DOCSLIB.ORG

Vi Kristna Unga Qvinnor” Askers Jungfruförening 1865–1903 – Identitet Och Intersektionalitet

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Vi Kristna Unga Qvinnor” Askers Jungfruförening 1865–1903 – Identitet Och Intersektionalitet ACTA UNIVERSITATIS UPSALIENSIS Studia Historico-Ecclesiastica Upsaliensia 48 ”Vi kristna unga qvinnor” Askers Jungfruförening 1865–1903 – identitet och intersektionalitet Dissertation presented at Uppsala University to be publicly examined in Sal IX, Universitetshuset, Biskopsgatan 3, Uppsala, Friday, 9 October 2015 at 13:15 for the degree of Doctor of Philosophy (Faculty of Theology). The examination will be conducted in Swedish. Faculty examiner: Docent Erik Sidenvall (Växjö). Abstract Larsson, M. 2015. "Vi kristna unga qvinnor". Askers Jungfruförening 1865–1903 – identitet och intersektionalitet. Studia historico-ecclesiastica Upsaliensia 48. 362 pp. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis. ISBN 978-91-554-9306-6. The Maiden Association in Asker was founded in 1865 20 kilometers southwest of Örebro in the county of Närke. A group of unmarried women closely connected to the Asker Baptist congregation met for prayer, bible reading and conversations with early democratic overtones. They gathered in a time of change in a variety of areas, both social as well as church-related. The surviving material from these women – in the form of protocols, membership registers, etc. – provides an insight into their reflexive process. The local Maiden Association in Asker becomes a window, a vantage point into something that would otherwise be hard to access: in other words, the situation and thinking of "ordinary" women. The overall aim of this study has been to contribute to the understanding of how continuity and changes during the latter part of the 19th century, mainly in the realm of church history, could influence the thinking and life ideals of nonconformist Christian women. Based on my meeting with the source material, two central questions have been formulated: 1. How did the Maiden Association in Asker, during the time period 1865–1903 and in its context, formulate and shape the identities as Christian, woman and young? 2. Why were they formulated and shaped in this way? The method selected may be described as church historical and hermeneutic, with an inductive approach. The source material is derived from two distinct periods in the life of the association, 1865–1880 and 1888–1903, which has given the opportunity to identify changes over time. Two theoretical perspectives have been established – one based on identity and one based on intersectionality. The investigation shows the clear influence of the holiness movements at the local level in the shape of the Holiness Union and the Örebro Mission Association. But the study also shows that the lives and thinking of women were not only characterized by change, but also by continuity. The church historical changes that the nonconformist religious women in Asker took part in were not a clean-cut break with previous lutheran traditions and conventions. Keywords: Asker, Maiden Association, Free Church History, Emancipation, Identity, Intersectionality, Gender, Christian Identity, Women History, Baptist, Holiness Movement, 19th Century Mats Larsson, Church and Mission studies, Church History, Box 511, Uppsala University, SE-75120 Uppsala, Sweden. © Mats Larsson 2015 ISSN 0562-2751 ISBN 978-91-554-9306-6 urn:nbn:se:uu:diva-260411 (http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:uu:diva-260411) Omslagsbild: Detalj från Askers Jungfruförenings protokoll från december 1875. Bearbetning: Filippus Fintling. Printed in Sweden by Kph Trycksaksbolaget AB, 2015 Innehåll Förord .............................................................................................................. 9 Kapitel 1. De vetenskapliga förutsättningarna .............................................. 11 Syfte ......................................................................................................... 15 Forskningsobjektet och materialet ............................................................ 16 Frågeställningar och avgränsningar .......................................................... 18 Metodologiska överväganden och teoretiska perspektiv .......................... 18 Metodologiska utgångspunkter och förhållningssätt ........................... 19 Två teoretiska perspektiv ..................................................................... 21 Praktiskt tillvägagångssätt ................................................................... 33 Källkritiska överväganden ................................................................... 35 Förförståelse, forskningsläge, och relevans ............................................. 36 Frikyrkohistorisk identitetsforskning ................................................... 37 Genushistorisk forskning ..................................................................... 39 Ungdomshistorisk forskning ................................................................ 47 Disposition ............................................................................................... 48 Kapitel 2. De lokalhistoriska förutsättningarna ............................................ 50 Det lokala geografiska sammanhanget – Askers socken .......................... 50 Det frikyrkliga sammanhanget – Askers baptistförsamling ..................... 56 Förhistoria och församlingsbildning 1858 ........................................... 56 Församlingens första 30 år 1858–1887 – Pastor Piras tid.................... 60 Förändringar och nya influenser 1887–1903 ....................................... 64 Det egna sammanhanget – Jungfruföreningen ......................................... 69 Föreningens bakgrund och start 1865 .................................................. 69 1874–1880 – en period av stabilitet ..................................................... 