Flerspråkighet Eller Språkförbistring? Finska Segment I Svenska Medeltidsbrev 1350–1526

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Flerspråkighet Eller Språkförbistring? Finska Segment I Svenska Medeltidsbrev 1350–1526 SKRIFTER UTGIVNA AV INSTITUTIONEN FÖR NORDISKA SPRÅK VID UPPSALA UNIVERSITET 100 CARL OLIVER BLOMQVIST Flerspråkighet eller språkförbistring? Finska segment i svenska medeltidsbrev 1350–1526 2017 Dissertation presented at Uppsala University to be publicly examined in Ihresalen, Engelska parken, Thunbergsvägen 3, Uppsala, Saturday, 22 April 2017 at 10:00 for the degree of Doctor of Philosophy. The examination will be conducted in Swedish. Faculty examiner: Docent Terhi Ainiala (Helsingfors universitet, Finska, finskugriska och nordiska institutionen). Abstract Blomqvist, C. O. 2017. Flerspråkighet eller språkförbistring? Finska segment i svenska medeltidsbrev 1350–1526. (Linguistic Confusion or Multilingualism? Fragmentary Finnish in Old Swedish Charters c. 1350–1526.). Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet 100. 320 pp. Uppsala: Institutionen för nordiska språk, Uppsala universitet. ISBN 978-91-506-2620-9. This thesis examines fragmentary Finnish in Late Old Swedish charters (c. 1350–1526) issued in the Finnish part of the Swedish realm, the diocese of Åbo. Consisting mostly of proper names, albeit occasionally displaying Finnish inflectional and derivational morphology, these fragments have previously not generally been regarded as representing actual written Finnish, but rather as onomastic loans or transcriptions of oral language by more or less monolingual Swedish scribes. This thesis attempts a description and analysis of the Swedish–Finnish language mixture, to see to what extent the embedding of Finnish segments in these Swedish- language charters can be said to reflect scribal proficiency in Finnish or a lack thereof. The thesis relies on theoretical and empirical findings in the fields of code-switching and historical sociolinguistics. To provide a socio-historical context for the linguistic analysis, sociolinguistic conditions in medieval Finland and the textual genre of medieval charters are outlined. The bilingual segments in the data are then described and compared with models of code-switching from modern studies, to see whether their form corresponds to patterns that could be expected of more or less balanced bilinguals. The choice between Swedish and Finnish linguistic variants is also considered in the light of textual and sociolinguistic factors, and a study is made of Finnish grammatical transfer in the scribal Swedish of medieval Finland. Although the scarcity of the medieval data does not allow definite conclusions, the tentative results reveal a language mixture that is mainly well formed, though limited in scope and with some instances of scribal errors that could be due to a lack of proficiency in Finnish. On the other hand, the insertion of Finnish segments shows a stylistic patterning that suggests a linguistic awareness on the part of the scribes, and the choice of Swedish prepositions in certain constructions differs quantitatively from the norm in non-Finnish parts of medieval Sweden, in a way that can partly be attributed to the influence of Finnish locative case semantics. While it is apparent that proficiency levels in Finnish must have varied somewhat among medieval scribes in Finland, the results point to a more or less bilingual proficiency, or at least extensive passive knowledge of Finnish. Keywords: Old Swedish, Finnish, code-switching, historical sociolinguistics, toponyms, anthroponyms, charters, Middle Ages Carl Oliver Blomqvist, Department of Scandinavian Languages, Box 527, Uppsala University, SE-75120 Uppsala, Sweden. © Carl Oliver Blomqvist 2017 ISSN 0083-4661 ISBN 978-91-506-2620-9 urn:nbn:se:uu:diva-316613 (http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-316613) ”Jag sökte till en början inte svaren i den omgivande verkligheten – och jag tror inte heller, att man finner de slutliga svaren där.” – G. H. von Wright Innehåll Förord ............................................................................................................ 11 1 Inledning .............................................................................................. 13 1.1 Bakgrund ......................................................................................... 15 1.2 Syfte och frågeställningar ............................................................... 21 1.3 Avhandlingens disposition .............................................................. 23 1.4 Notationskonventioner .................................................................... 24 2 Teoretisk bakgrund .............................................................................. 26 2.1 Kodväxling ...................................................................................... 