Ja Taloussuunnitelma 2021–2024 Ja Talousarvio 2021

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2021–2024 JA TALOUSARVIO 2021

Keski-Suomen Seututerveyskeskus

Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka,

Multia, Petäjävesi ja Toivakka

Järjestämistoimikunta 12.11.2020

Johtokunta 13.11.2020

Sisällys 1. Seututerveyskeskuksen toiminta ...... 2 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuus ...... 2 1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen ...... 3 1.3 Seututerveyskeskuksen strategia ...... 4 1.4 Seututerveyskeskuksen henkilöstösuunnitelma ...... 5 2. Avoterveydenhuollon vastuualue ...... 6 2.1 Vastaanottotoiminta ...... 6 2.2 Terveysneuvonta ...... 7 2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ...... 8 2.4 Fysioterapia ...... 8 2.5 Erityistyöntekijät ...... 9 2.6 Avoterveydenhuollon tulevaisuus 2021–2024 ...... 9 3. Sairaalahoidon vastuualue ...... 11 3.1 Laukaan sairaala ...... 11 3.2 Joutsan sairaala ...... 11 3.3 Keuruun sairaala ...... 11 3.4 Laitoshoidon tulevaisuus 2021–2024 ...... 12 4. Suun terveydenhuollon vastuualue ...... 13 4.1 Perushoito ...... 13 4.2 Erikoishammashoito ...... 14 4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus 2021–2024 ...... 14 5. Hallinnon vastuualue ...... 15 5.1 Hallinnon tehtävät ja tulevaisuus ...... 15 5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut...... 15 5.3 Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta ...... 16 6. Palvelusopimukset sopijakuntien kanssa ...... 19 6.1 Joutsa: palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 19 6.2 Toivakka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 22 6.3 Luhanka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 24 6.4 Keuruu: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 26 6.5 Petäjävesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 29 6.6 Multia: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 31 6.7 Laukaa: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 33 6.8 Konnevesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus ...... 36 7. Talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2021-2024 ...... 38 7.1 Talousarvion perustelut ...... 38 7.2 Tuloslaskelma vuodelle 2021 ...... 40 7.3 Talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2021-2024 ...... 41 7.4 Investointisuunnitelma vuosille 2021–2024 ...... 42 7.5 Rahoituslaskelma vuosille 2021–2024 ...... 43 7.6 Perusterveydenhuollon hoitopalvelukustannukset sopijakunnille 2021 ...... 44

1. Seututerveyskeskuksen toiminta 1.1 Seututerveyskeskuksen nykytila ja tulevaisuus

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluva perusterveydenhuollon liikelaitos Seutu- terveyskeskus on toiminut vuoden 2011 alusta eli vuoden 2021 alussa tulee 10 vuotta täyteen. Liikelaitos tuottaa perusterveydenhuollon (ml. suun terveydenhuollon) ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön lähipalvelut kahdeksan kuntansa kuntalaisille perustamissopimuksen mukaisesti. Pal- velutaso pohjautuu kunnittaisiin palvelusopimuksiin sekä johtokunnassa ja järjestämistoimikun- nassa päätettyihin yhteisiin toiminnan linjauksiin.

Viimeisten kolmen vuoden aikana seututerveyskeskus on keskittynyt kehittämään sekä peruster- veydenhuoltoa että tietyiltä osin myös kuntien sosiaalitoimea koskevia yhteisiä toimintaproses- seja sekä potilaiden hoidon tarpeeseen perustuvaa vastaanottomallia.

Edellisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikana totesimme liikelaitoksessa, että teemme vain niitä toimintatapauudistuksia, jotka ovat perusteltuja perusterveydenhuollon ja lähi- palveluiden tukemiseksi, vaikka lakimuutoksia ei saataisikaan aikaan. Merkittävimmät toimintata- pamuutokset ja uudistukset ovat tähän asti olleet mm. - hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) korostaminen resurssien ja osaamisen tarkoituksenmukai- sessa kohdentamisessa - potilassegmentaatio päivystyspotilaisiin (kiirevastaanotot arkisin ja lähipäivystykset iltaisin ja viikonloppuisin), satunnaiskävijöihin, kansansairauksia poteviin sekä paljon eri palveluja käyt- täviin potilaisiin - terveydenhuollon sosiaaliohjauksen ja moniammatillisten tiimivastaanottojen vakiinnuttami- nen osaksi sote-keskustyötä ja paljon palveluja käyttävien potilaiden hoitoa ja haltuunottoa - päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoidon turvaaminen osana perusterveydenhuollon palveluita kaikissa kunnissa - muistipotilaiden hoitoketjun varmistaminen yhdessä kuntien ikäihmisten palveluiden kanssa - erikoissairaanhoidon jalkauttaminen osaksi sote-keskustoimintaa yleislääkäreiden tueksi (ge- riatrian ja psykiatrian toiminta osana liikelaitoksen omaa tuotantoa sekä muiden erillisten eri- koislääkärivastaanottojen järjestäminen lähipalveluna isoimmilla terveysasemilla) - sähköisen asioinnin (ml. yhteydenotot, ajanvaraus, chat) ja etävastaanottojen kehittäminen.

Nyt uuden hallitusohjelman äärellä huomaamme, että pystymme jo varsin hyvin vastaamaan ”Tu- levaisuuden sote-keskus”-ohjelman tavoitteisiin, jotka STM:n ohjelman mukaan ovat seuraavat:

1. palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 2. toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 3. palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 4. palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen 5. kustannusten nousun hillitseminen

Tavoitteenamme liikelaitoksessa vuosina 2021- 2022 on - parantaa palveluidemme saatavuutta siten, että jokainen potilas saisi tarvitsemansa hoidon/ hoito päästäisiin aloittamaan viikon sisällä - parantaa hoidon jatkuvuutta niin, että jokaiselle potilaalle voidaan osoittaa oma yhteyshen- kilö, potilaan parhaaksi toimimme moniammatillisessa tiimissä - lisätä matalan kynnyksen digi-, etä- ja vastaanottopalveluita - edistää hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittareiden käyttöön ottoa aktiivisesti hoitokäytän- töjen pohjaksi 3

- keskittyä henkilöstömme työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työn ilon kasvattamiseen - tehdä kaikki tämä meille osoitettujen määrärahojen puitteissa eli tuottaa samalla rahalla vai- kuttavampaa hoitoa

1.2 Seututerveyskeskuksen organisaatio ja johtaminen

Vuoden 2020 aikana on seututerveyskeskuksen hallinnossa tapahtunut useita henkilöstövaihdoksia mm. johdon sihteeri, toimitusjohtaja ja hallinto- ja talouspäällikkö ovat vaihtuneet. Siirtymävaiheen aikana on päivitetty toimintatapoja ja kehitetty mm. raportointia vastaamaan paremmin johtamisen tarpeita.

1.3 Seututerveyskeskuksen strategia

Olemme päivittämässä strategiaamme vielä loppuvuonna 2020, ensin seututerveyskeskuksen johdon kanssa ja viemme strategian myös koko henkilöstölle kommentoitavaksi. Keski- Suomen seututerveyskeskuksen Strategia vuosille 2021- 2024 esitellään johtokunnalle ja järjestämistoimikun- nalle ja pyydetään heidän kommenttejaan myös ennen sen lopullista hyväksymistä.

1.4 Seututerveyskeskuksen henkilöstösuunnitelma

Henkilöstön kokonaislukumäärä tulee pysymään ennallaan. Henkilöstösuunnitelmassa vuonna 2021 eläköityy 18 henkilöä, joista 14 tehtävää täytetään. Tämän lisäksi 2 määräaikaista sijaista vakinaistetaan vuosilomavarahenkilöiksi. Toiseen etälääkärin virkaan ja psykiatrin virkaan saadaan tekijät, jolloin ulkopuolisen ostopalvelun tarve vähenee. Vuosien 2022-2024 eläköityvien tehtäviin tarvitaan uudet tekijät, suunnitelma tarkentuu näiltä osin myöhemmin.

2. Avoterveydenhuollon vastuualue

Avoterveydenhuollon toimintakenttä on laaja, sillä se ulottuu väestöön kohdistuvasta terveyden edistämisestä yksilöön kohdistuvaan terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kuntoutukseen. Vastuu- alueella on palveluita tuottavia toimipisteitä yhteensä 42, ja toiminta on moniammatillista yhteis- työtä. Potilaita ohjataan omahoitoon sekä korostetaan omaa vastuuta terveyden edistämisestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sähköisen asioinnin kehittämiseen panostetaan palveluiden saatavuuden parantamiseksi. 2.1 Vastaanottotoiminta

Seututerveyskeskuksen vastaanotto toimii asiakkaan tarpeen mukaisesti organisoidulla työnjako- mallilla, jonka lähtökohtana on hyvä hoidon tarpeen arviointi ja ajantasaiset terveys- ja hoitosuun- nitelmat. Keuruun alueen vastaanottomallia lukuun ottamatta vastaanottotoiminnassa on erikseen palvelupolut päivystys/kiireasiakkaille, pitkäaikaissairaille (mm. kansantauteja sairastaville) ja erityisen paljon palveluja/tukea tarvitseville asiakkaille. Mallissa huolehditaan myös Soten mukai- sesta palveluohjauksesta tarpeen mukaisesti. Haasteena toimintamallissa on hoidon jatkuvuuden turvaaminen monisairaille ja paljon palveluja käyttäville potilaille.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi Keuruun alueen vastaanottotoimintaa toteutetaan omahoitajan koordinoimalla moniammatillisella tiimityön mallilla, jossa potilaan yksilöllinen hoidon tarve kartoitetaan omahoitajan toimesta, lääkärikonsultaatio tukee tätä hoidon tarpeen arviointia ja hoidon suunnittelua. Rutiininomaisista vuosikontrolleista on luovuttu. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu sairaanhoitajia (myös mielenterveys- ja päihdehoitajia), lähihoitajia, lääkäreitä, fysiotera- peutteja ja palveluohjaaja sekä lakisääteisistä omaishoitajien ja yli 70 -vuotiaiden terveystarkas- tuksista huolehtivat terveydenhoitajat. Satunnaisesti hoitoa tarvitsevia potilaita hoitaa oma tiimi, joka toimii ylläkuvatulla tavalla potilaan hoidon tarvetta vastaavasti. Molempien tiimien toimintaa seurataan erikseen sovituilla mittareilla ja vaikuttavuutta sovituilla terveysindikaattoreilla (tiedolla johtaminen).

Vuoden 2021 aikana myös Laukaan ja Joutsan alueiden vastaanottotoiminta siirtyy kehittämistyön tuloksena omahoitajavetoiseen moniammatillisen tiimityömalliin.

Päihde- ja mielenterveystyön resursointi ja toteutus kuuluu osana vastaanottotoimintaan. Myös näiden palvelujen oikea-aikaista saatavuutta lähipalveluna on varmistettu integroimalla päihde- ja mielentervetyö osaksi muuta vastaanottotoimintaa. Henkilöstöhallinnollisesti kaikki Seututerveys- keskuksen päihde- mielenterveys- ja depressiohoitajat sekä aikuisia hoitavat psykologit ovat yh- den osastonhoitajan alaisuudessa. Tällä turvataan vahva substanssiosaaminen mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtamiseen ja sisällön kehittämiseen osana moniammatillista tiimityötä. Päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvää kotikuntoutusta, asumispalvelua ja ryhmätoiminnan koordinointia tiivistetään kokonaisuutena ja yhdessä kuntien muiden palveluiden kanssa.

Vastaanottopalvelujen kehittäminen edellyttää palvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden edelleen kehittämistä myös ottamalla käyttöön monipuolisesti sähköisiä toimintamalleja niin etälääkäri – toimintamallin, etäkonsultaatioiden ja muun sähköisen asioinnin muodossa.

Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminnassa on 140 työntekijää. Lähipalveluita tuotetaan jokaisessa jäsenkunnassa. Säännönmukainen lääkärin vastaanotto toimii kahdeksalla terveysasemalla, minkä lisäksi lääkärit käyvät konsultoimassa palveluasunnoissa sekä kotihoidossa. Viikoit- tain päivitettävällä seututerveyskeskuksen sivuilla julkaistavan T3-ajan (kolmas kiireetön vastaan- ottoaika) kuvataan hoidon saatavuutta kuntalaisille. Lääkärinvakansseja avopuolella on 39, 5. Va- kansseihin sisältyvät kaksi etälääkärin virkaa, kolme apulaisylilääkäriä sekä kolme omaa asiantun- tijaerikoislääkäriä (tähystyksiä tekevä lääkäri, psykiatri (Laukaa) ja geriatri) turvaamaan erikoissairaanhoidon konsultaatiot avainerikoisaloilla. Kaikkia potilastyöhön osallistuvia lääkärinvirkoja 7

seututerveyskeskuksessa on 42,5; lokakuussa 2020 viroista 27:ssä oli vakituinen viranhaltija ja muissa sijaisia. Lääkärirekrytoinnissa on panostettu ostopalvelun sijaan suoriin työsopimussuhtei- siin. Ajankohtaista neljän lääkärin vajetta on jouduttu paikkaamaan 1-2 ostolääkärillä ja 1-2 lääkä- rinvirasta puuttuu myös sijainen tällä hetkellä. Mahasuolikanavan tähystykset on toistaiseksi ul- koistettu ja Keuruulla psykiatripalvelu on ollut pitempään osittaisena ostopalveluna myös. Palve- lusetelillä pyritään tasaamaan jonoja kiireettömille lääkäriajoille, mutta se sopii vain osalle poti- laista.

Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan toimintalähtöisesti. Lähinnä se tapahtuu luonnollisen poistuman kautta työntekijöiden jäädessä eläkkeelle tai irtisanoutuessa. Hen- kilöstösuunnittelu tapahtuu hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta huomioiden esim. säh- köisten toimintamallien mahdollistaman työnjaon muutokset osaamisen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen varmistamiseksi. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan osana toimintojen turvaa- mista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista. Erikoistumiskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien, Valviran erikoispätevyyden (rajattu lääkkeenmäärääminen) omaavien sairaanhoitajien osaaminen ja resurssi kohdennetaan osaamista vastaavaan työhön vastaanotoilla.

Samoin tehdään suoravastaanottokoulutuksen käyneiden fysioterapeuttien osaamisen kohdentamisen kanssa. Näillä resursseilla turvataan osaltaan lääkäriaikojen riittävyyttä päivystysasioissa ja esim. kansantautien hoidossa. Vuoden 2021 aikana lääkkeenmääräämishoitajien koulutukseen ohjataan yksi sairaanhoitaja Keuruun alueelta. Suoravastaanottokoulutukseen pyritään saamaan ainakin yksi fysioterapeutti Keuruun alueelta.

Mahasuolikanavan tähystystutkimukset (n. 1000 kpl/v) on tuotettu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti aiemmin omana, mutta tällä hetkellä oman tekijän puuttuessa ulkoistettuna toimintana Laukaan ja Keuruun toimipisteissä. Kliiniset rasituskokeet suurelta osin ja osa ultraäänitutkimuk- sista tuotetaan omana toimintana lääkäreiden osaamisen mukaan. Sairaanhoitopiiri tuottaa radiologian lähipalveluita isoilla terveysasemilla. Aiemmin erikoissairaanhoidon tuottamat kardiologin ja ortopedin konsultaatiopäivät terveyskeskuksessa on tuotettu toukokuusta 2020 alkaen toistaiseksi ostopalveluna kustannussyistä. Erityistutkimuksista unipolygrafia ja sydänkäyrän (EKG) vuorokausirekisteröinti ovat saatavissa Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa, jotka palvelevat kaikkia seututerveyskeskuksen kuntia. Hermoratatutkimukset (ENMG) hankitaan yksityiseltä tuottajalta.

Moniammatillisen työotteen, lääkärikonsultaation etupainotteisen käyttöönoton sekä päiväaikai- sen kiireellisen ja puolikiireellisen vastaanoton tehostamisen ansiosta Keuruun arki-iltojen sekä samalla myös maakunnan yhteisen ilta- ja yöpäivystyksen käyttö on merkittävästi vähentynyt. Tämä mahdollisti arki-iltapäivystyksen lyhentämisen Keuruulla tammikuusta 2020 lähtien klo 16- 18. Laukaan päivystyksen aukioloaikoja lyhennetään samoin perustein päättymään tuntia aiemmin (arkisin klo 16-19 ja viikonloppuisin klo 8-17 tulevana vuonna.

2.2 Terveysneuvonta

Terveysneuvonnassa on tällä hetkellä yhteensä 45 terveydenhoitajan työpanosta, lisäksi terveysneuvonnan alle kuuluvat kolme lasten ja nuorten psykiatrista sairaanhoitajaa sekä nuorten päih- desairaanhoitaja, muistihoitajat ja Keuruun perheneuvolan työntekijät (2 psykologia, sosionomi ja sosiaalityöntekijä) sekä 0, 5 lääkärin virkaa Laukaan Hype:ssä. Keuruun, Multian ja Petäjäveden aikuisneuvolan (diabetes ja muistihoitajat integroituvat osaksi uutta moniammatillista vastaanottomallia syksyllä 2020. Tarkoituksena on laajentaa tätä mallia myös muihin kuntiin, jolloin terveysneuvonnan aikuisneuvolanpalvelut siirtyvät myös muualla osaksi moniammatillista vastaanottomallia. Terveysneuvonta käsittää perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, muisti ja diabeteshoitajapalvelut, nuorten psykiatriset ja päihdesai- raanhoitajan palvelut, perhekeskustoiminnan sekä terveydenhuoltolain mukaiset resursseja 8

vaativat tarkastukset. Näitä ovat mm. omaishoitajien, pitkäaikaistyöttömien ja senioreiden ter- veystarkastukset. Laki ja asetukset määrittelevät asiakasmäärät lääkäriä ja terveydenhoitajaa kohti. Syntyvien lasten määrä on edelleen Seututerveyskeskuksen alueella vähentynyt. Joissakin kunnissa aluejakojen ja resurssien uudelleen tarkastelu on ajankohtaista. Alueellinen toiminnan vastuunjako JO-KE-LA -alueella mahdollistaa äitiysneuvolatoiminnan järjestämisen laatukriteerien mukaisesti alueellisten tarpeiden mukaan.

Diabeetikkojen määrä on taas vastaavasti noussut jokaisessa kunnassa ja myös muistiasiakkaiden määrä on kasvava. Muistihoitajien resursointia ja työkenttää on tarkasteltu siten, palvelut pysty- tään nykyisin tuottamaan mahdollisimman tasapuolisesti. Muistihoitajien ja koordinaattoreiden toiminta on vakiintunutta kaikissa kunnissa

Laukaassa, Keuruulla ja Petäjävedellä perhekeskustoiminta on vakiintunutta moniammatillista toimintaa. Joutsassa uuteen Sote-Keskukseen tulee perhekeskus Tammi, joka pääsee aloittamaan toimintaansa uusissa tarkoituksenmukaisissa tiloissa marraskuussa 2020. Perhekeskuskoordinaat- tori aloitti myös toimintansa osa-aikaisena Joutsassa.

Avoin asiakkaille maksuton neuvolatoiminta aloitti Laukaan kirjastolla syksyllä 2020, tavoitteena toiminnassa on helppo saatavuus, ennaltaehkäisy ja terveyden edistämisen näkökulma. Tervey- denhoitokentässä on menossa monia kehittämisprojekteja sekä terveyden edistämisen hankkeita, joissa terveysneuvonnan työntekijät ovat aktiivisesti mukana myös kolmas sektori on näissä tii- viisti mukana. Terveysneuvonnassa kaikkia neuvola-aikoja voi varata myös sähköisesti, lisäksi chat- palvelu on aloittanut. Asiakaspalveluaikoja laajennettu Laukaan terveysneuvonnassa, jossa samalla myös chat-palveluajat ovat laajentuneet.

2.3 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on yhteensä 12 terveydenhoitajan työpanosta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa alkanutta lapsen ja nuoren kehityksen ja kokonaisval- taisen hyvinvoinnin tukemista ja pitkäaikaisseurantaa. Toiminta tapahtuu terveydenhoitajan, psy- kologien, terveyskeskuslääkärin, suun terveydenhuollon sekä oppilashuollon yhteistyönä. Poikien HPV-rokotukset alkoivat syksyllä 2020. Seututerveyskeskuksen psykologi toimii Petäjäveden, Mul- tian ja Toivakan koulupsykologina. Laukaassa ja Keuruulla on kuntien omat koulupsykologit, Jout- san seututerveyskeskuksen psykologi hoitaa myös koulupsykologin tehtäviä. 2.4 Fysioterapia

Fysioterapiassa on yhteensä 17 työpanosta. Kuntoutus sisältää fysioterapian vastaanottotoiminnan, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiatoiminnan ja apuvälinepalvelun sekä veteraanikuntoutuk- sen.

Fysioterapioiden esimiestehtävät ovat yhdellä osastonhoitajalla ja fysioterapioiden kehittäjäfy- sioterapeutin tehtävät 50% työajalla yhdellä fysioterapeutilla. Suoravastaanottotoiminta on vakiintunutta jokaisen Seututerveyskeskuksen kunnan alueelle. Yhteistyö erikoissairaanhoidon teko- nivelhoitoketjussa on jo toteutunut ja proteesipoliklinikan kanssa alkaa etävastaanottotoimintana kaikissa fysioterapioissa Seututerveyskeskuksessa. Seututerveyskeskuksen fysioterapian työpaja- toiminnalla pyritään kehittämään jo voimassaolevia käytänteitä fysioterapian laajassa toiminta- kentässä, joita ovat vastaanottotoiminnan lisäksi apuvälinepalvelu, vuodeosastokuntoutus sekä lääkinnällisen kuntoutus.

2.5 Erityistyöntekijät

Terveyskeskuspsykologit (5 työpanosta) toimivat Keuruulla, Laukaassa ja Joutsassa palvellen myös pienempiä Seututerveyskeskuksen kuntia. Terveyskeskuspsykologin työn painopiste on lasten ja nuorten palveluissa perheiden, päivähoidon, neuvolan ja koulun tukena. Osa psykologeista pitää myös aikuisvastaanottoa ja tekee psykologin tutkimuksia tai työkykyarvioita sovitun työnjaon mukaisesti. Verkostotyyppinen yhteistyö perheiden, päiväkotien, koulun, sosiaalitoimen, perhekes- kusten, psykiatrian poliklinikkojen ym. tahojen kanssa on korostunut toimintatapana. Aikuisten päihde- ja mielenterveystiimeissä Laukaassa ja Keuruulla on myös omat psykologit kummassakin.

Puheterapeuttien toiminnassa pääpaino on lasten vaikeissa puhe- ja äännehäiriöissä. Aikuisväes- tölle palveluita on pystytty tuottamaan vain hyvin rajallisesti. Seututerveyskeskuksella vakansseja on viisi, näistä neljässä on vakituinen tekijä. Sekä puheterapioissa että terapia-arvioissa on jouduttu turvautumaan maakunnallisen hankintarenkaan kilpailuttamaan ostopalveluun. Myös etä- hoitoa toteutetaan omana ja ostettuna palveluna.

Toimintaterapeutit (yhteensä 4) toimivat neuvola- ja perhekeskusverkostoissa ja tekevät kaikkiin seututerveyskeskusten kuntiin toimintaterapeutin arviot omana toimintana. Varsinaiseen terapi- aan on tarvittu ostopalvelua oman toiminnan lisänä. Ostopalvelu toteutetaan pääsääntöisesti pal- velusetelillä. 2.6 Avoterveydenhuollon tulevaisuus 2021–2024

Asiakas/kunta Kuntalaisen hoitoon pääsyä ja hoidon saatavuutta sekä hoidon jatkuvuutta pyritään parantamaan eri tavoin. Palvelujen saatavuuden varmistaminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen edellyttää omahoitajavetoisen moniammatillisen tiimityön edelleen kehittämistä sekä monipuolisten sähköisten toimintamallien käyttöönottoa niin etälääkäri - toimintamallin, etäkonsultaatioiden ja sähköisen asioinninkin muodossa. Kustannusten hillitsemiseksi tehdään kesälle 2021 ja vuodenvaihteeseen 2021-2022 suunnitelma sulkujen toteuttami- sesta pienemille vastaanotoille, kuitenkin niin, että hoidon saatavuuteen ei tule viivästymiä ja vanhushuollon konsultaatiot turvataan. Tartuntatautitilanteen (Korona) takia infektiovastaanotot jou- dutaan keskittämään todennäköisesti pitemmäksi aikaa, mikä turvallisen asioinnin varmistamiseksi vaikuttaa myös terveysasemien aukioloihin.

Siirtyminen moniammatilliseen tiimivastaanottoon mahdollistaa tavoitteen hoitoon pääsystä myös lääkärille sotetavoitteiden mukaisesti alle 7 päivässä. Terveysasemien sivutoimipisteiden kanssa yhtälö on huonosti toteutettavissa, koska yksittäinen lääkäripäivä harvakseltaan aiheuttaa hoitojonoa eikä mahdollista moniammatillista työn jakamista hoitajille tai muille ammattilaisille. Siitä puuttuu jatkopalveluohjaus ja asiat jäävät valitettavan usein kesken ja asiakkaalle aiheutuu helposti lisäsoittoja ja -ajanvarauksia ja -tutkimuksia pääterveysasemalla. Toiminta on tehotto- mampaa kuin tiimissä työskentely, jossa palvelu mahdollistuu joka arkipäivä. Palveluverkon kriit- tistä tarkastelua, erityisesti sivupisteiden osalta, on syytä tehdä hoidon pääsyn korjaamiseksi. Lä- hipalvelua voidaan toteuttaa harkitusti tarpeen mukaan, mutta ei vakioaikoina.

