DOCSLIB.ORG

KIERTO KIRJEKOKOELMA 1953 N O 38-41

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
KIERTO KIRJEKOKOELMA 1953 N O 38-41 POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1953 N o 38-41 N:o 38. Kiertokirje valtioneuvoston päätöksen virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaoituksesta vuo­ sina 1953—1962 lähettämisestä erinäisille toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään postitarkastajille, liitettäväksi yllämainituille posti- ja lennä- lennätin- ja puhelinpiirikonttoreille, posti- ja tinhallituksen alaisille viranomaisille vuoden lennätinkonttoreille, postikonttoreille, lennä- 1936 kiertokirjeen N:o 27 ohella lähetettyyn tinkonttoreille, sanomalehtipostikonttorille, Pieneen lakisarjaan ‘N :o 54 siinä olevan, puhelinkonttorille, posti- ja lennätintoimis- kiertokirjeen N :o 123/43 ohella lähetetyn toille sekä postitoimistoille eripainoksena ote valtioneuvoston päätöksen tilalle. virka- ja valtioneuvoston päätöksestä 7 päivältä helmi­ itsehallintoalueiden kielellisestä jaoituksesta kuuta 1953 virka- ja itsehallintoalueiden kie­ vuosina 1943— 1952, joka nyt lähetetyllä val­ lellisestä jaoituksesta vuosina 1953— 1962, tioneuvoston päätöksellä on kumottu. Helsingissä, maaliskuun 20 päivänä 1953. Pääjohtaja S. ]. Ahola. •Johtaja Matti Aspio. N :o 39. Kiertokir j e kiinteistö toimiston ensimmäisen kirjurin viran julistamisesta haettavaksi. Posti- ja lennätinhallitus julistaa haettu- rin viran, johon hakuaika päättyy kestä­ väksi kiinteistötoimiston ensimmäisen kirju- viikkona ensi huhtikuun 29 päivänä kello 12. Helsingissä, maaliskuun 30 päivänä 1953. • N :o 40. Kiertokirje kiertokirjeessä n:o 36/1953 olleen Turun lennät'nkontorin puhelinvalvojan toimen avoimeksi julistamisen peruuttamisesta. Posti- ja lennätinhallitus on tänä päivänä nitun Turun lennätinkonttorin puhelinvalvo- peruuttanut kiertokirjeessä n :o 36/1953 mai- jän toimen avoimeksi julistamisen. Helsingissä, maaliskuun 28 päivänä 1953. « Toimeksi saanut: K. Söderström. 2576— 53. N:o 41. Kiertokirje puhelintoimipaikkojen perustamisesta. Seuraavat puhelinasemat on perustettu: sekä puhelupaikka: Köntolampi, taksa-alue 76, 1. 4. 1953 lukien Viitakoski, taksa-alue 158, yhdistetty Lauri- Läyliäinen, — 23, 1. 4. 1953 „ lan puhelinasemaan. Maakylä, — „— 23, 29. 3. 1953 „ Helsingissä, maaliskuun 31 päivänä 1953. Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Einar Risberg. Helsinki 1953. Valtioneuvoston kirjapaino Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituk- sen kiertokirjeeseen N : o 38 vuodelta 1953. Ote valtioneuvoston päätöksestä virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaoituksesta vuosina 1953— 1962. Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953. Valtioneuvosto on oikeusministeriön esitte­ lystä 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kie­ lilain 2 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin tämä lainkohta on 5 päivänä huhti­ kuuta 1935 annetussa laissa (141/35), viral­ lisen tilaston pohjalla määrännyt, että maan virka- ja itsehallintoalueet on vuosina 1953— 1962 katsottava suomen- tai ruotsinkielisiksi tai kaksikielisiksi seuraavasti: I. Kunnat. Uudenmaan läänissä: Kaksikielisiä kuntia, suomi enem­ mistön kielenä: a. Ruotsinkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Espoo, Lapin­ järvi ja Ruotsinpyhtää. b. Ruotsinkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Helsinki, Hel­ singin maalaiskunta, Lohjan maalaiskunta ja Myrskylä. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi enem­ mistön kielenä: a. Suomenkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Kauniainen, Pohja, Porvoo ja Porvoon maalaiskunta. b. Suomenkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Hanko, Karjaa, Karjaan kauppala, Kirkkonummi, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Sipoo, Siuntio, Tammisaa­ ren kaupunki ja Tenhola. Ruotsinkielisiä kuntia: Bromarv, Tammisaaren maalaiskunta, Snappertuna ja Inkoo. