I Tilastokeskus N Tilastokeskus ¡Mm Statistikcentralen Statistics Finland

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

I Tilastokeskus N Tilastokeskus ¡Mm Statistikcentralen Statistics Finland mm 1 « | noo 1000 900 u i Tilastokeskus n Tilastokeskus ¡mm Statistikcentralen Statistics Finland Itä-Suomen katsaus Oulu 2002 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 535 1414 Leena Jäntti (08)5351411 Sirkku Hiltunen (08) 535 1412 Kannen kirvat: Leena Jäntti ja Esko Syrjäkari ISSN 1239-7466 ISBN 952-467-005-4 © 2002 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. Multiprint, Oulu 2002 ALKUSANAT Itä-Suomen katsaus 2002 on jatkoa aiemmin kuusi kertaa tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on alueellista tilastotietoa visuaalisessa muodossa tarjoava julkaisu. Vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla tuotetaan myös Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi- Suomen katsaukset. Katsaussarjan koko maata eri aluetasoilla käsittelevät julkaisut ovat Seutukunta- ja maakuntakatsaus sekä Kuntakatsaus. Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen kunnista, maakunnista ja lääneistä, sekä niiden keskinäisistä eroavaisuuksista. Tiedot esitetään visuaalisesti joko kuntapohjaisina teemakarttoina tai diagrammeina. Katsauksen tietosisältö on pyritty pitämään kutakuinkin samanlaisena edellisten julkaisujen kanssa, jotta ajallinen vertailtavuus säilyisi. Katsauksen tilastokuvioiden pohjana ovat viimeisimmät käytettävissä olevat tilastotiedot, aihepiireistä riippuen, vuosilta 2000-2002. Katsaus sisältää yhteensä 184 diagrammia tai teemakarttaa. Julkaisun tietolähteinä on käytetty muitakin kuin Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja. Internetin avulla Aluekatsauskuvien hyödyntäminen on helpottunut entisestään. Vuodesta 2000 lähtien julkaisujen koko sisältö on ollut saatavissa myös AlueOnline-intemet- palveluna. Itse julkaisujen pdf-muotoisten tekstitiedostojen lisäksi tarjolla on kaikki katsausten teemakartat ja diagrammit PowerPoint-kuvina. Paperijulkaisuista poiketen intemetpalvelun koko kuvamateriaali on värillistä. Se on myös tietosisällöltään selvästi paperijulkaisuja laajempi. Intemetpalveluun kuvia päivitetään jatkuvasti ja saatavilla on aina tuorein tieto. Kesällä 2002 AlueOnline-intemetpalveluun avattiin erillinen ”Suurimpien kaupunkien vertailu” (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu, Lahti, Kuopio ja Jyväskylä). Kaupunkivertailu käsittää noin 30 diagrammia useasta aihepiiristä, sisältäen aikasaija- vertailuja vuodesta 1980 alkaen. Itä-Suomen katsaus 2002 on tehty Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelussa. Sen toteutuk­ sesta ovat vastanneet suunnittelijat Leena Jäntti ja Sirkku Hiltunen. Helsingissä ja Oulussa, marraskuussa 2002 Jussi Melkas Esko Syrjäkari Tietopalvelujohtaj a Aluepäällikkö SISÄLLYSLUETTELO SIVU ITÄ-SUOMI................................................................................................................................ 7 VÄESTÖ...................................................................................................................................... 11 Väkiluvun kehitys.......................... 12 V äestönmuutokset................................................................................................ 16 Ikä-ja sukupuolirakenne..................................................................................... 23 Ulkomaalaisväestö................................................................................................ 29 Väestöennuste....................................................................................................... 31 ELINKEINOELÄMÄ............................................................................................................... 35 Y ritysten toimipaikat............................................................................................ 35 Elinkeinorakenne................................................................................................. 42 Alkutuotanto......................................................................................................... 45 Jalostus................................................................................................................... 49 Palvelut.................................................................................................................. 54 Tulonsaajien tulot................................................................................................ 58 Aluetilinpito.......................................................................................................... 