26 2.1.1 Inledning ................................................................................ 27 2.1.2 Kodväxling och grammatik ................................................... 28 2.1.3 Kodväxling och lån ................................................................ 30 2.1.4 Kodväxling och tvåspråkighet ............................................... 32 2.1.5 Kodväxlingstypologi .............................................................. 35 2.1.6 Orsaker till kodväxlingens utformning .................................. 42 2.1.6.1 Lexikalisk och typologisk likhet mellan språken ....... 45 2.1.6.2 Prestige och status ...................................................... 49 2.1.6.3 Språkfärdighet ............................................................ 50 2.1.6.4 Kontakt ....................................................................... 52 2.1.6.5 Tid .............................................................................. 53 2.1.6.6 Attityder/normer ......................................................... 53 2.1.6.7 Situationella faktorer .................................................. 55 2.1.6.8 Sammanfattning .......................................................... 56 2.1.7 Sammanfattning ..................................................................... 57 2.2 Kodväxling i historiskt material ...................................................... 57 2.2.1 Historisk sociolingvistik ........................................................ 57 2.2.2 Tidigare forskning i historisk kodväxling .............................. 60 2.2.3 Skriftlig kodväxling ............................................................... 67 2.2.4 Medium, texttyp och kodväxling ........................................... 68 2.2.5 Sammanfattning ..................................................................... 75 2.3 Namn och kodväxling ..................................................................... 75 2.3.1 Inledning ................................................................................ 75 2.3.2 Kontaktonomastik och kodväxling ........................................ 77 2.3.3 Namn och kodväxlingsforskning ........................................... 84 2.3.4 Sammanfattning ..................................................................... 87 3 Material och metod .............................................................................. 89 3.1 Metoddiskussion ............................................................................. 89 3.2 Materialurval, excerpering och kodning ......................................... 92 4 Diplomspråk i det medeltida Finland................................................... 99 4.1 Inledning ......................................................................................... 99 4.2 Tid och sociala nätverk ................................................................... 99 4.3 Lexikalisk och typologisk distans ................................................. 100 4.4 Status, prestige och språkattityder ................................................. 101 4.5 Språkfärdigheter: skrivarnas språkliga bakgrund .......................... 109 4.5.1 Finska skriftkunniga under medeltiden ................................ 109 4.5.2 Finsk skriftkultur under medeltiden ..................................... 112 4.5.3 Spår av medeltida finsk skriftverksamhet ............................ 116 4.6 Situationella faktorer ..................................................................... 125 4.7 Sammanfattning ............................................................................ 128 5 Analys ................................................................................................ 129 5.1 Segmenttyper och variation .......................................................... 129 5.1.1 Inledning .............................................................................. 129 5.1.2 Sublexikala segment ............................................................ 130 5.1.2.1 Finska ortnamn av typen -(i)nen ............................... 131 5.1.2.1.1 Exempelfall och skrivarstrategier .......................... 133 5.1.2.2 Morfologisk anpassning och folketymologi ............. 138 5.1.2.3 Svenska kalkeringar och halva översättningar ......... 145 5.1.2.4 Partiella former ......................................................... 153 5.1.3 Supralexikala segment ......................................................... 156 5.1.3.1 Simplexord ............................................................... 156 5.1.3.2 Avledda ord .............................................................. 165 5.1.3.2.1 Personliga attribut .................................................. 166 5.1.3.2.2 Ortnamn ................................................................. 172 5.1.3.3 Sammansatta ord .....................................................
