JUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2011Í2012 Kandidaatintyö

JUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2011í2012 Kandidaatintyö

Tarkastaja: Kalle Vaismaa Jätetty tarkistettavaksi 19.12.2012

TIIVISTELMÄ

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan koulutusohjelma RUONALA, JUHA: Tampereen pyöräily- ja kävelyolosuhteet ja niiden kehittyminen vuosina 2011í2012 Tittle in English: Cycling and walking conditions and their development in Tam- pere in the years 2011í2012 Kandidaatintyö, 42 sivua, 7 liitesivua Joulukuu 2012 Pääaine: Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Tarkastaja: Kalle Vaismaa Avainsanat: Tampere, pyöräily, kävely, kevyt liikenne

Tässä työssä paneudutaan Tampereen kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin. Ai- neisto tutkimukseen saatiin julkaisemalla avoin Internet-kysely, joka oli suunnattu Tampereen seudun asukkaille. Työssä tarkastellaan pyöräilyolosuhteita koko Tampe- reen alueella ja kävelyolosuhteita ainoastaan keskustan alueella. Tampereen kaupunkistrategiassa – Tampere virtaa, on määritelty tavoitteeksi käve- lyn ja pyöräilyn edistäminen ja keinoksi on esitetty muun muassa se, että käyttäjien tyy- tyväisyys kevyen liikenteen väyliin paranee. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä Tampereen kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja verrata tulosta vuonna 2011 PYKÄLÄ-projektin yhteydessä suoritettuun samankaltaiseen kyselyyn. Tampere on pyrkinyt parantamaan pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä monilla toimenpi- teillä ja tarkoituksena on selvittää, kuinka tehdyt toimenpiteet näkyvät mielipiteiden kehittymisessä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Työn aineisto on kerätty aikaisemmin mainitun kyselyn avulla. Taustatietoa on kerätty kirjallisuus- ja Internet-lähteistä. Tutkimuksessa esitellään lyhyesti pyöräilyä ja kävelyä sekä niiden nykytilaa Suomessa. Lisäksi tehdään yleiskatsaus Tampereen kaupunkiin, sen pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin sekä niihin tehtyihin kehitystoimenpiteisiin vuosilta 2011í2012. Kyselystä saatua aineistoa verrataan vanhaan aineistoon, minkä pohjalta tehdään analyysi ja yhteenveto aihealueesta. Tutkimuksen aiheeseen perehdyttiin tutus- tumalla aihealueeseen liittyviin julkaisuihin. Tutkimuksen tuloksista selviää, että pyöräilyyn liittyvät asiat koetaan jonkin verran erilaisiksi eri Tampereen osissa asuvien ihmisten välillä. Paljon samanlaisia ongelmia nousee esille kuin aikaisemminkin on jo havaittu. Verrattuna vuoden 2011 kyselytietoi- hin huomataan, ettei pyöräilyyn eikä kävelyyn liittyvissä mielipiteissä ole tapahtunut ainakaan suuria muutoksia. Erot ovat hyvin vähäisiä ja ne voidaan olettaa johtuvan kyselyiden vastaajakuntien erilaisuudesta. Vaikka moni vastaajista kertoo huomanneensa muutoksia ja kokee niiden parantaneen pyöräilyn tasoa ainakin jonkin verran, eivät ne tunnu näkyvän vertailussa. Pyöräilymahdollisuuksien kehittymisestä kertoo kuitenkin houkuttelevuuden kasvu. Tamperelaisten mielestä pyöräilyn houkuttelevuus on lisään- tynyt jonkin verran viimeisen kahden vuoden aikana. Houkuttelevuuden lisääntyminen koetaan voimakkaimmaksi juuri keskustan ympäristössä. Myös avoin palaute kertoo eritoten pyöräilyolosuhteiden osittaisesta parantumisesta. Kävelyn houkuttelevuudessa puolestaan ei ole tapahtunut juurikaan muutosta. Tampereen asukkaiden motivaatio hyödyntää parempaa pyöräily- ja kävely-ympäristöä on kuitenkin hyvällä tasolla. Kau- pungilta toivotaankin vielä reippaampia otteita pyöräily- ja kävelykulttuurin edistämi- seksi. ii

ALKUSANAT

Tampere osallistui seitsemän muun suomalaiskaupungin kanssa vuosina 2009í2011 toteutettuun PYKÄLÄ-projektiin, jonka tavoitteena oli edistää pyöräilyn ja kävelyn roolia kaupunkiliikenteessä. Projektin osana kartoitettiin pyöräilyn ja kävelyn sen hetkinen tilanne projektiin osallistuneissa kaupungeissa. Tietoa tilanteesta haettiin asukkailta kyselyn avulla. Aikaisempi kyselytutkimus loi vertailupohjan, jonka avulla voidaan jatkaa Tampereen asukkaiden tyytyväisyyden kehittymisen tutkimista uuden kyselytut- kimuksen avulla. Tämä tutkimus kartoittaa Tampereen pyöräily- ja kävelyn nykytilan sekä tarkastelee mielipiteiden kehittymistä vuosien 2011 ja 2012 aikana. Tutkimuksen pohjana toimii hieman alkuperäisestä versiosta poikkeava kysely. Tämä kysely toteutettiin Internet-kyselynä ja siihen vastasi 1273 henkilöä Tampereen seudulta. Tuloksista saatiin suuren vastaajakunnan takia tarkkaa tietoa, jota pystyi ver- tailemaan lähes suoraan edellisen kyselyn tuloksiin. Kyselyn tulokset on koottu tähän raporttiin ja niistä on tehty päätelmiä. Tahdon esittää kiitokset työn ohjaajalle Kalle Vaismaalle Tampereen teknilliseltä yliopistolta, Tampereen liikenneinsinööri Timo Seimelälle ja TTY:n lehtori Markus Pölläselle, jotka auttoivat ja ohjasivat tämän työn tekemisessä. Haluan kiittää myös Tampereen kaupunkia kyselyn mahdollistamisesta.

Tampereella, 10.12.2012

Juha Ruonala

iii

SISÄLLYS

1 Johdanto ...... 1 1.1 Pyöräily ja kävely í kaupunkiliikenteen peruspilarit ...... 1 1.2 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet ...... 2 1.3 Tukitusmenetelmä ja -aineisto ...... 3 2 Koskikaupunki ...... 5 2.1 Pyöräillen Tampereella ...... 5 2.1.1 Pyöräilyverkko ...... 5 2.1.2 Pyöräilyn kulkutapajakauma ja pyöräilijöiden määrä ...... 6 2.2 Kävellen keskustassa ...... 8 2.3 Aikaisemmin todettuja ongelmia liikenneverkossa ...... 8 2.4 Olosuhteiden kehittymisnäkymät ...... 10 2.5 Vuosina 2011í2012 tehtyjä toimenpiteitä ...... 11 3 Kyselytutkimus ...... 14 3.1 Pyöräily ...... 14 3.1.1 Kesä- ja talvipyöräily ...... 15 3.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset ...... 16 3.1.3 Pyöräilyolosuhteet ...... 18 3.1.4 Pyöräilyväylien laatu ...... 21 3.1.5 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2011í2012 aikana ...... 23 3.1.6 Asenteet...... 26 3.1.7 Minä poljen, sinä ohjaat í halu pyöräillä enemmän ...... 26 3.2 Kävely ...... 27 3.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus ...... 28 3.2.2 Keskustan kävelyolosuhteet ...... 29 3.2.3 Kävelyn laatu keskustassa ...... 31 3.2.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2011í2012 aikana ...... 33 3.2.5 Asenteet...... 35 3.2.6 Mielenkiinto paremmalle kävely-ympäristölle ...... 36 4 Yhteenveto ja päätelmät ...... 37 Lähteet ...... 39 Liitteet ...... 42

1 JOHDANTO

1.1 Pyöräily ja kävely í kaupunkiliikenteen peruspilarit

Pyöräily ja kävely ovat merkittäviä liikkumismuotoja tulevaisuuden kaupungeissa. Ne ovat aikoinaan olleet hyvinkin tärkeitä tapoja liikkua, mutta edellisen vuosisadan puoli- välissä niiden merkitys väheni Yhdysvalloista tuodun, autoilua ihannoivan liikenne- suunnittelun takia. Pyöräilyn ja kävelyn arvostus laski ja niiden asema liikenneverkossa suunniteltiin autoilun ehdoilla. Lisäksi yhdyskuntarakenne alkoi hajautua tehden pyöräl- lä ja kävellen kulkemisen vaikeammaksi. Tämä vähensi pyöräilyn ja kävelyn merkitystä vuosikymmenien ajan, mutta viime vuosien aikana niiden kulkutapajakauman lasku on alkanut tasaantumaan. Vuosien 2004í2005 aikana tehdyn henkilöliikennetutkimuksen mukaan jalankululla oli 22 % ja pyöräilyllä 9 % tehdyistä matkoista Suomessa [1]. Vuo- sina 2010í2011 tehdyn tutkimuksen mukaan luvut ovat jalankululle 21 % ja pyöräilylle 8 % [2]. Kulkutapaosuudet on laskettu matkaluvun perusteella. Kulkutapaosuuksien lasku pyritään pysäyttämään ja kääntämään ne kasvuun. Pyöräilyn ja jalankulun mahdollisuuksia ja turvallisuutta on Suomessa pyritty parantamaan jo 1960-luvulta lähtien, mutta vasta viimevuosina niistä on pyritty tekemään merkittäviä liikennemuotoja autolla ajamisen rinnalle. Poliittisella ja strategisella tasolla pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on ollut yleisesti tavoitteena, mutta konkreettisella tasolla siihen ei aikaisemmin ole osoitettu riittäviä resursseja eikä tarvittavaa sitoutumista. Tästä syystä aiempien valta- kunnallisten pyöräilyä ja kävelyä koskevien suunnitelmien toteutus on ollut heikkoa. [3, s. 10] Pyöräilyn ja jalankulun kehittämisen esteenä on ollut muun muassa se, että niitä on käsitelty usein pelkästään verkollisena tai liikenneturvallisuusasiana, jolloin niitä on suunniteltu omana erillisenä asiana, usein autoliikenteen suunnittelun oheistuotteena. Tällöin myös rahoituksesta on syntynyt erilliskysymys. [4, s. 25] Tilanne on ollut sa- mankaltainen myös Tampereen seudulla, jossa eri liikennemuotoja on kehitetty erillisinä liikennemuodon tarpeista lähtien. Seudullinen näkökulma ja kulkumuotoja edustavaa koordinoivaa tahoa ei pysyvästi ollut olemassa, mikä on hankaloittanut kävelyn ja pyö- räilyn kehittymistä. [5, s. 10] Ongelmana on ollut myös se, että pyöräily- ja jalankulku on aikanaan sulautettu kevyt liikenne -käsitteen alle, jolloin niitä on liikennesuunnittelussa käsitelty käytännössä yhtenä liikennemuotona. Tästä käsitteestä ollaan kuitenkin vähitellen päästämässä eroon, sillä Suomen tieliikennelain määritelmän mukaan pyörä on ajoneuvo [6] ja tämän takia sitä tulisi myös käsitellä sellaisena liikenteen infrastruk- tuurin suunnittelussa. Ajoneuvo ei sovi kunnolla samalle väylälle jalankulkijan kanssa, joten ne tarvitsevat eri suunnitteluperiaatteet. Suomessa ollaan heräämässä pyöräilyn ja jalankulun merkitykseen liikennejärjes- telmässä. Kaupunkien kasvavat ruuhkat, suurenevat pakokaasupäästöt ovat saaneet päät- 2 täjät valtion ja jopa EU:n tasolla parantamaan pyöräilyn että kävelyn mahdollisuuksia sekä imagoa. Monissa Keski-Euroopan maissa, varsinkin Tanskassa ja Hollannissa, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet ovat Suomea selvästi edistyksellisemmät. Suomi seuraa eurooppalaista kaupunkikehitystä, mutta kuitenkin viiveellä. Liikenne- ja viestintämi- nisteriön tavoitteena on lisätä pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksia erityisesti kaupun- kialueilla. Tavoitteena on, että jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuus nousisi jopa 20 % vuoteen 2020 mennessä [3, s. 8]. Tämän saavuttamiseksi jalankulkua ja pyöräilyä tullaan liikennesuunnittelussa käsittelemään ihmisten perusliikennemuotoina. Ne ovat sosiaalisia ja edullisia liikkumamuotoja, jotka eivät katso liikkujan ikää. Erityisesti ne ovat kansanterveydelle hyväksi, tekevät kaupungeista viihtyisämpiä ja voivat vähentää autoliikenteen osuutta, mikä taas vaikuttaa liikennepäästöjen määrään. Jokainen pyöräi- lykilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,16 €/km ja lisäksi työmatkapyöräilijä säästää kes- kimäärin 1200 euroa vuodessa pelkästään terveydenhoitokuluja. Autolla kulkeminen puolestaan maksaa yhteiskunnalle. [7] Pyöräilyn ja kävelyn lisääminen on myös tehok- kain tapa edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista [4, s.26]. Tämän takia näiden liikennemuotojen tärkeyttä on korostettu myös LVM:n hallinnonalan ilmastopoliittisessa oh- jelmassa, ILPO:ssa. Suomen kehittymishalusta tällä saralla kertoo myös Liikenneviras- ton vuonna 2012 julkaisema ensimmäinen varsinainen valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma í Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020, joka tuo kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen kehittämisen politiikka- ja strategiatasolta kunnolla konkreettiselle toiminnan tasolle.

1.2 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Vuosien 2009í2011 aikana Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne teki useiden Suomen kaupunkien kanssa yhteistyönä PYKÄLÄ-projektin, jonka tarkoituksena oli parantaa pyöräilyn ja kävelyn asemaa kaupunkien liikennejärjestel- mässä. Projektin yhteydessä tehtiin kaupungin asukkaille suunnattu käyttäjäkysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kahdeksan kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteet. Tampere oli yksi näistä kaupungeista. Kyselyn vastausmateriaali toimii vertailupohjana tälle tutkimukselle. Työn tavoitteena on saada tietoa Tampereen seudun asukkaiden pyöräily- ja jalan- kulkuväylien käyttökokemuksista. Mielipiteet Tampereen pyöräilymahdollisuuksista kartoitetaan alueellisesti. Myös mielipiteet keskustan kävelyolosuhteista selvitetään. Saatua tietoa voidaan verrata vuonna 2011 keväällä tehdyn kyselyn aineistoon. Tarkoi- tuksena on tutkia, miten mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa arvioitaessa kaupunkistrategian tavoitetta parantaa käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräilyn ja kävelyn väyliin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös Tampereen liikennesuunnittelussa ja keskusta-alueen kehittämi- sessä. Tutkimuksessa paneudutaan pyöräilyn olosuhteisiin koko Tampereen alueella ja kävelyolosuhteisiin Tampereen keskustan alueella. PYKÄLÄ-projektissa nostettujen 3 asioiden lisäksi Tampereella on tiedostettu monia pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä ongelmia, joihin on pyritty löytämään ratkaisuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita onkin kehitetty vauhdilla kahden viimevuoden aikana. Tämän työn tärkeimpänä tutkimuson- gelmana on selvittää, miten asukkaiden mielipiteet ovat kehittyneet tänä aikana. Samalla tarkastellaan, onko kaupunki onnistunut lisäämään pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta aikaisemman tutkimuksen jälkeisillä toimenpiteillään. Lisäksi selvitetään, käyttäisikö useampi ihminen pyörää tai kulkisi jalan, jos väylästö olisi vielä nykyistä laadukkaampi. Kyselyn avulla voidaan löytää myös ongelmakohtia ja kehitettäviä osa-alueita Tampe- reen pyöräily- ja kävely-ympäristöstä. Tutkimusraportti sisältää neljä lukua. Johdanto-kappaleessa taustoitetaan pyöräilyn ja kävelyn merkitystä Suomessa sekä esitellään tutkimuksen taustat ja tavoitteet. Joh- danto sisältää myös selvennyksen tutkimuksessa käytetystä menetelmästä ja tutkimusai- neistosta. Luvussa kaksi esitellään Tamperetta ja sen pyöräily- ja kävely-ympäristön nykytilaa. Kappaleessa esitellään myös aikaisemmin tunnistettuja ongelmia ja vuosien 2011í2012 tehtyjä toimenpiteitä liikenneverkkoon. Kolmannessa kappaleessa esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia eri osa-alueilla ja kartoitetaan pyöräilyn ja kävelyn koettu nykytila Tampereella. Tämän jälkeen tilannetta verrataan vuoden 2011 tutkimustulosten kanssa. Neljännessä kappaleessa kootaan tärkeimpiä tuloksia yhteen ja tehdään johto- päätöksiä. Kappaleessa arvioidaan myös työn onnistuminen ja tulosten luotettavuus.

