Porvoon Vesi 100 Vuotta Borgå Vatten 10 0 År Sisällys Innehåll

PORVOON VESI 100 VUOTTA BORGÅ VATTEN 10 0 ÅR SISÄLLYS INNEHÅLL

Katse eteenpäin 5 Med blicken mot framtiden Porvoon vesi 1913–2013 6 Borgå vatten 1913–2013 Aikalaiset muistelevat 16 Samtida erinrar sig Putkenlaskijoista käyttöinsinööreihin 24 Från rörläggare till driftingengörer Pyykkilaudasta kuivausrumpuihin 26 Från bykbräda till torktumlare Vesi monessa mukana 28 Vatten överallt Vesihuoltopalvelut 42 Vattenförsörjning Ihminen, vesi ja terveys 50 Människan, vattnet och hälsan JULKAISIJA / UTGIVARE TOIMITUS JA ULKOASU / Porvoon vesi / Borgå vatten REDAKTION OCH LAYOUT Vastuullinen vedenkuluttaja 52 Den ansvarskännande vattenkonsumenten Mestarintie 2 / Mästarvägen 2 peak press & productions oy Veden kierto 54 Vattnets kretslopp 06150 Porvoo / Borgå Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa Puhdistusvaatimusten kehitys Reningskravens utveckling 019 520 211 019 535 552 56 www.porvoo.fi/vesilaitos www.peakpress.net Porvoon edustan vedenlaatu 58 Vattenkvaliteten i havsområdet [email protected] AD Porvoon vesi eilen, tänään, huomenna 60 Borgå vatten igår, idag och i morgon PÄÄTOIMITTAJA / CHEFREDAKTÖR Jukka Salminen Porvoon vesi ja henkilöstö 2013 66 Borgå vatten och dess personal 2013 Risto Saarinen PAINOPAIKKA / TRYCKERI TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ / Lönnberg Painot Oy REDAKTIONSCHEF PAPERI / PAPPER Seppo Iisalo Art Silk 250 g / m2, Offset 120 g / m2 TOIMITUSNEUVOSTO / KANNEN KUVA / PÄRMBILD REDAKTIONSRÅD Jukka Salminen Risto Saarinen, Mats Blomberg, Seppo TAKAKANSI / BAKPÄRM Iisalo, Kaarina Pekkala, Jukka Salminen Susanna Muurman-Ovaska 4 5

Kuva / Bild Kalevi Ketoluoto

OTETAAN UUSI KUVA!

KATSE ETEENPÄIN MED BLICKEN MOT FRAMTIDEN

orvoon veden ei tarvitse hävetä menneisyyttään. Vesilaitos on orgå vatten behöver minsann inte skämmas för sin historia. P palvellut niin yrityksiä kuin asukkaitakin nyt jo sadan vuoden B Vattenverket har betjänat stadens invånare och företag i hundra ajan. Saavutuksista vähäisin ei ole se, että Porvoon juomavesi on års tid och i dag hör vattenkvaliteten i Borgå till landets bästa. Vårt maamme parhaita. Se hakkaa vertailussa pullovedet ja sitä riittää vatten överträffar alla buteljerade vattenprodukter och för närvaran- nykyiseen kulutustarpeeseen. de motsvarar tillgången efterfrågan. Samalla meidän on kuitenkin syytä varautua kulutuksen kas- Vi kan ändå inte vila på våra lagrar. Borgå vatten måste ha bered- vuun kaupungin kasvaessa ja poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa skap för ökad vattenförbrukning när staden växer och för eventuella joko veden laatu heikkenee tai luonto ei anna riittävästi vettä. avvikande situationer som leder till att vattenkvaliteten sjunker eller Vedenhankintaan ei lähialueilla ole hyviä ratkaisuja. Siksi on vattenreserverna sinar. vakavasti harkittava Päijänteen veden käyttämistä. Porvoo on Det finns ingen riktigt hållbar lösning för lokal vattenanskaffning osakkaana tunnelin omistavassa yhtiössä ja osakkuus antaisi mah- och därför måste Borgå vatten allvarligt överväga att ta en del av sitt dollisuuden ottaa vettä tunnelista. vatten från Päijänne. Borgå stad är delägare i det företag som äger Toinen suuri haaste liittyy vesijohtoverkon ikärakenteeseen. Päijännetunneln, vilket möjliggör vattenanskaffning från Päijänne. Ikääntyvän verkoston saneeraukseen pitää alkaa panostaa nykyis- Vår andra stora utmaning gäller vattenledningsnätets åldersstruk- tä enemmän. Näihin asioihin on lähivuosina löydettävä ratkaisut, tur. Vi måste satsa mer än nu på saneringen av nätets äldre delar. Det jotka kestävät ajan saatossa ja joiden aiheuttamat kustannukset gäller att finna lösningar som tryggar vattenförsörjningen långt in i veden kuluttajille ovat kohtuulliset. framtiden utan att notan för konsumenterna blir för dyr.

Risto Saarinen Risto Saarinen Porvoon veden toimitusjohtaja VD, Borgå vatten 6 7

Kuva / Bild Porvoon museo

PORVOON VESI 1913–2013 BORGÅ VATTEN 1913–2013

un Porvoon vesilaitos aloitti kunnallisena liikelaitoksena vuon- erksamheten var blygsam när vattenverket i Borgå tog sina K na 1913, toiminta oli pienimuotoista. Ensimmäisen toiminta- V första steg som kommunalt affärsverk år 1913. I slutet av det vuoden päättyessä 12,5 kilometrin mittaiseen vesijohtoverkkoon första verksamhetsåret hade 131 fastigheter anslutit sig till det 12,5 oli liitetty 131 kiinteistöä. kilometer långa vattenledningsnätet. Sata vuotta myöhemmin Porvoon veden asiakkaina on 43 000 I dag, hundra år senare, betjänar Borgå vatten och det 500 asukasta ja 700 yritystä. Vesijohtoverkostoa on rakennettu 500 ki- kilometer långa vattenledningsnätet 43 000 invånare och 700 lometriä. företag. Vattnet i Borgå, som är av mycket hög kvalitet, är ett lån Porvoon vesijohtovesi on hyvälaatuista. Vesi on vastuullisesti lai- från naturen. Efter användning återbördas det renade vattnet till nassa luonnosta ja se palautetaan luontoon puhdistettuna. sin rätta ägare. Kuvitettu historiakatsauksemme valottaa paitsi laitoksen taipa- Vår illustrerade historiska översikt belyser verkets öden och leen kiinnekohtia, myös Suomen vesilainsäädännön ja vesihuollon äventyr, den finländska vattenlagstiftningen, vattenförsörjning- kehitystä – ihmisten vedenkäytön muutoksia unohtamatta. Samal- ens utveckling och användningen av vatten. Översikten är också la julkaisumme on kunnianosoitus Porvoon veden työntekijöille. en hyllning till Borgå vattens personal. 8 9

Historiajana / Historieaxeln , Koonneet / Sammanställd av Kuvat / Bilder Porvoon veden arkisto, Porvoon museo, PORVOON VESI 1913–2013 BORGÅ VATTEN 1913–2013 Mats Blomberg, Seppo Iisalo, Kaarina Pekkala Virpi Lehtinen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto 1913 1917 1930 1941

1914 1917 1923 1930 1934 PorvoonPorvoon vesi vesi BorgåBorgå vatten vatten

Porvoon vesilaitos aloittaa Vuoden 1913 lopussa vesijoh- Vesijohtoverkosto ja Vesitor- Vesijohtoverkosto laajenee Kaupunginhaan vesivarat eivät Pikku Linnanmäelle rakennetaan Vesijohtoverkostoa rakennetaan hätä- Linnanmäelle valmistunut uusi toimintansa kunnallisena liike- toverkon pituus on 12,5 km ninkadun (nyk. Linnankosken- 1917 vesijohtoverkostoon on riitä kasvavaan kulutukseen uusi vedenottamo joka ratkaisee aputöinä työttömyyden lievittämiseksi ilmastus- ja suodatusyksikkö otetaan laitoksena Vesijohtoverkkoon on liitetty kadun) yläpäähän rakennettu liitetty 194 kiinteistöä Stadshagens vattenreserver vesipulan, mutta laadulliset ongelmat Vattenledningsnätet byggs ut som nöd- käyttöön vesitorni luovutetaan kaupun- säilyvät Kaupunginhaan pumppuasema 131 kiinteistöä Vattenledningsnätet byggs ut motsvarar inte längre den ökade hjälpsarbete för att lindra arbetslösheten Den nya luftnings- och filtreringsanlägg- ja ensimmäinen vesitorni ote- gin hallintaan förbrukningen Verkostoja joudutaan huuhtelemaan ningen på Borgbacken tas i bruk I slutet av år 1913 är vattenled- År 1917 är anslutingarnas antal 194 taan käyttöön ningsnätet 12,5 km långt Vattenledningsnätet och vat- toistuvasti tentornet i ändan av Vattentorns- Borgå vattenverk inleder sin verk- 131 fastigheter är anslutna Ett nytt vattentag som löser vattenbristen samhet som kommunalt affärsverk gatan (nuv. Linnankoskigatan) byggs på Lilla Borgbacken, men kvalitets- Suomi sodadassa 1939–1945 till nätet överlåts till staden Stadshagens pumpstation och det 1920-LUKU 1920-TALET problemen kvarstår 1930-LUKU 1930-TALET Finland i krig 1939–1945 första vattentornet tas i bruk Vattenledningsnätet kräver fortlöpande sköljning

Karl Oskar Karlsson W Korpela Yrjö A. J. Silfverberg Carl Olof Sjöblom Vesilaitoksen esimies Vesilaitoksen esimies Vesilaitoksen esimies Vesilaitoksen esimies Vattenverkets chef Vattenverkets chef Vattenverkets chef 1933-1941 1913-1918 1918-1930 1930-1933

Suomen suuriruhtinaskunta 1809-1917 Itsenäinen Suomi Storfurstendömet Finland Det självständiga Finland

1903 Suomen ensimmäinen vesilaki kieltää jätteiden 1913 Suomen sisällisota 1918 1920 Vesijohto, wc ja kylpyhuone eivät ole 1930 itsestäänselvyyksiä päästämisen vesistöön siinä tapauksessa, että se Porvoossa asukkaita 5 971 Inbördeskriget 1918 Porvoossa asukkaita 5 796 Porvoossa asukkaita 6 696 aiheuttaa haittaa kalastukselle tai terveydelle tai Kaivoa tarvitaan yhä mataloittaa vettä Borgå har 5 971 invånare Borgå har 5 796 invånare Borgå har 6 696 invånare Rinnande vatten, toalett och badrum är Valvontaa ei ole kuitenkaan järjestetty inga självklarheter 1903 Finlands första vattenlag förbjuder utsläpp av avlopps- Brunnar används ännu vatten i vattendragen om vattnet har skadlig inverkan på fisket eller hälsan eller om det gör vattendragen grundare Någon övervakning ordnas inte 10 11

1946 1954 1962 1966 1970

Porvoon vesi 1950 1955 1960 Borgå vatten

Sodan jälkeen vesijohto- Saneeraustöitä Linnamäen Linnanmäen vesilaitoksen Vuoden loppuun mennessä Porvoon viemäröinti perustui aluksi Porvoon edustan merialueen Porvoon uusi Myllymäen vesitorni Kaupunginhaan pumppaamo jää pois käytöstä Vuodesta 1960 vuoteen 1975 veden- rakennetaan ja otetaan käyttöön verkko kaipaa uudista- vedenkäsittelylaitoksessa, pumppu- ja käsittelylai- vesijohtoverkkoon on liitetty 666 sekaviemäreiden käyttöön, mutta vesitutkimukset alkavat Pumppaamorakennus puretaan 1970-luvulla kulutus nousee 200 prosenttia mista, vuotoja esiintyy vesitornissa ja Kaupungin- toksen teho kaksinker- kiinteistöä 1960-luvulta lähtien rakennetaan Vanha vesitorni poistuu käytöstä ja Vattenundersökningarna i havs- Stadshagens pumpstation läggs ned Samaan aikaan liittymien määrä runsaasti haan pumppuasemalla taistetaan Vesijohtoverkon pituus on 26,7 km pääasiassa erillisviemäreitä området utanför Borgå inleds räjäytetään maan tasalle 1970 nousee 150 prosentilla ja kaupungin Byggnaden rivs på 1970-talet Asutus ja verkosto laa- Sanering av Borgbackens Kapaciteten hos Borgbackens Osa kaupungin omakotialueista Avloppsnätet var till en början blandav- Vesihuolto laajenee koko Porvoon asukasmäärä noin 60 prosentilla jenevat vattenbehandlingsanläggning, pump- och behandlingsan- on edelleen vailla vesijohtoa lopp, men från början av 1960-talet kaupungin alueelle Vattenförbrukningen ökar med 200 pro- vattentornet och Stadshagens byggdes huvudsakligen separata Efter kriget tarvar det läckande läggning fördubblas Kvarnbackens vattentorn byggs och cent från år 1960 till år 1975 pumpstation I slutet av året är 666 fastigheter avloppssystem vattenledningsnätet förnyelse anslutna till vattenledningsnätet tas i bruk Under samma tid ökar antalet anslutning- Bebyggelsen och nätet Vattenledningsnätet är 26,7 km långt Det gamla vattentornet tas ur bruk och ar med 150 procent och antalet invånare utvidgas sprängs 1970 med 60 procent En del av stadens småhusområden saknar fortfarande vattenledning Vattenförsörjningen utvidgas till hela Borgå Yrjö A. J. Silfverberg Torsten Eriksson Vesilaitoksen esimies Vesilaitoksen johtaja Vattenverkets chef Vattenverkets chef Suomen rakennemuutoksen ja hyvinvoinnin aika 1945-1957 1957-1983 Strukturomvandlingens och välfärdens tid Suomen jälleenrakennuksen aika 1946–1956 Återuppbyggnadstiden 1946–1956

1945 Uusia asuinalueita Porvooseen: 1960 Suomen vesilaki tulee voimaan Neste Oy:n Sköldvikin öljyjalostamo Kevätkummun asuinalueen Porvoo saa uimahallin Suomenkielisten osuus kaupungin asu- Näsi, Pappilanpelto, Velkala, aloittaa toimintansa Porvoon Kilpi- rakentaminen alkaa kasmäärästä nousee yli 50 prosentin Porvoossa asukkaita 7 309 Porvoossa asukkaita 11 824 Sen myötä käytäntöön tulee lupa- Borgå får en simhall Pihlajatien alue järjestelmä jätevesien vesistöön lahdessa Byggandet av bostadsområdet Andelen finskspråkiga invånare i Borgå Borgå har 7 309 invånare Borgå har 11 824 invånare Nya bostadsområden i Borgå: päästämiselle Porvoon väkiluku kasvaa voimak- Vårberga inleds överstiger 50 procent Näse, Prästgårdsåkern, Velkala, Finlands vattenlag träder i kraft kaasti Rönnvägens bostadsområde Lagen föreskriver om tillstånd för utsläpp Neste Oy:s raffinaderi i Sköldvik inleder sin av avloppsvatten i vattendragen verksamhet Antalet invånare i Borgå ökar kraftigt 12 13

1972 1973 1975 1979 1986

Porvoon vesi 1974 1975 1976 1977 1978 1982 1985 1987-1989 Borgå vatten

Porvoonjokeen Kokonniemen jätevedenpuh- Jätevedet aletaan johtaa puh- Saksalan pohjavedenottamo Erillisviemäröinti Hamarin vesitorni Kaupungilla on valmiina Päijännetunneli valmistuu, Sannaisten tekopohjavesilai- Veden laatuongelmat vähene- Alueen ensimmäinen vesiosuus- Puhdistamolietteen johdetut jätevedet distamo otetaan käyttöön distamoille valmistuu maalaiskunnassa toteutetaan loppuun valmistuu maalais- 80 km vesijohtoa maalaiskunta on osakkaana tos, johon kuuluu Myllykylän vät ratkaisevasti kunta, Ilolan vesiosuuskunta, kompostointialue ra- herättävät keskuste- Porvoon maalaiskunnassa Jätevesimaksu tulee voimaan Kaupungin viemärilaitostoi- keskustan alueella kunnassa Verkoston laajeneminen Päijännetunneln färdigställs, pumppaamo ja Bosgårdin Vattenkvalitetsproblemen mins- perustetaan maalaiskuntaan kennetaan Domargårdin lua mediassa aletaan rakentaa jäteveden- minta siirtyy vesilaitokselle De separata avlopps- Landskommunens ja yksityiskulutuksen voi- landskommunen är delägare imeytysalue, otetaan käyttöön kar avsevärt Seuraavan 20 vuoden aikana kaatopaikan yhteyteen, Laitokselle uusi nimi: Porvoon laajennus vuonna 2002 Utsläppet av avloppsvat- puhdistamoa Hermannin- kaupungin vesi- ja viemäri- Viemäri- ja vesijohtoverkos- näten realiseras fullt ut vattentorn i Hammars makas kasvu aiheuttavat Sannäs anläggning för konstgjort perustetaan yli kymmenen ten i Borgå å diskuteras saareen laitos toa ryhdytään uusimaan ja i centrum färdigställs veden laatuongelmia grundvatten, Molnby pumpstation vesiosuuskuntaa, jotka rakentavat Ett komposteringsområde i media och Bosgårds infiltrationsområde ensin vesijohtoja ja myöhemmin för restslam anläggs i an- Reningsverket i Kokon tas i bruk Maalaiskunnassa vesiasioita hulevesiverkostoa raken- Stadens vattenledningsnät är tamaan järjestelmällisesti 80 km långt tas i bruk myös viemäreitä slutning till Domargårds Hermansö reningsverk i Borgå hoitaa tekninen virasto avfallsstation, området landskommun börjar byggas kaupungin alueella Nätets utvidgning och den Regionens första vattenandelslag, Illby Avloppsvattnet börjar ledas till vattenandelslag, grundas utvidgas år 2002 reningsverken Saxby grundvattentag i lands- kraftigt ökande privatför- kommunen färdigställs brukningen av vatten leder Under de följande 20 åren grundas Avloppsavgiften tas i bruk Stadens avloppshantering övergår till kvalitetsproblem över tio vattenandelslag som först Verket får nytt namn: Borgå stads till vattenverket Karl-Gustav Björkell bygger vattenledningsnät och sedan vatten- och avloppsverk Vesilaitoksen johtaja avloppsnät Vattenlednings- och avloppsnä- Landskommunens vattenärenden Vattenverkets chef ten förnyas systematiskt och ett 1983-2012 sköts av tekniska verket dagvattennät byggs 1970-LUKU 1970-TALET 1980-LUKU 1980-TALET

