mm
1 « |
noo 1000 900
u i Tilastokeskus n Tilastokeskus ¡mm Statistikcentralen Statistics Finland
Itä-Suomen katsaus
Oulu 2002 Tiedustelut:
Esko Syrjäkari (08) 535 1414 Leena Jäntti (08)5351411 Sirkku Hiltunen (08) 535 1412
Kannen kirvat: Leena Jäntti ja Esko Syrjäkari
ISSN 1239-7466 ISBN 952-467-005-4
© 2002 Tilastokeskus
Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus.
Multiprint, Oulu 2002 ALKUSANAT
Itä-Suomen katsaus 2002 on jatkoa aiemmin kuusi kertaa tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on alueellista tilastotietoa visuaalisessa muodossa tarjoava julkaisu. Vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla tuotetaan myös Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen katsaukset. Katsaussarjan koko maata eri aluetasoilla käsittelevät julkaisut ovat Seutukunta- ja maakuntakatsaus sekä Kuntakatsaus.
Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen kunnista, maakunnista ja lääneistä, sekä niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esitetään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina.
Katsauksen tietosisältö on pyritty pitämään kutakuinkin samanlaisena edellisten julkaisujen kanssa, jotta ajallinen vertailtavuus säilyisi. Katsauksen tilastokuvioiden pohjana ovat viimeisimmät käytettävissä olevat tilastotiedot, aihepiireistä riippuen, vuosilta 2000-2002. Katsaus sisältää yhteensä 184 diagrammia tai teemakarttaa. Julkaisun tietolähteinä on käytetty muitakin kuin Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja.
Internetin avulla Aluekatsauskuvien hyödyntäminen on helpottunut entisestään. Vuodesta 2000 lähtien julkaisujen koko sisältö on ollut saatavissa myös AlueOnline-intemet- palveluna. Itse julkaisujen pdf-muotoisten tekstitiedostojen lisäksi tarjolla on kaikki katsausten teemakartat ja diagrammit PowerPoint-kuvina. Paperijulkaisuista poiketen intemetpalvelun koko kuvamateriaali on värillistä. Se on myös tietosisällöltään selvästi paperijulkaisuja laajempi. Intemetpalveluun kuvia päivitetään jatkuvasti ja saatavilla on aina tuorein tieto.
Kesällä 2002 AlueOnline-intemetpalveluun avattiin erillinen ”Suurimpien kaupunkien vertailu” (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä). Kaupunkivertailu käsittää noin 30 diagrammia useasta aihepiiristä, sisältäen aikasaija- vertailuja vuodesta 1980 alkaen.
Itä-Suomen katsaus 2002 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteutuk sesta ovat vastanneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen.
Helsingissä ja Oulussa, marraskuussa 2002
Jussi Melkas Esko Syrjäkari Tietopalvelujohtaj a Aluepäällikkö
SISÄLLYSLUETTELO SIVU
ITÄ-SUOMI...... 7
VÄESTÖ...... 11 Väkiluvun kehitys...... 12 V äestönmuutokset...... 16 Ikä-ja sukupuolirakenne...... 23 Ulkomaalaisväestö...... 29 Väestöennuste...... 31
ELINKEINOELÄMÄ...... 35 Y ritysten toimipaikat...... 35 Elinkeinorakenne...... 42 Alkutuotanto...... 45 Jalostus...... 49 Palvelut...... 54 Tulonsaajien tulot...... 58 Aluetilinpito...... 61
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS...... 64
KOULUTUS...... 73
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT...... 77
RAKENTAMINEN JA ASUMINEN...... 84 Vapaa-ajan asuinrakennukset...... 90
LIIKENNE JA MATKAILU...... 92 Maj oitus- j a ravitsemispalvelut...... 94
ENERGIATALOUS...... 98
YMPÄRISTÖN TILA...... 101
OIKEUSTILASTOT...... 105
KUNNALLISTALOUS...... 108
ALUEPOLITIIKKA...... 119
LÄÄNIT...... 122
KUVALUETTELO...... 129
KÄYTETYT TIETOLÄHTEET JA LYHENTEET...... 130
LIITE 1. PERUSTIETOJA ITÄ-SUOMEN KUNNISTA 7
ITÄSUOMI
Tässä katsauksessa Itä-Suomella tarkoitetaan aluetta, joka käsittää maan kuudesta läänistä Itä-Suomen läänin kokonaisuudessaan ja lisäksi Oulun läänistä Kainuun maakunnan. Itä- Suomen lääni muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Kaijalan maakunnista. Suomen läänien erityispiirteitä esitellään katsauksen viimeisessä kappaleessa diagrammi- kuvien avulla.
Katsauksen tarkastelualueella sijaitsee Suomen 448 kunnasta 76, jotka muodostavat 16 seutukuntaa. Vuoden 2001 alusta kuntien määrä alueella väheni, kun Anttola, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät Mikkeliksi. Kangaslampi siirtyi Etelä- Savosta Pohjois-Savon maakuntaan vuoden 2002 alusta. Samalla Kangaslampi siirtyi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan ja TE-keskus vaihtui Etelä-Savosta Pohjois- Savoon.
Läänit ja maakunnat 2002
Katsauksen maakunnat
/ V Maakuntaraja Kainuu Läänit: m i j Lapin lääni
I H H Oulun lääni
[ || || |] Itä-Suomen lääni
| | Länsi-Suomen lääni
□ Etelä-Suomen lääni Pohjois-
l&g&äd Ahvenanmaa Karjala
Etelä-Savo
Lähde: Tilastokeskus/Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2002
Kuva 1. Läänit ja maakunnat 2002.
Euroopan unionin hierarkisessa NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) - alueluokitusjärjestelmässä Suomi on jaettu ylimmällä NUTS 1 -tasolla Manner-Suomeen ja Ahvenanmaahan. Kuusi suuraluetta muodostavat NUTS 2 -tason ja maan 20 maakuntaa NUTS 3 -tason. Lisäksi seutukunnat ja kunnat muodostavat omat tasonsa (NUTS 4 ja NUTS 5). Katsauksen maakunnat muodostavat NUTS 2 -tasolla Itä-Suomen suuralueen.
Maakunnat
Etelä-Savon maakunnassa on 22 kuntaa, joista väkimäärältään suurin on Mikkeli ja pienin Virtasalmi. Yhteensä maakunnassa asui vuoden 2001 lopussa 164 471 henkeä. Alueen pinta-ala on 14 137 km2 ja väestöntiheys siten 11,6 asukasta neliökilometrillä. Kaupunkeja Etelä-Savossa on kolme: Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. 8
Pohjois-Savon maakunta on Itä-Suomen väkirikkain. Vuoden 2001 lopussa siellä asui 252 842 henkeä. Alueen 25 kunnasta seitsemän on kaupunkeja, ja niistä asukasluvultaan suurin on maakuntakeskus Kuopio. Vähiten asukkaita oli Kangaslammella ja Tervossa. Maapinta-alaa maakunnalla on 16 808 km2, joten asukastiheys on 15,0 as/ km2.
Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluu 19 kuntaa, joissa asukkaita vuoden 2001 lopussa oli yhteensä 170 793. Väkirikkain kunta on Joensuu, joka on yksi alueen viidestä kaupungista. Koko Itä-Suomen pienin kunta on Värtsilä. Pohjois-Karjalan maapinta-ala on 17 782 km2, asukkaita siellä on siten 9,6 neliökilometriä kohti.
Kainuun maakunnan kymmenestä kunnasta Kajaani on väkiluvultaan suurin ja Ristijärvi pienin. Kajaanin lisäksi Kuhmo on kuntamuodoltaan kaupunki. Maakunnan väkiluku oli vuoden 2001 lopussa 88 473. Pinta-alan ollessa 21 567 km2 asukastiheys Kainuussa on 4,1 asukasta neliökilometrillä.
Kunnat
Vuoden 2001 alussa kuntien määrä laski kuntaliitosten vuoksi 452:sta 448:aan. Helsinki on väkiluvultaan maan suurin kaupunki (559 718 asukasta 31.12.2001) ja Ahvenanmaalla sijaitseva Sottunga puolestaan pienin kunta (128 as). Itä-Suomen alueen 76 kunnasta Kuopiossa on eniten asukkaita, 87 347 ja Värtsilässä vähiten, 663. Kaupunkeja Itä- Suomessa on 17. Pinta-alaltaan suurin kunta on Kuhmo ja pienin Pieksämäki.
Taajama-asteella mitataan taajamissa asuvien henkilöiden osuutta alueen koko väestöstä. Koko maassa taajama-aste oli vuonna 2001 83,5 %.
Taajama-aste kunnittain 2001
| 1 Maakuntaraja
Taajama-aste (%) 0.0-41.0 41.1 -48.5 48.6 58.0 58.1 98.0
Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 2. Taajama-aste kunnittain 2001. 9
Kuva 3. Itä-Suomen kunnat ja maakunnat 2002. 10
Seutukunnat
Seutukunnat ovat kahden tai useamman kunnan muodostamia kuntaryhmiä. Poikkeuksena tästä Maarianhaminan kaupunki, joka muodostaa oman seutukuntansa. Seutukuntien muodostamisen kriteerinä on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Sisä asiainministeriö on määritellyt seutukunnat aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi. Seutukuntajakoa muutettiin viimeksi 1.1.2002, jolloin Kangaslampi siirtyi Juvan seutu kunnasta Varkauden seutukuntaan.
Suomen kaikkiaan 82 seutukunnasta 16 sijaitsee Itä-Suomen katsauksen alueella. Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa seutukuntia on 5, Etelä-Savossa 4 ja Kainuussa 2. Kuntien lukumäärä seutukunnissa vaihtelee Outokummun ja Ilomantsin seutukuntien kahdesta Ylä- Savon seutukunnan kahdeksaan kuntaan. Maapinta-alaltaan suurimmat seutukunnat Itä- Suomessa ovat Ylä-Savo ja Pielisen Karjala. Pienin seutukunta on Outokumpu. Kuopion seutukunnassa on eniten asukkaita, Ilomantsin seutukunnassa vähiten.
Aluetietoa Suomen seutukunnista ja niiden välisistä eroista löytyy Tilastokeskuksen vuosittain ilmestyvästä Seutukunta- ja maakuntakatsaus-julkaisusta.
Kuva 4. Seutukunnat Itä-Suomessa 2002. 11
VÄESTÖ
Väestöllä tarkoitetaan alueella (esim. koko maa, maakunta, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestön keskusrekisterin mukaan on kotipaikka Suomessa 31.12. kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Väestöä tarkastellaan myöskeskiväkiluvulla, joka on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Keski väkilukua käytetään laskettaessa erilaisia väestöllisiä tunnuslukuja. Vuoden 2001 lopussa Suomen väkiluku oli 5 194 901 ja keskiväkiluku samana vuonna 5 188 008 henkilöä.
Väkiluvun muutos on väestönlisäys huomioituna väkiluvun rekisterikorjauksella Väestön lisäys saadaan laskemalla yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto.Syntynei den enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys on elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus. Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon kun puhutaan elävänä syntyneistä. Yleisellä kuolleisuusluvulla tarkoitetaan kuolleiden määrää keskiväkiluvun 1 000 henkilöä kohden. Väestönmuutos 2001 oli 13 786 henkilöä, eli muutosprosentti oli 0,3. Vuonna 2001 syntyneiden enemmyys oli 7 639 henkilöä, eli elävänä syntyneitä oli enemmän kuin kuolleita.
Kuntien välisen muuton tilastointi perustuu maistraateille toimitettaviin muuttoilmoituk- siin. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi vuodesta 1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki. Kunnassamuutto käsittää huoneistosta toiseen tapahtuvat muutot saman kunnan sisällä. Vuonna 2001 koko maassa kuntien välinen muutto oli 281 975. Kunnan sisäistä muuttoa tilastoitiin samana vuonna 576 623.
Maahan muuttajaksi lasketaan henkilö, joka aikoo oleskella tai on oleskellut Suomessa yhtämittaisesti yli vuoden. Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muut tavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Pohjoismaisen sopimuksen mukaisesti tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona. Nettomaahanmuutto eli nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Nettomaahanmuutto on ollut kahdenkymmenen vuoden ajan positiivinen.
Muuttotaseessa on huomioitu nettomaassamuutto ja nettomaahanmuutto, jotka suh teutetaan keskiväkilukuun ja ilmoitetaan promilleina. Muuttotase oli vuonna 2001 1,1 promillea.
Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Hen kilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus. Jos henkilöllä on kahden maan kansa laisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalainen. Suomen kansa laisia väestöstä on yli 98 %. Muiden maiden kansalaisia oli vuoden 2001 lopussa 98 577. Suomessa tilastoitiin 162 eri maiden kansalaisuutta, joista suurimman ulkomaalaisryhmän muodosti entisen Neuvostoliiton/Venäjän kansalaiset.
Kielinäkö perustuu väestötietojärjestelmästä saatuihin tietoihin henkilön äidinkielestä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Suomenkieltä äidinkielenään puhui 92,3 % väestöstä. 12
Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla vuoden viimeisenä päivänä kaikkien henkilöiden iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Väestön keski-ikä oli vuonna 2001 39,6 vuotta. Ikäryhmittäin tarkasteluna suurimmat ikäryhmät olivat 53- ja 54-vuotiaat. Vuoden 2001 lopussa alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä oli koko maassa 17,9 % ja yli 64- vuotiaiden osuus oli 15,2 %. Työikäisiä oli 3 475 943 henkilöä.
Sukupuolirakenne. Suomessa asui vuoden 2001 lopussa 2 537 597 miestä ja 2 677 304 naista. Miehiä on väestöstä 48,8 ja naisia 51,2 %. Keskimäärin 1 000 miestä kohti on 1 047 naista. Naisten osuus vaihtelee ikäryhmittäin ja alueittain. Naisia on vähemmän aina 56-vuotiaisiin asti ja sitä vanhemmat ikäryhmät ovat naisenemmistöisiä.
Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena. Syntyvien määrän laskemisessa käytetyt hedelmällisyysluvut on pidetty nykytasolla koko ennustekauden. Kuolleisuuden on oletettu alenevan 1980-luvun alkuvuosista 1990-luvun lopulle lasketun keskimääräisen vuotuisen muutoksen mukaisesti. Muuttoalttiusluvut on laskettu viideltä viime vuodelta ja ne on pidetty ennallaan. Viimeisin väestöennuste on laadittu syksyllä 2001. Ennusteen mukaan luonnollinen väestönlisäys kääntyy laskuun vuonna 2016, mutta maahanmuuton oletetaan pitävän väestönkasvua yllä. Ennusteen mukaan väestörakenne vanhenee, mm. yli 65- vuotiaiden osuus nousee nykyisestä 15 %:sta 26 %:iin vuoteen 2030 mennessä.
Kuva 5. Maahan-ja maastamuutto, nettomaahanmuutto koko maassa 1971 - 2001.
Väkiluvun kehitys maakunnittain 1985 - 2001
* Kangaslampi Etelä-Savosta Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Pohjois-savoon
Kuva 6. Väkiluvun kehitys maakunnittain 1985 - 2001 (1985=100). 13
Väkiluku kunnittain 31.12.2001
ETELÄOSA VO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI JUVA MÄNTYHARJU KANGASNIEMI PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI JOROINEN RISTIINA RANTASALMI HEINÄVESI PUNKAHARJU SULKAVA PUUMALA HIRVENSALMI HAUKIVUORI PERTUNMAA ENONKOSKI JÄPPILÄ SAVONRANTA VIRTASALMI
POHJOIS-SAVO: KUOPIO VARKAUS IISALMI SIILINJÄRVI LEPPÄVIRTA KIURUVESI SUONENJOKI LAPINLAHTI NILSIÄ PIELAVESI JUANKOSKI SONKAJÄRVI VIEREMÄ MAANINKA RAUTALAMPI . KAAVI KARTTULA VARPAISJÄRVI TUUSNIEMI KEITELE VESANTO RAUTAVAARA VEHMERSALMI TERVO KANGASLAMPI
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU LIEKSA KONTIOLAHTI LIPERI KITEE NURMES OUTOKUMPU PYHÄSELKÄ ENO ILOMANTSI JUUKA POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI RÄÄKKYLÄ VALTIMO KESÄLAHTI KIIHTELYSVAARA TUUPOVAARA VÄRTSILÄ
KAINUU: KAJAANI KUHMO SOTKAMO SUOMUSSALMI PALTAMO VAALA PUOLANKA HYRYNSALMI VUOLIJOKI RISTIJÄRVI
0 20000 40000 60000 80000 100000
Väkiluku Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 kuntarajat
Kuva 7. Väkiluku kunnittain 31.12.2001 14
Kuva 9. Väkiluvun muutos kunnittain 2001. 15
Väkiluvun muutos kunnittain 2001
Koko maa 0.3 ETELÄ-SAVO: PERTUNMAA MÄNTYHARJU MIKKELI RISTIINA SAVONLINNA HIRVENSALMI PUUMALA JOROINEN HAUKIVUORI PIEKSÄMÄEN MLK HEINÄVESI PUNKAHARJU RANTASALMI SULKAVA PIEKSÄMÄKI VIRTASALMI JÄPPILÄ KANGASNIEMI JUVA KERIMÄKI SAVONRANTA ENONKOSKI
POHJOISOSA VO: KUOPIO SIILINJÄRVI LEPPÄVIRTA VARKAUS MAANINKA KARTTULA SUONENJOKI LAPINLAHTI IISALMI KEITELE TUUSNIEMI JUANKOSKI RAUTALAMPI NILSIÄ VEHMERSALMI VIEREMÄ PIELAVESI KIURUVESI KANGASLAMPI KAAVI VARPAISJÄRVI VESANTO TERVO SONKAJÄRVI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ JOENSUU LIPERI KITEE POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI ENO KIIHTELYSVAARA NURMES LIEKSA JUUKA KESÄLAHTI OUTOKUMPU VALTIMO VÄRTSILÄ ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ TUUPOVAARA
KAINUU: KAJAANI VAALA PALTAMO VUOLIJOKI SOTKAMO KUHMO SUOMUSSALMI RISTIJÄRVI HYRYNSALMI PUOLANKA
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
/•S SUURALUE INUTS2)
- 4- 3- 2-10123
Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 kuntarajat
Kuva 10. Väkiluvun muutos kunnittain 2001. 16
Väkiluvun muutos maakunnittain tilastollisen kuntaryhmän mukaan 2001
KAUPUNKIMAISET KUNNAT: Pohjois-Karjala Koko maa Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Savo TAAJAAN ASUTUT KUNNAT: Koko maa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Kaijala Kainuu MAASEUTUMAISET KUNNAT: Pohjois-Karjala Koko maa Etelä-Savo Pohjois-Savo Kainuu
-2,5 -2 -1,5 -1 -0,5 0 0,5 1
Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva 11. Väkiluvun muutos maakunnittain tilastollisen kuntaryhmän mukaan 2001.
Kuntien sisäinen muuttoliike maakunnittain 1990 - 2001
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva 12. Kuntien sisäinen muuttoliike maakunnittain 1990 - 2001. 17
Väestönmuutokset maakunnittain 1980 - 2001
Etelä-Savo Pohiois-Savo Promillea väestöstä Promillea väestöstä 4
Pohjois-Karjala Kainuu Promillea väestöstä Promillea väestöstä
Koko maa Promillea väestöstä
— Syntyvyys — Kuolleisuus -•-Kokonaisnettomuutto
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva 13. Väestönmuutokset maakunnittain 1980 - 2001. 18
Syntyneiden enemmyys kunnittain 2001
Koko maa 1.47 ETELÄ-SAVO: MIKKELI PIEKSÄMÄEN MLK PUNKAHARJU SAVONLINNA KERIMÄKI RISTIINA MÄNTYHARJU JÄPPILÄ KANGASNIEMI JOROINEN HAUKIVUORI PIEKSÄMÄKI PERTUNMAA ENONKOSKI JUVA RANTASALMI HIRVENSALMI PUUMALA SULKAVA HEINÄVESI SAVONRANTA VIRTASALMI
POHJOIS-SA VO: SIILINJÄRVI KUOPIO LAPINLAHTI IISALMI VARKAUS KARTTUU KIURUVESI TERVO SUONENJOKI VIEREMÄ TUUSNIEMI MAANINKA LEPPÄVIRTA JUANKOSKI PIEUVESI KAAVI NILSIÄ KEITELE SONKAJÄRVI KANGASUMPI VARPAISJÄRVI RAUTAUMPI RAUTAVAARA VESANTO VEHMERSALMI
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ KONTIOUHTI JOENSUU TOHMAJÄRVI KIIHTELYSVAARA LIPERI VÄRTSIU KESÄUHTI NURMES KITEE VALTIMO ENO OUTOKUMPU POLVIJÄRVI JUUKA LIEKSA ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ TUUPOVAARA
KAINUU: KAJAANI VUOLIJOKI KUHMO SUOMUSSALMI PALTAMO SOTKAMO V A A U HYRYNSALMI PUOUNKA RISTIJÄRVI
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
l-S SUURALUE (NUTS2)
-20 -15 -10 -5 0 5 10
Promillea väestöstä Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 14. Syntyneiden enemmyys kunnittain 2001. 19
Syntyneiden enemmyys kunnittain 2001
l | Maakuntaraja
Promillea väestöstä
15 .2 --6.5
-6.4 - -3.5
-3.4 - 0.0
0.1 - 8.3
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 15. Syntyneiden enemmyys kunnittain 2001.
Muuttotase kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Promillea väestöstä
27 .5 -- 12.5
12.4 --6.5
-6.4 --0.1 0 .0 - 19.2
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 16. Muuttotase kunnittain 2001. 20
Muuttotase kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: PERTUNMAA MÄNTYHARJU HIRVENSALMI VIRTASALMI PUUMALA HEINÄVESI RISTIINA MIKKELI SULKAVA SAVONLINNA JOROINEN RANTASALMI HAUKIVUORI PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU JÄPPILÄ KANGASNIEMI JUVA PIEKSÄMÄEN MLK SAVONRANTA KERIMÄKI ENONKOSKI
POHJOIS-SA VO: KUOPIO LEPPÄVIRTA MAANINKA KARTTULA SUONENJOKI VEHMERSALMI TUUSNIEMI KEITELE VARKAUS RAUTALAMPI SIILINJÄRVI JUANKOSKI NILSIÄ IISALMI LAPINLAHTI PIELAVESI VESANTO VIEREMÄ VARPAISJÄRVI KANGASLAMPI KAAVI KIURUVESI SONKAJÄRVI TERVO RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: KONTIOLAHTI JOENSUU PYHÄSELKÄ LIPERI JUUKA POLVIJÄRVI KITEE ENO LIEKSA KIIHTELYSVAARA TOHMAJÄRVI NURMES OUTOKUMPU KESÄLAHTI ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ VALTIMO TUUPOVAARA VÄRTSILÄ
KAINUU: KAJAANI VAALA RISTIJÄRVI PALTAMO SOTKAMO VUOLIJOKI KUHMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI PUOLANKA
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
l-S SUURALUE fNUTS2)
-30 -20 -10 0 10 20
Promillea väestöstä
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 17. Muuttotase kunnittain 2001 21
Kunnassamuutto 2001 Koko maa 11.1
ETELÄ-SAVO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MÄNTYHARJU HEINÄVESI JUVA HAUKIVUORI JOROINEN SAVONRANTA PERTUNMAA RISTIINA PUNKAHARJU KANGASNIEMI KERIMÄKI VIRTASALMI ENONKOSKI RANTASALMI SULKAVA PIEKSÄMÄEN MLK PUUMALA HIRVENSALMI JÄPPILÄ
- POHJOIS-SAVO: KUOPIO VARKAUS IISALMI SUONENJOKI KIURUVESI LEPPÄVIRTA SIILINJÄRVI LAPINLAHTI KAAVI KEITELE PIELAVESI VIEREMÄ RAUTALAMPI JUANKOSKI TUUSNIEMI SONKAJÄRVI NILSIÄ VESANTO VARPAISJÄRVI RAUTAVAARA MAANINKA KARTTULA TERVO KANGASLAMPI VEHMERSALMI
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU OUTOKUMPU NURMES ENO LIEKSA ILOMANTSI KESÄLAHTI JUUKA RÄÄKKYLÄ KITEE TUUPOVAARA KONTIOLAHTI TOHMAJÄRVI LIPERI POLVIJÄRVI VÄRTSILÄ PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAARA VALTIMO
KAINUU: KAJAANI ¿PUOUANKA SOTKAMO KUHMO PALTAMO VUOLIJOKI SUOMUSSALMI i VAALA HYRYNSALMI RISTIJÄRVI
fTÄ-SUOMEN LÄÄNI
f-S SUURALUE (NUTS2i
0 5 10 15
Prosenttia väestöstä
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 18. Kunnassamuutto 2001. 22
Maakuntien väliset muutot 2001
Uusimaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Lappi Kainuu Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Ahvenanmaa
Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Lappi Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa
Uusimaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Kainuu Varsinais-Suomi Päijät-Häme Kymenlaakso Lappi Kanta-Häme Itä-Uusimaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa
Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois- Kanala Lappi Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kainuu Keski-Suomi Etelä-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Itä-Uusimaa ¡"Tulomuutto • Lähtömuutto Kanta-Häme Ahvenanmaa
500 1000 1500 2000 2500 Muuttaneiden määrä Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot
Kuva 19. Maakuntien väliset muutot 2001. 23
Sukupuolirakenne kunnittain 2001
□ Maakuntaraja
Naisia/1000 miestä 848 - 950 951 - 975 976 - 1 000 1 001 - 1 128
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 20. Sukupuolirakenne kunnittain 2001.