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Turun ja Porin läänissä: Kaksikielisiä kuntia, suomi enem­ mistön kielenä, ruotsinkielistä väestöä vä­ hemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Turku ja Särkisalo. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi enem­ mistön kielenä: a. Suomenkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Paraisten maa­ laiskunta. b. Suomenkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Dragsfjärd, Kemiö, Korppoo, Nauvo ja Paraisten kaup­ pala. Ruotsinkielisiä kuntia: Houtskari, Hiittinen, Iniö ja Vestanfjärd. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Ahvenanmaan maakunnassa: Kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä. Kymen läänissä: Kaksikielinen kunta, suomi enem­ mistön kielenä, ruotsinkielistä väestöä vä­ hemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Pyhtää. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Vaasan läänissä: Kaksikielisiä kuntia, suomi enem­ mistön kielenä: a. Ruotsinkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Vaasa. b. Ruotsinkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Kokkola. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi enem­ mistön kielenä: a. Suomenkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Kaarlela, Kas­ kinen, Kristiinankaupunki ja Siipyy. b. Suomenkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Jepna, Lap- väärtti, Mustasaari, Pietarsaaren kaupunki, Oravainen, Tiukka ja Yöyri. Ruotsinkielisiä kuntia: Alaveteli, Bergö, Björköby, Koivulahti, Korsnäs, Kruu­ nupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Munsala, Närpiö, Petolahti, Pietarsaaren maalais­ kunta, Pirttikylä, Purmo, Raippaluoto, Sulva, Teerijärvi, Uusikaarlepyy, Uuden- kaarlepyyn maalaiskunta, Ylimarkku, Äh- tävä ja Öja. Läänin muut kunnat ovat suomenkie­ lisiä. Muissa lääneissä: Muiden läänien kaikki kunnat ovat suo­ menkielisiä. II. Hallinnollinen jaoitus. A. Läänit. Suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkie­ lisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikie­ listen kuntain osalta ovat Uudenmaan, Tu­ run ja Porin, Kymen ja Vaasan läänit. Mai­ nittujen läänien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Suomenkielisiä ovat Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Lapin läänit. Ruotsinkielinen on Ahvenan­ maan maakunta. XVI. Posti- ja lennätinlaitos. A. Posti- ja lennätinpiirit. Suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkie­ lisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksi­ kielisten posti- ja lennätintoimipaikkojen osalta ovat Helsingin, Turun ja Vaasan pii­ rit sekä postivaunupiiri. Mainittujen piirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Tampereen, Kouvolan, Kuopion ja Lapin piirit ovat suomenkielisiä. Ahvenanmaan piiri on ruotsinkielinen. B. Lennätin- ja puhelinpiirit. Suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkie­ lisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksi­ kielisten kuntain osalta ovat Helsingin, Jy­ väskylän, Turun ja Vaasan piirit. Näiden piirien asukkaiden enemmistö oii suomenkie­ linen. Tampereen, Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen piirit ovat suomenkieli- s i ä. Ahvenanmaan piiri on ruotsinkielinen. C. Posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoimipaikat. Kunkin postitoimipaikan, lennätintoimipai- kan, posti- ja lennätintoimipaikan, puhelin- toimipaikan ja radiotoimipaikan kieli on sama kuin sen kunnan, jossa toimipaikka (i on, paitsi milloin toimipaikka on rautatielii- kennepaikalla ja sitä hoitaa rautatieviran- omainen, jolloin sen kieli on sama kuin rautatieliikennepaikan kieli. XVII. Valtionrautatiet. A. T a 1 o u s j a k s o t. Kaikki talousjaksot ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmis­ tön kielenä. B. Ratajaksot. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksi­ kielisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Helsinki), 2. (Riihimäki), 3. (Turku), 6. (Seinäjoki) ja 9. (Kouvola) ratajakso. Muut ratajaksot ovat suomenkielisiä. C. Koneja k so t. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikie­ lisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Hel­ sinki), 2. (Riihimäki), 3. (Turku), 5. (Seinä­ joki) ja 7. (Kouvola) konejakso. Muut konejaksot ovat suomenkielisiä. D. Varastojaksot. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikie­ lisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Pa­ sila), 2. (Turku), 3. (Vaasa), 5. (Kuopio) ja. 6. (Helsinki) varastojakso. 4. (Oulu) varastojakso on suomenkie­ linen. E. Liikennejaksot. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikie­ lisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Hel­ sinki), 2. (Lahti), 3. (Turku), 5. (Vaasa) ja 7. (Kouvola) liikennejakso. Muut liikennejaksot ovat suomenkie­ lisiä. F. Liikennepaikat. Kaksikielisiä ovat ne liikennepaikat, jotka sijaitsevat seuraavilla rataosilla tai niiltä erkanevilla satama- ja haararadoilla: Helsinki— Kerava, Kerava—Porvoo, Huopalahti— Luoma, Tyris—Perniö, Turku— Maja, Turku— Ihala, Hanko— Mui j ala, Kyminlinna— Kotka, V aasa— Tuovila, Jepua—Rimmi, Kaskinen— Karila ja Kristiinankaupunki— Puskamarkki. Käntämäen asema on kaksikielinen. Muut liikennepaikat ovat suomenkie­ lisiä. Aakkosellinen luettelo kunnista ynnä tiedot niiden väkiluvusta sekä suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä vuoden 1950 virallisen tilaston mukaan. Merkkien selitys: AÄ = Ahvenanmaan maakunta. HT — Hämeen lääni. K = Kuopion lääni. K y = Kymen lääni. L = La­ pin lääni. M = Mikkelin lääni. OTJ — Oulun lääni. TÄ = Turun ja Porin lääni. UN = Uudenmaan lääni. Va = Vaasan lääni. Kunnan nimi ilman merkkiä = suomenkielinen kunta. t — kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi, ruotsinkielistä väestöä vähemmän kuin % kunnan koko väestöstä. f f = kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi, ruotsinkielistä väestöä on % tai enemmän kunnan koko väestöstä. * = ruotsinkielinen kunta. t* = kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on ruotsi, suomenkielistä väestöä on vähemmän kuin % kunnan koko väestöstä. tt* = kaksikielinen kunta, jossa ruotsi on enemmis­ tön kielenä, suomenkielistä väestöä
Load more

Recommended publications
  • TAITEEN JA KULTTUURIN TOIMIJAT, TOIMINTA JA MERKITYS TAPAUSKOHTEINA HYVINKÄÄ, LOHJA JA PORVOO Pasi Saukkonen Ja Outi Sivonen
    Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö CUPOREN VERKKOJULKAISUJA 40 PASI SAUKKONEN OUTI SIVONEN TAITEEN JA KULTTUURIN TOIMIJAT, TOIMINTA JA MERKITYS TAPAUSKOHTEINA HYVINKÄÄ, LOHJA JA PORVOO Pasi Saukkonen ja Outi Sivonen TAITEEN JA KULTTUURIN TOIMIJAT, TOIMINTA JA MERKITYS TAPAUSKOHTEINA HYVINKÄÄ, LOHJA JA PORVOO Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Kesäkuu 2016 Cuporen verkkojulkaisuja 40 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö © Tekijät ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) 2016 Ulkoasu ja taitto: Tiina Paju Paino: Unigrafia Oy Helsinki 2016 ISBN 978-952-7200-11-7 (painettu) * ISBN 978-952-7200-12-4 (pdf ) ISSN 1795-1739 (painettu) * ISSN 1796-9263 (pdf ) taiteen ja kulttuurin toimijat, toiminta ja merkitys 4 SISÄLLYS Esipuhe 6 Tiivistelmä 8 Johdanto 10 Kulttuurin tilastoinnin ja muun seurannan ongelmia 10 Rahoituslähteestä toimijanäkökulmaan 13 Pilottihankkeen toteutus 14 Vertaileva analyysi: Hyvinkää, Lohja ja Porvoo 18 Kaupunkien perustiedot 18 Päätöksenteko- ja hallintokuntarakenteet 19 Kulttuuritoimintaa kolmessa kunnassa 20 Kirjastot ja museotoiminta 21 Näyttämötaiteen toimijat ja musiikkitoimijat 22 Taiteen perusopetus 23 Kulttuuritoiminnan tiloja 24 Muita huomioita kulttuuritoiminnasta 25 Kunnan kulttuuritoiminnan kustannukset 29 Kulttuuritoiminnan kokonaiskustannukset 30 Kirjasto sekä taide- ja kulttuurilaitokset 34 Taiteen perusopetus ja taideoppilaitokset 35 Kulttuuritalot ja kulttuurikeskukset 39 Yleinen kulttuuritoiminta ja muiden hallintokuntien kulttuuritoiminta 42 Kuntien
