’Clean Greenland – Green Companies’-imi siuariarneq aamma angusat Kalaallit Nunaanni avatangiisitigut illersorneqarsinnaanerusup tungaanukarneq

CSR Greenland WWF Verdensnaturfonden Staffan Widstrand / WWF Staffan Widstrand / WWF WWF

Akisussaalluni aaqqissuisoq Lotte Frank Kirkegaard Oqaasertaliussat Rune Langhoff og Anne Mette Christiansen Assit saqqaaniittut WWF, Rune Langhoff Ilusilersornera Kathrine Najaaraq Schmidt

CSR Greenlandimit WWF Verdensnaturfonden, csr.gl og wwf.dk, december 2014-imi saqqummersinneqartoq Issuaanermi assiliinermiluunniit suniluunniit – tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit – qulequtaq saqqummiussisorlu taaneqassapput.

CSR Greenland 2010-mi pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaallu tamakkerlugu suliffeqarfinnik 40-t sinnerlugit ilaasortaqarluni. CSR Greenlandip takorluugaa tassaavoq kalaallit suliffeqarfiutaasa inuiaqatigiinnik attanneqarsinnaasunik pilersitseqataanissamut suliffeqarfiit akisussaaqataanerannik siuarsaanissaq ersarissuutitsinissarlu.

WWF nunarsuarmi avatangiisinut pinngortitamullu kattuffiit anginersaraat nunarsuarmi tamarmi nunani 100 sinnerlugit im- mikkoortortaqartoq 5 millioninillu tapersersorteqartoq. WWF- ip anguniagaa tassaavoq nunarsuup pinngortitaanermigut ava­tangiisiisa ajortunngortinnaveersaarnissaa kiisalu inuit pin­ ngortitamik siunissami oqimaaqatigiissumik inuuneqarnissaat. Imarisai

4 Ilinniarfigeqatigiissinnaavugut Kim Kielsen, Naalakkersuisut siulittaasuat 5 Inuit oqaloqatigiikkaangata, tupinnartunik pisoqartarpoq Brian Buus Pedersen, CSR Greenlandimi siulersuisut siulittaasuat 6 Isumassarsiorfiuvusi Gitte Seeberg, WWF Verdensnaturfondimi allattaaneq

7 Kalaallit Nunaanni avatangiisinik suliaqarneq

9 Suup anginerusup ilaa

10 Kalaallit Nunaat qorsooqqinnerusoq – suliniut pillugu

11 Suliffeqarfinnut minnernut maligassiuineq Kalaallit Nunaanni Sulisitsit Peqatigiiffiata

12 Avatangiisinik sammisaqarneq niuerfiuvoq pitsaasoq GrønlandsBANKEN

14 Millionilinnik iluanaarut Kalaallit Nunaanni Brugseni

16 Namminersorlutik Oqartussat ugguuna allannguisinnaapput Suliffeqarfiutit

17 Torraanerusumik timmisartuussinikkut ikummatissamik sipaarneq Air Greenland

18 Unammilleqatigiinnerup avatangiisinik mianerinninnissaq kajuminnartunngortippaa Nuup Bussii

20 Puuguttat mikinerit nerisassakoorneq minnerulersippaat Royal Arctic Line

22 Permagreenip biiliutini ikiliserujussuarpai

24 Nunarsuarmi suliffeqarfiit siuttui avatangiisinut tunngatillugu akisussaaffimmik tigusipput Kim Kielsen, Naalakkersuisut siulittaasuat Ilinniarfigeqatigiissinnaavugut

Suliniummi suliffeqarfiit ulluinnarni soqatigiissaagut, kisiannili aammattaaq piumasaqaa­ ingerlatsinerminni avatangiisinik teqarsinnaasariaqarpugut akunnitsinnilu pisussaaffi­ mianerinninnermut sulissutigisassat lersorluta. nutaat ilanngussinnaasimavaat. Sulisut suliffeqarfiillu qanoq piumassuseqartigalutik Tamakku tamatta ilinniarfigisinnaavagut! ullu­innarni sulinerminni avatangiisinik mianerinninni­ arluni sulissutigineqalersut piviusunngortinniarlugit sulisimanerat paasillugu nuannerpoq. Suliniutinut suliffeqarfiit peqataasut takutippaat suliat annikit­ Pisariitsunnguanik atortoqarlutik suliniummut ”Clean sunnguugaluilluunniit piffissap ingerlanerani Greenland – Green Companies”-imut suliffeqarfiit annertuunik angusaqarfiusinnaasarmata. peqataasut takutippaat, pinngortitaq avatangiisillu Nalunaarusiami erseqqilluinnartumik takuneqarsinnaa­ inuuffigisavut iluaquserniarlugit avatangiisit mianeri- voq nunatsinni suliffeqarfiit avatangiisit mianerineqar­ neqarnissaannik sulissuteqarnerit illuinnarni ingerlat- nissaannik eqqarsartalersimasut. Ilaatigut avatangiisi­nut sinermi qanoq piviusunngortinneqarsinnaanersut taa­ silallu pissusaanut tunngasut saniatigut aningaasaqar- maaliornikkullu ileqqaaruteqarnernik kinguneqarlutik. nermut tunngatillugu imminut akilersinnaammattaaq. Taamaaliorneq tamatta ilinniarfigisinnaavarput. Tamanna Kalaallit Nunaannut – nunatsinnut – nutaar- Avatangiisit piujuartitsinerullu sulissutigineqartunut siassatsialaavoq avatangiisinillu mianerinninnerulernis- Namminersorlutik Oqartussanit aallartinneqartartunut samut pingaarutilimmik ingerlariarnerulluni. Sulissuti- maannakkornit annertunerusumik ilanngunneqartaler- gineqartut malinnaaviginissaat aamma suliffeqarfiit nissaat sulissutiginiarpara. Suliffeqarfiit tusaaniartarni- peqataasut pitsaasumik pisussaaffittalimmillu taama­ arpakka Kalaallit Nunaanni avatangiisit mianerineqar- tullu CSR Greenlandip suleqatiginissaat qilanaaraara. nerulernissaannut piumasaqaatit killissarititaasutigullu Misilittagarineqalersut allanut ingerlateqqittarnissaat atugassarititaasut eqqortut pilersissinnaaniassagatsigit. pingaaruteqarpoq suliffeqarfinnut allanut isumassarsi- Ataatsimoorluta isumassarsiatsialaat sulissutigine­ orfittut atorneqartarsinnaaniassammata. CSR Green- qartullu siammartissavagut. Aaqqiissutissanik landimut, nalunaarusiamik tassannga saqqummersit­ eqqortunik toqqaaniarluta immitsinnut isummer-­ sisuusumut, qujanarujussuaq. Atuarluarisi.

Kim Kielsen

Naalakkersuisut siulittaasuat 4 Brian Buus Pedersen, CSR Greenlandimi siulersuisut siulittaasuat Inuit oqaloqatigiikkaangata, tupinnartunik pisoqartarpoq

Suliffeqarfiit, politikerit kattuffiillu Tamanna nutaarsiassaanngilaq. Kisianni tamatuma timi­ suleqatigiikkaangata, kivitseqatigiikkaangatta talerneqarnera takussallugu tamatigut pitsaasuusarpoq. nukiillu ataatsimoortikkaangatsigit, Tamatumalu aamma nunami matumani suliffeqarfinnut allanut kajumissaarutaanissaa neriunarpoq. aningaasatigut malunnaateqartarpoq. CSR Greenlandimeersuusugut suliniut manna aallar- tissimavarput takutikkusullugu, uppernarpianngitsut pisinnaasut, inuit oqaloqatigiinniarlutik aalajangeraa­ Nunarsuaq tamakkerlugu suliffeqarfiit inuiaqatigiinni ngata. inooqataaffimminni ersarissumik akisussaaffeqarput. Takutikkusupparput, suleqatigiinnerit taama ittut Tamanna aamma Kalaallit Nunaanni atuuppoq. Tamaani suliniu­tinik nutaanik isumassarsiorfiusinnaasunik suliffeqarfiit ima periarfissagissaartigipput, sammivim- kinguneqartarnerat. mut ataatsimut ataatsikkut arlaqarlutik noqitsigaanga- mik annertoorujussuarmik allanngueqataasinnaasarput. Suliniut manna, nalunaarutip matuma nalilerallagaatigut CSR-imik suliaqarnerup uppernarsaatai takuagut. Matumani Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik ­Oqartussat, CSR Greenland, WWF Verdensnaturfoden aamma suliffeqarfiit arfineq marluk inuiaqatigiinni ajornartorsiutit pillugit suleqatigiipput. CSR-imik suliaqarneq, quppernerni tullerni takuneqar- sinnaasutut, tassaasinnaavoq politikerit allaffissornerul- lu akornanni, inuussutissarsiortut kattuffiillu akornanni suleqatigiinnerup pitsaasumik angusaqarfiusinnaanera- nik takutitsivoq. Taakkua pingasut akornanni oqaloqa- tigiinnerup, kikkullu tamarmik ilisimasaat ilanngullugit, Rune Langhoff pitsaanerpaanik aaqqiissutinik nassaartoqarsinnaavoq. Politikkikkut suliniutit silatusaarnerusinnaasaqaat eqqarsaatigilluagaasinnaasarlutillu, kisianni sorlanit­ Brian Buus Pedersen, sinneqartarnerat qaqutigoorpoq iliuuserisanillu allan­ nguuteqartitsiniarnermik kissaatigineqartoq angus- CSR Greenlandimi sanagu, suliffeqarfiit ataatsimoorlutik sammivimmut siulersuisut siulittaasuat ataatsimut noqitsinngikkaangata. Suliffeqarfiit matumani peqataasut takutippaat, suliffeqarfiup aningaasanik sinneqartooruteqarnissaa kisiat eqqarsaatiginagu. Suli aningaasarsiortussaapput – soo­runalimi – kisianni maannakkoqqissaaq paasivaat, inuiaqatigiinni ajornartorsiutinik aaqqeeqataanermin­ nut ilutigalugu, inuiaqatigiinni unammilligassanik aaqqeeqataasinnaallutik – taakkua marluk sorpas­ suarnut atatillugu imminnut attuumassuteqarput.

