POSTI- JA LENNATINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1953 N o 38-41 N:o 38. Kiertokirje valtioneuvoston päätöksen virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaoituksesta vuo­ sina 1953—1962 lähettämisestä erinäisille toimipaikoille. Tämän ohella lähetetään postitarkastajille, liitettäväksi yllämainituille posti- ja lennä- lennätin- ja puhelinpiirikonttoreille, posti- ja tinhallituksen alaisille viranomaisille vuoden lennätinkonttoreille, postikonttoreille, lennä- 1936 kiertokirjeen N:o 27 ohella lähetettyyn tinkonttoreille, sanomalehtipostikonttorille, Pieneen lakisarjaan ‘N :o 54 siinä olevan, puhelinkonttorille, posti- ja lennätintoimis- kiertokirjeen N :o 123/43 ohella lähetetyn toille sekä postitoimistoille eripainoksena ote valtioneuvoston päätöksen tilalle. virka- ja valtioneuvoston päätöksestä 7 päivältä helmi­ itsehallintoalueiden kielellisestä jaoituksesta kuuta 1953 virka- ja itsehallintoalueiden kie­ vuosina 1943— 1952, joka nyt lähetetyllä val­ lellisestä jaoituksesta vuosina 1953— 1962, tioneuvoston päätöksellä on kumottu. Helsingissä, maaliskuun 20 päivänä 1953. Pääjohtaja S. ]. Ahola. •Johtaja Matti Aspio. N :o 39. Kiertokir j e kiinteistö toimiston ensimmäisen kirjurin viran julistamisesta haettavaksi. Posti- ja lennätinhallitus julistaa haettu- rin viran, johon hakuaika päättyy kestä­ väksi kiinteistötoimiston ensimmäisen kirju- viikkona ensi huhtikuun 29 päivänä kello 12. Helsingissä, maaliskuun 30 päivänä 1953. • N :o 40. Kiertokirje kiertokirjeessä n:o 36/1953 olleen Turun lennät'nkontorin puhelinvalvojan toimen avoimeksi julistamisen peruuttamisesta. Posti- ja lennätinhallitus on tänä päivänä nitun Turun lennätinkonttorin puhelinvalvo- peruuttanut kiertokirjeessä n :o 36/1953 mai- jän toimen avoimeksi julistamisen. Helsingissä, maaliskuun 28 päivänä 1953. « Toimeksi saanut: K. Söderström. 2576— 53. N:o 41. Kiertokirje puhelintoimipaikkojen perustamisesta. Seuraavat puhelinasemat on perustettu: sekä puhelupaikka: Köntolampi, taksa-alue 76, 1. 4. 1953 lukien Viitakoski, taksa-alue 158, yhdistetty Lauri- Läyliäinen, — 23, 1. 4. 1953 „ lan puhelinasemaan. Maakylä, — „— 23, 29. 3. 1953 „ Helsingissä, maaliskuun 31 päivänä 1953. Pääjohtaja S. J. Ahola. Johtaja Einar Risberg. Helsinki 1953. Valtioneuvoston kirjapaino Eripainos. Liittyy posti- ja lennätinhallituk- sen kiertokirjeeseen N : o 38 vuodelta 1953. Ote valtioneuvoston päätöksestä virka- ja itsehallintoalueiden kielellisestä jaoituksesta vuosina 1953— 1962. Annettu Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1953. Valtioneuvosto on oikeusministeriön esitte­ lystä 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun kie­ lilain 2 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin tämä lainkohta on 5 päivänä huhti­ kuuta 1935 annetussa laissa (141/35), viral­ lisen tilaston pohjalla määrännyt, että maan virka- ja itsehallintoalueet on vuosina 1953— 1962 katsottava suomen- tai ruotsinkielisiksi tai kaksikielisiksi seuraavasti: I. Kunnat. Uudenmaan läänissä: Kaksikielisiä kuntia, suomi enem­ mistön kielenä: a. Ruotsinkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Espoo, Lapin­ järvi ja Ruotsinpyhtää. b. Ruotsinkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Helsinki, Hel­ singin maalaiskunta, Lohjan maalaiskunta ja Myrskylä. