TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA Turun kaupunkiseudun maakuntakaava

Varsinais-Suomen liitto 2002

ISBN 951-9054-56-1 www.varsinais-suomi.fi SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE ...... 5 8. MAAKUNTAKAAVAN RAKENNE JA ESITYSTAPA ...... 39 8.1 Paikkatietotekniikan käyttö ...... 39 1. JOHDANTO ...... 7 8.2 Pohjakartta ...... 39 8.3 Karttaa täydentävät tiedot ...... 39 2. MAAKUNTAKAAVA OSANA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUA ...... 9 8.4 Kaavamerkinnät ...... 39 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ja maankäytön suunnittelujärjestelmä ...... 9 9. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN ...... 41 2.2 Maakuntakaavoituksen tehtävä ja sisältö ...... 9 9.0 Yleistä ...... 41 2.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset ...... 10 9.1 Muinaismuistot ...... 41 9.2 Rakennetun ympäristön suojelu ...... 41 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ...... 11 9.3 Luonnonsuojelu ...... 42 3.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue ...... 11 9.4 Yhdyskuntatekninen huolto ...... 55 3.2 Osalliset ja osallistumismenettelyt ...... 11 9.5 Liikenneverkko ...... 61 3.3 Suunnittelun vaiheet ...... 12 9.6 Palveluverkko ja aluerakenne ...... 69 9.7 Virkistysalueet ja ulkoilureitit ...... 79 4. MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ...... 13 4.1 Yleisiä lähtökohtia ...... 13 TAULUKKKO VALTAKUNNALLISISTA ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISTA TURUN KAUPUNKI- 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 13 SEUDUN MAAKUNTAKAAVASSA ...... 85 4.3 Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...... 13 4.4 Turun kaupunkiseudun aluerakenne ...... 14 LUETTELOT SUOJELUKOHTEISTA JA -ALUEISTA ...... 89 4.5 Nykytilanteen ympäristöhäiriöt ...... 17

5. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ ...... 21 5.1 Yleistä ...... 21 5.2 Aluerakennemallit ...... 21 5.3 Aluerakennemallivaihtoehtojen vaikutukset, vertailu ja valinta ...... 21 5.4 Yhteenveto saadusta palautteesta ...... 22

6. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET ...... 25 6.1 Vaikutusten arviointi osana kaavan laatimista ...... 25 6.2 Vaikutusmatriisi arvioinnin työvälineenä ...... 25 6.3 Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vaikutus kestävään kehitykseen ...... 26 6.4 Kaavan toteuttamisen vaikutukset Natura 2000 verkostoon ...... 27 6.5 Maakuntakaavan merkittäviä vaikutuksia aiheuttavat aluevaraukset ..... 30 6.6 Kaavan vaikutusten yhteenveto ...... 34 6.7 Kaavan vaikutusten arvioinnissa käytetyt selvitykset ...... 35

7. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTA ...... 37 7.1 Toteutuminen ...... 37 7.2 Seuranta ...... 37

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 3 KUULUTUS

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 §:n mukaisesti kuulutetaan, että ympäristöministeriö on 23.8.2004 antamallaan päätöksellä nro YM1/5222/2003 vahvistanut Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 25.11.2002 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Turun kaupunkiseudun maakuntakaava ja maakunta- kaava-aluetta koskevan seutukaavan kumoaminen sellaisena kuin se ympäristöministeriön päätöksestä ja siihen liitetystä kaavakartasta määräyksineen ilmenee.

Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kolme uutta virkistysaluevarausta, jotka oli osoitettu puolustus- voimien käytössä oleville alueille. Pansion Koivuluodon ja Ruissalon Kallanpään alueet sekä Heikkilän kasarmialueen ranta-alue jäävät kaavassa edelleen puolustusvoimien alueiksi. Vahvistamatta jäi myös osa Turun lentoaseman pohjoispuolelle osoitetusta teollisuusaluevarauksesta. Vahvistamatta jätetyillä alueilla jää edelleen voimaan Varsinais-Suomen seutukaava.

Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 210 §:n perusteella määrännyt, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Ympäristöministeriön päätös liitteineen on nähtävissä Varsinais-Suomen liiton virastossa, Ratapihankatu 36, Turku, 20.9.-24.10.2004 välisenä aikana viraston aukioloaikoina ja ympäristöministeriön päätöksen mukainen maakuntakaavakartta määräyksineen on lähetetty alueen kuntiin ja maankäyttö- ja rakennus- asetuksen 95 §.n mukaisille tahoille.

Turussa 13.9.2004

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Juho Savo Markku Roto maakuntajohtaja hallintopäällikkö

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 4 ESIPUHE FÖRORD

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan laatimi- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyö on Arbetet med att göra upp landskapsplanen för som gjorts som underlag för planen har förhand- nen aloitettiin 1994 kaupunkiseudun 7.10.1988 liittynyt läheisesti alueen kuntien yleiskaavo- Åbo stadsregion inleddes 1994 som en revision lats i flera repriser och utredningarna har komp- vahvistuneen taajamaseutukaavan tarkistuksena. jen laadintaan, joita on käsitelty liiton ja kuntien av den tätortsregionplan som blivit stadfäst för letterats och utvidgats allt efter som arbetet på Uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon yhteisessä yleiskaavatyöryhmässä. Tällä työllä on stadsregionen 7.10.1988. Genom den nya mar- planen framskridit. Förhandlingar om planens myötä on kaavatyö saanut uusia lähtökohtia. Suomen oloissa poikkeuksellisen pitkä historia, kanvändnings- och bygglagen har planearbetet innehållskrav har förts i uppbygglig anda. sillä ryhmä on toiminut jo 1970-luvulta lähtien. fått nya utgångspunkter. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyö on Tämä yhteistyö on osaltaan helpottanut yhtei- Arbetet på landskapsplanen för Åbo stadsre- liittynyt mielenkiintoisella tavalla siihen keskus- sen näkemyksen muodostamista maakuntakaa- Arbetet på landskapsplanen för Åbo stadsregion gion har hört nära samman med uppgörandet av teluun, jota on käyty maakuntakaavan sisällön ja van sisällöstä ja periaatteista ja kaavan roolista har på ett intressant sätt varit förenat med den generalplanerna för regionens kommuner, vilka esitystavan kehittämiseksi. Uusi maankäyttö- ja kaupunkiseudun kunnissa. Useaan otteeseen debatt som har förts om att utveckla innehål- har behandlats i förbundets och kommunernas rakennuslaki ja seutukaavan korvaaminen maa- on todettu, että maakuntakaava voi toimia myös let och framställningssättet för landskapspla- gemensamma arbetsgrupp för generalplansarbe- kuntakaavalla on antanut mahdollisuudet miettiä alueen kuntien yhteisenä yleiskaavana. nen. Den nya markanvändnings- och byggla- tet. Detta arbete har en exceptionellt lång historia niitä periaatteita, jotka maakunnan kehittämisen gen och ersättandet av regionplanen med en för finländska förhållanden, ty gruppen har verkat kannalta kaavatyössä ovat keskeisiä. Samoin on Maakuntakaavan laatiminen on ollut pitkä ja moni- landskapsplan har berett möjlighet att begrunda redan allt sedan 1970-talet. Detta samarbete har pohdittu sitä, millä tavalla maakuntakaava liittyy vaiheinen prosessi, jonka onnistuminen on vaati- de centrala principerna i planearbetet med hänsyn för sin del gjort det lättare att bilda en gemensam muuhun maakunnan suunnitteluun. nut huomattavaa työpanosta sekä eri yhteistyöta- till landskapets utveckling. Likaså har man dryf- uppfattning om landskapsplanens innehåll och hojen virkamiehiltä että asukkailta ja järjestöiltä. tat på vilket sätt landskapsplanen ansluter sig till principer och om planens roll i stadsregionens Maakuntakaavaa laadittaessa on kehitetty sekä Varsinais-Suomen liiton puolesta esitän kiitokset landskapets övriga planering. kommuner. I flera repriser har det konstaterats suunnittelumenetelmiä että suunnitteluproses- kaikille suunnitteluun eri vaiheissa osallistuneille att landskapsplanen också kan fungera som en sia. Tietotekniikan avulla on saatu aikaan laajaa hyvästä lopputuloksesta. Vid uppgörandet av landskapsplanen har både samfälld generalplan för regionens kommuner. vuorovaikutusta ja osallistumista kaavaprosessiin planläggningsmetoderna och planeringsproces- ja samalla on voitu suunnata keskustelua kaavan Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan yksimie- sen utvecklats. Med hjälp av informationsteknik Uppgörandet av landskapsplanen har varit en lång sisällön olennaisiin kysymyksiin. Erikseen on arvi- linen käsittely liiton hallintoelimissä kuvastaa osal- har omfattande växelverkan och deltagande i process i många etapper, och det har krävts en oitu kaavan vaikutuksia sekä asukkaiden elinoloi- taan maakunnan voimakasta tahtoa edistää Var- planeprocessen åstadkommits och samtidigt har betydande arbetsinsats både av samarbetspar- hin että ympäristöön. sinais-Suomen kehittämiselle keskeisen alueen diskussionen kunnat inriktas på väsentliga frågor ternas tjänstemän och invånare samt organisatio- rakentamismahdollisuuksia. Varsinais-Suomen om planens innehåll. Planens effekter både på nerna för att det har lyckats. På Egentliga Finlands Varsinais-Suomen liitossa Turun kaupunkiseutu liitto uskoo, että laajoihin selvityksiin pohjautuva invånarnas levnadsförhållanden och på miljön har förbunds vägnar framför jag ett tack för ett gott nähdään osana Itämeren alueen kehityskäytävä- suunnitelma edistää maakunnan kannalta tärkeän bedömts separat. slutresultat till alla dem som deltagit i planeringen verkostoa, jossa Turun kaupungilla on oma ase- alueen jatkosuunnittelua ja rakentamista. Maa- i dess olika skeden. mansa merkittävänä keskuksena. Tätä tavoitetta kunnan aluekehityksestä vastaavana viranomai- Vid Egentliga Finlands förbund ser man Åbo tukevat kansainväliset hankkeet, joihin Varsinais- sena liitto osaltaan toimii niin, että maakuntakaa- stadsregion som en del av nätverket för Öster- Den enhälliga behandlingen av landskapsplanen Suomen liitto on osallistunut, kuten E18 –hank- van tavoitteet tulevaisuudessa voivat toteutua. sjöområdets utvecklingskorridor, där Åbo stad för Åbo stadsregion i förbundets förvaltningsor- keet, Itämeren Paletti ja Suomenlahden kasvukol- har sin egen ställning som ett betydande cent- gan återspeglar för sin del landskapets starka vilja mio. Turussa 4.11.2002 rum. Detta mål styrs av de internationella pro- att främja möjligheterna att bygga ut ett område jekt, i vilka Egentliga Finlands förbund har delta- som är centralt för utvecklingen av Egentliga Fin- Uudesta maankäyttö- ja rakennuslaista ja sen git, såsom E18-projekten, Östersjöns Palett och land. Egentliga Finlands förbund tror att planen, sisältövaatimuksista maakuntakaavaan ja sen Finska vikens tillväxttriangel. som baserar sig på omfattande utredningar, främ- pohjaksi tehtäviin selvityksiin ei vielä ole käytän- jar den fortsatta planeringen och byggandet av nön kokemuksia. Turun kaupunkiseudun maakun- Det finns ännu inte några praktiska erfarenheter det med hänsyn till landskapet viktiga området. I takaava on yhtenä ensimmäisistä maakuntakaa- av den nya markanvändnings- och bygglagen och egenskap av ansvarig myndighet för landskapets voista osaltaan mallina tuleville maakuntakaavoille. dess krav på innehållet i landskapsplanen och de regionala utveckling verkar förbundet å sin sida Kaavan pohjaksi tehtyjen selvitysten laajuudesta utredningar som skall göras som underlag för så att landskapsplanens mål i framtiden kan bli ja sisällöstä on neuvoteltu useaan otteeseen ja den. Landskapsplanen för Åbo stadsregion är uppfyllda. selvityksiä on kaavatyön kuluessa täydennetty ja Juho Savo som en av de första landskapsplanerna för sin laajennettu. Neuvottelut kaavan sisältövaatimuk- maakuntajohtaja - landskapsdirektör del en modell för framtida landskapsplaner. Om Åbo 4.11.2002 sista on käyty rakentavassa hengessä. omfattningen och innehållet av de utredningar

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 5 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 6 JOHDANTO

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava korvaa mukaisesti. Kaavoitus on aiempaa enemmän osal- alueelle aiemmin vahvistetut seutukaavat. Maa- listumista ja vuorovaikutusta, ei viranomaisten ja kuntakaavassa korostuvat seutukaavoihin verrat- asiantuntijoitten yksinoikeus. tuna vaatimukset yleispiirteisyydestä ja maakun- nallisista tavoitteista alueidenkäytön suunnitte- Kaavaa laadittaessa on käytetty hyväksi tietotek- lussa. Kaava on aiempaa enemmän ilmaus maa- niikkaa sekä kaavan havainnollistamisessa että kunnan poliittisesta tahdosta ohjata ja suunnitella tiedon välittämisessä. Uusilla suunnittelumene- alueensa maankäyttöä osana maakunnan muuta telmillä on saatu aikaan laajaa vuorovaikutusta kehitystyötä. Maankäyttö- ja rakennuslaki koros- ja osallistumista kaavaprosessiin ja samalla on taa kaavan valmistelun avoimuutta ja kansalais- voitu keskustella kaavan olennaisista kysymyk- ten osallistumista kaavoitustyön alusta alkaen. sistä. Erikseen on arvioitu kaavan vaikutuksia sekä asukkaiden elinoloihin että ympäristöön. Turun kaupunkiseutu ja sen kahdeksan kuntaa muodostavat Suomen oloissa ainutlaatuisen, Kaavatyötä on eri vaiheissa esitelty sekä alueen mielenkiintoisen ja haastavan suunnittelualueen. kunnissa että järjestöissä ja asukastilaisuuksissa. Täällä on rikas kulttuuriperintö, lukuisat muinais- Mielipiteitä kaavan sisällöstä on otettu vastaan muistot ja arvokkaat luontokohteet, jotka merel- jatkuvasti ja niistä on annettu myöskin palautetta. lisessä ympäristössä tarjoavat hyvän ympäristön Kaavatyötä on ohjannut Varsinais-Suomen liiton sekä asukkaille että yritystoiminnalle. Maakun- suunnittelu- ja ympäristötoimikunnan ohella eril- takaavan keskeisiä kysymyksiä on ollut, kuinka linen toimikunta, joka on koottu alueen kuntien sovittaa yhteen sekä rakennetun- että luon- edustajista. Tämä toimikunta on välittänyt tietoa nonympäristön ja muinaismuistojen suojelun että kuntien näkemyksistä kaavan sisällön suhteen ja uuden rakentamisen tarpeet. Rakennetun ympä- myös tietoa kaavan vaiheista alueen kuntiin. ristön rikkaus on kaavatyössä nähty voimavarana, joka säilyttämällä saadaan alueelle uutta vetovoi- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyö on maa. osoittanut, että uuden maankäyttö- ja rakennus- lain mukaisen maakuntakaavan laatiminen on vaa- Maakuntakaavaa laadittaessa on korostunut tiva tehtävä. Vaikka kaava on seutukaavaa yleis- entistä enemmän erilaisten selvitysten ja uuden piirteisempi, on kaavaprosessiin tullut uusia vai- tiedon hankkimisen tarve. Vaikka jo laadituissa heita. Arviointi ja erilaiset erityisselvitykset ovat seutukaavoissa oli taustana laajat selvitykset ja parantaneet kaavan sisällön tasoa ja helpotta- tilastotiedot alueen ympäristöstä ja toiminnasta, neet tehtyjä kaavaratkaisuja. Selvitykset palvele- on maakuntakaavatyön tueksi laadittu useita eril- vat jatkossa hyvin kuntien yleiskaavoitusta. Jat- lisiä selvityksiä, jotka kuvastavat nykyaikaisen kossa Varsinais-Suomen liitossa voidaan hyö- maankäytön suunnittelun vaatimuksia. Työssä on dyntää Turun kaupunkiseudun maakuntakaava- noussut esille tarve tiiviimpään yhteistyöhön sekä työssä saadut kokemukset uusien maakuntakaa- viranomaisten että elinkeinoelämän, järjestöjen ja vojen laatimisessa. alueen asukkaiden kanssa. Yhteistyöllä on pys- tytty hyödyntämään ne paikalliset voimavarat ja täällä olevat tietolähteet, jotka ovat olleet välttä- mättömiä onnistuneen maakuntakaavan aikaan- saamisessa. Sekä Varsinais-Suomen liitto että muut viranomaiset ovat joutuneet muuttamaan työtapojaan ja asenteitaan uuden lain hengen

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 7 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 8 2. MAAKUNTAKAAVA OSANA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUA

2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet kaavalla voidaan ohjata joko alueiden suunnit- Uusi kaavajärjestelmä säilyy edelleen kolmiportai- tys, ja ottaa kantaa heitä koskeviin kysymyksiin ja maankäytön suunnittelujärjestelmä telua tai suoraan rakentamista, esim. rannoilla sena: maakuntakaavat, yleiskaavat ja yksityiskoh- ja vaikuttaa suunnittelussa tarkasteltaviin vaihto- tai kyläalueilla. Uuden maankäyttö- ja rakennus- taiset kaavat eli asemakaavat. Periaatteena on, ehtoihin suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Maa- Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maa- lain mukaan voidaan kaupunkiseudulle tai muulle että yleispiirteisempi kaava on ohjeena tarkem- kuntakaavan vaikutusten selvittäminen ja arviointi kunnalliset liitot laativat maakuntasuunnitelman, tarkoituksenmukaiselle aluekokonaisuudelle laatia paa kaavaa laadittaessa. edellyttää eri maankäyttömuotojen erityispiirtei- missä määritellään maakunnan pitkänajan tavoit- kuntien yhteinen yleiskaava, jolla voidaan perus- den sekä niiden muutoksiin liittyvien vaikutusten teet ja toimintapolitiikka. Maakuntasuunnitelma tellusta syystä poiketa maakuntakaavasta. Kunnat Uuden maankäyttö- ja rakennuslain keskeisenä tuntemista. Vaatimukset kohdistuvat myös osal- yhdistää taloudellis-toiminnallisen ja maankäytön voivat tällöin päättää, minkä yhteisen toimielimen tavoitteena ovat kestävän yhdyskuntakehityksen listen kytkemiseen vaikutusten arviointiin riittä- suunnittelun. Siinä osoitetaan strategiapainottei- tehtäväksi tällaisen kaavan laatiminen ja hyväk- ja laadukkaan rakentamisen edistäminen, edel- vällä tavalla. sesti Varsinais-Suomen tavoiteltu kehitys. syminen annetaan. Kuntien yhteisen yleiskaavan lytysten luominen hyvälle elinympäristölle, avoi- vahvistaa ympäristöministeriö. men ja vuorovaikutteisen suunnittelukulttuurin Maakuntakaava on erityisesti maakunnan kehit- Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat edistäminen ja jokaisen vaikutusmahdollisuuksien tämisen ja ylikunnallisten tarpeiden sovittamisen maakunta- ja kuntataso. Sen lisäksi on valtio- Alueiden yksityiskohtainen käyttö järjestetään kai- turvaaminen hänen elinympäristöään koskevassa ja ympäristöpolitiikan väline. Maakuntakaavalla ei neuvosto hyväksynyt valtakunnalliset alueiden- kissa kunnissa asemakaavalla. Asemakaava on päätöksenteossa. ohjata kuntien sisäisiä maankäyttöasioita, mikäli käyttötavoitteet, joiden tarkoituksena on sovittaa laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kun niillä ei ole ylikunnallista, maakunnallista tai valta- yhteen valtion hallinnon eri sektoreiden keskei- kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä Uusi laki korostaa kuntien päätöksentekoa ja kunnallista merkitystä. Kaavassa osoitetaan alue- simmät alueidenkäyttöön liittyvät tavoitteet valta- edellyttää. Asemakaavan sisältövaatimukset on kunnan vastuuta ympäristöstä, alueidenkäytön varauksia siltä osin, kun alueidenkäyttöä koske- kunnalliseksi näkemykseksi, minkä toteuttamista uusittu. Asemakaava ohjaa rakentamista, luvan suunnittelusta ja rakentamisen ohjauksesta. Kun- vien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoit- valtion viranomaiset edistävät. Niiden tehtävänä varaisia ympäristön muutostoimenpiteitä ja toi- tien kaavoitukseen kohdistuva valtion valvonta teiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan on myös varmistaa valtakunnallisesti merkittä- mintojen sijoittumista. Rantojen kaavoitukselle on kevenee ja valtion tehtävät painottuvat valvon- alueidenkäytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. vien kysymysten huomioon ottaminen maakunta- asetettu erityisiä vaatimuksia. Rantakaavan korvaa nan sijasta yhteistyöhön. Suunnittelun kehittä- Maakuntakaavatasolla selvitetään myös entistä ja kuntatason kaavoituksessa ja alueidenkäyttöä ranta-asemakaava. minen nykyistä avoimemmaksi ja vuorovaikuttei- selkeämmin kestävän kehityksen reunaehdot. koskevissa muissa ratkaisuissa. semmaksi on yksi uudistuksen keskeisiä tavoit- teita. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Liikenneverkon osalta valtakunnalliset tavoitteet pitää sisällään tavoitteet edistää ympäristövaiku- liittyvät erityisesti valtatie- ja kantatieverkkoon, 2.2 Maakuntakaavoituksen tehtävä ja tusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin sisältö suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä tavoit- satamiin sekä lentoasemiin. Varsinais-Suomen teen lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistu- osalta on huomattava, että tavoitteissa nimetään Maakuntakaava on osa maankäyttö- ja rakennus- mismahdollisuuksia. Lain mukaan YVA-menette- erikseen toteuttamismahdollisuudet nopean lii- laissa määriteltyä alueidenkäytön suunnittelujär- lyn ja maakuntakaavoitusprosessin yhteensovitta- kenteen radoille välillä Turku-Helsinki-Vainikkala jestelmää. Se on osa maakunnan suunnittelua minen on tarpeen erityisesti silloin, kun maakun- sekä moottoriväylälle välillä Turku-Helsinki-Vaali- ja sen avulla toteutetaan maakunnan kehittämis- takaavassa pyritään tekemään YVA-menettelyä maa. strategioita sekä sovitetaan yhteen eri sektorivi- edellyttävään hankkeeseen liittyviä aluevarauksia ranomaisten alueidenkäyttöön liittyviä tavoitteita. ja kaavan vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan hank- Maakuntakuntatasolla suunnittelusta vastaa nykyi- Maakuntakaava toimii myös valtakunnallisten alu- keen riittävän yksityiskohtaista suunnittelua. seen tapaan kuntayhtymä, jossa alueen kunnat eidenkäyttötavoitteiden välittäjänä kuntakaavoi- ovat jäseninä (maakunnan liitto). Maakunnan tukseen. Luonnonsuojelulain tarkoittamia luonnonsuoje- oikeusvaikutuksia omaava maankäytön suunni- luohjelmien ja päätösten sekä maisema-alueita telma on maakuntakaava, jolla korvataan aiem- Maakuntakaavoitukseen sisältyy aikaisempaa seu- koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena mat seutukaavat. Maakuntakaava alistetaan edel- tukaavaa vaativammat osallistumisen järjestä- kaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa leen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. mistä sekä vaikutusten selvittämistä ja arviointia on varmistettava, ettei kaavan toteuttaminen hei- koskevat velvoitteet. Osallistumisen haasteena kennä todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 Yleiskaava voidaan laatia sisällöltään ja oikeusvai- on tukea osallisten mahdollisuuksia hahmottaa –verkostolla turvattuja luonnonarvoja. kutuksiltaan erilaisena. Oikeusvaikutteisella yleis- KUVA 01: Kolmiportainen kaavajärjestelmä. maakuntakaavassa osoitetun maankäytön merki-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 9 2.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset yhteensovittava maankäytön suunnitelma. Maa- Lähteet ja kirjallisuus: kuntakaavan sisältövaatimukset voivat asian laa- - Maankäyttö- ja rakennuslaki Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muu- dusta riippuen vaatia yksityiskohtaisempaakin esi- - Laki ympäristövaikutusten arvioinnista tettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryh- tystapaa. - Maakuntakaavoituksen opasluonnokset, dyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueidenkäytön Ympäristöministeriö 2000-2002 järjestämiseksi (MRL 32.1 §). Maakuntakaava on keskeinen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konk- Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaa- retisoimisessa ja välittämisessä kunnan suun- van eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin nitteluun. Maakunnan suunnittelussa valtakun- kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muut- nalliset tavoitteet täsmennetään alueidenkäytön tamista koskevan vaikutuksen osalta“(MRL 32.3 periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä sovitetaan §). yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoittei- den kanssa. Maakuntakaavan ohjausvaikutukset vastaavat pää- piirteissään seutukaavan ohjausvaikutuksia. Uutta Maakuntakaavan ohjausvaikutukseen liittyy myös on viranomaisten velvollisuus ottaa kaava huomi- vähittäiskaupan suuryksikköä koskeva maan- oon suunnittelussa ja päätöksenteossa ja lisäksi käyttö- ja rakennuslain 58 §:n 3 momentin sään- edistää kaavan toteuttamista. nös. Sen mukaan tällaista yksikköä ei saa sijoit- taa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimin- Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon myötä noille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole maakunnan suunnitteluun kuuluvat strategiapai- asemakaavassa erityisesti tätä tarkoitusta varten notteinen maakuntasuunnitelma, muuta alueiden- osoitettu. Tällaisessakaan tapauksessa asema- käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä kaava ei voi olla maakuntakaavan vastainen. alueellinen kehittämisohjelma, josta on säädetty aluekehityslaissa. Vanhaan rakennuslakiin verrattuna uusi maan- käyttö- ja rakennuslaki antaa rakentamisrajoituk- Maankäyttö- ja rakennuslaissa korostetaan kaa- sen käyttömahdollisuudelle liikkumavaraa. Raken- vaohjauksen joustavuuden tarvetta. Tämä edel- tamisrajoitus on voimassa vain niillä alueilla, joilla lyttää toisaalta kaavajärjestelmän yksinkertaista- sitä maakuntakaavan tehtävät huomioon ottaen mista ja eri kaavatasojen tehtäväjaon selkeyttä- on pidettävä tarpeellisena. Lähtökohtaisesti tällai- mistä sekä toisaalta joustavuutta eri kaavamuoto- sia alueita ovat virkistys- ja suojelualueet tai liiken- jen sisällä. Kaavaohjausta kevennetään kaikkialla teen ja teknisen huollon verkoston tarpeisiin osoi- siellä, missä ohjauksen tarve on vähäisempää. tetut alueet. Maakuntakaavaan sisältyvällä mää- räyksellä rakentamisrajoituksen alaa voidaan kui- Maakuntakaavan rooli kaavajärjestelmässä koros- tenkin myös laajentaa tai supistaa. Rakentamisra- tuu valtakunnallisten ja maakunnallisesti merkit- joitus on edelleen ehdollinen ja sen vaikutukset tävien asioiden osalta. Maakuntakaavaan liittyy ovat samankaltaisia kuin rakennuslain mukaisessa seutukaavaan verrattuna useita eroavaisuuksia ja rakentamisrajoituksessa. toisaalta uusia piirteitä, jotka heijastuvat jo maa- kuntakaavan tavoitteisiin ja ne on syytä ottaa huo- Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä kaavana, mioon ryhdyttäessä laatimaan maakuntakaavaa. jossa keskitytään maakunnan mittakaavan kysy- Maakuntakaava saatetaan edelleen valtion viran- myksiin. Tämän vuoksi kaavoituksen taustalla omaisen vahvistettavaksi. oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamer- Maakuntakaava on seutukaavaa yleispiirteisempi kintöjä ja kaavamääräyksiä on tulkittava yleispiir- sekä esittämistavan että tulkintatarkkuuden suh- teisenä. Maakuntakaavan esittämistavasta riippu- teen. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin matta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maan- ja sillä tarkkuudella kuin alueidenkäyttöä koske- käyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta vien valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoit- yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. teiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueidenkäytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on siten korostetusti valtakun- nallisia, maakunnallisia ja kunnallisia intressejä

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 10 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS

3.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue 3.2 Osalliset ja osallistumismenettelyt jalta kootussa toimikunnassa. Kaavaehdotusta on lualueen kunnista. Tämä ohjausryhmä on osallis- lisäksi käsitelty maakuntahallituksessa. Kaavan tunut liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunnan Suunnittelualue on Turun kaupunkiseutu, johon Maakuntakaavoituksessa lain mukaisia osallisia hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka päätöksen kokouksiin, joissa käsitellään Turun kaupunkiseu- kuuluvat seuraavat kunnat: Turun kaupunki, Kaa- ovat: vahvistaa ympäristöministeriö. dun maakuntakaavan laadintaa koskevia asioita. rinan kaupunki, Naantalin kaupunki, Raision kau- - suunnittelualueen kunnat punki, Paimion kaupunki, Liedon kunta, Piikkiön - maanomistajat ja muut, joiden asumiseen, Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan laatimi- Kaavatyöhön osallistumista varten ja päätök- kunta ja Ruskon kunta. Seudun maakuntakaavalla työntekoon tai muihin oloihin maakuntakaava nen on aloitettu vuonna 1994 kaupunkiseudun senteon tueksi on kaavaa laadittaessa käytetty tarkistetaan ja korvataan nykyisin voimassa oleva saattaa vaikuttaa taajamaseutukaavan tarkistustyön valmisteluilla. hyväksi tietotekniikkaa. Kaavaan liittyvät selvityk- seutukaava. - valtion eri viranomaiset Suunnittelualueen kuntien lisäksi on kaavan tavoit- set, päätökset ja suunnitelmat ovat olleet nähtä- - naapurimaakuntien liitot ja naapurikunnat teista ja sisällöstä käyty neuvotteluja eri viran- villä liiton kotisivuilla. Kaavatyön aikana on koottu Kaavan vaikutukset ulottuvat myös varsinaisen - vaikutusalueella toimivat aatteelliset, amma- omaisten kanssa, mm. Turun maakuntamuseo, lista saadusta palautteesta ja sen johdosta tehtä- suunnittelualueen ulkopuolelle. Välittömiä vaiku- tilliset, elinkeinopoliittiset, erityistehtäviä hoi- Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Turun tie- vistä toimenpiteistä, jonka avulla alueen asukkaat tuksia kohdistuu lähikuntiin ja välillisesti vaikutuk- tavat ja asukkaita edustavat yhteisöt yms. piiri. Kaavaa on myös käsitelty työryhmissä, joihin ja muut osalliset ovat voineet seurata kaavatyön set heijastuvat laajalti Etelä-Suomeen. on kutsuttu suunnittelualueen kuntien edustajat edistymistä. Kaavan laatimisesta on vastannut Varsinais-Suo- sekä eri alojen asiantuntijoita. men liitto. Kaavan eri vaiheita on käsitelty liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunnassa sekä kaa- Työryhmien teemoina ovat olleet: vatyön ohjaamista varten kuntien ehdotusten poh- - kulttuuriympäristö - luonnonympäristö, ympäristöhaitat - mitoitus - virkistysalueet - yhdyskuntatekniikka

Kaupunkiseudun kehittämistä ja samalla maakun- takaavaan vaikuttavia asioita on käsitelty useissa muissa yhteyksissä ja työryhmissä: - Turun kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö - Turun kaupunkiseudun satamayhteistyö - Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä- suunnittelu - Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkko - Turun kaupunkiseudun vesihuoltoyhteistyö - Turun lentokentän osayleiskaava ja kehittä- mistyö

Suunnittelualueen kuntien kanssa on seutukaa- van tarkistuksista käyty kaavaneuvotteluja. Kaa- valuonnosten pohjalta on järjestetty alustava kuu- leminen, jonka pohjalta annettuja huomautuksia ja kannanottoja on käsitelty liiton suunnittelu- ja ympäristötoimikunnassa.

Vuonna 1999 kaavatyötä ohjaamaan perustettiin KUVA 02: Eri kaavatosojen ohjaus- ja informaatiomerkitys. työryhmä, jossa on edustajat kaikista suunnitte-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 11 3.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelun pohjaksi tehtiin lukuisia erillisselvi- vaksi oli nähtävillä 12.3.-17.4.2001 välisenä aikana. tyksiä, joista keskeisimpiä olivat liikennejärjestel- Kaavaehdotusta päätettiin saatujen lausuntojen ja Kaavoitustyö jakautuu eri vaiheisiin seuraavasti: mäsuunnitelma, kaupan palveluverkkoselvitykset, muistutusten sekä käytyjen neuvottelujen poh- - aloitus- ja tavoitevaihe luontokohteiden kartoitus ja selvitys eri toiminto- jalta tarkistaa sekä esitystavan että sisällön suh- - valmisteluvaihe, jen aiheuttamista ympäristöhaitoista. teen. - ehdotusvaihe - hyväksymisvaihe Kaavatyössä alettiin vuonna 1999 soveltaa tulevan Tarkistettua kaavaehdotusta käsiteltiin sekä kaava- - vahvistamisvaihe uuden maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. työtä ohjaavissa toimikunnissa että kuntien kanssa Valmisteluvaiheen jatkuessa vuosina 1999-2000 käydyissä neuvotteluissa. Tarkistettu ehdotus Kaupunkiseudun maakuntakaavan aloitus- ja tavoi- laadittiin kaavoitusta koskeva osallistumis- ja Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaksi oli näh- tevaihe sekä osittain myös valmisteluvaihe toteu- arviointisuunnitelma sekä kaavan perustietoja tävillä 18.3.-19.4.2002. Kaavaehdotuksesta saa- tuivat vuosien 1994-1999 aikana, jolloin suun- ilmentävät teemakartat. Osallistumista toteutet- tiin 84 lausuntoa ja muistutusta. Niiden johdosta nittelutyön tavoitteena oli vielä Turun kaupunki- tiin edelleen järjestämällä suunnittelualueen kun- kaavaan päätettiin tehdä joitakin tarkennuksia ja seudun taajamaseutukaavan tarkistaminen. Mai- tien kanssa neuvottelut ja alustavan kaavaluon- täsmennyksiä. Muistutusten ja lausuntojen käsit- nitulla aikavälillä selvitettiin seutukaavan tarkistus- noksen nähtäville pano. Vuoden 2000 aikana käy- tely ja laaditut vastineet on toimitettu muistutus- tarpeet ja käytiin neuvotteluja kuntien sekä valtion tiin kaavaluonnoksesta kaksi viranomaisneuvotte- ten tekijöille ja lausunnon antajille. eri viranomaisten kanssa. Kaavoitukseen liittyviä lua. asioita käsiteltiin myös edellisessä kohdassa (3.2) Kaavatyön vaiheet ja osallistumismenetelmät on luetelluissa työryhmissä ja muissa yhteyksissä. Ehdotus Turun kaupunkiseudun maakuntakaa- tarkemmin selvitetty laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

LIITE 1: SUUNNITTELUUN OSALLISTUNEET YHTEISTYÖRYHMÄT.

