Turun K Aupunkiseudun Maakuntak Aava

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Turun K Aupunkiseudun Maakuntak Aava TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Varsinais-Suomen liitto 2002 ISBN 951-9054-56-1 www.varsinais-suomi.fi SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE .............................................................................................................................. 5 8. MAAKUNTAKAAVAN RAKENNE JA ESITYSTAPA ........................................................ 39 8.1 Paikkatietotekniikan käyttö .......................................................................... 39 1. JOHDANTO ......................................................................................................................... 7 8.2 Pohjakartta ...................................................................................................... 39 8.3 Karttaa täydentävät tiedot ............................................................................ 39 2. MAAKUNTAKAAVA OSANA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUA ............................. 9 8.4 Kaavamerkinnät .............................................................................................. 39 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ja maankäytön suunnittelujärjestelmä .............................................................. 9 9. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN ............................................................41 2.2 Maakuntakaavoituksen tehtävä ja sisältö ..................................................... 9 9.0 Yleistä ...............................................................................................................41 2.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset ............................................................ 10 9.1 Muinaismuistot ...............................................................................................41 9.2 Rakennetun ympäristön suojelu ....................................................................41 3. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS .....................................................................11 9.3 Luonnonsuojelu .............................................................................................. 42 3.1 Suunnittelu- ja vaikutusalue ..........................................................................11 9.4 Yhdyskuntatekninen huolto .......................................................................... 55 3.2 Osalliset ja osallistumismenettelyt ..............................................................11 9.5 Liikenneverkko ................................................................................................ 61 3.3 Suunnittelun vaiheet ..................................................................................... 12 9.6 Palveluverkko ja aluerakenne ....................................................................... 69 9.7 Virkistysalueet ja ulkoilureitit ....................................................................... 79 4. MAAKUNTAKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .............................................. 13 4.1 Yleisiä lähtökohtia .......................................................................................... 13 TAULUKKKO VALTAKUNNALLISISTA ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISTA TURUN KAUPUNKI- 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .................................................. 13 SEUDUN MAAKUNTAKAAVASSA .................................................................................. 85 4.3 Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ................................................... 13 4.4 Turun kaupunkiseudun aluerakenne ............................................................ 14 LUETTELOT SUOJELUKOHTEISTA JA -ALUEISTA ......................................................................... 89 4.5 Nykytilanteen ympäristöhäiriöt ................................................................... 17 5. MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ ....................................................................................... 21 5.1 Yleistä .............................................................................................................. 21 5.2 Aluerakennemallit .......................................................................................... 21 5.3 Aluerakennemallivaihtoehtojen vaikutukset, vertailu ja valinta .............. 21 5.4 Yhteenveto saadusta palautteesta .............................................................. 