Etelä-Savon Pintavesien Hoidon Toimenpideohjelma 2010-2015

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Etelä-Savon Pintavesien Hoidon Toimenpideohjelma 2010-2015 Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010-2015 Juho Kotanen ja Pertti Manninen 2/2010 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2010 Etelä-Savon pintavesien hoidon toimenpideohjelma 2010-2015 Juho Kotanen ja Pertti Manninen ESIPUHE Tässä toimenpideohjelmassa on kuvattu Etelä-Savon pintavesien tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi suunnitellut toimenpiteet vuosille 2010-2015. Toimenpideohjelma on laadittu osana vesienhoidon suunnittelua ja sen taustalla on Euroopan yhteisön vesipolitiikan puitedirektiivin kansallinen toimeenpano. Jäsenmaiden yhteisenä ta- voitteena on saada pinta- ja pohjavedet hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmassa kuvataan muun muassa pintavesien nykyistä tilaa, vesistöjä muuttavia ja kuormittavia tekijöitä, vesien tilatavoitteita sekä tällä hetkellä käytössä olevia vesiensuojelukeinoja. Ohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, joilla mahdolli- simman moni tarkastelluista vesistä saavuttaisi hyvän tilan vuoteen 2015 mennessä. Eri toimintasektoreille kohdistetuille nykykäytännön mukaisille toimenpiteille ja lisätoimenpiteille on arvioitu myös kustannuksia. Vesien tilan arviointi perustuu vesienhoidon suunnittelun yhteydessä kehitettyyn uuteen, luontaiset vesien ominaispiirteet ja vesieliöstön huomioivaan ekologiseen ti- lanarviointiin. Tarkastelu on kohdistettu pääosin yli 50 ha järviin ja valuma-alueeltaan yli 200 km2 jokiin. Toimenpideohjelma on laadittu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa vuorovaikutuk- sessa vesienhoidon suunnittelun yhteistyöryhmän ja alatyöryhmien kanssa vuosina 2007-2009. Myös kansalaiset ovat saaneet esittää kannanottojaan useissa kuulemis- vaiheissa. Alueellisten ympäristökeskusten toimialueilleen laatimien toimenpideoh- jelmien yhteenvedot sisältyvät vesienhoitoalueille laadittuihin vesienhoitosuunnitel- miin. Etelä-Savo kuuluu Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueisiin. Maakunnan pohjavesille on laadittu oma toimenpideohjelma, joka on julkaistu eril- lisenä samassa sarjassa pintavesien toimenpideohjelman kanssa. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Taitto: Piia Viikari Kuvat, kartat ja taulukot: Juho Kotanen, s. 148 kuva: Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Edita Prima Oy, Helsinki 2010 ISSN-L 1799-0734 ISSN 1799-0882 (painettu) ISSN 1799-0734 (verkkoj.) ISBN 978-952-257-072-7 (painettu) ISBN 978-952-257-071-0 (verkkoj.) SISÄLLYS 1. Yleistä ......................................................................................................... 9 1.1. Johdanto ...................................................................................................................9 1.2. Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö ..............................................10 1.3. Toimenpideohjelma-alueen kuvaus ................................................................11 1.4. Suunnitelmassa tarkasteltavat pintavedet ja niiden tyypittely ................13 2. Vesienhoitoon liittyvät ohjelmat ja suunnitelmat .............................. 19 2.1. Kansainväliset ja kansalliset ohjelmat ...........................................................19 2.2. Maakunnalliset suunnitelmat ja ohjelmat ...................................................23 2.3. Aiemmat vesien käytön ja hoidon suunnitelmat ........................................27 2.4. Tulvariskien hallintaan liittyvät selvitykset ja suunnitelmat ..................27 2.5. Säännöstelyjen kehittäminen...........................................................................28 2.6. Maankäytön suunnittelu ...................................................................................29 3. Toimintaympäristön muutokset ........................................................... 