1.3 Tukitusmenetelmä ja -aineisto

Tämä tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin kysely- eli survey-tutkimuksella ja se oli kohdistettu Tampereen ja sen lähikuntien asukkaille. Kysely oli luonteeltaan monivalintakysely ja se oli julkaistu Tampereen kaupungin ja Tampereen teknillisen yliopiston sivuilla Internet-kyselynä. Kysely oli kaikille avoin ja se suoritettiin aikavälillä 8.10.2012í5.11.2012. Vastauksia saatiin ke- rättyä 1273 kappaletta, mikä on varsin hyvä otanta ottaen huomioon kyselyn vähäisen aukioloajan. Kyselystä saatuja tietoja voidaan vertailla lähes suoraan edellisen kyselyn tulosten kanssa. Tuloksista tehdään taulukoita ja kuvaajia havainnollistamaan tutkimustuloksia paremmin. Tutkimusta taustoittavaa lähdemateriaalia on hankittu kirjallisuus- ja Internet-lähteistä. Kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa "määrällistä" tutkimusmenetelmää. Tämä tut- kimustyyppi perustuu aineiston mitattavissa olevien suhteiden tarkasteluun ja sopii hyvin materiaaliin, johon voidaan soveltaa laskennallisia ja tilastollisia menetelmiä. Kvan- titatiiviselle tutkimukselle on ominaista suuri aineisto ja otanta sekä tilastotieteiden hyödyntäminen aineiston analyysissä. Ominaisia luonteenpiirteitä ovat myös muun muassa objektiivisuus, hypoteettisuus, populaation kautta tapahtuva yleistäminen sekä tu- lossuuntautuminen. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohteesta kerätään empiiristä havaintoaineistoa, esimerkiksi kyselyn tai haastattelun avulla, ja tämän pohjalta muodostetaan ymmärrys ilmiöstä. Aineistoa analysoimalla voidaan tehdä yleistyk- siä ja yleistettävissä olevia havaintoja tutkimuskohteesta. [8,9] 4

Survey-tutkimuksessa kyselymenetelmiä on useita. Internet-kysely on niistä eräs vaihtoehto, joka soveltuu hyvin tutkimukseen, joka perustuu otantaan ja jossa vastaajat saavat valikoitua vapaasti. Internet-kysely mahdollistaa monipuolisen tiedonkeruun ja no- peuttaa kyselystä saadun aineiston analysointia. Kyselyn tarjoaminen Internetissä tarjo- aa kyselyn suorittamiselle modernin tavan ja voi samalla vähentää vastaajan kynnystä osallistua kyselyyn. [10] 5

2 KOSKIKAUPUNKI

Järvien ja harjujen keskellä sijaitseva Tampere on yksi Suomen suurimpia ja vetovoi- maisimpia kaupunkeja. Tampereen kaupunkiseutu koostuu Tampereen lisäksi seitse- mästä muusta kunnasta: Kangasalasta, Lempäälästä, Nokiasta, Orivedestä, Pirkkalasta, Vesilahdesta ja Ylöjärvestä. Tampereella asuu noin 215 000 ihmistä, joista yli 40 000 asuu keskustassa. Koko Tampereen kaupunkiseudulla ihmisiä asuu yli 350 000. Tampe- reella ihmisten keski-ikä on 39,9 vuotta ja keskusta-alueella 42,6 vuotta. [11]

2.1 Pyöräillen Tampereella

Tampereesta on tulossa vauhdilla hyvä pyöräilykaupunki. Tampereella on tehty lähi- vuosina useita pyöräilyyn liittyviä kehitystoimenpiteitä. Lisäksi ihmisten asenteisiin on vaikutettu monissa kampanjoissa, jotka pyrkivät nostamaan pyöräilyn arvoa ja lisää- mään tietoa pyöräilymahdollisuuksista. Tampere onkin tällä hetkellä yksi Suomen kär- kikaupunkeja pyöräilyn edistämisessä. [13]

2.1.1 Pyöräilyverkko

Laajuudeltaan Tampereen pyöräilyverkosto on jo valmiiksi verrattain suuri. Pyöräteitä on yli 600 kilometriä ja pyöräiltäviä puistokäytäviä on noin 250 kilometriä. Suurin osa näistä väylistä on kuitenkin yhdistettyjä kävely- ja pyöräilyväyliä. Tampereen seudun kunnista kulkee yhtenäinen väylä Tampereen keskustaan, joten työmatka- ja asiointi- pyöräily onnistuu koko kaupunkiseudulla. Valtuustokauden 2009í2012 yhtenä tavoitteena on ollut lisätä pyöräilyn ja jalankulun väyliä sekä parantaa jo olemassa olevien väylien kunnossapitoa. [12 s.7, 13] Tampereen keskustan pyörätieverkko on esitetty liitteessä 3. Pyöräkartassa on osoitettu myös pyöräparkkien ja kaupunkipyöräpisteiden paikat. Pyöräilyverkostossa reitit jaotellaan laadullisesti neljään luokkaan: laatukäytäviin, pää-, alue- ja lähireitteihin. Laatukäytäviä Tampereella on seitsemän, ja ne johtavat kes- kustasta Hervantaan, Teiskoon, Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Kangasalalle ja Lempäälään. Kuvassa 1 on esitetty väylästön hierarkiaa keskustan lähialueella.

Kuva 1 Pyöräilyn ja kävelyn liikenneverkko keskisen suuralueen ympäristöstä vuonna 2011 [14]

Kuva 1 on peräisin vuodelta 2011, joten siinä ei ole vielä näkyvissä äskettäin valmistu- nutta Rongankadun alitusta eikä Palatsin siltaa.

2.1.2 Pyöräilyn kulkutapajakauma ja pyöräilijöiden määrä

Tampereella pyöräillään vielä varsin vähän, ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaupungin alueella onkin melko pieni. Pyöräilyn ja jalankulun kulkutapaosuus on ollut Tampereel- la vuosikymmeniä laskussa monien muidenkin kaupunkien mukaisesti. Varsinkin pyö- räilyn osuus on vähentynyt useilla prosenttiyksiköillä muun muassa Helsingin, Lap- peenrannan, Kouvolan ja Salon alueilla jo pelkästään vuodesta 1998 asti [1,2]. Lasku on kuitenkin hidastumassa ainakin Tampereella. Vuonna 2004í2005 tehdyn henkilöliiken- netutkimuksen [1] mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus Tampereen kunnan alueella oli 7,1 %. Vuosien 2010í2011 tutkimuksessa [2] osuudeksi saatiin 6,4 %. Vertailun vuoksi Kööpenhaminassa pyöräilyn kulkutapaosuus on jopa 32 %, vaikka väylästön yhteispi- tuus on noin puolet Tampereen väylästöstä [15]. Tampereen tavoitteena on kääntää pyö- räilyn osuuden lasku ja nostaa kävelyn sekä pyöräilyn kulkutapaosuutta kymmenellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2030 mennessä [12, s. 8]. Kuvassa 2 on näkyvillä eri kulku- muotojen osuuksien kehittyminen Tampereella vuodesta 1970 lähtien. 7

Kuva 2 Kulkutapaosuuksien kehitys Tampereen seudulla 1970࣓2005 sekä ennusteita vuoteen 2025 [5]

Tampereen kulkutapaosuuksia eri liikennemuodoilla on laskettu myös postinumeroalu- eittain. Keskustan alue voidaan jakaa karkeasti neljään postinumeroalueeseen, johon kuuluvat koodit 33100, 33200, 33210, ja 33500. Keskustan alueella pyöräilyn kulkutapaosuus vaihtelee alueittain jonkin verran.

Taulukko 1 Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet keskustan alueella postinumeroittain [16] Postinumero Kävellen Polkupyörällä 33100 45,8 % 9,1 % 33200 55,0 % 6,9 % 33210 52,0 % 3,4 % 33500 44,2 % 6,9 %

Tampereella pyöräilijöiden määrää on laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla jo 2000-luvun alusta asti. Laskentaa suoritetaan koneellisesti ympäri vuoden. Kesä- ja hei- näkuussa pyöräilijöitä ja myös jalankulkijoita lasketaan myös käsin useista eri laskenta- pisteistä. Kuvassa 3 on pyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaava indeksi, jossa vertaus- arvoksi 100 on valittu vuoden 2000 tilanne. Kuvaajasta näkee pyöräilijämäärien suhteellisen kehityksen kesäkausina. [17]

Kuva 3 Polkupyörien määrän suhteellinen kehitys kesäkausina 15.5í15.9 (vuosi 2000=100) [14] 8

Pyöräilijöiden määrä on ollut vähitellen nousussa. Vuonna 2011 näkyvä heikko notkah- dus saattaa johtua silloisista useista pyöräilyä haittaavista tietyömaista, minkä seurauk- sena osa pyöräilijöistä on voinut siirtyä pois laskimilla varustetuilta reiteiltä. Vuonna 2012 Tampereella liikkui lähes 36 % enemmän pyöräilijöitä kuin vuonna 2005, vaikka kulkutapajakauma on pysytellyt hyvin lähellä vuoden 2005 tasoa. [17]

2.2 Kävellen keskustassa

Tampereen keskustan kävelyolosuhteet ovat hyvät, sillä kaikkialle pääsee hyvin kävel- len. Keskustorilta lähtevä kävelijä saavuttaa 5í10 minuutin kävelyllä koko keskusta- alueen. Laatutaso väylillä on hyvä ja alue koetaan viihtyisäksi. Myös esteettömyyteen on kiinnitetty Tampereella huomiota. [18, s.157í159] Tampereella, niin kuin muualla- kin Suomessa, kävely ja pyöräily on yhdistetty toisiinsa samalle "kevyen liikenteen" väylälle. Toisin sanoen väylällä, jossa voi pyöräillä, voi usein myös kävellä. Tilanne on kuitenkin parantunut keskustassa viimevuosina, kun jalankulkijoille ja pyöräilijöille on pyritty osoittamaan omat väylät. Kävelykatuja Tampereella on vielä vähän. Ainoastaan Kuninkaankatu ja Tuomiokirkonkatu ovat osittain kävelykatuja. Tulevaisuudessa niiden määrä voi lisääntyä keskustassa, sillä nykyisiäkin esitetään parhaillaan laajennettavaksi [19]. Tampereen asukkaat ovat toivoneet aiemmin keskustan rauhoittamista autoliiken- teeltä ja kävelykatujen lisäämistä [18 s. 158]. Tampereen tavoitteena on tehdä ydinkes- kustasta kävelypainotteinen alue [14]. Kävelyä palvelevat myös monet tori-, viher- ja oleskelualueet keskustassa ja sen läheisyydessä. Esimerkiksi Tullin alue ja Tammelan tori keskustassa ovat merkittäviä kävelyalueita ydinkeskustan lisäksi. Tampereella jalankulku on matkaluvun perustella henkilöauton jälkeen merkittävin liikkumistapa. Tuoreimman henkilöliikennetutkimuksen [2] mukaan jalankulun kulkutapaosuus Tampereella on 28,9 %. Keskusta-alueella jalan kulkemisen merkitys korostuu, ja sen kulkutapaosuuksista saa käsityksen taulukosta 1. Vilkkaimmat jalankulun ja myös pyöräilyn väylät keskustassa ovat Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaanka- tu, Puutarhakatu ja Itsenäisyydenkatu. [17]

2.3 Aikaisemmin todettuja ongelmia liikenneverkossa

Pyöräily- ja kävelyväylästöjensä ongelmista Tampere on saanut tietoa muun muassa PYKÄLÄ-tutkimuksen kautta. Tarkempi analyysi Tampereen nykytilasta ja ongelma- kohdista on tehty Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmas- sa. Ongelmat on tiedostettu ja niihin on alettu suunnittelemaan ja toteuttamaan ratkaisuja. Suurimmat ongelmat pyöräilyssä ovat keskustan alueella. Siellä pyöräily koetaan hankalaksi ja joskus jopa vaaralliseksi. Laatutaso väylillä vaihtelee ja voi olla joillain kohdilla heikko. Jatkuvuus ja selkeys ovat myös monissa kohdissa huonolla tasolla. Pyöräilyväylillä on epäjatkuvuuskohtia ja paikoittain on epäselvää, missä saa pyöräillä. Etenkin Hämeenkatu, jonka väylät palautetaan talvikautta varten jalkakäytäviksi, aiheut- 9 taa pyöräilijöille vaikeuksia. Hämeenkadulla on yhdistetyt jalankulun ja pyöräilyn väy- lät vain kesäisin. Väylien tulisi olla auki ympäri vuoden myös pyöräilijöille. Joillain väylillä pyöräilyn ja samalla myös kävelyn sujuvuutta vähentää kummankin liikkumis- muodon liikennöinti samalla väylällä. Pyöräily on paikoin ahdasta rakenteellisten estei- den ja muiden väylällä liikkuvien takia. Liittymäolosuhteet ovat usein heikkoja muun muassa huonojen näkemäolosuhteiden, suojatiemerkintöjen ja korkeiden reunakivien takia. Myös kunnossapitoa pidetään joillain väylillä riittämättömänä. Kuvasta 4 näkee väylästön ja liittymien suuntaa antavan tilan vuonna 2008 ennen aikaisempaa kyselytut- kimusta. Myös ihmisten asenteet on koettu Tampereella ongelmaksi. Pyöräilijöiden mielestä kävelijät ja autoilijat suhtautuvat heihin paikoin erittäinkin negatiivisesti. Toi- saalta kävelijöiden mielestä pyöräilijät ovat holtittomia. [18, s. 152í155, 20 s. 24í26, 21 s.8]

Kuva 4 Keskustan kevyen liikenteen verkko kesäkaudella sekä arvio väylien ja liittymien laatutasosta vuonna 2008. Katkoviiva tarkoittaa yhteyttä ajoradalle (eli väylällä ei ole erillistä pyörätietä). [21]