5 Gitte Seeberg, WWF Verdensnaturfondimi allattaaneq Isumassarsiorfiuvusi

Suliffeqarfiit avatangiisit paarilluarniarlugit Tamakku Nunatta – nunarsullu – pisariaqartippaat. siuttunngoraangata, tamanna assut Pinngortitaq taassumalu systemii atorsinnaasagut isumassarsiorfiusinnaasarpoq. inuussutigaagut – taamaattumik pinngortitamik paarsinissarput pisariaqarpoq. Ineriartorneq aamma avatangiisinik illersuineq piumagutta atatissinnaavagut. Naggasiutigalugu Namminersorlutik Oqartussat aamma Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuiso­ qarfik suliniummik matuminnga tapersersuinerannut qutsavigerusuppakka. Neriuppunga, Namminersorlutik CSR Greenlandip aamma WWF Verdensnaturfondip Oqartussat siumut isigisumik suliniutit assingusut salli­- nalunaarusiaa suliniut ’Clean Greenland – Green utittassagaat, taamaasilluni avatangiisit pillugit eqqar- Companies’ pillugu isumassarsiorfitsialaavoq. sarluarneq – niuerneq pissutigalugu – siunissami kalaal- lit inuussutissarsiorneranni tamani siammaqqullugu. Suliffeqarfiit arfineq marluk peqataasut akornanni aku- erineqarnissamik nersualaarneqartussat tassaapput, Suliffeqarfinnut oqaannassaanga: taakkua tamarmik, isumassarsiorluarneq iliuusissallu Suliniutip ukiussaani nutaassami sulilluarisi! pinngorarnerat pissutigalugit. Suliffeqarfiit arlallit suli- niut aallartinngikkallarmalli aallartereersimapput, allalli aatsaat manna suliffeqarfimminni avatangiisinik aqutsi- neq misilerarlugu aallartipput. Kisianni kikkut tamarmik suliassaq kajumerisorujus- suuaat, suliffeqarfinnut Nunatsinniittunut tamanut kajumissaataasussamik sulisunillu tulluusimaarner- mik pilersitsinissamik, oqaluttuamik ilaquttaminnut ikinngutsiminnullu suliffeqarfimmik avatangiisinut iluaqutaasussamik iliuuseqarnermik oqaluttuamik avitseqateqarnissamik nassataqarpoq. Tamannalu tassaavoq suliniummi matumani angunia­ gaasoq. Nalunngilarput, suliffeqarfiit arfineq marluin- naat atorlugit nunarsuaq allanngortissinnaanatigu. Kim Vadskær Kisianni avatangiisit paarinerat aningaasaqarnikkut uuttorneqarsinnaasumik takussutissaqarpat, tamanna siulersuisut ataatsimittarfiini qullersaqarfinnilu Qaanaa­ Gitte Seeberg, miit Nanortalimmut tusaaneqarsinnaappat naamma­ gissavarput. WWF Verdensnaturfondimi allattaaneq. Tamannalu matumani isumaavoq. Taava siuttuussaagut. Taava allat seqerngup qinngor- neranik cellit ikkussuutissavaat, biilitaassapput kallerup innitortunik pappiaqqallu mumigani naqitsisalissallutik. Taava nikittoqariartulisaaq.

6

Kalaallit Nunaanni avatangiisinik suliaqarneq

Nunatsinni suliffeqarfiit avatangiisit pillugit suliassar- sitsisinnaanermik tikkuussisoq. Nukimmik kiassar- sioraangamik Danmarki qissimikkajunnerusarpaat. nermillu sipaaruteqarnissamik toqqartumik tamanna Tassani isumassarsiorfissarpassuaqarpoq – kisianni tikkuussisarpoq – tamanna imaakkajuttarput ernger- aamma assigiinngissutsit piusut imaapput, misilittakkat tumik tigussaasumik sipaaruteqarnermik, ilaatigullu tamarmik toqqaannartumik atorneqarsinnaanatik. Soorlu aningaasaliissuteqalaarnikkut pitsanngorsaataasin- assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni piffinni arlalinni naasumik. Kallerup inneranik kiassarnermillu atuiner- erngup nukissiorfeqarpoq nukimmik pilersuisumik; mut akiligassatigut iluaqutaasinnaasarpoq. Kalaallit Nunaanni eqqakkanik imermilluunniit atorni- Illoqarfiit erngup nukissiorfeqanngitsut eqqarsaatigalu- kumik isumaginninnissamut periarfissaqanngilaq; Suut git periarfissaq alla tassaavoq, nukik minguinnerusoq, tamangajammik tikisinneqartarput ungasissorsuarmiillu suliffeqarfiit kallerup inneranik pilersornerannut atorne- assartorne­ qarsinnaasoq. qartarlutik. Suliffeqarfiit CSR Greenland Nunatsinniittut Clean Green- arlallit cellinik land – Green seqerngup nu- Companie- kinganik tigoo­ simut atatil- raasunik avata­ lugu Kalaallit ngiisinik eria- Nunaanni ginninnerusunik suliffeqarfiit WWF tamatumun­ sorliit sammis- ngalu ilutigitil- assat eqqortut lugu kallerup Nunatsinnullu attuumassuteqartut suliaqarfiginissaat inneranik sipaarutaasunik peqareerput. Tamatumunnga qulakkeerniarlugu sammisassanik ujarlersimapput. ilutigitillugu tamatuma ersersippaa, suliffeqarfiit avata­ ngiisit pillugit sullissisut. Suliffeqarfiit ataasiakkaat – soor-