31 3.1. Maatalous ..............................................................................................................31 3.2. Metsätalous ..........................................................................................................31 3.3. Asutus ....................................................................................................................33 3.4. Vesiliikenne .........................................................................................................34 3.5 Ilmastonmuutos ja hydrologiset ääri-ilmiöt ..................................................35 3.5.1. Vaikutukset pintavesien korkeuksiin ja virtaamiin ..........................35 3.5.2. Vaikutukset aineiden kulkeutumiseen valuma-alueelta .................37 4. Vesien tilaa heikentävä toiminta........................................................... 39 4.1. Ravinnekuormitus ..............................................................................................39 4.2. Haitalliset aineet.................................................................................................46 4.3. Vedenotto..............................................................................................................47 4.4. Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen........................................................49 5. Pintavesien tilan seuranta ...................................................................... 53 5.1. Vesienhoitoalueen seurantaohjelman periaatteet ........................................53 5.2. Vesienhoitoalueiden seurantaverkko Etelä-Savon pintavesissä...............53 5.3. Muu pintavesien seuranta Etelä-Savossa .......................................................56 6. Pintavesien tila ........................................................................................ 57 6.1. Pintavesien ekologisen luokituksen perusteet .............................................57 6.2. Järvien ja jokien tila Etelä-Savossa .................................................................58 6.3. Pienvesien tila .....................................................................................................65 6.4. Pintavesien hydrologis-morfologinen tila Etelä-Savossa ..........................66 6.4.1. Hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden arvioinnin perusteet 66 6.4.2. Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat ........... 67 6.5. Erityiset alueet .....................................................................................................69 6.5.1. Vedenhankinta ........................................................................................69 6.5.2. Elinympäristön tai lajien suojeluun määritellyt alueet ....................70 6.5.3. Suojelualueiden kuvaukset ...................................................................72 6.5.4. Uimarannat .............................................................................................77 7. Pintavesien tilan parantamistavoitteet ................................................ 79 7.1. Pintavesien tilatavoitteista ................................................................................79 7.2. Kuormituksen vähentämistavoitteet ..............................................................84 7.3. Tavoitteet rakennetuissa vesissä ......................................................................86 7.4. Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien suurten järvien tilan turvaa- minen ............................................................................................................................87 7.5. Erityisten alueiden tavoitteet ............................................................................88 8. Vesienhoidon toimenpiteet ................................................................... 91 8.1. Johdanto ................................................................................................................91 8.2. Yhdyskunnat .......................................................................................................92 8.3. Haja- ja loma-asutus ...........................................................................................96 8.4. Teollinen toiminta ............................................................................................100 8.5. Maatalous ...........................................................................................................109 8.6. Metsätalous ........................................................................................................116 8.7. Vesistöjen kunnostus, rakentaminen ja säännöstely ................................123 8.8. Vesiliikenne .......................................................................................................132 8.9. Arvio nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden riittävyydestä..........133 8.10. Toimenpiteiden kokonaiskustannukset ....................................................134 9. Yhteenveto vesienhoidon toimenpiteistä .......................................... 