71 1888–1903 – en mer föränderlig tid .................................................... 83 Kapitel 3. Identiteten som kristen ................................................................. 92 Den grundläggande kristna identiteten 1865–1880 .................................. 93 En sammanhållen och övergripande identitet ...................................... 93 Ett identitetsinnehåll grundat på teologisk förförståelse .................... 104 Sammanfattande diskussion ............................................................... 138 Förändringar och förskjutningar 1888–1903 .......................................... 139 Tron som gränsöverskridare .............................................................. 141 Erfarenheten som komplement .......................................................... 145 Verksamheten som livsstil ................................................................. 149 Sammanfattande diskussion ............................................................... 151 Sammanfattande analys och slutsatser ................................................... 152 Kapitel 4. Identiteten som kvinna ............................................................... 157 Identiteten som kvinna 1865–1880 ........................................................ 157 Kvinnans bestämmelse och väsen ..................................................... 158 Kvinnans kännetecken – idealen och dess motsatser ......................... 170 Kvinnans verksamhet och aktivitet .................................................... 185 Sammanfattande diskussion ............................................................... 190 Förändringar och förskjutningar 1888–1903 .......................................... 192 Kvinnans väsen, bestämmelse och ideala kännetecken ..................... 192 Kvinnans verksamhet och aktivitet .................................................... 201 Sammanfattande diskussion ............................................................... 206 Sammanfattande analys och slutsatser ................................................... 207 Referenspunkter för den kvinnliga identitetskonstruktionen ............. 207 En komplex identitetsbild .................................................................. 212 Kapitel 5. Identiteten som ung .................................................................... 221 Ungdomstidens karaktär 1865–1880 ...................................................... 222 En tid för formande ............................................................................ 223 En tid för ansvarsfulla och livsavgörande beslut ............................... 227 En tid av frestelser ............................................................................. 235 Sammanfattning ................................................................................. 237 Förändringar och förskjutningar 1888–1903 .......................................... 238 Mot en mer åldersrelaterad ungdomsidentitet ................................... 238 Mot en mer självständig ungdomsidentitet ........................................ 242 Mot en mer individualiserad ungdomsidentitet ................................. 243 Mot en mer idealiserad bild av ungdomstiden ................................... 245 Sammanfattning ................................................................................. 246 Sammanfattande analys och slutsatser ................................................... 247 Kapitel 6. Intersektionalitet – begränsningar och befrielse ......................... 252 Begränsningar och befrielse 1865–1880 ................................................ 253 Starten ................................................................................................ 253 De institutionella strukturerna ........................................................... 257 Samtalen ...........................................................................................
Load more

Recommended publications
  • Concordia Journal Fall 2011 Volume 37 | Number 4 Concordia Seminary Concordia Seminary Place 801 MO 63105 St
    Concordia Seminary Concordia Journal 801 Seminary Place St. Louis, MO 63105 COncordia Fall 2011 Journal volume 37 | number 4 Fall 2 01 1 volume 37 | number Oral Performance of Biblical Texts in the Early Church Publishing Authority: 4 The Text of the Book of Concord A Bibliography of the 1580 Dresden Concordia COncordia CONCORDIATHEOLOGY.ORG Journal Faculty blogs on current events, multimedia, preaching (ISSN 0145-7233) resources, articles and archives…all in one place. publisher Faculty Dale A. Meyer David Adams Erik Herrmann Victor Raj President Charles Arand Jeffrey Kloha Paul Robinson Andrew Bartelt R. Reed Lessing Robert Rosin Keep up with what’s new Executive EDITOR Joel Biermann David Lewis Timothy Saleska William W. Schumacher Gerhard Bode Richard Marrs Leopoldo Sánchez M. on Facebook and Twitter. Dean of Theological Kent Burreson David Maxwell David Schmitt Research and Publication William Carr, Jr. Dale Meyer Bruce Schuchard www.facebook.com/ EDITOR Anthony Cook Glenn Nielsen William Schumacher Travis J. Scholl Timothy Dost Joel Okamoto William Utech concordiatheology Managing Editor of Thomas Egger Jeffrey Oschwald James Voelz Theological Publications Jeffrey Gibbs David Peter Robert Weise Bruce Hartung Paul Raabe twitter.com/csltheology EDITORial assistant Melanie Appelbaum Exclusive subscriber digital access All correspondence should be sent to: via ATLAS to Concordia Journal & assistants CONCORDIA JOURNAL Concordia Theology Monthly: Carol Geisler 801 Seminary Place http://search.ebscohost.com Theodore Hopkins St. Louis, Missouri 63105 User ID: ATL0102231ps Check out our mobile site Melissa LeFevre 314-505-7117 Password: subscriber Technical problems? for theology on-the-go. Matthew Kobs cj @csl.edu Email [email protected] Issued by the faculty of Concordia Seminary, St.