22 6. MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET ............................................................................ 25 6.1 Vaikutusten arviointi osana kaavan laatimista ........................................... 25 6.2 Vaikutusmatriisi arvioinnin työvälineenä .................................................... 25 6.3 Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan vaikutus kestävään kehitykseen ................................................................... 26 6.4 Kaavan toteuttamisen vaikutukset Natura 2000 verkostoon .................... 27 6.5 Maakuntakaavan merkittäviä vaikutuksia aiheuttavat aluevaraukset ..... 30 6.6 Kaavan vaikutusten yhteenveto ................................................................... 34 6.7 Kaavan vaikutusten arvioinnissa käytetyt selvitykset .............................. 35 7. MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTUS JA SEURANTA ........................................................ 37 7.1 Toteutuminen ................................................................................................. 37 7.2 Seuranta .......................................................................................................... 37 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA - 25.11.2002 SIVU 3 KUULUTUS Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 §:n mukaisesti kuulutetaan, että ympäristöministeriö on 23.8.2004 antamallaan päätöksellä nro YM1/5222/2003 vahvistanut Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 25.11.2002 tekemän päätöksen, jolla on hyväksytty Turun kaupunkiseudun maakuntakaava ja maakunta- kaava-aluetta koskevan seutukaavan kumoaminen sellaisena kuin se ympäristöministeriön päätöksestä ja siihen liitetystä kaavakartasta määräyksineen ilmenee. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta kolme uutta virkistysaluevarausta, jotka oli osoitettu puolustus- voimien käytössä oleville alueille. Pansion Koivuluodon ja Ruissalon Kallanpään alueet sekä Heikkilän kasarmialueen ranta-alue jäävät kaavassa edelleen puolustusvoimien alueiksi. Vahvistamatta jäi myös osa Turun lentoaseman pohjoispuolelle osoitetusta teollisuusaluevarauksesta. Vahvistamatta jätetyillä alueilla jää edelleen voimaan Varsinais-Suomen seutukaava. Päätöksessään ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 210 §:n perusteella määrännyt, että päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman. Ympäristöministeriön päätös liitteineen on nähtävissä Varsinais-Suomen liiton virastossa, Ratapihankatu 36, Turku, 20.9.-24.10.2004 välisenä aikana viraston aukioloaikoina ja ympäristöministeriön päätöksen mukainen maakuntakaavakartta määräyksineen on lähetetty alueen kuntiin ja maankäyttö- ja rakennus- asetuksen 95 §.n mukaisille tahoille. Turussa 13.9.2004 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Juho Savo Markku Roto maakuntajohtaja hallintopäällikkö VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA SIVU 4 ESIPUHE FÖRORD Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan laatimi- Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyö on Arbetet med att göra upp landskapsplanen för som gjorts som underlag för planen har förhand- nen aloitettiin 1994 kaupunkiseudun 7.10.1988 liittynyt läheisesti alueen kuntien yleiskaavo- Åbo stadsregion inleddes 1994 som en revision lats i flera repriser och utredningarna har komp- vahvistuneen taajamaseutukaavan tarkistuksena. jen laadintaan, joita on käsitelty liiton ja kuntien av den tätortsregionplan som blivit stadfäst för letterats och utvidgats allt efter som arbetet på Uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulon yhteisessä yleiskaavatyöryhmässä. Tällä työllä on stadsregionen 7.10.1988. Genom den nya mar- planen framskridit. Förhandlingar om planens myötä on kaavatyö saanut uusia lähtökohtia. Suomen oloissa poikkeuksellisen pitkä historia, kanvändnings- och bygglagen har planearbetet innehållskrav har förts i uppbygglig anda. sillä ryhmä on toiminut jo 1970-luvulta lähtien. fått nya utgångspunkter. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyö on Tämä yhteistyö on osaltaan helpottanut yhtei- Arbetet på landskapsplanen för Åbo stadsre- liittynyt mielenkiintoisella tavalla siihen keskus- sen näkemyksen muodostamista maakuntakaa- Arbetet på landskapsplanen för Åbo stadsregion gion har hört nära samman med uppgörandet av teluun, jota on käyty maakuntakaavan sisällön ja van sisällöstä ja periaatteista ja kaavan roolista har på ett intressant sätt varit förenat med den generalplanerna för regionens kommuner, vilka esitystavan kehittämiseksi. Uusi maankäyttö- ja kaupunkiseudun kunnissa. Useaan otteeseen debatt som har förts om att utveckla innehål- har behandlats i förbundets och kommunernas rakennuslaki ja seutukaavan korvaaminen maa- on todettu, että maakuntakaava voi toimia myös let och framställningssättet för landskapspla- gemensamma arbetsgrupp för generalplansarbe- kuntakaavalla on antanut mahdollisuudet miettiä alueen kuntien yhteisenä yleiskaavana. nen. Den nya markanvändnings- och byggla- tet. Detta arbete har en exceptionellt lång historia niitä periaatteita, jotka maakunnan kehittämisen gen och ersättandet av regionplanen med en för finländska förhållanden, ty gruppen har verkat kannalta kaavatyössä ovat keskeisiä. Samoin on Maakuntakaavan laatiminen on ollut pitkä ja moni- landskapsplan har berett möjlighet att begrunda redan allt sedan 1970-talet. Detta samarbete har pohdittu sitä, millä tavalla
Recommended publications
  • KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Itä MEDIATIEDOT 2017 Turun Seutusanomat Itä Ilmestyi Vuosina 2009–2015 Nimellä Kaarinan Uutiset
    Alueen suurin paikallislehti 1 TURUN SEUTUSANOMAT ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO itä MEDIATIEDOT 2017 www.turunseutusanomat.fi Turun Seutusanomat Itä ilmestyi vuosina 2009–2015 nimellä Kaarinan Uutiset. JULKAISIJA YKSITYISHENKILÖIDEN ILMOITUKSET (sis. alv 24 %) ML-Mediat Oy 0,75 e/pmmp sis. alv (esim. 1: Ilmoituksen leveys 1 palsta, korkeus 30 mm = 22,50e, esim 2: Ilmoituksen leveys 2 palstaa, korkeus 30 mm Osoite: Tasalanaukio 1, 2. krs. 21200 Raisio = 45e) Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 [email protected] Toimi näin: Lähetä ilmoitusteksti osoitteeseen aino.vaananen@ Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 turunseutusanomat.fi. Maksa ilmoitusmaksu tilillemme FI51 5265 [email protected] 0420 0231 93, viestiksi oma nimi. Ilmoitus julkaistaan haluamassasi Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 lehdessä, kun suoritus näkyy tilillämme. [email protected] ILMOITUSAINEISTOT Juttuvinkit: [email protected] Sähköposti: [email protected] MAINOSMYYNTI Valmistettavat ja vedostettavat aineistot perjantaihin klo 10 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä valmistettavista ilmoituk- Päivi Haltia-Korhonen, 045 139 2151 sista emme pysty takaamaan vedosta. Vedos lähetetään perjantain [email protected] aikana, vedoksen kommentointi maanantaihin klo 12 mennessä. Mika Leinonen, 040 706 2132 Valmisaineisto maanantaihin klo 10 mennessä. Tilavaraus perjan- [email protected] taihin klo 11 mennessä.
    [Show full text]
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku
    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
    [Show full text]
  • Official Journal of the European Communities L 39/49
    14.2.2000 EN Official Journal of the European Communities L 39/49 COMMISSION DECISION of 22 December 1999 listing the areas of Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 (notified under document number C(1999) 4945) (Only the Finnish text is authentic) (2000/120/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, eligible under Objective 2 with due regard to national priorities, without prejudice to the transitional support Having regard to the Treaty establishing the European provided for in Article 6(2) of that Regulation; Community, (5) Article 4(11) of Regulation (EC) No 1260/1999 provides Having regard to Council Regulation (EC) No 1260/1999 of that each list of areas eligible under Objective 2 is to be 21 June 1999 laying down general provisions on the valid for seven years from 1 January 2000; however, Structural Funds (1), and in particular the first subparagraph of where there is a serious crisis in a given region, the Article 4(4) thereof, Commission, acting on a proposal from a Member State, may amend the list of areas during 2003 in accordance After consulting the Advisory Committee on the Development with paragraphs 1 to 10 of Article 4, without increasing and Conversion of Regions, the Committee on Agricultural the proportion of the population within each region Structures and Rural Development and the Management referred to in Article 13(2) of that Regulation, Committee for Fisheries and Aquaculture, Whereas: HAS ADOPTED THIS DECISION: (1) point 2 of the first subparagraph of Article 1 of Regulation (EC) No 1260/1999 provides that Objective 2 Article 1 of the Structural Funds is to support the economic and social conversion of areas facing structural difficulties; The areas in Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 are listed in the (2) the first subparagraph of Article 4(2) of Regulation (EC) Annex hereto.
