B 135 OULU 2016 B 135 UNIVERSITY OF OULU P.O. Box 8000 FI-90014 UNIVERSITY OF OULU FINLAND ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS ACTA HUMANIORAB Tarja-Liisa Luukkanen Tarja-Liisa Luukkanen Tarja-Liisa Professor Esa Hohtola AXEL ADOLF LAURELL JA University Lecturer Santeri Palviainen OIKEAN TEOLOGIAN MYYTTI Postdoctoral research fellow Sanna Taskila Professor Olli Vuolteenaho University Lecturer Veli-Matti Ulvinen Director Sinikka Eskelinen Professor Jari Juga University Lecturer Anu Soikkeli Professor Olli Vuolteenaho OULUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULU; OULUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA, AATE- JA OPPIHISTORIA Publications Editor Kirsti Nurkkala ISBN 978-952-62-1076-6 (Paperback) ISBN 978-952-62-1078-0 (PDF) ISSN 0355-3205 (Print) ISSN 1796-2218 (Online) ACTA UNIVERSITATIS OULUENSIS B Humaniora 135 TARJA-LIISA LUUKKANEN AXEL ADOLF LAURELL JA OIKEAN TEOLOGIAN MYYTTI Esitetään Oulun yliopiston ihmistieteiden tohtorikoulutus- toimikunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 16. tammikuuta 2016 klo 12.00 OULUN YLIOPISTO, OULU 2016 Copyright © 2016 Acta Univ. Oul. B 135, 2016 Työn ohjaajat Professori Petteri Pietikäinen Yliopistonlehtori Erkki Urpilainen Esitarkastajat Tohtori Heli Rantala Dosentti Raimo Savolainen Vastaväittäjä Professori Irma Sulkunen ISBN 978-952-62-1076-6 (Paperback) ISBN 978-952-62-1077-3 (PDF) ISSN 0355-3205 (Printed) ISSN 1796-2218 (Online) Kannen suunnittelu Raimo Ahonen JUVENES PRINT TAMPERE 2016 Luukkanen, Tarja-Liisa, Axel Adolf Laurell and the myth of Genuine Finnish theology University of Oulu Graduate School; University of Oulu, Faculty of Humanities, History of science and ideas Acta Univ. Oul. B 135, 2016 University of Oulu, P.O. Box 8000, FI-90014 University of Oulu, Finland Abstract Axel Adolf Laurell (1800-1852), theoretical philosopher by training, was Professor of Dogmatics at the University of Helsinki 1836-1852. In the history of Finnish theology, he has been rather ignored. The aim of this doctoral thesis has been two-fold: to analyze both Laurell and the later theological tradition that ignored him. Laurell was one of the intellectually oriented theologians in Finland representing the view that university theology was a field of rational study, not a way of practicing religion. His qualifying thesis, already approved of by the official opponent, was rejected by the Faculty of Theology and by the Lutheran archbishop E. G. Melartin. However, Laurell gained the support of the Academic Senate and was appointed professor by Nikolai I. Archive material depicting Laurell´s lectures on theology shows that he lectured, among other things, on the German controversy between rationalism and supranaturalism. He seems to have supported the idea of mediation between these two, an approach typical of to the school of Vermitttlungstheologie. Laurell began his career as a Hegelian, rejected Hegelianism in the 1840s and became interested in the questions of empirical study. Laurell was one of the Finnish academics who adopted ideas both from Herder and Hegel. Laurell, during his formative years a member of the Saturday Society, a circle of reform- minded young intellectuals, was the most notable Finnish representative of pedagogics during his time. He was one of the founders of Helsingfors Lyceum in 1831 and the first headmaster of this school with its new, modern-type curriculum. According to him, "state" and "church" should not interfere in the matters of education. Taking into account Mythologies by Roland Barthes and some international discussions on nationalistic myths, I have delineated the previously unrecognized myth of Genuine Finnish theology. Influential Finnish revivalist theologians adopted the biblical theology of Johann Tobias Beck during the latter part of the 19th century. From this standpoint they and notably history professor Ernst Gustaf Palmén, invented a religious-nationalistic interpretation of the 19th-century Finnish history. Scientifically significant theologians had been Beckians or revival movement sympathizers while Laurell, among other actual forerunners of rational research, were marginalized and forgotten. Keywords: Roland Barthes, Johann Tobias Beck, Beckianism, history of education, Finnish theology, Herder, Finnish Hegelianism, Axel Adolf Laurell, myth-building, Ernst Gustaf Palmén, University of Helsinki, 19th century Luukkanen, Tarja-Liisa, Axel Adolf Laurell ja Oikean teologian myytti Oulun yliopiston tutkijakoulu; Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Aate- ja oppihistoria Acta Univ. Oul. B 135, 2016 Oulun yliopisto, PL 8000, 90014 Oulun yliopisto Tiivistelmä Väitöskirjani tarkastelee Lauantaiseuran jäsenen ja Helsingin yliopiston dogmatiikan ruotsinkie- lisen professorin Axel Adolf