    [Show full text]
  • Sata Vuotta Vesihuoltoa Suomessa 1917–2017
    Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017 Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKau- pallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Kiitämme mukana olevia vesilaitoksia tuesta. Kiitos myös VVY:n Kehittä- misrahastolle, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:lle sekä Suomen Akatemialle (ReWagons no. 288153). Kannenkuva postikortti vuodelta 1905: Suomi-neito (Sellén Ragnhild). Graafinen suunnittelu ja taitto: Riikka P. Rajala ISBN 978-952-03-0547-5 (pdf) SBN 978-952-03-0546-8 (painettu) 2017 TUP ja Petri S. Juuti, Tapio S. Katko & Riikka P. Rajala Paino Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere 2017 Sata vuotta vesihuoltoa Sisällysluettelo Luku 1: Pohjoinen veden suurtasavalta 11 Luku 2: Vesihuollon synty, merkitys ja keskeiset kehitysvaiheet 1865-1939 15 Vesi tautien kantajana 16 Uutta tietämystä Euroopasta ja muualta 19 Vesilaitosten ja viemäröinnin synty Suomessa 22 Vesihuollon asiakkaana 25 Luku 3: Keskeiset valinnat ja kehitysvaiheet 27 HÄMEENLINNA 30 Vesilaitoksen synty 30 Vesijohtoa, viemäriä ja kuluttajia 34 Kaupunkialue laajenee 36 Tekopohjavettä 37 Ahvenistolle uusi vedenkäsittelylaitos 1981 38 Vedenkulutus ei enää lisäänny 39 Hämeenlinnan viemäröinti 1960-luvulla 40 Vuosi 2017 43 Haastattelu 43 KANGASALA 48 Teollisuuden vesihuoltoa 49 Naudoille oma vedenkulutusmaksu 52 Vesihuollon ratkaisuja palotoimi mielessä 54 Kirkkojärvi saastuu 55 Pitkäjärven pumppaamo ”paukulla päälle” 57 Kohti yhteistoimintaa: vaikeita valintoja
    [Show full text]
  • Tuomioistuinten Toiminta Domstolarnas Verksamhet Administration of Justice
    F/ : 2,7 3.36 Suomen virallinen tilasto Finlands! officiella Statistik Official Statistics of Finland XXIII C:102 Tuomioistuinten toiminta 1984 Domstolarnas verksamhet Administration of Justice HELSINKI 1986 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland fi aa Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland XXIII C:102 Tuomioistuinten toiminta Domstolarnas verksamhet Administration of Justice Tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa käsitellyt siviili-, rikos- ja hallinto- oikeudelliset asiat Vid domstolarna ooh förvaltningsdomstolarna behandlade brottmäl, civila mäl ooh förvaltningsärenden Civil, criminal and administrative cases dealt with by the courts Tilastokirjasto StatistikbibUoteket 120383 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland HELSINKI 1986 ISSN 0355-2187 ISBN 951-46-9604-2 Valtion painatuskeskus 1986 ALKUSANAT FDRORD Tämä julkaisu sisältää tietoja yleisten hal­ Denna Publikation innehäller uppgifter om verk- linto- ja erikoistuomioistuinten, syyttäjäviran­ samheten och ärenden som behandlats vid allmänna omaisten sekä eräiden hallintoviranomaisten toi­ förvaltnings- och specialdomstolar och äklagar- minnasta ja käsittelemistä asioista vuodelta 1984. myndigheter och v1d vissa förvaltningsmyndigheter Julkaisu vastaa sisällöltään aikaisempaa vuotta 1984. Publikationen är uppställd pä samma sätt som 1983 koskevaa tilastoa. den föregäende Publikationen som gällde Statis­ Tilaston laatimista on johtanut yliaktuaari tiken för 1983. Eeva
    [Show full text]
  • Porvoon Kaupunki Liite 1 Kaupunkisuunnittelu
    Porvoon kaupunki Liite 1 Kaupunkisuunnittelu Porvoon kaupunki ONAKSEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sisältö: 1. Suunnittelualue 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet 3. Osalliset 4. Osayleiskaavatyön vaiheet sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 5. Kaavan vaikutusten arviointi 6. Yhteystiedot 1 Porvoon kaupunki ONAKSEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täsmentää ja täydentää työn aikana. 1. SUUNNITTELUALUE Kaava-alue käsittää Onaksen kylän alueen, osia Svartbäckin kylästä (Kalvön ja sen ympäril- lä sijaitsevat saaret) sekä yleistä vesialuetta Onaksen kylän itäpuolella (Långörenin saaristo). 