Recommended publications
  • Hirvensalon Osayleiskaava
    HIRVENSALON OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus (kaavatunnus 13/2007, DN:o 3533-2007) 5.12.2016, muutettu 3.10.2017 (lausunnot) Turun kaupunki Ympäristötoimiala | Kaupunkisuunnittelu Hirvensalon osayleiskaava 2 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava on Hirvensalon ja Kulhon yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla mah- dollistetaan asukasmäärän hallittu kasvu. Mitoitus perustuu Turun kaupunkiseudun rakenne- malli 2035:n tavoitteisiin. Osayleiskaavan laadintaa ohjaavat lisäksi Varsinais-Suomen liiton laatima maakuntakaava, maakuntakaavan kaavaehdotusvaiheessa oleva tarkistustyö ja Tu- run kaupungin Yleiskaava 2029:n valmistelu. Hirvensalon osayleiskaavan on tarkoitus olla osa koko kaupungin alueen käsittävää yleiskaavaa. Asumisen lisäksi osayleiskaavassa varataan alueita mm. työpaikkojen, palvelujen, luonnonsuo- jelun, maisemansuojelun, maa- ja metsätalouden, ulkoilun ja virkistyksen sekä liikenteen tarpei- siin. Hirvensalon edellinen osayleiskaava on vuodelta 2001. Osayleiskaava ohjaa taajama-alueella yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa sekä taajama-alueen ulkopuolella poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuja sekä rakennus- ja toi- menpidelupia. Osayleiskaavan hyväksyy Turun kaupunginvaltuusto. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteinen yleiskaava velvoittaa sito- vasti kaupungin hallintoa ja myös muita viranomaisia edistämään yleiskaavan toteuttamista. Tämän kaavaselostuksen liitetiedot ovat saatavissa internetistä linkkeinä, suurimmaksi osaksi Turun kaupunkisuunnittelun yleiskaavojen Kaavahausta. Turun kaupunki Ympäristötoimiala
    [Show full text]
  • 71 Bussi - Aikataulut & Linjakartat
    71 bussi - aikataulut & linjakartat 71 Syvälahden koulu-Pikisaari-Maanpää-Oriniemi- Näytä Verkkosivustolla Haarla 71 bussi -linjalla (Syvälahden koulu-Pikisaari-Maanpää-Oriniemi-Haarla) on yksi reitti. Tavallisina arkipäivinä kulkemisajat ovat: (1) Moikoinen →Moikoinen: 12.10 - 15.55 Käytä Moovit-sovellusta löytääksesi lähimmän 71 bussi -aseman ja selvitä, milloin seuraava 71 bussi saapuu. Kohde: Moikoinen →Moikoinen 71 bussi Aikataulu 51 pysäkkiä Moikoinen →Moikoinen Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 12.10 - 15.55 tiistai 12.10 - 15.55 Moikoinen Pitkäpellonkatu 1, Turku keskiviikko 12.10 - 15.55 Ylikyläntie torstai 12.10 - 15.55 Ylikyläntie, Turku perjantai 12.10 - 15.55 Pujottelumäki lauantai Ei toiminnassa Vanha Kakskerrantie 2, Turku sunnuntai Ei toiminnassa Honkaistenranta Syvälahti Vanha Kakskerrantie, Turku 71 bussi Info Toijaistentie Ohje: Moikoinen →Moikoinen Vanha Kakskerrantie 29, Turku Pysäkit: 51 Matkan kesto: 33 min Kutterintie Linjan yhteenveto: Moikoinen, Ylikyläntie, Pujottelumäki, Honkaistenranta, Syvälahti, Latokari Toijaistentie, Kutterintie, Latokari, Pikisaari, Puomikuja, Pikikurjentie, Särkilahdentie, Pikikurjentie, Pikisaari Maanpääntie, Jänessaarentie, Seuluntie, Beckholmsvägen 30, Turku Maanpääntie, Syrjäläntie, Maanpää, Syrjäläntie, Maanpääntie, Seuluntie, Jänessaarentie, Puomikuja Maanpääntie, Särkilahden Koulu, Suvitie, Illoistentie, Puomikuja 7, Turku Kuusikkokuja, Palokulmantie, Mustalahdentie, Kaislatie, Kuusistontie, Kivikarinkuja, Metsäpolku, Pikikurjentie Oriniemi, Kulkkilanrannantie,