Alle 7-vuotiaat kunnittain 2001
□ Maakuntaraja
Osuus väestöstä 4.1 -5 .9 6 .0 -6 .3 6.4 - 7.2 7.3 -11 .1
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 21. Alle 7-vuotiaat kunnittain 2001. 24
Kuva 22. 15 - 64-vuotiaat kunnittain 2001.
Yli 64-vuotiaat kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Osuus väestöstä (%) 1 0 .1 -1 9 .0 ___; 19.1 -2 1 .0 21.1 -23.5 23.6 - 27.7
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 23. Yli 64-vuotiaat kunnittain 2001. 25
Yli 64-vuotiaat ja alle 15-vuotiaat kunnittain 2001
ETELA-SA VO: VIRTASALMI HIRVENSALMI PERTUNMAA PUUMALA HAUKIVUORI SULKAVA SAVONRANTA HEINÄVESI RANTASALMI ENONKOSKI KANGASNIEMI JÄPPILÄ MÄNTYHARJU JUVA PUNKAHARJU PIEKSÄMÄKI RISTIINA KERIMÄKI JOROINEN SAVONLINNA PIEKSÄMÄEN MLK MIKKELI
POHJOfS-SA VO: VESANTO TERVO PIELAVESI RAUTALAMPI TUUSNIEMI RAUTAVAARA VARPAISJÄRVI KAAVI VEHMERSALMI SUONENJOKI KIURUVESI KEITELE SONKAJÄRVI NILSIÄ MAANINKA KANGASLAMPI JUANKOSKI LEPPÄVIRTA VIEREMÄ LAPINLAHTI KARTTULA VARKAUS IISALMI KUOPIO SIILINJÄRVI
POHJOIS-KA RJA LA: ILOMANTSI VÄRTSILÄ RÄÄKKYLÄ KESÄLAHTI TUUPOVAARA VALTIMO JUUKA LIEKSA NURMES TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI OUTOKUMPU ENO KITEE LIPERI KIIHTELYSVAARA JOENSUU PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI
KAINUU: RISTIJARVI HYRYNSALMI VAALA PUOLANKA SUOMUSSALMI PALTAMO KUHMO VUOLIJOKI SOTKAMO KAJAANI
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
l-S SUURALUE (NUTS2I
KOKO MAA
0 5 10 15 20 25 30
Osuus väestöstä (%)
■ Y li 64-vuotiaat • Alle 15-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva 24. Yli 64- ja alle 15-vuotiaat kunnittain 2001. 26
Väestön ikä-ja sukupuolirakenne maakunnittain 2001
Etelä-Savo Pohjois-Savo Ikäryhmä Ikäryhmä J 95- 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 5% 4% 3 % 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% Osuus väestöstä Osuus väestöstä
Ikäryhmä Kainuu
Osuus väestöstä Osuus väestöstä Koko maa Ikäryhmä 95- 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 Miehet Naiset 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 5% 4% 3 % 2% 1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% Osuus väestöstä
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot
Kuva 25. Väestöennusteen ikä-ja sukupuolirakenne maakunnittain 2001. 27
Väestön keski-ikä kunnittain 2001
□ Maakuntaraja
Keski-ikä, vuotta | | 35.8 - 42.0 H U 42.1 -43.5
■ U . 1 -46.9
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot
Kuva 26. Väestön keski-ikä kunnittain 2001.
Väestön keski-iän muutos kunnittain 1999 - 2001
| | Maakuntaraja
Keski-iän muutos | _ _| laskenut 0.2 vuotta noussut 0.1 - 0.7 vuotta noussut 0.8 - 0.9 vuotta noussut 10 - 1.6 vuotta
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot
Kuva 27. Väestön keski-iän muutos kunnittain 1999 - 2001. 28
Väestön keski-iän muutos kunnittain 1980 - 2001
Koko maa 4.0
ETELÄ-SAVO: PUNKAHARJU PIEKSÄMÄKI PUUMALA SAVONRANTA SULKAVA RANTASALMI JUVA SAVONLINNA MÄNTYHARJU HEINÄVESI VIRTASALMI ENONKOSKI RISTIINA HAUKIVUORI KERIMÄKI KANGASNIEMI MIKKELI PERTUNMAA PIEKSÄMÄEN MLK HIRVENSALMI JOROINEN JÄPPILÄ
POHJOISOSA VO: RAUTAVAARA NILSIÄ KAAVI JUANKOSKI RAUTALAMPI TUUSNIEMI VESANTO IISALMI PIELAVESI SONKAJÄRVI VARKAUS KIURUVESI LEPPÄVIRTA SUONENJOKI SIILINJÄRVI VIEREMÄ VEHMERSALMI KEITELE VARPAISJÄRVI TERVO KUOPIO MAANINKA LAPINLAHTI KANGASLAMPI KARTTULA
POHJOIS-KA RJA LA: ILOMANTSI LIEKSA OUTOKUMPU ENO VALTIMO NURMES JUUKA KITEE TUUPOVAARA KESÄLAHTI RÄÄKKYLÄ VÄRTSILÄ POLVIJÄRVI JOENSUU TOHMAJÄRVI LIPERI KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAARA
KAINUU: KUHMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI PUOLANKA VUOLIJOKI RISTIJÄRV! PALTAMO KAJAANI VAALA SOTKAMO
0 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Keski-ikä noussut------> Keski-iän muutos, vuotta
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2001 kuntarajat
Kuva 28. Keski-iän muutos kunnittain 1980 - 2001 29
Suurimmat ulkomaalaisryhmät maakunnittain 2001 Maakuntien 8 suurinta ryhmää
Venäjä Venäjä Bosnia-Hertsegovina Kroatia Viro Ruotsi Ruotsi Entinen Neuvostoliitto Kainuu Entinen Neuvostoliitto Viro Saksa Saksa Turkki Bosnia-Hertsegovina Puola Thaimaa
Venäjä Venäjä Irak Viro Viro Ruotsi Somalia Ruotsi Kqko rpaé Entinen Neuvostoliitto Irak Britannia Britannia Saksa Saksa Thaimaa Entinen Jugoslavia H— I— I— I— I— I— I— I— I— I— h 0 5 101520253035404550556065 Venäjä Osuus maakunnan ulkomaalaisväestöstä (%) Ruotsi Viro Entinen Neuvostoliitto Saksa Bosnia-Hertsegovina Somalia Vietnam 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Osuus maakunnan ulkomaalaisväestöstä (%)
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva 29. Suurimmat ulkomaalaisryhmät maakunnittain 2001.
Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 1990 - 2001
Ulkomaalaiset
— Etelä-Savo -»-Pohjois-Savo -«-Pohjois-Kanala -^-Kainuu
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva 30. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 1990 - 2001. 30
Ulkomaalaiset kunnittain 2001
Koko maa 19.0 ETELÄ-SAVO: HAUKIVUORI RISTIINA PUNKAHARJU MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MÄNTYHARJU PUUMALA SAVONRANTA KERIMÄKI JUVA RANTASALMI JOROINEN ENONKOSKI JÄPPILÄ PERTUNMAA KANGASNIEMI HIRVENSALMI HEINÄVESI SULKAVA PIEKSÄMÄEN MLK VIRTASALMI
POHJOIS-SA VO: KUOPIO TERVO PIELAVESI VARKAUS KIURUVESI NILSIÄ IISALMI LEPPÄVIRTA KARTTULA VEHMERSALMI KEITELE SIILINJÄRVI VARPAISJÄRVI RAUTALAMPI JUANKOSKI SUONENJOKI VESANTO LAPINLAHTI TUUSNIEMI SONKAJÄRVI KANGASLAMPI KAAVI VIEREMÄ MAANINKA RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJA LA: VÄRTSILÄ JOENSUU TOHMAJÄRVI ILOMANTSI KESÄLAHTI KITEE TUUPOVAARA RÄÄKKYLÄ PYHÄSELKÄ JUUKA OUTOKUMPU ENO KONTIOLAHTI LIEKSA KIIHTELYSVAARA LIPERI VALTIMO NURMES POLVIJÄRVI
KAINUU: VUOLIJOKI KUHMO SUOMUSSALMI KAJAANI PALTAMO SOTKAMO VAALA HYRYNSALMI PUOLANKA RISTIJÄRVI
ITÄSUOMEN LÄÄNI
IS SUURALUE fNUTS2)
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Promillea väestöstä
Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 31. Ulkomaalaiset kunnittain 2001 31
Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2030
Indeksi, 2000=100
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot
Kuva 32. Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2030. 32
Väestöennuste kunnittain vuoteen 2010
Koko maa 1.68 ETELÄ-SAVO: JÄPPILÄ MIKKELI RISTIINA HIRVENSALMI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI MÄNTYHARJU VIRTASALMI JOROINEN PERTUNMAA KERIMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK RANTASALMI KANGASLAMPI PUUMALA SAVONRANTA PUNKAHARJU HAUKIVUORI JUVA HEINÄVESI KANGASNIEMI ENONKOSKI SULKAVA
POHJOISOSA VO: KARTTULA SIILINJÄRVI KUOPIO VARKAUS LAPINLAHTI IISALMI LEPPÄVIRTA JUANKOSKI MAANINKA VIEREMÄ VEHMERSALMI SUONENJOKI SONKAJÄRVI VARPAISJÄRVI KEITELE TUUSNIEMI KAAVI NILSIÄ RAUTALAMPI VESANTO TERVO KIURUVESI PIELAVESI RAUTAVAARA
POHJOIS-KA RJA LA: KONTIOLAHTI JOENSUU PYHÄSELKÄ VÄRTSILÄ LIPERI RÄÄKKYLÄ KIIHTELYSVAARA POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI KITEE ENO TUUPOVAARA KESÄLAHTI JUUKA LIEKSA VALTIMO ILOMANTSI OUTOKUMPU NURMES
KAINUU: VUOLIJOKI KAJAANI SOTKAMO PALTAMO VAALA SUOMUSSALMI HYRYNSALMI KUHMO RISTIJÄRVI PUOLANKA
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
l-S SUURALUE (NUTS2)
-20 -15 -10 -5 0 5 10 15
Muutos vuodesta 2000 (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2001 kuntarajat
Kuva 34. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2010. 33
Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030
Koko maa 2.11 ETELÄ-SA VO: JÄPPILÄ MIKKELI RISTIINA HIRVENSALMI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI PERTUNMAA MÄNTYHARJU JOROINEN VIRTASALMI PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI RANTASALMI PUUMALA KANGASLAMPI SAVONRANTA PUNKAHARJU ENONKOSKI HAUKIVUORI HEINÄVESI KANGASNIEMI JUVA SULKAVA
POHJOIS-SAVO: KARTTULA SIILINJÄRVI KUOPIO LAPINLAHTI VARKAUS VEHMERSALMI LEPPÄVIRTA IISALMI JUANKOSKI MAANINKA VIEREMÄ KEITELE SUONENJOKI SONKAJÄRVI VARPAISJÄRVI TUUSNIEMI NILSIÄ KAAVI RAUTALAMPI TERVO VESANTO PIELAVESI KIURUVESI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: KONTIOLAHTI JOENSUU VÄRTSILÄ PYHÄSELKÄ LIPERI RÄÄKKYLÄ KIIHTELYSVAARA TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI KITEE KESÄLAHTI TUUPOVAARA ENO JUUKA VALTIMO ILOMANTSI OUTOKUMPU LIEKSA NURMES
. KAINUU: VUOLIJOKI KAJAANI SOTKAMO PALTAMO VAALA SUOMUSSALMI HYRYNSALMI RISTIJÄRVI KUHMO PUOLANKA
fTÄ-SUOMEN LÄÄNI
IS SUURALUE INUTS2)
-40 -30 -20 -10 0 10 20
Muutos vuodesta 2000 (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot Vuoden 2001 kuntarajat
Kuva 35. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030. 34
Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain vuoteen 2030
Etelä-Savo Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala Kainuu
Koko maa
Ikäryhmät — Alle 15-vuotiaat — 15-64-vuotiaat -•-Yli 64-vuotiaat
Lähde: TilastokeskusA/äestötilastot
Kuva 36. Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain vuoteen 2030. 35
ELINKEINOELÄMÄ
Yritysten toimipaikat
Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin, joka kattaa kaikki arvonlisäverovelvollisina, työnantajina tai ennakkoperintärekisteriin kuuluvina toimivat yritykset. Toimipaikat on tilastoitu kunnittain. Toimipaikkoihin sisältyvät sekä yksitoimipaikkaiset yritykset että monitoimipaikkaisten yritysten toimipaikat. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tiedoissa ei ole mukana valtion virastoja, kuntia ja kuntayhtymiä tai niiden toimipaikkoja.
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tarkistamattoman rekisteritiedon mukaan elokuussa 2002 koko Suomessa oli 294 200 yritysten toimipaikkaa, mikä on lähes 3 500 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa oli siten vuoden 2002 elokuussa 57 toimipaikkaa tuhatta asukasta kohden.
Viimeisimmät tarkistetut tilastotiedot ovat vuodelta 2000, jolloin yritysten toimipaikkojen lukumäärä kasvoi koko maassa 4 884 toimipaikalla (2,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkien toimipaikkojen henkilöstön määrä kasvoi 0,7 % ja liikevaihto 15,6 %. Koko maan tasolla toimipaikkojen määrä kasvoi määrällisesti eniten liike-elämän palveluissa, yli 1 660 toimipaikalla. Myös henkilöstön määrä kasvoi näillä toimialoilla eniten, yli 14 000 henkilöllä. Suhteellisesti eniten toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstön määrä kasvoivat kuitenkin terveydenhuolto-ja sosiaalipalveluissa, noin 9 %.
Teollisuuden toimialoilla oli eniten henkilöstöä mutta kaupan toimialoilla oli toimi paikkojen lukumäärä suurin vuonna 2000.
Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö toimialoittain koko maassa 2000 ja muutos vuodesta 1999 Teollisuus Tukku-ja vähittäiskauppa Kiint.-.vuokr - tutk.palv. liike-el. palv. Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen Majoitus-ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Maa-, riista- ja metsätalous Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Koulutus Mineraalien kaivu Kalatalous
Terveydenhuolto-ja sosiaalipalv. Kiint.-,vuokr.- tutk.palv. liike-el.palv. Koulutus Rakentaminen Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Rahoitustoiminta Eaäsraaam i ; Majoitus-ja ravitsemistoiminta ässBäadsBEBBea^n i i i Maa- riista- ja metsätalous Tukku- ja vähittäiskauppa ______i i 1 i Teollisuus 1 1 1 I Mineraalien kaivu EDLukumäärän muutos 1999 - 2000 1%) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto 223 ■ Henkilöstön muutos 1999 - 2000 (%) Kalatalous _ i—,—, ").. ■ ■ ' I ■ ■ ' I ■ ■ ■ I ■ ■ ' I ■ ■ ■ -6 -4 -2 0 2 4 6 8 10
Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot
Kuva 37. Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö koko maassa 2000 ja muutos vuodesta 1999. 36
Kuva 38. Toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain 1993 - 2000.
Kuva 39. Toimipaikat kunnittain 2002. 37
Toimipaikat toimialoittain maakunnittain 2002
Maa-, riista-ja metsätalous
Kalatalous
Mineraalien kaivu
Teollisuus
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
Rakentaminen
Tukku-ja vähittäiskauppa
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
Rahoitustoiminta
Kiint-, vuokr.-, tutk.palv. Liike-elämän palv.
Julkinen hallinto, maanpuolustus
Koulutus
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv.
0 5 10 15 20 25
% -osuus toimipaikoista
Maa-, riista-ja metsätalous
Kalatalous
Mineraalien kaivu
Teollisuus
Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto
Rakentaminen
Tukku-ja vähittäiskauppa
Majoitus- ja ravitsemistoiminta
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne
Rahoitustoiminta
Kiint -, vuokr.-, tutk.palv. Liike-elämän palv.
Julkinen hallinto, maanpuolustus
Koulutus
Terveydenhuolto-ja sosiaalipalvelut
Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv.
Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri % -osuus toimipaikoista (elokuu 2002, tarkistamaton rekisteritieto)
Kuva 40. Toimipaikat toimialoittain maakunnittain 2002. 38
Toimipaikkojen henkilöstöjä liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2000 Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen Kiint.-, vuokr.-jatutk.palv., liike-el.palv. Maa-, riista- ja metsätalous Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Rahoitustoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Koulutus Kalatalous
Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Kiint.-, vuokr.-jatutk.palv., liike-el.palv. Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maa-, riista- ja metsätalous Rahoitustoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Koulutus Kalatalous
Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen Kiint.-, vuokr.-jatutk.palv., liike-el.palv. Maa-, riista- ja metsätalous Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Rahoitustoiminta Koulutus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Kalatalous
Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen Kiint.-, vuokr.-jatutk.palv., liike-el.palv. Maa-, riista- ja metsätalous Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Rahoitustoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Koulutus Kalatalous
Teollisuus Tukku- ja vähittäiskauppa Kiint.-, vuokr.-jatutk.palv., liike-el.palv. Kuljetus, varastointi ja tietoliik. Rakentaminen Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. Maa-, riista- ja metsätalous Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Koulutus Mineraalien kaivu Kalatalous
Osuus maakunnan toimipaikkojen henkilökunnasta / liikevaihdosta (%) Lähde: Tilastokeskus/StatFin
Kuva 41. Toimipaikkojen henkilöstöjä liikevaihto toimialoittain maakunnittain 2000. 39
Toimipaikkojen lukumäärän muutos kunnittain 1999 - 2000 Koko maa 2.0 ETELÄ-SAVO: JÄPPILÄ JOROINEN PUNKAHARJU RANTASALMI HAUKIVUORI HIRVENSALMI RISTIINA JUVA SULKAVA KANGASNIEMI KERIMÄKI MIKKELI SAVONRANTA MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄEN MLK PUUMALA PIEKSÄMÄKI PERTUNMAA HEINÄVESI SAVONLINNA ENONKOSKI VIRTASALMI
POHJOIS-SA VO: KARTTULA NILSIÄ VIEREMÄ LAPINLAHTI KIURUVESI KUOPIO PIELAVESI KEITELE VARPAISJÄRVI JUANKOSKI TUUSNIEMI IISALMI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA VARKAUS SIILINJÄRVI RAUTALAMPI SONKAJÄRVI TERVO MAANINKA VEHMERSALMI RAUTAVAARA KANGASLAMPI KAAVI VESANTO
POHJOIS-KARJALA: VALTIMO KONTIOLAHTI VÄRTSILÄ POLVIJÄRVI JOENSUU OUTOKUMPU TUUPOVAARA RÄÄKKYLÄ PYHÄSELKÄ JUUKA NURMES KITEE LIPERI KESÄLAHTI ENO ILOMANTSI TOHMAJÄRVI LIEKSA KIIHTELYSVAARA
KAINUU: PUOLANKA SOTKAMO VUOLIJOKI VAALA KAJAANI SUOMUSSALMI KUHMO HYRYNSALMI RISTIJÄRVI PALTAMO
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
/-S SUURALUE fNUTS 2)
-6 -4-2 0 2 4 6 8 10
Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 42. Toimipaikkojen lukumäärän muutos kunnittain 1999 - 2000 40
Toimipaikkojen liikevaihdon muutos kunnittain 1999 - 2000 Koko maa 15.7 ETELÄ-SAVO: i i i i PERTUNMAA VIRTASALMI i i i PIEKSÄMÄEN MLK l i i i i HIRVENSALMI i i i i JÄPPILÄ ¡m a RISTIINA i i i i MIKKELI i i i i SULKAVA 1 1 ! 1 PUNKAHARJU - . J 1 1 1 1 PUUMALA 1 1 1 1 HEINÄVESI 1 1 1 1 1 1 1 1 JUVA 1 1 t 1 KERIMÄKI 1 1 1 1 PIEKSÄMÄKI 1 1 1 1 RANTASALMI 1 1 1 1 JOROINEN HAUKIVUORI 1 1 1 1 MÄNTYHARJU 1 1 1 1 1 1 1 1 SAVONRANTA 1 1 1 1 1 ENONKOSKI 1 1 1 1 1 SAVONLINNA 1 1 1 1 1 KANGASNIEMI 1 1 1 1 1 1 PÖHJOIS-SA VO: 1 1 1 1 LAPINLAHTI 1 JUANKOSKI 1 1 1 1 1 1 KEITELE SUONENJOKI 1 1 1 1 1 VEHMERSALMI 1 1 1 1 LEPPÄVIRTA 1 1 1 1 IISALMI 1 1 1 1 1 VARKAUS ( 1 1 1 1 KIURUVESI t KANGASLAMPI VARPAISJÄRVI VIEREMÄ m 1 1 1 1 RAUTALAMPI 1 m m 1 1 1 1 SONKAJÄRVI PIELAVESI 1 3 3 1 1 1 1 VESANTO 1 1 1 1 1 1 I l 1 1 SIILINJÄRVI 1 1 1 1 1 KUOPIO RAUTAVAARA l 1 1 1 1 KAAVI 1 1 1 1 1 MAANINKA 1 1 1 1 1 1 NILSIÄ i m 1 1 1 1 TUUSNIEMI 1 1 1 1 TERVO 1 1 1 1 KARTTULA 1 t 1 1 i 1 1 1 1 PO H JO!S-KARJALA: i 1 1 1 1 - * KONTIOLAHTI i ENO i KIIHTELYSVAARA JUUKA i 1 f 1 i VÄRTSILÄ i ----- r i i i RÄÄKKYLÄ i III! KESÄLAHTI OUTOKUMPU l i i i LIPERI i i i i i TOHMAJÄRVI i TUUPOVAARA i i l i i i i l i l VALTIMO i i i l i NURMES i i i i i LIEKSA i i i i i KITEE i II!! POLVIJÄRVI i 1 1 1 1 JOENSUU i w 1 1 1 1 PYHÄSELKÄ 1 1 1 1 1 1 1 1 ILOMANTSI lii! i 1 1 1 1 KAINUU: i ■^ ______1______1______| VUOLIJOKI PUOLANKA i 1 1 1 1 KUHMO i 1 1 1 1 KAJAANI i i HYRYNSALMI 1 1 1 1 SUOMUSSALMI i 1 VAALA 1 1 1 1 ' RISTIJÄRVI 1 1 1 1 SOTKAMO 1 1 1 1 PALTAMO ! m BSI 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 ITÄSUOMEN LÄÄNI l 1 1 1 1 1 1 1 1 1 IS SUURALUE rNUTS 2) M m ------!------!------,------1------1------1------1------i i i | i i i | i i i | i i i ] r i t -40 -20 0 20 40 60 80 100
Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 43. Toimipaikkojen liikevaihdon muutos kunnittain 1999 - 2000. 41
Toimipaikkojen henkilöstön muutos kunnittain 1999 - 2000 Koko maa 2.9 ETELÄ-SAVO: JÄPPILÄ PERTUNMAA JUVA HIRVENSALMI KERIMÄKI VIRTASALMI PUUMALA SULKAVA HEINÄVESI MIKKELI SAVONRANTA PIEKSÄMÄEN MLK PUNKAHARJU MÄNTYHARJU JOROINEN HAUKIVUORI SAVONLINNA RISTIINA KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI ENONKOSKI RANTASALMI
POHJOIS-SA VO: VARPAISJÄRVI JUANKOSKI KEITELE VEHMERSALMI PIELAVESI RAUTAVAARA KUOPIO KARTTULA VARKAUS RAUTALAMPI KAAVI SIILINJÄRVI NILSIÄ TUUSNIEMI LEPPÄVIRTA IISALMI SUONENJOKI KIURUVESI VIEREMÄ LAPINLAHTI SONKAJÄRVI MAANINKA KANGASLAMPI TERVO VESANTO
POHJOIS-KARJALA: KONTIOLAHTI KIIHTELYSVAARA LIPERI VALTIMO RÄÄKKYLÄ OUTOKUMPU PYHÄSELKÄ JOENSUU TUUPOVAARA LIEKSA VÄRTSILÄ NURMES TOHMAJÄRVI JUUKA KITEE ENO KESÄLAHTI ILOMANTSI POLVIJÄRVI
KAINUU: PUOLANKA KUHMO VUOLIJOKI SUOMUSSALMI SOTKAMO VAALA KAJAANI PALTAMO RISTIJÄRVI HYRYNSALMI
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
l-S SUURALUE (NUTS 21
-20 -10 0 10 20 30 40 50
Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 44. Toimipaikkojen henkilöstön muutos kunnittain 1999 - 2000 42
Elinkeinorakenne
Työllisten määrä väheni Suomessa 1990-luvun alussa aina vuoteen 1993 saakka etenkin palveluissa ja jalostuksessa, eikä ole sittemmin noususta huolimatta saavuttanut kaikkialla vuoden 1990 tasoa. Alkutuotannossa työpaikkojen määrä on vähentynyt melko tasaisesti koko tarkastelujakson (1987 - 2000) ajan.
