SUOMEN VIIDES MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI ALUEELLISIA KIELIÄ TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KOSKEVAN EUROOPPALAISEN PERUSKIRJAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA - Saamelaiskäräjien huomiot

HEINÄKUU 2017

Saamelaiskäräjien huomiot

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO ...... 6 OSA I ...... 8

1. PERUSTIEDOT SUOMEN VÄESTÖSTÄ JA KIELISTÄ ...... 8 1.1. Suomen väestö äidinkielen mukaan ...... 8 1.2. Väestökirjahallinto ...... 9 2. AHVENANMAAN ERITYISASEMA ...... 10 3. ALUEELLISIA KIELIÄ TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KÄYTTÄVIEN LUKUMÄÄRÄT SUOMESSA ...... 11 3.1. Ruotsin kieli ...... 11 3.2. Saamen kielet ...... 11 3.3. Alueellisen kielen tai vähemmistökielen puhujan määritelmästä...... 12 4. EI-ALUEELLISET KIELET JA NIITÄ KÄYTTÄVIEN LUKUMÄÄRÄT SUOMESSA ...... 13 4.1. Romanikieli ...... 13 4.2. Venäjän kieli ...... 13 4.3. Tataari ...... 14 4.4. Jiddiš...... 14 4.5. Karjalan kieli ...... 15 4.6. Viron kieli ...... 15 4.7. Viittomakieli ...... 16 5. HALLITUSOHJELMA, STRATEGIAT, SELONTEOT, KERTOMUKSET JA SELVITYKSET ...... 18 5.1. Hallitusohjelma ...... 18 5.2. Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke ...... 18 5.3. Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017–2019...... 18 5.4. Kansalliskielistrategia ja sen seuranta ...... 19 5.5. Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma ...... 21 5.6. Kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta ...... 21 5.7. Kielibarometri 2016 ...... 22 5.8. Saamebarometri 2016 ...... 23 5.9. Selvitys romanien perustuslaissa turvattujen kielellisten oikeuksien toteutumisesta ...... 23 6. KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ ...... 24 6.1. Kielilain muutokset ...... 24 6.2. Saamen kielilain uudistus ...... 25 6.3. Uusi yhdenvertaisuuslaki ...... 26 6.4. Perusopetuslain muutos esiopetuksesta ...... 26 7. KIELELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN VALVONTA ...... 26 7.1. Ennakollinen ja jälkikäteinen valvonta ...... 26 7.2. Valtioneuvoston oikeuskansleri ...... 27 7.3. Eduskunnan oikeusasiamies...... 27 7.4. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta ...... 27 8. KIELELLISIÄ OIKEUKSIA EDISTÄVIÄ RAKENTEITA ...... 28 8.1. Kieliasiain neuvottelukunta ...... 28 8.2. Saamen kielineuvosto ...... 28 8.3. Kansalliskieliverkosto ...... 29 8.4. Kaksikielisten kuntien kansalliskieliverkosto ...... 29 8.5. Kielikoulutuspolitiikan verkosto ...... 29 8.6. Kotimaisten kielten keskus ...... 30 8.7. Kansallinen ihmisoikeusinstituutio ...... 30 8.8. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto ...... 31 9. MINISTERIKOMITEAN SUOSITUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA ...... 31 9.1. Suosituksista tiedottaminen ...... 31 9.2. Suositus – politiikka ja rahoitus saamenkielisen koulutuksen kehittämiseksi...... 32 9.3. Suositus - inarin- ja koltansaamen suojelu kielipesätoiminnan avulla ...... 34 9.4. Suositus - ruotsin- ja saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ...... 34 Kielellisten oikeuksien toteutumisesta palveluissa ...... 34 Kielelliset oikeudet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa ...... 36 Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) ...... 38

2

Saamelaiskäräjien huomiot

9.5. Suositus - romanikielen opetus ...... 38 9.6. Suositus - tietoisuus alueellisista ja vähemmistökielistä ...... 39 Oikeusministeriö kielellisten oikeuksien edistäjänä ...... 39 Ihmisoikeudet opetussuunnitelmissa ...... 39 Yleisradion tehtävistä ...... 39 Sanomalehdistön tuki ...... 40 Mediavaikuttamisen koulutusohjelma vähemmistönuorille...... 40 Romaniportaali ...... 40 OSA II ...... 41

7 ARTIKLA: TAVOITTEET JA PERIAATTEET ...... 41 1a) Alueellisten ja vähemmistökielten tunnustaminen kulttuuririkkaudeksi ...... 41 Hallitusohjelma ...... 41 1b) Hallinnollisista rajoista ...... 41 Aluehallinnon uudistaminen ...... 41 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus ...... 42 Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ...... 43 Kuntauudistus ...... 44 Kuntien kielelliset jaotukset ...... 44 Käräjäoikeusverkoston uudistaminen ...... 45 1c) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten edistäminen ...... 45 Saamen kielen elvytysohjelma ...... 45 Karjalan kielen elvytysohjelma ...... 47 Romanipoliittinen ohjelma ...... 47 Cultura-säätiö ...... 48 Venäjänkielinen kirjasto ...... 48 Selvitys romanien osallistumisesta kulttuuritoimintaan ...... 48 Selvitys venäjänkielisten osallistumisesta kulttuuritoimintaan ...... 49 Selvitys vironkielisten osallistumisesta kulttuuritoimintaan ...... 50 Kieliasiain neuvottelupäivä ...... 50 1d) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttämisen helpottaminen ja/tai rohkaiseminen puhetilanteissa ja kirjallisesti ...... 51 Kielellisten oikeuksien toteutumisesta ...... 51 1e) Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä käyttävien ryhmien yhteyksien tukeminen ja kehittäminen ...... 52 1f) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten asianmukainen opetus ja opiskelu ...... 52 Romanikieli ...... 52 Venäjän kieli ...... 55 Tataari ...... 55 Jiddiš ...... 55 Viron kieli ...... 55 1g) Muiden kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä puhuvan mahdollisuudet oppia alueellista kieltä tai vähemmistökieltä ...... 55 Kotoutuminen ...... 55 1h) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten korkeakouluopiskelun ja tutkimuksen edistäminen ...... 56 Ruotsin kieli ...... 56 Saamen kieli ...... 56 Romanikieli ...... 57 Venäjän kieli ...... 57 Karjalan kieli ...... 57 Jiddiš ...... 58 Viron kieli ...... 58 1i) Eri valtioissa asuvien samaa kieltä puhuvien ryhmien välisen vaihdon edistäminen ...... 58 2. Aiheettoman alueellisiin kieliin tai vähemmistökieliin liittyvän erottelun poistaminen ...... 58 3. Kunnioitus, suvaitsevaisuus ja kieliryhmien välinen keskinäinen yhteisymmärrys ...... 58 Yleinen kieli-ilmapiiri ...... 58 Vihapuheen torjunta ...... 60 Poliisin toimia vihapuheen tunnistamiseksi ja torjumiseksi ...... 61 4. Kieliryhmien tarpeet ja toivomukset määriteltäessä kielipolitiikkaa ...... 62 Neuvottelukunnat ...... 62 5. Peruskirjan 7 artiklan 1-4 kappaleiden sisältämien periaatteiden soveltaminen ei-alueellisiin kieliin ...... 62

III.1 RUOTSI: VÄHEMMÄN PUHUTTU KANSALLISKIELI ...... 63 8 ARTIKLA: KOULUTUS ...... 63 Päivähoito ...... 63

3

Saamelaiskäräjien huomiot

Esiopetus ...... 63 Perusopetus ...... 63 Lukio-opetus ...... 64 Ammatillinen koulutus ...... 64 Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus ...... 64 9 ARTIKLA: OIKEUSVIRANOMAISET ...... 64 Kielelliset oikeudet esitutkintalaissa ja ulosottokaaressa ...... 64 Tuomioistuinlaitos ...... 65 Ruotsinkielinen oikeustieteen opetus ...... 65 Poliisihallinto ...... 65 Rajavartiolaitos ...... 66 10 ARTIKLA: HALLINTOVIRANOMAISET JA JULKISET PALVELUT ...... 66 Hallintoasioiden käsittelykieli ...... 66 Ministeriöiden käännös- ja kielipalvelut ...... 67 Kielellisten vaikutusten arviointi ...... 68 ELY-keskukset ...... 68 Aluehallintovirastot...... 68 Terveydenhuoltolain muutos kiireellisestä hoidosta ...... 68 Sosiaali- ja terveyspalvelut ...... 69 Työhallinto ...... 70 Puolustushallinto ...... 70 Hätäkeskukset ...... 70 Vaaratiedotteet ...... 71 Evankelis-luterilaisen kirkon kielistrategia ...... 71 Kilvet ja paikannimet ...... 72 11 ARTIKLA: JOUKKOVIESTIMET...... 72 Ruotsinkieliset radio- ja televisiopalvelut ...... 72 Ruotsinkielinen lehdistö ...... 73 12 ARTIKLA: KULTTUURITOIMINTA JA PALVELUT ...... 73 Taiteen edistäminen ja muu kulttuuritoiminta ...... 73 13 ARTIKLA: TALOUS- JA YHTEISKUNTAELÄMÄ ...... 73 Valtion omistamat yhtiöt ...... 73 14 ARTIKLA: YHTEYDET VALTAKUNNAN RAJOJEN YLI ...... 74 Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö ...... 74 Suomen ja Ruotsin poliisin yhteispartiointi ...... 74 Pohjoismainen sairaanhoitoyhteistyö ...... 74 Pohjoismainen koulutus- ja tutkimusyhteistyö ...... 74 Pohjoismainen oppilaitosten yhteistyö ...... 75 Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö ...... 75 Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ...... 75 Pohjoismainen kirjastoalan yhteistyö ...... 76

III.2 SAAMEN KIELI: VÄHEMMISTÖASEMASSA OLEVA ALKUPERÄISKANSAN KIELI ...... 77 8 ARTIKLA: KOULUTUS ...... 77 Varhaiskasvatus ...... 77 Kielipesät ...... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Perusopetus ...... 79 Perusopetus saamelaisalueen ulkopuolella ...... 80 Lukio-opetus ...... 80 Ammatillinen koulutus ...... 81 Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus ...... 81 Oppimateriaalit ja etäopetus ...... 81 Saamen kielten oppimistulosten arviointi ...... 82 Opettajien täydennyskoulutus ...... 83 Työvoimakoulutus ...... 83 9 ARTIKLA: OIKEUSVIRANOMAISET ...... 83 Tuomioistuinlaitos ...... 83 Poliisihallinto ...... 84 Rajavartiolaitos ...... 84 10 ARTIKLA: HALLINTOVIRANOMAISET JA JULKISET PALVELUT ...... 84 Puolustushallinto ...... 84 Sosiaali- ja terveyspalvelut ...... 85 Selvitys saamenkielisten palveluiden nykytilasta ...... 87 Työhallinto ...... 88 Saamen kieli evankelisluterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa ...... 88

4

Saamelaiskäräjien huomiot

Saamen kieli ortodoksisessa kirkossa...... 90 Hätäkeskukset ...... 90 11 ARTIKLA: JOUKKOVIESTIMET...... 91 Saamenkieliset televisio- ja radiolähetykset ...... 91 Saamenkielinen sanomalehdistö ...... 91 12 ARTIKLA: KULTTUURITOIMINTA JA PALVELUT ...... 91 13 ARTIKLA: TALOUS- JA YHTEISKUNTAELÄMÄ ...... 93 Valtionyhtiöiden saamenkieliset palvelut ...... 93 Metsähallituksen saamenkieliset palvelut ...... 93 Nuorisoneuvoston toiminta ...... 93 14 ARTIKLA: YHTEYDET VALTAKUNNAN RAJOJEN YLI ...... 94 Luonnos Pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi ...... 94 Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ...... 94 Erikoissairaanhoidon rajat ylittävä yhteistyö ...... 95

5

Saamelaiskäräjien huomiot

JOHDANTO

Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (European Charter for Regional or Minority Languages) on ensimmäinen sitova kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa Euroopassa. Kieliperuskirja tuli kansainvälisesti ja Suomen osalta voimaan vuonna 1998. Peruskirjan numero Suomen säädöskokoelman sopimussarjassa on 23/1998.

Peruskirjassa vähemmistökielet jaotellaan kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alueelliset kielet tai vähemmistökielet. Näillä tarkoitetaan kieliä, joita perinteisesti käytetään tietyllä valtion alueella ja joita käyttävät valtion kansalaiset muodostavat muuta väestöä lukumääräisesti pienemmän kansanosan. Suomessa tähän ryhmään kuuluu saamen kieli.

• Saamelaiskäräjät pyytää ulkoasiainministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin saamen kielen aseman uudelleen määrittelemiseksi sopimuksessa. Saamen kielen luokittelu alueelliseksi vähemmistökieleksi ei vastaa saamen kielten todellisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2015 kerättyjen tilastojen mukaan yhteensä 6 964 henkilöä Suomen yhteensä 10 463 saamelaisesta asuu muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella. Prosentteina noin 67 % maan saamelaisväestöstä asuu siten muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella. Väestötilasto osoittaa myös, että tilanne tullee edelleen kehittymään samaan suuntaan: jopa 76 % 0-10-vuotiaista ja 73 % 11-17- vuotiaista saamelaislapsista ja -nuorista asuu muualla kuin saamelaiskäräjälaissa määritellyllä kotiseutualueella. Saamelaiskäräjille tehdyn selvityksen mukaan (Arola 2014) niiden kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten, jotka ovat ilmoittaneet väestörekisteriin äidinkielekseen jonkin saamen kielistä, lukumäärä on kasvamassa. Saamen kielen äidinkielekseen ilmoittaneiden lukumäärä on kasvanut erityisesti Helsingin seudulla, Oulun seudulla ja Rovaniemellä, jotka ovat saamelaisväestön suurimpia keskittymiä kotiseutualueen ulkopuolella. Saamen kielet tulisi määritellä sopimuksessa vähemmistöasemassa oleviksi alkuperäiskansan kieliksi.

Toiseen ryhmään kuuluvat valtion alueella vähemmän puhutut viralliset kielet. Suomessa tällainen asema on ruotsin kielellä.

Kolmantena ryhmänä peruskirjassa määritellään niin sanotut ei-alueelliset kielet. Näillä tarkoitetaan kieliä, joita perinteisesti puhutaan tietyssä valtiossa, mutta joita käyttävät kansalaiset eivät asu tietyllä alueella. Suomessa tyypillinen tämän ryhmän edustaja on romanin kieli. Ei-alueellisiin kieliin lukeutuvat Suomessa myös venäjän, tataarin, jiddišin ja karjalan kielet. Raportissa kerrotaan ensimmäisen kerran myös viron kielestä Suomessa.

Peruskirjan täytäntöönpanon valvonta kuuluu Euroopan neuvoston ministerikomitealle, jota avustaa riippumaton asiantuntijakomitea (Committee of Experts). Sopimuspuolilla on velvollisuus antaa kolmen vuoden välein raportti kieliperuskirjan täytäntöönpanosta. Raportissa valtion on vastattava ministerikomitean antamiin, peruskirjan täytäntöönpanoa koskeviin suosituksiin. Asiantuntijakomitea käsittelee raportin ja kerää lisätietoja päätelmiensä tueksi vierailemalla sopimusvaltiossa. Käsittelyn päätteeksi asiantuntijakomitea antaa ministerikomitealle omat päätelmänsä ja suositusluonnoksensa. Ministerikomitea antaa tämän jälkeen päätöksensä siitä, miten peruskirjaa on pantu täytäntöön kyseisessä valtiossa ja suosittaa mahdollisia lisätoimenpiteitä.

6

Saamelaiskäräjien huomiot

Tämä on Suomen hallituksen viides määräaikaisraportti peruskirjan täytäntöönpanosta. Raportti kattaa ajanjakson lokakuussa 2010 heinäkuuhun 2017.

Lisätietoja Lisätietoja ihmisoikeussopimuksista ja niiden täytäntöönpanon valvontaan liittyvästä määräaikaisraportoinnista voi tiedustella ulkoasiainministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja - sopimusasioiden yksiköstä, jonka yhteystiedot ovat:

Ulkoasiainministeriö Oikeuspalvelu Ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö (OIK-40) PL 411, 00023 Valtioneuvosto sähköposti: [email protected]

7

Saamelaiskäräjien huomiot

OSA I

1. PERUSTIEDOT SUOMEN VÄESTÖSTÄ JA KIELISTÄ

1.1. Suomen väestö äidinkielen mukaan 1. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun 2017 lopussa 5 507 101. Väkiluku kasvoi tammi-kesä aikana 3 804 hengellä. Suurin syy väestönkasvuun oli muuttovoitto ulkomailta.1 2. Tilastokeskus2 tilastoi Suomessa asuvia henkilöitä kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan. Henkilöitä voidaan tilastoida myös syntyperän mukaan, joka muiden Pohjoismaiden tapaan tarkoittaa henkilön vanhempien syntymämaata. Koska väestölaskenta tehdään rekistereiden pohjalta, ei Suomi voi tuottaa virallista tilastoa etnisistä ryhmistä. 3. Henkilötietolain (523/1999) mukaan etnisyyttä koskevien tietojen kerääminen ja julkaiseminen on Suomessa sallittua tilastointia varten. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on 11 §: mukaan kielletty. 4. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Kielilaissa (423/2003) on täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, tuomioistuimissa sekä julkisia hallintotehtäviä muutoinkin hoidettaessa. Kansalliskielten elinvoimaisuutta ja tasavertaista asemaa edistetään vuonna 2012 hyväksytyllä valtioneuvoston kansalliskielistrategialla3. 5. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on perustuslain mukaan oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on oma lakinsa, saamen kielilaki (1086/2003). 6. Tilastokeskus tuottaa väestörakennetilastoa jossa kuvataan Suomessa vakinaisesti asuvia Suomen ja ulkomaiden kansalaisia. Henkilöistä tilastoidaan muun muassa kieli. Tilastokeskuksen tiedot pohjautuvat puolestaan väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään ja siihen kirjattuihin äidinkielitietoihin. Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi samassa yhteydessä kun hänen nimensä on ilmoitettu väestörekisteriin. 7. Suomessa on myös paljon ihmisiä, jotka ovat eri syistä kaksi- tai monikielisiä. Väestötietojärjestelmään voi kuitenkin merkitä vain yhden äidinkielen ja tämän lisäksi asiointikieleksi joko suomen tai ruotsin kielen. Väestötietojärjestelmään ilmoitettu äidinkieli ei vaikuta henkilön kielellisiin oikeuksiin. Väestötietojärjestelmään merkittyjä kielitietoja käytetään hyödyksi erilaisissa viranomaistarkoituksissa, esimerkiksi tilastoinnissa sekä palvelutarpeen ennakoinnissa.4 8. Suomessa jokainen päättää itse äidinkielestään. Viranomaisen on oma-aloitteisesti selvitettävä, mikä on henkilön rekisteröity äidinkieli. Toisen maan kansalaisella on samat oikeudet kuin Suomen kansalaisella käyttää suomea tai ruotsia viranomaisissa. 9. Viime vuosina vieraskielisten määrä on kasvanut suhteellisen nopeasti. Venäjä on selvästi yleisin vieras kieli. Sitä puhui vuonna 2016 äidinkielenään yli 75 000 henkilöä.

1 http://www.stat.fi/til/vamuu/2017/06/vamuu_2017_06_2017-07-25_tie_001_fi.html 2 https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-09-23_003.html?=0#5 3 Kansalliskielistrategia. 4/2012. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012, . 4 Maistraatin lomake äidinkielitiedon tallentamiseksi väestötietojärjestelmään, http://www.maistraatti.fi/fi/lomakkeet/, viitattu 27.2.2017.

8

Saamelaiskäräjien huomiot

Seuraavaksi yleisin kieli on viro, jota puhui yli49 000 henkilöä. Näiden jälkeen tulivat arabia, somali ja englanti.

Väestö kielen mukaan5

2013 2014 2015 2016

Suomi 4 869 362 4 868 751 4 865 628 4 857 795

Ruotsi 290 910 290 747 290 161 289 540

Saame 1 930 1 949 1 957 1 969

Venäjä 66 379 69 614 72 436 75 444

Eesti, viro 42 936 46 195 48 087 49 241

Arabia 13 170 14 825 16 713 21 783

Somali 15 789 16 721 17 871 19 059

Englanti 15 570 16 732 17 784 18 758

Kurdi 10 075 10 731 11 271 12 226

Kiina 9 496 10 110 10 722 11 334

Persia 7 281 8 103 8 745 10 882

Albania 8 214 8 754 9 233 9 791

Vietnam 6 991 7 532 8 273 9 248

Thai 7 513 8 038 8 582 9 047

Espanja 6 022 6 583 7 025 7 449

Turkki 6 441 6 766 7 082 7 403

Saksa 5 902 6 059 6 168 6 256

Puola 4 060 4 459 4 794 5 081

Muut 63 229 69 084 74 776 80 991

YHTEENSÄ 5 451 270 5 471 753 5 487 308 5 503 297

1.2. Väestökirjahallinto 10. Väestötietojärjestelmään merkitään tieto henkilön äidinkielestä hänen oman ilmoituksensa perusteella. Kevään 2013 aikana väestötietojärjestelmässä otettiin käyttöön kolmimerkkinen kielikoodisto, mikä mahdollistaa entistä useamman kielen merkitsemisen

5 Tilastokeskus. Http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

9

Saamelaiskäräjien huomiot väestötietojärjestelmään suoraan omalla koodillaan, jolloin vapaan tekstin käytön tarve vähenee. Uudessa kielikoodistossa on omat koodit mm. pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielille sekä romanin ja karjalan kielille. Jiddišin ja tataarin kielten osalta tilanne ei muutu, sillä näitä tarkoittavat koodit ovat käytössä jo nyt. 11. Väestötietojärjestelmässä on käytössä tällä hetkellä ISO 8859-1 –standardin mukainen merkistö. Tähän merkistöön ei sisälly kaikkia mm. saamen kielissä käytettyjä merkkejä. Uudempaan UNICODE-standardin mukaiseen merkistöön sisältyvät sen sijaan myös mm. kaikki saamen kielissä käytettävät merkitä. UNICODE merkistön käyttöönotto väestötietojärjestelmässä edellyttäisi kuitenkin väestötietojärjestelmän teknisten perusratkaisun uudistamista kokonaisuudessaan. Lisäksi täysimääräisen hyödyn saaminen UNICODE-merkistön käyttöönotosta edellyttäisi muutoksia myös väestötietojärjestelmän tietoja hyödyntävien viranomaisten ja muiden tahojen järjestelmiin.

Kaksimerkkinen kielikoodisto Uusi kolmimerkkinen kielikoodisto saame (ei ole) (ei ole) kildininsaame (Kildin Sámi) eteläsaame (Southern Sami) pohjoissaame () luulajansaame () inarinsaame () koltansaame () saamelaiskieli (Sami language) (ei ole) romanikieli (Romany) Suomen romanikieli (Kalo Finnish Romani) jiddish jiddish () tataari tataari (Tatar) (ei ole) krimintataari (Crimean Tatar) (ei ole) karjala (Karelian) aunuksenkarjala (Livvi-Karelian)

2. AHVENANMAAN ERITYISASEMA

12. Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa ei sovelleta Ahvenanmaahan sen erityisaseman takia. 13. Yli 6 500 saaresta muodostuva Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva ruotsinkielinen maakunta. Ruotsinkielen asemasta, laajasta itsehallinto-oikeudesta ja maakuntapäivien toimivallasta säätää tiettyjä lakeja säädetään erillisellä itsehallintolailla (1144/1991). Saarilla asuu noin 29 000 asukasta. 14. Ahvenanmaan erityisasema perustuu Kansainliiton päätökseen vuodelta 1921. Suomella on velvoite taata ahvenenmaalaisille oikeudet säilyttää ruotsin kieli, oma kulttuuri ja omat paikalliset tavat. Samalla laadittiin myös Ahvenanmaata koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka mukaan Ahvenanmaasta tehtiin puolueeton alue, jota ei myöskään saa linnoittaa. Suomen eduskunnassa Ahvenanmaan edustajalle on varattu yksi paikka. 15. Suomen EU-liittymisasiakirjan osana on Ahvenanmaata koskeva pöytäkirja n: 2. Pöytäkirjalla tunnustetaan Ahvenanmaan erityinen kansainvälisoikeudellinen asema sekä mm. Ahvenanmaan kotiseutuoikeus.

10

Saamelaiskäräjien huomiot

16. Ahvenanmaa on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan yksikielisesti ruotsinkielinen. Ahvenanmaan maakunta on nimenomaisesti kielilain 7 §:ssä rajattu sen soveltamisalan ulkopuolelle. Ahvenanmaan maakuntaa koskevat kielisäännökset sisältyvät Ahvenanmaan itsehallintolakiin. Suomen kansalaisella on kuitenkin Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan oikeus omassa asiassaan käyttää suomen kieltä maakunnassa toimivassa tuomioistuimessa ja muussa valtion viranomaisessa.

3. ALUEELLISIA KIELIÄ TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KÄYTTÄVIEN LUKUMÄÄRÄT SUOMESSA

3.1. Ruotsin kieli 17. Suomen perustuslain perusoikeussäännöksissä todetaan Suomen kaksikielisyys ja suomen ja ruotsin kielen tasavertainen asema kansalliskielinä sekä turvataan siihen liittyvät yksilölliset ja ryhmäkohtaiset oikeudet. Säännöksessä käytetään äidinkielen sijasta käsitettä oma kieli. 18. Perustuslain mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kielellisiä perusoikeuksia on täsmennetty kielilaissa (423/2003). 19. Kielilain keskeisimpänä tarkoituksena on säännellä perustuslain 17 §:ssä turvatusta jokaisen oikeudesta käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, valintansa mukaan. Tavoitteena on, että jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. 20. Koska ruotsi on toinen Suomen kansalliskielistä, ruotsin kieltä käyttävistä ei varsinaisesti voida puhua kansallisena vähemmistönä, vaan lähinnä kieliryhmänä eli de facto kielellisenä vähemmistönä. 21. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 289 540 henkilöä ilmoittanut ruotsin kielen omaksi kielekseen väestötietojärjestelmään. 22. Suomen ruotsinkielisen väestön oikeuksia edistää Svenska Finlands folkting, joka toimii tämän ruotsinkielisen väestön sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen kehittämiseksi sekä ruotsin kielen aseman edistämiseksi Suomessa. Sen tehtäviin kuuluu tukea ja vahvistaa ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Folktingetin tehtävistä on säädetty lailla (1331/2003).

3.2. Saamen kielet 23. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Saamen kieleen liittyvää lainsäädäntöä ja vuoden 2004 alusta voimaan tulleen saamen kielilain (1086/2003) sisältöä on kattavasti selostettu edellisissä määräaikaisraporteissa. 24. Saamelaisten määrä Suomessa vuonna 2015 oli saamelaiskäräjien keräämien tietojen mukaan 10 463 henkilöä. Vain 33,44 % saamelaisista asuu kotiseutualueella (Enontekiön,

11

Saamelaiskäräjien huomiot

Utsjoen sekä Inarin kunnat sekä Sodankylän pohjoisosassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue), muualla Suomessa asuu 60,47 % saamelaisväestöstä ja loput ulkomailla.6 25. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 1 969 henkilöä ilmoittanut saamen kielen äidinkielekseen väestötietojärjestelmään. Saamen kielilain 7 §:n mukaan saamelaisella on oikeus ilmoittaa väestörekisteriin äidinkielekseen saame. Koska kaikki saamea äidinkielenään puhuvat eivät ole käyttäneet tätä oikeutta, virallisen tilaston osoittama saamenkielisten määrä ei osoita saamen kieltä käyttävien todellista määrää. Järjestelmään voi merkitä äidinkieleksi vain yhden kielen. Saamelaisella voi olla kaksi, jopa kolme äidinkieltä, jolloin äidinkieleksi merkitään usein suomi. Lisäksi huomattava osa saamen kielten käyttäjistä on toisen kielen puhujia, joiden määristä ei ole saatavilla tietoja. Vuodesta 2013 lähtien väestötietoihin on ollut mahdollista merkitä äidinkieleksi jokin tietty saamen kieli: etelä-, inarin-, kildinin-, koltan-, luulajan- tai pohjoissaame. Tilastokeskuksesta saadun tiedon mukaan näitä eri saamen kieliä on merkitty äidinkieleksi hyvin vähäisessä määrin.7 26. Vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä koottujen tilastojen mukaan yhteensä 1807 henkilöä on ilmoittanut pohjoissaamen ensiksi oppimakseen kieleksi, inarinsaamen 254 ja koltansaamen 321 henkilöä.8 27. Saamelaiskäräjät on lailla (974/1995) perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta se on itsenäinen valtion viranomaisista. Saamelaiskäräjien tehtävänä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälailla. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat kielilainsäädännön mukaan suomenkielisiä. Saamen kielilain (1086/2003) mukaan Utsjoen kunta on saamelaisenemmistöinen kunta. 28. Lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, nuorisotoimintaan, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. 29. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Vuonna 2016 valtion yleisavustus saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen oli 3 164 000 euroa. Vuoden 2017 määräraha on 3 182 000 euroa.

3.3. Alueellisen kielen tai vähemmistökielen puhujan määritelmästä 30. Tiedot alueellisen kielen tai vähemmistökielen puhujien lukumääristä pohjautuvat väestötietojärjestelmään, jota ylläpitävät Väestörekisterikeskus ja maistraatit.9 Tietojen rekisteröinti perustuu kansalaisten ja viranomaisten lakisääteisiin ilmoituksiin. Yksityishenkilöistä talletetaan rekisteriin nimi ja henkilötunnus, osoitetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli, tieto perhesuhteista sekä syntymä- ja kuolintiedot. Tilastokeskus laatii

6 Niskala, Räisänen & Martin (2016, toim.): Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palveluprosessit. Loppuraportti. Lapin sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 7 Vuonna 2015 pohjoissaame oli merkitty äidinkieleksi 18:lle, inarinsaame 16:lle ja koltansaame 14 henkilölle. 8 Saamelaiskäräjien vaalilautakunta 2016. 9 ; .

12

Saamelaiskäräjien huomiot

Väestörekisterikeskuksen antamien tietojen perusteella tilastoja muun muassa kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan.10 31. Kielirekisteröinnin periaatteena on, että henkilöllä on ainoastaan yksi äidinkieli, joka hänellä on oikeus valita. Oma kieli määräytyy siten ilmoituksen mukaan. Jokainen voi halutessaan myöhemmin ilmoittaa muutoksia väestötietojärjestelmään merkittyyn tietoon.11

4. EI-ALUEELLISET KIELET JA NIITÄ KÄYTTÄVIEN LUKUMÄÄRÄT SUOMESSA

4.1. Romanikieli 32. Romaniväestön määrästä on vain arvioita vuoden 1970 väestölaskennan jälkeen. Tämänhetkinen arvio romaniväestön kokonaismäärästä perustuu alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien vuonna 2015 tekemiin arvioihin oman alueensa romaniväestön määrästä, joka on koko maassa yhteensä 9 200 henkilöä. Lisäksi Suomen romaneja arvioidaan asuvan Ruotsissa noin 3 000. 33. Suomen romaneista noin 30–40 prosenttia puhuu romanikielen pohjoista murretta, kaaloa. Romanikieltä käytetään lähinnä romaniyhteisön keskuudessa. Suomen romanikieli on uhanalainen kieli. Romanikieli on mahdollista merkitä äidinkieleksi väestötietoihin. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole hyödynnetty käytännössä juuri lainkaan. Vuoden 2015 lopussa romanikielen oli ilmoittanut äidinkielekseen ainoastaan 23 henkilöä12. 34. Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu muun muassa romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehittymistä seuranta. Neuvottelukunta on vaikuttanut Suomen lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen romaneja koskevissa asioissa. 35. Suomessa toimii myös neljä alueellista romaniasiain neuvottelukuntaa, jotka toimivat romaniväestön ja viranomaisten välisenä poikkihallinnollisena yhteistyöelimenä. Toiminnan tavoitteena on kehittää romanien asemaa alueellisella ja paikallisella tasolla sekä osallistaa romaneja heitä koskevaan päätöksentekoon. Alueelliset neuvottelukunnat pyrkivät myös edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Neuvottelukuntien toiminta ja asema perustuu valtioneuvoston asetuksiin (VNA 1019/2003 ja VNA 1350/2009).

4.2. Venäjän kieli 36. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli venäjää äidinkielenään puhuvia 75 444 henkilöä. Suomessa perinteisesti asuneeseen venäläiseen vähemmistöön on liittynyt viimeisen vuosi- kymmenen aikana runsaasti uusia maahanmuuttajia. Venäjänkieliset ovat tällä hetkellä Suomen suurin vieraskielinen maahanmuuttajaryhmä. Suomen venäjänkieliset asukkaat ovat maantieteellisesti keskittyneet suurempiin kuntiin. Pienissä kunnissa venäjänkielisiä asuu eniten itärajan lähellä. 37. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto (FARO) toimii Suomen venäjänkielisten järjestöjen edustus-, edunvalvonta- ja neuvotteluelimenä. Liitossa on 35 jäsenjärjestöä ja ne

10 .

11 Henkilötietolain 11 §; 523/1999. Arkaluonteisia tietoja saa kuitenkin kerätä henkilörekisteriin laissa tai asetuksessa säädetyin edellytyksin. Arkaluonteisten henkilötietojen julkisuudesta on säädetty erikseen. 12 Tilastokeskuksesta 25.11.2016 sähköpostitse saatu tiedonanto.

13

Saamelaiskäräjien huomiot kattavat lähes koko Suomen. Liiton tehtävänä on toimia Suomen venäjänkielisen väestön kansalaisjärjestöjen vapaana ja avoimena yhteistyöelimenä, edistää venäjänkielisen väestön kielellisiä, kulttuurillisia, oikeudellisia, uskonnollisia ja sosiaalisia intressejä, valvoa väestöryhmän etuja ja oikeuksia sekä hoitaa muita tämän väestöryhmän erityiskysymyksiä, tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille ja yhteiskunnallisille organisaatioille Suomen venäjänkielistä väestöä koskevissa asioissa. Liiton edustajat toimivat valtakunnallisissa elimissä, eri ministeriöiden ja organisaatioiden neuvottelukunnissa ja työryhmissä.

4.3. Tataari 38. Suomessa on arviolta noin 700–800 turkkilaissukuista tataaria. Heistä yhä yli puolet puhuu edelleen tataaria äidinkielenään. Suomen tataarien13 äidinkieli on turkkilaisiin kieliin kuuluvan tataarin kielen läntinen murre eli mishäärintataari. 39. Väestötietoihin tataarin kielen oli vuonna 2015 merkinnyt äidinkielekseen 184 henkilöä14. Suurin osa tataareista asuu pääkaupunkiseudulla. Tataareista ei ole erikseen julkaistuja tilastoja. 40. Tataariyhteisön jäsenet ovat luoneet identiteettinsä tasapainoisesti suomalaisen valtayhteiskunnan arvojen kanssa. Toimeentulon ja koulutuksen hankkiminen edellytti mukautumista ja sopeutti tataarit luontevasti suomalaiseen yhteiskuntaan, joka on antanut mahdollisuudet säilyttää kulttuurin ominaispiirteet vielä viidennessä sukupolvessa. 41. Suomen tataareista suurin osa kuuluu vuonna 1925 perustettuun Suomen Islam- seurakuntaan. Islam-seurakunta ei ole vain uskonnollinen yhdyskunta, vaan samalla yhtenäinen kielellis-kulttuurinen yhteisö, joka vaalii kulttuuriperintöä ja samalla tukee sekä henkisesti että taloudellisesti piirissään toimivia kulttuuri- ja urheiluseuroja. Kulttuuriseura Finlandiya Türkleri Birligi .. perustettiin vuonna 1935 ja Urheiluseura Yolduz r.y. 1945. 42. Kielen oppimista tukevat seurakunnan viikonloppuisin järjestämä lasten päiväkerho sekä äidinkielen kurssit syys- ja kevätlukukaudella ja kesäisin. Nuoret otetaan varhain mukaan seurakunnan piirissä toimivien järjestöjen toimintaan. He osallistuvat muun muassa kulttuuriseuran järjestämiin laulukuoro- ja teatteriesityksiin. Äidinkielen opettaja on tullut yleensä yhteisön omasta keskuudesta. 43. Yhteisöllä on oma kirjoitustapansa, joka perustuu turkin ja suomen latinalaiseen oikeinkirjoitukseen. 44. Kulttuuriperinnöltään Suomen tataarien yhteisö on rikas ja monimuotoinen. Kansanlaulu ja oma musiikki elävät yhteisössä ja kokoavat sen jäseniä kulttuuri-illanviettoihin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin. Tataarikirjallisuuden klassikoihin perustuvat teatteriesitykset ovat myös suosittuja. Suomen tataarien keskuudessa on syntynyt lisäksi omaa kirjallista tuotantoa: laulukirjoja, uskonnon oppikirjoja, runoutta, kaunokirjallisuutta, aikakausjulkaisuja ja viime vuosina myös oma sanomalehti.

4.4. Jiddiš 45. Helsingin ja Turun juutalaisissa yhteisöissä on noin 100 jiddišin kielen taitoista henkilöä, joista äidinkielenään sitä puhuu noin 20 henkilöä. Hepreaa äidinkielenään käyttäviä on noin

13 Suomen kansalliset vähemmistöt – kulttuurien ja kielten rikkautta. Http://minorityrightsgroup.fi/julkaisut/vahemmistot2012.pdf 14 Tilastokeskus, Väestörakenne. Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 – 2015.

14

Saamelaiskäräjien huomiot

150 henkilöä, ja toisena kotikielenään hepreaa puhuvia on tämän lisäksi vähintään 200 henkilöä. Virallisia tilastoja jiddišin ja heprean puhujista ei ole.15 46. Jiddiš puhuttuna kielenä on katoamassa Suomesta. Jiddišinkielisellä kulttuuriperinnöllä on kuitenkin jatkossakin merkitystä juutalaiselle identiteetille ja kieltä tullaan tästä syystä opiskelemaan ja harrastamaan. Suomi on Suomen juutalaisten pääkieli ja suurimman osan äidinkieli. Lisäksi venäjä on kielenä palannut 1990-luvun Itä-Euroopan myllerrysten seurauksena Suomen juutalaiseen yhteisöön, vaikka se toimiikin vain pienen vähemmistön kotikielenä. Suomen juutalaiset ovat enenevässä määrin monikulttuurisia ja Suomen juutalainen yhteisö heijastaa laajempaakin suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurista murrosta. 47. Suomen juutalaiset ovat integroituneet hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen juutalainen yhteisö on perinteisesti muodostunut melko homogeenisesta ryhmästä, ja muuttoliike on ollut varsin vähäistä. Viimeisten parin vuosikymmenten aikana tilanne on kuitenkin merkittävästi muuttunut etenkin Helsingin juutalaisen seurakunnan osalta. Kotouttamiseen tarvittavia keinoja on alettu pohtia siinä mittakaavassa kuin pienessä yhteisössä on mahdollista. Yhä monikulttuurisemmat taustat omaavien uusien jäsenten sulauttaminen osaksi seurakuntaa on niin molemminpuolista tietotaitoa kuin taloudellisia investointejakin vaativa prosessi.

4.5. Karjalan kieli 48. Suomessa on noin 5 000 karjalan kielen puhujaa, joiden äidinkieli on karjala. Lisäksi noin 20 000 on identiteetiltään karjalankielisiä ja ymmärtää sekä osaa puhua kieltä jonkin verran. Suomenkarjalaisia puhujia on noin 2 800 ja Venäjän karjalaisalueelta muuttaneita ainakin 2 300 henkilöä. Suomen karjalankielisistä ei ole kuitenkaan olemassa kattavia tilastotietoja. Vuodesta 2011 karjalan on voinut merkitä äidinkielekseen Väestörekisterikeskuksen ylläpitämään väestötietojärjestelmään. Vuonna 2015 karjalan kielen oli ilmoittanut äidinkielekseen 152 henkilöä.16 49. Karjalan kieli on suomen kielen läheisin sukukieli. Karjala jaetaan kolmeen päämurteeseen, joita ovat varsinaiskarjala, livvi eli aunuksenkarjala ja lyydi. Suomen karjalankieliset käyttävät eniten livvinkarjalaa ja varsinaiskarjalan etelämurretta. Karjalankielisten identiteetin kulmakiviä ovat oma kieli, ortodoksinen uskonto sekä karjalainen kulttuuri, jonka perustana on karjalainen kansanrunous. 50. Karjalan kielen käyttämistä edistää Karjalan Kielen Seura ry.