    [Show full text]
  • To Be a Christian in Finland
    TO BE A CHRISTIAN IN FINLAND A Guidebook to Confirmation for Immigrants and Finnish Expatriates - 1 - To be a Christian in Finland Translation into English: Tuula Pitkänen Editor: Douglas Nielson Cover: Matti Kurkinen / MIR Pictures and symbols: Antti Tiainen Layout: Maarit Ala-Mononen Church Council / Education and youth work ISBN 951-789-208-X Printing press - cover: S-paino Oy - contents: Kirkkohallituksen monistamo Helsinki 2006 - 2 - To be a Christian in Finland TO THE READER Welcome to Confirmation Class! This book is intended for you: - who take confirmation class after immigrating to Finland - who live abroad, but take confirmation class in Finland or within a Finnish congregation outside Finland. Our Church is open to all, and we wish you welcome! Our Church may seem different from what you had imagined. Active dialogue between Christians who come from different parts of the world, and those who live here, is important to us. The sharing of experiences through active discussion enriches our Church and the life and activities of its congregations. We hope that you, after Confirmation Class and Confirmation, will become an active part of your own Congregation, both on traditional church holy days and everyday, together in your own community of Christians. This book has three chapters. The first chapter will familiarize you with the faith of the Church and Catechism studies in your own language. The second chapter describes the Evangelical Lutheran Church and its many activities, which we are inviting you to join in. The third chapter deals with the roots of the Church and its attempts to find unity.
    [Show full text]
  • Hengellinen Kuukauslehti Viettää 130-Vuotisjuhlavuottaan Vuonna 2018 Teemalla "Katsomaan Avaralle"
    Herättäjä-Yhdistys ry PL 21, 62101 Lapua Puh (06) 433 5700 [email protected] www.h-y.fi Hengellinen Kuukauslehti viettää 130-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018 teemalla "Katsomaan avaralle". Tähän liittyen lehdessä julkaistaan Kamarikeskustelua-nimistä palstaa, jolla keskustellaan erilaisista uskonnollisista aiheista, etsitään yhteisymmärrystä ja pohditaan yhteyden merkitystä. Koska lehden merkkimäärä on rajoitettu, keskustelut julkaistaan lehden ilmestyttyä verkkosivuilla pidempinä. Keskustelijoina katolinen teologi Emil Anton Vantaalta ja luterilainen yleissihteeri Kalle Hiltunen Nurmosta KALLE: Taustatietona voisin ensiksi kertoa omasta taustastani. Herännäisyys kulkee minulla aika lailla verissä ja sitä on vahvistanut opiskeluaikainen asuminen Körttikodilla Helsingissä sekä sieltä ja Herännäisnuorten kuorosta koostunut laaja ystäväpiiri. Eikä körttiläisyyttäni ole vähentänyt harrastuneisuus Paavo Ruotsalaisen ajattelun ja körttihistorian parissa. Körttikytköksen lisäksi minulla on voimakas teologinen viehtymys katoliseen suuntaan, erityisesti se on muodostunut kristilliseen mystiikkaan perehtymisen myötä. Uusplatonistinen kristillinen mystiikka on ollut oman teologisen harrastuneisuuden ytimessä. Olen tehnyt lisensiaattityön Ristin Johanneksen sielukäsityksestä. Periaatteessa siitä on minulla myös tekeillä väitöskirja, mutta se projekti on pahasti telakalla eli ei ole viime vuosina muiden kiireiden johdosta edennyt. Yhtenä ohjaajana näissä harjoitteissa minulla on ollut Pauli Annala ja on myönnettävä, että Paulilla on merkittävä vaikutus teologi-identiteetissäni.