lu assersuutigalugu Ilulissani Pars – seqerngup nukinga- nut taarsiullugu anorrip nukinganik misileraasimavoq. Kalaallit Nunaanni avatangiisinik suliaqarnermi sammisassat Uuliap ikummatissallu atornerat patajaallisarneqarli Avatangiisinut tunngatillugu allannguilluinnartoq tas- Nukissiorneq saavoq uuliamik ikummatissamillu sipaarneq. Tassani malunnaatilimmik avatangiisit niuernerullu tungaatigut sipaartoqarsinnaavoq. Nukimmik annikinnerusumik eqqiluinnerusumillu atuineq Suliffeqarfittut iliuuserisinnaasaq tassaasinnaavoq Nukimmik atuineq Nunatsinnut tamarmut aningaasa­ assartuinermi pisariaqartitat misissornerat, assartui- qarnikkut iluaqutaasinnaavoq, aamma illoqarfinni nermilu uteqattaannginnissaq imaluunniit maskiinap erngup nukissiorfeqartuni. Illoqarfinni erngup nukissi- ingerlaannartinnissaa pinaveersaarniarlugit patajaalli- orfeqanngitsuni avatangiisinik sunniinnginnerunissaq saaneq. Misissuinermi suliffeqarfiup assartuussinermi siunertaraglugu nukimmik atuineq annikillisinneqarta- pisariaqartitai qanoqqissaaq innersut takusinnaagaan- riaqarpoq. Suliffeqarfittut ilaatigut akilersinnaasarpoq, ni, tamanna aamma soorlu assersuutigalugu piffissamik nukissiutinik atuinerup misissortinnissaa, pitsanngor- atuinermut annertunerusumillu patajaannerulernermik saataasinnaasunik kiisalu nukimmik atuinermik annikilli­ kinguneqarsinnaavoq. 7 Suliffeqarfiit ikummatissamik atuisut ilaannut sukumii- fissaasinnaasut pillugit kommunip oqaloqatiginissaanut sumik pilersaarusiorneq ikummatissamik taamaasillunilu tunngaviussaaq. Misiliutigalugit suliniut aallartinneqa- aamma aningaasanik sipaarnissaq pingaaruteqarluin­ reersut arlaqarput, suliffeqarfinnullu immaqa iluaqu­ narput – minnerunngitsumik Air Greenlandimut Royal­ taasinnaassaaq, eqqakkanut tunngatillugu iliuuseqar­ Arctic Linemullu. Tamatumani pingaarutilik alla tassaa­ nissami eqqartugassanut aallartitseqataagaannia. voq sulisut peqataatilernissaat, taamaasilluni motoori ingerlanngitsoq qaminneqartalerniassammat, eqqar­ saatigalugu biili maskiinallu qanoq atorneqartarnersut eqqaamallugulu avatangiisit ulluinnarni inuunermi Igitassanik annikillisitsineq eqqarsaatiginissaat. Periarfissaq alla tassaavoq biilit maskiinallu biilinik Igitassat suunerat aamma annikillisinnerat maskiinanillu kallerup innitortunik taarsernissaat. Sulif- Eqqakkanik isumaginninnerup saniatigut, maannakkut feqarfiit ataasiakkaat biilinik kallerup innitortunik ingam- eqqakkanik annikillisitsiniarnermi iliuuserisat pingaar- mik Nuummi tuniniaaneq aallartereerpaat, erngup nersaavoq. Tunngaviusumik pineqartoq tassaavoq, nukinga, piffiit qanittut biilillu kallerup innitortut misis- suut atortarnerlugit qulaajaaneq suullu tikisittarnerigut sortinnissaat ajornaatsunngortitsisarmat toqqaanerlu kiisalu qanoq atortarnerigut. ajornaatsoq avatangiisinik allanngortitsisinnaapput. Permagreen assersuutigineqarsinnaavoq, sanaartorner- Illoqarfimmi biilit tamangajammik suliffeqarfinni pigi­ mi atortussanik annertuumik Danmarkimi pisiniartartoq. neqartut biilinik avatangiisinik eriaginninnerusunik Atortussat tamakkiisumik atornissaat, kukkunaveersaar- taarsernissaat periarfissagissaarpoq. nissaq ’atortullu asuliinnartut’ atuinikinnermik kingune- qarsinnaapput, taamaasilluni atortussanik ikinnerusunik iginneqartussanik Kalaallit Nunaannukaassinissaq – tamanna avatangiisinut aningaasaqarnikkullu pit- Eqqakkat saasuuvoq. Assersuut allat tassaavoq Brugseni,­ tassani Sinerissami eqqakkanik immikkoortiterinermik assigiin­ nerisassakoorneq eqqaanerlu avatangiisit ­tungaatigut ngitsunik periarfissaqarluni, eqqaavilerinerit tamarmik iliuuseqarnermi pingaarnersaapput. Pisiniartarnerup Nunarput tamakkerlugu isumagineqarsinnaanngillat pitsaanerusumik aqunneqarneratigut, igitassat, sinnikut – taamaattumik piffinni tamani eqqakkat immikkoorti- eqqagassat annikinnerupput. Tamanna aningaasaqar- ternissaat isumaqanngilaq. nermut avatangiisinullu pingaaruteqarpoq.

Eqqakkat ulorianartut Atoqqiineq Kemikaliat, qalipaatit sinnikui, batteriit allallu ulorianar- Allatut maangaannartitsineq pillugu eqqarsarneq tas- tut suliffeqarfiit Nunatsinniittut tamarmik eqqumaffi- saavoq atoqqiisarnermik eqqarsaateqarneq – sinnigut gaat. Eqqakkat ulorianartut akisussaassuseqartumik allat atorsinnaavaat? Kalaallit Nunaanni loppemarked­ iginneqarnissaat illoqarfinni tamani periarfissaavoq. eqartarneq ileqqorineqarpoq, suliffeqarfiillu immaqa Eqqakkat ulorianartut katersorneqarnissaasa qulakkeer­ allaffimmi pequtinik atoreernikunik, printerinik, qara- neqarnissaat pillugu, eqqakkat ulorianartut suunerat saasianik, qullernik, inissianit pequtinik assigisaannillu qanorli isumagineqassanersut sulisunut ilisimatitsissu­ akikitsumik tuniniaasinnaapput. Nutaanik nussuinissa- tigissallugu pingaaruteqarpoq. Tamanna suliffeqarfinni mik tamanna killilersuutaavoq, eqqagassaqartitsinngi- eqqakkanik ulorianartunik isumaginnittarnermut pingaa- nerullunilu. ruteqarpoq, tamatumunngalu ilutigitillugu ilisimasat su- Aamma imaassinnaavoq suliffeqarfiit atortuutaat lisut imminni iluaqutissanngorlugit angerlaassinnaavaat. sinneruttut immini niuerutinngorsinnaasut. Soorlu assersuutigalugu Permagreenip atortuutini sinneqar- toorutigisani inunnut tuniniartartuugunigit, maangaan­ Eqqakkat allat – pappiaqqat qeratasuut, nartitsineq annikinnerussaaq, taakkua eqqagassatut pappiaqqat, igalaamernit il.il. isumagineqartartussaammata atortussallu Nunatsin- Kommunit arlallit eqqakkanik assigiinngitsunik tigusinis- nukaatassat ikinnerullutik. Nerisassat sinneqartooruti- saminnut periarfissaqarput, eqqakkanillu immikkoortite­ gineqartut aamma isumagineqartalersinnaagaluarput, rineq ilaatigut suliffeqarfiup kommunimut eqqakkanik ulloq tunineqarfissaat kingulleq najoqqutaralugu akikin- tunniussasanerani akiligassamut apparsaataasinnaalluni. neruusmik tunineqartarsinnaammata, tunniussinissamil- Illoqarfimmiit illoqarfimmut eqqakkat sorliit immikkoor­ luunnii isumaqatigiissuteqarluni imaluunniit Danmarkimi titerneqartarnerat assigiinngimmat, aallaaviusoq tassaa­ ’Rub og Stub’-imisut tuniniarneqartussanngorlugit. voq periarfissat maannakkut piusut siunissamilu periar-

8 Suup anginerusup ilaa

WWF

Suliniut Clean Greenland – Green Companies avata­ ngiisit pillugit paasisitsiniutip Saligaatsoq – Avatangii- serik-ip, CSR Greenlandimit ingerlanneqartup ilagaa. Paasisitsiniut – aallaqqaataani ukiumut ataasiarluni ul- lormi aalajanger­simasumi saliinermik ingerlatsisarneq ineriartorsimavoq suleqatigiissummut annertusiartor- tumut Saligaatsoq – Avatangiiserik. Namminersorlutik Ullumikkut Saligaatsoq – Avatangiiserik Nunatsinni Oqartussanut qujanaq avatangiisit pillugit unammilligassat ilisimalluaqqullugit Projektet Clean Greenland – suliniutini kiisalu ilisimasanik, suliniutillu akimorlugit Green Companies Avatangiisinut isummanillu allannguiniarluni paasisitsiniaanerni pisortat- Pinngortitamullu Naalakkersuiso­ namminersortut suleqatigiiffigivaat immikkut illuinnar- qarfimmit, Namminersorlutik toq. Oqartussat, VEK-mut aningaasa- Saligaatsoq – Avatangiiserik-ip Namminersorlutik liissutit nukissiutinik ataavartunik, Oqartussatut aamma kommunitut, kattuffiit pituttor- nukissiutinik atuilluarnermik simanngitsut, minerunngitsumillu inuussutissarsiortut aamma silaannarmut ineriartor- nukii ataatsimuulersippai. Saligaatsoq – Avatangiiserik titsinermik suliniutinut sammit- 2014-imi Nordisk Råfip avatangiisinut pinngortitamullu inneqartut aqqutigalugit taper- sersorneqarpoq. nersornaatisitassaatut inassutigineqarpoq.