Pyöräilyn ja kävelyn ongelmat eivät rajoitu vain keskusta-alueelle. Keskustan ulkopuolella väylät ovat suurimmaksi osaksi yhdistettyjä pyöräilyn ja kävelyn väyliä eivätkä ne ole laadultaan parasta eurooppalaista tasoa. Mutkaisuus, mäkisyys ja epäloogisuus vä- hentävät käyttömukavuutta. Viitoituksissa voi esiintyä epäjatkuvuutta ja risteykset ovat usein pyöräilijöille puutteellisia. Väylien kunto voi olla heikkoa, sillä niiden kunnossapito ei yllä priorisoinnissa katuverkon tasolle. Päällysteongelmat, kuten epätasaisuus ja vauriot, vähentävät pyöräilyn ja kävelyn turvallisuutta ja houkuttelevuutta väylillä. [18 s. 152í155, 12, s. 23 & 31] 10

2.4 Olosuhteiden kehittymisnäkymät

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa viranomaisia kehotetaan kehittämään pyörä- ja kävelytieverkostoa ja edistämään sekä pyöräilyä että kävelyä lisääviä toimenpiteitä. Tampereen kaupunki onkin ollut viimevuosina aktiivisesti parantamassa pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksia. Näiden liikennemuotojen edistäminen on ollut tärkeää vuosien 2009í2012 kaupunginvaltuustolle. Valtuuston eräänä tavoitteena on ollut lisätä pyö- räilyn ja kävelyn kulkutapa-osuutta Tampereella, ja se on asetettu tavoitteeksi myös Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan. Tampere on ollut osallisina useissa valtakunnalli- sissa ja seudullisissa kehittämishankkeissa, esimerkiksi PYKÄLÄ-projektissa, joiden tarkoituksena on ollut parantaa muun muassa pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. [13] Tampereella pyöräilyn ja jalankulun kehittämistoimenpiteitä ohjaa toiminnallisella tasolla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030. Ohjel- ma pohjautuu Liikenneviraston valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelma 2020:een, ja sen tavoitteena on muun muassa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteenlasketun kulkutapaosuuden nostaminen jopa 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuuden halutaan nousevan 10 % nykyisestä tasosta. [12, s. 8] Tätä varten väylästöä on kehitettävä runsaasti ja luotava laadukas kävelyn ja pyöräilyn pää- reitistö. Kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa asti. Myös itse käyttäjäkuntaa on kannustettava ja motivoitava kävelyyn ja pyö- räilyyn. [12 s.5] Kehittämisohjelmassa esitetty pyöräilyn ja kävelyn pääväylien tavoiteverkko on esitetty kuvassa 5. Tarkemmalla tasolla olosuhteiden kehittämistä on ohjannut Tampereen keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma vuosille 2008í2012. Suunnitelman tarkoitus on ollut parantaa erityisesti pyöräilyn olosuhteita keskustan alueella. Tosin pyöräilyolo- suhteiden parantaminen parantaa käytännössä samalla myös kävelyolosuhteita. Kävelyn ja pyöräilyn reittien suunnittelussa pyritään noudattamaan eurooppalaisia, hyviksi todettuja suunnittelumalleja. Keskeisiä näkökohtia kävely- ja pyöräily- ympäristön kehittämiselle ovat muun muassa viihtyisä ja toimiva liikenneympäristö, käyttäjälähtöisyys ja liikenneturvallisuus. Tarkemmalla perspektiivillä tarkasteltuna tärkeiksi asioiksi nousevat mitoitus-, materiaali-, risteämis- ja esteettömyysnäkökohdat. [14] Tampereen toteamat parhaat suunnitteluperiaatteet pyöräilyväylille on listattu Tampereen keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman lisäraportissa yksi.

Kuva 5 Tampereen kaupunkiseudun pyöräilyn ja kävelyn pääväylien tavoiteverkko vuodelle 2030 [12]

Tampereella kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessä korostuu neliporrasperiaatteen kolme ensimmäistä porrasta. Ensimmäisellä portaalla, johon kuuluu maankäytön sijoittaminen, markkinointi ja suunnittelukäytäntöjen kehittäminen, vaikutetaan pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiin. Toisen portaan toimenpiteillä edistetään nykyisen järjestelmän käytettä- vyyttä, esimerkiksi parantamalla viitoitusta, kunnossapitoa ja liikennejärjestelyitä. Vasta kolmannella portaalla rakennetaan uusia väyliä. Ensin siis parannetaan vanhaa ja vasta seuraava askel on rakentaa uutta. [4, s.25]

2.5 Vuosina 2011í2012 tehtyjä toimenpiteitä

Vuoden 2011 alkukesästä aloitettiin Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, jonka kärkitoimenpiteinä ovat muun muassa liikkumiskeskuksen perustaminen ja seudulliset pyöräilyreitit. Myös keskustan strategista osayleiskaavaa on alettu kehittämään. Syksyllä 2011 käynnistyi keskustan liikenneverkkosuunnitelma, jossa päivitetään keskustan liikenneosayleiskaavaa. Kevyenliikenteen väylästöä on kehitetty vuosien 2011 ja 2012 aikana merkittävästi. Uusia väyliä on toteutettu vuosittain yli 5 km ja olemassa olevan väylästön laatutasoa 12 on parannettu. Uusia, vuonna 2012 avattuja kohteita ovat muun muassa Palatsin silta Finlaysonin alueella ja Rongankadun alikulkutunneli, joka on ehtinyt saada paljon kii- tosta kaupunkilaisilta. Olemassa olevaa väylästöä on uudelleenjärjestelty ja selkeytetty ajoratamaalausten avulla. Esimerkiksi Viinikankadulle on toteutettu pyöräkaistat. Pyö- räilyn ja kävelyn väylille on lisätty ajoratamaalauksia, jotka osoittavat liikennevirran kulkusuunnan tai jakavat pyöräilyn ja kävelyn omille kaistoillensa. Varsinkin pääreittejä on pyritty selkeyttämään keskiviivoilla, suuntanuolilla ja liikkumistapatunnuksilla. Pää- reiteillä on myös suunnistettavuuden ja johdonmukaisuuden parantamiseksi lisätty vii- toituksia. Kaikki pääreitit, jotka näkyvät myös kuvassa 1, ovat viitoitettu. Suunnitelmis- sa on myös ollut merkitä laatukäytävät värikoodeilla. Pääreiteillä on tehty rakenteellisia kehitystöitä muun muassa alentamalla reunakivien korkeuksia. Kuvassa 6 on esitelty kevyen liikenteen nykyverkko keskustan alueella. Kuvassa on korostettu kohteet, joissa on vuosina 2011 ja 2012 rakennettu uusia väyliä. [14]

Kuva 6 Tampereella tehtyjä toimenpiteitä pyöräily- ja jalankulkuverkoston kehittämiseksi [14]

Pyöräily- ja kävelyväylien talvikunnossapitoon on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Väylien kunnossapidon tasoa ja laadun seurantaa tärkeillä väylillä on pyritty parantamaan. Vuonna 2012 julkaistiin kartta pyöräilyn ja kävelyn väylistä, jotka kuuluvat par- haaseen eli A-kunnossapitoluokkaan. Tässä luokassa väylät on aurattu aamulla seitse- mään mennessä ja auraukset aloitetaan, kun irtolumen korkeus on yli kolme senttimet- riä. Kartan tavoitteena on helpottaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden reitinvalintoja ja siten parantaa talvipyöräilyn sujuvuutta, houkuttelevuutta ja mukavuutta. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa näiden väylien talvikunnossapidon laatuun. [14, 22] 13

Tampere on kauniiden järvien ympäröimä kaupunki. Tätä on hyödynnetty kehittämällä Pyhäjärven ympäri viihtyisä maisemareitti Tampereen kaupungin, Pirkkalan ja pyöräi- lyseura Kaupin Kanuunoiden yhteistyönä. Reitti on noin 30 km pitkä ja se on merkitty sinisin Pyhä-tunnuksin. [23] Pyörien pysäköintimahdollisuuksia on parannettu keskustan alueella. Uusia pyörä- parkkeja on lisätty ja liityntäpysäkkejä on varustettu pyöräkatoksilla. Esimerkiksi Tuo- miokirkonkadulla pyöräparkkeja on lisätty jopa autopaikkojen kustannuksella. Lisäksi on otettu käyttöön siirrettäviä, autonmuotoisia pyörätelineitä, joita voidaan käyttää tar- peen mukaan. Väylästölle on lisätty muitakin palvelustasoa nostavia asioita kuten pyö- räilijöiden määrän näyttäviä liikennelaskureita ja Puutarhakadulle on ilmestynyt yksi pyöräpumppu. Lisäksi kevyen liikenteen reittiopasta on kehitetty lisäämällä siihen hie- rarkkinen pyörätieverkko. [7, 14] Tampereella on otettu käyttöön kaupunkipyöräpalvelu keskustan alueella. Palve- luun rekisteröitynyt käyttäjä voi lainata pyörää ympäri kaupunkia sijaitsevista kaupun- kipyöräpisteistä ja palauttaa sen johonkin merkityistä pisteistä. Palvelu aloitettiin vuonna 2010 ja sitä on kehitetty jatkuvasti. Kaupunkipyörän vuokrauspisteitä ja kaupunki- pyöräparkkeja on lisätty. [7, 14, 24, 25] Pyöräilyn aseman parantamiseksi Tampere on ollut mukana järjestämässä monia pyöräilyyn liittyviä tapahtumia ja tempauksia. Esimerkiksi viimeisin tapahtuma oli syk- syn kilometrikisa. Tarkoituksena on nostattaa pyöräilyintoa ja myös valistaa pyöräilyyn liittyvistä asioista. [7]

3 KYSELYTUTKIMUS

Tutkimusta varten suoritettiin Internet-kysely, joka oli yleisesti avoin kaikille. Kysely oli suunnattu Tampereen seudun asukkaille, ja tavoitteena oli saada tietoa Tampereen pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista. Ihmiset pääsivät vastaamaan monivalintakohtiin ja antamaan myös sanallista palautetta. Kysely suoritettiin aikavälillä 8.10.í5.11.2012, ja vastaajia saatiin yhteensä 1273. Vastaajista 97 % asuu Tampereella ja muut lähikun- nissa. Tampereella asuvista varsin suuri osa, noin 34 %, asuu keskustassa. Myös Sam- mon alue on vahvasti edustettuna 24 %:n osuudella tamperelaisista. Koko keskeiseltä suuralueelta saatiin 755 vastausta, joka on noin 61 % Tampereella asuvien vastauksista. Yksittäisistä kaupunginosista Hervanta, Tammela ja eritoten Kaleva nousivat selvästi muiden yli. Varsinkin Kalevassa ja Hervannassa asuu suhteellisen paljon nuoria aikuisia verrattuna Tampereen kokonaistilanteeseen, mikä näkyy osittain myös kyselyn ikäja- kaumassa [11]. Kaikkien vastaajien keski-ikä oli 34 vuotta ja selvästi suurin ikäryhmä oli 22í30-vuotiaat. Sukupuolien jakaantuminen vastauksissa oli suhteellisen tasainen. Kyselyyn vastasi noin kaksi kertaa niin paljon ihmisiä, kuin vuoden 2011 kyselystä saatiin vastauksia Tampereen osalta. Vastaajien sukupuolijakauma on sama edellisen kyselyn kanssa. Ikäjakauma on epätasaisempi kuin edellisessä kyselyssä, joka vastasi paremmin Tampereen asukkaiden ikäjakaumaa. Uuteen kyselyyn vastanneet olivat suu- rimmalta osin nuoria aikuisia ja tämän takia vastaajien keski-ikä oli noin kuusi vuotta vähemmän kuin edellisessä kyselyssä. Lisäksi asuinpaikkajakauma on erilainen. Edelli- sessä kyselyssä keskustassa asui 23 % ja koko keskeisellä suuralueella vain 33 % vastaajista. Nämä eroavaisuudet voivat vaikuttaa kahden tutkimuksen vertailukelpoisuu- teen.

3.1 Pyöräily

Pyöräilyn kohdalla tutkittiin pyöräilyolosuhteita ja pyöräväylien laatua Tampereella. Näitä tietoja voidaan vertailla vuoden 2011 kyselyn tuloksiin. Samalla tutkittiin myös pyöräilyn houkuttelevuuden kasvamista asukkaiden oman näkemyksen mukaan. Tutki- muksessa selvitettiin myös asukkaiden asennoitumista pyöräilyn lisäämiseen. Kyselystä saatiin tietoa myös tehdyistä pyörämatkoista talvi- ja kesäaikana, niiden pituuksista ja tarkoituksista.

3.1.1 Kesä- ja talvipyöräily

Perustietojen ohella selvitettiin ihmisten pyöräily- ja kävelytottumuksia kesä- ja talvikautena. Myös matkojen tarkoituksista saatiin tietoa. Nämä asiat antavat kuvan pyöräi- ly- ja kävelyväylästön käyttäjäkunnasta. Tämä toimii myös vertailupohjana, kun arvioidaan, onko edellisen kyselyn otosryhmä samanlainen kuin aiemmassa kyselyssä. Tot- tumuksia on vertailtu Tampereella keskustassa ja keskustan ulkopuolella asuvien välillä. Myös Sampo on nostettu omaksi alueekseen, koska suhteellisen iso osa vastaajista asuu Sammon alueella. Kyselyyn vastanneista 90 % kertoo pyöräilevänsä ainakin kerran viikossa kesäkau- tena, ja jopa 80 % pyöräilee lähes joka päivä. Vain noin 6 % vastaajista ei pyöräile juuri lainkaan. Kyselyyn onkin valikoitunut hyvin pyöräilymyönteinen vastaajakunta. Alueel- lisessa tarkastelussa ei havaita merkittäviä eroja muuten paitsi Sammossa, jossa jopa 95 % vastaajista sanoo pyöräilevänsä vähintään noin kerran viikossa. Keskustassa pyöräi- lemättömien osuus on hivenen suurempi kuin muualla. Ihmisten pyöräilytaajuutta alueittain on esitetty tarkemmin kuvassa 7.

Sampo Lähes päivittäin Keskusta Noin kerran Keskustan & viikossa Sammon ulkopuoli Noin kerran kuukaudessa Tampere

En juuri Tampere lainkaan 2011

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 7 Kuvaaja siitä, kuinka usein pyörämatkoja tehdään eri alueilla kesäkautena

Talvikaudella pyöräilijöitä on selvästi vähemmän. Koko Tampereen seudun tasolla noin 49 % pyöräilee talvella lähes joka päivä tai noin kerran viikossa. Talvella pyöräilemät- tömiä puolestaan on 46 %. Kovin selviä alueellisia eroja ei havaita talvipyöräilyn kohdalla. Tuloksia esitellään tarkemmin kuvassa 8. 16

Sampo

Lähes Keskusta päivittäin

Keskustan & Noin kerran Sammon viikossa ulkopuoli

Tampere Noin kerran kuukaudessa Keskusta 2011 En juuri lainkaan Tampere 2011

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 8 Kuvaaja siitä, kuinka usein pyörämatkoja tehdään eri alueilla talvikautena

Edellisen kyselyn tuloksiin verrattuna tilanne talviajan pyöräilyssä on muuttunut jonkin verran. Talvella lähes päivittäin pyöräilleiden osuus on lisääntynyt yhdeksällä prosent- tiyksiköllä ja pyöräilemättömien osuus on laskenut noin 13 prosenttiyksikköä koko Tampereella. Sama tilanne voidaan huomata rajaamalla tarkastelualue keskustaan. Tämä voi viestiä siitä, että talvikunnossapidon koetaan parantuneen tai sitten pyörä koetaan talvella muuten houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin ennen. Eroavaisuuden syy voi löytyä myös kyselyn ikäjakaumasta. Nuoret voivat olla aktiivisempia talvipyöräilijöitä kuin iäkkäämmät. Myös kyselyn ajankohta voi vaikuttaa tulokseen, sillä vertailtavat kyselyt tehtiin toisiinsa nähden vastakkaisina vuodenaikoina. Vuoden 2011 leuto loppu- vuosi lisäsi talvikautena pyöräilyn määrää Tampereella, mikä saattaa näkyä myös tämän kyselyn tuloksissa [17].