LIITE 2: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA

Lähteet ja kirjallisuus: - Maankäyttö- ja rakennuslaki - Aikaisempi rakennuslaki - Maakuntakaavoituksen opasluonnokset, Ympäristöministeriö 2000-2002

KUVA 03: Suunnittelu- ja vaikutusalue

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 12 4. MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

4.1 Lähtökohtia joka on ollut lähtökohtana myös kaavaa laaditta- yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. eidenkäytössä on turvattava olemassa olevien essa. Yhdyskuntarakennetta ohjataan siten, että pal- valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maantei- Rakennuslain uudistuksen jälkeen maakuntatason velut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien den ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdol- maankäytön suunnitelmat laaditaan maakuntakaa- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan lähtökoh- saavutettavissa. Toimivan aluerakenteen runkona lisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien sata- voina. Seutukaavan tarkistustyötä Turun kaupun- tia, tavoitteita ja kaavaratkaisun perusteluja on kehitetään pääkaupunkiseutua, maakuntakeskuk- mien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kiseudulla on jatkettu niin, että kaava vahvistuu käsitelty teemoittain luvussa 9. sia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskus- kehittämismahdollisuudet. uuden lain mukaisena maakuntakaavana. Maa- ten muodostamaa verkostoa. kuntakaava korvaa alueelle aiemmin vahvistetut 4.2 Valtakunnalliset Alueidenkäytönsuunnittelussa tulee säilyttää seutukaavat. alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toi- toteuttamismahdollisuudet nopean liikenteen mintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elin- radalle välille Turku-Helsinki-Vainikkala sekä moot- Varsinais-Suomen liitossa aloitettiin Turun kau- Valtioneuvosto päätti 30.11.2000 maankäyttö- keinotoiminnalle. Niiden sijoittamisessa kiinnite- toriväylälle välillä Turku-Helsinki-Vaalimaa. Eri lii- punkiseutua koskevan taajamaseutukaavan tar- ja rakennuslain mukaisista valtakunnallisista alu- tään huomiota olemassa olevien rakenteiden hyö- kennemuotojen yhteistyötä sekä joukkoliikennettä kistaminen 1994. Kaavan muuttaminen katsottiin eidenkäyttötavoitteista. Päätös on osaltaan ollut dyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. on edistettävä varaamalla riittävät alueet sol- välttämättömäksi, koska seutukaava alueella ei pohjana Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaa mupisteinä toimivien tavaraliikenneterminaalien vastannut sen hetkisiä rakentamis- ja kehittämis- laadittaessa. Maakuntakaavan lähtökohtana tulee olla perus- ja henkilöliikenteen matkakeskusten toimintaa ja tarpeita. Useilta osin kaava katsottiin sisällöltään teltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnitte- kehittämistä varten. vanhentuneeksi ja esitystavaltaan liian yksityis- Neuvottelumenettelyt maakuntien liittojen ja kun- lussa tulee tarkastella pitkällä tähtäyksellä taa- kohtaiseksi. tien kanssa ovat valtion ensisijainen ohjaus- jama- ja maaseutualueiden väestömäärän kehi- Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ja vaikuttamiskeino valtakunnallisten tavoitteiden tyksen erilaisia vaihtoehtoja. ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liit- Kaavatyössä on korostettu osallistumista ja vuo- toteuttamisessa. Vahvistaessaan maakuntakaa- tyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusra- rovaikutusta. Työssä on käytetty tietotekniikkaa van ympäristöministeriö arvioi tavoitteiden huo- Turun kaupunkiseudun kaavatyössä on erityisesti joitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. ja paikkatietojärjestelmiä. Maankäyttövaihtoehtoja mioon ottamisen osana maakuntakaavalle maan- selvitetty alueen yhdyskuntarakennetta ja sen Turun kaupunkiseudun kaavatyön yhteydessä on on tutkittu maakuntakaavan ohella kuntien yleis- käyttö- ja rakennuslain 28 §:ssä asetettuja sisäl- kehittämistä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. tarkasteltu sekä toimivat yhteysverkostot ja ener- kaavoissa ja Turun kaupunkiseudun liikennejär- tövaatimuksia. Maakuntakaavalla on keskeinen Maankäytön merkinnöillä ja kaavamääräyksillä täh- giahuollon alueet. Verkostoja on täydennetty ja jestelmäsuunnitelmassa. Turun kaupunkiseudun asema valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei- dätään elinympäristön korkeaan laatuun niin, ettei muutettu selvitysten perusteella. maakuntakaava on ollut kohdealueena Itämeren den yksilöinnissä ja konkretisoinnissa alueiden- asutukselle kohdistu ympäristöhaittoja. alueen Interreg IIC-hankkeesssa, jossa on tutkittu käytön maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevara- Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden paikkatietojen käyttöä ja karttojen havainnollista- uksiksi. Alueidenkäytössä on varmistettava valtakunnalli- huomioon ottaminen maakuntakaavassa on koko- mista alueiden käytön suunnittelussa sesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperinnön naisuudessaan esitetty erillisessä taulukossa Yleisenä tavoitteena on tukea alueidenkäytöllä arvojen säilyminen. Maakuntakaavassa on osoi- raportin liitteenä. Siirtyminen seutukaavoituksesta maakuntakaavoi- maan tasapainoista kehittämistä sekä elinkeino- tettava valtakunnallisesti merkittävät maisema- ja tukseen on lisännyt keskustelua siitä, miten kau- elämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman kulttuuriperintöalueet ja –kohteet sekä Natura- ja 4.3 Maakunnalliset punkiseudulla halutaan maankäyttöä ja kaavoi- vahvistamista hyödyntäen mahdollisimman hyvin muut luonnonsuojelualueet. Myös seudullisesti alueidenkäyttötavoitteet tusta tulevaisuudessa ohjata ja mikä suunnitte- olemassa olevia rakenteita sekä edistäen elinym- arvokkaat luontokohteet ja rakennetun ja kulttuu- lussa on Varsinais-Suomen liiton osuus ja vastuun- päristön laadun parantamista ja luonnon voimava- riympäristön suojelukohteet on merkitty asianmu- Tavoiteasettelu jako kuntien ja muiden viranomaisten välillä. Maa- rojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakennetta ja kaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. kuntakaava onkin tarkoitus nitoa entistä paremmin alueidenkäyttöä kehitetään ensisijaisesti alueiden Kaavatyölle asetettavista tavoitteista on keskus- muun maakunnallisen suunnittelun ja aluekehi- omin vahvuuksin ja sijaintitekijöihin perustuen. Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään eri teltu laajasti työtä varten kootuissa asiantuntija- tystyön osaksi ja välineeksi. Kaavan toteuttami- liikennemuodot käsittävinä, asutusta ja elinkeino- ryhmissä. Tämän lisäksi kaavan sisältöä on eri vai- sen edistäminen mm. tukemalla aluevarausten Maakunnan suunnittelussa tulee esittää valta- elämän toimintaedellytyksiä palvelevina kokonai- heissa käsitelty Turun kaupunkiseudun yleiskaa- hankkeistamista on keskeinen osa liiton työtä. kunnallisesti tärkeät vyöhykkeet sekä kaupunki- suuksina. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- vallisessa yhteistyöryhmässä, jonka tehtävänä on ja taajamaverkostot ja niiden kehittämisperiaat- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenne- sovittaa yhteen kuntien kaavoja ja niiden aikatau- Turun kaupunkiseudulla kulttuuriympäristö ja -his- teet. Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudelli- turvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikenne- luja ja tavoitteita varsinkin kuntien raja-alueilla. toria ovat Suomessa poikkeuksellinen vahvuus, suutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa muotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Alu-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 13 Varsinais-Suomen strategiset tavoitteet määritel- Mitoitus 4.4 Turun kaupunkiseudun aluerakenne kenteen alueellisen sijoittumisen yhteisvaikutuk- tiin kesällä 2001 hyväksytyssä maakuntasuunni- sesta. telmassa. Maakuntaohjelmassa määritellään lähi- Mitoituksessa lähtökohtana on seutukaavan laa- Rakennesuunnittelu valmistelee vuosina toteutettavat hankkeet. Varsinais-Suo- dintaa varten kootun mitoitustyöryhmän arviot alueenkäytön ratkaisuja Aluerakenne on toisiaan täydentävistä osista muo- men kehittämisohjelmassa on viisi toimintalinjaa. tulevasta kehityksestä eri kuntien osalta. dostuva verkosto. Maaseudun ja keskusten väli- Neljäs toimintalinja, Varsinais-Suomesta kehite- Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti sellä vuorovaikutuksella on siinä keskeinen osa. tään Itämeren kansainvälinen keskus gateway- 1996 2020 huomiota mm. maakunnan tarkoituksenmukai- Vuorovaikutuksen kehittäminen edistää tasapai- asemaa hyödyntäen, sisältää tavoitteen yhte- Väestö, as. 256 035 280 000 seen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. noista kehittämistä sekä paikallisesti että yleisten ysverkkojen kehittämisestä, jolla parannetaan muutosten näkökulmasta. alueen kilpailukykyä. Viides toimintalinja, ympä- Työpaikat, työntekijät 1996 2020 Rakennesuunnittelu on maakuntasuunnittelun ristön arvoja korostetaan, sisältää toimenpideko- palvelut 70 215 95 000 kiinteä osa. Siinä esitetään maakunnan tuleva Maakuntakaavassa esitetään seututason palvelut konaisuudet, joilla säilytetään maakunnan rikas teollisuus 30 633 25 000 aluerakenne suunnittelun perustaksi. Aluerakenne ja palveluverkko. Asuinaluetason palvelut ja sijoit- luonnonympäristö, huolehditaan elinympäristön yhteensä 100 848 120 000 muodostuu eri toimintojen kuten väestön, tuotan- tuminen ratkaistaan kuntien yleiskaavoissa. puhtaudesta ja terveellisyydestä sekä huolehdi- non, asumisen, palvelujen, teknisen huollon ja lii- taan rakennettujen alueiden viihtyisyydestä ja toi- pinta-ala, milj. k-m2 1993 2020 uutta mivuudesta. palvelut 3,1 2,1 4,2 teollisuus 2,1 2,0 1,7 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana Itäme- työpaikat yhteensä 5,2 8,7 5,9 ren alueen suunnitteluyhteistyössä EU:n Itäme- KAARINA 8895 10064 13860 18263 20053 21700 23400 ren alueen Interreg-ohjelmien hankkeissa. E18- LIETO 7604 8087 9763 12227 14089 15320 18000 yhteistyöhankkeen avulla edistetään tien myöntei- TAULUKKO 01: Mitoitustyöryhmän arvio NAANTALI 5726 6738 8740 11374 13024 15700 17700 siä vaikutuksia alueen elinkeinoelämään ja aluera- PAIMIO 6281 6787 8366 9605 9827 10500 10900 kenteeseen, tien toimivuutta keskeisenä kuljetus- Aluerakenteen mitoituksessa lähtökohtana on PIIKKIÖ 4816 5042 5491 6198 6534 7200 7600 käytävänä ja uuden informaatiotekniikan hyödyn- Turun kaupunkiseudulla 3-4 %:n vuotuinen talous- RAISIO 11372 14271 18017 21130 23099 25200 26800 tämistä. The Baltic Palette- hankkeessa maakunta kasvu ja sen mukainen rakentaminen. Muita läh- RUSKO 1505 1579 2112 2853 3351 4100 4800 on mukana Itämeren piirin yhteysverkoston ja käy- tökohtia ovat olleet: TURKU 129569 154090 163680 159201 173257 176400 185000 tännön aluesuunnittelutyön kehittäjänä. PSSD- - Kestävän kehityksen mukainen kaupunkiseu- hanke on tuottanut mm. Turun kaupunkiseutua dun rakenne YHTEENSÄ 175768 206658 230029 240851 263234 280000 295000 koskevan kartan ympäristön meluhäiriöistä. - Kuntarajoista riippumaton seudullinen yhteis- työ Kaavatyön aikana on esiin noussut useita kysy- - Seudullisesti tasapainoinen palveluverkosto TAULUKKO 02: Turun kaupunkiseudun väestönkehitys1960 – 2020 myksiä, joilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa kau- - Uusien rakentamisalueiden sijoittaminen niin, punkiseudun kehittymiseen ja ympäristöön. Stra- että vältetään tarpeeton rakenteen hajautta- tegisia kohteita ovat: minen Työpaikat Työllinen Netto- Työpaikka- Työpaikat Työllinen Netto- Työpaikka- - Turun kaupunkiseudun keskusakseli ja siihen - Olevan infrastruktuurin käytön tehostaminen 19981 työvoima pendelit omavar. 20202 työvoima pendelit omavar. liittyen alueen olevat keskukset ja niiden - Uusien ja vanhojen liikenteellisesti edullisten kehittäminen teollisuus- ja varastoalueiden hyödyntäminen KAARINA 5998 8984 -2986 66,8 7044 11118 -4074 63,4 - Turun ja Naantalin satamat ja niihin liittyvät elinkeinoelämän ja asumisen tarpeisiin LIETO 4333 6229 -1896 69,6 5089 8503 -3415 59,8 alueet, alueiden kehittämisellä on ratkaiseva - Keskustojen vetovoimaisuuden vahvistami- NAANTALI 4279 5784 -1505 74,0 5026 8246 -3220 60,9 merkitys sekä yritysten että liikenteen kan- nen PAIMIO 4079 4537 -458 89,9 4791 5300 -510 90,4 nalta, yli kuntarajojen menevällä yhteistyöllä - Kulttuuriympäristö/kansallismaiseman turvaa- PIIKKIÖ 1867 2815 -948 66,3 2193 3453 -1261 63,5 voidaan varmistaa kaupunkiseudun kannalta minen ja hoitaminen RAISIO 8053 10437 -2384 77,2 9458 12702 -3244 74,5 paras lopputulos RUSKO 939 1484 -545 63,3 1103 2289 -1186 48,2 - Lentokenttä ja siihen liittyvät alueet, merkin- TURKU 85994 70071 15923 122,7 100997 79088 21909 127,7 nällä tuetaan Turun seudun kehittämistä kan- sainvälisesti merkittäväksi logistiikan keskuk- YHTEENSÄ 115542 110341 5201 104,7 135700 130700 5000 103,8 seksi - Turun kansallisen kaupunkipuiston toteuttami- 1) ennakkotieto nen ja rajaus 2) oletukset: - Työpaikat lisääntyvät suhteellisesti yhtä paljon kaikissa kunnissa. - Työvoiman lisäys on laskettu väestönkasvusta.

TAULUKKO 03: Työpaikkaomavaraisuus Turun kaupunkiseudun kunnissa 1998 ja 2020

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 14 Seututason palvelut on luokiteltu toiminnallisen maakuntaan, mutta päätieverkon suhteen poikit- nen, paikallisiin lähtökohtiin ja tarpeisiin perus- Palvelukeskukset on luokiteltu neljään tasoon: luonteensa ja sijaintivaatimusten mukaan neljään taisten kehäyhteyksien puutteellisuudet vaikeut- tuvan alueellisen suunnittelujärjestelmän kehittä- maakuntakeskus, aluekeskus, paikalliskeskus ja pääryhmään: tavat kuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaiku- minen, neuvonta- ja koulutusjärjestelmän uudis- lähikeskus. Maakuntakaavoissa tarkastellaan ensi- 1 Ydinkeskusta toimii seudun merkittävim- tusta kaupunkiseudun ulkopuolella taminen sekä infrastruktuurin ja liikenneyhteyk- sijaisesti kahden ylimmän tason keskuksia, poik- pänä kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena sien kehittäminen ovat keskeisiä aluerakenteen keuksena alueen kuntakeskukset. Tarkasteluun palvelukeskittymänä. Ydinkeskustan liiken- Viime aikoina kuntien välinen sopimuspohjainen kehittämiskeinoja. on otettu Turku maakuntakeskuksena ja Kaarina, neyhteydet ja saavutettavuus on hyvä kaikilla yhteistyö on merkittävästi lisääntynyt varsinkin Raisio, Naantali, Lieto, Piikkiö, Paimio ja Rusko liikennemuodoilla. tekniseen huoltoon, elinkeinotoimintaan ja pal- Keskusverkon nykykuva kuntakeskuksina sekä lisäksi mahdollisina alue- 2 Automarketit ja keskustan ulkopuoliset velujen tarjontaan liittyvissä tehtävissä. Nämä keskuksina Maaria, Länsikeskus, Itäkeskus ja Itä- halpamyymälät ovat osittain seudullisia pal- yhteistyöalueet muodostavat hyvän lähtökohdan Varsinais-Suomen liitto on tehnyt viimeksi vuonna portti. Näiden ydinalueista (säde = 3 km) on veluita, joskin niillä on myös paikallinen vaiku- erilaisten yhteistyömallien käyttöönotolle. 1991 kattavan selvityksen toimialueen alueraken- kerätty oheiset rakenne- ja tilastotiedot vuoden tusalue. Tyypillistä suuryksiköille on se, että teesta ja palveluista. Tämän jälkeen on tapahtu- 1995 lopun tilanteessa. ne sijoittuvat liikennehakuisesti hyvien liiken- Paikallisen kehittämistahdon luominen, maapoli- nut ja tapahtumassa merkittäviä rakennemuutok- nereittien varsille. tiikan tehostaminen, kuntien yhteistyön lisäämi- sia, joita ei silloin osattu vielä ennakoida Kaikilla näillä alueilla on aluetehokkuus alhainen 3 Seudulliset erikoistavarakaupan keskitty- Turun keskustaa lukuun ottamatta, joka sekin on mät eli ns. raskaan kaupan alueet (auto-, nimi rakennettu ala rakennettu osuus asunnot pinta-ala toimitilat pinta-ala as + ttilat pinta-ala toimitilojen osuus vain noin puolet Helsingin keskustasta. Täyden- huonekalu-, kodinkone- ja sisustusliikkeet) km2 % 1000 m2 1000 m2 1000 m2 % nysrakentamiselle ja tiivistämiselle on tarvetta ja 4 Muita seudullisia palvelukeskittymiä ovat edellytyksiä. Valmiita toimitiloja on Länsikeskuk- hyvän saavutettavuuden vaativat julkiset pal- Itäportti 3,0 11 450 175 625 28 sessa vain kaupan osalta ja Maarian tämänhet- velukeskittymät, joita ovat mm. sairaala, rau- Länsikeskus 2,7 9 567 88 655 13 kiset toimitilat riittävät vain lähikeskuksen palve- tatie-, lento- ja linja-autoasema. Kohtuullisen Kaarina 4,5 16 431 129 560 23 luille. saavutettavuuden kohteita ovat harvemmin Raisio 7,0 25 692 433 1125 39 käytetyt palvelut, joita ovat mm. yliopisto, Naantali 4,0 14 427 192 619 31 Paimion, Liedon, Maarian, Piikkiön ja Ruskon ydin- museo, teatteri ja urheilualue. Turku 19,2 68 2 717 2 308 5025 46 alueiden väestöpohjat ovat yksinään riittämättö- Itäkeskus 7,5 27 1 209 424 1633 26 mät ylläpitämään kaikkia aluekeskustason palve- Muina seudullisina palvelukeskittyminä voidaan Paimio 3,0 11 224 123 347 35 luita. Nämä alueet ovat kärsineet muuttotappiota pitää eräitä kansallisesti tai seudullisesti merkittä- Lieto 2,4 8 178 57 235 24 Lietoa lukuun ottamatta. viä matkailu- ja virkistyskohteita. Maaria 1,0 4 148 8 156 5 Piikkiö 2,9 10 160 57 217 26 Palvelutaso Turun kaupunkiseudun asema Rusko 1,3 4 69 24 93 26 Turun kaupunkiseudun keskusten palvelutiedot Varsinais-Suomi on yhtenäinen talousalue, joka päivitettiin yhteistoiminnassa kuntien kanssa erottuu selvästi naapurimaakunnistaan. Myös TAULUKKO 04: Rakennetun kerrosalan jakauma osa-alueittain kuvaamaan vuoden 1996 tilannetta. Turun asema luonnoltaan ja kulttuuriympäristöltään se erottuu on palvelujen osalta vakiintunut valtakunnanosa- omaksi alueekseen. tasolle. Raisio yltää kaupunkitasolle ja Kaarina, nimi vaki95 nettomuutto 97 asuinpinta-ala95 Naantali, Paimio ja Lieto ovat vahvoja kuntatason Varsinais-Suomen kytkeytyminen kansallisiin ja taaja-asutus abs suht. % yht. (1000 m2) m2/as. keskuksia. kansainvälisiin toimintoihin pohjautuu kärkikolmio- yhteistyön, Tukholma-Turku-Pietari -akselin sekä Itäkeskus 35 943 -209 -0,58 1209 34 Seutusuunnitelma 2020 rakenneosassa (valtuus- Itämeren rannikkoalueiden yhteistyön vahvistami- Itäportti 13 227 -90 -0,68 450 34 ton hyväksymä 1992) todetaan, että seen. Valtakunnallisella tasolla Varsinais-Suomen Kaarina 12 246 -62 -0,51 431 35 kehittäminen perustuu siihen, että voimavaroja Länsikeskus 17 035 -279 -1,64 567 33 Turkua kehitetään lounaisena valtakunnanosakes- ohjataan korkean koulutus- ja tutkimuspotentiaalin Lieto 4 869 25 0,51 178 37 kuksena. Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon omaaviin valtakunnanosakeskuksiin, jotka kehitty- Maaria 4 606 -54 -1,17 148 32 keskusten palveluvarustuksen kehittämisen lähtö- vät osa-alueidensa moottoreiksi ja säteilevät kas- Naantali 11 891 39 0,33 427 36 kohtana on parantaa palvelujen saavutettavuutta vuvoimaa ympäristöönsä. Paimio 6 167 -41 -0,66 224 36 Turun ympäristökunnissa. Paimion palveluvarus- Piikkiö 4 515 -71 -1,57 160 35 tuksen ylläpito ja kehittäminen perustuu kunnan Maakunnan väestön ja toiminnan painopiste on Raisio 19 485 39 0,20 692 36 sijaintiin yli 20 km:n etäisyydellä suuremmista pal- Turku ympäristöineen, joka muodostaa ympäril- Rusko 1 964 -15 -0,76 69 35 velukeskuksista. Kuntakeskustasolla tavoitteena leen laajan asioimis- ja työssäkäyntialueen. Val- Turku 68 057 917 1,35 2717 40 on parantaa palvelujen saatavuutta kehittämällä tatiet ja asutusnauhat haarautuvat sormimaisesti yhteistyötä. Yksi keskeinen toimintamuoto yhteis- Turun kaupunkiseudulta maakuntaan. Turun kau- työn lisäämisessä on kuntayhtymä. Sen puit- punkiseudun saavutettavuus on hyvä pitkälle TAULUKKO 05: Väestö osa-alueittain teissa alueen palveluvarustusta ja saavutetta-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 15 vuutta voidaan kehittää nykyistä laajempien alue- sen monipuolisuuden ja biologisten luonnonvaro- gistumisen haittavaikutukset, mutta kaupungistu- ja samalla tehostaa organisaatioiden palvelukykyä kokonaisuuksien pohjalta. Keskusten palvelutasoa jen säilyttämis- ja ylläpitoperiaatteen kanssa. Maa misen etuja kuten palvelujen ja kulttuurielämän ja palvelujen saavutettavuutta. voidaan tukea myös uudistamalla ympäristöä ja on maankäyttösuunnittelun suojeltava luonnon- rikkautta ja taloudellisen toiminnan voimakkuutta ohjaamalla uutta asuinrakentamista keskustoihin vara. Maa-aloja tulee säilyttää biologisesti tuot- ei saavuteta. Kaupunkiseudun väestön ikärakenne on ennustei- ja lähialueille. tavassa käytössä ja suojella niitä pilaantumiselta. den mukaan edelleen vanhenemassa. Vanhusten Tähän voidaan päästä sijoittamalla toiminnat jär- Ratkaisuna edellä mainittuihin uhkatekijöihin on lisäksi on myös muita asukasryhmiä, joilla ei varal- Kestävä kehitys Varsinais-Suomen kevästi toisiinsa nähden. kaupunkiseutujen, kaupunkien ja taajamien kehit- lisuuden, elämänvaiheen tai elämäntavan valin- aluerakenteessa täminen rakenteeltaan yhtenäisiksi ja toimin- nan takia ole autoa. Yhdyskuntarakenteen kehitys Asumisen, työnteon, palvelujen ja vapaa-ajan alu- noiltaan monipuolisiksi yhdyskunniksi. Tällainen ja muutokset on suunniteltava siten, ettei lisätä Maakuntakaavassa alue tulee kaavoittaa ympä- eiden keskinäinen sijainti vaikuttaa olennaisesti yhdyskunta sisältää asumisen, työnteon, palvelu- eri väestöryhmien eriarvoisuutta eikä haitata kult- ristön ja luonnonvarojen kestävää kehitystä tuke- materiaalien ja energian kulutukseen yhdyskun- jen ja vapaa-ajan ympäristöt. Yhdyskuntien sisäi- tuurin rikkautta lisäävien erilaisten elämäntapojen valla tavalla. Ympäristön kestävä kehitys edellyt- nissa. Tämä ilmenee rakennusten ja yhdyskunta- sen liikkumistarpeen tulisi olla mahdollisimman mahdollisuutta. tää paitsi luonnon ekologisen tasapainon turvaa- tekniikan rakentamiseen käytettävien materiaalien pieni. Liikenneratkaisut on tehtävä siten, että pyri- mista myös taloudellisen kehityksen, ihmisten määrässä sekä yhdyskunnan käyttö- ja hoitokus- tään mahdollisimman vähäiseen liikenteeseen, Turun kaupunkiseudulla on runsaasti historialli- yhteisöelämän ja kulttuurin kehityksen tasapainoi- tannuksissa. välttämättömän liikenteen sujuvuuden parantami- sesti arvokkaita alueita ja kohteita. Muinaismuisto- suutta. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan seen sekä liikenteen energiakulutuksen ja ympä- jen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus- Suomen alue- ja yhdyskuntarakennetta on suun- Rakentamisen jälkeen tärkein yhdyskuntakustan- ristöhaittojen minimointiin. Joukkoliikenteen ja eri- ten, rakenteiden ja maisemien inventointi, hoito ja niteltava pohjoisten luonto-olosuhteiden mukaan. nusten aiheuttaja on liikenne, sen energiakulutus tyisesti raideliikenteen tehokkaat järjestelyt edel- suojelu ovat tärkeitä työtehtäviä myös tulevaisuu- Luonnon asettamien ehtojen lisäksi on turvat- ja ympäristöhaittojen torjunta. Elämä Suomessa lyttävät yhtenäistä ja hyvin suunniteltua yhdys- dessa. tava kaupunkien taloudelliset kehittymismahdolli- on muihin maihin verrattuna hyvin liikenne- ja ener- kuntarakennetta kaupunkiseuduilla ja taajamissa. suudet ja muodostettava tasapainoista sosiaalista giavaltaista. Kaupungistuminen ei näytä paranta- Kulttuurillinen kestävyys edellyttää myös sitä, kehitystä tukevaa yhdyskuntarakennetta. van tilannetta, sillä Suomen perinteinen hajanai- Julkista hallintoa järkeistämällä ja hallinnon eri että nykyisten rakenteiden, toimintojen ja elämän- nen yhdyskuntarakenne on muuttumassa kaupun- organisaatioiden välistä ja myös yksityisen sek- tapojen suhteen painotetaan monipuolisuutta ja Ekologinen kestävyys edellyttää, että kehitys on kiseutujen hajanaiseksi yhdyskuntarakenteeksi. torin välistä yhteistyötä lisäämällä voidaan saada moniarvoisuutta. Maaseudun asuttuna pitämi- sopusoinnussa ekologisten prosessien, biologi- Seurauksena voivat olla keskittymisen ja kaupun- aikaan merkittäviä säästöjä useissa menoluokissa nen on yksi esimerkki sellaisesta moniarvoisuu-

KUVA 05: Palvelutasot 1996 KUVA 06: Asukastihentymät 1995

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 16 gialaitokset sekä paikalliset lämpökeskukset. Lähteet ja kirjallisuus: Osaalue työl. työpaikat työpaika työssäkäynti ulkop. tyossakäynti Turun Hajuhaittoja aiheuttavat puolestaan mm. - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Val- työvoima omavaraisuus (netto) keskustassa liikenne, jätevedenpuhdistamot ja osittain tioneuvosto 2000. myös jätteenkäsittelypaikat. - Kuntien talous- ja toimintasuunnitelmat Maaria-Paattinen 3263 2139 0,7 1124 1263 - Kuntien asuntotuotanto-ohjelmat Rusko 1344 1000 0,7 344 369 Vesien tilaa heikentävät eniten yhdyskunta- ja - Kaupan palveluverkkoselvitykset, Varsinais- Raisio 9528 7120 0,7 2408 2293 teollisuusjätevedet, jotka puhdistusprosessin jäl- Suomen liitto 1997, 2000 Paimio 4763 3964 0,8 799 390 keen lasketaan vesistöihin. Kaupunkiseudulla on - Itämeren Paletti, Interreg IIc -hankkeen rapor- Naantalin mannerpuoli 4386 3207 0,7 1179 1017 toiminnassa useita jätevedenpuhdistamoja (mm. tit, Uudenmaan liitto 2001 Luonnonmaa 425 122 0,3 303 79 Turku, Raisio, Kaarina, Piikkiö, Paimio), joista - Tilastokeskuksen aineistot 1997-2001 Kärsämäki - Runosmäki 5479 4316 0,8 1163 2354 johdetut jätevedet kuormittavat lähimerialuetta. Kuninkoja 6424 4276 0,7 2148 2955 Päästöt sisältävät mm. fosforia, typpeä, orgaani- Nummi-Halinen 6097 4029 0,7 2068 3002 sia aineita, raskasmetalleja sekä erilaisia kemialli- Auranlaakso- Littoinen 2014 558 0,3 1456 737 sia yhdisteitä. Pansio - Perno 4187 7725 1,8 -3538 1626 Ruutukaava-alue ymp. 15894 42954 2,7 -27060 10018 Ravinteita kulkeutuu mereen myös jokivesien Varissuo- Huhkola 7101 2103 0,3 4998 3315 mukana, jotka virtaavat tehokkaassa viljelykäy- Uittamo - Harittu 8585 3601 0,4 4984 4397 tössä olevien savikkoalueiden halki. Saaristome- Hirvensalo-Kakskerta 2289 732 0,3 1557 2289 ren tila, johon osaltaan myös Turun kaupunkiseu- Kuusisto 548 121 0,2 427 181 dun päästöt vaikuttavat, on eri selvityksissä ja tut- Ilmarinen 1515 420 0,3 1095 429 kimuksissa todettu huolestuttavaksi. Kaarinan keskusta 5386 3813 0,7 1573 1781 Piikkiö 2543 1826 0,7 717 522 Meluhaittoja aiheutuu kaupunkiseudulla eniten Liedon kirkonseutu 3131 1923 0,6 1208 797 tieliikenteestä sekä alue- ja pistetoiminnoista Liedon Littoinen 578 485 0,8 93 179 (esim. lentoasema, satamat). Pahimmat tieliiken- teen melualueet sijaitsevat vilkasliikenteisillä pää- tieosuuksilla ja niiden varsilla, joilla liikennemelu TAULUKKO 06: Työssäkäynti Turun keskustassa (pendelöinti1995), %-osuus työllisistä ylittää 75 dB (A):n ja 55 dB (A):n melutasot. Taa- jamien sisäisissä liikenneverkoissa melutasot ovat desta, joka tulevaisuudessa saattaa olla erittäin 4.5 Nykytilanteen ympäristöhäiriöt alhaisempia. Meluhaittoja on vähennetty erilaisin tärkeä osa yhteiskunnan elinkelpoisuutta. Kult- meluntorjuntaratkaisuin. tuurillinen kestävyyskin ekologisen kestävyyden Kaavoituksen yhtenä tehtävänä on osaltaan vai- tavoin perustuu suurelta osin monipuolisuuden kuttaa ympäristön laatuun niin, että eri lähteistä Turun lentoaseman lentoliikenteen aiheuttama säilyttämiseen ja jopa lisäämiseen. aiheutuvat ympäristöhäiriöt jäävät mahdollisim- häiritsevä melutaso (55 dB (A) ja välitön melu- man vähäisiksi. Haitallisia päästöjä rajoittavien haitta kohdistuu arviolta noin 15 km2:n alueelle, Kestävä kehitys Turun kaupunkiseudulla edellyt- määräysten ja lupamenettelyjen ohella toimintojen mikä on otettu huomioon lentoaseman seudun tää toteutuakseen vahvaa sitoutumista sekä hal- tarkoituksenmukaisella sijoittamisella on myöntei- maankäytön suunnittelussa. linnon että asukkaiden ja elinkeinoelämän tasolla. siä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäris- Merkittävänä osana päämäärien saavuttamisessa töön. Turun kaupunkiseudun ympäristöhäiriöitä koske- on ympäristökasvatus sekä ympäristötiedon lisää- via tietoja on vuoden 1999 aikana kerätty julkai- minen alueella. Hyvä esimerkki on paikallinen ja Turun kaupunkiseudun ympäristöhäiriöt aiheutu- suun ”Selvitys satamien, maantieliikenteen, len- seudullinen Agenda 21-työ Varsinais-Suomessa. vat pääosin erilaisista päästöistä ilmaan ja vesiin toaseman, jäteveden puhdistuksen, ilmaa pilaa- Maakuntakaava osana maankäytön suunnittelun sekä meluhaitoista. van toiminnan sekä suurmyymälöiden ympäristö- ja alueiden käytön ohjausjärjestelmää tukee kestä- Merkittävimmät ilman laatuun vaikuttavat epä- vaikutuksista”. Ympäristöhäiriöt on esitetty erilli- vän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Kaava- puhtaudet ovat rikkidioksidi, typen oksidit ja sessä teemakartassa. työhön osallistuminen ja vuorovaikutuksen lisää- otsoni. Muita merkittäviä ilman epäpuhtauk- minen kaavaprosessissa vaikuttavat osaltaan kes- sia ovat raskasmetallit ja hiukkaset, häkä, hii- LIITEKARTTA: YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT tävän kehityksen toteutumiseen. Monipuoliset livedyt, rikkiyhdisteet ja hiilidioksidi. Laaja-alai- selvitykset ympäristövaikutuksista auttavat hal- simmat ilman laatuhaitat aiheuttaa rikki- ja LIITEKARTTA: YMPÄRISTÖN MELUHÄIRIÖT litsemaan sosiaalisia ja ympäristöön kohdistuvia typpiyhdisteitä sisältävä happamoittava kau- muutoksia. kokulkeuma. Alueen omista päästölähteistä merkittävimmät ovat liikenne sekä piste- kuormittajina suurimmat teollisuus- ja ener-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 17

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 20 5. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ

5.1 Yleistä Maakuntakaavan yleispiirteisyys antaa alueen 5.2 Aluerakennemallit Julkinen liikenne on järjestettävissä hyvin katta- kunnille mahdollisuuden painottaa kehitystä eri vaksi keskusakselin osalta ja sitä voitaisiin täyden- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyössä on tavoin. Maakuntakaavan ratkaisut voivat myös Maakuntakaavan ohjevuosi on 2020. Tämän tää raideliikenteellä. Rakentamisen pääpaino olisi tarkasteltu sekä kahta erilaista aluerakennemallia perustua vaihtoehtomallien yhdistelyyn niin, että päivän suunnittelu vaikuttaa varsinaisesti vasta 3 km:n säteellä aluekeskuksista. Se olisi enim- että yksittäisiin aluevarauksiin liittyviä vaihtoehtoi- joillakin alueilla on tiivistetty ja joillakin hajautettu seuraavan sukupolven aikana. Suunnitelmien tulee mäkseen täydennysrakentamista ja olemassa ole- sia kaavaratkaisuja. Keskustelussa on esillä ollut malli hallitseva. Näin voidaan tarjota esim. asumi- olla suurpiirteisiä ja joustavia sillä ihmisten elä- vien alueiden tiivistämistä. rakentamisen ohjaaminen joko olevaa keskusverk- seen useammanlaisia vaihtoehtoja. mäntapa ja arvostukset tullevat muuttumaan koa ja rakennetta tukevalla tavalla rakennetuille tavalla, mikä ei vielä ole arvioitavissa. Alueraken- Hajautetussa mallissa suositaan asumisessa pien- alueille ja niiden lähituntumaan tai rakentamatto- Kaavatyön yhteydessä on käsitelty myös vaihto- teen tulisi olla toimiva ja taloudellinen kokonai- taloasumista ja palvelujen tarjoamisessa Kaari- mille alueille, Satavaan, Kakskertaan, Paattisille ehtoja useista yksittäisistä ratkaisuista. Ne koske- suus, missä ympäristöarvot ja asukkaiden viihty- nan, Turun ja Raision keskustojen lisäksi Varis- sekä muille kaupunkiseudun kuntien reuna-alu- vat liikenneverkkoa, kaupan suuryksiköitä tai tek- vyys ovat sopusoinnussa. suon Itäkeskusta (ml Itäharjun Prisma) ja Maa- eille. nistä huoltoa. Näistä vaihtoehdoista on tehty eril- rian keskusta (Jäkärlä). Varissuon Itäkeskuksella liset selvitykset, jotka on esitetty luvun 9 teema- Turun kaupunkiseudun aluerakennetta pitkällä on kapasiteettia palvella koko Littoisten aluetta. Perusvaihtoehtoina maakuntakaavassa on tarkas- kartoilla ja niihin liittyvässä selostusteksteissä ja aikavälillä tarkastellessa ei kuntarajoilla ole nykyistä Maarian keskus voisi sisältää muut aluekeskus- teltu kahta pelkistettyä aluerakennemallia: sisältömatriisissa. merkitystä. Toisaalta Turun kaupunki on niin hallit- palvelut paitsi julkisen hallinnon. Maarian keskus - tiivistetty aluerakennemalli seva yksikkö, että sen ratkaisut heijastuvat koko palvelisi myös Liedon Asemanseudun ja Ilmaris- - hajautettu aluerakennemalli alueelle. Turun keskustassa laajasti rajattuna ovat ten asukkaita. Hirvensalon-Kakskerran väki voisi tarjolla nyt ja tulevaisuudessa kaikki ne palvelut, hakea palvelut mantereelta, kun käytössä olisi mitä kaupunkiseudun asukkaat tarvitsevat. Maa- kaksi siltayhteyttä. Monet asuinalueet olisivat hen- kuntakaavassa ei tarkastella niinkään keskustan kilöautoliikenteen varassa. Rakentamiseen varat- palvelujen laatua ja määrää vaan niiden saavutet- taisiin myös uusia pientaloalueita. tavuutta. Kummassakin mallissa Naantalilla, Paimiolla ja Tiivistetyssä mallissa suositaan asumisessa ker- Liedolla on edellytyksiä säilyttää aluekeskus- rostalorakentamista ja tiivistä kaupunkimaista asema maantieteellisen sijaintinsa perusteella. pientalorakentamista. Palvelujen tulisi ensisijai- Naantalin palveluja käyttävät myös Merimaskun sesti sijaita ns. keskusakselilla Piikkiön keskusta ja Rymättylän asukkaat, vastaavasti Paimion pal- - Kaarinan keskusta - Skanssin Itäportti - veluja Sauvon asukkaat ja Liedon Tarvasjoen ja Turun keskusta - Länsikeskus - Raision kes- Marttilan asukkaat. Kummassakaan mallissa eivät kusta - Naantalin keskusta. Tämä tarkoittaa, Piikkiö ja Rusko yltäisi palveluissaan aluekeskus- että Länsikeskukseen ja Itäporttiin tulisi kaupallis- tasolle riittämättömän väestöpohjan takia. Piikkiö ten palvelujen lisäksi myös terveys-, sosiaali- ja suuntautuisi Kaarinaan ja Rusko Raisioon. kulttuuripalveluja. 5.3 Aluerakennemallivaihtoehtojen Tässä mallissa tulisi löytää oikea tehtäväjako toi- vaikutukset, vertailu ja valinta saalta Turun keskustan ja Itäportin välillä ja toi- saalta Raision keskustan ja Länsikeskuksen välillä. Tiivistetty aluerakenne Myös itäpuolen kuntakeskustojen asema tulisi muuttumaan. Kaarinan keskustan kaupalliset pal- Maakuntakaavan perusvaihtoehtoja haettaessa on velut ovat jäämässä paitsioon sekä uusien tierat- arvioitu kaavan toimivuutta, taloudellisuutta, viih- kaisujen että Itäportin kilpailevan tarjonnan seu- tyisyyttä ja ympäristöarvoja. Vaihtoehdoista on rauksena. Palvelujen hakumatkat Turun pohjois- kuultu alueen asukkaita ja niistä on keskusteltu eri KUVA 07: Keskusakselimalli toteuttaa myös seudullista laajempaa näkemystä Turun ja Salon varaan osan Maarian-Paattisten alueen asukkaille tulevat asiantuntijaryhmissä. rakentuvasta kehityskäytävästä. pitkiksi.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 21 Kaavan laadinnassa ovat keskeisiä tavoitteita Ennustettu väestönlisäys ja toisaalta vielä merkit- vaikuttaa siihen, mitenkä taloudelliseksi ja toimi- Sosiaalisesti kestävä kehitys edellyttää riittävää olleet: tävämpi asumisen väljentyminen tarkoittaa sitä, vaksi alueen kaupunkirakenne muodostuu. Myös palveluverkkoa ja lähipalveluja, joiden toteuttami- - aluerakenteen tiivistäminen että Turun kaupunkiseudulla tulisi vuoteen 2020 ympäristön laatu ratkaistaan ennen kaikkea pai- nen taloudellisesti ei ole mahdollista hajanaisessa - vajaakäyttöisten alueiden täydennysrakenta- mennessä rakentaa asunnot lähes 70 000:lle kallisilla päätöksillä ja kaavoituksella. kaupunkirakenteessa. Olevia keskuksia täydenne- minen asukkaalle, joka tarkoittaa noin ¼ koko alueen tään Länsikeskuksella ja Skanssilla, joihin sijoi- - vanhojen alueiden saneeraaminen ja tarvitta- väestöstä. Luku kuvaa hyvin sitä, miten merkit- Maakuntakaavan pohjaksi on valittu tiivistetty tetaan sekä asumista että palveluja. Ratkaisulla essa käytön muuttaminen tävästä kokonaisuudesta kaavoituksessa ja suun- aluerakennemalli. Rakentaminen Turun kaupunki- parannetaan ennestään joukkoliikenteen tehok- - kulttuurimaiseman säilyttäminen nittelussa on kysymys. Ratkaisuvalta asiassa on seudulla on suhteellisen keskittynyttä, mutta tar- kuutta ja taloudellisuutta. - viherverkostojen toteuttaminen. ennen kaikkea alueen kunnilla, jotka voivat yleis- vittava uudisrakentaminen voidaan sijoittaa pää- piirteisen maakuntakaavan pohjalta merkittävästi asiassa jo rakennetuille alueille tai niiden lähi- Ympäristöhaitoista merkittäviä ovat liikenteen tuntumaan. Keskusakselille ja sitä ympäröivälle aiheuttamat päästöt ja melu. Tiivistetty malli kaupunkiseudun keskusvyöhykkeelle sijoittuu jo alentaa haja-rakenteeseen verrattuna liikenteen nyt huomattava osa kuntien nykyisestä maan- määrää ja vähentää siten ympäristöhaittoja. Pai- Tiivistetty aluerakenne Hajautettu aluerakenne käytöstä, asumisesta, työpaikoista ja palveluista. kallisesti haittoja voidaan ehkäistä rakenteellisilla ratkaisuilla ja hyvällä suunnittelulla. Maakuntakaa- Asuminen Itämeren alueen yhteistyössä ja maakuntasuun- vassa lähtökohtana on ollut asutuksen sijoittami- Rakentaminen keskittyy oleville alueille Rakentaminen painottuu uusille alueille nitelmaa laadittaessa on keskeiseksi kehityskoh- nen alueille, joille ei kohdistu liikenteen tai teolli- Asuinrakentaminen on kerrostalovaltaista Asuntorakentaminen on pientalovaltaista teeksi noussut E18-tiehen tukeutuva kehitys- sen toiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja. Hajarakentaminen on vähäistä Tiivistävä rakentaminen on vähäistä käytävä osana kansainvälistä kehityskäytäväver- Keskusta-alueiden väkiluku kasvaa Uudet alueet sijaitsevat verrattain etäällä keskuksista kostoa. Turku-Salo-akseli on vahvistunut etenkin 5.4 Yhteenveto saadusta palautteesta Lähialueiden asukasluku säilyy Asukasmäärät eivät nouse keskusta-alueilla Salon kaupunkiseudun voimakkaan kehityksen Reuna-alueiden asukasluku pienenee Asukasmäärät vähenevät vanhoilla asuntoalueilla tuloksena. Käytännössä Turun kaupunkiseutua ja Maakuntakaavasta on eri vaiheissa saatu palau- Salon seutua voidaan pitää yhtenä, nauhamaisena tetta sekä alueen asukkailta että järjestöiltä ja työssäkäyntialueena. Maakuntasuunnittelussa on yhdistyksiltä. Eniten on keskustelua käyty Turun Työpaikat tarkoitus parantaa akselin toimivuutta ja siten lentoaseman vaikutuksista ympäröivien alueiden Keskustojen ja lähialueiden työpaikat lisääntyvät Työpaikat sijaitsevat suurelta osin rakennetuilla alueilla yritysten toimintaedellytyksiä ja asukkaiden elin- maankäyttöön. Myös lentoliikenteen aluetarpeita Työpaikka-alueet uudistuvat, osittain asumiskäyttöön Uudet työpaikka-alueet toteutetaan kysynnän mukaan oloja. on käsitelty perusteellisesti ja päädytty uuteen Alueiden ja rakennusten käyttö tehostuu eri alueille ratkaisuun, jossa liikenteen toimivuutta paranne- Uusia alueita toteutetaan harkitusti Työpaikka-alueet keskustan reuna-alueilla uudistuvat Tiivistävä rakentaminen ei vastaa kaikilta osin taan nykyistä kiitorataa pidentämällä ja uudesta hitaasti asukkaiden tai kuntien toiveita riittävän vetovoi- kiitoradasta pohjoispuolella luovutaan. Ratkaisu maisten pientalotonttien tarjoamisesta. Kaupun- on perusteltu sekä Pomponrahkan Natura-vara- Palvelut kimaiselle asumiselle on kuitenkin runsaasti mah- uksen että lentoliikenteen aiheuttamien ympäris- Uudet suuryksiköt toteutetaan Skanssiin ja Haunisiin Olevat palvelut säilytetään dollisuuksia olevien keskusten tuntumassa. Pie- töhaittojen kannalta. Se on myös taloudellisesti Palveluverkko keskittyy ja harvenee Palvelut sijaitsevat hajallaan nentyvä asuntokuntakoko puoltaa uusien asumis- edullinen, kun lentokenttää voidaan kehittää vai- Olevista yksiköistä osa poistuu Uusia suuria palvelukeskittymiä tai alakeskuksia ei mallien kehittämistä. Täydentämällä olevaa asu- heittain. toteuteta tusta mittakaavaan sopivalla tiiviillä pientalo- tai kerrostaloasutuksella voidaan ympäristön laatua Turun saarten, Hirvensalon, Satavan ja Kaksker- Ympäristö parantaa, kun vajaakäytössä olevat, osin hoita- ran maankäyttö on myös aiheuttanut runsaasti Rakentaminen mittakaavaltaan suurta Rakentaminen on mittakaavaltaan pientä, mutta mattomat alueet saadaan käyttöön. palautetta. Maakuntakaavassa on varauduttu tule- Rakentaminen säästää luonnonympäristöä hajautettua laaja-alaista vaan rakentamiseen osoittamalla välttämättömät mallia enemmän Luonnonympäristöä rakennetaan tiivistä Tiivistetyn aluerakennemallin edut ovat sekä talo- viheryhteydet ja virkistyskäytön tarvitsemat ranta- mallia enemmän udellisia että ekologisia. Mallissa olevaa kaupun- alueet. Ratkaisun pohjalta voidaan myöhemmin Liikenteen ympäristöhaitat hajautettua mallia pienempiä Liikenne rasittaa ympäristöä tiivistä mallia enemmän kirakennetta kehitetään lisäämällä asutusta ja työ- tarkistaa alueiden maakuntakaavaa ja rakentaa Ympäristön ja energiankulutus on suurta paikkoja olevien keskusten tuntumaan ja olevan alueet suunnitelmallisesti halutussa aikataulussa. kunnallistekniikan piiriin. Uusia irrallaan sijaitsevia metsälähiöitä ei suunnittelukaudella rakenneta, Kaavaan liittyen on keskeisiä kysymyksiä käsitelty Liikenne jolloin alueiden käyttö suunnitelmallisesti, luon- mm. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitel- Keskusakselia kehitetään joukkoliikennekäytävänä Pääliikenneverkko säilyy pienin parannuksin non- ja virkistysarvot turvaten, voidaan toteuttaa massa, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennepai- Hirvensalon silta rakennetaan Liikenneverkko laajenee reuna-alueilla sitten, kun rakentamismahdollisuuksia taaja-alu- notteinen keskusakseli-hankkeessa sekä kaupan Satamatoiminta keskittyy Pansion ja Naantalin välille Satamat laajenevat Pansioon ja Luonnonmaalle eilla ei ole käytettävissä. Selvitysten mukaan kun- palveluverkkoa koskevissa selvityksissä. Näitä tien suunnitelmien pohjalta voidaan hyvin täyttää hankkeita on ohjannut erilliset asiantuntijaryhmät. myös pientalorakentamisen tarpeet, olevia alueita Työstä saatuja tuloksia ja annettuja lausuntoja ja TAULUKKO 07: Maankäyttövaihtoehtojen vertailu ja kaupunkirakennetta täydentämällä. mielipiteitä on käsitelty osana kaavatyötä.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 22 Saadut mielipiteet on mahdollisuuksien mukaan tontit lisätään muinaismuistokohdeluetteloon. otettu huomioon maakuntakaavassa. Laatimisvai- Tarkennukset perustuvat Turun maakuntamu- heen kuulemisen yhteydessä huomautuksia jätet- seon lausuntoon. tiin 34 kpl. Maakuntakaavaluonnos oli kuntien - Hirvensalon länsiosan taajamatoimintojen ja yhteistyöviranomaisten kommentoitavana alku- aluetta tarkistetaan. Muutos perustuu Turun vuodesta 2000. Lisäksi kaikilla osallisilla on ollut vahvistettuun yleiskaavaan jatkuva mahdollisuus tutustua luonnokseen sekä - Virkistysalueen rajausta (Kaarina, Kuusisto) Varsinais-Suomen liiton internet-sivuilla että liiton tarkistetaan. Merkinnällä ei ole seudullista toimitiloissa. Saatu palaute on koottu annettujen merkitystä. vastineiden kanssa yhteen taulukoiksi, jotka ovat - Teollisuusaluevarauksen rajausta tarkistetaan liitteenä. (Piikkiö, Liedon raja). Rajaus on tarkistettu muistutusten ja maastokäynnin pohjalta. Turun kaupunkiseudun I maakuntakaavaehdotuk- - Hovin kiinteistö poistetaan Naantalin keskus- sesta saatiin nähtävilläoloaikana 71 lausuntoa tan suojelukohdeluettelosta. Kohteen arvo ei tai muistutusta. Viranomaisneuvottelujen pohjalta välttämättä nykykunnossa ole seudullinen. täydennettiin vielä tehtyjä erillisselvityksiä kaavan - Paimion Lautelanrinteen taajama-aluevarauk- vaikutuksista kaava-alueen Natura-verkoston koh- sen rajausta tarkistetaan. Tarkistus perustuu teisiin. Lausunnot ja muistutukset on pitkälle maastokäyntiin, jossa tutkittiin alueen rajausta otettu huomioon tarkistetussa maakuntakaavaeh- suhteessa maisema-alueeseen. dotuksessa. Lausuntojen ja muistutusten sisältö - Naantalin Luolalan alueen työpaikka- ja teolli- sekä niihin annetut vastineet ovat selostuksen liit- suusaluevarauksia tarkistetaan Naantalin kau- teenä. pungin lausunnon pohjalta. - Natura-alueiden suojelumääräys rajautuvista Tarkistetusta kaavaehdotuksesta saatiin 84 lau- alueista korvataan yleismääräyksellä. suntoa tai muistutusta. Niiden johdosta kaavaan on tehty seuraavat tarkennukset: - Keskustatoimintojen (C) alueen rajausta tar- LIITE 3: LUONNOSVAIHEEN HUOMAUTUKSET kistetaan. Alue on jo rakentunut monipuo- liseksi asumisen, palvelujen ja työpaikkojen LIITE 4: I KAAVAEHDOTUKSESTA SAADUT alueeksi. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET - Pansion satama-aluevarausta laajennetaan. Laajennus mahdollistaa satamatoimintojen LIITE 5: II KAAVAEHDOTUKSESTA SAADUT sijoittamisen kauemmaksi Ruissalosta, rat- LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET JA NIIHIN kaisu perustuu meneillään olevaan asemakaa- LAADITUT VASTINEET vatyöhön. - Oleva Urusvuoren eritasoliittymä lisätään, samoin uusi varaus VT 1:lle Tykistönkadun risteyssillan kaakkoispuolelle. Piikkiön keskus- tan yhdystien linjaus korjataan. Tarkennukset perustuvat Tiehallinnon suunnitelmiin. - Lentokentän osalta selostusta tarkistetaan ajan tasalle. - Suojelumerkintöjen rakennetta ja luettavuutta selkiytetään ja selostusta korjataan. - Kuusiston saaren Lyhtyholman luontoaluei- den arvotuksia korjataan. Tarkistus perustuu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa käytyyn neuvotteluun. - Loma-asumisen osalta täydennetään selos- tustekstiä. - Maakuntakaavaselostusta ja arvokkaiden rakennetun ympäristön kokonaisuuksien mer- kitöjen selitettä tarkennetaan ja vanhat kylä-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 23 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 24 6. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET

6.1 Vaikutusten arviointi osana kaavan 6.2 Vaikutusmatriisi arvioinnin laatimista työvälineenä

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vaikutus- Vaikutusten selvittämisessä ja arvioinnissa käy- ten arvioinnissa on otettu huomioon alueiden- tettiin teemakohtaista lähestymistapaa, jolloin vai- käytön suunnittelujärjestelmään sisältyvä asteit- kutuksia ei ole arvioitu aluevaraustasolla muutoin tain tarkentuvan suunnittelun periaate. Vain osa kuin merkittävimpien aluevarausten osalta. Pohja- maakuntakaavan aluevarauksista ja alueidenkäy- materiaalina vaikutusten arvioinnille olivat luvussa tön periaatteista voidaan määritellä yksiselittei- 9 esitetyt teemakartat, joista ilmenee kaavan sesti. Siksi maakuntakaavassa osoitettavat alu- aiheuttama muutos ja osa vaikutuksista. Samassa eidenkäyttöratkaisut voivat toteutua monella kaa- luvussa esitetyn matriisin avulla on esitetty työn vamerkinnän ja siihen liittyvän määräyksen mah- aikana tehty alustava vaikutusten arviointi, joka dollistamalla vaihtoehtoisella tavalla. perustuu muun tarkemman suunnittelu- tai arvi- ointiaineiston käyttöön ja asiantuntija-arvioon mer- Vaikutusten arvioinnissa on tutkittu, mitä myön- kittävistä vaikutuksista. teisiä ympäristövaikutuksia ratkaisuun liittyy (rat- kaisun tavoitteet), millä ehdoilla maakuntakaa- Alussa käytiin yleispiirteisesti läpi kaikki alueva- vassa esitetyt ratkaisut ovat toteuttamiskelpoisia rausluokat ja keskeiset aluevaraukset. Jos mer- ja millaisia merkittäviä haitallisia vaikutuksia väis- kittäviä vaikutuksia ei todettu olevan, katsottiin tämättä aiheutuu. Kaavamääräyksin ja kaavase- kyseessä olevaa aluevarausluokkaa tai alueva- lostukseen kirjatuin suosituksin on annettu ohjeita rausta koskeva arviointi maakuntakaavan osalta ja reunaehtoja jatkosuunnittelulle ja toteuttami- suoritetuksi. selle. Merkittävien haitallisten vaikutusten osalta poh- Teemakohtaisen tarkastelun lisäksi tutkittiin mikä dittiin mahdollisuuksia haittojen lieventämiseen on vaikutusten suhde valtakunnallisiin alueiden- tai torjumiseen antamalla määräyksin reunaeh- käyttötavoitteisiin, MRL 28 §:n sisältövaatimuk- toja. Joissain tapauksissa on vireillä tai tulossa siin, kaavan tavoitteisiin sekä aluekehitysohjel- vireille ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, mien tavoitteisiin. Lopuksi tarkasteltiin edistääkö joiden puitteissa toteuttamiskelpoisuus voidaan kaava kestävää kehitystä. Vaikutusten arvioinnin todeta. avulla on pyritty myös havainnollistamaan kaa- vassa tehtyjen alueidenkäyttöratkaisujen merki- Lähtökohtana arvioinnissa oli, että Turun kaupun- tystä kokonaisuutena. kiseudun maakuntakaavalla ohjattavilla asioilla on merkittäviä vaikutuksia ainakin alue- ja yhdyskun- Systemaattinen vaikutusten arviointi on tehty tarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luon- vasta kaavaehdotuksesta yhtäaikaisesti kaava- toon, maisemaan, liikenteeseen ja teknisen huol- määräysten laadinnan kanssa. lon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaa- lisiin oloihin ja kulttuuriin. Siksi erityisesti niihin Vaikutusten arviointia on tehty myös erikseen asioihin keskityttiin. Maankäyttö- ja rakennusase- muussa yhteydessä erityisesti suuriin hankkeisiin tuksen 1 §:ssä edellytetään välillisten ja välit- tai suunnitelmiin liittyvien aluevarausten osalta. tömien vaikutusten selvittämistä ja merkittävien Näistä on laadittu erillisselvitys (Varsinais-Suo- vaikutusten arviointia. Matriisissa on käyty läpi men liitto/Vesa Riihisalo 1999), josta vain keskei- mahdolliset vaikutukset asetuksen mukaista jakoa KUVA 08: Laadittavan maakuntakaavan vaikutuksia on verrattu nykyisen maankäytön ja vanhan seutu- tai set osat on esitetty tässä kaavaselostuksessa. noudattaen ihmisten elinoloihin ja elinympäris- maakuntakaavan osoittaman maankäytön vaikutuksiin.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 25 töön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmas- Taulukossa on määräyksiä varten oma sarake. Tau- 6.3 Turun kaupunkiseudun rojen (erityisesti puu) ja uusiutumattomien luon- toon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuo- lukossa merkittävät vaikutukset vedettiin yhteen maakuntakaavan vaikutus kestävään nonvarojen (erityisesti öljy) säilymiseen. toisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskun- teemoittain ja aihe-alueittain. Vaikutusten yhteen- kehitykseen tarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen vedot teemoittain kertovat millaisia merkittäviä Kaava tukee oikean suuntaista kehitystä ympäris- sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, vaikutuksia eri teemoilla on. Eri aihealueisiin koh- Kaavassa esitetty alueidenkäyttö tukee luonnon tökuormituksen vähentämisessä, vaikkakaan vai- kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. distuvien vaikutusten yhteenvedot muodostavat monimuotoisuuden säilymistä. Yhdyskuntaraken- kutus ei ole suuri. Ympäristökuormituksen vähe- Lisäksi arvioitiin vaikutuksia elinkeinoihin. yhdessä rungon kaavan vaikutusten arvioinnille. netta eheyttämällä jää tilaa yhtenäisille luontoalu- nemiseen vaikuttaa myönteisesti uusi jäteveden- eille. puhdistamo. Liikenteen aiheuttamaa ympäristö- kuormitusta kaava vähentää, mikäli kaava toteu- Eheyttämisestä huolimatta kaupunkimaisilla alu- tuu niin että alue- ja yhdyskuntarakenne todella eilla virkistysalueverkosto turvaa suhteellisen eheytyy ja tiivistyy. hyvin mahdollisuuden geenivaihtoon eri alueiden eliölajien välillä. Maaseutumaisilla alueilla yhte- Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vaikuttaa näisten metsäalueiden säilyminen on kohtuulli- taloudelliseen kestävyyteen erityisen positiivi- sessa määrin varmistettu. Kaavassa osoitetulla vir- sesti tehostamalla olemassa olevan infrastruk- kistysalueverkostolla on täydennetty luonnonsuo- tuurin käyttöä ja vähentämällä tarvetta uusiin jelualueiden välisiä yhteyksiä hyvin. Vesiensuoje- infrastruktuuri-investointeihin. Liikenteen tarpeen lutavoitteiden toteutumista tukee uusi jäteveden- vähentäminen vaikuttaa myös positiivisesti talo- puhdistamo. udelliseen kestävyyteen. Sen sijaan uusien tie- verkoston investointien vaikutukset taloudelliseen Kaavan infrastruktuurihankkeet, erityisesti uudet kestävyyteen ovat negatiivisia. tiet, vaikuttavat kielteisesti luonnon monimuotoi- suuden säilymisedellytyksiin ja näin ollen myös Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen aiheuttaa geenien vaihtoon ja populaatioiden elinmahdolli- sekä kielteisiä että myönteisiä sosiaalisia vaiku- suuksiin. Vaikutuksen suuruutta on kuitenkin mah- tuksia. Eheyttäminen parantaa yhteiskunnallista doton mitata. oikeudenmukaisuutta vähentämällä yksityisauto- jen tarvetta. Toisaalta eheyttäminen väistämättä Pääosin kaava tukee ilmastonmuutoksen hidas- käytännössä vähentää lähivirkistysalueita ja voi tamista, vaikkakin vaikutus on erittäin pieni. sitä kautta aiheuttaa sosiaalisia vaikutuksia, joita Yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja toiminto- kaavan kattava ja hyvin saavutettavissa oleva vir- jen sijoittamisella vähennetään liikennetarvetta, kistysalueverkosto tosin vähentää. edistetään joukkoliikenteen kehittämismahdolli- suuksia ja vähennetään energian kulutusta. Maa- Pääosin kaava tukee sosiaalisesti kestäviä elinym- kaasuputki ja –laitos tukevat myös osaltaan ilmas- päristöjä. Kaava mahdollistaa erilaisten ihmisten tonmuutoksen hidastamista, sillä maakaasulla kor- tarpeisiin soveltuvien ja laadultaan hyvien elin- vataan kivihiiltä energiantuotannossa. ympäristöjen luomisen. Kaava myös tukee eri- tyisen hyvin rakennettujen kulttuuriympäristöjen Uusi rautatievaraus ja kaupunkikehittämisen koh- ominaispiirteiden säilymistä. dealueen joukkoliikennettä suosivat kehittämispe- riaatteet edistävät osaltaan ympäristöystävällis- Yleisesti ottaen kaavan palvelurakenne tukee ten liikennemuotojen käyttöä ja vähentävät ener- yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja aihe- gian ja luonnonvarojen käyttöä. Tämä on osa uttaa positiivisia sosiaalisia vaikutuksia. Kaupan ilmaston muutoksen hidastamiseen tähtäävää toi- suuryksiköt aiheuttavat kuitenkin suuria vaikutuk- mintaa. Toisaalta uudet tiehankkeet vaikuttavat sia lähipalveluiden kattavuuteen ja saavutettavuu- pitkällä tähtäimellä negatiivisesti ilmastonmuutok- teen. Ilman kaavaa kaupan rakennemuutoksella seen, sillä ne osaltaan mahdollistavat liikenteen ja olisi kuitenkin negatiivisempia vaikutuksia. erityisesti yksityisautoilun määrän kasvun. Kokonaisuutena Varsinais-Suomen maakunta- Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen jättää enem- kaava muuttaa Varsinais-Suomen kehitystä män tilaa metsän kasvulle, mikä vaikuttaa posi- nykyistä kestävämpään suuntaan. Kaava myös tiivisesti ilmastonmuutokseen. Eheyttäminen vai- mahdollistaa alueen varautumisen tulevaisuuden KUVA 09: Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vaikutusten arviointimenetelmä. kuttaa positiivisesti myös uusiutuvien luonnonva- muutospaineisiin ja kehityskulkuihin nykyistä tilan- netta paremmin. Kaavan aluevarauksilla ennakoi-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 26 daan lähitulevaisuuden tiedossa olevia muutoksia suoranaisesti ole olleet kohteen valintaperus- luontotyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajei- Luontotyypeille kasvipeitteiset silikaattikalliot, ja kaavan eheyttämisperiaate jättää tiiviin yhdys- teena. hin ja lintudiraktiivin liitteen I lajeihin ja muihin *luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset kuntarakenteen ulkopuolelle enemmän vapaita merkittäviin lajeihin. vanhat metsät ja boreaaliset lehdot ei aiheudu alueita tulevaisuuden käyttötarpeita varten. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista alueella merkittävää haittaa maakuntakaavan mukaisesta tavataan harmaapäätikka, kangaskiuru, kehrääjä, Ensinnäkin suojelualuevaraus laajenee. Suojelu- maankäytöstä. 6.4 Kaavan toteuttamisen vaikutukset kaunokudospistiäinen, kosteikkovarpuhämähäkki, alue on suurentunut liikennealueen kustannuk- Natura 2000 verkostoon lehtipuukukkakärpänen ja rannikkorahkasammal. sella. Liikennealue on pidentynyt itä-länsisuun- Luontodirektiivin liitteen II laji kiiltosirppisammal Lisäksi alueella tavataan yksi muukin uhanalainen nassa ja kaventunut pohjois-eteläsuunnassa, jol- on riippuvainen suoekosysteemistä. Natura 2000 Varsinais-Suomen liitto on Turun kaupunkiseudun laji. loin voimassa olevan seutukaavan liikennealueen -kohteen mahdollisen laajentamisen huomioiva maakuntakaavaa laatiessaan käynyt läpi kaava- eteläosa on maakuntakaavassa muuttunut suo- suojelualue suojaa lettoja ja siten myös kiiltosirp- alueelle sijoittuvat Natura 2000 –verkoston alueet Varsinainen Pomponrahkan suoalue on edustava jelualueeksi. Maakuntakaavan suojelualuevaraus pisammalen elinympäristöä itäpuolen työpaikka- ja pyrkinyt varmistamaan, että kaavassa osoi- keidassuoyhdistymä, jonka pohjoisosassa tava- mukailee ns. Kotirannan rajausta, johon viitattiin alueen mahdollisen rakentamisen aiheuttamilta tettu maankäyttö ei vaaranna niitä luonnonarvoja, taan eteläisessä Suomessa harvinaista letto- Pomponrahkan Natura 2000 -rajausta käsittele- haitoilta. Lajin oletettu esiintymisalue sijaitsee joiden turvaamiseksi alueet on verkostoon sisälly- suotyyppiä. Alueen eliölajiston tutkimuksella on vässä kappaleessa. Suojelualueen laajuus on arvi- lähellä liikennealuetta. Liikennealueen rakentami- tetty. pitkäaikaiset perinteet ja se tunnetaan varsin oitu riittäväksi niin, että kaikki luontotyypit ja lajit, nen Pomponrahkan välittömässä läheisyydessä hyvin. Pomponrahkalla ja sen reuna-alueilla tava- joiden perusteella aluetta on esitetty sisällytettä- on epätodennäköistä. Maakuntakaavan mukai- Maakuntakaavan vaikutusten selvittämisen yhte- taan lukuisia uhanalaisia kasvi- ja sammallajeja, väksi Natura 2000 -verkostoon, voivat edelleen sesta maankäytöstä ei ole lajin elinolosuhteille ydessä on keskitytty tutkimaan erityisesti Lento- mutta erityisesti perhos-, lude-, kovakuoriais- ja säilyä alueella (Varsinais-Suomen liitto 2001). merkittävää haittaa. aseman kehittämisen vaikutuksia Pomponrahkan hämähäkkilajistonsa suhteen alue on poikkeuksel- alueeseen ja Pansion sataman vaikutuksia Ruis- lisen arvokas. Pomponrahkan mukana olo Natura- Toinen maakuntakaavan tuoma positiivinen Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei aiheuta salon lehtoihin. Myös Kuusistonlahden ja Rau- alueverkostossa edistää merkittävästi luonnon- muutos seutukaavaan verrattuna on liikennealu- Pomponrahkan Natura 2000 -alueelle kokonai- volanlahden Natura-alueiden osalta on selvitetty muotoisuuden ja arvokkaiden eliölajien säily- een kehittäminen liikennealueen pohjoisosassa suutena merkittävää haittaa. Alueen luonnonar- kaavan vaikutuksia. Muiden alueiden osalta eril- mistä. eikä Pomponrahkan läheisyydessä. Esimerkiksi vojen voidaan olettaa säilyvän edelleen. listä tarkastelua ei ole katsottu tarpeelliseksi, uusi rullaustie rakennetaan tarvittaessa saman- koska alueille ei ole osoitettu uutta maankäyttöä. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä on laa- suuntaisena nykyisen kiitotien pohjoispuolelle Turun sataman laajentamisen vaikutukset dittu erillinen selvitys Pomponrahkan Natura kauemmaksi Pomponrahkasta. Ruissalon lehtoihin (FI0200057) Arviot perustuvat käytössä oleviin selvityksiin, 2000-kohteen rajauksesta. Selvityksessä on kes- eri yhteyksissä käytyihin neuvotteluihin sekä eri kitytty niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden Kolmas positiivinen muutos voimassa olevaan Ruissalon rehevällä, amfiboliittiperäisellä ja ilmas- käsittelyihin liittyviin lausuntoihin. perusteella aluetta on alun perin ehdotettu seutukaavaan nähden on Pomponrahkan länsi- tollisesti edullisella saarella sijaitsevat maamme mukaan Natura 2000-verkostoon. ja eteläpuolisten teollisuusalueiden muuttuminen laajimmat ja arvokkaimmat tammilehtoalueet. Ne Turun lentokenttäalueen kehittämisen ympäristöhäiriöitä tuottamattomiksi työpaikka- muodostavat oloissamme ainutlaatuisen koko- vaikutukset Pomponrahkan alueeseen (FI Maakuntakaavassa osoitettu lentoliikenteen alue alueiksi. Toisin kuin työpaikka-aluemerkintä, teol- naisuuden, vaikkakin asutuksen, viljelyksen ja 0200061) sijoittuu Pomponrahkan Natura 2000 –ohjelmaan lisuusaluemerkintä mahdollistaa ympäristöhäiri- muun ihmistoiminnan pirstomana. Alueella tava- ehdotetun alueen välittömään läheisyyteen. Alue- öitä tuottavan toiminnan. taan erityyppisiä lehtoja kosteista saniaisvaltai- Pomponrahkan Natura 2000 -alue koostuu pää- varaus poikkeaa aiemmin kuntien yhteisen sista ja lähteikköisistä painanteista tuoreisiin, rehe- osin valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalli- osayleiskaavatyön yhteydessä tutkitusta ratkai- Maakuntakaavasta aiheutuvia potentiaalisia hait- viin tammi-lehmus ja tammi-pähkinämetsiin ja seen soidensuojeluohjelmaan kuuluvasta keidas- susta. Liikenteenhoitoon liittyvät alueet on sijoi- tavaikutuksia ovat työpaikka-alueiden rakentami- kuiviin tammivaltaisiin rinteisiin ja hakamaihin. suosta sekä Varsinais-Suomen vahvistetun seu- tettu nykyiselle paikalle olevan kiitotien yhtey- sesta aiheutuvat suon vesitalouden muutokset Pääosa alueesta kuuluu valtakunnalliseen lehto- tukaavan suojelualueista. teen. Uusi rullaustie rakennetaan samansuun- ja voimistuva melu sekä lisääntynyt liikkuminen jensuojeluohjelmaan ja alueen suojelutavoittei- taisena kiitotien pohjoispuolelle. Pomponrahkan Natura 2000 -alueella. Mahdollinen muutos suon sen toteutustapa muilta osin ja kokonaisuutenaan- Alueella tavataan seuraavat luontodirektiivin luon- alueen läpi kulkevasta tieyhteydestä on luovuttu vesitaloudessa on potentiaalisista haitoista vaka- kin on sidottu parhaillaan ympäristöministeriössä totyypit: ja merkittävä osa uusista toiminnoista on sijoi- vin. vahvistettavana olevan osayleiskaavan maankäy- - letot tettu kentän pohjoispuolelle. tön ratkaisuihin. - kasvipeitteiset silikaattikalliot *Keidassuot ja letot ovat Pomponrahkan tärkeitä - keidassuot Varsinais-Suomen liitossa on tehty erillinen luon- suoluontotyyppejä. Natura 2000 -kohteen mah- Alueella esiintyvät seuraavat luontodirektiivin - luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltai- nonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio maakun- dollisen laajenemisen huomioiva suojelualue ole- luontotyypit: set metsät takaavan vaikutuksista Pomponrahkaan. Selvityk- tettavasti suojaa näitä luontotyyppejä mahdollisen - laajat matalat lahdet - boreaaliset lehdot sessä on tarkasteltu maakuntakaavasta aiheutuvia rakentamisen aiheuttamilta vesitalouden muutok- - kivikkoisten rantojen monivuotinen kasvilli- potentiaalisia haittavaikutuksia eli voimistunutta silta. Vaikka letot ja osa *keidassoista ovat lähellä suus Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella tava- melua, rakentamista ja lisääntynyttä liikkumista pohjoisen liikennealuetta, liikennealueen rakenta- - Atlantin ja Itämeren rannikoiden kasvipeittei- taan kiiltosirppisammalta. Lintudirektiivin liitteen Natura 2000 -alueella. Lisäksi on tarkasteltu maa- minen tapahtuu pääasiassa alueen pohjoispuo- set rantakalliot I linnuista alueella tavataan harmaapäätikka, kan- kuntakaavan mahdollistamien toimintojen vaiku- lella. Maakuntakaavan mukainen maankäyttö ei - matalakasvuiset rantaniityt gaskiuru, kehrääjä, palokärki ja pyy, jotka eivät tuksia Pomponrahkaan. Vaikutuksia on selvitetty aiheuta näille luontotyypeille merkittävää haittaa. - kosteat suurruohoniityt