    [Show full text]
  • Turku's Archipelago with 20,000 Islands
    Turku Tourist Guide The four “Must See and Do’s” when visiting Turku Moomin Valley Turku Castle The Cathedral Väski Adventure Island Municipality Facts 01 Population 175 286 Area 306,4 km² Regional Center Turku More Information 02 Internet www.turku.fi www.turkutouring.fi Turku wishes visitors a warm welcome. Photo: Åbo stads Turistinformation / Turku Touring Newspapers Åbo underrättelser www.abounderrattelser.fi/au/idag.php Turku’s Archipelago Turun Sanomat www.turunsanomat.fi with 20,000 Islands Finland’s oldest city. It’s easy to tour the archipelago. Tourist Bureaus Turku was founded along the Aura River in You can easily reach any of the 20,000 islands 1229 and the Finnish name Turku means and islets located in the Turku archipelago by Turku Touring “market place.” The city is called , “The Cradle ferry or boat (large or small). You can also Auragatan 4, Turku to Finnish Culture” and today, despite its long come close to the sea by going along the +358 2 262 74 44 history, a very modern city that offers art, Archipelago Beltway, which stretches over [email protected] music, Finnish design and much more. 200 km of bridges and islands. Here you can www.turkutouring.fi stay overnight in a small friendly hotel or B & There are direct connections with SAS / Blue B. The archipelago, with its clean nature and 1 from Stockholm or you can choose any of calm pace is relaxation for the soul! the various ferry operators that have several Notes departures daily to the city. Southwest Finland is for everyone 03 - large and small! Turku is known for its beautiful and lively The southwest area of Finland is a historic Emergency 112 squares, many cozy cafés and high-class but modern area which lies directly by the Police 07187402 61 restaurants.
    [Show full text]
  • Vapaat Rannat –Kartoitus Mikko Nikkanen Ympäristö- Ja Kaavoitusvirasto Turun Kaupunki 2005
    Vapaat rannat –kartoitus Mikko Nikkanen Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Turun kaupunki 2005 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................................................2 1. Johdanto.............................................................................................................................................4 1.1 Työn tavoitteet ja tausta..............................................................................................................4 1.2 Yleistietoa manner- ja rannikkosaaristosta sekä Hirvensalosta, Satavasta ja Kakskerrasta5 1.3 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset ...........................................................................................5 2. Työn suorittaminen ja menetelmät...................................................................................................6 3. Rannat, rantarakentaminen ja vapaat rannat ..................................................................................6 3.1 Yleistä............................................................................................................................................6 3.2 Rantojen käyttö ja niitä uhkaavat tekijät....................................................................................7 4. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran luonto ja maankäyttö ...........................................................8 4.1 Tutkimusalue ja sen luonto.........................................................................................................8