3.1.2 Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset

Kyselyn perusteella pyörällä tehtävien matkojen pituudet Tampereella ovat yllättävän monipuolisia. Matkapituudet vaihtelevat alle kilometrin matkasta yli kymmenen kilometrin matkaan. Selvästi eniten tehdään 1í5 kilometrin pituisia matkoja. Keskustassa ja Kalevassa asuvilla nämä matkapituudet ovat vielä yleisempiä kuin muualla Tampereen alueella. Lähiöseuduilla asuvat joutuvat puolestaan kulkemaan usein pidempiä matkoja, kuin keskusta-alueen asukkaat. Koko Tampereen tilanne poikkeaa hieman vuoden 2011 kyselyn tuloksista, jossa yli 10 km:n matkat korostuvat selvästi 5í10 km:n matkojen kustannuksella. Kyseessä voi olla tilastollinen poikkeama, sillä kyselyyn osallistui suhteellisesti enemmän keskustan ympärysalueelta ihmisiä kuin edellisessä kyselyssä. Myös kuntopyöräilijöiden suhde on suunnilleen sama. Voi myös olla, että jotkin pyöräi- 17 lyverkon kehittämistoimenpiteet, kuten esimerkiksi Rongankadun alitus, ovat saaneet pyöräilymatkoja lyhennettyä jonkin verran.

Sampo Alle 1 km

Keskusta 1-3 km

Keskustan & 3-5 km Sammon ulkopuoli 5-10 km

Tampere yli 10 km

Tampere En pyöräile 2011

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 9 Pyöräilymatkojen pituusjakauma eri alueilla

Myös pyörällä tehtävien matkojen tarkoitukset olivat moninaisia. Selvästi eniten pyörää käytetään työmatkoihin. Pyörää käytetään paljon myös asioimisen ja ostosmatkojen tekoon. Nuoret tekevät paljon koulumatkoja pyörillä. Matkojen tarkoitusta eri alueilla eritellään tarkemmin kuvassa 10.

Sampo Työmatka

Koulumatka Keskusta

Keskustan ja Ostosmatka Sammon ulkopuoli Asiointimatka

Tampere Vapaa-ajan matka Tampere Kuntoilu 2011

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 10 Pyörämatkojen tarkoitus eri alueilla

Kun eri alueiden asukkaita verrataan keskenään, ei huomata merkittäviä eroja matkojen tarkoituksissa. Eroavaisuus vuoden 2011 kyselyn työmatka- ja koulumatkaosuuteen löytyy jälleen korkeakouluikäisten suuremmasta osuudesta vastaajissa. Tulos ei välttä- mättä tarkoita sitä, että nuoret olisivat alkaneet käyttämään pyörää koulumatkoihinsa. 18

3.1.3 Pyöräilyolosuhteet

Pyöräilyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 97 % vastaajien kokonaismääräs- tä. Pyöräilyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: reittien suoruutta, pyö- räilyn sujuvuutta, ympäristön viihtyisyyttä, liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta, pyöräi- ly-ystävällisyyttä ja pyöräilyväylien talvikunnossapitoa. Arvosteluasteikkona käytettiin määreitä erittäin hyvä, hyvä, tyydyttävä ja huono, mikä vertailukelpoisuuden säilyttämi- seksi on sama kuin vuoden 2011 kyselyssä. Näille annetaan numeroarvot yhdestä nel- jään, jossa yksi tarkoittaa erittäin hyvää ja neljä huonoa. Vastauksista voidaan laskea painotettu keskiarvo, jota voidaan vertailla vuoden 2011 kyselyn tuloksiin ja saada käsi- tys mielipiteiden kehittymisestä. Tulosten keski-arvoja arvioidaan seuraavasti: arvot í2,6 kuvaa hyvää tasoa, arvot 2,7í3,3 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,4í4 huonoa tasoa. Lisätietoa saadaan asukkaiden sanallisesta palautteesta. Kyselyn tulokset on jaettu alueisiin, jotta alueelliset erot eri kriteereissä olisi hel- pommin vertailtavissa. Tampere on jaettu keskiseen (KeSA), luoteiseen (LuSA), lounai- seen (LoSA), kaakkoiseen (KaSA), koilliseen (KoSA) ja eteläiseen (EtSA) suuralueeseen. Keskinen suuralue on lisäksi jaettu keskustan, Sammon ja Iideksen alueisiin. Vuo- den 2011 tulokset on jaettu puolestaan vain keskiseen suuralueeseen ja koko Tampereen alueeseen. Nämä vertailussa käytetyt suuralueet ovat näkyvillä liitteen 2 kartassa. Jako erialueisiin on tehty, jotta voitaisiin löytää eroavaisuuksia pyöräverkon laadussa. Oletus on, että suurin osa arvioi ainakin oman lähiympäristönsä pyöräilyolosuhteita. Aluejaon avulla voidaan myös vertailla tarkemmin vanhaa materiaalia uuden kanssa. Tamperetta yhtenä kokonaisuutena tarkasteltaessa saadaan kuvan 11 mukaisia tuloksia pyöräilyolo- suhteista.

Pyöräilyväylien talvikunnossapito (ka=3,5)

Pyöräily-ystävällisyys (ka=3,4) 1=Erittäin hyvä

Sosiaalinen turvallisuus (ka=2,7) 2=Hyvä

Liikenneturvallisuus (ka=3,3) 3=Tyydyttävä

Viihtyisyys (ka=2,9) 4=Huono

Sujuvuus (ka=3,4) En osaa sanoa

Reittien suoruus (ka=2,6)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11 Pyöräilyolosuhteiden kokonaisvastausjakauma 19

Tarkempia alueellisia tuloksia on esitetty taulukossa 2. Suuralueiden nimet ovat lyhennetty taulukkoon. Taulukossa on tulokset myös vuodelta 2011. Vastaajien määrä eri alueilla antaa käsityksen eri alueiden tulosten luotettavuudesta ja vertailukelpoisuudesta. Solun taustaväri kertoo, millä arvostuksentasolla tietty kriteeri on milläkin alueella.

Taulukko 2 Pyöräilyolosuhteiden vastauskeskiarvot eri alueilla asuvien kesken LuSA LoSA KaSA KoSA EtSA KeSA Reittien suoruus 2,0 2,4 2,6 2,3 2,4 2,8 Sujuvuus 3 3,2 3,1 3,1 3,1 3,5 Viihtyisyys 3 2,9 2,7 2,9 2,8 3 Liikenneturvallisuus 2,8 3,1 3 3,1 3,2 3,4 Sosiaalinen turvallisuus 2,4 2,6 2,7 2,6 2,8 2,7 Pyöräily-ystävällisyys 2,7 3,3 3,2 3,4 3,2 3,6 Pyöräilyväylien talvikunnossapito 2,4 3,4 3,4 3,3 3,3 3,5 Vastaajien määrä alueittain 23 81 164 108 63 739 Sampo Iides Keskusta Tre KeSA -11 Tre -11 Reittien suoruus 2,7 2,7 2,8 2,6 2,8 2,5 Sujuvuus 3,5 3,5 3,6 3,4 3,4 3,3 Viihtyisyys 3 3,1 3 2,9 3 2,9 Liikenneturvallisuus 3,4 3,3 3,4 3,3 3,2 3,1 Sosiaalinen turvallisuus 2,7 2,9 2,8 2,7 2,5 2,4 Pyöräily-ystävällisyys 3,6 3,4 3,6 3,4 3,5 3,4 Pyöräilyväylien talvikunnossapito 3,5 3,3 3,6 3,5 3,6 3,5 Vastaajien määrä alueittain 287 48 404 1234 205 627 Hyvä = 1-2,6 Tyydyttävä = 2,7-3,3 Huono = 3,4-4

Tampereen tasolla parhaimman arvosanan saa reittien suoruus, ympäristön viihtyisyys ja sosiaalinen turvallisuus. Reittien suoruudella tarkoitetaan esimerkiksi väylien suoruutta keskustan ja asuinalueiden välillä. Lähes puolet antaa reittien suoruudelle hyvän tai erittäin hyvän arvosanan. Reittien suoruudet koetaan kuitenkin erilaisiksi eri suuralu- eilla asuvien kesken. Parhaimman arvosanan reittien suoruudelle antavat koillisella ja luoteisella suuralueella asuvat vastaajat. Heikoimman arvosanan antavat keskisen suuralueen asukkaat, etenkin keskustassa asuvat. Avoimessa palautteessa ilmeni useasti, että Hervantaan kulkeva reitti koetaan mutkaiseksi. Viihtyisä pyöräily-ympäristö on tärkeä motivoija pyöräilemiselle. Noin 77 % vastaajista toteaa viihtyisyyden olevan vähintäänkin tyydyttävällä tasolla. Viihtyisyydelle parhaimmat arvosanat antavat kaakkoisessa ja eteläisessä suuralueella asuvat vastaajat. Puolestaan huonoimmat arvosanat tulevat keskiseltä ja luoteiselta suuralueelta. Kova melutaso keskustassa ja sen läheisyydessä voi vähentää viihtyisyyden tunnetta. Ympä- ristön viihtyisyys ja sosiaalinen turvallisuus kulkevat lähellä toisiaan. Sosiaalisessa tur- vallisuudessa arvioidaan esimerkiksi valaistusta ja turvallisuuden tunnetta. Tampereen tasolla sosiaalinen turvallisuus koetaan hyvän ja tyydyttävän väliin. Jälleen heikoimman arvion tilanteesta antavat keskustassa tai sen läheisyydessä asuvat. Vaikka sosiaalisen turvallisuuden arvosana on suhteellisen hyvä, avoimessa palautteessa tulee ilmi, että 20 monilla väylillä valaistuksen taso on puutteellinen. Valaistus voidaan kokea myös liikenneturvallisuusasiana. Liikenneturvallisuus koostuu monista tekijöistä, kuten liiken- nejärjestelyistä, väylästön kunnosta ja konfliktiriskeistä. Liikenneturvallisuus koetaan Tampereella melko tyydyttäväksi. Selvästi huonoimman arvosanan liikenneturvallisuudelle antavat jälleen keskisen suuralueen asukkaat. Tällä alueella on paljon liikennettä ja tilasta voi olla pulaa, mikä aiheuttaa liikenneturvallisuudelle ongelmia. Avoimen palautteen mukaan vaaratilanteita aiheuttavat mm. paikoin huonot näkemät pyöräilijöille ja autoilijoille, ahtaus ja epäselvyys sekä yhdistettyjen väylien tuomat ongelmat. Myös heikko valaistus varsinkin yhdistettynä väylän heikkoon kuntoon koetaan vaaralliseksi. Osa vastaajista kertoi yleisesti korkeiden reunakivetyksien vievän turhaan huomiota risteysalueilla, mikä on liikenneturvaa vaarantava riski. Pyöräilijät eivät palautteen perusteella aina tiedä tai huomaa, missä saa ja missä ei saa pyöräillä. Epäselvät liikenne- olosuhteet saattavat saada pyöräilijän tekemään liikennesääntöjen vastaisia ratkaisuja, mikä aiheuttaa turvallisuusriskejä. Pyöräily-ystävällisyys kuvaa sitä, miten ympäristö ottaa huomioon pyöräilijät ja niiden tarpeet. Tälle tamperelaiset ovat antaneet arvoksi 3,4, joka on jo huonolla tasolla. Keskisen suuralueen asukkaat arvostelevat tämän jopa tasolle 3,6. Myös pyöräilyn sujuvuus Tampereella on huonoa. Sujuvuus koetaan heikoksi keskisellä suuralueella, kun taas muualla sujuvuus on tyydyttävällä tasolla. Tämä eroavaisuus johtuu jälleen keskustan ympärysalueiden vilkkaammasta liikenteestä ja ahtaammista väylistä. Avoimen palautteen mukaan sujuvuus kärsii varsinkin yhdistetyillä väylillä, jossa jalankulkijoita joutuu väistelemään. Muun muassa väylien ahtaus, niiden vaihtuminen ajoradan reunal- ta toiselle ja liikenneratkaisujen epäselvyys heikentävät sujuvuutta. Lisäksi liikenneva- lojen painaminen ja valojen vaihtumisen pitkäksikin venyvä odottaminen tunnetaan vaikuttaa matkan sujuvuuteen. Palautteessa varsinkin Hämeenkadun sujuvuusongelmat nousivat omaan luokkaansa. Talvella kadun palauttaminen jalkakäytäväksi lisäävät ongelmia. Hämeenkadulle toivotaankin omaa erillistä pyöräilyväylää. Pyöräilyväylien kehitysinto myös muualla keskustassa on palautteen perusteella suuri. Huonoimman arvion asukkaat antavat talvikunnossapidolle. Jälleen keskisen suuralueen asukkailla on tähänkin voimakkain mielipide, joka voi johtua jalkakäytävien ja bussipysäkkien huonosta kunnosta talviaikana keskustan alueella. Yllättävän hyvälle tasolle talvikunnossapito arvostellaan luoteisessa suuralueessa, jossa sille saatu arvo 2,4. Luoteisen suuralueen tuloksissa pitää kuitenkin huomioida suuri virheprosentti, koska alueelta on paljon vähemmän vastaajia kuin muilta alueilta. Talvikunnossapito keräsi paljon myös sanallista palautetta. Asukkaiden mielestä talvikunnossapitoon ei panosteta riittävästi. Huonokuntoiset väylät talvella ei houkuttele pyöräilemään. Varsinkin kevät- kaudella jo muutaman sentin paksuinen sohjokerros vaikeuttaa pyöräilyä huomattavasti. Pyöräilyväylille ei toivota sepeliä, sillä teräväreunainen sepeli voi rikkoa pyörän kumin. Tämän takia seulotun soran käyttäminen on parempi vaihtoehto varsinkin pyöräväylillä. Sora ja sepeli myös kerätään väyläkäyttäjien mielestä liian myöhään keväällä, mikä pit- kittää renkaiden vaurioitumismahdollisuutta ja aiheuttaa pölyä. Myös talviajan ulkopuo- 21 linen kunnossapito saa risuja asukkailta. Syksyllä väylille kerääntyvät liukkaat lehdet koetaan vaaraksi ja lasin sirpaleet sekä muut roskat väylillä ovat haitaksi. Pyöräilyolosuhteita kokonaisuutena arvioitaessa huomataan, että keskisen suuralueen asukkaat arvioivat olosuhteet suhteessa huonommiksi kuin muilla alueilla asuvat. Luoteisen suuralueen vastaajat ovat arvioineet olosuhteita verraten hyväksi. On kuitenkin huomioitava luoteisen suuralueen korkea virheprosentti vastaajien suhteellisen vä- hyyden takia. Muissa suuralueissa olosuhteet koetaan keskenään varsin samantasoisiksi.