Tarkemman toimialajaotuksen mukaan vuonna 2000 (ennakkotieto) teollisuus työllisti koko maassa vajaan viidennen työllisistä. Seuraavaksi työllistävimmät sektorit olivat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Työllisten määrä on kasvanut voimakkaimmin kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluissa sekä muissa liike- elämän palveluissa vuodesta 1994 lähtien. Maa-, metsä-, riista-ja kalatalouden toimialoilla työllisten määrä on vähentynyt voimakkaimmin, lähes 50 000 hengellä samana aikana. Myös rahoitustoiminnassa sekä sähkö- kaasu- ja vesihuollossa työskenteli vuonna 2000 huomattavasti vähemmän henkilöitä kuin kuusi vuotta aiemmin.
Työlliset toimialoittain koko maassa 1994 - 2000"
Teollisuus
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Tukku-ja vähittäiskauppa
Kiint.-.vuokr - tutk.palv. liike-elämän palv.
Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne -
Koulutus
Rakentaminen
Julkinen hallinto, maanpuolustus jne - ■ 2000* Muut yhteiskunnalliset ja henk.koht. palv. - ra 1998 in 1996 Maa-, metsä- ja kalatalous -J55S □ 1994 Majoitus- ja ravitsemistoiminta
Rahoitustoiminta -
Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto -
Mineraalien kaivu
100 200 300 400 500 Tuhatta työllistä Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot * ennakkotieto
Kuva 45. Työlliset toimialoittain koko maassa 1994 - 2000. 43
Työllinen työvoima maakunnittain 1987 - 2000*
Etelä-Savo Pohjois-Savo Työllinen työvoima Työllinen työvoima
Pohjois-Karjala Kainuu Työllinen työvoima Työllinen työvoima
K oko m aa Huom! Erilaiset asteikot Työllinen työvoima
— Palvelut
Jalostus
------Alkutuotanto
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntltilastot * ennakkotieto
Kuva 46. Työllinen työvoima maakunnittain 1987 - 2000*. 44
Elinkeinorakenne maakunnittain 2000*
Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Maa-, riista- ja metsätalous Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Kiint-, vuokr.-ja tutk.palv., lilke-el.palv. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Julkinen hallintoja maanpuolustus Rakentaminen Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto Mineraalien kaivu Kalatalous
Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Teollisuus Tukku-ja vähittäiskauppa Maa-, riista- ja metsätalous Kiint -, vuokr.-ja tutk.palv., liike-el.palv. Koulutus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rakentaminen Julkinen hallinto ja maanpuolustus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu Kalatalous 0 5 10 15 20
Teollisuus „ _ _ _ • Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku-ja vähittäiskauppa • Maa-, riista- ja metsätalous ...... • j Koulutus Kiint.-, vuokr.-ja tutk.palv., liike-el.palv. • Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Julkinen hallinto ja maanpuolustus • I Rakentaminen I • Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. I# □ Pohjois-Karjala Majoitus- ja ravitsemistoiminta I • 1 • Koko maa Rahoitustoiminta im • | Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Mineraalien kaivu i .. Kalatalous " . ■ . ■ i ■ ■ - ■ ■ -1... ' ' ■ ■ ' - 0 5 10 15 20
Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Maa-, riista- ja metsätalous Julkinen hallinto ja maanpuolustus Koulutus Kiint.-, vuokr -ja tutk.palv., liike-el.palv. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rakentaminen Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. j Kainuu Majoitus- ja ravitsemistoiminta • Koko maa Rahoitustoiminta ' Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto - H B Mineraalien kaivu - H Kalatalous -»____ 10 15
Osuus työllisestä työvoimasta (%)
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto
Kuva 47. Elinkeinorakenne maakunnittain 2000*. 45
Alkutuotanto
Vuoden 2000 maaseutuelinkeinorekisterin mukaan Suomessa oli 78 243 sellaista maatilaa, joiden viljelyksessä oleva pelto- tai puutarhapihta-ala oli vähintään kaksi hehtaaria. Vuodesta 1984 yli kahden hehtaarin tilojen lukumäärä on vähentynyt lähes 90 000 kappa leella. Vuonna 2000 tilojen keskimääräinen peltoala koko maassa oli 27,5 hehtaaria ja metsäala 44,9 hehtaaria. Peltoalaltaan suurimmat tilat sijaitsevat eteläisessä Suomessa, metsäalat taas ovat suurimmat pohjoisessa. Tilojen keskimääräinen veronalainen tulo vuonna 2000 oli koko maassa 34 800 euroa, josta maatilatalouden tulot olivat noin 16 700 euroa. Maatilatalouden velkaa tiloilla oli keskimäärin 34 860 euroa.
Alkutuotanto työllisti vuonna 2000 (ennakkotieto) vajaa 5 % koko maan työllisistä.
Maatilat koko maassa 1984 - 2000 Kpl 200000
150000 - Maatilat, joiden viljelyksessä oleva pelto* ja puutarha- 100000 - pinta-ala on vähintään kaksi hehtaaria
50000 - -
1984 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
Lähde: Tiiastokeskus/Maatilatalouden tulo-ja verotilastot
Kuva 48. Maatilat koko maassa 1984 - 2000.
Alkutuotannon työllistävy kunnittain 2000*
Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta
□ Maakuntaraja
Osuus (%) | 1.0-11.5 | 11.6 -17.0 17.1 -24.5 24.6 - 32.1
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto
Kuva 49. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2000*. 46
Elinkeinorakenne kunnittain 2000* Kunnat järjestetty alkutuotannon mukaan
ETELÄ-SAVO: RANTASALMI VIRTASALMI HAUKIVUORI PERTUNMAA PUUMALA ENONKOSKI JUVA JÄPPILÄ HIRVENSALMI SULKAVA SAVONRANTA KANGASNIEMI JOROINEN HEINÄVESI MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄEN MLK KERIMÄKI PUNKAHARJU RISTIINA SAVONUNNA MIKKELI PIEKSÄMÄKI
POHJOISOSA VO: VIEREMÄ VEHMERSALMI VESANTO MAANINKA PIELAVESI KIURUVESI SONKAJÄRVI TERVO VARPAISJÄRVI RAUTAVAARA RAUTALAMPI . NILSIÄ TUUSNIEMI KEITELE JUANKOSKI KAAVI KANGASLAMPI LAPINLAHTI KARTTULA SUONENJOKI LEPPÄVIRTA IISALMI SIILINJÄRVI KUOPIO VARKAUS
POHJOIS-KARJALA: VALTIMO RÄÄKKYLÄ VÄRTSILÄ POLVIJÄRVI KESÄLAHTI TOHMAJÄRVI JUUKA NURMES TUUPOVAARA KITEE LIPERI ILOMANTSI KIIHTELYSVAARA LIEKSA ENO PYHÄSELKÄ OUTOKUMPU KONTIOLAHTI JOENSUU
KAINUU: RISTIJARVI VAALA HYRYNSALMI PUOLANKA KUHMO SUOMUSSALMI SOTKAMO PALTAMO VUOLIJOKI KAJAANI
ITÄSUOMEN LÄÄNI
ISSUURALUE (NUTS2)
KOKO MAA
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus työllisestä työvoimasta (%)
■Alkutuotanto * Jalostus ■ Palvelut ■Tuntematon ‘ ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 50. Elinkeinorakenne kunnittain 2000*. Kunnat järjestetty alkutuotannon mukaan. . • 47
Tilojen keskimääräinen pelto ala kunnittain 2000
■ O . Maakuntaraja
Peltoala (ha) ~j Ei ilm o itusta | j 5.6-18.0 — 18.1 -22.0 22.1 -26.0 26.1 -3 7 .6
Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä- ja kalatalous
Kuva 51. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 2000.
Tilojen keskimääräinen metsä ala kunnittain 2000
□ Maakuntaraja
Metsäala (ha) |~ | Ei ilmoitusta P"'~| 10.5-53.0 Bill 53.1 -6 4 .0
E l 70.1 -117.8
Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä- ja kalatalous
Kuva 52. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 2000. 48
Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 2000
n Maakuntaraja
Tulot €/maatila Ei ilmoitusta 19 074-25 100 25 101 -26 900 26 901 - 29 900 29 901 -3 5 153
Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä- ja kalatalous
Kuva 53. Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa kunnittain 2000.
Maatilatalouden velat tilaa kohti kunnittan 2000
□ Maakuntaraja
Velat €/maatila | | Ei ilmoitusta | | 16 977-23 200 l i a 23 201 - 28 200 I H 28 201 - 34 000 1111 34 001 -6 0 011
Lähde: Tilastokeskus/Maa-, metsä- ja kalatalous
Kuva 54. Maatilatalouden velat tilaa kohti kunnittain 2000. 49
Jalostus
Jalostuselinkeinot työllistivät vuonna 2000 (ennakkotieto) yli neljäsosan koko maan työllisestä työvoimasta.Jalostuksen toimialoihin kuuluviksi lasketaan teollisuuden lisäksi myös mineraalien kaivu, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto sekä rakentaminen.Teollisuus toimintaan puolestaan kuuluu mineraalien kaivu, teollisuus sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto.
Tuotannon bruttoarvo (EU:n määritelmän mukainen, sisältää tukipalkkiot) mittaa yrityksen tai toimipaikan oman tuotannon arvoa, sen tosiasiallista tuotantoa. Tuotantotoimintaan lasketaan mukaan kaikki tuotantoon liittyvät tuotot ja niitä oikaistaan käyttöomaisuuden luovutusvoitoilla. Tuotannon bruttoarvo lasketaan toimipaikan ilmoittaman laskennallisen käyttökatteen avulla. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO.
Tuotannon jalostusarvo (EU:n määritelmän mukainen arvonlisäys perushintaan sisältäen tukipalkkiot) mittaa eri tuotannontekijöiden yhteenlaskettua jalostusarvoa toimipaikan liiketoiminnasta. Tuotannon bruttoarvon avulla voidaan laskea jalostusarvo seuraavasti: BRUTTOARVO - aine- ja tarvikeostot - ostot yrityksen muilta toimipaikoilta - varastojen muutos - ulkopuoliset palvelut - muut kiinteät ja muuttuvat kulut pl. henkilöstökulut + kauppatavaroiden hankinta = JALOSTUSARVO.
Kuva 55. Jalostuksen työllistävyys koko maassa 1990 - 2000*
Kuva 56. Teollisuustoiminnan vienti maakunnittain 1995 - 2000. 50
Elinkeinorakenne kunnittain 2000* Kunnat järjestetty jalostuksen mukaan
ETELÄ-SAVO: RISTIINA MÄNTYHARJU PUNKAHARJU JOROINEN PIEKSÄMÄEN MLK HIRVENSALMI HEINÄVESI PIEKSÄMÄKI JÄPPILÄ KERIMÄKI SAVONLINNA MIKKELI PERTUNMAA VIRTASALMI KANGASNIEMI ENONKOSKI RANTASALMI SULKAVA SAVONRANTA HAUKIVUORI JUVA PUUMALA
POHJOIS-SAVO: VARKAUS LEPPÄVIRTA JUANKOSKI KEITELE LAPINLAHTI KANGASLAMPI KAAVI IISALMI SIILINJÄRVI SUONENJOKI VARPAISJÄRVI KARTTULA VIEREMÄ SONKAJÄRVI KIURUVESI KUOPIO TUUSNIEMI VESANTO NILSIÄ PIELAVESI RAUTALAMPI MAANINKA RAUTAVAARA TERVO VEHMERSALMI
POHJOIS-KARJA LA ; ENO TUUPOVAARA OUTOKUMPU KIIHTELYSVAARA KITEE JUUKA KESÄLAHTI PYHÄSELKÄ LIEKSA KONTIOLAHTI JOENSUU LIPERI POLVIJÄRVI ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ NURMES TOHMAJÄRVI VALTIMO VÄRTSILÄ
KAINUU: VUOLIJOKI PALTAMO SOTKAMO KAJAANI SUOMUSSALMI PUOLANKA HYRYNSALMI KUHMO RISTIJÄRVI VAALA
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
IS-SUURALUE (NUTS2I
KOKO MAA
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus työllisestä työvoimasta (%)
■Jalostus ■ Palvelut ^Alkutuotanto ■Tuntematon ‘ ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 57. Elinkeinorakenne kunnittain 2000*. Kunnat jäljestetty jalostuksen mukaan. 51
Teollisuuden toimipaikat toimialoittain maakunnittain 2002
Puutavara ja puutuotteet • | Perusmetallit ja metallituotteet i • i Koneet ja laitteet • i i i I Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Huonekalut, muu valmistus • ^telä-Savq i i Tekstiilit ja vaatteet 1 • i i Massan jne. valm.;kustant. ja painaminen ...... J • i i Ei- metalliset mineraalituotteet ¡IlilliB ilill i i Kulkuneuvot ¡ g l lll f i g ! i i Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet • i i Kumi- ja muovituotteet i i i i Nahka ja nahkatuotteet i i i i Kemikaalit, kemialliset tuotteet i i i i
Puutavara ja puutuotteet « Perusmetallit ja metallituotteet □ | • | Tekstiilit ja vaatteet |||[|g|||||||g||||||l|||||||||g|||| i i Koneet ja laitteet Huonekalut, muu valmistus . " Rohjois-Sayo Elintarvikkeet, juomat ja tupakka • i i Massan jne. valm.;kustant. ja painaminen • i i Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet • | i i i i Ei- metalliset mineraalituotteet " Z Z 3 : i i i i Kulkuneuvot • i i i i Kumi- ja muovituotteet ' • i i i i Kemikaalit, kemialliset tuotteet ¡ H * ; i i Nahka ja nahkatuotteet 1 • ; i i i i Puutavara ja puutuotteet • . • Perusmetallit ja metallituotteet • Koneet ja laitteet • i i Elintarvikkeet, juomat ja tupakka ||j|||||jg|gg|j||j[|||||jl||lll^||l||||| Tekstiilit ja vaatteet • Pohjois-Kai-jala i i Huonekalut, muu valmistus i • i i i i Massan jne. valm.;kustant. ja painaminen • i i Ei- metalliset mineraalituotteet • i i Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet lilliiiilllllllllil! 1 • i i Kumi- ja muovituotteet • i i Kulkuneuvot i • i i i Kemikaalit, kemialliset tuotteet « i i i Nahka ja nahkatuotteet i • : i i i i i i i i Puutavara ja puutuotteet • 1 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka .lillS iillllllllilllllllliii Perusmetallit ja metallituotteet ! * ! Koneet ja laitteet * Kainuu Tekstiilit ja vaatteet iSBMMlilfllllllllllllllllSIIIllll • Ei- metalliset mineraalituotteet liiiilililliliiliiiiilliillii i ' Sähkötekniset tuotteet ja optiset laitteet • ! ! Huonekalut, muu valmistus i 1 1 Massan jne. valm.;kustant. ja painaminen • • Koko maa Kulkuneuvot _ J • ! 1 1 1 1 Kemikaalit, kemialliset tuotteet 1« : 1 1 1 1 Kumi- ja muovituotteet n • 1 1 1 1 1 Nahka ja nahkatuotteet • :
C 5 10 15 20 25 Osuus maakunnan teollisuustoimipaikoista (%) Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 2002, tarkistamaton rekisteritieto)
Kuva 58. Teollisuuden toimipaikat toimialoittain maakunnittain 2002. 52
Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2000*
Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta
| | Maakuntaraja
Osuus (%) | j 10.6-19.0 FFP 1 19.1 -2 3 .5
SS 28*6-41.1
Vuoden 2002 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto
Kuva 59. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2000*.
Teollisuuden jalostusarvo maakunnittain 1985 - 2001*
Mrd euroa
—Etelä-Savo -g-Pohjois-Savo -o-Pohjois-Karjala -¿-Kainuu
Teollisuustilasto v.1985-94 käsittää pääsääntöisesti Lähde: Tilastokeskus/Teollisuustilastot, StatFin (vuodet 1995 - 2001) yli 5 henkeä työllistävät toimipaikat * ennakkotieto
Kuva 60. Teollisuuden jalostusarvo maakunnittain 1985 - 2001*. 53
Teollisuustoiminnan jalostusarvo kunnittain 2000
| | Maakuntaraja
Euroa/asukas | 139 - 850 | | 851 - 1 800 g i n 1 801 - 4 000 H 4 001 - 32 946
Lähde: Tilastokeskus/StatFin Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 61. Teollisuustoiminnan jalostusarvo kunnittain 2000.
Teollisuustoiminnan henkilöstö kunnittain 2000
| | Maakuntaraja Teollisuustoiminnan palkattu henki löstö/toimipai kka 1 -3 ” 4-7 8- 13 14-46
Lähde: Tilastokeskus/StatFin Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 62. Teollisuustoiminnan henkilöstö kunnittain 2000. 54
Palvelutoimialat
Palvelusektorin työpaikkojen määrä väheni koko maassa yli 200 000:11a 1990-luvun alkuvuosina (kuva 46). Vasta vuonna 1999 palvelutoimialojen työpaikkojen määrä ylsi vuosikymmenen alun tasolle. Suhteellisesti tarkasteltuna palvelutoimialat ovat kuitenkin voimistaneet merkitystään koko 1990-luvun ajan. Vuoden 2000 ennakkotietojen mukaan koko maan työllisistä lähes 67% työskenteli palvelualoilla, kun kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 60 % työllisistä. Palvelutoimialoihin lasketaan kuuluviksi kauppa, majoitus- ja ravitsemispalvelut, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne, rahoi tustoiminta, liike-elämän palvelut, julkinen hallinto, koulutus sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut (toimialaluokat G - Q).
Kuva 64. Palvelutoimialojen työllistävyys koko maassa 1990 - 2000*. 55
Elinkeinorakenne kunnittain 2000* Kunnat järjestetty palvelutoimialojen mukaan
ETELÄ-SAVO: PIEKSÄMÄKI MIKKELI SAVONLINNA KERIMÄKI PUUMALA PIEKSÄMÄEN MLK HEINÄVESI SULKAVA PUNKAHARJU JUVA KANGASNIEMI SAVONRANTA ENONKOSKI HAUKIVUORI JOROINEN RANTASALMI RISTIINA MÄNTYHARJU PERTUNMAA JÄPPILÄ VIRTASALMI HIRVENSALMI
POHJOISOSA VO: KUOPIO SIILINJÄRVI KARTTULA IISALMI SUONENJOKI RAUTAVAARA TERVO NILSIÄ VARKAUS RAUTALAMPI VE h m f r SALM1 TUUSNIEMI MAANINKA LAPINLAHTI PIELAVESI SONKAJÄRVI KANGASLAMPI VESANTO LEPPÄVIRTA KAAVI KIURUVESI KEITELE VARPAISJÄRVI JUANKOSKI VIEREMÄ
POHJOIS- KARJALA/ JOENSUU KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ ILOMANTSI NURMES LIPERI LIEKSA VÄRTSILÄ TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU KIIHTELYSVAARA KITEE ENO VALTIMO JUUKA POLVIJÄRVI KESÄLAHTI RÄÄKKYLÄ TUUPOVAARA
KAINUU: KAJAANI VAALA SOTKAMO PALTAMO KUHMO SUOMUSSALMI RISTIJÄRVI HYRYNSALMI PUOLANKA VUOLIJOKI
ITÄSUOMEN LÄÄNI
IS-SUURALUEINUTS2I
KOKO MAA
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus työllisestä työvoimasta (%)
■ Palvelut «Jalostus ■Alkutuotanto «Tuntematon ‘ ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 65. Elinkeinorakenne kunnittain 2000*. Kunnat järjestetty palvelutoimialojen mukaan. 56
Työpaikkojen muutokset maakunnittain palvelutoimialoilla 1990 - 2000*
Etelä-Savo: Koulutus Kiirit.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta
Pohiois-Savo: Kiint.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Koulutus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Rahoitustoiminta
Pohiois-Kariala: Kiint.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Koulutus Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Julkinen hallintoja maanpuolustus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Rahoitustoiminta
Kainuu: Kiint.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Julkinen hallintoja maanpuolustus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Tukku-ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitustoiminta
-60 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30
M uutos (%)
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot * ennakkotieto
Kuva 66. Työpaikkojen muutokset maakunnittain palvelutoimialoilla 1990 - 2000*. 57
Työpaikkojen muutokset maakunnittain palvelutoimialoilla 1995 - 2000*
Etelä-Savo: Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Kiirit.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta
Pohiois-Savo: Kiint.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Rahoitustoiminta Julkinen hallintoja maanpuolustus
Pohiois-Kariala: Kiint.-, vuokr.- ja tutk.palv.; liike-el. palv. Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Majoitus-ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Julkinen hallinto ja maanpuolustus Rahoitustoiminta
Kainuu: Kiint.-, vuokr.-ja tutk.palv.; liike-el. palv. Muut yht.kunn. ja henk.koht. palvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Tukku- ja vähittäiskauppa Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Koulutus Rahoitustoiminta
-20 -10 0 10 20 30 40 50
Muutos (%)
Lähde; Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot * ennakkotieto
Kuva 67. Työpaikkojen muutokset maakunnittain palvelutoimialoilla 1995 - 2000*. 58
Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2000*
Osuus kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta
| | Maakuntaraja
Osuus (%) 42.7 - 50.0 ry'?. 50.1 -5 4 .0 54.1 -5 9 .0 59.1 -7 7 .4
Vuoden 2002 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto
Kuva 68. Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2000*.
Tulonsaajien tulot
Tulonsaajat ansaitsivat vuonna 2000 keskimäärin 18 557 euroa, mikä oli kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sukupuolten väliset tuloerot olivat selvät naisten keski tulojen ollessa kaksi kolmasosaa miesten tuloista. Vuodesta 1999 miesten tulot kasvoivat 7,2 % ja naisten 4,6 %.
Veronalaiset tulot sukupuolen mukaan koko maassa 1990 - 2000
Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus 2002:13
Kuva 69. Valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan koko maassa 1990 - 2000. 59
Valtionveron alaiset tulot kunnittain 2000
Koko maa 18 557
ETELÄ-SAVO: MIKKELI PIEKSÄMÄEN MLK RISTIINA SAVONLINNA JOROINEN PUNKAHARJU PIEKSÄMÄKI MÄNTYHARJU KERIMÄKI JUVA HEINÄVESI RANTASALMI SULKAVA HIRVENSALMI JÄPPILÄ ENONKOSKI PERTUNMAA KANGASNIEMI VIRTASALMI PUUMALA HAUKIVUORI SAVONRANTA
POHJOISOSA VO: SIILINJÄRVI KUOPIO VARKAUS IISALMI LEPPÄVIRTA LAPINLAHTI JUANKOSKI KANGASLAMPI KARTTULA KEITELE NILSIÄ MAANINKA SUONENJOKI VIEREMÄ KIURUVESI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI VEHMERSALMI KAAVI RAUTALAMPI PIELAVESI VESANTO TERVO VARPAISJÄRVI «— RAUTAVAARA ______
POHJOIS-KARJALA: KONTIOLAHTI JOENSUU PYHÄSELKÄ KITEE LIPERI ENO LIEKSA ______ä KIIHTELYSVAARA OUTOKUMPU JUUKA KESÄLAHTI TUUPOVAARA NURMES TOHMAJÄRVI ILOMANTSI VÄRTSILÄ POLVIJÄRVI 1 RÄÄKKYLÄ fe;1 i " VALTIMO
KAINUU: KAJAANI SOTKAMO VUOLIJOKI KUHMO VAALA PALTAMO SUOMUSSALMI PUOLANKA RISTIJÄRVI HYRYNSALMI
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
AS SUURALUE INUTS2)
10000 15000 20000
Euroa/tulonsaaja Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus Vuoden 2001 kuntarajat
Kuva 70. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 2000. 60
Valtionveron alaiset tulot kunnittain 2000
| | Maakuntaraja
Euroa/tulonsaaja 11 5 0 8 - 12 600 12 601 - 13 300 13 301 - 14 470 14 471.17 419
Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 71. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 2000.