61 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS..................................................................................... 64 KOULUTUS............................................................................................................................... 73 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT............................................................................... 77 RAKENTAMINEN JA ASUMINEN..................................................................................... 84 Vapaa-ajan asuinrakennukset............................................................................. 90 LIIKENNE JA MATKAILU.................................................................................................. 92 Maj oitus- j a ravitsemispalvelut.......................................................................... 94 ENERGIATALOUS.................................................................................................................. 98 YMPÄRISTÖN TILA............................................................................................................... 101 OIKEUSTILASTOT................................................................................................................. 105 KUNNALLISTALOUS............................................................................................................. 108 ALUEPOLITIIKKA.................................................................................................................. 119 LÄÄNIT............................................................................................................................. 122 KUVALUETTELO...................................................................................................................... 129 KÄYTETYT TIETOLÄHTEET JA LYHENTEET.................................................................. 130 LIITE 1. PERUSTIETOJA ITÄ-SUOMEN KUNNISTA 7 ITÄSUOMI Tässä katsauksessa Itä-Suomella tarkoitetaan aluetta, joka käsittää maan kuudesta läänistä Itä-Suomen läänin kokonaisuudessaan ja lisäksi Oulun läänistä Kainuun maakunnan. Itä- Suomen lääni muodostuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Kaijalan maakunnista. Suomen läänien erityispiirteitä esitellään katsauksen viimeisessä kappaleessa diagrammi- kuvien avulla. Katsauksen tarkastelualueella sijaitsee Suomen 448 kunnasta 76, jotka muodostavat 16 seutukuntaa. Vuoden 2001 alusta kuntien määrä alueella väheni, kun Anttola, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin maalaiskunta yhdistyivät Mikkeliksi. Kangaslampi siirtyi Etelä- Savosta Pohjois-Savon maakuntaan vuoden 2002 alusta. Samalla Kangaslampi siirtyi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan ja TE-keskus vaihtui Etelä-Savosta Pohjois- Savoon. Läänit ja maakunnat 2002 Katsauksen maakunnat / V Maakuntaraja Kainuu Läänit: m i j Lapin lääni I H H Oulun lääni [ || || |] Itä-Suomen lääni | | Länsi-Suomen lääni □ Etelä-Suomen lääni Pohjois- l&g&äd Ahvenanmaa Karjala Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus/Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2002 Kuva 1. Läänit ja maakunnat 2002. Euroopan unionin hierarkisessa NUTS (Nomenclature of Territorial Units for Statistics) - alueluokitusjärjestelmässä Suomi on jaettu ylimmällä NUTS 1 -tasolla Manner-Suomeen ja Ahvenanmaahan. Kuusi suuraluetta muodostavat NUTS 2 -tason ja maan 20 maakuntaa NUTS 3 -tason. Lisäksi seutukunnat ja kunnat muodostavat omat tasonsa (NUTS 4 ja NUTS 5). Katsauksen maakunnat muodostavat NUTS 2 -tasolla Itä-Suomen suuralueen. Maakunnat Etelä-Savon maakunnassa on 22 kuntaa, joista väkimäärältään suurin on Mikkeli ja pienin Virtasalmi. Yhteensä maakunnassa asui vuoden 2001 lopussa 164 471 henkeä. Alueen pinta-ala on 14 137 km2 ja väestöntiheys siten 11,6 asukasta neliökilometrillä. Kaupunkeja Etelä-Savossa on kolme: Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki. 8 Pohjois-Savon maakunta on Itä-Suomen väkirikkain. Vuoden 2001 lopussa siellä asui 252 842 henkeä. Alueen 25 kunnasta seitsemän on kaupunkeja, ja niistä asukasluvultaan suurin on maakuntakeskus Kuopio. Vähiten asukkaita oli Kangaslammella ja Tervossa. Maapinta-alaa maakunnalla on 16 808 km2, joten asukastiheys on 15,0 as/ km2. Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluu 19 kuntaa, joissa asukkaita vuoden 2001 lopussa oli yhteensä 170 793. Väkirikkain kunta on Joensuu, joka on yksi alueen viidestä kaupungista. Koko Itä-Suomen pienin kunta on Värtsilä. Pohjois-Karjalan maapinta-ala on 17 782 km2, asukkaita siellä on siten 9,6 neliökilometriä kohti. Kainuun maakunnan kymmenestä kunnasta Kajaani on väkiluvultaan suurin ja Ristijärvi pienin. Kajaanin lisäksi Kuhmo on kuntamuodoltaan kaupunki. Maakunnan väkiluku oli vuoden 2001 lopussa 88 473. Pinta-alan ollessa 21 567 km2 asukastiheys Kainuussa on 4,1 asukasta neliökilometrillä. Kunnat Vuoden 2001 alussa kuntien määrä laski kuntaliitosten vuoksi 452:sta 448:aan. Helsinki on väkiluvultaan maan suurin kaupunki (559 718 asukasta 31.12.2001) ja Ahvenanmaalla sijaitseva Sottunga puolestaan pienin kunta (128 as). Itä-Suomen alueen 76 kunnasta Kuopiossa on eniten asukkaita, 87 347 ja Värtsilässä vähiten, 663. Kaupunkeja Itä- Suomessa on 17. Pinta-alaltaan suurin kunta on Kuhmo ja pienin Pieksämäki. Taajama-asteella mitataan taajamissa asuvien henkilöiden osuutta alueen koko väestöstä. Koko maassa taajama-aste
Recommended publications
  • Mikkelin Seudun Vapaa-Ajan Asukasvaltuuskunnan Palvelututkimus 2018
    Palvelututkimus 2018 1 PUUMALA Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUDUN VAPAA-AJAN ASUKASVALTUUSKUNNAN PALVELUTUTKIMUS 2018 Puumalan vapaa-ajan asukkaiden vastaukset Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta Palvelututkimus 2018 2 PUUMALA Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta 1.1. Mistä ensisijaisesti teette ruokaostokset vapaa-ajan asunnolla ollessanne? (voitte kirjoittaa kaupan, kaupungin nimen riville) Vastaajien määrä: 108 Avoimet vastaukset: Lähikaupasta (kaupan nimi) - Puumalan.K.Market - Apaja - sale - Puumala, Siwa - Hurissalon Sale - Puumalan Salesta - S-market juva - Puumalan K-Market Apaja - Sale Puumala ja Hurissalo - Sale Hurissalo, sale puumala - Puumala Sale ja Apaja - Hurissalon Sale - Puumalan Sale - Puumalan sale - Sale Hurissalo - Apaja - Sale ja Apaja - K-Market Wiljmi - Sale Puumala - Sale Puumala - Puumala sale / Puumala k-market - Sale ja K-kauppa Apaja Puumaöa - Sale, Apaja - Puumala Sale - K-market Apaja, Sale - Sale Puumala - Sale Puumala - Sale Hurissalo - Hurissalon Sale - Sale Hurissalo - K-market Apaja - Sale Puumala - K-Market Apaja, Puumala - sale puumala - Sale Puumala ja torimyynti - Apaja - Sale Puumala - sake puumala - Sale - Sale Puumala ja Prisma Mikkeli - Sale Puumala Palvelututkimus 2018 3 PUUMALA Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta - Puumalan Sale ja Hurissalon Sale - Sale - Sale Hurissalo - Sale Puumala - Sale Puumala - sale puumala - Sale - Sale - K-Market Apaja - Sale - Sale - S market Ristiina - Sale, Apaja, Puumala - Hurissalo Sale - Juvan s-marketista
    [Show full text]
  • Katsaus 1996
    Tilastokeskus katsaus 1996 . Tilastokeskus m ¡¡! S ta tis tik c e n tra le n " Statistics Finland Itä-Suomen katsaus Helsinki 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 537 2046 Kansikuva: Leena Jäntti, Sirkku Hiltunen © 1996 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. ISSN 1239-7466 ISBN 951-727-263-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 ALKUSANAT Itä-Suomen katsaus 1996 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjul- kaisusta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluera­ jaukset noudattavat lähes täysin uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa, Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä Itä- Suomen katsauksessa esitetään tiedot tulevan Itä-Suomen läänin alueesta (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat) poiketen myös kaikista nykyisen Mikkelin läänin kunnista. Niistä Heinola, Heinolan mlk, Sysmä ja Hartola eivät kuulu Etelä-Savon maakuntaan. Näiden kuntien tiedot ovat mukana myös Etelä-Suomen katsauksessa. Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kerran Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on usean vuoden ajan ollut Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajul- kaisu. Se olikin vuonna 1995 Tilastokeskuksen myydyin julkaisu alueellaan. Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen maakun­
    [Show full text]
  • ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Pieksämäen Seutu Ja RAJASU