    [Show full text]
  • This Is a Self-Archived Version of an Original Article. This Version May Differ from the Original in Pagination and Typographic Details
    This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Mangeloja, Esa Title: Religious Revival Movements and the Development of the Twentieth-century Welfare- state in Finland Year: 2019 Version: Published version Copyright: © 2019 the Authors Rights: CC BY-NC-ND 4.0 Rights url: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ Please cite the original version: Mangeloja, E. (2019). Religious Revival Movements and the Development of the Twentieth- century Welfare-state in Finland. In K. Sinnemäki, A. Portman, J. Tilli, & R. Nelson (Eds.), On the Legacy of Lutheranism in Finland : Societal Perspectives (pp. 220-236). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Studia Fennica Historica, 25. https://oa.finlit.fi/site/books/10.21435/sfh.25/ On the Legacy of Lutheranism in Finland Societal Perspectives Edited by Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Jouni Tilli and Robert H. Nelson Finnish Literature Society Ü SKS Ü Helsinki Ü 2019 studia fennica historica 25 The publication has undergone a peer review. © 2019 Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Jouni Tilli, Robert H. Nelson and SKS License CC-BY-NC-ND 4.0 International Cover Design: Timo Numminen EPUB: Tero Salmén ISBN 978-951-858-135-5 (Print) ISBN 978-951-858-150-8 (PDF) ISBN 978-951-858-149-2 (EPUB) ISSN 0085-6835 (Studia Fennica. Print) ISSN 2669-9605 (Studia Fennica. Online) ISSN 1458-526X (Studia Fennica Historica. Print) ISSN 2669-9591 (Studia Fennica Historica. Online) DOI: https://doi.org/10.21435/sfh.25 This work is licensed under a Creative Commons CC-BY-NC-ND 4.0 International License.
    [Show full text]
  • Kirkeårets Tekster Og Bønner Til Bruk I Menighetens Samling Om Ord Og Sakrament
    KIRKEÅRETS TEKSTER OG BØNNER TIL BRUK I MENIGHETENS SAMLING OM ORD OG SAKRAMENT 24.10.2016 Kåre Svebak nn 87 KIRKEÅRETS TEKSTER OG BØNNER Den Hellige Skrift er kristnes katedral, hvor Jesus Kristus er omviseren. Skriftens Herre og innhold hører sammen. Med ham blir kirkeårskalenderen en omvisning i Bibelen. Første rekkes tekster samsvarer med postille-tradisjonen siden reformasjonsti- den. Tekstrekkener tilpasset Svenska Kyrkans utvalg fra 1862 og Den finske evangelisk-lutherske kirkes evangeliebok fra 1969– til fellesnordisk bruk. Tilpas- ningen har noen gjenopprettelser i den norske kirkeårskalenderen. Søndag e Nyttårsdag gir rom for Kristi dåp. Maria Kirkegangsdag (el Kyndelsmess 2.2.) og Maria Budskapsdag (25.3) er Kristus-dager til markering av hovedunderet i frelsens historie – ”unnfanget av Den Hellige Ånd”. Feiringen kan skje på nær- meste lørdag. 5. s i faste har fått tilbake posisjonen som lutherdommens store prekensøndag. Borte er Bots- og bededag – en arv fra statspietismens tid. Prakti- serer vi dåpen, er hver dag en bots- og bededag. Et Inngangsord markerer emnet for dagens lesninger og preken. Introitus-salmene fremføres responsorialt med bibelord fra Nytestamentet. Slik markerer vi at Jesus Kristus er Skriftens Herre og kirkens Lærer, virksom til stede I den forsamlede menighet. (Joh 1:45, 5:39. Lk 16:29, 18:31, 24:27, 44. Apg 17:11, Rom 15:4, 2 Tim 3:15f, 1 Pet 1:11, Åp 19:20.) Bibeloversettelsen følger som regel Bibelselskapets bibelutgave 1978 (2001) og Arvid Tångbergs oversettelse av Salmenes Bok (1995) eller NO 1938. Avvikende benevnelser følger Per Jonssons Svensk Kyrkobibel (Malmõ 1997): ”Helvete” brukt analogt med grunntekstens ord om Guds fiendemakter (sheol, Hades), til forskjell fra antikkens forestilling om de dødes oppbevaringssted, kalt «dødsri- ket».