135 9.1. Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet ja lisätoimenpiteet Etelä-Savossa .............................................................................................................135 9.2. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen .........................................................136 9.3. Toimenpiteiden täytäntöönpano ja toimenpideohjelman vaikuttavuus . 138 9.3.1. Vaikutus viranomaisten toimintaan .................................................. 138 9.3.2. Toimenpiteiden täytäntöönpano Etelä-Savossa ............................... 139 10. Selostus vuorovaikutuksesta ............................................................. 141 10.1. Kuulemiskierrokset ........................................................................................141
Recommended publications
  • KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51
    POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKÖ KO ELMA 1976 No 51 No 51 Kiertokirje posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnon jakamisesta postipiireihin sekä postisäännön soveltamismääräysten muuttamisesta Posti- ja lennätinhallitus on tänään istun­ hola, Tuulos, Tuusula, Vantaa ja Vihti, pii­ nossa tapahtuneessa esittelyssä, nojautuen rikonttorin asemapaikkana Helsinki. posti-ja lennätinlaitoksesta 12. 2. 1971 an­ Lounais-Suomen postipiiri, johon kuulu­ netun asetuksen 26 §:n 2 momenttiin, vah­ vat seuraavat kunnat: Alastaro, Askainen, vistanut posti- ja lennätinlaitoksen linja- Aura, Dragsfjärd, Eura, Eurajoki, Forssa, hallinnon jaon postipiireihin sekä samalla Halikko, Harjavalta, Honkajoki, Houtskari, muuttanut postisäännön soveltamismää­ Huittinen, Humppila, Iniö, Jokioinen, Jämi­ räysten 2 §:n, sellaisena kuin se on kierto­ järvi, Kaarina, Kalanti, Kankaanpää, Kari- kirjeissä no 127/61 ja 77/71, näin kuulu­ nainen, Karjala, Karvia, Keikyä, Kemiö, vaksi: Kiikala, Kiikka, Kiikoinen, Kisko, Kiukai­ nen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski 2 S T.I., Kuhaa, Kustavi, Kuusjoki, Köyliö, Lai­ Postipiirit tila, Lappi, Lavia, Lemu, Lieto, Loimaa, Loimaan mlk, Lokalahti, Luvia, Marttila, 1. Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinto Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Mie­ on jaettu seuraaviin postipiireihin: toinen, Muurla, Mynämäki, Naantali, Nak­ Helsingin postipiiri, johon kuuluvat seu- kila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Ori- raavat kunnat: Artjärvi, Asikkala, Askola, pää, Paimio, Parainen, Perniö, Pertteli, Piik­ Bromarv, Espoo, Hanko,
    [Show full text]
  • AYRSHIRE ARVOSTELU 02.12.2009 Omistaja Kunta Nimi Rotu Kantakirja NTM 1
    JALOSTUSARVOLTAAN PARHAAT LEHMÄT RODUITTAIN AYRSHIRE ARVOSTELU 02.12.2009 Omistaja Kunta Nimi Rotu Kantakirja NTM 1. Rouhiainen Jaakko Juva Ässä Ay 1301646 AAA 20 1. Komppa Pentti Pertunmaa Yrtti Ay 1301660 A 20 1. Purhonen Vesa Mikkeli Viuhka Ay 1301661 A 20 1. Paajanen Juha ja Katri Punkaharju Vanilja Ay 1291951 A 20 3. Paasonen Jari Mikkeli Viisu Ay 1292106 A 19 3. Natunen Petri Joroinen viuhka Ay 1288532 A 19 5. Kääriäinen MTY, Päivi, Tapio ja Ville Juva Ärrä Ay 18 5. Lipsanen Jussi Juva Yllätys Ay 18 5. Laitinen Markku ja Eija Kangasniemi Testeri Ay 1266696 AAA 18 5. Leppä Jari ja Katriina Pertunmaa Lansarin ViennettaEt Ay 1289700 A 18 5. Muhonen Jari ja Sari Kerimäki Unssi Ay 1278966 AAA 18 5. Puttonen Janne Juva UILIKKI Ay 18 7. Saramäki Ari Enonkoski Virma Ay 17 7. Viljakainen Janne Joroinen Valpuri Ay 1290534 A 17 7. Laitinen Markku ja Eija Kangasniemi Uomi Ay 1278056 A 17 7. Nykänen Anne ja Jarmo Mikkeli JakolanVanilla Ay 1285521 A 17 7. Leppä Jari ja Katriina Pertunmaa Velho Ay 1291276 A 17 7. Repo Esa ja Arja-Riitta Sulkava Äyri Ay 17 7. Lyytikäinen Maatalousyhtymä Mikkeli Vakotar Ay 1290114 A 17 7. Paajanen Juha ja Katri Punkaharju Vaahtokarkki Ay 17 7. Seppänen Asko ja Piia Punkaharju Taiska Ay 1293855 AAA 17 7. Turtiainen Eero ja Leena Punkaharju Venus Ay 277119 B3 17 7. Korhonen Mirja Juva Uskuna Ay 17 7. Väisänen Ensio Kangasniemi Uraani Ay 1277364 A 17 9. Karhu Sirpa Mikkeli Vire Ay 1283018 A 16 9. Suhonen Jouko ja Tarja Joroinen Viikuna Ay 16 9.