Laurellin (1800-1852) näkemyksiä ja toimintaa 1830-luvulta 1850- luvun alkuun sekä autonomian kaudesta kertovaa suomalaisen teologian oppitraditiota. Laurell on yksi tämän oppitradition vähättelemistä 1800-luvun teologeista. Teologinen tiedekunta sekä luterilaisen kirkon arkkipiispa E. G. Melartin yrittivät 1830-luvulla torjua Laurellin professorin- virasta hylkäämällä hänen väitöskirjansa, jonka vastaväittäjä oli jo hyväksynyt. Hänellä oli kui- tenkin yliopiston professorikunnan enemmistön tuki, ja Nikolai I nimitti hänet dogmatiikan pro- fessoriksi. Teologian oppitraditiota, historiallisista lähteistä piittaamatonta keksittyä historiaa, kutsutaan tässä tutkimuksessa Oikean teologian myytiksi. Se on hahmoteltu soveltaen Roland Barthesin ja eräiden nationalismitutkijoiden myyttitulkintoja. Myytti on arvioinut aiempien tutkijoiden tie- teellistä merkittävyyttä sen perusteella miten he suhtautuivat herännäisyyteen ja olivatko he suo- menkielisiä. Myytin keskeinen muotoilija oli historian professori Ernst Gustaf Palmén ja sen syntyedellytyksenä olivat suomalaisen yliopistoherännäisyyden muuttuminen beckiläiseksi raa- mattufundamentalismiksi 1850-luvulta alkaen sekä lähdetutkimuksen laiminlyöminen. Aiempien tutkijoiden tulkintaa autonomian kauden teologiasta toistettiin sittemmin vuosikymmenestä toi- seen tarkistamatta heidän tulkintojensa paikkansapitävyyttä alkuperäislähteistä. Laurellin luennoista säilynyttä käsikirjoitusaineistoa on käytetty selvittämään mitä hän opetti Helsingin yliopiston teologian opiskelijoille. Yksi luentojen keskeinen aihe oli saksalaisen ratio- nalismi-supranaturalismi -kiistan käsittely. Luennot viittaavat siihen, että Laurell edusti välitys- teologiseksi kutsuttua koulukuntaa, joka nimensä mukaisesti pyrki edustamaan välittävää kantaa näiden kahden välillä. Laurell oli aikansa merkittävin suomalainen pedagogi, Helsingfors Lyceumin johtaja ja yksi sen perustaja, koulutukseltaan teoreettisen filosofian dosentti ja aikansa maltillinen, kristillisestä luomisuskosta kiinnipitänyt rationalisti, joka hegeliläisyydestä luovuttuaan kiinnostui empiiri- sestä tutkimuksesta. Laurellin ajattelussa näkyy monelle muullekin 1800-luvun alkupuolen toi- mijalle tyypillinen hegeliläisten ja herderiläisten vaikutteiden rinnakkaisuus. Teologina Laurell edusti näkemystä, jonka mukaan yliopistoteologia on uskonnon tarkastelua, ei yliopistossa tapahtuvaa uskonnonharjoitusta. Asiasanat: autonomian aika, Roland Barthes, beckiläisyys, Johann Tobias Beck, hegeliläisyys, herderiläisyys, Helsingin yliopisto, kasvatuksen historia, Axel Adolf Laurell, Ernst Gustaf Palmén, suomalainen teologia, myytinrakennus, 1800-luku Kiitokset Tutkimuksen valmistuttua haluan osoittaa kunnioittavat kiitokseni Oulun yliopis- ton aate- ja oppihistorian laitokselle. Professori Petteri Pietikäinen on osoittanut ystävällistä mielenkiintoa hankettani kohtaan. Professori Pietikäinen ja yliopisto- lehtori Erkki Urpilainen ovat asiantuntemuksellaan mahdollistaneet hankkeen edis- tymisen sekä esittäneet korjaus- ja muutosehdotuksia, mistä lämpimät kiitokseni. Kiitän lämpimästi käsikirjoitukseni esitarkastajia heidän esittämistään kom- menteista ja huomautuksista. Kiitän sydämellisesti professori Simo Knuuttilaa ja tutkijatoveriani, yliopistolehtori Arto Luukkasta, dosentti Petri Lauermaa sekä Hel- singin yliopiston erinomaisen keskusarkiston henkilökuntaa. Taloudellisesta tuesta kiitän mitä kunnioittavimmin Svenska Litteratursällskapetin Ingrid, Margit ja Hen- rik Höijerin rahastoa sekä Suomen Tietokirjailijat ry:tä. Käsikirjoituksen taitosta kiitän lämpimästi Essi Salorantaa. Yritin kerran keskustella erään jo pidemmälle ehtineen tieteenharjoittajan kanssa Lauantaiseurasta, siihen liittyvistä tutkimushaasteista sekä seuran tois- taiseksi tutkimattomiksi jääneistä jäsenistä. Professori kuittasi ajatukseni nauraen, että kyllä Lauantaiseuraa on jo kaikin puolin riittävästi tutkittu. Näin keskustelu aiheesta päättyi ennen kuin se alkoikaan. Toisin kuin muita lauantaiseuralaisia, teo- logisen uran luoneita Lauantaiseuran jäseniä ei ole pidetty tutkimuksellisesti erityi- sen kiinnostavina. Oli kuitenkin olemassa Lauantaiseuran teologijäseniä käsittele- vää lähdemateriaalia, laajahkoja arkistoaineistoja, jotka olivat jääneet tutkimatta ja hyödyntämättä Suomen 1800-lukua käsitelleessä aiemmissa tutkimuksissa. Tämä aate- ja oppihistoriallinen väitöskirjatutkimus on oikeastaan seurausta hämmennyksestä, joka syntyi kirjoitettuani kolme 1800-luvun suomalaista oppi- ja aatehistoriaa käsittelevää monografiaa ja yhden Johan Samuel Pajulaa käsittelevän monografiakäsikirjoituksen. Arkistolähteiden todistus olikin toisenlainen kuin mitä vallalla olleet mielikuvat, suomalaisen teologian perinteinen oppihistoria tai eräät teologian alan professorit antoivat ymmärtää. Tutkimuskohteeni