Palautetta asiakastyytyväisyydestä kerätään säännöllisesti palvelun laadun ja toiminnan kehittä- miseksi jatkuvasti. Asiakkaille tarjotaan palveluseteliä/maksusitoumusta puuttuvissa terapiapalve- luissa. Myös kiireettömään yleislääkäripalveluun tarjotaan palveluseteliä, jos hoitoon pääsy viiväs- tyy.

Prosessit/toiminta Vuoden 2021-2024 aikana Seututerveyskeskus tullee osallistumaan aktiivisesti valtakunnalliseen ja maakunnalliseen Sote -valmisteluun. 10

Vastaanoton toimintamalleilla vahvistetaan moniammatillista yhteistyötä huomioiden erityisesti paljon palvelua tarvitsevat asiakkaat. Tavoitteena on saada tämä asiakasryhmä paremmin hallitse- maan arjen toimintaa ja omahoitoa. Palveluohjauksen roolia vahvistetaan osana moniammatilli- suutta.

Kaikissa potilaskontakteissa toteutetaan varhaisen tuen ja tunnistamisen periaatetta (valmenta- minen). Terveyden edistäminen toteutetaan yksilöohjauksena, mutta enenevässä määrin erilai- sina ryhmätoimintoina. Lisäksi osallistutaan eri tapahtumiin.

Lääkinnällinen kuntoutus pyritään toteuttamaan pääosin omana työnä, osa hankitaan ostopalveluina tai palvelusetelillä. Sairaalaosaston terapiapalveluihin vastataan kuntouttavalla työotteella, millä estetään kotiutuksen viivästyminen ja tuetaan kotona selviytymistä. Yhteistyötä tältä osin lisätään kotihoidon ja kuntien fysioterapeuttien kanssa.

Tiivistetyllä muistihoitajien, muistikoordinaattorien ja geriatrin konsultaatiotoiminnalla (oman te- kijän puuttuessa) ja päivitetyllä muistihoitopolulla pyritään geriatrinen asiantuntijuus saamaan riittämään tyydyttävästi koko seututerveyskeskuksen kuntien väelle (Geriatrimitoituksesta on val- takunnassa suositus, jonka mukaan tarvitaan geriatri / 20 000 asukasta kohden).

Henkilöstö Hoitohenkilökunnan määrää ja koulutusrakennetta arvioidaan hyvän perustehtävän toteutumisen pohjalta. Henkilöstön liikkuvuutta tehostetaan tarkoituksenmukaisesti osana toimintojen turvaa- mista ja hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistamista.

Kehittämistoiminnan painopisteenä on asiakaslähtöinen ja omahoitajavetoinen moniammatillinen vastaanotto- ja perhekeskustoiminta, joka edellyttää jatkuvaa toimintaprosessien arviointia (tiedolla johtaminen), toimintamallien yhdenmukaistamista, työnjaon kehittämistä ja osaamisen joh- tamista.

Talous Toiminnan keskittäminen laadullisesti vaikuttaviin palveluihin on kustannustehokasta. Laatumitta- reiden käyttöönotto antaa kuvan siitä, kohdennammeko verovarojamme oikein.

Jokaisen vapautuvan vakanssin tarkoituksenmukainen täyttö arvioidaan aina erikseen suhteessa tarvittavaan osaamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Myös resurssien käyttöä yli vastuualue- ja yksikkörajojen tehostetaan edelleen.

Potilaskohtaisten hoitotarvikkeiden kustannusten kasvun hillitsemiseksi on vuoden 2019 puolella aloitettu selvitysprojekti yhdessä jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteenamme on löytää kevään 2020 aikana nykyistä kustannustehokkaampia ratkaisuja tarvikejakelussa.

Ostopalvelujen osalta jatketaan kriittistä tarkastelua, jota käsitellään toimenpidevaihtoehtoineen johtoryhmässä ja -kunnassa sekä järjestämistoimikunnassa.

3. Sairaalahoidon vastuualue

Terveyskeskussairaaloiden perustehtävänä on vastata viiveettä ja ympärivuorokautisesti seututerveyskeskuksen alueen väestön sairaalahoidon tarpeeseen. Potilaita tulee sairaalahoitoon lääketie- teellisin perustein terveysasemien omilta vastaanotoilta, päivystyksistä, erikoissairaanhoidosta sekä erikseen sovitusti suoraan kotoa. Terveyskeskussairaalatasoista hoitoa toteutetaan kolmessa sairaalassamme eli Laukaassa, Keuruulla ja Joutsassa. Sairaalat eivät tuota pitkäaikaishoitoa (hoi- vaa).

Seututerveyskeskuksen eri kuntien potilaita hoidetaan pääosin oman kunnan tai lähimmän kunnan terveyskeskussairaalassa. Paikkatilanteen ja hoitoisuuden mukaan käytetään tarvittaessa myös muita Seututerveyskeskuksen sairaaloita ja myydään hoitopaikkoja myös Seututerveyskes- kuksen ulkopuolisille kunnille (lähinnä Jyväskylälle). Geriatrin konsultaatiot pyritään turvaamaan osastoille sekä muualle vanhushuoltoon yhdessä tiiviin muistihoitajatyöparityön avulla.

Terveyskeskussairaaloiden esimiehet ja asiantuntijahoitajat osallistuva aktiivisesti maakunnalliseen vuodeosastotoiminnan kehittämiseen osana Sote -suunnittelua.

3.1 Laukaan sairaala

Sairaansijoja on vuoden 2021 alussa 22. Vuodelle 2021 arvioidaan tulevan 5 000 hoitopäivää. Lau- kaan sairaalassa hoidetaan myös Konneveden ja Toivakan alueen potilaita, mutta tarvittaessa myös muiden kuntiemme potilaita.

Tarvittaessa Laukaan sairaalan osasto profiloituu korona -epidemian niin vaatiessa Seututerveys- keskuksen kuntien yhteiseksi infektio-osastoksi. Laukaan terveysasemalla on tilajärjestelyin mahdollista hoitaa infektiopotilaita osaston 22 sairaansijan lisäksi kymmenellä lisäpaikalla terveysneuvonnan tiloissa.

3.2 Joutsan sairaala

Potilaspaikkoja on vuoden 2021 alussa 15 ja sairaala toimii nykyisissä tiloissa koko toimintavuoden ajan. Vuodelle 2021 arvioidaan tulevan 4 000 hoitopäivää. Joutsan sairaalassa hoidetaan pää- sääntöisesti myös Toivakan ja Luhangan alueen potilaita. Alueen infektiopotilaat hoidetaan Lau- kaan sairaalassa.

Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuodeosastotoimintaa varten remontoidaan 18 -paikkai- nen Sakuko (akuutti sairaanhoito / kuntoutus / kotiin vietävät palvelut) -yksikkö nykyisen Jousen tiloihin. Tärkeänä kehittämisalueena on miettiä yhdessä kunnan kotihoidon ja asumispalvelujen kanssa toimintakonsepti Sakuko -osastolle painottaen kotiin vietäviä sekä lähipalveluna tuotetta- via sairaanhoidollisia palveluita.

3.3 Keuruun sairaala

Sairaalan sairaansijamäärä on vuoden 2021 alussa 26. Vuodelle 2021 arvioidaan tulevan 6 500 hoitopäivää. Keuruu hoitaa pääsääntöisesti myös Multian ja Petäjäveden sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat. 12

3.4 Laitoshoidon tulevaisuus 2021–2024

Asiakas/Kunta Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sijoittelua ohjaa ensisijaisesti potilasturvallisuus, vuodeosas- ton kuormitus, hoidon erityspiirteet sekä potilaan asuinpaikka.

Aktiivinen kuntouttava toiminta jatkuu potilaan voimavarat ja tarpeet huomioiden. Painopistealu- eina ovat toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen sekä kaatumisen ehkäisy ja ikäihmisen toimintakyvyn monipuolinen, suositusten mukainen arviointi (EWS, NRS-2002, Frat, Ihon kunto, Audit, VIP- score ja NRS -kipu).

Kaikille potilaille tehdään sairaalajakson alussa hoitosuunnitelma hahmottamaan hoitojakson pi- tuutta, näin kotiutukseen suuntautuminen alkaa heti. Hoitojaksot lyhenevät edelleen ja tämä edellyttää kunnan palvelurakenteen tehokasta toimivuutta. Potilaslähtöinen toiminta, turvallinen kotiutus ja jatkohoidon suunnittelu perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kunnan kotihoidon ja sosiaalitoimen kanssa myös omaiset huomioiden. Jokainen vuorokausi sairaalassa lisää laitostumisen riskiä ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemistä ja vaikeuttaa kotiutuksen onnistu- mista. Tämä ja vuodeosastopaikkojen väheneminen edellyttävät hyvää yhdyshoitaja-/kotiutushoi- tajatoimintaa ja jatkohoidon koordinointia, jonka kehittämiseen osallistutaan aktiivisesti maakunnan Sote -kehittämisen osana. Kirjaamista kehitetään edelleen osana potilasturvallista tiedon siir- toa ja ollaan aktiivisena toimijana mukana Nova-sairaalan uudistuvan palveluohjauksen ja ikäih- misten kuntoutusprosessien kehittämistyössä.

Prosessit/Toiminta Nova-sairaalan valmistuminen, kuntien taloustilanne ja tulevat Sote-suunnitelmat linjaavat terveyskeskussairaaloiden tulevaisuutta. Palvelujen tarkoituksenmukainen ja potilaslähtöinen integ- raatio perustuu kunnissa hyvään ja visionääriseen suunnitteluun terveystoimen ja sosiaalitoimen välillä osana yhteistä palvelurakennetyötä. Hoivan ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen edellyttävät vakiintunutta terveyskeskussairaalatoimintaa jäsenkuntien alueella sekä hyvää yhteis- työtä ensihoidon kanssa samoin kuin kuntien muiden Sote -toimijoiden kanssa. Hoitopaikkoja on vuoden 2021 alussa 63, vähenemän vuoteen 2020 siis 5 sairaansijaa.

Henkilöstö Vuodeosastojen henkilökuntamäärä ja ammattirakenne pohjautuvat potilaiden hoidon tarpeeseen ja valtakunnallisiin mitoitussuosituksiin. Hoitoisuuden arviointia varten ei ole käytössä arvi- ointimittaria. Sairaansijamäärän laskiessa henkilöstömääriin tehdään tarvittavat muutokset luonnollisen poistuman kautta ja karsien pitkäaikaisten sijaisten määrää koordinoidusti huomioiden koko terveysaseman henkilöstö. Varahenkilöstö toimii tehokkaasti edelleen, haasteena äkkilähti- jävarahenkilöstön tehokkaalle käytölle on toimintojen väliset matkat.

Henkilöstömitoitus sairaalaosastoilla: Sairaala Sairaansijat Henkilömitoitus Joutsa 15 0,86 Keuruu 26 0,82 Laukaa 22 0,83

Laukaan ja Joutsan osastoilla toimii yksi osastonlääkäri ja Keuruulla 1-2 lääkäriä (yhteensä 3-4). Lisäksi Laukaassa ja Keuruulla vanhushuollon muut toimipisteet mukaan lukien palvelutalot on pyritty keskittämään yhdelle avohoidon lääkärille. Laukaasta ja Joutsasta puuttuu tällä hetkellä vakituiset lääkärit osastolta ja paikkausta on tehty vastaanottojen puolelta. 13

Talous Sairaansijojen käytön tehostaminen edellyttää käytön tarkkaa seurantaa ja toimivaa yhteistyötä kuntien asumispalveluiden sekä kotisairaanhoidon kanssa. Henkilöstömenojen osuus laitoshoidon kokonaiskustannuksista on suuri (72 %). Henkilöstöresurssin tarpeen mukainen kohdentaminen onnistuu kustannustehokkaasti vain tarkalla läsnäolosuunnittelulla, hyödyntämällä työaikapankkia ja uudistamalla henkilöstövoimavarojen kohdentamismenetelmiä.

4. Suun terveydenhuollon vastuualue

Terveydenhuoltolaki velvoittaa suun terveydenhuoltoa olemaan tavoitettavissa arkipäivisin virka- aikana, antamaan kiireellisen hoidon samana päivänä, tekemään hoidontarpeen arvioinnin yhtey- denotosta seuraavien kolmen päivän sisällä ja järjestämään hoidon kuuden kuukauden aikana. Lasten tarkastuksissa noudatetaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuol- losta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

Terveyden edistäminen Suun terveydenhuollossa terveyden edistämistyö koordinoidaan yhdessä seututerveyskeskuksen yhteisen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. Suun terveydenhuollon yksi- köt toteuttavat ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa eri-ikäisten asukkaiden kanssa, sekä mini - in- terventiota jokaisella asiakaskäyntikerralla.