4.6. Viron kieli 51. Vironkielisten määrä on huomattavasti lisääntynyt Suomessa. Vironkieliset ovat toiseksi suurin vieraskielisten ryhmä. Vuoden 2016 lopussa Suomessa oli 49 241 viron kieltä äidinkielenään puhuvaa. Virolaisten muutto Suomeen on lisääntynyt 1990-luvulta saakka. Usein virolaiset ovat Suomessa työperäisiä maahanmuuttajia. 52. Suomessa on edelleen olettama, että virolaiset puhuvat ja ymmärtävät suomen kieltä. Valtakunnallinen vironkielisten yhdistysten yhteistyöjärjestö Suomen Virolaisten Liiton mukaan virolaisten suomen kielen taito on yleisesti luultua heikompi. Viranomaisissa asioiminen ja

15 Sarja, Mikko, Kielellisten oikeuksien toteutumisen haasteita eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan näkökulmasta, Edilex 2013/32, 26.8.2015. 16 Tilastokeskuksesta 25.11.2016 sähköpostitse saatu tiedonanto.

15

Saamelaiskäräjien huomiot oikeusnormien seuraaminen on vaikeaa. Virolaisten tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta jäävät usein pinnallisiksi, ja kulttuuriset tai sivistykselliset virikkeet ja osallistumismahdollisuudet ovat vähäisiä. Vironkielisten sopeutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa osaltaan se, miten Suomessa huomioidaan vironkieliset ja viron kieli. Vironkielistä palvelua kaivattaisiin etenkin kuntien maahanmuuttajien neuvontapisteissä. 53. Viroksi käännetyt Kelan esitteet17 Koti ja perhe (ml. asumisen tuet), Terveys ja kuntoutus, Eläkkeelle, Työttömyys sekä Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille on julkaistu kela.fi:ssä.Esitteet ovat selkeä ja tiivis tietopaketti, ja niistä saa kuvan etuuksien tärkeimmistä sisällöistä. Vironkielisiin esitteisiin on käännetty myös muutama etuuden keskeinen termi. Asiakkaat ovat toivoneet tätä, sillä se helpottaa myös asiointia toimistoissa sekä on oman kielitaidon tukena esimerkiksi kela.fi-tekstien kanssa. 54. Suomen Virolaisten Liitto on pyrkinyt tukemaan paikallisten yhdistysten perustamista ja toimintaa. Suomessa toimii myös suomenkielisiä Viro-ystävyysseuroja ja niiden kattojärjestöjä. Suomenkielisten järjestöjen toiminta on kuitenkin suunnattu suomenkielisille. Suomenkieliset ystävyysjärjestöt ylläpitävät Helsingissä toimivaa Viro-keskusta Eesti Maja, jossa toimivat Tuglas-seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto ja Viron Suomen-instituutti.

4.7. Viittomakieli 55. Suomen perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet tulee turvata lailla. Eri yhteyksissä on todettu, että viittomakieliset ovat kieli- ja kulttuurivähemmistö Suomessa. Suomen viittomakielten kielipoliittisessa ohjelmassa suositellaan, että Suomen valtio huolehtii vähemmistökielien, myös viittomakielten, aseman edistämisestä Euroopan tasolla, esimerkiksi alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa ja muissa kieliä koskevissa asiakirjoissa. 56. Kansallisia viittomakieliä on kaksi: suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. Äidinkielenään suomalaista viittomakieltä käyttää noin 4000–5000 kuuroa tai huonokuuloista henkilöä. Suomalaisella viittomakielellä on yhteensä noin 14 000 käyttäjää, mukaan lukien kuulevat henkilöt. Omana vähemmistönään tämän kielen sisällä suomenruotsalaisen viittomakielen käyttäjiä on noin 300. Suomenruotsalaisen viittomakieli on vaarassa kadota nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä18. 57. Viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista edistävä viittomakielilaki (359/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Uusi erillislaki on suppea yleislaki, joka selkiyttää viittomakielisten oikeuksiin liittyvän säätelyn kokonaisuutta. Viittomakielisten kielelliset oikeudet on turvattu perustuslaissa, mutta tarkemmat säännökset ovat edelleen eri hallinnonalojen lainsäädännössä. Uudella erillislailla vahvistetaan viittomakielisten oikeuksien huomioimista ja kehittämistä eri hallinnonaloilla. 58. Viittomakielilailla lisätään viranomaisten tietoisuutta viittomakielistä sekä viittomakieltä käyttävistä kieli- ja kulttuuriryhmänä. Tarkoituksena on, että viranomaiset huomioivat viittomakieltä käyttävät säädösvalmistelussa ja käytännön ratkaisutoiminnassa aiempaa paremmin sekä edistävät viittomakieltä käyttävien mahdollisuuksia käyttää ja saada tietoa omalla kielellään.

17 http://www.kela.fi/-/kelan-etuuksista-viroksi 18 Oikeusministeriön mietintö Viittomakielisten kielelliset oikeudet, 24/2011

16

Saamelaiskäräjien huomiot

59. Viittomakielilaki koskee Suomen kansallisia viittomakieliä eli suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Uudessa laissa viittomakieltä käyttävän määritelmää ei ole sidottu henkilön kuulovammaisuuteen. Viittomakielisten ydinryhmän muodostavat kuurot ja vaikeasti kuulovammaiset, jotka käyttävät viittomakieltä äidinkielenään. Viittomakieltä voidaan kuitenkin pitää äidinkielenä myös silloin, kun ainakin toinen vanhemmista tai joku vanhemmista sisaruksista on viittomakielinen ja viittomakieltä on käytetty lapsen kanssa syntymästä lähtien. 60. Lakia hyväksyessään eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että viittomakieltä käyttävien oikeudet toteutuvat koko maassa siten kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. Oikeusministeriö perusti maaliskuussa 2015 viittomakielen yhteistyöryhmän vuosille 2015– 2016, joka käsitteli valtioneuvoston piirissä ajankohtaisia viittomakieleen liittyviä asioita ja pyrki varmistamaan hyvää tiedonkulkua keskeisten toimijoiden välillä. 61. Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärää ja opetusjärjestelyjä perusopetuksessa selvitettiin lukuvuonna 2013–201419. Näiden oppilaiden tilannetta ei ole aiemmin selvitetty kielellisestä näkökulmasta. Ensimmäistä kertaa tarkasteltiin myös oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumista viittomakielisten oppilaiden näkökulmasta. 62. Viittomakielinen kirjasto perustettiin vuonna 2013. 63. Viittomakielten huolto ja tutkimus siirrettiin vuonna 2012 Kotuksesta Kuurojen Liittoon. Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimii asiantuntijaelimenä viittomakielten lautakunta (. 2015 asti viittomakielen lautakunta). Lautakunnan tehtävänä on antaa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen käyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. 64. Lapsiasiavaltuutettu teki vuonna 2012 selvityksen ”Hei, kato mua! Vuorovaikutus ja hyvinvointi kuurojen ja huonokuuloisten lasten elämässä”20. Selvitys tehtiin yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n ja Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry:n kanssa. Julkaisussa selvitettiin kuurojen ja huonokuuloisten lasten omia kokemuksia ja näkemyksiä hyvinvoinnistaan sekä oikeuksiensa toteutumisesta. Julkaisussa lapsiasiavaltuutettu suositteli muun muassa, että viittomakielisillä lapsilla on oltava oikeus äidinkieleen ja opetukseen omalla äidinkielellään. Viittomakieliselle oppilaalle on annettava mahdollisuus myös oman äidinkielen opiskeluun oppiaineena. Koulujen tullee ottaa huomioon viittomakielisten lasten kieli ja kulttuuri. Viittomakielisillä lapsilla on oikeus yhtä laadukkaaseen ja korkeatasoiseen opetukseen kuin muillakin lapsilla. Vanhemmat, myös viittomakieliset kuurot ja kuulevat vanhemmat, tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään lapsen kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessa.

19 Selin-Grönlund, Pirkko, Rainò, Päivi & Martikainen Liisa. Kuurojen ja viittomakielisten oppilaiden lukumäärä ja Opetusjärjestelyt. Selvitys lukuvuoden 2013–2014 tilanteesta. Raportit ja selvitykset 2014:11, Opetushallitus.

20 http://www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folderId=5535297&name=DLFE-20222.pdf

17

Saamelaiskäräjien huomiot

5. HALLITUSOHJELMA, STRATEGIAT, SELONTEOT, KERTOMUKSET JA SELVITYKSET

5.1. Hallitusohjelma 65. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Hallitus sitoutuu vaalimaan kaksikielistä Suomea perustuslain ja arvojen mukaisesti.21

5.2. Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 66. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen kieltenopiskelua koskevilla toimenpiteillä lisätään, varhennetaan ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Tavoitteena on löytää uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja lasten varhaisen kielenoppimisen kyvyn hyödyntämiseksi, oppilaiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi kielenoppimiseen ja opiskeluun. Valtion erityisavustukset asetettiin haettavaksi joulukuussa 2016 lukuvuoden 2017–2018 toimintaa varten. Kärkihankkeeseen osallistuvista hankkeista toteutetaan seurantatutkimus.

67. Kielikokeilua22 koskeva eduskunnan ponsi ( 2/2014vp — EK 54/2014 vp) on tarkoitus toteuttaa osana kärkihanketta. Kokeilu, jossa toinen kotimainen kieli jätettäisiin pois kaikille yhteisestä perusopetuksen oppimäärästä edellyttää perusopetuslain muutosta. Esityksen mukaan perusopetuslakiin lisättäisiin määräajan voimassa oleva säädös, jolla mahdollistettaisiin alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Esitysluonnos perusopetuslain muuttamiseksi on valmisteilla ja se pyritään antamaan eduskunnalle XX 2017.

5.3. Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017–2019 68. Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017–2019 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 16.2.201723. Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslain 22 §:ssä säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimintaohjelman toimenpiteillä pyritään puuttumaan havaittuihin perus- ja ihmisoikeusongelmiin ja täydentämään eri politiikkasektoreilla tehtävää perus- ja ihmisoikeuksia edistävää työtä. Toimintaohjelman valmistelussa on huomioitu erityisesti ihmisoikeusselonteon linjaukset, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset, hallitusohjelman linjaukset, ylimpien laillisuusvalvojien ja erityisvaltuutettujen näkemykset sekä kansalaisjärjestöjen esittämät huolenaiheet. Toimintaohjelman oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaissa turvatut perusoikeudet, Suomen ratifioimat kansainväliset ja alueelliset ihmisoikeussopimukset sekä Euroopan unionin perusoikeuskirja. Alkuperäiskansa saamelaisten osalta oikeudelliseen perustaan kuuluvat myös YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista sekä YK:n yleiskokouksen korkean tason istunnon loppuasiakirja, jolla Suomi on sitoutunut edistämään ja toteuttamaan alkuperäiskansajulistukseen kirjattuja oikeuksia kansallisesti. 69. Valtioneuvoston ensimmäisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman (2012–2013) riippumattoman arvioinnin sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan suositusten mukaisesti toimintaohjelmassa keskitytään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen tietyillä painopistealueilla. Toimintaohjelman painopistealueita ovat perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -

21 http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e- 5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82 22 http://minedu.fi/kielikokeilut 23 http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79277

18

Saamelaiskäräjien huomiot koulutus, yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus sekä perusoikeudet ja digitalisaatio. Toimintaohjelma sisältää yhteensä 43 hanketta, jotka jakautuvat kaikkien ministeriöiden hallinnonaloille. 70. Suomen ensimmäiseen kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2012–2013 sisältyi kielellisten oikeuksien edistämiseen liittyneitä hankkeita lehdistötuesta, kielellisten oikeuksien tehokkaammasta toteuttamisesta vaaratiedottamisessa sekä romaniväestön kielellisten oikeuksien edistämisestä. Kaikki edellä mainitut hankkeet toteutuivat.

5.4. Kansalliskielistrategia ja sen seuranta 71. Edellisen hallituksen kaudella joulukuussa 2012 hyväksyttiin kansalliskielistrategia24, joka koskee kansalliskieliä, suomea ja ruotsia. Se on valtioneuvoston ensimmäinen kielistrategia. Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö. Strategia sisältää toimenpiteitä valtion viranomaisille ja suosituksia kaksikielisille kunnille ja kuntayhtymille sekä korkeakouluille. Kansalliskielistrategia on pitkän aikavälin strategia, jonka voimassaoloa jatkettiin kuluvalle hallituskaudelle 2015–2019. 72. Kansalliskielistrategialla pyritään turvaamaan, että Suomessa olisi jatkossakin kaksi elinvoimaista kansalliskieltä. Suomea ja ruotsia koskeva kielilainsäädäntö on pääosin ajanmukainen, mutta sen käytännön toteutumisessa on kuitenkin puutteita. Kansalliskielistrategian taustalla oli tietoisuus siitä, että suomen ja ruotsin kieltä koskeva nykytilanne ei ole tyydyttävä pitkällä aikavälillä. Strategiaan ei sisälly ehdotuksia lainsäädännön uudistamiseksi. Kansalliskielistrategian lähtökohtia ovat yksilöiden kielelliset perusoikeudet samoin kuin yhteiskunnan kaksikielisyydestä seuraavat hyödyt ja vahvuudet. 73. Kansalliskielistrategia jakautui hallitusohjelman mukaan kahteen osaan: pitkän aikavälin strategia-asiakirjaan ja hallituksen toimenpiteisiin hallituskaudelle 2011–2015. Vastuu strategian täytäntöönpanosta jakautui usealle toimijalle ja yleisvastuu on oikeusministeriöllä. Valtiovarainministeriö seurasi kielellisten oikeuksien toteutumista kuntauudistuksessa. Strategian liitteessä on käytännön työvälineitä eri hallinnon tilanteita varten. Näitä käyttäen kielilainsäädännön soveltamista voidaan parantaa. 74. Suomen Kuntaliitto valmisteli kunnille ja kuntayhtymille muokatun version Kansalliskielistrategian ”Käytännön Työvälineet” liitteestä joka sopii sellaisenaan käyttöönotettavaksi. Työvälineet ovat prosessikuvauksia ja tarkastuslistoja, joiden tarkoituksena on helpottaa kielilainsäädännön asianmukaista soveltamista. Ne koskevat kansalliskielten käytön edistämistä, kielilainsäädännön huomioon ottamista työryhmä- tai hanketyössä, viranomaisten viestinnässä, julkaisuprosesseissa, hankinnoissa ja työhönotossa. Kuntaliiton kotisivuille25 kerätään tästä olemassa oleva relevantti aineisto. 75. Kansalliskielistrategian toteuttamista annettiin seurantaraportti26 13.5.2015. Raportissa tarkastellaan hallituskaudella 2011–2015 toteutettuja toimenpiteitä strategian päämäärien saavuttamiseksi. Väliraportti sisältää myös suosituksia strategiatyön jatkamiseksi hallituskaudella 2015–2019. Kansalliskielistrategian voimassaoloa ehdotettiin jatkettavaksi, jotta pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista voidaan jatkaa. Suosituksissa ehdotetaan myös, että tehtäisiin strategiaan perustuva toimintasuunnitelma kielellisten oikeuksien edistämisestä.

24 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012. 25 http://www.kunnat.net 26 http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1431429999340.html

19

Saamelaiskäräjien huomiot

76. Kansalliskielistrategian toimeenpanossa hallituskaudella 2011–2015 keskityttiin hallituksen toimenpiteiden toteuttamiseen, virkamiesten kielilain soveltamista koskevan tiedon lisäämiseen, hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä pysyvien rakenteiden luomiseen. 77. Oikeusministeriö asetti toimikaudelle 1.6.2013–31.5.2015 kansalliskieliyhdyshenkilöverkoston. Verkoston jäseniä olivat ministeriöiden johdon tueksi nimitetyt kansalliskieliyhteyshenkilöt sekä asiantuntijoiksi kutsutut jäsenet. Verkoston työ keskittyi vuosille 2011–2015 suunnattujen hallituksen toimenpiteiden toteuttamiseen sekä temaattisiin kokouksiin. Väliraportti sisältää yhteyshenkilöiden yhteenvedot siitä, miten kielilainsäädäntöä on noudatettu ja seurattu omalla hallinnonalalla. 78. Nyt toteutetun väliarvion perusteella strategian kaikkien toimenpiteiden toteuttaminen on aloitettu tai toimenpiteet on toteutettu kokonaan tai osittain hallituskaudella 2011–2015. Väliraportin liitteenä on toimenpidetaulukko, josta voi seurata toimenpiteiden toteutumista. 79. Väliraportin suositukset ovat: ▪ Kansalliskielistrategian voimassaoloa jatketaan hallituskaudella 2015–2019. ▪ Kansalliskielistrategian pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista jatketaan. ▪ Valtioneuvosto antaa strategiaan perustuvan periaatepäätöksen, joka sisältää toimintasuunnitelman kielellisten oikeuksien edistämisestä. Toimintasuunnitelmaan kirjataan konkreettisia toimenpiteitä kielellisten oikeuksien edistämiseksi. ▪ Tiedottamista yksityisten kielellisistä oikeuksista tehostetaan. Tiedottamisen kohteena ovat yksityiset. ▪ Kansalliskielten näkyvyyttä lisätään. Kansalliskielillä tiedottamisessa vastataan uusiin haasteisiin, joita ovat samanaikaisuus, nopeus, uudet mediat sekä hyvä virkakieli. ▪ Jatketaan kansalliskielistrategian työvälineiden käytön seurantaa ja selvitetään uusien virkamiesten perehdyttämistapoja kansalliskielten käytöstä. ▪ Kielellisten vaikutusten arvioinnin työkaluja kehitetään. ▪ Luodaan indikaattorit kehityssuuntien mittaamiseksi, jotta kielellisten oikeuksien ja elinvoimaisen kaksikielisyyden toteutumisen seurantaa voidaan toteuttaa. ▪ Panostetaan entistä enemmän riittävään ja korkeatasoiseen kielikylpyopetukseen. ▪ Kielikylpyopettajien koulutus turvataan. ▪ Kielellisten oikeuksien toteutumista hallintouudistuksissa seurataan. ▪ Yksityistämisen ja yhtiöittämisen vaikutuksia kielellisten oikeuksien toteutumiseen seurataan. ▪ Kansalliskieliverkosto asetetaan toimikaudelle 1.6.2015–31.5.2019. Verkoston toimintatapoja kehitetään. ▪ Ministeriöt asettavat kansalliskieliyhteyshenkilöt, jotka toimivat myös kansalliskieliverkoston jäseninä. Yhteyshenkilönä toimiminen merkitään toimenkuvaan ja tehtävien hoitamiseen varataan riittävästi aikaa. Oikeusministeriö opastaa ja kouluttaa yhteyshenkilöitä niin, että he voivat opastaa muita virkamiehiä kielilainsäädännön noudattamisessa, tehdä aloitteita epäkohtien korjaamiseksi ja muilla tavoin edistää ministeriöissään kielellisiä oikeuksia.

20

Saamelaiskäräjien huomiot

▪ Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana vuonna 2016. Puheenjohtajuuskauden aikana tuodaan esiin pohjoismaisten kielten osaamisen tuomat hyödyt sekä valtion että yksilön tasolla. Tarkoituksena on lisätä nuorten motivaatiota oppia pohjoismaisia kieliä.

5.5. Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma 80. Oikeusministeriö julkaisi helmikuussa 2017 kansalliskielistrategian toimintasuunnitelman27, joka pitää sisällään eri hallinnon aloilta toimenpiteitä, joilla konkretisoidaan kansalliskielistrategin pitkänaikavälin toimenpiteitä.

5.6. Kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 81. Hallitus antoi kolmannen kertomuksensa eduskunnalle kielilainsäädännön soveltamisesta28 kesäkuussa 2013. Aikaisemmat kertomukset annettiin vuosina 2006 ja 2009. Viimeisin kertomus oli seurantakertomus, jossa tarkasteltiin, mitä muutoksia kielellisten oikeuksien toteutumisessa on tapahtunut vuoteen 2009 verrattuna viranomaisten toiminnassa ja millaisia mahdollisia edistysaskeleita on tapahtunut, kun tarkastellaan tilannetta erityisesti valtioneuvoston aikaisemmin esittämien toimenpide-ehdotusten ja eduskunnan kannanottojen, hallitusohjelmien ja kansainvälisten sopimusten valossa. Kertomuksen valmistelussa avusti hallituksen asettama kieliasiain neuvottelukunta. Kertomusta varten kuultiin laajasti eri viranomaisia ja muita tahoja sekä Suomessa asuvia eri kieliryhmiä. 82. Kertomuksen mukaan kielellisten oikeuksien toteutuminen on sattumanvaraista. Viime vuosina kielellisiin oikeuksiin on kiinnitetty aiempaa selvästi enemmän huomiota suunnittelussa, mutta käytännön tasolla hyvät aikeet eivät vielä näy. Erityisesti ruotsinkielisten oikeudet saada viranomaispalvelua omalla äidinkielellään toteutuvat yhä puutteellisesti, mihin viranomaiset näkevät suurimpana syynä puutteen kielitaitoisesta henkilökunnasta. Kansalaiset ovat viime aikoina olleet erityisen huolissaan siitä, ettei kaksikielinen palvelu aina toteudu hätäkeskuksissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. 83. Erityisesti pääkaupunkiseudulla kaksikielistä palvelua on vaikeasti saatavilla siitä huolimatta, että ruotsinkielisiä on lukumääräisesti paljon. Kielilaki näyttääkin toteutuvan parhaiten niissä kaksikielisissä kunnissa, joissa ruotsia puhuvia on enemmistö tai joissa ruotsinkielisten osuus asukkaista on muuten suuri. 84. Vastuu asiointikielen valinnasta jää myös entistä useammin yksilön oman aktiivisuuden varaan, vaikka viranomaisilla on lain mukaan velvollisuus selvittää oma-aloitteisesti henkilön äidinkieleksi rekisteröity kieli väestötietojärjestelmästä ja käyttää sitä. 85. Venäjää ja erityisesti viroa äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut viime vuosina selvästi. Kertomuksen mukaan suhtautuminen venäjänkielisiin on hieman parantunut viime vuosina. Myös palvelujen määrä on parantunut jonkin verran. Erityisesti Itä-Suomessa venäjänkielisten palvelujen taso on varsin hyvä. Vironkielisten puolestaan oletetaan usein ymmärtävän suomea, mikä saattaa johtaa väärinkäsityksiin ja ongelmiin palvelujen saatavuudessa.

27 Kansalliskielistrategian toimintasuunnitelma, OM 13/2017. http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1488177880456.html

28 http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1371116573213/Files/VNn_kielikertomus_2013_su omi.pdf

21

Saamelaiskäräjien huomiot

86. Myönteistä kehitystä on se, että viranomaisjohto ja kielikysymyksiin erikoistuneet organisaatiot ovat pyrkineet viime vuosina entistä aktiivisemmin edistämään kielellisten oikeuksien toteutumista. Kieliohjelmia ja -strategioita on laadittu kansalliskielten ja myös muun muassa saamen kielten, romanikielen ja viittomakielten turvaamiseksi. Ne eivät kuitenkaan vielä näy systemaattisesti parantuneena palveluna. 87. Kertomuksessa esitettiin, että viranomaiset ottavat nyt havaittujen puutteiden korjaamiseksi käyttöön kansalliskielistrategiassa linjatut konkreettiset toimenpide-ehdotukset kahden elävän kansalliskielen säilyttämiseksi. Keskeistä on kiinnittää huomiota virkamiesten kielitaitoon henkilöstöä palkattaessa. Myös kielikurssien ja pitkällä tähtäimellä lasten kielikylpytoiminnan toivotaan lisäävän kielitaitoisen henkilökunnan määrää eri viranomaisissa. Viranomaisten velvollisuus selvittää asiakkaan äidinkieli ja antaa palvelua oma-aloitteisesti tällä kielellä tulisi toteutua myös käytännössä nykyistä paremmin. Kielilain toteutuminen käytännön tasolla tulisi pitää mielessä myös kunta- ja muita rakenneuudistuksia suunniteltaessa. 88. Eduskunnan perustuslakivaliokunta lausui kielilainsäädännön soveltamisesta tehtyyn kertomukseen seuraavaa: ”Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto toteuttaa kertomuksessa selostetut toimenpiteet ja selvitykset. Erityisesti tulee selvittää kansalliskielten opetuksen riittävyyttä kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta. Lisäksi on tarpeen selvittää uhanalaisten saamen kielten samoin kuin romani- ja viittomakielen todellista tilannetta yhteiskunnan eri sektoreilla.” (PeVM 6/2006 vp) 89. Hallituksen seuraava kielikertomus annetaan eduskunnalle syksyllä 2017.

5.7. Kielibarometri 2016 90. Oikeusministeriön ja Åbo Akademin yhteistyönä toteutettiin vuonna 2016 Kielibarometri – Språkbarometern, jolla selvitettiin suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen saatavuutta kaksikielisissä kunnissa29. Kielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004, ja siitä lähtien sen avulla on kartoitettu vähemmistökielisten palveluiden laatua kaksikielisissä kunnissa. 91. Suomessa on 33 kaksikielistä kuntaa, joissa asuu n. 1,75 miljoonaa suomalaista. 140 000 ruotsinkielistä asuu kunnissa, joissa enemmistö puhuu suomea, ja 44 000 suomenkielistä asuu kunnissa, joissa enemmistö puhuu ruotsia. Nämä 184 000 kansalaista muodostivat barometrin kohderyhmän. Kielibarometri mittaa, kuinka hyvin kielivähemmistöt (ruotsin- ja suomenkieliset) saavat palveluita omalla kielellään kotikunnassaan, ja millaisiksi ne kokevat kieliryhmien väliset suhteet. Kielibarometrissä on käyttäjän näkökulma, eli siinä tarkastellaan, millaisena kuntalaiset itse pitävät kotikuntansa kielipalvelua ja kieli-ilmapiiriä. 92. Vuonna 2016 kirjekysely lähetettiin satunnaisesti valituille kuntalaisille. Kyselyyn vastasi 3704 henkilöä, ts. vastausprosentti oli 42 %. 93. Suomenkieliset ovat huomattavasti tyytyväisempiä kunnallisiin ja valtiollisiin kielipalveluihin kuin ruotsinkieliset. Erot ovat suuria hätäkeskuksen, pelastustoimen ja poliisin palvelusta annetuissa arvioissa. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen ruotsinkielinen palvelu arvioidaan suomenkielistä palvelua heikommaksi. Paikalliset ja alueelliset erot ovat suhteellisen suuret. 94. Ruotsinkieliset kokevat kieli-ilmapiirin negatiivisemmaksi kuin suomenkieliset. Tätä näkemystä tukee usea seikka: he kokevat suhtautumisen eri kieltä puhuviin muuttuneen

29 http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1481790713420/Files/OMSO_52_2016_Sprakbaro_korj. pdf

22

Saamelaiskäräjien huomiot

Suomessa kielteisemmäksi ja ruotsin- ja suomenkielisten välisten suhteiden huonontuneen kotikunnassaan, ja lisäksi lähes joka toinen kokee joutuneensa häirinnän ja/tai syrjinnän kohteeksi kielensä vuoksi. Suomenkieliset ovat sitä vastoin ruotsinkielisiä tyytymättömämpiä suomen- ja ruotsinkielisten välisiin suhteisiin kotikunnassaan. Sekä ruotsin- että suomenkieliset kokevat kieliryhmien välisten suhteiden tulleen "vaihteleviksi".

5.8. Saamebarometri 2016 95. Saamebarometri 2016 valaisee Suomen saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista saamelaisten kotiseutualueella30. Oikeusministeriö toteutti yhdessä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa keväällä ja kesällä 2016 selvityksen saamenkielisistä palveluista. Tarkoituksena oli tutkia saamen kielilain toteutumista kansalaisten näkökulmasta: miten eri-ikäiset ja saamelaisalueen eri kunnissa asuvat saamenkieliset kokevat omakielisten palveluiden merkityksen ja saatavuuden. Paino oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvityksessä haastateltiin puhelimitse kahdeksaakymmentä 20–80-vuotiasta henkilöä, jonka äidinkieleksi on Väestörekisterin väestötiedoissa merkitty saamen kieli. Vastaajat asuvat saamelaisten kotiseutualueen kunnissa eli Utsjoella, Inarissa, Sodankylässä ja Enontekiöllä. Vastaajista puolet oli naisia ja puolet miehiä, ja heidän keski-ikänsä oli 59 vuotta. Kahdeksastakymmenestä henkilöstä yhdentoista äidinkielenä on inarinsaame, yhdentoista äidinkielenä koltansaame ja 58 puhui äidinkielenään pohjoissaamea. 96. Selvityksen mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat yleisesti ottaen heikosti. Positiivisin tilanne on pohjoissaamenkielisillä Utsjoen kunnassa, heikoin taas Sodankylän kuntalaisilla sekä inarin- ja koltansaamen puhujilla. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluita oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista, ja harvat palvelut ovat yksittäisten työntekijöiden varassa. Sosiaalipalveluihin oltiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin terveyspalveluihin. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksilla ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Toisaalta niihin palveluihin, joita saamen kielillä oli saatavilla, oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, ja palveluiden saatavuus oli vastaajien mukaan parantunut jonkin verran viime vuosina. Suurin osa vastaajista piti oikeutta saamenkielisiin palveluihin tärkeänä, mutta mm. puutteellisen saamen kielen luku- ja kirjoitustaidon vuoksi kaikki eivät kokeneet luontevaksi saamenkielistä asiointia. Ratkaisuksi saamenkielisten palveluiden puutteisiin ehdotettiin mm. saamen kielten aikuisopetuksen lisäämistä ja saamenkielisten työntekijöiden rekrytoinnin tehostamista. 97. Saamen kielilakia ja saamelaisten kielellisiä oikeuksia tunnetaan selvityksen perusteella puutteellisesti kaikilla tasoilla: kuntien ja valtion työntekijöiden, suomenkielisten kuntalaisten ja myös saamenkielisten parissa.

5.9. Selvitys romanien perustuslaissa turvattujen kielellisten oikeuksien toteutumisesta 98. Suomessa toteutetaan inklusiivista koulutuspolitiikkaa, joissa erityisen tuen tarpeessa oleva oppilas saa tuen lähtökohtaisesti koululuokassa, ei erityisluokissa tai erityiskouluissa.

30 http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1479366255309/Files/OMSO_39_2016_Saamebaro _120s_2.pdf

23

Saamelaiskäräjien huomiot

99. Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2014 selvityksen romanien perustuslaissa turvattujen kielellisten oikeuksien toteutumisesta31. Selvitys perustui Suomen romanipoliittisen ohjelman, kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2012–2013 sekä hallitusohjelman kirjauksiin. 100. Romanikielen opetusta saavien oppilaiden määrä on kasvanut. Myös romanikielen kielipesätoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Romanikielen ja -kulttuurin yliopistotasoisen opetuksen alkaminen on ollut tärkeä edistysaskel, sillä se mahdollistaa pätevien romanikielen opettajien valmistumisen tulevaisuudessa. Romanikielen opettajaksi on mahdollista kouluttautua nykyisillä järjestelyillä. Romaniopiskelijoiden rekrytoiminen yliopisto-opetukseen on kuitenkin haastavaa, mikä vaikeuttaa romanitaustaisten romanikielen opettajien saamista. Puute pätevistä romanikielen opettajista on puolestaan yksi merkittävä syy siihen, että enemmistö romanilapsista ei saa romanikielen opetusta. 101. Selvityksen mukaan romanien kielelliset oikeudet on otettu lainsäädännössä huomioon perustuslain edellyttämällä tavalla. Nykyisten romanikieltä koskevien säännösten toimeenpano on kuitenkin osittain tehotonta, eivätkä laissa säädetyt oikeudet toteudu käytännössä. Romanikielen opettamista varten on olemassa valtionavustusjärjestelmä. Kuntia tulisi kannustaa käyttämään tätä mahdollisuutta. Lisäksi tulisi lisätä myös romanivanhempien tietoa oikeudesta saada opetusta romanikielellä. 102. Aikuisten romanien koulutustilanteesta ei ole juuri ollut tietoa. Opetushallitus on parhaillaan tekemässä tutkimusta asiasta.

6. KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

6.1. Kielilain muutokset 103. Kielilaissa (423/2003) säädetään tarkemmin perustuslaissa säädetyistä kielellisistä oikeuksista. Laki koskee suomen- ja ruotsinkieltä. Tavoitteena on, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Suomessa viranomaiset ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä. Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Vastaavasti kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi sekä tiedottaa molemmilla kielellä. 104. Kielilain 5, 27, 28 ja 33 §:ää muutettiin 1.6.2013, kuntajakolain, nykyisen kuntarakennelain (1698/2009), muuttamisen yhteydessä. Kielilain 5 §:ään tehtiin lisäys jonka myötä kaksikielinen kunta ei kuntajaon muutoksen takia muutu yksikieliseksi, vaikka kuntien yhdistyminen johtaisi tilanteeseen jossa vähemmistössä olevan kieliryhmän koko ei enää täyttäisi lain edellytyksiä. 105. Lain 27 §:ää muutettiin siten, että valtion on lähetettävä kirjelmät kaksikieliseen kuntaan, sekä suomeksi että ruotsiksi. Tällä tavalla haluttiin turvata, että kaksikielinen kunta saa tarvitsemansa tiedot molemmilla kielillä, ja siten vähentää käännöskustannuksia. 106. Lain 29 §:ää muutettiin siten että velvollisuudet antaa kunnalliset kokouskutsut ja pöytäkirjat sekä suomeksi että ruotsiksi laajenivat. Uuden säännöksen myötä kunnan on

31 Selvitys romanien kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 11/20014, http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1392988540383/Files/OMSO_11_2014_Romaniki eli_48_s.pdf

24

Saamelaiskäräjien huomiot päättäessään kokouskutsujen kielestä turvattava luottamushenkilöiden mahdollisuus täyttää tehtävänsä ja huolehdittava kunnan asukkaiden tiedonsaantitarpeista. Velvollisuus kääntää kokouskutsut ja pöytäkirjat laajenisi koskemaan myös hallituksen ja lautakuntien asiakirjoja, sellaisissa kunnissa joissa kielellisen vähemmistön määrä tai osuus on suuri. 107. Kilpiä ja paikannimiä sekä julkista liikennettä koskevaa 33 §:ää muutettiin siten, että kuntaliitoksen yhteydessä jätettäisiin kunnan harkintaan, missä laajuudessa entisen yksikielisen alueen kadun- tienkilvet muutetaan kaksikieliseksi.

6.2. Saamen kielilain uudistus 108. Saamen kielilain (1086/2003) tarkoituksena on turvata saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Laissa on säännökset saamelaisten oikeudesta käyttää kieltään tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä viranomaisten velvollisuudesta toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamen kielilaki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta ja sen soveltamisesta on kertynyt kokemusta ja huomioita niin lakia soveltavien viranomaisten kuin yksittäisten henkilöiden taholta. Lainsäädäntö on kehittynyt ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten sähköinen asiointi, keskitetyt valtakunnalliset palvelupisteet ja viranomaisten rakennemuutokset muuttavat lain käytännön soveltamisen haasteita ja tarpeita. 109. Hallitus antoi 4.5.2017 esityksen (HE 44/2017 vp) eduskunnalle saamen kielilain muuttamisesta. Esitys liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Kyseisellä esityksellä on tarkoitus muun muassa perustaa uudet maakunnat sekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta ja siirtää järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista kunnilta maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Hallintoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon perustuslain 17 §:ssä säädetyt kielelliset perusoikeudet. Koska mahdolliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä sekä hallinnon järjestämisessä maakuntalain uudistuksessa eivät saa heikentää saamelaisille nykyisen lainsäädännön mukaan kuuluvia kielellisiä tai kulttuurisia oikeuksia taikka kulttuuri-itsehallinnon edellytyksiä, tulee tästä syystä saamen kielilakia tarkistaa vastaavasti. 110. Saamen kielilakia sovelletaan kaikkiin julkiselle vallalle kuuluviin tehtäviin, jotka kuuluvat laissa tarkoitetuille viranomaisille. Ehdotuksen mukaan laissa säilytetään edelleen se periaate, että saamelaisilla olisi laajempi oikeus asioida saamen kielellä saamelaisten kotiseutualueella. Yleisperiaatteena olisi edelleen, että kotiseutualueella saamelainen voisi sekä suullisesti että kirjallisesti valintansa mukaan käyttää joko suomen tai saamen kieltä viranomaisissa asioidessaan. Tämä oikeus ei olisi rajattu vain omaan asiaan. Kotiseutualueella saamen- ja suomenkielisellä väestöllä tulisi edelleen molemmilla olla todellinen mahdollisuus käyttää omaa kieltään samalla tavalla kuin suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä kaksikielisissä suomen- ja ruotsinkielisissä kunnissa kielilain (423/2003) mukaan. Tämä oikeus ei olisi rajattu vain omaan asiaan. Laissa asetetaan velvollisuuksia viranomaisille myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. 111. Tämän lisäksi laki sisältää säännöksiä, joiden perusteella saamelaisten kielelliset oikeudet ovat laajempia kotiseutualueella kuin sen ulkopuolella. Kotiseutualue on keskeinen saamen kielen käyttöalue, ja tämä lähtökohta säilyy jatkossakin. Lähtökohtana ja tavoitteena tulisi olla, etteivät kielelliset oikeudet heikenny, vaikka tehtäviä siirretään kunnan viranomaisilta maakunnan viranomaisille.

25

Saamelaiskäräjien huomiot

112. Näiden muutosten lisäksi laista poistetaan 3 §:n 2-kohta, joka sisältää viittauksen saamelaiskäräjistä annettuun lakiin saamelaisen määritelmän osalta.

6.3. Uusi yhdenvertaisuuslaki 113. Suomen yhdenvertaisuuslainsäädäntö uudistui vuoden 2015 alussa. Uudistuksessa vahvistettiin syrjinnän uhriksi joutuneiden oikeussuojaa, laajennettiin syrjinnän kieltojen soveltamisalaa sekä yhdenvertaisuuden edistämistä koskevia velvollisuuksia. Laki määrittelee kielletyn syrjinnän muodot, lain valvonnan sekä asettaa velvollisuuksia viranomaisille, työnantajille ja koulutuksen järjestäjille yhdenvertaisuuden edistämisessä. Uudistettu yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Muutoksen myötä lakia sovelletaan kaikkeen julkiseen toimintaan. Tämä tarkoittaa, että henkilö joka kokee että häntä on syrjitty kielen perusteella viranomaisen toiminnassa, voi valittaa asiasta yhdenvertaisuusvaltuutetulle, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle tai vaatia hyvitystä tuomioistuimessa. Syrjintää on se, että henkilöä kohdellaan kielen takia epäsuotuisammin kuin jotain muuta henkilöä kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa. Uudistus lisää etenkin suomen- ja ruotsinkielisten oikeussuojakeinoja tilanteessa, jossa hänen kielensä on vaikuttanut kohteluun. 114. Uudessa yhdenvertaisuuslaissa moniperustaiseen syrjintään on puututtu siten, että aiemman vähemmistövaltuutetun tehtävistä poiketen uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo yhdenvertaisuuslain noudattamista yhtäaikaisesti kaikkien syrjintäperusteiden osalta.

6.4. Perusopetuslain muutos esiopetuksesta 115. Esiopetus on ollut vuodesta 2015 lähtien velvoittavaa, mikä tarkoittaa, että lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna (Perusopetuslaki 26 a § 4 mom. (1040/2014)). Esiopetukseen osallistuminen tukee perusopetusta sekä yleisemmin lapsen sosiaalista sopeutumista.

7. KIELELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN VALVONTA

7.1. Ennakollinen ja jälkikäteinen valvonta 116. Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan kielilain ja saamen kielilain noudattamista. Tällä pyritään varmistamaan, että kunkin toimialan erityispiirteet kielellisten oikeuksien toteuttamisessa voidaan asianmukaisesti ottaa huomioon.32 117. Suomessa perusoikeuksien, mukaan lukien kielellisten perusoikeuksien, valvontaa tehdään lainsäädännön kahdessa eri vaiheessa: ennakolta ennen kuin uusi lainsäädäntö astuu voimaan sekä jälkikäteen lainsäädäntöä sovellettaessa. Perusoikeuksien ennakollista valvontaa harjoittavat valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan perustuslakivaliokunta. Perusoikeuksien valvontaa lainsäädännön astuttua voimaan valvovat myös valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies sekä tuomioistuimet.33

32 Kielilaki 36 §, HE 92/2002, Saamen kielilaki 28 §. 33 Tallroth, Paulina, 2012, s.14.

26

Saamelaiskäräjien huomiot

118. Laillisuusvalvojien tehtävänä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitavat noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.34

7.2. Valtioneuvoston oikeuskansleri 119. Oikeuskansleri valvoo perustuslain nojalla kielellisten oikeuksien toteutumista viranomaisten ja virkamiesten sekä muiden julkista tehtävää suorittavien toiminnan valvonnan yhtenä osana. Laillisuusvalvonnassa korostetaan kielilain lähtökohtana olevaa perustuslain 17 §:n sisältöä kielellisten oikeuksien toteuttamisessa sekä kielellisten oikeuksien huomioimista hyvän hallinnon osatekijänä. 120. Kielellisiin kysymyksiin liittyvät asiat tulevat pääasiallisesti tutkittaviksi kanteluratkaisujen yhteydessä. Kantelut koskevat pääosin ruotsin kielen asemaa ja ruotsia äidinkielenään puhuvien kielellisten oikeuksien toteutumista.

7.3. Eduskunnan oikeusasiamies 121. Eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnassa kieliasioiksi luokitellaan asiat, joissa on kysymys perustuslain 17 §:ssä turvatusta oikeudesta käyttää omaa kieltään, julkisen vallan velvollisuudesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista yhtäläisten perusteiden mukaan, tai yleisemminkin kielellisten oikeuksien turvaamisesta. Laillisuusvalvonta kieliasioissa perustuu pääasiallisesti yksittäisten kanteluiden tutkintaan. Kielellisten oikeuksien toteutumista on mahdollista arvioida myös tarkastuskäynneillä. Pelkästään kielellisten oikeuksien toteutumista koskevia tarkastuksia ei ole toimitettu, vaan oikeuteen käyttää ja saada palveluja omalla kielellä on kiinnitetty huomiota osana muuta tarkastustoimintaa. 122. Oikeusasiamiehen toiminnassa kenties näkyvin kielellisiin oikeuksiin liittyvä osa-alue on ollut ruotsin kielen asema kielilain soveltamisen kannalta. Kantelut ovat pääosin koskeneet ruotsinkielisen palvelun väitettyjä puutteita (asiakaspalvelu, tiedusteluihin vastaaminen, lomakkeet sekä muu informaatio, kuten ilmoitukset, esitteet, ohjeet, verkkosivut), sekä ruotsin kielen käyttöä viranomaisessa.

7.4. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta 123. Uusi yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunta aloittivat toimintansa vuoden 2015 alusta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös syrjinnän vaarassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten, olojen, oikeuksien ja aseman edistäminen. Tämän lisäksi valtuutettu valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista ja toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana. 124. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin, jonka tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi.

34 Perustuslaki 108 § 1. momentti, 109 § 1. momentti.

27

Saamelaiskäräjien huomiot

125. Vuonna 2016 käsittelyssä on ollut 49 tapausta, joissa syrjintäperusteena on ollut kieli. Kieli on ollut syrjintäperusteena noin 6, 5 %:ssa kaikista tapauksista. Jos mukaan otetaan myös tapaukset, joissa kieli on ollut . muu seikka syrjintäasiassa, on kieleen liittyviä syrjintätapauksia ollut 59 eli noin 7,5 % kaikista syrjintätapauksista. 126. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävän perustamisen myötä lakkautettiin aikaisemmat vähemmistövaltuutetun ja vähemmistöasiain neuvottelukunnan tehtävät.

8. KIELELLISIÄ OIKEUKSIA EDISTÄVIÄ RAKENTEITA

8.1. Kieliasiain neuvottelukunta 127. Kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (433/2004) mukaan kieliasiain neuvottelukunta on oikeusministeriön yhteydessä toimiva ja ministeriötä avustava, yhteiskunnan eri sektoreita edustava asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on kielellisten oikeuksien edistäminen. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan toimikausi on 1.4.2016–31.3.2020. 128. Toimikautensa aikana neuvottelukunta järjestää kieliasiain neuvottelupäivät kerran vuodessa valtioneuvoston ja kieliryhmien välisen dialogin edistämiseksi, avustaa oikeusministeriötä kielikertomuksen valmistelussa sekä seuraa kielioloihin ja kielellisten oikeuksien toteutumiseen vaikuttavia uudistuksia.

8.2. Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto 129. Saamen kielineuvostossa35 ovat edustettuina kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame. Kielineuvoston tehtäviin kuuluu mm. ylläpitää ja kehittää Suomessa käytettäviä saamen kieliä, antaa ohjeita ja suosituksia kielen- ja nimistönhuoltoon ja terminologiaan liittyvissä asioissa, edistää kielen tutkimusta, jakaa tietoa saamen kielistä ja osallistua pohjoismaiseen kieliyhteistyöhön. Lisäksi saamen kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä. Kielineuvostolla on tärkeä poliittinen rooli saamenkielisten oikeuksien valvojana ja saamen kielten edistäjänä yhdessä saamelaiskäräjien sihteeristössä toimivan saamen kielen toimiston kanssa. Saamen kielineuvosto toimii läheisessä yhteistyössä pohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun kanssa.

Saamelaiskäräjien (Saamen kielineuvosto/Saamen kielitoimisto 2017) raportissa Saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2012-2015 todetaan tietoisuuden Saamen kielilaista ja saamelaisten oikeudesta omien kieltensä käyttämiseen olevan heikkoa kuntien, kuntayhtymien, valtion ja muun julkishallinnon työntekijöiden piirissä. Saamen kielilain velvoitteiden toteuttamiseksi osoitettua rahoitusta pidettiin yleisesti riittämättömänä. Saamen kielilain piiriin kuuluvat viranomaiset voivat vuosittain hakea oikeusministeriöltä valtionavustusta saamen kielilain toteuttamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin kuten tulkkaukseen ja asiakirjojen kääntämiseen. Valtionavustuksen kokonaismäärä, joka jaetaan useille viranomaisille hakemuksesta, on jo pitkään ollut 120 000 € vuodessa.

35 http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=52&Itemid=69

28

Saamelaiskäräjien huomiot

xxx. Pohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu

Saamen kielten puhuma-alueet eivät noudata valtioiden rajoja. Suomen lisäksi pohjoissaamea puhutaan Ruotsissa ja Norjassa sekä koltansaamea myös Venäjällä ja Norjassa. Kieliyhteistyölle on selkeä tarve valtakielten vaikutuksen minimoimiseksi, kielialueiden sirpaloitumisen estämiseksi ja saamen kielten pysymiseksi yhtenäisinä eri maissa. Kieliyhteistyön tarpeisiin perustettu Sámi Giellagáldu (Saamen Kielikaltio), yhteispohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, aloitti toimintansa 1.1.2013 ja katkesi rahoituksen puuttuessa kesällä 2014. Keskus jatkaa nyt toimintaansa 1.8.2015 alkaneen Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien yhteisen Interreg-projektirahoituksen turvin 31.5.2018 saakka. Keskuksen tehtäviin kuuluvat kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus, nimistöpalvelu, paikannimistötyö ja neuvonta saamen kieliä koskevissa kysymyksissä. Keskuksen toiminnassa on mukana viisi saamen kieltä: etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaame. Työntekijät ovat kieliammattilaisia ja työskentelevät kokopäiväisesti. Keskuksella on ylin vastuu saamen kieliyhteistyöstä, kieliammatillisesta työstä ja kielenkäyttäjille suunnatuista kielipalveluista. Keskuksen toimintaa johtaa Suomen Saamelaiskäräjät ja se toimii verkostona valtioiden rajojen yli. Keskuksen toiminta on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, kieliyhteisöä hyödyttäväksi ja saamen kielten käyttöä vahvistavaksi. Toiminta on kuitenkin edelleen hankepohjalla eikä Sámi Giellagáldun toiminnalle ole saatu pysyvää rahoitusta.

8.3. Kansalliskieliverkosto 130. Kansalliskieliverkoston jäseniä ovat ministeriöiden kansalliskieliyhteyshenkilöt. Verkostolla on myös pysyviä asiantuntijoita. Verkoston tehtävänä on vaihtaa tietoa ja kehittää hyviä käytäntöjä eri ministeriöiden välillä liittyen kieliasioihin, seurata ja edistää kielilainsäädännön toteutumista hallinnossa ja viranomaisten toiminnassa, toimia poikkihallinnollisena matalan kynnyksen yhteistyöfoorumina, sekä laatia toimintasuunnitelma, jossa huomioidaan mm. kansalliskielistrategian pitkän aikavälin tavoitteiden loppuun saattaminen. Verkoston toimikausi on 1.11.2015 – 31.5.2019.

8.4. Kaksikielisten kuntien kansalliskieliverkosto 131. Kaksikielisten kuntien kansalliskieliverkoston36 tavoitteena on nostaa esiin hyviä käytäntöjä, kuten työskentelytapoja, toimialakohtaisia ratkaisuja ja asenteita, sekä antaa tukea kieliasioissa. Lähes kaikki kaksikieliset kunnat ovat nimenneet yhteyshenkilön kansalliskieliverkostoa varten. Verkosto kokoontuu säännöllisesti 1–2 kertaa vuodessa. Verkostolla on myös oma Facebook-sivu.

8.5. Kielikoulutuspolitiikan verkosto 132. Kielikoulutuspolitiikan verkosto (Kieliverkosto)37 tuo yhteen kielikoulutuksen toimijoita, lisää tietoisuutta kielikoulutuksen moniulotteisuudesta ja vaikuttaa kielikoulutusta koskeviin päätöksiin Suomessa. Verkosto tarjoaa tietoa kielikoulutuksesta päätöksentekijöille, opettajille, tutkijoille ja muille sidosryhmille, luo yhteistyömahdollisuuksia alueen kehittämiseen sekä kehittää kansallista ja kansainvälistä alueen tutkimusta ja koulutusta. Vuosi 2017 on ”yksilön,

36 https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/ruotsinkielinen-palvelu/kaksikielisten-kuntien-kansalliskieliverkosto 37 http://www.kieliverkosto.fi/verkosto/

29

Saamelaiskäräjien huomiot koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyyden teemavuosi”. Kieliverkosto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella vuodesta 2009.

8.6. Kotimaisten kielten keskus 133. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Sen tehtäviä ovat suomen ja ruotsin kielen huolto, neuvonta ja sanakirjatyö sekä kielenhuoltoon ja sanakirjoihin liittyvä tutkimus. Tehtävänä on lisäksi koordinoida saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huoltoa. Kotuksen toiminnan tavoitteena on kielen asiantuntijana edistää keskuksen toimialaan kuuluvien kielten käyttöä yhteiskunnassa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen organisaatiota uudistettiin lailla (1403/2011) vuonna 2012, jolloin sen tutkimustehtäviä ja vähemmistökielet siirrettiin yliopistoihin. Keskuksen yhteydessä toimii yhä asiantuntijaelimenä saamen kielten lautakunta, jonka tehtävänä on antaa kielenkäyttöä koskevia periaatteellisia tai yleisluonteisia suosituksia. Lautakunnan toiminta-aktiivisuus on vaihdellut.

8.7. Kansallinen ihmisoikeusinstituutio 134. Ihmisoikeuskeskus, ihmisoikeusvaltuuskunta ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia muodostavat yhdessä Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution, jolle myönnettiin ns. Pariisin periaatteiden mukainen A-status vuoden 2014 lopussa. 135. Ihmisoikeuskeskus aloitti työnsä alkuvuonna 2012. Se perustettiin lailla (535/2011), joka määrittelee keskuksen tehtävät ja kokoonpanon. Keskuksen tehtävänä on edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tiedotusta, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta, laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi, osallistua perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen liittyvään eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön sekä huolehtia muista vastaavista perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä. Ihmisoikeuskeskus ei käsittele kanteluja eikä muitakaan yksittäistapauksia. 136. Ihmisoikeuskeskuksella on 20–40-jäseninen Ihmisoikeusvaltuuskunta. Hallinnollisesti Ihmisoikeuskeskus toimii eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä. Tällä hetkellä Ihmisoikeuskeskuksella on johtaja ja kolme asiantuntijavirkamiestä. 137. Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä säädetään perustuslaissa (PL 109 §). Perustuslain lisäksi oikeusasiamiehen toiminnasta säädetään laissa eduskunnan oikeusasiamiehestä (197/2002). Niihin kuuluvat muun muassa kanteluiden tutkinta, tarkastusten toimittaminen ja lausuntojen antaminen.

30

Saamelaiskäräjien huomiot

8.8. Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto 138. Vuonna 2012 perustettu valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto on vakiinnuttanut asemansa ja toimintansa. Verkosto asetettiin uudelle nelivuotiselle toimikaudelleen syksyllä 2015. Verkoston tehtävänä on muun muassa seurata Suomen perus- ja ihmisoikeustilannetta, kansainvälisten velvoitteiden kansallista täytäntöönpanoa sekä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeuspolitiikan toimeenpanoa. Verkoston tehtäväksi annettiin myös valmistella toinen kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja seurata toimintaohjelman toimeenpanoa. 139. Verkostoon kuuluu ministeriöiden edustajien lisäksi ylimpien laillisuusvalvojien, eli eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin, sekä Ihmisoikeuskeskuksen asiantuntijat. 140. Verkosto tulee käsittelemään Suomelle annettavat uudet ministerikomitean suositukset peruskirjan täytäntöönpanosta ja seuraamaan niiden täytäntöönpanoa.

9. MINISTERIKOMITEAN SUOSITUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

9.1. Suosituksista tiedottaminen 141. Ulkoasiainministeriö antoi 15.3.2012 tiedotteen nro 57/2012 ministerikomitean hyväksyttävänä olleista puiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevista suosituksista. 142. Suositukset käännettiin heti niiden hyväksymisen jälkeen molemmille kansalliskielille, suomeksi ja ruotsiksi, sekä myös pohjoissaameksi. Suositukset lähetettiin 5.4.2012 laajalti tiedoksi suomen-, ruotsin-, englannin- ja pohjoissaamenkielisinä muun muassa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston kansliaan, kaikille ministeriöille, eduskunnalle ja sen oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerin virastoon, valtakunnansyyttäjänvirastoon, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, erityisvaltuutetuille, neuvottelukunnille, kirkoille ja uskonnollisille yhdyskunnille, Svenska Finlands folktingetille, Saamelaiskäräjille, Suomen Kuntaliitolle, saamelaisten kotiseutualueen kunnille, ihmisoikeuksiin keskittyneille tutkimusinstituuteille sekä useille kansalaisjärjestöille. Lähetteessä toivottiin, että jakelussa mukana olleet tahot jakaisivat ministerikomitean antamia suosituksia keskuudessaan mahdollisimman laajasti. 143. Suomen neljäs määräaikaisraportti peruskirjan täytäntöönpanosta, asiantuntijakomitean raportti sekä ministerikomitean suositukset eri kieliversioina ovat luettavissa ulkoasiainministeriön verkkosivuilla.38 144. Ulkoasiainministeriön oikeuspalvelun ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasiain yksikkö toimittaa pyydettäessä sopimustekstiin, sen voimaansaattamiseen liittyviin säädöksiin sekä puiteyleissopimuksen täytäntöönpanon valvontaan liittyvää materiaalia, sekä vastaa puiteyleissopimuksen oikeuksia ja velvoitteita koskeviin tiedusteluihin. 145. Svenska Finlands folkting järjesti peruskirjasta ja sen täytäntöönpanosta Suomessa konferenssin "Securing Linguistic Rights in Practice – Finland and the European Charter for

38 http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66823&nodeid=31372&contentlan=1&c ulture=fi-FI

31

Saamelaiskäräjien huomiot

Regional or Minority Languages" Helsingissä 29.3.2012. Konferenssin vieraspuhujana oli asiantuntijakomitean silloinen puheenjohtaja Stefan Oeter. 146. Euroopan neuvosto, yhteistyössä Suomen saamelaiskäräjien ja ulkoasiainministeriön kanssa, järjesti seminaarin saamelaisten kansasta, kulttuurista ja kielistä "Sámi – The People, Their Culture and Languages and the Council of Europe" Inarissa 27.–29.11.201439. Seminaarin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, edistää monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä keinoina saavuttaa yhtenäisempi yhteiskunta, jakaa esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä, joilla edistetään saamelaisten kaikkien ihmisoikeuksien toteutumista, sekä lisätä tietoisuutta aiheeseen liittyvistä Euroopan neuvoston ihmisoikeuksia koskevista yleissopimuksista ja niiden täytäntöönpanon valvontaan liittyvistä rakenteista. Peruskirjan asiantuntijakomitean ja sen sihteeristön jäseniä osallistui seminaariin.

9.2. Suositus – politiikka ja rahoitus saamenkielisen koulutuksen kehittämiseksi ”vahvistavat edelleen saamenkielistä koulutusta, erityisesti kehittämällä järjestelmällisen politiikan ja pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman”

147. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat saavat opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (2009/1705, 45 § 1 mom.) mukaista valtionavustusta saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen opettajien palkkausmenojen kattamiseen. Vuonna 2017 Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt 2,2 miljoonaa euroa saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen järjestämiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnille40. Vuoden 1999 alusta lähtien voimassa ollut rahoitus on mahdollistanut saamelaisopetuksen vakiintumisen ja kehittämisen kunnissa. Saamenkielisen opetuksen määrä on kasvussa kuntien alettua kehittää myös saamen kielikylpyopetusta. Saamenkielistä perusopetusta annetaan kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä ja vuodesta 2007 lähtien kaikissa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. 148. Saamelaisalueen kuntien saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen määrä on lisääntynyt lähes 3 000 tuntia verrattuna vuoteen 2015. Kunnat järjestivät saamen kielen ja saamenkielistä opetusta vuonna 2016 noin 36 500 opetustuntia. Eniten avustusta saa Utsjoen kunta saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen noin 878 000 euroa. Utsjoki järjestää saamen kielen ja saamenkielistä opetusta perusopetuksessa 14 526 tuntia ja 510 tuntia saamen kielen opetusta lukiossa. Inarin kunta saa avustusta noin 807 000 euroa, Enontekiö saa avustusta 353 260 euroa ja Sodankylän kunta vajaat 170 000 euroa. 149. Avustus kattaa saamen kielen ja saamenkielisen opetukseen tarvittavan opetushenkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset kunnille. 150. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1999 alkaen, jolloin saamelaisopetuksen erityinen rahoitussäännös astui voimaan. Perusopetusikäisistä saamelaislapsista noin 35 % asuu kotiseutualueen kunnissa ja on siten ko. rahoituksen mahdollistaman saamelaisopetuksen piirissä.

39 http://www.coe.int/t/democracy/news/2014/sami_event_27-29-11-14_EN.asp? 40 http://www.avi.fi/et/web/avi/tiedotteet/tiedotteet-2017/-/asset_publisher/7FM1i8nEVhsV/content/lapin- aluehallintovirasto-on-myontanyt-2-2-miljoonaa-euroa-saamenkielisen-opetuksen-jarjestamiseen-lappi- ;jsessionid=5FAC6840475D08C26721FFFEA338AD0E#.WXniLfmGO71

32

Saamelaiskäräjien huomiot

151. Lapin aluehallintovirasto huolehtii valtionavustusten myöntämisestä ja maksatuksesta saamelaisten kotiseutualueen kunnille opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti. 152. Valtionavustus myönnetään saamen kielen ja saamenkieliseen perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetukseen. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opetusryhmien koko on koulutuksen järjestäjää kohti keskimäärin vähintään kolme oppilasta. 153. Muut kuin saamelaisten kotiseutualueella toimivat koulutuksen järjestäjät voivat hakea Opetushallitukselta valtionavustusta vieraskielisten sekä saamen- ja romanikielisten oppilaiden ja opiskelijoiden esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämiseen. Valtionavustusta haetaan vuosittain, sitä on mahdollista saada enintään kahden viikkotunnin perusopetusta tai lukiokoulutusta täydentävään oman kielen opetukseen. Täydentävällä opetuksella ei ole tavallisen oppiaineen statusta eikä siitä saa merkintää oppilaan todistukseen. Valtionavustus on tarkoitettu lähiopetuksen järjestämiseen. Valtaosa saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella asuvista saamelaislapsista ja -nuorista ei ole tämän opetuksen piirissä, koska lähiopetus ei ole mahdollista opettajien puuttuessa eikä etäopetusta ole mahdollistettu. Saamelaisväestöä asuu Suomessa noin 240 kunnassa. Lisäksi kysymys saamen kielen opettamisesta on useimmille kotiseutualueen ulkopuolella toimiville koulutuksen järjestäjille tuntematon. Opetushallitus myöntää vuosittain 3 000-5 000 € valtionavustusta saamen kielen opetuksen järjestämiseen kotiseutualueen ulkopuolella. 154. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetusryhmään kuuluu lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta. Jos opetuksen järjestäjällä on saamenkielisiä tai romanikielisiä oppilaita voi ensimmäisen ryhmän koko olla myös vähintään kaksi oppilasta. Jos opetusta annetaan useammassa ryhmässä samassa kielessä, on valtionavustuksen ehtona suurempi oppilasmäärä (Opetushallituksesta saatu tieto). Valtionavustuksen määrä on noin 1/3 saamelaisten kotiseutualueen kuntien saamelaisopetuksen järjestämiseen saamasta valtionavustuksesta oppituntia kohden. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolisilla koulutuksen järjestäjillä ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta saamen kielen opetuksen järjestämiseen. 155. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä julkaisi toimenpideohjelman saamen kielen elvyttämiseksi vuonna 201241. Ohjelma sisälsi toimenpide-ehdotuksia saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen edistämiseksi koko maassa. Ehdotukset sisälsivät mm. etäyhteyksiä hyödyntävän saamen kielen opetuksen kehittämisen turvaamaan erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettava saamen kielen opetus. OKM:n tuli myös selvittää kunnille säädettävää velvollisuutta järjestää saamen kielen opetusta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Samoin tuli selvittää saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettavan saamen kielen opetuksen rahoitusta. Selvitysten oli määrä valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Selvityksiä ei ole tehty. Valtioneuvosto teki 3.7.2014 periaatepäätöksen, joka sisälsi mm. saamen kielen etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilotoinnin käynnistämisen vuonna 2015. Pilotointia ei ole käynnistetty. Ministerineuvoston suositusta ei ole toteutettu. 156. Lapin aluehallintovirasto antaa informaatio-ohjausta saamenkieliseen yleissivistävään koulutukseen liittyvissä asioissa koko Suomen alueelle. 157. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii saamelaisopetuksen valtakunnallisena kehittämis- ja resurssikeskuksena. Se seuraa ja raportoi opetuksen tilanteesta, tuottaa ja jakaa koulutuksen järjestäjille valtion talousarviovaroin valmistetut saamenkieliset oppimateriaalit, järjestää koulutuksia opetushenkilöstölle ja oppimateriaalin

41 Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:7.

33

Saamelaiskäräjien huomiot tekijöille, toimii asiantuntijatehtävissä viranomaisille, avustaa lasten vanhempia, kouluja ja koulutuksen järjestäjiä opetuksen aikaansaamisessa sekä kokoaa kaikki saamelaisopetuksen viranomaistahot säännölliseen yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu saamen opetusta koskeva pohjoismainen yhteistyö. Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti toteuttivat vuonna 2015 Opetushallitukselta saadulla erityisellä valtionavustuksella saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun koulutushankkeen Saamen kielikylpy koulussa – miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessa. Saamelaiskäräjät sai edelleen Opetushallitukselta valtionavustusta saamen kielikylpyopetusta käsittelevän teemakirjan toimittamiseen. Kirjan on määrä ilmestyä vuoden 2017 lopussa. 42

9.3. Suositus - inarin- ja koltansaamen suojelu kielipesätoiminnan avulla ”ryhtyvät pikaisesti toimiin suojellakseen ja edistääkseen inarin- ja koltansaamea, jotka ovat erityisen uhanalaisia kieliä, varsinkin järjestämällä pysyvästi toimivia kielipesiä”

158. Kielipesä on saamelaisen varhaiskasvatuksen toimintamuoto ja kielen elvyttämisen tehokkaimmaksi osoittautunut menetelmä. Saamen kielipesien toimintakielenä on ainoastaan saamen kieli (inarin-, koltan- tai pohjoissaame). Kielipesät toteuttavat täydellistä varhaista kielikylpyä toiminnassaan. Sellaisten saamelaisperheiden lapset, joille saamen kieli ei enää voi siirtyä kotona, omaksuvat kielipesässä sukujensa alkuperäisen kielen luonnollisella tavalla, hoitajien käyttäessä toiminnassaan ainoastaan saamen kieltä. Saamelaisten kotiseutualueella toimii tällä hetkellä valtion erillismäärärahan tuella yhteensä kahdeksan kielipesää, joista kolme on inarinsaamenkielisiä, kaksi koltansaamenkielisiä ja kolme pohjoissaamenkielisiä. Kotiseutualueella toimivien kielipesien rahoitus nousi vuonna 2016 valtion talousarviossa 700 000 euroon.

159. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella toimii neljä pohjoissaamenkielistä kielipesää (Helsinki, Oulu, Rovaniemi ja Sodankylän kirkonkylä). Valtion talousarviossa on myönnetty viime vuosina 200 000 €/vuosi saamen kielipesätoiminnan tukemiseen kotiseutualueen ulkopuolella.

9.4. Suositus - ruotsin- ja saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ”toteuttavat lisätoimia varmistaakseen ruotsin- ja saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden”

Kielellisten oikeuksien toteutumisesta palveluissa 160. Valtioneuvoston vuoden 2013 kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta todetaan, että kielellisiä palveluja on pyritty parantamaan aktiivisemmin muun muassa siten, että ohjausasiakirjoihin, kuten ohjeisiin, suosituksiin ja kieliohjelmiin, on nimenomaisesti sisällytetty kielelliset oikeudet. On myös perustettu uusia alueellisia ja paikallisia toimielimiä ja nimetty vastuuhenkilöitä koordinoimaan ja kehittämään viranomaisten kielellisiä palveluja. Kaikilla hallinnon tasoilla on uudistuksissa ja lainsäädäntötyössä arvioitu tai nostettu esille kielellisiin oikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Viranomaisten verkkotiedottaminen molemmilla kansalliskielillä ja muilla kielillä on selvästi lisääntynyt. Joillakin hallinnon aloilla on kiinnitetty enemmän huomiota työhönottoon, esimerkiksi laatimalla rekrytointiohjeita, joissa kielitaito on

42 < http://www.samediggi.fi >, Toiminta, koulutus, Julkaisut, oppimateriaalit, Projektit.

34

Saamelaiskäräjien huomiot huomioitu. Viranomaiset ovat edistyneet suunnitelmien tasolla, mutta niiden toteuttamisessa ei ole vielä edetty käytännön tasolla - hyvät aikomukset eivät ole saavuttaneet käytännön tasoa. xxx. Saamelaiset kohtaavat monia haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Erilaiset selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on heikkoa ja sattumanvaraista. Myös oikeusministeriön 25.11.2016 julkaiseman selvityksen43 mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Positiivisin tilanne on Utsjoen kunnassa, heikoin taas Sodankylän kunnassa sekä inarin- ja koltansaamen puhujilla. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluita oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Sosiaalipalveluihin oltiin keskimäärin tyytyväisempiä kuin terveyspalveluihin. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Toisaalta niihin palveluihin, joita saamen kielillä oli saatavilla, oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, ja palveluiden saatavuus oli vastaajien mukaan parantunut jonkin verran viime vuosina. Suurin osa vastaajista piti oikeutta saamenkielisiin palveluihin tärkeänä, mutta mm. puutteellisen saamen kielen luku- ja kirjoitustaidon vuoksi kaikki eivät kokeneet luontevaksi saamenkielistä asiointia. Ratkaisuksi saamenkielisten palveluiden puutteisiin ehdotettiin mm. saamen kielten aikuisopetuksen lisäämistä ja saamenkielisten työntekijöiden rekrytoinnin tehostamista.

161. Viranomaiset eivät vielä ole järjestelmällisesti selvittäneet asiakaspalveluaan, eivätkä myöskään palveluketjujen toimivuutta. Suurin ongelma on edelleen puute kielitaitoisesta henkilökunnasta. Henkilöstön kielikurssien ja pitkällä tähtäimellä myös kielikylpytoiminnan toivotaan lisäävän kielitaitoisen henkilökunnan määrää. 162. Viranomaisilla on velvollisuus hankkia oma-aloitteisesti asiakkaan äidinkieltä koskeva tieto väestötietojärjestelmästä, jossa on muun muassa tieto henkilön äidinkielestä ja asiointikielestä. Tästä huolimatta viranomaiset eivät kuitenkaan nykyisin aina selvitä eivätkä käytä henkilön kieltä, kun ne tarjoavat palvelujaan. Näin ollen kielellisistä oikeuksista huolehtiminen on viime vuosina jäänyt yhä useammin yksilön omaan aktiivisuuden varaan. Jokainen viranomaisen valvoo kielilain noudattamista omalla toimialallaan, mutta lopulta ratkaisevaa on se, selvitetäänkö käytännön työssä asiakkaan äidinkieli ja käytetäänkö sitä. 163. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa. Siitä huolimatta joillakin sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilla on ollut vaikeuksia järjestää palveluja molemmilla kielillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta ovat suurten haasteiden edessä. On tärkeää, että niissä kiinnitetään erityistä huomiota yksilön oikeuteen saada hoivaa ja hoitoa sekä näitä koskevaa tietoa omalla kielellään. Kansalaisten mukaan tämä koskee etenkin sairaanhoitoa ja vanhustenhuoltoa. 164. Kielilain mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta tiedottaa muilla kuin kansalliskielillä. Useimpien kuntien verkkosivut on kuitenkin käännetty englanniksi ja joidenkin kuntien verkkosivuilla on tietoa myös muilla vierailla kielillä, etenkin venäjän tai saksan kielellä. Myös peruspalveluista on tietoa englanniksi, mutta käytännöt vaihtelevat siinä, miten paljon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tiedotetaan. Lapin TE-toimistossa ei ole riittävästi saamenkielen osaajia. Jotta palvelut voidaan tarvittaessa tarjota saamenkielellä, TE- toimisto käyttää tulkkipalveluja ostopalveluina. Lapin TE-toimisto on myös käännättämässä asiointiesitteensä saamen kielille.

43 Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.

35

Saamelaiskäräjien huomiot

165. Useissa kaksikielisissä kunnissa kielelliseen palveluun on viime aikoina kiinnitetty huomiota laatimalla kieliohjelmia. Kaksikieliset palvelut ovat nousseet ajankohtaiseksi aiheeksi monissa kunnissa myös muuttuneiden palvelurakenteiden seurauksena. Ymmärrystä löytyy tiettyjen erityisratkaisujen mahdolliselle tarpeelle. On muun muassa ehdotettu perustettavaksi kuntarajat ylittävä yhteistyöelin ja sektorikohtaisia, kuntien välisiä verkostoja kielellisen palvelun turvaamiseksi. On myös ehdotettu sellaisen keskitetyn, koordinoivan tahon perustamista, jolla olisi valtuudet tilata tietty palvelu joltakin ulkopuoliselta toimittajalta, mikäli kotikunta ei sitä itse pystyisi tarjoamaan. 166. Monissa enemmistöltään suomenkielisissä kunnissa asiakaspalaute mainittiin ensisijaisena keinona valvoa kaksikielisen palvelun toimivuutta. Kunnissa, joissa ruotsi on enemmistön kieli, tehdään pistokokeita palvelujen toimivuudesta sekä luotetaan palveluntarjoajan käsitykseen palvelun tasosta. 167. Helpottaakseen kuntien tarjoaman asiakaspalvelun järjestelmällistä läpikäymistä Suomen Kuntaliitto on vuonna 2012 julkaissut kolmivaiheisen mallin, jota kunnat voivat käyttää kielellisten oikeuksien toteutumisen selvittämisessä ja kehittämisessä. Kuntaliiton mallin ensimmäisessä vaiheessa työntekijät käyvät yhdessä läpi, miten kielelliset oikeudet toteutuvat esimerkiksi kunnan puhelinvaihteessa, neuvontapisteessä, verkkosivuilla ja opasteissa. Tarkistus voi koskea myös esimerkiksi tiedotusaineistoa sekä asiakkaan kielen rekisteröintiä. Mallin toinen vaihe vaatii järjestelmällisyyttä ja mahdollisesti myös jonkin verran resursseja. Se voi koskea esimerkiksi rakenteellisia muutoksia ja laatukysymyksiä hankintojen tai arviointien yhteydessä. Kolmas vaihe koskee kielellisen palvelun kehittämistä ja tukemista erilaisten ohjeiden, sääntöjen ja toimintaohjelmien avulla.

Kielelliset oikeudet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa 168. Suomessa on meneillään merkittävä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, ns. Sote-uudistus, jonka tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. 169. Sote-uudistuksen uudessa palvelurakenteessa turvataan ihmisten kielelliset oikeudet. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus käyttää kansalliskieliä, eli suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada asiakirjat hallintoasioissa suomeksi tai ruotsiksi. Kielellisistä oikeuksista säädetään nykyisessä kielilaissa, saamen kielilaissa ja viittomakielilaissa sekä valmisteilla olevassa sote-järjestämislaissa. 170. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään molemmilla kansalliskielillä eli sekä suomeksi että ruotsiksi jos maakunta koostuu erikielisistä tai kaksikielisistä kunnista. Jos kaikki maakuntaan kuuluvat kunnat ovat yksikielisiä, järjestetään palvelut ja niihin liittyvä hallinto alueen kuntien kielellä. Ehdotetuista maakunnista kuudesta maakunnasta tulee kaksikielinen ja Pohjanmaata lukuun ottamatta muissa ruotsi on vähemmistökielenä. 171. Kielilain mukaan viranomaisen on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä että henkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kun palveluja järjestetään, toiminta on suunniteltava niin että kielilakia noudatetaan. 172. Oikeus saamen kielen käyttöön viranomaisissa koskee lähinnä saamelaisten kotiseutualuetta. Kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä osa Sodankylän alueesta. Nykyisin saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveydenhuollossa kotiseutualueen kunnissa ja Lapin sairaanhoitopiirissä. Kunnilla ei kuitenkaan ole lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta järjestää saamenkielisiä sosiaali- ja

36

Saamelaiskäräjien huomiot terveyspalveluja. Saamenkielinen tulkkaus täyttää lain vaatimukset. Saamen kielilailla on tarkoitus vähentää tarvetta tulkkaukseen ja kääntämiseen muun muassa kielitaitovaatimuksia ja virkavapautta koskevilla säännöksillä, joiden avulla saamen kielen taitoisen virkamiesten määrä on tarkoitus saada nykyistä suuremmaksi (HE 46/2003 vp. s 18). Saamen kielilain tarkoitus on, että tulkkaus ja kääntäminen vähitellen jäisivät toissijaiseksi keinoksi asiakkaan ja viranomaisten välisissä yhteyksissä. Pääsääntö olisi asian käsittely saamen kielellä, jos siihen on mahdollisuus (HE 46/2003 vp s.30). Saamen kielilain 14 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan huolehdittava siitä, että sen henkilöstö pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi. Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisten tehtävien edellyttämä saamen kielen taito. Hallituksen esityksen mukaan (HE 46/2003, s. 37) saamelaisten kotiseutualueella jokaisen saamen kielilain piiriin kuuluvan kunnallisen ja valtiollisen viranomaisen olisi vastaisuudessa kyettävä antamaan saamenkielisiä palveluita pääsääntöisesti tarvitsematta turvautua tulkkaukseen. Viranomaisilla on velvollisuus huolehtia, että kussakin virastossa on saamen kielen taitoista henkilökuntaa. 173. Asiakkaan ja potilaan osallistuminen on turvattava myös tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai henkilö ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tällaisia kieliryhmiä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä on huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiastaan ja sen merkityksestä ja että henkilö voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, ymmärtämisestä on huolehdittava muilla tavoin. 174. Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus käyttää omaa kieltään, suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Alueen on tällöin mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun. Pohjoismaiden kansalaisten oikeus käyttää omaa äidinkieltään perustuu Pohjoismaiden sosiaalipalvelusopimukseen. Myös muita kieliä puhuvien, kuten ulkomaalaisten tarve saada käyttää omaa kieltään otetaan huomioon. 175. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi. Sopimuksessa on sovittava toimenpiteet myös kielellisten oikeuksien varmistamiseksi. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tavoitteissa on määriteltävä myös tavoitteet kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tavoitteissa on määriteltävä myös tavoitteet kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. 176. Valmisteilla olevan maakuntalain mukaan kaksikielisessä maakunnassa maakuntahallituksen on asetettava vähemmistökielen vaikuttamistoimielin. Toimielimen jäseniksi valitaan maakunnan vähemmistökielisiä asukkaita edustavia henkilöitä. Vaikuttamistoimielimen tehtävänä on selvittää, arvioida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata ja kehittää näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. 177. Maakunnassa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on maakuntahallituksen asetettava saamenkielen vaikuttamistoimielin. Saamenkielen vaikuttamistoimielimen jäseneksi valitaan saamenkielisiä asukkaita edustavia henkilöitä.

37

Saamelaiskäräjien huomiot

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) 178. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE) on hallituksen kärkihanke, jossa uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelut osana sote- ja maakuntauudistusta. LAPE tuottaa julkaisuja ja teettää erilaisia selvityksiä, jotka liittyvät lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuihin palveluihin 179. LAPE on tilannut selvitykset eri kieliryhmien palveluista44. 180. Saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden palvelua kartoittaneen selvityksen mukaan oikeus omakielisiin palveluihin toteutuu heikosti. Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on hiukan parempi kuin sen ulkopuolella, mutta kotiseutualueellakin kielikohtaiset erot ovat suuret. Kaikista heikoin tilanne on koltansaamenkielisillä. Selvityksen mukaan saamelaislasten ja -perheiden perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumiseksi saamen kielellä tarjottavia sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluita on vahvistettava etenkin saamelaisalueen ulkopuolella. Myös saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuutta on lisättävä. Lapsille ja nuorille olisi järjestettävä saamenkielistä toimintaa niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnankin saralla. Ennen kaikkea eri palveluja olisi kehitettävä siten, että ne vastaavat sisällöllisesti saamelaisten omaa käsitystä ja tarvetta näistä palveluista. Saamelaisjärjestöjen roolia ja resursseja olisi vahvistettava, sillä järjestöillä on merkittävä asema saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisessä erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Selvityksen teki Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö.

9.5. Suositus - romanikielen opetus ”kehittävät ja toteuttavat innovatiivisia strategioita romaniopettajien kouluttamiseksi, laajentavat romanikielisen oppimateriaalin tuotantoa sekä lisäävät romanikielen opetuksen tarjontaa”

181. Valtionhallinnossa romanien asioita hoitavat eri sektoriministeriöt, mutta sosiaali- ja terveysministeriöllä on koordinoiva rooli, koska sen alaisuudessa toimii valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta. Opetushallituksen tehtäviin kuuluvat romanien koulutuksen kehittäminen sekä romanikielen ja –kulttuurin edistäminen. Romanien koulutuksen kehittämiseksi Opetushallitus muun muassa myöntää valtionavustusta romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen ja romanikielen kielipesätoimintaan, järjestää romanikielen kesäkouluja, tuottaa oppimateriaaleja ja opettajien tukimateriaaleja sekä tekee erilaisia selvityksiä. 182. Romanikielen opetuksen järjestämiseen esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa on mahdollista saada valtionavustusta. Valtionavustusten määrä romanioppilaiden perusopetuksen tukemiseen – PÄIVITETTÄVÄ 183. Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä sekä tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa. Romanikielistä yhteisöä hyödynnetään opetuksessa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 87.) 184. Katso kappaleet xx-xx.

44 https://stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut/julkaisut

38

Saamelaiskäräjien huomiot

9.6. Suositus - tietoisuus alueellisista ja vähemmistökielistä ”ryhtyvät toimiin lisätäkseen tietoisuutta Suomen alueellisista ja vähemmistökielistä ja suvaitsevaisuutta niitä kohtaan, sekä kaikkien koulutusasteiden yleisten opetussuunnitelmien että joukkoviestinten avulla”

Oikeusministeriö kielellisten oikeuksien edistäjänä 185. Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämisestä. Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista, antaa suosituksia sekä tarvittaessa tekee aloitteita ja ryhtyy muihin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.