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 27 - runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt Selvityksen mukaan voivat vaikutukset tammileh- nalta keskeistä on alueella tavattavat Natura 2000 toteutettavissa olevia toimenpiteitä melun vähen- - kasvipeitteiset silikaattikalliot toihin olla merkittäviä, mikäli rikkilaskeuma lisään- -luontotyypit ja niiden merkitys. Priorisoitujen tämiseksi: konttien ja rakennusmassojen käyttä- - luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat tyy olennaisesti. Satamatoimintojen aiheuttaman luontotyyppien lisäksi boreaaliset lehdot ja hiek- minen meluesteinä, trukki- ja vetomestarikalus- havu-lehtipuusekametsät melun voimistuminen ja laivaliikenteen lisäänty- katasankojen vanhat happamat Quercus robur- ton käyttäminen satama-alueella pelkän trukki- - vanhat tammimetsät minen eivät selvityksen mukaan aiheuta merkit- metsät ovat Ruissalon tärkeimpiä luontotyyp- kaluston sijaan sekä rantapuuston säilyttäminen - boreaaliset lehdot täviä haittoja Natura –alueen luonnonarvoille. pejä. Luontotyypin *Fennoskandian hemiboreaa- ja täydentäminen asemakaavassa vihervyöhyk- - maankohoamisrannikon primäärisukkesiovai- liset luontaiset jalopuumetsät pinta-ala on muihin keiksi kaavoitettavilla alueilla. Meluhaitan kont- heiden luonnonmetsät Turun sataman Pansion öljy- ja junalauttasata- luontotyyppeihin verrattuna suuri. Tämän luonto- rollointi laitteisiin kohdistuvin kehittämistoimenpi- - luontaiset hemiboreaaliset jalopuumetsät maa koskevasta ympäristölupahakemuksesta on tyypin sisältämät lehtometsät ovat valtakunnalli- tein tai toimintaa säätelevin aikarajoituksin ei ole Turun kaupungin ympäristölautakunta antanut sen lehtojensuojeluohjelman tärkein yksittäinen kaavoilla säädeltävissä. Luontodirektiivin liitteen II lajeista alueella tava- 12.12.2000 myönteisen päätöksen. Hakemuksen kohde. Alue kattaa yli puolet Suomen luonnonva- taan vennajäärä, erakkokuoriainen ja katkokyn- liitteenä ollut Natura –arviointi katsottiin riittäväksi raisista tammimetsistä. Jalopuulajisto on moni- Pansion satamaosan toiminnalle haetun ympäris- sisammal. Lintudirektiivin liitteen I lajeista tava- lupa-asian ratkaisemiseksi, vaikka se ei kaikilta puolisempi, linnusto tiheämpi sekä lahoista jalo- töluvan käsittely on kesken. Ympäristölupa on jo taan harmaapäätikka, kalatiira, lapintiira, palokärki, osiltaan vastaa LSL 65:ssä esitettyjä vaatimuk- puista riippuvainen kovakuoriais- ja sienilajisto run- myönnetty, mutta päätöksestä on valitettu eikä peltosirkku, pikkulepinkäinen, valkoposkihanhi ja sia. Näin ollen hankkeen ei merkittävästi katsottu saampi kuin missään muualla Suomessa. Uhan- se ole vielä lainvoimainen. Ympäristöluvassa edel- varpuspöllö. heikentävän Natura –alueen luonnonarvoja. alaislajistoa on runsaasti (Natura 2000 tietolo- lytetään, että satamaosan toiminta ei saa aiheut- make 1998). taa päivisin yli 55 dB(A):n ja öisin yli 50 dB(A):n Valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa alueella ovat Ympäristölautakunnan päätöksestä on valitettu melutasoja. Annetut melutasot voidaan saavuttaa vennajäärä, erakkokuoriainen, katkokynsisammal, hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi pääosan valituk- Laivaliikenteen aiheuttama esim. kytkemällä laivat sähköverkkoon satamassa harmaapäätikka, selkälokki, pikkutikka, aarni- sista ja teki vähäisiä muutoksia lupaehtoihin. aallonmuodostus ja rantaeroosio: oloajaksi. Toimenpide ei välttämättä poista lai- seppä, hartosienipimikkä, hehkuseppä, isosuok- Hallinto-oikeuden päätöksestä ovat valittaneet valiikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa kokonaan, sujalkainen, juomumäihiäinen, jättirapuhämähäkki, Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Lounais-Suomen Pohjoissalmen laivaliikenteen odotetaan sataman mutta laivojen useiden tuntien seisonta-ajat huo- kaarnakääpiökoi, kaljurankokartukas, kiiltovalekas, ympäristökeskus ja luvan hakija, Turun satama- laajennuksen myötä lisääntyvän huomattavasti. mioiden sillä pystytään alentamaan kokonaisme- kirjokonnakas, kirjopiilolude, kosteikkovarpuhämä- lautakunta. Pohjoissalmen lisääntyvä laivaliikenne on mahdol- lutasoa. Kaikkien alusten kytkeminen sähkö- häkki, kytysukkulainen, lahopimikkä, lautajäärä, lista toteuttaa ilman, että sen rannat erodoituvat. verkkoon ei ole tällä hetkellä teknisesti mah- lehtisoukkotylppö, leveäkierrekiiltokotilo, lounaan- Maakuntakaavaa varten on viranomaisneuvotte- Pohjoissalmessa väylän leveys ja laivojen nopeu- dollista. Maasähkön käyttö tulee mahdolliseksi varpuhämähäkki, lännenvaajapimikkä, lujen pohjalta tehty erillinen luonnonsuojelulain det ovat sellaisia, että aaltojen ja virtausten aihe- aluskannan uusiutuessa. Ympäristöluvassa edel- marmorikuoriainen, mustasarviseppä, nystykärsä- 65 § mukainen arvio kaavan vaikutuksista Ruissa- uttama rantaeroosio jää pieneksi. Lisäksi Pohjois- lytetään, että satama laatii teknistaloudellisen sel- käs, oranssiseppä, palleruokokuoriainen, piikkiko- lon lehtoihin. Työ perustuu kirjallisuuteen ja aiem- salmen leveys on suurempi, rantojen rakenne on vityksen muista käyttämistään meluntrojuntakei- tilo, pulskahelysieniäinen, pärnäjäärä, sysipirkko, min tehtyihin selvityksiin Pansion asemakaavan ja vahvempi kuin Ruissalon etelärannalla ja rantoja noista, joihin ryhtymällä se tulee saavuttamaan tammenmiinaajakoi, tammiarpitylppö, tammilaa- Turun yleiskaavan vaikutuksista Ruissalon lehtoi- suojaa paikoin leveä ruovikko, joten Pohjoissal- asetetut melutasot (ympäristönsuojelulautakunta husyökkönen, tuomikukko, täplähaiskiainen, viher- hin. Korvenpää (2001) on selvittänyt Turun yleis- messa ei ole odotettavissa laivaliikenteen kasvun 2000). kiiltokotilo, harmaaneulajäkälä, heloseitikki, här- kaavan 2020 vaikutuksia Ruissalon lehtoihin sekä myötä samoja eroosio-ongelmia kuin Pukinsal- mähuhmarjäkälä, häränkieli, isokarvakääpä, iso- siellä esiintyviin EU:n luontotyyppeihin, luontodi- messa. Vastaavasti laivaliikenteen osittainen siir- Päästöt ilmaan: rusokas, koppelokääpä, kuusenneulasmaljakas, rektiivin liitteen II lajeihin ja lintudirektiivin liitteen tyminen Pukinsalmesta Pohjoissalmeen pienen- kynäjalava, kääpiörisakas, lohkonahakka, lutikka- I lajeihin raportissaan Turun yleiskaava 2020:n tää Ruissalon eroosiolle herkempien eteläranto- Pansion satamaosan laajentaminen aiheuttaa niin rousku, sirorustojäkälä, tammenkerroskääpä ja vaikutukset Natura 2000 -alueisiin. Matikainen jen kulutusta. sanottua 0+ -vaihtoehtoa (nykyisten satama-alu- tammenkääpä. Lisäksi alueella tavataan kaksi (2001) puolestaan on selvittänyt Pansion alueen eiden eli Kanavaniemen, Linnanaukon Länsisata- muutakin uhanalaista lajia. asemakaavan vaikutuksia edellä mainittuun koh- Melu: man ja Pansion öljysataman toiminnan kehittä- teeseen ja kohteessa esiintyviin EU:n luonto- mistä maksimikapasiteettiin ilman, että Pansion Pansion satamahankkeen vaikutukset on sel- tyyppeihin, luontodirektiivin liitteen II lajeihin Pansion satamaosan laajennustyön ja laajennetun satamaosaa ei laajenneta) hieman korkeammat vitetty vuonna 1997 laaditussa ympäristövai- ja lintudirektiivin liitteen I lajeihin raportissaan satamaosan toiminnan melusta ei aiheudu luon- pitoisuudet, mutta ero on vähäinen. Laajennet- kutusten arviointiselostuksessa ja Lounais-Suo- luonnonsuojelulain 65 §:n n mukainen arvio Pan- todirektiivin liitteen II luontotyypeille tai lintu- tujen satamatoimintojen tuoma lisäys alueen men ympäristökeskus on antanut siitä lausunnon sion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot direktiivin liitteen I lajeille merkittävää haittaa. rikki- ja typpidioksidipitoisuuksiin sekä typenok- 20.3.1998. Turun Satamatoimisto on teettänyt (FI0200057) nimiseen Natura-alueeseen. Sata- Maakuntakaavan suunnittelumääräys ”Maankäy- sidipitoisuuksiin ei nosta pitoisuuksien määrää Turun satamatoimintojen laajentamisesta (Pan- kunnan ympäristöntutkimuskeskuksen (1999) sel- tön ja toimintojen suunnittelussa tulee pyrkiä yli luonnonsuojelualueille asetettujen ohjearvojen. sion satamahanke) vaikutustyyppikohtaisen selvi- vityksessä vaikutusten tarkastelua ei ole ulotettu meluhaittojen minimoimiseen” edellyttää tarkem- Pansion satamaosan vielä vahvistamattomassa tyksen. Luontotyyppi- ja lajien elinympäristökoh- systemaattisesti luontotyyppien tasolle. malta suunnittelulta toimintojen harkittua sijoit- ympäristöluvassa satama velvoitetaan säännöl- taista tarkastelua ei siinä ole tehty. 17.9.1999 val- telua, suuntausta sekä mahdollisten meluntor- lisesti mittaamaan ilman rikkidioksidi- ja typpi- mistuneen selvityksen perusteella ilmansaastei- Arviossa on selvitetty satamatoiminnan vaikutuk- juntakeinojen ja melurajoitusten selvittämistä. dioksidipitoisuuksia Ruissalon luonnonsuojelualu- den, etenkin rikin, laskeuman lisääntymistä pide- set ympäristöön eli toiminnan aiheuttamat pääs- Tarkemman suunnittelun kaavamääräyksissä voi- eella. Mittauksilla halutaan varmistaa, ettei sata- tään merkittävänä. töt ilmaan, veteen ja maaperään. Arvioinnin kan- daan esittää seuraavia teknisesti ja taloudellisesti matoiminnan päästöillä ei ole haitallisia vaiku-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 28 tuksia luonnonsuojelualueelle (Ympäristönsuoje- Todettujen haittavaikutusten vähentämiseksi on kuntakaavassa todetaan vahvistetun asemakaa- Kuusistonlahden Natura-alueet (FI0200058) lulautakunta 2000). olemassa useita keinoja. Haittavaikutuksia vähen- van mukainen tilanne. täviä toimenpiteitä on esitelty kutakin haittavai- Fiskarinsuntin ja Torpansuntin alue kuuluvat Syntyviä päästöjä voidaan pyrkiä vähentämään kutusta kuvaavan kappaleen lopussa. Rantaeroo- Rauvolanlahden Natura-alueet (FI0200060) lintuvesien suojeluohjelmaan ja yleiskaavan esimerkiksi vähäpäästöistä polttoainetta, edisty- siota voidaan vähentää mm. rantoja vahvistamalla SL-alueeseen. Piikkiönlahti on seutukaavassa neintä moottoriteknologiaa ja katalysaattoria käyt- toimenpiteillä. Satama-alueen toimintaa koske- Rauvolanlahden Natura 2000 -alue muodostuu rajattu ohjeellisesti linnustonsuojelualueeksi. Alue täviä aluksia ja kuljetusjärjestelmiä suosimalla. villa järjestelyillä sekä sopivien meluntorjuntakei- pääosin valtioneuvon vahvistamiin valtakunnalli- on osin perustettu luonnonsuojelualueeksi ja Turun satamaan saapuvilta aluksilta edellytetään nojen käytöllä voidaan vähentää laajennetun sata- siin suojeluohjelmiin kuuluvista suojelukohteista. osin ostettu valtiolle. Alueeseen kuuluu Kuu- jo nyt vähärikkisen polttoaineen käyttämistä apu- man käytöstä aiheutuvaa melua ja sen leviä- Rauvolanlahti ja Friskalanlahti ovat lintuvesiohjel- siston saarella peltoja, joiden toteutus tapahtuu koneissa. Satamassa tapahtuvia päästöjä voidaan mistä. Päästöjä ilmaan voidaan vähentää vähä- massa ja edustavat lounaisen rannikkomme rehe- rakennuslailla. Kuusistonlahti on mukana Natura- pienentää käyttämällä aluksella satamassa olo- päästöistä polttoainetta, maasähköä sekä kataly- viä, matalarantaisia merenrantalahtia, jotka ovat verkostossa lintudirektiivin mukaisena kohteena. ajan maista saatavaa sähköä ja sammuttamalla saattoria käyttäviä aluksia ja kuljetusjärjestelmiä merkittäviä vesi- ja rantalinnuston pesimäpaikkoja koneet täksi ajaksi. Sähkön käyttö ei kuitenkaan suosimalla. Näitä keinoja tulisi myös käyttää, ja muutonaikaisia levähdyspaikkoja. Katarinan- Luontodirektiivin liitteen II lajeja alueella ei tavata. ole tehtyjen tutkimusten mukaan päästöjen sillä Ruissalon luontoa rasittaa jo olemassa oleva laakso on lehtojensuojeluohjelmassa ja Vaarnie- Lintudirektiivin liitteen I lajeista tavataan kalatiira, osalta kannattavaa, mikäli satamassa oloaika jää satamatoiminta, alueen läpi kulkeva autoliikenne, men tammimetsikkö, joka on yksityinen luonnon- kapustarinta, kirjokerttu, kurki, laulujoutsen, liro, aluksesta riippuen alle neljän viiden tunnin. Täl- Turun kaupungin läheisyys ja saasteiden kau- suojelualue on lintuvesiohjelmassa. Ne edusta- mustakurkku-uikku, peltosirkku, pikkulepinkäi- löin koneiden uudelleenkäynnistäminen aiheut- kokulkeuma. Jotta arvokkaaseen luontokohtee- vat tammivyöhykkeen lehtoluontoa parhaimmil- nen, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, räyskä, sinisuo- taa enemmän päästöjä kuin mitä niiden käytön seen ei kohdistu ylimääräisiä haittavaikutuksia, laan. Kulhon saaren luonto on osaksi näitä kum- haukka, suokukko, uivelo ja vesipääsky. keskeyttäminen vähentää päästöjä. Satamatilas- edellä mainitut aallonmuodostuksen, melun ja paistakin. Kulhossa, Rauvolan- ja Friskalanlah- tojen mukaan alusten keskimääräinen seisonta- ilmansaasteiden vähentämiskeinojen toteuttami- della on perustettuja luonnonsuojelualueita. Kulho Valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa alueella ovat aika Pansion satamaosassa on ollut noin yhdek- nen tulisi asettaa mahdollisuuksien mukaan laa- on Turun kaupungin osayleiskaavassa osoitettu ruisrääkkä, räyskä, selkälokki, lapasotka, musta- sän tuntia, joten maasähkön käyttö on suosi- jennustyön ehdoksi. suojelualueeksi. lintu, tuulihaukka ja pörrölyhytsiipi. Lisäksi alu- teltavaa aluksilla, joilla se on teknisesti mahdol- eella esiintyy kaksi muutakin uhanlaista lajia. lista. Polttoaineteknologiassa ei ole lähitulevai- Syntyvät haitat johtuvat toiminnasta, joiden laa- Alueella esiintyvät seuraavat luontodirektiivin suudessa odotettavissa parannusta, joka huo- jentumisen jo vahvistettu seutukaava tietyissä luontotyypit: Fiskarinsuntti-Torpansuntti, osa Piikkiönlahden mattavasti vaikuttaisi laivojen päästöihin ja siten rajoissa mahdollistaa. Maakuntakaava keskittää - laajat matalat lahdet pohjoisrantaa ja Kuusistonjärvi suojellaan luon- ilmanlaatuun satamissa ja väylien varsilla. Turun kaupunkiseudun satamatoiminnot Pansi- - runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt nonsuojelulailla. Muu vesialue toteutetaan vesi- oon ja jatkossa Naantalin ja Raision Viheriäisiin. - kasvipeitteiset silikaattikalliot lailla. Päästöjä ilmaan ei voida merkittävästi vähentää Maakuntakaava ei aiheuta nykytilanteeseen ver- - luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltai- pelkästään satamaliikennettä kehittämällä, koska rattuna merkittävää muutosta eikä merkittävää set vanhat metsät Lahdilla pesii ja siellä levähtää muuttomatkoilla suurin vaikutus on sataman kokonaisliikennemää- haittaa Ruissalon lehdoille. - vanhat tammimetsät useita lintudirektiivin lajeja. Lahdella on huo- rällä ja Turun kaupungin muilla päästölähteillä - boreaaliset lehdot mattava arvo kevätkutuisten kalojen lisäänty- ja kaukokulkeumalla (Pansion satamahankkeen Maakuntakaavan vaikutukset - luontaiset hemiboreaaliset jalopuumetsät misalueena. Opetuksen ja luontoharrastuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 1997). Rauvolanlahden (FI0200060) ja kannalta alue on myös tärkeä. Kuusiston koillis- Kuusistonlahden (FI0200058) Luontodirektiivin liitteen II lajeista tavataan erak- päässä sijaitsevat historialliset Kuusiston linnan Johtopäätöksenä on, että Ruissalossa tavattavat Natura-alueisiin kokuoriainen ja katkokynsisammal. Lintudirektii- rauniot. Kuusistonlahti on osittain umpeenmaatu- Natura 2000 luontodirektiivin liitteen I luontotyy- vin liitteen I lajeista tavataan harmaapäätikka, nut peltojen ympäröimä salmi. Keskiosa on kuivu- pit, liitteet II lajit tai lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-alueet sijoittuvat sisäsaaristoon, matalien huuhkaja, kalatiira, kirjokerttu, kuningaskalastaja, nut niityksi. Alueella on suhteellisen vähän pen- eivät kärsi merkittävästi Pansion satamaosan laa- merenlahtien ja rehevien lehtojen alueille. Alueet liro, mehiläishaukka, palokärki, peltosirkku, pikku- saikkoa. Rannoilla on niittyä. Vesikasvillisuuden jennuksesta. Pansion satamaosan laajentaminen ovat arvokkaita linnuston levähdys- ja pesimäalu- lepinkäinen, pikkutiira, ruskosuohaukka, sinitiira, valtalaji on järviruoko. Linnusto on tunnusomai- ei aiheuta Ruissalon Natura 2000 -alueelle koko- eita. sinisuohaukka, suokukko, suopöllö, uivelo ja var- nen ruovikkolahdille. Piikkiönlahti on samanta- naisuutenakaan merkittävää haittaa. Alueen luon- puspöllö. painen rytivaltainen lahti. nonarvot säilyvät edelleen ja lehdoistaan tunne- Näiden Natura-alueiden osalta on voitu varsin tun saaren lehtoekosysteemien toimintaedelly- yksiselitteisesti todeta, että kaava ei todennäköi- Valtakunnallisesti uhanalaista lajistoa alueella ovat Linnustollisesti merkittävien peltoalueiden suo- tykset säilyvät ennallaan. sesti merkittävästi heikennä Naturaan sisällyttä- erakkokuoriainen, katkokynsisammal, harmaa- jelu toteutetaan Kuusiston saaren vahvistetun misen perusteena olevia luonnonarvoja. Maakun- päätikka, nuolihaukka, pikkutikka, ajuruohovar- osayleiskaavan perusteella. Normaali maatalous Satamaosan laajennuksella on myös positiivisia takaavassa alueet on suojeltu ja niiden ympärille jolude, kirjopiilolude, leveäkierrekiiltokotilo, mar- on jatkossakin täysin mahdollista. vaikutuksia. Pansion satamaosan laajennus ole- on jätetty riittävät rakentamattomat vyöhykkeet morikuoriainen, punaviherikäs, pärnäjäärä, hape- tettavasti siirtää alusliikennettä Pukinsalmesta eikä välittömään läheisyyteen ole osoitettu uutta romukula, häränkieli, isorusokas, koppelokääpä, Pohjoissalmeen. Näin Pukinsalmen Pohjoissal- rakentamista. Piikkiön Raadelmaan kaavoitettu nukkajuurekas, sinikuusama, sinipunarousku ja mea herkemmin erodoituvat rannat säästyvät uusi pientaloalue on erotettu suojavyöhykkeellä sitruunajänönkorva. Lisäksi alueella tavataan yksi pääosalta suurta rahtialusliikennettä ja rantaeroo- Kuusistonlahden Natura-alueesta. Tältä osin maa- uhanalainen laji, joka on myös lintudirektiivin laji. sio vähenee.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 29 6.5 Maakuntakaavan merkittäviä alue ja Natura-alue Ruissalon lehdot. Turun kau- teen käyttämillä katuosuuksilla. Melutason nousu jalostamo sekä sen ratapiha. Alueen pohjois- vaikutuksia aiheuttavat aluevaraukset pungin ympäristölautakunta on tehnyt ympäris- jäisi kuitenkin alle 2 dB(A):n noin 10 metrin etäi- puolella sijaitsee myös Viheriäisten asuntoalue. tölupaa koskevan myönteisen päätöksen kokouk- syydellä tiestä sijaitsevilla alueilla (Turun satama Idässä Raisionlahden toisella puolella on Masa- Satamavaraukset ja satamien sessaan 12.12.2000. 1997: 51). Yardsin Pernon telakka ja etelässä Viheriäisten- kehittämishankkeet aukon merialue. Voimassa olevassa seutukaa- Satamahanketta koskeva YVA-lain mukainen Liikennemeluun vaikuttaa merkittävästi toteutet- vassa Viheriäisten alue on varattu teollisuusalu- Turun kaupunkiseudun nykyisten Turun ja Naanta- ympäristövaikutusten arviointi on tehty vuonna tavat liikennejärjestelyt. Mikäli raskas liikenne eeksi ja Turun kaupunkiseudun taajamaseutukaa- lin sataman kapasiteetin on arvioitu riittävän kas- 1997. Merkittäviä ympäristövaikutuksia syntyy ohjataan YVA-selostuksessa esitetylle reitille vassa liikennealueeksi. vavalle tavaraliikenteelle ainakin 2000-luvun alku- Pansion maa-alueen rakentamisesta ja vesialuei- (Markulantie-Koroistenkaari), vähenee liikenne- vuosiin asti. Turun satama on kuitenkin varautunut den täyttämisestä, Pansion laivaväylän ja satama- melu ja muutkin liikenteen aiheuttamat haitat, Viheriäisten alue on alueellinen satamavaraus satamatoimintojen kysynnän kasvuun myös sen altaan ruoppaamisesta ja massojen läjityksestä kuten onnettomuusriskit Turun keskustassa ja toi- tulevaisuuden kehittämistarpeita silmällä pitäen. jälkeen, kun sataman nykyisten alueiden kapa- sekä liikennejärjestelyistä ja liikenteen kasvusta. saalta lisääntyvät raskaan liikenteen käyttämän Toteutuessaan Viheriäisten sataman rakentami- siteettia ei enää voida lisätä. Satamatoimintojen Selvityksessä on huomioitu myös Pansion sata- reitin varrella. Tällä hetkellä sataman liikenne on nen lisäisi Turun kaupunkiseudun satamakapa- kannalta käyttökelpoisina laajentumisalueina on man rakentamatta jättäminen (ns. 0+-vaihto- tärkein melulähde ainoastaan Pansiontien var- siteettia toteuttamisvaihtoehdosta riippuen 2,5 ollut esillä pinta-alaltaan noin 96 hehtaarin suurui- ehto), jolloin satamatoimintoihin kohdistuva lisä- ressa (Turun satama 1997: 51-52). – 4,5 miljoonalla tonnilla vuodessa. Esimerkiksi nen Pansion alue ja enimmillään noin 45 hehtaa- kysyntä suuntautuisi nykyiseen Turun satamaan Turun sataman nykyiseen kapasiteettiin nähden rin kokoinen Viheriäisten alue. sekä muihin satamiin (Turun satama 1997: 4-9, Sataman rakentaminen ja liikenteen kasvu lisää- lisäys olisi siten maksimissaan noin 1,3-kertainen. 25). vät laivaliikenteen, sataman työkoneiden sekä ras- Satama-alueen pinta-alaksi arvioidaan rakennus- Alueellisena satamavarauksena seutukaavassa kaan liikenteen häkä-, rikkidioksidi- ja typen oksi- vaihtoehdosta riippuen 30-45 hehtaaria (Turun oleva Naantalin Luonnonmaalla sijaitseva Ajon- Satama-alueen rakentamisen aikaisista ympäris- dipäästöjä sataman lähialueilla, raskaan liikenteen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma - pään alue tarjoaisi laajimman (110-130 ha) ja kapa- tövaikutuksista keskeisimmät liittyvät ruoppaus-, ulosmenoväylien sekä laivareittien varrella merkit- Satamien liikenneyhteyksien ja aluevarausten sel- siteetiltaan suurimman satama-alueen. Ajonpään läjitys- ja täyttötoimenpiteisiin. Sataman raken- tävästi. Hankkeella ei ole todennäköisesti merkit- vitys 1999: 41, 52). haittana ovat kuitenkin suuret toteutuskustannuk- taminen edellyttää satama-altaan ja Pohjois- täviä vaikutuksia Ruissalon lehtoihin. set mm. liikenneyhteyksien osalta. Lisäksi alueen salmessa sijaitsevan Pansion laivaväylän leven- Viheriäisten satamavarauksesta ei ole laadittu eril- säilyttäminen maakuntakaavassa satama-alueena tämistä ja syventämistä ruoppaamalla. Syntyvät Maakuntakaavassa on satama-alueen rajausta tar- listä ympäristöselvitystä. Sataman mahdollisesta vaikuttaisi myös moniin muihin ympäristön maan- ruoppausmassat (noin 1,8 miljoonaa m3) on tar- kistettu länteen niin, että laiturit ja satamatoimin- rakentamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia käyttöratkaisuihin (Turun kaupunkiseudun liiken- koitus läjittää Pohjois-Airiston vesialueille. Lisäksi not voidaan sijoittaa kauemmaksi Ruissalosta, jol- on kuitenkin tarkasteltu alustavasti Turun kau- nejärjestelmäsuunnitelma - Satamien liikenneyh- satama-alueella joudutaan tekemään täyttö- ja loin haitallisia vaikutuksia saaren luonnolle ja asu- punkiseudun satamien liikenneyhteyksiä ja sata- teyksien ja aluevarausten selvitys 1999). maansiirtotöitä, joiden laajuudeksi on arvioitu noin tukselle voidaan pienentää. mavarauksia koskevassa selvityksessä vuonna 1 400 000 m3. Suurimmat maansiirtotyöt koske- 1999. Selvityksen (Turun kaupunkiseudun liiken- Turun kaupunkiseudun satamia varten on alueva- vat öljysataman viereisen kalliomäen louhimista Lisääntyvä laivaliikenne voi häiritä jonkin verran nejärjestelmäsuunnitelma - Satamien liikenneyh- raukset osoitettu Turun kantasatamaan, Pansioon ja laitureiden rakentamista. lähellä väyliä sijaitsevia loma-asunto- ja virkistys- teyksien ja aluevarausten selvitys 1999: 50-52) ja Naantaliin sekä Fortumin alueelle Viheriäisiin. alueita erityisesti kapeilla väyläosuuksilla. Häiri- perusteella Viheriäisten sataman rakentamisesta Satama-alueiksi on osoitettu ne alueet, joille on Ruoppausten ja läjitysten näkyvin vaikutus on öitä voidaan pienentää toimintojen harkitulla sijoit- aiheutuvat ympäristövaikutukset tulisivat oleman suunniteltu satamatoimintoja, laitureita ja lastaus- veden samentuminen, mutta esimerkiksi rantojen tamisella, joka tutkitaan tarkemman kaavoituksen paljolti samanlaisia kuin Pansion tapauksessakin. alueita. Satamiin liittyvät alueet on merkitty työ- liettyminen ja merenpohjan sedimenteistä vapau- yhteydessä. Ruissalon eteläpuolella ja Hirven- Rakentamisen, satamatoiminnan ja liikenteen paikka- tai teollisuusalueiksi, jolloin niiden toimin- tuvat raskasmetallit saattavat heikentää eläimis- salossa häiriöiden arvioidaan kuitenkin vähene- aiheuttamat haitat kohdistuisivat kuitenkin osit- toja voidaan kehittää nykyisen käytön pohjalta. tön ja kalojen elinolosuhteita ja aiheuttaa muu- vän laivaliikenteen siirtyessä suurelta osin Naan- tain eri alueille. Alueiden liittyminen satama-alueisiin ja ympäris- toksia eliölajistossa sekä ruoppaus- että läjitys- talin väylälle ja edelleen Pansion väylälle Poh- tökysymykset ratkaistaan kuntakaavoituksella. alueilla. Lisäksi saastuneiden maamassojen ja joissalmeen. Myös laivojen potkurivirtojen ja Merkittävimmät satama-alueen rakentamisen sedimenttien käsittely voi aiheuttaa terveyshait- peräaaltojen Ruissalon etelärannalla aiheuttamien aikaiset ympäristövaikutukset syntyvät satama- Pansion satama toja. Täyttö- ja maansiirtotöiden vaatima raskas eroosio-ongelmien arvioidaan vähenevän liiken- altaan ruoppaamisesta, ruoppausmassojen läji- työmaaliikenne aiheuttaa puolestaan paikallisia teen siirtyessä Pohjoissalmeen. Lisääntyvään tyksestä sekä maansiirtotöistä. Syntyvien ruop- Turun kaupunkiseudun satamia koskevista kehit- melu-, pöly- sekä tärinähaittoja, jotka kohdistuvat laivaliikenteeseen liittyvää onnettomuusriskien pausmassojen määräksi on arvioitu toteuttamis- tämishankkeista merkittävin on Pansion satama- ensisijaisesti Ruissalon pohjoisosiin, Pansiontielle kasvua pyritään vähentämään uuden valvontajär- vaihtoehdosta riippuen 600 000 – 1 200 000 hanke, johon myös useat keskusta-alueen lii- sekä Pansion asuin- ja työpaikka-alueille (Turun jestelmän avulla (Turun satama 1997: 70-71). m3, joille ei ole osoitettu toistaiseksi läjitysalu- kennejärjestelyt liittyvät. Pansion alue sijaitsee satama 1997: 64-67). etta. Läjitysten vaikutukset tulisivat olemaan kui- nykyisen satama-alueen länsipuolella rajoittuen Viheriäisten satamahanke tenkin samansuuntaisia kuin Pansion tapaukses- idässä Raisionjokeen, pohjoisessa pääosin Pan- Pansion sataman toiminnanaikaisista ympäristö- sakin. Täyttö- ja muita maansiirtotöitä Viheriäi- siontiehen ja lännessä Valmetin teollisuusaluee- vaikutuksista merkittävimmät liittyvät liikenne- Viheriäisten satama-alue sijaitsee Viheriäistenau- sissä jouduttaisiin tekemään arviolta 400 000 – seen sekä Saaristomeren laivaston alueeseen. melun kasvuun, päästöjen lisääntymiseen sekä kon pohjoisrannalla osittain Fortum Oil and Gas 800 000 m3. Maansiirtotöistä aiheutuu lähiym- Välittömästi alueen eteläpuolella on kansallisesti turvallisuuskysymyksiin. Liikennemelun on arvi- Oy:n sekä Raision kaupungin alueilla. Aluetta päristöön pöly- ja meluhaittoja sekä pakokaasu- merkittävä Ruissalon luonnonsuojelu- ja virkistys- oitu lisääntyvän erityisesti sataman raskaan liiken- rajoittaa lännessä ja pohjoisessa Fortumin öljyn- päästöjä (Turun kaupunkiseudun liikennejärjestel-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 30 mäsuunnitelma - Satamien liikenneyhteyksien ja Katujakson läheisyydessä on runsaasti asuin- kittävä luontokokonaisuuksia pirstova vaikutus, Tiehankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset aluevarausten selvitys 1999: 50). alueita, joilla raskas liikenne laajentaa 55 dB(A):n sillä uusi tie muodostaa selkeän itä-länsi-suuntai- liittyvät maisemallisiin tekijöihin, turvallisuuteen melualuetta 20-50 metriä. Katujakson rakentami- sen esteen rajoittaen eläinten liikkumista ja kas- sekä melu- ja saastevaikutuksiin. Uuden tieyhte- Satamien liikennejärjestelyt nen raskaan liikenteen vaatimusten mukaiseksi villisuuden leviämistä. yden rakentamisen maisemallisten haittojen on vaatisi laajoja maankäytön, kaavojen ja katuver- arvioitu olevan suurimmat Savijoen, Kestonmäen Satamaratkaisuihin liittyy kiinteästi kysymys sata- kon muutoksia (Turun kaupunkiseudun liikenne- Paimiossa sijaitsevan kulttuuri- ja luontoarvoil- ja Sepänmäen alueilla. Savijoen alueella tie ylittää mien raskaan liikenteen maayhteyksien järjestä- järjestelmäsuunnitelma - Satamien liikenneyhte- taan tärkeän Katinhännän kallioalueen moottoritie jokilaakson luonnonmaiseman ja rikkoo läheisen misestä. Turun kaupungin tavoitteena on sata- yksien ja aluevarausten selvitys1999: 21) jakaa kahteen osaan kasvillisuudeltaan rehevässä kallioalueen. Kestonmäessä ja Sepänmäessä uusi man raskaan liikenteen ohjaaminen pois mitoi- solassa, minkä lisäksi uusi väylä rikkoo Paimiossa tieyhteys rikkoo kallioalueiden lisäksi maisemal- tukseltaan ja rakenteiltaan sopimattomasta ruu- Liikenteen, ympäristön sekä toteuttamismahdolli- sijaitsevan Kevolan kylän kulttuurimaiseman (Tie- lisesti selkeät reunavyöhykkeet (Tielaitos 1991: tukaava-alueen katuverkosta ja yleisen tien jat- suuksien kannalta parhaana ratkaisuna on pidetty laitos 1995b: 56). 36). kaminen satamaan asti. Reiteistä on ollut esillä Suikkilantien-Raumantien-Ohikulkutien reittiä. Täs- erilaisia vaihtoehtoja, mutta päätöksiä ei ole vielä säkin reittivaihtoehdossa ongelmalliseksi jää Rai- Moottoritie aiheuttaa erilaisia haitallisia vaikutuk- Liikennemelun, pakokaasupäästöjen ja turvallisuu- tehty. Järjestelyt koskevat ensisijaisesti Helsin- sion alue, jossa Raumantien ja Ohikulkutien ras- sia myös alueen linnustoon. Vista-Pitkäporras- den osalta Liedon ohikulkutien vaikutukset ovat gin ja Hämeenlinnan suuntien liikennettä, johon kaan liikenteen kasvu lisää pääasiassa keskusta- tieosuuden tuntumassa sijaitsevat linnustoltaan samansuuntaiset kuin Paimio-Muurla-moottori- liittyvät keskeisimmät katuhankkeet Turussa ovat toimintoihin ja jokilaaksoon kohdistuvia liikenteen merkittävät alueet ovat Katinhännän ja Penttilän tiellä. Melu ja saasteet vähenevät entisen väylän rakenteilla oleva Helsinginkadun–Pansiontien jatke haittoja. Asukkaisiin kohdistuu kuitenkin pienem- kallioalueet sekä Palomäki ympäristöineen, joissa läheisyydessä siirtyen kuitenkin uuteen paikkaan. sekä Suikkilantien–Markulantien-Koroistenkaaren mät haitat kuin muissa tutkituissa vaihtoehdoissa. myös linnustoon kohdistuvat haitat ovat suurim- Toisaalta liikenteen määrän pieneneminen ja alhai- parantaminen. Naantalin suunnassa tiestön paran- Ovakontien käyttäminen raskaan liikenteen reit- mat (Tielaitos 1995b: 34). semmat nopeusrajoitukset parantavat turvalli- tamistarpeet koskevat Naantalin ja Raisionlahden tinä ei ole todennäköistä lähinnä Ovakon teolli- suutta nykyisellä tieyhteydellä sekä paremmat lii- välistä aluetta sekä Raision keskustaa. suusalueen tonttivarausten takia (Turun kaupun- Melutarkastelun mukaan melulle altistuvien hen- kenne- ja suojausjärjestelyt uudella tieyhteydellä kiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma - Sata- kilöiden määrä pienenee koko tiejaksolla jopa (Tielaitos 1991: 10). Satamien synnyttämän tieliikenteen määräksi on mien liikenneyhteyksien ja aluevarausten selvitys alle puoleen nykyisen valtatien 1:n aiheuttamaan arvioitu tie- ja katuverkon eri osilla enimmillään 4 1999: 23-25). melualtistukseen verrattuna. Melu siirtyy kui- Poikluoma-Kirjala -maantie, yhteystarve 500 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta lii- tenkin sellaisille alueille, joilla sitä ei ennen ole kennettä olisi noin 3 000 ajoneuvoa. Liikenteen Paimio-Muurla-moottoritie (Vista- ollut. Pahimmat meluhaitat syntyvät Kevolassa, Poikluoma-Kirjala–maantie sijoittuu Kaarinan kau- aiheuttamia keskeisiä haittatekijöitä olisivat liiken- Pitkäporras –jakso) jossa 55 dB(A):n päivämelualueen leveys on pungin alueelle valtatie 1 ja Kirjalansalmen sillan nemelun ja päästöjen lisäksi korkealuokkaisen, lähes 300 metriä noin kilometrin matkalla (Tielai- väliselle osuudelle. Kaarinan vahvistetussa yleis- raskaalle liikenteelle soveltuvan tien estevaikutuk- Valtatie 1:n rakentaminen moottoritieksi välillä tos 1995b: 44). kaavassa tieyhteys on osoitettu seudulliseksi pää- set sekä rakentamisen haitat. Paimio-Muurla on aloitettu vuonna 1997 ja väyläksi ja Varsinais-Suomen taajamaseutukaa- tieosuuden on arvioitu valmistuvan vuoteen Liedon ohikulkutie, yhteystarve vassa (1988) tievaraus on merkitty valta- tai kan- Helsinginkadun ja Pansiontien jatkeen valmis- 2003 mennessä. Tieosuudesta Turun kaupunki- tatietasoisena yhteytenä. tuttua niistä muodostuu uusi pääkatuluokkainen seudun alueelle sijoittuu 8,3 kilometrin pituinen Liedon ohikulkutie on taajamaseutukaavaan mer- yhteys Helsingintieltä ja Hämeentieltä Turun kan- tieosuus Vistasta Pitkäportaaseen, jota koskeva kitty, mutta toistaiseksi yleissuunnitelma-asteella Tiehankkeen vaikutuksia alueen luonnonympä- tasatamaan ja edelleen Pansiontietä Pansion sata- tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 1993. YVA- oleva tiehanke, jonka rakentamisesta aiheutuvia ristöön, maisemaan, virkistyskäyttöön ja maan- maan. Vaikka katujakson liikennetekninen mitoi- selostuksessa tarkasteltu moottoritievaihtoehto ympäristövaikutuksia on tarkasteltu alustavasti käyttöön on tarkasteltu hankkeen tarveselvityk- tus riittäisikin satamien liikenteelle, on sen hait- perustuu tiesuunnitelmassa esitettyyn linjauk- vuonna 1991 valmistuneessa yleissuunnitel- seen liittyvässä, vuonna 1995 valmistuneessa tana sijoittuminen tiiviin kaupunkirakenteen reu- seen. massa. Yleissuunnitelmassa on arvioitu hankkeen erillisessä ympäristöselvityksessä. Selvityksessä naan. Ongelmakohtia olisivat ainakin Tervatorin ympäristövaikutukset Tiehallinnon yleissuunnitte- on tarkasteltu ns. nollavaihtoehdon (nykyiselle asuntoalue ja Ratapihankadun varsi, jossa raskas Tieosuuden maankäyttöä leimaa maatalous, kal- lua koskevien ohjeiden mukaisesti. Hankkeeseen tielle ei tehdä mitään) lisäksi kolmea eri vaihto- liikenne lisäisi mm. liikenteen aiheuttamaa tärinää lioalueet sekä haja-asutus. Alueella sijaitsee myös kuuluu nykyisen valtatie 10 ohjaaminen Liedon ehtoa, joissa joko rakennettaisiin kokonaan uusi, ja melua. Ratapihankadulle ei voi rakentaa melues- Vistan taajama. Moottoritien aiheuttamat keskei- keskustan ohi välillä Kausela-Ankka sekä uuteen noin 3,4 kilometrin pituinen tieyhteys Kartanon- teitä (Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä- simmät ympäristövaikutukset tieosuudella liitty- väylään liittyvät yhdystie- ja eritasoliittymäjärjes- tien ja Kirjalansalmen välille tai parannettaisiin suunnitelma - Satamien liikenneyhteyksien ja vät maisemallisiin seikkoihin, fyysisiin estevaiku- telyt mm. Kauselassa ja Liedon keskustassa. nykyistä maantietä (mt 180) mm. erilaisin kaista- aluevarausten selvitys 1999: 19). tuksiin, viihtyvyys-, melu- ja päästöhaittoihin sekä ja liittymäjärjestelyin. arvokkaiden kulttuuri- ja luontokohteiden läheisyy- Tiehanketta koskevassa yleissuunnitelmassa (Tie- Suikkilantien-Markulantien-Koroistenkaaren katu- teen. Ns. ympäristön ongelmakohtia tieosuudella laitos 1991: 21-24) on esitetty kolme linjaus- Uuden maantien luontoon ja maisemaan kohdis- jakso on osa kehäväylää, jonka itäosa (Korois- ovat Katinhännän kallioalue sekä Kevolan kulttuu- vaihtoehtoa, joissa rakennettavan tieosuuden tamat vaikutukset ovat varsin merkittäviä. Välittö- tenkaari) on rakentamatta. Katujakso toimii nykyi- rihistoriallisesti arvokas kylämaisema. pituus vaihtelee 11,1-11,7 kilometrin välillä. Muita mät ja pysyvät vaikutukset kohdistuvat linjauk- sin Turun sataman raskaan liikenteen reittinä Pan- tiejärjestelyitä jouduttaisiin tekemään noin 11,6 sen alle jäävään eliöstöön, joskin välilliset vaiku- siontien ja Tampereentien välillä, mutta tule- Uuden moottoritien rakentamisesta aiheutuva km sekä jalankulku- ja pyöräteitä noin 9,2 km. Itse tukset voivat ulottua huomattavastikin varsinai- vaisuudessa sitä ei pidetä ympäristön kannalta maisemallinen muutos on merkittävä. Maisemal- valtatie tulisi olemaan kaksiajoratainen ja kaksi- sen linjauksen ulkopuolelle esim. kosteus- ja soveltuvana raskaan läpikulkuliikenteen väylänä. listen haittojen lisäksi moottoritiellä on myös mer- kaistainen. pienilmastollisten muutosten kautta. Kookkaille

