Sampo Viiri Gradu
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Sampo Viiri Sota ja ulkopolitiikka Saksan keisarikunnan Reichstagissa vaalikaudella 1903 –1906 Yleisen historian pro gradu -tutkielma Arkistonhallinnan maisteriohjelma Historian ja etnologian laitos Jyväskylän yliopisto Helmikuu 2014 TIIVISTELMÄ Tiedekunta – Faculty Laitos – Department Humanistinen Historian ja etnologian laitos Tekijä – Author Sampo Viiri Työn nimi – Title Sota ja ulkopolitiikka Saksan keisarikunnan Reichstagissa vaalikaudella 1903–1906 Oppiaine – Subject Työn laji – Level Yleinen historia, arkistonhallinnan maisteriohjelma Pro gradu –tutkielma Aika – Month and year Sivumäärä – Number of pages Helmikuu 2014 99 + liite 11 sivua Tiivistelmä – Abstract Tutkielmassa tarkastellaan, miten Saksan keisarikunnan valtiopäivät eli Reichstag keskusteli sodasta ja ulkopolitiikasta vaalikaudella 1903–1906. Päälähteenä ovat Reichstagin täysistuntojen pöytäkirjat. Tutkielma on poliittisen keskustelun aatehistoriaa, missä tutkitaan , millaisiin argumentteihin puhujat vetosivat puheenvuoroissaan. Reichstag oli keisarikunnassa tärkeä poliittisen keskustelun ja yleisen mielipiteen areenana. Parlamenttiväittelyitä tutkimalla voidaan tarkastella aitoja tilanteita, joissa poliittisia käsityksiä esitettiin. Tutkittu ajanjakso sijoittuu imperialismin aikakaudelle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tarkastelun kohteena ovat ensimmäinen Marokon kriisi, Venäjän–Japanin sota ja samanaikaiset Venäjän sisäiset levottomuudet sekä Saksan siirtomaakapin at Afrikassa. Näiden tapahtumien kautta tutkielmassa käsitellään suurvaltojen välistä konfliktia, siirtomaasotaa sekä valtion sisäistä vallankumouksellista liikehdintää. Reichstagin ulkopoliittinen aktiivisuus oli tutkitulla vaalikaudella selvästi kasvamassa. Saksan ulkopoliittin en eristyminen ja kriisit siirtomaissa pakottivat poliitikot arvioimaan uudelleen Saksan maailmanpolitiikan (Weltpolitik) keinoja ja päämääriä. Poliittinen vasemmisto halusi lisätä väittelyitä ulkopolitiikasta, kun taas oikeisto suhtautui aiheeseen varovaisemmin. Tärkeimpänä tutkimustuloksena Reichstagissa ei ollut vaalikaudella nähtävissä minkäänlaista sotainnostusta, vaan suurvaltojen välistä sotaa pidettiin epätoivottavana ja tuhoisana. Silti vasemmistoa lukuun ottamatta lähes kaikki puhujat pitivät sotilaallista varustautumista tärkeänä ja välttämättömänä. Mahdollista suurvaltojen välistä sotaa pidettiin pelottavana, mutta sen sijaan siirtomaa sotia pidettiin välttämättömänä pahana. Aikakaudelle tyypillinen rasismi oikeutti afrikkalaisten eriarvoisen kohtelun, mutta kun saksalaisten sodankäynti Lounais-Afrikassa sai kansanmurhan piirteitä, kovia otteita myös kritisoitiin. Käsiteltyjä Reichstagi n väittelyitä hallitsi erityisesti vastakkainasettelu sosiaalidemokraattien ja kaikkien muiden puolueiden välillä. Sosialistit vastustivat voimakkaasti Saksan maailmanpolitiikkaa, asevarustelua ja kolonialismia. Valtaapitävät tahot taas pelkäsivät sosialis tista vallankumousta ja yrittivät ajaa sosiaalidemokraatit poliittiseen marginaaliin. Reichstag oli tärkeä yleisen mielipiteen kannalta, mutta politiikan määrittäjänä parlamentin rooli oli niin rajattu, ettei sillä ollut polttavaa tarvetta saavuttaa debatin kautta käytännöllisiä ja tehokkaita kompromisseja. Tämä näkyi väittelyissä, missä syvät ideologiset periaatteet vallitsivat. Reichstagin väittelyiden lisäksi tutkielman liitteessä tarkastellaan, miten Reichstagin pöytäki rjojen digitointi on toteutettu ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita parlamenttiaineistojen ja yleisesti fraktuuralla painettujen paperiaineistojen digitoinnissa on nähtävissä. Asiasanat – Keywords Saksan keisarikunta, parlamenttihistoria, aatehistoria, imperialismi, militarismi, kolonialismi, digitointi Säilytyspaikka – Depository Muita tietoja – Additional information Arkistonhallinnan maisteriohjelma SISÄLLYS 1. JOHDANTO ............................................................................................................................................................ 1 2. REICHSTAG SAKSAN KEISARIKUNNAN POLITIIKASSA ......................................................................... 8 2.1. POLITIIKAN VALTASUHTEET ............................................................................................................................. 8 2.2. ISTUNTOJEN TOIMINTATAVAT ........................................................................................................................ 11 2.3. SAKSAN PUOLUEET JA VAALIT 1903 ............................................................................................................... 14 3. LIITTOPOLITIIKKA JA ENSIMMÄINEN MAROKON KRIISI ................................................................. 