    [Show full text]
  • Turun Keskiaikaisten Kylätonttien Kasvillisuus
    Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Silja Aalto Pro gradu-tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SILJA AALTO: Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Pro gradu –tutkielma, 92 sivua, 21 liitesivua Arkeologia Elokuu 2020 Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaista kasvillisuutta Turun alueen keskiaikaisilla kylätonteilla nykyään esiintyy ja poikkeaako eri ikäisten ja eri aikoina autioituneiden kylätonttien kasvillisuus toisistaan. Mikäli jotkin kasvilajit esiintyvät vanhoilla rautakaudelta periytyvillä asuinpaikoilla selvästi useammin kuin vasta keskiajalla perustetuissa kylissä, ne voisivat indikoida asutuksen vanhaa ikää. Samalla tarkastellaan, painottuuko tiettyjen kasvilajien levinneisyys Turussa keskiaikaisen kyläasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuuden osalta aineisto koostuu Turun paikallisista luontoselvityksistä, Suomen lajitietokeskuksen kokoamista havainnoista ja Turun kasvit -hankkeen havaintopisteistä. Kyläaineisto pohjautuu pääasiassa Turun museokeskuksen inventointeihin vuosilta 2014 ja 2015. Ennen tutkimusta kyläkohtaista kasvillisuusaineistoa täydennettiin kenttätöillä. Analyysiin valittiin 11 autioitunutta kylätonttia: Haavisto, Harittu, Iisala, Ispoinen, Kairinen, Kakkarainen, Kalliola, Koskennurmi,
    [Show full text]
  • Runkolinjaston Linjakohtaiset Kuvaukset 9.5.2018
    Runkolinjaston linjakohtaiset kuvaukset 9.5.2018 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 1 Satama–Lentoasema 1A Satama–Moisio–Jäkärlä 1B Satama–Matkakeskus • Linjat 1, 1A ja 1B palvelevat Sataman ja Kauppatorin välisen alueen asukkaita, työmatkaliikkujia sekä risteilymatkustajia. Linjat vastaavat reiteiltään nykyisen linjan 1 liikennettä siirrettynä osin Eerikinkadulle. Linjojen 1 ja 1A pohjoispäät puolestaan palvelevat Raunistulan, Kastun, Kärsämäen ja Urusvuoren alueita. Linja 1 jatkaa lentoasemalle. Linja 1A kääntyy ennen lentoasemaa Moisioon ja Yli-Maariaan, josta tulevan uuden katuyhteyden kautta Jäkärlään. Yli- Maarian ja Moision alueita palvelevat linjan 1A ohella täydentävät linjat T93 ja T94, Jäkärlää puolestaan linja T8. • Linjat 1 ja 1A risteävät molempien kehärunkolinjojen kanssa Kärsämäentien ja Markulantien risteyksessä. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 2 Kohmo–Mylly (VE1) 2 Kohmo–Länsinummi (VE2) • Reitti kattaa Kohmon, Kuralan, Nummen, Hepokullan, Liljalaakson ja Länsinummen alueet ja vastaa nykyistä linjaa 2 Kohmo–Länsinummi. Keskustan tuntumassa linja kulkee muun muassa Yliopistonmäen viertä, TYKSin Kantasairaalan ohi sekä Satakunnantien vartta. • VE1:ssä reittiä on jatkettu kauppakeskus Myllyyn. VE2:ssa Myllyn ja Kauppatorin välillä ei ole suoraa linjaa. Molemmissa versioissa nykyinen Liljalaakson päätepysäkki tavoitetaan kehärunkolinjayhteydellä. • Linja risteää kehärunkolinjojen kanssa Kohmon puoleisessa päässä Hämeentiellä. Länsinummen suunnassa linja risteää