Hoidon tarpeen arvio (entinen ajanvaraus) Keskitetty hoidontarpeen arvio on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa. Puhelinlii- kenne on järjestetty siten, että puhelinnumeroita on vain yksi ja ajanvaraukseen voidaan vastata useasta eri hoitolasta, jotta ruuhka-aikoina puheluihin vastaajia saadaan riittävästi. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajan- varaus toimii maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Sen rinnalla on lokakuussa 2019 aloitettu chat-toiminta, joka palvelee maanantaista perjantaihin klo 10-15.

Suun terveydenhuollon toimintaa tukevat toiminnat Röntgenin kuvantamispalveluista panoraama-, lateraalikallo- ja kartiokeilakuvantamiset hankitaan sairaanhoitopiirin kuvantamisen yksiköltä lukuun ottamatta hammasfilmikuvantamista, joka tapahtuu omissa hoitoloissa.

4.1 Perushoito

Suun ja hampaiden perushoitoa, sisältäen ensiavun, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, anne- taan kymmenessä hammashoitolassa. Yksiköiden toiminnasta vastaavat apulaisylihammaslääkärit yhdessä osastonhoitajien kanssa. Suuhygienisteillä sekä hammashoitajilla on itsenäistä vastaanottotoimintaa.

Kiireellinen ensiapu Kuntien virka-ajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys on järjestetty Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa. Toiminnan siirtämistä sairaala Novaan on suunniteltu. Yöaikainen ham- maslääkäripäivystys klo 21–08 järjestetään KYS:ssa.

4.2 Erikoishammashoito

Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä. Osa siitä toteutetaan Joutsan, Keu- ruun, Konneveden sekä Laukaan hammashoitoloissa ja osa ostopalveluina Jyväskylässä. Koko ter- veyskeskuksen alueen kirurgiaa sekä Petäjäveden ja Toivakan kuntalaisille myös oikomishoitoa järjestetään seututerveyskeskuksen omana toimintana Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Toi- minnalle välttämättömien konsultoivien oikojahammaslääkärien palvelut hankitaan ostopalveluina. Kiinteää protetiikkaa ja purennan kuntoutusta tuotetaan omana tuotantona Jyväskylässä Kansakoulukatu 1:ssä. Kirurgiaa, iensairauksien hoitoa ja irtoprotetiikkaa tuotetaan vähäisessä määrin ostopalveluna Pihlajalinnalla Jyväskylässä. Yksikön toiminnasta vastaa ylihammaslääkäri yhdessä osastonhoitajan kanssa. Erikoishoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta. Kunta- laiset eivät voi omatoimisesti hankkiutua erikoishoitoon.

4.3 Suun terveydenhuollon tulevaisuus 2021–2024

Asiakas/Kunta Koronan vuoksi jonoja kertyi n. 5000 käynnin verran. Alustavien laskelmien mukaan jonojen pur- kamiseen menee noin vuosi ilman ulkopuolista rahoitusta. Vuoden 2020 aikana jonojen purusta tehdään tarkempi suunnitelma, jonka toteutumisaikataulu riippuu täysin käytettävissä olevan rahoituksen suuruudesta.

Prosessit/Toiminta Työajan seurantaa ollaan toteuttamassa osana työntekijän opinnäytetyötä. Havainnoinnit ja mit- taukset on tehty vuonna 2018 kaikille ammattiryhmille. Tulokset ja niistä poimittavat kehityskoh- teet saadaan koottua vuoden 2021 aikana.

Kirjaamisen arviointi toteutetaan kaikille potilastyötä tekeville työntekijöille (hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat) vuoden 2021 aikana.

Henkilöstö Eläköitymiset ovat suuri haaste. Rekrytoinnit hoidetaan niin, että suunnittelemattomia katkoksia toimintaan ei tule. Vältetään ostotyövoiman käyttöä virka-ajan toiminnassa. Päivystyksen järjestä- miseen 24/7 henkilökunta ostetaan yhteistyössä Keski-Suomen muiden terveyskeskusten kanssa. Työnjako ja tehtävien siirto mahdollistetaan kehittämällä henkilöstörakennetta sitä kohti, että kaikissa hoitoloissa siten, että meillä olisi 1 hammaslääkäri/1 suuhygienisti tai itsenäistä työtä tekevä hammashoitaja.

Talous Talous on suunniteltu vuoden 2020 talousarviota vastaavaksi menojen osalta, mutta tuloissa on arvioitu olevan laskua vuoden 2020 talousarviosta 350 000€. Investointeina on talousarvioversi- ossa suunniteltu hankittavaksi uusia hoitoyksiköitä vuosina 2021-2024 yhteensä 10 kpl: Keuruulle 1 kpl, Multialle 1 kpl, Joutsaan 4 kpl ja Laukaaseen 4 kpl.

5. Hallinnon vastuualue 5.1 Hallinnon tehtävät ja tulevaisuus

Toimivan johtamisjärjestelmän tehtävänä on huolehtia suunniteltujen muutosten toteutumisesta ja seurannasta sekä kehittää niitä edelleen vastaamaan paikallisia tarpeita potilaslähtöisesti ja - turvallisesti. Lisäksi sen tehtävänä on kantaa vastuu erityisesti työntekijöiden työtyytyväisyydestä huolehtimalla riittävästä resursoinnista sekä hyvästä työilmapiiristä.

5.2 Konsernipalvelut ja muilta yksiköiltä hankittavat palvelut

Seututerveyskeskuksen käyttämistä palveluista hankitaan lähes 60 % sairaanhoitopiirin muilta yk- siköiltä. Vuoden 2021 talousarviossa on varausta yhteensä 5,438 miljoonaa euroa näihin palveluihin. Vuoden 2020 talousarviossa vastaava luku oli 5,222 miljoonaa euroa eli kustannusten muutos on +4,1 % vuodessa. Sairaanhoitopiirin sisäisten palvelujen kustannukset ovat Seututerveyskes- kuksen liikevaihdosta 13,5 %.

Tietojärjestelmäpalvelut ml. puhelinpalvelut hankitaan sairaanhoitopiirin tietohallinnon kautta. Keskeisin tietojärjestelmistä on potilastietojärjestelmä Effica, joka on yhteisessä tietokannassa sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa, eli sama tieto- järjestelmä toimii perusterveydenhuollossa noin 190.000 asukkaan väestöpojalla ja erikoissairaan- hoidossa noin 250.000 asukkaan väestössä. Seututerveyskeskus on tietojensa osalta oma rekiste- rinpitäjä. Muita tietojärjestelmiä ovat mm. Web-Marela, Flexim, laboratoriojärjestelmä sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon järjestelmät. Talousarvioon on varattu ostopalveluihin tieto- hallinnolta 2,161 miljoonaa euroa (1,974 miljoonaa euroa, +9,5 %).

Diagnostisia palveluita hankitaan sairaanhoitopiirin yksiköiltä 890.000 eurolla (874.000 euroa, +3,0 %). Merkittävin erä muodostuu radiologian palveluista, jonka toimintaa ovat seututerveyskeskuksen alueella toimivat kolme röntgenyksikköä, eli Laukaa, Joutsa ja Keuruu.

Lääkehuollon palvelut 405.000 euroa (216.000 euroa, +87,6%) hankitaan sairaanhoitopiirin apteekilta koko seututerveyskeskuksen alueelle. Myös lääkkeet ostetaan sairaanhoitopiirin apteekilta, varaus 310.000 euroa (331.000 euroa). Yhteensä palveluiden ja lääkkeiden ostoon on varattu 715.000 euroa (546.000 euroa, +31,0 %).

Hankinnan ja logistiikan palveluiden (hankintatoimiston, potilaslogistiikan ja kuljetusten) ostoihin koko seututerveyskeskuksen alueelle on varattu 160.000 euroa (184.000 euroa, -12,9 %).

Apuvälinepalvelut Sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yksikköön kuuluva alueellinen apuvälinekes- kus (AVEK) vuokraa ja toimittaa kalliimmat ja vaativammat apuvälineet seututerveyskeskuksen oman kuntoutustoiminnan kautta. Näihin ostopalveluihin on varattu 622.000 euroa (400.000 euroa, +55,4 %) sekä kuntoutus- ja terapiatarvikkeiden ostoihin 285.000 euroa (286.000 euroa). Pai- kallisesti toimivat kuusi kuntoutusyksikköä hankkivat ja lainaavat edelleen yksinkertaisemmat ja useammin tarvittavat apuvälineet.

Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon palvelut hankitaan asianomaisilta sairaanhoitopiirin yksi- köiltä. Henkilöstö- ja taloushallinnon ostopalveluihin on varattu yhteensä 842.000 euroa (830.000 euroa, +1,4 %). Henkilöstöhallinnon tehtäviä on runsaasti myös seututerveyskeskuksen toimis- tossa, mm. kaikki henkilöstön rekrytointiin ja palkanmaksuun liittyvät päätökset sekä tietojen tal- lentaminen palkkahallinnon järjestelmään. Myös lähiesimiehet tekevät runsaasti työtä palvelusuh- deasioissa. 16

Seututerveyskeskuksen jäsenkuntien omistamien toimipisteiden toimitilat ovat kunnat vuokran- neet sairaanhoitopiirin tekniselle toimelle, joka puolestaan edelleen laskuttaa vuokrakustannuk- set seututerveyskeskukselta. Seututerveyskeskuksen toimitiloista aiheutuviin vuokrakustannuksiin on varattu 2.618 miljoonaa euroa (2.739 miljoonaa euroa). Kuntien ulkopuolisten toimijoiden osuus em. vuokrakustannuksesta on edelleen 40.000 euroa.

Sairaanhoitopiirin kiinteistötekniikan palvelut seututerveyskeskukselle kustantavat edellisvuoden tapaan 33.000 euroa. Puhtauspalvelujen ostoon varataan edellisvuoden talousarviota vastaava 6.500 euroa.

Välinehuollon palveluihin on varattu 293.000 euroa (294.500 euroa, -0,5 %). Lääkintätekniikan palveluita käytetään jatkossa lääkinnällisten laitteiden huoltoon ja hallintaan, mihin on talousarviossa varattu 16.000 euroa.

Laboratoriopalvelut hankitaan pääosin Fimlabilta. Määrärahavaraus on 1.259.000 euroa (1.029 miljoonaa euroa, +22,4 %). Varaus on arvioitu edellisvuoden toteumatietojen perusteella, joihin nähden kuluvan vuoden talousarviovaraus vaikuttaa pieneltä. Laboratoriotutkimusten analyysitoi- minta on keskitetty, kuitenkin terveysasemien ja sairaaloiden toiminnan sujuvuuden kannalta välttämättömät tutkimukset analysoidaan paikallisesti, enimmäkseen pikatutkimuksina. Laborato- rionäytteiden ottaminen jatkuu kaikissa nykyisissä toimipisteissä. Käynnistyvällä laboratoriotutkimusten inventaariolla pyritään yhtenäistämään palvelujen käyttöä ja samalla säästämään kustan- nuksissa.

5.3 Potilas- ja asiakasturvallisuus, riskienhallinta ja sisäinen valvonta

Potilas- ja asiakasturvallisuus Seututerveyskeskus noudattaa henkilötietojen käsittelyssä EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, Suo- men lainsäädäntöä sekä viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Tietosuoja-asetuksen vaikutuksesta Seututerveyskeskukseen kohdistuu vaikutuksia, joiden myötä päivitämme henkilötietojen käsitte- lyyn liittyviä toimintatapoja tietosuojalainsäädännönvaatimusten mukaiseksi.

Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvi- oinnissa. Tavoitteena on, että terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuusosaaminen, tieto- turvallisuuden, lääkehoidon ja laiteturvallisuuden kehittäminen sekä työturvallisuuslain mukaiset henkilöturvallisuuteen ja väkivallan hallintaan sekä palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät koulutukset ovat kirjattuna yksiköiden koulutussuunnitelmissa ja henkilöstön osaaminen on perehdy- tyksen ja koulutuksen avulla varmistettu sekä ohjeistukset ovat ajan tasalla.

Seututerveyskeskuksen potilasturvallisuussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2019. Poti- lasturvallisuuskoordinaattori päivittää. Potilasturvallisuussuunnitelmassamme on huomioitu koko- naisturvallisuus, johon kuuluvat työturvallisuus, ympäristöturvallisuus ja tietoturvallisuus. Potilas- turvallisuus-, työturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja ympäristöpoikkeamat ilmoitetaan sähköisesti Awanicin Haipro-ilmoitusjärjestelmän kautta.

