Sosiaalinen Eriytyminen Turun Kaupunkiseudulla Turun Eriytyminen Sosiaalinen Rasinkangas Jarkko Rasinkangas Jarkko Siirtolaisuusinstituutti

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Sosiaalinen Eriytyminen Turun Kaupunkiseudulla Turun Eriytyminen Sosiaalinen Rasinkangas Jarkko Rasinkangas Jarkko Siirtolaisuusinstituutti Jarkko Rasinkangas Jarkko Sosiaalinen Rasinkangas eriytyminen Turun Jarkko Rasinkangas kaupunkiseudulla Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla Tutkimus asumisen Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla Sosiaalinen eriytyminen Turun Tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä Viimeiset pari vuosikymmentä ovat olleet suomalaisessa yhteiskunnassa kas- vavien sosiaalisten erojen aikaa. Tällä kehityksellä on ollut vaikutuksensa myös kaupunkialueiden välisiin eroihin. Kasvaville kaupunkiseuduille kohdistuva muuttoliike ja lisääntynyt maahanmuutto ovat olleet osaltaan vaikuttamassa erojen lisääntymiseen. Jarkko Rasinkankaan tutkimus on ensimmäinen laaja sosiaalisen eriytymisen analyysi Turun kaupunkiseudusta. Tutkimuksen näkökulma aiheeseen on ollut laaja, käsitellen sosiaalista eriytymistä niin kaupunkiseudun kuntien välillä kuin keskuskaupungin sisälläkin. Tulokset kertovat syvenevistä alueellisista eroista, joiden perusteella tietyt lähiöalueet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä. Samalla sosiaalinen hyväosaisuus paikantuu aiempaa selvemmin keskuskaupungin ulkopuolelle. Väestörakenteita ja asumispreferenssejä kos- kevat tulokset ennakoivat saman kehityssuunnan myös jatkuvan. Sosiaalinen eriytyminen on kuitenkin moniulotteinen kokonaisuus, johon ei voida liittää vain yhtä tulkintaa sen suunnasta ja voimakkuudesta. Kansi: Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti ISBN 978-952-5889-50-5 (painettu) A 4 3 ISBN 978-952-5889-51-2 (PDF) Migrationsinstitutet Siirtolaisuusinstituutti | Tutkimuksia A 43 Institute of Migration ISSN 0356-9659 www.siirtolaisuusinstituutti.fi Jarkko Rasinkangas Jarkko Rasinkangas SOSIAALINEN ERIYTYMINEN SOSIAALINEN ERIYTYMINEN TURUN KAUPUNKISEUDULLA TURUN KAUPUNKISEUDULLA Tutkimus asumisen alueellisista Tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä muutoksista ja asumispreferensseistä AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella Esitetään Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkistettavaksi perjantaina 23. päivänä elokuuta 2013 kello 12 julkisesti tarkistettavaksi perjantaina 23. päivänä elokuuta 2013 kello 12 Publicumin luentosalissa Pub 3, Assistentinkatu 7, Turku. Publicumin luentosalissa Pub 3, Assistentinkatu 7, Turku. Johdanto 1 Jarkko Rasinkangas SOSIAALINEN ERIYTYMINEN TURUN KAUPUNKISEUDULLA Tutkimus asumisen alueellisista muutoksista ja asumispreferensseistä Siirtolaisuusinstituutti Turku 2 Sisällys Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksia A 43 Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos / sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö Ohjaaja: Professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Sosiaalitieteiden laitos / sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö Esitarkastajat: Professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopisto Geotieteiden ja maantieteen laitos Professori Marjaana Seppänen Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Sosiaalityö Copyright © Jarkko Rasinkangas & Siirtolaisuusinstituutti & Turun yliopisto Julkaisija: Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkatu 34, 20100 Turku http://www.siirtolaisuusinstituutti.fi/ Kirjan taitto: Jouni Vilhonen Kansi: Jouni Korkiasaari Kannen kuvat: Jarkko Rasinkangas ja Turun kaupunki Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. ISBN: 978-952-5889-50-5 (painettu) ISBN: 978-952-5889-51-2 (verkkoversio/pdf) ISSN: 0356-9659 Kirjapaino: Juvenes Print, Turku 2013 Sisällys 3 Sisällys 1. Johdanto...................................................................................... 15 1.1. Eriarvoisuuskehitys ja hyvinvointivaltion suunnanmuutos ....................... 17 1.2. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kaupunkialueiden eriytymiseen.. 20 1.3. Aluevaikutukset huono-osaisuutta kumuloivana kehityksenä ................... 22 1.4. Asumismieltymysten muutosten alueelliset vaikutukset ............................ 25 1.5. Tutkimuksen tavoite ja näkökulma .............................................................. 26 1.6. Tutkimuksen rakenne .................................................................................... 30 2. Sosiaalisen eriytymisen syyt ja seuraukset ............................ 31 2.1. Sosiaalista segregaatiota, erilaistumista vai eriytymistä? ........................... 32 2.1.1. Segregaation käsite ............................................................................ 32 2.1.2. Tutkimuksen käsitevalinta ja suhde suomalaiseen segregaatiotutkimukseen ................................................................... 