3.1.4 Pyöräilyväylien laatu

Tässä tutkimuksessa pyöräväylien laatua arvioidaan seuraavilla kriteereillä: jatkuvuus ja selkeys, ajomukavuus, pyöräpysäköintimahdollisuudet, pyöräväylien kunto. Myös pyö- räväylien houkuttelevuuden nykytila pyrittiin kartoittamaan. Kuvassa 12 on mielipide- jakauma Tampereen alueelta kokonaisuudessaan. Taulukossa 3 on eritelty vastausten keskiarvot tarkemmin alueittain samalla tavalla kuin taulukossa 2. Laatua koskevista kriteereistä pyöräilyväylien kunto saa keskimäärin korkeimman arvosanan. Kuntoon vaikuttaa muun muassa väylän pinnan epätasaisuudet ja vauriot tien pinnassa. 32 % vastaajista kokee väylien kunnon olevan hyvä tai jopa erittäin hyvä. Selvä enemmistö 50 %:n osuudella pitää väylien kuntoa tyydyttävänä ja 16 % kokee sen huonoksi.

Pyöräilyväylien houkuttelevuus 1=Erittäin hyvä (ka=3,0)

Pyöräväylien kunto (ka=2,8) 2=Hyvä

Pyöräpysäköintimahdollisuudet 3=Tyydyttävä (ka=3,0)

Ajomukavuus (ka=3,3) 4=Huono

Jatkuvuus ja selkeys (ka=3,3) En osaa sanoa

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 12 Pyöräilyväylien laadun kokonaisvastausjakauma

Merkittäviä eroja ei havaita suuralueiden välillä, mutta keskisen suuralueen asukkaista Iideksen asukkaat antavat väylien kunnolle verraten heikoimman tuloksen. Avoimen palautteen mukaan väylien huono kunto häiritsee pyöräilyä ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. Väylien kunnossa koetaan vaihtelua eri väylien ja kohtien välillä.

Taulukko 3 Pyöräväylien laadun vastauskeskiarvot eri alueilla asuvien kesken LuSA LoSA KaSA KoSA EtSA KeSA Jatkuvuus ja selkeys 2,8 3,3 3,1 3,1 3,1 3,4 Ajomukavuus 2,8 3,4 3,4 3,3 3,2 3,3 Pyöräpysäköintimahdollisuudet 2,6 3 3 2,9 2,9 3 Pyöräväylien kunto 2,7 2,8 2,9 2,9 2,9 2,8 Pyöräilyväylien houkuttelevuus 2,7 2,9 2,9 3 2,9 3,1 Vastaajien määrä alueittain 23 81 165 109 63 737 Sampo Iides Keskusta Tre KeSA -11 Tre -11 Jatkuvuus ja selkeys 3,4 3,5 3,4 3,3 3,4 3,2 Ajomukavuus 3,4 3,3 3,3 3,3 3,1 3,2 Pyöräpysäköintimahdollisuudet 3 2,9 3 3 2,9 2,9 Pyöräväylien kunto 2,7 3 2,8 2,8 2,8 2,8 Pyöräilyväylien houkuttelevuus 3,1 3,2 3,1 3 - - Vastaajien määrä alueittain 287 48 402 1235 204 625 Hyvä = 1-2,6 Tyydyttävä = 2,7-3,3 Huono = 3,4-4

Ajomukavuus liittyy vahvasti väylien kuntoon. Ajomukavuuteen liittyy pinnan väylän kunnon lisäksi myös muita tekijöitä, kuten esimerkiksi reunakivetysten korkeus ja mä- kisyys. Korkea "rotvalli" onkin peritamperelainen ilmestys. Tamperelaiset ovat arvioineet ajomukavuuden tyydyttävän ja huonon rajamaille. Jopa 46 % vastaajista toteaa tilanteen olevan huono ja 39 %:n mielestä ajomukavuus on tyydyttävällä tasolla. Huo- noimmalla tasolla ajomukavuus koetaan olevan lounaisella ja kaakkoisella suuralueella sekä Sammon alueella. Runsaasti negatiivista palautetta saivat osakseen reunakivetyk- set, jotka ovat myös edellisessä kyselyssä nousseet selväksi ongelmaksi. Reunakivien koetaan vievän turhaan huomiota, aiheuttavan vaaratilanteita ja rikkovan vanteita. Ne vähentävät myös pyöräilyn sujuvuutta. Ajomukavuuden kanssa huonoimman arvosanan saa väylien jatkuvuus ja selkeys. Huonona tilannetta piti 46 % ja tyydyttävänä 37 % vastaajista. Ainoastaan 15 % piti väylien jatkuvuutta ja selkeyttä hyvänä tai erittäin hyvänä. Keskisen suuralueen asukkaat arvostelivat tämän selvästi huonommalle tasolle kuin muut. Sanallisenkin palautteen mukaan keskustassa ja sen lähialueilla jatkuvuudessa sekä selkeydessä on puutteis- ta. Useille vastaajille tuntui useinkin olevan epäselvää, missä pitäisi tai saisi pyöräillä. Monien mielestä väylät tuntuvat katkeavan paikoittain ja on epäselvää, mistä väylän pitäisi jatkua. Joillakin alueilla väylän vaihtuminen autotien puolelta toiselle hetkellises- ti ärsyttää osaa vastaajista. Viitoituksessakin koetaan puutteita. Ajoreiteille halutaan selkeämpää erottelua ja parempaa jatkuvuutta sekä väylän merkintää. Pyöräpysäköinnin vähyydestä annettiin paljon sanallista palautetta. Pyörän pysä- köintimahdollisuuksia halutaan enemmän varsinkin keskustan alueelle. Myös pyörä- parkkien puutetta rautatieaseman läheisyydessä ihmeteltiin kovasti. Useat vastaajat ha- luavat lisätä rungosta kiinnitettäviä telineitä, sillä kallista pyörää ei tee mieli jättää pelk- kään renkaaseen kiinnitettynä. Kalliimman luokan pyöristä renkaan voi irrottaa parissa sekunnissa. Pyöräpysäköinnille Tamperelaiset antavat keskimäärin tyydyttävän arvion. 23

Merkittäviä eroavaisuuksia eri alueilla asuvien ihmisten mielipiteissäkään ei ole, paitsi luoteisen suuralueen asukkailla. Heidän mielestään pysäköintimahdollisuudet ovat jopa hyvällä tasolla. Pyöräilyolosuhteiden ja väylien laadun taso sekä yleinen ilmapiiri pyöräilylle vai- kuttavat kaikki siihen, kuinka houkuttelevaksi pyöräily koetaan. Tamperelaiset antoivat oman käsityksensä houkuttelevuuden tilasta ja sen koetaan olevan tyydyttävällä tasolla. Jälleen heikoimman arvion antavat keskisen suuralueen ja parhaimman luoteisen suuralueen asukkaat.

3.1.5 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2011í2012 aikana

Tampereen asukkaiden mielipiteiden mittaamista varten vastaajat jaettiin osiin asuinalueensa mukaan. Pelkällä Tampereen kokonaistarkastelulla voitaisiin saada vääristyneitä tuloksia. Siltikin vertailua hankaloittaa kyselyiden asuinalue- ja ikäjakaumaltaan selväs- ti erilaiset vastaajakunnat. Kuten aiemmin jo on huomattu, keskisellä suuralueella asuvien suhde kummassakin kyselyssä on toisistaan poikkeava. Keskisen suuralueen asukkailla tuntuu olevan monessa tarkasteltavassa asiassa negatiivisempi käsitys kuin muiden suuralueiden asukkailla. Tämä saattaa heikentää vertailussa Tampereen kokonaistu- losta. Mielipiteitä onkin pyritty tutkimaan keskisen suuralueen ja sen ulkopuolisen Tampereen kanssa erikseen. Tamperetta on tarkasteltu myös kokonaisuutena. Taulukos- sa 4 on esitetty uudesta ja vanhasta kyselytiedoista laskettujen mielipiteitä kuvaavien keskiarvojen erotus. Positiivinen luku tarkoittaa sitä, että painotettu keskiarvo on kasvanut ja on aiempaa huonompi tulos.

Taulukko 4 Pyöräilyn olosuhteiden ja väylien laadun vastauskeskiarvojen muutokset jaettuna eri alueisiin

Pyöräilyolosuhteet Tampere KeSA KeSa:n ulkopuoli Reittien suoruus 0,1 0,0 0,1 Sujuvuus 0,1 0,1 0,1 Viihtyisyys 0,0 0,1 0,1 Liikenneturvallisuus 0,1 0,2 0,1 Sosiaalinen turvallisuus 0,2 0,2 0,3 Pyöräily-ystävällisyys 0,1 0,0 0,0 Pyöräilyväylien talvikunnossapito -0,1 0,0 -0,1

Pyöräväylien laatu Jatkuvuus ja selkeys 0,1 0,2 0,0 Ajomukavuus 0,1 0,2 0,1 Pyöräpysäköintimahdollisuudet 0,0 0,1 0,0 Pyöräväylien kunto 0,0 -0,1 0,0

Vertailutaulukosta nähdään, että monivalintakysymyksistä saaduista tuloksista saadut tulokset ovat hyvin lähellä aikaisemman kyselyn tuloksia. Näyttäisi kuitenkin siltä, että pyöräilyolosuhteet ja pyöräväylien laatu koettaisiin aavistuksen heikommaksi kuin 24 vuonna 2011. Ainoastaan pyöräväylien talvikunnossapito ja pyöräväylien kunto on koettu aiempaa hieman paremmaksi tai samalle tasolle. Aiemmin on myös huomattu, että talvella usein pyöräilevien suhde on selvästi suurempi, kuin aikaisemmassa kyselyssä. Selvästi huonomman arvosanan aikaisempaan kyselyyn nähden on saanut sosiaalinen turvallisuus. Keskisen suuralueen ulkopuolella asuvien mielipide sosiaalisen turvallisuuden tasosta on laskenut jopa 0,3 yksikköä, kun muut kriteerit ovat pysyneet käytän- nössä samalla tasolla. Lisäksi keskisen suuralueen asukkaiden keskiarvot ovat kasvaneet 0,2 yksiköllä liikenneturvallisuudessa, jatkuvuudessa ja selkeydessä sekä ajomukavuu- dessa. Vertailutulokset ovat kokonaisuudessaan hyvin samalla tasolla kuin aikaisemmin. Kyselyiden vastaajakunnat eivät ole täysin suoraan vertailtavissa, joten virhettä voi syn- tyä. Lisäksi edellisen otannan suuruus on vain puolet uudesta otannasta, mikä lisää jo aikaisemman kyselyn virheprosenttia. Uudella materiaalilla voidaan tehdä myös tarkemmin alueellista tarkastelua, mikä vanhalla materiaalilla on selvästi hankalampaa. Keskiarvot ovat suurimmaksi osaksi noin 0,1 päässä toisistaan, joten vaihtelu ei ole suurta pyöräilyolosuhteissa eikä pyöräväylien laadussa. Myöskään 0,2:n eroavaisuudet keskiarvoissa voivat johtua erilaisesta vastauskunnasta ja ne voivat myös sisältyä virhe- rajoihin. Keskiarvojen erotusten pienien lukujen perusteella on hankala tehdä varmoja johto- päätöksiä. Suuntaa antavana tietona vertailutuloksista voidaan sanoa, että talvikunnossapidon ja pyöräväylien kunnon tilanne on luultavasti parantunut. Lisäksi sosiaalisen turvallisuuden taso on saattanut laskea. Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa myös medi- an vaikutus huomioon. Jos mediassa on kyselyn aikoihin ollut esimerkiksi Tampereen liikenneturvallisuuteen tai sosiaaliseen turvallisuuteen liittyviä julkaisuja, saattavat ne aiheuttaa mielipiteissä alenemista, vaikka tilanne ei olisi todellisuudessa mihinkään muuttunutkaan aikaisemmasta. Pyöräilyolosuhteiden taso ja pyöräväylien laatu nivoutuu vahvasti siihen, kuinka houkuttelevaksi pyöräilyolosuhteet koetaan. Myös yleinen ilmapiiri vaikuttaa pyöräilyn houkuttelevuuteen. Asukkaat saivat arvioida myös itse pyöräilyn houkuttelevuuden muutosta kahden edellisvuoden aikana. Tällä saadaankin parempi yleiskuva siitä, miten asukkaat itse kokevat pyöräilyolosuhteiden kehittymisen. Kyselystä saatiin kuvan 13 mukainen jakauma. Kuvan 13 perusteella pyöräilyn houkuttelevuuden koetaan kasvaneen Tampereella. Alueellisessa vertailussa ei löydy suurta eroa. Keskustan ja Sammon ulkopuolella asuvat kokevat houkuttelevuuden parantuneet aavistuksen enemmän kuin keskustassa ja Sammon alueella asuvat. Kuitenkin niitä, joiden mielestä houkuttelevuus on lisääntynyt paljon, on suhteessa yli puoli kertaa enemmän keskustassa kuin Sammon ja keskustan ulkopuolella asuvia. Voidaankin todeta, että siellä, missä kehitystoimenpiteitä on tehty enemmän, myös houkuttelevuus on kasvanut enemmän. Eri käyttäjätyyppien arvioissa on myös eroja. Ne, jotka pyöräilevät useammin, kokevat houkuttelevuuden myös kasvaneen enemmän kuin ne jotka pyöräilevät vähemmän tai eivät juuri ollenkaan.