Turo -moniammatilliset turvallisuustyöryhmät kokoontuvat 2 kertaa vuodessa kaikilla terveysasemilla, jossa sovitaan koko terveysasemaa koskevista kehittämistoimenpiteistä. Turo-ryhmissä seurataan turvallisuusvaarojen ja -riskien arvioinnin pohjalta tehdyn toimenpideohjelman toteutusta. Käsiteltäviä asioita ovat mm. palo- ja pelastussuunnitelmat, kiinteistöjä koskevat asiat, sisäilma- työryhmissä päätetyt asiat, rakentaminen ja remonttiasiat sekä yksiköiden ajankohtaiset Turo- työryhmälle tuomat turvallisuuteen liittyvät asiat.

Henkilöstöturvallisuus ja työsuojelu Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työtekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Henkilöstöä on koulutettu väkivalta- ja uhkati- lanteita varten (mm. Avekki-koulutus) ja henkilöstölle on laadittu ohjeistuksia siitä, miten toimi- taan erilaisissa uhka- vaaratilanteissa. Terveysasemille on laadittu toimintamallit uhka- ja väkival- tatilanteissa toimimiseen ja toimintamalleja harjoitellaan käytännössä. Riskien ja vaarojen ar- vioinnit tehdään säännöllisesti. Henkilöstö ilmoittaa työturvallisuuteen liittyvät haittatapahtumat Haipro-järjestelmään. Toimipisteillä on tarvittaessa mahdollisuus käyttää sairaanhoitopiirissä debriefing-mallia (välitön tilanteen purkumalli). Esimiehille ja toiminnasta kiinnostuneille on jär- jestetty purkukoulutustilaisuuksia. Työhyvinvointijohtamisen malli on käytössä myös Seututer- veyskeskuksessa.

Riskien hallinta, sisäinen valvonta ja laatumittarit Seututerveyskeskuksen arkkiin on laadittu laatutaulut sairaaloihin ja vastaanotoille. Laatutaulun avulla seurataan kuukausittain hoidon laatuun liittyviä mittareita kuten sairaaloiden hoitopäivien määrää, kuormitusprosentteja, potilaspalautteiden määrää ja arvosanoja, Haiproista tapaturmien määrää, eHuuhteen käyttöä (kpl+ %), langatonta kirjaamista (kirjaukset, käyttäjät, EWS, Frat, NRS- 2002, kipu, Vip Skore, ihon kunto, Audit), rannekeratsioiden tuloksia (potilasmäärä+ %), hoitoon liittyvien infektioiden prevalenssia (kpl+%) ja painehaavaprevalenssia/- insidenssiä.

Vastaanotoilta seurataan suoritteita lääkärien ja hoitajakäynneistä, potilaspalautteiden määrää ja NPS lukua, potilasturvallisuus Haiproja, talouden toteutumaa, puheentunnistuksen (lääkärit/hoitajat) ja päätöksentuen (hoitajat) käyttöä, puheluiden määrää ja rannekeratsioiden (eli potilasran- nekkeiden käyttötutkimusten) tuloksia.

Kaikki potilashoitoon osallistuvat työntekijät seututerveyskeskuksessa suorittavat potilasturvalli- suuden verkkokurssin. Tavoite on, että poikkeamat hyvässä hoidossa ja potilasturvallisuudessa käsitellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käypä Hoito -suosituksia sekä sairaanhoitopiirin ja seututerveyskeskuksen omia prosessikuvauksia käytetään apuna potilaan hoidossa. Hoito-ohjeet on kirjattu sairaanhoitopiirin Hopo-järjestelmään ja ne löytyvät nyt myös internetistä Seututer- veyskeskuksen sivuilta.

Lääkehoidon turvallisuustavoitteena on, että lääkevahingot vähintään puolittuvat. Seututerveys- keskuksessa on oma lääkehoitotyöryhmä, joka seuraa lääkekulutusta ja hävikkiä, jakaa tietoa yksi- köihin ja arvioi toimintaa. Lääkehoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön lääkehoito-osaaminen varmistetaan kaikkien osalta sairaanhoitopiirin ohjeistusten mukaisesti. Lääkehoitosuunnitelmat päi- vitetään vuosittain jokaisessa yksikössä.

Jatkuva käsihygieniaseuranta on menossa ja tapahtuu sairaanhoitopiirin mallin mukaan. Myös eHuuhde tilastot ovat käytössä. Seututerveyskeskuksessa on aloittanut oma hygieniahoitaja, joka tekee yhteistyötä sairaanhoitopiirin hygieniahoitajien kanssa.

Laitevastaavat huolehtivat lääkeajokorttien suorittamista osana laiteturvallisuutta.

Pelastussuunnitelmat päivitetään noin kahden vuoden välein. Sairaaloihin tehdään säännölliset paloturvallisuustarkastukset (ml. poistumisturvallisuusselvitykset), samoin järjestetään sammutus- ja pelastusharjoituksia. Pandemiasuunnitelmat ja valmiussuunnitelmat päivitetään kahden vuoden välein.

Kaatumisten ehkäisyyn on luotu toimintamalleja Turo-projektissa. Sairaanhoitopiirin kanssa yh- teistyössä rakennetaan maakunnallista mallia kaatumisen ehkäisyyn. 18

Seututerveyskeskuksessa toimii vakavien vaaratapahtumien selvittämisen ryhmä. Haipro-järjestel- mästä seurataan vakavia vaaratapahtumia ja käynnistetään selvitys tarvittaessa. Seututerveyskeskuksessa noudatetaan sairaanhoitopiirin laiteturvallisuuden ohjeistuksia. Laite- vastaavat ovat käyneet laiteajokorttikouluttaja -koulutukset ja ottavat vastaan työntekijöiden ajo- korttinäyttöjä. Ajokortit kirjataan Arkkiin yksiköittäin. Esimiehet seuraavat niitä ja laiteajokortti- näytöt uusitaan 3 vuoden välein. Tietoturvaan ja -järjestelmiin liittyvät haittatapahtumat ilmoitetaan Haipro-järjestelmään.

Henkilöstö ilmoittaa kiinteistöön, kulkuteihin, sisäilmaan ym. liittyvät haittailmoitukset Haipro- järjestelmään. Ilmoitukset menevät potilasturvallisuuskoordinaattorille, joka jakaa ilmoitukset asi- anomaisille käsittelyä varten. Laajat ja vaikeat sisäilmaongelmat (riskiluku 4–5) käsitellään sisäil- matyöryhmissä.

Ostopalvelusopimuksissa varmistetaan ostopalveluiden potilasturvallisuus ja sovitaan laadun seurannasta lähetettäessä potilasta hoitoon. Ostopalvelusopimuksissa on kirjattu potilasturvallisuu- den ja -laadun varmistamisen menetelmät. Palveluja ostettaessa yksityiseltä terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen tuottajalta vaaditaan dokumentti omavalvontasuunnitelmasta.

6. Palvelusopimukset sopijakuntien kanssa

6.1 Joutsa: palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

JOUTSA

4 318 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL 30.6.2020) • tarvekerroin 1,44 (koko maa = 1,00) • tarvevakioidut menot 94 (koko maa = 100)

Seututerveyskeskuksen palvelujen käyttö, viimeiset 12 kk (lokakuu 2019 – syyskuu 2020) ja vertailu edelliseen vastaavaan jaksoon (Prodacapo Region) (HUOM. tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset maaliskuusta 2020 alkaneesta koronapandemiasta johtuen)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 4,7 %

Palvelusopimus: Joutsa

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 4 082 306 4 224 539 4 587 565 4 562 652 4 593 640 Avoterveydenhuolto 1 982 878 2 259 950 2 451 644 2 426 731 2 274 168 Laitoshoito 1 566 637 1 318 254 1 625 709 1 625 709 1 747 875 Suun terveydenhuolto 532 791 646 335 510 212 510 212 571 597

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa riit- tävä (odottavia äitejä yht. noin 16 äitiä/vuosi) - lastenneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa (yht. noin 230 lasta) - aikuisneuvolassa yhteinen terveydenhoitajaresurssi Luhangan kanssa sopiva (mm. yht. noin 406 diabeetikkoa), myös Leivonmäellä aikuis- ja diabetespalvelux1 (omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (yhteensä koulua, Mieskonmäen ala-aste ja Luhangan kirkonkylän koulu lakkautettu jo aiemmin, noin 450 opiskelijaa) työpanos riittävä ja kunnan toimesta koulukuraattori - nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan toiminta vakiintunut - 1x kuukaudessa puheterapeutti, 50% toimintaterapeutti, 1 psykologi (lapset, koulu, aikuiset) 4pv/viikko - perhekeskus Tammi aloittaa toimintansa uudessa Sote-keskuksessa 2.11.20 - perhekeskuskoordinaattori aloittanut toimintansa (noin 1½ pv/viikko)

Sairaanhoito: - vastaanotolla apulaisylilääkäri + 2,5 lääkäriä ja hoito- sekä avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Joutsa-Toivakka-Luhanka alueelle - päihde-mielenterveysvastaanotossa psykologi, sairaanhoitaja, psykiatri 1pv joka toinen viikko, päihdehoitaja 1pv/viikko, 1 terveyskeskuspsykologi, joka hoitaa myös lapset ja koululaiset - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - fysioterapiassa 3 fysioterapeuttia, joilla suoravastaanottoa ja osastolla työskentelyä. - vuodeosastotoiminta: 1 osastonlääkäri, 15 sairaansijaa, henkilökuntamitoitus 0,82 / sairaansija

Suun terveydenhuolto: - työpanokset: hammaslääkäri 2,0, hammashoitaja 3,5 ja suuhygienisti 1,1 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakouluka- dulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja Joutsan hoitolassa. Oikomishoito tehdään Joutsan hoitolassa - kannettavaa hoitoyksikköä Joutsassa käytetään palvelukodin asukkaiden ja kehitysvammaisten hammashoitoon - suunnitteilla on uusi hoitola, jonka suunnitteluun henkilöstö on hyvin sitoutunut

Toiminnasta:

Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna, ml. terveyskeskussairaalapal- velut. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon osalta hei- näkuussa toimii vain kiirevastaanotto. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma–to klo 8.00–14.30, pe 8.00–12.30 Leivonmäen näytteenotto 2 x/kk erikseen ilmoitettavina päivinä Kuvantaminen: ma, ke, pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Virka-ajan ulkopuolella KSKS/Yhteispäivystys

6.2 Toivakka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

TOIVAKKA

2 404 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL 30.6.2020) • tarvekerroin 1,10 (koko maa = 1,00) • tarvevakioidut menot 93 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 2,1 %

Palvelusopimus: Toivakka

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 1 492 929 1 464 657 1 679 655 1 670 186 1 615 745 Avoterveydenhuolto 849 102 858 236 931 824 922 355 922 911 Laitoshoito 317 922 258 570 382 426 382 426 341 321 Suun terveydenhuolto 325 905 347 851 365 405 365 405 351 513

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu-, lasten ja kouluopiskelijaneuvola: (äitejä noin 17/v, lapsia noin 240, 2 koulua yht. noin 320 koululaista): terveydenhoitajaresurssi riittävä, kunnalla ostopalveluna koulukuraattori 1 pv/vk - aikuisneuvola (diabeetikoita noin 250) resurssi riittävä. Omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat. - aikuispsykologi n. 1pv /viikko Joutsasta, toimintaterapeutti noin 2½ pv/viikko, puheterapeuttipalvelut yhteinen resurssi Joutsan kanssa. Koulu ja neuvolapsykologi 1-1½ pv /viikko

Sairaanhoito: - vastaanotto: 1,6 lääkäriä, lisäksi hoito- ja avustava henkilöstö - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä, lisäksi palvelusetelitoimintaa (etälääkäritoimin- nalla korjattu lääkärivajetta) - fysioterapeutti Joutsasta 30 % työpanos, muistikoordinaattori/muistihoitaja 50 % - vuodeosastopalvelut Joutsasta tai Laukaasta

Suun terveydenhuolto: - työpanokset hammaslääkäri 1,2, hammashoitaja 1,8 ja suuhygienisti 0,7 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Jyväsky- lässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä - Kannettavaa hoitoyksikköä käytetään Toivakan terveysasemalla hammashoitajan tai suuhygienistin työpisteenä sekä Kankaisten koululla, joissa on tehty suuhygienistin suorittamia 5 luok- kalaisten tarkastuksia, hammashoitajan suorittamia tarkastuksia, omahoidon ohjausta, ham- maskiven poistoa, pinnoituksia sekä hampaiden puhdistuksia.

Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon avopalvelut tuotetaan lähipalveluna. Ke- sän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on heinä- kuussa kiinni kiirevastaanoton toimiessa Joutsassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ti ja to klo 7.30–13.30 ajanvaraus Kuvantaminen: Joutsan terveysasemalla, ma, ke, pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Laukaan päivystys ma–to klo 16–19, pe 15–19 la–su ja arkipyhinä klo 8–17 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

6.3 Luhanka: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

LUHANKA

698 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

• tarvevakioidut menot 95 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 4,4 %

Palvelusopimus: Luhanka

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 654 528 628 681 818 536 814 200 777 172 Avoterveydenhuolto 323 935 349 472 426 710 422 374 439 343 Laitoshoito 225 130 165 915 256 487 256 487 229 420 Suun terveydenhuolto 105 463 113 294 135 339 135 339 108 409

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu-, lastenneuvola toimii yhteistyössä Joutsan kanssa tulevassa perhekeskus Tammessa - aikuis- ja diabetesneuvola (1 x viikossa) ja kouluterveydenhuollossa myös yhteinen resurssi Joutsan kanssa. Diabeetikkoja noin 73. Omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - puheterapeutti, toimintaterapeutti ja psykologi Joutsasta

Sairaanhoito: - vastaanotto: lääkäri 1 pv/vk Luhangassa, muina päivinä Joutsassa - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - vuodeosastopalvelut Joutsasta.

Suun terveydenhuolto: - työpanokset: hammaslääkäri 0,3, suuhygienisti 0,1, hammashoitaja 0,4 Suuhygienistin tai itse- näistä potilas työtä tekevän hammashoitajan palveluja tuotetaan sen mukaan, miten henki- löstö saadaan järjestymään. - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakouluka- dulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä sekä Joutsan hammashoitolassa ja oikomishoito tehdään Joutsan hoitolassa

Toiminnasta: Tarvittavia perustason palveluita pyritään tuottamaan lähipalveluna. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on kiinni. Kiirevastaanotto toimii Joutsassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan mer- kittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: lääkärin vastaanottopäivinä (ke) klo 9.00–10.00 Luhangassa, lisäksi ma–pe Joutsassa Kuvantaminen: Joutsan terveysasemalla ma, ke, pe klo 8.00–15.00 Päivystys: Virka-aikana Joutsan terveysasemalla muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

6.4 Keuruu: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

KEURUU

9 529 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL 30.6.2020) • tarvekerroin 1,33 (koko maa = 1,00) • tarvevakioidut menot 85 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 2,3 %

Palvelusopimus: Keuruu

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 8 302 204 8 960 894 9 037 886 8 785 852 9 646 383 Avoterveydenhuolto 5 331 977 5 853 697 5 972 992 5 912 296 6 680 500 Laitoshoito 1 799 603 1 772 078 1 927 073 1 735 735 1 770 569 Suun terveydenhuolto 1 239 540 1 335 119 1 137 821 1 137 821 1 195 314

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajaresurssi Keuruulla riittää hoitamaan Multian neuvolat (odottavia äitejä Keuruulla noin 60–65/vuodessa, Multialla noin 10- 14/vuosi), lastenneuvolassa lapsia noin 490. Synnytysten ja lapsimäärän vähennettyä on resurssin tarkastelu tarpeen, aluejakoa kartoitetaan uudestaan. - koulu- ja opiskelijaterveydenhoidon nykyresurssi riittää hoitamaan myös Multian; kaupungilla koulukuraattori ja koulupsykologi (yhteensä noin 1 300 opiskelijaa) - 1,4 terveyskeskuspsykologia ja toimintaterapeutti 4,5 päivää/viikossa, sekä 1,5 puheterapeuttia - perhekeskustoiminta vakiintunutta sisältäen oman perheneuvolapalvelun - aikuisneuvolatoiminta (diabetes ja muistihoitajat) integroitu osaksi Keuruun uutta vastaanottomallia lokakuun alusta.

Sairaanhoito: - vastaanotossa siirrytty moniammatilliseen tiimimalliin, jossa omahoitaja vastaa asiakkaan hoidosta - 1 apulaisylilääkäri, virkaan saatu tekijä parantaen lähijohtamista osastonhoitajan työparina. - 7 yleislääkäriä (hoitaa myös Multian), 2 osastonlääkäriä sekä hoitohenkilöstö ja avustava hen- kilöstö sekä yksi palveluohjaaja Keuruu-Multia-Petäjävesi alueelle - tähystystoiminta ostona tai oman lääkärin toimesta - Vastaanoton mielenterveys- ja päihdepalveluissa on 1,2 lääkäriä (omana 80 % ja ostopalveluna 40 %), 2 päihdehoitajaa, 1 psykologi ja 3 psykiatrista sairaanhoitajaa, 1 depressiohoitaja, 2 mielenterveyshoitajaa, lisäksi seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - sairaalan sairaansijoja alkuvuonna 26, hoidetaan myös Petäjäveden ja Multian terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat potilaat, hoitohenkilömitoitus 0,82 / sairaansija - fysioterapiassa 6 fysioterapeuttia (joista yhdellä suoravastaanottotoimintaa), osaston fysioterapeutti liikkuu joustavasti osaston ja avokentällä tarpeen mukaan - yhteinen toimintaterapeutti Keuruu-Multia-alueella - Haapamäen vastaanoton lääkäri Keuruulla tiimissä 5pv/viikko ja sovittaessa lähipalvelupäiviä Haapamäellä

Suun terveydenhuolto: - Keuruun hammashoitolassa: hammaslääkäri 4,2, hammashoitaja 5,8 ja suuhygienisti 2,1 sekä Haapamäen hammashoitolassa: hammaslääkäri 0,3, hammashoitaja 0,6 ja suuhygienisti 0,3 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakouluka- dulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja kerran kuukaudessa Keuruun hammashoitolassa. Oikomishoito tehdään Keuruun ja Haapamäen hoitoloissa - Haapamäen yhtenäiskoulun tiloissa suun terveydenhuollon käytössä on yksi hoitohuone.

Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna, ml. tähystystutkimukset. Kesän 2021 aikana toimipisteissä on supistettua toimintaa, josta sovitaan tarkemmin erikseen keväällä 2021 talousarviotilanteen mukaan. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn. Henkilöstömenojen osalta sairaansijojen vä- hennys osastolla mahdollistaa sijaismäärärahojen vähennyksen.

LAB: ma–pe klo 7.30–14.30 ajanvaraus Kuvantaminen: ma–to klo 8.00–15.00, pe klo 8.00–14.00

Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8–18, la–su ja arkipyhinä klo 10–16 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

6.5 Petäjävesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

PETÄJÄVESI

3 765 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL 30.6.2020) • tarvekerroin 1,08 (koko maa = 1,00) • tarvevakioidut menot 91 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 2,0 %

Palvelusopimus: Petäjävesi

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 2 568 753 2 460 602 2 486 860 2 426 970 2 707 239 Avoterveydenhuolto 1 782 261 1 542 535 1 647 399 1 630 658 1 813 333 Laitoshoito 403 119 504 946 434 583 391 434 496 983 Suun terveydenhuolto 383 373 413 121 404 878 404 878 396 923

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa terveydenhoitajan toimesta hoidetaan lisäksi myös kaikki rokotukset (odottavia äitejä noin 24-30/v) - lastenneuvolassa terveydenhoitajan resurssi riittävä (yhteensä noin 265 lasta) - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa terveydenhoitajan resurssi riittävä; kunnalla koulukuraattori (yht. noin 600 opiskelijaa) - perhekeskuksen toiminta vakiintunutta - terveyskeskuspsykologin palvelut 3 päivänä viikossa (lapset, koulu, perheet) ja koulupsykologi 2½pv viikossa - toimintaterapeutti 2 päivää/viikko, puheterapeuttipalvelut noin päivä viikossa - aikuisneuvolatoiminta integroitunut lokakuun alusta osaksi uutta vastaanottomallia Petäjäve- dellä

Sairaanhoito: - vastaanottotoiminnassa lääkäreitä 2,6, joka riittävä ja lisäksi hoitohenkilöstö ja laitoshuoltaja - apulaisylilääkäri ja osastonhoitaja (lähiesimiehet) yhteiset Keuruun ja Multian kanssa - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - fysioterapiassa 1 fysioterapeutti, jolla suoravastaanottotoimintaa - päihdehoitaja 2 pv/viikko Keuruulta - terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan Keuruulla

Suun terveydenhuolto: - Suun terveydenhuollon työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 1,4, hammashoitaja 2,0, suuhygienisti 0,9; - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian ja oikomishoidon palvelut keskitetysti Jyväsky- lässä Kansakoulukadulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä.

Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat palvelut tuotetaan lähipalveluna ja osin Keuruulla, ml. terveys- keskussairaalatoiminta. Suun terveydenhuollon osalta toimipiste on heinäkuussa suljettuna ja kiirevastaanotto on tuolloin Keuruulla. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma ja ke klo 7.30–15.00 ajanvaraus Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma–to klo 8.00–15.00, pe klo 8.00–14.00 Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8–18, la–su ja arkipyhinä klo 10–16 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

6.6 Multia: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

MULTIA

1 569 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL 30.6.2020) • tarvekerroin 1,40 (koko maa = 1,00) • tarvevakioidut menot 98 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 3,2 %

Palvelusopimus: Multia

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 1 167 812 1 266 504 1 275 178 1 240 030 1 187 641 Avoterveydenhuolto 728 067 809 039 849 736 841 101 828 203 Laitoshoito 298 886 296 713 267 026 240 513 195 226 Suun terveydenhuolto 140 859 160 752 158 416 158 416 164 212

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelu- ja lastenneuvola (raskaana olevia noin 10/vuosi, lapsia noin 64) re- surssitarve varsin pieni, Keuruulta terveydenhoitaja 1x viikossa/tai tarpeen mukaan - kouluterveydenhuollossa (noin 155 koululaista), terveydenhoitaja 2 pv viikossa - aikuisneuvolatoiminta integroitu osaksi uutta vastaanottomallia. Diabeetikoita noin 200. - psykologi 1 pv/viikko ja toimintaterapeutti 0,5 pv /viikko, puheterapeutti 0,5 pv viikko

Sairaanhoito: - avovastaanotolla lähipalveluna lääkäri 3 pv/vko ja lisäksi hoito- ja avustavat henkilöt - avovastaanoton lääkäri Keuruulla tiimissä 5pv/viikko ja lisäksi hoito- ja avustavat henkilöt - apulaisylilääkäri ja osastonhoitaja (lähiesimiehet) yhteiset Keuruun ja Petäjäveden kanssa - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - päihdehoitaja 1 pv/viikko - terveyskeskussairaalahoitoa tarvitsevat hoidetaan Keuruulla - fysioterapeutti x 2 /kuukaudessa

Suun terveydenhuolto: - työpanokset perushoidossa: hammaslääkäri 0,6, hammashoitaja 0,8 ja suuhygienisti 0,6 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakouluka- dulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja Keuruun hammashoitolassa. Oikomishoito teh- dään Keuruun hoitolassa.

Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki peruspalvelut tuotetaan Keuruulla ml. terveyskeskussairaalapalvelu, tarvit- tava osa lähipalveluna Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa. Suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni ja kiirevastanotto toimii Keuruulla. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: Multia ke 8-10.30 Keuruu ma–pe klo 7.30–14.30 ajanvaraus Kuvantaminen: Keuruun terveysasemalla ma–to klo 8.00–15.00, pe klo 8.00–14.00 Lähipäivystys: Keuruun lähipäivystys ark. klo 8–18, la–su ja arkipyhinä klo 10–16 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

6.7 Laukaa: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

LAUKAA

18 853 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve suhteessa maan keskiarvoon (Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain vuonna 2018, THL 30.6.2020) • tarvekerroin 0,93 (koko maa = 1,00) • tarvevakioidut menot 102 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 2,0 %

Palvelusopimus: Laukaa

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 10 595 256 11 443 365 11 956 045 11 915 420 12 415 420 Avoterveydenhuolto 7 040 314 7 871 316 8 229 340 8 188 715 8 787 446 Laitoshoito 1 563 053 1 363 612 1 606 096 1 606 096 1 515 866 Suun terveydenhuolto 1 991 889 2 208 437 2 120 609 2 120 609 2 112 109

Terveyden edistäminen: - äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa on tällä hetkellä riittävä terveydenhoitajaresurssi (odottavia äitejä noin 200) - lastenneuvolassa (lapsia noin 1700) terveydenhoitajaresurssi on tällä hetkellä riittävä - koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa (17 koulua, yht. noin 3120 opiskelijaa) koululaisten määrä on nousussa - ammattiopiston uusia opiskelijoita aloittanut syksyllä 2020 noin 80 - kouluterveydenhuoltoon järjestetty terveydenhoitajan lisäresursseja toimintoja tarkastele- malla - Laukaan perhekeskuksen toiminta on jo vakiintunutta - 0,5 lääkäri perhekeskuksessa on ollut erittäin toimiva - avoin neuvolatoiminta pilotti aloittanut syksyllä 2020 - aikuisneuvolassa omais- ja perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden lakisääteiset tarkastukset toteutuvat - 2 psykologia (toinen aikuisille ja toinen lapsille), toimintaterapeuttiresurssia 1,5 (sisältää Lie- vestuoreen 1pv), 2 puheterapeuttia (toinen hoitaa Konneveden pt tarpeen)