Ihmisoikeudet opetussuunnitelmissa 186. Opetushallitus hyväksyi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet joulukuussa 201445. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön esiopetuksen ja vuosiluokkien 1–6 osalta vuoden 2016 aikana ja vuosiluokkien 7–9 osalta porrastetusti vuosina 2017–2019. 187. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Perusopetuksessa annetaan tietoa sukupuolen moninaisuudesta, pyritään haastamaan sukupuolistereotypiat sekä kannustetaan koulutus- ja uravalintoihin, jotka riippuvat oppilaan kiinnostuksen kohteista, ei sukupuolittuneista mielikuvista. Perusopetuksen arvopohjan mukaan kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena. Tasa- arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. 188. Lukiokoulutuksen uudet yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako sekä uudistettavat lukiokoulutuksen perusteet otettiin käyttöön 1.8.2016. 189. Euroopan neuvoston nuorten ihmisoikeuskasvatuksen kokemuksiin perustuva Lasten ihmisoikeuskasvatuksen käsikirja Compasito on käännetty suomenkielelle ja se antaa perustiedot lapsen ihmisoikeuksista ja ihmisoikeuskasvatuksen tavoitteista. Compasiton käyttöön annetaan koulutusta lasten kanssa työskenteleville kasvattajille

Alkuperäiskansa saamelaiset ja saamen kielet kaikille yhteisessä opetuksessa xxx. Suomen kouluissa otetaan hyvin vähän huomioon, useimmiten ei lainkaan, saamelaisten historiaa, nykypäivää tai kielitilanteita. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ei huomioida alkuperäiskansa saamelaisia kaikille yhteisen opetuksen normeissa. Sen takia myöskin oppimateriaalin valmistajat huomioivat maansa alkuperäiskansaa erittäin vähän, puutteellisesti, useimmiten eivät lainkaan. xxx. Saamelaiskäräjät on esittänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle useina vuosina varojen osoittamista kaikille yhteiseen opetukseen suunnatun digitaalisen saamelaisten historiaa, kulttuuria ja nyky-yhteisöä käsittelevän oppimateriaalin valmistamiseksi yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Varoja ei ole myönnetty.

45 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

39

Saamelaiskäräjien huomiot

Yleisradion tehtävistä 190. Yleisradion (Yle) tehtävänä on tuottaa ohjelmia vähemmistökielillä ja huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistöryhmille. Ylen toimintaa säätelee laki Yleisradio Oy:stä (1380/1993), joka linjaa Ylelle julkisen palvelun ohjelmatoiminnan suuntaviivat ja erityistehtävät. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee muun muassa kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä, tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille sekä edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa. Ylen toiminta rahoitetaan Yle-verolla.46 191. Svenska Yle vastaa ruotsinkielisestä palvelutarjonnasta. Yle Sápmi tekee ainoana Suomessa uutis- ja ajankohtaissisältöjä, lasten- ja nuortenohjelmia ja hartausohjelmia saamelaisille kaikilla kolmella saamen kielellä: pohjois-, koltan- ja inarinsaameksi. Ylellä on uutisia myös viittomakielellä, romanin, venäjän ja englannin kielellä sekä ainoana yleisradioyhtiönä maailmassa latinaksi.

Sanomalehdistön tuki 192. Valtioneuvoston asetuksessa sanomalehdistön tuesta (389/2008) säädetään tuesta, jonka tarkoituksena on edistää ruotsin-, saamen-, karjalan ja romanikielisten ja viittomakielellä julkaistavien sanomalehtien ja verkkolehtien julkaisemista. Lisäksi avustusta voidaan myöntää ruotsinkielisten uutispalvelujen tuottamiseen sekä saamenkielisen aineiston tuottamiseen ja julkaisemiaan suomen tai ruotsin kielellä julkaistavan lehden yhteydessä. Tarkoituksena on siten edistää sananvapautta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta ja moniarvoisuutta. 193. Valtioneuvosto muuttama sanomalehdistön tukea koskeva asetus (538/2011) tuli voimaan 1.1.2013. Uudistuksen myötä lehdistötukea voidaan jatkossa myöntää myös karjalankielisille verkkojulkaisuille ja liitteille, jotka ilmestyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistavien lehtien yhteydessä. Vuonna 2017 valtioneuvosto myönsi tukea valtakunnallisilla vähemmistökielillä julkaistavien sanomalehtien ja verkkojulkaisujen sekä ruotsinkielisen uutispalvelun tuottamisen tukemiseen47 500 000 euroa.

Mediavaikuttamisen koulutusohjelma vähemmistönuorille 194. Poikkihallinnollisessa YES 6 –hankkeessa 2013-2014 toteutettiin mediavaikuttamisen koulutusohjelma vähemmistötaustaisille nuorille, mukaan lukien romaninuoret. Sen tavoitteena oli lisätä vähemmistönuorten omaa ääntä mediassa, osallista nuoria syrjinnän vastaiseen työhön ja antaa romaninuorille mahdollisuuden oppia vaikuttamaan mediassa.

Romaniportaali 195. YES 6 -hankkeen puitteissa tuotettiin www.romanit.fi -sivusto. Romaniportaali avattiin 2012 ja se sisältää erityisesti nuorille suunnattua opetustarkoituksiin soveltuvaa materiaalia. Sivusto tarjoaa tietoa romanien historiasta, tapakulttuurista ja nykypäivästä sekä kumoaa ennakkoluuloja – vaikeitakaan aiheita kaihtamatta. Sivut on tarkoitettu kaikille romaniasioista kiinnostuneille ja kokoaa alleen laajalti romanitietoutta usealle eri kohderyhmälle.

= = =

46 http://yle.fi/yleisradio/ 47 http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f804dfef0

40

Saamelaiskäräjien huomiot

OSA II

7 ARTIKLA: TAVOITTEET JA PERIAATTEET

196. Tavoitteita ja periaatteita koskevaa 7 artiklaa sovelletaan Suomessa saamen ja ruotsin kieliin. Suomen kieliperuskirjan ratifioinnin yhteydessä antaman selityksen mukaan Suomi soveltaa peruskirjan II-osan säännöksiä soveltuvin osin myös romanikieleen sekä muihin ei- alueellisiin kieliin.

1a) Alueellisten ja vähemmistökielten tunnustaminen kulttuuririkkaudeksi

Hallitusohjelma 197. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan Suomi on avoin ja kansainvälinen, kieliltään ja kulttuuriltaan rikas maa. Hallitus sitoutuu vaalimaan kaksikielistä Suomea perustuslain ja arvojen mukaisesti.48

1b) Hallinnollisista rajoista

Aluehallinnon uudistaminen 198. Valtion aluehallintoa on uudistettu laajalla kokonaisuudistuksella vuoden 2010 alusta lukien. Valtion aiempien keskeisten aluehallintoviranomaisten - lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen- tehtävät on koottu 1.1.2010 lukien kahteen monitoimialaiseen viranomaiskokonaisuuteen, joita ovat aluehallintovirastot (6 virastoa) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (15 keskusta). 199. Eduskunta edellytti hyväksyessään aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön (EV 150/2009 vp), että eduskunnalle annetaan seikkaperäinen selonteko vuoden 2012 loppuun mennessä aluehallintouudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta. Valtioneuvosto antoi Eduskunnalle selonteon helmikuussa 2013. Selonteossa arvioidaan uudistuksen toimeenpanoa ja toteuttamista Eduskunnan edellyttämällä tavalla sekä tehdään arviointiin perustuvia ehdotuksia aluehallinnon edelleen kehittämiseksi. 200. Syyskuussa 2013 julkaistiin Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen tekemä arviointiraportti ”Työvoitto - Haastavan ajan hallinnonuudistus”. Hankkeen toteutumista arvioinut raportti toteaa, että uusi aluehallinto on saatu toimintakykyiseksi osin nopeammassakin aikataulussa kuin mihin ohjaavissa ministeriöissä ja valmistelijoiden keskuudessa varauduttiin. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten palvelukykyisyys on pystytty säilyttämään melko hyvällä tasolla, kun mittarina käytetään ulkoista palvelukykyä koskevia tarkasteluja ja asiakaspalautetta. Raportti kuitenkin arvioi, että lisätyötä tarvitaan tuloksellisen aluehallinnon toimintakyvyn varmistamiseksi. 201. Aluehallintouudistusta koskevan lainsäädännön eduskuntakäsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 21/2009 vp) muun muassa, että perustuslain säännökset voivat asettaa suoraan rajoituksia valtuuksien nojalla annettavien säännösten sisällölle muun muassa silloin, kun viranomaisen toimialueen sääntelyllä on perusoikeuskytkentöjä. Aluehallinnon uudistamisessa oli valiokunnan mukaan merkityksellistä

48 http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e- 5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82

41

Saamelaiskäräjien huomiot ainakin se, että muutokset viranomaisten toimialueissa saattavat vaikuttaa viranomaisen kielelliseen asemaan ja siten välillisesti perustuslain säännöksissä turvattujen kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Valtion alue- ja paikallishallinnon asetuksentasoisessa järjestämisessä on valiokunnan mukaan kiinnitettävä erityisesti huomiota perustuslain 122 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Merkitystä on myös perustuslain 17 §:n 2 ja 3 momentin säännöksillä oikeudesta käyttää omaa kieltään - suomea, ruotsia tai saamea - viranomaisessa sekä julkisen vallan velvoitteesta huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Valiokunta katsoi, että jos hallinnollisesti toimiva aluejako on mahdollista määritellä useilla vaihtoehtoisilla tavoilla, perusoikeuksien turvaamisvelvollisuus edellyttää, että niistä valitaan vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet. Valiokunta painotti, että valtioneuvoston päätöksenteko on tältä osin edellä mainittujen säännösten asettamiin vaatimuksiin perustuvaa laillisuusharkintaa. Hallinnollisesti mahdollisista aluejaotuksista on tällöin valittava se, joka toteuttaa parhaiten kielelliset perusoikeudet. 202. Aluehallintouudistuksen valmistelun yhteydessä nousi esille kaksikielisen Keski- Pohjanmaan maakunnan suuntautumista koskeva kysymys, jossa ratkaisuvaihtoehtoina oli maakunnan sijoittaminen joko suomenkielisistä tai kaksikielisistä viranomaisyksiköistä muodostettavaan uuteen viranomaiseen. Asia ratkaistiin perustuslakivaliokunnan kannanoton johdosta ja viranomaisten kielellisten palvelujen järjestämiskykyä koskevien selvitysten perusteella jälkimmäisen ratkaisuvaihtoehdon mukaisesti. Tehdyn ratkaisun mukaan Keski- Pohjanmaan maakunta kuuluu kaksikieliseen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ja kaksikieliseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. 203. Uudistuksen yhteydessä ei näin ollen syntynyt sellaisia aluejakoja, jotka olisivat kielellisestä näkökulmasta muuttaneet aikaisempaa tilannetta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten jokainen vastuualue, jonka toimialueella on yksikin kaksikielinen tai toisenkielinen kunta, on kaksikielinen ja sillä on sen mukainen velvollisuus järjestää palvelut molemmilla kansalliskielillä. Yleisellä tasolla ei ole tullut esiin, että aluehallinnon viranomaisten palveluissa molemmilla kansalliskielillä olisi tapahtunut merkittäviä muutoksia uudistusta edeltävään tilanteeseen verrattuna. Uudistuksen toimenpanon alussa ilmeni kuitenkin puhelunvälityksessä joitakin yksittäisiä ongelmia. Aluehallinnon viranomaisten yhteisessä ja ulkoistetusti hoidetussa puhelinvaihteessa asiakkaat eivät aina saaneet muutamissa yksittäisissä tapauksissa asianmukaista ruotsinkielistä palvelua. Puhelinpalvelun laatua koskevat ongelmat käsiteltiin palvelun toimittajan kanssa eikä asiakaspalautetta palvelun puutteellisuudesta ole enää tämän jälkeen tullut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus 204. Sosiaali- ja terveydenhuollon (Sote) uudistuksessa ja maakuntauudistuksessa49 perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen. 205. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. 206. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy myös

49 http://alueuudistus.fi/sote-maku-yleisesittely

42

Saamelaiskäräjien huomiot muita tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. 207. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. 208. Uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja digitaalisia palveluja hyödynnetään paremmin. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään.

Kielelliset oikeudet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa 209. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään molemmilla kansalliskielillä eli sekä suomeksi että ruotsiksi jos maakunta koostuu erikielisistä tai kaksikielisistä kunnista50. Jos kaikki maakuntaan kuuluvat kunnat ovat yksikielisiä, järjestetään palvelut ja niihin liittyvä hallinto alueen kuntien kielellä. Ehdotetuista maakunnista kuudesta maakunnasta tulee kaksikielinen ja Pohjanmaata lukuun ottamatta muissa ruotsi on vähemmistökielenä. 210. Kielilain mukaan viranomaisen on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä että henkilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Kun palveluja järjestetään, toiminta on suunniteltava niin että kielilakia noudatetaan. 211. Oikeus saamen kielen käyttöön viranomaisissa koskee lähinnä saamelaisten kotiseutualuetta. Kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä osa Sodankylän alueesta. Nykyisin saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä sosiaali- ja terveydenhuollossa kotiseutualueen kunnissa ja Lapin sairaanhoitopiirissä. Kunnilla ei kuitenkaan ole lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta järjestää saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Saamenkielinen tulkkaus täyttää lain vaatimukset. 212. Asiakkaan ja potilaan osallistuminen on turvattava myös tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä tai henkilö ei aisti- tai puhevamman tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi. Tällaisia kieliryhmiä ovat suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Tilanteissa, joissa asiakkaalla tai potilaalla ja henkilöstöllä ei ole yhteistä kieltä on huolehdittava siitä, että henkilö saa riittävän käsityksen asiastaan ja sen merkityksestä ja että henkilö voi ilmaista mielipiteensä. Jos tulkkia ei ole mahdollista saada paikalle, ymmärtämisestä on huolehdittava muilla tavoin. 213. Pohjoismaiden kansalaisilla on oikeus käyttää omaa kieltään, suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Alueen on tällöin mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun. Pohjoismaiden kansalaisten oikeus käyttää omaa äidinkieltään perustuu Pohjoismaiden sosiaalipalvelusopimukseen. Myös muita kieliä puhuvien, kuten ulkomaalaisten tarve saada käyttää omaa kieltään otetaan huomioon. 214. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on tehtävä yhteistyösopimus sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi. Sopimuksessa on sovittava toimenpiteet myös kielellisten oikeuksien varmistamiseksi. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tavoitteissa on määriteltävä myös tavoitteet

50 http://alueuudistus.fi/sote-uudistus/kielelliset-oikeudet

43

Saamelaiskäräjien huomiot kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi lainsäädäntöä täydentävät strategiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Tavoitteissa on määriteltävä myös tavoitteet kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. 215. Valmisteilla olevan maakuntalain mukaan kaksikielisessä maakunnassa maakuntahallituksen on asetettava vähemmistökielen vaikuttamistoimielin. Toimielimen jäseniksi valitaan maakunnan vähemmistökielisiä asukkaita edustavia henkilöitä. Vaikuttamistoimielimen tehtävänä on selvittää, arvioida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön palvelujen tarvetta sekä seurata ja kehittää näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. 216. Maakunnassa, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on maakuntahallituksen asetettava saamenkielen vaikuttamistoimielin. Saamenkielen vaikuttamistoimielimen jäseneksi valitaan saamenkielisiä asukkaita edustavia henkilöitä.

Kuntauudistus 217. Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluu myös kuntien rakenneuudistus. Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Suurta osaa lain säännöksistä on sovellettu kuitenkin vasta 1.6.2017 lukien. Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä.

Kuntien kielelliset jaotukset 218. Kunta on kielellisen jaotuksen perusyksikkö. Kunnat ovat kielilain mukaan yksikielisiä tai kaksikielisiä. Kielellinen jaotus perustuu väestötietojärjestelmän tietoihin kunnan asukkaiden kielestä, ja sen vahvistaa valtioneuvosto asetuksella joka kymmenes vuosi. Henkilö voi rekisteröidä äidinkielekseen eli omaksi kielekseen vain yhden kielen. Kunta on kaksikielinen, jos suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielistä kuntaa ei saa määrätä yksikieliseksi, ellei vähemmistön osuus ole laskenut alle kuuden prosentin. 219. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielelliset jaotukset kymmenvuotiskausittain. Kielilain 5 §:n muutoksen (1039/2014) myötä kunnanvaltuuston esityksestä yksikielinen kunta voidaan nyt säätää valtioneuvoston asetuksella kaksikieliseksi kesken sen kymmenvuotiskauden, jonka ajaksi kunta on säädetty yksikieliseksi. Valtionosuuksia koskevan lain muutoksesta johtuen kunnan mahdollisuutta muuttua yksikielisestä kaksikieliseksi joustavoitettiin. Sellaiset yksikieliset kunnat, jotka eivät olleet enää oikeutettuja kielilisään, ovat valtuustoissaan päättäneet muuttaa kielellisen asemansa kaksikieliseksi. 220. Kielilain 27 §:ää muutettiin siten, että valtion on lähetettävä kirjelmät kaksikieliseen kuntaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Näin halutaan turvata, että kaksikielinen kunta saa tarvitsemansa tiedot molemmilla kielillä, ja siten vähentää käännöskustannuksia. Myös kielilain 29 §:ää muutettiin siten että velvollisuudet antaa kunnalliset kokouskutsut ja pöytäkirjat sekä suomeksi että ruotsiksi laajenivat. Uuden säännöksen myötä kunnan on päättäessään kokouskutsujen kielestä turvattava luottamushenkilöiden mahdollisuus täyttää tehtävänsä ja huolehdittava kunnan asukkaiden tiedonsaantitarpeista. Velvollisuus kääntää kokouskutsut ja pöytäkirjat laajenisi koskemaan myös hallituksen ja lautakuntien asiakirjoja, sellaisissa kunnissa joissa kielellisen vähemmistön määrä tai osuus on suuri. 221. Asetusta kuntien kielellisestä asemasta kymmenvuotiskaudella 2013–2022 (53/2013) muutettiin toukokuussa 2015 (591/2015). Muutoksen jälkeen Manner-Suomessa ei ole enää yhtään yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa. Vuoden 2016 alusta lukien kaksikielisiä kuntia on 33.

44

Saamelaiskäräjien huomiot

Ruotsi on niistä enemmistökielenä 15 kunnassa ja suomi 18 kunnassa. Muut Manner-Suomen kunnat ovat suomenkielisiä. Kieleen perustuvaa valtionapua voivat nykyisin saada vain kaksikieliset kunnat.

Käräjäoikeusverkoston uudistaminen 222. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä (HE 670/2016 vp) käräjäoikeusverkoston uudistamiseksi vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on toteuttaa uudistus vuoden 2019 alusta. Esityksen mukaan nykyisten 27 sijaan jatkossa käräjäoikeuksia olisi 20. 223. Uudistuksella yhdistettäisiin Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettaisiin siten, että sen eteläiset kunnat ja Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet yhdistettäisiin, ja Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin pohjoiset kunnat ja Kanta-Hämeen käräjäoikeus yhdistettäisiin. 224. Käräjäoikeudet nimettäisiin pääosin maakuntien nimien perusteella. 225. Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrää vähenisi nykyisestä 57:stä 36:een. Uudistuksen seurauksena käräjäoikeus tai kanslia lakkaisi 12 paikkakunnalta. Näistä kolme on hallinnollista kansliaa (Järvenpää, Porvoo ja Raasepori); ne sijaitsevat eteläisessä Suomessa, jossa välimatkat ovat pääosin lyhyitä ja liikenneyhteydet hyviä. Porvooseen ja Raaseporiin jäisi istuntopaikka. Muista kanslioista lakkaisivat Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe ja Sodankylä, Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus. Näitä lakkauttamisia puoltaa osin käsiteltävien asioiden ja asiakaskäyntien vähäinen määrä. Lisäksi välimatkat muihin toimipisteisiin jäävät kohtuullisiksi. 226. Nykyisistä istuntopaikoista lakkautettaisiin 14, koska ne ovat vähäisellä käytöllä ja niiden turvallisuudessa on puutteita. Teknisen varustelutason uudistaminen taas edellyttäisi käyttötarpeeseen nähden suuria investointeja. 227. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan muuttuvassa toimintaympäristössä turvata tulevaisuudessakin. Pyrkimyksenä on luoda toiminnallisesti tehokas ja maantieteellisesti riittävän kattava toimipaikkaverkko. Käräjäoikeuksien toimintakykyä vahvistettaisiin muodostamalla hallinnollisesti suurempia yksiköitä, joissa työmäärä ja resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin. Suuremmissa yksiköissä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja laajemmalla maantieteellisellä alueella. Oikeudenhoidon kokonaisresurssit voitaisiin siten jakaa nykyistä tehokkaammin, mikä edistäisi oikeuden saatavuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. 228. Käräjäoikeuksien riittävän suuren koon lisäksi huomiota on kiinnitetty myös mm. aluejaon tarkoituksenmukaisuuteen, kielellisiin oikeuksiin, oikeuden saatavuuteen ja digitalisaation tuomiin muutoksiin. 229. Käräjäoikeudet ja niiden toimipisteet sijoitettaisiin suurimpiin väestökeskittymiin. Toiminnot keskitettäisiin yhteen toimipisteeseen, jollei useamman toimipaikan säilyttäminen olisi esimerkiksi asiamääristä tai välimatkoista johtuen välttämätöntä. 1c) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten edistäminen

Saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelma 230. Saamelaisten kotiseutualue sijoittuu Lapin maakunnan pohjoisosaan, johon kuuluvat Enontekiön (Enodat), Utsjoen (Ohcejohka) ja Inarin (Aanaar/ Aanar/ Anár) kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän (Soađegilli) kunnasta. Saamen kielellä tarkoitetaan

45

Saamelaiskäräjien huomiot lainsäädännössä kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Saamelaisten kotiseutualueella toimivien valtion viranomaisten tai viranomaisten, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu, tulee antaa saamenkielistä palvelua asiakkaan saamen kielestä riippuen. 231. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, kuten Rovaniemellä, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla, asuvien saamelaisten määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvanut. Kotiseutualueen ulkopuolella asuu yli puolet saamelaisista ja alle 10-vuotiaista lapsista jopa yli 70 prosenttia. Viime aikoina on erityisenä huolenaiheena ollut saamen kielten katoaminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. 232. Saamen kielen elvyttämiseksi on viime vuosina toteutettu muutamia toimenpiteitä, mutta ne eivät vielä takaa saamen kielten säilymistä. Kaikkien Suomessa puhuttujen saamen kielten asema on edelleen uhanalainen. Näistä koltansaame ja inarinsaame ovat vakavasti uhanalaisia kieliä. Keskeisinä haasteina kielten säilymisessä aktiivisina käyttökielinä sekä niiden elvyttämisessä ovat saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen turvaaminen, saamelaisten poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta, joka on merkinnyt saamen kielten luonnollisten kielenkäyttöympäristöjen vähentymistä, sekä eri alojen pätevien ja saamen kieltä riittävästi osaavien ammattilaisten vähyys. 233. Valtioneuvosto päätti heinäkuussa 2014 toimenpideohjelmasta saamen kielen elvyttämiseksi51 periaatepäätöksenä. Toimenpideohjelma sisältää vision saamen kielten elpymiseksi vuoteen 2025 mennessä sekä toimenpiteet tilanteen parantamiseksi. Toimenpideohjelma koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Periaatepäätös sisältää myös 21 nimenomaista toimenpidettä saamen kielen elvyttämiseksi. Ohjelman toteutumisen seurannasta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Saamelaiskäräjät oli edustettuna sekä ohjelmaehdotuksen valmistelemiseksi asetetussa työryhmässä että sen sihteeristössä. Käsitellessään edellisten hallitusten toimenpideohjelmia ja strategioita, päätti pääministeri Juha Sipilän hallitus joulukuussa 2016 jatkaa periaatepäätöksen toteuttamista. 234. Periaatepäätöksen mukaan kielen elvyttäminen on pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset tulevat näkyviksi vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten aikana. Osaa toimenpideohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä on ryhdytty toteuttamaan hyvin. Osa toimenpiteistä ei puolestaan ole vielä alkanut. Periaatepäätöksen myötä mm. tukea saamen kielipesien toiminnalle sekä saamelaisten kotiseutualueella että muualla maassa on viime vuosina kasvatettu. Saamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseen tarkoitettua tukea on lisätty, mutta ei vielä hallituksen periaatepäätöksessä mainitulle tasolle (800 000 €/vuosi). Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen mahdollistamiseksi on neuvoteltu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Saamelaiskäräjien kesken. Toistaiseksi neuvottelut eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Saamelaiskäräjien mukaan tilanne on vastoin Suomen perustuslain säännöstä (1999/731, 17 § 3 mom), jonka mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Nykytilanteessa valtaosa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvista saamelaislapsista ja -nuorista jää luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erillisrahoituksen Oulun yliopistolle saamenkielisen lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen käynnistämiseksi. Koulutukseen tuli hyvin hakijoita ja koulutus käynnistyi yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyönä syksyllä 2016.

1 http://minedu.fi/export/sites/default/OPM/Verkkouutiset/2014/07/liitteet/periaatepaatos_fi.pdf51

46

Saamelaiskäräjien huomiot

235. Saamelaiskäräjät on julkaissut raportin saamen kielten elvyttämisen parhaista käytännöistä ja kansallisen kielipolitiikan linjauksista Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa52.

Karjalan kielen elvytysohjelma 236. Karjalan kielen elvytysohjelman käynnistämiselle on myönnetty € 100 000 määräraha keväällä 2017. Myönnetyllä avustuksella on tarkoitus käynnistää karjalan kielen elvytysohjelma, jonka avulla tuetaan karjalan kielen ja kulttuurin säilyttämistä ja käyttöä. Ohjelmalla pyritään lisäämään karjalan kielen käyttöä arkielämässä hyödyntämällä kieltä ja kulttuuria matkailussa sekä lisäämällä opetusta esi-, perus- ja keskiasteille. Kieltä ja kulttuuria elvytetään myös tuottamalla nykykarjalaista taidetta, kirjallisuutta, musiikkia ja teatteria. karjalan kielen elvytys koskee kaikkia Suomessa puhuttuja karjalan kielen muotoja. 237. Ohjelman toteuttamisesta vastaa Karjalan Kielen Seura ry useiden yhteistyötahojen kanssa. Elvytysohjelmaa toteutetaan aikavälillä 1.5.2017 - 30.4.2018.

Romanipoliittinen ohjelma 238. Suomen romanipoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2009. Romanipoliittisessa ohjelmassa on kuusi painopistealuetta ja kymmenen toimintalinjausta. Ohjelmaan sisältyy 147 toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on jaettu useille hallinnonaloille. Hallitus sitoutuu edistämään toimia romanikielen aseman vahvistamiseksi ja kielen säilymiseksi kehittämällä muun muassa sen opetuksen edellytyksiä. 239. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli koordinoida ja seurata romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Työryhmään kuului 24 jäsentä, joista puolet oli romanitaustaisia. Työryhmän määräaika päättyi vuoden 2013 lopussa. 240. Romanipoliittisesta ohjelmasta laadittiin seurantaraportti53, jonka tiedot perustuvat ministeriöiltä ja muilta vastuutahoilta, kunnilta kuntakuulemisen yhteydessä ja romaneilta esimerkiksi järjestökuulemisen välityksellä vuonna 2013 kerättyihin tietoihin. Raportissa tarkastellaan, miten romanipoliittisen ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet työllisyyden, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, syrjinnän vastaisen toiminnan ja asumisen aloilla. Lisäksi raportissa selostetaan, miten ohjelmaa on toteutettu alueellisella ja paikallisella tasolla. 241. Romanipoliittinen ohjelma on parantanut tietoisuutta ja koordinaatiota romaniasioissa valtakunnallisella tasolla. Eri ministeriöille vastuutetut toimenpiteet ovat toteutuneet parhaiten, ja osassa toimenpiteitä on edistytty merkittävästi. Erityisesti opetussektorilla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Toimeenpano paikallisella tasolla on ollut haasteellista. Erityisiä haasteita voidaan tunnistaa romanien työllistymisen ja aikuiskoulutuksen saralla. 242. Kunta- ja järjestökuulemiset ja valtakunnalliset romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät ovat osoitus toimivasta yhteistyöstä romanien, valtionhallinnon ja kuntien välillä. Romaniväestön aktiivinen osallistuminen ohjelman toimeenpanoon kertoo luottamuksesta toimijoiden välillä. Luottamuksellisia suhteita rakentaa osaltaan Suomen käytäntö osallistaa romaniväestö heitä koskevaan päätöksentekoon.

52 http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1299&Itemid=149 53 Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus ja seuranta – työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:48, http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882185&name=DLFE-30052.pdf

47

Saamelaiskäräjien huomiot

243. Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2014 selvityksen romanien perustuslaissa turvattujen kielellisten oikeuksien toteutumisesta54. Selvitys perustui Suomen romanipoliittisen ohjelman, kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2012–2013 sekä hallitusohjelman kirjauksiin. Katso kappaleet xx-xx.

Cultura-säätiö 244. Cultura-säätiö55 aloitti toimintansa 1.1.2013. Säätiön tarkoituksena on tukea Suomen venäjänkielisen väestön kielellistä ja kulttuurista identiteettiä ja edesauttaa venäjänkielisen väestönosan kulttuurin kehittymistä sekä muutoin kehittää kaksisuuntaista ja monialaista integraatiota. Säätiön tarkoituksena on myös edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Taiteen ja kulttuurin avulla kehitetään yhteistoimintaa, joka edistää maahanmuuttajien ja pääväestön välistä vuorovaikutusta sekä maahanmuuttajien osallisuutta. Kulttuuri on keskeinen toimiala maahanmuuttajien oman identiteetin, kielen ja kulttuurin vaalimisen ja kehittämisen, mutta myös aktiivisen kansalaisuuden kannalta. 245. Säätiö toimii yhteistyökanavana ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkana tuottaen monialaista kotoutumista tukevia tapahtumia sekä tiedotus- ja valmennuspalveluita. Säätiö ylläpitää sekä venäjänkielisille, että pääväestölle tarkoitettua kohtaamispaikkaa, joka käynnistyi huhtikuussa 2013. Cultura-säätiön perustajajäseniä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, kuntapuolelta Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Joensuu ja Lappeenranta sekä kansalaisjärjestöt - Suomi-Venäjä-Seura ja Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto. Opetus- ja kulttuuriministeriö on säätiön suurin rahoittaja.

Venäjänkielinen kirjasto 246. Tammikuussa 2013 avattiin Espoon kaupunginkirjasto Sellossa venäjänkielinen kirjasto, joka palvelee venäjänkielisiä ja venäjänkielestä kiinnostuneita asiakkaitaan. Kirjaston tavoitteena on tukea Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kieltä ja kulttuuria sekä välittää tietoa kaikille venäläisestä kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneille. Venäjänkielisen kirjaston ytimen muodostaa entisen Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin (VIE-instituutin) kirjaston kokoelma. Kirjaston toiminta perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön Espoon kaupunginkirjastolle määräämään erityistehtävään. 247. Kirjaston myötä venäjänkielisen aineiston valikoima laajenee merkittävästi. Aikuisten ja lasten kauno- ja tietokirjallisuuden lisäksi tarjolla on elokuvia ja äänikirjoja sekä noin 40 nimekkeen lehtikokoelma. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkon haussa on nyt mahdollista hakea venäjänkielistä aineistoa myös kyrillisillä kirjaimilla. Kyrilliikka on käytössä uutuuksissa sekä osassa vanhempaa aineistoa. Kirjaston kokoelmia pääsevät käyttämään kaikki kirjastoverkon asiakkaat asioimalla Sellossa tai tilaamalla aineiston omaan lähikirjastoon.

Selvitys romanien osallistumisesta kulttuuritoimintaan 248. Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman selvityksen romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa56. Selvitystä varten tehtiin laaja kysely, jolla kartoitettiin Suomessa asuvien yli 15-vuotiaiden romanien kulttuuripalvelujen käyttöä. Selvityksessä tarkasteltiin kaikkia taiteen ja kulttuurin

54 Selvitys romanien kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 11/20014, http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1392988540383/Files/OMSO_11_2014_Romaniki eli_48_s.pdf 55 http://www.culturas.fi/ 56 Romanit ja kulttuuri - Selvitys romanien osallisuudesta ja osallistumisesta kulttuuritoimintaan Suomessa. Toivanen, Reetta (2012). Ihmisoikeusliitto. .

48

Saamelaiskäräjien huomiot aloja. Samalla pyrittiin saamaan tietoa romanien omista toiveista ja tarpeista kulttuuripalvelujen kehittämiseksi ja edistämään siten romanien oikeutta omaan kulttuuriin. 249. Selvitys antaa tietoa siitä, miten romanit itse määrittelevät kulttuuripalveluiden laadun ja sisällön. Kysely antaa myös osviittaa siitä, että romanikulttuuri elää murroksen aikaa. Muutokset tuntuvat useimmista vastaajista pelottavilta, sillä sukupolvien koetaan kasvaneen enemmän erilleen toisistaan, yhteisön olevan katoamassa ja perinteiden muuttuneen siten, että niiden noudattamisesta on tullut vaikeampaa. Samalla kun vastaajat olivat tyytyväisiä romanien lisääntyvään kouluttautumiseen ja työllistymiseen, he pohtivat, tuleeko romanikulttuuri häviämään muutosten vuoksi. Varsinkin kielen merkitys kulttuurille korostui vastauksissa. Kielen koettiin olevan avainasemassa romanikulttuurille, mutta sen oppiminen haluttiin pitää romanien omana asiana. Vastaajat toivoivat, että romanikulttuuria tehtäisiin tunnetummaksi valtaväestön kulttuuri-instituutioissa ja että perustettaisiin romanikulttuuria ylläpitäviä kulttuurikeskuksia. 250. Erittäin harva vastaaja oli sitä mieltä, että romaniasu tai ulkonäkö olisi este kulttuuripalvelujen käytölle. Huomattavasti tärkeämmäksi esteeksi nousi kiinnostavan tarjonnan puutteen lisäksi ajan puute. Tämä on mielenkiintoista tietoa, sillä erilaisten tutkimusten ja selvitysten mukaan nimenomaan rasismi voi olla selkeä este kulttuuripalvelujen käytölle. Tämän selvityksen mukaan romanien kulttuurispesifinen pukeutuminen ja siihen liittyvä syrjinnän pelko ei kuitenkaan ole merkittävä syy kulttuuritilaisuuksista poisjäämiselle. 251. Kysely toi selkeästi esille, ettei romanien elämään kuulu kulttuuripalvelujen käyttö mitenkään itsestään selvästi. Useissa avovastauksissakin todettiin, ettei kulttuuripalveluja ole totuttu käyttämään vaan enemmän on totuttu vierailemaan sukulaisissa ja ystävillä, ja näihin vierailuihin liittyy paljon kulttuurikokemuksia, musiikkia ja tarinankerrontaa. Selvästi eniten vastaajat halusivat kulttuuripalveluja, joissa romanikulttuuri on jollakin tavoin mukana. 252. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että romanit ovat hyvinkin aktiivisia median käyttäjiä. Niin television kuin radion ohjelmatarjontaa pitäisi parantaa lisäämällä romanien osallisuutta ohjelmien tuottamiseen ja ohjelmissa esiintymiseen. Myös romanikielisen ohjelmatarjonnan merkitys tuli korostetusti esille. 253. Romanitaiteilijoiden tilanteesta on kyselyn perusteella syytä olla huolissaan. Romanien tekemää ja tuottamaa taidetta ei usein tunnusteta taiteeksi. Erilaisia teknisiä ja taloudellisia tukirakenteita romanitaiteilijoiden työn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on syytä luoda nopealla aikataululla.

Selvitys venäjänkielisten osallistumisesta kulttuuritoimintaan 254. Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutin selvitys Suomen venäjänkielisistä kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina57 julkaistiin vuonna 2012. 255. Selvityksen mukaan Suomessa asuvien venäjänkielisten kohdalla taide- ja kulttuuripalveluihin osallistumisen esteet johtuvat osaltaan asenteista niin venäjänkielisten kuin palvelujen tarjoajien puolelta. Venäjänkielisillä on taipumusta eristäytyä oman kulttuurisen ryhmänsä pariin ja käyttää ainoastaan omakielisiä taide- ja kulttuuripalveluja. Tämä voi johtua siitä, että oma kulttuuri koetaan perinnerikkaammaksi ja korkeatasoisemmaksi tai koska oman kulttuurisen ryhmän koetaan lieventävän mahdollisia syrjinnän kokemuksia. Suomalaisilla taide- ja kulttuuripalveluilla ei puolestaan ole aina

57 Lammi, Anelma & Protassova, Ekaterina. 2012. Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan Instituutti. http://www.kulttuuriakaikille.info/doc/monikulttuurisuus_kansio/suomen_venajankieliset_kulttuuripalveluiden_kayttaj ina__ja_tuot.pdf

49

Saamelaiskäräjien huomiot tarpeeksi tahtoa kohdentaa palveluitaan venäjänkielisille. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liiton mukaan venäjänkieliset haluaisivat osallistua tiiviimmin suomalaisten tarjoamaan kulttuuritoimintaan, vaikkakin joillekin ryhmille kieli on este. Esimerkkinä tilanteen paranemisesta on Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen syksyllä 2013 aloittama Harasoo! Venäläisen kulttuurin viikko Kanneltalossa ja Malmitalossa -toiminta, jota on tarkoitus jatkaa vuosittain. Venäjä-viikolla on mukana venäjänkielisiä ja suomenkielisiä yhdistyksiä ja muita toimijoita edistämässä kulttuuridialogia ja suhteita väestönosien kesken. 256. Kirjallisuuden kohdalla venäjänkielisen kirjallisuuden tarjonta on melko hyvällä tasolla. Teatterin puolella venäjänkielisille teatteriesityksille, etenkin lastenteatterille, olisi kysyntää. Lastenteatteriyhdistys Pelikan ry ja Superkids ry vastaavat osaltaan kysyntään. Suuri osa venäjänkielisestä taide- ja kulttuuritarjonnasta on suunnattu vanhemmalle sukupolvelle, jolloin tarjonta ei välttämättä tavoita tai kiinnosta lapsia ja nuoria.

Selvitys vironkielisten osallistumisesta kulttuuritoimintaan 257. Koska kulttuuri- ja kielierot suomalaisiin ovat virolaisilla vähäisempiä kuin useimmilla muilla maahanmuuttajaryhmillä, ei heihin suunnattuja erityisiä kotouttamistoimenpiteitä kulttuurin alueella ole usein pidetty tarpeellisina. Suomessa on kartoitettu vironkielisten kulttuuripalvelujen käyttöä vuonna 2011 tehdyssä selvityksessä58. Tutkimusmenetelminä oli lomakekysely internetin avulla sekä ryhmähaastattelut. Tavallisin muuttoon vaikuttanut tekijä oli työ. 258. Eniten käytettyjä kulttuuripalveluja olivat kirjastot, elokuvateatterit ja teatterit. Mitä kauemmin vastaajat ovat asuneet maassa, sitä enemmän he käyttävät lähes kaikkia suomalaisia kulttuuripalveluja. Kulttuurin harrastamisen esteistä useimmin mainittiin lomakkeessa ajan puute, mutta ryhmäkeskusteluissa tuotiin useimmin esiin tiedon puute. Varsinkin virolaiseen kulttuuriin liittyvistä tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista toivottiin parempaa tiedotusta. Äskettäin saapuneita kiinnostaa vaihtaa kokemuksia toisten Suomessa asuvien virolaisten kanssa, saada tietoa käytännön asioiden järjestämisestä ja myös yksinkertaisesti keskustella äidinkielellään. 259. Kysymykset suomalaisuuden ja virolaisuuden yhteensovittamisesta sekä virolaisen identiteetin kestävyydestä suomalaisten joukossa asuessa eivät näyttäneet useimmille olevan ajankohtaisia tai ongelmallisia. Identiteettiin liittyvien ongelmien koettua vähäisyyttä voi pitää jopa yllättävänä. Huolta aiheutti vain lasten motivoiminen vironkielen opiskeluun ja mahdollisuudet löytää heille vironkielen opetusryhmiä kodin lähellä.