    [Show full text]
  • Turun Keskiaikaisten Kylätonttien Kasvillisuus
    Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Silja Aalto Pro gradu-tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SILJA AALTO: Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Pro gradu –tutkielma, 92 sivua, 21 liitesivua Arkeologia Elokuu 2020 Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaista kasvillisuutta Turun alueen keskiaikaisilla kylätonteilla nykyään esiintyy ja poikkeaako eri ikäisten ja eri aikoina autioituneiden kylätonttien kasvillisuus toisistaan. Mikäli jotkin kasvilajit esiintyvät vanhoilla rautakaudelta periytyvillä asuinpaikoilla selvästi useammin kuin vasta keskiajalla perustetuissa kylissä, ne voisivat indikoida asutuksen vanhaa ikää. Samalla tarkastellaan, painottuuko tiettyjen kasvilajien levinneisyys Turussa keskiaikaisen kyläasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuuden osalta aineisto koostuu Turun paikallisista luontoselvityksistä, Suomen lajitietokeskuksen kokoamista havainnoista ja Turun kasvit -hankkeen havaintopisteistä. Kyläaineisto pohjautuu pääasiassa Turun museokeskuksen inventointeihin vuosilta 2014 ja 2015. Ennen tutkimusta kyläkohtaista kasvillisuusaineistoa täydennettiin kenttätöillä. Analyysiin valittiin 11 autioitunutta kylätonttia: Haavisto, Harittu, Iisala, Ispoinen, Kairinen, Kakkarainen, Kalliola, Koskennurmi,
    [Show full text]
  • Runkolinjaston Linjakohtaiset Kuvaukset 9.5.2018
    Runkolinjaston linjakohtaiset kuvaukset 9.5.2018 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 1 Satama–Lentoasema 1A Satama–Moisio–Jäkärlä 1B Satama–Matkakeskus • Linjat 1, 1A ja 1B palvelevat Sataman ja Kauppatorin välisen alueen asukkaita, työmatkaliikkujia sekä risteilymatkustajia. Linjat vastaavat reiteiltään nykyisen linjan 1 liikennettä siirrettynä osin Eerikinkadulle. Linjojen 1 ja 1A pohjoispäät puolestaan palvelevat Raunistulan, Kastun, Kärsämäen ja Urusvuoren alueita. Linja 1 jatkaa lentoasemalle. Linja 1A kääntyy ennen lentoasemaa Moisioon ja Yli-Maariaan, josta tulevan uuden katuyhteyden kautta Jäkärlään. Yli- Maarian ja Moision alueita palvelevat linjan 1A ohella täydentävät linjat T93 ja T94, Jäkärlää puolestaan linja T8. • Linjat 1 ja 1A risteävät molempien kehärunkolinjojen kanssa Kärsämäentien ja Markulantien risteyksessä. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 2 Kohmo–Mylly (VE1) 2 Kohmo–Länsinummi (VE2) • Reitti kattaa Kohmon, Kuralan, Nummen, Hepokullan, Liljalaakson ja Länsinummen alueet ja vastaa nykyistä linjaa 2 Kohmo–Länsinummi. Keskustan tuntumassa linja kulkee muun muassa Yliopistonmäen viertä, TYKSin Kantasairaalan ohi sekä Satakunnantien vartta. • VE1:ssä reittiä on jatkettu kauppakeskus Myllyyn. VE2:ssa Myllyn ja Kauppatorin välillä ei ole suoraa linjaa. Molemmissa versioissa nykyinen Liljalaakson päätepysäkki tavoitetaan kehärunkolinjayhteydellä. • Linja risteää kehärunkolinjojen kanssa Kohmon puoleisessa päässä Hämeentiellä. Länsinummen suunnassa linja risteää
    [Show full text]
  • Kaupunginosien Numerot Ja Ni
    096 PAATTINEN 099 KOSKENNURMI 097 YLI-MAARIA 087 JÄKÄRLÄ 098 PAIMALA 086 MOISIO 095 SARAMÄKI 103 TASTO 089 LENTOKENTTÄ 088 URUSVUORI 085 RUNOSMÄKI 084 KÄRSÄMÄKI 093 METSÄMÄKI 102 HAAGA 077 MÄLIKKÄLÄ 083 KAERLA 092 ORIKETO 076 TERÄSRAUTELA 091 RÄNTÄMÄKI 073 VÄTTI 082 KASTU 094 HALINEN 075 RUOHONPÄÄ 101 KOROINEN 081 RAUNISTULA 072 KÄHÄRI 014 KOHMO 074 PITKÄMÄKI 013 KURALA 011 NUMMI 065 PERNO 071 POHJOLA 063 PAHANIEMI 064 ARTUKAINEN 006 VI 001 I 016 VARISSUO 007 VII 012 ITÄHARJU 062 ISO-HEIKKILÄ 002 II 021 KUPITTAA 008 VIII 066 PANSIO 003 III 015 PÄÄSKYVUORI 004 IV 022 KURJENMÄKI 009 IX 061 SATAMA 005 V 031 MÄNTYMÄKI 025 VAALA 023 VASARAMÄKI 026 LAUSTE 032 LUOLAVUORI 041 VÄHÄHEIKKILÄ 042 KORPPOLAISMÄKI 