Sampo (ka=2,6) 1=Paljon

2=Jonkin verran Keskusta (ka=2,6)

3=Vähän Sammon & keskustan ulkopuoli (ka=2,8) 4=Ei ollenkaan

Tampere (ka=2,6) En osaa sanoa

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 13 Pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyminen kahden vuoden aikana

Vaikka keskiarvotarkastelussa ei selviä eroja aikaisempaan tilanteeseen juuri löytynyt ja tilanne on useimmilla kriteereillä jopa huonompi kuin aikaisemmin, houkuttelevuus on kuitenkin parantunut vastaajien oman näkemyksen perusteella. Myös avoimesta palautteesta käy ilmi, että monet ovat huomanneet kehittämistoimenpiteet Tampereella ja kokevat ne parannukseksi aikaisempaan. Positiivisia kommentteja saivat muun muassa Viinikan pyöräkaista, Palatsin silta, lisätyt pyöräpysäköintipaikat ja erityisesti Rongan- kadun alitus. Näiden koetaan parantaneen pyöräilyn tasoa. Myös ajoratojen jakamista on kiitelty ja hyvänä esimerkkinä pidettiin Rautatiekadun tuoreita väyliä. Moni on kuitenkin kokenut joissain kohteissa ongelmia ja vajavuuksia. Esimerkiksi, osan mielestä Vii- nikankadun pyöräkaista on turvaton raskaan liikenteen ja bussiliikenteen takia. Palaut- teen mukaan Viinikankadun väylää vaivaa myös muun muassa kaistalle osuvat kaivon- kannet, asfaltin sauma ja paikoittaiset näkyvyysongelmat. Moni toivookin, että kaista olisi ajoradan tasosta korotettu omalle tasolleen. Vaikka Rongankatu saikin paljon kehu- ja, on se saanut myös arvostelua siitä, ettei se tunnu jatkuvan kumpaankaan suuntaan. Rongankadun alitus on laadukas keskittymä, mutta sille toivotaan parempaa jatkuvuutta. Pyöräpysäköintiä on lisätty, muttei kaikkien mielestä riittävästi. Pysäköintimahdolli- suuksien puute koetaan edelleen keskustassa ongelmaksi. Yhdistettyjä väyliä on jaettu monissa paikoissa viivoilla pyöräilyn ja jalankulun väyliksi ja väylille on maalattu sym- boleja, mutta tätäkään kaikki eivät koe riittävänä toimenpiteenä. Symboleita pitäisi vastaajien mukaan olla tiheämmässä tai ero kävelylle tai pyörille tarkoitetuilla väylillä pitää olla selvempi. Osan mielestä jotkin väylät ovat jakamisen myötä käyneet ahtaammiksi ja joissain kohdin jaottelu tuntuu vaihtavan yhtäkkiä puolta. Tästä syystä kävelijät ei- vätkä pyöräilijätkään aina tunnut kunnioittavan pelkkää viivaa maassa. Väylille toivotaan selkeämpää ja laadultaan parempaa erottelua. Esimerkiksi Rautatienkadun tavasta erotella liikennettä tuli monia positiivisia palautteita. Myös selkeys ja jatkuvuus olivat toivottuja kehitysalueita. 26

3.1.6 Asenteet

Sanallisen palautteen mukaan Tampereella suurimpia ongelmia ovat ihmisten asenteet. Pyöräilijät kokevat olevansa toisen asteen kansalaisia ja kokevat saavansa osaksi jopa vihaa. Pyöräilijä voi kerätä keskustassa jalankulkijoilta vihaisia katseita, ja muutama palautteen antaja kertoo kävelijän käyneen jopa käsiksi pyöräilijään työntäen tämän autotielle. Autoilijat eivätkä jalankulkijat huomioi pyörää riittävän hyvin. Pyöräilijät syyttävät kävelijöitä unissakävelemisestä. Pyöräilijän on vaikea aavistaa kävelijöiden suunnan muutoksista voimakkaasti liikennöidyillä väylillä. Pyöräilijät myös syyttävät jalankulkijoita kaistaviivojen kunnioittamattomuudesta. Pyöräilyväylällä kävelevät tai koiraa kävelyttävät ihmiset tekevät pyöräilyn ikäväksi. Lisäksi autoja pysäköidään pyö- räilyväylille palautteen mukaan. Tämä kertoo kuljettajan piittaamattomuudesta ja huo- mioimattomuudesta.

1=Erittäin hyvä

Jalankulkijoiden suhtautuminen pyöräilijöihin (ka=3,4) 2=Hyvä

3=Tyydyttävä Autoilijoiden suhtautuminen pyöräilijöihin (ka=3,4) 4=Huono

0 % 50 % 100 % En osaa sanoa

Kuva 14 Koetut asenteet pyöräilijöitä kohtaan Tampereella

Asukkaat saivat arvioida asenteita myös monivalintaosiossa. Kuvasta 14 näkyy, kuinka huonoksi autoilijoiden ja jalankulkijoiden tämän hetkinen suhtautuminen pyöräilijöihin koetaan. Vastaajista 54 % on sitä mieltä, että autoilijoiden asenne on puutteellinen. 50 %:n mukaan myös jalankulkijoiden asenne on heikko. Autojen suhtautuminen pyöräili- jöihin ja kävelijöihin on kuitenkin tilannetta seuranneiden mukaan parantunut viime vuosien aikana.

3.1.7 Minä poljen, sinä ohjaat í halu pyöräillä enemmän

Vastausten perusteella tamperelaisten halu hyödyntää pyöräilymahdollisuuksia on suuri. Samoin myös halu ja tahtotila saada parempi pyöräilyinfra Tampereelle on korkea varsinkin niillä, jotka käyttävät pyörää liikkumiseen jo nyt. Asukkailta kysyttiin, haluaisi- vatko he pyöräillä enemmän, jos olosuhteet sallisivat sen paremmin. Kysymyksen tavoitteena oli selvittää tamperelaisten suhtautumista pyöräilyyn ja myös halua kehittää pyöräilyn olosuhteita. Tampereella jopa 65 % vastaajista haluaisi ehdottomasti pyöräillä enemmän, jos olosuhteet paranevat. Sammon ja keskustan alueella osuus on vielä suurempi. Ainoastaan 7 % ilmaisi haluttomuutensa pyöräilyyn. Käyttäjätyyppien mielipi- 27 teissä löytyi myös eroja. Erittäin positiivista on havaita, että suuri osa niistäkin, jotka eivät vielä pyöräile tai tekevät sitä harvoin, lisäisi pyöräilyään ehdottomasti tai ainakin luultavasti, mikäli olosuhteet olisivat paremmat. Tarkemman kuvan mielipiteistä saa kuvasta 15.

Ne, jotka pyöräilevät vähän tai eivät ollenkaan Ehdottomasti

Noin krt/vk pyöräilevät Luultavasti

Noin päivittän pyöräilevät En

Keskusta & Sampo En osaa sanoa Tampere

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 15 Motivaatiotaso paremman pyöräily-ympäristön hyödyntämiselle eri käyttäjäryhmien ja alueiden välillä

Suurin osa niistä, jotka haluaisivat pyöräillä enemmän, haluaisi myös kävellä enemmän. Ne taas, jotka eivät halua pyöräillä, eivät suurimmaksi osaksi halua myöskään kävellä enempää. Ikäryhmissä on eroja halukkuuteen. 30í40-vuotiaat haluaisivat selkeästi pyö- räillä enemmän kuin vanhemmat ikätoverinsa. Onkin tärkeää, että motivoituneelle ja nuorelle käyttäjäkunnalle voitaisiin tarjota hyvät pyöräilymahdollisuudet, sillä nuorena totuteltua liikkumismuotoa käytetään usein myös vanhana. Sanallisen palautteen perusteella iso osa vastaajista haluaisi varsinkin keskustan alueelle paremmat pyöräilyväylät. Keskusta-aluetta halutaan rauhoittaa autoilulta ja pyöräilylle tarvittava tila oltaisiin osan mielestä valmiita ottamaan jopa autoilta. Toive paremmalle pyöräily-ympäristölle on selvä.

3.2 Kävely

Kyselyn avulla tutkittiin keskustan kävelyolosuhteita ja kävelyväylien laatua samalla tavalla kuin pyöräilyn kohdalla. Saatuja tuloksia vertaillaan vuoden 2011 kyselyn tietoihin. Pohjustavaa tietoa saadaan kävelytaajuudesta keskustassa ja kävelymatkojen tarkoituksista. Keskustan kävelyn houkuttelevuuden kehittymistä on tutkittu mielipidevertai- lun tueksi. Tutkimuksessa on myös tarkasteltu ihmisten kävelyhalukkuutta ja sitä, kuinka Tampereen päätöksentekijöiden nykyinen suhtautuminen kävelyn ja myös pyöräilyn kehittämiseen nähdään asukkaiden silmissä. 28

3.2.1 Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus

Kyselyyn vastanneista noin 82 % kävelee keskustassa lähes päivittäin tai kerran viikossa. Vain kolmisen prosenttia ei kulje keskustan alueella juuri lainkaan. Kuvassa 16 on keskustassa liikkumisen yleisyys esitetty tarkemmin. Kuvasta saa myös käsityksen siitä, kuinka usein keskustan ulkopuolella asuvat liikkuvat keskustassa. Myös vuoden 2011 kyselyn jakauma on esitetty samassa kuvassa. Eroavaisuudet vuoden 2012 kyselyyn johtuvat luultavimmin vastaajien hieman erilaisesta ikäjakaumasta.

Keskustan ulkopuolella asuvat 2012 Lähes päivittäin

Keskustan ulkopuolella asuvat Noin kerran 2011 viikossa

Tampere 2012 Noin kerran kuukaudessa

En juuri lainkaan Tampere 2011

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 16 Kuvaaja siitä, kuinka usein keskustassa liikutaan kävellen

Kävelymatkan tarkoitus on usein asioiminen ja ostosmatkat. Myös vapaa-ajan matkoja tehdään paljon kävellen.

Työmatka

Koulumatka Keskusta Ostosmatka

Asiointimatka Tampere Vapaa-ajan matka

Kuntoilu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 17 Kävelymatkojen tarkoitus Tampereella

Merkittäviä eroja keskustan ja keskustan ulkopuolella asuvien kävelymatkojen tarkoituksissa ei ole havaittavissa. Kuvassa 17 on näkyvillä vain keskustassa asuvien ja Tam- pereen kokonaistilanne. 29

3.2.2 Keskustan kävelyolosuhteet

Kävelyolosuhteita ja kävelyväylien laatua keskustassa arvioi noin 98 % vastaajien ko- konaismäärästä. Kävelyn olosuhteita keskustassa arvioitiin pääosin samoilla kriteereillä kuin pyöräilyolosuhteita. Näitä verrataan vuoden 2011 tutkimuksen tietoihin. Lisäksi arvioitiin kävelykatujen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Arvosteluasteikko on pyöräi- lyosion kanssa myös yhtenäinen.

Kävelykatujen houkuttelevuus (ka=2,7)

Kävelykatujen toimivuus (ka=2,5) 1=Erittäin hyvä

Jalkakäytävien talvikunnossapito (ka=2,7) 2=Hyvä

Kävely-ystävällisyys (ka=2,4) 3=Tyydyttävä

4=Huono Sosiaalinen turvallisuus (ka=2,5)

En osaa sanoa Liikenneturvallisuus (ka=2,6)

Viihtyisyys (ka=2,7)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 18 Keskustan kävelyolosuhteiden kokonaisvastausjakauma

Kyselyn tulokset on jaettu keskustan alueeseen, keskustan ulkopuoleiseen Tamperee- seen ja koko Tampereeseen. Tarkoituksena on nähdä, onko keskustan alueella asuvilla erilaiset mielipiteet keskustan kävelyoloihin kuin muilla. Myös eri ikäryhmien väliltä on pyritty löytämään näkemyseroja. Keskustan kävelyolosuhteiden nykytilanne kaikkien vastaajien näkökulmasta on eritelty kuvassa 18. Tarkemmat tiedot vuosilta 2011 ja 2012 on esitetty taulukossa 5. Taulukossa on esitetty erikseen keskustassa asuvien mielipiteet ja kaikkien vastaajien mielipiteet asiasta.

Taulukko 5 Keskustan kävelyolosuhteiden vastauskeskiarvot keskustassa asuvien ja kaikkien vastaajien kesken Keskustan kävelyolosuhteet 2012 2011 Keskusta Tampere Keskusta Tampere Viihtyisyys 2,7 2,7 2,5 2,5 Liikenneturvallisuus 2,7 2,6 2,6 2,6 Sosiaalinen turvallisuus 2,6 2,5 2,3 2,3 Kävely-ystävällisyys 2,5 2,4 2,3 2,3 Jalkakäytävien talvikunnossapito 2,8 2,7 2,7 2,8 Kävelykatujen toimivuus 2,5 2,5 - - Kävelykatujen houkuttelevuus 2,8 2,7 - - Hyvä = 1വ2,6 Tyydyttävä = 2,7–3,3 Huono = 3,4വ4

Kokonaisuutta tarkasteltaessa asukkaat kokevat keskustan kävelyolosuhteet keskimäärin paljon paremmiksi kuin pyöräilyolosuhteet keskustassa tai Tampereella kokonaisuudessaan. Kävely-ystävällisyys saa parhaimman arvosanan. Noin 60 % vastaajista kokee keskustan olevan kävely-ystävällinen ympäristö. Huonona tilannetta pitää ainoastaan 8 % vastaajista. Sosiaalinen turvallisuus sai myös suhteessa korkean arvosanan. 52 % vastaajista kokee sosiaalisen turvallisuuden erittäin hyväksi tai hyväksi. Noin 10 % puolestaan pi- tää sitä huonolla tasolla. Vertailtaessa tietoja huomataan, että pyöräilyn kohdalla sosiaalinen turvallisuus koetaan jostain syystä hieman huonommaksi varsinkin keskustassa ja keskisen suuralueen asukkaiden mielestä. Myös etenkin liikenneturvallisuus kävelyn ja pyöräilyn välillä koetaan hyvin eritasoiseksi keskustan alueella. Kävelyn kohdalla liikenneturvallisuus koetaan enimmäkseen hyvälle tasolle. Noin 45 % kokee kävelyn turvallisuuden tason hyväksi tai erittäin hyväksi. Suunnilleen sama osuus vastaajista kokee tason tyydyttäväksi. Vilkkaan liikenteen keskellä kävelijöille ei tule niin helposti nopei- ta tilanteita kuin pyöräilijälle. Osittain tämän takia pyöräilyturvallisuus koetaan keskustan lähistössä selvästi turvattomammaksi kuin kävely. Eri ikäryhmien arvioissa on sel- viä eroja. Yli 62-vuotiaat antavat selvästi huonomman arvion liikenneturvallisuudesta ja samalla sosiaalisesta turvallisuudesta, kuin esimerkiksi 20í30-vuotiaat. Eroja eri ikä- ryhmien välillä on esitelty taulukossa 6. Taulukossa ilmoitettu vastausmäärien suuruus- luokat auttavat hahmottamaan tulosten luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta.

Taulukko 6 Olosuhteisiin liittyviä näkemyseroja eri ikäryhmien välillä 22о41-v. 42í61-v. 62í…-v. Liikenneturvallisuus 2,6 2,8 3,1 Sosiaalinen turvallisuus 2,4 2,7 2,9 Jalkakäytävien talvikunnossapito 2,6 3,0 3,2 Vastaajamäärien suuruusluku 750 290 60

Keskusta koetaan kävelymielessä kohtalaisen viihtyisäksi ympäristöksi, vaikka melutaso varsinkin Hämeenkadun ympäristössä voi olla kova. Viihtyisyyteen vaikuttaa muun muassa melutaso, vihreys, oleskelupaikat sekä muut virikkeet. Vastaajista 40 % kokee viihtyisyyden hyväksi tai erittäin hyväksi ja 15 % huonoksi. Keskustan jalkakäytävien talvikunnossapito koetaan olevan keskimäärin tyydyttä- vällä tasolla. Myös talvikunnossapidon tasosta on eri ikäryhmillä omanlaisensa mielipiteet. Vanhemmat ihmiset antavat selvästi nuoria huonomman arvosanan talvikunnossapidolle. Erityisesti vanhuksilla voi olla vaikeampaa kulkea tyydyttävällä tasolla olevalla väylällä kuin nuoremmilla. Esteettömyyden mahdollisimman hyvä toteutuminen on huomioitava myös talviolosuhteissa. Kävelykatujen olosuhteet nostettiin omaksi arvostelukohteekseen. Tamperelaiset arvioivat kävelykatujen toimivuuden verrattain hyvälle tasolle. Noin 57 % pitää kävely- katujen toimivuutta erittäin hyvänä tai hyvänä. Noin 10 % pitää niiden toimivuutta heikkona. Kävelykatujen houkuttelevuus puolestaan sai hieman heikomman kokonais- arvosanan. Kävelykatuja koskeneesta palautteesta iso osa piti nykyisiä kävelykatuja tylsinä ja jopa kuolleina. Kävelykatuja ei koeta kovin viihtyisinä muun muassa tylsän ympäristön ja osittain myös kävelykaduilla paljon aikaansa viettävien "puliukkojen" takia. Kävelykaduille toivotaan lisää vetovoimaa ja viihtyisyyttä lisääviä elementtejä, kuten esimerkiksi parempia istumamahdollisuuksia. Monet vastaajat kuitenkin toivovat enemmän kävelykatuja keskustaan. Varsinkin Hämeenkadun muuttamista ainakin osittain kävelykaduksi ehdotettiin useasti. Kun verrataan keskustassa asuvien ja muualla Tampereella asuvien mielipiteitä keskustan kävelyolosuhteista, havaitaan että mielipiteet ovat suhteellisen samalla tasolla. Kuitenkin keskustassa asuvat arvioivat oman asuinalueensa tilanteen lähes jokaisessa kriteerissä hieman huonommaksi kuin muualla asuvat. Myös vanhemmat ikäryhmät tuntuivat arvioivan useita kriteereitä nuorempia selvästi heikommaksi. Kokonaisuudes- saan kävelyolosuhteet koetaan hyväksi tai tyydyttäväksi.