Helsinki–Porvoon moottoritien Tarmolan teollisuusalue kasvaa 1975 Moottoritie ulottuu Helsin- 1960- ja 1970-lukujen nopean Porvoon kaupunki ostaa ensimmäinen osuus valmistuu 1970-luvulta alkaen gistä Porvooseen kasvukauden jälkeen Porvoossa Taidetehtaan kiinteistön Porvoossa asukkaita 18 740 Första delen av motorvägen mellan Östermalms industriområde börjar Motorvägen mellan Helsingfors palataan maltillisempaan Borgå stad köper Konstfabriken Borgå har 18 740 invånare Helsingfors och Borgå färdigställs växa på 1970-talet och Borgå färdigställs rakentamiseen i Borgå Efter den snabba tillväxten på 1960- och 1970-talen blir byggtakten lugnare i Borgå 14 15

1990 1992 1995 2002 2006 2013

Porvoon vesi 1996 1997 2002 2003 2004 2007 2009 2013 Borgå vatten

Vesi- ja viemärilaitoksen Laitoksen nimi muuttuu: Vuoden loppuun mennessä Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan Uusi Hermanninsaaren Vesilaitos on toiminut 90 vuotta Vedenmyynti Kilpilahden Askolan kunnan jätevesien Kulutus-web antaa asiakkaille Porvoon vesi täyttää valvonta- ja ohjausjärjestelmä Porvoon kaupungin vesilaitos kaupungissa on vesijohto- kuntaliitos, vesilaitostoiminnot yhdis- jätevedenpuhdistamo Vesilaitoksen nimeksi 1.3.2003 teollisuusalueelle alkaa johtaminen Hermannin- mahdollisuuden vesimittari- 100 vuotta toteutetaan ja digitaalitek- Verket får nytt namn: Borgå stads verkkoa 121 km tetään vihitään käyttöön alkaen vahvistetaan Liikelaitos Veden kokonaiskulutus ei saareen alkaa lukemien ilmoittamiseen ja Borgå vatten fyller niikka otetaan käyttöön vattenverk Vesihuolto on käytännössä Yleisen viemäriverkoston pituus uudessa Hermansö nya Porvoon vesi enää kasva, syynä yksityis- Askolas avloppsvatten börjar kulutustietojen tarkastelemi- 100 år seen verkon kautta Vatten- och avloppsverkets rakennettu kattavaksi Porvoossa on 278 km reningsverk invigs Uusi logo otetaan käyttöön kulutuksen lasku ledas till Hermansö kontroll- och styrsystem kaavoitetuilla alueilla Tjänsten Förbruknings-Web Vuoden lopussa vesijohtoverkkoon on Vattenverket har verkat i 90 år Vattenförsäljningen till Sköldvik realiseras och digitaltekniken Kaava-alueiden ulkopuolella liittynyt noin 37 000 henkeä industriområde inleds möjliggör kontroll av förbruk- implementeras tarvitaan hyvälaatuista ta- Vattenverkets namn ändras 1.3.2003 till ningsuppgifterna och anmälan av Borgå stad och landskommun fusioneras och Affärsverket Borgå vatten Totalförbrukningen av vatten mätarställningen via Internet lusousvettä ja myöhemmin vattenförsörjningen förenas slutar öka eftersom privat- myös viemäröintipalveluja Den nya logon tas i bruk Avloppsnätet i nya Borgå är 278 km långt förbrukningen minskar I slutet av året är stadens vat- tenledningsnät 121 km långt I slutet av året är cirka 37 000 personer anslutna till vattenledningsnätet Vattenförsörjningen omfattar i princip hela det planlagda 2000-LUKU 2000-TALET området Risto Saarinen Utanför planområdena behövs Porvoon veden hushållsvatten av hög kvalitet toimitusjohtaja 1990-LUKU 1990–TALET och senare också avloppstjänster Borgå vattens VD 2012– 1990-luvun alun lama Recessionen i början av 1990-talet

1990 Porvoon pallokentän EU:n direktiivi yhdyskuntavesien käsittelystä Suomi liittyy EU:n Nykyinen ympäristölupakäytän- 2000 Eurot käyttöön Jätevesiasetus määrittelee kiinteis- Valtioneuvoston asetus Uusi jätelaki tulee 2012 Porvoon vesijohtovesi tekojäärata valmistuu jäseneksi tö tulee voimaan ympäristön- tökohtaiset käsittelyvaatimukset määrittelee kaikkia voimaan 1.5.2012 Porvoossa asukkaita 41 930 Vaatimus biologisesta jätevedenkäsittelystä Porvoossa Euron tas i bruk Porvoossa asuk- on hyvälaatuista ja Konstisbanan på Borgå Finland går med i EU suojelulain myötä Viemäröinti vauhdittuu haja- jätevedenpuhdistamoita Den nya avfallslagen sitä riittää nykyiseen Borgå har 41 930 invånare EU:s vattendirektiv asukkaita 44 969 kaita 48 768 bollplan anläggs Alueelliset ympäristölupaviras- asutusalueilla koskevat yhdyskuntajä- träder i kraft 1.5.2012 kulutustarpeeseen Krav av biologisk behandling av avloppsvatten Borgå har 44 969 tevesien vähimmäisvaa- Borgå har 48 768 tot perustetaan Vattenledningsvattnet i invånare Avloppsvattenförordningen föreskriver timukset invånare Miljöskyddslagen inför dagens om den fastighetsspecifika hanterigen Borgå är av hög kvalitet miljötillståndspraxis av avloppsvatten Statsrådets förordning före- och tillgången motsvarar skriver om minimikraven för efterfrågan De regionala miljötillståndsverken Avloppsnätet byggs ut i glesbygden alla reningsverk grundas 16 17

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Porvoon museo, Eeva Kangas

Tvättvattnet” värmdes på spisen

– Äitini jäi neljän lapsen kanssa yksin. Vesialueemme luovutet- – Min mor blev ensam med fyra barn. Vi överlät vårt vatten- tiin kalastajille, joilta saimme vastineeksi kalaa. Lisäksi keväisin ja område till några fiskare, som betalade med fisk. På våren och syksyisin meille tuotiin aina laatikollinen silakoita, jotka suolattiin. hösten fick vi en låda strömming. Den blanka fisken, som saltades, Siitä riitti koko vuodeksi. räckte hela året. Kun juoksevaa vettä ei ollut, pidettiin huoli siitä, että eteises- Gården hade inte rinnande vatten, men i farstun stod alltid en sä oli koko ajan saavillinen vettä saatavilla. Siitä sitten hörpättiin ho med friskt vatten ur vilken man kunde ta sig en slurk när man kuupalla ohi mennessä. gick förbi. – Pesuvesi lämmitettiin hellalla. Pyykit pestiin isossa ulkosau- – Tvättvattnet värmdes på spisen och plaggen tvättades i bas- nassa, Lönnström kertoo. tun, berättar Solveig Lönnström. Lönnström muistaa myös kaupungissa sukulaisten luona käy- När familjen besökte sina släktingar i staden passade hon på dessään hakeneensa vettä mukaansa vesipostista. Nyt onneksi att ta med sig vatten hem från vattenposterna. I dag får Solveig Porvoossa oli parhaimmillaan 19 yleistä kaivoa. Kaivokadun kaivo on vieläkin paikallaan Kaupunginpuistossa. vesi juoksee hanasta. Lönnström allt vatten hon behöver direkt ur kranen. Borgå hade som bäst 19 allmänna brunnar. Brunnsgatans brunn finns än i dag. – Kyllä sitä osaa arvostaa, Lönnström hymyilee. – Jag uppskattar det verkligen, säger hon med ett brett leende.

KAIVO OLI ELÄMÄN LÄHDE BRUNNEN VAR LIVETS KÄLLA

olveig Lönnström muistaa kristallin kirkkaasti lapsuutensa olveig Lönnström, som är född år 1929, minns sin barndom S kotitilan Björkbackan Porvoon Tolkkisissa meren äärellä. Vuon- S på hemgården Björkbacka vid havet i Tolkis som i går. Hon ler na 1929 syntynyt Lönnström hymyilee muistoilleen, sillä sen ajan åt sina kära minnen och konstaterar att livet såg helt annorlunda elämä oli sentään vallan erilaista tämän päivän menoon verrat- ut än i dag. tuna. På den tiden hade de flesta gårdarna i Tolkis ett vattenområde Siihen aikaan Tolkkisissa maanomistajille kuului aina myös tiet- som gav familjen färsk fisk. Brunnen var livets källa. Lilla Solveig ty vesialue, josta sai perheelle kalaa. Maatilan pihapiirissä oli myös promenerade flera gånger per dag mellan brunnen och ladu- elintärkeä lähde, kaivo. Pikkuinen Solveig kipitti puuämpäreineen gården, där ett tiotal kor väntade på vatten och foder. Hennes päivittäin monta kertaa kohti navettaa ja takaisin. Vettä ja apetta hemgård hade också hästar, svin och höns. navetassa odotti kymmenkunta lehmää. Maatilalla oli myös he- – Det var både jobbigt och tungt eftersom vägen mellan vosia, sikoja ja kanoja. brunnen och ladugården var lång. Vintertid fick man lov att slå – Olihan se työlästä, raskastakin. Kaivolta oli matkaa navettaan. sönder islocket i brunnen för att komma åt vattnet. Talvella hakattiin kaivosta jääkerros auki, hän muistelee. SAMMANHÅLLNINGEN VAR A OCH O YHDESSÄ PÄRJÄTTIIN KOVINAKIN AIKOINA Familjemedlemmarna jobbade sida vid sida och ingen smet från Perhe puhalsi yhteen hiileen, eikä koti- tai navettatöistä luistettu. hem- eller ladugårdssysslorna. Solveig Lönnströms far stupade Solveig Lönnström ei ole unohtanut lapsuuden kotitaloaan. Talon edustalla Solveigin äiti, äidin sisko sekä heidän isänsä. Kun Lönnström oli vain 10-vuotias, hänen isänsä kaatui sodassa. när hon var tio år gammal. Solveig Lönnström minns sitt barndomshem. Solveigs mamma, moster och morfar står framför huset. 18 19

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Porvoon museo, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Susanna Heiska

Eihän vesitorni” voi palaa! HEVOSET VAIHTUIVAT JEEPPEIHIN HÄSTARNA BLEV JEEPAR 1970-luvulle ajoittuu myös eräs muisto, jota Aarnio pitää jok- Boris Aarnio berättar att man på 1970-talet märkte ut brandpos- seenkin merkillisenä. Talven tullen palopostien päälle levitettiin terna med oljegrus inför vintern. När snön smalt på våren fick olje- öljysorakerros, joka kevään tullen jätettiin valumaan maastoon ja gruset ligga kvar. Brandmännen upplevde det som förnedrande kaduille. Palolaitoksen edustajista oli nöyryyttävää kulkea öljyso- att promenera bakom en hästkärra och sprida ut oljegrus. I slutet raa kuljettavan hevoskärryn perässä lastia levittämässä. 70-luvun av 1970-talet byttes hästarna ut mot jeepar. loppupuolella hevonen tosin korvattiin jeepillä. – När vattenverket tog över ansvaret för brandposterna från- – Myöhemmin vesilaitos otti huoltovastuun ja öljysorasta luo- gick man oljegruset och införde ett nytt märkningssystem, säger vuttiin. Palopostipisteet merkittiin uudella mittaustavalla, Aarnio Boris Aarnio. muistelee. Räddningsverkets verksamhet förändrades mycket under Boris Kun Aarnio 60-luvulla aloitteli uraansa palolaitoksella, oli mei- Aarnios karriär från 1960-talet till 2000-talet. När Borgå stad och ninki ihan eri mittakaavassa kuin hänen lopettaessaan uransa Borgå landskommun gick samman växte ansvarsområdet avse- 2000-luvulla. Kun Porvoon kaupunki ja maalaiskunta yhdistet- värt. Över en natt ökade bland annat antalet avtalsbrandkårer tiin, kasvoi vastuualue samalla valtavasti. Yhdessä yössä Aarnion från en till 18. Porvoon vanha vesitorni Vesitorninkadulla (nyk. Linnankoskenkatu) räjäytettiin maan tasalle helmikuussa vuonna 1970. vastuulle tuli muun muassa 17 uutta sopimuspalokuntaa entisen – När jag blev pensionerad var antalet avtalsbrandkårer över 50 Stadens gamla vattentorn på Vattentornsgatan (nuv. Linnankoskigatan) sprängdes i februari 1970. yhden sijasta. och personalen uppgick till närmare 200 personer. – Eläkkeelle jäädessäni sopimuspalokuntia oli jo yli viisikym- mentä ja henkilökuntaakin oli lähemmäs 200. PALOMIEHESTÄ PELASTUSJOHTAJAKSI FRÅN BRANDMAN TILL RÄDDNINGSCHEF

oris Aarnio pääsi jo pikkupoikana paikkaan, jossa moni ei ikä- oris Aarnio fick som liten pojke stifta bekantskap med ett B nään piipahda. Aarnion isä oli töissä Porvoon vesilaitoksella, ja B ställe som få har besökt. Hans far, som arbetade på Borgå kymmenvuotias poika tykkäsi kivuta isänsä kanssa ylös ihailemaan vattenverk, tog med sin tioårige son upp i vattentornet för att Porvoon maisemia. beundra utsikten. – Vanha vesitorni oli tattimainen, vankka. Tikkaita pitkin pääsi – Det gamla svampformade vattentornet var mycket stabilt kurkkimaan luukusta alhaalla levittyvää kaupunkia. Se oli jännä men jag hade nog fjärilar i magen när jag klättrade uppför stegen hetki. Olen eläkepäivinäni julkaissut kirjankin siitä, miten kaupun- och fick sticka ut huvudet genom en lucka högt, högt ovanför kimme on muuttunut porvoolaisen pojan silmin, Aarnio kertoo. staden. På äldre dagar har jag skrivit en bok om hur vår stad har Sittemmin Aarnion oma ura Porvoon pelastuslaitoksella kulki förändrats sedan jag var pojke, berättar Boris Aarnio. vuosikymmenten halki palomiehestä pelastusjohtajaksi. Aarnio Sin egen karriär gjorde Boris Aarnio på Borgå räddningsverk, muistaa hyvin, kun vanha vesitorni yllättäen paloi. Ilmoitus pa- där han arbetade som brandman och senare som räddningschef. lavasta vesitornista sai päivystävän pelastuslaitoksen edustajan Han glömmer aldrig när vattentornet brann. Larmet fick den jour- hämilleen. Eihän vesitorni voi palaa! havande brandmannen att hicka till. Kan ett vattentorn brinna? – Ikkunasta hän kuitenkin näki savuavan vesitornin. Tornissa Brandröken talade ändå sitt tydliga språk. Det som kunde paloi se, mikä oli palavaa. Se oli kuitenkin vankka kivirakenteinen brinna brann, men själva stentornet klarade sig. År 1970 var vat- rakennus, joten se ei tuhoutunut palossa. Myöhemmin, vuonna tentornets saga all och det sprängdes i bitar. Boris Aarnion uran aikana palolaitos kehittyi nykyaikaiseksi pelastuslaitokseksi. 1970 vesitorni sitten räjäytettiin. Under Boris Aarnios karriär utvecklades brandverket till ett räddningsverk av modernt snitt. 20 21

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Eeva Kangas

Jag installerade” en tvättmaskin i köket

ja talo sai lämpimän veden ja sisävessan. Olihan muillakin jo tuo- När Juhani Stepanows far gick bort blev han ensam med sin hon aikaan kyseiset mukavuudet. mor och då var det dags för nästa steg. Kun Stepanowin isä kuoli, hän jäi muorin kanssa mökkiä asu- – Morsan hade hand om tvätten. Jag ville lätta hennes börda maan. Oli aika ottaa seuraava askel. och installerade en tvättmaskin i köket. När tvätten var undan- – Pyykinpesu oli mutsin harteilla, ja halusin keventää hänen stökad kopplade vi loss slangarna. Vi fortsatte att diska manuellt. taakkaansa. Asensin pyykinpesukoneen letkuvirityksellä keitti- Juhani Stepanow säger fortfarande nej till diskmaskin. Som öön. Kun pyykit oli pesty, kone otettiin irti. Tiskit pestiin käsin. ung rörmontör såg han hur ”bättre folk” lät installera diskmaski- Lapsuudessa Juhani Stepanow kantoi veden kaivosta sisään, eikä viemäreitä ollut. Nykyään hän nauttii aidosta vanhan ajan tunnelmasta mökissään. Tiskikoneille Stepanow sanoo edelleen jyrkästi ei. Työssään ner på 1970-talet trots att antalet kärl och bestick inte var stort. I sin barndom bar Juhani Stepanow in vatten från brunnen. Något avlopp fanns inte heller. I dag njuter han av svunna tiders stämning i sin stuga. putkiasentajana hän näki, kuinka 70-luvulla ”parempi väki” osteli Maskinerna snurrade med några få tallrikar och koppar. Juhani koneita, vaikka astioita ei liiemmin vielä ollut. Muutamat lautaset Stepanow tyckte att diskmaskinerna var onödiga och det tycker peseytyivät koneissa, ja väki odotteli valmista. Hullun hommaa han än i dag. Stepanowin mielestä. Ja on edelleen. – När jag jobbade som disponent fick jag ofta reda upp följder- – Olen toiminut myös isännöitsijänä. Siinä hommassa näin, että na av att oövervakade diskmaskiner hade läckt. Vattenskadorna KUN KOTITALOON ALKOI TULLA VETTÄ tiskikoneet jätetään yksin hurisemaan. Kun tulo- tai poistoletku var ibland mycket omfattande. Man får aldrig lämna en diskande sitten vuotaa, saadaan korjailla vesivahinkoa pitkään. Konetta ei maskin oövervakad, avrundar Juhani Stepanow. STUGAN FICK RINNANDE VATTEN pidä koskaan jättää käymään ilman valvontaa, hän muistuttaa.