Kieliasiain neuvottelupäivä 260. Valtioneuvoston asettaman kieliasiain neuvottelukunta järjesti 20.10.2016 ensimmäistä kertaa kieliasiain neuvottelupäivän, jonka tarkoituksena oli käynnistää uudenlainen toimintatapa eri kieliryhmien ja hallituksen välisen vuoropuhelun edistämiseksi. Neuvottelupäivään osallistui eri kieliryhmien edustajia sekä kieliasioiden kannalta keskeisiä virkamiehiä eri ministeriöistä. Neuvottelupäivän keskeiset teemat olivat asenneilmapiiri ja kieliolot Suomessa sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.59

58 http://www.tuglas.fi/tiedostot/Vironkielisten_maahanmuuttajien_osallistuminen.pdf 59 Kieliasiain neuvottelukunnan tiedote 21.10.2016 http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2016/10/kieliryhmatjaministerilindstromkeskusteliv atensimmaisillakieliasiainneuvottelupaivilla.html

50

Saamelaiskäräjien huomiot

1d) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten käyttämisen helpottaminen ja/tai rohkaiseminen puhetilanteissa ja kirjallisesti

Kielellisten oikeuksien toteutumisesta 261. Valtioneuvoston vuoden 2013 kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta todetaan, että kielellisiä palveluja on pyritty parantamaan aktiivisemmin muun muassa siten, että ohjausasiakirjoihin, kuten ohjeisiin, suosituksiin ja kieliohjelmiin, on nimenomaisesti sisällytetty kielelliset oikeudet. On myös perustettu uusia alueellisia ja paikallisia toimielimiä ja nimetty vastuuhenkilöitä koordinoimaan ja kehittämään viranomaisten kielellisiä palveluja. Kaikilla hallinnon tasoilla on uudistuksissa ja lainsäädäntötyössä arvioitu tai nostettu esille kielellisiin oikeuksiin kohdistuvia vaikutuksia. Viranomaisten verkkotiedottaminen molemmilla kansalliskielillä ja muilla kielillä on selvästi lisääntynyt. Joillakin hallinnon aloilla on kiinnitetty enemmän huomiota työhönottoon, esimerkiksi laatimalla rekrytointiohjeita, joissa kielitaito on huomioitu. Viranomaiset ovat edistyneet suunnitelmien tasolla, mutta niiden toteuttamisessa ei ole vielä edetty käytännön tasolla - hyvät aikomukset eivät ole saavuttaneet käytännön tasoa. 262. Viranomaiset eivät vielä ole järjestelmällisesti selvittäneet asiakaspalveluaan, eivätkä myöskään palveluketjujen toimivuutta. Suurin ongelma on edelleen puute kielitaitoisesta henkilökunnasta. Henkilöstön kielikurssien ja pitkällä tähtäimellä myös kielikylpytoiminnan toivotaan lisäävän kielitaitoisen henkilökunnan määrää. 263. Viranomaisilla on velvollisuus hankkia oma-aloitteisesti asiakkaan äidinkieltä koskeva tieto väestötietojärjestelmästä, jossa on muun muassa tieto henkilön äidinkielestä ja asiointikielestä. Tästä huolimatta viranomaiset eivät kuitenkaan nykyisin aina selvitä eivätkä käytä henkilön kieltä, kun ne tarjoavat palvelujaan. Näin ollen kielellisistä oikeuksista huolehtiminen on viime vuosina jäänyt yhä useammin yksilön omaan aktiivisuuden varaan. Jokainen viranomaisen valvoo kielilain noudattamista omalla toimialallaan, mutta lopulta ratkaisevaa on se, selvitetäänkö käytännön työssä asiakkaan äidinkieli ja käytetäänkö sitä. Saamelaiskäräjät kysyy: onko tähän kirjattu teksti ristiriidassa osan 1 (1.1., 7) kanssa, jossa todetaan, ettei väestötietojärjestelmään ilmoitettu äidinkieli vaikuta henkilön kielellisiin oikeuksiin? 264. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa. Siitä huolimatta joillakin sosiaali- ja terveydenhuollon osa-alueilla on ollut vaikeuksia järjestää palveluja molemmilla kielillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta ovat suurten haasteiden edessä. On tärkeää, että niissä kiinnitetään erityistä huomiota yksilön oikeuteen saada hoivaa ja hoitoa sekä näitä koskevaa tietoa omalla kielellään. Kansalaisten mukaan tämä koskee etenkin sairaanhoitoa ja vanhustenhuoltoa. 265. Kielilain mukaan kunnilla ei ole velvollisuutta tiedottaa muilla kuin kansalliskielillä. Useimpien kuntien verkkosivut on kuitenkin käännetty englanniksi ja joidenkin kuntien verkkosivuilla on tietoa myös muilla vierailla kielillä, etenkin venäjän tai saksan kielellä. Myös peruspalveluista on tietoa englanniksi, mutta käytännöt vaihtelevat siinä, miten paljon esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tiedotetaan. Lapin TE-toimistossa ei ole riittävästi saamenkielen osaajia. Jotta palvelut voidaan tarvittaessa tarjota saamenkielellä, TE- toimisto käyttää tulkkipalveluja ostopalveluina. Lapin TE-toimisto on myös käännättämässä asiointiesitteensä saamen kielille. 266. Useissa kaksikielisissä kunnissa kielelliseen palveluun on viime aikoina kiinnitetty huomiota laatimalla kieliohjelmia. Kaksikieliset palvelut ovat nousseet ajankohtaiseksi aiheeksi

51

Saamelaiskäräjien huomiot monissa kunnissa myös muuttuneiden palvelurakenteiden seurauksena. Ymmärrystä löytyy tiettyjen erityisratkaisujen mahdolliselle tarpeelle. On muun muassa ehdotettu perustettavaksi kuntarajat ylittävä yhteistyöelin ja sektorikohtaisia, kuntien välisiä verkostoja kielellisen palvelun turvaamiseksi. On myös ehdotettu sellaisen keskitetyn, koordinoivan tahon perustamista, jolla olisi valtuudet tilata tietty palvelu joltakin ulkopuoliselta toimittajalta, mikäli kotikunta ei sitä itse pystyisi tarjoamaan. 267. Monissa enemmistöltään suomenkielisissä kunnissa asiakaspalaute mainittiin ensisijaisena keinona valvoa kaksikielisen palvelun toimivuutta. Kunnissa, joissa ruotsi on enemmistön kieli, tehdään pistokokeita palvelujen toimivuudesta sekä luotetaan palveluntarjoajan käsitykseen palvelun tasosta. 268. Helpottaakseen kuntien tarjoaman asiakaspalvelun järjestelmällistä läpikäymistä Suomen Kuntaliitto on vuonna 2012 julkaissut kolmivaiheisen mallin, jota kunnat voivat käyttää kielellisten oikeuksien toteutumisen selvittämisessä ja kehittämisessä. Kuntaliiton mallin ensimmäisessä vaiheessa työntekijät käyvät yhdessä läpi, miten kielelliset oikeudet toteutuvat esimerkiksi kunnan puhelinvaihteessa, neuvontapisteessä, verkkosivuilla ja opasteissa. Tarkistus voi koskea myös esimerkiksi tiedotusaineistoa sekä asiakkaan kielen rekisteröintiä. Mallin toinen vaihe vaatii järjestelmällisyyttä ja mahdollisesti myös jonkin verran resursseja. Se voi koskea esimerkiksi rakenteellisia muutoksia ja laatukysymyksiä hankintojen tai arviointien yhteydessä. Kolmas vaihe koskee kielellisen palvelun kehittämistä ja tukemista erilaisten ohjeiden, sääntöjen ja toimintaohjelmien avulla.

1e) Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä käyttävien ryhmien yhteyksien tukeminen ja kehittäminen Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumitoiminta 269. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumitoiminta60 käynnistyi vuonna 2000. Foorumitapahtumia järjestetään kerran vuodessa, vuorovuosin Suomessa ja Venäjällä. Vuonna 2017 isäntäpaikkana on Pietari. Mukana toiminnassa on koko Suomi sekä Venäjältä säännöllisesti Moskova, Moskovan alue ja kaksitoista Luoteis-Venäjän aluetta. Kulttuurifoorumitoiminnan avulla pyritään kehittämään uusia yhteistyömuotoja niin alueellisten kuin paikallisten kulttuurihallintojen sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön ja Venäjän federaation kulttuuriministeriön välille.

1f) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten asianmukainen opetus ja opiskelu

Romanikieli 270. Romanioppilaista valtaosa suoriutuu perusopetuksesta erinomaisesti, hyvin tai tyydyttävästi (Romanioppilaiden perusopetuksen tilannekatsaus 2011, 75). Romanioppilaat saattavat tarvita kannustusta ja rohkaisua luodakseen vahvan minäkuvan nimenomaan oppijana. Tässä työssä romanitaustaiset koulunkäyntiavustajat ovat monesti osoittautuneet hyväksi avuksi koulunkäynnin ja identiteetin tukemisessa. Yleisen koulumyönteisyyden lisääminen sekä kodin ja koulun välinen sujuva yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä romanioppilaille.

60 http://www.kultforum.org

52

Saamelaiskäräjien huomiot

271. Mahdollisimman henkilökohtainen opinto-ohjaus on usein romanioppilaille tarpeellista. Myös monet romanivanhemmat tarvitsevat lisää tietoa esimerkiksi yhteishausta, opiskelijan tukimahdollisuuksista ja jatko-opiskelupaikoista. 272. Romanikieli ja kirjallisuus on yksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen oppimääristä, jonka erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhutun romanikielen säilymistä elävänä ja vahvistaa sen asemaa muiden kielten rinnalla. Oppimäärää voivat opiskella oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on romanikieli. Romanikielen opettajien vähäinen määrä vaikuttaa käytännössä romanikielen opetuksen järjestämiseen. 273. Edelleen suuri ongelma on se, että suuri osa peruskouluikäisistä romanilapsista jää vaille romanikielen opetusta. Kielen säilymisen ja kehittymisen kannalta olisi kuitenkin ratkaisevaa, että myös nuoremmat sukupolvet osaisivat sitä käyttää. Valtakunnallisella opetussuunnitelmalla on tässäkin, kuten saamen kielen opetuksessa, merkittävä rooli. 274. Koulun opetusohjelmien lisäksi romanikieltä elvytetään ruohonjuuritasolla kielipesissä ja -kerhoissa. Niihin osallistuminen on romaniväestön keskuudessa innokkaampaan kuin koskaan. Suurimman esteen ja rajoitteen kielitoiminnalle asettaa edelleen romanikielen opettajien puute. Toinen este on romanikieltä kouluissa opettavien tai ohjaavien koulunkäyntiavustajien tuntikehys, joka rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan antaa opetusta/ohjausta romanikielessä. 275. Uusin tutkimus osoittaa myönteisiä kehityssuuntia esimerkiksi esiopetukseen ja romanikielen opetukseen osallistumisessa sekä romanikotien ja koulun välien välisen yhteistyön onnistumisessa. Romanilasten osallistuminen esiopetukseen on yhä vähäisempää kuin valtaväestön lapsilla, mutta se on lisääntynyt merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Romanikodeissa on ymmärretty esiopetukseen osallistumisen tärkeys lapsen kouluvalmiuksien kehittämisessä. Romanikielellä on aivan erityinen merkitys myönteisen romani-identiteetin kannalta ja erinomaisena tuloksena voidaankin pitää romanikielen opetukseen osallistuvien määrän kaksinkertaistumista. 276. Perusopetuksessa yhä suuremmalla osalla romanioppilaita koulu sujuu hyvin, mutta edelleen viidenneksellä kaikista romanioppilaista on merkittäviä koulunkäyntiin liittyviä ongelmia. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatko-opintoihin hakeutumista ja ammatin hankkimista. Tällä on suora kielteinen vaikutus romanien työllistymiseen. 277. Noin puolet romanioppilaista siirtyy ammatillisiin jatko-opintoihin, mutta hyvin harvat jatkavat lukioon. Romanioppilaat tarvitsevatkin muita oppilaita enemmän tukea toisen asteen opintoihin siirtymisessä. Kehittämistoiminnassa ohjaukseen on kiinnitetty paljon huomiota: monessa kunnassa romanioppilaita on tuettu koulutuksen kaikissa nivelvaiheissa ja erityisesti heidän siirtyessään ammatillisiin opintoihin tai lukioon. Romanikotien ja koulujen välillä vallitsee nykyään erityisen hyvä yhteistyö, mikä toivottavasti pitkällä aikavälillä johtaa romanien koulutustason nousuun. Erilaiset yhteistyömuodot romaniperheiden koulutustietouden lisäämiseksi ja romaninuorille suunnatun opinto-ohjauksen, mentoroinnin ja uraohjauksen kehittämisessä ovat tärkeitä.61 278. Romanioppilaiden poissaolojen suuri määrä tunnistetaan menestyksekästä koulunkäyntiä haittaavaksi tekijäksi, johon tulee puuttua. Usein poissaolot johtuvat perhesyistä. Opetushallituksen tutkimus kuitenkin osoittaa, että romanilapset jäävät myös valtaväestön lapsia herkemmin kotiin erilaisista syistä. 279. Romanioppilaiden haastatteluissa ilmeni myös jonkun verran koulukiusaamista, joka aiheutti luvattomia poissaoloja. Romanioppilaihin kohdistuvaan kiusaamiseen, joka ilmenee

61 OPH raportit ja selvitykset 2011:26

53

Saamelaiskäräjien huomiot usein etnisenä nimittelynä, puututaan entistä tehokkaammin. Etnisyyteen kohdistuva kiusaaminen tulee sisällyttää osaksi koulukiusaamisen vastaista KiVa Koulu -hanketta, jotta voitaisiin lisätä opettajien valmiuksia puuttua kiusaamiseen. 280. Vuosittain romanikieltä opiskelee yhteensä 150–180 oppilasta yhteensä noin 12 kunnassa. 281. Opetushallitus tuotti vuonna 2013 esitteen Romanioppilaiden ohjaus toiselle asteelle ja tuki jatko-opinnoissa, joka on tarkoitettu koulujen ja romaniperheiden käyttöön. Opetushallitus on tehnyt täydennyskoulutusyhteistyötä opettajankoulutuslaitosten, kuntien ja koulujen kanssa opettajien valmiuksien lisäämiseksi, jotta he pystyisivät tukemaan romanioppilaiden koulunkäyntiä. 282. Hyväksi käytännöksi ovat osoittautuneet myös läksykerhot romanioppilaiden oppimisen tukena. Kerhoissa säännöllinen läksyjen tekeminen on parantanut monen oppilaan koulunkäyntivalmiuksia. Läksykerho avaa myös koko perheelle mallin koulunkäynnin ja opiskelun pitkäjänteisyydestä. Läksykerhon kautta romanioppilaiden oppimistulokset ovat monesti parantuneet, mikä on johtanut poissaolojen vähentymiseen. 283. Romanitaustaisista koulunkäyntiavustajista on hyviä kokemuksia. Koulunkäyntiavustajat tukevat luokan kaikkia oppilaita, mikä on osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Erityisesti romanilapsille he toimivat identiteetin tukena. 284. Myös romanikielen alkeis- ja jatkokursseille tarkoitettuja oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia on julkaistu muutaman viime vuoden aikana systemaattisesti. 285. Romanien historiaa kartoittaneen monitieteisen tutkimushankkeen tuloksena Suomen romanien historiaa koskeva teos julkistettiin lokakuussa 2012. Erityistavoitteena oli etsiä romanien omaa näkökulmaa historiaansa. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteutti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhteistyössä valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan kanssa. Hankkeessa mukana olleet tutkijat palkittiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla syyskuussa 2013. 286. Romanijärjestöt ovat todenneet, että romanien suullinen perimätieto, sukujen tieto kiertävästä elämästä ja vanhoista tavoista, on häviämässä. Edellä mainitun julkaistun historiikin lisäksi tulisi suullista perimätietoa tallentaa systemaattisesti. 287. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus arvioi keväällä 2015 perusopetuksen 7.–9. - luokkalaisten romanikieli äidinkielenä -oppimäärän oppimistuloksia62. Arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Arviointiin osallistui 12 oppilasta seitsemästä koulusta. 288. Oppilaiden osaamisen taso vaihteli paljon. Osa oppilaista opiskeli romanikieltä vasta ensimmäistä vuotta, enimmillään oppilaat olivat opiskelleet kahdeksan vuotta. Myös romanikielen viikoittaisten oppituntien määrä vaihteli. Opiskelu oli saattanut olla jatkuvaa tai siinä oli saattanut olla välillä taukoa. Parhaimmat oppilaat saavuttivat yli 60 % ratkaisuosuuden kaikilla sisältöalueilla, heikommat oppilaat jäivät kokonaan pisteittä joillakin osa-alueilla. Keskimäärin parhaiten osattiin kuullun ymmärtämisen tehtävät. Oppilaat eivät kokeneet itsenään kovinkaan hyväksi romanikielessä, romanikielen hyödyllisyydestä oppilailla oli keksimäärin neutraalit asenteet, mutta sen sijaan romanikielestä oppiaineena pidettiin. Oppilaista 80 % mielestä romanikielen osaaminen on tärkeää ja opiskeli mielellään romanikieltä. Romanikielen opettajien koulutus vaihteli peruskoulun käyneistä korkeakoulututkintoon. Opettajista yli 90 % oli sitä mieltä, että käytössä oleva oppimateriaalin niukkuus vaikeuttaa romanikielen hyvien oppimistulosten saavuttamista.

62 https://karvi.fi/app/uploads/2016/03/KARVI_0416.pdf

54

Saamelaiskäräjien huomiot

Venäjän kieli RAPORTOITAVAA?

Tataari RAPORTOITAVAA?

Jiddiš RAPORTOITAVAA?

Viron kieli 289. Helsingissä on vironkielinen päiväkoti Anni Lastentarha. 290. Kuntien tarjoamaan omaan äidinkielen opetukseen osallistui vuonna 2015 noin 1500 virolaislasta eli vain alle puolet peruskouluikäisistä virolaisista. PÄIVITYS 291. Vuosina 2015 ja 2016 Tuglas-seura järjesti yhteistyössä Viron Innove-säätiön kanssa viron kielen valtakunnallisen B1 ja B2 -tason kielitutkinnon Helsingissä. Nämä jouduttiin toteuttamaan hankerahoituksella.

1g) Muiden kuin alueellista kieltä tai vähemmistökieltä puhuvan mahdollisuudet oppia alueellista kieltä tai vähemmistökieltä

Kotoutuminen 292. Lain kotoutumisen edistämiseksi tarkoituksena on edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lailla pyritään edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen.63 293. Lainsäädännössä ja sen soveltamisohjeissa on haluttu kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kotoutuminen voi tapahtua suomeksi tai ruotsiksi.64 Jo kotoutumisen alkuvaiheessa henkilön tulisi ilmasta, mikäli hän haluaa kotoutumisen tapahtuvan suomen tai ruotsin kielellä.65 294. Työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumislain soveltamisohjeeseen on lisätty keväällä 2015 viittaus kansalliskielistrategiaan. Soveltamisohjeen mukaan valtioneuvoston kansalliskielistrategiaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti Suomeen asettuville ulkomaalaisille tulee myös antaa kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisissa palveluissa järjestelmällisesti tietoa Suomen kaksikielisyydestä, sen merkityksestä työmarkkinoilla ja suomen- ja ruotsin kielen kurssitarjonnasta. Lisäksi periaatepäätöksessä suositellaan, että erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla aikuisten maahanmuuttajien

63 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), 1§ lain tarkoitus, 3 § Määritelmät. 64 LISÄÄ VIITE Pasin kirja 65 Kan vi stå till tjänst? Integration på svenska i Finland. Mika Helander 2015. Integrationsvägen i Finland och svenska som integrationsspråk, Karoliina Teikkari, s. 25.

55

Saamelaiskäräjien huomiot kotoutumiskoulutuksen hankkijat ottavat hankinnassa huomioon suomen ja ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen suomen ja ruotsin oppiminen on mahdollista.66 295. Mikäli henkilö valitsee ruotsinkielisen kotoutumispolun, ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, ettei henkilö oppisi suomea. Lähinnä kyseessä on maahanmuuttajan valinta, koska ruotsin kieli sopii paremmin henkilön tarpeisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Ruotsin kielen valinta ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Esimerkiksi Suomessa on suuria alueellisia eroja miten kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää ruotsin kielellä. Kotoutumiskoulutusta ei järjestetä kaikilla alueilla, ei edes kaikilla kaksikielisillä alueilla.67

1h) Alueellisten kielten tai vähemmistökielten korkeakouluopiskelun ja tutkimuksen edistäminen

Ruotsin kieli 296. Suomessa on 14 yliopistoa, joita ruotsinkielisiä yliopistoja ovat Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi. Lisäksi Suomessa on kolme kaksikielistä yliopistoa, joissa on joitakin kokonaan ruotsinkielisiä koulutuksia. Nämä ovat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Taideyliopisto. Yliopistoissa opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja suorittaa yksittäisiä kursseja ja tenttejä ruotsiksi. 297. Ruotsin kieltä opetetaan Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa oppiaineessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: yksi ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville opiskelijoille ja toinen suomenkielisille opiskelijoille68. Molemmissa vaihtoehdoissa voi erikoistua kahteen linjaan, kielitieteilijä- tai aineenopettajalinjaan. Ruotsinkielisistä opiskelijoista voi tulla ruotsinkielisissä kouluissa toimivia äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia ja suomenkielisistä opiskelijoista ruotsin kielen opettajia suomenkielisiin kouluihin.

Saamen kieli 298. Saamen kieltä ja kulttuuria voi opiskella kolmessa Suomen yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla69 on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen ja kulttuurin korkean asteen opetuksessa ja tutkimuksessa. Giellagas-instituutin oppiaineet ovat saamen kieli (pohjoissaamen ja inarinsaamen linjat) ja saamelainen kulttuuri, joista molempia voi opiskella pääaineina. Näiden lisäksi instituutissa opetettavat sivuaineet ovat pohjoissaamen kieli vieraana kielenä ja koltansaamen kieli aineopintoihin saakka. Giellagas-instituutissa toimii Suomen ainoa saamen kielen aineenopettajien koulutuslinja. Lapin yliopistossa on mahdollista suorittaa äidinkielisille suunnattuja pohjoissaamen perusopintoja, jotka on mahdollista liittää mm. luokanopettajan tutkintoon. Helsingin yliopistossa on mahdollista opiskella saamen kielten erilliskursseja. 299. Norjan Koutokeinossa (Guovdageaidnu) sijaitseva saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla on Pohjoismaiden ainoa korkeakoulu, jossa opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon pääkielenä on saamen kieli.

66 Ohje kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) soveltamisesta työ- ja elinkeinotoimistoissa, TEM 642/07.10.02/2015. 67 Kan vi stå till tjänst? Integration på svenska i Finland. Mika Helander 2015. Integrationsvägen i Finland och svenska som integrationsspråk, Karoliina Teikkari, s. 25. 68 http://www.helsinki.fi/sup/pohjoismaisetkielet/ 69 http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti/

56

Saamelaiskäräjien huomiot

Romanikieli 300. Romanikielen perus- ja aineopinnot ovat käynnistyivät Helsingin yliopistossa vuonna 2011. Opetus käynnistyi kokeiluna vuonna 2009 ja 1.8.2012 lähtien se on ollut vapaavalintainen sivuaine. Romanikielen ja -kulttuurin opintoihin on voinut hakea vuodesta 2013 alkaen myös erillisopinto-oikeutta. Syyslukukaudesta 2013 alkaen perusopinnot on mahdollista suorittaa myös avoimessa yliopistossa. Romanikielen ja -kulttuurin opetus ja tutkimus ovat Helsingin yliopiston valtakunnallinen erityistehtävä. Romanikielen ja -kulttuurin perusopinnot on aloittanut vuosittain noin 15 opiskelijaa. Oppimisympäristö on tutkimuslähtöinen ja kansainvälinen: opetusta on annettu suomeksi ja englanniksi. 301. Opetuksen ja tutkimuksen nykyisinä painopisteinä ovat Suomen romanikielen ja muiden Itämeren alueen pohjoisten murteiden rakenne ja dialektologia sekä romanikielen historiallinen kehitys. Itämeren alueen pohjoismurteiden osalta Helsingin yliopistoon on keskittynyt maailman paras asiantuntemus. Helsingin yliopisto on harvoja eurooppalaisia yliopistoja, joissa romanikieli ja -kulttuuri on oppiaineena. Helsingin yliopistosta on muotoutumassa romanitutkimuksen kansainvälisesti hyvin verkostoitunut, merkittävä ja vetovoimainen keskus, joka edustaa Euroopan kärkeä tutkimuksellisesti ja tieteellisenä jatkokouluttajana. 302. Helsingin yliopistossa toteutettiin vuonna 2016 Koneen säätiön rahoittama laaja ”Suomen romanikieli ja muut Itämeren alueen romanikielen pohjoiset murteet” - romanikielen deskriptiivisen kieliopin kirjoitushanke. Tieteellistä kielioppia astetta helppotajuisemman, perus- ja aikuisopetuksen kielenopetustarpeita vastaavan ja systemaattisen koulukieliopin laatiminen olisi luonnollinen jatkumo kyseiselle hankkeelle. 303. Ensimmäistä kertaa saavutettu romanikielen yliopistollinen asema parantaa kielen statusta ja edistää kielellisiä oikeuksia. On siten odotettavissa, että romaniopetuksen tilanne paranee tulevaisuudessa myös peruskoulussa ja lukiossa, kun kielen osaajia on runsaammin sekä romanien että valtaväestön piirissä. Myöskään romaniväestö ei ole vastustanut yliopisto- opintojen käynnistämistä, vaikka kieleen on Suomessa perinteisesti suhtauduttu erittäin suojelevasti.

Venäjän kieli 304. Venäjää voi opiskella suomalaisissa yliopistoissa sekä pääaineena että sivuaineena. Yliopistossa venäjän opiskelu tarjoaa mahdollisuuden niin käytännölliseen kuin teoreettisenkin kielentutkimuksen ja asiantuntijuuden hankkimiseen.

Karjalan kieli 305. Itä-Suomen yliopistolla on karjalan kielen opetuksen ja tutkimuksen valtakunnallinen tehtävä70. Karjalan kielen opetus alkoi vuonna 2009. Yliopistossa on karjalan kielen ja kulttuurin professuuri ja tarjolla perus-, aine- ja syventävät opinnot. Karjalan kielen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa. 306. Opetuksen merkitys on ollut odotettuakin suurempi. Karjala on jatkuvasti suosittu oppiaine ja sen myötä on tullut paljon uusia tutkijoita ja kirjallisuuttakin. Lisäksi on käynnissä yliopiston vetämä Käännös-hanke Suomen ja Venäjän karjalaisille kääntäjille Opetuksen myötä on tullut kymmeniä uusia aktivisteja elvytystyöhön ja vanhempikin karjalankielinen polvi on ryhtynyt elvyttämään taitojaan. Kielen opettajia, kääntäjiä ja taiteentekijöitä on saatu seuran ja muidenkin yhdistysten hankkeisiin tuntuvasti lisää.

70 https://www.uef.fi/web/hum/karjalan-kieli-ja-kulttuuri

57

Saamelaiskäräjien huomiot

Jiddiš 307. Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksessa voi perehtyä keskeisiin seemiläisiin kieliin (erityisesti heprea ja aramea) ja juutalaisuuden tutkimukseen. Osana juutalaisuuden tutkimusta voi opiskella myös jiddišiä.

Viron kieli 308. Suomessa viron kieltä ja kulttuuria voi opiskella Helsingin71 ja Turun72 yliopistoissa.

1i) Eri valtioissa asuvien samaa kieltä puhuvien ryhmien välisen vaihdon edistäminen 309. Sámi Giellagáldu, pohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus, . tekstit kohdissa Osa I, luku 8 (Kielellisiä oikeuksia edistäviä rakenteita) sekä Osa III, 14 artikla (Yhteydet valtakunnan rajojen yli). 310. Helsingin juutalaisella seurakunnalla, ja koko Suomen juutalaisella yhteisöllä, on vahvat sidokset ympäröivään yhteiskuntaa ja ne ovat edustettuna kansainvälisissäkin verkostoissa. Suomen juutalaisten kansallinen edustuselin on Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry., jonka hallituksessa on yhdeksän jäsentä. Keskusneuvosto edustaa Suomen juutalaisia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se on muun muassa USKOT- foorumi ry:ssä sekä the World Jewish Congressin ja European Jewish Congressin jäsen. Suomen juutalaiset osallistuvat lisäksi aktiivisesti uskontojen väliseen vuoropuheluun sekä vähemmistöjen oikeuksien ajamiseen. Yhteisö on edustettuna muun muassa Uskontojen johtajien foorumeissa, Etnisten suhteiden neuvottelukunnassa (ETNO), Vähemmistöasiain neuvottelukunnassa ja Finnish Bureau for Lesser Used Languages’ssa (FIBUL). Helsingin juutalaisen seurakunnan yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Holokaustin Uhrien Muisto ry sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston naisjaosto.

2. Aiheettoman alueellisiin kieliin tai vähemmistökieliin liittyvän erottelun poistaminen

RAPORTOITAVAA?

3. Kunnioitus, suvaitsevaisuus ja kieliryhmien välinen keskinäinen yhteisymmärrys

Yleinen kieli-ilmapiiri 311. Yleinen kieli-ilmapiiri näyttäisi koventunen edellisen määräaikaisraportin antamisen jälkeen. Tästä kertovat Kielibarometri 2016, oikeusministeriön saamat lausunnot ja kyselyt sekä se, että yleistä keskustelua kieliasioista siivittävät eri kieliryhmien kärkevät kannanotot toisistaan. 312. Suomen toisen kansalliskielen ruotsin kielen osalta on poliittisessa keskustelussa ja varsinkin sosiaalisessa mediassa esitetty voimakkaitakin mielipiteitä. Ruotsin kielen asemaa toisena kansalliskielenä on kyseenalaistettu. Ruotsin kieltä on esimerkiksi ehdotettu

71 http://www.helsinki.fi/sup/suomalaisugrilainen/zvi.html 72 https://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/viro/opiskelu/Sivut/home.aspx

58

Saamelaiskäräjien huomiot valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Poikkeuksellisen vakavana ilmiönä ovat olleet ruotsinkielisiin ja/tai ruotsin kielen parissa työskenteleviin kohdistetut uhkaukset, joita ovat saaneet useat toimittajat, virkamiehet ja muun muassa Svenska Finlands folkting. 313. Oikeuskansleri nosti esiin vuoden 2015 vuosikertomuksessaan ruotsin kielen hiipumisen hallinnossa ja viranomaisten keskuudessa. Tämä näkyy elävän kaksikielisyyden vähenemisenä hallinnossa ja työyhteisöissä. Vähentynyt ruotsin kielen käyttö ja kielitaito hallinnossa vaikuttavat suoraan siihen, minkälaista kielellistä palvelua viranomaisten on mahdollista antaa ruotsinkielisille. Oikeuskansleri toteaakin, että useimmiten ruotsinkielinen joutuu oma- aloitteisesti luopumaan oikeudestaan käyttää omaa äidinkieltään toimiessaan viranomaisten kanssa.73 314. Oikeusministeriön tietoon on tullut eri yhteyksissä asiakkaiden kohtaamia kielteisiä asenteita viranomaisten osalta tilanteissa, joissa käytetään muuta kuin valtaväestön kieltä.74 315. Kielibarometri 2016 –kyselyn75 mukaan alle prosentti suomenkielisten ja ruotsinkielisten kieliryhmästä kokee joutuneensa usein häirinnän tai syrjinnän kohteeksi arjessaan kielensä vuoksi. Kieliryhmien välillä on kuitenkin selvä ero. Ruotsinkielisistä vajaat 45 % kokee joutuneensa häirinnän tai syrjinnän kohteeksi joskus tai muutaman kerran kielensä vuoksi. Vastaava luku suomenkielisten osalta on runsaat 20 %. Suomenkielisistä 79,5 % ei koe joutuneensa häirinnän tai syrjinnän kohteeksi kielensä takia, kun taas ainoastaan 55,1 % ruotsinkielisistä vastasi näin. Huomionarvoista on, että lähes puolet ruotsinkielisistä kokee joutuneensa muutaman kerran häirinnän tai syrjinnän kohteeksi arjessaan kielensä takia. "Vain" joka viides suomenkielinen on kokenut samaa. 316. Saamelaisten kokema syrjintä koskee ennen kaikkea saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja resursointia. Saamelaisiin kohdistuva syrjintä ilmenee tyypillisesti vaikeasti havaittavana niin sanottuna rakenteellisena syrjintänä, erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että sosiaalisessa mediassa ja painetun median yleisönosastoilla on paljon kielteistä kirjoittelua saamelaisista ja saamelaiskulttuurista, saamelaiselinkeinoista ja saamelaisten oikeuksista. Saamelaisvastainen kirjoittelu on vahingollista koko saamen kansalle, mutta erittäin vahingollista se on saamelaisnuorten ja -lasten identiteetille. 317. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liiton mukaan syrjintää venäjänkielisiä kohtaan on ollut havaittavissa entistä selkeämmin parin viime vuoden aikana muun muassa Ukrainan kriisin myötä. Kielteiset stereotypiat vaikeuttavat venäjänkielisten arkielämää ja kotoutumista ja samalla myös venäjänkieliseen kantaväestöön aletaan suhtautua kielteisemmin. ”Venäläisviha” on edelleen näkyvä ilmiö, joka voi vaihdella avoimesta asenteesta hiljaiseen sietämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman tutkimushankkeen tuloksena syntyneen tutkimusraportin Syrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla76 mukaan venäjänkielisiin kohdistuu Suomessa huomattavaa työsyrjintää, sillä venäjänkieliset testihakijat joutuivat empiirisessä tutkimuksessa lähettämään kaksi kertaa enemmän hakemuksia, kuin suomenkieliset, saadakseen kutsun työhaastatteluun. Suhtautumisessa venäjänkielisiin voidaan havaita alueellisia eroja. Itä-Suomessa venäjänkielisten palvelujen taso on varsin hyvä ja venäjän kieltä

73 Oikeuskanslerin kertomus 2013, s.21-22. 74 Kielilainsäädännön soveltaminen, koonti lausunnoista; Kuurojen Liitto ry, City- Sámit ry, Resa-forumet, Svenska Finlands Folkting, Sydkustens landskapsförbund r., Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto, Allianssi ry, Suomen Suomen Venäjänkielisten yhdistysten liitto. 75 http://oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1481790713420/Files/OMSO_52_2016_Sprakbaro_korj. pdf 76 http://www.tem.fi/yhdenvertaisuus?104075_m=106487

59

Saamelaiskäräjien huomiot myös opiskellaan aktiivisemmin. Myös pääkaupunkiseudun kouluihin suunnitellaan lisää venäjän opetusta.

Vihapuheen torjunta 318. Vaikea taloudellinen tilanne, yhteiskunnan nopeaan muutokseen liittyvät epävarmuudet ja pakolaiskriisi ovat luoneet Suomessa ja muualla Euroopassa kasvualustaa vihamieliselle kielenkäytölle, ääriasenteille ja jyrkille vastakkainasetteluille. Vihapuhe kohdistuu erilaisiin kansalaisryhmiin, vähemmistöihin ja yksilöihin. Se horjuttaa luottamuksen ja turvallisuuden tunteen perusteita. Suomen hallitus ja eduskunta ovat kiinnittäneet huomiota lisääntyneeseen vihapuheeseen ja pyrkineet käynnistämään toimenpiteitä, joilla siihen puututaan. 319. Suomessa on tutkittu eri väestöryhmien, kuten eri vähemmistöihin kuuluvien, ulkomaiden kansalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja vammaisten henkilöiden kokemaa vihapuhetta ja häirintää sekä näiden vaikutuksia. Kohderyhmien kokeman häirinnän tai vihapuheen tapahtumapaikkoina korostuivat kadut, parkkipaikat, puistot ja muut julkiset paikat. Seuraavaksi yleisimmin sitä kohdattiin internetissä, julkisilla keskustelupalstoilla ja erityisesti Facebookissa. Kohderyhmissä vihapuhe ja häirintä ovat vaikuttaneet vahvimmin yleiseen turvallisuuden tunteeseen (61 %) ja psyykkiseen terveyteen (52 %). Lähes kolmanneksella ne ovat vaikuttaneet myös viranomaisluottamukseen. 320. Vuonna 2012 hyväksytyn sisäisen turvallisuuden ohjelman sisältö muodostuu arjen turvallisuuden ongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta 321. Hallitus käsitteli syyskuussa 2016 vihapuheeseen, ääriliikkeisiin ja väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä kysymyksiä. Jokaiselle taattava ihmisarvoinen elämä edellyttää, ettei kenenkään tarvitse kohdata väkivaltaa, uhkaa tai vihamielisyyttä. Hallituksen päätöksen mukaisesti vihapuheeseen tullaan jatkossa puuttumaan tehokkaasti ennen vakavampien seurauksien syntymistä. Tämä tarkoittaa tehostettua ennalta ehkäisyä ja rikostutkintaa, jossa painopiste on poliisin aktiivisessa vihapuheen paljastamisessa ja puuttumisessa rikostutkinnan keinoin. Selvitysmiehen asettaminen hankkeen toteuttamiseksi on valmisteilla. Myös perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma sisältää toimenpiteitä muun muassa vihapuheen ehkäisemiseksi internetissä sekä viharikosten torjunnan tehostamiseksi. 322. Syksyllä 2016 poliisihallituksen työryhmä kartoitti vihapuheen ja -rikosten torjunnan nykytilannetta sekä esitti loppuraportissaan toimenpide-ehdotuksia poliisin toiminnan kehittämiseksi. Ehdotuksen mukaan poliisin näkyvää ja ennalta estävää toimintaa tullaan lisäämään sosiaalisessa mediassa. Helsingin poliisilaitokseen perustetaan rangaistavan vihapuheen ja -rikosten torjuntaan keskittyvä ryhmä, jolla on valtakunnallinen vastuu samalla kun poliisilaitosten nettipoliisitoimintaa vahvistetaan. 323. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toukokuussa 2016 laajan toimintaohjelman vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Merkityksellinen Suomessa –toimintaohjelma sisältää kymmenen toimenpidettä, jotka kohdistuvat muun muassa opetushenkilöstön koulutukseen, nuorisotyöhön, liikuntaan ja uskontojen vuoropuheluun. 324. Suomi on ollut mukana Euroopan unionin kaksivuotisessa Good Practice- hankkeessa jossa kehitettiin poliisin ja syyttäjien valmiuksia viharikosten tunnistamisessa ja toiminnassa niiden kanssa. Tässä hankkeessa on käsitelty laajasti myös vihapuheeseen liittyviä asioita, jotka ovat hyvin kiinteästi yhteydessä viharikoksiin. 325. Vuonna 2015 kaikki eduskuntapuolueet allekirjoittivat Euroopan poliittisten puolueiden rasismin vastaiseen peruskirjan ja sitoutuivat puolustamaan ihmisoikeuksia ja vastustamaan kaikkia rasistisen väkivallan muotoja sekä kiihottamista kansanryhmää vastaan. Peruskirjan

60

Saamelaiskäräjien huomiot allekirjoitus oli Ihmisoikeusliiton, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) yhteinen aloite.