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laa- timisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Onaksen saariston alueella ei ole vielä yleiskaavaa. 1980-luvulla Porvoon maalaiskunta laati ranta-osayleiskaavaehdotuksen koko kunnan alu- eelle, jossa Onaksen saariston alue oli mukana, mutta yleiskaava jäi keskeneräiseksi. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaami- nen ja toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen peri- aatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perusteeksi. Yleiskaavasta käytetään nimitystä osayleiskaava, kun yleiskaava laaditaan vain osalle
    [Show full text]
  • Maakunta Ja Metropoli Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan Rahasto 1963–2013
    1 Riitta Mäkinen Maakunta ja metropoli Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto 1963–2013 Ulkoasu: Rinna Saramäki ISBN 978-952-99411-8-6 Suomen Kulttuurirahasto 2013 2 3 TAUSTA asiamies Hovinheimon kauteen; Rekrytointi hoitokuntaan ja kokemukset Suomalaiskansallisen kulttuurin ja maakuntien Suomen puolesta 7 Yhteistyötä 100 Uusimaa – ”rikkinäinen maakunta”? 10 Muut rahoittajat; Kannatusyhdistys ja neuvottelupäivät; Kulttuuriympäristöseminaa- ri? Hautausmaakulttuuri; Linnankoski-mitalit; Uudenmaan liiton kulttuuriohjelma KETKÄ, MITEN – paluu rahaston lähtökohtaan? Toiveikas alku 15 Aloite Hyvinkäältä, Maakuntaliitto valmisteli; Hoitokunta, perustamistilaisuus ja NIMIKKORAHASTOKEHITYSTÄ alkurahoitus; Kansalaiskeräykset ja lahjoitajien motivointi; Ensimmäinen apuraha- Vaikuttajia onnitellen tai muistoa kunnioittaen 105 jako ja vuosijuhla loivat mallin; Kunnat rahoittajiksi; Ensimmäiset nimikkorahastot; Aluelehdet ja niiden rahastot – merkittävä osa maakuntarahaston historiaa; Einar ja Hoitokuntavaihdos, Salosen poismeno, nimikkorahasto ja seuraaja Vahermo Anna Winqvistin rahasto; Markku Salosen - ; Heikki von Hertzenin - ; Kauko Kam- Vaikeasti vastattavia haasteita 42 mosen - ; Sirkka, Kauko ja Matti Holman - ; Joonas Kokkosen- ; Tuusulan rantatien Julkishallinto mukaan kulttuurin tukemiseen; Uusimaa-problematiikkaa vuosijuhlissa rahasto – Tuusulanjärven taiteilijayhteisön 100-vuotisrahasto, Orimattila-rahasto ja maakuntahistoria-hankkeena Uudemmat, testamentteihin perustuvat rahastot 114 Impi Heinosen rahasto; Veera Kaartolan -; Jaakko
    [Show full text]
  • Uusmaalaisen Aluesuunnittelun Vuodet
    Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet nyländsk regionplanering 1946 - 2006 Tekijät Marja Alpola-Narinen, teksti Tuula Palaste-Eerola, kuvatoimitus ja taitto Susan Neiro, käännökset Julkaisija Uudenmaan liitto Painopaikka Tallinna 2006 ISBN 952-448-172-3 Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946 - 2006 Esipuhe Vuodesta 1946 on pitkä harppaus nykypäiviin. Maailma, kotimaamme ja maakuntamme ovat kokeneet valtavia muutoksia vuosikymmenien myötä. Helsingin seudun aluesuunnittelun täyttäessä 60 vuotta on oikea aika kirjata jälkipolville Helsingin seudun aluesuunnittelun historia alkaen Helsingin ja sen ympäristön Aluesuunnitelmaliitosta ja päätyen Uudenmaan liittoon. Muutoksista huolimatta seututason alueiden käytölle on edelleen samat perustelut kuin silloin aikanaan. Liitto perustettiin torjumaan yhdyskuntarakenteen hajoamista ja väestökasvun ongelmia sekä parantamaan vaikeaa asuntotilannetta. Lähtökohdat olivat siis samat kuin 2000-luvun puolivälin kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Seutukaavoituksen tärkeys ymmärrettiin jo hyvin toiminnan alkuvuosina: ”Seutukaavoitus on ehdoton edellytys terveen asutuksen muodostumiseen. Siten voidaan osoittaa tie onnellisille asutuskeskuksille ja onnelliselle maaseutuasutukselle sikäli kuin sitä maankäytön ja rakentamisen avulla voidaan kehittää. Seutukaavoituksen vaikutus voikin ulottua sangen pitkälle ihmiselämään, sillä ne ulkoiset edellytykset joiden puitteissa elämä vietetään, vaikuttavat paljon myöskin aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.” Näin pohdiskeli vuonna 1947 aikansa