053 PIKISAARI 043 PUISTOMÄKI 024 HUHKOLA 044 PIHLAJANIEMI 052 LAUTTARANTA 033 PELTOLA 067 RUISSALO 034 ILPOINEN 037 SKANSSI 049 JÄNESSAARI 035 KOIVULA 046 UITTAMO 051 MOIKOINEN 154 SÄRKILAHTI 057 KUKOLA 045 ISPOINEN 036 HARITTU 153 TOIJAINEN 047 KATARIINA 056 ILLOINEN 059 KAISTARNIEMI 068 MAANPÄÄ 054 HAARLA 055 ORINIEMI 058 PAPINSAARI 048 FRISKALA 151 SATAVA 152 VEPSÄ Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 12.9.2016, VN Mittakaava: 1:110000 001 I 001 I 002 II 002 II 003 III 003 III 004 IV 004 IV 005 V 005 V 006 VI 006 VI 007 VII 007 VII 008 VIII 008 VIII 009 IX 009 IX 064 ARTUKAINEN ARTUKAIS 011 NUMMI NUMMISBACKEN 048 FRISKALA FRISKALA 012 ITÄHARJU ÖSTERÅS 102 HAAGA HAGA 013 KURALA KURALA 054 HAARLA HARLAX 014 KOHMO KOHMO 094 HALINEN HALLIS 015 PÄÄSKYVUORI SVALBERGA 036 HARITTU HARITTU 016 VARISSUO KRÅKKÄRRET 024 HUHKOLA HUHKOLA
    [Show full text]
  • TURUN VIHERALUEIDEN SOSIAALISTEN ARVOJEN KARTOITUS LIITE 4. Asukkaille Tärkeitä Alueita Koskevat Kommentit
    TURUN VIHERALUEIDEN SOSIAALISTEN ARVOJEN KARTOITUS LIITE 4. Asukkaille tärkeitä alueita koskevat kommentit Tuuli Vesanto 2007 Lainaukset asukkaiden vastauksista on kirjoitettu kursiivilla lainausmerkkeihin. Lainaukset on kopioitu kaikkine kirjoitusvirheineen. Hakasulkuihin on merkitty vastaajan asuinpaikka, jos se sijaitsee kaukana mainitusta alueesta. ALUEEN NIMI MIKSI ON TÄRKEÄ? KESKUSTA "Samppalinnan puisto" "Asuinympäristö" "Samppalinnan mäki" "Asuinympäristö, hyvä alue esitellä vieraille, lasten ulkoilu" "Puolalanpuisto/taidemuseon alue" "Lähin puisto, lasten leikkipaikka, pulkkamäki, retkipaikka, työmatka, vaunureitti" "Jokiranta" "Viikottainen kävelyreitti, "urbaani" kävelyalue, mieluisia kahviloita ja ravintoloita, mukava leikkipaikka" "Kupittaa/Seikkailupuisto" "Lasten leikkipaikka, viikonlopun picknic-paikka, urheilupaikka, ystävien tapaamispaikka" "Puutorin puisto + Puutori" "Kodin lähimaisema, jokapäiväinen kulkureitti" "Ruissalo" [Keskusta] "Retkikohde, luonnonympäristö" "Puolalaparken, Trätorget, Bangatan, "Promenerar regelbundet där med hund." Järnvägsstationsparken" "Verkkahovi, Barkplansområdet" "Promenader regelbundet med hund." "Thomasbron, Studentbyn." "Promenader med hund." "Båda sidorna av Auraån mellan Thomasbron "Regelbundet promenader (dagligen) med hund." och Hallis." "Tuomiokirkon ympäristön puistot" "Kuljen päivittäin" "Aurajoen rannat Martinsilta-Halinen, "Ulkoilua koiran kanssa" mahdollisuuksien mukaan molemmat rannat" [Keskusta] "Tuomaan puisto" "Ulkoilua koiran kanssa" "Ruissalo" [Pansio] "Upea luonto, miksei
    [Show full text]
  • Case Study on Housing Turku, Finland
    Case Study on Housing Turku, Finland Author: Rinus Penninx Institute for Migration and Ethnic Studies Universiteit van Amsterdam © 2007 European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Wyattville Road, Loughlinstown, Dublin 18, Ireland Telephone: + 353 1 2043100, Fax: + 353 1 2826456 Turku Table of Content 1 Background information on the country .......................................................................3 1.1 History of migration and composition of migrant populations..................................3 1.2 General national integration policy............................................................................5 2 Background information on the city and its integration policy...................................6 2.1 General structural data of the city..............................................................................6 2.2 History of municipal migration and composition of migrant populations.................9 2.3 Municipal migration and integration – history and policy.......................................12 2.4 Inter-city cooperation...............................................................................................16 3 Housing situation of the city..........................................................................................17 3.1 Housing stock and housing market in general .........................................................17 3.2 Spatial concentration and housing situation of residents with migration background 18 3.3 Accessibility of the housing market