Poliisin toimia vihapuheen tunnistamiseksi ja torjumiseksi 326. Poliisi on ryhtynyt erinäisiin toimenpiteisiin vihapuheen tunnistamiseksi ja torjumiseksi77. Poliisihallitus on 17.12.2015 muistuttanut poliisiyksiköitä siitä, että poliisin tulee puuttua matalalla kynnyksellä tekoihin, joissa epäillään olevan vihamotiivi. Vaikka ei olisi syytä epäillä rikosta, on poliisin puututtava tekoihin, jotka vaarantavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta. 327. Epäiltäessä rikoksen tehdyn vihamotiivista on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kaikki näyttö vihamotiivin puolesta ja vastaan huomioidaan esitutkinnassa. Vihamotiiviin voi viitata tekijän tekoa edeltänyt toiminta, iskulauseet ja loukkaavat nimittelyt. Vihamotiiviin voi viitata myös tekijän aikaisempi viharikoksiin liittyvä toiminta tai viitteet kuulumisesta tiettyihin ryhmiin, joiden toiminta-ajatus perustuu esimerkiksi rasismiin. 328. Poliisihallitus on antanut 2013 ohjeen: ”Epäillyn viharikoksen tai sellaisia piirteitä sisältävän rikoksen luokitteleminen poliisiasiain tietojärjestelmään”. Ohjeessa korostetaan poliisin velvollisuutta huolehtia siitä, että luokittelumerkintä tehdään asianmukaisesti. Luokittelun tarkoituksena on pystyä poimimaan poliisiasiain tietojärjestelmästä tapaukset, joissa on mahdollisesti viharikoksen piirteitä. 329. Lisäksi Poliisihallitus on antanut ohjeen ”Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet”, jossa listataan mm. Esitutkintalain 5 luvun 1 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden asiat. 330. Viimeisin muutos internetin viharikoksissa tapahtui syksyllä 2015. Vaikka poliisille kirjattujen internetin viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä laski suhteessa viharikosten kokonaismäärään, kirjattiin niitä lukumääräisesti aiempaa enemmän. Turvapaikanhakijatilanne vaikutti myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa siten, että poliisilla oli vaikeuksia vastata lisääntyneeseen vihapuheeseen. 331. Tällä hetkellä Suomessa on kolme kokopäiväistä nettipoliisia Helsingin poliisilaitoksella. Heidän tehtävänä on suorittaa näkyvää poliisitoimintaa sosiaalisessa mediassa. Yhtenä osa- alueena tähän tehtävään kuuluvat vihapuheiden torjunta internetissä. Lisäksi Suomesta on noin 30 - 40 sivutoimista netissä toimivaa poliisia, jotka käyttävät sosiaalisen median palveluja päätyönsä ohella. Keskusrikospoliisin internettiedusteluyksikkö ottaa vastaan nettivinkkejä, jonka kautta on mahdollista ilmoittaa myös internetin vihapuheista (www.poliisi.fi/nettivinkki). 332. Poliisi on lisännyt ja pyrkii yhä lisäämään yhteistyötä vähemmistöihin kuuluvien ja vähemmistöjärjestöjen edustajien kanssa sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Poliisihallitus perusti 2010 poliisin ja etnisten yhteisöjen yhteistyöfoorumin, jonka tarkoituksena on muun muassa lisätä yhteistyötä ja dialogia poliisin ja eri etnisten yhteisöjen kanssa. Foorumissa ovat edustettuina muun muassa romaniasiain neuvottelukunta ja FARO (Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ry). Foorumi kokoontuu muutaman kerran vuodessa.

77 VIHAPUHEIDEN JA -RIKOSTEN TORJUNTAAN LIITTYVÄN TOIMINTASUUNNITELMAN VALMISTELUA KOSKEVAN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 14.11.2016 https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/55559_53788_Vi hapuheiden_tehostettu_torjunta_raportti.pdf?c6106bf1ae75d488

61

Saamelaiskäräjien huomiot

4. Kieliryhmien tarpeet ja toivomukset määriteltäessä kielipolitiikkaa

Neuvottelukunnat 333. Valtioneuvoston piirissä toimii useita neuvottelukuntia, joilla on perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen, mukaan lukien kielelliset oikeudet, edistämiseen tai seurantaan liittyviä tehtäviä. Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen kannalta neuvottelukunnilla on keskeinen rooli, koska ne tarjoavat mahdollisuuden säännölliseen vuorovaikutukseen hallinnon kanssa. Järjestöt näkevätkin neuvottelukuntajärjestelmän tärkeänä. 334. Neuvottelukunnista on kerrottu tarkemmin luvussa XX.

5. Peruskirjan 7 artiklan 1-4 kappaleiden sisältämien periaatteiden soveltaminen ei- alueellisiin kieliin 335. Tässä raportissa kerrotaan ensimmäisen kerran Suomen viron kielestä.

62

Saamelaiskäräjien huomiot

OSA III

III.1 RUOTSI: VÄHEMMÄN PUHUTTU KANSALLISKIELI

8 ARTIKLA: KOULUTUS

Päivähoito 336. Lasten oikeus varhaiskasvatukseen ruotsinkielellä toimii pääsääntöisesti hyvin. Haasteita on kuitenkin suomenkielisissä kunnissa, joilla on pieni ruotsinkielinen vähemmistö. 337. Päivähoidon kieliympäristö on tärkeä lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa, ja se vaikuttaa lapsen kieli-identiteettiin ja koulukielen perustaan. Useat ruotsinkieliset päiväkodit, joissa henkilöstö joskus puhuu suomea, ovat viime vuosina laatineet kielistrategian tai erityisperiaatteet, jotka koskevat kielenkäyttöä lasten kanssa. Joissakin päiväkodeissa, joissa on paljon suomenkielisiä lapsia, henkilöstö puhuu lähtökohtaisesti ruotsia keskenään ja lasten kanssa ja pyrkii välttämään suomen ja ruotsin sekoittamista. 338. Joissakin päiväkodeissa järjestetään myös ruotsin kielikylpyjä, jonka tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpypäiväkoteihin otettavien lasten perheet ovat suomenkielisiä eivätkä lapset osaa ruotsia ennen kielikylvetyksen alkamista. Lapsen vanhemmilta ei edellytetä ruotsin kielen taitoa. 339. Pätevistä lastentarhanopettajista on ollut puutetta ruotsinkielisessä päivähoidossa, mutta tilanne on kuitenkin helpottunut jonkin verran viime vuosina. Vuonna 2011 aloitettiin ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä. Yksi koulutuksen painopistealueista on monikielisyyskasvatus.

Esiopetus 340. Esiopetus on ollut vuodesta 2015 lähtien Suomessa velvoittavaa, mikä tarkoittaa, että lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna (perusopetuslaki 26 a § 4 mom. (1040/2014)). Esiopetukseen osallistuminen tukee perusopetusta sekä yleisemmin lapsen sosiaalista sopeutumista.

Perusopetus 341. Perustuslain mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Toisen kotimaisen kielen opiskelu on pakollista, ruotsinkielisille suomen opiskelu ja suomenkielisille ruotsin opiskelu, peruskouluissa ja myös lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. 342. Kaikilla on oikeus perusopetukseen omalla kielellään eli suomenkielisillä oppilailla suomeksi ja ruotsinkielisillä oppilailla ruotsiksi. Opetuksen järjestää ensisijaisesti kunta. Perusopetuslain mukaan kunnan on järjestettävä perusopetusta molemmilla kansalliskielillä, mikäli kunnassa on suomen- ja ruotsinkielisiä. 343. Yksikieliset ruotsinkieliset kunnat tarjoavat perusopetusta suomeksi, jos tähän on tarvetta. Yksikieliset suomenkieliset kunnat pyrkivät tarjoamaan ruotsinkielistä perusopetusta joko omassa kunnassa tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa. Suomessa on 16 yksikielistä suomenkielistä kuntaa, jotka järjestävät perusopetusta ruotsiksi. Yksikielinen suomenkielinen kunta, joka järjestää perusopetusta molemmilla kielillä, saa 12 prosentin korotuksen käyttökustannuksiin ruotsinkieliseen perusopetukseen osallistuvien oppilaiden osalta.

63

Saamelaiskäräjien huomiot

344. Suomenkielisten oppilaiden ruotsin kielen taidot ovat heikentyneet. Ne eivät anna peruskoulun jälkeen riittävää pohjaa toisen asteen opintoihin, mikä heijastuu myöhemmin muun muassa korkeakoulujen kieliopintoihin. Yksi keskeisistä päätelmistä on ollut, että suomenkielisissä kouluissa ruotsin opintojen aloittaminen seitsemännellä luokalla on monin tavoin ongelmallinen ajankohta. 345. Tuntijakouudistus hyväksyttiin kesällä 2012. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa turvata yhdenvertainen mahdollisuus kielten opetukseen, eli kaventaa kuntien välisiä eroja ja tarjota monipuolista kielten opetusta sekä mahdollistaa molempien kansalliskielten opiskelu myös jatkossa. Painopisteen tulee olla viestintävalmiuksissa ja tarkoituksena on tukea oppilaita opinnoissa äidinkielen monipuoliseen hallintaan ja lisätä heidän valmiuksiaan vuorovaikutukseen myös toisella kotimaisella ja muilla kielillä. Toisen kotimaisen kielen opetus aikaistui alkavaksi kuudennelta luokalta.

Lukio-opetus 346. Raportoitavaa??

Ammatillinen koulutus 347. Ruotsinkielinen ammatillinen opetus – onko raportoitavaa?? 348. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää vuoden 2017 aikana kampanjan ruotsin kielen opiskelumotivaation parantamiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Motivaatiota lisätään tuomalla tehokkaasti esiin ne hyödyt, jotka ruotsin kielen osaamisesta on kotimaan ja Pohjoismaiden työmarkkinoilla. Kampanjan toteutuminen edellyttää, että yhteistyötahot osallistuvat kampanjaan. 349. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Opetushallituksen kanssa aloittavat integroidun kansalliskielten oppimisen edistämisen ammatillisessa opetuksessa. Molempien kansalliskielten osaaminen on hyödyksi ja jopa välttämätöntä monissa ammateissa. Suomen väestöstä 1,7 miljoonaa asuu kaksikielisessä kunnassa. Varsinkin oman ammattisanaston osaa- minen molemmilla kotimaisilla kielillä on tärkeää. Erityisesti muun kuin äidinkielen sanaston ja kielen luontevan käytön oppiminen käytännön tekemisen ohessa on osoittautunut onnistuneeksi ja tarpeelliseksi kielen oppimisen muodoksi, ja sitä hyödynnetään yhä enemmän ammatillisessa oppilaitoksissa. Niin sanotun integroidun kielten oppimisen käyttöönottoa ammatillisissa oppilaitoksissa edistetään nostamalla hyvä käytänteitä esiin eri tavoin (esim. seminaarit, kehittämispäivät, julkaisut, internet-sivut).

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus 350. Katso kappaleet xx-xx.

9 ARTIKLA: OIKEUSVIRANOMAISET

Kielelliset oikeudet esitutkintalaissa ja ulosottokaaressa 351. Uudistettu esitutkintalaki (805/2011) tuli voimaan 1.1.2014. Uuden esitutkintalain kielellisiä oikeuksia koskevat säännökset tulivat kuitenkin voimaan jo 1.12.2013. Uudessa laissa esitutkinnan käsittelykielestä sekä velvollisuudesta varmistua kuultavan kielellisten oikeuksien toteutumisesta säädetään tarkemmin. 352. Ulosottokaareen lisättiin 1.6.2016 voimaan astunut uusi 111 a § (705/2007). Ennen tätä ulosottoa koskeva kielisääntely oli epäselvää. Pykälään otettiin selventävät säännökset siitä,

64

Saamelaiskäräjien huomiot että ulosottoasiassa sovelletaan kielilain säännöksiä riita-asian käsittelykielestä ja oikeudesta riita-asiassa saada toimituskirjan ja muun asiakirjan käännös.

Tuomioistuinlaitos 353. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleessa uudessa tuomioistuinlaissa (673/2016) on tuomareiden suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset. Lailla edistetään myös kielellisten oikeuksien toteutumista. 354. Tuomariksi nimitettävällä on oltava tuomioistuimen tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä (1) yksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito ja (2) kaksikielisessä tuomioistuimessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. 355. Erityistä kielitaitoa edellyttävien käräjätuomarinvirkojen osalta kaksikielisessä käräjäoikeudessa tulee kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla riittävä määrä käräjätuomarinvirkoja, joihin nimitettävillä on oltava tuomioistuimen tuomiopiirin väestön vähemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä enemmistön kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Tällaisia virkoja tulee kuitenkin aina olla vähintään yksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, kuinka monta virkaa kussakin kaksikielisessä käräjäoikeudessa on. 356. Lisäksi tuomioistuinlaissa säädetään erityistä kielitaitoa edellyttävistä muista tuomarin viroista. Kaksikielisessä hovi- tai hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa voi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi olla riittävä määrä lainoppineen tuomarin virkoja, joihin nimitettävillä on oltava kappaleessa xx selostetun mukainen kielitaito. 357. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, kuinka monta virkaa kussakin kaksikielisessä tuomioistuimessa on. Ennen asian esittelemistä valtioneuvostolle oikeusministeriön on pyydettävä asianomaisen ylimmän tuomioistuimen lausunto virkojen tarpeesta. 358. Lisäksi laissa säädetään asiantuntijajäsenten kielitaitovaatimuksista. 359. Tuomarin kielitaitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia sovelletaan myös esittelijöiden ja valmistelijoiden kielitaitoa koskeviin kelpoisuusvaatimuksiin. 360. Tarvittaessa tuomioistuin voi jakaantua osastoihin. Jakaantumisesta määrätään työjärjestyksessä. Käräjäoikeuteen ja kaikkiin muihinkin kaksikielisiin tuomioistuimiin voidaan perustaa niin sanottu kieliosasto, mikäli se on tarpeen suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Ruotsinkielinen oikeustieteen opetus 361. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta on vuodesta 1991 lähtien järjestänyt oikeustieteen yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta Vaasassa. Syksyllä 2010 aloitettiin Vaasassa myös maisterivaiheen opintojen järjestäminen. Vaasassa annettava koulutus on kaksikielistä. Suomen- ja ruotsinkieliset seuraavat yhteistä opetusta, josta suomeksi ja ruotsiksi järjestetään suurin piirtein yhtä suuri osuus.

Poliisihallinto 362. Osana kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamista Poliisihallitus asetti työryhmän, joka arvioi poliisipalvelujen kielellisen saatavuuden toteutumista, avusti palvelujen saatavuutta koskevan selvityksen laatimisessa sekä toimitti poliisiylijohtajalle loppuraportin, jossa esitettiin kehittämisehdotuksia. Työryhmän toimikausi oli 1.4.–31.10.2013.

65

Saamelaiskäräjien huomiot

363. Työryhmän loppuraportissa78 ilmeni, että vain 40 % ruotsinkielisistä jotka toivoivat palvelua ruotsiksi, saivat sitä. Saamenkielten ja viittomakielten osalta tilanne oli vielä heikompi. Loppuraportti sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi poliisin kielellisten palveluiden kehittämiseksi. Työryhmä esitti muun muassa, että Poliisihallitukseen perustetaan kielellisten poliisipalveluiden vastuuhenkilön virka. Vastuuhenkilö toimii yhteistyössä poliisiyksiköiden kieliyhdyshenkilöverkoston kanssa. Monissa poliisiyksiköissä on jo tällaiset yhdyshenkilöt, joten järjestelmä on lähes valmiina. 364. Valtioneuvoston asetus poliisilaitosten toimialueista (415/2013) tuli voimaan 1.1.2014. Toimialueuudistuksessa vähennettiin poliisilaitosten määrää 24:stä 11:sta. Muutoksella oli vaikutusta poliisilaitosalueiden kielelliseen asemaan ja henkilöstöltä edellytettäviin kielitaitovaatimuksiin. 365. Poliisin käsityksen mukaan suomen- ja ruotsinkielisen poliisitoimen kielitaitovaatimukset ja näitä kieliä vastaava koulutus ovat lainsäädännön edellyttämässä tilassa ja siten asianmukaisesti järjestetyt. 366. Poliisiammattikorkeakoulussa alkaa vuosittain yksi ruotsinkielinen peruskurssi. Hakijamäärät ovat pienempiä kuin suomenkielisille kursseille johtuen ruotsinkielisten pienestä kokonaismäärästä Suomessa. Kokonaisuutena ruotsinkielisten opiskelijoiden määrä Poliisiammattikorkeakouluun opiskelemaan otettavien määrästä on suhteessa lisääntynyt samalla kun kokonaisopiskelijamäärät ovat laskeneet. 367. Kieliasiain neuvottelukunta on nostanut esille ongelmakohtana poliisin toiminnassa sakkomääräykset ja rangaistusvaatimukset, jotka käsitellään usein suomeksi myös ruotsinkielisen kansalaisen kohdalla. Tämä heikentää ruotsinkielisten oikeussuojaa. Sakko- ja rikesakkokaavakkeissa tiedoksiannon yhteydessä kysyttävät asiat on kuitenkin painettu tekstilokeroihin molemmilla kotimaisilla kielillä, joten varsinainen päätös on Iähtökohtaisesti kaksikielinen. 368. Poliisin hallintorakenteen uudistamisessa (PORA III) lähtökohtana on ollut, että kielelliset poliisipalvelut varmistetaan, ja ruotsin kielen asema ei heikenny. Poliisi edistää osaltaan kansalliskielistrategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Poliisin toimipiste- ja palveluverkon arvioinnissa varmistetaan poliisin palvelutason säilyminen korvaavin toimenpitein ja mm. siirtymällä kiinteistä toimipisteistä liikkuviin yksiköihin.

Rajavartiolaitos 369. Ruotsin opetusta on sisällytetty Raja- ja merivartiokoulun opetustarjontaan jo vuosien ajan. Useissa hallintoyksiköissä kielten omaehtoista opiskelua kannustetaan.

10 ARTIKLA: HALLINTOVIRANOMAISET JA JULKISET PALVELUT

Hallintoasioiden käsittelykieli 370. Kielilaki määrittelee valtion viranomaiset joko yksi- tai kaksikielisiksi. Valtion keskushallintoviranomaiset (esimerkiksi ministeriöt) ovat uuden kielilain mukaan aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia. Esimerkiksi Verohallitus keskushallintoviranomaisena on kaksikielinen, sen alueyksiköistä Savo-Karjalan verovirasto yksi- eli suomenkielinen ja Lounais-Suomen verovirasto kaksikielinen. Jaottelu yksi- ja

78 Språklig polisservice, Arbetsgruppen för språklig polisservice, slutrapport, (Poliisihallituksen julkaisusarja 2/2013).

66

Saamelaiskäräjien huomiot kaksikielisiin viranomaisiin vaikuttaa sekä yksilön kielellisiin oikeuksiin että viranomaisten kielellisiin velvollisuuksiin. Kaksikielisen viranomaisen velvollisuus antaa palveluja molemmilla kielillä on laajempi kuin yksikielisen viranomaisen. 371. Kaksikielisen kunnan ja kuntayhtymän tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Hallintoasian käsittely määräytyy kaksikielisessä kunnassa asianosaisen käyttämän kielen mukaan eli henkilön oman valinnan mukaan. Kuntaliitto on laatinut kunnille suunnatun oppaan, joka sisältää käytännön työvälineitä kuntien viranomaisille, viranhaltijoille ja työntekijöille, jotta he voivat soveltaa kielilainsäädäntöä suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten perusoikeudet huomioiden. Työvälineet havainnollistavat kielilain soveltamista eri hallintotehtävissä, esimerkiksi kunnan viestinnässä, hankintakäytännöissä ja rekrytoinnissa. Työvälineet on tarkoitettu sekä kaksi- että yksikielisille kunnille, kuntayhtymille ja maakunnille 372. Alueilla, joilla kieliryhmät ovat samansuuruisia tai joilla pienemmän kieliryhmän suhteellinen osuus on kohtalaisen suuri, kielelliset oikeudet toteutuvat pääsäännön mukaan hyvin. Henkilökunta on usein kaksikielistä, tai toista kansalliskieltä puhuvan työntekijän saa paikalle viivytyksettä. Kaksikielisessä ympäristössä oman kielen käyttäminen on myös luontevaa. 373. Alueilla, joilla toista kieltä puhuvien osuus on pieni, kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä vaatii erityistä suunnittelua. Varsinkin ruotsinkielisten palveluiden kohdalla ruotsinkielisen väestön suhteellinen osuus korreloi suoraan ruotsinkielisten palveluiden saatavuuteen79. Osasyy tähän on kielitaitoisen henkilökunnan rekrytointivaikeudet sekä liian harvat mahdollisuudet henkilöstölle oppia ja harjoitella alueella vähemmän käytettyä kieltä. Vaikka vähemmistön suhteellinen osuus on pieni, se voi lukumääräisesti olla suuri. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisiä on lukumääräisesti suomalaisittain suuren kaupungin verran, mutta kielellisten palveluiden tasoon ei olla tyytyväisiä80. Jotta kielelliset oikeudet voidaan turvata, palvelun tuottajan tulisi määritellä missä kohdissa palveluketjua on erityisen tärkeää, että asiakas saadaan suoraan ohjattua sellaiselle työntekijälle, joka hallitsee hyvin asiakkaan kieltä.

Ministeriöiden käännös- ja kielipalvelut 374. Ministeriöiden käännös- ja kielipalvelut keskitettiin valtioneuvoston kansliaan valtioneuvoston hallintoyksikön (VNHY) perustamisen yhteydessä 1.3.2015. VNHY:n käännös- ja kielitoimialan ruotsin kielen yksikkö huolehtii ministeriöiden ruotsin kielen käännöksistä. Vuosittain käännetään keskimäärin 50 000 kääntäjän sivua (1560 merkkiä) säädös- ja ajankohtaistekstejä ruotsin kielelle. Ministeriöt pyrkivät Kansalliskielistrategian suositusten mukaisesti tiedottamaan laajasti molemmilla kansalliskielillä. Ajankohtaisviestinnän ruotsin käännösten kasvavasta kysynnästä johtuen käännös- ja kielitoimiala on yhteistyössä ministeriöiden viestintäosastojen kanssa linjannut ajankohtaisviestinnän kääntämistä niin, että kielilain velvoitteet voidaan täyttää nykyisillä resursseilla myös vastedes. 375. Valtioneuvoston kanslia vastaa valtioneuvoston yhteisestä kielikoulutuksesta, jota järjestetään myös ruotsin kielessä pienryhmissä sekä intensiivi- ja teemakursseina. Virkamiesten käytännön kielitaitoa testataan rekrytointihaastatteluissa. Avaintehtävät kansalliskielten osaamisen suhteen on pyritty tunnistamaan. Organisaation sisäisesti on hyödynnetty ruotsin kielen yksikön tarjoamaa mahdollisuutta virkamiehille käyttää ja parantaa ruotsin kielen taitoa sekä työn että taukojen lomassa.

79 Kielibarometri, s. 59. 80 Kielibarometri, s. 57.

67

Saamelaiskäräjien huomiot

Kielellisten vaikutusten arviointi 376. Julkishallinnossa uudistusten tai lainsäädäntömuutosten valmistelussa on tärkeää arvioida, onko toimenpiteillä kielellisiä vaikutuksia ja vastaavatko suunnitellut toimenpiteet kielisäännösten vaatimuksia. Oikeusministeriö on julkaissut ohjeen kielellisten vaikutusten arviointiin (kivaus) lokakuussa 2016. 81 Ohje koskee kansalliskieliä, mutta sitä voidaan käyttää myös arvioitaessa vaikutuksia saamen ja muiden kielten käyttömahdollisuuksiin. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti säädösvalmisteluun osallistuville. Ohjetta noudatetaan lakien ja lakia alemmanasteisten säädösten, erityisesti hallinnollisia muutoksia koskevien, valmistelussa. Lainsäädännön kielelliset vaikutukset voivat kohdistua yksilöön tai koko kieliryhmään. Vaikutukset voivat myös olla välillisiä tai esiintyä vasta pitkällä aikavälillä. Lainsäädännöllä voi olla yhteisvaikutuksia, jotka kohdistuvat erityisen voimakkaasti kielellisiin vähemmistöihin. 377. Viranomaisilla on velvollisuus oma-aloitteisesti huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kielellisten oikeuksien tosiasiallinen toimivuus edellyttää, että koko asiointiketju toimii asiakkaan kielellä. 378. Svenska Finlands folkting on painottanut erityisesti kielellisten vaikutusten arvioinnin vahvistamista säädösvalmistelussa.

ELY-keskukset 379. Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (1392/2014) tuli voimaan 1.1.2015. Asetuksen 34 §:ssä säädetään ruotsinkielisistä palveluryhmistä, ja 35 §:ssä kielitaitovaatimuksista. Ruotsinkielisten palveluryhmien virkojen kelpoisuusvaatimuksena on ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkieliset palveluryhmät ovat uusi tapa turvata ruotsinkieliset palvelut, kun tehtäviä keskitetään aiemmin suomenkielisiin ELY-keskuksiin.

Aluehallintovirastot 380. Valtioneuvoston asetusta aluehallintovirastoista (906/2009) muutettiin 1.5.2015 alkaen siten, että aluehallintovirastojen ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikön toimialaan kuuluu myös varhaiskasvatuksen tehtävät. Muutos keskittää koko maan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta koskevat tehtävät yhdelle taholle, mikä yhtenäistää käytäntöjä ja edistää ruotsinkielisen väestön kielellisiä oikeuksia.

Terveydenhuoltolain muutos kiireellisestä hoidosta 381. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n muutos kiireellisestä hoidosta tuli voimaan 1.1.2017. Muutoksella päätettiin laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sijaintipaikoista. Muutoksen osalta laajaa poliittista keskustelua herätti erityisesti Vaasan keskussairaala, jonka alueella noin 50 % asukkaista on ruotsinkielisiä. Se ei ole yksi laajaa ympärivuorokautista päivystystä järjestävistä yksiköistä, vaan alueen asukkaan ohjataan Seinäjoen keskussairaalaan, joka on yksikielinen suomenkielinen sairaala. 382. Terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttiin lisättiin eduskuntakäsittelyssä seuraava säännös, jonka mukaan väestön kielellisten oikeuksien turvaamiseksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä päivystyspalvelut suomen ja ruotsin kielellä siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä.

81 http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/kielellistenvaikutust enarviointi.html

68

Saamelaiskäräjien huomiot

383. Tasavallan presidentti antoi lain vahvistamisen yhteydessä 29.12.2016 harvinaisen lausuman, jonka mukaan päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut 384. Kaksikielisessä kunnassa tai kuntayhtymässä terveydenhuolto ja sairaanhoito, sosiaalihuolto sekä iäkkään väestön palvelut on järjestettävä suomeksi ja ruotsiksi. Palvelut on järjestettävä siten, että asiakas saa ne valitsemallaan kielellä. Tämä tarkoittaa että asiakkaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei riipu hänen muusta kielitaidostaan. Jos potilasasiakirjat laaditaan muulla kuin asiakkaan kielellä, ne on käännettävä siltä osin että asiakas saa riittävät tiedot hoidostaan. Yksikielinen kunta järjestää palvelut kunnan kielellä. Potilaan äidinkieli on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon. 385. Asiakaslain ja potilaslain mukaan, jos sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä taikka asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. 386. Asiakkaan mahdollisuus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutilanteissa on osa laatua ja toisin sanoen keskeistä muiden oikeuksien toteutumisen kannalta. Kielellisten oikeuksien toteutuminen vaikuttaa myös potilasturvallisuuteen ja on edellytys potilaan itsemääräämisoikeuden toteutumiselle. 387. Kaksikielisellä kunnalla on velvollisuus järjestää sosiaalihuollon palvelut suomeksi ja ruotsiksi. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä toimia, sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja. Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) on lueteltu yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat asiat, ja lisäksi erityislainsäädännössä on säädetty sosiaalihuoltoon kuuluvia asioita. Lapset ja lapsiperheiden tarpeet, mukaan lukien lastensuojelu, vanhustenhuolto, vammaispalvelut sekä päihdepalvelut korostuvat sosiaalihuollon tehtävissä, mutta käytännössä jokainen voi olla sosiaalihuollon asiakas jossain elämänvaiheessa. 388. Sosiaalihuollossa on paljon asiakasläheisiä tehtäviä. Palvelun saaminen omalla kielellä on edellytys sosiaalisten oikeuksien toteutumiselle. Asiakas tulisi aina ohjata sellaiselle sosiaalityöntekijälle, joka puhuu hänen kieltään. Myöskään sosiaalihuollossa tämä ei tarkoita sitä että kaikkien työntekijöiden tulisi hallita sekä suomea että ruotsia yhtä hyvin. Kielelliset oikeudet voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että ruotsinkieliset asiakkaat ohjataan ruotsin kieltä hyvin puhuville sosiaalityöntekijöille. Sosiaalipäivystyksessä tulisi aina olla henkilö, joka puhuu alueen vähemmän käytettyä kieltä. 389. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi.82 Suosituksessa mainitaan muun muassa että tieto kunnan ikääntyneen väestön kielellisestä jakautumisesta auttaa kuntia kehittämään vanhuspalveluita.83 Palvelujen suunnittelun ja henkilöstön kielitaidon kannalta tämä onkin erittäin tärkeää. Ruotsinkielisen vanhusväestön osuus on kaksikielisissä kunnissa lähes poikkeuksetta suurempi kuin ruotsinkielisten osuus koko väestöstä. Pääkaupunkiseudulla ero on erityisen suuri.

82 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11 83 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11, s.29

69

Saamelaiskäräjien huomiot

Työhallinto 390. Vuoden 2013 alusta työ- ja elinkeinotoimiston palvelut uudistuivat. TE-palvelut on määritelty 1.1.2013 voimaan tulleessa uudessa laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012). Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan ja palvelut järjestetään asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. 391. TE-palvelujen tarjonnasta vastaa 15 alueellista TE-toimistoa, joilla on n. 120 toimipaikkaa. TE-palveluverkostoon kuuluvat aluekohtaiset TE-toimistot toimipaikkoineen, työvoiman palvelukeskukset, yhteispalvelupisteet, seudulliset yrityspalvelut ja muu sidosryhmien kanssa toteutettava palveluyhteistyö. 392. Työlinjalla on kolme ruotsinkielistä palvelunumeroa. Ruotsinkielisten linjojen vastaajina toimivat kaksikieliset (ruotsi-suomi) virkailijat, joita on yhteensä 8 henkilöä. Yritys-Suomi – puhelinpalvelun ruotsinkielisellä linjalla työskentelee yhteensä kaksi virkailijaa.

Puolustushallinto 393. Ruotsin kielen osalta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä 2014 tehtiin arvio kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja todettiin, että uudistuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Ruotsin kielen edellytyksiä parannetaan kääntämällä oppaita, ohjeita ja kysymyssarjoja ruotsin kielelle. Ohjesääntöjen ja oppaiden kääntäminen on puolustusvoimissa tapauskohtaista. 394. Merivoimiin kuuluva Uudenmaan prikaati on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko- osasto. Opetuskielenä on ruotsi ja komentokielenä suomi. Tähän joukko-osastoon otetaan myös ruotsin kieltä hallitsevia suomenkielisiä asevelvollisia heidän toivomustensa perusteella, mikäli tilaa on. Uudenmaan prikaatin joukot toimivat rannikolla ja saaristossa.

Hätäkeskukset 395. Suomessa vuoden 2017 aikana käyttöönotettava uusi hätäkeskustietojärjestelmä ERICA mahdollistaa päivystyshenkilöstön kielitaidon hyödyntämisen riippumatta siitä, missä hätäkeskuksessa päivystäjä työskentelee. Tämä edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. 396. Tietojärjestelmäuudistuksen tavoitteena on aikaansaada valtakunnallinen ja kaikkien hätäkeskustoimintaan osallistuvien toimijoiden (poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos) yhteiskäytössä oleva tietojärjestelmä. Uusi tietojärjestelmä ohjaa hätäpuheluja valtakunnallisesti. Ohjaus tapahtuu edelleen ensisijaisesti soittajaa lähinnä olevaan hätäkeskukseen, mutta jos tämä hätäkeskus on ruuhkaantunut tai ei muusta syystä kykene vastaamaan, etsitään vapaa hätäkeskuspäivystäjä muista Hätäkeskuslaitoksen toimipisteistä. 397. Hätäilmoituksen voi tehdä myös 112 tekstiviestinä. Ilmoitus tulee hätäpuhelujonoon ja siihen vastataan kuin puhelimitse tehtyyn ilmoitukseen. Hätätekstiviestipalvelu toteutetaan molemmilla kansalliskielillä. 398. Hätäkeskuspäivystäjien koulutuksesta vastaavat Pelastusopisto sekä Poliisiammattikorkeakoulu. Haasteena hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksen osalta on se, että oppilaiksi ei rekrytoidu sitä määrää kaksikielisiä henkilöitä, joita tarvittaisiin hätäkeskuspalvelujen turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Hätäkeskuslaitos maksaa erillistä euromääräistä kielilisää toisesta kotimaisesta kielestä. Kielilisän maksamisen edellytyksenä on, että henkilö kykenee ja sitoutuu hoitamaan työtehtäviään toisella

70

Saamelaiskäräjien huomiot kotimaisella kielellä. Hätäkeskuslaitos tukee valtionhallinnon kielitutkinnon suorittamista maksamalla kielitutkintokokeen osallistumismaksun. 399. Hätäkeskuslaitoksen rekrytoinnissa varmistetaan, että palvelukseen otettavilla on tarvittava kielitaito. Viestinnällä on pyritty vaikuttamaan halukkuuteen hakeutua koulutukseen eri alueilta, kuten ruotsinkielisiltä alueilta. Kielitaidosta huolehditaan myös koulutuksella ja henkilöstöpoliittisilla toimilla. Työvuorojärjestelyin varmistetaan, että työvuorossa on ruotsin kieltä osaavia henkilöitä ja tarvittaessa puhelut ohjataan näille henkilöille. Lisäksi hätäkeskuksilla on mahdollisuus käyttää kaikkina vuorokaudenaikoina simultaanitulkkausta erillisen palvelusopimuksen mukaisesti. Näitä tulkkaustilanteita on vuosittain noin 20 koskien useita eri kieliä.

Vaaratiedotteet 400. Laki vaaratiedotteesta (466/2012) tuli voimaan 1.6.2013. Lain yhtenä tavoitteena on turvata entistä paremmin kielellisten oikeuksien (ruotsin kieli ja saamen kielet) toteutuminen vaara- ja onnettomuustilanteisiin liittyvässä viranomaistiedottamisessa. Lain voimaantulosta alkaen kaikki hätäkeskuslaitoksen välittämät vaaratiedotteet on välitetty suomeksi ja ruotsiksi. 401. Lain soveltamisen tueksi on laadittu yksityiskohtainen vaaratiedoteopas, joka on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja saamen kielillä (inarinsaame, koltansaame ja pohjoissaame)84. Uutta lakia voidaan pitää selkeänä edistysaskeleena kielellisten oikeuksien toteutumista ajatellen. Varsinkin vaaratiedotteiden antaminen saamen kielillä on vaatinut erityistä eri toimijoiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Tiedottamisen nopeutta on pyritty auttamaan valmiilla vaaratiedotemalleilla. 402. Vaaratiedotteiden välittäminen on hidastunut käännöstöistä johtuen, etenkin mikäli vaaratiedotteen antava viranomainen ei toimita tietoja normaalin prosessin mukaisesti vakiomuotoista lomaketta käyttäen, vaan tekee sen saneluna hätäkeskukseen. Ruotsin kielelle käännättäminen vie aina aikaa puolesta tunnista tuntiin riippuen siitä, pystytäänkö hyvin usein viranomaisen omaa ammattisanastoa sisältävä vaaratiedote kääntämään hätäkeskuksessa vai joudutaanko siihen käyttämään ulkopuolista apua. Saamen kielille käännättäminen saattaa kestää jopa tunteja.

Evankelis-luterilaisen kirkon kielistrategia 403. Suomessa on kaksi valtionkirkkoa, evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko, joiden asemasta, oikeuksista (kuten verotusoikeudesta) sekä velvollisuuksista säädetään kirkkolaissa (1993/1054) sekä ortodoksisesta kirkosta annetussa laissa (985/2006). 404. Kirkkolain (XX) mukaan jumalanpalveluksia ja muuta toimintaa on tarpeen mukaan järjestettävä sekä suomen- tai ruotsinkielisen että muun vähemmistön kielellä. Kirkon jäsenellä on oikeus saada häntä koskevat yksityiset kirkolliset toimitukset äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Jumalanpalveluksessa ja kirkollisessa toimituksessa voidaan käyttää myös muuta kieltä. 405. Ruotsinkielisten jäsentensä palvelujen turvaamiseksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on ruotsinkielinen hiippakunta. Kirkkohallituksessa on myös erillisyksikkö ruotsinkielistä toimintaa varten. Lisäksi kaikilla kirkon jäsenillä on oikeus tulla palvelluksi joko suomeksi tai ruotsiksi kaikissa seurakunnissa eri puolilla maata. Käytännössä tässä tosin saattaa olla puutteita eri puolilla maata.

84 http://www.intermin.fi/download/39448_vaaratiedoteopas_julkaisu_012013.pdf?2ba430271c05d188

71

Saamelaiskäräjien huomiot

406. Diakoniatyö on yksi kirkon perustehtävistä. Diakoniatyöntekijät ja muut kirkon työntekijät tukevat tarvittaessa ihmisiä heidän yhteyksissään viranomaisiin. Kirkko voi näissä konkreettisissa tilanteissa ja vaikuttamistyössään pitää esillä ruotsinkielisten oikeutta ja tarvetta saada palveluja omalla äidinkielellään. Erityisesti tämä koskee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hätäpalvelun tilanne on erityisen huolestuttava. 407. Kirkolliskokous antoi marraskuussa 2012 kirkkohallitukselle tehtäväksi laatia kirkolle kielistrategia. Kirkkohallitus asetti helmikuussa 2013 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kielistrategiaksi. Tavoitteena on kielellisten oikeuksien turvaaminen. Joulukuussa 2013 työryhmän antama kielistrategia Puhetta Jumalalle ja Jumalasta omalla kielellä85 ei edellytä kirkkolain uudistamista. Kyse on siitä, että seurakunnissa molemmat kansalliskielet ovat käytössä siinä laajuudessa kuin paikallisesti tarvitaan. Kansalliskielistrategian ohella kirkon oma kielistrategia tukee valtakunnallista kielistrategiaa ja korostaa kielellisten oikeuksien toteutumista kirkon toiminnassa.

Kilvet ja paikannimet 408. Kilpiä ja paikannimiä sekä julkista liikennettä koskevaa kielilain 33 §:ää muutettiin 1.6.2013 kuntajakolain, nykyisen kuntarakennelain (1698/2009), muuttamisen yhteydessä siten, että kuntaliitoksen yhteydessä jätetään kunnan harkintaan, missä laajuudessa entisen yksikielisen alueen kadun- ja tienkilvet muutetaan kaksikieliseksi. 409. Kotimaisten kielten keskus ja sen kielilautakunnat ovat pitkään kantaneet huolta perinteisen paikannimistön säilymisestä ja sen turvaamisesta ja hyödyntämisestä uusien kohteiden suunnittelussa. Kotus on esittänyt yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa paikannimilakia, jossa säädettäisiin paikannimien vahvistamisesta, asiantuntija-avusta, nimien rekisteröintivastuusta ja nimien käytöstä virallisissa yhteyksissä. Lain nojalla perustettava päätösvaltainen asiantuntijaelin huolehtisi siitä, että virallisissa nimissä noudatetaan hyviä nimikäytäntöjä.

11 ARTIKLA: JOUKKOVIESTIMET

Ruotsinkieliset radio- ja televisiopalvelut 410. Yleisradion (Yle) ruotsinkielinen julkinen palvelu on vakiintunut vuosikymmenien aikana ja se koetaan arvokkaaksi Suomen ruotsinkielisten ja kaksikielisten keskuudessa. Marraskuussa julkistetussa tutkimuksessa Yle sai yhteiskunnallisesta tärkeydestä arvosanan 8,9 asteikolla 1– 10. Arvio on pysynyt jokseenkin edellisvuoden tasolla (vuoden 2015 arvosana oli 9,0). Ruotsinkielisen ohjelmatoiminnan organisaation Svenska Ylen koetaan onnistuneen julkisen palvelun tehtävässä entistä paremmin. Ruotsinkielisistä 64 prosenttia on sitä mieltä, että Svenska Yle on onnistunut erittäin hyvin tai hyvin. Vuotta aiemmin tätä mieltä oli 47 prosenttia vastaajista. Arviot paranivat erityisesti naisten ja 15–29-vuotiaiden keskuudessa. 411. Ylellä on ruotsinkielinen tv-kanava Yle Fem, ruotsinkielisten uutisten, alueiden, kulttuurin, urheilun ja ajankohtaisohjelmien radiokanava Yle Vega ja ruotsinkielinen nuorisokanava Yle X3M. Lisäksi Ylellä on ruotsinkielinen verkkopalvelu svenska.yle.fi ja ruotsinkielinen teksti-tv. 412. Vuonna 2016 Yle Svenska lähetti 18 131 tuntia ruotsinkielistä ohjelmaa (111 tuntia enemmän kuin edellisvuonna) ja 3 660 tuntia alueellista ohjelmaa (174 tuntia enemmän kuin

85 http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/9297F603C875C1C8C225770A002E3448/$FILE/Puhetta%20Jumalalle%20ja%20Ju malasta%20omalla%20kielell%E4.pdf

72

Saamelaiskäräjien huomiot edellisvuonna). Yle Fem lähetti 2 569 tuntia tv-lähetyksiä (136 tuntia enemmän kuin edellisvuonna). 413. Ruotsinkielisiä lasten ja nuorten sisältöjä on kehitetty etenkin verkkoon, pienemmille pääosin ruotsinkieliseen Barnens Arena-palveluun ja isommille Hajbo-verkkopalveluun. Nuoria yleisöjä varten Svenska Yle on satsannut videotuotantoon, kehittänyt uutisilmaisua ja uudistanut nuorisokanava Yle X3M:n tarjontaa.