9

Kalaallit Nunaat qorsooqqinnerusoq – suliniut pillugu

Clean Greenland – Green Companies CSR Greenlandip suliaqartussanik suleqatigiinnik pilersitsineq aamma aamma WWF Verdensnaturfondip akornanni ukiuni avatangiisit pillugit iliuutsinik tigussaasunik naammas- pingasuni suleqatigiilluni suliniutaavoq. sisaqarneq, suliatut sunniutit tungaasigut uuttortarasu- arneqarsinnaasutut isigineqartut. Suliffeqarfiit katillugit arfineq marluk peqataapput, tassalu Air Greenland, Royal Arctic Line, Nuup Bussii, Tamatumunnga ilutigitillugu suliniuteqarnermi sulif- Permagreen, GrønlandsBANKEN, Kalaallit Nunaanni feqarfiit peqataasut avatangiisitigut iliuutsitik pillugit Brugseni Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat oqariartuuteqarnissaannut kiisalu angusamik sulisu­ (Grønlands Arbejdsgiverforening). minnut, sullitaminnut, oqartussanut, tusagassiutinut soqutiginnittunullu allanut nalunaarutiginissaannut Suliniutip suliffeqarfiit peqataasut avatangiisinik artuk- tapersersuinissaq. kersuinnginnerunissaat siunertaraa. Tamanna suliffe- qarfinni avatangiisinut iliuuseqarnikkut pisarpoq. Anguniagaq tassaavoq suliffeqarfiit peqataasut mali- gassiuinissaat inuiaqatigiinnilu kalaallini avatangiisit Suliniutip ukiuani siullermi pingaarnerpaatillugu sam- pillugit ineriartornermut avatangiisit pillugit unammilli­ mineqartoq tassaavoq, suliffeqarfinni avatangiisinik gassatsinnut isiginnittaasitsinnut sunniuteqaqataanissaat.

ww.csr.gl takuuk WWF WWF

Staffan Widstrand / WWF Rune Langhoff

10 Kalaallit Nunaanni Sulisitsit Peqatigiiffiata Suliffeqarfinnut minnernut maligassiuineq

Kalaallit Nunaanni Sulisitsit Peqatigiiffiata Sulisitsisut Peqatigiiffianni avatangiisinik suliniuteqar- avatangiisinik suliaqarnermigut takutippaa, tartunik suleqatigiissitaliortoqarsimavoq isumassarsi- CSR-imik suliaqarneq Nunatsinni suliffeqarfinni orniarlunilu allattoqarfimmi ataatsimiittoqarsimalluni, tassanilu avatangiisinik suliniuteqartartut sunik suliaqar- minnerusuni ajornanngitsoq. sinnaanerat isumassarsiorfigilluarneqarpoq. Systeme­ rujussuussanngillat, kisiannili suliariuminassapput, Bent Sørensen oqarpoq. Avatangisinik CSR-imillu suliaqarneq Nunatsinni suliffe- Soorlu assersuutigalugu printerip illugiimmik pappi­ qarfinni annerusuni taamaallaat ingerlanneqarsinnaan­ aqqamut printerisinnaanera, nillujuitsut kaffiliuut ngillat. Tamanna Nunatsinni Sulisitsisut Peqatigiiffiata ikumatiinnarnagu kaffimut atornerat computerskær- (GA-p) Clean Greenland – Green Companiesimi millu automatiskimik qamittarnerat. Tamakkununnga peqataanermigut uppernarsassallugu kissaatigaa. ilutigitillugu igalaaq ammarneqaraangat kiassarneq Nunatsinni Sulisitsisut Peqatigiiffianni siunnersorti ava­ qaminneqartarpoq, ataatsimiinnisamullu ataatsimut tangiisinillu suliaqarnermi akisussaasoq Bent Sørensen aalajangersimasumut biilit ataatsit ataatsimiigiat arlallit oqarpoq. atortarnissaat, siusinnerusukkut ataatsimiigiat tamarmik immikkut biileqartaraluartut. Sulisitsisut Peqatigiiffiata Nunatsinni suliffqarfiit 500-t missaanniittut ataqatigiissartarpai amerlanerpaartaallu Iliuuserigasuarneqarsinnaasut aallarteriaannat mikisuararsuupput. amerlaqaat, Bent Sørensen oqarpoq. Suliffeqarfeerarpassuarnut CSR-imik suliaqar- neq oqaatsillu allanikkajaat isummerfigissallugit Avatangiisit pillugit iliuuseqaqatigiittartut imermik, ajornakusuukkajuttarput. Tamatuma aamma kiassarnermik kallerup inneranillu atuineq qanoq anner­ suliffeqarfeeqqani suliarineqarsinnaanera tutiginersoq‘‘ misissortussaavaat, taammaasilluni siunis- takutikkusupparput, Bent Sørensen oqarpoq. sami annikilliliisimanerit malinnaaffigineqaqqullugit. ‘‘ Qanoq iluanaaruteqartiginerluta uuttor- Ullumikkut inuit 8-10 Sulisitsisut Peqatigiiffiata allatto­ tarusupparput. Taava nuannernerussaaq. qarfiani suliffeqarput, kisianni Bent Sørensen isuma­ Ullumikkut iliuusereriikkagut amerlaqaat, qarpoq, tamanna aamma allannguinermik kingune­ eqqarsaatigineq ajukkagut. Qanoq iliuuse­ qarsinnaasoq: qarnerusinnaanitta allartinnera pingaarne- paajusimavoq, Bent Sørensen oqarpoq. Oqartoqartarneratut, kuuararpassuit kuussu­ ‘‘ anngortitsisarput. Suliffeqarfiit angisuut, uat- sinnut naleqqiullutik nukinnik aningaasanillu Sulisitsisut Peqatigiiffiat siumut isigisumik biilit tunniussisinnaassuseqarnerupput, taamaakka- kallerup innertortup suliffeqarfiup biilitut atulernissaa luartorli sorpassuit aallarteriaannaavagut – ta- eqqarsaatigaa, avatangiisinullu tunngasut eqqartorne- mattaallutalu iliuuseqaraangatta sunniuteqar- rat pisiniarfigisartakkat peqatigalugit aallarnisarneqar- ‘‘ tussaallutik. tarpoq, Bent Sørensen oqarpoq.

Bent Sørensen Rune Langhoff

11 GrønlandsBANKEN Avatangiisinik sammisaqarneq niuerfiuvoq pitsaasoq

GrønlandsBANKENimi avatangiisinik GrønlandsBANKENilli nammineerluni sullitanut nukimmillu sammisaqarneq assersuutissatsialaanissaa aamma pingaaruteqartoq, aningaasaqarnikkut silatusaarneruvoq. Carsten Th. Pedersen isumaqarpoq. Tamannalu aamma pissutaavoq, aningaaseriviup Clean Greenland – Green Avatangiisit eqqarsaatigigaanni, aningaasatigut Companiesimut peqataaneranut. iluanaarutaasartoq oqaatigineqarpoq. Aningaaseriviup suliniutip ukiuata siulliup ingerlane- rani tunngaviusumik avatangiisinut politikki oqaaser- talersorsimavaa avatangiisillu pillugit suleqatigiinnit GrønlandsBANKENimi avatangiisinik suliaqarneq nu- 120-usunit aqqaneq marlunnik inuttalimmik pilersitsisi- kinnik atuinermik tamakkersornermik avatangiisinullu malluni. Suleqatigiit sinerissami aningaaserivimmi suli- iluuseqarnerneq aningaaseriviup immikkoortortaani sumik ataatsimik Nuummilu qullersaqarfimmit arfineq arfinilinni imaqarpoq. Kisianni aamma uani pineqartoq marlunnik inuttaqarput. tassaavoq sullitat avatangiisinut iliuuseqarusutsilerne- Avatangiisit pillugit suleqatigiit ilaatigut 2014-imi sulif­ rat. feqarfiup avatangiisitigut suliassai sammisussaavaat, Aningaaseriviup avatangiisinut taarsigassarsisitsissu­ taamaasilluni annikillisaaniarluni anguniakkat ukiumi taatigut, inuttut privaatimik imaluunniit suliffeqarfittut aggersumi aalajangersarneqarsinnaaniassammata. atorluarneqarsinnaasutigut, sullitat ilaatigut inigisanik Suliniut avatangiisinik suliaqarnermut ilusiler- iluarsartuussinernut imaluunniitt biilinik energiklasse suutaalluarsinnaavoq. Taanna aqqutigalugu A-nik pisissutissanik taarsigassarsiniarsinnaapput. avatangisinut tunngatillugu unammilligassagut Inuit avatangiisit pillugit isumakuluuteqartut sukateriffigisinnaavagut, taamaasilluta tassaapput inuit akisussaassusermik tigusisut. ava­tangiisit eriaginissaat sammisatsinnut Sullitatta pitsaasumik aningaasaqarnikkut inis- ‘‘ilanngullugit ingerlaavartumik eqqarsaatigi­ sisimanissaat soqutigisaraarput, nukissiutillu niassagatsigit, sullissinermi siunnersorti tungaasigut annertusaagaanni, ulluinnarni aamma avatangiisit pillugit siunnersorti ‘‘aningaasanik sipaartoqarsinnaavoq. Tamanna Camilla H. Haahr oqarpoq. sullitatsinnut, avatangiisinut uatsinnullu pitsaa­suuvoq. Taamaasiornikkut avatangiisit aningaasaqarnerlu imminnut atatillugit eriagi- neqarsinnaapput, GrønlandsBANKENimi allaf- fissornikkut pisortaq CSR-imullu akisussaasoq, Carsten Th. Pedersen oqarpoq.