    [Show full text]
  • Kaupunginosien Numerot Ja Ni
    096 PAATTINEN 099 KOSKENNURMI 097 YLI-MAARIA 087 JÄKÄRLÄ 098 PAIMALA 086 MOISIO 095 SARAMÄKI 103 TASTO 089 LENTOKENTTÄ 088 URUSVUORI 085 RUNOSMÄKI 084 KÄRSÄMÄKI 093 METSÄMÄKI 102 HAAGA 077 MÄLIKKÄLÄ 083 KAERLA 092 ORIKETO 076 TERÄSRAUTELA 091 RÄNTÄMÄKI 073 VÄTTI 082 KASTU 094 HALINEN 075 RUOHONPÄÄ 101 KOROINEN 081 RAUNISTULA 072 KÄHÄRI 014 KOHMO 074 PITKÄMÄKI 013 KURALA 011 NUMMI 065 PERNO 071 POHJOLA 063 PAHANIEMI 064 ARTUKAINEN 006 VI 001 I 016 VARISSUO 007 VII 012 ITÄHARJU 062 ISO-HEIKKILÄ 002 II 021 KUPITTAA 008 VIII 066 PANSIO 003 III 015 PÄÄSKYVUORI 004 IV 022 KURJENMÄKI 009 IX 061 SATAMA 005 V 031 MÄNTYMÄKI 025 VAALA 023 VASARAMÄKI 026 LAUSTE 032 LUOLAVUORI 041 VÄHÄHEIKKILÄ 042 KORPPOLAISMÄKI 053 PIKISAARI 043 PUISTOMÄKI 024 HUHKOLA 044 PIHLAJANIEMI 052 LAUTTARANTA 033 PELTOLA 067 RUISSALO 034 ILPOINEN 037 SKANSSI 049 JÄNESSAARI 035 KOIVULA 046 UITTAMO 051 MOIKOINEN 154 SÄRKILAHTI 057 KUKOLA 045 ISPOINEN 036 HARITTU 153 TOIJAINEN 047 KATARIINA 056 ILLOINEN 059 KAISTARNIEMI 068 MAANPÄÄ 054 HAARLA 055 ORINIEMI 058 PAPINSAARI 048 FRISKALA 151 SATAVA 152 VEPSÄ Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 12.9.2016, VN Mittakaava: 1:110000 001 I 001 I 002 II 002 II 003 III 003 III 004 IV 004 IV 005 V 005 V 006 VI 006 VI 007 VII 007 VII 008 VIII 008 VIII 009 IX 009 IX 064 ARTUKAINEN ARTUKAIS 011 NUMMI NUMMISBACKEN 048 FRISKALA FRISKALA 012 ITÄHARJU ÖSTERÅS 102 HAAGA HAGA 013 KURALA KURALA 054 HAARLA HARLAX 014 KOHMO KOHMO 094 HALINEN HALLIS 015 PÄÄSKYVUORI SVALBERGA 036 HARITTU HARITTU 016 VARISSUO KRÅKKÄRRET 024 HUHKOLA HUHKOLA
    [Show full text]
  • Aikataulut Ja Linjojen Reittikartat
    15 bussi - aikataulut & linjakartat 15 Brinkhallintie →Kauppatori Näytä Verkkosivustolla 15 bussi -linjalla (Brinkhallintie →Kauppatori) on 20 reittiä. Tavallisina arkipäivinä kulkemisajat ovat: (1) Brinkhallintie →Kauppatori: 23.55 (2) Kakskerta →Kauppatori: 05.30 - 17.45 (3) Kakskerta →Saramäki: 05.55 - 22.50 (4) Kauppatori →Haarla: 15.13 (5) Kauppatori →Kakskerta: 05.25 - 08.45 (6) Kauppatori →Saramäki: 05.40 (7) Niemenkulmantie →Kakskerta: 05.20 - 07.15 (8) Saramäki →Brinkhallintie: 23.05 (9) Saramäki →Kakskerta: 05.25 - 21.40 (10) Saramäki →Kauppatori: 23.30 Käytä Moovit-sovellusta löytääksesi lähimmän 15 bussi -aseman ja selvitä, milloin seuraava 15 bussi saapuu. Kohde: Brinkhallintie →Kauppatori 15 bussi Aikataulu 39 pysäkkiä Brinkhallintie →Kauppatori Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 23.55 tiistai 23.55 Brinkhallintie keskiviikko 23.55 Kakskerran Koulu torstai 23.55 Höyttistentie perjantai 23.55 Kakskertavägen 948, Turku lauantai 23.55 Kakskerrantie Kakskerrantie 908, Turku sunnuntai 23.55 Kaivoinen Uudenkyläntie 15 bussi Info Hennalantie Ohje: Brinkhallintie →Kauppatori Pysäkit: 39 Pohjaniityntie Matkan kesto: 20 min Kakskertavägen 734, Turku Linjan yhteenveto: Brinkhallintie, Kakskerran Koulu, Höyttistentie, Kakskerrantie, Kaivoinen, Satava Uudenkyläntie, Hennalantie, Pohjaniityntie, Satava, Kakskertavägen 684, Turku Vitanovantie, Ekvalla, Satavansilta, Suvelantie, Meritalo, Suvilinnantie, Haarla, Vihuri, Maunulantie, Vitanovantie Friskalantie, Halvarinkatu, Kukolantie, Moikoinen, Kakskertavägen 609, Turku