orvoon Vedellä putkiasentajana työskentelevä Juhani Ste- uhani Stepanow, som är född år 1955, arbetar som rörmontör P panow on vuonna 1955 syntyneenä seurannut askel aske- J på Borgå vatten. Han har på nära håll följt med hur bekväm- leelta mukavuuksien kehitystä, jos niitä nyt mukavuuksina pitää. ligheterna har utvecklats under åren. Juhani Stepanow vill inte ha Ainakaan lapsuuden kotimökkiinsä Haikkoon Stepanow ei liikaa för mycket ”finheter” i sin barndomsstuga i Haiko. hienouksia halua. – En stuga med för många rackerier känns inte som en stuga, – Mökistä menee mökin tuntu, jos on kaikki mahdolliset muka- säger han bestämt. vuudet, hän huomauttaa. När Juhani Stepanow var barn bars vattnet både in och ut. Lapsuudessaan Stepanow tottui kantamaan veden sekä sisään – Vi hade inte ens avlopp. Det var i allmänhet jag som bar vatt- että ulos. net, också till mina farföräldrar på övre våningen och till bastun. – Ei ollut edes viemäriä. Totuin kantamaan vedet, sillä se hom- I slutet av 1960-talet fick vi både rinnande vatten och avlopp. ma lankesi minulle enemmän kuin siskolleni. Isovanhempani Vattnet var kallt, men det spelade egentligen ingen roll. Vi värm- asuivat talon yläkerrassa, joten heidän vesitaloutensa hoidimme de vatten på spisen och i bastun. myös. Tietenkin siinä samalla saunaan kannettiin vedet. – Efter att farsan lät installera en vattenpump och en tryckcis- 60-luvun lopulla kotitaloon alkoi tulla vettä, ja viemärikin saa- tern behövde vi inte längre bära vatten. Det var ett stort steg i tiin. Sisään tuleva vesi oli tosin kylmää. Se ei haitannut, sillä vesi rätt riktning. lämmitettiin liedellä, ja saunassa porisi pata. – Faija asennutti pumpun ja painesäiliön. Enää ei tarvinnut kan- UPP TILL BEVIS niskella vettä. Se oli yksi askel eteenpäin. I mitten av 1970-talet fick Juhani Stepanow möjlighet att visa vad han går för. Den nyutexaminerade rörmontören visade prov på NÄYTÖN PAIKKA sin yrkesskicklighet genom att ordna varmvatten i stugan och in- Perinteinen kaivo on edelleen käytössä. 70-luvun puolivälissä Stepanowille tuli näytön paikka. Putkiasenta- stallera en inomhustoalett. Flera av familjens grannar hade redan Den traditionella brunnen används än i dag. jaksi valmistunut nuori mies halusi näyttää ammattiosaamistaan, låtit installera bekvämligheterna. 22 23

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Eeva Kangas

Mutta kun varaaja yhä pelaa ja on täysin var varmvattenberedaren tillräckligt ehjä, tuntuisi hullulta ruveta vaihtamaan stor. sitä. Ja koska käymme suihkussa vähän ” – Vår avsikt var att byta ut bere- eri aikoihin, varaaja ehtii lämmittää vettä En kyllä daren om och när vi får barn, men riittävästi. eftersom den har fungerat utmärkt Sorsan mukaan perhe on tottunut käyt- pärjäisi ilman har vi inte kommit till skott. Famil- tämään vettä harkiten. Enemmän se on jens duschrutiner gör dessutom att kuitenkin elämäntapa kuin kustannuskysy- astianpesukonetta varmvattnet räcker. mys. Perheellä on käytössä myös astian- ja Enligt Irina Sorsa använder famil- pyykinpesukoneet. Astianpesukone käyn- jen vatten med förnuft. Hushållan- nistetään joka päivä iltaisin, kun iltasähkö alkaa juosta. Pyykkikone det handlar mer om en livsstil än om kostnader. Familjen har både hurraa sitäkin enemmän viikonloppuisin, sillä perheen lapsilla on tvätt- och diskmaskin. Diskmaskinen startas först när nattariffen lukuisia harrastuksia. på elektricitet börjar gälla. Under veckosluten fyller barnens hob- – Jalkapallo, jääpallo, lumilautailu, motocross, aikido, Sorsa listaa. byer tvättmaskinen flera gånger om. – Fotboll, bandy, snowboarding, motocross och aikido, suckar PERINTEINEN PIHASAUNA Irina Sorsa. Tässäkin perheessä on kuulemma se kuuluisa sukkia syövä pesuko- nemalli. Siksi hän yleensä hankkii yksivärisiä sukkia ja sormikkaita. TRADITIONELL GÅRDSBASTU Raikas hanavesi maistuu Irina Sorsan pojille Aapolle ja Iirolle. Irina Sorsas två söner, Aapo och Iiro, dricker gärna friskt kranvatten. Käsin pyykkiä ei perheessä pestä lainkaan. Familjens tvättmaskin är av den ”sockförtärande” sorten och där- – En kyllä pärjäisi myöskään ilman astianpesukonetta. Meillä on för köper Irina Sorsa främst enfärgade sockor och vantar. Hon enimmäkseen vain sellaisia astioita, jotka voi laittaa pesukonee- tvättar inte kläder för hand. seen. Tietenkin pesen usein käsin kattiloita ja pannuja, jotka veisi- – Jag skulle nog inte klara mig utan diskmaskin. Största delen vät kohtuuttomasti tilaa pesukoneessa. av våra kärl och bestick tål maskindisk. Kastruller och pannor, som NYKYPERHE EI LOTRAA TURHAAN Entisajan tunnelmasta Sorsa perheineen nauttii omassa pihasau- ju inte ryms i maskinen, diskar jag manuellt. nassa. Sinne ei tule vesikään hanasta. Familjens traditionella gårdsbastu, som saknar rinnande vatten, – Saunalle kannetaan vedet, mikä vaikuttaa myös siihen, että vettä ger skön avkoppling från vardagen. FAMILJEN SLÖSAR INTE MED VATTEN ei törsäillä. Mutta veden kantaminen on osa saunan lämmittämi- – Bärandet av vatten, som hör till bastubadandets fröjder, be- sen tunnelmaa. gränsar vattenåtgången.

rina Sorsan ja Olli Haapasen nelilapsisen perheen aamurytmi rina Sorsa, Olli Haapanen och deras fyra barn har givna mor- I on asettunut vuosien varrella uomiinsa. Tarmolan-kodissa on I gonrutiner. Hemmet i Östermalm har bara en dusch. Barnen yksi suihku, ja perheen lapset, Iris, 17, Siri, 15, Aapo, 12 ja Iiro, 10, Iris, 17, Siri, 15, Aapo, 12 och Iiro, 10, väntar snällt på sina turer om malttavat odottaa vuoroaan, mikäli ovi on lukossa. Sisällä ei nimit- dörren till badrummet är stängd. Ingen av familjemedlemmarna täin yleensä vitkastella. står länge i duschen. – Näin ison perheen suihkuvuoroissa vaikuttaa tietynlainen ryh- – När man är så här många gäller det att följa en viss dusch- mäkuri. Ei kukaan viitsi unohtua suihkuun, kun tietää, että jono on disciplin. Man vill ju inte dröja kvar i duschen för länge när man oven takana, perheen äiti, kuvataideopettaja Irina Sorsa hymyilee. vet att kön växer säger barnens mor, bildkonstlärare Irina Sorsa Aamuruuhkaa helpottaa myös se, että perhe elää luonnostaan leende. aikataulultaan porrastettua arkea. Iris käy Helsingissä kuvataide- Morgonbestyren underlättas av att familjemedlemmarna har lukiota, joten hänen aamunsa alkaa yleensä hieman muita var- olika scheman. Iris studerar på ett bildkonstgymnasium i Helsing- hemmin. Sen jälkeen loput lapsista pujahtavat suihkuun ja omiin fors, vilket innebär att hon oftast stiger upp tidigare än resten av kouluihinsa. Veden kanssa ei lotrata turhaan. familjen. När hon klarat av sina morgonsysslor får hennes syskon – Pojat saattavat käydä suihkussa myös illalla, jolloin aamusuihku ei vaska av sig innan de går till skolan. Ingen i familjen slösar med ole välttämätön. Mieheni tekee vuorotyötä, ja myös omat työaikani vatten. vaihtelevat, Sorsa kertoo. – Ibland duschar pojkarna på kvällen. Min man har skiftarbete och jag själv har växlande arbetstider, säger Irina Sorsa. VETTÄ KÄYTETÄÄN HARKITEN Vedenkulutusta säätelee myös se, että talon lämminvesivaraaja on FÖRNUFTIG VATTENANVÄNDNING suhteellisen pieni. Kun talo kaksikymmentä vuotta sitten hankittiin, Familjens vattenförbrukning dikteras också av att husets varmvat- pieni varaaja tuntui sopivalta silloin lapsettomalle pariskunnalle. tenberedare är relativt liten. När Irina Sorsa och Olli Haapanen Meidän perheessä järkevä vedenkäyttö on elämäntapa. – Ajattelimme, että laitetaan isompi sitten, kun lapsia siunaantuu. köpte huset för tjugo år sedan hade de ännu inga barn och då För oss är förnuftig vattenförbrukning en livsstil. 24 25

Teksti / Text Seppo Iisalo Kuvat / Bilder Porvoon veden arkisto, Eeva Kangas

Vedentuotanto Merkonomi Vattenproduktion Verkostotyöt Diplomi-insinööri Merkonomer 11% Nätrelaterade uppgifter Diplomingenjörer 9% 9% Jätevedenpuhdistus 13% Avloppsrening Insinööri (AMK) 49% Ingenjörer (YHS) 11% 47% Hallinto ja talous 13% Ekonomi och förvaltning 11% Muu Muu ammattitutkinto 15% Övriga 15% Annan yrkesexamen Vesihuoltopalvelut Teknikko Vattenförsörjning Tekniker Työntekijät organisaatiossa Henkilöstön koulutusjakauma Personalens uppgiftsfördelning Personalens utbildningsfördelning 2013 2013

resurssit pienenivät noin 6 henkilötyövuodella. Vid kommunsammanslagningen på 1990-talet minskade verkets Informaatioteknologian kehitys ja automaattinen tietojenkäsit- resurser med cirka 6 årsverken. tely (ATK) ovat mullistaneet 1980-luvun lopulta lähtien monet työt. Den automatiska databehandlingen (ADB) och informations- Muun muassa kartta-aineiston käsittely, teknisten järjestelmien tekniken (IT) har förändrat många arbetsuppgifter sedan slutet av mittaustietojen tallentaminen ja käsittely sekä toimistorutiinit hel- 1980-talet. Införandet av persondatorer underlättade bland annat Ennen vanhaan ojankaivuutöissä tarvittiin paljon miestyövoimaa. Työhevosista luovuttiin 1970-luvulla. pottuivat henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöönoton myötä. hanteringen av kartuppgifter, lagringen och användningen av tek- Gårdagens grävarbete krävde många och kraftiga muskler. Arbetshästarna pensionerades på 1970-talet. Vesilaitoksen työtehtävissä vaaditaan nykyisin aikaisempaa kor- niska mätdata och verkets kontorsrutiner. keampaa koulutusta ja ammattitaitoa. Esimerkiksi jäteveden puh- I dag kräver arbetet vid Borgå vatten hög utbildning och stor distamoilla tarvitaan erittäin osaavaa henkilöstöä. Sama koskee yrkesskicklighet. Chefsuppgifterna och arbetet vid reningsverken työnjohtotehtäviä. förutsätter särskilt hög kompetens. PUTKENLASKIJOISTA KÄYTTÖINSINÖÖREIHIN FRÅN RÖRLÄGGARE TILL DRIFTINGENJÖRER

uoden 2013 alussa Porvoon veden palveluksessa oli 47 työn- början av år 2013 uppgick Borgå vattens personal till 47 personer. V tekijää. Määrä on pysynyt viime vuosina melko samana, mutta I Antalet anställda har varit ungefär detsamma under de senaste tehtävien vaativuus on kasvanut. åren, men arbetsuppgifterna har blivit mer krävande. Vesilaitoksen ensimmäiset palkkalistat löytyvät vuodelta 1921. Vattenverkets första lönelängd är från år 1921. Då var antalet an- Työntekijöitä oli silloin viisi johtaja W. Korpela mukaan lukien, mutta ställda fem, inklusive direktör W. Korpela. Under de följande åren sys- pian määrä vakiintui noin kymmeneen. Kuukausipalkkalaisten lisäk- selsatte verket cirka tio personer. Utöver de heltidsanställda hade si joukossa oli osa-aikaisia työntekijöitä ja tuntipalkkalaisia, kuten vattenverket deltidsanställd och timanställd personal, bland annat pumppumestari, mittarinlukija ja yksi naispuolinen työntekijä. en pumpmästare, en mätaravläsare och en kvinnlig medarbetare. Työntekijämäärä kaksinkertaistui 1950-luvulla. Johtaja ja kanslisti Antalet anställda fördubblades på 1950-talet. Direktören och kans- (myöhemmin toimistonhoitaja) olivat viranhaltijoita. Työsopimus- listen (senare byråföreståndaren) var tjänsteinnehavare. Bland annat suhteessa työskentelivät muun muassa putkenlaskijat, putkimes- rörläggarna, rörmästarna (senare anläggningsteknikerna), lagerför- tarit (sittemmin laitosteknikot), varastonhoitaja ja autonkuljettaja. valtarna och chaufförerna arbetade i arbetsavtalsförhållande. Kaivuutöissä käytettiin kaupungin rakennus- ja katuosaston tai För grävningsarbetet anlitades personal från stadens byggnads- muuta ulkopuolista työvoimaa. Putkityömaiden omia työntekijöitä och gatuavdelning och annan extern arbetskraft. Vattenverkets kutsuttiin putkenlaskijoiksi (nykyinen nimike putkiasentaja). personal på rörarbetsplatserna kallades rörläggare (dagens rörmon- Vesilaitos hoiti pitkään ainoastaan vedenhankintaan ja jakeluun törer). liittyvät työt. Muutos tapahtui vuonna 1974, kun laitoksesta tuli Fram till år 1974, när vattenverket blev vatten- och avloppsverket, vesi- ja viemärilaitos. Sen myötä henkilömäärä kasvoi ensin noin skötte verket enbart anskaffningen och distributionen av vatten. I 40:een, ja myöhemmin 1980-luvulla reiluun 50:een. samband med omstöpningen ökade personalen till omkring 40 per- Käyttöinsinööri Laura Taimioja ja laitosmies Sune Broman Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla prosessia valvomassa 2009. Kuntaliitoksen yhteydessä 1990-luvulla vesilaitoksen henkilöstö- soner och på 1980-talet hade verket drygt 50 anställda. Driftingenjör Laura Taimioja och processman Sune Broman övervakar processen vid Hermansö reningsverk år 2009. 26 27