    [Show full text]
  • Discoursing Finnish Rock. Articulations of Identities in the Saimaa-Ilmiö Rock Documentary Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2010, 229 P
    JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary Esitetään Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi yliopiston vanhassa juhlasalissa S210 toukokuun 14. päivänä 2010 kello 12. Academic dissertation to be publicly discussed, by permission of the Faculty of Humanities of the University of Jyväskylä, in Auditorium S210, on May 14, 2010 at 12 o'clock noon. UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary JYVÄSKYLÄ STUDIES IN HUMANITIES 140 Terhi Skaniakos Discoursing Finnish Rock Articulations of Identities in the Saimaa-ilmiö Rock Documentary UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ JYVÄSKYLÄ 2010 Editor Erkki Vainikkala Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Pekka Olsbo Publishing Unit, University Library of Jyväskylä Jyväskylä Studies in Humanities Editorial Board Editor in Chief Heikki Hanka, Department of Art and Culture Studies, University of Jyväskylä Petri Karonen, Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä Paula Kalaja, Department of Languages, University of Jyväskylä Petri Toiviainen, Department of Music, University of Jyväskylä Tarja Nikula, Centre for Applied Language Studies, University of Jyväskylä Raimo Salokangas, Department of Communication, University of Jyväskylä Cover picture by Marika Tamminen, Museum Centre Vapriikki collections URN:ISBN:978-951-39-3887-1 ISBN 978-951-39-3887-1 (PDF) ISBN 978-951-39-3877-2 (nid.) ISSN 1459-4331 Copyright © 2010 , by University of Jyväskylä Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2010 ABSTRACT Skaniakos, Terhi Discoursing Finnish Rock.
    [Show full text]
  • Fd2011-Pp00001485-Pdf001.Pdf
    Wröm FinUnd's mostwindhig »«WIM*! 'roirfa: 'Savonlmn^Pjmmala^-Mua^ße.> The loveliest and most wonderful lake in Finland Thefamousandbeautifultourist routes ofthe Saimaa: SAVONLINNA-VUOKSENNISKA-LAPPEENRANTA {*J* SAVONLINNA-PUNKAHARJU-PUNKASALMI s/s Punkaharju II SAVONLINNA-VUOKALA-JOENSUU / KOLI (*!* H SAVONLINNA-PUUMALA-MIKKELI s s Mikkeli You pass the stately castle of Olavinlinna when leaving Savonlinna for Joensuu. Do you want to see the most beautiful nature in Finland? Do you want to worship sun and water, do you long for rest and peace? IF SO, TRAVEL TO THE SAIMAA! you travel ? Can you travel? Wc do not mean that you can Canmaster the puzzles of time-tables, that you know how to buy your tickets and where to change your train and bus. Almost everyone of us is that much a traveller. But can you travel so that your trip results in pleasure and recreation? In most cases when travelling on business and for similar reasons, wc cannot help sacrificing comfort to speed, but when setting out on a recreation trip duringour vacation wc have a chance to plan our tour and our life entirely with a view to comfort, and to see that wc really can enjoy our holiday. Is there any sense in starting out on a holiday tour to sit day after day in a stifling, close and dusty railway compartment, or to sweat in a crowded bus speeding along a dusty road? No, that is not travelling, that is not the right way to tour! FTFravél by boat! The most ideal recreation trip is a journey •*• över lakes.
