61. Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1994 kello 12

Päiväjärjestys 5) Ympäristövaliokunnan mietintö n:o 7 lakialoitteesta laiksi vesilain 5 luvun 30 §:n muuttamisesta (LA 23)...... 1786 Ilmoituksia Puhettajohtaa puhemies Uosukainen.

Ulkopuolella päiväjärjes• tyksen Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi toi­ nen varapuhemies Pelttari sekä edustajat Ala­ annetaan vastaus ed. Anderssonin ym. Harja, Alaranta, Alho, Anttila S-L., Enestam, välikysymykseen n:o 3 talous-ja rahaliitos­ Hacklin, Heikkinen, Iivari, Jansson, Jäätteenmä• ta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ki, Kasurinen, Kauppinen, Kemppainen, Korva, käytävän keskustelun käynnistämisestä .. 1646 Koski, Kuuskoski, Lahti-Nuuttila, Lamminen, Laukkanen M., Leppänen J ., Metsämäki, Moila­ nen, Mäkelä, Mäki-Hakola, Mölsä, Paasio, Per­ Pöydällepanoa varten esitel- ho-Santala, Pesälä, Pietikäinen S., Pura, Pykäläi• 1ä ä n: nen, Renko, Riihijärvi, Röntynen, Saapunki, Suhonen, Turunen, Vihriälä, Viinanen, Vuoren­ 1) Perustuslakivaliokunnan mietintö sola ja Väistö. n:o 3 hallituksen esityksestä laiksi neuvoa­ antavasta kansanäänestyksestä Suomen Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuvat toinen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi varapuhemies Pelttari sekä edustajat Anttila S­ (HE 109) ...... 1786 L., Riihijärvi, Laukkanen M., Alho, Enestam, Leppänen J., Renko, Iivari, Pura, Vihriälä, Vuo­ 2) Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o rensola, Mölsä, Heikkinen, Perho-Santala, Moi­ 7 hallituksen esityksestä ETA-sopimuksen lanen, Mäkelä, Ala-Harja, Jansson, Pykäläinen, pöytäkirjan 47 ja tiettyjen liitteiden muut­ Kauppinen ja Lahti-Nuuttila. tamista koskevan ETAn sekakomitean päätöksen N:o 7/94 eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 56) ...... Ilmoitusasia:

3) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie­ Lomanpyynnöt tintö n:o 12 hallituksen esityksestä laeiksi lomautuksen johdosta maksettavasta yli­ Vapautusta eduskuntatyöstä saavat tästä päi• määräisestä työttömyysvakuutusmaksus• västä yksityisasioiden vuoksi edustajat Alaranta, ta vuonna 1994 annetun lain muuttamises­ Enestam, Hacklin, Iivari, Jansson, Kasurinen, ta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta Korva, Koski, Kääriäinen, Lahti-Nuuttila, Met­ muuttamisesta annetun lain muuttamises- sämäki, Pelttari, Pykäläinen, Röntynen, Saapun­ ta (HE 110) ...... ki, Turunen ja Väistö, tästä ja huomisesta päiväs• " tä virkatehtävien vuoksi edustajat Jäätteenmäki, 4) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie­ Lamminen, Paasio ja S. Pietikäinen sekä yksityis­ tintö n:o 13 hallituksen esityksestä tervey­ asioiden vuoksi ed. Viinanen sekä tämän kuun 17 denhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi päivään sairauden vuoksi ed. Mäki-Hakola. lainsäädännöksi (HE 33) ...... " 1646 61. Maanantaina 13.6.1994

Ed. Anderssonin ym. välikysymys talous- ja raha­ lingslinje som regeringen presenterat i sitt medde­ liitosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käy• lande. Den baserade sig på den bedömningen att tävän keskustelun käynnistämisestä Finlands nationella intresse i den nya situationen bäst kan tryggas om Finland blir medlem i Euro­ Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyk• peiska unionen. Regeringens främsta motivering sen pääministeri Aho vastaa ed. Anderssonin ym. tili ansökan om medlemskap var tryggande av allekirjoittamaan välikysymykseen n:o 3 talous­ våra ekonomiska intressen samt möjlighet att ja rahaliitosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitii­ fullt ut kunna påverka strukturerna hos och inne­ kasta käytävän keskustelun käynnistämisestä. hållet i det europeiska samarbetet som är livsvik­ Sitten kun välikysymykseen on annettu vas­ tigt för oss. Vi ansåg också att det är viktigt att taus ja sen johdosta aiheutunut keskustelu on Finland får föra förhandlingar om villkoren för julistettu päättyneeksi, esitän eduskunnan hy­ ett medlemskap samtidigt som de övriga Efta­ väksyttäväksi sen päiväjärjestykseen siirtymisen länder som ansökt om medlemskap. sanamuodon,joka on säädetty valtiopäiväjärjes• 1 meddelandet medgavs också de problem som tyksen 37 §:n 2 momentissa. Niiden, jotka eivät ett medlemskap för med sig. För att dessa pro­ hyväksy tällaista yksinkertaista päiväjärjestyk• blem skall kunna lösas förutsattes både att såda• seen siirtymistä, tulee valtiopäiväjärjestyksen na villkor för vår anslutning som beaktar vårt 37 §:n 3 momentin mukaan jo keskustelun aikana lands särförhållanden uppnås och att nationella tehdä ehdotuksensa asian valiokuntaan lähettä• åtgärder vidtas. Den handlingslinje som presen­ misestä tai perustellun päiväjärjestykseen siirty­ teras i meddelandet och motiveringen tili det gäl• misen hyväksymisestä. Myös työjärjestyksen ler fortfarande. 