Valtionveron alaisten tulojen muutos kunnittain
1999 - 2000
Tulonsaaja kohti lasketun tulon muutos
| | Maakuntaraja
Muutos (%) U 1 .6 -3 .8 ¡1^ 3.9 - 4.6 I l 4.7 - 5.8 ■ 5 .9 -8 .6
Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 72. Valtionveron alaisten tulojen muutos kunnittain 1999 - 2000. 61
Aluetilinpito
Uusittu aluetilinpito vastaa käsitteiltään ja luokituksiltaan Euroopan kansantalouden tilinpitojäijestelmän 1995 ohjeistusta (EKT95). Uusitun aluetilinpidon tietosisältö on laa jentunut aiempaan tarkasteluun verrattuna. Arvonlisäyksen lisäksi aluetilinpito sisältää tiedot tuotoksesta, välituotekäytöstä, palkansaajakorvauksista, kiinteän pääoman brutto- muodostuksesta, työllisistä, palkansaajista ja yrittäjistä.
Suuralueittain tarkasteltuna aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti laskettuna oli Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla yli koko maan keskiarvon vuonna 2000 (ennakkotieto). Nämä suuralueet ylsivät myös EU:n keskimääräisen tason yläpuolelle. EU-tarkastelussa koko maa sai vuonna 2000 (ennakkotieto) arvon 103,2. Itä-Suomen suuralue jäi alle 75 %:iin EU:n keskimääräisestä arvonlisäyksestä asukasta kohti laskettuna.
Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti suuralueittain 1995 - 2000* EU 15 = 100
-¿-Uusimaa -■-Ahvenanmaa -S-Eteiä-Suomi -▼-Pohjois-Suomi -♦-Väli-Suomi -•-Itä-Suomi
Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito
Kuva 73. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti suuralueittain 1995 - 2000*.
Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti suuralueittain 2000*
Uusimaa
Ahvenanmaa 1
Koko maa
Etelä-Suomi
Pohjois-Suomi
Väli-Suomi
Itä-Suomi
0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000
Euroa/asukas (brutto perushintaan) Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito 'ennakkotieto
Kuva 74. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti suuralueittain 2000*. 62
Kuva 75. Aluetilinpidon arvonlisäys maakunnittain 1995 - 2000*, EU 15 = 100.
Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti maakunnittain 1995 - 2000*
Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito * ennakkotieto
Kuva 76. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti maakunnittain 1995 - 2000*. 63
Aluetilinpidon arvonlisäys maakunnittain 2000*
Teollisuus Maa-, metsä-, riista-ja kalatalous Asuntojen omistus ja vuokraus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. Muut yht.kunnallisetja henk.koht. palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminta Sähkö-, kaasu-ja vesihuolto Kotitalouspa Ivelut Mineraalien kaivu Teollisuus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Asuntojen omistus ja vuokraus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Maa-, metsä-, riista- ja kalatalous Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. Rakentaminen Rahoitus-ja vakuutustoiminta Muut yht.kunnallisetja henk.koht. palvelut Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kotitalouspalvelut Mineraalien kaivu Teollisuus Asuntojen omistus ja vuokraus Terveydenhuolto-ja sosiaalipalvelut Maa-, metsä-, msta-ja kalatalous Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Koulutus Tukku- ja vähittäiskauppa Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Rakentaminen Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Rahoitus- ja vakuutustoiminta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Majoitus- ja ravitsemistoiminta Mineraalien kaivu Kotitalouspalvelut Teollisuus Asuntojen omistus ja vuokraus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Maa-, metsä-, riista- ja kalatalous Koulutus Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. Rahoitus- ja vakuutustoiminta Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Majoitus- ja ravitsemistoiminta Mineraalien kaivu Kotitalouspalvelut Teollisuus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Asuntojen omistus ja vuokraus Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm.palv. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Rakentaminen Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus Koulutus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Maa-, metsä-, riista- ja kalatalous Muut yht.kunnallisetja henk.koht. palvelut Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Majoitus- ja ravitsemistoiminta Mineraalien kaivu Kotitalouspalvelut
Lähde: Tilastokeskus/Aluetilinpito Eliroa/asukas * ennakkotieto
Kuva 77. Aluetilinpidon arvonlisäys maakunnittain 2000*. 64
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS
Katsauksessa tarkastellaan työllisyyttä ja työttömyyttäTilastokeskuksen sekä että Työ ministeriön tilastojen avulla. Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston viiteaj ankohta on vuoden viimeinen viikko, mutta tilasto sisältää myös kertymätietoja tilastovuoden ajalta (esim. tulotiedot, työ-ja työttömyyskuukaudet).
Taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien mää rää yhtä työllistä kohti, oli korkeimmillaan koko maassa vuonna 1993.Työpaikkaoma- varaisuus kuvaa alueella työpaikkojen ja työllisten suhdetta. Jos alueen työpaikkojen mää rä on suurempi kuin työllisten määrä, alueen työpaikkaomavaraisuusaste ylittää 100 %.
Työttöm ät työnhakijat koko maassa 1991 - 2001
Työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana kuukauden lopussa olleet (ml. lomautetut; vuosikeskiarvo) i i i i i i 500000 - r r 400000 - i i 300000 -
200000 - i i i i i i 100000 -
i i i i i i i i i 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Lähde: Työminsteriö
Kuva 79. Työttömät työnhakijat koko maassa 1991 - 2001.
Työministeriön ilmoittamat avoimet työpaikat ja työttömien määrät kuvaavat kuukauden viimeistä arkipäivää. Molemmissa tilastoissa on kausivaihteluita. Maalis-, huhti- ja touko kuussa avoimia työpaikkoja on yleensä tarjolla eniten, vastaavasti joulu-tammikuussa vähiten, jolloin työttömiä on taas eniten. Työttömien työnhakijoiden (lomautetut mukaanlukien) suhteutetaan työvoimaan, joka on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työvoiman määrä.
Työttömyysaste oli Suomessa vuoden 2002 elokuussa 10,9 %, mikä on 0,3 prosenttiyksik köä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden ilman työtä. Kuntaluvuista laskettuna elokuussa 2002 yli 27,4 % työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. 65
Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2000*
□ Maakuntaraja
Omavaraisuus (%) 6 0 .3 -8 4 .5 8 4 .6 - 91.5 91.6- 100.0 100.1 - 142.7
Vuoden 2002 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto * ennakkotieto
Kuva 80. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2000*.
Kuva 81. Työpaikkaomavaraisuuden muutos kunnittain 1996 - 2000*. 66
Työpaikkojen vuosimuutos maakunnittain 1988 - 2000* Muutos edellisestä vuodesta
Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilastot *vuoden 2002 maakuntarajat (Kangaslammen muutos Etelä-Savosta Pohjois-Savoon)
Kuva 82. Työpaikkojen vuosimuutos maakunnittain 1988 - 2000*.
Uudet avoimet työpaikat TE-keskuksittain 1996 - 2002
Kuukauden uudet avoimet työpaikat
Kuukausi/vuosi Lähde: Työministeriön kuukausitilastot
Kuva 83. Uudet avoimet työpaikat TE-keskuksittain 1996 - 2002. 67
Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995 ja 2000*
ETELÄ-SAVO: SAVONRANTA VIRTASALMI HIRVENSALMI ENONKOSKI KANGASNIEMI PUUMALA JÄPPILÄ SULKAVA HAUKIVUORI HEINÄVESI PIEKSÄMÄKI RANTASALMI PERTUNMAA KERIMÄKI MÄNTYHARJU SAVONLINNA RISTIINA JOROINEN JUVA PIEKSÄMÄEN MLK PUNKAHARJU MIKKELI
POHJOIS-SA VO: RAUTAVAARA KAAVI TUUSNIEMI TERVO PIELAVESI VESANTO SONKAJÄRVI RAUTALAMPI KIURUVESI MAANINKA SUONENJOKI VARPAISJÄRVI VEHMERSALMI NILSIÄ LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA KARTTULA VIEREMÄ KANGASLAMPI KEITELE JUANKOSKI IISALMI VARKAUS KUOPIO SIILINJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: ILOMANTSI VALTIMO RÄÄKKYLÄ NURMES JUUKA ENO POLVIJÄRVI KESÄLAHTI TOHMAJÄRVI OUTOKUMPU LIEKSA VÄRTSILÄ TUUPOVAARA KIIHTELYSVAARA LIPERI PYHÄSELKÄ KITEE JOENSUU KONTIOLAHTI
KAINUU: HYRYNSALMI RISTIJÄRVI ' SUOMUSSALMI • • ’ VAALA KUHMO PALTAMO PUOLANKA VUOLIJOKI SOTKAMO KAJAANI
KOKOMAA
0 0.5 1 1.5 2 2.5 3
Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät yhtä työllistä kohti
EH2000* • 1995 Vuoden 2001 kuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattorit ‘ ennakkotieto
Kuva 84. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995 ja 2000* 68
Työttömyysaste kunnittain elokuussa 2002
Koko maa 10.9 ETELÄ-SA VO: ENONKOSKI SAVONRANTA SAVONLINNA KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI JÄPPILÄ VIRTASALMI HIRVENSALMI MIKKELI RANTASALMI SULKAVA RISTIINA KERIMÄKI PERTUNMAA PUNKAHARJU HAUKIVUORI PUUMALA MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN HEINÄVESI JUVA
POHJOIS-SA VO: IISALMI KAAVI SUONENJOKI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI VARKAUS VEHMERSALMI KIURUVESI KUOPIO LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA MAANINKA RAUTALAMPI KEITELE RAUTAVAARA JUANKOSKI PIELAVESI VARPAISJÄRVI VESANTO VIEREMÄ TERVO KANGASLAMPI KARTTULA SIILINJÄRVI NILSIÄ
POHJOIS-KA RJALA: VALTIMO ENO LIEKSA ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ OUTOKUMPU KESÄLAHTI POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI JUUKA NURMES JOENSUU TUUPOVAARA VÄRTSILÄ KIIHTELYSVAARA KITEE PYHÄSELKÄ LIPERI KONTIOLAHTI
KAINUU: KUHMO HYRYNSALMI SUOMUSSALMI VUOLIJOKI PUOLANKA PALTAMO RISTIJÄRVI KAJAANI VAALA SOTKAMO
25
Työttömyysaste (%) Lähde: Työministeriön tilastot
Kuva 85. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 2002 69
Työttömyysaste kunnittain elokuussa 2002
n Maakuntaraja
Työttömyysaste (%) 8.3-12.0 12.1 ' 14.5 BHBI 14.6-17.5 17.6-23.3
Lähde: Työministeriön tilastot
Kuva 86. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 2002.
Työttömyysaste TE-keskuksittain 1991 -2002 Lomautetut mukaanlukien, kuukauden viimeisen päivän tieto
1 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7101 4 7 1991 I 1992 I 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002
Kuukausi/vuosi Lähde: Työministeriön kuukausitilastot
Kuva 87. Työttömyysaste TE-keskuksittain 1991 - 2002. 70
Työttömien määrän muutos kunnittain 2000 - 2001
Koko maa -5,9 ETELÄ-SA VO: JAPPILA PIEKSÄMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN VIRTASALMI HAUKIVUORI PERTUNMAA ENONKOSKI RANTASALMI KERIMÄKI RISTIINA SAVONLINNA MIKKELI KANGASNIEMI PUNKAHARJU JUVA HEINÄVESI SULKAVA HIRVENSALMI SAVONRANTA PUUMALA MÄNTYHARJU
POHJOISSAVO: VARPAISJÄRVI KEITELE RAUTALAMPI VESANTO LAPINLAHTI KIURUVESI JUANKOSKI IISALMI TUUSNIEMI SUONENJOKI SONKAJÄRVI PIELAVESI SIILINJÄRVI VARKAUS KUOPIO MAANINKA KAAVI LEPPÄVIRTA KARTTULA VIEREMÄ TERVO VEHMERSALMI RAUTAVAARA KANGASLAMPI NILSIÄ
POHJOIS-KARJA LA: RAAKKYLÄ TUUPOVAARA PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI KIIHTELYSVAARA ILOMANTSI LIPERI JOENSUU ENO KESÄLAHTI LIEKSA POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI JUUKA OUTOKUMPU VÄRTSILÄ KITEE NURMES VALTIMO
KAINUU: VAALA PALTAMO SOTKAMO KUHMO RISTIJÄRVI SUOMUSSALMI PUOLANKA KAJAANI HYRYNSALMI VUOLIJOKI
ITÄSUOMEN LÄÄNI
IS SUURALUE (NUTS2)
-20 -15 -10 -5 0 5 10
Työttömien määrän muutos (%) Muutos laskettu työttömien määrän vuosikeskiarvoista Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattorit Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 88. Työttömien määrän muutos kunnittain 2000 - 2001. 71
Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 2002
□ Maakuntaraja
Osuus työvoimasta (%) | | 0.9-2.5 m 2 .6 -4 .0 ■ 4.1 -5 .0 ■ H l 5.1 -6 .8
Lähde: Työministeriön tilastot
Kuva 89. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 2002 (osuus työvoimasta).
Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 2002
Maakuntaraja
Osuus työttömistä (%) 7.3-19.0 19.1 -23.5 23.6 - 26.5 26.6 - 46.1
Lähde: Työministeriön tilastot
Kuva 90. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 2002 (osuus työttömistä). 72
KOULUTUS
Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittanut väestö määritellään 15 vuotta täyttäneestä väestöstä ja heitä oli koko maassa vuonna 2001 60,2 %.
Koulutusastejaottelu noudattaa pääosin koulujärjestelmän rakennetta, jossa koulutus etenee vuosijaksoittain alemmilta ylemmille koulutusasteille. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustut kinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Koulutus kestää pääsääntöisesti 2-3 vuotta. Korkea-asteen koulutus jaotellaan; alin korkea-aste (mm. teknikon, sairaanhoitajan tutkinnot), alempi korkeakouluaste (insinöörin tutkinnot), ylempi korkeakouluaste (maisteritutkinnot) ja tutkijakoulutusaste (lisensiaatin-ja tohtorintutkinnot). Vuonna 2001 koko maan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 36,5 % oli suorittanut keskiasteen ja 23,7 % korkea-asteen tutkinnon.
Koulutustasoa mitataan Tilastokeskuksessa kehitetyllä kolminumeroisella väestön koulu- tustasomittaimella. Luku osoittaa alueen tutkintojen keskiarvon suhteutettuna 20 vuotta täyttäneeseen väestöön, ja sen kriteerinä on koulutusaika vuosina. Eli mitä pitempi on koulutuksen kokonaispituus sitä korkeampi on koulutustaso. Vuonna 2001 väestön koulu- tustasomittain oli koko maassa keskimäärin 283. Kaupunkimaisissa kunnissa väestön koulutustaso oli selvästi korkeampi kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset olivat Manner-Suomen kunnissa keskimäärin 946 euroa asukasta kohti. Opetustoimen osuus tästä oli 756 euroa. Opetustoimeen on laskettu esiopetus, perusopetus, lukiopetus, ammatillinen koulutus ja kansalaisopistojen vapaa sivistystyö.
Koulutustaso eri kuntaryhmissä maakunnittain 2001 ETELÄ-SAVO: Kaupunkimaiset kunnat - Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat - POHJOIS-SA VO: Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat - POHJOIS-KARJALA: - Kaupunkimaiset kunnat ______Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat - KAINUU: - ______Kaupunkimaiset kunnat - Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat - KOKO MAA: Kaupunkimaiset kunnat - Taajaan asutut kunnat - Maaseutumaiset kunnat - T + 0 50 100 150 200 250 300 350 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot
Kuva 91. Koulutustaso eri kuntaryhmissä maakunnittain 2001. 73
Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain 2001
ETELÄ-SAVO
POHJOIS-SAVO
POHJOIS-KARJALA
. KAINUU
KOKO MAA
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus 15 vuotta täyttäneistä perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittaneista
s Keskiaste M Alin korkea-aste ■Alem pi korkeakouluaste ■Ylem pi korkeakouluaste □Tutkijakoulutus______
Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot
Kuva 93. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö koulutusasteen mukaan maakunnittain 2001. 74
Koulutustaso kunnittain 2001
Koko maa 283 ETELÄ-SA VO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN KERIMÄKI RISTIINA PUNKAHARJU RANTASALMI JÄPPILÄ JUVA MÄNTYHARJU PUUMALA ENONKOSKI SULKAVA KANGASNIEMI HEINÄVESI HAUKIVUORI HIRVENSALMI VIRTASALMI PERTUNMAA SAVONRANTA
POHJOIS-SAVO: KUOPIO SIILINJÄRVI VARKAUS IISALMI KARTTULA LEPPÄVIRTA SUONENJOKI LAPINLAHTI KANGASLAMPI RAUTALAMPI MAANINKA JUANKOSKI VIEREMÄ KEITELE KIURUVESI NILSIÄ VEHMERSALMI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI TERVO PIELAVESI VARPAISJÄRVI KAAVI VESANTO RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU KONTIOLAHTI ------~ — PYHÄSELKÄ LIPERI KIIHTELYSVAARA yya KITEE OUTOKUMPU NURMES LIEKSA — ------I, TOHMAJÄRVI KESÄLAHTI POLVIJÄRVI RÄÄKKYLÄ ______i ( ENO ILOMANTSI ______| JUUKA TUUPOVAARA VALTIMO VÄRTSILÄ
KAINUU: KAJAANI SOTKAMO KUHMO VAALA SUOMUSSALMI VUOLIJOKI PALTAMO RISTIJÄRVI PUOLANKA HYRYNSALMI
0 50 100 150 200 250 300 350
20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot
Kuva 94. Koulutustaso kunnittain 2001. 75
Koulutusaste kunnittain 2001
ETELÄ-SA VO: MIKKELI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN KERIMÄKI RISTIINA RANTASALMI JUVA PUNKAHARJU JÄPPILÄ MÄNTYHARJU SULKAVA PUUMALA KANGASNIEMI ENONKOSKI HAUKIVUORI HEINÄVESI HIRVENSALMI VIRTASALMI PERTUNMAA SAVONRANTA
POHJOIS-SAVO: KUOPIO SIILINJÄRVI VARKAUS IISALMI KARTTULA SUONENJOKI LEPPÄVIRTA LAPINLAHTI JUANKOSKI KANGASLAMPI MAANINKA VIEREMÄ KIURUVESI KEITELE NILSIÄ SONKAJÄRVI RAUTALAMPI VEHMERSALMI TUUSNIEMI PIELAVESI TERVO VARPAISJÄRVI KAAVI VESANTO RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJA LA: JOENSUU KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ LIPERI KIIHTELYSVAARA KITEE OUTOKUMPU LIEKSA NURMES RÄÄKKYLÄ POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI KESÄLAHTI ENO ILOMANTSI JUUKA TUUPOVAARA VALTIMO VÄRTSILÄ
KAINUU: KAJAANI SOTKAMO KUHMO SUOMUSSALMI VUOLIJOKI VAALA PALTAMO RISTIJÄRVI • PUOLANKA HYRYNSALMI
fTÄ-SUOMEN LÄÄNI
f-S SUURALUE fNUTS2)
KOKO MAA
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Osuus 15 vuotta täyttäneistä
»Korkea-aste ia Keskiaste m Peruskoulun varaan jääneet
Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot
Kuva 95. Koulutusaste kunnittain 2001. 76
Opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: PUUMALA MIKKELI SULKAVA HAUKIVUORI ENONKOSKI RANTASALMI HEINÄVESI SAVONRANTA JOROINEN RISTIINA MÄNTYHARJU PERTUNMAA PUNKAHARJU PIEKSÄMÄEN MLK JUVA KANGASNIEMI PIEKSÄMÄKI KERIMÄKI HIRVENSALMI SAVONLINNA KANGASLAMPI VIRTASALMI JÄPPILÄ
POHJOIS-SAVO: RAUTAVAARA TERVO VARKAUS RAUTALAMPI PIELAVESI VEHMERSALMI TUUSNIEMI VIEREMÄ LAPINLAHTI KARTTULA VESANTO KUOPIO SONKAJÄRVI SUONENJOKI JUANKOSKI KAAVI NILSIÄ VARPAISJÄRVI SIILINJÄRVI LEPPÄVIRTA KIURUVESI IISALMI MAANINKA KEITELE
POHJOIS-KARJALA: VALTIMO JUUKA TOHMAJÄRVI ILOMANTSI LIEKSA PYHÄSELKÄ TUUPOVAARA KESÄLAHTI KITEE LIPERI KONTIOLAHTI KIIHTELYSVAARA NURMES ENO RÄÄKKYLÄ OUTOKUMPU POLVIJÄRVI JOENSUU VÄRTSILÄ
KAINUU: KAJAANI SOTKAMO SUOMUSSALMI HYRYNSALMI KUHMO VAALA VUOLIJOKI PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI
MANNER-SUOMI
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
Euroa/asukas
Opetustoimi n Muu Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 96. Opetus-ja kulttuuritoimen nettokustannukset kunnittain 2001 77
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
Koko maan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun työllisten osuus kaikista työllisistä on noussut kymmenessä vuodessa 2,5 %-yksikköä. Vuonna 2000 (ennakkotieto) nämä alat työllistivät noin 14 % kaikista työllisistä.
Kunnallisesta sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöstä yli 12 % työskenteli erikoissairaan hoidon vuodeosastoilla. Toiseksi työllistävin sektori oli lasten päivähoito. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat Manner-Suomen kunnissa 1 969 euroa asukasta kohti vuonna 2001. Erikoissairaanhoidon osuus tästä oli 611 euroa, lasten päivähoidon 313 euroa ja perusterveydenhuollon (sis. hammashuolto) osuus 395 euroa.
Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 2001 Kunnallinen koko-ja osa-aikainen henkilökunta
H allinto Lasten päivähoito Lasten ja nuorten laitoshuolto Muut lasten ja perheiden palvelut Vanhusten laitoshuolto Vammaisten laitoshoito Suojatyö ja työhön kuntoutus Kotipalvelu Muut vanh. ja vamm. palvelut Päihdehuolto Perusterveydenhuolto avopalvelut Perusterveydet!uolto hammashoito Perusterveydenhuolto vuodeosasto Erikoissairaanhoidon avohoito Erikoissairaanhoidon vuodeosasto Ympäristöterveydenhuolto
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Henkilökunta/1000 asukasta Lähde: Tilastokeskus
Kuva 98. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö tehtäväalueittain 2001. 78
Sosiaali-ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 2001
ETELÄSAVO: SAVONRANTA HEINÄVESI SULKAVA PIEKSÄMÄKI PERTUNMAA VIRTASALMI HAUKIVUORI PUUMALA HIRVENSALMI JÄPPILÄ RANTASALMI JUVA MÄNTYHARJU SAVONLINNA JOROINEN RISTIINA KANGASNIEMI ENONKOSKI KERIMÄKI MIKKELI KANGASLAMPI PIEKSÄMÄEN MLK PUNKAHARJU
PÖH JOISSA VO: VESANTO RAUTAVAARA TERVO KEITELE RAUTALAMPI KAAVI PIELAVESI KARTTULA SUONENJOKI VARKAUS NILSIÄ VEHMERSALMI KIURUVESI TUUSNIEMI MAANINKA VIEREMÄ IISALMI LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA SONKAJÄRVI KUOPIO JUANKOSKI VARPAISJÄRVI SIILINJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: TUUPOVAARA RÄÄKKYLÄ LIEKSA OUTOKUMPU JUUKA TOHMAJÄRVI VÄRTSILÄ KIIHTELYSVAARA ENO ILOMANTSI VALTIMO KESÄLAHTI LIPERI NURMES POLVIJÄRVI KITEE PYHÄSELKÄ JOENSUU KONTIOLAHTI
KAINUU: PUOLANKA RISTIJÄRVI VUOLIJOKI HYRYNSALMI VAALA PALTAMO KUHMO KAJAANI SUOMUSSALMI SOTKAMO
MANNERSUOMI
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Euroa/asukas ■ Lasten päivähoito ^Perusterveydenhuolto □Erikoissairaanhoito »M uut Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 99. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 2001 79
Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kunnittain 2001 ETELÄ-SA VO: VIRTASALMI HAUKIVUORI JÄPPILÄ KANGASLAMPI SULKAVA RANTASALMI PIEKSÄMÄKI SAVONLINNA HIRVENSALMI SAVONRANTA HEINÄVESI MIKKELI ENONKOSKI PERTUNMAA RISTIINA JUVA PUNKAHARJU KERIMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK KANGASNIEMI PUUMALA MÄNTYHARJU JOROINEN
POHJOIS-SA VO: VARKAUS RAUTAVAARA ______2 VESANTO KARTTULA KUOPIO NILSIÄ TERVO TUUSNIEMI VEHMERSALMI RAUTALAMPI VIEREMÄ IISALMI KAAVI LEPPÄVIRTA MAANINKA SUONENJOKI LAPINLAHTI SONKAJÄRVI KIURUVESI JUANKOSKI PIELAVESI SIILINJÄRVI . KEITELE VARPAISJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: RÄÄKKYLÄ OUTOKUMPU POLVIJÄRVI TOHMAJÄRVI KIIHTELYSVAARA JOENSUU LIPERI KESÄLAHTI LIEKSA ENO KONTIOLAHTI JUUKA PYHÄSELKÄ VALTIMO ILOMANTSI KITEE ' TUUPOVAARA NURMES VÄRTSILÄ
KAINUU: RISTIJÄRV! VUOLIJOKI PUOLANKA PALTAMO KAJAANI VAALA HYRYNSALMI KUHMO SUOMUSSALMI SOTKAMO
MANNER-SUOMI
o 200 400 600 800
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 100. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kunnittain 2001. 80
Perusterveydenhuollon nettokustannukset kunnittain 2001
ETELÄ-SA VO: PERTUNMAA HEINÄVESI PUUMALA SULKAVA JUVA SAVONRANTA KANGASNIEMI JOROINEN MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄKI HIRVENSALMI KERIMÄKI RANTASALMI MIKKELI JÄPPILÄ PUNKAHARJU RISTIINA ENONKOSKI PIEKSÄMÄEN MLK VIRTASALMI HAUKIVUORI SAVONLINNA KANGASLAMPI
POHJOISOSA VO: VARPAISJÄRVI KEITELE LAPINLAHTI VEHMERSALMI VESANTO PIELAVESI RAUTAVAARA TUUSNIEMI SONKAJÄRVI NILSIÄ TERVO LEPPÄVIRTA SUONENJOKI KIURUVESI RAUTALAMPI KAAVI KARTTULA JUANKOSKI VIEREMÄ MAANINKA VARKAUS SIILINJÄRVI IISALMI KUOPIO
POHJOIS-KA RJALA: TUUPOVAARA JUUKA VALTIMO VÄRTSILÄ ILOMANTSI TOHMAJÄRVI NURMES RÄÄKKYLÄ LIEKSA KIIHTELYSVAARA KESÄLAHTI ENO OUTOKUMPU PYHÄSELKÄ KITEE POLVIJÄRVI LIPERI KONTIOLAHTI JOENSUU
KAINUU: RISTIJARVJ PUOLANKA VUOLIJOKI HYRYNSALMI VAALA PALTAMO SUOMUSSALMI KUHMO SOTKAMO KAJAANI
MANNERqSUOMI
0 200 400 600 800 1000
Euroa/asukas
Perusterveydenhuolto «Hammashuolto Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 101. Perusterveydenhuollon nettokustannukset kunnittain 2001. 81
Lasten päivähoidon nettokustannukset kunnittain 2001
ETELÄ‘SAVO: SAVONLINNA RISTIINA MIKKELI PIEKSÄMÄKI RANTASALMI KERIMÄKI PIEKSÄMÄEN MLK JUVA PUNKAHARJU JOROINEN SULKAVA PERTUNMAA HIRVENSALMI ENONKOSKI KANGASNIEMI JÄPPILÄ MÄNTYHARJU HEINÄVESI HAUKIVUORI KANGASLAMPI VIRTASALMI PUUMALA SAVONRANTA
POHJOfS-SA VO: SIILINJÄRVI KUOPIO IISALMI KARTTULA VARKAUS KIURUVESI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA VESANTO LAPINLAHTI KEITELE MAANINKA JUANKOSKI KAAVI VEHMERSALMI SONKAJÄRVI TERVO VIEREMÄ NILSIÄ RAUTALAMPI PIELAVESI VARPAISJÄRVI TUUSNIEMI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI LIPERI JOENSUU KIIHTELYSVAARA NURMES ENO ILOMANTSI LIEKSA KESÄLAHTI OUTOKUMPU TUUPOVAARA KITEE JUUKA TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI RÄÄKKYLA VALTIMO VÄRTSILÄ
350
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 102. Lasten päivähoidon nettokustannukset kunnittain 2001. 82
Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: PUUMALA RANTASALMI RISTIINA SULKAVA PERTUNMAA KERIMÄKI ENONKOSKI JUVA SAVONLINNA PUNKAHARJU JOROINEN PIEKSÄMÄEN MLK MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄKI HAUKIVUORI MIKKELI KANGASNIEMI VIRTASALMI HEINÄVESI JÄPPILÄ SAVONRANTA HIRVENSALMI KANGASLAMPI
POHJOIS-SA VO: KUOPIO IISALMI VARKAUS KEITELE SIILINJÄRVI SONKAJÄRVI KARTTULA VESANTO VEHMERSALMI MAANINKA JUANKOSKI VIEREMÄ TERVO KIURUVESI NILSIÄ TUUSNIEMI LAPINLAHTI LEPPÄVIRTA RAUTALAMPI VARPAISJÄRVI PIELAVESI SUONENJOKI KAAVI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU ILOMANTSI ENO KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ LIPERI LIEKSA OUTOKUMPU TUUPOVAARA KITEE RÄÄKKYLÄ NURMES KESÄLAHTI TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI VALTIMO KIIHTELYSVAARA JUUKA VÄRTSILÄ
KAINUU: PUOLANKA VAALA RISTIJÄRVI KUHMO PALTAMO SOTKAMO VUOLIJOKI KAJAANI HYRYNSALMI SUOMUSSALMI
MANNER-SUOMI
0 10 20 30 40 50
Kokopäivähoidossa olevien osuus 0-6-vuotiaista (%) Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 103. Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2001 83
Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: RANTASALMI SAVONLINNA PIEKSÄMÄKI KERIMÄKI PUNKAHARJU MIKKEU SULKAVA PERTUNMAA PUUMALA RISTIINA PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN JUVA KANGASNIEMI HEINÄVESI VIRTASALMI JÄPPILÄ MÄNTYHARJU ENONKOSKI HAUKIVUORI SAVONRANTA HIRVENSALMI KANGASLAMPI
POHJOIS-SAVO: IISALMI VESANTO KUOPIO VARKAUS LEPPÄVIRTA SUONENJOKI KARTTULA KEITELE TERVO KIURUVESI VEHMERSALMI SIILINJÄRVI JUANKOSKI NILSIÄ LAPINLAHTI SONKAJÄRVI KAAVI RAUTALAMPI PIELAVESI MAANINKA VIEREMÄ TUUSNIEMI VARPAISJÄRVI RAUTAVAARA
POHJOIS-KARJALA: ILOMANTSI LIEKSA NURMES TUUPOVAARA JOENSUU ENO OUTOKUMPU KESÄLAHTI LIPERI VALTIMO KITEE JUUKA KIIHTELYSVAARA RÄÄKKYLÄ KONTIOLAHTI PYHÄSELKÄ TOHMAJÄRVI POLVIJÄRVI VÄRTSILÄ
KAINUU: KUHMO PUOLANKA SOTKAMO KAJAANI PALTAMO VAALA SUOMUSSALMI HYRYNSALMI RISTIJÄRVI VUOLIJOKI
MANNER-SUOMI
Euroa/0-6-vuotias Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 104. Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain 2001 84
R A KE N TA M IN E N JA ASUMINEN
Rakennustuotantoon tilastoidaan erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot, vapaa-ajan-, liike-, toimisto-, liikenteen, hoitoalan, kokoontumis-, opetus- ja pelastustoi men, teollisuus-, varasto-, maatalous- ja muut rakennukset. Valmistuneissa rakennuksissa on mukana sekä uudet rakennukset että rakennuslaaj ennukset.
Asuntotuotanto on vakiintunut vuoden 1996 notkahduksen jälkeen ja vuodessa valmistuu keskimäärin 30 000 asuinhuoneistoa. Maamme asuntokanta kasvoi nopeiten 1970-luvulla. Noin 60 % asuntokannasta onkin rakennettu vuoden 1969 jälkeen.
Asuntojen hintojen neljännesvuositilastoa on uudistettu, ja nyt aikasarjatarkastelu lähtee vuodesta 2000. Asuntojen hinnat ovat parin viimeisen neljännesvuositilaston mukaan ol leet keskimäärin 1 240 euroa/m2. Asuntojen hintojen vuosimuutos vuoden 2002 toisen neljänneksen lopussa oli 7,3 %.
Asuntokuntien keskikoko koko maassa vuonna 2001 oli 2,2 henkilöä. Asuntokunta laske taan ahtaasti asuvaksi mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti (normi 3). Tämän määritelmän mukaan ahtaasti asuvia asuntokuntia oli vuoden 2001 lopussa 7,6 %.
Asuntotuotanto koko maassa 1990 - 2001
Asuinhuoneistojen lkm 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Lähde: Tilastokeskus/Rakentam inen
Kuva 105. Asuntotuotanto koko maassa 1990 - 2001.
Valmistuneet rakennukset maakunnittain 1994 - 2001 Rakennukset, kpl
--Etelä-Savo ♦ Pohjois-Savo -•-Pohjols-Karjala ■a Kainuu
1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Lähde: Tilastokeskus/Altika Sisältää uudet rakennukset ja rakennusten laajennukset
Kuva 106. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 1994 - 2001. 85
Valmistuneet rakennukset kunnittain 2001
Sisältää uudet rakennukset ja rakennusten laajennukset
| | Maakuntaraja
Valmistuneet rakennukset/1000 as. 0.0-10.5 10.6-15.0 15.1 -20.5
20.6 - 66.8
Lähde: Tilastokeskus/Altika
Kuva 107. Valmistuneet rakennukset kunnittain 2001.
Asuntokanta rakennusvuoden mukaan maakunnittain 2000
Rakennusvuosi ED-1920 ■ 1921-1949 «1950-1959 ■ 1960-1969 ■ 1970-1979 ■ 1980-1989 ■ 1990-
0 5 10 15 20 25 30 Osuus asunnoista (%) Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattorit
Kuva 108. Asuntokanta rakennusvuoden mukaan maakunnittain 2000. 86
Asuntotuotanto maakunnittain 1982 - 2001
—-Etelä-Savo -»-Pohjois-Savo -»-Pohjois-Karjala -¿-Kainuu
Lähde: Tilastokeskus/Rakentaminen
Kuva 109. Asuntotuotanto maakunnittain 1982 - 2001.
Asuntotuotanto kunnittain 2001
| | Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ 1000 asukasta 0. 0 - 1.0 1. 1 - 1.5 1.6-3.0 3 .1 - 11.1
Lähde: Tilastokeskus/Rakentamisen suhdanteet Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 110. Asuntotuotanto kunnittain 2001. 87
Asuntojen hinnat kunnittain 2001
Kaikkien asuntojen velattomat hinnat
| | Maakuntaraja
Euroa/neliömetri | | Ei ilmoitusta f*“ | 410 - 570 I M 571 - 650 ■ ■ 651 - 740 ■ I 741 - 1 172
Lähde: Tilastokeskus/Asuminen 2002:3
Kuva 112. Asuntojen hinnat kunnittain 2001. 88
Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2001
Kuva 113. Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2001.
Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 2001
Asuntokunta lasketaan ahtaasti asuvaksi mikäli henkilöitä on enemmän kuin yksi huonetta kohti (normi 3).
O Maakuntaraja
Osuus asuntokunnista (%) m 5 .2 -7 .5 7 .6 -9 .0 9.1 -10.0 10.1-14.9
Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattorit
Kuva 114. Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 2001. 89
Vuokra-asuminen kunnittain 2000
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista
| | Maakuntaraja
Osuus (%) 11 .8-2 0.5 20.6 - 22.5 22.6 - 25.5 25 .6 -4 1 .8
Lähde: Tilastokeskus/Asuminen Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 115. Vuokra-asuminen kunnittain 2000.
Omistusasuminen kunnittain 2000
Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista
I | Maakuntaraja
Osuus (%) 54.4 - 70.5 70.6 - 73.5 73.6 - 75.0 75.1 -80.6
Lähde: Tilastokeskus/Asuminen Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 116. Omistusasuminen kunnittain 2000. 90
Vapaa-ajan asuinrakennukset . ..
Vuoden 2001 kesämökkitilastossa on vapaa-ajan asuinrakennukseksi luettu kaikki ne rakennukset, joiden käyttötarkoitus oli 31.12.2001 vapaa-ajan asuinrakennus tai joita ko. ajankohtana käytettiin loma-asumiseen. Kesämökeiksi ei ole luettu vakinaisessa asuin käytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. Myöskään majoitustoimintaa harjoittavien liike yritysten vuokrattavia lomamökkejä ei ole luettu kesämökkitilastoon, vaan ne tilastoidaan rakennuskannan majoitusliikerakennuksiin (ks. Kesämökit 2001. SVT. Asuminen 2002:5).
Vuoden 2001 lopussa kesämökkejä tilastoitiin koko maassa 456 706 kappaletta. Kymme nessä vuodessa kesämökkien määrä on kasvanut lähes 90 000 mökillä. Vuonna 2001 uusia vapaa-ajan asuinrakennuksia valmistui 4 686, joka on hieman edellisvuotta enemmän.
Kuva 117. Kesämökit koko maassa 1990 - 2001.
Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain 1988 - 2001 Kpl
Kuva 118. Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset maakunnittain 1988 - 2001. 91
Kesämökit maakunnittain 1970 - 2001
Kesämökkien lkm
Lähde: Tilastokeskus/StatFin
Kuva 119. Kesämökit maakunnittain 1970 - 2001.
Kesämökit kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Mökkejä/1000 as. | 2-140 H ! 141 - 250 B 251 ‘ 380 H 381 - 1 023
Lähde: Tilastokeskus/StatFin
Kuva 120. Kesämökit kunnittain 2001. 92
LIIKENNE JA MATKAILU
Liikenne
Suomessa oli keskimäärin 404 yksityistä henkilöautoa tuhatta asukasta kohti vuonna 2001. Kaikkiaan yksityisomistuksessa olevia henkilöautoja oli 2,1 miljoonaa kappaletta, vajaa neljännesmiljoona enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Koko maan liikenneonnettomuuksissa menehtyi 433 henkilöä vuonna 2001. Kuolleiden määrä on vaihdellut neljänsadan molemmin puolin viime vuosina. Kolme vuosikymmentä sitten liikenteessä menehtyi synkimpinä vuosina yli 1 000 henkilöä.
Kuva 121. Yksityiset henkilöautot koko maassa 1990 - 2001.
Yksityiset henkilöautot kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Autoja/1000 as. | H 245 - 390 E S 391 - 410 | | H 411 - 430 ■ ■ 431 - 462
Lähde: Tilastokeskus/Kaupunki- ja seutuindikaattorit
Kuva 122. Yksityiset henkilöautot kunnittain 2001. 93
Tieliikenteessä kuolleet koko maassa 1970 - 2001 Tieliikenteessä kuolleet
1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 Lähde: Tilastokeskus/Tieliikenneonnettomuudet
Kuva 123. Tieliikenteessä kuolleet koko maassa 1970 - 2001.
Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 1995 - 2001 Kuolleet/100 000 asukasta
Lähde: Tilastokeskus/Tieliikenneonnettomuudet
Kuva 124. Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 1995 - 2001.
Maahan saapuneet ja maasta lähteneet henkilöautot Venäjän maaraja-asemilla 2001
Vaalimaa
Nuijamaa
Niirala
Vartius
Imatra
Rajajooseppi
Kelloselkä
Uukuniemi
Henkilöautot, kpl Lähde: Tilastokeskus/Liikennetilastolllnen vuosikirja/Tullihallitus
Kuva 125. Maahan saapuneet ja maasta lähteneet henkilöautot Venäjän maaraja-asemilla 2001. 94
Kuva 126. Kotimaan lentoliikenne Itä-Suomen suurimmilla asemilla 1986 - 2001.
Majoitus- ja ravitsemispalvelut
Yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät vuonna 2001 edellisestä vuodesta prosentin verran, ja niiden kokonaismäärä nousi 16,2 miljoonaan. Näistä 4,2 miljoonaa yöpymistä kirjattiin ulkomaisten vierailijoiden tekemäksi. Majoitusliikkeisiin saapuneiksi kirjattiin vajaat 6,5 miljoonaa suomalaista ja 2 miljoonaa ulkomaalaista. Majoitus liikkeiden palveluja käyttäneiden osalta kasvu jäi yöpymisten kasvua pienemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yöpymiset asiakasta kohti lisääntyivät jonkin verran.
Saapuneet vieraat ja yöpymisvuorokaudet koko maassa 1993 - 2001
Majoitusliikkeisiin saapuneet / yöpymiset majoitusliikkeissä yhteensä (Milj.)
■Saapuneet, henkilöä M Yöpymisvuorokaudet
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 Lähde: Tilastokeskus/StatFin
Kuva 127. Saapuneet vieraat ja yöpymisvuorokaudet koko maassa 1993 - 2001. 95
Majoitus- ja ravitsemis- toimipaikat kunnittain 2002
| | Maakuntaraja
Toimipaikkoja/1000 as. E3 11 20 {¿ri-1 2.6 - 3.5 m m 3.6 -6.6
Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (elokuu 2002, tarkistamaton rekisteritieto)
Kuva 128. Majoitus-ja ravitsemistoimipaikat kunnittain elokuussa 2002.
Hotellien huonekapasiteetin käyttö alueittain 1987 - 2001 Huoneiden käyttöaste (%)
-•-Varkaus -^-Savonlinna -♦-Kuopio -★-Iisalmi -•-Joensuu f - Mikkeli ♦ Kajaani
I I I I I I I I I I I I I I 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Lähde: Tilastokeskus/Liikenne ja matkailu 1988-2002
Kuva 129. Hotellien huonekapasiteetin käyttö alueittain 1987 - 2001. 96
Kuva 130. Yöpymisvuorokaudet maakunnittain 1995 - 2001.
Majoituskapasiteetti maakunnittain 1994 - 2002
Lähde: Tilastokeskus/Liikenne ja matkailu
Kuva 131. Majoituskapasiteetti maakunnittain 1994 - 2002. 97
Yöpymisvuorokaudet asuinmaan mukaan maakunnittain 2001 Maakuntien 8 suurinta ryhmää
Saksa Venäjä Venäjä Saksa Ruotsi Ranska Alankomaat Ruotsi Sveitsi Alankomaat Italia Japani Britannia Sveitsi Ranska Britannia
Venäjä Ruotsi Saksa Venäjä Alankomaat Saksa Ruotsi Britannia Sveitsi Norja Britannia USA Ranska Alankomaat USA Ranska 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Venäjä Saksa Osuus maakunnan ulkomaalaisista yöpyjistä (%) Ruotsi Britannia Alankomaat Sveitsi Italia Ranska
Osuus maakunnan ulkomaalaisista yöpyjistä (%) Lähde: Tilastokeskus/Matkailutilasto
Kuva 132. Yöpymisvuorokaudet asuinmaan mukaan maakunnittain 2001.
Yöpymiset majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen mukaan maakunnittain 2001
Kainuu
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Koko maa
0% 20% 40% 60% 80% 100% Osuus yöpymisistä
iVapaa-aika Hl Ammattiin liittyvä ^ Muu matka
Lähde: Tilastokeskus/Matkailutiiastot
Kuva 133. Yöpymiset majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen mukaan maakunnittain 2001. 98
ENERGIATALOUS
Sähköä tuotettiin vuonna 2001 Suomessa 71 229 GWh. Sähkön tuotanto samoin kuin kulutuskin on tasaisesti kasvanut 1970-luvulta. Sähköä kulutettiin vuonna 2001 78 161 GWh, joka on hieman edellisvuotta vähemmän. Sähkön tuotanto on ollut alhaisempaa kuin kulutus koko tarkasteluajan.
Teollisuus on suurin sähkön käyttäjäryhmä. Vuonna 2001 sen osuus koko energian käytöstä oli 55,3 %. Kotitaloudet kuluttivat sähköä 22,6 % ja palvelut 12,3 %. Maatalou den käyttämän sähkön osuus koko kulutuksesta oli 3,3 %.
Sähköomavaraisuusaste oli korkeimmillaan 1970-luvulla. Omavaraisuusasteessa on vuosittaista vaihtelua. Vuonna 2001 se oli 91 %.
Sähkön tuotantoja kulutus koko maassa 1970 - 2001 GWh
Lähde: Adato Energia Oy ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Kuva 134. Sähkön tuotantoja kulutus koko maassa 1970 -2001.
-Etelä-Savo ♦Pohjois-Savo -*-Pohjois-Karjala -¿-Kainuu Lähde: Adato Energia Oy
Kuva 135. Sähkön tuotanto maakunnittain 1981 - 2001. 99
Sähkön kulutus maakunnittain 1981 - 2001
GWh
1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000
— Etelä-Savo -«-Pohjois-Savo -»-Pohjois-Karjala -»-Kainuu Lähde: Adato Energia Oy
Kuva 136. Sähkön kulutus maakunnittain 1981 - 2001.
Sähkön kulutus eri käyttäjäryhmissä maakunnittain 2001
Etelä-Savo
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Kainuu
Koko maa
4 0 % 100%
Osuus kulutuksesta Yksityinen n Maatalous M Jalostus B Palvelu M Julkinen
Lähde: Adato Energia Oy
Kuva 137. Sähkön kulutus eri käyttäjäryhmissä maakunnittain 2001. 100
Kuva 138. Yksityinen sähkön kulutus kunnittain 2001.
Sähköomavaraisuus maakunnittain 1981 -2001
Omavaraisuusaste (%)
— Etelä-Savo -»-Pohjois-Savo -«-Pohjois-Kanala -¿-Kainuu — Koko maa
Lähde: Adato Energia Oy
Kuva 139. Sähköomavaraisuus maakunnittain 1981 -2001. 101
YMPÄRISTÖN TILA
Keskeisimmät ilman laatuun vaikuttavat epäpuhtaudet ovat typen oksidit, rikkidioksidi, hiilimonoksidi, hiilivedyt ja hiukkaset. Suurin osa päästöistä aiheutuu teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä. Typen oksidien päästöt kasvoivat 1990-luvun alussa. Vuonna 2000 typpipäästöt olivat koko maassa noin 236 000 tonnia, josta liikenteen osuus oli yli puolet. Rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet kahdessakymmenessä vuodessa yli 80 prosenttia. Rikkipäästöt olivat noin 76 000 tonnia vuonna 2000. Hiilidioksidipäästöt lisääntyivät 1990-luvun alkuvuosina, mutta laskivat myöhemmin vuoden 1980 tasolle. Hiukkaspäästöt vähenivät erityisesti 1990-luvun alkuvuosina. Vuonna 2000 ne olivat noin 47 600 tonnia, (ks. Ympäristötilasto 2002. SVT. Ympäristöjä luonnonvarat 2002:3).
Kunnittaiset tiedot päästöistä huomioidaan vain ilmoitusvelvollisten laitosten osalta. Koko maassa tällaisia laitoksia oli vuonna 2000 195 kunnassa. Katsauksessa ilmoitusvelvollisten laitosten päästötiedot on suhteutettu niiden sijaintikunnan pinta-alaan.