    [Show full text]
  • Vesihuoltoyhteistyötä Yli Rajojen
    VESIHUOLTOYHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN PK-seudun yhteistyöhankkeet ja yhdistymissuunnitelmat ennen ja nyt Espoon näkökulmasta Petri Juuti & Riikka Rajala Tampereen Yliopisto © Kirjoittajat & Espoon Vesi ISBN 978-951-857-559-0 ISBN 978-952-03-0411-9 (pdf) Kansi ja taitto: Riikka Rajala Paino: Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. VESIHUOLTOA ESPOOSSA ENNEN KUNNALLISTA VESILAITOSTA ............................................................................5 1.1. Kunnallisen vesihuollon alkuaikojen yhteistyöhankkeet......11 1.2. Dämman ja Bodom .............................................................14 1.3. Yhteistyötä Dämmanilla – vettä ostetaan edelleen Helsingistä................................20 2. PÄIJÄNNE-TUNNELI JA KOLMISOPIMUS..............................27 3. ENSIMMÄISET FUUSIOSUUNNITELMAT...............................39 3.1. Hallinnollisia muutoksia Espoossa ja kolmisopimuskuntien yhteishankkeita...................................................................41 3.2. Kunnallinen osakeyhtiö hoitamaan pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintaa? 1980–90-vaihteen yritys...43 3.3. Kolmisopimustoimikunnan esitys 9.1.1991.........................54 4. YHDISTYMISHANKKEET 2000-LUVULLA................................77 4.1. PARAS-hanke....................................................................78 4.2. Eri vaihtoehtojen arviointia ja PK-seudun vesihuollon visio.....80 4.3. Valmistelusta päätöksiin: Espoon otti aikalisän jättämällä asian pöydälle....................................................112
    [Show full text]
  • Porvoonjoen Suiston–Stensbölen Hoito- Ja Käyttösuunnitelma
    UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 6 | 2007 Tämä hoito- ja käyttösuunnitelma koskee Porvoonjoen suiston-Stensbölen JA KÄYTTÖSUUNNITELMA HOITO- SUISTON–STENSBÖLEN PORVOONJOEN aluetta, joka on laaja, yhtenäisenä säilynyt luontokokonaisuus ja linnustolli- Porvoonjoen suiston–Stensbölen sesti monipuolinen kosteikkoalue. Porvoonjoen suiston–Stensbölen hoito- hoito- ja käyttösuunnitelma ja käyttösuunnitelma on laadittu vuosiksi 2005–2014. Toimenpide-ehdotus- ten toteuttaminen on aloitettu Lintulahdet Life -projektissa vuonna 2004. Suunnitelman tavoitteena on kosteikkolinnuston elinolojen parantaminen, luonto- ja maisema-arvojen säilyttäminen sekä ympäristöarvot huomioon ottavan virkistyskäytön kehittäminen. Esa Lammi, Markku Nironen ja Marko Vauhkonen UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Edita Publishing Oy PL 800, 00043 Edita Asiakaspalvelu: puh. 020 450 05 Edita-kirjakauppa Helsingissä Annankatu 44, puh. 020 450 2566 ISBN 978-952-11-2801-1 (nid.) ISBN 978-952-11-2802-8 (PDF) ISSN 1796-1734 (pain.) ISSN 1796-1742 (verkkoj.) UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 6 | 2007 Porvoonjoen suiston–Stensbölen hoito- ja käyttösuunnitelma Esa Lammi, Markku Nironen ja Marko Vauhkonen Helsinki 2007 Uudenmaan ympäristökeskus UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 6 | 2007 Uudenmaan ympäristökeskus Taitto: Minna Impiö Kansikuva: Tero Taponen / Uudenmaan ympäristökeskus. Näkymä Stensbölefjärdenin itärannalle. Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.ymparisto.fi /uus/julkaisut Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISSN 1796-1734(pain.) ISSN
    [Show full text]
  • Onaksen Saaristo Ja Kalvö Selvitys Porvoon Läntisen Ulkosaariston Kulttuuriympäristöistä