    [Show full text]
  • Managing Quality of Life in the Context of Urban-Rural Interaction – Approaches from the Baltic Sea Region
    Managing Quality of Life in the Context of Urban-Rural Interaction – Approaches from the Baltic Sea Region Stefanie Lange and Petri Kahila NORDREGIO REPORT 2012:3 Nordregio P.O. Box 1658 SE–111 86 Stockholm, Sweden [email protected] www.nordregio.se www.norden.org ISSN 1403-2503 Nordic Council of Ministers ISBN 978-91-89332-93-5 Managing Quality of Life in the Context of Urban-Rural Interaction – Approaches from the Baltic Sea Region Managing Quality of Life in the Context of Urban-Rural Interaction – Approaches from the Baltic Sea Region Stefanie Lange and Petri Kahila Nordregio Report 2012:3 ISBN 978-91-89332-93-5 ISSN 1403-2503 © Nordregio 2012 Nordregio P.O. Box 1658 SE-111 86 Stockholm, Sweden [email protected] www.nordregio.se www.norden.org Analyses and text: Stefanie Lange and Petri Kahila Cover Photo: Stefanie Lange Repro and print: Allduplo, Stockholm, Sweden Linguistic editing: Chris Smith Nordic co-operation takes place among the countries of Denmark, Finland, Iceland, Norway and Sweden, as well as the autonomous territories of the Faroe Islands, Greenland and Åland. The Nordic Council is a forum for co-operation between the Nordic parliaments and governments. The Council consists of 87 parliamentarians from the Nordic countries. The Nordic Council takes policy initiatives and monitors Nordic co-operation. Founded in 1952. The Nordic Council of Ministers is a forum of co-operation between the Nordic governments. The Nordic Council of Ministers implements Nordic co-operation. The prime ministers have the overall responsibility. Its activities are co-ordinated by the Nordic ministers for co-operation, the Nordic Committee for co-operation and portfolio ministers.
    [Show full text]
  • Turun Koulujen Inventointi Ja Arvottaminen
    Turun koulut Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen Vasaramäen koulu. Kuva Sanna Kupila 2014. Turun kaupungin museokeskus, rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu Sanna Kupila, Juha Kylliö, Iina Paasikivi, Samuli Saarinen 15.6.2016 1 Turun koulujen inventointi ja arvottaminen Koulujen inventointi 2016 on osa Yleiskaava 2029 valmistelun yhteydessä toteutettuja vali- koivia täydennysinventointeja. Täydennysinventoinnit on laadittu temaattisina keskittyen keskustan ulkopuolisiin asuinalueisiin ja erilaisiin laitoksiin. Yleiskaavoituksen yhteydessä 2013–2016 inventoidut kohteet keskustan ulkopuolella: – Asuinalueet – Päiväkodit 1990-luvulle asti (myös keskusta) – Koulut ja lastenkodit – Hoivakodit ja palvelutalot – Keskustan ulkopuolinen teollisuusperintö Kaikkiin täydennysinventointeihin on sisältynyt arvottaminen. Arvottaminen on tehty yleiskaa- van rakennussuojelutyöryhmässä, jossa on ollut edustajat museokeskuksesta, rakennusval- vonnasta ja kaupunkisuunnittelusta. Asuinalueiden inventoinnin on tehnyt kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi kaupunkisuunnittelusta. Muiden kohteiden dokumentoinnista on vastannut museokeskuksen tutkija Sanna Kupila. Päiväkoti-inventointia on täydennetty kaupunkisuun- nittelussa laaditulla modernin päiväkotiarkkitehtuurin selvityksellä, jonka teki suunnittelija Samuli Saarinen. Laitoskohteet on arvotettu luokkiin 1–3. Työryhmä esittää ensimmäiseen luokkaan kuuluvia kohteita valmisteilla olevan yleiskaavan suojelukohteiksi. Toisessa luokassa ovat kohteet, joiden säilyminen on toivottavaa,