2014-ip ingerlanerani GrønlandsBANKEN Nuummi, Aasianni, GrønlandsBANKENimi sulisoq ataaserluunniit Maniitsumi qanittukkullu Qaqortumi cellinik seqerngup avatangiisinut suliniutitta angu­ qinngorneranik TIGOORAASUNIK ikkussuisimavoq. niagaqartuunera Immikkoortortani taakkunani ukiumut kallerup inneranut ‘‘qularutiginngilaa. 10 procentimik sipaaruteqartarnissaq naatsorsuutigineqarpoq. Carsten Th. Pedersen

12 GrønlandsBANKEN GrønlandsBANKEN

GrønlandsBANKEN

Siunissami avatangiisitigut pitsanngorsaater- Maannangaaq GrønlandsBANKEN suliassanik ingerla- passuit assigiinngitsut suliarisalertussaavagut. teqqitassanik sammisaqarpoq. Najukkami iliuuserisat Cellit seqerngup qinngorneranik tigooraasut saniatigut, pisiniartarfiit eqqortumik avatangiisinut assigalugit iliuutsit allat aamma sipaarutaassap- iliortuunissaat CSR-imullu politikkeqarnissaat piu- pata, tamanna ajunngilluinnarpoq, Carsten Th. masaqaataavoq. Pedersen avatangiisit pillugit iliuusissanik alla- ‘‘ Piffissaq takkukkumaarpoq, sullitatta avatangii- nik allartitsinissamut qilanaartoq oqarpoq. sinut tunngatillugu iliuuseqartuunissatsinnik piu- masalernerat, taamaasippallu siuttuugaanni pit- saalluinnarpoq, Carsten Th. Pedersen oqarpoq.

Avatangiisinut tunngasut atuutilersinneqareersut ‘‘ • Nerisassanik igitsisoqassanngilaq • Aningaaseriviup illuutaanni tamani ingerlaavar­tumik – neri­sassat sinneruttut tamarmik nukimmik atuinerup annertusarneratigut angerlarsimaffeqanngitsunut illup iluata kissaanik atuilluartitsilerpoq. pajugutigineqartassapput. • Biilit kallerup innitortut sullitanut pulaarnermi • Cellit seqerngup qinngorneranik atornerisigut CO2-mik aniatitsineq annikillisippaat. tigooraasut aningaaseriviup immikkoor­ • Videokkut ataatsimiinneq aamma Lyncimik tortaani pingasuni kallerup inneranik atortorissaaruteqarneq umiarsuarmik atuinermik annikillisaataapput. timmisartumillu angalaneq annikillisippai.

13 Kalaallit Nunaanni Brugseni Millionilinnik iluanaarut

Clean Greenland – Green Companiesip aal- Tamanna CO2-mut tunngatillugu aningaasaqar- lartinneraniit siusissukkulli avatangiisinut su- niarnikkut iluaqutaasorujussuuvoq, Niels Mathi- liniutit peqqutaallutik Brugseni avatangiisinut asen, Brugsenimi aningaasaqarnermut pisortaq oqarpoq cellillu seqerngup qinngoroneranik silaannarmullu iluaqutaasunik millionilinnik tigooraasut saniatigut Brugsenini kallerup iluanaaruteqareerpoq. ‘‘inneranik sipaarutaasinnaasut aallarnisarne­ qarsimanerat oqaatigaa.

Pisiniarfinni cellit seqerngup qinngorneranik tigooraa­ Iluaqutaanera takusinnaalereersimavarput, taamaasil- sut Nunatsinni takornartaajunnaassapput, tamannalu lunilu Brugsenip kallerup inneranut aningaasartuuti- inuiaqatigiit nik 1 million kalaallit sungi- sinnerlugu unniassavaat. kiisalu 2014- Cellit seqer­ Ingerlaavarnissarput suliniutip qulakkeerpaa. imi 2012-imut ngup qinngor- naleqqiullugu neranik tigoo­ Tassa imaappoq, avatangiisinik suliaqarneq puigorneqanngilaq. 1,5 millionimik raasut siulliit Samminnittuarnissarput qulakkeerpaa. Suliniutip sipaaruteqar- aasaq Bugsen nermik kingu- Maniitsumi eqqaasittanngikkaluarpatigut, samminnittassanngik- neqassaaq. ikkunneqarput kaluarpugut, Niels Mathiasen oqarpoq. Avatangiisinut qaammatialu­ aningaasarner­ innannguillu mullu tunnga- qaangiuttut, tillugu cellit atortorissaa­ seqerngup rut avatangiisinik eriaginnittoq aningaasaqarnikkut qinngorneranik tigooraasut illoqarfinni imermik nukis- iluanaarutaareersimavoq. Kilo­watttimet siulliit Nukissi- siuteqarfiunngitsuni atorneqarnissaa tulluutissaqaaq. orfinnut tunineqareersimapput kallerullu inneranik piler- Taakkunani innaallagiaq akikinneruvoq, tamatumalu sitsineq ima annertutigaaq, cellit seqerngup qinngor- kingunerisaanik aningaasaliissuteqarneq sukkanerusu- neranik tigooraassutit 360.000 kruuninik akeqarsimasut, mik imminut akilersinnaavoq. ukiut 3-4 ingerlanerini imminut akilersinnaassallutik. Taamaattumik Brugsen Narsami kiisalu illoqarfimmi allami ataatsimi Brugseneqarfiusumi 2015-imi cellinik

Politikerit tungaannit suliffeqarfiit avatangiisinik, eqqagassanik isuma­

ginnittarnermut aamma CO2-p anni­ killisinneqarnissaanut piumasaqaate­ qartoqarnerusinnaavoq. ‘‘ Niels Mathiasen Rune Langhoff

14 seqerngup qinngorneranik tigooraasunik ikkussisoqar- pisiassat pisiarissallugit nakernarnerulersitsinikkut. nissaa pilersaarutigineqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik ukiumut 1 million kruunimik sipaarutqeartoqartalersimavoq annikinnerujussuarmillu Kallerup inneranik sipaarniarnermut atatillugu Brugseni CO -mik aniatitsisoqartalersimalluni. qaammammoortumik pinnattaassalerlugu unammisit- 2 sisalersimavoq, tassani pisiniarfiit kallerup inneranik Taamatullu aningaasaqarnerikkut iluanaaruteqarneq sipaarneqqusaatsinneqartarput. kajumissataasussaavoq, Nunatsinni CSR-imik siaruar­ terinissamut iluaqutaasinnaavoq, Niels Mathiassen Tamatumunnga ilutigitillugu Brugseni ukiut marluk isumaqarpoq, taassumalu avatangiisinik suliaqarnerup ingerlaneranni nerisassat igittakkani 25%-imik ikileriar- nanginnissaa qilanaaraa suliniullu naammagisimaaral- tissimavai. Tamanna nittarsaassilluarnikkut pisiassallu larlugu. qaangiuteqqajaalersut akikillineratigut pisimavoq,

Kaj O. Jensen

Cellit seqerngup qinngor­ Brugsenimi silaannaq avatangiisillu pillugit iliuuserisat allat neranik tigooraasut atornerat avatangisiinut • Nukissiutitigut atukkat qulaajarnerat. iluaqutaavoq, kallerup innera tamarmi maani • LED-pærinut imaluunniit qullernut nukimmik atuinikittunut nuunneq ‘‘dieselgeneratorinit pisa­ • Nillataartitsiviit ikittaatilernerat/qamittaatilernerat. ratsigu. Tamatumunnga ilutigitillugu pisiniarfim­ • Tippit sipaarutaasut kiassarnermik annaasaqaataannginnerusut mut iluaqutaavoq, kalle­ nillataartitsivimmut qerititsivimmut ikkussuunnerat. rup innera atunngisarput • Pappiaqqanut naqitsissummut aningaasaliineq – ukiup ataatsip elværkimut tunisaratsigu. ingerlanerani pingasoriarluni akia utereerpoq. Kaj O. Jensen, • Sulisut inaanni perusuersartarfinnilu qullernik namminneq Maniitsumi Brugsenip qamittartunik ikkussuineq. pisiniarfiani pisortaq