35 2.2. Kaupunkien sosiaalisen aluerakenteen selitysmallit ................................... 36 2.2.1. Kaupunkiekologia .............................................................................. 36 2.2.2. Sosiaalialueanalyysi ja faktoriekologisen tutkimuksen kehittyminen ................................................................ 37 2.2.3. Suomalaisia faktoriekologian tulkintoja .......................................... 39 2.2.4. Instituutioiden roolia ja asukkaiden valintoja painottavat selitysmallit .................................................................... 41 2.3. Sosiaalisen eriytymisen tutkimuksen uusi nousu ........................................ 44 2.3.1. Suomalaisten kaupunkien sosiaalisen aluerakenteen muutoksia koskevat havainnot ......................................................... 46 3. Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu segregaatiota ehkäisemässä .................................................................... 52 3.1. Asuinalueen taantumiskierre segregaation dynamiikassa .......................... 52 3.2. Sosiaalinen sekoittaminen ............................................................................ 54 3.3. Lähiöiden kehittäminen osana kaupunkien sosiaalisen eriytymisen hallintaa ..................................................................................... 59 3.4. Eheyttävän kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun keinot segregaation näkökulmasta .......................................................................... 60 4. Asumisen arvostukset ja preferenssit...................................... 63 4.1. Asumisen hyvinvointi ja asumisura ............................................................. 63 4.2. Asuinympäristö hyvinvoinnin osatekijänä ja sosiaalisen statuksen ilmaisijana ..................................................................................... 65 4.3. Suomalaisten asumispreferenssit ja asuntopolitiikan muutospaineet ........ 68 4 Sisällys 5. Tutkimusasetelma ...................................................................... 73 5.1. Turun kaupunkiseutu tutkimuskohteena ................................................... 73 5.1.1. Tutkimuskuntien määrittely .............................................................. 73 5.1.2. Väestönkasvu Turun kaupunkiseudulla ........................................... 76 5.1.3. Turun kaupunkiseudun työmarkkinoiden muutokset ..................... 78 5.2. Tutkimuskysymykset .................................................................................... 80 5.3. Tutkimuksen aineistot, indikaattorit ja käytettävät metodit .................. 83 5.3.1. Kuntataso............................................................................................ 83 5.3.2. Asuinaluetaso ..................................................................................... 89 5.3.3. Faktori- ja klusterianalyysi sosiaalisen aluerakenteen kuvaajina .. 92 5.3.4. Kyselyaineistot ................................................................................... 97 6. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla ............. 103 6.1. Sosiodemografinen kehitys ....................................................................... 103 6.1.1. Ikä- ja asuntokuntarakenne ............................................................ 103 6.1.2. Muuttoliike ja etninen eriytyminen ................................................ 108 6.1.3. Koulutuserojen kehittyminen .......................................................... 113 6.1.4. Yhteenvetoa Turun kaupunkiseudun kuntien sosiodemografisista muutoksista .................................................... 116 6.2. Sosiaalinen huono-osaisuus ja psykososiaaliset ongelmat................... 119 6.2.1. Työttömyys....................................................................................... 119 6.2.2. Taloudellinen huono-osaisuus ........................................................ 122 6.2.3. Mielenterveysongelmat ................................................................... 125 6.2.4. Lastensuojelu .................................................................................... 126 6.2.5. Rikollisuus ........................................................................................ 128 6.2.6. Yhteenvetoa sosiaalisen huono-osaisuuden ja psykososiaalisten ongelmien kehityksestä ..................................... 131 6.3. Asuntokannan kehittyminen..................................................................... 132 6.3.1. Asuntokantaa koskevat muutokset ................................................. 132 6.3.2. Asunnon hallintasuhteiden kehitys ................................................ 135 6.3.3. Yhteenvetoa asuntokannan kehittymisestä .................................... 139 6.4. Sosiaalisen aluerakenteen ulottuvuudet ja tyypit .................................