    [Show full text]
  • Hoitaa Hirvensalossa Muidenkin Äitien Lapset
    elämää saarissa Koulujemme kuulumisia maininki sivulla 18 HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI ! JOULUKUU 2011 ANTTI JA PIRKKO LEHTISEN TERVEISET SNÄLLSTRÖMIEN JOULUTUNNELMAA MARIKA LAMBERGIN JOULUKUU Satu Leppänen hoitaa Hirvensalossa muidenkin äitien lapset maininki 1 www.skanska.fi/turuntelakkaranta joulukuu2011 Telakkaranta Joulun matematiikkaa herää uuteen Mainingin toimitukseen tupsahtelee aika ajoin lahjatoiveita. Siis muulloinkin kuin näin joulun alla. Meille tulevat lahjatoiveet ovat sellaista sorttia, että niissä toivotaan juttuja jostain toivojalle elämään tärkeästä asiasta ja vielä useammin jostakusta tärkeästä ihmisestä. Pikkuhiljaa me niitä toiveita toteutammekin – miltei joka lehdessä konkretisoituu yhden Mainingin lukijan aihetoive. Tulossa uusia tasokkaita koteja Aurajoen Viime aikoina on aika usein kysytty, että mitäköhän Antti Lehtiselle mahtaa kuulua. Käytän- varrelle Turun Telakkarantaan. Telakkarannan ainutlaa tuisten näky mien keskellä yhdistyvät nössä kaikki saarilla kauemmin asuneet tuntevat tai tietävät Antin ja vaimonsa Pirkon; ja tämän urbaani elämänmeno ja historia. Vanha telak- lehden myötä myös hiljattain muuttaneet saavat lukea heidän kuulumisiaan ja tulla tutuiksi. Antin ka-alue muuntuu uusien kerros talojen myötä lenkit ovat lyhentyneet, mutta vastaavasti Pirkon matka miehensä luo on pidentynyt, joten lenk- moderniksi ja viihtyisäksi asuin- ja kävelykatu- alueeksi. kitasapaino on pysynyt lähellä vakiota. Lämmön ja läheisyyden viesti tulvii jutun rivien välistä ja Visualisointi sehän sopii lähestyvän
    [Show full text]
  • Ylioppilaskylä–Keskusta–Moikoinen– Hirvensalo
    50, 51, Ylioppilaskylä–Keskusta–Moikoinen– 53, 54 Hirvensalo Studentby–Centrum–Moikois–Hirvensalo Student Village–City Centre–Moikoinen–Hirvensalo K = Linja 50 Oriniemeen Haarlan kautta. Z = Linja 50 Moikoisiin. H = Linja 51 Oriniemeen Häppilän kautta. M = Linja 53 Maanpäähän. P = Linja 54 Papinsaareen. X = Ajetaan Hirvensalon sillalta suoraan Vanhalle Kakskerrantielle. T = Keskustaan. eiP = Ajetaan 3.6. saakka maanantai–perjantai, sen jälkeen ei perjantaisin. Ajoaika Körtid Driving time: keskustaan n. 23 min Maanantai–perjantai Mån–fre Mon–Fri Maanantai–perjantai Mån–fre Mon–Fri 26.04.–06.06.2021 ja 09.08.–26.09.2021 07.06.–08.08.2021 Tunti Min Tunti Min 04 40P 04 40P 05 20HX 35H 45M 05 20HX 40P 06 00K 15P 30H 45M 55K 06 00M 20H 40P 55M 07–09 10P 25H 40M 55K 07 15K 35P 55M 10 10P 25H 40P 55K 08 15H 35P 55M 11 15M 30K 45P 09 15K 35P 55M 12–14 00H 15M 30K 45P 10 15H 35P 55M 15–16 00K 15M 30H 45P 11 15K 35P 55M 17 00K 15M 30K 45P 12 15H 35P 55M 18–19 00K 15M 30H 45P 13 15K 35P 55M 20 00K 15M 30H 50P 14 15H 35P 55M 21 10M 30K 50P 15 15K 35P 55M 22 10M 30P 50K 16 15H 35P 55M 23 10Z 40T 17 15K 35P 55M 00 10ZeiP 18 15H 35P 55M 19 15K 35P 55M 20 15H 35P 21 00M 20K 40P 22 00M 20H 40P 55K 23 10Z 40T 00 10ZeiP Lauantai Lör Sat Sunnuntai ja pyhä Sön Sun 26.04.–26.09.2021 26.04.–26.09.2021 Tunti Min Tunti Min 05 40K 06 20P 06 00P 20M 40K 07 05H 35P 07 00P 20M 40H 50P 08 05M 35P 55K 08 05M 25K 45P 09 20P 50M 09 05M 25H 45P 10 20P 50K 10 05M 25K 45P 11 20P 50M 11 05M 25H 45P 12 20P 50K 12 05M 25K 45P 13 20P 50M 13 05M 25H 45P 14 20P 50K 14 05M 25K 45P
