntaliitosprosesseihin. Valtuustoaloitteen mukaan lähidemokratiamalli ei kuitenkaan voi tarkoittaa aluelautakuntia tai –valtuustoja, sillä päällekkäisiä byrokratian rakenteita ei kannata rakentaa. Valmistelijat kehittämisjohtaja Heikki Helve ja talouspäällikkö Riitta Kokkonen antoivat valtuustoaloitteesta lausunnon kaupunginhallitukselle. Sen mukaan Vehmersalmen ja 14

Karttulan kuntaliitoksissa ei ollut mukana varsinaista lähidemokratiamallia, vaan kuntalii- tossopimuksen mukaiset seurantaryhmät. Nilsiän kuntaliitoksessa vuonna 2013 perustet- tiin Nilsiän neuvottelukunta, joka on antanut lausuntoja mutta sillä ei ole ollut itsenäistä päätösvaltaa. Lausunnon mukaan kokemus on osoittanut, että olisi ainakin tarpeen kyt- keä neuvottelukunta kiinteämmin kunnan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään, sillä paikallisen asiantuntemuksen saaminen asioiden valmisteluun varhaisessa vaiheessa on osoittautunut tärkeäksi ja hyödylliseksi. Maaningan kuntaliitoksessa, joka toteutuu vuo- den 2015 alussa, on sovittu otettavaksi käyttöön neuvottelukuntajärjestelmä. Maaningan kohdalla on myös huomioitava, että yhdistymishallitus toimii pidemmän aikaa ja se on ol- lut tärkeä lähidemokratian kanava jo ennen liitosta.

Lausunnon mukaan Kuopio haluaa rakentaa oman mallinsa ja toimintatapansa lähidemo- kratiaan, jolloin ihmistä lähellä olevat asiat voidaan hoitaa joustavasti ja helposti, usein myös taloudellisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Luotava malli on oltava myös kaikkien alueiden käytössä, joista alkuvaiheessa luontaisia toiminnan kokeilualueita ovat Kuopi- oon viime vuosina liittyneet ja liittymässä olevien kuntien ja kaupunkien alueet. Mahdolli- suuksia on tarkasteltava ilman rinnakkaisorganisaatioiden luomista ja samalla tulee var- mistaa kaupunkilaisten yhdenvertainen kohtelu. Mallin tulee myös soveltua heti alusta kaikille kaupungin liitosalueille ja jatkossa myös muilla alueille, mikäli sille esiintyy tar- vetta.

Lausunnossa mainitaan edelleen, että Kuopio-mallin rakentamisesta tulee käydä avoin keskustelu. Sen luomisen tulee tapahtua yhteistyössä kaupunkilaisten, eri kansalaisjär- jestöjen, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Kuopion kaupunki ottaa veto- vastuun asian valmistelusta ja määrittelee siihen vastuutahon ja prosessin, joka tapahtuu hyvän vuoropuhelin periaatteella eri toimijoiden suuntaan. Mallin valmistelussa ovat tii- viisti mukana jo aikaisemmin Kuopioon liittyneet alueet ja uudet liittyvät kunnat.

Pohjaa lähidemokratiamallin määrittelytyölle antavat valmistelussa oleva Kuopion vaikut- tamisen ja kansalaistoiminnan ohjelma, osallisuuskyselyn tulokset, Asukastupa ja kyläta- loverkoston kehittämissuunnitelma, Asukkaan ääni – hankkeen paikallisdemokratian mal- leja läpikäyvän hankkeen tulokset, Osallisuushanke Salli, Otakantaa.fi –palvelun sovelta- mismahdollisuuksien arviointi, avustustoiminnan kokemukset sekä asiakaspalvelupistei- den ja viestinnän lähidemokratian kehittämistä tukevat kokemukset.