    PIEKSÄMÄEN JA RAJASU SEUDUN JÄTEVESIOSAAJAT Oikeaa tietoa maaseudun vesihuollosta 31.1.2019 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Pieksämäen seutu ja RAJASU SKVY OY Palvelut: Jätevesijärjestelmien suunnittelu sekä rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelukokemus: Yli 30 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Rakentamiskokemus: Yli 20 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Erityisosaaminen: - Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelun FISE-pätevyys - Kokemusta maitohuoneen pesuvesien jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta matkailuyritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta elintarvikealan yritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta sisäkuivakäymälöiden suunnittelusta - Kokemusta kiinteistöjen yhteisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Uuden vesihuoltolain edellyttämät varautumissuunnitelmat ja riskinarvioinnit Laitevalmistajayhteistyö: Laitevalmistajista riippumaton Toiminta-alue: Koko Etelä-Savo Yrityksen kotipaikka: Kuopio Yhteistiedot: Puh. 0400 616 274 / [email protected] / www.skvy.fi Saimaan Maarakennus OY Palvelut: Jätevesijärjestelmien suunnittelu, kaivotyö, asennus ja maa-ainesten toimitus sekä jätevesijärjestelmien huolto Suunnittelukokemus: Yli 10 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Rakentamiskokemus: Yli 30 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Erityisosaaminen: - Kokemusta matkailuyritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta sisäkuivakäymälöiden suunnittelusta - Kokemusta kiinteistöjen yhteisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta Laitevalmistajayhteistyö:
    [Show full text]
  • Download Bid Book to Your Device
    Culture changes everything Saimaa is a place and a state of mind. On its shores we have found our own way of doing things, living, and thinking. We have found creativity in both beautiful and harsh conditions. That’s why our culture is unique − and worth discovering. We are the droplets that set in motion the power to change culture. When we hit the surface of the water together, we cause a vibration that resonates throughout the world. Culture doesn’t just change the story. It changes everything. The easternmost point of the continental EU is located in the municipality Facts 173 Vekara-Varkaus of Ilomantsi. 127,298 museums Children’s Summer FINL (19 state subsidy) summer cottages/ Festival week AN villas/second homes 26,000 Art Centre D 50 visitors Salmela steamships (Saimaa, ca. 280 in Europe) 6,000 45,000 km of shoreline St. Michel visitors in Savonlinna Trotting Race 116 23,000 Ilosaarirock libraries visitors 64,000 671,586 visitors residents 35,000 bed-places in Kuopio accommodation Dance Festival companies 53 municipalities 37,000 138,596 visitors seasonal residents Savonlinna Imatranajo Opera Festival (The Imatra road race) 40,000 65,000 124 visitors visitors theatres Lappeenranta (8 state subsidy) Sandcastle 600 150,000 km of border visitors Examples shared with North Savo (19 municipalities) Russia of events North Karelia Kuopio (13 municipalities) Municipalities with additional funding: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Imatra, Joroinen, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Lemi, Liperi, Luumäki, Mäntyharju, Joensuu Nurmes,
    [Show full text]
  • The Lakeland
    ©Lonely Planet Publications Pty Ltd The Lakeland Includes ¨ Why Go? Savonlinna ..........145 Most of Finland could be dubbed lakeland, but around here Punkaharju .........150 it seems there’s more water than terra firma. And what wa- Seal Lakes ..........152 ter: sublime, sparkling and clean. Reflecting sky and forests Sulkava .............154 as clearly as a mirror, it leaves an indelible impression. Get outdoors here, whether you rent a cottage and try Mikkeli .............154 your hand at kindling the perfect blaze in the sauna stove, Valamo .............155 grab a canoe and paddle the family-friendly Squirrel Route Jyväskylä ...........156 or go in search of rare freshwater seals. Kuopio .............161 Towns, too, have much to offer. Savonlinna hosts opera in the wonderful setting of its island castle. Jyväskylä’s lively feel and architectural portfolio have obvious appeal, while Kuopio offers lake trips and a great smoke sauna. Lakeland’s people – the savolaiset – are among the most Best Places outspoken and friendly of Finns. They are often lampooned to Stay due to their distinctive Savo dialect, accent and humour. But ¨ Lossiranta Lodge (p148) they have the last laugh thanks to the unparalleled beauty of their region. ¨ Mannila (p151) ¨ Valamo monastery (p155) ¨ Hotel Yöpuu (p157) When to Go ¨ Oravi Outdoor Centre The Lakeland (p152) °C/°F Te mp Rainfall inches/mm 30/86 6/150 20/68 4/100 Best Places 10/50 to Eat 0/32 2/50 ¨ Musta Lammas (p164) -10/14 ¨ Pöllöwaari (p159) -20/-4 0 J FDM A M J J A S O N ¨ Huvila (p149) ¨ Figaro (p157) Feb Check out the Jul Great weather Aug See all the ¨ Kummisetä (p164) ice sculptures in for water activi- highlights in Savonlinna, and ties, and the best decent weather explore Lin- festivals, including but without the nansaari National opera in Savonlin- July crowds.