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 31 nisäkkäille, kuten hirvelle, uusi tielinjaus aiheut- vedenottamo saatetaan sulkea, mikäli kiitotien Lentoliikenteen aluetta on kaavatyön kuluessa Keskuspuhdistamohanke kuuluu ympäristövaiku- taa merkittävän kulkuesteen lisäten hirvionnetto- pohjoispuolinen rullaustie toteutuu. supistettu. Aluevaraus mahdollistaa kiitotien jat- tusten arvioinnista annetun asetuksen (792/94, muusriskiä. Pienemmille lajeille tie voi puolestaan kamisen kolmikilometriseksi ja uuden rullaustien muutettu 268/99) mukaisiin hankkeisiin, jonka toimia leviämisesteenä (Maa ja Vesi Oy 1997: Pohjavesien laadun kannalta ongelmallista on rakentamisen nykyisen kiitotien pohjoispuolelle. ympäristövaikutuksia koskeva selvitys on val- 31). urean käyttö kiito- ja asematasoalueiden liukkau- Huomattava on, että maakuntakaavassa ei esitetä mistunut vuonna 1996. Selvityksen (Turun vesi- dentorjunnassa sekä lentokoneiden jäänestoon varsinaista liikennealuetta, vaan alueiden käyttö laitos 1996: 5, 17-21) mukaan veden laatu Turun Kasvillisuuden osalta uuden tieyhteyden merkit- käytettävä glykoli. Esimerkiksi Härjänruopan ja hallintarajat sekä lentoliikenne- että siihen liit- edustan merialueella paranisi jätevesien aikaisem- tävin haitta on sen monimuotoisuutta vähentävä vedenottamolla on havaittu kohonneita nitraatti- tyvät alueet ratkaistaan kuntakaavoituksella. Len- paa tehokkaamman puhdistamisen ansiosta mer- ja pirstoutuneisuutta lisäävä vaikutus. Toisaalta pitoisuuksia, mikä saattaa olla seurausta urean toliikennealueeseen liittyvien työpaikka-alueiden kittävästi. Biologisen hapenkulutuksen ja fosforin myös pohjavedenpinnan mahdollinen aleneminen levittämisestä kiitotielle (Ilmailulaitos 1992: 15, kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa osalta uuden puhdistamon puhdistusteho olisi saattaa heikentää kasvuolosuhteita monin pai- 33). uutta asutusta, jos siihen kohdistuu ympäristö- neljännesvuosikeskiarvona yli 95 % ja typen puh- koin. Maisemallisesti suurimmat haitat kohdistu- haittoja. Olevien asuntojen tarpeellinen korjaami- distusteho yli 70 %. Vesistön laadun paraneminen vat Auvaisbergin vanhan kartanon kulttuuriympä- Suojelualueista lentoaseman välittömässä lähei- nen ja laajentaminen on mahdollista tavanomai- puolestaan kohentaisi lajien elinmahdollisuuksia ristöön, jossa uusi väylä mm. kulkee vanhojen syydessä on sen eteläpuolella sijaitseva Pompon- sella lupamenettelyllä. ja vähentäisi rehevöitymistä. Kuitenkin rakenta- peltoalueiden läpi sivuten vanhaa, isojaon aikaista rahkan suojelualue, Pirunpesän louhikkotörmä misen aikana tarvittavat ohijuoksutukset saattai- tielinjausta (Maa ja Vesi Oy 1997: 31). ja muinaisranta lähellä lentoaseman tienhaaraa Turun kaupungin keskuspuhdistamo sivat heikentää jäteveden purkualueen vesistön sekä useita suojelukohteita käsittävä, kulttuuri- tilaa merkittävästi. Ihmisen toimintaan ja yhteisöihin kohdistuvista sesti arvokas Ruskon maisemakokonaisuus lento- Turun kaupunki on tehnyt päätöksen nykyisen kes- haittavaikutuksista merkittävimmät liittyvät virkis- aseman luoteis- ja pohjoispuolella. Pomponrahka kuspuhdistamon täydellisestä saneeraamisesta Merialueen tilaa voitaisiin parantaa edelleen ohjaa- tysalueiden käyttöön ja viihtyvyyteen mm. Kuu- sisältyy Natura 2000 –ohjelmaan (kts. edellä tai kokonaan uuden puhdistamoyksikön raken- malla mm. Raision ja Paraisten sekä mahdolli- sistonsaaren länsiosassa sekä Jullaksen, Auvais- oleva arvio siitä, aiheuttaako hanke todennäköi- tamisesta Kakolanmäkeen. Hankkeen taustalla sesti myös Piikkiön, Paimion ja Kaarinan jäteve- bergin ja Metsäpellon alueilla. sesti merkittäviä vaikutuksia Naturan perusteena on arvio siitä, että nykyinen, rakenteiltaan ja det Turun uuteen keskuspuhdistamoon. Tällä rat- oleville luonnonarvoille). laitteiltaan jo vanhentunut Iso-Heikkilän keskus- kaisulla jätevesien purkupaikkojen määrää voitai- Uuden väylän attraktiivisuus saattaa parantaa puhdistamo ei pysty täyttämään odotettavissa siin vähentää ja veden laatu paranisi nykyisten maankäytön sijoittumisedellytyksiä ja siirtää mm. Lentoaseman ympäristöhaitoista on tarkemmin olevia orgaanisen aineksen, fosforin ja ennen puhdistamojen purkupaikoilla. Entistä tehokkaam- palveluiden painopistettä nykyistä voimakkaam- tutkittu lentoliikenteen melualueita, joita on tar- kaikkea typen poistamiseen liittyviä kiristyviä man typenpoiston ansiosta veden laatu paranisi min Kaarinan keskustan länsipuolelle. Uusi yhteys kasteltu seutukaavoitukseen liittyen vuonna 1992 puhdistusvaatimuksia. myös Turun keskuspuhdistamon nykyisellä pur- saattaa muuttaa myös keskustarakenteen suun- sekä lentoaseman osayleiskaavatyöhön liittyen kualueella satama-altaassa. tautuneisuutta korostaen etenkin väylän suuntai- vuonna 1994. Vuoden 1994 selvityksessä on tar- Tällä hetkellä Turun keskuspuhdistamolla käsitel- sia yhteyksiä. Toisaalta uusi väylä saattaa myös kasteltu sen hetkisen liikenteen mukaisia melu- lään sekä Turun kaupungin että Ruskon kunnan Puhdistamohankkeen yhteydessä on tutkittu heikentää keskustapalveluiden elinvoimaisuutta alueita sekä laadittu meluennuste vuodelle 2010. yhteensä noin 140 000 asukkaan jätevedet. Puh- nykyisen satama-altaan lisäksi myös muita ohjaamalla liikennevirrat etäälle nykyisistä palve- Tämän lisäksi on tarkasteltu suihkumatkustajako- distamo on valmistunut vuonna 1966 ja sitä on mahdollisia jäteveden purkupaikkoja sekä niiden luista (Maa ja Vesi Oy 1997: 30). neiden enimmäismelualueita ja arvioitu kiitotien laajennettu vuonna 1979. Puhdistamon yhtey- vaikutuksia vesistöjen tilaan. Lähinnä kyseeseen sivuttaisen siirtämisen sekä liikenteen kaksinker- teen valmistui vuonna 1996 erillinen jätevesiliet- tulisi joko purkuputken jatkaminen kauemmas Turun lentoasema taistumisen vaikutuksia melualueisiin. teen kompostointilaitos. Vuosien 1993-95 väli- merelle tai esim. Kaarinan kaupungin puhdistamon senä aikana keskuspuhdistamolla käsiteltiin keski- Pitkäsalmessa sijaitsevan purkupaikan käyttö. Lentoliikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuk- Kokonaisliikenteen LDEN melualueen pinta-alaksi määrin 72 000 m3 jätevettä vuorokaudessa siten, Molempien mahdollisuuksien vaikutus merive- sia on tarkasteltu suppeasti vuonna 1992 val- selvityksessä saatiin vuoden 1994 osalta 16,3 että biologisen hapenkulutuksen ja fosforin osalta den tilaan olisi nykyiseen paikkaan verrattuna hai- mistuneessa Turun lentoaseman runkosuunni- km2 ulottuen idässä noin kolmen kilometrin ja puhdistusteho oli noin 92 % ja typen puhdistus- tallinen, sillä purkupaikan sijainti Aurajokisuussa telmassa, jonka mukaan lentoaseman merkittä- lännessä noin 4,5 kilometrin päähän kiitotiestä. teho noin 36 % (Turun vesilaitos 1996: 5). mahdollistaa puhdistetun jäteveden luontaisen vimmät ympäristövaikutukset ovat vesistöihin ja Ennustetilanteessa alueen pinta-ala pienenisi 14,5 puhdistumisen matkalla kohti avomerta. Muissa lähiympäristön suojelukohteisiin kohdistuvat vai- km2:iin lähinnä konekaluston muutosten takia. Nykyisen keskuspuhdistamon saneeraamisella tai vaihtoehdoissa luontaisen puhdistumisen merki- kutukset sekä lentomelu (Ilmailulaitos 1992: 33). Kiitotien siirtäminen merkitsisi puolestaan melu- uuden kalliopuhdistamon avulla Turun vesilaitos tys jäisi selvästi heikommaksi huonontaen ainakin alueen siirtymistä pohjoisemmaksi (Ilmailulaitos arvioi pystyvänsä parantamaan Turun jätevesien herkempien vesialueiden tilannetta (Turun vesilai- Vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti poh- 1996: 14). käsittelyä ja varautumaan tuleviin muutostarpeisiin tos 1996: 8). javesiin, sillä lentoasema sijaitsee osittain laajalla puhdistamotoiminnassa. Puhdistamohanke mah- kaakkois-luodesuuntaisella pohjaveden muodos- Turun lentoaseman kokonaismelualtistuksen arvi- dollistaisi myös ympäristökuntien jätevesien johta- Kaupan kehittämishankkeet tumisalueella. Alueella on kolme pohjaveden- oimista on pidetty selvityksessä hankalana lähinnä misen tulevaisuudessa Turkuun. Vaadittava lisä- ottamoa eli Antintalon ottamo alueen luo- sotilasilmailun voimakkaan kuukausittaisen vaihte- kapasiteetti olisi kuitenkin huomioitava jo raken- Turun kaupunkiseudulla on kehitteillä useita mer- teisosassa, Härjänruopan vedenottamo kiitotien lun takia. Myös siviililiikenteen osalta melualue on nusvaiheessa, sillä nykyiseen jätevesikuormituk- kittäviä kaupan hankkeita. Osa hankkeista on pohjoispuolella sekä Lentokentän vedenottamo muutosherkkä potkuri- ja suihkukoneiden määrän seen perustuva mitoitus (70 000 - 80 000 m3/d) taajaman reuna-alueille tai taajaman ulkopuolelle alueen kaakkoisosassa. Näistä Härjänruopan keskinäiselle suhteelle. olisi kuntien välisen yhteistyön toteutuessa riittä- sijoittuvia hypermarketteja, kun taas osa hank- mätön. keista tähtää olemassa olevien keskusten kaupal-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 32 liseen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Potenti- tähän on se, että esimerkiksi hypermarketin market, jonka vaikutusalueella asuu noin 26 000 aseman pohjoispuolelle on esitetty kaksi vaihto- aalisia uusia kaupan sijaintikohteita on tarkasteltu rakentaminen ei ole edellyttänyt YVA-laissa tarkoi- asukasta. Vaikutusalueen suurimmat osa-alueet ehtoista linjausta. Putken koon takia sillä ei ole vuonna 1997 valmistuneessa Turun kaupunki- tettujen ympäristövaikutusten selvittämistä. Suur- ovat Varissuo, Hannunniittu sekä Lauste. Alueen merkittäviä ympäristövaikutuksia tai vaikutuksia seudun kaupan palveluverkkoselvityksessä, jossa myymälähankkeiden osalta on riittänyt, että ympä- päivittäistavarakauppa on hyvin keskittynyttä, sillä maankäyttöön. on esitetty yhteensä 18 potentiaalista kohdetta. ristövaikutukset huomioidaan yksityiskohtaisessa hypermarketin vaikutusalueen yhdeksän osa-alu- Näistä osa liittyy päivittäistavarakaupan hankkei- kaavoituksessa. een sisällä on tällä hetkellä ainoastaan kuusi Rantaradan oikaisu siin ja osa erikoistavarakaupan ja ns. tilaa vievän pienmyymälää sekä kaksi supermarket-tyyppistä kaupan hankkeisiin. Turun kaupunkiseudulla on tehty toistaiseksi kaksi myymälää. Vielä 1990-luvun alussa kahden kilo- Rantaradan oikaisusta välillä Kaarinan raja- suurmyymälähankkeiden ympäristövaikutuksiin metrin säteellä nykyisestä hypermarketista oli Paimion/Halikon raja on mm.1990-luvun alussa Uusien hypermarkettien sijoituspaikkoina on ollut liittyvää selvitystä. Turun Halisten supermarketin yhteensä 25 pienmyymälää (Ritakallio & Vuo- laadittu yleissuunnitelma, jonka yhteydessä on esillä Turkuun Skanssin alueelle sijoitettava Itä- ympäristövaikutuksia on tarkasteltu suppeasti renhela 1998: 17, 28). selvitetty vaikutuksia maankäyttöön, kasvillisuu- portin kauppakeskus, Pitkämäen alue Turussa, Turun kaupungin vuonna 1997 tekemässä, ase- teen, maisemaan sekä kulttuuri- ja esihistorialli- Raision keskusta sekä Haunisten alue Raisiossa. makaavamuutokseen liittyvässä YVA-selvityk- Turun yliopiston tutkimuksen (Ritakallio & Vuo- siin kohteisiin. Supermarket-tyyppisten kauppojen sijoituspaik- sessä. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos renhela 1998: 18) mukaan Itä-Turun alueen asiak- koina on esitetty mm. Kupittaan asema ja Halinen on puolestaan selvittänyt päivittäistavarakaupan kaista puolet käyttää ensisijaisena kauppana heitä Radanoikaisu ei kuulu ratahallintokeskuksen lähi- Turussa. Näistä Halisten supermarket on jo val- keskittymisen sosiaalisia vaikutuksia itäisen Turun lähimpänä sijaitsevaa kauppaa. Lähikaupan käyt- ajan kehittämishankkeisiin, eikä siitä näin ollen ole mistunut. Erikoistavarakaupan ja tilaa vievän kau- alueella vuonna 1998 valmistuneessa tapaus- tötodennäköisyyttä lisäävinä tekijöinä ovat autot- laadittu ajantasaisia suunnitelmia eikä YVA-lain pan mahdollisina sijaintikohteina on tuotu esille tutkimuksessaan. Edellä mainittuihin kehittämis- tomuus, pienituloisuus, työttömyys, työntekijä- edellyttämä arviointimenettely ole vielä ajankoh- mm. Helsingin moottoritien varteen sijoittuvat hankkeisiin liittyvät ympäristöselvitykset on tar- asema sekä yksin asuminen ja yksinhuoltajuus. tainen. Kirismäen alue Piikkiössä sekä Tammisillan ja koitus laatia asemakaavoituksen yhteydessä. Automarketeissa asioivat tyypillisesti suurituloiset Motellin alueet Paimiossa, Bilteman alue Kaari- autoilevat lapsiperheet, kotirouvat sekä ikäryh- Rata nopeuttaisi liikennöintiä Saloon ja Helsin- nassa sekä Turun Nummenniityn ja Niuskalan Halisten supermarket on vaikutusalueeltaan varsin mistä yli 60-vuotiaat. kiin. Erityisesti jos paikallisliikenteen kehittämi- alueet. Osa alueista, kuten Turun Niuskala, edel- pieni paikalliskeskus, jonka rakentaminen lähti liik- nen mahdollistuu, ovat vaikutukset yhdyskuntara- lyttävät suunniteltujen liikenneratkaisujen toteu- keelle alueen asukkaiden tyytymättömyydestä Uuden hypermarketin myötä pien- ja suurmyy- kenteeseen myönteisiä. Hankkeella voi olla sekä tumista (Varsinais-Suomen liitto 1997: 62-65). päivittäistavarakaupan huonoon saavutettavuu- mäläkaupan asiakasprofiilien arvioidaan eriyty- myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia yhdyskunta- teen alueella. Supermarketin vaikutusalue kattaa vän entisestään, jolloin autottomien ja pienitulois- talouteen. Radanoikaisulla on kielteisiä vaikutuk- Skanssin alueelle suunniteltu Itäportin kauppa- lähinnä Halisten ja osittain Räntämäen asutus- ten osuus muiden kuin hypermarketin asiakas- sia luontoon ja mahdollisesti pohjavesiin. keskus on Turun Länsikeskuksen tyyppinen päi- alueet, joiden palvelukeskuksena kauppa toimii. kunnasta kasvaa. Hypermarketin tyypillisimmät vittäistavarakaupan keskittymä, joka sisältäisi asiakkaat ovat jatkossa kahden huoltajan lapsi- Valtatien 10 parantaminen ja Liedon kaksi hypermarketiksi luokiteltavaa kaupan suur- Supermarketin rakentamisen ei ole katsottu perheet ja lapsettomat pariskunnat, kun taas ohitustie yksikköä. Toteutuessaan Itäportin kauppakeskus vaikuttaneen lähialueiden muiden kauppojen yksinhuoltajat ja yksineläjät ovat jatkossa entis- merkitsisi kuitenkin Turun alueen suurmyymälä- (Prisma, Hila) toimintaan. Sen sijaan supermarke- täkin tyypillisemmin pien- ja lähikauppojen asiak- Maakuntakaavaan on mekitty yhteystarvemerkin- verkoston voimakasta sopeuttamista, jolloin aina- tin myötä kaupan palvelujen saavutettavuuden on kaita (Ritakallio & Vuorenhela 1998: 30-31). nällä tieyhteys Liedon itäpuolelta. Uuden tien kin Itäharjun Prisman ja Kupittaan Citymarketin toi- katsottu parantuneen etenkin Halisten alueella, tarvetta siirtää Tiehallinnon suunnitelmat paran- minta siirtyisi uuteen kauppakeskukseen. Turun ja mikä on osaltaan vähentänyt yksityisautoilun tar- Maakaasuputki taa nykyistä valtatietä rakentamalla ohituskaistoja Kaarinan yhteisessä Skanssin-Piispanristin yleis- vetta. Supermarketin on myös arvioitu paranta- ja parantamalla liittymäjärjestelyjä. Parantaminen kaavatarkastelussa tutkitaan Skanssin osalta vaih- neen alueen työllisyyttä etenkin rakennus- ja pal- Venäjältä Suomen läpi Ruotsiin tai Saksaan kul- vaikuttaa osittain haitallisesti tien lähimaisemaan, toehtoa, jossa kaupan rakentaminen olisi huomat- velualoilla sekä vähentäneen kotihoidon kaupas- kevan maakaasuputken ympäristövaikutuksia sel- mutta parantaa liikenteen sujuvuutta. tavasti vähäisempää, jolloin palvelut sijoittuisivat sakäyntipalvelujen kustannuksia (Turun kaupunki vitetään vireillä olevassa laajamittaisessa työssä. nykyiseen tapaan keskusakselin varsialueille. 1997). Ympäristövaikutusten arviointimenettely on vireillä Valtatien 8 ja Raision ohikulkutien ja siinä tutkitaan useita linjausvaihtoehtoja ja ”ran- parantaminen nelikaistaiseksi Uuden kauppakeskittymän valmistuminen Rai- Turun yliopiston tekemässä, Itäharjun Prismaa tautumiskohtia”. Kattavia tietoja kaikista hankkeen sion Haunisiin heijastuu laajalle ympäristöön. Rai- koskevassa selvityksessä ei ole tarkasteltu varsi- vaikutuksista ei ole saatavissa maakuntakaavan Valtatien parantaminen kaksiajorataiseksi saattaa siossa keskusta-alueen eheyttäminen ja kaupalli- naisia hypermarketin ympäristövaikutuksia, vaan laatimisen aikana. olla yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkit- sen elinvoimaisuuden säilyttäminen on vaikeaa, selvityksen tavoitteena on ollut lähinnä suuren täviä vaikutuksia pohjavesiin. Pohjavesisuojaukset vaikka kaupunki onkin käynnistänyt laajan keskus- kauppayksikön sosiaalisten vaikutusten (SVA) arvi- Maakaasun käyttöön siirtyminen vaikuttaa myön- suunnitellaan tiensuunnittelun yhteydessä. tan kehittämishankkeen. Haunisten Myllyn kaup- ointiin liittyvän tutkimusvälineen kehittäminen. teisesti energia- ja yhdyskuntatalouteen ja ilman pakeskuksen vaikutuksista on tekeillä seuranta- Sosiaalisten vaikutusten selvittäminen sisältyy laatuun. Varsinais-Suomeen on suunniteltu maa- Yhteyden sujuvuuden parantaminen aiheuttaa tutkimus Turun Kauppakorkeakoulussa. YVA-lakiin, mutta välineiden puuttuessa SVA on kaasun jakeluputki, jonka linjausvaihtoehdoista on yhdyskuntarakenteen hajautumista. Tien paranta- jäänyt varsin vähälle huomiolle. tehty useita selvityksiä. minen kaksiajorataiseksi parantaa liikenneturvalli- Kaupan keskittymisen ja suuryksiköiden muo- suutta. dostumisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia on Itäharjun Prisma on vuonna 1997 rakennettu, Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän. Yhtenä syynä myyntipinta-alaltaan noin 12 000 m2:n hyper- osoitettu tälle jakeluputkelle aluevaraus. Lento-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 33 Naantali-Lieto 400 kV voimajohto Rakenteelliset vaikutukset ja vähentää väylästön parantamistarvetta tulevai- suudessa. Liikenneverkosto lisää jonkin verran lii- Hankkeen vaikutukset on selvitetty YVA-menet- Yhdyskuntarakenteen eheytyminen kennettä pitkällä tähtäimellä. telyssä. Suunnitelmaan on tehty sen haittoja lie- Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen ehey- ventäviä muutoksia.Voimajohdolla on merkittäviä tymisen. Kaavan rakennusalueet sijaitsevat tii- Aluevaraukset vaikutuksia energiatalouteen. Haitat painottuvat viimmin kytkeytyneenä olemassa olevaan yhdys- ihmisten elinoloihin, kulttuuriperintöön, maisema- kuntarakenteeseen kuin vahvistetussa seutukaa- Turun lentoasema alueisiin ja virkistykseen. vassa. Toisaalta kaavan A-alueita on riittävästi, Lentokentän toimintojen laajentuminen voi aiheut- jotta ne mahdollistavat eri tyyppisten asuinalu- taa negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja sosiaali- Voimajohtohanke vaikuttaa virkistysalueiden käyt- eiden suunnittelun ja tarjoavat tarpeellisen jous- siin oloihin melun lisääntymisen takia. Uudet kone- tökelpoisuuteen mm. Naantalin ja Raision poh- ton kuntakaavoitukselle. Kaavassa on varauduttu tyypit kuitenkin aiheuttavat vähemmän melua joisosissa. Lisäksi se pirstoo yhtenäisiä metsäalu- ennalta odottamattomiin rakentamistarpeisiin tar- kuin aiemmin käytössä olleet koneet. Meluhait- eita vittaessa määrin mm. niin, että mitoituksessa tojen ja nykyisen asutuksen välinen ristiriita on on pelivaraa. Siitä aiheutuva osittainen ylimitoitus otettu huomioon kaavamääräyksessä ja -merkin- Alle 100 m etäisyydellä voimalinjasta sijaitsee tukee kuitenkin myös eheyttämistavoitetta tur- nöissä. Maakuntakaava vaikutukset Pomponrah- noin 25 asuintaloa. Vaikutus maatalouden harjoit- vaamalla tulevaisuuden kehitys- ja joustotarpeet. kan Natura-alueeseen on selvitetty edellä. Käy- tamiseen on vähäinen. Maisemallisia vaikutuksia tännön toteuttaminen edellyttää LSL:n 65 §:n aiheutuu erityisesti peltoalueilla Kokonaisliikennesuorite mukaisia selvityksiä jatkosuunnittelun ja kunta- Kaava ei vaikuta merkittävästi kokonaisliikenne- kaavoituksen yhteydessä. Tämä on otettu huo- Uittamon-Hirvensalon uusi tie ja silta suoritteeseen. Turun liikennejärjestelmäsuunnitel- mioon kaavamääräyksessä. Lentoaseman kehit- man yhteydessä on arvioitu, että suunnitelmassa tämisellä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Yhteystarvemerkintä sijoittuu maakuntakaavan esitetyt toimenpiteet vähentäisivät liikennesuori- elinkeinojen toimintaedellytyksiin. virkistystoimintojen alueelle, kulkee suojelualu- tetta noin 3 %, mutta maakuntakaava ohjaa näistä een SL853026 vierestä ja leikkaa suunniteltua toimenpiteistä vain osaa. Uudet tiehankkeet mm. Uusi runkovesijohto ulkoilureittiä. Silta sijoittuu herkkään maisemati- mahdollistavat päivittäisen työssäkäynnin aikai- Uusi runkovesijohto takaa puhtaan ja riittävän laan. Tieyhteys vaikuttaa jossain määrin kieltei- sempaa kauempaa Turun keskustasta, millä on veden saannin kaikissa olosuhteissa, minkä vuoksi sesti edellä mainittuihin seikkoihin ja liikenneyhte- liikennettä lisäävä vaikutus. Toisaalta eheyttämis- sillä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia ihmisten yden parantamistavoite on ristiriidassa kaavan vir- periaate vähentää liikkumistarvetta ja parantaa elinoloihin ja elintarviketeollisuuden toimintaedel- kistys- ja suojelutavoitteiden kanssa. Sillan sijainti joukkoliikenteen edellytyksiä. Myös kaupunkiseu- lytyksiin. maisemassa edellyttää korkealaatuista toteutta- dun kehittämisvyöhyke edistää joukkoliikenteen mista. käyttöä kaava-alueella. Muut merkittävät kaavassa hankkeita varten esitetyt aluevaraukset Uuden tieyhteyden tarpeesta Turun kaupunki on Kaupan kehittämishankkeet Kaavassa esitetyt Turun kaupungin uusi keskus- tehnyt yleisluontoisia arvioita. Liikennejärjestelmä- Kaavan osoittama palveluverkosto ja erityisesti puhdistamo, uusi suurjännitelinja, uusi maakaasu- suunnitelman mukaan uusi yhteys tarvitaan, mikäli kaupan suuryksiköt mahdollistavat merkinnät aihe- putki, rautatien oikaisu, VT 8:n parantaminen kak- maankäyttöä merkittävästi lisätään Turun saarilla. uttavat merkittäviä vaikutuksia mm. lisäämällä siajorataiseksi, Paimio-Muurla moottoritie, Liedon Uusi silta ja tieyhteys ovat osa Turun liikenteellistä yksityisautoilua ja heikentämällä lähipalveluita. ohikulkutie ja Poikkiluoma-Kirjala –maantie ovat välikehää ja ne on merkitty Turun uudessa yleis- Nämä vaikutukset olisivat kuitenkin vielä huomat- hankkeita, jotka on esitetty kaavassa ja joilla kaavassa pääkadun selvitysalueeksi. tavasti merkittävämpiä ilman kaavan ohjausvaiku- on merkittäviä vaikutuksia. Näiden hankkeiden tusta. toteuttamisesta päätetään kuitenkin pääosin kaa- 6.6 Kaavan vaikutusten yhteenveto vaprosessin ulkopuolella. Verkostoihin liittyvät vaikutukset Kokonaisuutena Varsinais-Suomen maakunta- kaava muuttaa Varsinais-Suomen kehitystä Virkistysalueverkosto nykyistä kestävämpään suuntaan. Kaava myös Kaavan kattava ja hyvin saavutettavissa oleva vir- mahdollistaa alueen varautumisen tulevaisuuden kistysalueverkosto vaikuttaa merkittävästi ihmis- muutospaineisiin ja kehityskulkuihin nykyistä tilan- ten elinympäristöjen viihtyisyyteen. Virkistys- netta paremmin. Kaavan aluevarauksilla ennakoi- alueverkosto vaikuttaa myös positiivisesti luon- daan lähitulevaisuuden tiedossa olevia muutoksia non monimuotoisuuteen. ja kaavan eheyttämisperiaate jättää tiiviin yhdys- kuntarakenteen ulkopuolelle enemmän vapaita Liikenneverkosto alueita tulevaisuuden käyttötarpeita varten. Kaavan osoittama liikenneverkosto ohjaa raskaan liikenteen aikaisempaa paremmin ohikulkuteille

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 34 Lähteet ja kirjallisuus Turun kaupunki (1997). Halisten kaupan YVA, lisä- tävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi selvityksiä. Moniste. 6 s. alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura Selvitys satamien, maantieliikenteen, lentoase- 2000 -verkostoon. Tämä koskee valtioneuvoston man, jäteveden puhkistuksen, ilmaa pilaavan toi- Turun kaupunkiseudun satamien liikennejärjestel- Natura 2000 -verkostoon ehdottamia tai ilmoitta- minnan sekä suurmyymälöiden ympäristövaiku- mäsuunnittelun projektiryhmä (1999). Satamien mia alueita. Valtioneuvoston päätösten mukaan tuksista. Varsinais-Suomen liitto/Vesa Riihisalo liikenneyhteyksien ja satamavarausten selvitys. kieltoa sovelletaan jo ennen kuin päätös on tullut 1999. Luonnos. 42 s. + 14 liitettä. Turku. lainvoimaiseksi. Mikäli kaava ei todennäköisesti merkittävästi haittaa Natura -alueen luonnon- Alahäme, Markku (1995). Turun jätevesilietteen Turun satama (1997). Pansion satamahankkeen arvo-ja, kaava voidaan vahvistaa ilman luonnon- kompostointilaitoksen ympäristövaikutusten arvi- ympäristövaikutusten arviointiselostus. 85 s. + 35 suojelulain 10 luvun 65§:n tarkoittamaa yksityis- ointiselostus. 68 s. + 8 liitettä. liites. kohtaisempaa Natura -alueen luontotyyppi- ja laji- kohtaista selvitystä. Kaavaa laadittaessa on kui- Ilmailulaitos (1996). Turun lentoaseman lentome- Turun vesilaitos (1996). Turun keskuspuhdista- tenkin MRL 9 §:n mukaisesti riittävästi selvitet- lualueet vuosina 1994 ja 2010. 17 s. + 5 liitettä ja mon YVA-menettely: Ympäristönvaikutusten arvi- tävä kaavan vaikutukset, joiden perusteella on kartat. Ilmailulaitos, Vantaa. ointiselostus. Moniste. 29 s. voitava tehdä myös se johtopäätös, että maa- kuntakaava ei todennäköisesti merkittävästi hei- Ilmailulaitos (1992). Turun lentoaseman run- Varsinais-Suomen liitto (1997). Turun kaupunki- kennä Natura 2000 -verkoston turvaamia luon- kosuunnitelma. 42 s. +2 liitettä. Ilmailulaitos, seudun kaupan palveluverkkoselvitys 1997. 80 s. nonarvoja. Vantaa. + 7 liitettä. Varsinais-Suomen liitto, Turku.

Ilmatieteen laitos (1997). Turun seudun ilmanlaa- Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio maa- tututkimus. 81 s. + 24 liites. kuntakaavan vaikutuksista Ruissalon lehtoihin (FI0200057). Varsinais-Suomen liitto, Turku, Imatran Voima Oy (1996). Naantalin voimalaitos- Annukka Koivukari-Rikumatti Levomäki hanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. 93 s. + 21 liitettä. Imatran Voima Oy. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen arvio maakuntakaavan vaikutuksista Pomponrahkaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys (1998b). (FI0200061). Varsinais-Suomen liitto, Turku, Turun ympäristön merialueen tarkkailututkimus Annukka Koivukari-Rikumatti Levomäki vuonna 1997. 76 s. + 7 liitettä. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, Turku. Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maa ja Vesi Oy (1997). Poikluoma-Kirjala-tieyh- Maakuntakaavoituksen opasluonnokset, Ympäris- teys. Selvitys ympäristöstä ja vaikutusten arvi- töministeriö 2000-2002 ointi. 37 s. Maa ja Vesi Oy, Turku. Alaviitteet Ritakallio, Veli-Matti & Turo Vuorenhela (1998). Päivittäistavarakaupan keskittymisen sosiaaliset 1) Seutukaavoja on koskenut vuodesta 1994 läh- vaikutukset. Turun yliopiston sosiaalipolitiikan tien velvoite ympäristövaikutusten arvioinnista. laitos. Sarja B:18. 42 s. + 4 liitettä. Turun yliopisto, Kuitenkin vasta vuoden 2000 alusta lähtien on Turku. ollut voimassa maankäyttö- ja rakennuslain vel- voite laajasta ja kaavaprosessiin sidotusta liitty- Tielaitos (1995b). Valtatie 1 välillä Paimio-Muurla. västä vaikutusten arvioinnista. Ympäristövaikutusten arviointi. 63 s. Turun tiepiiri, Turku. 2) Maankäyttö- ja rakennuslain 197§:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen Tielaitos (1993). Turun tiepiirin yleisten teiden lii- lisäksi mitä MRL:ssä säädetään, noudatettava kennemeluselvitys. 8 s. + 5 liitettä. Turun tiepiiri, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Turku. Natura 2000 -verkostosta. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 10 luvun 65 §:n tarkoittama Tielaitos (1991). Valtatie 10 Liedon ohikulkutien suunnitelma. Maakuntakaavaa laadittaessa ja sitä yleissuunnitelma. 38 s. + liitteet. Turun tiepiiri, vahvistettaessa on pidettävä silmällä, ettei kaavan Turku. toteuttaminen heikennä todennäköisesti merkit-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 35 KUVA 10: Turun maakuntakaavan merkittävien aluevarausten vaikutukset

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 36 7. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA

7.1 Toteutuminen museovirasto. Rakennusten suojelusta vastaa pääsääntöisesti rakennuksen omistaja. Ympäris- Maakuntakaavassa ei oteta kantaa rakentamisen töministeriö on käynnistänyt kulttuuriympäristön tehokkuuteen tai tarkkaan sijaintiin. Siinä määritel- hoito-ohjelmien laatimisen kunnittain tai kuntaryh- lään yleispiirteisesti alueen maankäyttö maakun- mittäin, joilla tuetaan suojelun käytännön toteut- nan näkökulmasta. Turun kaupunkiseudun maa- tamista. kuntakaavan toteuttamisessa painopistealueita ovat: 7.2 Seuranta - siirtyminen uusien alueiden rakentamisesta täydennysrakentamiseen Maankäytön toteutumista seurataan kuntatasolla - aloitetut alueet valmiiksi vuosittaisten talous- ja toimintasuunnittelun ja kaa- - vanhojen teollisuusalueiden saneeraus voituskatsausten avulla. Maakuntakaavan toteu- - siirtyminen uudisrakentamisesta korjaus- ja tumista seurataan virkamiestasolla Turun kaupun- ylläpitorakentamiseen kiseudun yleiskaavallisessa yhteistyöryhmässä. - rakennetun ympäristön hoitaminen ja kehittä- Ryhmässä sovitaan kaavoituksen aikataulusta ja minen käsitellään keskeisiä, usean kunnan alueelle liitty- - rakennetun infrastruktuurin ja verkostojen viä yhteistyö- ja suunnittelutarpeita. (kadut, tiet, vesi, viemäri, energia jne.) maksi- maalinen hyödyntäminen - käyttö- ja toimintakulujen minimointi - liikkumiskustannukset minimiin - viheralueverkoston saavutettavuus

Maakuntakaavaa toteutetaan kuntien yleis- ja ase- makaavoilla sekä erilaisilla, yleensä rakennus- hankkeilla. Infrastruktuurihankkeiden toteuttami- sen vaatima rahoitus on suurelta osin julkista, valtion tai kuntien rahoitusta, mutta muu raken- taminen tehdään pääosin yksityisellä rahoituk- sella. Maakunnan suunnitteluun sisältyvä maa- kuntasuunnitelma määrittää ne keskeiset tavoit- teet ja suuret hankkeet, jotka halutaan suunnitel- makaudella toteuttaa. Maakuntaohjelmassa mää- ritellään toteuttajatahot lähiajan hankkeille. Käy- tännössä toteuttaminen vaatii yhteistyötä sekä tarkemman suunnittelun että rakentamisen ja rahoituksen osalta.