Recommended publications
  • Hirvensalon Osayleiskaava
    HIRVENSALON OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus (kaavatunnus 13/2007, DN:o 3533-2007) 5.12.2016, muutettu 3.10.2017 (lausunnot) Turun kaupunki Ympäristötoimiala | Kaupunkisuunnittelu Hirvensalon osayleiskaava 2 TIIVISTELMÄ Osayleiskaava on Hirvensalon ja Kulhon yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla mah- dollistetaan asukasmäärän hallittu kasvu. Mitoitus perustuu Turun kaupunkiseudun rakenne- malli 2035:n tavoitteisiin. Osayleiskaavan laadintaa ohjaavat lisäksi Varsinais-Suomen liiton laatima maakuntakaava, maakuntakaavan kaavaehdotusvaiheessa oleva tarkistustyö ja Tu- run kaupungin Yleiskaava 2029:n valmistelu. Hirvensalon osayleiskaavan on tarkoitus olla osa koko kaupungin alueen käsittävää yleiskaavaa. Asumisen lisäksi osayleiskaavassa varataan alueita mm. työpaikkojen, palvelujen, luonnonsuo- jelun, maisemansuojelun, maa- ja metsätalouden, ulkoilun ja virkistyksen sekä liikenteen tarpei- siin. Hirvensalon edellinen osayleiskaava on vuodelta 2001. Osayleiskaava ohjaa taajama-alueella yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa sekä taajama-alueen ulkopuolella poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisuja sekä rakennus- ja toi- menpidelupia. Osayleiskaavan hyväksyy Turun kaupunginvaltuusto. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Oikeusvaikutteinen yleiskaava velvoittaa sito- vasti kaupungin hallintoa ja myös muita viranomaisia edistämään yleiskaavan toteuttamista. Tämän kaavaselostuksen liitetiedot ovat saatavissa internetistä linkkeinä, suurimmaksi osaksi Turun kaupunkisuunnittelun yleiskaavojen Kaavahausta. Turun kaupunki Ympäristötoimiala
    [Show full text]
  • 71 Bussi - Aikataulut & Linjakartat
    71 bussi - aikataulut & linjakartat 71 Syvälahden koulu-Pikisaari-Maanpää-Oriniemi- Näytä Verkkosivustolla Haarla 71 bussi -linjalla (Syvälahden koulu-Pikisaari-Maanpää-Oriniemi-Haarla) on yksi reitti. Tavallisina arkipäivinä kulkemisajat ovat: (1) Moikoinen →Moikoinen: 12.10 - 15.55 Käytä Moovit-sovellusta löytääksesi lähimmän 71 bussi -aseman ja selvitä, milloin seuraava 71 bussi saapuu. Kohde: Moikoinen →Moikoinen 71 bussi Aikataulu 51 pysäkkiä Moikoinen →Moikoinen Reitin aikataulu: NÄYTÄ LINJAN AIKATAULUT maanantai 12.10 - 15.55 tiistai 12.10 - 15.55 Moikoinen Pitkäpellonkatu 1, Turku keskiviikko 12.10 - 15.55 Ylikyläntie torstai 12.10 - 15.55 Ylikyläntie, Turku perjantai 12.10 - 15.55 Pujottelumäki lauantai Ei toiminnassa Vanha Kakskerrantie 2, Turku sunnuntai Ei toiminnassa Honkaistenranta Syvälahti Vanha Kakskerrantie, Turku 71 bussi Info Toijaistentie Ohje: Moikoinen →Moikoinen Vanha Kakskerrantie 29, Turku Pysäkit: 51 Matkan kesto: 33 min Kutterintie Linjan yhteenveto: Moikoinen, Ylikyläntie, Pujottelumäki, Honkaistenranta, Syvälahti, Latokari Toijaistentie, Kutterintie, Latokari, Pikisaari, Puomikuja, Pikikurjentie, Särkilahdentie, Pikikurjentie, Pikisaari Maanpääntie, Jänessaarentie, Seuluntie, Beckholmsvägen 30, Turku Maanpääntie, Syrjäläntie, Maanpää, Syrjäläntie, Maanpääntie, Seuluntie, Jänessaarentie, Puomikuja Maanpääntie, Särkilahden Koulu, Suvitie, Illoistentie, Puomikuja 7, Turku Kuusikkokuja, Palokulmantie, Mustalahdentie, Kaislatie, Kuusistontie, Kivikarinkuja, Metsäpolku, Pikikurjentie Oriniemi, Kulkkilanrannantie,
    [Show full text]
  • Turku's Archipelago with 20,000 Islands