    [Show full text]
  • Mikkelin Seudun Vapaa-Ajan Asukasvaltuuskunnan Palvelututkimus 2018
    Palvelututkimus 2018 1 PUUMALA Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta MIKKELIN SEUDUN VAPAA-AJAN ASUKASVALTUUSKUNNAN PALVELUTUTKIMUS 2018 Puumalan vapaa-ajan asukkaiden vastaukset Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta Palvelututkimus 2018 2 PUUMALA Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta 1.1. Mistä ensisijaisesti teette ruokaostokset vapaa-ajan asunnolla ollessanne? (voitte kirjoittaa kaupan, kaupungin nimen riville) Vastaajien määrä: 108 Avoimet vastaukset: Lähikaupasta (kaupan nimi) - Puumalan.K.Market - Apaja - sale - Puumala, Siwa - Hurissalon Sale - Puumalan Salesta - S-market juva - Puumalan K-Market Apaja - Sale Puumala ja Hurissalo - Sale Hurissalo, sale puumala - Puumala Sale ja Apaja - Hurissalon Sale - Puumalan Sale - Puumalan sale - Sale Hurissalo - Apaja - Sale ja Apaja - K-Market Wiljmi - Sale Puumala - Sale Puumala - Puumala sale / Puumala k-market - Sale ja K-kauppa Apaja Puumaöa - Sale, Apaja - Puumala Sale - K-market Apaja, Sale - Sale Puumala - Sale Puumala - Sale Hurissalo - Hurissalon Sale - Sale Hurissalo - K-market Apaja - Sale Puumala - K-Market Apaja, Puumala - sale puumala - Sale Puumala ja torimyynti - Apaja - Sale Puumala - sake puumala - Sale - Sale Puumala ja Prisma Mikkeli - Sale Puumala Palvelututkimus 2018 3 PUUMALA Mikkelin seudun vapaa-ajan- asukasvaltuuskunta - Puumalan Sale ja Hurissalon Sale - Sale - Sale Hurissalo - Sale Puumala - Sale Puumala - sale puumala - Sale - Sale - K-Market Apaja - Sale - Sale - S market Ristiina - Sale, Apaja, Puumala - Hurissalo Sale - Juvan s-marketista
    [Show full text]
  • Valitut Palveluntuottajat
    Kansaneläkelaitos Dnro 404040/331/201440 Etelä-Savon vakuutuspiiri 24.10.2014 VALITUT PALVELUNTUOTTAJAT KELAN KUNTOUTUSLAIN 9 JA 10§:N MUKAISTEN VAIKEAVAMMAISTEN AVOTERAPIAPAL- VELUT VUOSINA 2015−2018:YKSILÖTERAPIAT ETELÄ-SAVON VAKUUTUSPIIRI Fysioterapia Anna-Maija Sirviö Anttolan Fysikaalinen Hoitolaitos FysioCenter Pieksämäki Oy Fysikaalinen Hoitolaitos Fysiohuone Ky, Mäntyharju Fysikaalinen Hoitolaitos Fysiohuone Ky, Pertunmaa Fysikaalinen Hoitolaitos Pieksämäen Uuskunto Ky Fysikaalinen Hoitolaitos Savikunto Oy Fysikaalinen Hoitolaitos Suomikunto Oy Fysika team OMT, Riitta Brunner Fysiokeskus Oy Savonlinna Fysio42 Oy, Kirkkolahdenkatu Fysio42 Oy, Pappilankatu Fysio42 Oy, Punkaharju Fysioporras Ky Fysioterapeutti Jaana Honkanen Fysioterapeutti Marja-Riitta Mutanen Fysioterapeutti OMT Matti Tiainen Fysioterapeutti Tuija Pöntinen Fysioterapia Minna Honkanen Fysioterapiapalvelu Mikkelin Kunto-Pulssi Ky Fysioterapia Seija Hietapuro Fysio Tervaranta, Tarja Pirinen Healthlake Oy / Herttuan Kuntoutuskeskus Heinäveden fysiokeskus Ky Hirvensalmen Fysioterapia Oy Joroisten Fysioterapia Oy Juvan Fysioterapia, Gabi Zahnd-Lampinen Kangasniemen Fysica Ay Kruunupuisto Oy Kunnonkeskus Pieksämäki Oy, Haukivuori Kunnonkeskus Pieksämäki Oy, Pieksämäki Kyyhkylä Oy, Mikkeli Kyyhkylä Oy, Savonlinna Lääkintävoimistelija Mari Virkki Mikkelin Fysikaalinen Hoitolaitos Ky Mikkelin Fysioteam OMT Mikkelin Kuntopalvelu Mäntyharjun FYSIKA Kansaneläkelaitos Dnro 404040/331/201440 Etelä-Savon vakuutuspiiri 24.10.2014 Pieksämäen Fysikaalinen Hoitolaitos Punkaharjun Fysikaalinen
    [Show full text]
  • The Saima District
    THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO "THE PKftRL OF SrtIJVM" THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION Ul' THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION. THE SAIMA DISTRICT SAVONLINNA-KUOPIO THE LEPPÄVIRTA ROUTE EDITED BY THE KUOPIO SECTION OF THE FINNISH TOURIST ASSOCIATION PRINTED IN KUOPIO 1928 BY POHJOIS-SAVON KIRJAPAINO O.Y 2 The harbour of Savonlinna TJ*inland does not offer the foreign tourist much in the way of historic monuments or famous art treasures, but she offers so much more in the way of beautiful scenery, the peace and pleasure of which comes from being in close contact with untouched nature. The beauty of the country lies especially in the extensive forests, and in the sin- gular profusion of lakes. It is most apparent in the large lake district, and in the magnificent wa- 3 terways of Lake Saima. Here the admirer of na~ fure and the tourist receives a never to be forgot- ten impression. Here the tourist, who has visited different parts of the country may exclaim: „The chain of the Saima lakes is the most wonderful thing I have ever seen; here is the northern para- dise of hills, forests, and lakes." But as a boat trip along this chain of lakes, with its many branches extending for miles in all directions, demands too much of the tourist's pre- cious time, he must satisfy himself by experiencing the best part of all by undertaking the journey from Savonlinna via Varkaus to Kuopio, from the border of Olof's Castle to the base of the stately Puijo Hill.
    [Show full text]
  • Katsaus 1996
    Tilastokeskus katsaus 1996 . Tilastokeskus m ¡¡! S ta tis tik c e n tra le n " Statistics Finland Itä-Suomen katsaus Helsinki 1997 Tiedustelut: Esko Syrjäkari (08) 537 2046 Kansikuva: Leena Jäntti, Sirkku Hiltunen © 1996 Tilastokeskus Tietoja lainattaessa lähteenä on mainittava Tilastokeskus. ISSN 1239-7466 ISBN 951-727-263-4 Hakapaino Oy, Helsinki 1997 ALKUSANAT Itä-Suomen katsaus 1996 on yksi neljästä Tilastokeskuksen tekemästä aluekatsausjul- kaisusta. Muut vastaavalla tietosisällöllä ja esitystavalla toteutetut aluejulkaisut ovat Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen katsaukset. Katsausjulkaisujen aluera­ jaukset noudattavat lähes täysin uuden läänijaon mukaisia rajoja. Lapin ja Oulun läänien tiedot on kuitenkin esitetty samassa julkaisussa, Pohjois-Suomen katsauksessa. Tässä Itä- Suomen katsauksessa esitetään tiedot tulevan Itä-Suomen läänin alueesta (Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat) poiketen myös kaikista nykyisen Mikkelin läänin kunnista. Niistä Heinola, Heinolan mlk, Sysmä ja Hartola eivät kuulu Etelä-Savon maakuntaan. Näiden kuntien tiedot ovat mukana myös Etelä-Suomen katsauksessa. Julkaisusarja on jatkoa ja laajennus aiemmin kuudesti Oulun läänikatsauksen ja kerran Pohjois-Suomen katsauksen nimellä tuotetulle vuosijulkaisulle. Se on usean vuoden ajan ollut Tilastokeskuksen ainoa tiettyyn Suomen aluekokonaisuuteen keskittyvä kokoomajul- kaisu. Se olikin vuonna 1995 Tilastokeskuksen myydyin julkaisu alueellaan. Itä-Suomen katsauksen tavoitteena on antaa alueellista tietoa Itä-Suomesta, sen maakun­
    [Show full text]
  • ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Pieksämäen Seutu Ja RAJASU