    [Show full text]
  • 11.8.2021Alkaen
    Aikataulut 10.9.2021alkaen Vuorot Sivu 1 Helsinki - Lahti - Mikkeli - Varkaus - Kuopio 6 2 Helsinki - Lahti - Mikkeli 7 Mikkeli - Lahti - helsinki 2B 7 Joensuu - Varkaus - Mikkeli - Lahti - Helsinki 3 Jyväskylä - Pieksämäki - Varkaus - Joensuu 8-9 Jyväskylä - Mikkeli - Lappeenranta 4 10-11 Jyväskylä - Mikkeli 5 Jyväskylä - Varkaus - Savonlinna 12 6 Joutsa - Jyväskylä 12 7 Parikkala - Savonlinna 12 8 Savonlinna - Sulkava - Puumala 12 Kuopio - Varkaus 9 13 Varkaus - Savonlinna Kuopio - Varkaus 9B 13 Kuopio - Varkaus - Mikkeli 10 Karstula - Saarijärvi - Uurainen - Jyväskylä 14 11 Pihtipudas - Viitasaari - Äänekoski - Jyväskylä 14 12 Savonlinna - Juva - Mikkeli 14 13 Pylkönmäki - Saarijärvi 14 14 Kalmari - Saarijärvi 14 43 Jyväskylä - Lievestuore - Hankasalmi 15-16 Rahdin kuljetus linja-autossa on nopeaa ja edullista! FRAME Merkkien selitykset + = kouluvuoden aikana ++ = koulujen kesäloma-aikana +++ = koulujen loma-aikoina M-L = maanantai - lauantai M-P = maanantai - perjantai Ma-To = maanantai - torstai Pe = arkiperjantaina L = lauantaisin ja vapaina aattopäivinä S = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, myös arkipyhinä SS = sunnuntaisin ja pyhäpäivinä, mutta useamman pyhän sattuessa peräkkäin ajetaan vain viimeisenä. Koulp = koulupäivinä X = pysähtyy tarvittaessa I = auto ei pysähdy tai käy paikkakunnalla T = ajetaan tarvittaessa ___ = (alleviivaus) auton vaihto vak = ajetaan vakiovuorona vv = merkitty pysäkkien väli ajetaan vakiovuorona ** = vain matkustajien kyydistä jättö n. = noin (arvioitu noin aika pysäkillä) Varkauden toimipaikka Pieksämäen
    [Show full text]
  • Helsinki-Kouvola-Mikkeli-Savonlinna-Jyväskylä-Tampere-Helsinki (Approximate Length of the Route 1,250 Km)
    Helsinki-Kouvola-Mikkeli-Savonlinna-Jyväskylä-Tampere-Helsinki (approximate length of the route 1,250 km) This tour is meant for all who are interested in nature, amazing natural locations, national parks and an active holiday amidst nature. If you value uniquely alluring and clean lakeland nature and wish to experience something you will never forget, this trip is perfect for you! On this route, we have compiled recommendations from which you can choose the locations that most interest you and where you would like to find accommodation. The recommended route runs from Helsinki through Kouvola, Mikkeli, Savonlinna, Jyväskylä and Tampere back to Helsinki. Along the way, we have collected locations and sights that are particularly suitable for nature travellers. We have also added recommendations for beautiful scenic routes in Finnish Lakeland, whenever the route allows it. We believe that our suggestions can help you to plan and enjoy a fascinating and memorable holiday. We hope you have a holiday to remember in Helsinki and the Finnish Lakeland! Helsinki for Nature Lovers Helsinki is a city by the sea. As you walk along the waterfront, the wind ruffles your hair while the waves create ripple in time to your footsteps. Seagulls circle above and keep a sharp lookout for ice cream cones and other human treats. Cargo ships, cruise vessels and sailing boats float by on the horizon. The locals love the sea, often packing a picnic basket and heading for one of the many islands just off the coast. Sunbathers board ferries for the sandy beaches. Those who live by the sea will stroll down to their local beach and cool their feet in the water.