52 §:n 2 momentissa tarkoitettu ehdotus päätök• senteon siirtämisestä on tehtävä, ennen kuin kes­ Toistamiseen eduskunta otti kantaa neuvotte­ kustelu on julistettu päättyneeksi. lutavoitteisiin vuoden 1992 kesäkuussa hallituk­ sen tammikuussa antaman selonteon pohjalta. Menettelytapa hyväksytään. Selonteon vastauksessaan eduskunnan ulkoasi­ ainvaliokunta totesi, että Maastrichtin sopimuk­ Välikysymykseen vastaten lausuu sen mukaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan pää• määrät ja sisältö eivät ole Suomen ulkopolitiikan Pääministeri A h o : Rouva puhemies! Suomi kannalta ongelmallisia. Talous- ja rahaunionin haki maaliskuussa 1992 Euroopan unionin jäse• Emun perustamista valiokunta piti johdonmu­ nyyttä eduskunnan enemmistön hyväksyttyä kaisena jatkona sisämarkkinakehitykselle. hallituksen tiedonannossaan esittämän toiminta­ Raha- ja talousliiton edellyttämän kurinalaisen linjan. Se perustui arvioon, että uudessa tilan­ talouspolitiikan omaksumisen katsottiin valio­ teessa Suomen kansalliset edut ovat parhaiten kunnan mietinnössä parantavan investointiedel­ turvattavissa Euroopan unionin jäsenenä. Halli­ lytyksiä ja vakauttavan tuotantoa. tus perustelijäsenyyden hakemista ennen muuta Elintarviketalouden osalta valiokunta asettui taloudellisten etujemme turvaamisella sekä mah­ tukemaan tiedonannossa asetettua tavoitetta dollisuudella päästä täysivaltaisesti vaikutta­ Suomen erityispiirteiden ottamiseksi huomioon maan meille elintärkeän eurooppalaisen yhteis­ jäsenyysehtoja määrättäessä sekä tarvetta täy• työn rakenteisiin ja sisältöön. Pidimme Suomen dentää liittymissopimusta kansallisilla toimilla. kannalta tärkeänä päästä neuvottelemaan jäse• Hallitus on johdonmukaisesti toteuttanut edus­ nyyden ehdoista samanaikaisesti muiden jäse• kunnalle antamassaan tiedonannossa hahmotet­ nyyttä hakeneiden Efta-maiden kanssa. tua toimintalinjaa. Neuvottelutavoitteet asetet­ Tiedonanto tunnusti niin ikään jäsenyyden tiin sen pohjalta ottaen huomioon myös edus­ myötä uhkaavat ongelmat. Niiden ratkaisemi­ kunnan selontekovastauksen linjaus. Jäsenyys• seksi edellytettiin sekä erityisolosuhteemme tun­ hanketta on viety eteenpäin tiiviissä vuorovaiku­ nustavien liittymisehtojen saavuttamista että tuksessa eduskunnan ja sen valiokuntien kanssa. kansallisten toimien käyttöä. Tiedonannossa esi­ Rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitii­ tetty toimintalinja ja sen perustelut pätevät yhä. kan osalta asettamamme tavoitteet ovat toteutu­ neet. Suomi sitoutuu osallistumaan unionin yh­ Fru talman! Finland ansökte i mars 1992 om teiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan omien medlemskap i Europeiska unionen efter att en kansallisten ratkaisujensa pohjalta. majoritet i riksdagen hade godkänt den hand- Suomen turvallisuuden perusratkaisu on soti- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1647 laallinen liittoutumattomuus ja uskottava, itse­ ne jäsenmaat, jotka täyttävät osallistumiselle näinen puolustus. Liittymällä Euroopan unia­ asetetut ehdot eli konvergenssikriteerit. niin Suomi ei tästä perusratkaisusta luovu. Kuten jäsenyysneuvottelujen avajaispuheen­ Emme ole hakemassa uusia puolustusjärjestelyjä vuorossa totesimme, nämä ehdot käyvät yksiin tai turvallisuustakuita. kansallisten talouspoliittisten tavoitteidemme Unionin yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiik­ kanssa. Euroopan unionin jäsenyydestä riippu­ ka on jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. matta Suomen on talouspolitiikallaan tavoitelta­ Jäsenmaat tekevät päätöksiä yhdessä, mutta va matalaa inflaatiota ja korkotasoa, vakaata päätöksen syntymiseen tarvitaan jokaisen jäsen• valuuttaa sekäjulkisen talouden tervehdyttämis• maan suostumus. tä. Maastrichtin sopimuksen mukaisesti unioni Mitkään esimerkit - läheltä tai kaukaa - ryhtyy vuonna 1996 järjestettävässä hallitusten eivät puhu sen puolesta, että työllisyyden hoito, välisessä konferenssissa keskustelemaan yhteisen johon välikysymyksessä kiinnitetään erityistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. huomiota, tai hyvinvoinnin lisääminen onnistui­ Suomelle on tärkeää, että voimme osallistua ja sivat paremmin kansantalouksissa, jotka ovat vaikuttaa näiden päätösten sisältöön. Jos muu­ joutuneet tinkimään näistä talouspolitiikan pää• toksiin päädytään, ne on erikseen hyväksyttävä määristä. Päinvastaisia esimerkkejä sen sijaan on jokaisessa unionin jäsenmaassa. Näin olen uusis­ runsaasti. ta sitoumuksista on myös Suomessa erikseen Kansallisessa keskustelussa on aivan oikein päätettävä. kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen kan­ Turvallisuus on kuitenkin tämän päivän Eu­ santalous on erityisen suhdanneherkkä, ja siitä roopassa paljon muutakin kuin suojaa sotilaalli­ aiheutuvia häiriöitä on perinteisesti pyritty kor­ selta uhalta. Elintasoerojen kärjistyminen, ym­ jaamaan valuuttakurssimuutosten kautta. päristöuhat ja etniset ristiriidat varjostavat Suomen ensisijaisena tavoitteena pitää kuiten­ maanosamme tulevaisuutta. Näiden ongelmien kin olla sellaisten rakenteellisten muutosten to­ voittaminen on mahdollista vain laajan euroop­ teuttaminen, jotka vähentävät taloutemme suh­ palaisen yhteistyön avulla. danneherkkyyttä. Toisaalta Suomen edun mu­ Suomelle pienenä kansakuntana on elintär• kaista on aktiivisesti osallistua yhteistyöhön, jol­ keää osallistua ja vaikuttaa Euroopan uusien tur­ la etsitään ratkaisuja tähän monia Euroopan vallisuusrakenteiden kehittämiseen. Jäsenyys unionin nykyisiäkin jäsenmaita koskettavaan Euroopan unionissa antaisi tähän ratkaisevasti ongelmaan. paremmat mahdollisuudet. Kansalliset päätökset Suomen osallistumises­ Toisin kuin välikysymyksessä väitetään, Suo­ ta Emun kolmanteen vaiheeseen tehdään aika­ men ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohdat naan eduskunnassa ja hallituksessa. Tämän säilyttävät merkityksensä myös Euroopan unio­ olemme neuvotteluissa Euroopan unionille il­ nin jäsenyydessä. Suomi tekee vastaisuudessakin moittaneet. itsenäisesti omat kansalliseen turvallisuuteen liit­ Rouva puhemies! Elintarviketalous nousi yh­ tyvät päätöksensä. deksi pääkysymykseksi jäsenyysneuvotteluissa. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta edellytti Se oli sekä luonnollista että välttämätöntä. Yh­ selonteosta antamassaan mietinnössä, että halli­ teinen maatalouspolitiikka on edelleen koko EU­ tus "pyrkii jäsenyysneuvotteluissa sellaiseen rat­ järjestelmän olennainen osa: se kattaa yhä yli kaisuun, joka parhaimmalla mahdollisella taval­ puolet unionin koko budjetista. Toisaalta Suo­ la takaa maamme ja kansalaistemme turvallisuu­ men kannalta nyt on syntymässä järjestely, jolla den sekä mahdollistaa itsenäisen puolustuksen ja yhteismarkkinat ulotetaan myös elintarviketa­ sotilaallisen Iiittoutumattamuuden sisältävän louteen. Muiden tuotteiden yhteismarkkinathan puolueettomuuden." Tässä pyrkimyksessä on syntyivät jo kaksi vuosikymmentä sitten toteute­ hallituksen käsityksen mukaan onnistuttu. tulla Eec-vapaakauppasopimuksella. Silloin Rouva puhemies! Emun kolmannen - aikai­ muutosta vaimennettiin pitkillä, itse asiassa yli sintaan 1 päivänä tammikuuta 1997 alkavan­ kymmenen vuotta kestäneillä siirtymäkausilla. vaiheen alussa on tarkoitus perustaa Euroopan Elintarviketaloudelle sopeutumishaaste on keskuspankkijärjestelmä. Silloin unionin raha­ kuitenkin ankarampi, silläjoudumme siirtymään politiikasta päättäisi Euroopan keskuspankki, Euroopan unionin hintatasoon kertarysäyksellä sen toteuttamisesta kansalliset keskuspankit. heti jäsenyyden toteutuessa. Hintojen lasku on Kolmanteen vaiheeseen pääsevät mukaan vain suurempi kuin koskaan minkään elintarviketa- 1648 61. Maanantaina 13.6.1994 loutta koskeneen eurooppalaisen järjestelyn to­ Erityisolosuhteittemme vaatiman pysyvän teutuessa. tuen tarve koko elintarviketaloudessa on arvioi­ Suomalaisille kuluttajille hintatason alentami­ tu 10 miljardiksi markaksi vuodessa. Euroopan sen hyödyt tulevat välittömästi. On arvioitu, että unioni rahoittaa siitä runsaan kolmanneksen, tehtävien verotusmuutosten jälkeen elintarvik­ noin 3,5 miljardia markkaa. Periaatepäätöksen keiden hinnat laskevat Suomessa jäsenyyden to­ toteutuessa kansallinen budjettirahoitus varsi­ teutuessa keskimäärin 10 prosentilla. Se tietää naisen maataloustuotannon tukemiseen jää ny­ kuluttajien ruokalaskun pienenemistä ensi vuon­ kyistä pienemmäksi jo vuodesta 1997lähtien. na noin viidellä miljardilla markalla. Rouva puhemies! On välttämätöntä, että Vastaavasti tuottajahinnat putoavat keski­ saamme mahdollisimman pian riittävän varmuu­ määrin noin 40 prosentilla. Se aiheuttaa viljeli­ den ED-komission suhtautumisesta kansallisiin jöille arviolta 9 miljardin markan myyntitulojen toimiin. Alustavat keskustelut on käynnistetty. menetyksen. Kyse on nyt siitä, miten kuluttajien Niiden valossa pitäisin yllättävänä, mikäli osoit­ hyväksi tuleva hintojen alentaminen voidaan to­ tautuisi mahdottomaksi saada komissio ymmär• teuttaa siten, että sekä suomalainen alkutuotan­ tämään ja myös hyväksymään periaatepäätök• to että elintarvikkeiden jalostus voivat sen ilman semme linjaukset. On myös muistettava, että kohtuuttomia vaurioita kestää ja luoda itselleen Suomi ei ole suinkaan yksin tekemässä liittymis­ kilpailukyvyn yhteismarkkinoiden toteutuessa. sopimusta täydentäviä kansallisia toimia. Itäval• Rouva puhemies! Euroopan unioni, joka edel­ ta, jonka kansalaiset eilen laajalla enemmistöllä lytti välittömän hintasopeutuksen toteuttamista hyväksyivät ED-jäsenyyden, on oman ratkaisun­ neuvotteluissa, on sitoutunut välittömän hin­ sa kansallisista toimista jo tehnyt. Itävallan tuki­ tasopeutuksen vastineeksi osallistumaan sen paketti on rakenteeltaan ja kooltaan oman peri­ kustannuksiin. Tästä huolimatta järjestely rasit­ aatepäätöksemme kaltainen. Norjassa vastaavia taa valtiontaloutta. Suomen tavoittelemassa, päätöksiä parhaillaan valmistellaan. neuvottelutavoitteiden mukaisessa asteittaisessa Hallitus on vakuuttunut Suomen kansallisen hintasopeutuksessa valtiontalouden kustannus ratkaisun tarpeellisuudesta ja perusteista. Olem­ olisi jäänyt selvästi pienemmäksi, mutta vastaa­ me valmiit koska tahansa, missä tahansa ja kenen vasti kuluttajahinnat olisivat alentuneet hitaam­ kanssa tahansa sekä perustelemaan ratkaisun si­ min. Mutta niin kuin hyvin tiedämme, tätä neu­ sältöä että arvioimaan sen vaikutuksia. vottelutavoitetta ei onnistuttu saamaan lävitse, Yhden hyvin yleisen harhakäsityksen haluan vaan Euroopan unioni piti tiukasti kiinni välittö• kuitenkin tässä oikaista. Elintarviketuotannon mästä hintasopeutuksesta. rakennemuutos Suomessa ei ala Euroopan uni on Toinen Suomen perusongelma on, että ED :n jäsenyydestä, mutta liioin sitä ei pysäytetä nyt tukijärjestelmien täysimääräisestä hyväksikäy• esitetyillä kansallisilla toimilla. töstä huolimatta jää jäljelle luonnonolosuhteis­ Rouva puhemies! Euroopan unionissa on sel­ tamme, pitkistä etäisyyksistämme sekä tilara­ keästi nähty yhteismarkkinoiden toteuttamisen kenteestamme johtuvia vakavia haittoja. Niiden ja alueellisen kehityksen keskinäinen yhteys. Sik­ lievittämiseksi liittymissopimuksemme antaa si integraation syventämiseen tähtäävien päätös• mahdollisuuden käyttää pohjoista tukea sekä ten rinnalla on vahvistettu unionin alue-ja raken­ vakavien vaikeuksien voittamiseksi maksettavaa nepolitiikkaa. Näin yhä suurempi osa yhteisistä tukea. Nämä tuet on kuitenkin rahoitettava ko­ budjettivaroista, nyt jo noin kolmannes, ohja­ konaan kansallisin varoin. taan alue- ja rakennepoliittisiin tarkoituksiin. Toukokuun lopulla hallitus teki periaatepää• Vastaavat ongelmat, alueellisen kehityksen epä• töksen liittymissopimusta täydentävistä kansalli­ tasaisuus ja työttömyys sekä rakennemuutos sista toimista. Ne vastaavat hyvin täsmällisesti, koskevat myös Suomea ja sen eri alueita. Niiden miltei sanasta sanaan, maaliskuun 1992 tiedon­ ratkaisemiseksi