    Onaksen saaristo ja Kalvö Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöistä Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001 Korjattu versio 15.6.2006 Onaksen saaristo ja Kalvö Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöistä Korjattu versio, 15.6.2006 Sisältö 1. Tehtävä ja alueen kuvaus 1.1. Tehtävä 1.2. Alueen luonne 1.3. Lähdeaineisto 2. Historia 2.1 Kausiluontoinen pyynti ja maatalous 2.2 Merenkulku 2.2.1. Väylät 2.2.2. Luotsaus 2.2.3. Majakka 2.2.4 Merimerkit 2.2.5 Tulli ja merivartiosto 2.3 Kalastus 2.4 Turismi, virkistysalueet ja veneily 2.5 Sotien vaikutus 3. Rakennustapa ja maisema 4. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet ja rakennukset 4.1. Arvottaminen 4.2. Muinaisjäännösten luokittelu 4.3. Perinnemaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt 4.4. Avoimet näkymät 4.5. Ympäristönhoito-ohjelmat 5. Valtakunnallisesti merkittävät alueet ja rakennukset 5.1. Onasviken sekä Norrgårdin ja Södergårdin rakennukset pihapiireineen 5.2. Pirttisaaren Byviken ja entinen tullin alue Svartvikenissä 5.3. Hamnholmenin luotsitalon rakennukset ja pihapiiri 5.4. Söderskärin majakka, majakkamestarin ja -vartijan talot sekä luotsitupa 5.5. Rågskärin vahtitupa ja entiset luotsien asuinpaikat 5.6. Basörenin ja Rönnskärin kummelit 5.7. Långholmenin entinen kalastajien kausiasumus-alue 6. Alueellisesti ja paikallisesti merkittävät alueet 6.1. Andersholmenin luotsiasuintalot ja niiden pihapiiri 6.2. Bodön telakan alue 6.3. Huvilan raunio Killingholmenilla 6.4. Kalvön entiset talonpaikat 7. Kiinteät muinaisjäännökset 8. Vedenalaislöydöt 1 Kirjallisuus ja lähteet Karttaliitteet 1. Selvitysalue 2.1. Asutus, pellot, niityt – Onas 2.2 Asutus, pellot, niityt – Pirttisaari 2.3 Asutus, pellot, niityt - Kalvö 3. Merenkulku: väylät, luotsaus, majakka, vedenalaislöydöt 4.1.Suojelukohteet – yleiskuva 4.2 Suojelukohteet – Onas 4.3 Suojelukohteet – Pirttisaari 4.4 Suojelukohteet – Rågskär, Andersholmen 4.5 Suojelukohteet – Bodö, Långholmen 4.6 Suojelukohteet – Söderskär 4.7 Suojelukohteet – Kalvö Kuvaliitteet 1-4 1.
    [Show full text]
  • Porvoon Vesi 100 Vuotta Borgå Vatten 10 0 År Sisällys Innehåll
    PORVOON VESI 100 VUOTTA BORGÅ VATTEN 10 0 ÅR SISÄLLYS INNEHÅLL Katse eteenpäin 5 Med blicken mot framtiden Porvoon vesi 1913–2013 6 Borgå vatten 1913–2013 Aikalaiset muistelevat 16 Samtida erinrar sig Putkenlaskijoista käyttöinsinööreihin 24 Från rörläggare till driftingengörer Pyykkilaudasta kuivausrumpuihin 26 Från bykbräda till torktumlare Vesi monessa mukana 28 Vatten överallt Vesihuoltopalvelut 42 Vattenförsörjning Ihminen, vesi ja terveys 50 Människan, vattnet och hälsan JULKAISIJA / UTGIVARE TOIMITUS JA ULKOASU / Porvoon vesi / Borgå vatten REDAKTION OCH LAYOUT Vastuullinen vedenkuluttaja 52 Den ansvarskännande vattenkonsumenten Mestarintie 2 / Mästarvägen 2 peak press & productions oy Veden kierto 54 Vattnets kretslopp 06150 Porvoo / Borgå Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa Puhdistusvaatimusten kehitys Reningskravens utveckling 019 520 211 019 535 552 56 www.porvoo.fi/vesilaitos www.peakpress.net Porvoon edustan vedenlaatu 58 Vattenkvaliteten i havsområdet [email protected] AD Porvoon vesi eilen, tänään, huomenna 60 Borgå vatten igår, idag och i morgon PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Jukka Salminen Porvoon vesi ja henkilöstö 2013 66 Borgå vatten och dess personal 2013 Risto Saarinen PAINOPAIKKA / TRYCKERI TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ / Lönnberg Painot Oy REDAKTIONSCHEF PAPERI / PAPPER Seppo Iisalo Art Silk 250 g / m2, Offset 120 g / m2 TOIMITUSNEUVOSTO / KANNEN KUVA / PÄRMBILD REDAKTIONSRÅD Jukka Salminen Risto Saarinen, Mats Blomberg, Seppo TAKAKANSI / BAKPÄRM Iisalo, Kaarina Pekkala, Jukka Salminen Susanna Muurman-Ovaska 4 5 Kuva / Bild Kalevi Ketoluoto OTETAAN UUSI KUVA! KATSE ETEENPÄIN MED BLICKEN MOT FRAMTIDEN orvoon veden ei tarvitse hävetä menneisyyttään. Vesilaitos on orgå vatten behöver minsann inte skämmas för sin historia. P palvellut niin yrityksiä kuin asukkaitakin nyt jo sadan vuoden B Vattenverket har betjänat stadens invånare och företag i hundra ajan. Saavutuksista vähäisin ei ole se, että Porvoon juomavesi on års tid och i dag hör vattenkvaliteten i Borgå till landets bästa.