3.2.3 Kävelyn laatu keskustassa

Kävelyväylien laatua koskevat asiat saivat suhteellisen hyvän arvion ja sitä on tutkittu keskustassa asuvien ja keskustan ulkopuolella asuvien näkökulmasta. Näkökohdista on pyritty löytämään eroja myös eri ikäryhmien välillä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden näkemys on esitetty kuvassa 19 ja myös taulukossa 7. 32

Kävelyväylien kunto (ka=2,3) 1=Erittäin hyvä

Esteettömyys (ka=2,6) 2=Hyvä

Levähdys- ja oleskelupaikat 3=Tyydyttävä (ka=2,7)

Kävelyn sujuvuus (ka=2,3) 4=Huono

En osaa sanoa Kävelymahdollisuudet (ka=2,3)

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 19 Kävelyn laatuun liittyvien kriteereiden kokonaisvastausjakauma

Taulukossa 7 on myös keskustassa asuvien näkemys omasta asuinympäristöstään kummankin vuoden kyselystä.

Taulukko 7 Kävelyn laatuun liittyvien kriteereiden vastauskeskiarvot keskustassa asuvien ja kaikkien vastaajien kesken Kävelyn laatu keskustassa 2012 2011 Keskusta Tampere Keskusta Tampere Kävelymahdollisuudet 2,3 2,3 2,2 2,2 Kävelyn sujuvuus 2,3 2,3 2,3 2,2 Levähdys- ja oleskelupaikat 2,8 2,7 2,8 2,8 Esteettömyys 2,7 2,6 2,5 2,5 Kävelyväylien kunto 2,3 2,3 2,4 2,3 Hyvä = 1വ2,6 Tyydyttävä = 2,7–3,3 Huono = 3,4വ4

Selvästi parhaimman arvion saavat kävelymahdollisuudet, kävelyn sujuvuus ja kävely- väylien kunto. Ne koetaan kaikki olevan keskimäärin hyvällä tasolla. Kävelymahdolli- suuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi puistoihin, kävelykatuihin ja jalkakäytäviin sekä niiden laatuun. Vastaajista noin 65 % pitää keskustan kävelymah- dollisuuksia hyvänä tai erittäin hyvänä. Huonona tilanteen kokee ainoastaan 4 %. Kävelyn sujuvuus kuvailee hyvin kävelyolosuhteita, mutta se voidaan käsittää myös kävelyn laadullisena mittarina. Selvän enemmistön mielestä kävelyn sujuvuus keskus- 33 tassa on hyvällä tasolla. 67 % vastaajista kokee sujuvuuden hyväksi tai erittäin hyväksi ja vain muutama kokee sen huonoksi. Kävelyväyliin ollaan myös tyytyväisiä. Selvästi suurin osa vastaajista arvioi keskustan kävelyväylien olevan hyväkuntoisia. Mielipiteissä on kuitenkin selviä eroja eri ikäryhmillä. Esimerkiksi yli 60-vuotiaat antavat keskimäärin noin puoli numeroa alem- man arvion, kuin noin 20í40-vuotiaat. Vanhempi sukupolvi ei koe väylien laatua yhtä hyväksi kuin nuoremmat. Myös levähdys- ja oleskelupaikat saavat vanhemmilta ikä- ryhmiltä selvästi nuorempia huonomman arvion. Vanhemmat ihmiset saattavat kokea levähdyspaikkojen määrän liian vähäisenä. Levähdys- ja oleskelupaikat saavat muuten- kin suhteessa heikoimman arvion kuin muut kriteerit. Vastaajista 37 % kokee levähdys- ja oleskelupaikkojen määrän hyväksi tai erittäin hyväksi ja noin 15 % huonoksi. Tyy- dyttäviä arvioita on eniten. Myös avoimessa palautteessa osa toivoo enemmän istuin- paikkoja keskustaan. Näitä olisi siis syytä lisätä. Esteettömyys saa vastaajilta tyydyttävän arvion. Esteettömyyttä arvioitaessa mieti- tään esimerkiksi portaiden, kaiteiden, kadun ylityksien ja liikkeiden sisäänkäyntien es- teettömyyden tasoa. Esteettömyys keskustassa arvostellaan melko hyvälle tasolle. Van- hemmilla ihmisillä on kuitenkin taas jonkin verran heikompi käsitys esteettömyyden toteutumisesta kuin nuoremmilla, mutta ero ei ole yhtä selvä kuin levähdyspaikkojen ja kävelyväylien kunnon kohdalla. Eri ikäryhmien eroista on tarkemmin tietoa taulukossa 8.

Taulukko 8 Kävelyn laatuun liittyviin kriteereihin kohdistuvia näkemyseroja eri ikäryhmien välillä 22–41-v 42–61-v 62௅…-v Levähdys- ja oleskelupaikat 2,7 2,8 3,1 Esteettömyys 2,6 2,7 2,8 Kävelyväylien kunto 2,3 2,5 2,7 Vastaajamäärien suuruusluku 700 280 60

Keskustassa kävelyn laatu koetaan olevan hyvä tai tyydyttävä. Näkemyseroja keskustassa ja muualla asuvien välillä ei juuri ole havaittavissa, mutta ikäryhmien välillä osa kri- teereistä on selvästi eri tasolla. Tämän takia tutkimuksessa olisi ollut syytä ottaa myös liikkumisrajoitteiset tarkemmin huomioon, jotta heidän näkemyksensä olisi noussut paremmin esille.

3.2.4 Mielipiteiden kehittyminen vuosien 2011í2012 aikana

Mielipiteiden eroavaisuuksia kävelyn kohdalla määritetään samalla periaatteella kuin pyöräilyn kohdalla. Eri kyselyistä lasketuista painotetuista keskiarvoista lasketaan erotus, jotka ovat esillä taulukossa 9. Tuloksia on vertailtu keskenään keskustassa asuvien välillä ja myös kummankin kyselyn kaikkien vastausten välillä.

Taulukko 9 Kävelyolosuhteiden ja kävelyn laadun vastauskeskiarvojen muutokset keskustassa asuvien ja kaikkien vastaajien mukaan

Keskustan kävelyolosuhteet Keskusta Tampere Viihtyisyys 0,3 0,2 Liikenneturvallisuus 0,1 0,1 Sosiaalinen turvallisuus 0,2 0,2 Kävely-ystävällisyys 0,2 0,1 Jalkakäytävien talvikunnossapito 0,0 0,0

Keskustan kävelyväylien laatu Keskusta Tampere Kävelymahdollisuudet 0,1 0,1 Kävelyn sujuvuus 0,0 0,1 Levähdys- ja oleskelupaikat 0,0 -0,1 Esteettömyys 0,1 0,1 Kävelyväylien kunto 0,0 0,0

Tilanne on pyöräilyä koskevien tulosten kanssa samantyylinen. Moni vertailukohdista tuntuu menettäneen arvostustaan, mutta erot ovat kuitenkin varsin pieniä. Tuloksista näkyy, että varsinkin viihtyisyys ja sosiaalinen turvallisuus koetaan huonompana kuin vuoden 2011 kyselyssä. Sama tilanne oli myös pyöräilyn kohdalla. Suunnilleen muut- tumattomalla tasolla näyttäisi olevan kävelyväylien kunto, levähdys ja oleskelupaikat, kävelyn sujuvuus ja jalkakäytävien kunnossapito. Kävelyn tulosten vertailuissa on otettava huomioon kyselyiden poikkeavat vastaajakunnat ja arvioitava vertailutulosten luotettavuus sitä kautta. Tämän takia on jälleen vaikea arvioida, onko mielipiteissä tapahtunut muutoksia. Suuntaa antavana tietona voidaan sanoa, että kävelyn viihtyisyys ja sosiaalisen turvallisuuden kokeminen on saattanut laskea keskustassa.

1=Paljon

Kävelyn houkuttelevuuden 2=Jonkin verran lisääntyminen keskusta-alueella 3=Vähän (ka=3,0) 4=Ei ollenkaan

En osaa sanoa 0 % 50 % 100 % Kuva 20 Kävelyn houkuttelevuuden lisääntyminen keskustassa kahden viimevuoden aikana

Myöskään kävelyn houkuttelevuuden ei koeta kasvaneen keskustan alueella juuri ollenkaan ௅ selvästi vähemmän kuin pyöräilyn kohdalla ainakin. Pyöräilyn parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden mukana usein myös kävelymahdollisuudet parantuvat, mutta mittavatkaan kohteet, kuten Palatsin silta tai Rongankadun alitus eivät näy aiempien mielipiteiden vertailussa eivätkä houkuttelevuuden kasvussa. 35

3.2.5 Asenteet

Asenteita vertailtiin myös kävelijän näkökulmasta. Sanallisen palautteen vikaa ei ole ainoastaan autoilijoissa ja kävelijöissä, vaan kaikki liikkumismuodot ovat keskenään toisillensa harmiksi. Ihmiset valittavat pyörien tulevan vauhdilla autojen eteen ja käveli- jät joutuvat hyppimään pyörien edestä pois. Pyörät ohittavat kävelijöitä usein läheltä ja äänettömästi. Myös pyöräilijöiden tilannenopeuden arvostellaan olevan usein liian korkea. Jotkut pyöräilijät myöntävät rikkovansa joskus liikennesääntöjä huomatessaan, etteivät tiedä missä pitäisi ajaa ja miten. Kuten jo aiemmin on mainittu, sekava liikenne- järjestelmä tekee pyöräilystä ajoin hankalaa. Ihmisiä ärsyttää paljon muun muassa se, että Satakunnankadun sillalla pyöräillään jalkakäytävillä. Pyöräilijät eivät siis itsekään aina kunnioita väyläjaottelua. Kuvassa 21 on esitettynä tarkemmin tuloksia.

Kaupungin päätöksentekijöiden suhtautuminen pyöräilyn ja 1=Erittäin hyvä jalankulun edistämiseen (ka=3,4) Pyöräilijöiden suhtautuminen 2=Hyvä jalankulkijoihin (pyöräilemättömien mielipide, ka=3,6) 3=Tyydyttävä Pyöräilijöiden suhtautuminen jalankulkijoihin (ka=2,9) 4=Huono

Autoilijoiden suhtautuminen jalankulkijoihin (ka=3,0) En osaa sanoa

0 % 50 % 100 % Kuva 21 Jalankulkijoihin kohdistuvia asenteita ja arvio kaupungin päätöksentekijöiden suhtautumisesta pyöräily- ja kävelyasioiden edistämiseen

Autoilijoiden suhtautumista jalankulkijoihin pidetään parempana kuin pyöräilijöihin. Kuitenkin se on vain tyydyttävällä tasolla. Pyöräilijöiden suhtautumista jalankulkijoihin koetaan olevan suhteellisen hyvällä tasolla. Ottaen kuitenkin huomioon, että selvästi suurin osa kyselyyn osallistuneista on usein pyöräileviä, on syytä tarkastella tilannetta myös pyöräilemättömien näkökulmasta. Tästä huomataankin selvä näkemysero. Noin 66 % niistä, jotka eivät pyöräile tai tekevät sitä harvoin, kokevat pyöräilijöiden suhtau- tumisen kävelijöihin huonoksi. Samaten, mitä vanhempi ikäryhmä on kyseessä, sitä ikävämmäksi pyöräilijöiden asenteet koetaan. Harvoin pyöräileviä on kuitenkin suhteellisen sama määrä eri tarkastelluista ikäryhmistä. Negatiiviset asenteet ovat Tampereella selvä ongelma. Tämän ongelman ydin löy- tyy varmasti yhdistetyistä jalankulun ja kävelyn väylistä eli niin sanotuista kevyen liikenteen väylistä. Kun laitetaan kaksi erilaista liikkumismuotoa samalle väylälle, ei saada aikaan sujuvaa ja mukavaa liikennöintiä kummallekaan osapuolelle varsinkaan sil- loin, kun liikennettä on paljon. Pyöräilijät aiheuttavat kävelijöille nopeudellaan vaaratilanteita tai sitten pyöräily muuttuu jalankuluksi renkailla. Tämä tilanne on usein esimer- 36 kiksi keskustassa. Ongelman ratkaisun ydin lienee juuri pyöräilylle selkeästi oman laa- dukkaan väylästön luomisessa. Tällöin myös autoilijat pystyvät huomioimaan pyöräili- jöitä paremmin. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden molemminpuolinen rasite poistuu ja asenteet paranevat. Samalla tietenkin myös houkuttelevuus ja monet muut parametrit paranevat reilusti. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus esittää oma näkemyksensä kaupungin pää- töksentekijöiden suhtautumiseen pyöräilijöiden ja kävelijöiden olosuhteiden parantamisessa. Vastaajista 49 % piti päättäjien asennetta heikkona ja vain 10 % piti sitä hyvänä tai erittäin hyvänä. Eri ikäryhmien välillä ei näytä olevan eroa siihen, miten päättäjien asenne koetaan. Avoimen palautteen mukaan osa ei ole tyytyväinen päättäjien tahtiin parantaa olosuhteita. Kaupunki ei ole vielä pystynyt vakuuttamaan kaikkia vastaajia toimillansa vaan osa pitää puheita pyöräilyn ja jalankulun kehittämisestä lähinnä tyhjinä puheina. Parannuksien jouduttamista vahvempaa otetta asiaan toivotaan.

3.2.6 Mielenkiinto paremmalle kävely-ympäristölle

Kyselyssä kartoitettiin tamperelaisten halukkuutta kävellä enemmän nykyistä parem- massa ympäristössä. Vastausten jakautuminen ei ole yhtä päivänselvä kuin pyöräilyn kohdalla, mutta ihmiset haluaisivat kuitenkin hyödyntää viihtyisää ja sujuvaa kävely- ympäristöä. Vastaajista 26 % haluaisi ehdottomasti kävellä enemmän, jos ympäristö tarjoaisi siihen nykyistä paremman mahdollisuuden. Noin 19 % ei halua lisätä kävely- ään nykyisestä.