Ruotsinkielinen lehdistö 414. Suomessa ilmestyy 13 ruotsinkielistä sanomalehteä, joista suurimmat ovat Hufvudstadsbladet ja Vasabladet. 415. Lehdistötuesta sekä sanomalehdistön tuesta annettua asetusta (538/2011) muutettiin vuoden 2013 alusta siten, että lehdistötukea voidaan jatkossa myöntää verkkojulkaisuille ja liitteille, jotka ilmestyvät suomen tai ruotsin kielellä julkaistavien lehtien yhteydessä.

12 ARTIKLA: KULTTUURITOIMINTA JA PALVELUT

Taiteen edistäminen ja muu kulttuuritoiminta 416. Valtionavustuksilla taiteen ja kulttuurin edistämiseen tuetaan ruotsinkielistä kulttuuria. Valtion taiteenedistämisjärjestelmän (valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat, erillislautakunnat) jakamat taiteilija-apurahat ja valtionavustukset ovat ruotsinkielisten taitelijoiden käytettävissä.

13 ARTIKLA: TALOUS- JA YHTEISKUNTAELÄMÄ

Valtion omistamat yhtiöt 417. Suomen valtio omistaa osakkeita kaikkiaan yli viidessäkymmenessä merkittävässä yhtiössä. Näistä noin kaksi kolmasosaa on kaupallisesti toimiva valtionenemmistöisiä yhtiöitä tai valtion osakkuusyhtiöitä, joista jälkimmäisissä valtio on vähemmistöomistajana. Muut yhtiöt ovat ns. erityistehtäväyhtiöitä, joilla on joko tietty valtion niille osoittama tehtävä tai jokin sellainen erivapaus, jonka vuoksi ne eivät toimi kilpailullisessa ympäristössä.86 418. Kun aiemmin valtion hoitamia tehtäviä on siirretty yhtiön hoidettavaksi, on usein pyritty viranomaistehtävien ja muiden tehtävien erottelemiseen siten, että viranomaistehtävät ovat jääneet valtiolle. Valtionyhtiöt hoitavat kuitenkin edelleen asioita, jotka sisältävät julkisia hallintotehtäviä, julkisia tehtäviä tai erityistehtäviä, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. 419. Kielilain soveltamisen kannalta keskeistä on se, onko yhtiölle annettu tehtäviä jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä tai julkisia hallintotehtäviä. Tällöin yksityisellä on samat kielelliset velvollisuudet kuin viranomaisella. Kielilain 24 §:ssä ja saamen kielilain 17 §:ssä säädetään valtion liikelaitosten ja valtion omistamien yhtiöiden velvollisuudesta antaa palvelua ja tiedottaa suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Sääntelyllä on pyritty turvaamaan kielelliset peruspalvelut siirrettäessä liikelaitoksiin ja yhtiöihin sellaisia toimintoja, joita viranomaiset ovat aikaisemmin hoitaneet. Palveluiden tarjoamisen laajuus suomeksi, ruotsiksi ja saameksi on ratkaistu yhtiöissä eri tavoin. Kuten muilla aloilla, etenkin saamenkielentaitoisen, mutta myös ruotsinkielentaitoisen henkilökunnan rekrytoinnissa on haasteita.

86 http://vnk.fi/omo/omistajapolitiikka-ja-ohjaus1

73

Saamelaiskäräjien huomiot

420. Oikeusministeriön tekemässä otakantaa.fi-kyselyssä esitettiin kysymyksiä valtionyhtiöiden kielipalveluiden tasosta. Valtion omistamien yhtiöiden ruotsinkielinen palvelu saa vastaajilta erittäin huonon arvosanan. Lähes kolme neljäsosaa (72 %) ruotsinkielisistä pitää valtionyhtiöiden ruotsinkielistä palvelua huonona. Vain 15 prosentin mielestä palvelu on hyvää.

14 ARTIKLA: YHTEYDET VALTAKUNNAN RAJOJEN YLI

Pohjoismainen lainsäädäntöyhteistyö 421. Pohjoismaisella lainsäädäntöyhteistyöllä on pitkät perinteet. Lainsäädännön harmonisointiin ja rajaesteiden poistamiseen tähtäävää työ on ollut keskeisesti esillä myös Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston toiminnassa. Neuvoston toimintaa sääntelevän yhteistyösopimuksen (SopS 28/1962) mukaan sopimuspuolten on pyrittävä säilyttämään ja kehittämään maiden välistä yhteistyötä oikeudellisella, sivistyksellisellä, sosiaalisella ja taloudellisella alalla sekä liikenne- ja ympäristönsuojelukysymyksissä, ja neuvoteltava keskenään niistä yhteisesti kiinnostavista kysymyksistä, joita käsitellään eurooppalaisissa ja muissa kansainvälisissä konferensseissa.

Suomen ja Ruotsin poliisin yhteispartiointi 422. Suomen ja Ruotsin poliisi tekevät käytännön kieliyhteistyötä pohjoisessa valtioiden raja- alueella. Yhteispartiointi sellaisena kuin sitä toteutetaan Suomen ja Ruotsin rajalla on ainutlaatuista Euroopassa. Yhteisessä yhteispartiointikoulutuksessa on ollut mukana 150 suomalaista ja ruotsalaista poliisia. Suomenkieliset poliisit ovat opetelleet ruotsia ja päinvastoin. Tornionlaaksosta kotoisin olevat ovat voineet käyttää meänkieltä yhteisenä kielenä. Koulutuksessa on opiskeltu eroja esimerkiksi rangaistuskäytännöissä sekä teknisen ja taktisen poliisitutkinnan normeissa. Poliisien yhteinen täydennyskoulutus alkoi EU:n tuella vuonna 2014 ja päättyi kesällä 2016. Jatkossa poliisikoulutukseen suunnitellaan valinnaista erityiskurssia yhteispartioinnista.

Pohjoismainen sairaanhoitoyhteistyö 423. Kuntien ja sairaanhoitopiirien kesken on ollut rajat ylittävää yhteistyötä niin Suomen ja Norjan kuin Suomen ja Ruotsin välillä. Lapin sairaanhoitopiiri ja Finnmarkin läänin erikoissairaanhoitoa järjestävä Helse Finnmark solmivat sopimuksen erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä vuonna 2007. Sopimuksen perusteella on ostettu saamenkielisiä lapsi- ja nuorisopsykiatrisia palveluja (Karasjoki), aikuispsykiatrisia palveluja (Tana) ja erikoissairaanhoidon palveluja (synnytyksiä Kirkkoniemen sairaalassa). Utsjoen kunnan Tenojokilaakso-hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia rajat ylittävän yhteistyön avulla parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta erityisesti saamen kielellä. Hankkeessa on tarkasteltu lasten päivähoitoa, lastensuojelua ja perheneuvolapalveluja, perusterveydenhuoltoa sekä vanhusten ja vammaisten palveluja. Hanke on päättynyt 31.10.2012.

Pohjoismainen koulutus- ja tutkimusyhteistyö 424. Pohjoismaisella koulutus- ja tutkimusyhteistyöllä on pitkät perinteet. Virallista pohjoismaista tutkimusyhteistyötä tehdään useissa yhteistyöelimissä, joista yksi on Pohjoismainen saamelaisinstituutti. Instituuttia rahoitetaan yhteispohjoismaisesta budjetista mutta myös suoraan kansallisella rahoituksella.

74

Saamelaiskäräjien huomiot

Pohjoismainen oppilaitosten yhteistyö 425. Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pohjoismaista yhteistyötä tukevat monet tahot Suomessa eri tavoin toiminnassaan tai myöntämällä rahallista tukea oppilas- ja opettajavaihtoihin sekä kehittämishankkeille. Uusi Portti Pohjolaan -sivusto87 avaa laajasti lähinnä peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuuksia. Sivuille kerätään tietoa ja ideoita pohjoismaisesta yhteistyöstä koulujen opettajille ja oppilaille. Lisäksi sivuilta löytyy laajemmin koulutuksen, kulttuurin, lapsi- ja nuorisotyön, kesätöiden ja kuntien pohjoismaisen yhteistyön lähteitä. 426. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut vuodesta 2008 Hanasaaren kulttuurikeskuksen koordinoimaa Svenska nu –hanketta ruotsin kielen taidon tukemiseksi yleissivistävässä koulutuksessa.

Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö 427. Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on viiden Pohjoismaan vuonna 1971 allekirjoittama kulttuurisopimus. 428. Pohjoismaiden kulttuuriministerit päättivät vuoden 2012 lopulla uudesta, entistä kauaskantoisemmasta kulttuuriyhteistyön strategiasta, vuosille 2013–2020. Strategia sisältää seuraavat viisi visiota: ▪ kestävä Pohjola ▪ luova Pohjola ▪ kulttuurienvälinen Pohjola ▪ nuori Pohjola ▪ digitaalinen Pohjola 429. Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. 430. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (perustettu 1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1974), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais- tanskalainen kulttuurirahasto (1981). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.

Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus 431. Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus edistää ja kehittää Suomen ja Ruotsin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan alueilla. Hanasaari suunnittelee ja toteuttaa erilaisia tapahtumia, kursseja, seminaareja ja projekteja sekä selvittää erilaisia yhteiskunnallisia kehittämistarpeita. 432. Hanasaaren toimintaperiaatteena on välittää tietoa suomalais-ruotsalaisen yhteistyön hyödyistä sekä vahvistaa suomalaisten yhteenkuuluvuutta muiden Pohjoismaiden kanssa. Se toimii sillanrakentajana ruotsalaisille Suomeen ja suomalaisille Ruotsiin. Hanasaaren

87 http://www.edu.fi/porttipohjolaan

75

Saamelaiskäräjien huomiot toimintastrategiassa vuosille 2017–202088 painottuu Hanasaaren yleinen tehtävä eli Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön edistäminen kulttuurin, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän aloilla. 433. Hanasaari on yleishyödyllinen organisaatio, joka saa Suomen ja Ruotsin valtionavustusta.

Pohjoismainen kirjastoalan yhteistyö 434. Pohjoismaiset valtion kirjastoviranomaiset kokoontuvat vuosittain vaihtamaan kansallisia kuulumisia ja keskustelemaan pohjoismaisesta kehittämistyöstä ja yhteisistä hankkeista; esimerkkinä yhteisesti ylläpidettävä, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Scandinavian Library Quaterly -lehti. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriöstä on lehden toimituksessa oma edustajansa. 435. Suomella on kaksi yhteispohjoismaista kirjastoautoa Lapissa. Toinen on yhteisomistuksessa Norjan ja Ruotsin kanssa (Enontekiö, Muonio, Karesuando, Kautokeino) ja toinen Norjan kanssa (Kaarasjoki, Porsanki, Utsjoki). Opetus- ja kulttuuriministeriön vuotuinen rahoitus kohdistuu Suomen osuuteen.

= = =

88 https://www.hanaholmen.fi/kulttuurikeskus/hanasaari/strategia/

76

Saamelaiskäräjien huomiot

-

III.2 SAAMEN KIELI: VÄHEMMISTÖASEMASSA OLEVA ALKUPERÄISKANSAN KIELI

8 ARTIKLA: KOULUTUS

Saamelainen varhaiskasvatus

XXX. Saamelainen varhaiskasvatus jakautuu kahteen toimintamuotoon: 1) lakisääteiseen saamenkielisten lasten äidinkieliseen päivähoitoon, joka on velvoittavaa koko maassa, sekä 2) saamen kieliä elvyttävään saamen kielipesätoimintaan. Molempien toimintakielenä on saamen kieli (inarin-, koltan- tai pohjoissaame).

436. Kielipesä on lapsille tarkoitettu hoitopaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu alusta asti pelkästään saamen kielellä. Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen. Kielipesissä toteutetaan varhaista täydellistä kielikylpyä (early total immersion).

437. Varhaiskasvatuslain (2015/580, 11 §) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla saamen kielellä. Valtion talousarviossa on vuodesta 2013 lähtien osoitettu 120 000 euron määräraha saamenkielisen päivähoidon turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueella. Rahoitus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Saamelaiskäräjien päivähoidon järjestäjille jakama tuki kattaa noin 5-10 % saamenkielisen päivähoidon menoista. Kotiseutualueen kuntien ulkopuolista saamenkielistä päivähoitoa ei tueta erityisellä valtionavustuksella.

438. Valtion talousarvioon on vuodesta 2011 lukien sisältynyt erillinen määräraha saamelaisten kielipesätoimintaan, jonka tarkoituksena on turvata koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan jatkuvuus ja kehittäminen. Kotiseutualueella toimivien kielipesien rahoitus nousi vuonna 2016 valtion talousarviossa 700 000 euroon. Kotiseutualueen ulkopuolella toimivien kielipesien toimintaan on osoitettu 200 000 € valtionavustusta. Saamelaiskäräjät jakaa kielipesien toiminta-avustukset vuosittain. Avustus on viime vuosina kattanut pääosan kielipesien toimintamenoista.

439. Saamelaisen varhaiskasvatuksen piirissä vuoden 2017 keväällä oli yhteensä 174 alle kouluikäistä lasta. Saamenkielistä päivähoitoa sai yhteensä 89 lasta, joista 60 saamelaisten kotiseutualueella ja 29 kotiseutualueen ulkopuolella. Saamenkielisen päivähoidon kielenä oli kevääseen 2017 asti yksinomaan pohjoissaame. Inarinsaamenkielinen päivähoito käynnistyi syksyllä 2017. Syksyllä käynnistyi myös pohjoissaamenkielinen päivähoito Kittilän Sirkan kylässä (Levi-keskus). Kielipesätoiminnassa oli vuoden 2017 keväällä yhteensä 85 lasta, joista 54 kotiseutualueella ja 31 kotiseutualueen ulkopuolella. Inarinsaamenkielisissä kielipesissä oli yhteensä 28 lasta, koltansaamenkielisissä 11 ja pohjoissaamenkielisissä 46 lasta.

XXX. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erillisrahoituksen Oulun yliopistolle saamenkielisiä lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen käynnistämiseksi. Koulutukseen haki odotettua

77

Saamelaiskäräjien huomiot suurempi määrä henkilöitä ja hanke käynnistyi yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyönä syksyllä 2016. Koulutuksessa on mukana kaikkien kolmen saamen kielen puhujia ja suuri osa opiskelijoista on työssä saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa ja suorittaa opintoja työn ohessa monimuoto-opintoina. Koulutuksen odotetaan parantavan merkittävästi saamenkielisen varhaiskasvatuksen toimintaedellytyksiä ja laajenemistarpeita, koska kielitaitoisista ammattihenkilöistä on kova puute.

Saamelaiset varhaiskasvatusyksiköt 440. Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa toimii yhteensä yhdeksän saamen kielipesää, joista inarin- ja koltansaamenkieliset sijaitsevat Inarin kunnassa. Enontekiöllä ei toistaiseksi ole kielipesätoimintaa. Toinen Sodankylän kunnan kielipesistä toimii kotiseutualueen ulkopuolella kuntakeskuksessa. Saamenkielistä päivähoitoa annetaan syksystä 2017 alkaen pohjois- ja inarinsaamen kielillä. Saamelaiset varhaiskasvatusyksiköt seuraavassa: Inarin kunta: - Pohjoissaamenkielinen päiväkotiosasto Urbi Inarissa - Pohjoissaamenkielinen päiväkotiosasto Násti Ivalossa - Koltansaamen kielipesä Sevettijärvellä, Če´vetjääu´r ǩiõllpie´ - Koltansaamen kielipesä Pe´sser Ivalossa - Inarinsaamen kielipesä Kuáti Inarissa - Inarinsaamen kielipesä Piervâl Inarissa, jossa syksystä 2017 alkaen myös äidinkielistä päivähoitoa saava ryhmä - Inarinsaamen kielipesä Piäju Ivalossa Sodankylän kunta: - Pohjoissaamen kielipesä Biedju Vuotsossa - Pohjoissaamen kielipesä Sodankylän kirkonkylässä Utsjoen kunta: - Pohjoissaamenkielinen päiväkoti Gollerássi Karigasniemellä - Pohjoissaamen kielipesä Karigasniemellä - Pohjoissaamenkielinen päiväkotiosasto Duottaraski Utsjoella - Pohjoissaamen kielipesä Utsjoella Enontekiön kunta: - Pohjoissaamenkielinen päiväkoti Miessi Hetassa - Pohjoissaamenkielinen päiväkoti Lávvu, ostopalvelu Ruotsin Karesuvannon saamelaiskoulun yhteydessä toimivasta päiväkodista

441. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella toimivat saamenkieliset varhaiskasvatusyksiköt seuraavassa: Rovaniemen kaupunki: - Pohjoissaamenkielinen päiväkoti Karinrakassa - Pohjoissaamen kielipesä Karinrakassa Oulun kaupunki: - Pohjoissaamenkielinen varhaiskasvatusosasto Mäntylä-Snelmannin päiväkodissa, jossa toimii sekä saamenkielinen päiväkotiryhmä että saamen kielipesä Helsingin kaupunki: - Pohjoissaamenkielinen ryhmä päiväkoti Troolarissa Ruoholahdessa - Pohjoissaamen kielipesä Máttabiegga Länsi-Pasilassa Kittilän kunta

78

Saamelaiskäräjien huomiot

- Pohjoissaamenkielinen ryhmä Sirkan päiväkodissa.

442. Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti käynnistivät vuosina 2014 -2015 saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun koulutushankkeen Saamen kielikylpy koulussa – miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessa. siirretty Osa I, 9.2., 157.

Perusopetus

443. Perusopetuslain mukaan saamen kieli voi olla perusopetuksen opetuskieli (1998/628, 10 §). Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee lain mukaan antaa pääosin saamen kielellä. Saamen kieltä opetetaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineena, johon liittyy suomen tai ruotsin kielen opetus erityisen saamenkielisille sovitetun oppimäärän mukaan. Saamen kieltä voidaan opettaa myös perusopetuksen alaluokilla alkavana pitkänä vieraana kielenä ja yläluokilla tai lukiossa alkavana lyhyenä vieraana kielenä. Saamen kieli voi olla myös kielikylpy- ja kaksikielisen opetuksen opetuskieli. Säännökset koskevat kaikkia kolmea saamen kieltä. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa saamen kielen ja saamenkielisessä opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia oppimääriä ja tuntijakoa. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella ei ole saamenkielistä opetusta, saamen kielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, jolla ei ole oikean oppiaineen asemaa ja koulutuksen järjestäjät saavat valtionavustusta kahteen viikkotuntiin. 444. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa opetuksen toteutumisen ja kehittämisen mahdollistaa saamelaisten kotiseutualueen kuntien saama erityinen rahoitus. Kunnat saavat korvamerkityn rahoituksen saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta aiheutuviin opettajien palkkamenoihin, joka voi olla jopa 100 % palkkamenoista. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen yhteenlaskettu oppilasmäärä ja opetustuntien määrä kotiseutualueen kuntien perusopetuksessa on kasvussa. Sen sijaan lukiossa saamen kielten oppilasmäärä on vähentynyt ja saamenkielinen opetus loppunut. Inarin- ja pohjoissaamen oppilasmäärät ovat olleet pienessä kasvussa koko 2000-luvun. Koltansaamen kielen tilanne opetuksessa on herkässä vaiheessa eivätkä oppilasmäärät ole kasvaneet.

445. Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat parhaiten saamelaisten kotiseutualueella annettavassa perusopetuksessa. Seurauksena onnistuneesta varhaiskasvatuksessa alkaneesta kielenelvytyksestä inarinsaamenkielinen opetus käynnistyi syksyllä 2000. Inarinsaamenkielistä opetusta annetaan syksystä 2017 alkaen kahdessa koulussa, joista toisessa (Inarin koulu) inarinsaame on opetuskielenä useimmissa oppiaineissa myös vuosiluokilla 7-9.

446. Vuonna 2015 Utsjoella käynnistynyt kaksikielinen opetus jatkuu. Opetuksesta noin puolet on saamen kielikylpyä. Enontekiön Hetassa käynnistyi syksyllä 2016 kielirikasteinen kaksikielinen opetus, jossa osa opetuksesta on saamen kielikylpyä. Kielikylpy- ja kaksikielisen opetuksen kehittämisellä pyritään lisäämään saamenkielistä opetusta ja siten edellytyksiä korkeatasoiseen kielitaitoon ja kaksikielisyyteen kasvamiseen.

447. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen yhteenlaskettu oppilasmäärä perusopetuksessa ja lukiossa on kasvanut 495 oppilaasta 658 oppilaaseen lukuvuodesta 1999-2000 lukuvuoteen 2015-2016. Oppilasmäärää suurempi kasvu on tapahtunut opetuksen määrässä. Oppituntien määrä vastaavana aikana on kaksinkertaistunut. Kasvuun on vaikuttanut ennen muuta vuoden 1999 alussa voimaan astunut uudistettu perusopetuslaki ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille saatu erityinen rahoitus.

79

Saamelaiskäräjien huomiot

Vastaavana aikana saamelaisten kotiseutualueen kuntien perusopetusikäisten ikäluokat ovat selvästi pienentyneet ja saamelaisväestön muutto kotiseutualueelta kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin kasvanut. xxx. Lukuvuonna 2015-2016 yhteensä 199 perusopetuksen oppilasta sai saamenkielistä opetusta kotiseutualueella. Inarinsaamenkielisessä opetuksessa oli yhteensä 29 ja pohjoissaamenkielisessä opetuksessa yhteensä 170 oppilasta. Saamen kielten aineenopetuksessa (äidinkieli ja kirjallisuus, opetus vieraana kielenä ja täydentävänä opetuksena muutoin suomenkielisessä opetuksessa) oli yhteensä 459 oppilasta. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamen kielten opetusta sai yhteensä 93 oppilasta.

448. Saamenkielisessä opetuksessa perusopetuksen haasteina ovat pätevien aineenopettajien sekä hyvätasoisten ja omaan kulttuuriin perustuvien oppimateriaalien puute. Opettajatilanne on vaikeutunut viime vuosina. Erityisen huolestuttava tilanne on inarin- ja koltansaamen kielten osalta.

Saamen kielen opetus kotiseutualueen ulkopuolella 449. Saamelaiskäräjien viimeisten vaalien yhteydessä kerättyjen tietojen mukaan jo yli 70 % saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Saamelaisalueen ulkopuolella opetus on mahdollista opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (1777/2009) perusteella. Ministeriö on alentanut valtionavustuksen ehtona olevan oppilasryhmän vähimmäiskokovaatimuksen neljästä kahteen oppilaaseen ensimmäisen ryhmän osalta. Jos opetusryhmiä on useampia, seuraavan ryhmän on oltava suurempi. Kotiseutualueen ulkopuolella toimiville koulutuksen järjestäjille ei ole säädetty velvollisuutta järjestää opetusta saamen kielessä. Ks. Osa I, luku 9.2. 450. Saamelaiskäräjät selvitti vuonna 2016 saamenkielisen opetuksen tilannetta yhdessä koulussa ja totesi tilanteessa olevan useita ongelmia, joista monet rikkovat saamelaisoppilaan kielellisiä oikeuksia ja yhdenvertaisuusperiaatetta. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella annetaan ainoastaan perusopetusta täydentävää saamen kielen opetusta (2 vt), jonka toteutuminen on joka vuosi epävarmaa, opetuksen saavutettavuus heikko, oppilasmäärä alhainen ja jolla ei ole oikean oppiaineen statusta. Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen opetuksen oppilasmäärä on huomattavan pieni. Vuonna 2015 koottujen tilastojen mukaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuu yhteensä 1940 alle 17-vuotiasta saamelaislasta ja -nuorta. Heistä saamelaisen varhaiskasvatuksen piirissä on noin 50 ja kahden viikkotunnin kielen opetuksen piirissä noin 90. Opetuksen ulkopuolelle jää siten edelleen suurin osa saamelaislapsista ja -nuorista. Se merkitsee heidän jäämistään luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään ja rikkoo heidän perusoikeuttaan omaan kieleen. Ks. Osa I, luku 9.2.

Lukio-opetus 451. Lukiossa ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa voidaan antaa opetusta saamen kielellä. Saamea voi opiskella myös äidinkielen ja kirjallisuuden sekä valinnaisena aineena (vieraana kielenä). Saamenkielinen opetus vähenee (kaikilla saamen kielillä) ylemmille vuosiluokille tultaessa. Lukioista ainoastaan Utsjoen saamelaislukio on antanut joissakin oppiaineissa opetusta myös pohjoissaamen kielellä. Lukuvuonna 2015-2016 yhteensä 60 lukion opiskelijaa sai saamen kielen opetusta joko äidinkielenä tai vieraan kielen oppiaineena. 452. Ylioppilastutkinnossa on mahdollista suorittaa saamen kielissä äidinkielen ja lyhyen vieraan kielen kokeet. Mahdollisuus koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä. Muilta osin ylioppilastutkinto on suomenkielinen. Sen takia osa saamenkielisen opetuksen

80

Saamelaiskäräjien huomiot oppilaista vaihtaa opetuskielekseen suomen kielen jo perusopetuksen yläluokilla. Mahdollisuudella suorittaa ylioppilastutkinto saamen kielellä olisi suuri vaikutus koko saamelaisopetuksen kokonaisuuteen. Ylioppilastutkintolautakunta selvittää asiaa Saamelaiskäräjien aloitteesta.

Ammatillinen koulutus 453. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija voi suorittaa äidinkielen oppimääränä saamen kielen. Inarissa sijaitseva Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sámi oahpahusguovddáš) on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, jonka viralliset opetuskielet ovat saamen ja suomen kieli ja jonka kaikki opiskelijat eri koulutuslinjoilta suorittavat vähintään yhden saamen kielen kurssin. Oppilaitoksen merkitys aikuisväestön saamen kielen elvyttämisessä on merkittävä lukuvuodenmittaisten kaikissa kolmessa saamen kielessä järjestettyjen intensiivikoulutusten ansiosta. Lisäksi Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää eri tasoisia saamen kielten verkkokursseja, jotka mahdollistavat kielen opiskelun asuinpaikasta riippumatta. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus 454. Katso Osa II, 7 artikla, 1h.

Saamen kielten etäopetus xxx. Perusopetuslaki ei tunne etäopetusta säännöksissään. Laki edellyttää, että oppivelvollisten opetus on lähiopetusta. Saamen kielten etäopetus on siten mahdollista toisen asteen oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksessa. Saamen kielten kannalta tilanne on ongelmallinen, koska suuri osa perusopetuksen saamelaisoppilaista asuu ja käy koulua alueilla, joilla saamen kielten lähiopetus ei ole mahdollista opettajan puuttumisen takia. Saamelaisväestö asuu Suomessa noin 240 kunnan alueella.

455. Inarissa sijaitseva Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulu on kehittänyt saamen kielten verkkopedagogiikkaa ja virtuaaliopetuksen teknisiä ratkaisuja vuodesta 2004 lähtien ja sitä voi pitää tällä alueella edelläkävijänä jopa valtakunnallisesti. Koulutuskeskuksella olisi tekniset ja pedagogiset valmiudet käynnistää saamen kielten etäyhteyksiä käyttävä opetus myös perusopetuksen oppilaille ympäri maan. Toistaiseksi se ei ole ollut mahdollista lainsäädännöllisten ja rahoitukseen liittyvien syiden takia. Ks. Osa I, kohta 9.2. xxx. Saamelaisten kotiseutualueen lukiot antavat vuosittain saamen kielten etäopetusta muutamalle alueen ulkopuolella sijaitsevan lukion oppilaalle. Rovaniemen kaupungin lukioissa on vuosittain muutama saamen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan kielen oppimäärien suorittaja. Oulun seudulla toimiva eLukio on käynnistänyt pohjoissaamen lukiokurssien verkko- opinnot vuonna 2014. xxx. Saamen kielten etäopetusta on kuitenkin annettu 2010-luvulla pienelle ryhmälle perusopetuksen oppilaita, koska muita vaihtoehtoja ei ole ollut. Rovaniemen kaupunki osti lukuvuonna 2016-2017 etäopetuksen perusopetuksen 3-9 vuosiluokkien oppilailleen Saamelaisalueen koulutuskeskukselta ja tarjosi opetuksen kerhona oppilaiden koteihin koulupäivän jälkeen. Paineet etäopetuksen mahdollistamiseksi ovat selvästi kasvaneet 2010- luvun myötä. Saamelaiskäräjät on toistuvasti pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriöltä ratkaisuja ja rahoitusta asian hoitamiseksi.

Saamenkielinen oppimateriaalityö 456. Valtion talousarviossa on osoitettu valtionavustusta saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen vuodesta 1976 lähtien. Valtionavustus on edellytys saamenkieliselle

81

Saamelaiskäräjien huomiot

oppimateriaalityölle, joka puolestaan on edellytys saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen toteutumiselle. Saamelaiskäräjät suunnittelee, hallinnoi, tuottaa, markkinoi ja jakelee Suomessa julkaistavan saamenkielisen oppimateriaalin. Valtionavustusta on korotettu 2010-luvulla 500 000 euroon, ei kuitenkaan vielä tavoitetasolle, joksi valtioneuvosto määritteli 800 000 euroa periaatepäätöksessään saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmasta vuonna 2014. Erityisesti inarin- ja koltansaamenkielinen oppimateriaalityö on tehostunut. Oppimateriaalityötä on pyritty kehittämään vastaamaan suomalaiselle koululle asetettuja uusia normeja. Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 2010-luvulla ja niihin liittyvä digitaalisuuden tuominen kaikkeen opetukseen edellyttäisi oppimateriaalivarojen korotusta, jotta saamelaisopetus ei jäisi jälkeen yleisestä kehityksestä ja joutuisi käyttämään vanhentuneita oppimateriaaleja ja opetusmenetelmiä. Saamelaiskäräjien tavoitteena on siirtää tulevina vuosina oppimateriaalityön painopiste digitaalisiin materiaaleihin. Niiden valmistaminen erityisesti käynnistysvaiheessa on huomattavan kallista. Vuonna 2016 valtionavustuksella rahoitettiin noin 40 hanketta, joista vuoden aikana valmistui uusia pohjoissaamenkielisiä materiaaleja 7, inarinsaamenkielisiä 3, koltansaamenkielisiä 2 ja kolmikielisiä oppimateriaaleja 2. Lisäksi varoilla ostettiin saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajille Suomessa käyttöoikeudet pohjoissaamen uudistettuihin äidinkielen verkkomateriaaleihin -aapinen, e-kielioppi ja e-harjoituksia. Lisäksi Saamelaiskäräjät on jatkanut yhteistyötä Tromssan yliopiston Sámi Giellatekno - hankkeen kanssa inarinsaamen kielen käännösohjelman, digitaalisen sanakirjan ja oikeinkirjoitusohjelman valmistamiseksi. Inarinsaamen sanakirjaversio on julkaistu osoitteessa: saanih.oahpa.no. Saamelaiskäräjät on myös julkaissut yhteistyössä Sanoma Kids Median kanssa yhtiön Lasten omassa satukirjastossa ( https://lastenoma.satukirjasto.fi/saame ) saamenkielisten satujen osion, jossa satukirjoja on mahdollista sekä lukea että kuunnella vapaasti. Äänellisten verkkokirjojen julkaiseminen lisää saamen kieliympäristöjä, jotka ovat erityisen tärkeitä kotiseutualueen ulkopuolella kasvaville lapsille.

Saamen kielten oppimistulosten arviointi 457. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteutti saamen kielten oppimistulosten arvioinnin ensimmäistä kertaa vuonna 201589. Tutkimusraportti julkaistiin 3.5.2016. Saame äidinkielenä -arvioinnissa oppilaat saavuttivat keskimäärin 60 prosenttia kokeen enimmäispistemäärästä ja saame A-kielenä -arvioinnissa keskimääräinen ratkaisuosuus oli 46 prosenttia. Kaikissa saamen kielissä oppilaat osasivat kuullun ymmärtämisen tehtävät parhaiten. 458. Kehittämisehdotuksina esitettiin mm. että saamen kieltä opettavilla opettajilla tulee olla aineenopettajan kelpoisuus ja että saamen kielen opetukseen liittyvää täydennyskoulutusta tulee tarjota opettajille säännöllisesti ja vuosittain. Oppilailla pitäisi olla mahdollisuus käyttää kieltä nykyistä enemmän myös koulun ulkopuolella ja myös maan rajat ylittävää yhteistyötä tulisi tehdä enemmän, esimerkiksi järjestämällä leirikouluja ja käyttämällä verkkoyhteyttä.

89 https://karvi.fi/2016/05/03/uhanalaisten-saamen-kielten-oppimistulokset-arvioitu-ensimmaista-kertaa-elvytystoimia- tarvitaan-edelleen/

82

Saamelaiskäräjien huomiot

Opettajien täydennyskoulutus 459. Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutti toteuttivat vuonna 2015 Opetushallitukselta saadulla valtionavustuksella saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun koulutushankkeen Saamen kielikylpy koulussa – miten tuen omaa kieltä ja kulttuuria opetuksessa. Koulutukseen osallistui noin 40 saamelaisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen työntekijää. Yhteistyössä olivat mukana myös saamelainen korkeakoulu, Sámi allaskuvla ja Vaasan yliopisto. Koulutuksen suorittaneet saivat todistuksiinsa merkinnän kuuden akateemisen opintopisteen suorittamisesta. Saamelaiskäräjät sai edelleen Opetushallitukselta valtionavustusta saamen kielikylpyopetusta käsittelevän teemakirjan toimittamiseen. Kirjan on määrä ilmestyä vuoden 2017 lopussa. 460. Aluehallintovirasto toimii valtioapuviranomaisena Osaava-ohjelman toimeenpanossa. Aluehallintovirasto tiedottaa ohjelmasta, edistää ohjelman tavoitteiden mukaisten verkostojen syntymistä ja yhteistyötä, seuraa ja arvioi rahoitettujen verkostohankkeiden edistymistä sekä edistää hyvien käytänteiden leviämistä alueellisesti sekä kansallisessa yhteistyössä. Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt Osaava-ohjelman mukaista valtionavustusta saamelaisalueen opettajien osaamisen kehittämiseen vuodesta 2010 alkaen yhteensä xx euroa. 461. Aluehallintovirasto on järjestänyt pelkästään saamenkielisille opettajille tarkoitettuja täydennyskoulutustilaisuuksia vuosittain, lisäksi saamen kieltä ja saameksi opettavat opettajat ovat voineet osallistua muihinkin aluehallintoviraston järjestämiin koulutustilaisuuksiin.

Työvoimakoulutus 462. Lapin ELY-keskus on hankkinut saamelaisalueella toteutettuja työvoimakoulutuksia vuosittain ja hankintoihin on käytetty vuosittain noin 100.000 euroa. Koulutussisällöissä ovat nousseet esille saamen kieltä ja kulttuuria edistävät elementit. Saamelaisalueen koulutuskeskus on toteuttanut mm. seuraavia koulutuksia: saamenkäsityökisällin ammattitutkinnon osatutkinto, saamen puku ja asusteet -osa käsityökisällin ammattitutkinnosta, koltansaamen kielen neljän opintoviikon kokonaisuus, jalometallityöt, saamenkäsityökisällin ammattitutkinnon osa sekä pohjoissaamen kielen koulutus. Koulutusta on järjestetty Enontekiöllä, Inarissa Sevettijärvellä ja Ivalossa, Utsjoella ja Vuotsossa Sodankylässä. Koulutusten pituudet ovat vaihdelleet 20-1 20 työpäivän välillä.

9 ARTIKLA: OIKEUSVIRANOMAISET

Tuomioistuinlaitos 463. Katso tuomioistuinlain uudistuksesta kappaleet xx-xx. 464. Lapin käräjäoikeudessa saamenkielisen palvelun saaminen on järjestetty tulkkauksen ja toimitus- ja asiakirjakäännöksien avulla. Henkilön ilmoittaessa, että haluaa käyttää saamen kieltä, saamenkielinen palvelu järjestetään. Asianosaisen ja todistajien halukkuutta käyttää käräjäoikeudessa saamen kieltä tarkistetaan, kun asia siirtyy suulliseen valmisteluun. Tuomio julistetaan suomen kielellä ja tarvittaessa tulkataan saameksi. Asiakaspalvelussa palvellaan saamen kielellä käyttämällä puhelintulkkausta erillisessä tilassa. Lapin käräjäoikeudessa työskentelee yksi käräjätuomari, jolla on pohjoissaamen hyvä hallinta, mutta varsinaisessa oikeudenkäynnissä käytetään tarvittaessa saamenkielistä tulkkia. PÄIVITETTÄVÄ 465. Oikeusministeriö On käännättänyt oikeushallintoon keskeisesti liittyviä lomakkeita ja asiakirjapohjia kaikille kolmelle saamen kielelle, mutta käännöstyö on osittain vielä kesken.

83

Saamelaiskäräjien huomiot

Poliisihallinto 466. Osana kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamista Poliisihallitus asetti työryhmän, joka arvioi poliisipalvelujen kielellisen saatavuuden toteutumista, avusti palvelujen saatavuutta koskevan selvityksen laatimisessa sekä toimitti poliisiylijohtajalle loppuraportin, jossa esitettiin kehittämisehdotuksia. Työryhmän toimikausi oli 1.4.–31.10.2013. Työryhmän loppuraportin90 mukaan saamen kielten osalta tilanne oli heikko. 467. Poliisihallitus perusti vuonna 2013 kielellisten poliisipalvelujen työryhmän arvioimaan kielellisten poliisipalvelujen toteutumista poliisihallinnossa. Työryhmä esitti loppuraportissaan 31.10.2013 useita saamelaisten kielellisiä oikeuksia parantavia kehittämisehdotuksia (esim. lomakkeiden kääntäminen saamen kielelle ja keskitettyjen saamenkielisten poliisipalvelujen luominen.) PÄIVITYS

Rajavartiolaitos 468. Pohjoissaamenkieliset internet-sivut (www.raja.fi/se) julkaistiin lokakuussa 2012. Rajavartiolaitosta koskevan informaation lisäksi sivuilla on tällä hetkellä neljä saamen kielelle käännettyä lomaketta: kaksi rajavyöhykeluvan hakemiseen tarkoitettua kaavaketta, hakulomake varusmiespalvelukseen erikoisrajajääkärikomppaniassa sekä hakulomake rajavartijan peruskurssille. Myös valitusohjeet hallinto-oikeuteen on käännetty saamen kielelle.

10 ARTIKLA: HALLINTOVIRANOMAISET JA JULKISET PALVELUT

Puolustushallinto 469. Puolustusvoimissa saamenkielisten oikeuksien toteutumista on arvioitu viimeksi vuonna 2015. Saamenkielilain soveltamiseen ei ole liittynyt käytännössä erityisiä ongelmakohtia tai epäselvyyksiä. Kutsuntakuulutukset on lähetetty neljän saamenkielisen kunnan kaikille kutsunnanalaisille suomeksi, koltansaameksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi. Kutsuntakuulutusten yhteydessä on lähetetty myös toimintaohjeet kutsuntoihin vastaavalla tavalla käännettynä kolmelle saamen kielelle. 470. Lain edellyttämä saamelaisten oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa on kutsuntojen osalta toteutettu siten, että kutsuntalautakunnassa on toimittaessa mainitun neljän kunnan alueella kunnan jäsen ollut saamen kielen taitoinen ja toteuttanut tarvittaessa tulkkauksen. Pääsääntöisesti tulkkausta ei ole kuitenkaan tarvittu. Kirjalliseen asiointiin on vastattu käännättämällä asiakirjat tarpeen mukaan Saamelaiskäräjien osoittamien kielenkääntäjien kautta asiakkaan saamen kielelle. Saamenkielisiä kutsunnanalaisia on vuosittain 30–40. Tiedossa ei ole myöskään valituksia tai kanteluita siitä, ettei palveluja asevelvollisille olisi kyetty tuottamaan saamen kielilain mukaisesti. 471. Saamen kielten osalta pääesikunnan henkilöstöosasto on käynnistänyt selvitystyön, mahdollisuuksista kääntää varusmieskoulutuksessa käytettävät peruskokeet saamen kielille. Selvitystyö on annettu Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäväksi. Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella on tällä hetkellä suomen kielen kieliasiatuntija, joka voi antaa ohjausta myös saamen kieliin liittyvissä kysymyksissä. PÄIVITETTÄVÄ 472. Saamen kielten osalta pääesikunnan henkilöstöosasto on käynnistänyt selvitystyön, jossa selvitetään mahdollisuuksia kääntää varusmieskoulutuksessa käytössä olevat peruskokeet saamenkielelle. PÄIVITETTÄVÄ

90 Språklig polisservice, Arbetsgruppen för språklig polisservice, slutrapport, (Poliisihallituksen julkaisusarja 2/2013).