    PIEKSÄMÄEN JA RAJASU SEUDUN JÄTEVESIOSAAJAT Oikeaa tietoa maaseudun vesihuollosta 31.1.2019 ETELÄ-SAVON JÄTEVESIOSAAJAT / Pieksämäen seutu ja RAJASU SKVY OY Palvelut: Jätevesijärjestelmien suunnittelu sekä rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelukokemus: Yli 30 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Rakentamiskokemus: Yli 20 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Erityisosaaminen: - Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelun FISE-pätevyys - Kokemusta maitohuoneen pesuvesien jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta matkailuyritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta elintarvikealan yritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta sisäkuivakäymälöiden suunnittelusta - Kokemusta kiinteistöjen yhteisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Uuden vesihuoltolain edellyttämät varautumissuunnitelmat ja riskinarvioinnit Laitevalmistajayhteistyö: Laitevalmistajista riippumaton Toiminta-alue: Koko Etelä-Savo Yrityksen kotipaikka: Kuopio Yhteistiedot: Puh. 0400 616 274 / [email protected] / www.skvy.fi Saimaan Maarakennus OY Palvelut: Jätevesijärjestelmien suunnittelu, kaivotyö, asennus ja maa-ainesten toimitus sekä jätevesijärjestelmien huolto Suunnittelukokemus: Yli 10 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Rakentamiskokemus: Yli 30 maapuhdistamoa ja alle 10 laitepuhdistamoa Erityisosaaminen: - Kokemusta matkailuyritysten jätevesijärjestelmien suunnittelusta - Kokemusta sisäkuivakäymälöiden suunnittelusta - Kokemusta kiinteistöjen yhteisten jätevesijärjestelmien suunnittelusta Laitevalmistajayhteistyö:
    [Show full text]
  • Download Bid Book to Your Device
    Culture changes everything Saimaa is a place and a state of mind. On its shores we have found our own way of doing things, living, and thinking. We have found creativity in both beautiful and harsh conditions. That’s why our culture is unique − and worth discovering. We are the droplets that set in motion the power to change culture. When we hit the surface of the water together, we cause a vibration that resonates throughout the world. Culture doesn’t just change the story. It changes everything. The easternmost point of the continental EU is located in the municipality Facts 173 Vekara-Varkaus of Ilomantsi. 127,298 museums Children’s Summer FINL (19 state subsidy) summer cottages/ Festival week AN villas/second homes 26,000 Art Centre D 50 visitors Salmela steamships (Saimaa, ca. 280 in Europe) 6,000 45,000 km of shoreline St. Michel visitors in Savonlinna Trotting Race 116 23,000 Ilosaarirock libraries visitors 64,000 671,586 visitors residents 35,000 bed-places in Kuopio accommodation Dance Festival companies 53 municipalities 37,000 138,596 visitors seasonal residents Savonlinna Imatranajo Opera Festival (The Imatra road race) 40,000 65,000 124 visitors visitors theatres Lappeenranta (8 state subsidy) Sandcastle 600 150,000 km of border visitors Examples shared with North Savo (19 municipalities) Russia of events North Karelia Kuopio (13 municipalities) Municipalities with additional funding: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Iisalmi, Imatra, Joroinen, Kitee, Kiuruvesi, Kontiolahti, Lemi, Liperi, Luumäki, Mäntyharju, Joensuu Nurmes,
    [Show full text]
  • The Lakeland