    [Show full text]
  • Vuoden 2014 TOIMINTA- :A TILIKERTOMUS
    Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen piiri ry Vuoden 2014 TOIMINTA- JA TILIKERTOMUS JALKAPALLOA JOKAISELLE – KAAKKOIS-SUOMESSA KAIKKI PELAA Suomen Palloliitto Kaakkois-Suomen piiri ry Kimpisenkatu 17 B 29, 53100 LPR puh: 05 – 411 8481 Internet: www.kaakkois-suomi.palloliitto.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 I YLEISTÄ - piirihallitus 4 II PIIRIN HALLINTO JA TALOUS − Piirikokoukset 5 − Piirihallitus 5 − Piirin valiokunnat ja työryhmät 6 − Alueellinen seuravaliokunta 7 − Henkilöstö 7 − Valmennuskouluttajat 8 − Erotuomarikouluttajat ja – tarkkailijat 8 − Jäsenseurat 8 − Pelaajamäärät / pelipassit 9 − Toimitilat 9 − Talous 10 − Tilintarkastajat 10 − Edustukset 10 − Myönnetyt ansiomerkit ja muut palkitsemiset 11 − Vuoden parhaat – palkinnot 12 III PIIRIN KILPAILUTOIMINTA − Palloliiton sarjat 13 − Piirin sarjat 13 − Futsal 14 − Harrastesarjat 14 − Korttelijalkapallo 14 − 39. Saimaa Turnaus 14 IV PELAAJAKOULUTUS Piirijoukkuetoiminta 15 − TC15 -tytöt piirijoukkue 15 − TC14 -tytöt piirijoukkue 15 − C14 -pojat piirijoukkue 16 − D13 -pojat haastejoukkue 17 Haavitoiminta 17 Muu pelaajakoulutus 18 Taito - ja Kykykoulut 19 V TAITOKILPAILUT Piirin taitokilpailut 19 SM - taitokilpailut 19 VI KOULUTUSTOIMINTA Valmentajakoulutus 21 VII EROTUOMARITOIMINTA Alueellinen koulutus 21 Pelin ohjaaja – koulutus 21 Piirin yleiskoulutus 22 Erityiskoulutus 22 Erotuomariasettelu 22 Erotuomariluokittelu 23 VIII MUU TOIMINTA Liitto ja piiriyhteistyö 23 Kansainvälinen yhteistyö 23 Tietojärjestelmien uudistaminen 24 Olosuhteet 24 Alueellinen seurayhteistyö 24 Kaikki Pelissä – koululaistapahtumat
    [Show full text]
  • Nro 623 MIKKELIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRIN ALUEEN VANHAT VESILAITOKSET
    Nro 623 MIKKELIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRIN ALUEEN VANHAT VESILAITOKSET Jyri Kokkonen Toivo Rautanen VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUKSEN MONISTESARJA Nro 623 MIKKELIN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRIN ALUEEN VANHAT VESILAITOKSET Jyri Kokkonen Toivo Rautanen Vesi- ja ympäristöhallitus Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri Helsinki 1995 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä eikä siihen voida vedota vesi— ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona, Julkaisua saa Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiristä (13.1995 alkaen Etelä-Savon ympäristökeskus), Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli, puh. (955) 1911 ISBN 951—53—0049—5 ISSN 0783—3288 Painopaikka: Vesi— ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 1995 3 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Vesi— ja ympäristöhallitus 23.2.1995 Mikkelin vesi— ja ympäristöpiiri