Teksti / Text Seppo Iisalo Kuvat / Bilder Jukka Salminen, Susanna Heiska, Työtehoseura

sumenetelmä oli kaiken kaikkiaan vaatteita kuluttava. ”Har du en Hoover?”, frågade husmödrarna varandra. ”Joko sinulla on huuveri”, kyseltiin tuttavien kesken. UPO och Rosenlew lanserade de första inhemska pulsator- eller Kotimainen UPO- ja Rosenlew-merkkiset pulsaattori- eli siipi- skovelhjulsmaskinerna på 1960-talet. pyöräkoneet tulivat markkinoille 1960-luvulla. Den första finländska trumtvättmaskinen avsedd för hushåll, Ensimmäinen kotimainen kotitalouden rumpupesukone oli Mainio för väggmontering, tillverkades av Rosenlew. Rosenlewin valmistama seinälle ripustettava Mainio-pesukone. ENERGIBESPARING ÄR DAGENS MELODI ENERGIANSÄÄSTÖ PÄIVÄN SANA Tvättmaskinerna fick sitt verkliga genombrott på 1970- och 80-ta- Pyykinpesukoneet yleistyivät nopeasti 1970- ja 1980-luvuilla. Ny- len och i dag finns de i så gott som alla hem. kyisin automaattipesukone kuuluu lähes jokaisen kodin varustuk- Diskmaskinens segertåg var betydligt långsammare. Så sent seen. som i millennieskiftet hade endast hälften av de finländska hus- Astianpesukoneiden käyttöönotto tapahtui selvästi hitaam- hållen diskmaskin. massa tempossa. Vielä vuosituhannen vaihteessa astianpesukone Torktumlarna och torkskåpen, som fortfarande är relativt säll- helpotti arkea vain joka toisessa suomalaisessa kotitaloudessa. synta i de finländska hushållen, finns främst hos barnfamiljer. Kuivausrumpu- ja kaappi ovat edelleen melko harvinaisia, en- Största delen av dagens hushållsmaskiner är energisnåla. Ener- nen kaikkea lapsiperheiden suosimia kestokulutustavaroita. gibesparingsivern har lett till att tvättmaskinernas sköljprogram Nykyisin valtaosa vettä käyttävistä kodinkoneista on energia- ibland inte motsvarar behoven hos personer med känslig hud. pihejä. Trendi on ollut niin vahva, että esimerkiksi pyykinpesu- koneiden normaali huuhtelu ei aina tahdo riittää herkkäihoisille. PYYKKILAUDASTA KUIVAUSRUMPUUN 1971 Pesukone oli 61 %:ssa kotitalouksista FRÅN BYKBRÄDA TILL TORKTUMLARE Astianpesukone oli 1 %:ssa kotitalouksista Tvättmaskin i 61 % av hushållen Diskmaskin i 1 % av hushållen yykinpesu oli entisaikoina naisten töistä raskaimpia. Astianpe- lädtvätten hörde förr till kvinnornas tyngsta arbetsuppgifter. 1985 sua helpottamaan saatiin 1930- ja 40-luvuilla erityinen sink- Diskborden av zinkplåt, som lanserades på 1930- och 40-ta- P K Automaattipesukone oli 67 %:ssa kotitalouksista kipellistä tehty pesupöytä. Kylmävesihana helpotti vedenkäyttöä len, underlättade de dagliga sysslorna och städernas kallvatten- Astianpesukone oli 17 %:ssa kotitalouksista kaupungeissa. kranar medförde stor avlastning. Automatisk tvättmaskin i 67 % av hushållen Vielä 1940-luvulla nainen käytti tiskaukseen elämänsä eri vai- Under 1940-talet anslog kvinnorna uppskattningsvis 30 000 Diskmaskin i 17 % av hushållen heissa arviolta 30 000 tuntia eli yhteensä kymmenen vuotta kesät, timmar, det vill säga flera år av sitt liv, till att diska. Det gällde att talvet, arjet ja pyhät yhteen menoon. ha rena kärl och bestick både vardag och helg under hela året. 1995 ”Astioiden pesemistä varten tarvitaan kaksi pesusoikkoa, pe- ”För diskning av kärl behöver man två hoar, en trasa, en gryt- Automaattipesukone oli 83 %:ssa kotitalouksista suriepu, pataharja, lipeätä sekä kylmää ja kuumaa vettä. Oikean- borste, lut samt kallt och varmt vatten. Kärlen diskas i den högra Astianpesukone oli 40 %:ssa kotitalouksista puoleista soikkoa käytetään varsinaisena pesusoikkona ja vasem- hon och sköljs i den vänstra”, kan man läsa i boken Emännän tie- Automatisk tvättmaskin i 83 % av hushållen manpuoleista huuhteluun”, vuonna 1948 ilmestynyt Emännän tokirja (Handbok för husmödrar) från år 1948. Diskmaskin i 40 % av hushållen tietokirja kuvaili. ”HAR DU EN HOOVER?” 2006 ”JOKO SINULLA ON HOOVERI” Automaattipesukone oli 88 %:ssa kotitalouksista De första tvättmaskinerna avsedda för hushåll dök upp på Astianpesukone oli 54 %:ssa kotitalouksista Ensimmäiset kotitalouksien pyykinpesukoneet 1940-luvun lopulla 1940-talet. Maskinerna var manuella och gjorda av trä. De eldrivna Kuivausrumpu oli 14 %:ssa kotitalouksista olivat käsikäyttöisiä ja puisia. Sähkökäyttöiset pesukoneet tulivat tvättmaskinerna lanserades på 1950-talet. Automatisk tvättmaskin i 88 % av hushållen markkinoille 50-luvulla. Engelska Hoover introducerade de första pulsatormaskinerna, Diskmaskin i 54 % av hushållen Englantilainen Hoover aloitti maassamme pulsaattorikoneiden som var försedda med en handdriven mangel. Maskinerna och Torktumlare i 14 % av hushållen aikakauden. Vääntöpuristin oli avuksi vedenpoistossa, mutta pe- tvättmetoderna var allt annat än skonsamma mot plaggen. Lähteet / Källa Työtehoseura, Tilastokeskus 28 29

Kuva / Bild Kalevi Ketoluoto

VESI MONESSA MUKANA VATTEN ÖVERALLT

aassamme on sisävesiä lähes 10 prosenttia pinta-alasta ja ästan tio procent av Finlands yta utgörs av sjöar och därtill M lisäksi meri reunustaa meitä kahdelta ilmansuunnalta. Yli 70 N har vi hav i två väderstreck. Ytvattenkvaliteten är utmärkt prosenttia järvi- ja merialueestamme on pintaveden perusteella eller bra i över 70 procent av våra sjö- och havsområden. Grund- vedenlaadultaan erinomaista tai hyvää. Pohjavettä on Suomessa vatten finns runt om i landet. Vatten behövs i hushållen, för ener- lähes kaikkialla. giproduktion, i industriella processer, i lantbruket, för transporter Vesivaroja tarvitaan juomaveden hankinnan lisäksi muun mu- och för rekreationsändamål. assa energiantuotantoon, teollisiin prosesseihin, maatalouteen, Vattnet är ständigt närvarande: i simhallar, i trädgårdar, i livs- kuljetukseen ja virkistykseen. medel, på sjukhus, i industrin, i boktryckerier, hos brandkårerna, Vesi on monessa mukana: uimahallissa, puutarhassa, elintarvik- i oljeraffinaderier... keiden valmistuksessa, sairaalassa, teollisuudessa, kirjapainossa, palokunnassa, öljynjalostamolla… 30 31

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Kalevi Ketoluoto, Susanna Heiska

PORVOON UIMAHALLI BORGÅ SIMHALL Porvoon” • Kävijämäärä n. 200 000 vuodessa • Simhallen har omkring 200 000 • Veden keskilämpötila n. 28 ˚C, besökare per år uimahallissa tenava- ja porealtaissa 32 ˚C • Vattnets temperatur är cirka • Veden kulutus n. 50 000 m3 28 ˚C. I bubbelpoolen och barn- vuodessa bassängen är vattnet 32 ˚C varmt käytetään tavallista 3 • Veden pH-arvo 7–7,4 • Simhallen använder 50 000 m vatten per år hanavettä • Vattnets pH-värde är 7–7,4

Uimahallissa suuret vesimassat ovat jatkuvassa liikkeessä, sillä vettä Vattnet cirkulerar via komplicerade filtreringssystem som fångar kierrätetään monimutkaisen suodatussysteemin kautta. Altaiden vesi upp allt som inte hör hemma i bassängerna. kiertää erilaisten suodattimien läpi, jolloin kaikki ylimääräinen tarttuu – Vattnet från vattenledningsnätet och det cirkulerande bas- suodattimiin. sängvattnet leds till en utjämningsbassäng och vidare till en fäll- – Vesi kulkee jakeluverkosta tasausaltaaseen ja siitä saostusaltaa- ningsbassäng innan det släpps ut i simbassängerna genom stora Pulahdus altaaseen, mikä ihana tunne! seen, josta se päästetään suodattimen kautta uima-altaaseen. Tämä filter. Bassängvattnet renas sex gånger per dygn i den kontinuer- Plums i bassängen. Så skönt, så skönt! on jatkuva prosessi, ja vesi kiertääkin vuorokaudessa kuusi kertaa tä- liga processen. män puhdistussysteemin läpi. Badgästernas beteende har stor inverkan på trivseln i simhallen. Uima-altaan käyttäjien rooli on erittäin tärkeä, jotta kaikilla olisi mu- Tero Koskenlaita önskar att gästerna duschar innan de hoppar i HUOLETTA ALTAISSA kavaa pulahtaa puhtaaseen veteen. Tero Koskenlaita toivookin, että plurret. Smink och avancerade frisyrer hör inte hemma i simhallen. veteen mentäisiin vain suihkunraikkaina ilman meikkejä ja kampauksia. TRYGGT OCH SKÖNT I BASSÄNGEN

orvoon uimahallin veden lämpötila on miellyttävät lähemmäs et nästan 30 grader varma vattnet i Borgå simhall är en njut- P kolmekymmentä astetta. Pore- ja tenava-altaissa lämpötila ki- D ning för kroppen. I bubbelpoolen och barnbassängen är puaa tätäkin korkeammalle, jotta polskiminen olisi mahdollisim- temperaturen ännu högre. man mukavaa. Den relativt höga temperaturen kräver noggrann kontroll av Erilaiset lämpötilat altaissa vaikuttavat veden laadun tarkkai- vattenkvaliteten. Simhallens avancerade renings- och analyssys- luun. Tarkasti toimivan puhdistus- ja analyysisysteemin ansiosta tem möjliggör snabba åtgärder om kvaliteten förändras. veden laatuun voidaan reagoida välittömästi. – Borgå simhall använder vanligt vattenledningsvatten. Vattnet – Porvoon uimahallissa käytetään tavallista hanavettä. Kaikkien i bassängerna kontrolleras regelbundet med avseende på bland altaiden veden laatua tarkkaillaan jatkuvasti. Muun muassa veden annat klorhalten och pH-värdet, berättar Tero Koskenlaita som klooripitoisuus ja pH-arvo mitataan säännöllisin väliajoin, Porvoon ansvarar för stadens idrottsanläggningar. kaupungin liikuntalaitosten esimies Tero Koskenlaita kertoo. I BASSÄNGEN UTAN SMINK VETEEN ILMAN MEIKKEJÄ Antalet besökare inverkar på vattnets kvalitet. Simhallens bas- Käyttäjämäärä vaikuttaa luonnollisesti veden laatuun, ja altaiden sänger fylls fortlöpande på med rent vatten. vettä täydennetään koko ajan uudella, puhtaalla vedellä. – Bakteriehalten korrelerar med vattnets temperatur. Vi vidtar – Veden lämpötila vaikuttaa sen bakteeripitoisuuteen, joten rea- omedelbart korrigerande åtgärder om vi upptäcker något avvi- goimme heti, jos jossakin altaassa havaitaan tarvetta kohentaa veden kande. Bassängerna har separata kontrollsystem, vilket innebär att laatua. Altaita tarkkaillaan erikseen, joten jos tulee pientäkin ongelmaa, vi inte behöver stänga alla bassänger om något oväntat inträffar. Vesijumppa pitää kehon ja mielen virkeänä. ei tarvitse sulkea kaikkia altaita. Vattengymnastiken håller kroppen och knoppen i trim. 32 33

Teksti / Text Reija Kokkola Kuva / Bild Virpi Lehtinen HORTENSIA ON VARSINAINEN JUOPPO VÄXTERNAS VATTENBEHOV VARIERAR

orvoon Seitlahden puutarhassa veden kulutus on suurempaa, eitlax trädgård i Borgå konsumerar mycket vatten. Förbrukningen P kun on lämmintä ja aurinko kuivattaa kasveja. Silloin kasvit S är störst när det är varmt och solen skiner. Då behöver växterna saavat vettä muutaman kerran päivässä. Syksyllä ja talvella kaste- vatten några gånger om dagen. Under hösten och vintern är bevatt- luväli pitenee muutamaan päivään. ningsintervallet i allmänhet några dagar. Seitlahden kasvit kastellaan automaattisen kastelusysteemin Växterna i Seitlax trädgård vattnas med hjälp av ett automatiskt avulla. Automatiikka ei kuitenkaan korvaa silmiä ja sormia. bevattningssystem. Systemet ersätter ändå inte trädgårdsmästarens MAKEISTEHDAS – Tarkkailemme säätä ja otamme huomioon erilaisten kasvien fingrar och ögon. SÖTSAKSFABRIK erilaisen vedentarpeen, puutarhuri Barbro Lindroos kertoo. – Vi iakttar vädret och beaktar vattenbehovet hos de olika väx- Vedenpuutteen lisäksi vaara vaanii kasvia silloin, kun vettä on terna, berättar trädgårdsmästare Barbro Lindroos. • Valmistaa lakritsaa herkkusuiden liikaa. Vedessä seisovan kasvin juuret kärsivät hapenpuutteesta, För mycket vatten är lika skadligt för växterna som brist på vat- toiveiden mukaisesti ja kasvi kuolee. ten. Om rötterna står i vatten drabbas växten snabbt av syrebrist • Vastuullisuus ja ympäristöstä – Esimerkiksi sipulikasvit selviävät niukalla vedellä, joten niille och dör. Teksti / Text Maarit Gabrielsson huolehtiminen ovat mukana kaikessa Kuva / Bild Kalevi Ketoluoto riittää muutama tippa silloin tällöin. Sen sijaan hortensia on var- – Lökväxter klarar sig med lite vatten, vilket innebär att några yrityksen toiminnassa sinainen juoppo. Suomalaisten suosikki, ihana lobelia on puoles- droppar då och då räcker. Hortensian hör till de törstigaste växter- • Tuotteita myydään Suomessa ja taan vaativa kasvatettava. Jos se pääsee kunnolla kuivumaan, ei na. Lobelian, som är en av finländarnas favoritväxter, är svårskött. kahdessakymmenessä muussa maassa se enää suostu virkistymään. Om den torkar är den nästan omöjlig att rädda. • Företaget tillverkar lakrits enligt MAKUA läckergommarnas önskemål • Företaget betonar ansvar och miljöhänsyn i all sin verksamhet LAKUSTA • Företagets produkter säljs i Finland och tjugo andra länder SMAK FÖR LAKRITS

PUUTARHA uhtaus ja hygienia ovat lakritsan kuten muidenkin elintar- enligheten och hygienen är A och O vid all tillverkning av TRÄGÅRD P vikkeiden valmistuksessa kaiken A ja O. Niin myös Makulaku R livsmedel. Det gäller även Makulaku Lakritsa Oy. Lakritsa Oy:ssä. – Vi använder vatten för rengöring av vår tillverkningsutrust- • Valikoimissa kesäkukkia, vihannestaimia, – Tarvitsemme vettä valmistuslaitteiden ja tuotantotilojen ning och våra produktionslokaler. Vatten behövs också vid till- maustekasveja ja tomaatin taimia istutus- pesuun. Pieniä määriä käytämme myös varsinaisessa valmistus- verkningen och kokningen av lakritsmassa, berättar verkställande valmiina sekä erikoisuuksia, kuten suuri prosessissa lakritsamassan sekoituksen ja keittämisen yhteydessä, direktör Juha Korkiamäki. valikoima englantilaisia pelargoneja toimitusjohtaja Juha Korkiamäki kertoo. Företaget använder cirka 6 000 kubikmeter vatten per år. An- • Vuoden yrittäjä Porvoossa 2009 Yritys käyttää noin 6000 kuutiometriä vettä vuodessa. Käyttö- vändningsändamålet har varit detsamma under åren, men mäng- tarkoitus on ollut sama vuosien saatossa, mutta määrä on kasva- den vatten har ökat i takt med produktionen. Företaget kontrollerar • Trädgården tillhandahåller bland annat nut tuotannon mukana. Veden laatua seurataan jatkuvasti, sillä vattenkvaliteten noggrant och fortlöpande. Vatten måste uppfylla sommarblommor, grönsaksplantor, krydd- veden on täytettävä sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle social- och hälsovårdsministeriets kvalitetskrav och -rekommenda- växter, tomatplantor och olika specialiteter så som engelska pelargoner asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. tioner gällande hushållsvatten. – Toivottavasti veden hinta pysyy järkevällä tasolla, jottei yritys- – Industrins konkurrenskraft är viktig. Vi hoppas på skäliga vat- • Årets företagare i Borgå 2009 ten kilpailukyky heikkenisi, Juha Korkiamäki lisää. tenpriser även framöver. 34 35

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Kalevi Ketoluoto

PORVOON SAIRAALA Ständig tillgång” BORGÅ SJUKHUS • Sairaalassa on erikoissairaanhoidon • Sjukhuset har specialläkarjour till vatten är en päivystys 24 tuntia vuorokaudessa dygnet runt • Sairaalan tiloissa toimii myös • Kvällstid och under veckosluten förutsättning Itä-Uudenmaan yhteinen fungerar Östra Nylands terveyskeskuspäivystys iltaisin ja hälsocentraljour i sjukhusets för sjukhusets viikonloppuisin utrymmen verksamhet • Hennkilökunta yhteensä 529 (31.12.2011) • 529 anställda (31.12.2011)