15 Suliffeqarfiutit Namminersorlutik Oqartussat ugguuna allannguisinnaapput

Kalaallit suliffeqarfiutaat avatangiisinik nissaq imaluunniit oqorsaaqqinnissaq pilerinar- pitsaanerusumik paarsilluarnerussappata, nerulerpat, tamanna inuiaqatigiinnut iluanaaru- suliassaqarfiit ilaat Kalaallit Nunaanni taassasoq GrønlandsBANKEN isumaqarpoq. Namminersorlutik Oqartussanit iliuuseqarfigine­ Nuup Bussii Utoqqarmiut Kangerluarsunngu- qartariaqartut, suliffeqarfinnit oqaatigineqarpoq anit erngup nukissiorfimmit kallerup innerata atorneqarneq ajortup immikkut ittumik akeqar- nissaa ujartorpaa, taamaasilluni biilit kallerup Permagreen-imut inniminniinerit 80-85 pro- innitortut unnuakkut immerneqartalernissaat centii pisortani sanaartortitsisunit pisarput. periarfississammagu. Taamaasilluta ataatsi­ Pisortani sanaartortitsisut neqeroorutit tigune- ‘‘ moortumik angallassineq mingutsitsinngitsoq qartut akornanni toqqaasussanngoraangata, periarfissarilissagaluarparput, oqaatigineqar- amerlanertigut neqeroorutit akikinnerpaat kik- poq. ‘‘kut toqqarneqarnissaannut aalajangiisuusarput, taamaattumillu inaarutaasumik entreprenørimik toqqaanermi avatangiisinut tunngasortaat Air Greenlandip, Royal Arctic Linep aamma pingaartinneqannginnerusarlutik. Sanatitsisutut Kalaallit Nunaanni Brugsenip Nunatsinni eqqa- immaqa akikinnerpaaq tamatigut pingaarneru- gassanik isumaginnittarnerup aaqqiissutigine- tittariaqanngitsoq Permagreen isumaqarpoq. qarnissaa pillugit kikkut tamaasa ujartuiffigai.

Namminersortunut, suliffeqarfinnut pisortanullu ‘‘CSR Greenlandip suliniutit suliffeqarfiit immin- avatangiisinut aningaasaliinissamut pilerinarne­ nut iluaqutiginerannik kinguneqartut ujartor- rulersitsisoqarnissaa GrønlandsBANKEN-imit pai, Danmarkimi iliortarnertut iliortut, naalak- kissaatigineqarpoq. Ullumikkut nukissiuutitigut kersuisut aningaasanut inatsit aqqutigalugu pitsanngorsaanerit imminnut akilersinnaaneri aningaasaqarnermik kaaviiaartumik taperser­ ‘‘assigiinngissuteqartorujussuupput. Uuliamik ‘‘suisarnerannik imaqartoq, suliffeqarfinnut ­sipaarnissaq, assersuutigalugulu unnuakkut 230-nut attuumassuteqartoq suliffeqarfinnillu erngup nukinganit nukissiamik atuinissaq, imminnut sinneqartoorutiminnik paarlaateqa­ seqernup kissaanik innaallagissiuutinik ikkussui- tigiissinnaanermik imaqartoq.

WWF Bryan and Cherry Alexander / WWF

16 Air Greenland Torraanerusumik timmisartuussinikkut ikummatissamik sipaarneq

Air Greenlandip torraanerusumik Timmisartulli orsussaa kisimi sammineqanngilaq. Air Greenland Clean Greenland – Green Companiesimut timmisartuussinikkut CO2-mik aniatitsinini annikillisippaa. Ukiumut Atlantiku qulaallugu atatillugu avatangiisit pillugit nalunaarusiorsimavoq sulinissamilu ingerlaqqinnissami pilersaarusiorsimaluni: timmisartuussisarnerit 140.000 kilometeriusut. Arlaannik toqqaagaangatta, tamatuma inuia­ qatigiit sunnertarpai. Tamanna uagut nassu- erutigisimavarput. Arlaannik iliuuseqarnitsigut, Air Greenlandimi avaqqunneqarsinnaanngilaq: tamanna inuiaqatigiinnut annertoorjussuarmik Timmisartup orsussaa. sunniuteqarsinnaavoq, Sulisoqarnermut Qulliup pærerpassui sipaarniutillu allat amerlasoor­ ‘‘Pisortaq Mads B. Christensen oqarpoq. parujussuit ikkussuunneqartariaqarput, timmisartumut Taamaattumik Air Greenland suleqatigiinni eqqagassa- orsussap sipaarnissaq uuttortarniaraanni. nik isumaginnittarnermut tunngassuteqartunik suliaqar- Taamaattumik tamanna Air Greenlandimut pingaarner- tuni ilaatigut peqataavoq, suliffeqarfiullu iluani biilit tut sammineqarpoq. kallerup innitortut misilerarlugit kiisalu nutaanik illu- liornermi avatangiisinik asattuussisut malillugit sanaar- torluni, allaffinnilu pærit kallerup inneranik atuinikittut atorneqalersimallutik.

Torraanerusumik timmisartuussinikkut sipaarutit: ikummatissaq 140.000 kilo

– assigivaa ukiumut CO2-mik 450 tonsit.

Rune Langhoff Rune Langhoff

Tamanna pivoq sukkassutsit assigiinngitsut pingasut Air Greenlandimi niuernikkut ingerlatsineranut immini timmisartortartut malitassaasa aalajangersornerisigut. pingaaruteqarpoq, Nunatta siunissami pitsaasumik Sukkassuseq ingerlatsinikkut aningaasakkut aamma avatangiisinut tunngatillugu pitsaasumik tusaamane- avatangiisinut pitsaanerpaaq tassaavoq nipip sukkas- qarnissaa: susaata 81%-ia, taannalu timmisartortartut maanna ma- Timmisartuussinerit tunineq ajorpagut, timmi­ littuaannarpaat, timmisartup tikiffissaa nalinginnaasoq sartornerup nuannarineqarnera pissutigalugu. pilersaarut naapertorlugu inissisimagaangat. Taamaal- Timmisartuussinerit tunisarpagut, arlaat laat Nunatsinni timmisartuussinermi kinguaattoorneq piffim­miit piffimmut ingerlanneqartussaam- qaangerniaraanni imaluunniit timmisartumi inuttanut mat; Nunatsinnukartorpassuarnullu atatillugu piffissarititaasoq angumeriniarniaraanni, sukkassuseq siunertaq pingaarneq tassaasarpoq Nunatta nipip sukkassusaata 82 imaluunniit 83%-anut qaffanne- ‘‘ minguitsup kusanartullu takunissaa. Taamaat- qarsinnaavoq. tumik mingutsitsisutut tusaamaneqarutta Tamannalu aamma ima sipaarutaasimatigaaq, maanna iluaqutigisinnaanngilarput. Ullumikkut pinngor-

Nunatsinni timmisartuussinermi aningaasanik CO2-millu titamik paarsillaqqissinerusimavugut, kisianni qanoq sipaaruteqarsinnaaneq sukumiisumik misissor- suli suliassaqarpugut, Mads B. Christensen neqalersimalluni. oqarpoq.

17 Nuup Bussii Unammilleqatigiinnerup avatangiisinik mianerinninnissaq kajuminnartunngortippaa

Nuup Bussiini bussinik ingerlatitsisut maanna Literimut ungasinnerusumut ingerlanissaq angunia- avatangiisinik asattuussinerpaajuneqqusaallutik gaavoq, ikummatissarlu 5-10 procent sipaarsinnaa­ unammisarput. Tamanna aamma pillugu isu- gaanni, ajunngilluinnarpoq. mannaannerusumik ingerlaatarput.