    [Show full text]
  • Home in Turku Hem I
    Opas uusille turkulaisille Hem i Åbo GUIDE FÖR NYA ÅBOBOR Home in Turku GUIDE FOR NEW TURKU CITIZENS 1 Tervetuloa! Tervetuloa Välkommen Welcome turkulaiseksi! att bli Åbobo! Home to Turku! Olemme iloisia, että valitsit Vi är glada över att du We are happy that you have Turun uudeksi kotikaupungik- valde Åbo till din nya chosen our fair city as your sesi ja ryhdyit turkulaiseksi. hemstad och blev Åbobo. new hometown and decided Se on hyvä päätös! Det var ett bra beslut! to become a resident of Turku. Kokosimme sinulle tämän oppaan, Vi har sammanställt den här guiden That is a good decision! jotta kotiutuminen kävisi helpommin för dig för att du ska ha det lättare In order to help you settle in and ja tuntisit itsesi lämpimästi terve- att bli hemmastadd och för att du make you feel warmly welcome in tulleeksi kaupunkimme asukkaaksi. ska känna dig varmt välkommen our city, we have compiled this som invånare i vår stad. Koti Turussa on minulle se paras guide on all things Turku. paikka – toivottavasti myös sinulle. Mitt hem i Åbo är den bästa platsen för For me, my home in Turku is the mig – hoppas du känner detsamma. best place to be – I hope that you Minna Arve, kaupunginjohtaja Minna Arve, stadsdirektör will come to feel the same way. Mayor Minna Arve 2 Sukella Vaikka kaikki eivät voi syntyä Turussa, tänne voi onneksi Turkuun! aina muuttaa. Näin Turku toimii, osallistu! sivuilla 4–5 voit tutustua turkulaisen vaikutusmahdollisuuksiin. Turussa kaikki saavat äänensä kuuluviin – antamalla palautetta, äänestämällä ja vaikuttamalla omassa ryhmässään.
    [Show full text]
  • Rakennusuojelukohteet 090218.Pdf
    Nro Kuvaus Kaupunginosa, osoite 10 Turun ensimmäisen urheiluseuran, Airisto Segelsällskapin ravintola ja kerhorakennus. Suunn. rak. mestari Allan Rosendahl 1903, rak. 1904, laajennettu 1918. Koristeellinen paviljonki erittäin näkyvällä paikalla. Katolla kattoratsastaja. Pikisaari, Valaanpyytäjänkatu 10 11 N. 1930-l. alkup. rakennettu kesäasunto, leveärunkoinen rakennus, jossa t-puitteiset ikkunat. Osa alueen pohjoisrannan kesäasutusta. Pikisaari, Valaanpyytäjänkatu 16 12 1900-l. alussa rakennettu asuinrakennus, jossa kesähuvilamaisia piirteitä. Alueelle tyypillinen, maisemallisesti osa kokonaisuutta. Pikisaari, Leppäranta, Alahanka 4 13 1910-20-l. rakennettu asuinrakennus, joka säilyttänyt alkuperäisen tyylinsä. Osa alueen vanhaa rakennuskantaa. Pikisaari, Jakob Bremerin katu 8 14 Maarian pappilasta aik. lohkottu tila, pieni maatila, joka näkyvällä paikalla ja säilyttänyt alkuperäisen rakennustyylinsä. Pihapiiriin kuuluu myös sauna ja talousrakennus. Pikisaari, Jakob Bremerin katu 4 15 Pikisaari. Ulkosatama- ja 1700- ja 1800-luvuilla rakentunut, arvokas luotsien ja merimiesten asuttama tiivis asuinalue. Maarian pitäjän aikainen Turun ensimmäinen esikaupunkialue. Suojeltu asemakaavalla 1984. Pikisaari 21 Jugend-tyylinen kesähuvila v. 1914. Meren puolella lasiveranta. Pihapiirissä vanhoja ulkorak. 1800-l., joilla rakennushist. arvoa. Ent. mankelihuone, jäähuone ja kaksi pientä hirsistä asuinrakennusta. Osa huvila-asutuskokonaisuutta. Jänessaari, Pupunkuja 13 22 Jänessaari. 1800-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus, mahd. torppa, joka laajennettu
    [Show full text]