Vettä tarvitaan sairaalassa kaikkialla – henkilökunnan käsihygie- Rent vatten av hög kvalitet behövs ständigt i hela huset – för nian lisäksi muun muassa laboratorion tutkimuslaitteissa ja väline- handtvätt, laboratorieanalyser, rengöring av instrument, tillred- huoltokeskuksessa, jossa laitteita ja välineitä puhdistetaan ja steriloi- ning av mat, städning, avdelningsarbete... Hygieniahoitaja Eija Kelan työhön kuuluu myös henkilökunnan kouluttaminen. daan. Myös ruokahuolto ja osastotyö vaativat jatkuvasti puhdasta, – Vattnets färg inverkar inte på hygienen, men vi använder än- Hygienskötare Eija Kela utbildar personalen. laadukasta vettä. då inte missfärgat vatten. Om vattnets färg avviker från den nor- – Veden värivirhehän on usein vain ulkonäöllinen, eikä se vaiku- mala använder vi cisternvatten från Borgå vatten, säger Eija Kela. ta terveyteen. Emme silti käytä sitä sairaalassa, vaan otamme tilalle PUHDAS VESI ON OSA HYGIENIAA tankkivettä Porvoon Vedestä, Eija Kela kertoo. RENT VATTEN ÄR EN VIKTIG DEL AV HYGIENEN

orvoon sairaalassa pyritään takaamaan potilaiden tur- orgå sjukhus gör allt för att trygga hygienen. Patienternas P vallisuus myös tarkalla hygienialla. Kun potilas tulee sairaa- B säkerhet och välmående får inte äventyras av sjukhusinfek- laan, hänen turvallisuutensa ei saa vaarantua tai vointinsa heiketä tioner. sairaalainfektion takia. Hygienskötare Eija Kela ansvarar för sjukhusets hygienfrågor Hygieniahoitaja Eija Kelan työhön kuuluu koko sairaalan hygie- tillsammans med en infektionsläkare. niasta vastaaminen yhdessä infektiolääkärin kanssa. – I mina uppgifter ingår att utbilda sjukhuset personal i bland – Roolini on pitkälti kouluttajan. Koulutan henkilökunnalle muun annat handhygien och hygienisk ingreppspraxis. Jag informerar muassa käsihygieniaa ja neuvon, miten eri toimenpiteet suoritetaan personalen om allt som gäller vatten och hygien. hygieenisesti. Tehtäväni on viestiä eteenpäin läpi sairaalan, oli ky- seessä mikä tahansa veteen tai hygieniaan liittyvä oleellinen tieto. STÄNDIGT BEHOV AV VATTEN Rent vatten står som garanti för patienternas hälsa. Sjukhuset be- VETTÄ TARVITAAN KAIKKIALLA höver vatten dygnet runt. Kelan työssä korostuu puhtaan veden merkitys ihmisten tervey- – Ständig tillgång till vatten är en förutsättning för sjukhu- delle. Sairaalassa puhdasta vettä pitää olla aina saatavilla. sets verksamhet. Med undantag för några tillfälliga avbrott i – Veden jatkuva saatavuus on meille ehdoton edellytys. Onneksi distributionen har vattenförsörjningen fungerat utmärkt. Inför satunnaisia katkoksia lukuun ottamatta ongelmia ei ole ollut. Jos till exempel rörarbeten förser Borgå vatten oss med en fylld on tiedossa, että vaikka korjaustyön takia meille tuleva putki on vattencistern. jonkin aikaa poissa käytöstä, saamme Porvoon vedeltä vesitankin Porvoon sairaala panostaa potilaiden turvallisuuteen ja hygieniaan. käyttöömme. Hygienen och patientsäkerheten är a och o på Borgå sjukhus. 36 37

SÄHKÖTARVIKETEHDAS KIRJAPAINO ELMATERIELTILLVERKARE BOKTRYCKERI

• Energiatehokkuutta arvostava ja kestä- • Tuottaa kirjapainopalveluita sekä ko- vän kehityksen periaatteita noudattava timaahan että vientiin yritys, joka on perustettu vuonna 1958 • Vuonna 2011 yhtiön eri tuotantoyksi- • Henkilöstöä yhteensä noin 1 600 köissä painettiin 15,6 miljoonaa kirjaa • Toimipaikkoja 20 maassa, pääkonttori • Porvoossa sijaitseva kirjapaino on Porvoossa toiminut yli 150 vuotta

• Ensto grundades år 1958. Företagets • Bookwell Oy tillhandahåller boktryck- honnörsord är energieffektivitet och hållbar ningstjänster i Finland och utomlands Teksti / Text Maarit Gabrielsson utveckling Teksti / Text Maarit Gabrielsson Kuva / Bild Kalevi Ketoluoto Kuva / Bild Bookwell • År 2011 tryckte företagets verksamhets- • Företaget har cirka 1 600 anställda ställen sammanlagt 15,6 miljoner böcker • Ensto har verksamhetsställen i 20 länder, • Tryckeriet i Borgå är över 150 år gammalt Huvudkontoret finns i Borgå ENEMMÄN VETTÄ, KOSTEUS VÄHEMMÄN KEMIKAALEJA KOHDALLAAN MER VATTEN, MINDRE KEMIKALIER INGA BÖCKER UTAN VATTEN

nston Porvoon toimipisteissä vedenkulutus on ollut viime nsto i Borgå använder 17 000–19 000 kubikmeter vatten per år. ookwell Oy on käyttänyt toimitiloissaan Tarmolan kiinteis- ookwell Oy i Östermalm har använt vatten från Borgå vatten E vuosina 17 000–19 000 kuutiometrin luokkaa. E – Våra produktionsprocesser behöver vatten. Den största B tössä Porvoon veden vettä 1970-luvulta lähtien. Vuosittain B sedan 1970-talet. Företaget använder cirka 6 000 kubikmeter – Käytämme vettä pääasiassa tuotannon prosesseihin. Suurim- vattenförbrukaren är ytbehandlingen av komponenter. Vatten- käyttötarve on kuudentuhannen kuutiometrin luokkaa. vatten per år. pana vedenkuluttajana ovat komponenttien pintakäsittelyn pro- åtgången har ökat i takt med produktionskapaciteten, berättar – Joudumme käyttämään vettä tuotantoprosessissamme ku- – Vi använder vatten vid vår bokframställning, framförallt vid off- sessit. Tuotannon kapasiteetin kasvaessa myös veden kulutuksen communications manager Mari Häyry. ten kirjanvalmistustekniikassa, erityisesti offsetpainoprosessissa. settryckningen. Papper är ett levande material som kräver viss trendi on ollut nouseva, viestintäpäällikkö Mari Häyry mainitsee. – Miljöhänsynen och den hållbara utvecklingen är viktiga frå- Paperi on elävä materiaali, jonka valmistus vaatii tietyn kosteus- fuktighet. När fukthalten är den rätta fungerar processen utmärkt, Ympäristöystävällisyys ja kestävät valinnat ovat Enstolle tärkei- gor hos oss. Vi strävar efter att välja råvaror och verksamhetssätt prosentin. Kun kosteus on kohdallaan, koko valmistusprosessi berättar disponent Miika Niinikoski. tä. som är så miljövänliga som möjligt. toimii hyvin, isännöitsijä Miika Niinikoski kertoo. Produktionsmängden vid Bookwell Oy:s enhet i Östermalm – Korvasimme esimerkiksi komponenttien pesussa käytettä- Ensto har bland annat övergått från klortvätt till vattenbaserad Bookwell Oy:n Tarmolan yksikön tuotantomäärät ovat vuosien har varit ungefär densamma under de senaste åren, men tillverk- vän klooripesukoneen vesikäyttöisellä ultraäänipesukoneella. Tä- ultraljudstvätt av komponenterna. Bytet ledde till ökad vattenåt- varrella pysyneet suurin piirtein samoina, mutta veden tarve on ningsteknikens utveckling och enhetens personalminskning har mä lisää veden kulutusta, mutta vähentää osaltaan ympäristölle gång, men minskade användningen av miljöfarliga kemikalier. vähentynyt tekniikan kehittyessä ja henkilömäärän vähentyessä. lett till minskad vattenåtgång. haitallisten kemikaalien käyttöä. – Jämn vattenkvalitet är A och O för våra ytbehandlingsproces- – Seuraamme veden kulutusta todella tarkkaan. Haluamme – Vår strävan är att vara en miljömedveten boktillverkare. Veden tasalaatuisuus on pinnoitusprosessien kannalta kaiken ser. Vi uppskattar borgåvattnets höga kvalitet och omsorgen om olla ympäristöä kunnioittava kirjanvalmistaja. A ja O. stamnätet, Häyry säger. – Arvostamme luonnollisesti veden korkeaa laatua ja sitä, että runkoputkiston kunnosta pidetään hyvää huolta, Häyry toteaa. 38 39

Teksti / Text Reija Kokkola Kuvat / Bilder Susanna Heiska

ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS Liikkeelle” RÄDDNINGSVERKET I ÖSTRA NYLAND • Tuottaa kiireellisten onnettomuus- • Till Räddningsverkets uppgifter hör lähetetään tilanteiden edellyttämiä palveluita, bland annat att släcka eldsvådor, kuten sammuttaa tulipaloja, pelastaa rädda människoliv och ordna sjuk- aina alku- ihmisiä sekä tuottaa sairaankuljetus- transporter palveluita • Räddningsverket har brandstationer i toimenpiteisiin • Vakinaiset paloasemat Porvoossa, Lo- Borgå, Lovisa och Sibbo viisassa ja Sipoossa • År 2012 gjorde Räddningsverket 1 937 riittävä määrä • Hälytyksiä vuonna 2012 yhteensä 1937 utryckningar vettä

töksiä, Aarnio kuvailee. Räddningsmanskapet har alltid med sig tillräckligt mycket vatten Pelastusmiehistön lisäksi liikkeelle lähetetään aina alkutoimen- för att kunna inleda släckningsarbetet. Man använder vattenreser- piteisiin riittävä määrä vettä. Suuritehoisia vesiasemia käytetään ver eller -stationer om sådana finns i närheten av det brinnande aina, kun sellainen on lähettyvillä. Ja jos olosuhteet ovat hyvät, objektet. vettä on aina riittävästi. – Vattnet i räddningsverkets tankbilar räcker i allmänhet till för Sammutustyö voi alkaa. – Jos paikalle lähetetään useita säiliöautoja, niin kyllä siinä yksi att släcka vanliga eldsvådor, säger Boris Aarnio. Släckningsarbetet kan börja. omakotitalo sammutetaan, Aarnio sanoo. Räddningsverket i Östra Nyland ansvarar också för släckningen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella sattuu myös saaris- av bränder i skärgården. Pellinge och Emsalö nås med brandbil, topaloja. Pellinkiin ja Emäsaloon on kulkuyhteys, mutta saariin men de mindre öarna undsätts med hjälp av båtar. kiidetään apuun veneillä. – I skärgården har man i allmänhet tillgång till hur mycket vatten – Silloin luonnollisesti hyödynnetään ympäröivää vettä. En som helst. Så vitt jag vet har man aldrig behövt använda helikopter TULIPALOSSA VETTÄ TARVITAAN NOPEASTI muista, että koskaan olisi tarvittu helikopteria avuksi. för släckning av bränder i skärgården. SNABB TILLGÅNG TILL VATTEN ÄR A OCH O VID EN ELDSVÅDA

un pelastuslaitos saa ilmoituksen tulipalosta, operaatiota är brandlarmet går måste den operationsansvarige vid rädd- K johtavan henkilön täytyy tehdä nopea tilannearvio ja siihen N ningsverket göra en snabb situationsbedömning och fatta sopivat päätökset. Missä palaa, mikä palaa? Myös vallitsevat olo- snabba beslut. Var brinner det och vad brinner? De rådande för- suhteet vaikuttavat lähdön kokoonpanoon ja veden määrään. hållandena inverkar på utryckningsstyrkans sammansättning och Yleensä on kiire. behovet av vatten. Det brådskar alltid. – Johtava henkilö tekee ratkaisuja myös matkan varrella, kun – Operationsledaren fattar beslut under hela uttryckningen i tilannekuva tarkentuu, sanoo Porvoon pelastuslaitokselta eläk- takt med att situationsbilden klarnar, säger pensionerade rädd- keelle jäänyt pelastusjohtaja Boris Aarnio. ningschefen Boris Aarnio.

TOIMINTA OLOSUHTEIDEN MUKAAN FÖRHÅLLANDENA AVGÖR Vuodenaika, sääolosuhteet ja kohteen sijainti vaikuttavat siihen, Årstiden, vädret och eldsvådans läge avgör om utryckningen görs lähetetäänkö matkaan suuri 10 000 litran säiliöauto, vai päädy- med en stor tankbil lastad med 10 000 liter vatten eller med lättare täänkö pienempään autoon ja lastiin. Esimerkiksi kelirikon aikaan materiel. På våren när de mindre vägarna är mjuka kan tunga bilar kevään pehmentämällä mökkitiellä raskas säiliöautokalusto voi vara direkt olämpliga. olla haitaksi. – Stora tankbilar är så tunga att de lätt fastnar och blockerar vä- – Säiliöauto painaa niin paljon, että se voi juuttua ja tukkia koko gen. Alternativet är att rycka ut med ett lättare fordon och att släcka tien. Silloin on keksittävä jokin muu konsti. Paikalle tuodaan pie- branden med vatten från havet, en sjö eller en å. Förhållandena nempi auto tai hyödynnetään luonnonvettä, kuten merta, järveä varierar från fall till fall. Räddningschefen måste kunna överblicka Välineistö on pidettävä aina kunnossa. tai jokea. Johtava henkilö joutuu tekemään nopeasti monia pää- situationen och fatta många snabba beslut, säger Boris Aarnio. Utrustningen måste alltid vara i skick. 40 41

Teksti / Text Maarit Gabrielsson Kuvat / Bilder Neste Oil

PORVOON JALOSTAMO Vi är mycket” BORGÅ RAFFINADERI • Yksi Euroopan kehittyneimmistä ja • Borgå raffinaderi är ett av Europas tillfreds med Borgå monipuolisimmista jalostamoista mångsidigaste och mest utvecklade • Tuotanto noin 12,5 miljoonaa tonnia raffinaderier vattens tjänster vuodessa • Raffinaderiets produktion uppgår till • Koko Kilpilahden teollisuusalueella cirka 12,5 miljoner ton per år työskentelee noin 3500 henkilöä, • Industriområdet i Sköldvik sysselsätter heistä noin 1850 Neste Oilin palve- cirka 3 500 personer, varav 1 850 är luksessa anställda av Neste Oil • Porvoon jalostamo on Porvoon ve- • Raffinaderiet i Borgå är Borgå vattens den suurin yritysasiakas största industrikund

prosenttia talousvedestä, menee jalostamon satamassa käyvien Till en början använde man inte kommunalt vatten i Sköldvik. tankkereiden juomavesikäyttöön. När raffinaderiet uppfördes år 1963 byggde man ett eget vatten- Teollisuusalueen alkuaikoina kunnallista vettä ei käytetty. Ja- verk och nio år senare fick industriområdet ytterligare ett vatten- lostamoa rakennettaessa valmistui myös vedenpuhdistuslaitos verk. vuonna 1963. Yhdeksän vuotta myöhemmin rakennettiin toinen – Sedan dess har vattenverken moderniserats och byggts ut. vesilaitos Kilpilahteen. I oktober 2004 började vi använda kommunalt vatten som hus- – Vesilaitoksia on modernisoitu ja kapasiteettia nostettu. Vasta hållsvatten. syksyllä 2004 siirryimme talousveden osalta kunnallisen veden – Vi är mycket tillfreds med Borgå vattens tjänster. Neste Oils käyttöön. raffinaderi i Borgå har inga specialkrav på vattnet, men det måste – Porvoon veden palveluihin olemme olleet tyytyväisiä. Veden uppfylla social- och hälsovårdsministeriets kvalitetskrav gällande tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousve- hushållsvatten. TANKKEREILLAKIN JUODAAN den laatuvaatimukset. Muista poikkeavia erityisiä laatuvaatimuk- sia Nesteen Oilin Porvoon jalostamolla ei ole, käyttömestari Teuvo PORVOON VEDEN VETTÄ Mankonen toteaa. VATTEN FRÅN BORGÅ VATTEN PÅ TANKFARTYGEN

orvoon Veden vettä on käytetty Kilpilahden teollisuusalueella ndustriområdet i Sköldvik har använt vatten från Borgå vatten P lokakuusta 2004 lähtien. Osa vedestä menee tankkereiden I sedan oktober 2004. En del av vattnet används på tankfartygen. käyttöön. – Industrianläggningen i Sköldvik använder cirka nio miljoner – Kilpilahden alueella kuluu vuositasolla noin 9 miljoonaa kuutio- kubikmeter renat vatten per år, varav en halv miljon kubikmeter metriä puhdistettua makeaa vettä. Siitä noin puoli miljoonaa kuu- är hushållsvatten från Borgå vatten, berättar driftmästare Teuvo tiometriä on Porvoon vedeltä ostettua talousvettä, kertoo Neste Makkonen. Oilin Porvoon jalostamon käyttömestari Teuvo Makkonen. Neste Oils två vattenverk i Sköldvik behandlar årligen cirka 8,5 Neste Oililla on Kilpilahdessa kaksi vedenpuhdistuslaitosta, miljoner kubikmeter vatten för processbruk och ångproduktion. joissa puhdistetaan vettä prosessivedeksi ja höyryn tuotantoon Råvattnet kommer från Svartsån. noin 8,5 miljoonaa kuutiometriä vuositasolla. Raakavesi otetaan – Vattnet från Borgå vatten används främst som hushållsvatten. Mustijoesta. En betydande del av vattnet, nämligen 30–35 procent, används – Porvoon Vedeltä ostettu vesi on suurimmalta osin talousvesi- som dricksvatten på de tankfartyg som anlöper raffinaderiets käytössä koko Kilpilahden alueella. Melko suuri määrä, noin 30–35 hamn. 42 43

Kuva / Bild Eeva Kangas

VESIHUOLTOPALVELUT VATTENFÖRSÖRJNING

esihuoltopalvelu turvaa terveytemme ja elintasomme, yhteis- attenförsörjningen tryggar vår hälsa och välfärd, samhälls- V kunnan toimivuuden ja ympäristön hyvinvoinnin. V funktionerna och miljöns välmående. Vesihuoltopalvelu käsittää Vattenförsörjningen omfattar: • puhtaan juomaveden valmistuksen • beredning av rent vatten • veden johtamisen verkostossa kuluttajan hanaan • distribution av vattnet till konsumenternas kranar • jäteveden johtamisen viemäriverkostossa kulut- • transport av konsumenternas avloppsvatten till tajalta jätevedenpuhdistamolle reningsverken • jäteveden puhdistuksen ja johtamisen takaisin • rening och återbördande av vattnet till naturen ympäristöön Funktionssäker och avbrottsfri vattenförsörjning tryggar vårt Vesihuoltopalveluiden toimintavarmuus ja keskeytymättö- dagliga liv. myys takaavat jokapäiväisen elämämme sujuvuuden. 44 45

Suunnittelu / Planering Mats Blomberg, Seppo Iisalo Grafiikka / Grafik Jukka Salminen