Valmistelun tavoitteena on luoda Kuopioon soveltuva malli, jossa hyödynnetään soveltu- vin osin eri puolilla Suomea onnistuneita käytäntöjä. Tavoitteena tulee olla paikallisaktiivi- suuden lisääminen oman elinympäristönsä kehittämiseen, vahvistaa asukkaiden osallis- tumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heitä koskeviin hyvinvointia lisääviin toimiin, keven- tää hallintoa ja byrokratiaa arjen kannalta pienten, mutta arjen sujumiseen suuresti vai- kuttavien asioiden paikallisessa hoitamisessa, nopeutta eri prosesseja, kuten kaavoitusta ja hyödyntää kaupungin kehittämisessä lisääntyvää yhteistyötä yhdistysten ja kansalais- järjestöjen kanssa. Lähidemokratiamallissa tullaan korostamaan joustavuutta, pitkäjän- teistä sitoutuneisuutta sen toimintaan ja paikallislähtöisyyttä. Tavoitteena on mahdollisim- man vähäisellä byrokratialla ja hallinnolla osoittaa määriteltäviin tehtäviin tarvittavaa ta- loudellista resurssia ja päätösvaltaa sille alueelliselle lähidemokratiaa toteuttavalle toimie- limelle, joka yhteistyössä prosessin aikana määritellään.

15

Kuopio – mallin kehittäminen lähidemokratian vahvistamiseksi tullaan valmistelemaan si- ten, että se valmistuu viimeistään huhtikuun 2016 loppuun mennessä. Näin ollen se on hyödynnettävissä vuoden 2017 alussa voimaan mahdollisesti astuvissa kuntaliitoksissa ja joka tapauksessa alueilla, jotka ovat jo Kuopioon liittyneet, jos se koetaan alueilla tar- peelliseksi. Valmisteltu malli tullaan esittämään mahdollisesti vuoden 2017 alusta Kuopi- oon yhdistyvien kuntien ja kaupunkien valtuustoille siten, että se on mahdollista hyväksyä kesäkuun loppuun mennessä ja siten sen vaikutus voidaan huomioida vuoden 2017 ta- lousarvion laadinnan yhteydessä.

3.4 Osallisuuden kehittäminen Kuopion kaupunkiorganisaatiossa

Osallisuus tuodaan vahvasti esille Kuopion kaupungin strategiassa 2020. Kuopion osalli- suusohjelman avulla pyritään parantamaan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä ja palveluihinsa. Ohjelmassa määritellään tavoitteet, toimintamallit ja toimenpiteet, joilla osallisuutta pyritään parantamaan. Yhtenä osa-alueena tässä on myös kaupungin henkilöstön tiedon lisääminen osallisuuden huomioimisesta kaupungin palve- luissa. Osallisuuskyselyssä 2013 asukkaat esittivät tavoitteita osallisuuden kehittämiselle. Kuopion kaupunkiorganisaation tavoitteita osallisuuden kehittämisessä ovat seuraavat asiat: 1 Henkilöstö osaa käyttää osallistavia menetelmiä 2 Osallisuus on osa kaikkea suunnittelua 3 Osallisuus on osa kaikkea päätöksentekoa 4 Osallisuuden toteuttaminen on suunniteltua 5 Osallisuuden toteuttamista seurataan

Osallisuuden kehittämisen etenemissuunnitelman mukaan osallisuuden kehittämisessä on kolme osa-aluetta. Yhtenä osa-alueena kaupungin eri yksiköistä valittavat osallisuus- vastaavat koulutetaan osallisuuden menetelmien käyttämiseen ja jalkauttamiseen omassa yksikössään. Toisena toimenpiteenä järjestetään työpajamaiset koulutukset lo- kakuusta 2014 alkaen osallisuusvastaaville, palvelualuepäälliköille (osallistuminen toivot- tavaa) ja kaikille halukkaille kaupungin työntekijöille. Kolmantena osa-alueena on osalli- suutta koskeva viestintä, jonka kanavina toimivat kaupungin toimintakäsikirja, Osallistu- ja vaikuta-verkkosivut, kaupungin henkilöstön intra, projektityö- ja osallisuusverkostojen alusta sekä osallisuusvastaavien tapaamiset. Vuodelle 2015 suunniteltuja toimenpiteitä ovat osallisuuden työkalupakin kokoaminen kaupungin henkilöstön käyttöön sekä seu- ranta- ja arviointijärjestelmä (Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 7.10.2014.).