Suomessa on kansallispuistoja on yhteensä 33. Niiden yhteispinta-ala on noin 8 079 km2. Luonnonpuistoja on 19 ja niiden kokonaispinta-ala on 1 531 km2. Kansallispuiston ja luonnonpuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään lailla. Ne voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle, joka on vähintään 1000 ha suuruinen ( www.ymparisto.fi). Vuonna 2002 on suunnitteilla 3 uutta kansallispuistoa, Eteläiseen Suomeen on perusteilla Repoveden ja Haapasuo-Syysniemen kansallispuistot. Pohjois-Suomeen muodostettaisiin Pallas-Ylläksen kansallispuisto yhdistämällä Ylläs-Aakenustunturin vanhan metsän alue ja Pallas-Ounastunturin kansallispuisto.
Kuva 140. Ilmanpäästöt koko maassa 1980 - 2000. 102
Teollisuuden ja energiahuollon päästöt Itä-Suomessa 1992 - 2000 Typen oksidien päästöt
Rikkidioksidipäästöt Tonnia 8000 n------
1992 1993 1994 1995 1996 1997* 1998 1999 2000
Tonnia Hiukkaspäästöt
1992 1993 1994 1995 1996 1997* 1998 1999 2000
Lähde: Tilastokeskus ' Vuoden 1997 tiedot puuttuvat
Kuva 141. Teollisuuden ja energiahuollon päästöt Itä-Suomessa 1992 - 2000. 103
Kuva 143. Rikkidioksidipäästöt (SO2) kunnittain 2000. 104
Kuva 145. Kansallis-ja luonnonpuistot Itä-Suomessa 2002. 105
OIKEUSTILASTOT
Vuoden 2001 aikana pantiin koko maassa vireille 2 793 konkurssia, mikä on 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vireille pantujen konkurssien määrä väheni jo yhdek säntenä perättäisenä vuotena. Vireille pantujen konkurssien määrä on nyt samalla tasolla kuin 1980-luvun loppuvuosina. Tarkastelujakson synkimmäksi vuodeksi muodostui vuosi 1992, jolloin koko maassa haettiin konkurssiin lähes 7 400 yhtiötä, yrittäjää tai yksityis henkilöä.
Rikostilastoilla kuvataan niiden rikosten määriä, joista on tehty rikosilmoitus, rangais- tusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset sisältävät mm. omaisuusrikokset, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, siveellisyysrikokset, rikokset julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan sekä liikennejuopumukset. Muihin rikoksiin kuuluvat mm. alkoholilakirikokset ja liikennerikokset. Yhdessä nämä ryhmät muodostavat poliisin tietoon tulleen rikollisuuden.
Koko maassa poliisin tietoon tuli vuonna 2001 kaikkiaan yli 745 000 rikosta. Näistä rikoslakia vastaan tehtyjä rikoksia oli yli 514 000.
Vireillepannut konkurssit koko maassa neljännesvuosittain 1986 - 2002
Konkurssin haetut yhtiöt, yrittäjät ja yksityishenkilöt yhteensä 2500
2000
1500
1000
500 0 12341234123412341234123412341234123412341234123412341234123412341234 1986 I 1987 I 1988 I 1989 | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 |
Lähde: Tilastokeskus/StatFin
Kuva 146. Vireillepannut konkurssit koko maassa neljännesvuosittain 1986 - 2002.
Konkurssiin haettujen yritysten määrä ja henkilöstö maakunnittain 2001
■Yritykset n Henkilökunta
0 100 200 300 400 500
Yritysten / henkilökunnan määrä Lähde: Tilastokeskus/Konkurssitiedotteet
Kuva 147. Konkurssiin haettujen yritysten määrä ja henkilöstö maakunnittain 2001. 106
Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunnan määrä alueittain 1990 - 2001
— Kuopio -♦-Joensuu -^-Mikkeli
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001
Lähde: TK/Konkurssitilastot Huom! Mikkelin tiedot puuttuvat v.1990-92
Kuva 148. Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunnan määrä alueittain 1990 - 2001.
Poliisin tietoon tulleet rikokset maakunnittain 1982 - 2001*
Kaikki rikokset/1000 asukasta
Lähde: Tilastokeskus/Oikeustilastot Vuoden 2001 tieto ennakollinen
Kuva 149. Poliisin tietoon tulleet rikokset maakunnittain 1982 - 2001*. 107
Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset kunnittain 2001*
| | Maakuntaraja
Rikokset/1000 as. 28 - 55 56 - 70 B 71 - 90 ■ 91 -1 4 5
* ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/StatFin Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 150. Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset kunnittain 2001*.
Poliisin tietoon tulleet rikokset kunnittain 2001*
| | Maakuntaraja
Rikokset/1000 as. 4 2 -1 0 5 1 0 6 -1 2 5 1 2 6 -1 5 5 1 5 6 -4 5 4
* ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus/StatFin Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 151. Poliisin tietoon tulleet rikokset kunnittain 2001*. 108
KUNNALLISTALOUS
Katsauksessa esitetyt kunnallistaloutta kuvaavat tunnusluvut on laskettu Kuntaliiton suositusten mukaisesti. Ne eivät ole vertailukelpoisia vuonna 1996 tai sitä aikaisemmin julkaistujen tunnuslukujen kanssa, koska vuonna 1997 Manner-Suomen kunnissa ja vuonna 1999 Ahvenanmaalla otettiin käyttöön uusi kirjanpitojärjestelmä, jossa soveltuvin osin noudatetaan kirjanpitolakia. Verrattaessa tunnuslukuja toisiin kuntiin ja keskiarvoihin tulee se tehdä tietyllä varauksella, sillä kuntien tapa tuottaa palveluja eroaa toisistaan.
Veroprosentti vaihtelee kunnittain vuonna 2002 koko maassa 15.00 (1 kunta) ja 19.75 (3 kuntaa) välillä.
Viimeisintä veroäyrimäärää laskettaessa on käytetty verovuoden 2000 äyritietoja. Asukasta kohti laskettu veroäyrimäärä on suhteutettu vuoden 1999 lopun asukaslukuun. Koko maassa veroäyrejä oli tuolloin 85 916 kappaletta asukasta kohti.
Verotulot olivat Manner-Suomen kunnissa keskimäärin 2 715 euroa asukasta kohti vuonna 2001. Verotulot vaihtelevat kunnissa 1 386 ja 5 604 välillä. Vuosikate muodostuu seuraavasti: toimintakate + verotulot ja valtionosuudet - arvonlisäveron takaisinperintä + korkotuotot + osinkotulot + muut rahoitustuotot - korkokulut - muut rahoituskulut. Manner-Suomen kunnissa vuosikate oli keskimäärin 330 euroa asukasta kohti. Vuosikate vaihteli koko maan kunnissa -580 ja 3 124 euron välillä asukasta kohti laskettuna. Negatiivinen se oli kaikkiaan 117:ssa kunnassa.
Toimintakate muodostuu toimintatuottojen (=myyntitulot, maksutuotot, tuet ja avustukset, muut tuotot, valmistevarastojen lisäys tai vähennys, valmistus omaan käyttöön) ja toimintakulujen (henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot, varastojen lisäys tai vähennys, avustukset, muut kulut) erotuksesta. Manner-Suomen kunnissa toimintakate oli keskimäärin -2 941 euroa asukasta kohti.
Lainakanta Vieras - pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + muut velat + siirtovelat). Manner-Suomen kuntien keskimääräinen lainakanta oli 781 euroa asukasta kohti.
Suhteellinen velkaantuneisuus (%) = 100 * (Vieras pääoma - saadut ennakot)/Käyttötulot. Manner-Suomen kunnissa suhteellinen velkaantuneisuus oli keskimäärin 31,6 % vuonna 2001.
Kassan riittävyys oli Manner-Suomen kunnissa keskimäärin 39 päivää vuonna 2001. Kassan riittävyys on 365 x kassavarat 31.12./kassasta maksut tilikaudella. Tämä tunnusluku poikkeaa vuonna 1996 ja sitä aikaisemmissa tilastoissa käytetyistä kassan riittävyys laskukaavasta, sekä jonkin verran myös vuosien 1997 - 1999 kaavasta.
Yleishallintoon kuuluvat: Kunnan ylintä päätäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten sekä niiden neuvoa antavien ja suunnitteluelinten tehtävät, niiden oheispalvelut, tilat jne, vaalit. Yleishallinnon nettokustannukset asukasta kohti laskettuna olivat Manner-Suomen kunnissa keskimäärin 128 euroa vuonna 2001.
Kunnan henkilökuntaa oli Manner-Suomen kunnissa keskimäärin 61 tuhatta asukasta kohti vuonna 2001. 109
Tehtäväkohtaiset nettokustannukset on laskettu seuraavasti: Käyttökustannuksiin on käyttötalouden menoista laskettu yhteen toimintamenot, käyttöomaisuuden poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyserät. Käyttötuottoihin on laskettu toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Tehtäväkohtaisia kunnallistalouden nettokustannuksia on tarkasteltu julkaisun koulutus-ja terveys-ja sosiaalipalvelut -kappaleissa.
Tuloveroprosentit Suomen kunnissa 2002 Tuloveroprosentti 1 5 .0 0 — ! 1 6 .0 0 — ¿.'.'..'..vj I I I I I 1 6 .2 5 — 1 I I I I 1 6 .5 0 — ...... 1 ! ! 1 ! 1 6 .7 5 — t i l l i 1 7 .2 5 — 1 7 .5 0 — 1 7 .7 5 — 1 8 .0 0 — 1 8 .2 5 — ...... J , 1 8 .5 0 — ...... :...... :::...... :...... i 1 8 .7 5 — ...... 1 , , , 1 9 .0 0 — 1 9 .2 5 — 1 9 .5 0 — 1 9 .7 5 —
0 20 40 60 80 100 120
Lähde: TilastokesKus/Julkinen talous Kuntien lkm
Kuva 152. Tuloveroprosentit Suomen kunnissa 2002.
Tuloveroprosentti kunnittain 2002
1 | Maakuntaraja
Tuloveroprosentti 17.00- 18.25 18.50 18.75 19.00- 19.75
Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 153. Tuloveroprosentti kunnittain 2002. 110
Keskimääräisen äyrimäärän kehitys maakunnittain verovuosina 1980 - 2000
Äyrimäärä/asukas
Verovuosi Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 154. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys maakunnittain verovuosina 1980 - 2000.
Verotulot kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Euroa/asukas 1 558 - 1 800 1 801 - 1 935 1 936-2 100 2 101 - 2 809
Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 155. Verotulot kunnittain 2001. 111
Verotulot kunnittain 2001
ETELA-SAVO: RISTIINA SAVONLINNA MIKKELI PUNKAHARJU HEINÄVESI PIEKSÄMÄKI PUUMALA PIEKSÄMÄEN MLK MÄNTYHARJU SAVONRANTA JOROINEN KANGASLAMPI HIRVENSALMI JUVA SULKAVA KERIMÄKI VIRTASALMI HAUKIVUORI KANGASNIEMI RANTASALMI JÄPPILÄ ENONKOSKI PERTUNMAA
POHJOIS-SA VO: VARKAUS KUOPIO SIILINJÄRVI IISALMI JUANKOSKI KEITELE VIEREMÄ SUONENJOKI LEPPÄVIRTA NILSIÄ TUUSNIEMI RAUTALAMPI RAUTAVAARA KAAVI SONKAJÄRVI VEHMERSALMI KARTTULA LAPINLAHTI VESANTO TERVO KIURUVESI PIELAVESI MAANINKA VARPAISJÄRVI
POHJOIS-KARJALA: JOENSUU ENO KITEE LIEKSA TUUPOVAARA KONTIOLAHTI OUTOKUMPU KESÄLAHTI ILOMANTSI KIIHTELYSVAARA NURMES LIPERI VÄRTSILÄ JUUKA TOHMAJÄRVI PYHÄSELKÄ RÄÄKKYLÄ VALTIMO POLVIJÄRVI
KAINUU: KAJAANI VUOLIJOKI VAALA SUOMUSSALMI SOTKAMO KUHMO RISTI JÄRVI PALTAMO PUOLANKA HYRYNSALMI
MANNER-SUOMI n— i— i— |— i— i— i—i—|— i—i—i—i— i— i—i— i— r 1000 1500 2000 2500 3000
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 156. Verotulot kunnittain 2001. 112
Vuosikate kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: RISTIINA MIKKELI PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN PIEKSÄMÄKI PUNKAHARJU VIRTASALMI KERIMÄKI SAVONLINNA HEINÄVESI KANGASNIEMI HAUKIVUORI ENONKOSKI MÄNTYHARJU JUVA RANTASALMI HIRVENSALMI PUUMALA PERTUNMAA KANGASLAMPI JÄPPILÄ SULKAVA SAVONRANTA
POHJOIS-SA VO: VARPAISJÄRVI TUUSNIEMI LAPINLAHTI SIILINJÄRVI KUOPIO VARKAUS SUONENJOKI KIURUVESI SONKAJÄRVI IISALMI KAAVI VIEREMÄ LEPPÄVIRTA NILSIÄ JUANKOSKI MAANINKA VEHMERSALMI RAUTALAMPI KARTTULA PIELAVESI TERVO RAUTAVAARA VESANTO KEITELE
POHJOIS-KARJALA: POLVIJÄRVI KONTIOLAHTI JOENSUU KIIHTELYSVAARA NURMES PYHÄSELKÄ KESÄLAHTI JUUKA KITEE ILOMANTSI OUTOKUMPU LIPERI TOHMAJÄRVI VÄRTSILÄ VALTIMO ENO LIEKSA RÄÄKKYLÄ TUUPOVAARA
KAINUU: KAJAANI SUOMUSSALMI PALTAMO SOTKAMO VAALA PUOLANKA KUHMO HYRYNSALMI RISTIJÄRVI VUOLIJOKI
MANNER-SUOMI
-600 -400 -200 0 200 400 600
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 157. Vuosikate kunnittain 2001. 113
Lainakanta kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Euroa/asukas 0 - 4 0 0 l _ 401 -7 5 0 751 -1 100 1 101 -2173
Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 158. Lainakanta kunnittain 2001.
Suhteellinen velkaantuneisuus kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
% 1 0 .4 -2 2 .0 22.1 -2 8 .0 28.1 -3 8 .0 38.1 -6 5.3
Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 159. Suhteellinen velkaantuneisuus kunnittain 2001. 114
Lainakanta kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: MIKKELI SAVONRANTA HAUKIVUORI JUVA KANGASNIEMI MÄNTYHARJU KERIMÄKI RANTASALMI SAVONLINNA PUNKAHARJU JOROINEN RISTIINA PIEKSÄMÄEN MLK KANGASLAMPI JÄPPILÄ HIRVENSALMI PIEKSÄMÄKI VIRTASALMI HEINÄVESI ENONKOSKI PUUMALA SULKAVA PERTUNMAA
POHJOIS-SAVO: KEITELE RAUTAVAARA RAUTALAMPI VARKAUS SIILINJÄRVI KIURUVESI VESANTO MAANINKA VARPAISJÄRVI SUONENJOKI KAAVI LAPINLAHTI JUANKOSKI VIEREMÄ PIELAVESI NILSIÄ SONKAJÄRVI IISALMI TERVO VEHMERSALMI KARTTULA KUOPIO LEPPÄVIRTA TUUSNIEMI
POHJOIS-KA RJALA: RÄÄKKYLÄ KIIHTELYSVAARA KESÄLAHTI LIPERI LIEKSA KONTIOLAHTI TOHMAJÄRVI ENO POLVIJÄRVI JOENSUU TUUPOVAARA VÄRTSILÄ ILOMANTSI PYHÄSELKÄ NURMES KITEE OUTOKUMPU VALTIMO JUUKA
KAINUU: VAALA VUOLIJOKI HYRYNSALMI PUOLANKA PALTAMO KAJAANI KUHMO RISTIJÄRVI SUOMUSSALMI SOTKAMO
MANNER-SUOMI T T
0 500 1000 1500 2000 2500
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 160. Lainakanta kunnittain 2001 115
Toimintakate kunnittain 2001
ETELÄ-SAVO: PIEKSÄMÄEN MLK JOROINEN SAVONLINNA KERIMÄKI KANGASLAMPI JÄPPILÄ MIKKEU PUNKAHARJU MÄNTYHARJU JUVA PIEKSÄMÄKI VIRTASALMI RISTIINA KANGASNIEMI HIRVENSALMI ENONKOSKI RANTASALMI PERTUNMAA HEINÄVESI HAUKIVUORI PUUMALA SULKAVA SAVONRANTA
POHJOISOSA VO: KUOPIO SIILINJÄRVI VARPAISJÄRVI ‘‘••A V « « ¿ S v # . O.•. y A LAPINLAHTI gg LEPPÄVIRTA |______. IISALMI MAANINKA JUANKOSKI KIURUVESI NILSIÄ SUONENJOKI SONKAJÄRVI TUUSNIEMI VIEREMÄ KEITELE KAAVI • VARKAUS VEHMERSALMI KARTTULA PIELAVESI RAUTALAMPI TERVO RAUTAVAARA VESANTO
POHJOIS-KARJALA: KONTIOLAHTI POLVIJÄRVI PYHÄSELKÄ KIIHTELYSVAARA JOENSUU NURMES KITEE LIPERI VÄRTSILÄ KESÄLAHTI ENO OUTOKUMPU JUUKA TOHMAJÄRVI ILOMANTSI RÄÄKKYLÄ VALTIMO LIEKSA TUUPOVAARA
KAINUU: SUOMUSSALMI SOTKAMO PALTAMO KUHMO KAJAANI VAALA VUOLIJOKI RISTIJÄRVI PUOLANKA HYRYNSALMI
MANNER-SUOMI i i i '| — i i i i | i i r -4000 -3000 -2000 -1000
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 161. Toimintakate kunnittain 2001. 116
Kassan riittävyys kunnittain 2001
| | Maakuntaraja
Päivää r ~ i -11-5 6-20 21 -4 0 41-138
Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 162. Kassan riittävyys kunnittain 2001.
Kunnan henkilökunta kunnittain 2001
| | Maakuntaraja Kunnan henkilökunta/ 1 000 asukasta 35-60 61 -65 66-75 76-90
Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 163. Kunnan henkilökunta kunnittain 2001. 117
Kassan riittävyys kunnittain 2001
ETELÄOSA VO: ENONKOSKI HIRVENSALMI HEINÄVESI VIRTASALMI JOROINEN PIEKSÄMÄEN MLK PERTUNMAA SULKAVA JUVA JÄPPILÄ PUUMALA PIEKSÄMÄKI RANTASALMI HAUKIVUORI MÄNTYHARJU KANGASLAMPI PUNKAHARJU KERIMÄKI SAVONRANTA SAVONLINNA RISTIINA MIKKELI KANGASNIEMI
PÖHJOIS-SA VO: TERVO IISALMI TUUSNIEMI SONKAJÄRVI KARTTULA KIURUVESI VARPAISJÄRVI JUANKOSKI RAUTAVAARA SUONENJOKI KEITELE MAANINKA NILSIÄ VIEREMÄ LEPPÄVIRTA VESANTO KAAVI VARKAUS SIILINJÄRVI KUOPIO LAPINLAHTI VEHMERSALMI RAUTALAMPI PIELAVESI
POHJOIS-KARJALA: VALTIMO JUUKA JOENSUU POLVIJÄRVI NURMES TOHMAJÄRVI PYHÄSELKÄ LIPERI KESÄLAHTI OUTOKUMPU KONTIOLAHTI ILOMANTSI TUUPOVAARA ENO LIEKSA KIIHTELYSVAARA KITEE VÄRTSILÄ RÄÄKKYLÄ
KAINUU: PALTAMO SUOMUSSALMI VUOLIJOKI PUOLANKA SOTKAMO KUHMO KAJAANI VAALA RISTIJÄRVI HYRYNSALMI
MANNER-SUOMI
-20 0 20 40 60 80 100 120 140
Päivää Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 164. Kassan riittävyys kunnittain 2001 118
Yleishallinnon nettokustannukset kunnittain 2001
ETELÄN AVO: SAVONRANTA KANGASLAMPI ENONKOSKI HIRVENSALMI PUNKAHARJU HAUKIVUORI RANTASALMI VIRTASALMI PUUMALA HEINÄVESI SULKAVA JÄPPILÄ PERTUNMAA KANGASNIEMI JUVA PIEKSÄMÄKI MIKKELI KERIMÄKI RISTIINA MÄNTYHARJU PIEKSÄMÄEN MLK SAVONLINNA JOROINEN
POHJOIS-SAVO: VIEREMÄ RAUTALAMPI VEHMERSALMI JUANKOSKI SONKAJÄRVI RAUTAVAARA KEITELE TUUSNIEMI VARPAISJÄRVI PIELAVESI KAAVI KIURUVESI TERVO VARKAUS VESANTO IISALMI KARTTULA KUOPIO NILSIÄ MAANINKA LAPINLAHTI SUONENJOKI LEPPÄVIRTA SIILINJÄRVI
POHJOIS-KA RJALA: VÄRTSILÄ VALTIMO ENO KITEE RÄÄKKYLÄ ILOMANTSI NURMES TUUPOVAARA TOHMAJÄRVI KIIHTELYSVAARA LIEKSA KESÄLAHTI POLVIJÄRVI JOENSUU JUUKA PYHÄSELKÄ KONTIOLAHTI OUTOKUMPU LIPERI
KAINUU: VUOLIJOKI RISTIJÄRVI HYRYNSALMI VAALA KUHMO KAJAANI PUOLANKA SUOMUSSALMI SOTKAMO PALTAMO
MANNER-SUOMI
0 100 200 300 400 500
Euroa/asukas Lähde: Tilastokeskus/Julkinen talous
Kuva 165. Yleishallinnon nettokustannukset kunnittain 2001 119
ALUEPOLITIIKKA
Kansallisella ja Euroopan unionin aluepolitiikalla edistetään maan eri osien omista lähtö kohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan kehitykseltään heikompia alueita. EU:n aluepoli tiikan olennaisia osia ovat alue- ja rakennepoliittiset toimenpiteet, joita rahoitetaan yhteisin varoin muodostettujen rakennerahastojen avulla. EU-tuen suuntaamiseksi oikei siin kohteisiin on sovittu tavoiteohjelmista. Ohjelmakaudella 2000-2006 tavoitteita on kolme, joista kaksi on alueellista. Tavoite 1 -ohjelmalla tuetaan kehityksessä jälkeen jää neiden alueiden kehittämistä ja rakenteellista muutosta. Suomessa toteutetaan Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmaa. Tavoite 2 -ohjelma tähtää rakennemuutoksesta kärsivien maaseutu-ja kaupunkialueiden kehittämiseen (lähde: Sisäasiainministeriö).
Yritystuet
TE-keskuksen yritysosasto voi osarahoittaa yritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Keskeisimmät rahoitusmuodot ovat kehitysalueen investointituki, pienyritystuki, pk- yritysten kehittämistuki, toimintaympäristötuki, kansainvälistymistuki ja energiatuki. Kotimaisten valtion varojen lisäksi TE-keskusten kautta kanavoituu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja.
Kehitysalueen investointitukea voidaan myöntää tuotannollisille, matkailualan ja yrityspalveluyrityksille, jotka aloittavat tai laajentavat toimintaansa kehitys- tai ra kennemuutosalueella ja joilla on edellytykset kannattavaan toimintaan. Pk-yritysten kehittämistukea voidaan myöntää tuotannon, tuotteiden, liikkeenjohdon tai markkinoinnin kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Pk-yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstö on alle 250 ja liikevaihto alle 40 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 27 miljoonaa euroa. Pienyritystukea voidaan myöntää tuotanto-, matkailu- ja yrityspalveluyrityksille, jotka edistävät yritys toiminnan kehitystä erityisesti maaseutu- ja rakennemuutosalueella. Pienyrityksen henkilöstön määrä on alle 50 ja liikevaihto alle 7 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 5 miljoonaa euroa ja josta tätä suurempi yritys ei omista yli 25 %:a.
Tuki yritysten toimintaympäristön parantamiseen voidaan myöntää koko maassa yhteisöjen, säätiöiden, yritysten ja yksityishenkilöiden hankkeisiin, jotka kehittävät pk- yritysten tarvitsemia palveluja alueella. Tukea myönnetään yritysten tarvitsemien neuvonta-, tutkimus-, laatu-, markkinointi-, tuotekehitys- ja suunnittelupalvelujen kehittämiseen liittyviin hankkeisiin (lähde: TE-keskus).