Tek,jä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kokkonen, Jyri Rautanen, Toivo Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Mikkelin vesi— ja ympäristöpiirin alueen vanhat vesilaitokset Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm Inventointi, Mikkelin vesi— ja ympäristöpiiri selvitys Julkaisun osat 1 Yhteenveto II Kunnittainen kohdeluettelo Tiivistelmä Työssä inventoitiin Mikkelin läänissä säilyneet vanhat vesirakenteet. Maastoinventoinneissa tarkasteltiin kaikkiaan 132 kohdetta, jotka valittiin arkistomateriaalin tai muiden tietojen perusteella. Luokituksen pariin valittiin 78 kohdetta lähes kaikista läänin kunnista. 1. luokan kohteita ovat eri perustein merkittäviksi arvioidut kohteet, jotka on kunnostettu tai entistetty tai ovat edelleen
    [Show full text]
  • Itä-Suomen Kunnat Ja Maakunnat 2009 Kuntaraja
    Itä-Suomen kunnat ja maakunnat 2009 Kuntaraja Maakuntaraja Suomussalmi Savonlinna Kaupunki Puolanka Hyrynsalmi Vaala Ristijärvi Paltamo Kainuu Kuhmo Kajaani Sotkamo Vieremä Valtimo Pohjois- Kiuru- vesi Sonkajärvi Savo Pohjois-Karjala Iisalmi Rauta- Nurmes vaara Varpais- Lapin- järvi Lieksa Pielavesi lahti Nilsiä Juuka Keitele Maaninka Siilin- Juan- järvi Tervo koski Kaavi Polvi- Vesanto Karttula Tuus- järvi Ilomantsi Kuopio niemi Kontio- Rauta- Outokumpu lahti lampi Suonenjoki Leppävirta Liperi Joensuu Heinävesi Rääkkylä Tohmajärvi Pieksämäki Varkaus Joroinen Enon- koski Kitee Kangas- Rantasalmi niemi Kerimäki Kesä- Savonlinna lahti Juva Sul- Punka- Mikkeli Hirven- kava harju salmi Pertun- Ristiina Puumala maa Mänty- harju Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus Kuva 1.2. Itä-Suomen kunnat ja maakunnat 2009. Väkiluku kunnittain 31.12.2008 Mikkeli 48 676 Savonlinna 27 828 Pieksämäki 20 304 Juva 7 135 Mäntyharju 6 570 Kangasniemi 6 091 Etelä-Savo Kerimäki 5 700 Joroinen 5 476 Ristiina 4 963 Rantasalmi 4 145 Heinävesi 4 065 Punkaharju 3 882 Sulkava 3 033 Puumala 2 645 Hirvensalmi 2 489 Pertunmaa 1 979 Enonkoski 1 651 Kuopio 91 959 Varkaus 23 182 Iisalmi 22 289 Siilinjärvi 20 769 Leppävirta 10 760 Pohjois-Savo Kiuruvesi 9 400 Suonenjoki 7 607 Lapinlahti 7 559 Nilsiä 6 505 Juankoski 5 374 Pielavesi 5 249 Sonkajärvi 4 706 Vieremä 4 062 Maaninka 3 855 Rautalampi 3 538 Karttula 3 525 Kaavi 3 457 Varpaisjärvi 2 996 Tuusniemi 2 877 Keitele 2 618 Vesanto 2 437 Rautavaara 1 949 Tervo 1 750 Joensuu 72 433 Kontiolahti 13 490 Lieksa 12 918 Liperi 12 056 Kitee 9 477 Pohjois-Karjala Nurmes 8 674 Outokumpu 7 551 Ilomantsi 6 052 Juuka 5 762 Tohmajärvi 5 161 Polvijärvi 4 843 Rääkkylä 2 671 Kesälahti 2 533 Valtimo 2 508 Kajaani 38 132 Sotkamo 10 719 Kainuu Kuhmo 9 798 Suomussalmi 9 435 Paltamo 3 998 Vaala 3 470 Puolanka 3 183 Hyrynsalmi 2 877 Ristijärvi 1 548 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 Väkiluku Vuoden 2009 kuntarajat Lähde:Tilastokeskus/Väestötilasto Kuva 2.3.