16

4 MITEN LÄHIDEMOKRATIATYÖ ETENEE POHJOIS-SAVOSSA?

Kuopion kaupunginvaltuuston päätös 19.5.2014 antaa pohjan lähidemokratian toteutumi- selle ja velvoittaa lähidemokratian työryhmätyön käynnistämiseen. Asia otettaneen Kuo- pion Osallisuus-ohjelmaan maaseudun osallisuuden toteuttamiseksi. Samalla lähidemo- kratian kehitystyö liitetään osaksi Juankosken ja Maaningan kuntaliitosprosesseja. Niiden yhdistymishallitukset omalta osaltaan voivat edistää lähidemokratian huomioimista kunta- liitoksen yhteydessä. Kuopion maaseutuohjelman tavoite on edistää kylien kehittämistä ja ohjata resursseja maaseudun asukkaiden ja yrittäjien tarpeiden mukaisesti. Tarkoitus on tiivistää kaupungin ja maaseututoimijoiden yhteistyötä suunnittelu-, kehittämis- ja palvelu- tuotannon työssä. Kuopion maaseutuohjelmassa 2014 - 2018 esitettyjen kehittämistoi- menpiteiden toteutumisesta raportoidaan kauden puolivälissä maaseutukatsauksessa. Kaikilla kolmella Pohjois-Savon Leader-ryhmällä, Mansikalla, Kalakukolla ja Ylä-Savon Veturilla on ohjelmakauden 2014–2020 kehittämisstrategioissa yhtenä tavoitteena lähide- mokratian vahvistaminen ja edistäminen. Leader-ryhmät ovat ideoiden eteenpäin viejiä ja rahoittajia paikallisen vaikuttamisen kehittämisen ja maaseudun uudenlaisen palveluntuo- tannon kentässä. Keskeisinä kysymyksinä on mm., miten kylät ja kyläläiset voivat vaikuttaa kunnan suun- nitteluun ja päätöksentekoon omissa, kyläläisille tärkeissä asioissa? Miten lisätään ja vahvistetaan edelleen tärkeää kylä-kunta yhteistyötä? Toimiva esimerkki tästä löytyy jo Pohjos-Savosta Suomussalmelta, jossa kunnan ja kyläyhdistyksen yhteinen yhdistys Suomut ry koordinoidusti hoitaa pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja palkanmaksuun liittyvät hallinnolliset tehtävät kaikkien työllistävien osapuolien osalta. Entäpä minkälaisia uusia toimintatapoja ja – malleja uusi teknologia mahdollistaa paikallisessa vaikuttami- sessa? Asukkaan Ääni-hanke osoittaa, että kiinnostusta lähidemokratian kehittämiseksi on sekä maaseutumaisilla pilottialueilla että Kuopion kaupunkiorganisaatiolla. Selkeämpänä näke- myserona lienee aluetoimielimen painoarvo ja muoto. Asukkaan Ääni-hanketta seuran- neen tutkija Maija Halosen (Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto) arvioi hank- keen aikana käytyjen keskustelujen pohjalta, että ”tehokkaimmin asiat edistyvät silloin, kun neuvottelupöydän ääressä on ratkaisukeskeisiä henkilöitä, (riippumatta lähtökohtai- sesta saman mielisyydestä) joilla on myös mahdollisuutta, halua ja asemaa vaikuttaa muutokseen. Kehittäjätyyppistä välittäjäorganisaatiota tarvittaneen edelleen, mutta sekä kaupunkiorganisaatiossa että pilottialueilla olisi tarpeen selkeyttää kunkin osallistujan roolia tulevassa lähidemokratiamallissa sekä painottaa pitkällä tähtäimellä sitoutumiseen mahdollistavia ratkaisuja (esim. valmiiden vuorovaikutuspolkujen rakentaminen, riittävät resurssit).” Konkreettinen mallin rakentaminen eli esimerkiksi osallistujien, sisältöjen ja toimintatapo- jen yksilöiminen vaatii vielä työtä ja ponnisteluja. Pilottialueiden tahtotila on hyvin yhte- neväinen, mutta alueiden aktiivisuus ja konkreettisten suunnitelmien tekemisen taso vaih- telee. Tulevaisuus näyttää millaiseksi Kuopion lähidemokratiamalli muotoutuu.