Vuonna 2001 myönnettiin Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion tukea yhdessä investointiin noin 81 milj. euroa, kehittämiseen yli 16 milj. euroa ja toimintaympäristön parantamiseen noin 10 milj. euroa. Puhtaasti kansallista tukea myönnettiin investointiin 4,3 miljoonaa euroa, kehittämiseen 7,7 milj. euroa ja toimintaympäristöön 3 milj. euroa. 120
Myönnetyt investointituet kunnittain 2001
Sisältää EAKR-tuet ja valtion tuet sekä puhtaasti kansalliset tuet
| | Maakuntaraja
Euroa/asukas | | Ei tukea | | 0.1-22.5 — 22.6 - 67.5 67.6-486.8
Lähde: KTM Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 166. Myönnetyt investointituet kunnittain 2001.
Myönnetyt kehittämistuet kunnittain 2001
Sisältää EAKR-tuet ja valtion tuet sekä puhtaasti kansalliset tuet
| | Maakuntaraja
Euroa/asukas Ei tukea 0.1 - 6.0 6.1 -12.0 12.1 -39.5
Lähde: KTM Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 167. Myönnetyt kehittämistuet kunnittain 2001. 121
Myönnetyt toiminta ympäristötuet kunnittain 2001 Sisältää EAKR-tuet ja valtion tuet sekä puhtaasti kansalliset tuet
| | Maakuntaraja
Euroa/asukas Ei tukea
0.1 - 8.0
8.1 - 110.2
Lähde: KTM Vuoden 2002 aluerajat
Kuva 168. Myönnetyt toimintaympäristötuet kunnittain 2001. 122
LÄÄNIT
Suomessa on kuusi lääniä. Etelä-Suo men lääni käsittää kuusi maakuntaa, joissa on yhteensä 89 kuntaa vuonna 2002. Länsi-Suomen lääniin kuuluu yh teensä 204 kuntaa ja seitsemän maa kuntaa. Itä-Suomen lääni muodostuu kolmesta maakunnasta ja 66 kunnasta. Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja 51 kuntaa. Lapin läänissä on 22 ja Ah venanmaalla 16 kuntaa.
Kuva Bl. Läänit 2002.
Taulukko 1. Perustietoja lääneistä.
Etelä- Länsi- Itä- Suomen Suomen Suomen Oulun Lapin Ahvenan- Koko lääni lääni lääni lääni lääni maa maa Kuntien lukumäärä 2002 89 204 66 51 22 16 448 Väestö 31.12.2001 2095416 1839581 588106 456502 189288 26008 5194901 Väestöosuus koko maasta 40 34 35 41 11 32 8 79 3 64 0 50 100 (Vo) 2 0 0 1 Väestöosuus koko maasta 44.22 34.37 9.55 8.28 3.07 0.52 100 (%) 2030, ennuste Alle 15 -vuotiaat 2001 375385 323433 100289 93426 34254 4800 93158? 15-64 -vuotiaat 2001 1436843 1211984 383753 300730 125705 16928 3475943 Yli 64 -vuotiaat 2001 283188 304164 104064 62346 29329 4280 787371 Ikärakenne 2001 -14v„ 15-64V., 65-v. (%) 18-69-14 18-66-17 17-65-18 20-66-14 18-66-15 18-65-16 18-67-15 Syntyneet 2001 23419 19265 5684 5738 1800 2 a '* 56189 Kuolleet 2001 18096 18210 6433 3801 1782 228 48550 Tutkinnon suorittaneet 1069378 893017 280840 220395 90475 11883 2565988 2001 Osuus 15-v. täyttäneistä (%) Korkea-aste - keskiaste 28 - 35 - 38 22-37-41 19-38-42 21 - 39 - 39 20 - 39 - 42 21-35-44 24 - 37 - 40 - peruskoulu 2001 Ruotsinkieliset 2001 138467 126578 581 530 293 24322 290771 Työllinen työvoima 2000* 982952 772770 220145 178375 69388 12923 2236553
Alkutuotannon työlliset 20239 46283 20881 12344 4301 726 104774 2000 * Jalostuksen työlliset 2000* 232942 243635 53672 51546 15706 2099 599600
Palveluiden työlliset 2000* 716313 466821 139246 109588 47567 9595 1489130 Elinkeinorakenne 2000* Alkut. - jal. - palv. (%) 2-24-73 6-32-60 9-24-63 7-29-61 6-23-69 6-16-74 5-27-67 Työttömät elokuu 2002 100294 102650 38121 30296 15598 210 i," 287169 Työttömyysaste elokuu 9.22 11.58 14.25 14.35 17.74 1.59 11.24 2002 (%)** Toimipaikat 2002 124402 106402 29685 20886 10509 2220 294004 Valmistuneet asunnot 2001 14215 10644 1974 3024 611 124 30592 Aloittaneet yritykset 2001 10481 7196 1769 1328 669 156 21838 Lopettaneet yritykset 2001 10164 6653 1722 1301 624 114 20657 Kesämökit 2001 117964 173634 94140 39690 25809 5469 456706
ennakkotieto '* laskettu kuntaluvuista 123
Väestön osuus lääneittäin 2001 ja 2030
Etelä-Suomen lääni -
Länsi-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
Oulun lääni • 2030 (ennuste) Lapin lääni □ 2001 Ahvenanmaan maakunta-I i i i i r ■ ■ ■ ■ i ■■■ ■ ' ' i ' ■ ■ ■ i ■ ' ■ ■ i ' ' ■ ■ I 0 10 20 30 40 50 Osuus koko maan väestöstä (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva B2. Väkiluvun osuus lääneittäin 2001 ja 2030.
Väkiluvun muutos lääneittäin 2001
Ahvenanmaan maakunta - Etelä-Suomen lääni - Oulun lääni - Koko maa Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni - I ' ‘ ‘ T- -1 .5 -0.5 0 0.5 Muutos (%) Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva B3. Väkiluvun muutos lääneittäin 2001.
Muuttotase lääneittäin 2001
Ahvenanmaa Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Koko maa Oulun lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni
-15 -10 -5 0 5 10 Promillea väestöstä Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva B4. Muuttotase lääneittäin 2001. 124
Syntyneiden enemmyys lääneittäin 2001
Promillea väestöstä Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva B5. Syntyneiden enemmyys lääneittäin 2001.
Yli 64-vuotiaat ja alle 15-vuotiaat lääneittäin 2001
Itä-Suomen lääni Ahvenanmaan maakunta ...... mmm...... Länsi-Suomen lääni l i i ...... • Lapin lääni m m ...... Koko maa Oulun lääni ...... !...... :...... i 1 • Etelä-Suomen lääni • — ,— ,— ,— ,— 0 5 10 15 20 25 Osuus väestöstä (%) ¡ESyli64-v. «alle15-v. | Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot
Kuva B6. Yli 64-vuotiaat ja alle 15-vuotiaat lääneittäin 2001.
Väestön koulutusaste lääneittäin 2001
Etelä-Suomen lääni Oulun lääni Koko maa Länsi-Suomen lääni Lapin lääni Itä-Suomen lääni Ahvenanmaa
100% Osuus 15 vuotta täyttäneistä | M Korkea-aste m Keskiaste tr.Peruskoulun varaan jääneet
Lähde: Tilastokeskus/Koulutustilastot
Kuva B7. Väestön koulutusaste lääneittäin 2001. 125
Työttömyysaste lääneittäin elokuussa 2001 - 2002
Lapin lääni
Oulun lääni
Itä-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni
K oko m aa
Etelä-Suomen lääni
Ahvenanmaa
0 5 10 15 20
Työttömyysaste (%) Lähde: Työministeriön tilastot Laskettu kuntaluvuista
Kuva B8. Työttömyysaste lääneittäin elokuussa 2001 - 2002.
Pitkäaikaistyöttömät lääneittäin elokuussa 2001 - 2002
Lapin lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Länsi-Suomen lääni
K oko m aa Etelä-Suomen lääni Ahvenanmaa
0 1 2 3 4 5
Osuus työvoimasta (%) Lähde: Työministeriön tilastot Laskettu kuntaluvuista
Kuva B9. Pitkäaikaistyöttömät lääneittäin elokuussa 2001 - 2002.
Valtionveron alaiset tulot lääneittäin 2000
Etelä-Suomen lääni Ahvenanmaa Koko maa Länsi-Suomen lääni Oulun lääni Itä-Suomen lääni Lapin lääni
10000 15000 20000 25000
T ulot euroa/tulonsaaja Lähde: Tilastokeskus/Tulot ja kulutus
Kuva BIO. Valtionveron alaiset tulot lääneittäin 2000. 126
Etelä-Suomen läänin profiili
Informaatioalan toimipaikat 2002 Korkean teknologian palveluiden toimipaikat 2002 Lopettaneet yritykset 2001 Palveluiden työlliset 2000* Aloittaneet yritykset 2001 Ruotsinkieliset 2001 Korkea-asteen suorittaneet 2001 Valmistuneet asunnot 2001 Väestö vuonna 2030 Työllinen työvoima 2000* Toimipaikat 2002 Kunnan sisäiset muutot 2001 Syntyneet 2001 Tutkinnon suorittaneet 2001 15-64-vuotiaat 2001 Teollisuustoiminnan jalostusarvo 2001* Lapsiperheet 2001 Majoitustoiminnan toimipaikat 2002 Väestö 2001 Alle 15 -vuotiaat 2001 Yksityiset henkilöautot 2001 Jalostuksen työlliset 2000* Pitkäaikaistyöttömät elokuu 2002 Yksityinen sähkön kulutus 2001 Sähkön kokonaiskulutus 2001 Keskiasteen suorittaneet 2001 Huipputeknologian toimipaikat 2002 Kuolleet 2001 Vienti 2000 Yli 64 -vuotiaat 2001 Työttömät elokuu 2002 Kesämökit 2001 Maatilat 2000 Kuntien lukumäärä 2002 Alkutuotannon työlliset 2000 *
Osuus koko maasta (%) Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö * ennakkotieto
Kuva B11. Etelä-Suomen läänin profiili.
Länsi-Suomen läänin profiili
Maatilat 2000 Kuntien lukumäärä 2002 Alkutuotannon työlliset 2000 * Ruotsinkieliset 2001 Vienti 2000 Jalostuksen työlliset 2000* Teollisuustoiminnan jalostusarvo 2001* Yli 64 -vuotiaat 2001 Huipputeknologian toimipaikat 2002 Kesämökit 2001 Kuolleet 2001 Yksityiset henkilöautot 2001 Sähkön kokonaiskulutus 2001 Toimipaikat 2002 Keskiasteen suorittaneet 2001 Työttömät elokuu 2002 Väestö 2001 Pitkäaikaistyöttömät elokuu 2002 15-64-vuotiaat 2001 Yksityinen sähkön kulutus 2001 Lapsiperheet 2001 Tutkinnon suorittaneet 2001 Valmistuneet asunnot 2001 Alle 15-vuotiaat 2001 Työllinen työvoima 2000* Väestö vuonna 2030 Majoitustoiminnan toimipaikat 2002 Syntyneet 2001 Kunnan sisäiset muutot 2001 Aloittaneet yritykset 2001 Korkea-asteen suorittaneet 2001 Lopettaneet yritykset 2001 Palveluiden työlliset 2000* Korkean teknologian palveluiden toimipaikat 2002 Informaatioalan toimipaikat 2002
Osuus koko maasta (%) Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö * ennakkotieto
Kuva B12. Länsi-Suomen läänin profiili 127
Itä-Suomen läänin profiili
Kesämökit 2001 Alkutuotannon työlliset 2000 * Maatilat 2000 Kuntien lukumäärä 2002 Työttömät elokuu 2002 Kuolleet 2001 Yli 64 -vuotiaat 2001 Pitkäaikaistyöttömät elokuu 2002 Keskiasteen suorittaneet 2001 Kunnan sisäiset muutot 2001 Väestö 2001 Yksityiset henkilöautot 2001 Lapsiperheet 2001 Majoitustoiminnan toimipaikat 2002 15-64 -vuotiaat 2001 Tutkinnon suorittaneet 2001 Yksityinen sähkön kulutus 2001 Alle 15-vuotiaat 2001 Syntyneet 2001 Toimipaikat 2002 Työllinen työvoima 2000* Väestö vuonna 2030 Palveluiden työlliset 2000* Korkea-asteen suorittaneet 2001 Sähkön kokonaiskulutus 2001 Jalostuksen työlliset 2000* Lopettaneet yritykset 2001 Aloittaneet yritykset 2001 Korkean teknologian palveluiden toimipaikat 2002 Teollisuustoiminnan jalostusarvo 2001* Huipputeknologian toimipaikat 2002 Informaatioalan toimipaikat 2002 Valmistuneet asunnot 2001 Vienti 2000 Ruotsinkieliset 2001
Osuus koko maasta (%) Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö * ennakkotieto
Kuva B13. Itä-Suomen läänin profiili.
Oulun läänin profiili
Huipputeknologian toimipaikat 2002 Alkutuotannon työlliset 2000 * Kuntien lukumäärä 2002 Työttömät elokuu 2002 Vienti 2000 Syntyneet 2001 Alle 15-vuotiaat 2001 Valmistuneet asunnot 2001 Maatilat 2000 Sähkön kokonaiskulutus 2001 Yksityinen sähkön kulutus 2001 Keskiasteen suorittaneet 2001 Lapsiperheet 2001 Kunnan sisäiset muutot 2001 Teollisuustoiminnan jalostusarvo 2001* Pitkäaikaistyöttömät elokuu 2002 Väestö 2001 Kesämökit 2001 15-64 -vuotiaat 2001 Yksityiset henkilöautot 2001 Jalostuksen työlliset 2000* Tutkinnon suorittaneet 2001 Väestö vuonna 2030 Työllinen työvoima 2000* Yli 64 -vuotiaat 2001 Kuolleet 2001 Majoitustoiminnan toimipaikat 2002 Korkea-asteen suorittaneet 2001 Palveluiden työlliset 2000* Toimipaikat 2002 Korkean teknologian palveluiden toimipaikat 2002 Lopettaneet yntykset 2001 Aloittaneet yritykset 2001 Informaatioalan toimipaikat 2002 Ruotsinkieliset 2001 8 10 12 14 16 Osuus koko maasta (%) Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö * ennakkotieto
Kuva B14. Oulun läänin profiili. 128
Lapin läänin profiili
Sähkön kokonaiskulutus 2001 . Kesämökit 2001 Yksityinen sähkön kulutus 2001 Työttömät elokuu 2002 Majoitustoiminnan toimipaikat 2002 Pitkäaikaistyöttömät elokuu 2002 Kuntien lukumäärä 2002 Vienti 2000 Alkutuotannon työlliset 2000 * Kunnan sisäiset muutot 2001 Keskiasteen suorittaneet 2001 Yli 64 -vuotiaat 2001 Lapsiperheet 2001 Alle 15 -vuotiaat 2001 Kuolleet 2001 Väestö 2001 15-64 -vuotiaat 2001 Toimipaikat 2002 Yksityiset henkilöautot 2001 Tutkinnon suorittaneet 2001 Syntyneet 2001 Palveluiden työlliset 2000* Työllinen työvoima 2000* Väestö vuonna 2030 Aloittaneet yritykset 2001 Lopettaneet yritykset 2001 Korkea-asteen suorittaneet 2001 Teollisuustoiminnan jalostusarvo 2001* Maatilat 2000 Jalostuksen työlliset 2000’ Korkean teknologian palveluiden toimipaikat 2002 Valmistuneet asunnot 2001 Informaatioalan toimipaikat 2002 Huipputeknologian toimipaikat 2002 Ruotsinkieliset 2001 0 1 2 3 4 5 6 7 Osuus koko maasta (%) Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö * ennakkotieto
Kuva B15. Lapin läänin profiili.
Ahvenanmaan profiili
Ruotsinkieliset 2001 Kuntien lukumäärä 2002 Kesämökit 2001 Majoitustoiminnan toimipaikat 2002 Maatilat 2000 Toimipaikat 2002 Aloittaneet yritykset 2001 Alkutuotannon työlliset 2000 * Palveluiden työlliset 2000* Korkean teknologian palveluiden toimipaikat 2002 Informaatioalan toimipaikat 2002 Työllinen työvoima 2000* Yksityinen sähkön kulutus 2001 Lopettaneet yritykset 2001 Yli 64 -vuotiaat 2001 Lapsiperheet 2001 Väestö vuonna 2030 Alle 15-vuotiaat 2001 Syntyneet 2001 Väestö 2001 15-64 -vuotiaat 2001 Keskiasteen suorittaneet 2001 Kuolleet 2001 Tutkinnon suorittaneet 2001 Korkea-asteen suorittaneet 2001 Valmistuneet asunnot 2001 Jalostuksen työlliset 2000* Sähkön kokonaiskulutus 2001 Kunnan sisäiset muutot 2001 Huipputeknologian toimipaikat 2002 Teollisuustoiminnan jalostusarvo 2001* Vienti 2000 Työttömät elokuu 2002 Pitkäaikaistyöttömät elokuu 2002 Yksityiset henkilöautot 2001
Osuus koko maasta (%) Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö ennakkotieto
Kuva B16. Ahvenanmaan profiili. Kuvaluettelo järjestetty alkutuotannon mukaan 51. Tilojen keskimääräinen peltoala kunnittain 2000 ITÄ-SUOMI 52. Tilojen keskimääräinen metsäala kunnittain 2000 1. Läänit ja maakunnat 2002 53. Verotettavat tulot tilaa kohti valtionverotuksessa 2. Taajama-aste kunnittain 2001 kunnittain 2000 3. Itä-Suomen kunnat ja maakunnat 2002 54. Maatilatalouden velat tilaa kohti kunnittain 2000 4. Seutukunnat Itä-Suomessa 2002 Jalostus 55. Jalostuksen työllistävyys koko maassa 1990 - 2000* VÄESTÖ 56. Teollisuustoiminnan vienti maakunnittain 5. Maahan- ja maastamuutto, nettomaahanmuutto koko 1995-2000 maassa 1971 - 2001 57. Elinkeinorakenne kunnittain 2000*. Kunnat Väkiluku järjestetty jalostuksen mukaan 6. Väkiluvun kehitys maakunnittain 1985 - 2001 58. Teollisuuden toimipaikat toimialoittain maakunnittain (1985=100) 2002 7. Väkiluku kunnittain 31.12.2001 59. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2000* 8. Väkiluvun muutos kunnittain 1995 - 2001 60. Teollisuuden jalostusarvo maakunnittain 9. Väkiluvun muutos kunnittain 2001 1985-2001* 10. Väkiluvun muutos kunnittain 2001 61. Teollisuustoiminnan jalostusarvo kunnittain 2000 11. Väkiluvun muutos maakunnittain tilastollisen 62. Teollisuustoiminnan henkilöstö kunnittain 2000 kuntaryhmän mukaan 2001 63. Teollisuustoiminnan vienti kunnittain 2000 Väestönmuutokset Palvelutoimialat 12. Kuntien sisäinen muuttoliike maakunnittain 64. Palvelutoimialojen työllistävyys koko maassa 1990-2001 1990-2000* 13. Väestönmuutokset maakunnittain 1980 - 2001 65. Elinkeinorakenne kunnittain 2000*. Kunnat 14. Syntyneiden enemmyys kunnittain 2001 järjestetty palvelutoimialojen mukaan 15. Syntyneiden enemmyys kunnittain 2001 66. Työpaikkojen muutokset maakunnittain 16. Muuttotase kunnittain 2001 palvelutoimialoilla 1990 - 2000* 17. Muuttotase kunnittain 2001 67. Työpaikkojen muutokset maakunnittain 18. Kunnassamuutto 2001 palvelutoimialoilla 1995 - 2000* 19. Maakuntien väliset muutot 2001 68. Palvelutoimialojen työllistävyys kunnittain 2000* Ikä-ja sukupuolirakenne Tulonsaajien tulot 20. Sukupuolirakenne kunnittain 2001 69. Valtionveron alaiset tulot sukupuolen mukaan koko 21. Alle 7-vuotiaat kunnittain 2001 maassa 1990 - 2000 22. 15 - 64-vuotiaat kunnittain 2001 70. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 2000 23. Yli 64-vuotiaat kunnittain 2001 71. Valtionveron alaiset tulot kunnittain 2000 24. Yli 64-ja alle 15-vuotiaat kunnittain 2001 72. Valtionveron alaisten tulojen muutos kunnittain 25. Väestön ikä-ja sukupuolirakenne maakunnittain 1999-2000 2001 Aluetilinpito 26. Väestön keski-ikä kunnittain 2001 73. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti 27. Väestön keski-iän muutos kunnittain 1999 - 2001 suuralueittain 1995 - 2000* 28. Väestön keski-iän muutos kunnittain 1980 - 2001 74. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti Ulkomaalaiset suuralueittain 2000* 29. Suurimmat ulkomaalaisryhmät maakunnittain 2001 75. Aluetilinpidon arvonlisäys maakunnittain 30. Ulkomaan kansalaiset maakunnittain 1990-2001 1 9 9 5 - 2000*, EU=100 31. Ulkomaalaiset kunnittain 2001 76. Aluetilinpidon arvonlisäys asukasta kohti Väestöennuste maakunnittain 1995 - 2000* 32. Väestöennuste maakunnittain vuoteen 2030 77. Aluetilinpidon arvonlisäys maakunnittain 2000* (indeksi, 2000=100) 33. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2010 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS 34. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2010 78. Taloudellinen huoltosuhde koko maassa 35. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2030 1990-2000* 36. Väestöennuste ikäryhmittäin maakunnittain 79. Työttömät työnhakijat koko maassa 1991 - 2001 vuoteen 2030 80. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2000* 81. Työpaikkaomavaraisuuden muutos kunnittain ELINKEINOELÄMÄ 1 9 9 6 - 2000* Yritysten toimipaikat 82. Työpaikkojen vuosimuutos maakunnittain 37. Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö koko 1988-2000* maassa 2000 ja muutos vuodesta 1999 83. Uudet avoimet työpaikat TE-keskuksittain 38. Toimipaikkojen lukumäärä maakunnittain 1995-2002 1993-2000 84. Taloudellinen huoltosuhde kunnittain 1995 ja 2000* 39. Toimipaikat kunnittain 2002 85. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 2002 40. Toimipaikat toimialoittain maakunnittain 2002 86. Työttömyysaste kunnittain elokuussa 2002 41. Toimipaikkojen henkilöstöjä liikevaihto toimialoittain 87. Työttömyysaste TE-keskuksittain 1991 - 2002 maakunnittain 2000 88. Työttömien määrän muutos kunnittain 2000 - 2001 42. Toimipaikkojen lukumäärän muutos kunnittain 89. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 2002 1999-2000 (osuus työvoimasta) 43. Toimipaikkojen liikevaihdon muutos kunnittain 90. Pitkäaikaistyöttömät kunnittain elokuussa 2002 1999-2000 (osuus työttömistä) 44. Toimipaikkojen henkilöstön muutos kunnittain 1999-2000 KOULUTUS 91. Koulutustaso eri kuntaryhmissä maakunnittain 2001 Elinkeinorakenne 92. Koulutustaso kunnittain 2001 45. Työlliset toimialoittain koko maassa 1994 - 2000* 93. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö 46. Työllinen työvoima maakunnittain 1987 - 2000* koulutusasteen mukaan maakunnittain 2001 47. Elinkeinorakenne maakunnittain 2000* 94. Koulutustaso kunnittain 2001 Alkutuotanto 95. Koulutusaste kunnittain 2001 48. Maatilat koko maassa 1984 - 2000 96. Opetus-ja kulttuuritoimen nettokustannukset 49. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2000* kunnittain 2001 40. Elinkeinorakenne kunnittain 2000*. Kunnat TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT 145. Kansallis-ja luonnonpuistot Itä-Suomessa 97. Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun työllistävyys 2002 koko maassa 1990 - 2000* OIKEUSTILASTOT 98. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö 146. Vireillepannut konkurssit koko maassa tehtäväalueittain 2001 neljännesvuosittain 1986 - 2002 99. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 147. Konkurssiin haettujen yritysten määrä ja henkilöstö kunnittain 2001 maakunnittain 2001 100. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kunnittain 148. Konkurssiin haettujen yritysten henkilökunnan 2001 määrä alueittain 1990 - 2001 101. Perusterveydenhuollon nettokustannukset 149. Poliisin tietoon tulleet rikokset maakunnittain kunnittain 2001 1982-2001 102. Lasten päivähoidon nettokustannukset kunnittain 150. Rikoslakia vastaan tehdyt rikokset kunnittain 2001* 2001 151. Poliisin tietoon tulleet rikokset kunnittain 2001* 103. Kunnallinen lasten päivähoito kunnittain 2001 104. Lasten päivähoidon käyttökustannukset kunnittain KUNNALLISTALOUS 2001 152. Tuloveroprosentit Suomen kunnissa 2002 153. Tuloveroprosentti kunnittain 2002 RAKENTAMINEN JA ASUMINEN 154. Keskimääräisen äyrimäärän kehitys maakunnittain 105. Asuntotuotanto koko maassa 1990-2001 verovuosina 1980 - 2000 106. Valmistuneet rakennukset maakunnittain 155. Verotulot kunnittain 2001 1994-2001 156. Verotulot kunnittain 2001 107. Valmistuneet rakennukset kunnittain 2001 157. Vuosikate kunnittain 2001 108. Asuntokanta rakennusvuoden mukaan 158. Lainakanta kunnittain 2001 maakunnittain 2000 159. Suhteellinen velkaantuneisuus kunnittain 2001 109. Asuntotuotanto maakunnittain 1982 - 2001 160. Lainakanta kunnittain 2001 110. Asuntotuotanto kunnittain 2001 161. Toimintakate kunnittain 2001 111. Asuntojen hinnat neljännesvuosittain alueittain 162. Kassan riittävyys kunnittain 2001 2000 - 2002 163. Kunnan henkilökunta kunnittain 2000 112. Asuntojen hinnat kunnittain 2001 164. Kassan riittävyys kunnittain 2001 113. Asuntokuntien keskikoko kunnittain 2001 165. Yleishallinnon nettokustannukset kunnittain 2001 114. Ahtaasti asuvat asuntokunnat kunnittain 2001 115. Vuokra-asuminen kunnittain 2000 ALUEPOLITIIKKA 116. Omistusasuminen kunnittain 2000 166. Myönnetyt investointituet kunnittain 2001 117. Kesämökit koko maassa 1990 - 2001 167. Myönnetyt kehittämistuet kunnittain 2001 118. Valmistuneet vapaa-ajan asuinrakennukset 168. Myönnetyt toimintaympäristötuet kunnittain 2001 maakunnittain 1988 - 2001 119. Kesämökit maakunnittain 1970 - 2001 LÄÄNIT 120. Kesämökit kunnittain 2001 B1. Läänit 2002 B2. Väkiluvun osuus lääneittäin 2001 ja 2030 LIIKENNE JA MATKAILU B3. Väkiluvun muutos lääneittäin 2001 121. Yksityiset henkilöautot koko maassa 1990 - 2001 B4. Muuttotase lääneittäin 2001 122. Yksityiset henkilöautot kunnittain 2001 B5. Syntyneiden enemmyys lääneittäin 2001 123. Tieliikenteessä kuolleet koko maassa 1970 - 2001 B6. Yli 64-vuotiaat ja alle 15-vuotiaat lääneittäin 2001 124. Tieliikenteessä kuolleet maakunnittain 1995 - 2001 B7. Väestön koulutusaste lääneittäin 2001 125. Maahan saapuneet ja maasta lähteneet henkilö B8. Työttömyysaste lääneittäin elokuussa 2001 - 2002 autot Venäjän maaraja-asemilla 2001 B9. Pitkäaikaistyöttömät lääneittäin elokuussa 126. Kotimaan lentoliikenne Itä-Suomen 2001 - 2002 suurimmilla asemilla 1986 - 2001 B10. Valtionveron alaiset tulot lääneittäin 2000 127. Saapuneet vieraat ja yöpymisvuorokaudet koko B11. Etelä-Suomen läänin profiili maassa 1993-2001 B12. Länsi-Suomen läänin profiili 128. Majoitus-ja ravitsemistoimipaikat kunnittain 2002 B13. Itä-Suomen läänin profiili 129. Hotellien huonekapasiteetin käyttö alueittain B14. Oulun läänin profiili 1987-2001 B15. Lapin läänin profiili 130. Yöpymisvuorokaudet maakunnittain 1995-2001 B16. Ahvenanmaan profiili 131. Majoituskapasiteetti maakunnittain 1994-2002 132. Yöpymisvuorokaudet asuinmaan mukaan KÄYTETYT TIETOLÄHTEET JA LYHENTEET maakunnittain 2001 Tilastokeskuksen Internet-palveluita: 133. Yöpymiset majoitusliikkeissä matkan tarkoituksen AlueOnline mukaan maakunnittain 2001 www.tilastokeskus.fi/alueonline ENERGIATALOUS StatFin-tilastopalvelu 134. Sähkön tuotanto ja kulutus koko maassa www.tllastokeskus.fi/statfin 1970-2001 Kaupunki-ja seutuindikaattorit 135. Sähkön tuotanto maakunnittain 1981 -2001 www.tilastokeskus.fi 136. Sähkön kulutus maakunnittain 1981 -2001 137. Sähkön kulutus eri käyttäjäryhmissä maakunnittain Tilastokeskus (TK) www.tilastokeskus.fi 2001 Adato Energia Oy www.energia.fi 138. Yksityinen sähkön kulutus kunnittain 2001 Ilmailulaitos www.ilmailulaitos.fi 139. Sähköomavaraisuus maakunnittain 1981 -2000 Metsähallitus www.metsahallitus.fi Oikeusministeriö www.om.fi YMPÄRISTÖN TILA Sisäasiainministeriö www.intermin.fi 140. Ilmanpäästöt koko maassa 1980 - 2000 TE-keskus www.te-keskus.fi 141. Teollisuuden ja energiahuollon päästöt Itä- Tielaitos www.tiehallinto.fi Suomessa 1992 - 2000 Tullihallitus www.tulli.fi 142. Typen oksidien päästöt (Nox) kunnittain 2000 Työministeriö www.mol.fi 143. Rikkidioksidipäästöt (S02) kunnittain 2000 Ympäristöhallinto www.ymparisto.fi 144. Hiukkaspäästöt kunnittain 2000 Taulukko 1. Perustietoja Itä-Suomen kunnista Liite 1.