Pisaran matka alkaa NÄIN TOIMII PORVOON VESIHUOLTO Vattendroppens väg börjar SÅ HÄR FUNGERAR VATTENFÖRSÖRJNINGEN I BORGÅ MYLLYKYLÄN JA BÖLEN VEDENOTTAMOT isaran matka alkaa vedenhankinnasta ja -käsittelystä verkoston attendroppens väg börjar i vattentaget. Efter behandling fort- MOLNBY OCH BÖLE P kautta jakeluun. Käytön jälkeen jätevedet johdetaan viemä- V sätter den till vattennätet, varifrån den distribueras till konsu- RÅVATTENTAG reitä myöten jätevedenpuhdistamolle ja lopulta puhdistettuna menten. Efter att vattendroppen gjort sitt hos användaren leds SANNAISTEN mereen. den via avloppsledningarna till reningsverket där den renas. Den TEKOPOHJAVESILAITOS renade vattendroppens väg slutar i havet. Veden imeytys Bosgårdin • Hiilidioksidin lisäys imeytysalueelle • Desinfiointi UV-valolla Vatteninfiltrering i Bosgårds • pH-arvon säätely HAMARIN VESITORNI infiltrationsområde Pisaran matka alkaa SANNÄS ANLÄGGNING Vattendroppens väg börjar • Veden varastointi ja paineen ylläpito FÖR KONSTGJORT GRUNDVATTEN HAMMARS MYLLYMÄEN VESITORNI KVARNBACKENS VATTENTORN • Tillförsel av koldioxid • Desinficering med UV-ljus SAKSALAN VEDENOTTAMO SAKSALAN VESILAITOS VATTENTORN • Veden varastointi ja • Magasinering och vattentryck • Justering av pH-värdet SAXBY VATTENTAG • Raudan poisto • Magasinering och paineen ylläpito • Desinfiointi UV-valolla vattentryck

SAXBY VATTENVERK • Avjärning • Desinficering med UV-ljus

HERMANNINSAAREN JÄTEVEDENPUHDISTAMO PURKUPUTKI Käytön jälkeen pääosa porvoolaisten ja askolalaisten jätevesistä Lähes 100-prosenttisesti johdetaan Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamoon puhdistetut jätevedet Hermanninsaaren puhdistamossa happea kuluttavat orgaaniset Jätevesien kulku johdetaan purkuputkea aineet poistetaan jätevesistä, samoin käymälä- ja pesuvesistä puhdistamoon myöten 8 kilometrin pää- kertynyt vesistöjä rehevöittävät ravinteet fosfori ja typpi Avloppsvattnets väg hän Svartbäckinselälle till reningsverket HERMANSÖ RENINGSVERK UTLOPPSLEDNING Största delen av avloppsvattnet från Borgå och Askola leds till Veden saat kotiin toimitettuna 24 tuntia vuorokaudessa Vattendistributionen och avloppshanteringen fungerar Det nästan helt rena Hermansö reningsverk vuoden jokaisena päivänä. Jätevesi kuljetetaan pois dygnet runt, årets alla dagar. vattnet leds via en åtta välittömästi ja suoraan käyttöpisteestä. Konsumenterna i Borgå betalar mindre än 50 cent per kilometer lång rörled- Vid Hermansö reningsverk avlägsnas de syreförbrukande orga- Porvoossa vesi maksaa kotiin toimitettuna, pois johdet- dygn för sin vattenförsörjning som omfattar distribution, ning till utloppsplatsen i niska ämnena samt de eutrofierande fosfor- och kväveföreningar tuna ja puhdistettuna alle 50 senttiä vuorokaudessa. avledning och rening. Svartbäcksfjärden som finns i hushållens toalett- och tvättvatten 46 47

Kuvat /Bilder Porvoon veden arkisto

Hamarin vesitorni. Hammars vattentorn. VESITORNIT VATTENTORNEN

esitorneilla on kolme pääkäyttötarkoitusta: pitää yllä ta- attentornen har tre huvuduppgifter: att upprätthålla ett V saista painetta vesijohtoverkostossa, varastoida vettä kulu- V jämnt tryck i vattenledningsnätet, att magasinera vatten för tushuippuja varten ja ylläpitää vedenjakelua häiriötilanteessa, utjämning av konsumtionstoppar och att säkerställa vattendist- esimerkiksi sähkökatkon aikana. ributionen i störningssituationer (till exempel vid strömavbrott). Vesitornit rakennetaan usein korkealle mäelle. Hydrostaat- Vattentorn byggs i allmänhet på högt belägna platser. Tyngd- tinen paine saa veden virtaamaan putkissa maan vetovoiman kraften och det hydrostatiska trycket får vattnet att strömma ut i vaikutuksesta. vattenledningsnätet. Kotiin tuleva vesijohto ja vesitornin säiliö ovat periaattees- Hemmets vattenledning och vattentornets reservoar ingår i sa samaa allasta. Paine riippuu säiliön vedenpinnan ja hanan princip i samma ”bassäng”. Vattentrycket beror på höjdskillnaden korkeuserosta. Paine ei kuitenkaan saa olla liian suuri, etteivät mellan reservoarens vattenyta och vattenkranen. Om trycket är putkistot vaurioidu. för högt kan vattenledningarna skadas. Vedenpainetta voidaan myös pitää yllä ilman vesitorneja Trycket i vattenledningsnätet kan även upprätthållas utan vat- pelkästään pumpuilla. tentorn med hjälp av pumpar.

Myllymäen vesitorni. Kvarnbackens vattentorn. 48 49

Suunnittelu / Planering Mats Blomberg, Seppo Iisalo Grafiikka / Grafik Jukka Salminen PORVOON VESITORNIT VATTENTORN I BORGÅ

MYLLYMÄEN VESITORNI HAMARIN VESITORNI orvoolaisia palvelee kaksi vesitornia, vuonna 1966 rakennettu orgåborna betjänas av två vattentorn, nämligen Kvarnback- KVARNBACKENS VATTENTORN HAMMARS VATTENTORN P Myllymäen vesitorni ja vuonna 1978 rakennettu Hamarin vesi- B ens vattentorn som byggdes år 1966 och Hammars vatten- torni. Niiden yhteistilavuus on 4000 m3. Käytännössä vesimäärä on torn som uppfördes år 1978. Tornens sammanlagda volym är kuitenkin huomattavasti pienempi ja vaihtelee eri vuorokaudenai- 4 000 m3. Den magasinerade vattenmängden, som normalt är koina veden kulutuksen mukaan. mindre än tornens totalvolym, varierar med vattenförbrukningen.

VESITORNIN TOIMINTA VATTENTORNENS FUNKTION

1. Vedenottamon lähtöpumput pumppaavat Vattentagens utloppspumpar vettä suoraan asiakkaille ja vesitorniin 1. pumpar vatten till konsumenterna och vattentornen Vesitorni toimii vesijohtoverkoston osana. 2. Vattentornen ingår i vattenledningsnätet. Säiliö joko vastaanottaa vettä (jolloin pinta 2. Reservoaren tar emot vatten (vattenytan sti- nousee) tai luovuttaa vettä (pinta laskee) ger) eller avger vatten (vattenytan sjunker) Rakennusvuosi 1966 1978 Byggår Käyttäjät ovat alempana kuin 3. 3. Användarna finns på lägre höjd än vesitornin veden pinta vattenytan i vattentornen Suunnittelija Insinööritoimisto V. Pitkänen Elementtitekniikka Oy Planerare Rakentaja Silta ja Satama Oy Elementtitekniikka Oy Byggare Elementtirakenne / Rakenne Valubetoni / Gjuten betong Elementkonstruktion Typ Katon leveys 27 m 20 m Takets bredd MAX Tilavuus 2 000 m3 2 000 m3 Volym Korkeus 25 m 25 m Höjd över marken MIN Korkeus merenpinnasta + 48 m + 44 m Höjd över havet VESITORNI 2. Normaali vaihtelu Normal variation VATTENTORN Vesimäärä klo 6.30 1 750 m3 1 300 m3 Vattenmängd kl. 6.30 Vesimäärä klo 22.00 700 m3 800 m3 Vattenmängd kl. 22.00

Vesi tulee Myllymäen torniin verkoston itäosasta. Vattnet i Kvarnbackens vattentorn kommer från den Tavallisesti Sannaisten vesilaitos syöttää vettä tä- östra delen av nätet. Vattnet pumpas normalt från hän verkoston osaan, mutta vettä voidaan pumpa- Sannäs, men det kan även pumpas från Saxby. ta myös Saksalasta. Vattnet i Hammars vattentorn kommer från den Vesi tulee Hamarin torniin verkoston länsiosasta. västra delen av nätet. Vattnet pumpas normalt från KÄYTTÄJÄT Tavallisesti Saksalan vesilaitos syöttää vettä tähän Saxby, men det kan även pumpas från Sannäs. 3. ANVÄNDARE verkoston osaan, mutta vettä voidaan pumpata myös Sannaisista.

VEDENOTTAMO 1. KÄYTTÄJÄT VATTENTAG 3. ANVÄNDARE 50 51

Teksti / Text Seppo Iisalo Kuvat / Bilder Virpi Lehtinen, Eeva Kangas

PORVOON HANAVEDEN LAATU KOULUARVOSANOIN BORGÅ KRANVATTNETS SKOLBETYG PORVOON VEDEN KESKEISET VATTNETS Veden jakelun katkottomuus / TEKNISET OMINAISUUDET NYCKELEGENSKAPER Avbrottsfrihet...... 9,2 Veden väri / Vattnets färg ...... • happamuus: pH noin 8 • surhetsgrad: pH cirka 8 9,1 Veden haju / Vattnets lukt ...... • kovuus: 0,4–0,6 mmol / l eli 2–3 • hårdhetsgrad: 0,4–0,6 mmol / l 9,0 dH (pehmeä) eller 2–3 dH (mjukt) Veden paine / Vattentrycket ...... 8,7 • fluoridi: 0,1–0,3 mg / l • fluoridhalt: 0,1–0,3 mg / l Veden maku / Vattnets smak...... 8,7 Veden hinta / Vattnets pris ...... 7, 6 Lähde / Källa: Taloustutkimus 2012 Kyselyyn vastasi 200 satunnaisesti valittua porvoolaista / Enkätdeltagare: 200 slumpmässigt utvalda borgåbor

ulkopuolisissa laboratorioissa. Proverna analyseras vid Borgå vattens driftlaborato- Vuosittain Porvoon kaupungin elintarvikelaboratorioissa ja rium i Saxby och vid utomstående laboratorier. ulkopuolisissa laboratorioissa tutkitaan yhteensä noin 1500 ve- Borgå stads livmedelslaboratorium och olika externa laborato- sinäytettä. rier analyserar cirka 1 500 vattenprover per år. Joskus veden virtaus ja paine putkistossa muuttuu ja putkiin Flödet och trycket i rörledningarna förändras vid bland annat kerääntynyttä rautasakkaa voi lähteä liikkeelle. Näin voi käydä rörbrott, vilket kan leda till att järnfällning lösgörs. I syfte att mini- erityisesti putkien rikkoontuessa. Korjauksen jälkeen vettä juok- mera olägenheterna tappar man ut vatten ur nätet via bland an- IHMINEN, VESI JA TERVEYS sutetaan paloposteista tai muista vastaavista paikoista putkien nat stadens brandposter efter att ledningen reparerats. Ibland le- huuhtelemiseksi. Tilanteesta riippuen joudutaan korjaustöiden der åtgärderna till tillfälliga, lokala avbrott i vattendistributionen. MÄNNISKAN, VATTNET OCH HÄLSAN ajaksi katkaisemaan vedenjakelu joiltain asiakkailta.

uhtaan juomaveden saatavuus ja jätevesistä huolehtiminen ent dricksvatten och välfungerande avloppshantering är P on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Por- R grundförutsättningar för vår hälsa och välfärd. Borgå vatten voon vesi tuottaa näitä palveluja yli 43 000 asukkaalle. producerar dessa tjänster för mer än 43 000 personer. Porvoon vedenhankinta perustuu kokonaisuudessaan hyvä- Råvattnet utgörs i sin helhet av naturligt och konstgjort grund- laatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Päävedenot- vatten av hög kvalitet. Huvudvattentagen finns i Sannäs och Sax- tamot ovat Sannainen ja Saksala. Lisäksi on käytössä Noriken ve- by. Vid sidan om dessa har Borgå ett vattentag i Norike och fyra denottamo sekä neljä varavedenottamoa. reservvattentag. Veden käsittelyn yhteydessä poistetaan liika rauta ja mangaani Vid anläggningen i Saxby avlägsnas järn och mangan ur vatt- Saksalan laitoksessa. Sannaisten laitoksella nostetaan veden alka- net och i Sannäs höjs vattnets alkalinitet innan det pumpas ut liteettia ennen verkostoon pumppaamista. Kaikissa ottamoissa i vattenledningsnätet. Vattnets pH-värde justeras vid alla vat- säädetään veden pH-arvoa. Päävedenottamoissa vesi desinfioi- tentag. Vid huvudvattentagen desinficeras vattnet med UV-ljus. daan UV-laitteistoilla, ja lisäksi kaikissa vedenottamoissa on val- Samtliga vattentag har beredskap för desinficering med natri- mius veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. umhypoklorit.

VESINÄYTTEITÄ OTETAAN JOKA VIIKKO VATTENPROVER VARJE VECKA Porvoon vesi ja valvontaviranomainen seuraavat veden laatua ter- Borgå vatten och tillsynsmyndigheten kontrollerar och överva- veydensuojelulain, EU-direktiivin ja terveydensuojeluviranomais- kar vattenkvaliteten enligt föreskrifterna i hälsoskyddslagen och ten hyväksymän ohjelman mukaisesti. Valvontaviranomaiset EU-direktivet och enligt ett program godkänt av hälsoskydds- ottavat vesinäytteitä raakavedestä ja lähtevästä vedestä kaikissa myndigheten. Tillsynsmyndigheten tar prover av råvattnet och vedenottamoissa sekä 31 eri pisteessä jakeluverkostossa. det utgående vattnet vid alla vattentag och i 31 olika punkter i Sisäistä käytön seurantaa varten otetaan joka viikko vesinäyt- distributionsnätet. Vesilaitoksen käyttölaboratoriossa suoritetaan osa laitoksen oman käytönseurannan vesitutkimuksista. teet, jotka tutkitaan laitoksen käyttölaboratoriossa Saksalassa ja Borgå vatten tar varje vecka prover för intern driftuppföljning. En del av vattenproverna för driftkontroll analyseras vid Borgå vattens eget driftlaboratorium. 52 53

Teksti / Text Seppo Iisalo Kuva / Bild Päivi Ahvonen

PTHYI! FÖRMANINGENS ORD Vastuullinen vedenkuluttaja ei heitä viemäriin mitään sinne kuu- Den ansvarskännande konsumenten slänger inget sådant i av- lumatonta. Hän pesee täysiä koneellisia astioita ja pyykkiä. Havai- loppet eller toaletten som inte hör hemma där, fyller tvätt- och tessaan WC-pöntön vuotavan hän tilaa saman tien korjaajan tai diskmaskinen och reparerar eller låter reparera en rinnande toa- ilmoittaa isännöitsijälle. lett omgående.

VEDENKULUTUKSEN JAKAANTUMINEN FINLÄNDARNAS VATTENFÖRBRUKNING Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on 90- Finländarna förbrukar 90-270 liter vatten per per- 270 litraa per asukas vuorokaudessa. Keskimäärin son och dygn. Genomsnittsförbrukningen är 155 jokainen suomalainen käyttää vettä 155 litraa liter och målnivån är 130 liter. vuorokaudessa. Tavoitetaso on 130 litraa. Undersökningar har visat att bostadsspecifika Tutkimusten mukaan ne asukkaat, joille on asen- vattenmätare minskar förbrukningen med 15–20 nettu huoneistokohtainen vesimittari, kuluttavat procent. vettä 15–20 prosenttia vähemmän kuin muut. VASTUULLINEN VEDENKULUTTAJA 39 % DEN ANSVARSKÄNNANDE VATTENKONSUMENTEN Peseytyminen 60 l Hygien 60 l WC 40 l Toalett 40 l eden kulutuksen määrään ja energiankulutukseen voi vailla kan inverka på vatten- och energiförbrukningen genom Keittiö 35 l Kök 35 l V kuttaa karsimalla turhaa vedellä lotraamista ja välttämällä A att undvika slösaktig vattenanvändning och onödig ener- 22 % 155 ylenmääräistä lämpimän veden käyttöä, esimerkiksi suihkussa gikonsumtion. Ett sätt att begränsa förbrukningen är att inte stå Pyykki 20 l l / vrk Tvätt 20 l lämmittelyä. för länge i duschen. l / dygn Hyödyntämällä vesipihejä laitteita voi myös rajoittaa veden ku- Genom att välja vattensnål utrustning kan man minska vatten- lutusta. Esimerkiksi yksiotehanoissa veden täysi virtaama voidaan åtgången effektivt. Vattenflödet i många enhandsblandare kan 26 % rajoittaa neljään litraan minuutissa. Uudet WC-istuimet toimivat begränsas till fyra liter i minuten och moderna toaletter klarar av 13 % jopa alle neljän litran kertahuuhtelulla tai niiden huuhtelumäärän en spolning med mindre än fyra liter vatten. Många toaletter är voi valita tarpeen mukaan. försedda med knappar för val av spolvattenmängd. Kulutus–web-palvelussa näkyy tilastoja vedenkulutuksesta, Tjänsten Förbruknings-Web innehåller statistiska uppgifter om mutta jos haluaa seurata omaa kulutustaan tarkasti, pitää käydä vattenförbrukningen, men den som vill följa med sin förbrukning Lähde / Källa: Motiva lukemassa oma vesimittari ja kirjata lukemat ylös. mer exakt bör avläsa vattenmätaren och anteckna förbrukningen. 54 55

Suunnittelu / Planering Mats Blomberg, Seppo Iisalo Grafiikka / Grafik Jukka Salminen VEDEN KIERTO Vesihöyry tiivistyy pilviksi VATTNETS KRETSLOPP Vattenånga kondenseras till moln