    [Show full text]
  • Kevään Menovinkit Senioreille 2016.Indd
    Kevään menovinkit senioreille 2016 Avoimet Ovet -hankkeen julkaisu 1/2016 HEI! Tässä esitteessä on esimerkkejä eri tapahtumista ja ryhmistä, jotka ovat avoimia turkulaisille kotona asuville ikäihmisille. Ilmoituksissa olevien yhteystietojen kautta voit kysyä lisätietoja, mitä muuta heillä on tarjolla. Seuraa myös ilmoittelua esim. lehdistä, koska kaikkien tahojen ilmoituksia ei tässä esitteessä ole. Jos tarvitset tukea toimintaan osallistuaksesi, tutustu esitteen viimeiseen aukeamaan. Koulutuetun vapaaehtoisen kanssa on mukava lähteä tutustu- maan esim. esitteen tapahtumiin. Mukavaa kevättä Sinulle ja tervetuloa esitteen toimintoihin mukaan! Lisätietoja: [email protected] p. 044 082 0213 Esitteen on sinulle mahdollistanut yhteistyö vapaaehtoisten, Raha-automaattiyhdistyksen (RAY), eri yhdistysten ja järjestöjen ja Turun kaupungin kanssa. 2 SISÄLTÖ Keskusta Sukellusveneet Suomessa -näyttely ............................................................. 7 Wäinö Aaltosen museo.................................................................................. 8 Wäinö Aaltosen museon konserttisarja ..................................................... 8 Vanha Raatihuone ............................................................................................ 9 Fingerroosin säätiö, Palvelupiste Tarina ...................................................... 9 Turun ammatti-instituutin Senioriklupi ..................................................... 10 Portsakoti .......................................................................................................
    [Show full text]
  • In Finland? a Qualitative Study Into Finnish-Born Families’ Housing and School Choices in Turku Sirkka Komulainen, Ph.D., Senior Researcher
    Finnish Yearbook of Population Research XLVII 2012, pp. 51–64 51 ’White Flight’ in Finland? A Qualitative Study into Finnish-born Families’ Housing and School Choices in Turku SIRKKA KOMULAINEN, Ph.D., Senior Researcher. Institute of Migra- tion, Turku, Finland ‘White flight’ refers to a phenomenon whereby native middle class residents avoid or move away from areas with immigrant concentrations thereby contributing to ethnic and residential segregation. The recent increase in immigration into Finland has spurred public debates suggesting that white flight – in connection with school choices – might also be happening in Finland. In this article, the phenomenon is scrutinized and unravelled conceptually. The discussion draws on a recent qualitative study undertaken in Turku. The study involved 31 in-depth interviews with native Finnish parents of primary- and preschool aged children. The results indicate that neither the schools nor immigration determined families’ housing decisions that were, ultimately, multifaceted and situated within specific life courses and circumstances. Mainly thematic but also discourse and life course analysis methods were employed to tease out nuances around talk and action, also helping to further understand the dynamics of ‘attitudes’ in this context. Keywords: Housing and school choices, white flight, deconstruction Introduction In Finland, the number of immigrants is relatively low compared to other European countries. In 2011 the total population of Finland was 5 401 267 of which 183 133 (3,4%) were foreign nationals. Immigration is mostly concentrated in the major cities, such as Turku and the capital region. The total population of Turku in 2010 was 177 326 of which 8 900 (less than 8%) were foreign nationals (Turku city statistics 2011).
    [Show full text]