Luonnonsuojelun toteuttamisesta Varsinais-Suo- messa huolehtii ensisijaisesti Lounais-Suomen ympäristökeskus. Se vastaa tarvittavista aluei- den lunastuksista ja niiden valmistelusta. Raken- netun ympäristön osalta tilanne on monimut- kaisempi. Muinaismuistojen suojelusta vastaa

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 37 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 38 8. MAAKUNTAKAAVAN RAKENNE JA ESITYSTAPA

8.1 Paikkatietotekniikan käyttö 8.4 Kaavamerkinnät

Turun kaupunkiseudun maakuntakaava on kokonai- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavaa laaditta- suudessaan tuotettu digitaalisesti. Kaikki aineisto essa on painotettu maakuntakaavan informatii- perusselvityksistä kaavakarttaan ja sitä selventä- vista roolia. Maakuntakaavan tehtävä on välittää viin teemakarttoihin on tuotettu paikkatietomuo- tietoa arvoista ja tavoitteista, joilla on valtakunnal- dossa, aina kun se on ollut työteknisesti mahdol- lista, maakunnallista tai vähntään seudullista mer- lista. kitystä. Näiden tietojen pohjalta voidaan laatia tar- kempia kaavoja ja suunnitelmia sekä harkita lupia Työssä on käytetty yhtenäiskoordinaatistoa (YKJ). rakentamiselle ja muille toimenpiteille. Maakunta- Käytetyt paikkatietosovellukset ovat ArcView 3 ja kaavan mittakaava ei mahdollista tarkkaa, tilakoh- ArcGis 8. taista tulkintaa ao. oikeusturvaa vaarantamatta.

8.2 Pohjakartta Kaavamerkinnöissä on pääpiirteissään noudatettu kaavamerkintäpäätöstä sekä maakuntakaavan esi- Maakuntakaavan pohjakarttana on käytetty työvai- tystapaa ja sisältöä koskevia ympäristöministe- heessa MML:n rasterimuotoisia 1:20 000 perus- riön ohjeita. Aluevarausmerkinnöissä on käytetty karttoja ja 1:250 000 karttatietokantaa. Lisäksi liikennealueita lukuun ottamatta ainoastaan pää- suunnittelutyössä on käytetty alueen maastotie- luokkia. Alueet on esitetty yleispiirteisesti ilman tokannan korkeuskäyrä- ja rakennuselementtejä. rajaviivaa. Maakuntakaavan suojelualuemerkintä Lopullisen maakuntakaavan pohjakarttana on käy- (S) ei ota kantaa suojelutapaan tai toteuttajaan. tetty MML:n 1:100 000 karttatietokannan ranta- Samalla suojelualueella voi olla useita ja eri viiva-/vesistöelementtiä, joka aiemmin mainittuja lakeihin perustuvia toteuttajia ml. myös yksityi- paremmin soveltuu yleispiirteisen, mutta infor- set maanomistajat. Pääsääntöisesti suojelualueet maatiomäärältään runsaan aineiston kanssa käy- ovat luontoarvoperusteisia. Suojelukohdemerkin- tettäväksi. Maakuntakaavan esitystapa ja kartta- nällä on osoitettu kooltaan vähäiset luontokoh- pohja on valittu niin, että ne parantavat kaavan teet, muinaismuistot sekä suojeltavat rakenne- havainnollisuutta. tun ympäristön kokonaisuudet. Suojelualueiden ja kohteiden koodilla (SM: muinaismuistot, SR: suo- 8.3 Karttaa täydentävät tiedot jeltavat rakennetun ympäristön kokonaisuudet ja SL: luontoalueet) yhdessä numerosarjan kanssa Pohjakarttaa on täydennetty merkinnöillä inven- viitataan vastaaviin suojelualue- ja kohdeluetteloi- toiduista, arvoltaan vähintään maakunnallista hin. tasoa edustavista muinaismuistoista, suojeltavista rakennetun ympäristön kokonaisuuksista ja luon- Lisäksi kohdemerkinnöillä on osoitettu vähit- tokohteista, jotka ovat pohjana maakuntakaavan täiskaupan suuryksiköt, seudulliset venesatamat suojelukohteille ja alueille. Karttaa täydentäviksi sekä liikenneverkon eritasoliittymät. Suunnitellut, tiedoiksi voidaan luokitella myös erilaisista tilas- kaavan tavoiteaikana toteutettavat tiet, kadut ja toaineistoista tuotetut, esim. väestön rakennetta, rataosuudet on esitetty punaisella. Määriteltyä työpaikkojen sijoittumista ja ympäristön tilaa, teol- maankäyttöä ohjaavat lisäksi läpinäkyvät ns. lisä- lisuuden ja liikenteen päästöjä kuvaavat teema- arvorasterit ja osa-aluerajaukset Natura-alueista, kartat. pohjavesialueista, arvokkaista maisema-alueista sekä lentoliikenteen melualueesta.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 39 Strategisilla merkintöjä ovat osoitetut yhteys- tarpeet, kaupunkikehittämisen kohdealueet sekä Turun matkakeskus. Kaupunkikehittämisen koh- dealuemerkinnöillä on korostettu alueita ja koko- naisuuksia, joiden toteuttamisella on ratkaisevan suurta merkitystä alueen kehittämisen ja maakun- takaavan tavoitteiden kannalta. Merkintöjen oike- usvaikutukset ovat vähäisiä, mutta niillä pyritään ohjaamaan tulevat toimenpiteet seudun kehityk- sen avainalueille.

8.5 Kaavamääräykset

Maakuntakaavassa käytetyt kaavamääräykset ovat linjassa kaavamerkintöjen yleispiirteisyyden kanssa. Suunniittelumääräyksillä täydennetään ja tarkennetaan maankäytön aluevarauksien sisällöl- lisiä tavoitteita. Suojelumääräyksillä velvoitetaan ottamaan huomioon kaavassa esille tuodut arvot. Yleismääräyksillä selvennetään maakuntakaavoi- tusta ohjaaviin lakeihin kirjattuja velvotteita ja vai- kutuksia.

Lähteet ja kirjallisuus: - Maankäyttö- ja rakennuslaki - Luonnonsuojelulaki - Maakuntakaavoituksen opasluonnokset, Ympäristöministeriö 2000-2002

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 40 9. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

9.0 Yleistä ja informatiivisuuden parantamiseksi on lähekkäi- - Erityistavoitteissa edellytetään valtakunnalli- nuksesta, jotka yksittäisinä rakennuksina tar- siä kohteita yhdistetty yhden merkinnän alle. Mui- sesti merkittävien kulttuuri- ja luonnonperin- kasteltuina eivät suoraan täytä maakunnallisia Turun maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on naismuistojen tietokannassa on selvitetty mahdol- nön arvojen säilyttämistä: kriteereitä, mutta yhdessä tarkasteltuina muo- kehitetty uusia menetelmiä sekä kaavan laadin- linen aiemman seutukaavan merkintä. Erillisellä - Alueidenkäytön on sovelluttava arvokkaiden dostavat em. kokonaisuuden tai em. vaih- nassa että osallistumisen ja vuorovaikutuksen teemakartalla on eritelty uudet kohteet. Vanhat kohteiden ja alueiden historialliseen kehityk- toehtojen sisällöltään eriasteisista yhdistel- lisäämisessä. Päätöksenteon tueksi on kaavan kylätontit on lisätty suojelukohteisiin. seen. mistä. keskeiset ratkaisut esitetty teemakartoilla, jotka - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valta- näyttävät sekä olevan tilanteen että kaavan myötä TEEMAKARTTA 01: MUINAISMUISTOALUEET kunnallisesti arvokkaat maisema- ja kulttuuri- Maakuntakaavalla ei oteta kantaa rakennetun tulevat muutokset. Näiden teemakarttojen avulla perintöalueet ja –kohteet. ympäristön kokonaisuuksien suojelutapaan. Maa- muutostekijät on hahmotettu selkeästi, jolloin asi- 9.2 Rakennetun ympäristön suojelu kuntakaavan suojelumääräyksen mukaan suunnit- oita on voitu käsitellä perusteellisemmin. Tee- Maakuntakaavoituksessa tulee ottaa huomioon telun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla koko- makartat ovat olleet pohjana myös arvioitaessa Suojeltavat rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvok- naisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Kun- kaavan vaikutuksia. Teemakarttojen lisäksi on kokonaisuudet ja historialliset tiet kaat historialliset tiet, väylät, rakenteet ja esiin- tien kaavoitus-, rakennusvalvonta- ja muiden viran- kuhunkin asiakohtaan liitetty yhteenvetomatriisi tymät. Kulttuuriympäristön suojelun ja maakun- omaisten tulee toiminnallaan edistää maakunta- kaavan lähtökohdista, tavoitteista, merkinnöistä Seutukaavalle on Varsinais-Suomen alueella kehit- takaavatasoisen tarkastelun kannalta oleellisinta kaavassa esitetyn suojelun toteutumista. Kulttuu- ja vaikutuksista helpottamaan kaavaan perehty- tynyt vahva rooli rakennus- ja kulttuuriympäristön ovat ympäristökokonaisuudet. Maakuntakaavassa riympäristön suojelun merkityksen ja arvon tulisi mistä. suojelukysymyksissä. Seutukaavakartta on toimi- ei ole esitetty eikä suojeltu rakennuksia yksittäi- yhteiskunnassa olla niin selkeä, ettei erillisiä suo- nut käyttökelpoisena välineenä välittää suojelu- sinä, ympäristöstään erillisinä kohteina, vaan laa- jelupäätöksiä tarvittaisi. Toistaiseksi asemakaavoi- 9.1 Muinaismuistot tietoa ja –näkemyksiä kuntatason suunnittelu- ja jempina rakennetun ympäristön kokonaisuuksina, tus ja asemakaavalla suojelu on tarkoituksenmu- rakennusvalvontaviranomaisille. Turun kaupunki- jotka muodostuvat maisematilan eri ikäisistä ja kaisin ja tehokkain väline mahdollistaa historiallis- Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinaismuisto- seudun maakuntakaavan lähtökohtana ovat olleet arvoisista rakennuksista. ten kerrostumien säilyminen. lain mukaisesti automaattisesti rauhoitettuja. Mui- seutukaavan merkinnät tietosisältöineen. naismuistolaki rajoittaa merkittävästi maankäyt- Lähtökohtana on ollut Turun maakuntamuseon Tavoitteena on rakennetun ympäristön vaalimi- töä ja suojelusäännökset on otettava huomioon Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakun- ylläpitämä Museoviraston rakennusinventointikor- nen ympäristökokonaisuuksina aiemman kohde- jo maankäyttösuunnitelmien valmisteluvaiheessa. takaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti tisto sekä vahvistetun seutukaavan luettelo suoje- tarkastelun sijaan. Rakennetun ympäristön suo- Vain Museovirastolla on oikeus tutkia, hoitaa tai huomiota mm. maiseman, luonnonarvojen ja kult- lukohteista ja –alueista. Useita kohteita on yhdis- jelu nojautuu aiempiin suojelupäätöksiin kuiten- merkitä muinaisjäännöksiä tai antaa lupa näihin toi- tuuriperinnön vaalimiseen. Edelleen kaavaa laa- tetty samaan kokonaisuuteen kuuluvina yhden kin niin, että maisemalliset tekijät ja ympäristöko- menpiteisiin. Muinaisjäännösten rajat ja suoja-alu- dittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi merkinnän alle. Seliteosa on tarkistettu ja ajanmu- konaisuudet osaltaan otetaan entistä paremmin eet vahvistaa alueellinen ympäristökeskus Museo- kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. kaistettu. Tietokannassa on selvitetty mahdollinen huomioon. viraston tai maanomistajan esityksestä. Ympäris- Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava aiemman seutukaavan merkintä sekä nykyinen tökeskus voi myös antaa luvan muinaisjäännök- huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan teh- suojelutilanne. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuu- Maisemansuojelu siä koskeviin toimenpiteisiin, mutta jos Museovi- tävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. rihistorialliset ympäristöt -julkaisussa luetellut koh- rasto vastustaa ympäristökeskuksen myöntämää teet ja alueet osoitettu luettelossa (Museovirasto, Varsinais-Suomessa on rikkaan kulttuuriperin- lupaa, tapaus alistetaan opetusministeriön rat- Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on rakennushistorianosasto, julkaisu 16, 1993)Eril- tönsä ja vanhan asutushistorian ansiosta run- kaistavaksi. yleistavoitteiksi kirjattu kansallisen kulttuuri- ja lisellä teemakartalla on esitetty uudet kohteet. saasti arvokkaita maisemakokonaisuuksia. Turun rakennusperinnön huomioon ottaminen: Luettelo on ollut esillä myös Varsinais-Suomen kaupunkiseudulla on kaksi valtakunnallisesti arvo- Muinaisjäännösluettelo on laadittu yhteistyössä kulttuuriympäristötyöryhmässä. kasta maisema-aluetta, Aurajokivarsi ja Paimion- Turun maakuntamuseon kanssa ja perustana ovat Alueiden käytöllä on edistettävä kulttuuriympä- joen ja –lahden alue. Valtakunnallisesti arvok- olleet Museoviraston, Turun yliopiston ja Turun ristön, rakennusperinnön kerroksellisuuden ja alu- Vähintään maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kaaksi alueeksi on esitetty myös Ruissaloa ja maakuntamuseon arkistoissa säilytettävät inven- eellisesti vaihtelevien luonteiden säilymistä. kokonaisuus muodostuu: pohjoisen Airiston ranta-alueita. Naantalin aukko tointi- ja tarkastuskertomukset sekä aiemmat seu- - Alueiden käytössä on huomioitava kansain- - historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai mai- Ukko-Pekan sillalta pohjoiseen ja Kuusiston linnan tukaavan kohdeluettelot. Maakuntakaavaan on väliset sopimukset, valtioneuvoston päätök- semallisesti arvokkaaksi luokitellusta raken- ympäristö on otettu mukaan maakunnallisesti merkitty kaikki alueen I-II luokkaa edustavat mui- set ja viranomaisten laatimat valtakunnalliset nuksesta ja sen vuoropuhelusta ympäristönsä arvokkaina maisemakokonaisuuksina. naismuistot. Maakuntakaavan mittakaavan vuoksi inventoinnit. ajallisten kerrostumien kanssa, useasta raken-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 41 Seutukaavoissa maisema-arvot otettiin huomioon - maankäytön suunnittelu suojelua edistävällä TEEMAKARTTA 03: Lähteet ja kirjallisuus pääasiassa erilaisilla maa- ja metsätalousalueita tavalla - Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset koskevilla lisämääräyksillä ja –merkinnöillä. Maa- - suojeluarvojen huomioon ottaminen uusien LUONTOKOHTEET JA -ALUEET suojelualuekokonaisuudet (Sisäasianministe- kuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman alueiden sijoittamisessa riö, kaavoitus- ja rakennusosasto, tiedotuksia vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakun- 3/1983) nallisesti tärkeät alueet on esitetty läpinäkyvillä Suojelukohteet on inventointivaiheessa jaettu - Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialli- rasterimerkinnöillä, joita koskevilla suunnittelu- luonnonsuojeluarvon perusteella neljään ryhmään. set ympäristöt (Museovirasto, rakennushisto- määräyksillä ohjataan alle jäävää maankäyttöä. Arvotus on tehty yhteistyössä Lounais-Suomen rianosasto, julkaisu 16, 1993) Teemakartalla on näytetty myös rajaukset, jotka ympäristökeskuksen ja muiden alueen luontotun- - Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat olleet ko. alueiden lähtökohtana. tijoiden kanssa. Maakuntakaavassa suojelukoh- (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojelu- teista on esitetty kansainvälisesti, valtakunnalli- osasto, mietintö 66/1992) Arvokkaiden maisema-alueiden lisäksi Varsinais- sesti tai maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet. - seutukaavamerkinnät Suomen kautta kulkevat Suomen vanhimmat tie- Paikallisesti arvokkaat alueet sisältyvät tehtyyn - Museoviraston, Turun maakuntamuseon ja yhteydet. Selvitysten pohjana ovat olleet aiem- luontokohdeselvitykseen, mutta kaavallinen suo- Turun yliopiston inventointikertomukset, mat seutukaavatyön yhteydessä kootut tiedot jelu hoidetaan kuntien yleis- ja asemakaavoilla. - Soiri-Snellman Helena; Ruissalon huvilat: vanhasta tiestöstä. Näitä tietoja on täydennetty Alueiden rajaukset ja arvotus on esitetty teema- Turun Ruissalon, Iso-Pukin ja Pikku-Pukin ja ajantasaistettu yhteistyössä eri viranomaisten kartalla. saarien huviloiden rakennushistoria ja raken- kanssa. nusluettelo, 1985 Maankäytön suunnittelussa on huolehdittu siitä, - SYKE:n paikkatietoaineistot Historialliset tieyhteydet on merkitty teemakar- ettei muulla maankäytöllä haitata suojelun toteut- - Turun kaupunkiseudun luontokohteiden kar- talle. Tiestön parhaiten säilyneet osuudet, viral- tamista. Tavoitteena on ollut osoittaa inventoidut toitusprojekti 1998 liset museotiet, on merkitty varsinaiselle kaava- ja vähintään seudullisesti merkittäviksi arvotetut - Maankäyttö- ja rakennuslaki kartalle erillisellä suojelumerkinnällä, jota koskee luontoalueet suojelualueiksi ja ympäröivät alueet - Luonnonsuojelulaki myös suojelumääräys. mahdollisuuksien mukaan virkistysalueiksi. Kaavan - Maakuntakaavoituksen opasluonnokset, reuna-alueilla rakentamista ohjaavat maa- ja met- Ympäristöministeriö 2000-2002 TEEMAKARTTA 02: SUOJELTAVAT RAKENNE- sätalousalueiden hajarakentamista koskevat mää- TUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET JA HIS- räykset. TORIALLISET TIET Maakuntakaavan suojelualueet (S) on esitetty TEEMAKARTTA 02a: TURUN KESKUSTAN SUO- ilman reunaviivaa tiedossa olevien suojelu- ja JELTAVAT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKO- inventointirajauksien mukaisina. S-aluemerkintää NAISUUDET käytetään, kun ei ole kyse selvästi tietyn erityis- lainsäädännön mukaisesta suojelutarpeesta tai TEEMAKARTTA 02b: RUISSALON SUOJELTA- jos on kyse kokonaisuudesta, joka voidaan toteut- VAT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAI- taa useamman lainsäädännön perusteella tai voi- SUUDET daan toteuttaa MRL:lla ja sen mukaisilla määräyk- sillä. Tällöin vasta yksityiskohtaisemman suunnit- TEEMAKARTTA 02c: NAANTALIN KESKUSTAN telun yhteydessä päätetään eri tyyppisiin suojelu- SUOJELTAVAT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN arvoihin liittyvien kysymysten osalta tarkemmin, KOKONAISUUDET miten alueiden suojelu on käytännössä tarkoitus toteuttaa. 9.3 Luonnonsuojelu Valtioneuvoston Natura 2000 -päätöksen mukaan Luonnonsuojelukohteiden osalta on lähtökohtana rajatut alueet on osoitettu omalla rasterimerkin- aiemmat suojelupäätökset sekä laadittu selvitys nällään ja ne sisältyvät maakuntakaavan suo- alueen luontokohteista ja niiden suojeluarvosta jelualueisiin. Maakuntakaavan yleismääräyksellä (Turun kaupunkiseudun luontokohteiden kartoi- muistutetaan luonnonsuojjelulain 65§:n velvoit- tusprojekti Varinais-Suomen liitossa 1997-98). teista Natura-alueiden suhteen.

Luonnonsuojelulliset tavoitteet maakuntakaava- alueella ovat - luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen - ekologisten käytävien muodostaminen

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 42

MERKINTÄ KAAVAMÄÄRÄYKSET MERKITTÄVIMMÄT ALUEET / KOHTEET TULKINNAN ERITYISKYSYMYKSET

MUINAISMUISTOKOHTEET Jokilaaksot, Turun keskusta. Vain Museovirastolla on oikeus tutkia, hoitaa tai merkitä SUOJELUMÄÄRÄYS: muinaisjäännöksiä tai antaa lupa näihin toimenpiteisiin. - Muinaismuistot tulee ottaa huomioon maankäytön Muinaisjäännösten rajat ja suoja-alueet vahvistaa alueellinen SM 123456 suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on ympäristökeskus Museoviraston tai maanomistajan muinaismuistolain mukaisesti pyydettävä lasusunto esityksestä. Ympäristökeskus voi myös antaa luvan suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella. muinaisjäännöksiä koskeviin toimenpiteisiin Museoviraston suostumuksella. SUOJELTAVA RAKENNETUN YMPÄRISTÖN Kansalliset monumentit, Turun ja Naantalin keskustojen hist. Maakuntakaavalla ei oteta kantaa rakennetun ympäristön KOKONAISUUS arvokas rakennuskanta, Ruissalo kokonaisuuksien suojelutapaan. Kuntien kaavoitus-, SUOJELUMÄÄRÄYS: rakennusvalvonta- ja muiden viranomaisten tulee - Suunnittelun ja rakennustoimenpiteiden tulee olla toiminnallaan edistää maakuntakaavassa esitetyn suojelun SR 123456 kokonaisuuden säilymistä turvaavia ja edistäviä. Rakennuksia toteutumista, mikä edellyttää kohteiden tilan jatkuvaa ja/tai muita rakenteita ei saa ilman erityisiä pakottavia syitä seurantaa. purkaa. Suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN Valtakunnalliset Aurajoki- ja Paimionjokilaaksot, Ruissalo ja Maisema-alueiden arvot syntyvät luonnon erityispiirteiden ja KANNALTA TÄRKEÄ ALUE Airisto. Maakunnalliset Kuusistonlahti, Naantalin aukko, ihmisen toiminnan yhteisvaikutuksesta. Merkintä velvoittaa SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Savijokilaakso. ottamaan nämä arvot suunnittelussa huomioon rajoittamatta - Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla varsinaista maankäyttöä. Rasterimerkinnällä on tarkenettu maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee alkuperäistä aluerajausta. kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Suunnittelu- ja rakentamistoimenpitein tulee edistää peltojen, niittyjen ja muiden avoimien maisematilojen säilymistä. MUSEOTIE Härkätie SUOJELUMÄÄRÄYS: - Museotien linjaukseen tai tasaukseen ei saa tehdä muutoksia ilman erityisiä kulttuurihistorillisia tavoitteita. Suunnitelmista ja toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto.

SUOJELUALUE Ruissalo, Friskalanlahti, Paimionlahti, Kuhankuono, Suojelupäätöksissä ja inventoinneissa vähintään - Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon-, Pomponrahka. maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi todetut maiseman- ja vesiensuojelun alueet. luontoalueet. Suojelun taso ja toteutus voi vaihdella eikä SUOJELUMÄÄRÄYS: maakuntakaava kaikilta osin edellytä täydellistä - Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla rauhoittamista. Vähäinen suojeluun liittyvä rakentaminen luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. alueen arvoja vaarantamatta on mahdollista. Rakentaminen ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella tai erityisistä syistä poikkeusluvalla. Numero viittaa inventointitietokantaan, josta selviävät suojelustatus, -perusteet ja suojelun toteutustapa. Suojelun toteuttamistapa on esitetty aluekohtaisesti liiteluettelossa.

LUONNONSUOJELUKOHDE / -ALUE - Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun alueet ja kohteet (pinta-alaltaan SL 123456 pienet) SUOJELUMÄÄRÄYS: - Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä NATURA-ALUEET Maakuntakaavan yleismääräyksellä "Natura-alueisiin suoraan - Valtioneuvoston Natura2000-päätöksen mukaan rajatut tai välillisesti kohdistuvien hankkeiden ja suunnitelmien alueet vaikutukset on luonnonsuojelulain 65§:n mukaisesti SUOJELUMÄÄRÄYS: arvioitava, jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti - Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 –verkostoon" ohjataan myös muiden alueiden suunnittelua ja käyttöä. MERKINTÄ LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SELVITYKSET

Varsinais-Suomi ja Turun kaupunkiseutu erityisesti on Muinaisjäännösten suojelu, tutkimustoiminnan Museoviraston ja Turun maakuntamuseon kulttuurihistorialtaan valtakunnan arvokkaimpia alueita. mahdollistaminen. Maakunnan ja seudun inventointikertomukset, Varsinais-Suomen vahvistettu Löydöksiä ja todennäköisiä uusia on runsaasti. Inventoinnit ja kulttuurihistoriallisen perinnön huomioon ottaminen ja seutukaava. SM 123456 selvitykset ovat kattavia. Suuri osa muinaisjäännöksistä on arvostuksen lisääminen. huomioitu jo seutukaavassa.

Turun kaupunkiseudulla ovat Suomen rakennuskulttuurin Historiallisen kerroksellisuuden ja rakennetun ympäristön Museoviraston ja Turun maakuntamuseon inventointikortistot, juuret. Arvokas ja monipuolinen perintö vaaliminen ympäristökokonaisuuksina kohdetarkastelun Varsinais-Suomen vahvistettu seutukaava. talonpoikaisrakentamisesta monumentteihin. Suuri osa on sijaan. Rakennussuojelun eri tasojen merkityksen huomioon Soiri-Snellman, Helena, Ruissalon huvilat: Turun Ruissalon, kohteina huomioitu jo seutukaavassa. ottaminen. Arvokkaan perinnön arvostuksen lisääminen ja Iso-Pukin ja Pikku-Pukin saarien huviloiden rakennushistoria SR 123456 hyödntämisen kehittäminen. ja rakennusluettelo, 1985

Valtakunnallisiksi luokitellut maisema-aluerajaukset sekä Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema- Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö maakunnallisesti arvokkaat seudun kulttuurihistoriaan alueiden säilyminen. Maisemanhoidon tarpeen esille II, Ympäristöministeriö 1992. oleellisesti liittyvät alueet. tuominen ja sen menetelmien kehittäminen. SYKE:n paikkatietoaineisto.

Säilyneet tielinjaukset osana seudun kulttuurihistoriaa. Varsinais-Suomen monipuolisen kulttuurihistorian suojelu, Museoviraston ja Turun maakuntamuseon informaatio, matkailu. inventointikertomukset.

Valtioneuvoston päätös Natura2000-verkostosta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologisten Turun kaupunkiseudun luontokohteiden kartoitusprojekti, Luonnonsuojelulaki. Euroopan yhteisön luonto- ja käytävien muodostaminen. Maankäytön suunnittelu suojelua Varsinais-Suomen liitto 1998. SYKE:n paikkatietoaineistot lintudirektiivit. edistävällä tavalla. Virkistysalueverkon täydentäminen (mm. suojeluohjelma-, Natura 2000 -rajaukset) vaarantamatta suojelullisia tavoitteita.

SL 123456

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 50 MERKINTÄ IHMISTEN ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ, VESI, ILMA JA ILMASTO KASVI- JA ELÄINLAJIT, LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONVARAT + Kulttuuriympäristön säilyttäminen tukee elinolosuhteiden säilymistä monimuotoisena + Lisää ihmisten tietoa omasta ympäristöstään SM 123456 (ympäristökasvatus)

+ Eri aikakausia edustavien rakennusten, teiden ja maisemien säilyttäminen turvaa elinolosuhteiden säilymisen monimuotoisena. + Lisää ihmisten tietoa omasta ympäristöstään SR 123456 (ympäristökasvatus) + Suojelu edistää matkailuelinkeinoa, mikä luo hyvinvointia + Suojelukohteet toimivat nähtävyytenä myös paikallisille ihmisille + Maisemien säilyttäminen turvaa elinolosuhteiden säilymisen monimuotoisena. + Maisemat edistävät matkailua ja luovat hyvinvointia

- Rajoittaa yleensä uusiutuvien luonnonvarojen + Positiivisia vaikutuksia + Positiivisia vaikutuksia hyödyntämiseen perustuvien elinkeinojen harjoittamista + Sosiaaliset vaikutukset ovat tietyille väestönryhmille myönteisiä - Sosiaaliset vaikutukset voivat olla paikallisesti merkittäviä (haitallisia)

SL 123456

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 51 MERKINTÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, YHDYS- KUNTA- JA KAUPUNKIKUVA, MAISEMA, KULTTUURI- PERINTÖ JA ELINKEINOT JA TALOUS VAIKUTUSTEN YHTEENVETO TEEMOITTAIN ENERGIATALOUS SEKÄ LIIKENNE RAKENNETTU YMPÄRISTÖ + Muinaismuistojen historialliset arvot säilyvät ja Tarkempaa vaikutusten arviointia ei tarvita. kulttuuriympäristön kerroksellisuus säilyy Ei ole merkittäviä vaikutuksia

SM 123456

+ Suojelu tukee kulttuuriympäristöjen arvojen säilymistä ja + Edistää matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä Tarkempaa vaikutusten arviointia ei tarvita. rakenteiden kerroksellisuutta + Edistää kansallisvarallisuuden säilyttämistä Ei ole merkittäviä vaikutuksia + Suojelu tukee maisema- arvojen säilymistä - Omistajille aiheutuu kustannuksia ylläpidosta + Edistää matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä SR 123456

- Hirvensalon siltayhteyden toteuttamiselle kaavassa osoitettu + Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön yleensä + Vaikuttaa matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin + Luonnon kannalta laajoja positiivisia vaikutuksia. luonnonsuojeluvaraus asettaa erityisiä vaatimuksia (1) positiivisia - Suojelusta aiheutuu kustannuksia maanomistajille + Positiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin. maksettavien korvausten muodossa - /+ Vaikuttavat infrastruktuurihankkeiden toteuttamista ohjaaviin määräyksiin. Mahdollisesti voivat estää jonkin vaihtoehdon sijoittamisen tai toteuttamistavan.

SL 123456

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 52 MERKINTÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT PERUS- JA LISÄSELVITYSTARPEET TOTEUTUS SEURANTA

Tutkimukselle osoitetut resurssit ovat niukkoja. Tapauskohtaisia rakentamis- ja maa-ainestoimenpiteiden Museovirasto ja Turun maakuntamuseo yhteistyössä Jatkuva seuranta erityisesti rakentamis- ja maa- yhteydessä. maanomistajien kansa. ainestoimenpiteiden yhteydessä (maanalainen Turku).

SM 123456

Rakennetun ympäristön säilyttäminen vaatii usein sellaista Tapauskohtaisia suunnittelu-, rakentamis- ja Maan ja kiinteistöjen omistajat, kunnat, valtio. Jatkuva seuranta. Lausuntomenettely. Yleiskaavayhteistyö. aktiivista toimintaa jota ei voida kaavalla määrätä muutostoimenpiteiden yhteydessä. tapahtuvaksi. Maisemiin vaikuttavat monet tekijät jotka eivät ole SR 123456 maankäytön suunnittelun ohjattavissa.

Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuulumattomien Tapauskohtaisesti, mm. rajausten tarkentaminen. Valtio, kunnat (toteutusvastuu eritelty erillisluettelossa) Jatkuva seuranta. Lausuntomenettely. Yleiskaavayhteistyö. suojeluohjelmien toteuttaminen voi olla epävarmaa

SL 123456

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 53 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 54 9.4 Yhdyskuntatekninen huolto käsittelyn jälkeen lasketaan mereen. Toiminnassa kuntia. Paimio on liittynyt Salon seudun jätehuol- kiseudulle voimalaitoksen sijaintiratkaisusta ovat Turun keskuspuhdistamo sekä Raision, Kaa- toyhtiöön. Kaupunkiseudun jätehuollon tulevaa huolimatta. Turun kaupunkiseudun aluerakenne on suhteel- rinan, Piikkiön ja Paimion puhdistamot. Puh- kehittämistä varten on tehty aluevaraus Liedon - Seudun suurjännitelinjat ovat varsin kattavat. lisen tiivis ja tekninen huolto hyvin järjestetty. distamojen purkuvedet kuormittavat lähimerialu- Kailassuolle. Ongelmajätteiden pieneriä kerätään Suunnitteilla on sähköverkon kehittäminen Kaupunkiseudun kuntien kesken on tehty pitkään eita. Päästöt sisältävät yhteensä mm. fosforia kaupunkiseudulla talteen kiertävällä järjestelmällä, rakentamalla uudet suurjännitelinjat Naanta- yhteistyötä sekä vedenhankintaan, jätehuoltoon, noin 12 t/a ja typpeä noin 700 t/a. Uusien mää- YRJÖ-ympäristöautolla, joka otettiin käyttöön jo lista Paattisille ja Urusvuoresta Liedon ase- jätevesien käsittelyyn että energiahuoltoon ja lii- räysten mukaan haitallisia päästöjä tulee vähen- 1980-luvun loppupuolella. Ympäristöauto käyttää malle yhdistettäväksi Liedon kautta kulkevaan kenteeseen liittyvissä hankkeissa. Teknisen huol- tää ja siten puhdistusprosesseja joudutaan tehos- tukikohtanaan Turun Topinojan alueelle rakennet- runkoverkkoon. Uusilla linjoilla voidaan mm. lon järjestämisessä on useissa hankkeissa esitet- tamaan. Kuntien välistä yhteistyötä on sekä käyn- tua ongelmajätteiden vastaanotto- ja välivarasto- parantaa verkon toimintavarmuutta. tävissä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joista on tehty nissä että vireillä. Naantalin jätevedet johdetaan asemaa. Hyötyjätteiden erilleenkeräily on järjes- laajoja selvityksiä. Raision puhdistamolle ja osa Turun jätevesistä tetty kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Eniten TEEMAKARTTA 04a: YHDYSKUNTATEKNINEN käsitellään Kaarinan puhdistamolla. Paimio ja Piik- lajitellaan ja otetaan talteen paperia, pahvia, lasia, HUOLTO: VESIHUOLTOVERKOSTO, Maakuntakaavaan liittyen on laadittu yhteenveto- kiö ovat neuvotelleet Kaarinan kanssa jätevesien metallia ja rakennusjätteitä. Myös muovijätteen JÄTTEENKÄSITTELYPAIKAT selvitys teknisen huollon verkkoa koskevien hank- johtamisesta Kaarinan puhdistamolle. Yhteistyö keräilyä on tehostettu taloudellisen kannattavuu- keiden ympäristövaikutuksista. käynnistynee vuoteen 2005 mennessä. den rajoissa. Eloperäisen jätteen toimittaminen TEEMAKARTTA 04b: YHDYSKUNTATEKNINEN yleisille yhdyskuntajätteiden käsittelypaikoille on HUOLTO: ENERGIAVERKOSTO Vedenhankinta Turun kaupunki on tehnyt päätöksen uuden jäteve- rajoittumassa lain nojalla annettujen määräysten sipuhdistamon rakentamisesta ja esittänyt naapu- mukaisesti. Kaupunkiseudulla on selvitetty biojät- Lähteet ja kirjallisuus Valtakunnallisena vesihuollon tavoitteena on rikunnille yhteistyötä jätevesien keskitetyn käsit- teiden laitosmaisen keskitetyn käsittelyn järjes- - SYKE:n luokiteltu tietokanta pohjavesialueista yhdyskuntien vesihuollon turvaaminen hyvälaatui- telyn järjestämiseksi. Alueellisen jätevesipuhdista- tämismahdollisuuksia. Lopullisia ratkaisuja ei asi- - Vesiensuojelun tavoitteita koskeva periaate- sella pohja- tai tekopohjavedellä. Turun seudulla mon toteuttaminen edistää osaltaan myös vesien- asta toistaiseksi ole tehty. päätös (VN 1998) tavoite on toteutunut itäisten kuntien Liedon, Kaa- suojelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja - Raportti ”Miten voit Saaristomeri?”, 1998 rinan, Piikkiön ja Paimion osalta, jotka ovat toteut- on käyttökustannuksiltaan hajautettua puhdistus- Energiahuolto - Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2005 taneet yhteisen vedenhankintaratkaisun Alastaron toimintaa edullisempi. Jäteveden puhdistus voi- - Puhdistamojen seurantaraportit Virttaankankaalta ja Oripään harjulta. Turun kau- daan hoitaa nykyiseltä pohjalta useassa puhdista- Valtioneuvoston asettamien energiapoliittisten - Useita selvityksiä maakaasun käyttöpotenti- punkiseudun vesi Oy valmistelee hanketta, jolla mossa, joita parannetaan määräysten mukaisiksi tavoitteiden painopiste on energiankäytön tehos- aalista turvataan kaupunkiseudun vedentarve tekopohja- tai keskittää puhdistus yhteen uuteen puhdista- tamisessa (= energiansäästö) ja uusiutuvien ener- - Gasum Oy:n linjausselvityksiä vedellä. Hankkeessa raakavesi otetaan Kokemä- moon, joka on päätetty sijoittaa Kakolanmäen kal- gialähteiden käytön edistämisessä. Suomen sitou- - Yleissuunnitelma ja YVA-tarkastelu, IVO Voi- enjoesta ja johdetaan Virttaankankaalle rakennet- lioon. tuminen Kioton ilmastosopimukseen edellyttää mansiirto Oy, 1998 tavaan tekopohjavesilaitokseen. Laitokselta teko- erittäin voimakkaita toimenpiteitä kummallakin - Lounais-Suomen alueellinen jätesuunnitelma, pohjavesi siirretään kaupunkiseudun kuntien käyt- Jätehuolto toimialalla. Lounais-Suomen ympäristökeskus 1997 töön ja edelleen Turunmaan seudulle Kaarinasta - Turun kaupunkiseudun energiahuolto perus- Paraisille rakennettavalla yhdysvesijohdolla. Jätehuollon keskeisinä tavoitteina ovat jätteen tuu pääosin yhdistettyyn sähkön ja lämmön määrän vähentyminen, hyötykäytön edistäminen, tuotantoon Naantalin ja Turun hiilivoimalaitok- Pohjavesialueista on erilliset selvitykset ja alueet jätteenkäsittelytason nostaminen, ongelmajäte- silla. Tältä osin energiankäytön tehokkuutta on merkitty kaavakarttaan. Maankäytön suunnit- huollon tehostaminen ja kuntien välisen jätehuol- voidaan pitää korkeana telussa on lähtökohtana ollut, ettei uutta, poh- toyhteistyön lisääminen. Tavoitteisiin tähdätään - Kaupunkiseudulla on laaja kaukolämpöverkko, javesiä haittaavaa toimintaa lisätä ja että olevat toteuttamalla Lounais-Suomen ympäristökeskuk- joka käyttää osaksi Naantalin Fortumin kivihii- haitat minimoidaan. sen laatimaa jätesuunnitelmaa. lilaitoksen tuottamaa energiaa sekä Oy Turku Energian ja useiden pienten laitosten ener- Jätevesien käsittely Kaupunkiseudulla on kolme yhdyskuntajätteen giaa. Verkko on seudullisesti jo varsin kattava käsittelypaikkaa: Turun jätteenpolttolaitos ja Topi- ja sen laajenemissuunta on kohti seudun Jätevesien käsittelyn tavoitteena on käsitellä ja nojan käsittelypaikka sekä Raision Isosuon jät- reuna-alueita. johtaa jätevedet purkuvesistöön siten, että niiden teenkäsittelypaikka. Turun käsittelypaikoille toimi- - Selvitykset maakaasun saamisesta kaupunki- hajoaminen, sekoittuminen ja laimeneminen pur- tetaan tehtyjen sopimusten mukaisesti yhdys- seudulle idän suunnasta ovat etenemässä. kuvesistössä tapahtuisi mahdollisimman pienin kuntajätteitä Kaarinasta, Piikkiöstä, Liedosta sekä Gasum tutkii Venäjältä Suomeen tulevaa kaa- haitallisin vaikutuksin. Jätevesien puhdistus ja liet- viidestä Auranmaan kunnasta. Raision jätteen- suputken jatkamista Mäntsälästä Turun seu- teenkäsittely järjestetään siten, että hajuhaitat käsittelypaikkaa hoitaa Raision, Naantalin ja dulle. Tällöin alueella tarvittavan sähkön ja asunto- ja työpaikka-alueilla ovat mahdollisimman Maskun perustama kuntayhtymä, Lounaisranni- lämmön tuottaminen voidaan keskittää Naan- pienet. kon Jätehuolto. Yhteistyössä on sopimusperäi- taliin Fortumin uudistettavaan tai Turun Topi- sesti mukana myös useita lähikuntia (mm. Vahto, nojalle suunniteltuun kaasuvoimalaitokseen. Kaupunkiseudun yhdyskuntien jätevesiä käsitel- Rusko, Merimasku, Rymättylä). Yhteistyö on laa- Tavoitteena on maakaasun saaminen kaupun- lään useissa eri puhdistamoissa, joista vedet jentunut koskemaan myös Mynämäen seudun

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 55

MERKINTÄ KAAVAMÄÄRÄYKSET MERKITTÄVIMMÄT ALUEET / KOHTEET TULKINNAN ERITYISKYSYMYKSET

POHJAVESIALUE - Luokkien 1-2 mukaiset pohjavesialueet. SUOJELUMÄÄRÄYS: - Suunnitelmissa ja toimenpiteissä alueella on otettava huomioon pohjaveden suojelu siten, että sen käyttömahdollisuuksia, laatua tai riittävyyttä ei vaaranneta. - Vesiensuojeluviranomaisille on suunnittelu- ja rakentamistoimenpiteiden yhteydessä varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen.