tarvitsemme sekä neuvoteltuun annon linjauksia. Siirtymäajan järjestelyjen ko­ sopimukseen että kansalliseen päätöksente• konaiskustannukset ovat viiden vuoden aikana koomme perustuvia toimenpiteitä. yhteensä hieman yli 7 miljardia markkaa. Tästä Jäsenyysneuvotteluissa sovitun mukaisesti tu­ Euroopan unioni maksaa lähes puolet, noin 3 lemme saamaan näihin tarkoituksiin vuosittain miljardia markkaa. Nämä asteittain alenevat noin 2 miljardia markkaa unionin rakennerahas­ kustannukset painottuvat siirtymäkauden al­ toista. Yhdistämällä nämä varat valtioneuvoston kuun, erityisesti jäsenyyden ensimmäiseen vuo­ periaatepäätöksessä esitetyllä tavalla jo nyt käy• teen. tettävissä olevaan kansalliseen rahoitukseen Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1649 voimme vastata syrjäseutujen, taantuvien teolli­ käymistä Baltian maiden kanssa. Kyllä Euroo­ suuspaikkakuntien ja muiden työttömyydestä palle ei voi ainakaan Suomelle tarkoittaa selän erityisesti kärsivien alueiden sekä maaseudun ke­ kääntämistä muulle maailmalle. hittämisen tarpeisiin. Rouva puhemies! Nyt käytävään eduskunta­ Fru talman! Regeringen har uppnått ett för• keskusteluunja sitä seuraaviin äänestyksiin koh­ handlingsresultat med Europeiska unionen samt distuu poikkeuksellisen suuri mielenkiinto. Nii­ enats om ett principbeslut om de nationella åt• den perusteella monet tekevät johtopäätöksensä gärder som skall komplettera förhandlingsresul• siitä, onko Suomi kypsä Euroopan unionin jäse• tatet. Om regeringen efter denna interpellations­ nyyteen. Kyse on kansakunnan kannalta histo­ debatt får riksdagens förtroende överlämnas en riallisesta valinnasta. Tällaisessa tilanteessa pää• proposition med förslag om godkännande av töksentekijöiltä vaaditaan tavallistakin suurem­ anslutningsfördraget tili riksdagen i början av paa harkintaa, vastuuntuntoaja yhteistyökykyä. augusti. De propositioner som principbeslutet Toivon yhä, että tästä salista välittyisi viesti laa­ om de nationella åtgärdena förutsätter bereds i jasta kansallisesta yhteisymmärryksestä. Se hel­ rask takt och tillräcklig visshet om att det kan pottaisi ratkaisevasti kansan laajan enemmistön godkännas inhämtas hos EG-kommissionen re­ tuen voittamista jäsenyyshankkeen tueksi. Sa­ dan före riksdagsbehandlingen. De lagar som malla vahvistaisimme Suomen edellytyksiä me­ principbeslutet förutsätter måste godkännas i nestyä Euroopan unionin jäsenenä. riksdagen innan folkomröstningen ordnas. Tässä suhteessa, rouva puhemies, näen edes­ Förfar man på detta sätt blir enligt regeringens sämme kolme vaativaa tehtävää. Ensinnäkin uppfattning ett finländskt medlemskap i Euro­ meidän on saatava oma taloutemme kuntoon. peiska unionen möjligt och ligger det även i Fin­ On turha haaveilla, että jäsenyys Euroopan unio­ lands nationella intressen. Finlands anslutning nissa itsestään ratkaisisi omat ongelmamme. tili Europeiska unionen kan emellertid ske endast Päinvastoin, unionissa voi menestyä ja sen jäse• med finska folkets stöd. Mot denna bakgrund är nyydestä voi hyötyä vain taloudellisesti kilpailu­ regeringen redo att överlämna medlemsfrågan kykyinen ja sivistyksellisesti vahva kansakunta. tili Finlands folk för avgörande. Toiseksi on aika siirtyä sinänsä välttämättö• mästä jäsenyyden etujen ja haittojen puntaroiu­ Rouva puhemies! Hallitus on saanut nyt val­ nista siihen, miten me unionissa toimimme ja miiksi sekä neuvottelutuloksen Euroopan unio­ mihin suuntaan haluamme sitä kehittää. Jäse• nin kanssa että periaatepäätöksen sitä täydentä• nyyden kautta haluamme rakentaa laajaa eu­ vistä kansallisista toimista. Jos hallitus saa tämän rooppalaista yhteistyötä. Haluamme edistää kes­ välikysymyskeskustelun päätyttyä eduskunnalta tävän kehityksen periaatteiden toteuttamista te­ luottamuslauseen, esitys liittymissopimuksen hy­ hokkaalla eurooppalaisella ympäristöpolitiikal• väksymisestä annetaan eduskunnalle elokuun la. Kansallinen etumme on edistää unionin jäse• alussa. nenä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön pe­ Kansallisia toimia koskevan periaatepäätök• rustuvan teknologian ja taloudenpidon kehittä• sen mukaiset lakiesitykset valmistellaan ripeästi, mistä. Meillä on myös tarjota hyviä kokemuksia ja niiden hyväksyttävyydestä hankitaan EU-ko­ pohjoismaisesta yhteiskuntamallista edistettäes• missiolta riittävä varmuus jo ennen niiden edus­ sä demokratiaa, avoimuutta tai sukupuolten vä• kuntakäsittelyä. Periaatepäätöksen edellyttämät listä tasa-arvoa sekä sosiaalista oikeudenmukai­ lait on saatava hyväksytyiksi eduskunnassa vielä suutta. Meillä on vahva, omaleimainen suoma­ ennen kansanäänestyksen toimittamista. lainen kulttuuri, jolla voimme osaltamme ylläpi• Hallituksen käsityksen mukaan näin menetel­ tää ja rikastuttaa eurooppalaista kulttuurista len Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on monimuotoisuutta. mahdollinen ja toteutettavissa ja myös Suomen Kolmanneksi Euroopan unionin jäsenyys on kansallisten etujen mukainen. Suomen liittymi­ meille kansallisesti tärkeää, mutta se ei saa eikä nen Euroopan unioniin voi kuitenkin toteutua voi johtaa siihen, että löisimme laimin muuta vain Suomen kansan tuella. Tältä pohjalta halli­ Suomelle arvokasta kansainvälistä yhteistyötä. tus on valmis jättämään jäsenyyskysymyksen Päinvastoin nyt on tarkoin mietittävä, miten voi­ Suomen kansan ratkaistavaksi. simme Euroopan unionin jäsenyyden kautta te­ Pyydän, rouva puhemies, että vastaukseni hostaa pohjoismaista yhteistyötä, yhteyksiämme ruotsinkielinen käännös otetaan eduskunnan Venäjään ja etenkin sen lähialueisiin tai kanssa- pöytäkirjaan.