    [Show full text]
  • The History of Discipleship in the Lutheran Tradition
    The History of Discipleship in the Lutheran Tradition Robert Kolb If we wished to be fundamentalistic, we could make this a very short lecture. Even though Luther used the words for “disciple” and “discipleship,” in his translation of Scripture, the word itself did not become a part of Lutheran theological vocabulary until much later, perhaps first in the twentieth century – Dietrich Bonhoeffer’s Nachfolge (he did not think it was necessary to mention the cost in the title) being the first, or at least one of the first, major work promoting the vocabulary in our tradition. On the other hand, trying to survey in forty-five minutes, what Lutherans have emphasized in their teaching of the Christian life is an impossibly large task since different cultural situations and different eras have made a variety of demands on Christian leaders’ thinking about what it means to be a disciple of Jesus Christ. So this lecture will only try to use some examples and observations, mostly from the first two centuries of Lutheran history, to provoke our thinking about our own following in the footsteps of the one who has buried our sinful identities and raised us up to walk in his footsteps as trusting children of God. The lecture will offer some positive examples of faithfulness to Luther’s insights into the nature of the life of faith, fostered in repentance through the proper distinction of law and gospel, but negative examples of straying from Luther’s insights also abound. The lesson to be drawn from this historical picture admonishes us to remember that we stand always in the midst of the eschatological battle between God and Satan, between the truth of Jesus and devil’s deception, which seeks to weaken and misdirect the faith that creates the believer’s person as a child of God.
    [Show full text]
  • Perusta 1 | 2014 1 Pääkirjoitus
    Menkää ja kysykää Herralta, mitä meidän on nyt tehtävä, kun tämä kirja on löytynyt. 2. Kun. 22:13 Tässä numerossa 2 | Pääkirjoitus: Perustan linja 4 | Artikkelit 5 | Jari Olkkonen: Kaste, usko ja kääntymys 14 | Jouko Talonen: Herätyskristillisyys Suomessa viimeisen 250 vuoden aikana 26 | Simo Kiviranta: F. W: Krummacherin asema eurooppalaisessa herätyskristillisyydessä 34 | Tässä ja nyt 42 | Kirjat 54 | Sananselitystä perusta 1 | 2014 1 Pääkirjoitus Perustan linjana luottamus Ylioppilaslähetys ja Kansanlähetys jat- Raamattuun ja ristin koivat Teologia ja kirkko -lehden perinnettä evankeliumiin perustamalla vuoden 1969 alussa Raamat- tu ja seurakunta -lehden. Sen ensimmäi- ”Aikakauskirjamme erityisenä päämäärä- sessä numerossa päätoimittaja Per Wal- nä on toimia raamatullisen herätyskristil- lendorff kertoi, että vaikka lehden nimi lisyyden hengessä ja olla kirkkomme pii- muuttuu, vanha perustus säilyy. Perus- rissä vaikuttavien hengellisten liikkeiden tuksella tuo persoonallinen Kristus-mys- ja muiden herätyskristillisyyttä kansan- tikko tarkoitti itse Vapahtajaa. kirkossamme edustavien toimintamuo- Raamattu ja seurakunta -lehdestä ei tul- tojen yhdyssiteenä. Lähimmän sysäyksen lut pitkäikäistä. Sisäinen kriisi koetteli tämän julkaisun perustamiseen on anta- Kansanlähetystä jo pian 1970-luvun alus- nut maahamme levinnyt teologinen suun- sa, oltiin taas tilanteessa, jossa kustanta- taus, jonka piirissä on väitetty herätys- ja – toinen niistä – koki, että lehden pää- kristillisyyttä epäluterilaiseksi.” asialliset tekijät olivat siirtyneet toiseen Näin esitteli professori Osmo Tiili- leiriin. Kansanlähetys irtisanoutui lehdes- lä perustamansa Teologia ja kirkko -lehden tä vuoden 1973 lopussa. tarkoituksen lehden ensimmäisessä nu- Ylioppilaslähetys päätti jatkaa yksin. merossa vuoden 1954 alussa. Taustana oli Se perusti vuoden 1974 alussa Perusta-leh- sodan jälkeinen muutos kirkossa ja jän- den. Sen ensimmäisessä numerossa leh- nite uuskansankirkollisuuden ja herätys- den päätoimittaja Juhani Lindgren mää- kristillisyyden välillä.