84

Saamelaiskäräjien huomiot

473. Jos puolustusvoimien harjoituksia pidetään saamelaisten kotiseutualueella eli lähinnä Vuotson pohjoispuolella, harjoituksia koskevat tiedotteet ja mahdolliset hallintopäätökset tulee julkaista saamen kielellä ja käyttää myös saamenkielistä radioasemaa tiedotteiden julkaisuun.

Sosiaali- ja terveyspalvelut 474. Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty budjettivuodeksi kerrallaan erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Valtionavustus kohdentuu kaikilla saamelaiskielillä tuotettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) oli vuoden 2016 valtion talousarviossa 480 000 euroa. Määräraha kattaa vain kolmanneksen saamelaisten esittämistä palvelutarpeista. Määrärahaan ei ole tehty korotusta sen talousarvioon ottamisen jälkeen. Erityisen suuri tarve on saamenkielisiin ja kulttuurinmukaisiin mielenterveys-, päihde-, perhe- ja sairaanhoitopalveluihin. 475. Sosiaali- ja terveysministeriö ja saamelaiskäräjät järjestivät saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kehittämisseminaarin Inarissa syyskuussa 2013. Seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittama Lapin yliopiston tekemä tutkimusta saamelaisten hyvinvoinnista ja terveydestä91. Tutkimus osoitti, että saamelaisten tyytyväisyys sosiaali- että terveyspalveluihin on merkittävästi heikompi kuin pääväestöllä. Tutkimuksen mukaan (118 henkilöä haastateltu) tyytyväisyys sosiaalipalveluihin oli vain 28 % ja terveyspalveluihin 55 %. 476. SaKaste -hankkeen aikana on vahvistettu saamelaisten kotiseutualueella työskentelevän sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saamen kielen ja kulttuurin osaamista. Erityisesti varhaiskasvatus- ja vanhustyöhön on kehitetty toimintamalleja ja työkaluja henkilöstön käyttöön. Vanhustyön työkalupakki on sähköisessä muodossa vuonna 2013 tehty opas ja ohjeistus siitä, ”Miten toimin, kun asiakkaana on saamelainen ikäihminen?”. Jokaisella paikkakunnalla lisätään oppaaseen omat kulttuuriset erityispiirteet. 477. Saamenkielisestä palvelutuotannosta vastaavat pääosin kunnat. Joitakin palveluja tuottavat myös järjestöt ostopalveluna. Saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ei kuitenkaan ole riittävästi eikä kaksikielistä ammattihenkilöstöä aina ole tarjolla tai heidän saamenkielinen osaamisensa on puutteellista. Inarin- ja koltansaamenkielisestä materiaalista on puutetta. 478. Saamelaisten kotiseutualueella haasteita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiselle yleisellä tasolla asettavat poikkeuksellisen harva asutus ja kuntien laaja pinta‐ala. Palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksiin ja yksityisiä palveluntuottajia ei alueella juuri ole. Saamelaisten kotiseutualueella asuvat saamelaiset asuvat pääasiassa hajallaan perinteisillä asuinalueillaan, joten etäisyydet palveluihin ovat usein pitkiä.92 479. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus saamelaisalueella sekä suomeksi että saameksi koetaan pääosin erittäin tai melko vaikeaksi.93 Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus kotiseutualueella ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa

91 Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut, http://www.doria.fi/handle/10024/92140 92 Niskala Asta & Räisänen Rea (toim.) 2016: Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluiden nykytilan kuvaus, Lapin sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Suomen osaamiskeskus, s. 48. 93 Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa ja Pohjola Anneli (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2013, s. 102.

85

Saamelaiskäräjien huomiot alhaisempia. Tähän vaikuttavat muun muassa etäisyys palveluista, asioinnin muuttuminen puhelinperusteiseksi tai siirtyminen verkkoon.94 480. Saamenkielistä materiaalia sosiaali- ja terveyspalveluista on niukasti saatavilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut Saamelaiskäräjien kanssa, että saamen kielellä tuotetaan yksi esite pohjoissaamen kielellä noin kerran vuodessa. Inarin- ja koltansaamen kielillä materiaalia ei tuoteta ollenkaan valtion resurssipulaan vedoten. 481. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä erityisenä lisähaasteena on kuitenkin puute saamenkielentaitoisesta ammattihenkilöstöstä etenkin julkisella sektorilla. Saamenkielisten palvelujen saatavuudesta ei myöskään tiedoteta riittävästi. 482. Yleisesti ottaen saamenkielisten palvelujen saatavuus on vähäistä koko saamelaisten kotiseutualueella.95 Paras tilanne omakielisten palveluiden saatavuuden suhteen näyttäisi olevan pohjoissaamenkielisillä asukkailla osissa Utsjoen ja Enontekiön kuntia. Heikoin tilanne on Sodankylän kuntalaisilla sekä inarin- ja kolttasaamenkielisillä Parhaiten näyttäisi olevan tarjolla saamenkielisiä kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluja. Muissa palveluissa saamenkieliset palvelut ovat lähinnä yksittäisten työntekijöiden varassa. 483. Lapin sairaanhoitopiirissä saamenkieliset palvelut on järjestetty pääsääntöisesti tulkkauksen avulla.96 Haasteena ovat päivystystilanteet, joihin tulkkausta ei pystytä järjestämään ennakkoon. Saamenkieliset muistisairaat vanhukset sekä lapset on tunnistettu asiakasryhmiksi, jotka eivät tule toimeen suomen kielellä. Hoitohenkilökunnalla on käytössään pohjoissaamenkielinen fraasisanakirja97 erityisesti saamenkielisten muistisairaiden hoidon avuksi ja tilainteisiin, jolloin tulkkausta ei ole mahdollista järjestää. Henkilökunnalle on myös tarjottu saamen kielen koulutusta omalla ajalla, mutta työnantajan kustannuksella. Kielitaitoa ei huomioida palkkauksessa, mutta rekrytoinnissa on voitu painottaa saamen kielen taitoa silloin kun hakijat ovat olleet muuten tasavertaisia.98 484. Lapin sairaanhoitopiirin verkkosivuilla on pohjoissaamenkielinen osio, ja tietoa esimerkiksi potilaan oikeuksista on saatavilla vaihtelevasti myös muilla saamen kielillä. 485. Inarin- ja koltansaamenkielisten erityissairaanhoidon palveluiden puutetta rajayhteistyö ei helpota, vaan niiden turvaamiseen tarvitaan erityistoimenpiteitä esimerkiksi parantamalla kielitaitoisen henkilöstön saatavuutta, lisäämällä kieli- ja kulttuurikoulutusta, rekrytoinnin erityistoimenpiteillä sekä tulkkipalvelun käyttöönotolla. Myös yhteistyön tiivistäminen Kolttien kyläkokouksen kanssa on tarpeen.99 Sama koskee erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. 486. Inarissa pidettiin helmikuussa 2015 saamelaisten rajayhteistyöseminaari, jonka järjestivät Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, saamelaiskäräjät ja sosiaali- ja terveysministeriö. Seminaarissa käsiteltiin erityisesti saamenkielisten palveluiden laatua ja saatavuutta sekä yhteistyötä Norjan ja Suomen välillä.

94 Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa ja Pohjola Anneli (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2013, s. 97–157. 95 Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa ja Pohjola Anneli (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2013, s. 97–157. 96 Ks. luku 5.1.2 97 http://www.sosiaalikollega.fi/uutiset/saamenkielisen-muistisairaan-hoidon-avuksi-fraasisanakirja (viitattu 5.1.2017). 98 Lapin sairaanhoitopiiri (videoneuvottelu 3.1.2017). 99 Niskala Asta, Räisänen Rea & Martin Maria (toim. 1.7.2016): Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palveluprosessit. Loppuraportti, s. 71.

86

Saamelaiskäräjien huomiot

Selvitys saamenkielisten palveluiden nykytilasta 487. Saamelaiskäräjät ja Posken saamelaisyksikkö ovat kartoittaneet marras-joulukuussa 2016 saamenkielisten lasten, nuorten ja perheiden palvelujen nykytilaa Suomessa100. Kartoituksen tilasi sosiaali- ja terveysministeriö. 488. Kartoituksella selvitettiin saamelaislapsille, -nuorille ja -perheille tarjolla olevien palveluiden nykytilaa. Palvelukartoitus kattaa varhaiskasvatus-, sivistys-, nuoriso-, kulttuuri- vapaa-aika-, kirjasto-, museo- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Raportissa esitellään palvelutarjonnan vahvuuksia, kehittämistarpeita sekä suosituksia palveluvajeiden täyttämiseksi. Tarkastelu kohdistuu saamelaisten kotiseutualueella kuntien, seurakuntien ja muiden saamenkielisiä palveluita tuottavien tahojen palveluihin sekä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Rovaniemen, Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun palveluihin. 489. Kartoituksen mukaan saamelaisten oikeus omakielisiin palveluihin toteutuu huonosti. Saamelaisten kotiseutualueella tilanne on hiukan parempi kuin sen ulkopuolella. Saamelaisten kotiseutualueellakin kielikohtaiset erot ovat kuitenkin suuret. Niin kotiseutualueen kuin muualla Suomessa heikoin tilanne on koltansaamenkielisillä. Saamelaisten kotiseutualueella parhaiten saamenkielisiä palveluita on tarjolla Utsjoen kunnassa. Eniten saamenkielisiä palveluja tarjotaan varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja vanhusten kotipalveluissa, vähiten nuorisotyössä, vapaa-aika-, kulttuuri-, liikunta- ja kirjastopalveluissa. 490. Lapin sairaanhoitopiirissä saamenkieliset palvelut on järjestetty pääsääntöisesti tulkkauksen avulla.101 Haasteena ovat päivystystilanteet, joihin tulkkausta ei pystytä järjestämään ennakkoon. Saamenkieliset muistisairaat vanhukset sekä lapset on tunnistettu asiakasryhmiksi, jotka eivät tule toimeen suomen kielellä. Hoitohenkilökunnalla on käytössään pohjoissaamenkielinen fraasisanakirja102 erityisesti saamenkielisten muistisairaiden hoidon avuksi ja tilainteisiin, jolloin tulkkausta ei ole mahdollista järjestää. Henkilökunnalle on myös tarjottu saamen kielen koulutusta omalla ajalla, mutta työnantajan kustannuksella. Kielitaitoa ei huomioida palkkauksessa, mutta rekrytoinnissa on voitu painottaa saamen kielen taitoa silloin kun hakijat ovat olleet muuten tasavertaisia.103 491. Lapin sairaanhoitopiirin verkkosivuilla on pohjoissaamenkielinen osio, ja tietoa esimerkiksi potilaan oikeuksista on saatavilla vaihtelevasti myös muilla saamen kielillä. 492. Inarin- ja koltansaamenkielisten erityissairaanhoidon palveluiden puutetta rajayhteistyö ei helpota, vaan niiden turvaamiseen tarvitaan erityistoimenpiteitä esimerkiksi parantamalla kielitaitoisen henkilöstön saatavuutta, lisäämällä kieli- ja kulttuurikoulutusta, rekrytoinnin erityistoimenpiteillä sekä tulkkipalvelun käyttöönotolla. Myös yhteistyön tiivistäminen Kolttien kyläkokouksen kanssa on tarpeen.104 Sama koskee erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. 493. Saamenkielisiä sosiaalipalveluita on selvitysten mukaan keskimäärin paremmin saatavilla kuin terveyspalveluita. Sosiaalipalveluiden saatavuus saamen kielellä on myös jonkin verran parantunut viime vuosina, mutta tarjonta on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäistä. Esimerkiksi vammaispalveluja tai lastensuojelun palveluja ei ole käytännössä saatavilla saamen kielellä. Myös sosiaalityön, päihdetyön ja kriisiavun saamenkieliset palvelut

100 http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1314&Itemid=149 101 Ks. luku 5.1.2 102 http://www.sosiaalikollega.fi/uutiset/saamenkielisen-muistisairaan-hoidon-avuksi-fraasisanakirja (viitattu 5.1.2017). 103 Lapin sairaanhoitopiiri (videoneuvottelu 3.1.2017). 104 Niskala Asta, Räisänen Rea & Martin Maria (toim. 1.7.2016): Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palveluprosessit. Loppuraportti, s. 71.

87

Saamelaiskäräjien huomiot ovat harvinaisia. Toisaalta vanhusten kotipalveluihin ja lasten päivähoitoon ollaan monin paikoin tyytyväisiä.105 494. Saamenkielisten palveluiden tarve korostuu vanhustenhuollossa ja muistisairaiden ihmisten palveluissa. Saamelaiset vanhukset ja muistisairaat puhuvat usein ainoastaan saamea. Jos saamenkielisiä palveluita ei ole ollenkaan tai niitä on saatavilla vain satunnaisesti, asiakkaiden kommunikointi voi olla hyvin rajoittunutta.106 Myös saamenkieliset lapset ovat erityisen heikossa asemassa silloin kun omakielisiä palveluja ei ole tarjolla. Vammainen saamenkielinen lapsi joutuu tällä hetkellä käytännössä kasvamaan suomenkieliseksi, koska kaikki kuntoutuspalvelut ovat suomenkielisiä ja suomalaisen kulttuurin mukaisia. Puhe‐ tai muuta terapiaa ei ole Suomessa tarjolla saamen kielillä ja rajat ylittävien palvelujen käyttö on monimutkaista tai niitä ei ole.107 495. Saamenkielisten verkkopalveluiden kehittäminen on yksi hyvä keino edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Verkkopalveluilla voidaan tavoittaa saamenkielistä väestöä niin kotiseutualueella kuin sen ulkopuolella. 496. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimiva saamen kielineuvosto myöntää vuosittain Saamen kieliteko -palkinnon palveluntuottajalle, joka on edistänyt saamen kielen asemaa ja saamenkielisiä palveluja Suomessa. Vuoden 2015 Kieliteko-palkinto osoitettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille yhteistyökumppaneineen Mielenterveystalo.fi-hankkeessa kehitetystä pohjoissaamenkielisestä masennuksen omahoito-oppaasta.108 497. SámiSoster ry on tuottanut saamelaiskulttuurisensitiivisen Muitogiisá-aineistopankin saamelaisten muistisairaiden omaisten ja sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattihenkilöstön tueksi. Aineistopankissa on tietoa muun muassa saamelaiskulttuurista ja saamen kielestä. Muitogiisá sopii myös ikäpolvien yhteisen toiminnan suunnitteluun sekä opetuskäyttöön.109

Työhallinto 498. Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin työ- ja elinkeinotoimistossa Enontekiöllä tai Ivalossa ei työskentele riittävästi saamen kieltä osaavaa henkilöstöä, joka voisi palvella saameksi. Tarvittaessa saamenkielinen asiointi on hoidettu tulkkauksen välityksellä ja asiakirjakäännöksin. PÄIVITETTÄVÄ

Saamen kieli evankelisluterilaisessa kirkossa

499. Saamen kielen asema on vahvistunut hieman luterilaisessa kirkossa viime vuosikymmeninä. Vuonna 1994 tuli voimaan kirkkolaki, joka määräsi, että seurakuntien pitää järjestää toimintaa ja tarjota palveluja saamen kielellä saamelaisten kotiseutualueella. 500. Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä seurakunnissa, jotka kuuluvat saamelaisten kotiseutualueeseen, noudatetaan lakia vuodelta 1991. Sen mukaan saamen kieltä on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioitaessa. Saamelaisten kotiseutualueen seurakunnat ovat osittain tai kokonaan kaksikielisiä, joten kirkollisia palveluita voi pyytää

105 Saamebarometri 2016, s. 30–31; Heikkilä Lydia, Laiti-Hedemäki Elsa ja Pohjola Anneli (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2013, s. 97–157. 106 Saamelaiskäräjien (27.6.2016) ja SámiSoster ry:n (31.5.2016) lausunnot oikeusministeriölle. 107 Niskala Asta & Räisänen Rea (toim.) 2016: Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluiden nykytilan kuvaus, Lapin sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Suomen osaamiskeskus, s. 51–54. 108 Yle-uutisten verkkouutinen 22.12.2015 klo 13:01 http://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/saamen_kieliteko_- palkinto_saamenkieliselle_masennuksen_omahoito-ohjelmalle/8544469 (viitattu 11.11.2016). 109 www.samisoster.fi/muitogiisa (viitattu 5.12.2016).

88

Saamelaiskäräjien huomiot saamen kielellä. Inarin seurakunnassa virassa oleva saamelaispappi palvelee koko saamelaisten kotiseutualueella. Seurakunnan kirkkoherralla on pohjois- ja inarinsaamen kielen taito. Enontekiön seurakunnan papeista toinen on pohjoissaamen taitoinen saamelaispappi. Utsjoen seurakunta on kaksikielinen ja ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta Suomessa. Seurakunnan henkilöstöstä kaikilla on pohjoissaamen kielen taito. xxx. Kirkolliset toimitukset kuten kaste, vihkiminen ja hautaus voidaan toimittaa inarin- ja pohjoissaamen kielillä kotiseutualueella. Saamenkielisiä ja kaksikielisiä messuja toimitetaan Inarin, Utsjoen ja Enontekiön seurakunnissa. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisissa seurakunnissa ja kotiseutualueella osittain sijaitsevassa Sodankylän seurakunnassa ei ole saamen kielen taitoisia työntekijöitä. Saamenkieliset nuorisotyöntekijät puuttuvat kaikista kotiseutualueella toimivista seurakunnista. xxxi. Kirkolliskokous totesi marraskuussa 2012, että tavoite kielellisten oikeuksien turvaamisesta muuttuvassa maailmassa on perusteltu myös kirkon näkökulmasta. Kirkkohallitus sai tehtäväksi laatia kirkolle kielistrategian. Kirkon kielistrategian tarkastelun piiriin päätettiin ottaa suomen ja ruotsin kielten lisäksi myös saamen kieli. Kielistrategia Puhetta Jumalalle ja Jumalasta omalla kielellä julkaistiin vuonna 2014. xxxii. Saamelaisilla on oma edustajansa evankelis-luterilaisen kirkon ylimmässä päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa ja hiippakuntavaltuustossa. Valinnan tekevät Saamelaiskäräjien kirkkoon kuuluvat jäsenet. xxxiii. Inarin seurakunnassa virassa oleva saamelaisten pappi palvelee saamelaisten kotiseutualueella. Oulun hiippakunnassa on toiminut saamelaistyön sihteeri vuodesta 2008 alkaen. Hänen tehtävänään on koordinoida kirkon saamelaistyötä koko maassa. Kirkkohallitus nimitti saamelaistyön neuvottelukunnan vuosille 2013-2017 ja samalla saamelaistyö selkiytyi osaksi kokonaiskirkon toimintaa. Samalla nimitettiin kirkkohallituksen asiantuntija vastaamaan saamelaistyöstä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kirkkohallituksessa ei ole saamen kielen taitoista henkilökuntaa.110 Kotiseutualueen ulkopuolella on järjestetty muutamia saamen- ja suomenkielisiä jumalanpalveluksia sekä Kauneimmat joululaulut -tapahtumia. xxx. Oulun hiippakunta toimii yhteistyössä Norjan ja Ruotsin kirkkojen saamelaisneuvostojen kanssa. Saamelaiset kirkkopäivät järjestetään joka neljäs vuosi, vuorotellen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kirkkopäivien järjestelyissä ovat mukana myös Suomen saamelaiskäräjät, Ruotsin ja Norjan saamelaiset kirkkoneuvostot, Barentsin kirkkojen neuvosto sekä Oulun ortodoksinen hiippakunta. xxxiv. Nykyisen kirjoitustavan mukainen virsikirja pohjois- ja inarinsaameksi saatiin käyttöön vuonna 1993 ja Uusi testamentti pohjoissaameksi vuonna 1998. Kirkollisia kirjoja on käännetty pohjois- ja inarinsaameksi. Inarinsaamenkielinen lasten raamattu julkaistiin vuonna 2010 ja pohjoissaamenkielinen vuonna 2002. Lapsille tarkoitettu saamenkielinen jouluseimi- askartelutyö valmistui vuonna 2011. Jouluseimi on käytössä saamenkielisissä varhaiskasvatusyksiköissä. xxxv. Yle Sápmi lähettää inarin- ja pohjoissaamenkielisiä hartausohjelmia.

110 http://www.oulunhiippakunta.evl.fi/tyoalat/saamelaistyo/

89

Saamelaiskäräjien huomiot

Saamen kieli ortodoksisessa kirkossa xxxvi. Kolttasaamelaiset kääntyivät ortodoksiseen uskoon 1500-luvulla. Ortodoksisuus erottaa kolttasaamelaiset Suomen muista saamelaisista, jotka kuuluvat pääosin luterilaiseen kirkkoon. Kolttasaamelaiset kuuluvat perinteisesti ortodoksiseen kirkkoon. Ortodoksiseen uskontoon liittyvät perinteet ovat osa kolttasaamelaista kulttuuria ja uskonnolla on suuri merkitys kolttasaamelaisia yhdistävänä tekijänä. xxxvii. Koltansaamen kielellä ei ole ollut kovin vahvaa asemaa kirkossa, mutta viime vuosina koltansaamen kielen käyttökirkon toiminnassa on lisääntynyt. Lapin ortodoksisen seurakunnan neljästä työntekijästä on koltansaamen kielen taitoa. Saamenkielisten jumalanpalvelusten toimittamisen mahdollistavat mm. Johannes Krysostomuksen papin käsikirjan eli liturgian sekä ortodoksitiedon käsikirjan koltannokset. Koltansaamenkielinen rukouskirja julkaistuun vuonna 1983 ja Johanneksen evankeliumi vuonna 1988. xxxviii. YLE Sápmi lähettää koltansaamenkielisiä hartausohjelmia. xxxix. Inarin kunnassa on kolme ortodoksista kirkkoa ja yksi kappeli. Keväjärvellä on tsasouna eli rukoushuone, joka on rakennettu keräysvaroin ja talkoovoimin ekumeeniseen käyttöön. xl. Lapin ortodoksisen seurakunnan työntekijöistä yksi pappi ja kanttori on sijoitettu Ivaloon palvelemaan pohjoisimpien kuntien kolttasaamelaisia ja muita ortodokseja. xli. Tärkeimmät ortodoksisen kirkon jumalanpalvelustekstit sekä kirkkolaulut on myös käännetty koltansaameksi. Ortodoksisen kirkkotiedon käsikirjan koltansaamenkielinen versio välittää eri-ikäisille koltille omaa uskonnollista perinnettä.

Hätäkeskukset xlii. Saamen kieltä taitavia henkilöitä on ollut ajoittain Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa, mutta ympärivuorokautista saamenkielistä palvelua ei ole voitu taata. Hätäkeskuspäivystäjän virkoja täytettäessä saamen kielen taitoa voidaan pitää hakijan etuna. Henkilölle voidaan lisäksi maksaa kielilisää kehityskeskustelun perusteella. Saamen kieltä osaavien henkilöiden hakeutumista Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen voidaan kuitenkin pitää haasteellisena, ottaen huomioon Suomessa saamen kieltä puhuvien henkilöiden määrä. Hätäkeskuslaitos on varautunut mahdollisista vaaratilanteista tiedottamiseen laatimalla valmiita saamenkielisiä käännöksiä. xliii. Kesäkuussa 2013 voimaantulleen vaaratiedotelain mukaan vaaratiedotteet on lähetettävä kolmella saamen kielellä, mikäli tiedote koskee saamen kielialuetta. Lapin aluehallintovirasto on julkaissut heinäkuussa 2013 vaaratiedoteoppaan saamenkielisen käännöksen, joka osaltaan auttaa saamenkielisten vaaratiedotteiden tuottamisessa. Opas on käännetty kaikille kolmelle Suomessa käytetyille saamenkielille. Tällä hetkellä on valmistumassa liite vaaratiedotusoppaaseen, jossa on eri viranomaisten (myös poliisin) mallifraaseja käännettyinä kolmelle saamen kielelle. Yle Sápmi on mukana asiassa siten, että he ovat velvoitettuja järjestämään 24/7 –periaatteella vaaratiedotteen lukemisen radiolähetyksessä.

90

Saamelaiskäräjien huomiot

11 ARTIKLA: JOUKKOVIESTIMET

Saamenkieliset televisio- ja radiolähetykset xliv. Ylen saamenkielinen toimitus Yle Sápmi111 Inarissa toteuttaa saamenkielisen julkisen pal- velun tehtävää. Yle Sápmi on yksi uutis- ja ajankohtaistoiminnan aluetoimituksista, mutta sen sisältöjä seurataan saamelaisalueen ulkopuolella ja se palvelee ympäri Suomea asuvaa saamelaisyhteisöä. Saamenkielisten palvelujen käyttö verkossa on kasvanut olennaisesti. xlv. Yle Sápmin toimitus tuottaa arkipäivin saamenkielisiä uutis-, ajankohtais- ja kulttuurissisältöjä sekä lasten ja nuorten ohjelmia ja hengellisiä sisältöjä kaikilla kolmella saamen kielellä radioon, televisioon ja verkkosivuille. Yle Sápmilla on oma radiokanavansa Yle Sámi Radio, nelikielinen verkkopalvelu sekä televisiossa vuosittain 30 jaksoa saamenkielistä lastenohjelmaa ja päivittäin kaksi tv-uutislähetystä. xlvi. Yhteispohjoismainen saamenkielinen Ođđasat –uutislähetys lähetetään päivittäin 10 kuukauden ajan vuodessa. Lisäksi Yle aloitti vuoden 2013 lopussa omat saamenkieliset tv- uutiset, Yle Ođđasat, saavuttaen keskimäärin 130 000 katsojaa päivässä. Pohjoissaamen lisäksi juontokieliksi tulivat myös inarin- ja koltansaame. xlvii. Yle Sápmilla jatkoi lastenohjelma Unna Junná ja nuorille aikuisille suunnattu radio- ohjelma Sohkaršohkka. Uutena pilottina valmistui nuorille aikuisille suunnattu kertaluontoinen televisio-ohjelma Sohkaršohkka-tv. Se tehtiin kolmella saamen kielellä yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa vuonna 2016. xlviii. Vuoden 2015 alusta uusi keskipäivän radiolähetys Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! eli Terve!- lähetys. Tiistaisin se lähetetään inarinsaameksi ja keskiviikkoisin koltansaameksi. Uudistuksen tavoitteena on tarjota saamenkielistä radiosisältöä päiväsaikaan, jolloin ihmiset kuuntelevat paljon radiota työpaikoilla, metsässä ja autossa. xlix. Yle Sápmi on Suomen kattavin saamenkielinen uutispalvelu. Yle Sápmi tuottaa suurimman osan sisällöstään saamen kielillä ja poikkeaa näin muista pohjoismaisista saamen toimituksista, jotka julkaisevat esimerkiksi verkkouutisia pääosin valtakielillä ruotsiksi ja norjaksi. . Yle Sami Radion arkiston digitointityö eteni vuonna 2016. Saamenkielisen Elävän Arkiston rakentaminen alkoi yhden kokoaikaisen työntekijän voimin. Työtä on rahoitettu nykyisestä budjetista vähentämällä radiotuotantoa. Arkisto sisältää mittaamattoman arvokasta kulttuurista materiaalia 1970-luvulta lähtien kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Digitointia on tehty yhteistyössä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin Saamelaisen kulttuuriarkiston kanssa.

Saamenkielinen sanomalehdistö li. Rovaniemellä ilmestyvä sanomalehti Lapin Kansa on julkaissut vuodesta 2012 lähtien viikottain muutamia uutisia pohjoissaameksi. Vähemmistökielisen uutispalvelun mahdollistaa valtioneuvoston myöntämä avustus (EUR 40 000 vuonna 2016). Lehti pyrkii säännölliseen saamenkieliseen tuotantoon.

12 ARTIKLA: KULTTUURITOIMINTA JA PALVELUT Saamelaiskulttuurin tukeminen

111 https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/

91

Saamelaiskäräjien huomiot lii. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut valtion kulttuuripolitiikan kehittämisstrategian vuoteen 2020.112 Se on tarkoitettu ohjaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön omaa toimintaa kulttuuripolitiikan alueella. Strategian mukaan tavoitteena on saamelaiskulttuurin aseman vahvistaminen alkuperäiskulttuurina tukemalla saamelaiskulttuurikeskusta ja saamelaisperinteestä nousevaa uutta luovaa tuotantoa. liii. Saamelaiskulttuuria tuetaan Suomessa monin eri tavoin. Taiteen ja kulttuurin yleiset palvelut ja avustusmuodot ovat saamelaisten käytettävissä samoin edellytyksin kuin muidenkin väestöryhmien. Sen lisäksi valtion talousarviossa on vuosittain varattu erityinen määräraha saamenkielisen kulttuurin tukemiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan. liv. Erillinen määräraha on osa saamelaisiin kohdistuvaa myönteistä erityiskohtelua, jonka tavoitteena on varmistaa, että tietty minimimäärä taiteen ja kulttuurin tuista käytetään saamelaiskulttuurin edistämiseen. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon periaatteen mukaisesti saamelaiskäräjät päättää avustusten myöntämisestä. Avustuksia myönnetään varsinaisena kulttuuriavustuksena kuten projektiavustuksina ja työskentelyapurahoina sekä saamelaisjärjestöjen toiminta-avustuksina ja julkaisutukina. Yksittäisille taiteilijoille tuesta on suunnattu vuosittain noin 13,7 prosenttia. Erityisesti nuoret taiteilijat hakevat työskentelynsä alussa tukea saamelaiskäräjiltä. Lisäksi lautakunta voi myöntää ilman hakemusta erityisen kulttuuripalkinnon. Kulttuurimääräraha on suuruudeltaan 176 000 euroa ja Pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen 15 000 euroa. Varsinaisen saamelaiskulttuurimäärärahan lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut vuosittain veikkausvoittovaroilla saamelaista lastenkulttuuria, sekä elokuva- ja musiikkikeskustoimintaa. lv. Myös valtion taiteenedistämisjärjestelmän (valtion taidetoimikunnat, alueelliset taidetoimikunnat, erillislautakunnat) jakamat taiteilija-apurahat ja valtionavustukset ovat saamelaistaitelijoiden käytettävissä. Vuosittain taiteen keskustoimikuntaan (nykyisin taiteen edistämiskeskus), valtion taidetoimikunnille, kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakuntaan ja näyttöapurahalautakuntaan tulee noin 14–20 hakemusta saamelaistaiteilijoilta. Saamelaisten yhteisöjen hakemuksia on vuosittain noin 2-4. Yhteensä nämä muodostavat noin 0,3 prosenttia kaikista hakemuksista. Eniten hakemuksia tulee kirjallisuuden ja kuvataiteen aloilla toimivilta taiteilijoilta. Yhteisöjen hakemukset painottuvat mm. elokuvaan. Myönteisen päätöksen on saanut hakemukseensa noin puolet hakijoista ja tuki on kohdentunut kirjallisuuteen, kuvataiteisiin ja elokuvataiteeseen. Myös säveltaidetta on tuettu Lapissa. lvi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle valtionavustusta suomalaisen kirjallisuuden kääntämiseen, julkaisemiseen ja tunnetuksi tekemiseen ulkomailla sekä suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen kaunokirjallisuuden edistämiseen (erilaiset käännös- ja painatustuet). Vuodesta 2010 alkaen tukea on myönnetty myös itäisten suomalais-ugrilaisten kansojen omakielisen kirjallisuuden suomentamiseen ja julkaisemiseen. lvii. Inarin kirkonkylälle on vuoden 2012 alussa avattu valtion omistama saamelaiskulttuurikeskus Sajos113. Keskus toimii sekä saamelaiskäräjien hallinnollisena keskuksena että monipuolisena kulttuurikeskuksena. Sen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.

112 Kulttuuripolitiikan strategia 2020. Opetusministeriön julkaisuja 2009:12, . 113 http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=162&Itemid=305&lang=finnish

92

Saamelaiskäräjien huomiot lviii. Opetus- ja kulttuuriministeriö ylläpitää saamelaista erikoiskirjastoa Rovaniemellä. Erikoiskirjaston tehtävä on koota kaikki saamen kielellä julkaistu aineisto ja luetteloida se kirjastojärjestelmään. Saamelainen erikoiskirjasto tiedottaa aineistoista ja avustaa saamelaisalueen kunnankirjastoja aineistojen valinnassa. lix. Jokavuotinen Inarissa järjestettävä Skábmagovat alkuperäiskansojen elokuvafestivaali tarjoaa areenan saamelaisille ja muille alkuperäiskansojen edustajille elokuviensa esittämiselle. Saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš toimii Norjan Koutokeinossa ulottaen kiertueensa myös Suomen saamelaisalueelle. Saamelaisten kotiseutualueella Suomessa ei ole omaa saamelaisteatteria. Suomen saamelaistaiteilijoista 12 % on kirjailijoita. Saamelaiskäräjät myöntää vuosittain avustuksia saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemiseen, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä tuki saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan 182 000 euroa vuodessa on riittämätön kirjallisuuden kustantamiseen kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä.

13 ARTIKLA: TALOUS- JA YHTEISKUNTAELÄMÄ

Valtionyhtiöiden saamenkieliset palvelut lx. Saamebarometrissa ei kysytty erikseen valtionyhtiöiden saamenkielisistä palveluista, joten tulokset ovat enintäänkin suuntaa-antavia. Mainitsemisen arvoista lienee kuitenkin se, että Metsähallituksen mainitsi nimeltä 11 vastaajaa, kun kysyttiin valtion viranomaisia ja palveluja, joissa on mahdollista asioida saamen kielellä. Metsähallituksen mainitsivat suhteessa muita useammin nimenomaan inarinsaamen puhujat. Sitä vastoin esimerkiksi Posti ja Finavia, joilla on toimipisteitä saamelaisten kotiseutualueella, eivät saaneet yhtään mainintaa.

Metsähallituksen saamenkieliset palvelut lxi. Saamelaisten kotiseutualueella Metsähallitus toteuttaa valmistunutta Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmaa yhteistyössä paliskuntien ja saamelaiskäräjien kanssa, edistää saamenkielistä viestintää. Metsähallitus kehittää toimintojen yhteensovittamista saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja alueen paliskuntien kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. lxii. Metsähallitus tarjoaa palveluja kolmella saamen kielellä.

Nuorisoneuvoston toiminta 530. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on järjestänyt saamelaiskulttuurinmukaista toimintaa saamelaisnuorille sekä pyrkinyt toiminnallaan vaikuttamaan ja parantamaan saamelaisnuorten asemaa ja elinoloja Suomessa. Nuorisoneuvosto oli järjestämässä aluepoliittista vaikuttamistapahtumaa ”Lappi vapaaksi – Vapaa Pohjola” Helsingissä 25.– 26.11.2016. Nuorisoneuvosto laati Saamelaiskäräjien hyväksymän Saamelaisnuorisopoliittisen toiminta- ja kehittämisohjelman vaalikaudelle 2016-2019. Nuorisoneuvosto kehittää mm. tieto- ja neuvontapalvelua ja digitaalista nuorisotyötä saamelaisnuorille, edistää vertaistiedottamista, kokeilee liikkuvaa nuorisotyötä saamelaisten kotiseutualueella ja siirtää perinnetietoa nuorille. Nuorisoneuvoston toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustuksella (120 000 euroa).

93

Saamelaiskäräjien huomiot

14 ARTIKLA: YHTEYDET VALTAKUNNAN RAJOJEN YLI

Luonnos Pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi

531. Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä neuvoteltu pohjoismainen saamelaissopimus parafoitiin eli neuvotteluvaiheen päätteeksi alustavasti vahvistettiin 13.1.2017. 532. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa saavutettiin alustava sovinto joulukuussa 2016. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten oikeudet siten, että saamelaiset voivat säilyttää, harjoittaa ja kehittää kulttuuriaan, kieliään ja yhteiskuntaelämäänsä niin, että valtionrajat häiritsevät tätä mahdollisimman vähän. 533. Sopimuksen mukaan sopimusvaltion allekirjoitusta tulee edeltää Saamelaiskäräjien hyväksyntä. 534. Tässä vaiheessa on vaikeaa ennustaa Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointiprosessin aikataulua. Oikeusministeriö on todennut, että Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi vaatii saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) uudistamista. Saamelaiskäräjälain uudistus olisi kuitenkin tärkeää saada voimaan hyvissä ajoin ennen vuonna 2019 pidettäviä seuraavia saamelaiskäräjävaaleja. Oikeusministeriö on asettanut uudistusta varten komitean ja seurantaryhmän, jonka on tarkoitus aloittaa työnsä syksyllä 2017. Luonnos Pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi on siirretty käsiteltäväksi Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle syksyn 2017 aikana.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto 535. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN)114 on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä. Murmanskin alueen saamelaisparlamentti on hakenut pysyvää jäsenyyttä SPN:ssä. SPN perustettiin vuonna 2000. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa. Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on. SPN:n toimintaa ohjaavat vuonna 1997 sovittu yhteistyösopimus ja vuonna 2003 hyväksytty työjärjestys. Puheenjohtajuus on parhaillaan Norjan saamelaiskäräjillä.

Pohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu 536. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto käynnisti vuoden 2013 alussa yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen. Hanke toteutettiin Interreg-rahoituksella vuosina 2013–2014. Saamen kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin tavoitteena on vastata paremmin saamen kielten ammattimaista kielityötä ja nykyisiä haasteita sekä saamen kielten säilymistä yhtenäisinä eri maissa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa käynnistettiin pohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu. Se toimi eri maiden saamelaiskäräjien yhteydessä verkostona. Hankkeen hallinnollisena johtajana on toiminut Suomen saamelaiskäräjät. Toiminta katkesi yli vuodeksi rahoituksen loppuessa, mutta on sittemmin jatkunut edelleen hankevaroin vuodesta 2015. Toiminnan rahoitus on turvattu kevääseen 2018 asti. Sámi Giellagáldun toiminnasta vastaavat kokoaikaiset kieliammattilaiset. Sen merkitys saamen kieliyhteisöille ja saamen kielten tulevaisuudelle on korvaamaton. Sámi Giellagáldun toiminta tulisi nopeasti vakinaistaa. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia ja

114 http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=11&Itemid=71&lang=finnish

94

Saamelaiskäräjien huomiot

tarvitsevat suunnitelmallista kielenhuoltoa, terminologiatyötä ja kielen käyttäjille suunnattuja neuvontapalveluita.

Erikoissairaanhoidon rajat ylittävä yhteistyö lxiii. Yhteistyö Norjan ja Ruotsin palveluntarjoajien kanssa on tärkeä keino turvata pohjoissaamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden monipuolista saatavuutta. Lapin sairaanhoitopiirillä on ollut erikoissairaanhoitosopimus Norjalaisen Helse Finnmarkin kanssa vuodesta 2007 lähtien. Esimerkiksi Karasjoella on erikoislääkärikeskus sekä lasten, nuorten ja perheiden psykiatrisia palveluita ja päihdekuntoutusyksikkö. Palveluja ovat käyttäneet muutamat kymmenet potilaat vuosittain. Muonion‐Enontekiön terveydenhuollon kuntayhtymällä puolestaan on yhteistyösopimus Ruotsin kanssa Karesuvannossa hammashoitoa koskien.115 Lisäksi Lapin sairaanhoitopiirillä on rajat ylittävä ensihoitosopimus vuodelta 2011.116 Suurimpana esteenä palvelujen käytölle on tiedottamisen puute. Saamenkielinen väestö ei tiedä palvelujen olemassaolosta tai siitä, miten niihin hakeudutaan.117

= = =

115 Niskala Asta & Räisänen Rea (toim.) 2016: Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluiden nykytilan kuvaus, Lapin sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Suomen osaamiskeskus, s. 48–49. 116 Niskala Asta, Räisänen Rea & Martin Maria (toim. 1.7.2016): Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palveluprosessit. Loppuraportti, s. 71. 117 Niskala Asta, Räisänen Rea & Martin Maria (toim. 1.7.2016): Lapin sairaanhoitopiirin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palveluprosessit. Loppuraportti, s. 71.

95