Sairaanhoito: - vastaanotolla 1 apulaisylilääkäri (yhteinen Konneveden kanssa) ja 12 yleislääkäriä - tähystystoiminta ostona tai oman lääkärin toimesta - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - lisäksi hoitohenkilöstö ja avustava henkilöstö sekä yksi palveluohjaaja Laukaan ja Konneveden alueelle - Vastaanoton mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykiatri 3pv/viikko, 0,5 terveyskeskuslääkä- riä 2pv/viikko, 1,5 psykologia, 5 psykologinen sairaanhoitaja, 1 depressiohoitaja, 1 terveyskeskuspsykologi ja 1 aikuisten päihdehoitaja - seututerveyskeskuksen yhteinen psykiatrinen osastonhoitaja ja asiantuntija/ konsultoiva psykiatri 1pv/viikko - fysioterapiassa 6 fysioterapeuttia (joista 3 suoravastaanottotoimintaa ja 80 % työpanos vuo- deosastolla) - vuodeosasto: 1 osastonlääkäri, 22 sairaansijaa, palvelee laukaalaisten lisäksi Konneveden ja tarvittaessa myös muun seututerveyskeskuksen potilaita, hoitohenkilömitoitus 0,83/sairaansija - Lievestuoreen vastaanoton lääkäri Laukaassa tiimissä 5pv/viikko, lähipalveluna tarvittaessa

Suun terveydenhuolto: - työpanokset Laukaan hammashoitolassa: hammaslääkäri 7, hammashoitaja 10,3 ja suuhygienisti 3,2 - työpanokset Lievestuoreen hammashoitolassa: hammashoitaja 0,4 ja suuhygienisti 0,4 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakouluka- dulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja kirurgian palveluja tuotetaan myös Laukaan hammashoitolassa. Oikomishoitoa tehdään sekä Laukaan että erikoishoidon yksikössä

Toiminnasta: Kaikki tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan lähipalveluna ns. täyden palvelun pe- riaatteella. Kesäaikana eri toimipisteissä voi olla kuitenkin supistettua toimintaa kiireettömien palveluiden osalta. Suun terveydenhuollon osalta heinäkuussa toteutetaan vain kiirevastaanottoa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma–to klo 7.30–14.30, pe 7.30–13.00 ajanvaraus Lievestuoreella ti ja pe klo 7.30–13.30 ajanvaraus Kuvantaminen: ma–pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Laukaan lähipäivystys ma–to klo 16–19, pe 15–19 la–su ja arkipyhinä klo 8–17 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

6.8 Konnevesi: Palvelutarpeen kuvaus ja palvelusopimus

KONNEVESI

2 606 asukasta (Väestörakenteen ennakkotilasto, Tilastokeskus 22.9.2020)

• tarvevakioidut menot 98 (koko maa = 100)

Asiakkaat: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Suoritteet: lukumäärä, ikäjakauma

(palkit kuvaavat kuukausia lokakuu 2019- syyskuu 2020)

Päivystyksen osuus suoritteista 1,5 %

Palvelusopimus: Konnevesi

€ TP 2017 TP 2018 TP 2019 TA 2020 TA 2021 Seutu TK yhteensä 2 209 997 1 878 112 2 051 608 1 997 948 1 915 615 Avoterveydenhuolto 1 315 501 1 243 141 1 344 297 1 310 637 1 199 578 Laitoshoito 512 555 257 433 337 499 337 499 384 420 Suun terveydenhuolto 381 941 377 538 369 812 349 812 331 617

Terveyden edistäminen: - äitiys-, perhesuunnittelupalvelut, joka toinen viikko ja yksilöllisen tarpeen mukaan (äitejä noin 10 /vuosi, lapsia noin 125). Lastenneuvolan ja aikuisneuvolapalvelut (omais-perhehoitajien, työttömien ja 70-vuotiaiden tarkastukset) hoitaa kolmipäiväistä työviikkoa tekevä terveydenhoitaja. - kouluterveydenhuollossa (3 koulua, yht. noin 280 opiskelijaa), kouluterveydenhoitaja 2-3 päi- vää/viikko, diabeteshoitaja 3 päivää /viikossa. Kunnalla oma koulukuraattori. - puheterapeutti ja toimintaterapeutti 1 pv/viikko - kunta tuottaa itse tai ostaa päihde- ja mielenterveyspalvelut

Sairaanhoito: - vastaanotolla 1½ yleislääkäriä ja 1 sairaanhoitaja, 2 muuta hoitohenkilökuntaa - 2 seututerveyskeskuksen yhteistä etälääkäriä - fysioterapiassa 1 fysioterapeutti, jolla myös suoravastaanottotoimintaa - vuodeosastohoito Laukaan sairaalassa.

Suun terveydenhuolto: - työpanokset Konneveden hammashoitolassa: hammaslääkäri 1, hammashoitaja 1,2 ja suuhygienisti 0,5 - suun erikoishoidon yksikkö tuottaa kirurgian palvelut keskitetysti Jyväskylässä Kansakouluka- dulla sijaitsevassa Erikoishoidon yksikössä ja kirurgian palveluja tuotetaan jonkin verran Kon- neveden hammashoitolassa. Oikomishoito tehdään Konneveden hoitolassa.

Toiminnasta: Pääsääntöisesti kaikki tarvittavat peruspalvelut tuotetaan lähipalveluna, osin keskitetysti Lau- kaassa. Kesän aikana toimipisteessä on supistettua toimintaa ja suun terveydenhuollon toimipiste on heinäkuussa kiinni, kiirevastaanoton ollessa Laukaassa. Toimintamalli mahdollistaa säästöt sijaiskustannuksissa vaikuttamatta kuitenkaan merkittävästi hoitoon pääsyyn.

LAB: ma ja to klo 7.30–13.00 ajanvarauksella Kuvantaminen: Laukaassa ma–pe klo 8.00–15.00 Lähipäivystys: Laukaan lähipäivystys ma–to klo 16–19, pe 15–19 la–su ja arkipyhinä klo 8–17 muuna aikana KSKS/Yhteispäivystys

7. Talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2021-2024 7.1 Talousarvion perustelut

Keski-Suomen seututerveyskeskuksen sopijakuntia on vuodesta 2019 alkaen laskutettu hoitopal- veluista kuukausittain kiinteällä, talousarvioprosessissa sovitulla summalla. Toteutuvat tulot ja menot kohdistetaan toimipisteittäin, ja toimipisteiden yli- ja alijäämiä tarkastellaan tilinpäätösvai- heessa sopijakuntien palvelujen käytön mukaisessa suhteessa.

Liikelaitoksen hoitopalvelut on tuotteistettu, ja hoitopalvelutuotteiden hinnoittelu perustuu tuotteiden omakustannusarvoon. Kustannusten kohdistaminen ja hoitopalvelujen hinnoittelu tehdään toimipistekohtaisesti. Ulkopuolisille toimijoille tuotetut hoitopalvelut laskutetaan tuotekohtaisilla hinnoilla. Tilastointien kautta saadaan myös sopijakuntien tuotekohtaista tietoa, jota hyödynne- tään mm. kustannuslaskennassa. Kuntalaskutuksen arvioperusteisia osuuksia verrataan toteutu- vien hoitopalvelujen tuotantokustannuksiin jo toimintavuoden aikana. Vertailussa hyödynnetään sekä kirjanpidon, hoidon kirjauksen ja kustannuslaskennan tietojärjestelmien tuottamaa tietoa.

Potilailta perittävien asiakasmaksujen osuus liikevaihdosta on vuoden 2021 talousarviossa 8,4 %. Asiakasmaksutulojen arvioidaan lähivuosina laskevan erityisesti koronapandemian myötä muuttu- neiden hoitohygieniakäytäntöjen sekä vuonna 2022 voimaan tulevan potilasmaksu-uudistuksen takia.

Talousarvioon on arvioitu vuoden 2021 hoitopalvelutuotantoa pääsääntöisesti vuoden 2019 toteutuneiden palvelujen ja vuodelle 2020 suunniteltujen hoitopalvelutuotteiden määrien pohjalta. Kuluvan vuoden hoitopalvelutuotanto on ollut koronapandemiasta johtuen paljolti tavanomai- sesta poikkeavaa. Arvio vuoden 2021 hoitopalvelujen määrästä on noin 230.000 suoritetta (käyn- nit, hoitopäivät). Omaan hoitopalvelutuotantoon katsotaan kuuluvaksi myös palvelusetelit (noin 1.000 kpl) ja lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelut (noin 9.500 kpl).

Laskentateknisesti seututerveyskeskuksen vuoden 2021 talousarvion pohjana ovat olleet keväällä käydyissä kuntaneuvotteluissa sovitut perusskenaariot kuntien perusterveydenhuollon kustannuksista. Skenaarioiden laskenta on perustunut seuraaviin lähtötietoihin: - Avoterveydenhuollossa lähtökohtana on kunnan omien toimipisteiden kustannukset. Vas- tuualueen yhteiset kustannukset ja hallinnon kustannukset on kohdistettu toimipisteit- täin. Käynnit muualla ja muualta on huomioitu. Erityistyöntekijöiden kustannukset on jaettu toteutuneiden käyntien suhteessa. Potilasmaksutulot ja muut tulot on huomioitu. - Laitoshoidossa kunkin sairaalan kustannukset on kohdistettu toteutuneiden hoitopäivien suhteessa. Vastuualueen yhteiset kustannukset ja hallinnon kustannukset on kohdistettu toimipisteittäin. Potilasmaksutulot ja muut tulot on huomioitu. - Suun terveydenhoidossa lähtökohtana on kunnan omien toimipisteiden kustannukset. Vastuualueen yhteiset kustannukset ja hallinnon kustannukset on kohdistettu toimipis- teittäin. Käynnit muualla ja muualta on huomioitu. Suun erikoishoidon kustannukset on jaettu toteutuneiden käyntien suhteessa. Potilasmaksutulot ja muut tulot on huomioitu.

Liikelaitoksen, vastuualueiden ja toimipisteiden tulo- ja menoarviot sekä arvioidut hoitopalvelutuotteiden määrät ja tuotekohtaiset painokertoimet on viety sairaanhoitopiirin Oracle EPM Hype- rion Planning -budjetointijärjestelmään. Järjestelmän laskentasääntöjen perusteella hoitopalvelujen hinnoilla katettavista kustannuksista muodostetaan toimipiste- ja tuotekohtaiset hinnat. Las- kenta on tasapainotettu talousarviovuoden 2021 nollatulokseen.

Talousarviovuoden henkilöstökuluissa ei ole kasvua edelliseen talousarvioon verrattuna. Palkkaku- luihin on huomioitu varaus tiedossa oleviin sopimuskorotuksiin.

Aineiden ja tarvikkeiden ostoissa pyritään säästämään mm. käynnissä olevan hoitotarvikkeiden tuotteistamistyön avulla.

Palvelujen ostoihin liittyvät kustannukset kiinnittävät talousarviossa huomiota sekä sairaanhoitopiirin sisäisten palvelujen että ulkoisten ostopalvelujen kustannusten kasvupaineiden vuoksi. Pal- velusopimusten sisältöä ja ostopalvelujen tarvetta tulee jatkossa edelleen arvioida huolellisesti ja kokonaistaloudellisesti edullisimpia vaihtoehtoja etsien.

Poistot on arvioitu vuotuisen investointitason suuruisiksi. Laite- ja kalustoinvestointeihin varattu investointimääräraha on vuosittain 200.000 euroa.

Vuoden 2021 talousarvio on laadittu oletuksella, että vuoden 2020 tilinpäätösennusteen mukainen koronapandemiasta johtuva alijäämä tasataan siihen tarkoitetulla valtionavustuksella, ja että koronapandemian jatkumisesta koituvat kustannukset korvataan vastaavalla tavalla. Aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät on suunniteltu tasattavaksi suunnittelukaudella vuoden 2024 lop- puun mennessä.