SUUNNITELTU RUNKOVESIJOHTOLINJA

KESKITETTY SEUDULLINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kakolanmäen kallio. Puhdistetun jäteveden laskun Keskitetty jätevesien käsittely parantaa kaupunkiseudun lähivaikutusalue: Turun satama-allas ja Airisto. merialueen tilaa. Puhdistamojen puhdistustehon nostaminen annettujen määräysten tasolle aiheuttaa mittavia investointeja, jotka hajautetussa ratkaisussa kohdistuvat erillisinä useille kunnille.

MAAKAASUVERKON REITTIVAIHTOEHDOT Maakaasuputki, Topinojan ja Naantalin maakaasu-voimala Linjaus täsmentyy yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Maakaasuputken ja –voimalaitoksen linjaukset ja rakentaminen on suoritettava siten, ettei pohjaveden laatu heikkene. Maakaasuputki ja –voimalaitoksen linjaukset ja rakentaminen on suunniteltava siten, etteivät ne tai muut infrastruktuuriverkostot johda tavoiteltavan yhdyskuntarakenteen vastaisiin ratkaisuihin. SUURJÄNNITELINJA Naantali-Lieto voimajohtohanke. Linjaus perustuu YVA- SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: tarkastelun tuloksiin. Linjausta on tarkistettu Ruskolla - Voimajohdon linjaus on mahdollisuuksien mukaan siirtämällä se jokilaaksosta lähelle Maskun rajaa. Liedon ja suunniteltava siten, ettei se aiheuta merkittävää haittaa Paattisten kk:n välillä linja sidoitetaan inkoo-Olkiluoto 400 maisema-alueiden (maisemaselvityksessä) mainittuihin kV:n johdon maastokäytävään. ominaispiirteisiin.Voimajohdon linjaus on suunniteltava asuinalueisiin nähden siten, ettei ihmisille aiheudu merkittävää terveyshaittaa eikä ihmisten elinympäristöjen viihtyisyyttä merkittävästi heikennetä. Voimajohdon linjaus on suunniteltava siten, ettei luonnon monimuotoisuudelle aiheuteta merkittävää haittaa.

MERKINTÄ LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SELVITYKSET

SYKE:n luokiteltu paikkatietokanta pohjavesialueista.

Kaupunkiseudun yhdyskuntien jätevesiä käsitellään useissa Keskitetyn jätevedenpuhdistuksen aikaansaaminen. Vesiensuojelun tavoitteita koskeva periaatepäätös eri puhdistamoissa (Turku, Raisio, Kaarina, Piikkiö, Paimio), (valtioneuvosto 1998) joista vedet käsittelyn jälkeen lasketaan mereen. Raportti "Miten voit Saaristomeri?", 1998 Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2005 Puhdistamojen seurantaraportit

Maakaasuverkon ulottaminen Varsinais-Suomeen luo uusia Energiantuotannon päästöjen vähentäminen Linjausselvitykset, Gasum Oy 1999-2002. kehittämisedellytyksiä maakunnan energiahuoltoon. Turun kaupunkiseudun ohella kaasua voivat hyödyntää penemmät taajamat.

Naantali-Lieto voimansiirtolinja mahdollistaa Naantalin Laajennuksen jälkeen Naantalin voimalaitosten yhteisteho on Yleissuunnitelma ja YVA-tarkastelu, IVO Voimansiirto Oy, voimalaitoksen laajentamisen aina 600 MW:n lisätehoon asti. noin 1000 MW. Ratkaisu parantaa olennaisesti maakunnan 1998. Uusi linja turvaa sähkön siirron valtakunnanverkkoon "energiaomavaraisuutta". mahdollisimman häiriöttömästi ja taloudellisesti.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 58 MERKINTÄ IHMISTEN ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ, VESI, ILMA JA ILMASTO KASVI- JA ELÄINLAJIT, LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONVARAT + Takaa puhtaan ja riittävän veden saannin kaikissa - Uusi johtolinja kulkee pohjavesialueen halki (3) - Useat vaikutukset ovat vain työnaikaisia olosuhteissa. Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia elinoloihin, - Kielteiset vaikutukset kaava- alueen ulkopuolella (vedenotto terveyteen ja turvallisuuteen ja tekopohjaveden muodostuminen)

+ Hajukaasujen leviäminen nykyisestä puhdistamosta + Jätevesien purkualueelle aiheutuvat vaikutukset ovat - Vain vähäisiä paikallisia vaikutuksia aiheuttaa merkittäviä paikallisia haitallisia vaikutuksia. pidemmällä tähtäimellä positiivisia. Puhdistamon siirtäminen uuteen paikkaan parantaisi + Raisionlahden, Pitkäsalmen, Piikkiönlahden ja tilannetta.- Rakentamisen aikainen liikenteen ja louhinnan Paimionlahden kuormitus vähenee jos ympäristökuntien aiheuttama häiriö voi olla paikallisesti merkittävää vedet johdetaan tulevaisuudessa Turun keskuspuhdistamoon. - Vähentää kaupunkiseudun länsiosan rikki- ja typpipäästöjä. - Maakaasuputki voi aiheuttaa vaikutuksia pohjaveteen (5) - Putkilinja-aukko metsäalueilla - Rakentamisen aikaiset toimenpiteet voivat aiheuttaa - Viljelyrajoitus kumulatiivisia vaikutuksia - Kivihiilen korvaamisesta johtuvia positiivisia vaikutuksia, mm. Saaristomeren alusliikenne vähenee

- Voimajohtohankkeella tulisi olemaan vaikutuksia Maa- ja kallioperään kohdistuvia vaikutuksia ei ole. - Vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, sillä linja pirstoo virkistysalueisiin mm. Naantalin ja Raision pohjoisosissa yhtenäisiä metsäalueita. Maastokäytävän puuston kasvua (8,9). rajoitetaan olennaisesti, leveys 62 m sekä - Vaikutuksia elinoloihin: alle 100 m etäisyydellä voimalinjasta korkeusrajoitusalueet. Vähäinen vaikutus maatalouden sijaitsee noin 25 asuintaloa. harjoittamiseen (pylväsalueet).

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 59 MERKINTÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, YHDYS- KUNTA- JA KAUPUNKIKUVA, MAISEMA, KULTTUURI- PERINTÖ JA ELINKEINOT JA TALOUS VAIKUTUSTEN YHTEENVETO TEEMOITTAIN ENERGIATALOUS SEKÄ LIIKENNE RAKENNETTU YMPÄRISTÖ - Vaikutus yhdyskuntatalouteen (Järjestelmien investointi- ja + vaikuttaa erittäin positiivisesti hyvälaatuista vettä + Merkittäviä vaikutuksia elinkeinojen käyttökustannukset tarvitsevan teollisuuden toimintaedellytyksiin toimintaedellytyksiin

- Ympäristökuntien jätevesien mahdollinen johtaminen + Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan positiivisia + vältytään yksittäisten kuntien puhdistamoinvestoinneilta + Merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja Turkuun voi aiheuttaa vaikutuksia alue- ja puhdistamon paikan vaihtuessa. Nykyisen puhdistamon tontti vesistöjen tilaan yhdyskuntarakenteeseen. vapautuu muuhun käyttöön.

+ Turun keskustasta vapautuva maa- alue vaikuttaa Putkijohdon vähäinen tilantarve ei aiheuta olennaisia + Turvaa mahdollisimman häiriöttömän energianjakelun +/- Merkittäviä vaikutuksia energia- ja yhdyskuntarakenteeseen ympäristöhaittoja. yhdyskuntatalouteen. + Vaikutuksia energiatalouteen- Voimalaitoksesta lähtevät + Merkittäviä vaikutuksia ilman laatuun sähkö- ja kaukolämpöjohdot aihauttavat Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen

- Vaikuttaa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja toimintojen Maisemallisia vaikutuksia erityisesti peltoalueilla + Luo kehittymisedellytyksiä elinkeinotoiminnoille ja + Turvaa tehokkaan ja talodellisen sähkönsiirron sijoittumiseen - Voimajohtolinja ylittää Nunnapolku-nimisen muinaistien taloudelliselle kasvulle. - Negatiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, + Vaikutuksia energiatalouteen kulttuuriperintöön, maisema- alueisiin ja Varmistaa osaltaan valtakunnan energiahuollon yhdyskuntarakenteeseen. turvaamista.

MERKINTÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT PERUS- JA LISÄSELVITYSTARPEET TOTEUTUS SEURANTA

Selvitysvelvoitteet: - Johtolinjan pohjavesialueelle aiheuttamat riskit on selvitettävä - Natura-arvio

+ ei ympäristöllisiä Keskitetyn puhdistamon hajuhaittojen ehkäisy Kunnat, valtio (vesihuoltotyö) kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus - keskitettyä ratkaisua koskevat kuntien päätökset

Sekundäärisen infrastruktuuriverkoston laajuutta ja linjauksia ei tarkalleen tiedetä.

Voimajohtojen terveydelle aiheuttamat haitat eivät ole kaikilta Selvitysvelvoitteet: osin tiedossa. Tietous voi muuttua seuraavien 20 vuoden - voimalinjan suhde maisemaan kuluessa. - voimalinjan suhde luonnon monimuotoisuuteen - pylväsratkaisut - johtokadun hoito kriittisissä kohdissa

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 60 9.5 Liikenneverkko ja kulkumuotojen välisten vaihtojen olla joustavia. Viheriäisistä Raision ja Naantalin rajalta varataan Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan toteut- uusi liikennealue satamatoimintojen kehittämi- Turun kaupunkiseudun liikenneverkko on pitkälle tamalla seudullisesta verkosta puuttuvia osuuksia seen. Satamatoimintojen kehittämisessä hyödyn- rakennettu uuden Helsingintien valmistumisen jäl- tavallisina pääväylinä ja viihtyisinä reitteinä. netään seudullista yhteistyötä. keen. Kaupunkiseudun kunnat ovat kasvamassa kiinni toisiinsa lähes yhtenäiseksi taajamanau- Varsinais-Suomen alueen joukkoliikenteen kehit- Kaavassa osoitetaan Turun lentoaseman kehit- haksi, jonka rungon muodostaa Turun länsipuolella tämisessä on tärkeässä roolissa taajamajunalii- tämistavoitteiden edellyttämä kiitotiejärjestelyjen Aurinkotie-Raisiontie-Satakunnantie-Aninkaisten- kenne. Kaavalla varaudutaan paikalliseen junalii- aluevaraus. Kiitotien kehittämisessä varaudutaan katu ja itäpuolella Uudenmaankatu ja –tie sekä kenteeseen varaamalla liikennepaikat tutkituille nykyisen kiitotien jatkamiseen ja rullausradan Helsingintie. Säteittäisiä pääteitä yhdistää ohi- radanvarren asutuskeskittymille. Taajamajunalii- rakentamiseen sen pohjoispuolelle. Lentoaseman kulkutie. Rautatieyhteydet satamasta ratapihan kenteen ongelmana on kuitenkin pääsuunnan ympäristön maankäytön suunnittelussa on otettu kautta Uuteenkaupunkiin, Tampereelle ja Helsin- Turku – Salo kapasiteettipuute, joka tällä hetkellä huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoituk- gin suuntaan sekä kaupunkiseudun satamat Turun estää tarvittavan laajuisen liikennöinnin aloittami- set. linnan tuntumassa, Pansiossa sekä Naantalissa sen. Kaavassa varaudutaan rataosan kehittämi- täydentävät tieliikenneverkkoa. Lentokenttä Turun seen nykyisen radan kaksiraiteistamisen ja Piikkiö TEEMAKARTTA 05 LIIKENNEVERKKO ja Ruskon rajalla tarjoaa hyvät kehittämismahdol- – Paimio rataoikaisun avulla. lisuudet lentoliikenteelle. Lähteet ja kirjallisuus Eri liikennemuodot yhdistävään matkakeskukseen - Turun sataman yleissuunnitelmat Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunni- varaudutaan Turun keskustassa. Matkakeskuk- tavarasatama 1985 telman 2000 loppuraportissa kärkihankkeina mai- sen sijainti tulee olemaan rautatie- ja linja-auto- matkustajasatama 1989 nitaan mm. pääväylien investointien kohdistami- asemien välisellä ratapiha-alueella. Matkakeskuk- Pansion satama 1993 nen E18-tien, valtatien 8 ja välikehän kehittämi- seen varaudutaan strategisella tarvemerkinnällä - Turun sataman (Pansio) YVA-raportti 1997 seen sekä valtatien 10 toimivuuden turvaamiseen ja keskuksen lopullinen sijainti määräytyy myö- - Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämis- (kärkihanke 4) ja joukkoliikenteen kehittämistoi- hemmissä yksityiskohtaisemmissa tarkasteluissa. selvitys 2000 menpiteiden toteuttaminen keskustoissa ja vali- Aiemmin toteutettavissa olevia kehittämisasioita - Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä- tuilla laatukäytävillä hyödyntäen mm. liikenteen ovat mm. asemien sisäisten järjestelyjen kehittä- suunnitelma 2000 hallinnan keinoja (kärkihanke 2). minen, yhteistyökonseptin luominen ja yhteisen - Tielaitoksen suunnitelmat matkustajainformaation parantaminen. - kuntien suunnitelmat Kaupunkiseudun liikennejärjestelmää kehitetään - Turun lentoaseman runkosuunnitelma, Ilmai- kaikki liikennemuodot käsittävänä kokonaisuutena Henkilöautoliikenteen kasvuun varaudutaan nykyi- lulaitos 1992 maankäytön suunnittelun rinnalla. Maakuntakaa- sen verkon kapasiteetin maksimaalisella hyödyn- - Turun lentokentän ympäristön osayleiskaava, vassa turvataan valtakunnallisten ja kunnallisten tämisellä ja pääverkon kriittisten osuuksien uusilla luonnos 1997 väylien aluevaraukset. Liikenneverkkoa kehitetään järjestelyillä. Lähtökohtana on tarjota hyvä palve- ensisijaisesti olemassa olevaa tiestöä kehittä- lutaso Turun välikehällä (Suikkilantie-Markulantie- mällä. Väyläinvestointeja harkittaessa painotetaan Halistentie-Jaanintie-Skarppakullantie-Itäkaari) ja liikenneturvallisuutta ajonopeuden ja sujuvuuden sen ulkopuolella. Välikehän sisäpuolella liikenteen kustannuksella. Telematiikan ja kehittyneen liiken- rytmi saa hidastua ja liikenneväylät toimivat maan- nevalotekniikan mahdollisuuksia hyödynnetään lii- käytön, joukkoliikenteen, kävelijöiden ja pyöräili- kenteen ohjauksessa. jöiden ehdoilla. Uusiin yhteystarpeisiin on varau- duttu maakuntakaavassa: Henkilöautoliikenteen kasvua hillitään kehittämällä • Liedon ohikulkutie seudullista joukkoliikennettä ja kevyen liikenteen • Kaarina – Lieto, uusi tieyhteys yhteyksiä. Joukkoliikenteen pääakseleista muo- • Poikluoma – Kirjala, uusi tieyhteys Kuusiston dostetaan laatukäytävät, joissa joukkoliikenteen saaren kautta saaristoon vuorotiheys on pääasiassa alle 10 minuuttia. Täl- • Uittamo – Hirvensalo, uusi silta ja tie löin joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyi- • Valtatien 8 ja Turun ohikulkutien nelikaistaista- nen muihin liikkumistapoihin verrattuna. Kehi- minen tettäessä tie- ja katuverkko laatukäytävillä tulee • Lentokentäntie ottaa korostetusti huomioon joukkoliikenteen toi- • Naantalin satama mintaedellytykset. Joukko- ja kevyen liikenteen • Kailassuon yhdystie yhteistyötä kehitetään tarvittavin terminaalijärjes- telyin. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulku- Turun seudun satamatoimintojen kehittämismah- tapaosuuksien kasvattamiseksi tulee liikkumisen dollisuudet turvataan riittävin maa-aluevarauksin.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 61

MERKINTÄ KAAVAMÄÄRÄYKSET MERKITTÄVIMMÄT ALUEET / KOHTEET TULKINNAN ERITYISKYSYMYKSET

LENTOLIIKENTEEN ALUE Turun lentoasema Maakuntakaavalla ei rajata hallinnollisia liikennealueita. - Maakunnallisesti merkittävät ilmaliikenteen alueet sekä niitä palvelevien toimintojen alueet.

SATAMA-ALUE Satamat Turussa ja Naantalissa Maakuntakaavalla ei rajata hallinnollisia liikennealueita. - Maakunnallisesti merkittävät vesiliikenteen alueet sekä niitä palvelevien toimintojen alueet. RAUTATIE JA LIIKENNEPAIKKA Nykyiset henkilö- ja tavaraliikenteen käytössä olevat radat

RAUTATIEN OIKAISUVARAUS JA UUDET Piikkiö - Paimio rataoikaisu ja taajamajunaliikenteen uudet LIIKENNEPAIKAT liikennepaikat

MOOTTORITIE TAI MUU NELIKAISTAINEN TIE Vt 1, Turun ohikulkutie

VALTATIE/KANTATIE Vt 9, Vt 10, Kt 40, Kt 41

SEUTUTIE st 110, st 185, st 192, st 203, st 222

YHDYSTIE yt 1821, yt 1881, yt 1882, yt 2223

KAKSIAJORATAINEN PÄÄKATU Keskusakselin kadut/tiet ja valtateiden sisääntuloväylät kaupunkialueella SUUNNITELTU MOOTTORITIE TAI MUU NELIKAISTAINEN Vt 8, Turun ohikulkutien nelikaistaistus TIE

SUUNNITELTU VALTA/KANTATIE Liedon ohikulkutie

SUUNNITELTU SEUTUTIE Poikkiluoma-Kirjala maantie, Kaarina-Lieto uusi tieyhteys (Paraisten suunnan liikennemäärän arvioitu kasvavan 1,4 kertaiseksi vuoteen 2020 mennessä)

SUUNNITELTU YHDYSTIE Kailassuon yhdystie, Piikkiö-Kirismäki, Uittamo-Hirvensalo - yhteys ERITASOLIITTYMÄ Kt 40, Vt 8, Turun välikehä

YHTEYSTARVE Lentokentäntie - Liikenteen yhteystarve SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Maankäytön suunnittelulla ja rakentamisella ei saa tehdä mahdottomaksi yhteyden myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. LAIVAVÄYLÄ Kauppamerenkulun väylät.

LENTOMELUALUE Lden 55 dB Lentoaseman ympäristö, kiitoradan melualue. Nykyinen asuminen voi jatkua ja rakennuksia peruskorjata, SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: kunnes maankäyttö muuttuu. - Alueelle ai saa sijoittaa uutta asutusta. - Rajoitus ei estä olevan asutuksen säilymisen kannalta välttämättömiä rakentamis- ja korjaustoimenpiteitä. MATKAKESKUS Turun ratapiha-alue rautatie- ja linja-autoaseman välillä Matkakeskuksen tarkempi sijainti selvitettävä hankkeen - Osoittaa seudullisen matkakeskuksen sijainnin valmistelun yhteydessä

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 63 MERKINTÄ LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SELVITYKSET

Liikennealueita ilmaliikenteen käytössä Turun lentoaseman ympäristön ja satamien kehittäminen Turun sataman yleissuunnitelmat logistisina keskittyminä ja kaikkien liikennemuotojen - tavarasatama 1985 toimintaedellytysten turvaaminen. Lentoaseman kehittäminen - matkustajasatama 1989 nykyistä kiitorataa jatkamalla. - Pansion satama 1993 Turun sataman (Pansio) YVA-raportti 1997

Liikennealueita vesiliikenteen käytössä

Henkilöliikennettä Saloon ja Loimaalle suuntautuvilla radoilla. Rautatieliikenteen sujuvuuden parantaminen rataoikaisulla ja Varsinais-Suomen raideliikenteen kehittämisselvitys, Anseri- Muilla rataosilla vain tavaraliikennettä. Nykyisin kaksoisraiteella sekä raideliikenteen hyödyntäminen Konsultit Oy / Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, liikennepaikkoina toimivat Turun rautatieasema ja Kupittaan seudullisessa liikenteessä 2000. asema Varaudutaan mahdolliseen rataoikaisuun Paimio-Piikkiö osuudella ja seudullisen taajamajunaliikenteen aloittamiseen uusin liikennepaikoin. Tarjoaa sujuvuutta suurillekin liikennemäärille Osoittaa olemassa olevat tiet

Muodostavat pääyhteydet seudun ulkopuolelle

Seudun sisäisesti ja ulkoisesti merkittävät yhteydet

Seudun sisäisesti merkittävät yhteydet

Kaupunkialueen liikenteen pääväylät

Mahdollistetaan tiheimmän liikenteen osuuksille riittävä Osoittaa liikenneverkon kehittämistarpeet Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2000, palvelutaso Tielaitoksen/-hallinnon suunnitelmat, kuntien suunnitelmat.

Pyritään turvaamaan tiestön runkoverkolle riittävä sujuvuus ja siirtämään pitkämatkainen liikenne pois taajama-alueelta

Parannetaan seudullisia yhteyksiä

Parannetaan seudun sisäisiä yhteyksiä

Suurien liikennevirtojen kohdatessa ohjataan virrat eri tasoille Varmistaa liikennevirtojen sujuvan liikkumisen ja vähentää onnettomuuksia Mahdollinen myöhempi hanke, joka on sidoksissa Varaudutaan tulevaan hankkeeseen, joka ei tämänhetkisen paikalliseen maankäyttöön tietämyksen mukaan omaa realisoitumismahdollisuutta

Alueen merenkulkuyhteyksien turvaaminen ja kehittäminen.

Melualue sijoittuu lentoaseman ympäristöön Elinympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen. Turun lentoaseman runkosuunnitelma, Ilmailulaitos 1992. Asuinympäristön suojaaminen melulta. Turun lentoasema, lentomelualueet vuosina 1994 ja 2010, Ilmailulaitos 1996.

Turun rautatie- ja linja-autoasemat sijaitsevat eri paikoissa Parantaa henkilöliikenteen sujuvuutta helpottamalla eri Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2000. vaikeuttaen liityntämatkoja liikennemuotojen välisten matkaketjujen jatkumista.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 64 MERKINTÄ IHMISTEN ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ, VESI, ILMA JA ILMASTO KASVI- JA ELÄINLAJIT, LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONVARAT - Lentomelulla mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia ihmisten - Vesistöihin (erityisesti pohjaveteen) kohdistuu merkittäviä - Merkittäviä vaikutuksia lähiympäristön suojelukohteisiin. elinoloihin vaikutuksia (erit. Urea ja glykoli) (17) Laajennus vaikuttaisi mahdollisesti Pomponrahkan suojelualueeseen (vaikutuksista Natura-verkoston perusteena oleviin luonnonarvoihin tulee tehdä LSL 65 §:n mukainen arvio), Pirunpesän louhikkotörmään ja muinaisrantaan (18)

+ Mahdollistaa nopeamman liikenteen Saloon ja Helsinkiin - Mahdollisesti vaikutuksia pohjaveteen, rata kulkee - Vaikutuksia luonnonarvoihin, rata osuu suojelualueeseen + Taajamajunaliikenne tarjoaa vähäsaasteisen pohjavesialueen poikki liikkumisvaihtoehdon ja uusia liikkumismahdollisuuksia

+ Maskussa (kaava- alueen ulkopuolella) positiivisia - Voi olla vaikutuksia pohjaveteen, vt 8 kulkee - Voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, lisääntyvän sosiaalisia vaikutuksia työmatka-aikojen lyhentyessä pohjavesialueen läpi (16) estevaikutuksen vuoksi + Liikenteen sujuvuus paranee ja matka-ajat lyhenevät + Ruuhkautuminen ja päästöt ilmaan vähenevät

+ Liikenne ja sen aiheuttamat häiriöt vähenevät Liedon - Voi olla vaikutuksia pohjaveteen, ohikulkutie kulkee - Vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen: estevaikutus, keskustassa (melu, saasteet) pohjavesialueen läpi (15) populaatioiden pirstoutuminen. + Liikenneturvallisuus paranee sekä vanhalla että uudella + Ruuhkautuminen ja päästöt ilmaan vähenevät väylällä (liikenne- ja suojausjärjestelyt) + Liikenteen sujuvuus paranee ja matka-ajat lyhenevät - Päästö ja meluvaikutuksia alueille, joiden lähistöllä ei tällä hetkellä kyseisiä vaikutuksia ole.

+ Uusi tieyhteys vähentää liikennettä ja sen melu-, päästö- ja - Mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen - Kulkueste suurille nisäkkäille turvallisuusongelmia Kaarinan keskustassa. + Matkat lyhenevät ja päästöt ilmaan pienenevät - Pienille nisäkkäille leviämiseste + Liikenteen matka-ajat lyhenevät - Kasvillisuuden monipuolisuuden väheneminen ja - Vaikutuksia virkistysalueiden käyttöön ja viihtyvyyteen mm. pirstoutuminen Kuusiston saaren länsiosissa ja Auvaisbergin, Jullaksen ja - Pohjaveden pinnan aleneminen voi aiheuttaa vaikutuksia metsäpallon alueilla. kasvillisuuteen - Päästö ja meluvaikutuksia alueille, joiden lähistöllä ei tällä hetkellä kyseisiä vaikutuksia ole.

+ Liikenteen sujuvuus paranee ja matka-ajat lyhenevät

+ Liikenteen sujuvuus paranee ja matka-ajat lyhenevät + Liikenneturvallisuus paranee

- Voi olla vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen päästöriskien vuoksi.

+ Pikämatkaisen joukkoliikenteen käyttö tulee sujuvammaksi

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 65 MERKINTÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, YHDYS- KUNTA- JA KAUPUNKIKUVA, MAISEMA, KULTTUURI- PERINTÖ JA ELINKEINOT JA TALOUS VAIKUTUSTEN YHTEENVETO TEEMOITTAIN ENERGIATALOUS SEKÄ LIIKENNE RAKENNETTU YMPÄRISTÖ + positiivisia vaikutuksia lentoliikenteen sujuvuuteen - Vaikutuksia Ruskon maisemakokonaisuuteen (aseman + Mahdollisesti positiivisia vaikutuksia elinkeinoihin ja niiden + Positiivisia vaikutuksia joukkoliiikenteen +/- vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, melualueen luoteispuolella) toimintaedellytyksiin toimintaedellytyksiin maankäyttö tulee muuttumaan + Raskas liikenne saadaan entistä paremmin - vaikutuksia yhdyskuntatalouteen ohikulkuteille + Liikenneratkaisut yhdessä eheyttämisen kanssa aiheuttavat sen, että väylästön laajentamistarve vähenee tulevaisuudessa + Rautatien oikaisu vaikuttaa merkittävästi liikenteen sujuvuuteen + Ohikulkutiet parantavat liikenteen sujuvuutta ja + Positiivisia vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen - Mahdollisesti vaikutuksia kulttuuriperintöön, rata halkoo + Positiivisia vaikutuksia, sillä rata parantaa Turun ihmisten elinoloja ohitettavissa keskuksissa +/- Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen kulttuurimaisemaa saavutettavuutta +/- Ohikulkutiet aiheuttavat vaikutuksia +/- Vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen (erityisen positiivisia yhdyskuntarakenteeseen vaikutuksia jos paikkallisliikenne toteutuu) - Ohikulkutiet aiheuttavat merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle - VT 8 aiheuttaa yhdyskuntarakenteen hajoamista kaava- alueen reunalla ja erityisesti ulkopuolella - Lentokentän toimintojen uudelleen järjestely aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia lähialueen asukkaiden elinoloihin

+ Liikenteen sujuvuus paranee - Voi olla vaikutuksia maisemaan + Positiivisia vaikutuksia elinkeinojen toimintaedellytyksiin - Hajauttaa yhdyskuntarakennetta - Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Lisää pitkänmatkan työmatkaliikennettä. + Liikenteen sujuvuus paranee kantatie 40:llä ja Liedon - Merkittäviä vaikutuksia maisemaan Savijoen, Kestonmäen + Positiivisia vaikutuksia erityisesti Liedon elinkeinoihin keskustassa, valtatien tekninen taso nousee, ja Sepänmäen alueilla. liikenneturvallisuus ja liikenteen palvelutaso paranevat, liikenteen aiheuttamat haitat vähenevät taajama- alueella - Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen +/- Siirtää yhdyskuntarakenteen painopistettä, parantaa maankäytön mahdollisuuksia vanhan väylän varressa. Voi hajauttaa yhdyskuntarakennetta + Liikenteen sujuvuus paranee - Merkittäviä vaikutuksia maisemaan sekä mm. Auvaisbergin +/- Pääosin positiivisia vaikutuksia elinkeinoihin. - Merkittäviä vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen. vanhan kartanon kulttuuriympäristöön. - Mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinoon Uuden väylän attraktiivisuus voi siirtää palveluiden kulttuuri ja maisema- alueiden heikentymisen myötä. painopistettä nykyistä voimakkaammin Kaarinan keskustan länsipuolelle. - Saattaa muuttaa keskustarakenteen suuntautuneisuutta korostaen väylän suuntaisia yhteyksiä. - Saattaa heikentää keskustapalveluiden elinvoimaisuutta ohjaamalla liikennevirrat etäälle nykyisistä palveluista +/- Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. - Silta sijoittuu herkkään maisemaan

+ Vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen Ei vaikutusta kulttuurimaisemaan - Vaikutuksia yhdyskuntatalouteen

+ Positiivisia vaikutuksia elinkeinojen toimintaedellytyksiin

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 66 MERKINTÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT PERUS- JA LISÄSELVITYSTARPEET TOTEUTUS SEURANTA

Lentokentän kehittäminen ja Pomponrahkan läheisten Selvitysvelvoite jatkosuunnittelussa: Toteuttaminen on voitava tehdä aiheuttamatta merkittävää alueiden rakentaminen ratkaistaan yleis- ja asemakaavoilla ja - LSL 65 §:n mukainen Natura-arvio haittaa Natura-alueen niille luonnonarvoille, joiden perusteella tarkemmilla suunnitelmilla. Niiden yhteydessä on selvitettävä, - tarkat melupäästö- ja leviämislaskelmat alue on valittu Natura-verkostoon ettei suunnitelmien toteuttamisella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Natura-verkostoon sisällyttämisen perusteena oleviin luonnonarvoihin.

Suojelualueen luonnonarvojen säilyminen epävarmaa.