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi enem­ mistön kielenä: a. Suomenkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Kauniainen, Pohja, Porvoo ja Porvoon maalaiskunta. b. Suomenkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Hanko, Karjaa, Karjaan kauppala, Kirkkonummi, Liljendal, Loviisa, Pernaja, Sipoo, Siuntio, Tammisaa­ ren kaupunki ja Tenhola. Ruotsinkielisiä kuntia: Bromarv, Tammisaaren maalaiskunta, Snappertuna ja Inkoo. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Turun ja Porin läänissä: Kaksikielisiä kuntia, suomi enem­ mistön kielenä, ruotsinkielistä väestöä vä­ hemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Turku ja Särkisalo. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi enem­ mistön kielenä: a. Suomenkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Paraisten maa­ laiskunta. b. Suomenkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Dragsfjärd, Kemiö, Korppoo, Nauvo ja Paraisten kaup­ pala. Ruotsinkielisiä kuntia: Houtskari, Hiittinen, Iniö ja Vestanfjärd. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Ahvenanmaan maakunnassa: Kaikki kunnat ovat ruotsinkielisiä. Kymen läänissä: Kaksikielinen kunta, suomi enem­ mistön kielenä, ruotsinkielistä väestöä vä­ hemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Pyhtää. Muut kunnat ovat suomenkielisiä. Vaasan läänissä: Kaksikielisiä kuntia, suomi enem­ mistön kielenä: a. Ruotsinkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Vaasa. b. Ruotsinkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Kokkola. Kaksikielisiä kuntia, ruotsi enem­ mistön kielenä: a. Suomenkielistä väestöä kolmasosa tai enemmän kunnan väestöstä: Kaarlela, Kas­ kinen, Kristiinankaupunki ja Siipyy. b. Suomenkielistä väestöä vähemmän kuin kolmasosa kunnan väestöstä: Jepna, Lap- väärtti, Mustasaari, Pietarsaaren kaupunki, Oravainen, Tiukka ja Yöyri. Ruotsinkielisiä kuntia: Alaveteli, Bergö, Björköby, Koivulahti, Korsnäs, Kruu­ nupyy, Luoto, Maalahti, Maksamaa, Munsala, Närpiö, Petolahti, Pietarsaaren maalais­ kunta, Pirttikylä, Purmo, Raippaluoto, Sulva, Teerijärvi, Uusikaarlepyy, Uuden- kaarlepyyn maalaiskunta, Ylimarkku, Äh- tävä ja Öja. Läänin muut kunnat ovat suomenkie­ lisiä. Muissa lääneissä: Muiden läänien kaikki kunnat ovat suo­ menkielisiä. II. Hallinnollinen jaoitus. A. Läänit. Suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkie­ lisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksikie­ listen kuntain osalta ovat Uudenmaan, Tu­ run ja Porin, Kymen ja Vaasan läänit. Mai­ nittujen läänien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Suomenkielisiä ovat Hämeen, Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Lapin läänit. Ruotsinkielinen on Ahvenan­ maan maakunta. XVI. Posti- ja lennätinlaitos. A. Posti- ja lennätinpiirit. Suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkie­ lisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksi­ kielisten posti- ja lennätintoimipaikkojen osalta ovat Helsingin, Turun ja Vaasan pii­ rit sekä postivaunupiiri. Mainittujen piirien asukkaiden enemmistö on suomenkielinen. Tampereen, Kouvolan, Kuopion ja Lapin piirit ovat suomenkielisiä. Ahvenanmaan piiri on ruotsinkielinen. B. Lennätin- ja puhelinpiirit. Suomenkielisiä suomenkielisten, ruotsinkie­ lisiä ruotsinkielisten