Ataatsimut inunnik angallassisarneq biilinik ataasiak- kaanik biilertarnermut sanilliullugu silaannarmut avat- Taamatut sipaarniuteqarneq angiisinullu mingutsitsinaveersaataanini pissutigalugu immini mingutsitsinnginnerusarpoq. ukiumut 150.000 kruunit imaluunniit

Kisianni bussinik ingerlatseqatigiiffimmut Nuup Bus- 90 ton CO2 sinnerlugu naleqarpoq. siinut aningaasaqarnikkut silaannarmullu tunngatillugu suliffeqarfiup bussinik ingerlatsitsisuisa avatangiisinik mianerinninnerullutik bussinik ingerlatsisarnerat aningaasaqarnikkut silaannarmullu mianerinnittumik iluaquteqareerpoq, ukiut tamaasa Nunatta illoqarfiisa pingaarnersaanni inuit bussini 16-ini 2,4 millionit Tamatumunnga ilutigitillugu Nuup Bussii hybridbussit angallattarnerisigut. ikummatissamik kallerup inneranillu Nuummi Utoqqar- miut Kangerlusarsunnguaneersumik akuleriisillugit Biilernissamut ikummatissamik atuinikinnerusumut ingerlasinnaasut taamaasillutillu aamma silaannarmik kajumissaariniarluni, ukiumut 350.000 literi atorneqar- eriaginnittut misilerarpai. tartoq eqqarsaatigalugu, taamaattumik Nuup Bussiisa bussinik ingerlatitsisut akornanni unammineq aallartis- Bussi Nuummi februar 2014-imili ingerlaalerpoq aam- simavaat, taamaasillutik bussinik ingerlatitsisut sapaatip malu paasinarsivoq, ikummatissaq 20% sipaarneqartar- akunnera allortarlugu qanoq bussinik ingerlatitsisarner- toq. Kisianni ikummatissaq Nuummi akikigaatsiarmat, lutik ilisimatinneqartarput. hybridbussit atornerat Danmarkimut naleqqiullugu annikinnerusumik sipaarfiuvoq. Taamaattumik bussit Sukkatseriasaaqattaarani unipilooqattaaranilu naam- kallerup innerinnaanik ingerlatillit suli soqutiginarnerus- maannartumik assigiiaamik ingerlagaanni, iluaqutis- sapput, Michael Driefer isumaqarpoq. sartaqarpoq. Avatangiisinut sillimaniarnermullu tunngatillugu. Tamannalu bussinik ingerlatsitsisut nalunaarusiami atuarsinnaavaat: Inuit niaquisigut anaartaannarnagit, ineriar- tornermut nalunaarusiortarpugut, tassanilu inuit piffissami aalajangersimasumi qanoq ineriartorsimanersut takusinnaavarput. Inunnik niaquisigut anaartaaneq pineqanngilaq, pit­ ‘‘saanerulernissarli pineqarpoq. Maannangaarlu avatangiisit eriagalugit biilernissaq nuanneri­ neqarpasippoq, Nuup Bussini pisortaq Michael Driefter oqarpoq.

Rune Langhoff

Michael Driefter, Nuup Bussiini pisortaq 18 Rune Langhoff

Michael Drieferip taamatut Nuup Bussiisa siuariarnerat Nuup Bussii ukiuni 34-ni piusimasoq aappagu ininut Clean Greenland – Green Companiesimi peqataaner- allanut nuussaaq, tamatumunngalu atatillugu avatangii- mik pissuteqarsoraa: sini nutaani avatangiisit aamma eqqarsaatigineqartus- saapput. Suliniut taama ittoq uatsinnut sammissallugu assut kajuminnarpoq. Sukaterinissatsinnut piu- Green Officenngornissaq eqqarsaatigineqartut ilagaat, masaqarfigaatigut suliffeqarfinnillu allanik isu- taannalu tassaavoq WWF-ip tunniuttagaanik allagarta- masioqateqarnissatsinnik periarfissilluta. Imatut mik allagartartaarneq. oqartoqartarpoq: ’Taamaasiussaagut’ – kisian- ‘‘nili ulluinnanngoraangat puigorlugu. Taamaat- tumik suliniutikkut uumatut ittutut samminnitta- riaqalersarpugut, Michael Driefer oqarpoq.

Systemip bussinik ingerlatitsisutut bussip qanoq inger­ lanera takutissinnaavaa. Attataasaq aappalaartoq iku­ mappat eqqaasinneqartarpugut, pitsaanerusumik iliorsin­ naasugut. Bussinik ingerlatsitsisoq Heni Abelsen, ‘‘ literimut ungasinnerpaamik ingerlasartut ilaat Nuup Bussii

19 Royal Arctic Line Puuguttat mikinerit nerisassakoorneq minnerulersippaat

Royal Arctic Linemi nerisassakoortarneq Taamaattumik pissutsit ukiuni marlunni- annikillisinniarlugu immikkut ittumik allatut pingasuni isumaqarsinnaasut kisiisa iliuuseqartoqarsimavoq. Kantiinami puuguttat misissussallugit aalajangersimavugut, Jakob Strøm oqarpoq, maanna minnerulersinneqarsimapput, taamaasillunilu nerisassat iginneqartartut ‘‘ ikinnerulerlutik. Erseqqissaassutigalugulu, Royal Arctic Linep tungaanit talittarfissap nutaap sananeqarnissaa kissaatigineqar- simasoq, taamaasillutik umiarsuit talittarfimmi talin­ ngangaagamik nunamit isumannaatsumik kallerup Royal Arctic Linemut avatangiisinik aqutsineq nuta- innilersorneqarniassammata. ajunngilaq. Imaani avatangiisinik aqutsineq sulinermi sivisuumik atorneqarsimavoq, kisianni umiarsuaatileqa- Kisianni isertugaanngilaq, Royal Arctic Linep avatangii- tigiiffiup qullersaqarfiani Nuummiittumi avatangiisinik sinut annertunerpaamik sunniisarnera umiarsuit ikum- aqutsineq ’Clean Greenland – Green Companies’-imut matissamik atuineraninngaanneerpoq. Taamaattumik peqataanermi aatsaat pimoorullugu aallunneqalersima- piffissami sivisuumi atuineq annikillisinniarneqarsima- voq. voq. Iliuuseqarnerit ilaat torraanerpaat tassaavoq, sulisut kantinami nerisassanik pisariaqartitamik sinneranik ti- Anguniagaavoq, ikummatissamik gusinnginnissaasa qulakkeerneqarnissaat. atuinerup umiarsuarni tamani Taamaattumik maanna kantinami puuguttat min- nerulersimapput. sømilimut 65 KIILUNNGORTINNEQARNISSAA. Tamanna kantinap misissorneratigut pivoq, tassani paasineqarmat nerisassat igaffimmit igittakkat killeqa- leraluartut, puussiat eqqaaviit kantiinamiittut sulisut Tamanna ajornanngilaq, kisianni silaqqinnissaanik ulloqeqqareeraangata oqimaappallaartarput. ajornartorsiutinillu pinaveersaartitsinissamik piuma­ saqaatitaqarpoq. Siusinnerusukkut sømilimut 70 kiilu- Puugutaasat minnerulersinnerisigut, inuit ne- meereersimassulluni, siorna sømilimut 67 kiiluuvoq. risassanik ikinnerusunik tigusisalissapput neri- sinnaasatik sinnernagit, attaveqatigiinnermut pisortaq Jakob Strøm oqarpoq, taanna aamma avatangiisit pillugit suleqatigiittuni ’Clean Gre- ‘‘enland – Green Companies’-imut atatillugu Umiarsuit sukkassusaat pilersinneqarsimasumi peqataavoq. qaffasinnerpaaq nalunngi­ larput tamannalu naaper- Royal Arctic Linep qullersaqarfimmi avatangiisinik torlugu angalanissamut suliaqarnera maanna ingerlatseqatigiiffiup nutaamik pilersaarusiortarpugut. ukiuni qaninnerni Nuummi nutaamik talittarfittaarnis- ‘‘Taamaattumik suut tamar- saa pissutigalugu qullersaqarfiata allaffittaarnissaanik mik sukateriffigineqarpata, unammillerneqarpoq. sømilimut 65 kiilup ataan- nissaa piviusorsiortuuvoq.

Tassa anguniagaqarput Jakob Strøm Lars Svankjær

20 Lars Svankjær Lars Svankjær

Royal Arctic Line Kalaallit Yderligere klima- og miljøtiltag i ROYAL ARCTIC LINE Nunaanni attaveqatigiinnermi • Royal Arctic Linep Nunatsinni umiarsualivii sisamat aalajangiisutut inissisimavoq, Aalborgimilu umiarsualivia ISO-mut allagartaqarput taamaattumillu immikkut ittumik akisussaaffeqarpu­ • Royal Arctic Linep siunissami cellit seqerngup qinngorne­ gut. Taamaattumik aamma rinik tigooraasut biilillu kallerup innitortut misilerassagai ‘‘ pingaaruteqarpoq, sipaaru- siunnersuutaavoq, kisianni suli aalajangertoqanngilaq. tissarujussuit umiarsuarnut • Erngup kuuffii taarsersorneqarsimapput, taamaasilluni tunngassuteqartut kisiisa imeq sipaarneqarsinnaasunngorlugu. samminnginnissaat. Nunami • Matut sukkanerusumik matusinnaasunik taarsersorlugit, avatangiisinik aqutsinikkut taamaasilluni nilleq aniasoq annikillisinneqarsimalluni sulisut ulluinnaannut ilaatiler- sinnaavarput – avatangiisinut, • Qulliit LED-nik kallerup inneranik sipaartartunik suliffeqarfimmut, aammali ikkussuisoqarsimalluni. sulisumut inuiaqatigiinnullu tamarmut silatusaarnerup angerlarsimaffimmi aamma atorneratigut. Suliniut uatsinnut pissanganarpoq, qanoq kalaallit Jens Andersen suliffeqarfiutaattut avatangiisinik aqutsinermik CEO, Royal Arctic Line sulinissatsinnut malittarisassaqartimmatigut. CSR-imik suliaqarnerup paasinartumik kiisalu Nunatsinni Nunattalu avataani soqutiginnittunut tunngavilersorneqarnera isumaqarluarpoq. Jakob Strøm