Sampo Ehdottomasti

Keskusta Luultavasti

Keskustan & Sammon En ulkopuoli

Tampere En osaa sanoa

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuva 22 Motivaatiotaso paremman kävely-ympäristön hyödyntämiselle

Vastauksia vertaamalla eri asuinalueilla ei löytynyt suuria eroja, mutta keskustan alueella asuvat olisivat keskimäärin valmiimpia hyödyntämään parempaa ja mukavampaa kävely-ympäristöä kuin muualla asuvat. Avoimien vastausten perusteella monet ovat kiinnostuneita ydinkeskustan rauhoittamisesta autoilta ja esimerkiksi kävelykatujen laa- jentamisesta. Näillä asioilla on merkittävä paino kävely- mutta myös pyöräilyolosuhtei- den parantamisessa. 37

4 YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT

Tutkimuksessa on onnistuttu hyvin kartoittamaan pyöräilyn nykytila Tampereella ja kävelyn nykytila keskustassa. Tietoa on saatu pyöräilijöiden tekemistä matkoista, niiden pituuksista ja tarkoituksista. Saatuja tietoja on verrattu vuoden 2011 kyselyn tuloksiin ja pyritty näkemään kehityssuuntia. Tämän tukena on ollut houkuttelevuuden kasvun tar- kastelu ja avoimesta palautteesta saatu tieto. Vastaavia asioita on tutkittu myös kävelyn kohdalla. Pyöräilyn olosuhteita ja pyöräväylien laatua kuvaavia tekijöitä on tarkasteltu viidel- lä suuralueella ja keskisellä suuralueella vielä tarkemmin. Oletuksena on, että suuri osa pyöräilijöistä arvioi pyöräilyolosuhteita korkealla todennäköisyydellä lähiympäristönsä perusteella. Tämän avulla on voitu todeta eroja eri suuralueiden välillä ja huomata, että keskustan ympäristössä pyöräilymahdollisuudet kokonaisuutena koetaan Tampereen huonoimmaksi. Tulosten jakaminen alueiksi voi myös parantaa kyselyiden vertailukelpoisuutta, kun alueellisia painottumia mielipiteissä voidaan tarkastella yksityiskohtai- semmin. Aiemmin havaittiin, että keskustan ympäristössä asuvilla on selvästi negatiivisempi kuva asioista kuin muualla asuvilla. Myös keskustan ympäristössä asuvia oli uu- dessa kyselyssä selvästi suurempi osuus kuin aikaisemmassa kyselyssä. Tämän vuoksi pelkkä Tampereen kokonaistilanteen vertailu olisi voinut vääristyä turhan paljon. Jaka- malla siis kyselyn vastaajia alueittain saatiin käsitys mielipiteiden kehittymisestä keski- sellä suuralueella ja sen ulkopuolella asuvilta ihmisiltä. Tampere tarkasteltiin kuitenkin myös kokonaisuutena. Tutkimuksessa huomattiin, että eri vuosien kyselytulosten välillä oli jonkin verran eroa ja hieman voimakkaampana ero näkyi keskisen suuralueen vastaajilla. Oletuksena oli, että Tampereella tehtyjen kehitystoimenpiteiden perusteella mielipiteet monessa arvostelukriteerissä olisivat parantuneet varsinkin pyöräilyn kohdalla. Kokonaistilanne oli kuitenkin pysynyt joko suhteellisen samana tai joissain kohdissa jopa huonontunut. Ainoastaan pyöräväylien talvikunnossapito arvosteltiin aikaisempaa hieman paremmaksi. Huonomman arvion sai sosiaalinen turvallisuus niin pyöräilyn kuin kävelynkin kohdalla. Avoimista vastauksista saatu palaute ja houkuttelevuuden lisääntymisen arvioinnit antavat kuitenkin käsityksen etenkin pyöräilymahdollisuuksien parantumisesta. Nämä ovat myös tarkempia tutkimustuloksia kuin keskiarvojen vertailun tulokset, jotka sisäl- tävät kyselyiden vertailukelpoisuudesta johtuvia virheitä. Avoimen palautteen mukaan useat vastaajat ovat huomanneet eri kehitystoimenpiteet ja kokevat niiden parantaneen pyöräilyolosuhteita ainakin jonkin verran. Osa kuitenkin kokee tehtyjen toimenpiteiden olevan vielä riittämättömiä. Vaikka mielipiteiden vertailussa ei havaita selviä muutoksia, pyöräilyn houkuttelevuudessa on kuitenkin asukkaiden näkemyksen mukaan tapah- 38 tunut parannusta kahden viimevuoden aikana. Pyöräilyn houkuttelevuuden koetaan nousseen eniten keskustan ympäristössä ja niiden parissa, jotka myös pyöräilevät useammin. Puolestaan kävelyn houkuttelevuudessa keskustassa ei ole vielä tapahtunut merkittävää paranemista. Tutkimustulosten mukaan ihmiset ovat erittäin myönteisiä lisäämään polkupyöräi- lyään, jos ympäristö sille olisi nykyistä selvästi parempi. Asukkaiden kehityshalu varsinkin pyöräilyn mahdollisuuksien parantamiselle on selvästi havaittavissa. Myös keskustan kävelymahdollisuuksia halutaan kehittää. Asukkaiden näkemys kaupungin päät- täjien suhtautumisesta pyöräilyn ja kävelyn kehittämiseen pidetään keskimäärin huonona. Voimakkaampia toimenpiteitä näiden liikennemuotojen kehittämiselle toivotaan. Tämä purisi myös Tampereella ikäväksi koettuun asenneongelmaan eri liikennemuotojen käyttäjien välillä. Kokonaisuutena voidaan sanoa, että kehitystoimenpiteillä on onnistuttu parantamaan erityisesti pyöräilyn mahdollisuuksia ainakin jonkin verran. Mielipidevertailussa ei ole havaittavissa juurikaan eroja, mutta avoin palaute ja houkuttelevuuden kehittyminen viittaa pyöräilymahdollisuuksien parantumiselle. Oikeaan suuntaan ollaan siis hil- jalleen menossa. Myös tamperelaisten halu kehittää pyöräily- ja kävely-ympäristöä on korkealla tasolla. Tutkimuksen vastaajiksi on valikoitunut suuri määrä pyöräilymyönteisiä ihmisiä. Määrällisesti kyselyyn saatiin riittävästi vastauksia, joten kävelyn ja pyöräilyn nykyolo- suhteiden mielipiteet onnistuttiin kartoittamaan hyvin. Tämän takia tutkimuksen luotettavuus on pääosin hyvä. Varsinkin nykytilaa kuvaavissa asioissa voidaan todeta luotet- tavuuden olevan hyvä suuren vastaajamäärän takia. Keskiarvojen vertailun kohdalla tutkimus on kuitenkin vain suuntaa antavalla tasolla, sillä vertailtavat vastaajaryhmät ovat erilaisia. Edellisen kyselyn vastaajamäärä on selvästi pienempi ja asuinalueiltaan epäselvempi. Tämä hankaloitti tarkkaa vertailua kyselytulosten välillä. Lisähankaluuk- sia aiheutti myös selvästi erilainen ikäjakauma ja asuinaluejakauma kummankin vasta- ustietojen välillä. Jotta vastausmateriaaleista saisi paremmin vertailtavissa olevia ryh- miä, vastaustietoja pyrittiin mahdollisuuksien mukaan jakamaan selviin alueisiin, kuten esimerkiksi pyöräilyn kohdalla keskiseen suuralueeseen ja sen ulkopuoliseen Tamperee- seen. Tämä antoi paremman kuvan juuri keskisen suuralueen asukkaiden mielipiteiden kehittymisestä. Keskustan kävelyolosuhteita tarkasteltaessa aluejako ei ole tarpeellinen, koska huomio kiinnittyy juuri keskustaan. Kuten jo aikaisemmin on huomattu, vastaajissa on suhteellisesti paljon nuoria. Tämä johtuu siitä, että tutkimus suoritettiin pelkäs- tään Internet-kyselynä. Tasaisemman ikäjakauman saavuttamiseksi kyselyä olisi pitänyt levittää myös muilla keinoilla. Mahdollisia lisävirhelähteitä voi syntyä manuaalisen tulostarkastelun takia. Inhimilliset virhelähteet ovat tässä työssä mahdollisia. Myös me- dia saattaa omalla painollaan vaikuttaa mielipiteisiin ja niiden eroihin. Esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvien asioiden ajoittainen esillä- olo saattaa herättää ihmiset miettimään juuri näitä asioita, mikä taas saattaa näkyä juuri tämäntyyppisten kyselyiden vastauksissa.

LÄHTEET

[1] HLT. 2005. Henkilöliikennetutkimus 2004í2005. Liikenne ja viestintäministeriö, Ratahallintokeskus ja WSP LT-Konsultit Oy. [viitattu 12.11.2012] Saatavissa http://www2.liikennevirasto.fi/hlt20042005/tulokset.htm

[2] HLT. 2012. Henkilöliikennetutkimus 2010í2011. Liikenne- ja viestintäministeriö, WSP Finland Oy, TNS Gallup Oy, Suomen ympäristökeskus. [viitattu 12.11.2012] Saatavissa http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/verkkopalvelut/henkiloliiken netutkimus

[3] Liikenne- ja viestintäministeriö. 2011. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strate- gia 2020. Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Liikenne ja viestintäministeriö. Helsinki. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1243726

[4] Tampereen kaupunkiseutu. 2010. TASE 2025 – Kehittämisohjelma. Tampereen kaupunkiseutu, Strafica. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampereenseutu.fi/seutuhankkeet/yhteistyon- tuloksia/yhdyskuntasuunnittelun-ohjelmat/tase-kehittamisohjelma/

[5] Tampereen kaupunkiseutu. 2005. Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma 2025. Tampere. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/tiedostot/5dndT10vL/liikennepoliittinen_ohjelma.pdf

[6] Tieliikennelaki (2 luku 2a § 1 kohta). [viitattu 20.11.2012]

[7] Minä poljen. 2012. [WWW] Minä poljen -kampanjan Internet-sivut. Tampereen kaupunki, Sitra, ECO2-hanke, Ekokumppanit, Kaupin kanuunat, Tampereen polkupyö- räilijät ry. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.minapoljen.fi/

[8] Virtuaali-AMK. 2012. [WWW] Kvantitatiivisen analyysin perusteet. Ylemmän AMK -tutkinnon mediafoorumi. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.amk.fi/opintojaksot/0709019/1193463890749/1193464131489/1194289328 583/1194289824724.html

[9] Räsänen, H. 2012. Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät. Hämeen ammattikorkea- koulun (HAMK) opetusesitys. [viitattu20.11.2012] Saatavissa http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/koulutus/Ylempi_AMK_tutkinto/kudos/ menetelmat/5_Kvantitatiiviset_tutkimusmenetelmaet.pdf 40

[10] Liikenteen tutkimuskeskus Verne. 2012. [WWW] Kysely- ja haastattelumenetel- mät. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen Internet-sivut [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tut.fi/verne/tutkimusmenetelmat/kysely-ja-haastattelumenetelmat/

[11] Tampereen kaupunki. 2012. Tampereen väestö 31.12.2011, Ikäryhmittäin ja osa- alueittain. B 11/2012. Tampere. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/material/attachments/v/68KzlqEtA/Tampereen_vaesto_31.12.pdf

[12] Tampereen kaupunkiseutu. 2012. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030. Tampere. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/material/attachments/t/69w21D6Xk/Tampereenkaupunkiseudunk avelynjapyorailyn_kehittamisohjelma.pdf

[13] Tampereen kaupunki. 2012. [WWW] Pyöräily ja jalankulku. Tampereen kaupungin Internet-sivut. [viitattu.20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/liikennejakadut/pyorailyjajalankulku.html

[14] Seimelä, T. 2012. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteet. PowerPoint-esitys. Julkaisematon lähde.

[15] Vaismaa, K. 2012. Pyörällä päästään - Pyöräilyn suunnittelu. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) opetusesitys. [Saatavuus rajoitettu] [viitattu 20.11.2012] Saatavissa https://moodle2.tut.fi/pluginfile.php/105546/mod_resource/content/1/8.%20Py%C3%B 6r%C3%A4ilyn%20suunnittelu%2C%20Kalle%20Vaismaa.pdf

[16] TTY. 2012. Kulkutapajakaumat postinumeroittain. Opintomateriaali. Kaupunkilii- kenteen yleissuunnitelma-opintojakso. Tampereen teknillinen yliopisto. [Saatavuus rajoitettu] [viitattu 20.11.2012] Saatavissa https://moodle2.tut.fi/course/view.php?id=5557

[17] Tampereen kaupunki. 2012. Kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärät kesällä 2011. Laskentaraportti 25.01.2012. Tampere. [viitattu 20.11.2012] Saatavilla http://www.tampere.fi/material/attachments/k/67X1LHSbk/Kavelynjapyorailyn_liikenn emaaratkesa2011.pdf

[18] Vaismaa K., Rantala T, Karhula K., Luukkonen T., Metsäpuro P. & Mäntynen J. 2011. Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa. Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne.

[19] Tampereen kaupunki. 2012. [WWW] Sujuva autokehä ja viihtyisä kävelykeskusta Tampereen ytimeen. Tampereen liikenneverkkotiedote 8.11.2012. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2012/6C17tgG84.html

[20] Aavajoki, S. 2012. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet Suomen kaupungeissa. Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tampere. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/verne_tutkimusraportti79.pdf

[21] Tampereen kaupunki. 2008. Tampereen keskustan kevyen liikenteen kehittämis- suunnitelma vuosille 2008í2012. Tampereen kaupunki, A-insinöörit. Tampere. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/tiedostot/5xldPxEAF/raportti.pdf

[22] Tampereen kaupunki. 2012. [WWW] Pyöräilyn pääreittien talvikunnossapitokartta julkaistiin verkkosivuilla. Tampereen kaupungin Internet-sivut. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/tiedotteet/2012/65LKf8QUG.html

[23] Tampereen kaupunki. 2012. [WWW] Reittimerkit ja kartta opastavat pyhäjärven rantoja kiertävälle pyöräilyreitille. Tampereen kaupungin Internet-sivut. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tampere.fi/tampereinfo/ajankohtaista/6A9PkEuxw.html

[24] Tampere Citybike. 2012. [WWW] Tampere citybike -Internet-sivut. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.tamperecitybike.fi/index.php?mid=2

[25] Saarteinen, S. 2010. Tampereen kaupunkipyörähanke. Loppuraportti 2010. ECO2- ohjelma. Tampereen kaupunki. [viitattu 20.11.2012] Saatavissa http://www.eco2.fi/uploads/hankkeet/kaupunkipy%C3%B6r%C3%A4t%20loppuraportt i%202011.pdf

[26] Tampereen kaupunki. 2007. Tilastokatsaus Tampereelta 2007:2. Saatavissa http://www.tampere.fi/tiedostot/5uRLIQtRD/KATSAUS2_07.pdf

[27] Tampereen kaupunki. 2011. Pyöräparkit. Tampere 2011. Saatavissa http://www.tampere.fi/material/attachments/p/unnamed_9474/pyoraparkki.pdf

LIITTEET

1. Kyselylomake 2. Tampereen suuraluekartta [26] 3. Tampereen pyöräkartta 2011 [27]

LIITE 1 43

LIITE 1 44

LIITE 1 45

LIITE46 1

LIITE47 1

LIITE 2 48

LIITE 3 49