Väestön- Ikärakenne % Keski-tkä, Elinkeinorak. % Tulot €/ Kork.-ast. T y ö tt % Pitkäaikais- Kunta Väkiluku muutos % -14v. 15-64v. 65-v. vuotta AI k. Jal. Palv. tulonsaaja tutk. suor. elokuu tyött. % 2001 2001 2001 2001 2000* 2000 2001 2002 työttöm.
ETELÄ-SAVO Enonkoski 1819 28 15 61 24 45.0 25 19 52 12851 12 2 22 0 21 8 Haukivuori 2453 -1.0 15 60 25 45.9 26 19 51 12591 11 0 10 7 187 Heinävesi 4529 -1.1 15 61 24 45.9 16 25 56 13586 136 8 8 128 Hirvensalmi 2644 -0 8 16 58 26 46 3 23 26 48 '12872 - 117 14 "1 467 Joroinen 5822 -1 .0 17 64 19 42.1 18 28 50 15260 16.4 9.8 17.1 Juva 7541 -1.7 16 63 22 44.1 24 19 53 13865 13.5 8.3 18.1 Jäppilä 1638 -1 3 15' 61 23 I H H ^ H 24 25 49 12858 144 150 25 7 Kangasniemi 6587 -1.4 15 61 24 44.9 21 22 53 12759 12.7 15.9 28.3 Kerimäki 6056 -1.7 17 64 19 42.7 13 24 59 13884 15.2 12.5 17.6 Mikkeli 46612 -0 2 17 68 16' 40 2 23 71 16189 24 4 133 ■■■ s' Mäntyharju 7120 -0.2 15 62 23 44.7 15 33 49 14466 14.3 10.3 16.6 Pertunmaa 2203 1.1 15 59 26 46.5 25 22 49 12838 10.6 12.2 22.7 Pieksämäen 6212 l i M l 19 65 16 40 8 13 27 58 15533 16 5 10 0' ' :> mlk Pieksämäki 12755 -1.3 65 ‘ 20 42.8 2 25 71 15032 .g. 7 * 2 8 , r * Punkaharju 4226 -1.1 15 63 22 44.6 13 31 53 15126 15.7 11.7 26.3 Puumala 3014 -0 9 14 60 26 46 8 25 14 58 12610 13 6 105 22 7 Rantasalmi 4534 -1.2 16 61 24 45.1 27 19 50 13150 13.5 12.9 19.7 Ristiina 5151 -0.3 17 64 20 42.9 13 35 49 15362 15.3 12.7 34.7 Savonlinna 27660 " ' -0 5 16 65 18 "41 7 4 23 69 15269 21 4 162 26 1 Savonranta 1313 -2.4 14 61 24 46.2 22 19 52 11508 8.5 17.5 15.4 Sulkava 3413 -1.2 15 59 25 46.2 23 19 54 13054 13.1 12.8 35.5 Virtasalmi 1169 14 60 27 46 9 27 22 49 12685 104 14 5 33 3
POHJOIS-SAVO Iisalmi 72- 33 -0 9 17 66 17 40 6 M 26 64 15543 194 16 0 25 0 Juankoski 5815 -1.3 17 64 2Ó" 43*73 18 34 44 14472 11 7 11 9 "2Í. 7 ' Kaavi 3700 -2.0 17 61 22 44.1 16 29 50 12488 10 0 156 23.6 Kangaslampi 1611 -2 0 17 63 20 IÉÉÉÍÉÉI 16 30 51 14344 15 8 11 0 22 5 Karttula 3453 -0.7 21 62 17 “ 40.4 “ 12~ 20 64 ‘ 13982 17 9 11 0 27.6 Keitele 2943 -1.0 16 63 21 43.5 18 31 47 13938 12 6 12 1 17.5 Kiuruvesi 10187 -1.7 18 61 22 42 7 26 19 50 12676 12 2 13 5 18 7 Kuopio 87347 0.8 17 69 14 38.4 2 19 77 17298 28.0 13.4 19.9 Lapinlahti 7759 -0.8 19 63 18 41.0 14 30 52 14478 15.5 13.1 17.6 Leppävirta 11073 -0 1 17 63 19 42 3 11 35 51 14604 16 7 13 1 24 9 Maaninka 3865 -0.6 19 61 21 42.8 26 15 54 13542 13.2 12.3 22.6 Nilsiä 6743 -1.4 16 64 21 43.9 22 17 57 13565 12.6 9.5 13.9 Pielavesi 5822 -1 6 16 59 25 45 1 ' 26 16 "52 12383 10 4 11 9 24 6 Rautalampi 3816 -1.3 15 61 24 45.5 23 16 56 12422 14.7 12.2 30.2 Rautavaara 2301 -3.2 15 62 23 45.3 25 14 57 11661 8.1 12.0 15.6 Siilinjärvi 19760 0 1 23 67 10 36 4 5 25 67 17419 25 0 10 1 192 Sonkajärvi 5155 -2.2 16 63 21 43.5 26 19 51 12676 12.5 15.1 26.2 Suonenjoki 7992 -0.7 16 62 22 43.6 12 25 61 13388 15.8 15.2 26.6 Tervo’ 1951 -2 2 16" 59 25 456 26 "14 57 11995 109 11 1 21 2 Tuusniemi 3171 -1.0 15 62 23 45.2 22 18 54 12603 11.8 14.9 35.1 Varkaus 23120 -0.5 17 66 17 41.1 1 40 56 17010 21.3 14.4 27.0 Varpaisjarvi 3194 -2 0 16 62 22 43 6 25 23 47 11966 10 3 11 9 20 r Vehmersalmi 2115 -1.4 16 62 22 45.2 29 11 56 12590 13.0 14.4 21.0 Vesanto 2752 -2.1 14 59 27 46.4 28 17 51 12094 9.9 11.9 26.7 Vieremä 4294 -1 5 18 63 19 41 8 32 19 43 13187 12 7 11 3 ?M Väestön* Ikärakenne % Keski-ikä, Elinkeinorak. % Tulot €/ Kork.-ast. Tyött. % Pitkäaikais Kunta Väkiluku muutos % *14v. 15-64v. 65-v. vuotta Alk. Jal. Palv. tulonsaaja tutk. suor. elokuu työ«. % 2001 2001 2001 2001 2000* 2000 2001 2002 työUöm.
POHJOIS-KARJALA ; a 21^5giS|SSgg®fi Ilomantsi 6939 -2.7 15 61 24 45.4 13 22 62 12821 11.3 18.9 26.2 Joensuu 52140 0.7 16 70 14 38.4 1 24 73 16581 26.7 17.0 25.6 Juuka 6486 -1 5 16 63 22 44 0 18 30 49 13347 _ 11 9 17 5 27.5 Kesälahti 2825 -1.6 16 61 23 44.1 20 30 47 13266 12.6 17.8 34.7 Kiihtelysvaara 2635 -1.2 22 63 16 39.4 12 30 56 13973 14.6 15.7 16.2 Kitee 10302 -1 1 16 65 18 42 2 14 30 53 14687 14 3 14.2 38.6 Kontiolahti 11759 2.1 24 66 11 36.2 5 27 66 16667 23.6 11.4 21.5 Lieksa 14985 -1.5 15 64 21 44.4 11 28 58 14035 13.6 21.1 32.0 Liperi 11430 -04 20 64 16 39 9 14 23 60 14365 17 7 11 8 25.8 Nurmes 9646 -1.4 16 63 21 43.5 15 19 62 13025 14.7 17.3 26.8 Outokumpu 8024 -1.6 16 65 19 42.6 6 34 56 13801 14.1 18.0 24.6 golvijarv, 5346 -1 2 18 62 20 42 7 25 22 49 12098 10 8 Pyhäselkä 7310 0.8 25 63 12 35.8 “ 7 28 63 15103 19.8 12.2' ‘ 7.3 Rääkkylä 3076 -3.1 15 61 24 45.3 27 21 47 11910 10.4 18.2 36.4 Tohmajärvi 5128 -1 2 17 63 20 42 7 19 IS 58 13005 11 6 176 ¿■.'x*, 22 .. - '1 >■£ ' Tuupovaara 2217 -3.2 15 63 22 45.3 14 37 46 13238 10.7 16.9 40.5 Valtimo 2927 -2.5 16 62 22 44.2 29 14 51 11760 9.9 21.9 26.1 Värtsilä 663 -2 6 15 62 24 45 2 26 11 55 12480 95 16 3 87
KAINUU Hyrynsalm 3371 -3 3 17 62 22 43 7 17 20 58 12082 105 22 9 154 Kajaani 35964 -0.3 18 68 14 38.8 2 24 71 16544 24.5 17.3 23.8 Kuhmo 10951 -1.9 16 65 19 42.7 15 19 59 13351 13.2 23.3 23.5 Paltamo 4348 -1 6 18 63 20 42 4 12 25 59 12609 126 18 0 176 Puolanka 3706 -3.6 15 64 21 44.2 17 23 55 12180 11.1 18.7 22.6 Ristijärvi 1748 -2.7 14 58 28 46.7 20 17 58 12157 11.8 17.8 25.6 Sotkamo 10894 65 18 41 3 13 25 60 14420 164 ■a 8 153 Suomussalmi 10740 -2.4 15 65 20 43.4 13 24 58 12580 12.0 21.9 21.2 Vaala 3976 -1.6 19 60 21 42.8 18 16 61 13216 13.5 16.9 20.7 Vuolijoki 2775 -1 7 19 62 19 41 5 10 ’ 41 44 14194 11 3 21 8 24 5 Toimipaikkoja/ Maj.-ja rav. Teoll.toiminnan Vaim. asunnot/ Mökkejä/ Kunn. verotulot Kunn. vuosikate Kassan Kunta 1000 asukasta toimipaikkoja/ jal.arvo/as, € 1000 asukasta 1000 asukasta €/asukas €/asukas riittävyys, pv elokuu 2002 1000 asukasta 2000 2001 2001 2001 2001 2001
ETELÄ-SAVO Enonkoski 47.3 2.2 1291 i S S P Ä 356 1772 -34 86 Haukivuori 56.7 2.9 3000 2.9 408 1880 -30 9 Heinävesi 59.8 4.2 3036 1.3 334 2214 -4 54 Hirvensalmi 60 9 2143 1023 1975 ' -128 68 Joroinen 53.6 2.6 2194 1.4 196 1999 159 32 Juva 55.4 3.2 1888 3.7 255 1944 -50 19 Jappila 41.5 MB— 814 issitiSMy 396 1795 -270 19 Kangasniemi 60.4 3.8 1699 2.0 524 1880 -9 1 Kerimäki 49.9 3.1 1443 1.8 294 1906 78 4 Mikkeli 51 7 30 3401 — w 95 2244 186 SlllllllBgii Mäntyharju 59.0 4.2 4032 4.1 618 2102 -44 6 Pertunmaa 74.4 4.1 1272 0.9 753 1763 -187 22 Pieksämäen 43 1 4427 243 2134 25 mlk Pieksämäki 53.9 3.1 1648 0.6 2 2185 139 10 Punkaharju 54.0 4.3 6467 11.1 349 2239 119 4 Puumala 72 0 66 369 —— 1017 2168 -176 18 Rantasalmi 51.4 4.6 1372 0.9 391 1840 -64 10 Ristiina 51.8 3.3 8585 7.4 535 2809 215 1 Savonlinna 54 6 ' S i l l i i s i 2755 Slllllligggf 2301 2 Savonranta 62.5 3.8 644 0.0 567 2088 -580 4 Sulkava 65.0 4.4 1167 1.2 495 1934 -334 22 Virtasalmi 58 2 26 1156 00 650 ' “ ¿2 105 40
POHJOIS-SAVO Iisalmi 54 2 4442 24 2193 186 72 Juankoski 50.0 2.2 6299 1.5 171 2036 159 41 Kaavi 47.6 2.7 3630 2.2 303 1807 173 21 Kangaslampi 45.3 MMM— 1139 1 2 m b — 1997 -189 5 Karttula 52.4 1.4 878 2.3 380 1761 -33 48 Keitele 47.6 3.1 7211 0.7 143 1988 -148 29 Kiuruvesi 47 0 f — S S p l 1086 1 2 I S f B l l U 1695 200 ' 45 Kuopio 49.5 2.6 3097 6.7 42 2365 285 12 Lapinlahti 45.0 1.8 3857 2.4 125 1756 291 6 Leppävirta 44 8 SUUSI! 3966 m i 264 1923 162 23 Maaninka 49.2 2.6 433 1.3 239 1669 127 25 Nilsiä 55.2 5.2 731 4.0 255 1894 160 24 Pielavesi 48 1 i l i l S i l i S l 361 4 5 SililiMiIgMf 1690 -33 0 Rautalampi 58.7 5.2 675 0.5 394 1817 -17 3 Rautavaara 43.5 1.3 343 0.4 234 1815 -94 41 Siilinjärvi 413 lllSllIItiS 4934 7 3 i n i n s — 2324 287 14 Sonkajärvi 44 8 23 1124 2 3 146 1795 196 48 Suonenjoki 61 9 29 2787 1 6 132 1935 229 31 Tervo 50 7' HBHB 139 1 5 S l l l U l l g S 1697 l l l i l l S 128 Tuusniemi 49 8 38 854 32 399 1848 325 69 Varkaus 50 4 3 1 13062 08 14 2718 229 15 Varpaisjarvi 55 4 ' 11— li 1817 00 186 1653 368 43 Vehmersalmi 48 7 4 3 142 1 9 656 1764 75 5 Vesanto 52 0 1 1 352 1 1 277 1722 -132 23 Vieremä 44 5 ? ‘ 9026 1 4 116 1942 I67 ?’ Toimipaikkoja/ Maj.-ja rav. Teoll.toiminnan Valm. asunnot/ Mökkejä/ Kunn. verotulot Kunn. vuosikate Kassan Kunta 1000 asukasta toimipaikkoja/ jal.arvo/as, € 1000 asukasta 1000 asukasta €/a sukas €/asukas riittävyys, pv elokuu 2002 1000 asukasta 2000 2001 2001 2001 2001 2001
POHJOIS-KARJALA Eno 40 8 w — m a — 32946 164 2335 a — i g g gIBM1Ü Ilomantsi 51.0 3.3 639 6.1 249 2008 226 8 Joensuu 50.7 2.5 6170 5.5 4 2394 362 100 Juuka 44 6 WW—I 5378 ■ ■ ■ M M M 252 1B24 248 112 Kesälahti 54.5 4.6 3418 2.8 355 2031 254 12 Kiihtelysvaara 49.0 2.3 4899 0.8 262 2000 350 3 Kitee 51 3 —B—— 7691 MMBB— 176 2298 23?. BIBIiill Kontiolahti 40.5 1.4 3672 10.0 132 2147 420 8 Lieksa 44.4 3.9 3645 2.9 161 2251 -26 4 Liperi 46 8 ¡m uiifiiiBU 1114 243 1886 133 13 Nurmes 51 7 23 1651 03 129 1891 338 44 Outokumpu 43 5 2 0 5334 09 125 2080 182 12 Polvijärvi 52 4 M a s i i i s g 613 1— 263 1558 430 85 Pyhäselkä 48 7 1 4 665 4 2 89 1752 310 17 Raakkyla 57 9 2 9 764 0 3 415 1626 -86 0 Tohmaiarvi 46 4 — 758 166 1792 88 19 Tuupovaara 60 9 3 2 5455 2 3 345 2153 -142 8 Valtimo 42 4 2 0 253 03 134 1610 27 138 Värtsilä 55 8 ■ ■ B M M M M 289 3 0 255 1855 MMM l l l l g i l
KAINUU Hyrynsalmi 50 4 1 8 409 ■ ■ M B » 149 1766 -140 -11 Kajaani 43 4 2 3 4776 58 32 2467 227 6 Kuhmo 45 4 2 7 1738 05 208 1960 0 8 Paltamo 44 2 1 M B I I 1660 0 5 253 1892 179 67 Puolanka 56 4 4 3 1417 08 366 1875 56 17 Ristijarvi 53 8 4 0 1802 1 1 304 1929 -151 3 Sotkamo 52 5 37 2439 » ■ M B 165 1984 ■ ■ ■ M M » 8 Suomussalmi 43 9 2 6 1667 1 6 183 2030 193 27 Vaala 46 3 2 8 2829 1 5 388 2061 117 3 Vuolijoki 36 8 1 4 7882 0 0 211 2057 -239 20 Itä-Suomen katsaus 2002antaa päättäjille ja muiUe tiedpntarvitsijoiile tuoretta ja valmiiksi muokattua aluetietoa Itä-Suomesta. Katsaus sisältää noin 160 havainnollista diagrammia ja kuntapohjaista teemakarttaa, joissa esitetään tietoa Itä-Suomen
- väestöstä - elinkeinoelämästä - bruttokansantuotteesta -työllisyydestä - koulutuksesta - rakentamisesta ja asumisesta - terveys- ja sosiaalipalveluista - liikenteestä ja matkailusta - rikollisuudesta - energiataloudesta - ympäristöstä - kunnallistaloudesta - aluepolitiikasta
Katsaus sisältää myös 16 diagrammikuvaa käsittävän läänien vertailun. Julkaisussa olevia kuvia tai kuvien pohjana olevaa tilastoaineistoa voi tilata Tilastokeskuksen aluepalvelutoimistoista. Itä-Suomen katsaus ja sen sisältämä materiaali on kokonaisuudessaan saatavana myös Internetistä AlueOnline-palvelun kautta. Tutustu palveluun osoitteessa: tilastokeskus.fi/alueonline.
Vastaavan tietosisältöisinä tuotetaan myös Pohjois-Suomen, Etelä- Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset.
Katsauksen on tuottanut Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelu.
www.tilastokeskus.fi/aluekatsaus ISSN 1239-7466 Julkaisujen myynti: Tilastokeskus ISBN 952-467-005-4 Aluepalvelut: puhelin faksi sähköposti Tuotenro: 9731 Oulu (08) 535 1410 (08) 535 1430 oulu@tilastokeskus. fi 9789524670050 Seinäjoki (06) 429 0600 (06) 429 0645 [email protected] Tampere (03) 3141 5900 (03) 3141 5950 [email protected] Turku (02) 274 3430 (02) 274 3440 turku@tilastokeskus. fi Myyntipalvelu (09) 1734 2011(09) 1734 2500myynti@tiiastokeskus. fi 9 789524 670050