    Turku Tourist Guide The four “Must See and Do’s” when visiting Turku Moomin Valley Turku Castle The Cathedral Väski Adventure Island Municipality Facts 01 Population 175 286 Area 306,4 km² Regional Center Turku More Information 02 Internet www.turku.fi www.turkutouring.fi Turku wishes visitors a warm welcome. Photo: Åbo stads Turistinformation / Turku Touring Newspapers Åbo underrättelser www.abounderrattelser.fi/au/idag.php Turku’s Archipelago Turun Sanomat www.turunsanomat.fi with 20,000 Islands Finland’s oldest city. It’s easy to tour the archipelago. Tourist Bureaus Turku was founded along the Aura River in You can easily reach any of the 20,000 islands 1229 and the Finnish name Turku means and islets located in the Turku archipelago by Turku Touring “market place.” The city is called , “The Cradle ferry or boat (large or small). You can also Auragatan 4, Turku to Finnish Culture” and today, despite its long come close to the sea by going along the +358 2 262 74 44 history, a very modern city that offers art, Archipelago Beltway, which stretches over [email protected] music, Finnish design and much more. 200 km of bridges and islands. Here you can www.turkutouring.fi stay overnight in a small friendly hotel or B & There are direct connections with SAS / Blue B. The archipelago, with its clean nature and 1 from Stockholm or you can choose any of calm pace is relaxation for the soul! the various ferry operators that have several Notes departures daily to the city. Southwest Finland is for everyone 03 - large and small! Turku is known for its beautiful and lively The southwest area of Finland is a historic Emergency 112 squares, many cozy cafés and high-class but modern area which lies directly by the Police 07187402 61 restaurants.
    [Show full text]
  • KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Itä MEDIATIEDOT 2017 Turun Seutusanomat Itä Ilmestyi Vuosina 2009–2015 Nimellä Kaarinan Uutiset
    Alueen suurin paikallislehti 1 TURUN SEUTUSANOMAT ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO itä MEDIATIEDOT 2017 www.turunseutusanomat.fi Turun Seutusanomat Itä ilmestyi vuosina 2009–2015 nimellä Kaarinan Uutiset. JULKAISIJA YKSITYISHENKILÖIDEN ILMOITUKSET (sis. alv 24 %) ML-Mediat Oy 0,75 e/pmmp sis. alv (esim. 1: Ilmoituksen leveys 1 palsta, korkeus 30 mm = 22,50e, esim 2: Ilmoituksen leveys 2 palstaa, korkeus 30 mm Osoite: Tasalanaukio 1, 2. krs. 21200 Raisio = 45e) Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 [email protected] Toimi näin: Lähetä ilmoitusteksti osoitteeseen aino.vaananen@ Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 turunseutusanomat.fi. Maksa ilmoitusmaksu tilillemme FI51 5265 [email protected] 0420 0231 93, viestiksi oma nimi. Ilmoitus julkaistaan haluamassasi Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 lehdessä, kun suoritus näkyy tilillämme. [email protected] ILMOITUSAINEISTOT Juttuvinkit: [email protected] Sähköposti: [email protected] MAINOSMYYNTI Valmistettavat ja vedostettavat aineistot perjantaihin klo 10 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä valmistettavista ilmoituk- Päivi Haltia-Korhonen, 045 139 2151 sista emme pysty takaamaan vedosta. Vedos lähetetään perjantain [email protected] aikana, vedoksen kommentointi maanantaihin klo 12 mennessä. Mika Leinonen, 040 706 2132 Valmisaineisto maanantaihin klo 10 mennessä. Tilavaraus perjan- [email protected] taihin klo 11 mennessä.