7.2 Tuloslaskelma vuodelle 2021

Liikelaitoksen tuloslaskelma talousarviovuodelle 2021:

TALOUSARVIO VUODELLE 2021 TP TP TA TPE * TAE Liikelaitos Seututerveyskeskus 2018 2019 2020 2020 2021 alkuperäinen syyskuu LIIKEVAIHTO 38 228 934 39 709 884 39 050 501 37 678 865 40 141 462 Hoitopalvelujen myynti 33 303 744 769 791 597 558 534 020 636 184 Kiinteä laskutus jäsenkunnilta 33 893 333 33 328 900 33 288 900 34 858 855 Muiden palvelujen ja tarvikkeiden myynti 1 264 225 1 376 186 1 385 400 995 236 1 265 600 Potilasmaksut 3 660 965 3 670 574 3 738 643 2 860 709 3 380 823 Liiketoiminnan muut tulot 171 044 245 361 150 000 150 000 230 000 Tuet ja avustukset kuntayhtymältä 2 630 623 Materiaalit ja palvelut -12 482 517 -13 789 940 -12 270 530 -14 349 866 -13 620 270 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 856 907 -3 030 438 -3 268 240 -3 394 016 -3 067 300 Palvelujen ostot -9 625 610 -10 759 502 -9 002 290 -10 955 849 -10 552 970 Asiakaspalvelujen ostot -674 052 -780 346 -1 235 800 -745 374 -833 650 Muiden palvelujen ostot -8 951 558 -9 979 156 -7 766 490 -10 210 475 -9 719 320 josta ostot sairaanhoitopiiriltä -4 209 035 -4 811 385 -5 222 325 -5 437 634 Henkilöstömenot -23 367 701 -23 352 580 -23 821 969 -23 393 354 -23 789 315 Palkat ja palkkiot -19 297 339 -19 396 049 -19 864 927 -19 492 837 -19 780 090 Henkilösivukulut -4 070 362 -3 956 531 -3 957 042 -3 900 517 -4 009 225 Poistot ja arvonalentumiset -181 675 -137 989 -174 854 -134 350 -200 000 Liiketoiminnan muut menot -2 762 688 -2 876 547 -2 908 898 -2 603 460 -2 737 877 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ -394 603 -201 811 24 250 -21 541 24 000 Rahoitustulot ja -menot -24 531 -22 899 -24 250 -24 250 -24 000 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -419 134 -224 710 0 -45 791 0 Yli-/alijäämä kumulatiivinen -707 003 -931 713 -931 713 -977 504 -977 504

Sitova valtuustoon nähden

* Kuluvan vuoden 2020 tilinpäätösennuste sisältää oletuksen koronapandemiasta johtuvan alijäämän tasaamisesta siihen tarkoitetulla valtionavustuksella (selkeyden vuoksi tässä on käytetty tuloslaskelman riviä Tuet ja avustukset kunta- yhtymältä).

7.3 Talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2021-2024

Suunnitelmakauden 2021-2024 tuloslaskelmat:

TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2021-2024 TPE * TAE TS TS TS Liikelaitos Seututerveyskeskus 2020 2021 2022 2023 2024 syyskuu LIIKEVAIHTO 37 678 865 40 141 462 40 860 637 41 782 850 42 727 829 Hoitopalvelujen myynti 534 020 636 184 645 727 655 413 665 244 Kiinteä laskutus jäsenkunnilta 33 288 900 34 858 855 35 730 326 36 623 585 37 539 174 Muiden palvelujen ja tarvikkeiden myynti 995 236 1 265 600 1 284 584 1 303 853 1 323 411 Potilasmaksut 2 860 709 3 380 823 3 200 000 3 200 000 3 200 000 Liiketoiminnan muut tulot 150 000 230 000 233 450 236 952 240 506 Tuet ja avustukset kuntayhtymältä 2 630 623 Materiaalit ja palvelut -14 349 866 -13 620 270 -13 824 574 -14 031 943 -14 242 422 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 394 016 -3 067 300 -3 113 310 -3 160 009 -3 207 409 Palvelujen ostot -10 955 849 -10 552 970 -10 711 265 -10 871 934 -11 035 013 Asiakaspalvelujen ostot -745 374 -833 650 -846 155 -858 847 -871 730 Muiden palvelujen ostot -10 210 475 -9 719 320 -9 865 110 -10 013 086 -10 163 283 josta ostot sairaanhoitopiiriltä -5 437 634 Henkilöstömenot -23 393 354 -23 789 315 -24 097 169 -24 458 626 -24 825 506 Palkat ja palkkiot -19 492 837 -19 780 090 -20 076 791 -20 377 943 -20 683 612 Henkilösivukulut -3 900 517 -4 009 225 -4 020 377 -4 080 683 -4 141 893 Poistot ja arvonalentumiset -134 350 -200 000 -200 000 -200 000 -200 000 Liiketoiminnan muut menot -2 603 460 -2 737 877 -2 920 000 -2 920 000 -2 920 000 LIIKEYLI-/ALIJÄÄMÄ -21 541 24 000 52 344 409 233 780 407 Rahoitustulot ja -menot -24 250 -24 000 -20 760 -20 760 -20 760 YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -45 791 0 31 584 388 473 759 647 Yli-/alijäämä kumulatiivinen -977 504 -977 504 -945 920 -557 447 202 200

Sitova valtuustoon nähden

7.4 Investointisuunnitelma vuosille 2021–2024

INVESTOINTISUUNNITELMA 2021-2024 TP TA TA TS TS TS 2021-2024 Seututerveyskeskus 2019 2020 2021 2022 2023 2024 yhteensä

SEUTUTERVEYSKESKUKSEN INVESTOINTIMENOT 104 528 200 000 240 000 210 000 210 000 200 000 860 000 Tase-erä: Koneet ja kalusto

Avohoidon laitehankinnat 118 000 121 000 52 000 57 000 70 000 300 000 8210 Laukaa Kolonoskooppi 37 000 8240 Joutsa Sote-keskuksen kalustus ja laitteet 62 000 avoin Laitehankintoja Novasta (ultraäänilaitteet ym.) 19 000 14 000 14 000 8270 Keuruu Laboratoriotilan siirto 17 000 17 000 avoin Gastroskooppi 30 000 30 000 avoin Apuvälinehuollon laitetarpeet (tarkentuu) 60 000 60 000 Myöhemmin tarkentuvat laitehankinnat 52 000 57 000 70 000 179 000

Laitoshoidon laitehankinnat 45 000 55 000 10 000 25 000 34 000 124 000 8870 Keuruu Hoitajakutsujärjestelmä 45 000 8840 Joutsa Sakuko-yksikön laitteet ja vuoteet 40 000 40 000 8840 Joutsa Hoitajakutsujärjestelmä 15 000 15 000 Myöhemmin tarkentuvat laitehankinnat 10 000 25 000 34 000 69 000

Suun terveydenhuollon laitehankinnat 104 528 37 000 64 000 148 000 128 000 96 000 436 000 8910 Laukaa Hammashoitokone, -tuoli ja -kaapisto 37 000 8970 Keuruu Hammashoitokone ja -tuoli 32 000 32 000 8940 Multia Hammashoitokone ja -tuoli 32 000 32 000 8940 Joutsa Hammashoitokone, -tuoli ja -kaapisto, 4 kpl (uusi tila) 148 000 148 000 Myöhemmin tarkentuvat laitehankinnat 128 000 96 000 224 000

Sitova valtuustoon nähden

7.5 Rahoituslaskelma vuosille 2021–2024

TALOUSARVION RAHOITUSOSA TP TA TPE TA TS TS TS Seututerveyskeskus 2019 2020 2020 2021 2022 2023 2024 alkuperäinen syyskuu Toiminnan rahavirta -86 722 174 854 88 559 200 000 231 584 588 473 959 647 Liikeyli-/alijäämä +/- -201 812 24 250 -21 541 24 000 52 344 409 233 780 407 Poistot ja arvonalentumiset + 137 989 174 854 134 350 200 000 200 000 200 000 200 000 Rahoitustuotot ja -kulut +/- -22 900 -24 250 -24 250 -24 000 -20 760 -20 760 -20 760 Satunnaiset erät +/- Tuloverot - Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta -104 528 -200 000 -200 000 -240 000 -210 000 -210 000 -200 000 Investointimenot - -104 528 -200 000 -200 000 -240 000 -210 000 -210 000 -200 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -191 250 -25 146 -111 441 -40 000 21 584 378 473 759 647 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 191 250 25 146 111 441 40 000 -21 584 -378 473 -759 647 Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäys kuntayhtymälle - Antolainasaamisten lisäys muille - Antolainasaamisten vähennys kuntayhtymältä + Antolainasaamisten vähennys muilta + Lainakannan muutokset -124 000 -124 000 -124 000 -124 000 -34 000 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys kuntayhtymältä + Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta + Pitkäaikaisten lainojen vähennys kuntayhtymälle - -124 000 -124 000 -124 000 -124 000 -34 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille - Lyhytaikaisten lainojen muutos kuntayhtymältä +/- Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta +/- Oman pääoman muutokset +/- Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 315 250 149 146 235 441 164 000 12 416 -378 473 -759 647 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 0 0 0 0 0 0 0

Sitova valtuustoon nähden

7.6 Perusterveydenhuollon hoitopalvelukustannukset sopijakunnille 2021

PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNITTAIN (oma toiminta + ostopalvelut)

asukkaat STK Yht. 2020-08 muutos TA21/TA20 TA 21 Tot 19 ennakko TA 20 TA 21 TA 21 - TA 20 ero % €/as Tot 19 €/as Keski-Suomen STK 43 742 33 413 258 34 858 855 1 445 597 -0,4 % 797 33 893 333 775 Joutsa 4 318 4 562 652 4 593 640 30 988 0,7 % 1 064 4 587 565 1 062 Keuruu 9 529 8 785 852 9 646 383 860 531 9,8 % 1 012 9 037 886 948 Konnevesi 2 606 1 997 948 1 915 615 -82 333 -4,1 % 735 2 051 608 787 Laukaa 18 853 11 915 420 12 415 420 500 000 4,2 % 659 11 956 045 634 Luhanka 698 814 200 777 172 -37 028 -4,5 % 1 113 818 536 1 173 Multia 1 569 1 240 030 1 187 641 -52 389 -4,2 % 757 1 275 178 813 Petäjävesi 3 765 2 426 970 2 707 239 280 269 11,5 % 719 2 486 860 661 Toivakka 2 404 1 670 186 1 615 745 -54 441 -3,3 % 672 1 679 655 699

asukkaat Avohoito 2020-08 muutos TA21/TA20 TA 21 Tot 19 ennakko TA 20 TA 21 TA 21 - TA 20 ero % €/as Tot 19 €/as Keski-Suomen STK 43 742 21 654 867 22 945 482 1 290 615 6,0 % 525 21 853 942 500 Joutsa 4 318 2 426 731 2 274 168 -152 563 -6,3 % 527 2 451 644 568 Keuruu 9 529 5 912 296 6 680 500 768 204 13,0 % 701 5 972 992 627 Konnevesi 2 606 1 310 637 1 199 578 -111 059 -8,5 % 460 1 344 297 516 Laukaa 18 853 8 188 715 8 787 446 598 731 7,3 % 466 8 229 340 437 Luhanka 698 422 374 439 343 16 969 4,0 % 629 426 710 611 Multia 1 569 841 101 828 203 -12 898 -1,5 % 528 849 736 542 Petäjävesi 3 765 1 630 658 1 813 333 182 675 11,2 % 482 1 647 399 438 Toivakka 2 404 922 355 922 911 556 0,1 % 384 931 824 388

asukkaat Laitos 2020-08 muutos TA21/TA20 TA 21 Tot 19 ennakko TA 20 TA 21 TA 21 - TA 20 ero % €/as Tot 19 €/as Keski-Suomen STK 43 742 6 575 899 6 681 679 105 780 1,6 % 153 6 836 899 156 Joutsa 4 318 1 625 709 1 747 875 122 166 7,5 % 376 1 625 709 376 Keuruu 9 529 1 735 735 1 770 569 34 834 2,0 % 182 1 927 073 202 Konnevesi 2 606 337 499 384 420 46 921 13,9 % 130 337 499 130 Laukaa 18 853 1 606 096 1 515 865 -90 231 -5,6 % 85 1 606 096 85 Luhanka 698 256 487 229 420 -27 067 -10,6 % 367 256 487 367 Multia 1 569 240 513 195 226 -45 287 -18,8 % 153 267 026 170 Petäjävesi 3 765 391 434 496 983 105 549 27,0 % 104 434 583 115 Toivakka 2 404 382 426 341 321 -41 105 -10,7 % 159 382 426 159

asukkaat Suu 2020-08 muutos TA21/TA20 TA 21 Tot 19 ennakko TA 20 TA 21 TA 21 - TA 20 ero % €/as Tot 19 €/as Keski-Suomen STK 43 742 5 182 492 5 231 694 49 202 0,9 % 120 5 202 492 119 Joutsa 4 318 510 212 571 597 61 385 12,0 % 132 510 212 118 Keuruu 9 529 1 137 821 1 195 314 57 493 5,1 % 125 1 137 821 119 Konnevesi 2 606 349 812 331 617 -18 195 -5,2 % 127 369 812 142 Laukaa 18 853 2 120 609 2 112 109 -8 500 -0,4 % 112 2 120 609 112 Luhanka 698 135 339 108 409 -26 930 -19,9 % 155 135 339 194 Multia 1 569 158 416 164 212 5 796 3,7 % 105 158 416 101 Petäjävesi 3 765 404 878 396 923 -7 955 -2,0 % 105 404 878 108 Toivakka 2 404 365 405 351 513 -13 892 -3,8 % 146 365 405 152