    [Show full text]
  • On the Legacy of Lutheranism in Finland Societal Perspectives
    Edited by Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Anneli Sinnemäki, Kaius by Edited Jouni Tilli and Robert and H. Nelson Tilli Jouni is volume analyses the societal legacy of Lutheranism in Finland by drawing on a multidisciplinary perspective from the social sciences and humanities. Involving researchers from a wide range of such elds has made it possible to provide fresh and fascinating perspectives on the relationship between Lutheranism and Finnish society. Overall the book argues that Lutheranism and secular Finnish society are in Finland Lutheranism deeply intertwined. is volume addresses dierent societal areas On the Legacy of On the Legacy of Lutheranism which have been signicantly inuenced by Lutheranism, but also demonstrate how Lutheranism and its institutions have themselves in Finland adapted to society. As part of an ongoing religious turn in humanities and social sciences research in Finland and other countries, this book Societal Perspectives argues that it is necessary to take religion into greater account to more fully understand current societies and cultures, as well as their Edited by futures. Kaius Sinnemäki, Anneli Portman, Jouni Tilli and Robert H. Nelson e collection is edited by Kaius Sinnemäki, PhD, Associate Professor, University of Helsinki, Anneli Portman, PhD, a specialist, city of Helsinki, Jouni Tilli, PhD, researcher, University of Jyväskylä and Robert H. Nelson (1944–2018), PhD, Professor of Environmental Policy, University of Maryland. 25 978-951-858-135-5 28.7; 92 9789518581355 www.nlit./kirjat Studia Fennica Historica Studia Fennica Historica 25 The Finnish Literature Society (SKS) was founded in 1831 and has, from the very beginning, engaged in publishing operations.
    [Show full text]
  • Kirjoja Lukevat Körtit - Ylistaron Untamalan Kylän Uskonnollinen Kirjalli- Suus Vuoteen 1920
    Kirjoja lukevat körtit - Ylistaron Untamalan kylän uskonnollinen kirjalli- suus vuoteen 1920. Marja Palo Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2016 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitos TekijäFörfattare Marja Palo Työn nimi Arbetets titel Kirjoja lukevat körtit – Ylistaron Untamalan kylän uskonnollinen kirjallisuus vuoteen 1920. Oppiaine Läroämne Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Työn laji Arbetets art Aika Datum Sivumäärä Sidoantal Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2016 110 Tiivistelmä Referat Tässä herätysliike- ja kirjahistoriallisessa pro gradu -tutkimuksessa on selvitetty, mitä uskon- nollista kirjallisuutta Ylistaron Untamalan kylässä omistettiin ennen vuotta 1920 sekä pohdi- taan, miten kylän uskonnollinen suuntautuminen näkyy omistetussa kirjallisuudessa. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten lukutaito, kirjojen saatavuus sekä kustantaja- tai painattajataho ovat vaikuttaneet kirjojen tiehen talonpoikaiskylään. Kirjanomistusta Untamalassa verrataan aika- kaudelle tyypillisen tilanteen lisäksi myös Janakkalassa tehtyyn vastaavaan paikkakuntatut- kimukseen. Untamalan yksityiskirjastoista kerätty aineisto oli huomattavan laaja. Näin suuri määrä löyty- neitä vanhoja kirjoja talonpoikaiskylästä herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä kylän lukutaidosta, kirjojen hankinnasta ja syistä haluta ostaa ja lukea kirjallisuutta. Tutkimuksessa pohditaan siis kysymyksiä Untamalan kylän valistuneisuudesta
    [Show full text]
  • Divine Law Enforcement and Mission Transculturality
    Kim Groop Divine Law Enforcement and Mission Transculturality The Finnish Missionary Society and the emergence of the first Church Rules in the Ovambo mission field in South West Africa Introduction This article scrutinises the work of the Finnish Missionary Society as regards the creating of a Church Law in the emerging Ovambo Lutheran Church, in what is today the Evangelical Lutheran Church in Namibia. The work resulted, in1924 , in the church’s first Church Rules. In this endeavour, the Finnish missionaries took as a model the Finnish Church Law of 1869, but also utilised elements from the old Swedish Church Law from 1686. The aim of the missionaries was to create a law that could establish proper foundations for a Lutheran Church of their own preference. In the two last chapters of the art­ icle, the issue of transculturality is discussed. It is suggested that the Finnish mission’s undertaking in Namibia was not simply character­ ised by the imposition of a new religion and new rules, but rather that this work was a fitting example of cultural exchange and transfusion. In this cultural exchange, various hybridised groups and individuals interacted in what would eventually result in a Lutheran church built on different cultural traditions, religious practices, and memories. 42 Divine Law Enforcement and Mission Transculturality Mission Enforcement and Divine Law The Backdrop The Finnish Missionary Society1 was founded in 1859. As was the case with most Protestant mission societies, this society was founded in the wake of Pietism and evangelical revivals of the eighteenth and nineteenth centuries. It had among its founders and members numer­ ous prominent Lutheran individuals – among them many Lutheran pastors and lay people with connections to various revival movements.