104 249003 1650 61. Maanantaina 13.6.1994

Pääministeri Ahon vastaus on ruotsinkielise­ framåt i nära samverkan med riksdagen och dess nä näin kuuluva: utskott. Beträffande utrikes- och säkerhetspolitiken Finland ansökte i mars 1992 om medlemskap i har de mål vi uppställt nåtts. Finland förbinder Europeiska unionen efter att en majoritet i riks­ sig att deltai unionens gemensamma utrikes- och dagen hade godkänt den handlingslinje som re­ säkerhetspolitik utgående från landets egna na­ geringen presenterat i sitt meddelande. Den base­ tionella avgöranden. rade sig på den bedömningen att Finlands natio­ Kärnan för vår säkerhet är militär alliansfrihet nella intresse i den nya situationen bäst kan tryg­ och ett trovärdigt och självständigt försvar. Ge­ gas om Finland blir medlem i Europeiska unio­ nom att gå med i Europeiska unionen ger vi inte nen. Regeringens främsta motivering till ansö• upp denna kärna. Vi söker inte nya försvarsar• kan om medlemskap var tryggande av våra eko­ rangemang eller säkerhetsgarantier. nomiska intressen samt möjlighet att fullt ut kun­ Unionens gemensamma utrikes- och säker• na påverka strukturerna hos och innehållet i det hetspolitik innebär ett samarbete mellan med­ europeiska samarbetet, som är livsviktigt för oss. lemsländernas regeringar. Medlemsländerna fat­ Vi ansåg också att det är viktigt att Finland får tar beslut gemensamt, men för att ett beslut skall föra förhandlingar om villkoren för ett medlem­ kunna fattas krävs samtycke av alla medlemslän• skap samtidigt som de övriga Efta-länder som der. ansökt om medlemskap. 1 enlighet med Maastrichtfördraget inleder 1 meddelandet medgavs också de problem som unionen vid den regeringskonferens som kom­ ett medlemskap för med sig. För att dessa pro­ mer att ordnas 1996 diskussioner om utvecklan­ blem skall kunna lösas förutsattes både att såda• de av den gemensamma utrikes- och säkerhetspo• na villkor för vår anslutning som beaktar vårt litiken. För oss är det viktigt att vi kan deltai och lands särförhållanden uppnås och att nationella påverka innehållet i dessa beslut. Eventuella änd• åtgärder vidtas. Den handlingslinje som presen­ ringar skall särskilt godkännas a v varje medlems­ teras i meddelandet och motiveringen till det gäl• land. Angående nya förpliktelser skall således ler fortfarande. också fattas särskilt beslut i Finland. Riksdagen tog på nytt ställning till förhand• Säkerheten i dagens Europa innebär mycket lingsmålen i juni 1992 utgående från den redo­ annat än enbart skydd mot militära hot. Till­ görelse som regeringen avgett i januari. 1 sitt spetsningen av skillnaderna i levnadsstandarden, svar på redogörelsen konstaterade riksdagens hoten mot miljön och etniska konflikter kastar en utrikesutskott att målen för och innehållet i ut­ skugga över vår världsdels framtid. Dessa pro­ rikes- och säkerhetspolitiken enligt Maastricht­ blem kan enbart övervinnas genom ett brett euro­ fördraget inte är problematiska med tanke på peiskt samarbete. vårt lands utrikespolitik. Utskottet ansåg att För Finland är det livsviktigt att delta i och upprättandet av den ekonomiska och monetära påverka utvecklandet av de nya säkerhetsstruk• unionen, EMU, var en följdriktig fortsättning turerna i Europa. Ett medlemskap i Europeiska på utvecklingen i riktningen mot en inre mark­ unionen öppnar väsentligt större möjligheter till nad. Den disciplinerade ekonomiska politik detta. som den ekonomiska och monetära unionen Till skillnad från vad som sägs i interpellatio­ förutsätter ansågs kunna förbättra förutsätt• nen kommer utgångspunkterna för Finlands utri­ ningarna för investeringar och stabilisera pro­ kes- och säkerhetspolitik att finnas kvar också vid duktionen. ett medlemskap i Europeiska unionen. Finland Beträffande livsmedelshushållningen uttalade kommer också framöver att självständigt fatta utskottet sitt stöd för det mål i meddelandet som sina beslut gällande den nationella säkerheten. går ut på att Finlands särdrag skall beaktas när Riksdagens utrikesutskott förutsatte i det be­ villkoren för ett medlemskap bestäms samt för tänkande som det avgav om redogörelsen att behovet att komplettera anslutningsavtalet med "regeringen vid förhandlingarna om medlem­ nationella åtgärder. Regeringen har konsekvent skap eftersträvar en sådan lösning som på bästa drivit den handlingslinje som skisserades i med­ möjliga sätt garanterar landets och medborgar­ delandet till riksdagen. F örhandlingsmålen har nas säkerhet och som möjliggör ett självständigt uppställts utgående från den, med beaktande försvar och neutralitet som omfattar militär alli­ också av linjedragningarna i riksdagens svar på ansfrihet". Regeringen anser att man har lyckats redogörelsen. Medlemskapsprojektet har drivits i denna strävan. Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1651

A vsikten är att i början av den tredje etappen EEC-frihandelsavtal som ingicks för två årtion• av EMU, som in1eds tidigast den 1 januari 1997, den sedan. Då mildrades ändringen genom långa skall upprättas ett europeiskt centra1bankssys­ övergångsperioder. tem. En europeisk centralbank skall besluta om För livsmedelsindustrin är utmaningen tili an­ unionens monetära politik och de nationella cen­ passning likväl hårdare, eftersom vi tvingas över• tralbankerna om genomförandet av den. 1 den gå tili EU :s prisnivå med ett slag så snart med­ tredje etappen får endast de medlemsländer delta lemskapet träder i kraft. Prissänkningen kommer som uppfyller vilikoren för deltagande, dvs. kon­ att vara större än den någonsin varit när ett vergenskri terierna. europeiskt arrangemang som gäller livsmedels­ Såsom vi konstaterade i vårt anförande vid hushållningen har vidtagits. inledandet av medlemskapsförhandlingarna Konsumenterna kommer genast att dra nytta överensstämmer dessa vilikor med våra nationel­ av den sänkta prisnivån. Det har uppskattats att la ekonomiskt-politiska mål. Oberoende av ett livsmedelspriserna, efter att