Yhdyskuntarakenteen mahdollinen hajoaminen.Kuntakaavoilla voidaan estää yhdyskuntarakenteen hajoaminen ohikulkutien ja sen risteysalueen suuntaan.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 67 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 68 9.6 Palveluverkko ja aluerakenne tuneita alueita ovat aiemmin olleet kaupunki- ja Loma-asutus missa. Tavoitteena on turvata palvelut sekä uusilla kuntakeskukset. että olevilla asuntoalueilla. Suunnittelulla pyritään Asuminen Loma-asutus on vahvistuneessa seutukaavassa ohjaamaan palveluverkkoa niin, ettei palvelujen Työpaikka-alueita tarkastellaan maakuntakaavassa osoitettu osa-alueisiin perustuvana mitoitussuun- yksikkökoko kasva liian suureksi ja että palvelujen Asuntoalueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa paitsi liikenteellisen sijainnin myös ympäristövai- nitelmana. Turun kaupunkiseudun maakuntakaa- saatavuus asuntoalueilla säilytetään. Uusia suur- voidaan ratkaisevasti vaikuttaa asukkaiden käy- kutusten kannalta. Lähtökohtana on, että ympä- van alueella on rantojen käyttöaste erittäin korkea yksiköitä tai alakeskuksia toteutetaan suunnitel- tännön elämään. Sosiaalisten vaikutusten huomi- ristöhäiriöitä tuottavat alueet osoitetaan erikseen. eikä moniportaisella mitoitussuunnitelmalla ole mallisesti ja niin, että olevien keskusten asema oon ottaminen on siten olennainen osa kaavoitus Ympäristötekijät otetaan huomioon niin, ettei alu- saavutettavissa vastaavaa hyötyä kuin maakun- voidaan turvata. ja suunnittelutyötä. Maakuntakaavassa on lähtö- eille sijoiteta asumista tai muuta ympäristöhai- nan muilla ranta-alueilla. Maankäyttöä- ja raken- kohtana ollut: toista kärsivää toimintaa. nuslain 72 § edellyttää, että rantavyöhykkeelle Palvelujen kehittämisessä on lähtökohtana yhteis- - Monipuolinen asukasrakenne eri asuntoalueilla. kohdistuva lomarakentaminen tapahtuu ranta-ase- työ sekä alueen kuntien että eri sektoreiden - Asuntorakentaminen erilaisten asukasryh- Maakuntakaavassa työpaikka-alueiden sijoittami- makaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan poh- kesken. Palveluverkon suunnittelussa ovat lähtö- mien ja perheiden tarpeisiin. sessa on tavoitteena: jalta. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa kohtina kuntien yleiskaavasuunnitelmat sekä toi- - Asuinympäristön korkea laatu. - Ympäristöhaittaa tuottavien työpaikkojen loma-asutusta ohjataan seutukaavamääräyksellä, saalta esille nousseet kaupan suurmyymälähank- - Toimivat kevyenliikenteen yhteydet virkistys- sijoittaminen suunnitelmallisesti ja riittävien jonka mukaan suunnittelun kohteena olevalta keet. Selvitystyön tuloksena on esille noussut alueisiin ja luonnonympäristöön. suojavyöhykkeiden avulla niin, että haitat alueelta tulee osoittaa mahdollisimman yhtenäi- useita vaihtoehtoja, jotka liittyvät kaupunkiseudun - Liikenteellisesti turvallinen asuinympäristö. minimoidaan. senä rakentamattomana rantana vähintään 40 % aluerakenteen kehittämiseen: - Yhdyskuntataloudellisesti edulliset ja kestävät - Liikenteellisesti edullisten alueiden hyödyntä- kokonaisrantaviivasta. - Turun itäosan palvelujen sijoitusvaihtoehdot asuinalueet. minen työpaikkarakentamiseen. Skanssi-Kupittaa-Itäharju-Piispanristi - Suunnitelmallinen täydennysrakentaminen - Työpaikka-alueiden saavutettavuuden turvaa- Palveluverkko - Länsikeskuksen täydentäminen julkisilla pal- ympäristötekijät huomioon ottaen. minen. veluilla ja asutuksella - Saasteeton ja turvallinen asuinympäristö. - Vetovoimaiset alueet sisääntuloväylien var- Maakuntakaavassa määritellään alueen palve- - Keskusta-alueiden kehittäminen silla hyödynnetään työpaikkarakentamiseen. lukeskusverkko. Suuri osa alueiden palveluista - Olevien ja haja-asutusalueiden palvelujen Työpaikat - Asumisen ja työpaikka-alueiden yhdistäminen ratkaistaan kuntatason kaavoissa ja suunnitel- säilyttäminen rakennetuilla alueilla. Maakuntakaavan tarkoituksena on parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta työlli- Turun kaupunkiseudulla tärkeimpiä uusia työ- syyttä. Lähtökohtana on olevien työpaikkojen toi- paikka-alueita ja kehityskohteita ovat: mintaedellytysten turvaaminen. Siirtyminen teol- - Kaupunki- ja kuntakeskukset lisesta yhteiskunnasta palvelu- ja tietoyhteiskun- - Ohikulkutien varren alueet taan vaikuttaa ratkaisevasti maankäytön suunnit- - Lentokentän läheiset alueet teluun. Vanhat teolliset työpaikka-alueet voidaan - Turun ja Naantalin satamiin liittyvät alueet muuttaa uuteen käyttöön. Asuminen ja työpaikat - Turun ratapiha ja läheiset alueet voidaan sijoittaa samoille alueille. Tällaisia sekoit- - Kupittaan ja Helsingintien viereiset alueet

KUVA 12: Pt-siirtymä tilastoalueittain v. 1995. KAAVA A TP C T LL / LS E R M V S MK 16 471 3 756 665 2 239 696 419 81 62 543 8 727 3 738 Ostovoiman siirtymää - eli kuluttajan ”ostamisen arkea” kuvaa seuraava kartta: Kuusi markkina-aluetta Yhteensä ha SK 13 623 736 256 4 628 973 954 338 8 255 8 846 2 037 saa ostovoimaa. Kaksitoista aluetta luovuttaa, eli niissä myynti on pienempi kuin alueen väestön ostovoima. Ostovoiman virtauksen syyt ovat joko oman alueen puutteellisessa palveluvarustuksessa TAULUKKO 08: Seutukaavan ja maakuntakaavan aluevarausten vertailu tai ulkopuolisessa kilpailussa.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 69 Maakuntakaavalla ei ratkaista alueiden sisäisiä takaavan laatimiselle että yleiskaavalliselle suun- Käytännössä se tarkoittaa, että ennen yksi- 2. Turun kaupunkiseudun merkittävät kaupan palveluja. Eri hallinnonalojen sekä julkisten ja yksi- nittelulle. Erityistä huomiota on kiinnitetty päivit- tyiskohtaisia kaava- tai rakentamisratkaisuja asi- kehittämiskohteet ja niiden ohjeellinen sijainti tyisten palvelujen yhteistyöllä voidaan ratkaise- täistavarakaupan suuryksiköiden-hypermarkettien asta tulee edelleen neuvotella. Keskeisenä kysy- on esitetty palveluverkkoselvityksessä. vasti parantaa palvelujen saatavuutta. sijoittamiseen. Taustalla ovat kaupan kasvunäky- myksenä on turvata olevien keskusten palvelu- 3. Skanssiin suunnitellaan uusi aluekeskus, mät, kaupunkirakenteen tavoitteet ja lähipalvelu- tason säilyminen ja laajemmin palvelujen saata- johon sijoittuu sekä päivittäis- että muun Kaupan palveluverkko jen säilyminen. vuus alueen asukkaille. Selvityksen ohjausryhmä vähittäiskaupan palveluja. Kaavaa laadittaessa hyväksyi seuraavat toimintaohjeet kaupan suur- on lähtökohtana Turun ja Kaarinan yleiskaaval- Vähittäiskaupan palvelujen sijoittumisella on Kaupan palveluverkkoselvitystä täydentää Turun yksiköiden suunnittelussa: linen yhteistyö, jolloin kaupan palveluja alu- yhdyskuntarakenteessa keskeinen rooli. Kaupan yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella laadittu eella tarkastellaan kokonaisuutena. Kaupan tehokkuusvaatimukset edellyttävät uusia liikeide- tapaustutkimus päivittäistavarakaupan keskittymi- Yksimieliset suositukset: suuryksikköjen rakentaminen alueelle käyn- oita ja toimintatapoja. Tämän mukaisesti uusia sen sosiaalisista vaikutuksista. Tämän tutkimuk- 1. Hankkeiden edellyttämät aluevaraukset ja nistynee aikaisintaan 2010-luvulla hankkeita kaavaillaan mm. kaupunkirakenteen sen tarkoituksena on ollut selvittää kaupan raken- kaavamääräykset tullaan sisällyttämään Turun ulkopuolelle hyvien liikenneyhteyksien varteen. nemuutoksen sosiaalisia vaikutuksia. Keskeinen kaupunkiseudun maakuntakaavaan ja kuntien Vähittäiskauppaa kiinnostaa niinikään rationaaliset ero aiempaan tutkimukseen on, että keskiarvo- yleiskaavoihin. Kaavoituksen yhteydessä teh- tilat teollisuusalueilla. jen sijasta tutkimuksessa paneudutaan väestö- dään erikseen sovittavassa laajuudessa TEEMAKARTTA 06a KAUPAN PALVELUVERKKO ryhmien välisten erojen tarkasteluun. Oletuksena maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät Muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä ja on, että kaupan rakennemuutos kohtelee kulutta- ympäristövaikutusselvitykset. TEEMAKARTTA 06b MAANKÄYTTÖ JA muutokset kaupan sijoittumisessa ovat keske- jia varsin eri tavoin. 2. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä voidaan ALUERAKENNE nään vuorovaikutuksessa ja näkyvät palveluver- sijoittaa vain kuntakeskustoihin ja niiden laa- kon toimivuudessa. Myymäläkoon kasvu näkyy Tutkittavalla itä-Turun suuralueella asuu runsas 25 jenemisalueille sekä erikseen kaavoissa osoi- TEEMAKARTTA 06c MAANKÄYTÖN ALUEVA- palveluverkon harventumisena ja samalla lähipal- 000 asukasta. Itäharjun Prisman rakentaminen tetuille alueille keskustojen ulkopuolella. Kes- RAUSVERTAILU velujen toimintaedellytysten heikkenemisenä. muutti ratkaisevasti alueen päivittäistavarakauppa- kustoissa pitää turvata sujuvat liikenneyhtey- tarjontaa. Tutkimus on tehty kyselytutkimuksena det ja pysäköintimahdollisuudet. Turun kaupunkiseudulle on kehitteillä useita mer- ennen marketin valmistumista ja seurantatutkimuk- 3. Muualle ohikulkutien ja E18-tien varsialueille kittäviä kaupan hankkeita. Osa näistä on taajaman sena noin vuosi marketin valmistumisen jälkeen. voidaan sijoittaa ensisijaisesti tilaa vievän Lähteet ja kirjallisuus reuna-alueille tai taajaman ulkopuolelle sijoittuvia kaupan toimintoja niin, että liikenteen suju- - Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkko- hypermarketteja. Kauppakeskustoteutusta edus- Tutkimuksen sosiaalipoliittisena päätelmänä on vuus varmistetaan. Näille alueille voidaan selvitys 1997, päivitys 2000 taa ns. itäportti-hanke. Osa hankkeista tähtää ole- se, että kuluttajapoliittisesti lähitulevaisuuden kes- sijoittaa myös muita työpaikkoja tienvarsimai- - Päivittäistavarakaupan keskittymisen sosiaa- massa olevien keskusten kaupalliseen kehittämi- keinen kysymys on taloudellisesti ja sosiaalisesti semaan sopivalla tavalla. liset vaikutukset, Tapaustutkimus, Turun yli- seen ja vahvistumiseen. Erityisesti Turun keskus- heikoimmilla olevien väestöryhmien valintamah- 4. Kaikki osapuolet pitävät Turun ydinkeskustan opisto 1998 tan kaupallisten palvelujen kehittämiseen suun- dollisuuksien turvaaminen kaupan rakennemuu- kehittämistä kaupunkiseudun yhteisenä - Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2000 nataan voimavaroja. Raision keskustaan haetaan toksissa. Päivittäistavarakauppapalvelujen saata- asiana. Keskustan vetovoima kasvaa kun - Turun kaupunkiseudun joukkoliikennepainot- niinikään uutta kaupallista otetta samalla kun sen vuus nousee entistä keskeisemmäksi kysymyk- suunnitellut infrastruktuurihankkeet sekä kort- teinen keskusakseli 2000 roolia Turun kaupunkiseudun rakenteessa pyri- seksi, kun väestön ikääntyminen lisää liikunta- teleiden uudistushankkeet toteutetaan. - kuntien yleiskaavat ja -luonnokset tään vahvistamaan. esteisten kuluttajien väestöosuutta. Uusia päivit- 5. Uusien päivittäistavarakaupan suuryksiköiden - Turun kaupunkiseudun jätehuoltoyhteistyötä täistavarajakelun muotoja tarvitaan, koska kaikkia sijoittelussa pyritään yhteisesti turvaamaan koskevat selvitykset 1982 ja 1985 (Liedon Uuteen maankäyttö- ja rakennuslakiin on sisälly- päivittäistavara-asioinnissaan apua tarvitsevia ei Raision, Kaarinan ja Liedon kaupunkitason Kailassuon jätehuoltoalueen vahvistaminen tetty säännöksiä, joiden tarkoituksena on paran- voitane palvella kunnallisen kotiavun kautta. keskusten toimintaedellytykset elävinä alue- seutukaavaan 1988) taa mahdollisuuksia ohjata kaavoituksella vähit- keskuksina. - Raportti erityis- ja ongelmajätehuollon järjes- täiskaupan suuryksiköiden sijoittumista. Vähittäis- Kaupan palveluverkon suunnittelu ja 6. Länsikeskusta kehitetään monipuoliseksi tämisestä yhteistyönä kaupunkiseudulla 1989 kaupan suuryksikköä ei uuden lain 58 § mukai- toteuttaminen aluekeskukseksi lisäämällä alueen asumis- - Selvitykset jätehuollon yhteistyömahdolli- sesti saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan kes- ja palvelutoimintoja. Aluetta kehitetään lisää- suuksista ja soveltuvasta yhteistyömuodosta kustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, Maakuntakaavaa valmisteltaessa päätettiin ja mättä oleellisesti kaupan kokonaiskerrosalaa. kaupunkiseudulla 1996 ja 1997 ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu rakennettiin iso kauppakeskus Mylly, joka ratkai- - Lounais-Suomen alueelline jätesuunnitelma tätä tarkoitusta varten. sevasti lisäsi Turun kaupunkiseudun länsipuolen Jatkoneuvotteluja vaativat: 1997 kaupallisia palveluja. 1. Kaupan kysynnän kasvu ja kuluttajien käyttäy- - Selvitys Turun satamien, maantieliikenteen, Turun kaupunkiseudulla on ennakoitu uuden lain tymisen muutokset edellyttävät pitkällä aika- lentoaseman, jäteveden puhdistuksen, ilmaa vaatimuksia laatimalla alueelta kattava selvitys Kaupan palveluverkosta laaditut selvitykset anta- välillä riittävän pinta-alan kaavallista varaa- pilaavan toiminnan sekä suurmyymälöiden kaupan palveluverkosta, joka on kaavatyön kulu- vat hyvää taustatietoa tarkasteltaessa koko kau- mista. Varaukset osoitetaan alueilta, jotka ympäristövaikutuksista 1999 essä päivitetty. Selvitystyön tavoitteena on ollut punkiseudun kaupan palveluverkon kehittämistä mahdollisimman hyvin soveltuvat tavoitteel- määritellä riittävällä tarkkuudella kaupan kehitys- ja muutoksia. Huomattava on, että ohjausryh- liseen kaupunkirakenteen malliin, kaupan kuva Turun kaupunkiseudun alueella aikavälillä mässä ja myös alueen kunnissa näkemykset mm. muuttuviin toimintatapoihin ja kuluttajan luon- 2000-2020. Työ on laadittu pohjaksi sekä maakun- Skanssin alueen kehittämisestä olivat ristiriidassa. taiseen käyttäytymiseen.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 70

MERKINTÄ KAAVAMÄÄRÄYKSET MERKITTÄVIMMÄT ALUEET / KOHTEET TULKINNAN ERITYISKYSYMYKSET

VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKKÖ Olevat suurmyymälät, joilla on seudullista merkitystä. Ratkaisevaa on myymälän koon lisäksi sijainnista johtuva - Mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan vaikutusalueen laajuus. suuryksiköiden sijoittumisen.

KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Kaupunkien ja kuntien keskusta-alueet, joissa rakenne on Mahdollistaan vähittäiskaupan suurmyymälöiden - Keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen riittävän monipuolinen. Länsikeskus ja Skanssi, joita rakentamisen alueella. alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Sisältää kehitetään monipuolisten palveluiden, työpaikkojen ja myös keskusta-asumisen. asumisen alueiksi TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Olevat asuntoalueet ja niitä täydentävät alueet. Ei mahdollista ympäristöhäiriöitä tuottavia toimintoja, joista on - Asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää haittaa asumiselle. asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka- alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita.

TYÖPAIKKA-ALUE Ohikulkutien ja sisääntuloväylien (E18 ja rantarata) varsien Alueilla voi olla alueen ulkopuolelta tulevia ympäristöhäiriöitä. - Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai alueet. Kupittaa, satamat ja lentoaseman ympäristö. yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Alueelle ei voida sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä. KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KOHDEALUE Naantali-Piikkiö -keskusakselin varret. Liedon ja Paimion Merkintä ei ole rajaus vaan ainoastaan osoittaa kehitettävän SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: keskustaajamat. vyöhykkeen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteessa. - Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. - Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. ERITYISTOIMINTOJEN ALUE Puolustusvoiminen alueet Pansiossa ja Vähä-Heikkilässä. Rakentaminen alueiden läheisyyteen voidaan sallia - Alueet puolustusvoimien ja jätehuollon toiminnoille. Topinojan ja Isosuon jätteenkäsittelypaikat. Kailassuon suojaetäisyyssäännösten mukaisesti. jätehuoltoaluevaraus.

TEOLLISUUSTOIMINTOJEN ALUE Lentoaseman itä- ja pohjoispuoliset alueet. Luolalan, Toiminta voi tuottaa ympäristöhäiriöitä, jotka ratkaistaan - Teollisuus-, varasto- ja vastaavaan käyttöön osoitetut alueet Viheriäisten ja Pansion alueet. lupamenettelyn yhteydessä (ympäristölupa ja yva-menettely). niihin kuuluvine liikennealueineen, suojavyöhykkeineen ja yhdyskuntateknisen huollon alueineen. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista ilman erityisperusteita.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 74 MERKINTÄ LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SELVITYKSET

Turun kaupunkiseudun verrattain keskittynyt kaupan Keskusta-alueiden ulkopuolelle ei rakenneta uusia Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys, palveluverkko ja suuri yksikkökoko. yhdyskuntarakennetta purkavia, päivittäistavaran Entrecon Oy / Varsinais-Suomen liitto 1997, päivitys 2000. suurmyymälöitä. Päivittäistavarakaupan keskittymisen sosiaaliset vaikutukset, Tapaustutkimus, Turun Yliopisto 1998.

Olevat monipuolisen palvelutarjonnan kaupunki ja Keskusta-alueiden kilpailukyvyn ja monipuolisen Turun kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys, kuntakeskukset. palvelurakenteen ja kehityksen turvaaminen. Keskustojen Entrecon Oy / Varsinais-Suomen liitto 1997, päivitys 2000. viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen myös asumisen Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2000. Turun näkökulmasta. kaupunkiseudun joukkoliikennepainotteinen keskusvyöhyke, Turun kaupunkiseudun tiivis kaupunkirakenne. Nykyisen taajamarakenteen täydentäminen, keskusakselin Lyyli-raportti 24, Suunnittelukolmio Oy / Suunnittelukeskus Oy varren maankäytön tehostaminen. Liikenteellisesti turvallinen, / Varsinais-Suomen liitto 2001. Kuntien yleiskaavat ja - saasteeton asuinympäristö ja toimivat kevyenliikenteen luonnokset. yhteydet. Yhdyskuntataloudellisesti edulliset ja kestävät asuinalueet. Suunnitelmallinen täydennysrakentaminen ympäristötekijät huomioon ottaen.

Olemassa olevat työpaikka-alueet. Liikenteellisesti edullisten ja vetomaisten alueiden Työn luonteen muuttuminen perustuotannosta palveluihin. hyödyntäminen sisääntuloväylien varsilla työpaikkarakentamiseen. Asumisen ja työnteon yhdistäminen rakennetuilla alueilla. Turun lentoasemaan ja satamiin liittyvien alueiden kehittäminen palvelemaan logistisia toimintoja.

Vyöhykkeellä ja sen lähituntumassa asuu puolet Ympäristön laadun ja viihtyisyyden turvaaminen, liikenteen kaupunkiseudun väestöstä ja sillä sijaitsee pääosa alueen haittojen ehkäisy. Naantali-Piikkiö -keskusakselin osalla työpaikoista. Uuden E18-tien valmistuminen. kaupunki- ja aluerakenteen tiivistäminen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi. Liedon ja Paimion keskustojen kehittäminen monipuolisina aluekeskuksina. Käytössä olevat puolustusvoimien alueet. Kuntien nykyinen Maanpuolustuksen toimintojen turvaaminen. Jätehuollosta Turun kaupunkiseudun jätehuoltoyhteistyötä koskevat jätehuoltoyhteistyö. aiheutuvien ympäristöhäiriöiden hallinta. selvitykset 1982 ja 1985 (Liedon Kailassuon jätehuoltoalueen Jätehuollon kehittämiselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. vahvistaminen seutukaavaan 1988). Kaupunkiseudun kattavan keskitetyn jätehuoltoyhteistyön Raportti erityis- ja ongelmajätehuollon järjestämisestä aikaansaaminen. yhteistyönä kaupunkiseudulla 1989. Selvitykset jätehuollon yhteistyömahdollisuuksista ja soveltuvasta yhteistyömuodosta kaupunkiseudulla 1996 ja 1997 Lounais-Suomen alueellinen jätesuunnitelma, LoSYK 1997.

Toimivat suurteollisuuden alueet. Ympäristöhaittaa tuottavien työpaikkojen sijoittaminen Selvitys Turun satamien, maantieliikenteen, lentoaseman, suunnitelmallisesti ja riittävien suojavyöhykkeiden avulla niin, jäteveden puhdistuksen, ilmaa pilaavan toiminnan sekä että haitat minimoidaan. Liikenteellisesti edullisten alueiden suurmyymälöiden ympäristövaikutuksista, Varsinais-Suomen hyödyntäminen työpaikkarakentamiseen. liitto 1999.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 75 MERKINTÄ IHMISTEN ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ, VESI, ILMA JA ILMASTO KASVI- JA ELÄINLAJIT, LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONVARAT + Palvelurakenteen osalta Länsikeskuksen palvelut + Eheyttäminen aiheuttaa enimmäkseen positiivisia parantuvat vaikutuksia +/- Palvelurakenteen osalta Skanssin uuteen aluekeskukseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen voi aiheuttaa paikallisia negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia + Ihmisten tasa- arvoisuuden ja elinolojen parantuminen kaupunkikehittämisen kohdealueen aiheuttaman joukkoliikenteen kehittymisen myötä

- Puolustusvoimien alueet rajoittavat liikkumista - Voi aiheuttaa haitallisia päästöjä + Jätehuollon tavoitteiden toteutuminen säästää luontoa - Jätteenkäsittelypaikkojen mahdolliset hajuhaitat

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 76 MERKINTÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, YHDYS- KUNTA- JA KAUPUNKIKUVA, MAISEMA, KULTTUURI- PERINTÖ JA ELINKEINOT JA TALOUS VAIKUTUSTEN YHTEENVETO TEEMOITTAIN ENERGIATALOUS SEKÄ LIIKENNE RAKENNETTU YMPÄRISTÖ +/- Jos luonnollista kasvua ostovoimassa tapahtuu, niin - Eheyttämisen johdosta alhaisempi statuksisien + Tiiviimpi yhdyskuntarakenne parantaa elinkeinojen + Eheyttäminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja Skanssin vaikutukset palvelurakenteeseen positiivisia. Jos ei yhdyskuntarakenteen osien määrä voi vähentyä toimintaedellytyksiä (mm. kuljetusmatkat lyhentyvät) ekologisia positiivisia vaikutuksia löydy, niin vaikutukset Piikkiön ja Kaarinan suunnan - Eheyttäminen aiheuttaa todennäköisesti palvelurakenteeseen negatiivisia. yhdyskuntarakenteen hajoamista kaava- alueen - Eheyttäminen voi aiheuttaa yhdyskuntarakenteen ulkopuolella. hajautumista kaava- alueen ulkopuolisissa kunnissa, jotka +/- Paikalliset palvelut tulevat todennäköisesti eivät ole sitoutuneet kaavan tavoitteisiin. heikkenemään kaupan mahdollisten uusien + Kaupunkikehittämisen kohdealue tukee suuryksiköiden myötä, mutta kaavalla hidastetaan tätä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja joukkoliikenteen muutosta merkittästi. Merkittäviä vaikutuksia ei kaavan vuoksi aiheudu, mikäli kaupan rakenteen kehitys tapahtuu kirjattujen oletusten mukaisesti. + Joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat eheyttämisperiaatteen ja kaupunkikehittämisen kohdealueen vuoksi

+/- Mahdollinen Kailassuon jätehuoltopaikan perustaminen + Jätehuollon yhteistyö ja keskittäminen lisäävät + Jätehuollon tavoitekehittämisellä on myönteisiä aiheuttaa muutoksia taloudellisuutta ympäristö- ja talousvaikutuksia - Haitalliset päästöt ovat mahdollisia

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 77 MERKINTÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT PERUS- JA LISÄSELVITYSTARPEET TOTEUTUS SEURANTA

Vaikutukset on kirjattu olettaen että kaupan suuryksiköitä Uuden suuryksikön suunnittelu edellyttää selvityksiä sen Toteutus edellyttää asemakaavaa ennen rakennusluvan Jatkuva seuranta, kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö. sijoituu vain kaavan osoittamille alueille. vaikutuksista ja neuvotteluja vaikutusalueen kuntien kanssa. myöntämistä.

Kaupan rakenteen muuttuminen ja kaupan siirtyminen Keskustojen kehittäminen erillishankkeilla. Kunnat yhteistyössä alueen yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Jatkuva seuranta, kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö. keskustojen ulkopuolelle.

Pirstoutuneen maanomistuksen vaikutukset Asukasyhteistyö. Kuntakaavoitus. Jatkuva seuranta, kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö. kuntakaavoituksen. Ympäristön laadun kehittäminen asukkaiden vaatimuksia vastaavaksi.

Alueiden suunnittelematon käyttöönotto. Kuljetusalan ja Lentoasemaan liittyvien alueiden toteuttamisen markkinointi Kuntakaavoitus, mahdolliset perustettavat kehitysyhtiöt. Jatkuva seuranta, kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö, tuotannon kansainvälinen kehitys. ja ohjelmointi. elinkeinoyhteistyö (TAD-Centre).

Hyvien kaavaratkaisujen kehittäminen. Asukas- ja kuntayhteistyö. Uusien asumismuotojen ja - Kuntakaavoitus. Jatkuva seuranta, kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö. ratkaisumallien kehittäminen.

EU voi antaa uusia jätehuoltoa koskevia direktiivejä. Kailassuon alueen mahdollinen suunnittelu. Alueen kunnat yhteistyössä. Jatkuva seuranta, alueellisen jätesuunnitelman toteuttaminen Yhteistyötä koskevat kuntien päätökset. Yhteistyömahdollisuuksien lisäselvityksiä. (LoSyk, kunnat)

Muutokset suuryritysten toiminassa ja sijoittumispolitiikassa. Tapauskohtaisesti ympärisölupamenettelyn yhteydessä. Kunnat, yritykset. Jatkuva ympäristön laadun seuranta, kaupunkiseudun yleiskaavayhteistyö.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 78 9.7 Virkistysalueet ja ulkoilureitit Uusi ympäristö- ja rakennuslaki muuttaa seutu- lain 72 § edellyttää, että ranta-alueelle kohdistuva suunnittelun luonnetta yleispiirteisempään ja pel- lomarakentaminen tapahtuu ranta-asemakaavan Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan virkistys- kistyneempään suuntaan. Kaavan esitystarkkuus tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan pohjalta. Turun aluesuunnittelun lähtökohtana on ollut osoittaa on valittavissa kulloisenkin tilanteen edellyttä- kaupunkiseudun maakuntakaavassa on loma- virkistysalueet jatkuvina taajamarakennetta jäsen- mään tarpeeseen soveltuvana. Kaavan sisältövaa- asutuksen ohjaaminen kirjattu seutukaavamää- nöivinä vyöhykkeinä. Tärkeänä periaatteena on timuksista esitetään mm virkistykseen soveltu- räykseen, missä suunnittelun kohteena olevalta kytkeä virkistysaluevaraukset, kevyen liikenteen vien alueiden riittävyys. Maakuntakaavan oikeus- alueelta tulee osoittaa mahdollisimman yhtenäi- reitit ja polkureitistöt suojelu- ja maa- ja metsäta- vaatimuksiin on kirjattu mm. , että virkistys- ja senä rakentamattomana rantana vähintään 40 % lousalueisiin. Alueiden saavutettavuuden turvaa- suojelualueita varten osoitetuilla alueilla on voi- kokonaisrantaviivasta. Rakentamattoman rannan minen kevyen liikenteen keinoin muodostaa kes- massa rakentamista koskeva rajoitus (rakentamis- määrän arvioinnin lähtökohtana tulee pääsääntöi- keisen suunnitteluperiaatteen. Liikkumisen kana- rajoitus). Virkistysalueiden osalta rakentamisrajoi- sesti pitää vuoden 1969 kantatilaa. vointi mahdollistaa suojelu- sekä maa- ja metsäta- tus voidaan tulkita keinoksi pitää vapaina maakun- lousalueiden virkistyskäytön luonnon erityiskoh- takaavassa osoitettua viheryhteyksiä, myös siinä teina, maisematiloina, hyötyliikuntakohteina jne. tapauksessa, että aluetta ei varsinaisesti toteu- Taajamarakenteen sisällä laajojen virkistysalueva- teta vaan sen käyttö perustuu jokamiehenoikeu- TEEMAKARTTA 07 VIRKISTYSALUEET JA ULKOI- rausten sijasta pyritään aluekokonaisuuksiin, jotka teen. LUREITIT voidaan toteuttaa ja joiden käyttö tuo alueen asuk- kaille mahdollisimman hyvän virkistyselämyksen. Virkistysalueet on yksi osa ns. rakentamisen TEEMAKARTTA 03: Virkistysalueet ja –reitit tukikohta-alueineen tarjo- ulkopuolisia alueita. Virkistysalueet liittyvät usein LUONTOKOHTEET JA -ALUEET avat mahdollisuuden luontomatkailun kehittämi- suojelualueisiin, jotka joissain tapauksissa, esim. seen kaupunkiseudulla. liikkumisen kanavoinnin tai erityisrakenteiden (esim. pitkospuut, lintutornit) kautta, mahdollista- Virkistysalueiden ja –verkostojen aluevarausten vat myös alueen virkistyskäytön. Toisena virkis- Lähteet ja kirjallisuus perusteena on: tysalueita laajentavana kokonaisuutena ovat maa- - Pyöräliikenteen kehittämisselvitys 1999 - muodostaa yli kuntarajojen rakentuva ulkoilu- ja metsätalousalueet, joista metsät ovat sellai- - Suokullan reitistö, Kuhankuonon retkeilyrei- ja virkistysalueiden verkko yhtenäisinä katkea- senaan jokamiehen käyttöoikeuden kautta osa tistö, valtakunnallinen vaellusreitti E 6, E 10 mattomina vyöhykkeinä; virkistysaluejärjestelmää. Maatalousalueiden pel- - turvata ulkoilu- ja virkistysalueiden saavutetta- tovaltaiset osat ovat usein maiseman kannalta vuus ulkoilureitein ja kevyenliikenteen yhteyk- merkittäviä alueita ja antavat varsinaisiin virkis- sin; tysalueisiin avaruutta. Joillekin alueille virkistys- - käsitellä ulkoilu- ja virkistysalueet yhtenä toiminnan laajeneminen edellyttää maanomista- kokonaisuutena suojelu- sekä maa- ja metsä- jakohtaisia sopimuksia esim. puunkorjuun jälki- talousalueiden kanssa (viherkäytävät); hoidon osalta. - rakentamattomien rantaosuuksien liittäminen virkistysaluekokonaisuuksiin; Kaupunkiseudulle on leimallista suuret manner- - liittää Kurjenrahkan kansallispuisto ja Kuhan- maiset saaret, joista Ruissalo muodostaa virkis- kuonon retkeilyreitistöalue osaksi kaupunki- tystoimintojen kannalta valtakunnallisestikin mer- seudun ulkoilu- ja virkistysaluejärjestelmää. kittävän kohteen. Ruissalon painoarvoa virkistys- - kytkeä Varsinais-Suomi valtakunnallisiin E6 ja alueena lisää tavoite muodostaa siitä osa Turun E10 –reitistöihin. kaupunkiin suunniteltua kaupunkipuistoa. Toteu- tunut loma-asutus on kaupunkiseudun lähisaa- Vahvistuneessa seutukaavassa on virkistysalueet rilla niin tiheää, että maakuntatasoisen virkis- jaettu lähivirkistysalueisiin (Vl ja VI:1 P), virkistys- tysaluesuunnittelun keskeisenä tavoitteena on keskusten alueisiin (VI:1 R) ja retkeily- ja ulkoi- vielä vapaana olevien ranta-alueiden turvaaminen lualueisiin (VR ja VI-2). Virkistysalueet on osoi- osana virkistysalueverkkoa. tettu sulkeutuvina usein hyvinkin tarkkoina, maan- omistusoloja seuraavina aluevarauksina. Joissakin Loma-asutus on vahvistuneessa seutukaavassa tapauksissa virkistysalue rajautuu maatalousalu- osoitettu osa-alueisiin perustuvana mitoitussuun- eeseen (MU), missä kaavalla osoitetaan ulkoilun nitelmana. Turun kaupunkiseudun maakuntakaa- ohjaamistarvetta. Vahvistuneen seutukaavan tar- van alueella on rantojen käyttöaste erittäin korkea kasta esitystavasta ja suuresta maakäyttöluok- eikä moniportaisella mitoitussuunnitelmalla ole kien määrästä johtuen ei seutukaavasta hahmotu saavutettavissa vastaavaa hyötyä kuin maakun- yhtenäisesti jatkuvia virkistysaluekokonaisuuksia. nan muilla ranta-alueilla. Maankäyttö- ja rakennus-

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 79

MERKINTÄ KAAVAMÄÄRÄYKSET MERKITTÄVIMMÄT ALUEET / KOHTEET TULKINNAN ERITYISKYSYMYKSET

VIRKISTYSALUE Ruissalo, Aurajoki-, Vähäjoki- ja Raisiojokilaaksot, Rakentaminen voidaan sallia, jos siitä ei aiheudu haittaa - Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, Kuhankuono. Lapilan saari. alueen virkistyskäytölle. retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. RETKEILY JA MATKAILUTOIMINTOJEN ALUE Kailon ja Väskin saaret Naantalissa, Ruissalon Saaronniemi. Ei voi sisältää pysyvää eikä loma-asutusta. - Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeilyn ja matkailun alueet. ULKOILUREITTI Suokullan reitistö, Kuhankuonon retkeilyreitistö, Ulkoilun huomioon ottavat metsänhoidon toimenpiteet - Ulkoilureitteihin liittyvät talousmetsäalueet tulee hoitaa valtakunnallinen vaellusreitti E 6, E 10, Raisio ja edellyttävät sopimusta maanomistajan kanssa. puistomaisina kokonaisuuksina. Aurajokilaaksot - Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. VENEILYREITTI Seudulliset veneilyn pääväylät.

VENESATAMA Turun ja Naantalin keskustojen vierasvenesatamat

MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Pelto- ja metsäalueet, haja-asutusalueet, ranta-alueet. Merkintä sisältää myös pienet kylät ja rantojen loma- - Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan asutuksen. Rakentamisen määrä ja sijainti ratkaistaan käyttää myös loma-asutukseen ja haja-asutusluonteiseen yksityiskohtaisella kaavoituksella tai erityisistä syistä pysyvään asumiseen sekä jokamiehenoikeuden mukaiseen poikkeusluvalla. ulkoiluun ja retkeilyyn. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: - Suunniteltaessa loma-asutusta meren tai vesistön MRL 72§:n mukaiselle ranta-alueelle tulee rakentamatonta rantaa varata mahdollisimman yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään 40 % suunniteltavan alueen kokonaisrantaviivasta. - Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan kuntakaavoituksella vähäisessä määrin osoittaa myös uutta pysyvää asumista ja muita toimintoja, jotka eivät aiheuta ympäristöhaittoja.

MERKINTÄ IHMISTEN ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ, VESI, ILMA JA ILMASTO KASVI- JA ELÄINLAJIT, LUONNON MONIMUOTOISUUS JA LUONNONVARAT + Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia + Pääosin positiivisia vaikutuksia + Pääosin positiivisia vaikutuksia

+ Positiivisia vaikutuksia - Herkät maastot edellyttävät selvää kanavointia rakenteita - Maaston kulumista paikallisesti käyttäen

- Herkät alueet edellyttävät selvää kanavointia.

+ Merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinolohin + Positiivisia vaikutuksia

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 81 MERKINTÄ LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET SELVITYKSET

Käytössä olevien virkistysalueiden kytkeminen koko Jatkuvat ja helposti saavutettavat viheralueet vapailta meren Pyöräliikenteen kehittämissuunnitelma, Suunnittelukolmio Oy kaupunkiseudun kattavaan kokonaisuuteen. rannoilta jokilaaksoja pitkin pohjoisen maa- ja / Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1999. metsätalousalueille. Matkailun toimintaedellytysten turvaaminen.

Ohjeellinen merkintä. Reitin sijainti märitetään tarkemmalla Yhtenäinen verkosto, joka sitoo yhteen virkistyksen Suokullan reitistö, Kuhankuonon retkeilyreitistö, suunnittelulla. aluevaraukset. valtakunnallinen vaellusreitti E 6, E 10

Ohjeellinen merkintä. Reitin sijainti märitetään tarkemmalla Turvalliset ja monipuoiset veneilyreitit. Luonnon kuormituksen suunnittelulla. ohjaaminen. Kauppamerenkulun ja vapaa-ajan veneilyn erottaminen vilkkaimilla ja ahtaimilla osuuksilla.

Maa- ja metsätaloustuotannon toimintaedellytysten turvaaminen. Maatalouskulttuurimaiseman vaaliminen. Virkistysalueverkon täydentäminen. Maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittäminen, olemassa olevien rakenteiden ja palveluiden hyödyntäminen

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 82 MERKINTÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, YHDYS- KUNTA- JA KAUPUNKIKUVA, MAISEMA, KULTTUURI- PERINTÖ JA ELINKEINOT JA TALOUS VAIKUTUSTEN YHTEENVETO TEEMOITTAIN ENERGIATALOUS SEKÄ LIIKENNE RAKENNETTU YMPÄRISTÖ +/- Vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen + Todennäköisesti positiivisia vaikutuksia maisemaan ja + Toimivat luontomatkailun kohdealueina + Laajoja positiivisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin kulttuuriperintöön sekä viihtyvyyteen ja luonnon monimuotoisuuteen

+ Positiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin

+ Positiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiin

+ Positiivisia vaikutuksia

MERKINTÄ EPÄVARMUUSTEKIJÄT PERUS- JA LISÄSELVITYSTARPEET TOTEUTUS SEURANTA

Ihmisten ulkoilutottumukset ja virkistysalueiden tarpeet voivat Kaupungit ja kunnat, yhteistyö jatkuvuuden turvaamiseksi muuttua seuraavien 20 vuoden kuluessa.

Kaupungit ja kunnat, yhteistyö jatkuvuuden turvaamiseksi.

Kaupungit, kunnat, merenkulaitos.

Kaupungit ja kunnat, kuntakaavoitus.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 83