    [Show full text]
  • ONKO KASTE ARMONVÄLINE? Lapsen Uskon Ja Kasteen Välinen Problematiikka Erkki Reinikaisen Kirjoituksissa
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto ONKO KASTE ARMONVÄLINE? Lapsen uskon ja kasteen välinen problematiikka Erkki Reinikaisen kirjoituksissa Jaakko Ranta Ekumeniikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2015 HELSINGIN YLIOPISTO − HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto − Fakultet/Sektion Laitos − Institution Teologinen tiedekunta Systemaattisen teologian osasto Tekijä − Författare Jaakko Ranta Työn nimi − Arbetets titel ONKO KASTE ARMONVÄLINE? Lapsen uskon ja kasteen välinen problematiikka Erkki Reinikaisen kirjoituksissa Oppiaine − Läroämne Ekumeniikka Työn laji − Arbetets art Aika − Datum Sivumäärä − Sidoantal Pro gradu -tutkielma 29.4.2015 89 Tiivistelmä − Referat “Kiitos olkoon Jumalalle, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, että hän on antanut pienimmille vanhurskauttavan uskon”, kirjoittaa Erkki Reinikainen. Erkki Reinikainen (1919- 2006) on yksi merkittävimpiä vanhoillislestadiolaisen maallikkodogmatiikan sanoittajia. Hänen mukaansa lapsella on usko ennen kasteen sakramenttia. Mihin lapsen usko perustuu ja mikä tehtävä kasteella on pelastuksen kannalta? Tämän tutkimuksen tehtävänä on analysoida systemaattisen teologian keinoin Erkki Reinikaisen käsitystä kasteen effektiivisyydestä ja merkityksestä pelastukseen. Tämän metodin avulla jäsennellään eri käsitteiden ja käsitejärjestelmien keskinäisiä suhteita. Tutkimuksessa taustoitetaan Reinikaisen teologiaa laajemminkin, koska kasteen opinkohta voidaan ymmärtää oikein vastan silloin,
    [Show full text]
  • Kirjoja Lukevat Körtit - Ylistaron Untamalan Kylän Uskonnollinen Kirjalli- Suus Vuoteen 1920
    View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk brought to you by CORE provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto Kirjoja lukevat körtit - Ylistaron Untamalan kylän uskonnollinen kirjalli- suus vuoteen 1920. Marja Palo Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2016 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos Institution Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitos TekijäFörfattare Marja Palo Työn nimi Arbetets titel Kirjoja lukevat körtit – Ylistaron Untamalan kylän uskonnollinen kirjallisuus vuoteen 1920. Oppiaine Läroämne Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria Työn laji Arbetets art Aika Datum Sivumäärä Sidoantal Pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2016 110 Tiivistelmä Referat Tässä herätysliike- ja kirjahistoriallisessa pro gradu -tutkimuksessa on selvitetty, mitä uskon- nollista kirjallisuutta Ylistaron Untamalan kylässä omistettiin ennen vuotta 1920 sekä pohdi- taan, miten kylän uskonnollinen suuntautuminen näkyy omistetussa kirjallisuudessa. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten lukutaito, kirjojen saatavuus sekä kustantaja- tai painattajataho ovat vaikuttaneet kirjojen tiehen talonpoikaiskylään. Kirjanomistusta Untamalassa verrataan aika- kaudelle tyypillisen tilanteen lisäksi myös Janakkalassa tehtyyn vastaavaan paikkakuntatut- kimukseen. Untamalan yksityiskirjastoista kerätty aineisto oli huomattavan laaja. Näin suuri määrä löyty- neitä vanhoja kirjoja talonpoikaiskylästä herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä kylän lukutaidosta, kirjojen hankinnasta
    [Show full text]