    [Show full text]
  • Etelä-Savon Pintavesien Hoidon Toimenpideohjelma 2010-2015
    Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010-2015 Juho Kotanen ja Pertti Manninen 2/2010 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2010 Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010-2015 Juho Kotanen ja Pertti Manninen ESIPUHE Tässä toimenpideohjelmassa on kuvattu Etelä-Savon pintavesien tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet vuosille 2010-2015. Toimenpideohjelma on laadittu osana vesienhoidon suunnittelua ja sen taustalla on Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin kansallinen toimeenpano. Jäsenmaiden yhteisenä ta- voitteena on saada pinta- ja pohjavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmassa kuvataan muun muassa pintavesien nykyistä tilaa, vesistöjä muuttavia ja kuormittavia tekijöitä, vesien tilatavoitteita sekä tällä hetkellä käytössä olevia vesiensuojelukeinoja. Ohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joilla mahdolli- simman moni tarkastelluista vesistä saavuttaisi hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Eri toimintasektoreille kohdistetuille nykykäytännön mukaisille toimenpiteille ja lisätoimenpiteille on arvioitu myös kustannuksia. Vesien tilan arviointi perustuu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä kehitettyyn uuteen, luontaiset vesien ominaispiirteet ja vesieliöstön huomioivaan ekologiseen ti- lanarviointiin. Tarkastelu on kohdistettu pääosin yli 50 ha järviin ja valuma-alueeltaan yli 200 km2 jokiin. Toimenpideohjelma on laadittu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa vuorovaikutuk-
    [Show full text]
  • Koe Aito Saimaa
    Vihtasuo Kärväskylä Palonurmi Hankamäki Paalasmaa Mäntylahti LIEKSA Pielavesi Tahko Vaikko Kolima Onkivesi Jylhä Syväri Matara JUUKA Kolkku PIELAVESI Tuovilanlahti PIELINEN Keitelepohja Nilsiä Säyneinen KEITELE Alapitkä Nunnanlahti Kärnä Säviä Sänkimäki Lastukoski Polvela Maaninka Pöljä Vuonislahti Taipale Vuotjärvi Viitaniemi Keihärinkoski Kymönkoski Nilakka Hyttilä Pulkonkoski Haluna Koli Ylä-Keitele Kajoo Juankoski Kelvä VIITASAARI Murtolahti Martonvaara Hamula SIILINJÄRVI Muuruvesi Suovanlahti Talluskylä Hirvilahti Vuosjärvi Niinivedenpää eli Juurusvesi KAAVI Niinivesi Sivakkavaara Ruvaslahti Romppala TERVO Vuorela Västinniemi Niinilahti Vartiala Luikonlahti Lahtolahti Lamperila Lakomäki Karttula Riistavesi VESANTO Savulahti Kinahmo Tuusjärvi KEITELE Maarianvaara Syvänniemi Haminalahti KUOPIO Louhioja TUUSNIEMI POLVIJÄRVI Höytiäinen Närhilä Virmasvesi Sonkari Pihkainmäki Häkkilä Paakkila KONTIOLAHTI Konginkangas Virmaanpää KALLAVESI Kokonvaara Niinivesi Sotkuma Iisvesi Juurikkamäki Kurkimäki Vehmersalmi OUTOKUMPU Liimattala Kerkonkoski Viinijärvi Pyhäjärvi Juojärvi Istunmäki Räsälä Onttola Lehmo Ala-Keitele Kuusjärvi Iisvesi Viinijärvi Sumiainen Puumala Photo: Kosula Parantala Lempyy KONNEVESI Paukarlahti Suvasvesi Viuruniemi RAUTALAMPI ÄÄNEKOSKI Ylämylly SUONENJOKI Puponmäki Konnevesi Toholahti Oravikoski Suolahti Haapamäki JOENSUU Reijola Varistaipale LIPERI Sirkkamäki Konnuslahti Kurjala Kärkkäälä KOE Pörölänmäki Juojärvi Niittylahti Photo: Hannu Holopainen Hannu Photo: Näätänmaa Pyhäselkä Äijälä LEPPÄVIRTA Karvio AITO Myhinpää
    [Show full text]