Vesi- ja lumisade (sadanta) Regn och snöfall (nederbörd)

Haihtuminen lämmön vaikutuksesta Värmerelaterad avdunstning PINTAVESI YTVATTEN Sade- ja sulamisvedet Pintavalunta järviin ja jokiin suotautuvat maaperään Ytavrinning till sjöar och åar Regn- och smältvatten infiltreras i marken

POHJAVESI GRUNDVATTEN Pohjaveden purkautuminen Grundvattenavrinning

esi kiertää maapallolla, uutta vettä ei synny. Kuva ker- attnet cirkulerar, men nytt vatten bildas inte. Figuren vi- esiV kiertäätoo vedenmaapallolla, olomuodon uutta vettämuutoksista ei synny. nesteestä Kuva kertoo vesihöy ve-- V sarattnet förändringarna cirkulerar, meni vattnets nytt aggregationstillståndvatten bildas inte. Figuren – från visar V denryksi olomuodon – ja päinvastoin. muutoksista Osa vedestä nesteestä varastoituu vesihöyryksi järviin, – ja jokiin,päin- Vflytandeförändringarna form till vattenånga i vattnets aggregationstillståndoch vice versa. Jordens – frånvatten flytande vastoin.meriin, Osa vedestä pohjavesiin, varastoituu pilviin järviin, ja lumipeitteeseen. jokiin, meriin, pohjavesiin, formfinns till som vattenånga bland annat och hav,vice sjöar, versa. floder, Jordens åar, vatten snö, finnsgrund- som och bland Vettä läpäisemätön kerros pilviin ja lumipeitteeseen.Vesi puhdistuu luonnollisessa kierrossaan, mutta koska annatytvatten hav, och sjöar, moln. floder, åar, snö, grund- och ytvatten och moln. Vattenogenomsläppligt skikt Vesi sitäpuhdistuu käytetään luonnollisessa nykyään enemmän kierrossaan, kuin mutta koskaan koska aikaisem sitä käy-- Vattnet renas underunder sittsitt kretslopp,kretslopp, men men den den ökande ökande an använd- - tetään min,nykyään se myös enemmän likaantuu kuin enemmän. koskaan Luonnonaikaisemmin, omat se puhdis myös- ningenvändningen leder leder till att till attallt allt mer mer vatten vatten förorenas. förorenas. NaturensNaturens eg egna- re- likaantuutusmenetelmät enemmän. Luonnon eivät enää omat riitä. puhdistusmenetelmät eivät ningsmetoderna reningsmetoder klarar klarar inte inte längre längre av avatt att bära bära hela hela bördan. bördan. enää välttämättä riitä. 56 57

Teksti / Text Seppo Iisalo Kuvat / Bilder Kalevi Ketoluoto, Eeva Kangas

enää ollut riittävä. Kun maalaiskunnan ja kaupungin kuntaliitoskin verket i Kokon inte längre uppfyllde kraven. Samgången mellan (1997) vauhditti asiaa, päädyttiin tehokkaan biologis-kemiallisen staden och landskommunen år 1997 påskyndade frågan och man keskuspuhdistamon rakentamiseen Hermanninsaareen. beslöt uppföra ett effektivt biologiskt-kemisk centralreningsverk Jätevedenpuhdistamoita koskevat EU-direktiivin mukaiset vä- på Hermansö. himmäisvaatimukset on ilmaistu Valtioneuvoston vuonna 2006 EU-direktivets minimikrav gällande reningsverk anges i Stats- antamassa asetuksessa yhdyskuntajätevesistä. Käytännössä ta- rådets förordning från år 2006 om avloppsvatten från tätbebyg- pauskohtaisen harkinnan jälkeen asetetut vaatimukset ovat Suo- gelse. De finländska tillståndskraven, som formuleras utgående messa aina noita vähimmäisvaatimuksia tiukemmat. Porvoolta från myndigheternas bedömning, är i praktiken alltid strängare edellytetään tehokasta BHK:n, fosforin ja typen poistoa. Tässä on än minimikraven i förordningen. I Borgå förutsätter tillståndsvill- reilun kymmenen vuoden ajan onnistuttu erinomaisesti Herman- koren effektiv BS-, fosfor- och kväverening. Hermansö reningsverk ninsaaressa. har lyckats utmärkt med uppgiften under de senaste tio åren.

Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamossa jätevesi puhdistetaan biologis-kemiallisesti uusinta tekniikkaa käyttäen. Vid reningsverket i Hermansö renas avloppsvattnet biologiskt-kemiskt med modernaste teknik. PUHDISTUSVAATIMUSTEN KEHITYS RENINGSKRAVENS UTVECKLING

nnen 1960-lukua vesilaitosten viemäripäästöjä ei juurikaan öre 1960-talet begränsades vattenverkens utsläpp knappast E rajoitettu. Vasta vuoden 1962 vesilaki loi Suomessa lupajärjes- F alls. Med vattenlagen från år 1962 infördes ett tillståndssys- telmän, joka alkoi säädellä jätevesien vesistöön päästämistä. tem, som reglerade utsläppen av avloppsvatten i vattendragen. Ilman vesioikeuden lupaa jätevettä ei enää saanut päästää ym- Lagen krävde vattenrättsligt tillstånd för utsläpp av sådant päristöön, mikäli se aiheuttaa haittaa vesistölle tai pohjavedelle. avloppsvatten som kunde skada vattendragen eller grundvatt- Porvoon kaupunki ja Porvoon maalaiskunta hakivat lain edellyttä- net. Borgå stad och Borgå landskommun sökte och beviljades mää lupaa jätevesiensä johtamiseksi. Lupapäätöksissä edellytet- tillstånd att släppa ut renat avloppsvatten. Tillstånden förutsatte tiin fosforin ja biologisena hapenkulutuksena (BHK) mitattavan avlägsnande av fosfor och sådana organiska ämnen som anges orgaanisen aineksen poistoa. Päätösten seurauksena maalaiskun- med måttenheten biologisk syreförbrukning (BS). Tillstånden led- nan puhdistamo rakennettiin Hermanninsaareen ja kaupungin de till att landskommunen byggde ett reningsverk på Hermansö puhdistamo Kokonniemeen. och Borgå stad ett reningsverk i Kokon. Lupaehdot harkittiin tapauskohtaisesti jäteveden vesistöön Tillståndsvillkoren varierade beroende på vilken skada eller be- laskemisesta aiheutuvan haitan tai kuormituksen mukaan. Nor- lastning på vattendragen avloppsvattnet bedömdes medföra. miluonteisia raja-arvoja jäteveden päästöille ei ollut. Normvärden för utsläppen saknades helt. EU:n direktiivi yhdyskuntajätevesien käsittelystä tuli voimaan EU:s avloppsdirektiv, som trädde i kraft år 1994, stipulerar att vuonna 1994. Sen myötä yli 10 000 asukkaan jätevesille oli oltava avloppsvattnet från samhällen med över 10 000 invånare skall ge- biologinen puhdistus. Kokonniemen kemiallinen puhdistamo ei nomgå biologisk rening. Detta innebar att det kemiska renings- Näkösyvyyden mittaus lähtevän veden altaassa, laitosmies Sune Broman työssään. Processman Sune Broman mäter siktdjupet i bassängen för utgående vatten. 58 59

Teksti / Text Seppo Iisalo Kuva / Bild Susanna Heiska

Alueen teollisuuden ja yhdyskuntajätevesien kuormituksen Industrins och samhällsavloppsvattnets andel av den totala osuus ravinteiden ja kiintoaineiden kokonaiskuormituksesta on belastningen av näringsämnen och fasta partiklar är ungefär fem viiden prosentin luokkaa. procent. Merialueen tilaa seurataan nykyisin vedenlaadun, pohjaeläin- Havsområdets tillstånd kartläggs med hjälp av undersökningar ten, haitta-ainetutkimusten sekä kalataloudellisen tarkkailun avul- av vattenkvaliteten, bottenfaunan, förekomsten av skadliga äm- la. Laaja-alainen tarkkailu toteutetaan neljän vuoden välein, mui- nen och fisket. na vuosina suppeampana ja harvennetulla näytepisteverkostolla. Vart fjärde år görs en omfattande kartläggning av havsområdet och under mellanåren görs stickprovsundersökningar. KALASTO PYSYNYT ENNALLAAN Vapaa-ajan kalastajien määrät ovat laskeneet vuodesta 1991, jol- OFÖRÄNDRAT FISKBESTÅND loin kalastajia oli vielä yli 4000. Vuonna 2011 Porvoon edustalla Antalet fritidsfiskare har minskat från år 1991, då antalet var över kalasti arviolta 1890 henkilöä, ja laskeva trendi näyttää jatkuvan. 4 000. År 2011 var antalet fritidsfiskare i borgåvattnen cirka 1 890. Myös kalasaaliit ovat pienentyneet vuoden 2001 huippusaaliis- Den sjunkande trenden fortgår. ta (yli 270 tonnia) vuoden 2011 alle 50 tonniin vuodessa. Fångsterna minskade från över 270 ton under toppåret 2001 Vapaa-ajan kalastajien yleisimmät saalislajit ovat olleet ahven, till under 50 ton år 2011. kuha, hauki, lahna ja särki. Merkittäviä muutoksia ainakaan ylei- De vanligaste fångstarterna är abborre, gös, gädda, braxen och simpien saalislajien kannoissa ei ole tapahtunut viimeisen 20 vuo- mört. Någon större förändring i bestånden av de vanligaste fiskar- Porvoon kaupungin merialueen pinta-ala on 1 475 km2. den aikana, tosin saalismäärät ovat vaihdelleet paljonkin. Silakan terna har inte iakttagits under de senaste 20 åren, men fångst- Borgå stads havsareal är 1 475 km2. ja kilohailin saaliit näyttäisivät pienentyneen pitkällä aikavälillä, mängden har varierat från år till år. Mängden fångad strömming mutta muutos voi liittyä myös pyyntitapojen muutokseen. och vassbuk har minskat under de senaste åren, men minskning- Jätevesikuormituksella ei näytä olleen merkittävää vaikutusta en kan bero på förändrade fångstmetoder. alueen kalastoon. Avloppsvattenbelastningen torde inte ha någon större inverkan på fiskbestånden. PORVOON EDUSTAN VEDENLAATU

VATTENKVALITETEN I HAVSOMRÅDET UTANFÖR BORGÅ Teollisuuden jätevedet Porvoon kaupungin jätevedet Porvoonjoki ja Mustijoki Industrins avloppsvatten 3,9% 2,2% Borgå stads avloppsvatten 95,8% Borgå å och Svartsån

orvoon edustan merialueen tilaa ja vedenlaadun kehitystä illståndet hos och vattenkvaliteten i havsområdet utanför on seurattu 1960-luvun puolivälistä lähtien. Merialueen tila Borgå har undersökts sedan mitten av 1960-talet. Tillståndet Typpi P T Kväve on viimeisten vuosikymmenten aikana heikentynyt, mutta ilman har försämrats under de senaste decennierna, men utan de vid- vesiensuojelutoimenpiteitä se olisi vielä nykyistä olennaisesti huo- tagna vattenskyddsåtgärderna skulle läget vara betydligt sämre nompi. än det är i dag. Porvoon edustan merialueen suurimmat kuormittajat ovat De största belastarna av havsområdet är Borgå å och Svart- Fosfori Fosfor Porvoonjoki ja Mustijoki, joiden osuus alueelle tulevasta koko- sån, som tillsammans står för mer än 90 % av den eutrofierande naisravinnekuormasta on selvästi yli 90 %. Jokien tuomat ravinne- belastningen. Närsalterna och de fasta partiklarna från åarna in- ja kiintoainekuormat vaikuttavat vielä Svartbäckinselällä, joka on verkar ända till Svartbäcksfjärden, som hör till de havsområden Teollisuuden jätevedet Porvoon kaupungin jätevedet Porvoon merialueista selvimmin rehevöitymässä. utanför Borgå som genomgår den kraftigaste eutrofieringen. Porvoonjoki ja Mustijoki Industrins avloppsvatten 1,9% 93,9% Borgå å och Svartsån 2,3% Borgå stads avloppsvatten Viimeisten 20 vuoden aikana jätevesikuormitus on laskenut Under de senaste 20 åren har avloppsvattenbelastningen typen, kiintoaineen sekä kemiallisen hapenkulutuksen osalta. minskat i fråga om kväve, fasta partiklar och kemisk syreförbruk- Fosforikuormitus puolestaan on hieman noussut, vaikka onkin ning. Fosforbelastningen har ökat något, men den är betydligt Porvoon edustan merialueen kuormitus 2011 Belastning på havsområdet utanför Borgå 2011 selvästi 1980-luvun alkua pienempää. lägre än i början av 1980-talet. 60 61

Kuvat / Bilder Eeva Kangas Haastattelu / Intervju Seppo Iisalo

Vesi ”on lainassa luonnosta

PORVOON VESI EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA BORGÅ VATTEN I GÅR, I DAG OCH I MORGON

orvoon veden juomaveden laatu on erinomainen. Samoin orgå vattens dricksvatten är av mycket hög kvalitet och av- P jätevesi puhdistetaan Porvoossa keskimääräistä paremmin. B loppsreningen i Borgå är effektivare än i de finländska kom- Haasteita kuitenkin riittää. Niistä suurin on raakaveden hankinnan munerna i genomsnitt. Tryggandet av råvattentillgången nu och turvaaminen pitkälle tulevaisuuteen. framöver är den största utmaningen för vattenförsörjningen i – Päijänteen veden käyttämistä on harkittava, vaikka sen saa- Borgå. minen Porvooseen lisäisi kustannuksia merkittävästi, Porvoon – Borgå bör överväga möjligheten att ta en del av sitt vatten veden toimitusjohtaja Risto Saarinen sanoo. från Päijänne trots att arrangemanget skulle höja kostnaderna av- sevärt, säger Borgå vattens verkställande direktör Risto Saarinen.

"Voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti." 62 63

Du har sagt att vårt vatten är ett lån från naturen. Vad innebär det? Vårt uttag av vatten från naturen får inte skada miljön. Det gäl- ler att behandla långivaren väl. Borgå vattens kunder återlämnar VISIO 2033 VISION det använda vattnet i mer eller mindre nedsmutsad form till vat- Miten Porvoon vesilaitos poikkeaa kahdenkymmenen huollon toiminnot on pitkälti automatisoitu ja veden laatua tenverket via avloppsledningarna. Vår uppgift är att rena vattnet vuoden kuluttua nykyisestä Porvoon vedestä? Toimitus- sekä verkoston kuntoa seurataan henkilökunnan mukana och returnera det i gott skick till långivaren, alltså naturen. johtaja esittää sivistyneen arvauksen. kulkevilla laitteilla. Kaikki laitoksen merkittävät toiminnot on – Porvoossa toimitettava juomavesi on maamme parhaita varmistettu varavoimakoneilla ja laitoksen ajoneuvot kulke- Du har betonat att tillgången till rent vatten är en lokal och ja se hakkaa vertailussa kaikki pullovedet. Raakavesi hanki- vat sähköllä. regional angelägenhet. Hur väl beaktar Borgå vatten miljöns taan osin omilta pohjavesialueilta, osin Päijänne-tunnelista. Erilaisiin riskeihin varaudutaan harjoittelemalla säännöl- krav? Porvoohan on alusta asti ollut tunnelin omistavan yhtiön lisesti kuvitelluissa poikkeustilanteissa toimimista. Porvoon Borgåbornas vatten, som härstammar från närområdet, tas på osakkaana. veden henkilökunnassa on eri-ikäistä väkeä alle 20-vuotiaista Vesijohto- ja viemäriverkkoa rakennetaan uusille asutus- harjoittelijoista lähes 70-vuotiaisiin, kohta eläkkeelle siirtyviin naturens villkor och det renade vattnet släpps ut i havsområdet alueille ja putkistojen saneeraaminen on merkittävä osa työ- konkareihin. Työtapaturmia ei ole ollut moneen vuoteen. med hänsyn till miljön och havsvattenkvaliteten. tä. Verkostotöitä tekevät niin laitoksen oma väki kuin palvelu- Kyselyissä porvoolaiset ovat tyytyväisiä veden laatuun ja ja toimittavat yrityksetkin. saamaansa palveluun. Är grundvattenområdena väl skyddade eller kan de kontami- Jätevesien käsittelyn viimeisenä vaiheena on suodatus, Osa vanhoista porvoolaisista käy edelleen maksamassa kä- neras? ja puhdistamolta lähtevä vesi täyttää hyvälle uimavedelle teisellä vesimaksunsa Mestarintien asiakaspalvelupisteessä, Marken i grundvattenområdena renar vattnet och gör det asetetut tavoitteet. Jätevesilietteiden ravinteet on jo vuosi- koska he voivat samalla vaihtaa kuulumisia, Saarinen visioi. drickbart. Oförsiktighet och utsläpp av bland annat olja och kymmenien ajan toimitettu ravintokasvien tuotantoon. Vesi- andra kemikaler kan leda till att den värdefulla marken förstörs, vilket kan få ödesdigra konsekvenser. Vid borrning av till exem- Olet usein todennut, että vesi on lainassa luonnosta. Mitä tällä pel jordvärmebrunnar gäller det att iaktta stor försiktighet för att Hur kommer vattenförsörjningen i Borgå att se ut om tju- som tidigare för produktion av livsmedelsgrödor. Funktio- yleisesti ottaen tarkoitat, Porvoon veden toimitusjohtaja Risto förhindra att skadliga ämnen når grundvattnet. go år? Verkställande direktör Risto Saarinen vågar sig på en nerna inom vattenförsörjningen är långt automatiserade. Saarinen. kvalificerad gissning. Vattenkvaliteten och ledningsnätens skick kontrolleras Var har Borgå vatten lyckats bäst och vilka är de största utma- Ensiksikin vesi täytyy ottaa luonnonvesistä niin, että luonto – Kranvattnet i Borgå, som hör till landets bästa, över- och övervakas med hjälp av mobila apparater. Alla viktiga ningarna nu och framöver? träffar alla buteljerade vattenprodukter. Råvattnet kom- funktioner är säkrade och vattenverkets fordon är eldrivna. ei kärsi. Lainan antajaahan pitää yleensäkin kohdella hyvin. Ve- Vårt kranvatten är av mycket hög kvalitet, avloppsreningen i mer dels från våra egna grundvattenområden, dels från Borgå vatten garderar sig mot eventuella risker genom silaitoksen asiakkaat palauttavat käyttämänsä veden enemmän Päijänne. Borgå har från början varit delägare i det bolag Borgå är effektivare än i de finländska att ordna regelbundna beredskapsövningar. Vattenver- tai vähemmän likaantuneena vesilaitokselle som äger Päijännetunneln. Många nya bostadsområden kets personal omfattar allt från praktikanter under 20 år kommunerna i genomsnitt och Borgå viemäreitä pitkin. Meidän pitää palauttaa omfattas av vatten- och avloppsledningsnäten. Näten har till nästan 70-åriga veteraner. Arbetsolycksfallen tillhör en vesi hyvässä kunnossa takaisin luontoon eli vattens ekonomi är i gott skick. Avlopps- genomgått en grundlig sanering utförd av både Borgå förgången tid. Kunderna är mycket nöjda med vattnets se pitää puhdistaa huolellisesti. Tätä voidaan ledningsnätet kommer att byggas ut till vattens egen personal och externa företag. kvalitet och servicen. En del äldre borgåbor betalar fort- kutsua luonnosta lainaamiseksi. ” många av de områden som i dag har Det sista steget i avloppsreningsprocessen är filtrering. farande sina vattenräkningar kontant hos Borgå vattens Vatten är ett vattenledningsnät, vilket är ett stort Utloppsvattnet från reningsverket uppfyller kraven på kundbetjäning på Mästarvägen där de samtidigt kan um- Olet myös korostanut, että puhdas vesi on och utmanande arbete. I syfte att und- gott badvatten. Näringsämnena i restslammet används så gås, tror Risto Saarinen. paikallinen ja alueellinen asia. Kuinka hyvin ett lån vika en alltför stor reparationsskuld bör vesi on lainassa Porvoon luonnosta? saneringen av vatten- och avloppsled- Porvoolaisille toimitettava vesi on han- från naturen ningsnäten intensifieras avsevärt. kittu omilta nurkilta tai lähialueilta niin, että Borgå vattens huvudvattentag finns i dag i Sannäs och Saxby. Missä asioissa Porvoon vesi on onnistunut parhaiten ja missä Vattenledningsnätet byggs främst ut till stadens nya plan- ympäristö ei ole häiriintynyt. Samoin puhdistettu jätevesi ja sen Räcker vattnet i vattentagen eller måste vattenanskaffningen haasteet ovat lähivuosina ja -vuosikymmeninä suurimmat? områden. Nätet är i tillfredsställande skick, men mindre läckage vaikutukset leviävät Porvoon merialueelle niin, että vaikutus me- ses över? Juomaveden laatu on meillä erinomainen. Samoin jätevesi förekommer då och då. Små läckage är en normal del av vat- riveden laatuun on häviävän pieni. I dag är vattentillgången tillräcklig, men Borgå vattens största puhdistetaan Porvoossa keskimääräistä paremmin. Porvoon ve- tenförsörjningens vardag runt om i världen. Vattenledningsnätet Ovatko kaikki pohjavesialueet turvassa vai uhkaako niitä jokin utmaning är att trygga tillgången till råvatten också på längre sikt. den talouskin on hyvällä mallilla. Viemäriverkkoa on laajennettava genomgick en kraftig utbyggnad på 1960-talet, vilket innebär att vaara? Kemikalierelaterade olyckor och långa torrperioder kan äventyra monille sellaisille alueille, joissa nykyisin on jo vesijohto. Se on en stor del av nätet börjar ha omkring 50 år på nacken. Av den iso työ. Verkoston saneeraamista on voimakkaasti lisättävä, jotta orsaken bör saneringstakten öka avsevärt. Pohjavesialueemme ovat arvokkaita, koska maaperä puhdistaa vattenförsörjningen. Borgå bör allvarligt överväga möjligheten korjausvelka ei kasva kohtuuttomaksi. veden juomakelpoiseksi. Huolimattomuuttaan ihminen voi pilata att ta en del av sitt vatten från Päijänne, trots att arrangemanget Hur ser avloppsledningsnätet ut? maaperän. Esimerkiksi öljyt ja muut kemikaalit kulkeutuvat hel- skulle medföra avsevärt högre kostnader. Nykyisin Porvoon veden päävedenottamot ovat Sannaisissa När vattenledningsnätet byggdes ut för 10-15 år sedan valde posti maaperässä. Onnettomuudet ja vahingot pohjavesialueilla Borgå vattens vattenledningsnät är i dag cirka 500 kilometer ja Saksalassa. Riittääkö näiden vesi jatkossa vai joudutaanko Borgå att inte dra avloppsledningar i samma omfattning. Vår voivat olla kohtalokkaita. Maalämpökaivojen rakentamisessakin långt. I vilket skick är nätet och vilka utvidgnings- och renove- vedenhankintaan tekemään muutoksia? målsättning är att bygga ut avloppsledningsnätet under de när- pitää olla varovainen, ettei haitallisille aineille porata ”oikotietä” ringsarbeten väntar runt hörnet? Vesi riittää toistaiseksi hyvin. Kaikkein suurin haaste Porvoon maste åren för att kunna betjäna borgåborna så väl som möjligt pohjavesiin. 64 65

vesihuollolle on kuitenkin raakaveden hankinnan turvaaminen perittävillä maksuilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vesihuollon mak- innebär att avgifterna kommer att stiga. Borgå vatten strävar efter pitkälle tulevaisuuteen. Kemikaalivahingot tai pitkä kuiva kausi sut nousevat. Nousu pyritään kuitenkin pitämään kohtuullisena. att även framöver hålla avgifterna på en rimlig nivå. voivat vaarantaa veden saatavuuden. Päijänteen veden käyttä- mistä on harkittava, vaikka sen saaminen Porvooseen lisäisi kus- Mikä on tavallisen vedenkuluttajan vastuu? Millä tavoin hän voi Vilket ansvar har vi vanliga konsumenter? Hur kan vi slå ett slag tannuksia merkittävästi. kantaa kortensa kekoon ympäristön puolesta? för miljön? Vettä kannattaa kuluttaa maltilla. Lämpimän veden runsas Det lönar sig att hushålla med vattnet. Slösaktig användning Porvoon veden vesijohtoverkoston pituus on tällä hetkellä käyttö näkyy selvästi kotitalouksien energiankulutuksessa. Vas- av varmvatten ökar hushållens energiförbrukning avsevärt. Den noin 500 kilometriä. Missä kunnossa se on ja mitä laajennus- ja tuullinen vedenkuluttaja ei heitä ansvarskännande konsumenten slänger perusparannustöitä on tiedossa? viemäriin mitään sinne kuuluma- inget sådant i avloppet eller toaletten som Vesijohtoverkostoa laajennetaan lähinnä uusille kaava-alueille. tonta. inte hör hemma där. Vesijohdot ovat kohtuullisessa kunnossa. Vuotoja sattuu säännöl- lisesti, mutta ne kuuluvat vesihuollon arkeen. Verkoston rakenta- Piirrä vastuullisen vedenkäyttäjän Hur ser en ansvarskännande konsument minen kasvoi voimakkaasti 1960-luvulta lähtien, joten nyt alkaa kuva. Vesijohtoverkon” ut? aika, jolloin 50-vuotiasta verkostoa on entistä enemmän. Siksi Vastuullinen vedenkäyttäjä avaa Den ansvarskännande konsumenten saneeraustahtia on kasvatettava moninkertaiseksi nykyisestä. hanan, kun tarvitsee, mutta sulkee stänger kranen när vattnet inte längre sen ajoissa. Hän ei lämmittele suih- ikärakenne behövs, undviker att stå länge i duschen, Entä viemäriverkko? kussa, pesee täysiä koneellisia astioi- fyller tvätt- och diskmaskinen, reparerar el- Kun 10-15 vuotta sitten vesijohtoverkostoa laajennettiin voi- ta ja pyykkiä. Havaitessaan WC-pön- muuttuu ler låter reparera en rinnande toalett och makkaasti, jätettiin jätevesiviemärit vetämättä. Lähivuosina raken- tön vuotavan, hän tilaa korjaajan tai häller inte färg eller andra kemikalier i av- namme runsaasti viemäriverkkoa, jotta voimme palvella porvoo- ilmoittaa isännöitsijälle. Kuivajättei- vauhdilla. loppet eller toaletten. laisia mahdollisimman laajasti, kun vaatimus jokaisen kiinteistön siin kuuluvat materiaalit sekä maalit jätevesien käsittelystä astuu voimaan vuonna 2016. när förordningen om fastigheternas avloppsvattenrening träder ja muut kemikaalit hän lajittelee oi- Ikääntyvän Hur mår Borgå å och havsområdet utan- i kraft år 2016. kein eikä kaada niitä viemäriin. för Borgå i dag och hur kommer de att Suurin osa Porvoon kaupungin jätevesistä käsitellään Herman- verkoston må om tio eller tjugo år? ninsaaren jätevedenpuhdistamossa. Kuinka hyvin Hermannin- Största delen av Borgås avloppsvatten behandlas vid Herman- Millainen on Porvoonjoen ja Por- Vattnet i Borgå å är grumligt och inne- saaren ja kyläpuhdistamojen kapasiteetti riittää nyt ja tulevai- sö reningsverk. Räcker kapaciteten på Hermansö och hos de voon edustan vedenlaatu tällä saneeraukseen håller mycket närsalter. Havsvattnet är suudessa? små reningsverken nu och i framtiden? hetkellä? Millainen se voisi olla klarare, men det innehåller också mycket Hermanninsaaren puhdistamon kapasiteetti riittää hyvin Kapaciteten hos Hermansö reningsverk kommer att vara till- kymmenen tai kahdenkymmenen pitää alkaa sådana näringsämnen som främjar alg- tämän vuosikymmenen ajan. Sen tehoa pitää kuitenkin paran- räcklig hela decenniet, men effektiviteten bör höjas för att mot- vuoden kuluttua? tillväxten. Vattenskyddet kan förbättras i taa, jotta etenkin märkinä jaksoina voisimme vastata kiristyviin svara de allt strängare miljötillståndskraven under speciellt regni- Porvoonjoen vesi on sameaa ja panostaa nykyistä många avseenden. Borgå å kan aldrig bli ympäristölupavaatimuksiin. Epoon ja Hinthaaran ikääntyneet ga perioder. De äldre reningsverken i Ebbo och Hindhår kommer siinä on reilusti ravinteita. Merivesi klar som en fjällbäck eftersom den rinner kyläpuhdistamot poistuvat käytöstä lähivuosina ja niiden vedet att läggas ned inom de närmaste åren, varefter vattnet leds till on kirkkaampaa, mutta myös ravin- enemmän genom humusrika åkerområden. Vat- johdetaan Hermanninsaareen. Sannaisten kyläpuhdistamo sen Hermansö. Reningsverket i Sannäs, som bevaras, kommer att ta nepitoista. Ravinteet lisäävät levien tendragen i och utanför Borgå är ändå ut- sijaan jää käyttöön ja siellä on kapasiteettia itäisten alueiden ve- hand om avloppsvattnet från stadens östra delar när avloppsled- kasvua, siksi vesiensuojelua eri sek- märkta rekreationsområden lämpade för sille viemäriverkon laajentuessa. ningsnätet byggs ut. toreilla on vielä parannettava. Porvoonjoki ei muutu kirkkaaksi bland annat paddling och fiske. tunturipuroksi, sillä se kulkee humuspitoisten, ihmisen mylläämi- Ympäristölainsäädäntö tiukkenee. Millaisia haasteita se asettaa Miljölagstiftningen skärps. Vilka utmaningar medför detta för en alueiden kautta. Vesialueet ovat kuitenkin jo nykyisellään oivia Hur ser du på Borgå vattens miljö- och samhällsansvar? Bör vat- Porvoon vedelle? Borgå vatten? virkistyskäytölle. Melontaa ja kalastusta voi mainosti harjoittaa. tenskyddet tillmätas ännu större uppmärksamhet? Hermanninsaaren puhdistamolla lumensulamisen ja runsaiden Tillflödet av avloppsvatten ökar i Hermansö reningsverk under Borgå vatten verkar med stort ansvar. Ingen annan organisa- sateiden aikana virtaama kasvaa, koska erityisesti keskustan seka- snösmältningen och perioder med riklig nederbörd. Avloppsvatt- Miten kaiken kaikkiaan näet Porvoon veden ympäristö- ja yh- tion gör lika mycket praktiskt miljöskyddsarbete som Borgå vat- viemäröintialueilta tulee normaalien jätevesien lisäksi runsaasti net från i synnerhet centrumområdet innehåller dels vanligt av- teiskuntavastuun? Olisiko vesiensuojelua syytä entisestään ten. Borgå bör även framöver delta i skyddet av Östersjön genom hulevesiä. Kun ympäristöluvan fosforinpoistovaatimus oletetta- loppsvatten, dels dagvatten. Framtidens strängare krav gällande tehostaa? effektiv rening av avloppsvattnet, gärna med god marginal till vasti tulevaisuudessa kiristyy, eivät nykymenetelmät enää riitä. fosforreduktion kommer att leda till att dagens reningsmetoder Porvoon vesi toimii vastuullisesti. Mikään muu organisaatio gränsvärdena i miljötillstånden. Målsättningen är att också framö- Jätevesien puhdistuksessa muodostuvan lietteen lannoiteval- inte längre räcker till. Användningen av reningsverkens restslam ei tee yhtä paljon käytännön ympäristönsuojelutyötä kuin me ver kunna utnyttja näringsämnena i restslammet för produktion misteena hyödyntäminen tulee myös aiheuttamaan päänvaivaa som gödselmedel kommer att ge huvudbry när lagstiftningen teemme jätevedenpuhdistamoillamme. Porvoon on jatkossakin av livsmedelsgrödor. lainsäädännön asettaessa rajoituksia sille. skärps. osaltaan oltava mukana Itämeren suojelemisessa käsittelemäl- lä jätevetensä tehokkaasti, mieluimmin reilusti ympäristöluvan Millaisia investointeja tarvitaan ja mistä löytyvät rahat? Vilka investeringar behöver göras och hur finansieras de? ehtoja tehokkaammin. Jätevesilietteen sisältämien ravinteiden Suurimmat rahareiät liittyvät vedenhankintaan ja verkoston sa- De största investeringarna gäller vattenanskaffningen, nätsa- kierrättäminen elintarvikekasvien tuotantoon on myös jatkossa neeraamiseen. Myös jätevedenpuhdistuksen tehostaminen nie- neringen och effektiveringen av avloppsreningsprocessen. Vat- hyvä pitää tavoitteena. lee oman osuutensa. Porvoon vesihuolto rahoitetaan käyttäjiltä tenförsörjningen i Borgå finansieras med användaravgifter, vilket 66 67

Grafiikka / Grafik Jukka Salminen PORVOON VESI JA HENKILÖSTÖ 2013 Jätevesiä puhdistetaan yhteensä 3 = vuorokaudessa 4,3milj m 12 000 000 BORGÅ VATTEN OCH DESS PERSONAL 2013 Årlig avloppsrening 4,3 miljoner m3 motsvarande 12 000 000 l / dygn

Puhdistamolle Mereen tuleva fosfori johdettu fosfori Porvoon vesi työllistää 47HENKILÖÄ Työntekijöistä12 on naisia ja 35 miehiä Borgå vatten sysselsätter 47 personer Varav 12 är kvinnor och 35 är män tonnia tonnia 34 vuodessa 1,5 vuodessa Fosformängd till reningsverket: Fosformängd till havet: Yli 60-vuotiaita Alle 30-vuotiaita 34 ton per år 1,5 ton per år Över 60 år Under 30 puhuu äidinkielenään suomea Vesijohtoverkoston pituus 20 Henkilöstön 20 finska som modersmål 30–39-vuotiaita Vattenledningsnätets längd: 500 km km ikäjakauma 30–39 år 500 Personalens åldersfördelning Viemärijohdon pituus Sadevesiviemärin pituus talar svenska som Avloppsnätets längd: 360 km 360 km Dagvattennätets längd: 120 km 120 km modersmål 27 40–49-vuotiaita 27 puhuu äidinkielenään suomea 40–49 år 1982–2013 50–59-vuotiaita 50–59 år 172 km +328 km ASIAKKAITA Kunder 155 km +205 km asukasta 43 000 43 000 invånare 42 km +78 km

yritysasiakasta 700 företag 700 KESKEISIÄ HANKKEITA Centrala projekt Vedenhankinnan uudet siirtolinjat Porvoon vesi toimittaa puhdasta vettä yhteensä Maaseudun viemäröinti

Noin km km 3 = 80 50 3 milj m 3 000 000 000litraa vuodessa vuoteen 2018 mennessä Noin vuoden 2018 jälkeen Verkostosaneerausten Glesbygdens avloppsnät Nya transportlinjer för vattenanskaffning merkittävä lisääminen Utbyggnad cirka 80 km fram till år 2018 Utbyggnad cirka 50 km efter år 2018 Avsevärd intensifiering av nätsaneringen 8 220 000litraa vuorokaudessa Årlig leverans av rent vatten 3 miljoner m3 eller 3 000 000 000 liter motsvarande 8 220 000 l / dygn