ja kaksikielisiä kaksi­ kielisten kuntain osalta ovat Helsingin, Jy­ väskylän, Turun ja Vaasan piirit. Näiden piirien asukkaiden enemmistö oii suomenkie­ linen. Tampereen, Mikkelin, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen piirit ovat suomenkieli- s i ä. Ahvenanmaan piiri on ruotsinkielinen. C. Posti-, lennätin-, puhelin- ja radiotoimipaikat. Kunkin postitoimipaikan, lennätintoimipai- kan, posti- ja lennätintoimipaikan, puhelin- toimipaikan ja radiotoimipaikan kieli on sama kuin sen kunnan, jossa toimipaikka (i on, paitsi milloin toimipaikka on rautatielii- kennepaikalla ja sitä hoitaa rautatieviran- omainen, jolloin sen kieli on sama kuin rautatieliikennepaikan kieli. XVII. Valtionrautatiet. A. T a 1 o u s j a k s o t. Kaikki talousjaksot ovat suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikielisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmis­ tön kielenä. B. Ratajaksot. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksi­ kielisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Helsinki), 2. (Riihimäki), 3. (Turku), 6. (Seinäjoki) ja 9. (Kouvola) ratajakso. Muut ratajaksot ovat suomenkielisiä. C. Koneja k so t. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikie­ lisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Hel­ sinki), 2. (Riihimäki), 3. (Turku), 5. (Seinä­ joki) ja 7. (Kouvola) konejakso. Muut konejaksot ovat suomenkielisiä. D. Varastojaksot. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikie­ lisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Pa­ sila), 2. (Turku), 3. (Vaasa), 5. (Kuopio) ja. 6. (Helsinki) varastojakso. 4. (Oulu) varastojakso on suomenkie­ linen. E. Liikennejaksot. Suomenkielisiä suomenkielisten ja kaksikie­ lisiä kaksikielisten liikennepaikkojen osalta, suomi enemmistön kielenä, ovat 1. (Hel­ sinki), 2. (Lahti), 3. (Turku), 5. (Vaasa) ja 7. (Kouvola) liikennejakso. Muut liikennejaksot ovat suomenkie­ lisiä. F. Liikennepaikat. Kaksikielisiä ovat ne liikennepaikat, jotka sijaitsevat seuraavilla rataosilla tai niiltä erkanevilla satama- ja haararadoilla: Helsinki— Kerava, Kerava—Porvoo, Huopalahti— Luoma, Tyris—Perniö, Turku— Maja, Turku— Ihala, Hanko— Mui j ala, Kyminlinna— Kotka, V aasa— Tuovila, Jepua—Rimmi, Kaskinen— Karila ja Kristiinankaupunki— Puskamarkki. Käntämäen asema on kaksikielinen. Muut liikennepaikat ovat suomenkie­ lisiä. Aakkosellinen luettelo kunnista ynnä tiedot niiden väkiluvusta sekä suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä vuoden 1950 virallisen tilaston mukaan. Merkkien selitys: AÄ = Ahvenanmaan maakunta. HT — Hämeen lääni. K = Kuopion lääni. K y = Kymen lääni. L = La­ pin lääni. M = Mikkelin lääni. OTJ — Oulun lääni. TÄ = Turun ja Porin lääni. UN = Uudenmaan lääni. Va = Vaasan lääni. Kunnan nimi ilman merkkiä = suomenkielinen kunta. t — kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi, ruotsinkielistä väestöä vähemmän kuin % kunnan koko väestöstä. f f = kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on suomi, ruotsinkielistä väestöä on % tai enemmän kunnan koko väestöstä. * = ruotsinkielinen kunta. t* = kaksikielinen kunta, jossa enemmistön kieli on ruotsi, suomenkielistä väestöä on vähemmän kuin % kunnan koko väestöstä. tt* = kaksikielinen kunta, jossa ruotsi on enemmis­ tön kielenä, suomenkielistä väestöä