    [Show full text]
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku
    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
    [Show full text]
  • Official Journal of the European Communities L 39/49
    14.2.2000 EN Official Journal of the European Communities L 39/49 COMMISSION DECISION of 22 December 1999 listing the areas of Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 (notified under document number C(1999) 4945) (Only the Finnish text is authentic) (2000/120/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, eligible under Objective 2 with due regard to national priorities, without prejudice to the transitional support Having regard to the Treaty establishing the European provided for in Article 6(2) of that Regulation; Community, (5) Article 4(11) of Regulation (EC) No 1260/1999 provides Having regard to Council Regulation (EC) No 1260/1999 of that each list of areas eligible under Objective 2 is to be 21 June 1999 laying down general provisions on the valid for seven years from 1 January 2000; however, Structural Funds (1), and in particular the first subparagraph of where there is a serious crisis in a given region, the Article 4(4) thereof, Commission, acting on a proposal from a Member State, may amend the list of areas during 2003 in accordance After consulting the Advisory Committee on the Development with paragraphs 1 to 10 of Article 4, without increasing and Conversion of Regions, the Committee on Agricultural the proportion of the population within each region Structures and Rural Development and the Management referred to in Article 13(2) of that Regulation, Committee for Fisheries and Aquaculture, Whereas: HAS ADOPTED THIS DECISION: (1) point 2 of the first subparagraph of Article 1 of Regulation (EC) No 1260/1999 provides that Objective 2 Article 1 of the Structural Funds is to support the economic and social conversion of areas facing structural difficulties; The areas in Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 are listed in the (2) the first subparagraph of Article 4(2) of Regulation (EC) Annex hereto.
    [Show full text]
  • Vapaat Rannat –Kartoitus Mikko Nikkanen Ympäristö- Ja Kaavoitusvirasto Turun Kaupunki 2005
    Vapaat rannat –kartoitus Mikko Nikkanen Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Turun kaupunki 2005 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................................................2 1. Johdanto.............................................................................................................................................4 1.1 Työn tavoitteet ja tausta..............................................................................................................4 1.2 Yleistietoa manner- ja rannikkosaaristosta sekä Hirvensalosta, Satavasta ja Kakskerrasta5 1.3 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset ...........................................................................................5 2. Työn suorittaminen ja menetelmät...................................................................................................6 3. Rannat, rantarakentaminen ja vapaat rannat ..................................................................................6 3.1 Yleistä............................................................................................................................................6 3.2 Rantojen käyttö ja niitä uhkaavat tekijät....................................................................................7 4. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran luonto ja maankäyttö ...........................................................8 4.1 Tutkimusalue ja sen luonto.........................................................................................................8
    [Show full text]
  • Turun Keskiaikaisten Kylätonttien Kasvillisuus
    Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Silja Aalto Pro gradu-tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SILJA AALTO: Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Pro gradu –tutkielma, 92 sivua, 21 liitesivua Arkeologia Elokuu 2020 Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaista kasvillisuutta Turun alueen keskiaikaisilla kylätonteilla nykyään esiintyy ja poikkeaako eri ikäisten ja eri aikoina autioituneiden kylätonttien kasvillisuus toisistaan. Mikäli jotkin kasvilajit esiintyvät vanhoilla rautakaudelta periytyvillä asuinpaikoilla selvästi useammin kuin vasta keskiajalla perustetuissa kylissä, ne voisivat indikoida asutuksen vanhaa ikää. Samalla tarkastellaan, painottuuko tiettyjen kasvilajien levinneisyys Turussa keskiaikaisen kyläasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuuden osalta aineisto koostuu Turun paikallisista luontoselvityksistä, Suomen lajitietokeskuksen kokoamista havainnoista ja Turun kasvit -hankkeen havaintopisteistä. Kyläaineisto pohjautuu pääasiassa Turun museokeskuksen inventointeihin vuosilta 2014 ja 2015. Ennen tutkimusta kyläkohtaista kasvillisuusaineistoa täydennettiin kenttätöillä. Analyysiin valittiin 11 autioitunutta kylätonttia: Haavisto, Harittu, Iisala, Ispoinen, Kairinen, Kakkarainen, Kalliola, Koskennurmi,
    [Show full text]
  • Turun K Aupunkiseudun Maakuntak Aava
    TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto 2002 ISBN 951-9054-56-1 www.varsinais-suomi.fi SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE .............................................................................................................................. 5 8. MAAKUNTAKAAVAN RAKENNE JA ESITYSTAPA ........................................................ 39 8.1 Paikkatietotekniikan käyttö .......................................................................... 39 1. JOHDANTO ......................................................................................................................... 7 8.2 Pohjakartta ...................................................................................................... 39 8.3 Karttaa täydentävät tiedot ............................................................................ 39 2. MAAKUNTAKAAVA OSANA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUA ............................. 9 8.4 Kaavamerkinnät .............................................................................................. 39 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ja maankäytön suunnittelujärjestelmä .............................................................. 9 9. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN ............................................................41 2.2 Maakuntakaavoituksen tehtävä ja sisältö ..................................................... 9 9.0 Yleistä ...............................................................................................................41 2.3 Maakuntakaavan
    [Show full text]
  • Wäiskin Koulun Oppilaat Äänessä
    ELÄMÄÄ SAARISSA 10 VUOTTA HIRVENSALON, KAKSKERRAN JA SATAVAN OMA LEHTI • TOUKOKUU 2018 Mitä kuuluu Wäiskin koulun Marelle? oppilaat äänessä JOHANNA JA MIKKO: Pienten KOHTI ISOA puolella Minttu ja Aaron MUUTOSTA 3 / 2018 1 Kevään juhlat alkavat Viherlassilasta! Mitä isot edellä... Mika Silja ainingin sivuilla ovat jo pitkään pitäneet omaa osiotaan lapset. Pienten puolella kyselee asiantuntijoilta mielipiteitä hyvästä elämästä ja esimer- kiksi oikeanlaisesta aamiaisesta. Lasten oma sivu onkin ollut lukijoi- den kesken suosittu ja siitä on tullut paljon iloista palautetta. Viherlassilan MMuilla aukeamilla ikäjakauma on laveampi. On tuoreita vanhempia, tuoreita isovanhempia ja muistanpa haastatelleeni vastikään sata vuotta täyttänyttä kanta-asiakas rouvaakin. Iän tai sukupuolen perusteella ei yleensä valita haastateltavia edellä mainittua Aili Patrikaista ja pienten puolella -eksperttejä lukuun