21

Permagreenip biiliutini ikiliserujussuarpai

CO2-mik aniatitsineq annikillisinniarlugu Clean Greenland – Green Companiesimut ilaatillugu Permagreenip biilii 1/3-imik ikilineqarsimapput. Permagreenip avatangiisinut sunniuteqarnertik qulaa­ Tamatumunnga ilutigitillugu suliffeqarfik jarsimavaa kiisalu taassuma saniatigut avatangiisinut nukissiutinullu tunngatillu allanik iliuuseqarlutik, soorlu Nunatsinni entreprenørit suliffeqarfiutaatut assersuutigalugu pærit erngullu kuuffii avatangiisinut siullertut ISO-mik allagartartaarnissani eriaginninnerusunik taarsersorlugit. sulissutigaa Sulinitsinni avatangiisit eqqummaariffignissaat naatsorsuutigaarput. Taamaasiornikkut suliniut maligassaalluarpoq. Suliniut piusimanngitsuup- Permagreenimi sanaartortut ileqquliussaat atuinnar- pat, biilit tungaasigut taama sipaartigisima- neqalersimasut allanngortinniarlugit suliniuteqale- sinnaanngikkaluarpugut. Tamanna eqqarsar- ruttortoqarpoq. Maannakkut biilerneq annikillisin- ‘‘narpoq, Sulisoqarnermi suliniuteqarnermilu neqartorujussuussaaq, minnerunngitsumillu biilit siunnersorti Thomas Nicolajsen oqarpoq. nutaaliaanerusut atorneqarlutik. Taamaattumik Nuummi biilit 42-niit 30-nut ikilisinne­ 400 mio. kruuninik kaaviiaartitsisarnikkut 250-inillu su- qarsimapput. lisoqarnikkut Permagreen Nunatsinni entreprenørinut suliffeqarfinni anginersaavoq. Biilitigut ikiliserujussuarnikuuagut, taakkua Ungasinngitsukku suliffeqarfik tassaalissaaq Nunatsinni aqqutigalugiugunarpoq CO2-mik aniatitsi­ sarnerugunaratta, ingerlatsinermi pisortaq ISO-mik allagartalik anginersaq. Ole Vadstrup oqarpoq. Aatsitassamik tunisassiornermi taamatut alla- gartaqarnissarput piumasaqaataavoq, kisianni Tassa‘ imaappoq,‘ inuit biilini amerlanerullutik ilaasa- suliffeqarfitsinni taanna allagartaq sakkussat- lerput kiisalu ullaakkut sulisunik aallertarneq ualikkullu sialaavoq, taamaasilluta aaqqissuussaaneru- angerlaassisarneq taamaatinniarneqarluni. sumik sulisinnaagatta. Taavalu aamma unam- millertinut naleqqiulluta siuarsimaneruvugut Tamatumunnga ilutigitillugu imaassaaq, biili ‘‘ Thomas Nicolajsen oqarpoq. ataasiinnaq atortunik ingerlatsisassasoq, soorlu assersuutigalugu sanasut tamarmik nammin- neerlutik atugassatik aasarnagit. Ajornartorsiut ISO-mik allagartat katillugit pingasut 4-5 mio. kruunit tassaavoq, biileqarpallaaraangat atorneqarne- missaannik akeqarput, kisianni aningaasaliissutip tama- ‘‘rusarnerat Ole Vadstrup nangippoq. tuma iserteqqinnissaa Permagreenip naatsorsuutigaa.

22 Rune Langhoff

Permagreenimi Avatangiisinut iliuutsit allat

• Ingerlaavartumik maskiinat • Sanaartorfinni pinngitsoorani taarsersornerat. torersaarneq – sillimaniar­ nermut avatangiisinullu • Kiassaatit dieselitortut misis- pitsaaqutaavoq. sornerat, sanaartukkat nuuf- figineqarnissaasa tungaanut • Sanaartornermi oqorsaatit kialaartitsisut. avatangiisinik eriaginninne- rusut nutaat misileraatigineri. Rune Langhoff

Thomas Ole Nicolajsen Vadstrup

23

Nunarsuarmi suliffeqarfiit siuttui avatangiisinut tunngatillugu akisussaaffimmik tigusipput

Suliffeqarfiit Nunatsinniinnaanngitsoq avatangiisinik aqutsinermik suliaqarput. Nunarsuarmi CSR-imik poli- Suliffeqarfiit WWF’s tikkeqarneq suliffeqarfimmik ingerlatsinerminnut qa­ globale Climate Saversimi ngarsuarli ilaatilereernikuuaat. Tamannalu pitsaasumik inuiaqatigiinnut aningaasaqarnermut iluaqutaasarpoq. peqataasut ilaat

Kattuffinni naalakkersuinermut pituttorsiman­ IBM, Nike, Sony, Hewlett ngitsuni aamma kattuffinni pinngortitamik Packard, Volvo, Nokia avatangiisinillu sammisaqartunut sanilliulluta Siemens Networks, WWF Verdensnaturfondimi suliffeqarfinnik suleqateqarneq ajonartorsiutiginngilarput. Johnson & Johnson, Paarlattuanik isumaqarpugut, suliffeqarfiit National Geographic, ‘‘ Tetra Pak aallarpassuillu. nunarsuarmi ajornartorsiutit aaqqiissutissaannik Rune Langhoff aalajangiisuusut. Taamaattumik ilumoorullugu pisussaaffilerlunilu kattuffiit, naalakkersuisut John Nordbo suliffeqarfiillu akornanni suleqatigiinneq siumut aqqutissaavoq, Kohn Nordbo, WWF Verdens- naturfonden avatangiisinut pisortaasoq oqar- WWF-imut suleqatigiissut alla tassaasimavoq Dansk poq. Supermarkedimik suleqateqarneq. Taassuma aalisakkat Suliffeqarfiit suleqatigiinnerat assigiinngitsorpassuarnik qaleruallillu Nettomi, Bilkami Føteximilu tunineqartar- iluseqalersinnaavoq, Climate Saversit suleqatigiinnerat, tut tamarmik attanneqarsinnaanerat pillugu imminut WWF-ip nunarsuarmi suliffeqarfiit anginerpaat peqati- pisussaaffilersimavoq. Suleqatigiinnermi tassani aali- galugit suleqatigisaa tassaavoq avatangiisit silaannaallu sakkat assigiinngitsut 45-50-it tunisassiallu allarpassuit pissusaa pillugu suleqatigiinnermi nikisitsinerpaasar- assigiinngitsut – aalisakkat qillertuusaniittuninngaanniit toq. kalaallit raajaataannut. Danmarkimi WWF Verdensnaturfonden maanna LEGO Tuniniakkat attanneqarsinnaasumik aalisarner- suleqatigivaa. Suleqatigiinneq taanna 2013-imi aallar- miinngippata, pisiniarfissuit aaqqiissutissamik tippoq anguniakkallu ilaat tassaapput, LEGOp 2016-imi ujarlissapput, taamaasillutik aalisarneq attanne- LEGO-nik 1 tonimik sanaartornermini nukik 10% min- qarsinnaaniassamat, i WWF Verdensnaturfon- nerusoq atussagaa kiisalu LEGO 2016-imi nukissiutinik denimi aalisarnermut tunngasutigut suliaqartoq ataavartunik atuinerminut naleqqiullugu pilersitsissa­ ‘‘Iben Rathje oqarpoq nangillunilu: soq. Taamaasiornikkut nalunaaqutsersuutinut tun­ WWF Verdensnaturfonden siusinnerusukkut Novo Nor- ngatillugu pisiniartartut sutigut tamatigut mi- disk Climate Savers aqqutigalugu suleqatigisimavaa. sissuilluaqqissaarnissaat qulakkeersinnaavarput Suliffeqarfiit siuariartorujussuaraluarlutik tunisatillu – taamaasilluni aalisakkanik tunisassiat Dansk Supermarkedimi pisiarineqarsinnaasut attanne- amerlisikkaluarlugit CO2-mik aniatitsinertik annikillier- sujussuarpaat. ‘‘qarsinnaapput Dansk Supermarkedillu pisiniar- tartut toqqaassutereerlugit.

Silaannaap pissusaata tungaatigut iliuuseqarneq nukissiutinik suliniuteqarnernik arlalinnik Novo Nordiskimut MILLIONILIKKAANIK

sinneqartooruteqartitsinermik kinguneqarsimavoq. . Rune Langhoff

24