    [Show full text]
  • Eija Rantajärvi (Toim.)
    LEVÄKUKINTATILANNE SUOMEN Merentutkimuslaitos MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA Havsforskningsinstitutet ITÄMERELLÄ VUONNA 1994 Finnish Institute of Marine Research PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE FINNISH SEA AREAS AND IN THE BALTIC PROPER DURING 1994 Eija Rantajärvi (toim.) 25 20 15 10 5 0 10 15 20 25 30 Longitude E Report Series of the Finnish Institute of Marine Research MERI — Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No, 22, 1995 LEVÄKUKINTATILANNE SUOMEN MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA ITÄMERELLÄ VUONNA 1994 PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE FINNISH SEA AREAS AND IN THE BALTIC PROPER DURING 1994 Eija Rantajärvi (toim.) MERI — Report Series of the Finnish Institute of Marine Research Cover: Phytoplankton biomass in24-25 July 1994 Kannen kuva: Kasviplanktonin as recorded along the route määrä 24.-25. heinäkuuta 1994 Travemünde-Helsinki-St. Petersburg. välillä Travemünde-Helsinki-Pietari. FIMR MTL Publisher: Julkaisija: Finnish Institute of Marine Research Merentutkimuslaitos P.O. Box 33 PL 33 FIN-00931 Helsinki, Finland 00931 Helsinki Tel: + 358 0 613941 Puh. 90-613941 Fax: + 358 0 61394 494 Telekopio: 90-61394 494 e-mail: [email protected] e-mail: [email protected] Copies of this Report Series may be obtained from the library of the Finnish Institute of Marine Research Tämän raporttisarjan numeroita toi tilata Merentutkimuslaitoksen kirjastosta. ISBN 951-53-0-509- ISSN 1238-5328 IV/hi 411 011 LEVÄKUKINTATILANNE SUOMEN MERIALUEILLA JA VARSINAISELLA ITÄMERELLÄ VUONNA 1994 PHYTOPLANKTON BLOOMS IN THE FINNISH SEA AREAS AND IN THE BALTIC PROPER DURING 1994 Eija Rantajärvi (toim.) Tiivistelmä Raportissa on esitetty vuoden 1994 leväkukintatilanne Suomen merialueilla ja varsinaisella Itämerellä. Tiedot perustuvat Merentutkimuslaitoksen mittauksiin ja eri ympäristöviranomaisilta, yliopiston tutkimuslaitoksilta, Rajavartiolaitoksen lentäjiltä sekä yleisöltä saatuihin tietoihin.
    [Show full text]
  • Elämysmatkailun Kehittäminen Viestinnän Keinoin Case Artjärvi
    Elämysmatkailun kehittäminen viestinnän keinoin Case Artjärvi LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden ala Tradenomi Julkisten palveluiden johtaminen Opinnäytetyö Kevät 2010 Maritta Liikanen Lahden ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala MARITTA, LIIKANEN Elämysmatkailun kehittäminen viestin- nän keinoin Case Artjärvi Julkisten palveluiden johtamisen opinnäytetyö, 54 sivua, 4 liitesivua Kevät 2010 TIIVISTELMÄ Elämysmatkailun kehittäminen viestinnän avulla on julkisten palveluiden johta- misen koulutusohjelman opinnäytetyö. Työn tavoitteena on Artjärven kunnan si- säisen sekä ulkoisen viestinnän kartoittaminen ja sen kehittäminen viestinnän kei- noin. Opinnäytetyössä on tutkittu kunnan viestintää havainnoimalla, haastattele- malla ja kyselytutkimuksella. Tutkimuksessa on edetty viestinnän kehittämisen ja parantamisen suunnittelusta kehittämisehdotusten antamiseen kunnan ja yrittäjien hyödynnettäväksi. Tutkimusongelmana tässä opinnäytetyössä on se kuinka elä- mysmatkailua saadaan paremmin yleisön tietoisuuteen viestinnän avulla? Tarkoi- tuksena on tuoda kunnan ja yritysten hyödynnettäväksi viestinnän työkaluja, joi- den avulla elämysmatkailun tasoa Artjärven kunnassa nostetaan. Tutkimusmenetelmänä on käytetty haastattelua, havainnointia ja kyselyä. Haastat- telu on toteuttu teemahaastatteluna, joka on puolistrukturoitu haastattelumenetel- mä. Haastattelun avulla selvitetään millaisia toiveita kuntalaisilla on elämysmat- kailun parantamisen suhteen. Keskustelun avulla käydään läpi toiveita, ajatuksia ja kehittämisehdotuksia. Havainnointi auttaa
    [Show full text]