18 3.1. WELTPOLITIK JA ENTENTE CORDIALE -SOPIMUS ............................................................................................. 18 3.2. MAROKON KRIISIN ALKU 1905–1906 ............................................................................................................. 24 3.3. ALGECIRASIN KONFERENSSI JA SAKSAN ERISTYMINEN .................................................................................. 30 4. VENÄJÄN–JAPANIN SOTA JA VENÄJÄN VALLANKUMOUS ................................................................. 39 4.1. REICHSTAGIN NÄKEMYKSET VENÄJÄSTÄ ....................................................................................................... 39 4.2. MODERNIN SODAN TUHOISUUS JA KULTTUURISTEREOTYPIAT ........................................................................ 44 4.3. VENÄJÄN VALLANKUMOUS JA VALLANKUMOUKSEN UHKA SAKSASSA .......................................................... 50 5. SIIRTOMAAKAPINAT SAKSAN LOUNAIS-AFRIKASSA JA ITÄ-AFRIKASSA .................................... 59 5.1. KAPINAT JA NIIHIN JOHTANEET SYYT ............................................................................................................. 59 5.2. HEREROKAPINAN TAPAHTUMAT JA ENSIMMÄISET KESKUSTELUT ................................................................... 63 5.3. HEREROIDEN JA SAKSALAISTEN SOTILAIDEN SODANKÄYNTI .......................................................................... 69 5.4. SIIRTOMAASODAT JA SIIRTOMAAVALTA ......................................................................................................... 79 6. PÄÄTÄNTÖ .......................................................................................................................................................... 87 LÄHTEET ....................................................................................................................................................................... 92 LIITTEET ..................................................................................................................................................................... 100 LIITE 1: REICHSTAGIN PÖYTÄKIRJAT DIGITOINTIPROJEKTINA ..................................................................................... 100 TAULUKOT JA KUVAT TAULUKKO 1: VALTIOPÄIVÄVAALIEN TULOS 1903. ...................................................................................................... 17 KUVA 1: ”VÖLKER EUROPAS WAHRET EURE HEILIGSTEN GÜTER”. .............................................................................. 49 KUVA 2. SAKSAN LOUNAIS -AFRIKAN KARTTA . ............................................................................................................ 61 KUVA 3: SIVU DIGITOIDUSTA REICHSTAGIN PÖYTÄKIRJASTA . .................................................................................... 110 1. JOHDANTO Kun valtakunnankansleri Bernhard von Bülow avasi Saksan keisarikunnan valtiopäivien eli Reichstagin istuntokauden 3.12.1903, hän toivotti juhlapuheessaan kansanedustajille onnea Saksan mahdin ja arvovallan kasvattamisessa, maan taloudellisen tilanteen edistämisessä sekä rauhanomaisessa poliittisten ristiriitojen sovittelussa. Bülow kertoi Saksan ylläpitävän hyviä ja ystävällisiä suhteita kaikkiin ulkovaltoihin ja huomautti keisarikunnan siirtomaiden taloudellisen kehityksen riippuvan niiden liikenneyhteyksien parantamisesta.1 Kolme vuotta myöhemmin Reichstag hajotettiin kesken vaalikauden juuri siirtomaapoliittisten erimielisyyksien vuoksi. Saksan Afrikan siirtomaissa Lounais-Afrikassa ja Itä-Afrikassa puhkesi 1904 ja 1905 kapinat, joiden tukahduttaminen osoittautui veriseksi ja valtavan kalliiksi ja jotka aiheuttivat runsaasti kitkaa Reichstagin ja maan hallituksen välille. Pieleen menneen ensimmäisen Marokon kriisin myötä voimasuhteet Euroopassa olivat myös muuttuneet Saksalle epäedullisiksi, jolloin maan ulkopolitiikka ajautui kriisiin. Tässä tutkielmassa tutkin, miten Saksan Reichstag keskusteli sodasta ja ulkopolitiikasta vaalikaudella 1903–1906. Tutkielmani päälähteenä ovat Reichstagin täysistuntojen pöytäkirjat. Valittu vaalikausi on mielenkiintoinen Saksan eristyvän ulkopoliittisen aseman ja siirtomaasotien vuoksi. Reichstagin väittelyitä on aiemminkin tutkittu mutta usein vain siteeraten yksittäisiä puheita. Parlamentin asema Saksan politiikassa oli myös muutoksessa. Hallitus yritti usein ohittaa parlamentin päätöksenteossa eikä kertonut sille yksityiskohtaisesti ulkopolitiikasta, mutta toisaalta valtiopäivien kiinnostuksen ulkopolitiikkaan on nähty kasvavan 1900-luvun alussa, kun valtiojohdon diplomaattiset virheliikkeet herättivät myös Reichstagin huomion. 2 Vaikka tutkielmani otsikossa ja tutkimuskysymyksessä käytän sanaa sota, se ei kuitenkaan kuvaa tutkimukseni kohdetta täydellisesti. Perinteisen valtioiden välisen sodankäynnin ohella tarkastelen yleisemmällä tasolla väkivallan