ottamatta. hemmotellaan Seuraava looginen askel on päästää Wäinö Aaltosen koulun oppilaat ääneen. Ala-astelaiset uutisoivat ja raportoivat elämästä omasta vinkkelistään. Aikui- pihoille sen kiireen ja työpaineiden keskellä lasten maailmaan kurkistaminen virkistää Ilmainen puutarhurin kummasti. Jutut eivät jää vain tähän lehteen vaan myös jatkoa on luvassa. Tässä ja seuraavassa Mainingissa saarelaiseen elämään kurkistavat myös puolituntinen Kakskerrassa opiskelevat Humanistisen Ammattikorkeakoulun yhteisöpeda- Pihasteluviestit gogiopiskelijat. Opiskelijan silmin katseltuna näkyy saarilla kesäharrastuksia vinkkeineen ja ajanviettomahdollisuuksia. Yhteisöviestinnän
    [Show full text]
  • Runkolinjaston Linjakohtaiset Kuvaukset 9.5.2018
    Runkolinjaston linjakohtaiset kuvaukset 9.5.2018 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 1 Satama–Lentoasema 1A Satama–Moisio–Jäkärlä 1B Satama–Matkakeskus • Linjat 1, 1A ja 1B palvelevat Sataman ja Kauppatorin välisen alueen asukkaita, työmatkaliikkujia sekä risteilymatkustajia. Linjat vastaavat reiteiltään nykyisen linjan 1 liikennettä siirrettynä osin Eerikinkadulle. Linjojen 1 ja 1A pohjoispäät puolestaan palvelevat Raunistulan, Kastun, Kärsämäen ja Urusvuoren alueita. Linja 1 jatkaa lentoasemalle. Linja 1A kääntyy ennen lentoasemaa Moisioon ja Yli-Maariaan, josta tulevan uuden katuyhteyden kautta Jäkärlään. Yli- Maarian ja Moision alueita palvelevat linjan 1A ohella täydentävät linjat T93 ja T94, Jäkärlää puolestaan linja T8. • Linjat 1 ja 1A risteävät molempien kehärunkolinjojen kanssa Kärsämäentien ja Markulantien risteyksessä. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 2 Kohmo–Mylly (VE1) 2 Kohmo–Länsinummi (VE2) • Reitti kattaa Kohmon, Kuralan, Nummen, Hepokullan, Liljalaakson ja Länsinummen alueet ja vastaa nykyistä linjaa 2 Kohmo–Länsinummi. Keskustan tuntumassa linja kulkee muun muassa Yliopistonmäen viertä, TYKSin Kantasairaalan ohi sekä Satakunnantien vartta. • VE1:ssä reittiä on jatkettu kauppakeskus Myllyyn. VE2:ssa Myllyn ja Kauppatorin välillä ei ole suoraa linjaa. Molemmissa versioissa nykyinen Liljalaakson päätepysäkki tavoitetaan kehärunkolinjayhteydellä. • Linja risteää kehärunkolinjojen kanssa Kohmon puoleisessa päässä Hämeentiellä. Länsinummen suunnassa linja risteää
    [Show full text]
  • Kaupunginosien Numerot Ja Ni
    096 PAATTINEN 099 KOSKENNURMI 097 YLI-MAARIA 087 JÄKÄRLÄ 098 PAIMALA 086 MOISIO 095 SARAMÄKI 103 TASTO 089 LENTOKENTTÄ 088 URUSVUORI 085 RUNOSMÄKI 084 KÄRSÄMÄKI 093 METSÄMÄKI 102 HAAGA 077 MÄLIKKÄLÄ 083 KAERLA 092 ORIKETO 076 TERÄSRAUTELA 091 RÄNTÄMÄKI 073 VÄTTI 082 KASTU 094 HALINEN 075 RUOHONPÄÄ 101 KOROINEN 081 RAUNISTULA 072 KÄHÄRI 014 KOHMO 074 PITKÄMÄKI 013 KURALA 011 NUMMI 065 PERNO 071 POHJOLA 063 PAHANIEMI 064 ARTUKAINEN 006 VI 001 I 016 VARISSUO 007 VII 012 ITÄHARJU 062 ISO-HEIKKILÄ 002 II 021 KUPITTAA 008 VIII 066 PANSIO 003 III 015 PÄÄSKYVUORI 004 IV 022 KURJENMÄKI 009 IX 061 SATAMA 005 V 031 MÄNTYMÄKI 025 VAALA 023 VASARAMÄKI 026 LAUSTE 032 LUOLAVUORI 041 VÄHÄHEIKKILÄ 042 KORPPOLAISMÄKI 053 PIKISAARI 043 PUISTOMÄKI 024 HUHKOLA 044 PIHLAJANIEMI 052 LAUTTARANTA 033 PELTOLA 067 RUISSALO 034 ILPOINEN 037 SKANSSI 049 JÄNESSAARI 035 KOIVULA 046 UITTAMO 051 MOIKOINEN 154 SÄRKILAHTI 057 KUKOLA 045 ISPOINEN 036 HARITTU 153 TOIJAINEN 047 KATARIINA 056 ILLOINEN 059 KAISTARNIEMI 068 MAANPÄÄ 054 HAARLA 055 ORINIEMI 058 PAPINSAARI 048 FRISKALA 151 SATAVA 152 VEPSÄ Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 12.9.2016, VN Mittakaava: 1:110000 001 I 001 I 002 II 002 II 003 III 003 III 004 IV 004 IV 005 V 005 V 006 VI 006 VI 007 VII 007 VII 008 VIII 008 VIII 009 IX 009 IX 064 ARTUKAINEN ARTUKAIS 011 NUMMI NUMMISBACKEN 048 FRISKALA FRISKALA 012 ITÄHARJU ÖSTERÅS 102 HAAGA HAGA 013 KURALA KURALA 054 HAARLA HARLAX 014 KOHMO KOHMO 094 HALINEN HALLIS 015 PÄÄSKYVUORI SVALBERGA 036 HARITTU HARITTU 016 VARISSUO KRÅKKÄRRET 024 HUHKOLA HUHKOLA
    [Show full text]