    ©Lonely Planet Publications Pty Ltd The Lakeland Includes ¨ Why Go? Savonlinna ..........145 Most of Finland could be dubbed lakeland, but around here Punkaharju .........150 it seems there’s more water than terra firma. And what wa- Seal Lakes ..........152 ter: sublime, sparkling and clean. Reflecting sky and forests Sulkava .............154 as clearly as a mirror, it leaves an indelible impression. Get outdoors here, whether you rent a cottage and try Mikkeli .............154 your hand at kindling the perfect blaze in the sauna stove, Valamo .............155 grab a canoe and paddle the family-friendly Squirrel Route Jyväskylä ...........156 or go in search of rare freshwater seals. Kuopio .............161 Towns, too, have much to offer. Savonlinna hosts opera in the wonderful setting of its island castle. Jyväskylä’s lively feel and architectural portfolio have obvious appeal, while Kuopio offers lake trips and a great smoke sauna. Lakeland’s people – the savolaiset – are among the most Best Places outspoken and friendly of Finns. They are often lampooned to Stay due to their distinctive Savo dialect, accent and humour. But ¨ Lossiranta Lodge (p148) they have the last laugh thanks to the unparalleled beauty of their region. ¨ Mannila (p151) ¨ Valamo monastery (p155) ¨ Hotel Yöpuu (p157) When to Go ¨ Oravi Outdoor Centre The Lakeland (p152) °C/°F Te mp Rainfall inches/mm 30/86 6/150 20/68 4/100 Best Places 10/50 to Eat 0/32 2/50 ¨ Musta Lammas (p164) -10/14 ¨ Pöllöwaari (p159) -20/-4 0 J FDM A M J J A S O N ¨ Huvila (p149) ¨ Figaro (p157) Feb Check out the Jul Great weather Aug See all the ¨ Kummisetä (p164) ice sculptures in for water activi- highlights in Savonlinna, and ties, and the best decent weather explore Lin- festivals, including but without the nansaari National opera in Savonlin- July crowds.
    [Show full text]
  • Product-Manual-Visit-Saimaa.Pdf
    LAKE SAIMAA, PUREST FINLAND PRODUCT MANUAL MIKKELI • SAVONLINNA • VARKAUS visitsaimaa.fi Unique 8 h Lake Saimaa New York The exceptionally beautiful Lake Saimaa area is Finland’s oldest tourist destination and its beautiful nature has LAKE SAIMAA drawn in visitors since the 19th century. Surface area .......4 400 km2 Shoreline .......... 14 850 km Lake Saimaa, the fourth largest freshwater lake in Europe, Islands ...............13 710 offers sparkling pure waters dotted with 14,000 islands Water level ..........75,70 m – a winding labyrinth filled with breathtaking scenery and Greatest depth ........ 84 m the purest nature. Depth on average ....17 m 10,5 h Helsinki 9,5 h Stockholm St. Petersburg 1 h 1 h 9 h 3 h London Frankfurt Paris 2,5 h 12 h 3 h Beijing Rome 3,5 h Seoul Tokyo 7 h Delhi How to Singapore get there? By plane By rental car Mikkeli Airport Rental cars: Savonlinna Airport www.hertz.fi Kuopio Airport www.avis.fi Lappeenranta Airport www.europcar.fi www.airlink.fi www.ryanair.com By bus www.finnair.com Bus tickets: www.perille.fi By train Helsinki–Mikkeli 2,2 hours Helsinki–Savonlinna 4 hours Helsinki–Varkaus 4 hours Train tickets: www.vr.fi Kuopio VARKAUS Distances by car hr HELSINKI IMATRA LAPPEENRANTA MIKKELI SAVONLINNA VARKAUS PETERSBURG ST MIKKELI SAVONLINNA HELSINKI 3:00 2:45 2:30 4:00 3:45 5:00 IMATRA 3:00 0:30 2:00 1:30 2:15 3:00 LAPPEENRANTA 2:45 0:30 1:30 2:00 2:30 3:00 Finland Imatra Lappeenranta MIKKELI 2:30 2:00 1:30 1:30 1:00 3:30 SAVONLINNA 4:00 1:30 2:00 1:30 1:30 4:30 Russia VARKAUS 3:45 2:15 2:30 1:00 1:30 5:00 HELSINKI ST PETERSBURG 5:00 3:00 3:00 3:30 4:30 5:00 www.maanmittauslaitos.fi • 2018 St.
    [Show full text]