ändringarna i be­ medlemskap i Europeiska unionen måste Fin­ skattningen har gjorts, kommer att sjunka med i land genom sin ekonomiska politik eftersträva en medeltal 10 procent om Finland blir medlem i låg inflation och räntenivå, en stabil valuta samt EU. Detta innebär att konsumenternas maträk• sanering av den offentliga ekonomin. ning minskar med cirka fem miljarder mark nästa Det finns inga exempel, varken nära eller på år. längre håll, som skulle tala för att skötseln av Det motsvarande fallet i producentpriserna är sysselsättningen eller en ökning av välståndet i medeltal cirka 40 procent. Detta åsamkar odlar­ lyckas bättre i samhällsekonomier som har tving­ na en förlust på uppskattningsvis 9 miljarder ats ge avkall på dessa ekonomiskt-politiska mål. mark i minskade försäljningsintäkter. Nu är det Det finns däremot gott om exempel på det mot­ fråga om hur den prissänkning som kommer satta. konsumenterna tili godo skall kunna genomföras 1 den nationella debatten har mycket riktigt så, att såväl den finländska primärproduktionen fåsts uppmärksamhet vid att den finländska sam­ som förädlingen av livsmedel skall kunna uthär• hällsekonomin är ytterst konjunkturkänslig och da prissänkningen utan att lida oskäliga men och vid att man traditionellt har försökt rätta tili kunna bygga upp sin konkurrenskraft inför ett störningar som beror på detta med hjälp av valu­ inträde på den gemensamma marknaden takursändringar. EU förband sig tili att som kompensation del­ Det främsta målet för Finland måste dock ta i kostnaderna för den direkta prisanpassning­ vara att sådana strukturförändringar fås tili en. Trots det belastar arrangemanget statsekono­ stånd som minskar konjunkturkänsligheten i vår min. Genom den gradvisa prisanpassning som ekonomi. Å andra sidan är det i Finlands intresse Finland eftersträvade skulle kostnaderna för att aktivt deltai ett samarbete där man söker efter statsekonomin ha blivit klart lägre, men i stället lösningar på detta problem, som också gäller skulle konsumentpriserna ha sjunkit långsam• många av de nuvarande medlemsländerna i Eu­ mare. Men som vi nogsamt vet så har man inte ropeiska unionen. fått igenom denna målsättning vid förhandling• De nationella besluten om Finlands deltagan­ arna, utan Europeiska unionen höll styvt på en de i den tredje etappen av EMU kommer i sinom direkt prisanpassning. Ett annat grundläggande tid att fattas i riksdagen och regeringen. Detta problem för Finlands del är att de allvarliga olä• har vi meddelat Europeiska unionen vid för• genheter som beror på våra naturförhållanden, handlingarna. långa avstånd samt vår lägenhetsstruktur kvar­ Livsmedelshushållningen blev en av huvud­ står även om EU:s stödsystem utnyttjas maxi­ frågorna i medlemskapsförhandlingarna. Detta malt. För att lindra dessa olägenheter erbjuder var både naturligt och oundvikligt. En gemen­ vårt anslutningsavtal möjligheten att använda sam jordbrukspolitik utgör fortfarande en vä• nordligt stöd samt stöd för övervinnande av all­ sentlig del av hela EU-systemet: den täcker över varliga svårigheter. Dessa stödåtgärder skall hälften av unionens hela budget. Å andra sidan dock helt och hållet finansieras med nationella håller det nu för Finlands del på att uppkomma medel. ett arrangemang, genom vilket den gemensamma Vid utgången av maj fattade regeringen ett marknaden utsträcks tili att omfatta också livs­ principbeslut om nationella åtgärder som kom­ medelshushållningen. Den gemensamma mark­ pletterar anslutningsavtalet. Dessa åtgärder mot­ naden för övriga produkter uppkom genom det svarar exakt linjedragningarna i det meddelande 1652 61. Maanantaina 13.6.1994 som gavs i mars 1992. Totalkostnaderna för de dess olika regioner. För att kunna lösa dessa arrangemang som gäller övergångsperioden problem behöver vi åtgärder som baserar sig kommer under en femårsperiod att uppgå till både på det avtal som förhandlats fram och på något över 7 miljarder mark, varav Europeiska vårt nationella beslutsfattande. uni onen betalar nästan hälften, cirka 3 miljarder. Enligt vad som överenskommits i medlemsför• Dessa gradvis minskande kostnader kommer att handlingarna kommer vi årligen att få ungefår 2 vara störst i början av övergångsperioden, i syn­ miljarder mark ur unionens strukturfonder för nerhet under det första medlemskapsåret. dessa ändamål. Genom att på det sätt som före• Livsmedelsindustrins behov av det permanen­ slagits i statsrådets principbeslut lägga ihop dessa ta stöd som våra särförhållanden kräver kommer medel med den nationella finansiering som vi att uppgå tili uppskattningsvis tio miljarder mark redan har till vårt förfogande kan vi möta utveck­ per år. Europeiska unionen finansierar en dryg lingsbehoven i avsides belägna trakter, på orter tredjedel av denna summa. Om principbeslutet med industrier på tillbakagång och inom andra träder i kraft blir den nationella budgetfinansie­ områden som speciellt lider av arbetslöshet samt ringen av stöd för egentlig landbruksproduktion på landsbygden. mindre än för närvarande redan från och med Ett exceptionellt stort intresse riktas mot den 1997. riksdagsdebatt som nu kommer att föras och de Det är oundvikligt att vi så snart som möjligt därpå följande omröstningarna. På basis av dem får tillräcklig visshet om hur EU:s kommission kommer många att dra sina slutsatser om huruvi­ förhåller sig till våra nationella åtgärder. Prelimi­ da Finland är moget för ett medlemskap i Euro­ nära överläggningar har redan inletts. 1 ljuset av peiska unionen. Det är fråga om ett historiskt val dessa överläggningar anser jag det förvånande för vår nation. 1 en dylik situaton krävs mera om det visar sig omöjligt att få kommissionen att eftertanke samt större ansvarskänsla och samar­ förstå och godkänna linjerna i vårt principbeslut. betsförmåga än vanligt av beslutsfattarna. Jag Finland håller ingalunda ensamt på att vidta hoppas fortfarande att från denna sai kommer nationella åtg,ärder som kompletterar anslut­ att utgå ett budskap om brett nationellt samför• ningsavtalet. Osterrike, vars invånare i går med stånd. Det skulle på ett avgörande sätt göra det bred majoritet godkände ett medlemskap i EU, Iättare att vinna foikets breda majoritet för ett har r~dan fattat sina beslut om nationella åtgär• medlemskap. Samtidigt skulle vi förbättra Fin­ der. Osterrikes stödpaket är vad strukturen och Iands förutsättningar att bli en framgångsrik omfånget beträffar av liknande slag som vårt eget medlem i Europeiska unionen. principbeslut. 1 Norge håller man som bäst på att Jag ser tre krävande uppgifter framför oss. bereda motsvarande beslut. F ör det första. Vi måste få ordning på vår egen Regeringen är övertygad om nödvändigheten ekonomi. Det är onödigt att drömma om att ett av och grunderna för den finländska lösningsmo• medlemskap i Europeiska unionen av sig sjäivt dellen. Vi är redo att när som helst, var som helst skulle lösa vår egna probiem. Tvärtom, endast en och med vem som helst både motivera lösningens ekonomiskt konkurrenskraftig och kulturellt innehåll och bedöma dess verkningar. stark nation kan klara sig i unionen och dra nytta En mycket allmän missuppfattning vill jag av ett medlemskap. ändå korrigera här. Strukturomvandlingen inom F ör det andra. Det är dags att från vägandet a v den finländska livsmedelsproduktionen börjar medlemskapets fördelar och nackdelar mot var­ inte med ett EU-medlemskap, men lika litet hej­ andra, något som i sig varit nödvändigt, övergå das den genom de nationella åtgärder som nu till att dryfta hur vi ska agera inom uni onen och i föreslås. viiken riktning vi vill utveckla den. Genom med­ Vi har inom Europeiska unionen klart sett det lemskapet vill vi bygga upp ett omfattande euro­ inbördes sambandet mellan upprättandet av en peiskt samarbete. Vi vill att principerna för en gemensam marknad och regional utveckling. hållbar utveckling skall iakttas genom en effektiv Därför har unionens regional- och strukturpoli­ europeisk miljöpoiitik. Det Iigger i vårt nationei­ tik förstärkts vid sidan av de beslut som tar sikte Ia intresse att som medlem av unionen främja på en fördjupning av integrationen. Sålunda utvecklandet av teknologi och hushållning som styrs en allt större del av de gemensamma budget­ baserar sig på användningen av förnybara na­ medlen - redan nu ungefår en tredjedel - till turtillgångar. Vi kan erbjuda goda erfarenheter regional- och strukturpolitiska ändamål. Mot­ av den nordiska samhällsmodellen när det gäller svarande problem gäller också för Finland och att främja demokrati, öppenhet ochjämställdhet Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1653 mellan könen samt social rättvisa. Vi har en dellisen päätösvallan luovuttaminen, sitoutumi­ stark, särpräglad finländsk kultur med viiken vi nen Talous- ja rahaliittoon on Suomen edun kan bidra tili att upprätthålla och berika den mukaista. Hän ei halunnut problematisoida sitä mångfasetterade europeiska kulturen. asiaa. Hän ei halunnut myöskään problematisoi­ För det tredje. Ett medlemskap i Europeiska da turvallisuuspoliittista asiaa, josta välikysy• unionen är nationellt sett viktigt för oss men det myksessä kysytään. Hän totesi vain, että tämä ei får inte leda tili att vi försummar annat interna­ tuo mitään ongelmia Suomelle. tionellt samarbete som är värdefullt för Finland. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat se­ Tvärtom måste vi noga tänka efter hur vi genom kaisin ja mielestäni surkeata katseltavaa. Kes­ ett EU-medlemskap kunde effektivera det nor­ kustan ryhmä ei tunnu oikein tietävän, hyväksyi• diska samarbetet, våra kontakter tili Ryssland sikö ED-jäsenyyden maatalouspaketin takia. och framför allt dess närområden samt umgänget Jotkut hyväksyisivät maatalouspaketin, mutta med de baltiska länderna. Ett ja tili Europa får vastustavat siitä huolimatta ED-jäsenyyttä. Ko­ åtminstone inte innebära att Finland vänder ryg­ koomuksen ryhmässä kannatetaan jäsenyyttä, gen åt resten av världen. mutta ei maatalouspakettia. Ruotsalaiset eivät Regeringen har uppnått ett förhandlingsresul• vastusta mitään hallituksen ratkaisuja, niin tat med Europeiska unionen samt enats om ett kauan kun saavat olla hallituksessa. Ja sopimus­ principbeslut om de nationella åtgärder som skall neuvotteluja vetänyt entinen ulkoministeri ja en­ komplettera förhandlingsresultatet. Om reger­ tinen keskustan puheenjohtaja kiertää kenttää ingen efter denna interpellationsdebatt får riks­ puhuenjäsenyyttä vastaan. (Eduskunnasta: Kyl­ dagens förtroende, överlämnas en proposition lä!) - Kyllä! Kokoomuksessa ei kestänyt enää med förslag om godkännande av anslutningsför• puheenjohtaja, ja ryhmä ei tunnu sekään tietä• draget tili riksdagen i början av augusti. vän, tahtooko se ED-jäsenyyden veroalennuksel­ De propositioner som principbeslutet om de la vai ilman, maatalouspaketilla vai ilman. Ja nationella åtgärderna förutsätter bereds i rask kristillistä liittoa on hallitukseen viime ajat yhdis­ takt och tillräcklig visshet om att de kan godkän• tänyt vain ministerin palli, ei yhteenkuuluvuus. nas inhämtas hos EG-kommissionen redan före (Ed. Vähänäkki: Ministerin palli!)- Ministerin riksdagsbehandlingen. De lagar som principbe­ palli! slutet förutsätter måste godkännas i riksdagen Kaiken kaikkiaan, olipa EU-ratkaisu~ta mitä innan folkomröstningen ordnas. mieltä hyvänsä, kaikki varmasti ovat samaa Förfar man på detta sätt blir enligt riksdagens mieltä, että tämä hallitus on yksinkertaisesti ky­ uppfattning ett finländskt medlemskap i Europe­ vytön hoitamaan tämän maan asioita. Hämmen• iska unionen möjligt och ligger det även i Fin­ nys on täydellinen, ja minä luulen, että ihmiset lands nationella intresse. Finlands anslutning till ovat aistineet tämän. Ihmiset ovat havainneet Europeiska unionen kan emellertid ske endast valtioneuvoston jäsenten ja hallituspuolueiden med finska folkets stöd. Mot denna bakgrund är hämmingin. Tällä hallituksella ei ole ollut vä• regeringen redo att överlämna medlemsfrågan hään aikaan mitään annettavaa, vain otettavaa. tili Finlands folk för avgörande. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto pitää tär• keänä kehittää yhteistyötä Yhdistyneiden kansa­ kuntien puitteissa. Alueellisten blokkien tiivisty­ Edustajat S-L. Anttila ja Riihijärvi merkitään misen asemasta pitää kyetä lisäämään etelän ja läsnä oleviksi. pohjoisen vuoropuheluaja kehittämään solidaa­ risia suhteita kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välillä. Maapallon suuret ongelmat, väestönkas• Välikysymyksen johdosta syntyy seuraava vu, taloudellisen kehityksen epätasaisuus ja koko maailmaa koskettavat ympäristöongelmat, ku­ Keskustelu: ten kasvihuonevaikutus tai otsonikato, odotta­ vat todella ratkaisua. Ed. A n d e r s s o n : Arvoisa puhemies, fru Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että Euroo­ talman! Kuunnellessani pääministerin vastausta, passa kehitettäisiin niitä rakenteita, jotka yhdis­ jota muuten ei ole toimitettu minulle etukäteen, tävät maanosaamme, eikä Suomen tulisi olla tuli mieleen Jorma Eton runo: Suomalainen ei osallisena jakamassa Eurooppaa kahteen valtiol­ vastaa, kun kysytään, ja vastaa, kun ei kysytä. liseen ja sotilaalliseen leiriin. Katsomme, että Mielestäni tässä pääministeri kertoi, että talou- Suomen ja Euroopan kannalta on parempi pa- 1654 61. Maanantaina 13.6.1994 nostaa esimerkiksi Euroopan turvallisuus- ja yh­ meidän todella aina vaieta kahdella kielellä, ku­ teistyökokouksen ja muiden yhteistyörakentei• ten Brecht sanoi? den kehittämiseen sen sijaan, että Suomi luopuisi Selkokieltä - kuten sotilaat yleensäkin - puolueettomuudesta ja liittyisi Euroopan unio­ puhuu sen sijaan Maanpuolustuskorkeakoulun nin jäseneksi. rehtori Mikko Viitasalo, kun hän lausuu: "Kos­ Yhteismarkkina-aluetta koskevissa lainsää• ka Maastrichtin sopimuksessa Weu:n ja EU:n däntöasioissa Suomi on Eta-sopimuksella luo­ sidos on rakennettu varsin tiiviiksi, olisi Suomen vuttanut merkittävästi päätösvaltaa. Suomen joka päivän käytännön toiminnassa varsin vai­ liittyminen Euroopan unioniin kaventaisi nyt keata operoida olematta Weu:hunjonkinlaisessa kansallista päätösvaltaa kauppapolitiikassa, säännellyssä suhteessa. Tämän vuoksi vaihtoeh­ ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Talous- ja raha­ to,jossa Suomi olisi vain EU:njäsen, lienee lähin• liittoon kuuluvissa kysymyksissä sekä tietysti nä teoreettinen." maatalouspolitiikassa. Arvoisa puhemies! Viime kuukausina on ollut Maastrichtissa on sovittu jäsenmaiden ulko­ havaittavissa mielipiteiden ja asenteiden asteit­ poliittisen yhteistyön tiivistämisestä yhteiseksi taista muuttumista ja lipsumista. Oikealla laidal­ ulko- ja turvallisuuspolitiikaksi. Tämä merkitsee la esitetään jo avoimesti Suomelle Länsi-Euroo• sitä, että jäsenmaat vedetään väistämättä mu­ pan unioninja/tai vain Atlantin liiton jäsenyyttä. kaan osapuoliksi unionin ulko- ja turvallisuus­ Puolustusvoimien eräät korkeat virkamiehet politiikkaan. Päätökset linjoista tehdään tällöin ovat jo ehtineet vaatia lisää puolustusmäärära• edelleen yksimielisyyttä edellyttävällä tavalla, hoja ja jopa sukellusveneitä. Siivu siivulta olem­ mutta selvää on, että suurten ja pienten jäsenmai• me huomaamatta luopumassa niin puolueetto­ den tosiasiallinen vaikutus on erilainen. On syytä muudestamme kuin sotilaallisesta liittoutumat­ olettaa, että pienen jäsenmaan on tosiasiassa tomuudestammekin. Pidän tätä kehitystä maam­ mukautuminen suurten tahtoon. me tulevaisuutta ja turvallisuutta ajatellen huo­ Vaikka yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiik­ lestuttavana. ka olisi kuinka hapuilevaa ja ristiriitaistakin ai­ Paasikivi halusi nähdä ratkaisuissa aina vuosi­ nakin alkuvaiheissaan, merkitsee jäsenyys ja yh­ kymmeniä eteenpäin. Tällä hetkellä maamme teiseen politiikkaan osallistuminen luopumista poliittisella johdolla näyttää olevan vain kuu­ puolueettomuudesta. kausien tai muutaman vuoden perspektiivi, ja se Arvoisa puhemies! Kysymys ei kuitenkaan ole on näissä asioissa todella likinäköistä. Kun on vain yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ke­ huono näkyvyys, kuten tällä hetkellä maailmassa hittämisestä, vaan samalla myös sitoutumisesta ja etenkin Euroopassa on, kannattaisi edetä har­ yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja yhteisen puo­ kiten, ei Titanicin tavoin uuden nopeusennätyk• lustuksen kehittämiseen. Hakijavaltiot, niiden sen hurmiossa. joukossa Suomi, eivät ainoastaan ole sitoutuneet Arvoisa puhemies! Euroopan unionin yhtei­ näitä koskeviin Maastrichtin sopimuksen koh­ nen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on hallitusten tiin, vaan vieläpä vakuuttaneet kykenevänsä nii­ välistä yhteistyötä. Valtaosassa sen piiriin kuulu­ tä noudattamaan ja luopuvansa esteiden asetta­ vista asioista päätösvalta kuuluisi hallitusmuo­ misesta. Länsi-Euroopan unionista, siis Weu:sta, don 33 §:n mukaan tasavallan presidentille. Si­ ollaan kehittämässä Euroopan unionin puolus­ toutuminen Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja tusulottuvuutta samalla, kun sen ja Pohjois-At­ turvallisuuspolitiikkaan ja sen käytännön sovel­ lantin sopimusjärjestön Naton suhde tiivistyy. taminen samoin kuin se seikka, että raja ulko- ja Suomen hallitus ei ole esittänyt myöskään varau­ turvallisuuspoliittisten ja muiden yhteisöasioi• mia Länsi-Euroopan unionin suhteen eikä ole den välillä ei ole selkeä, vahvistaisivat merkittä• liioin torjunut myöhempää jäsenyyttä Atlantin västi Suomessa tasavallan presidentin asemaa ja liitossa. merkitystä suhteessa muihin valtioelimiin. Euroopan unionin sotilaallisen puolen osalta Meillä kysymys siitä, miten yhdentymisen hallitus on omaksunut vaikenijan roolin. Halu­ myötä ulkopoliittisen päätöksenteon sisältö ja taan edetä askel askeleelta päästämättä asiaa ala muuttuvat, ei ole johtanut aitoon pohdintaan keskusteluun. Kaikki kysymykset seuraavista as­ siitä, mikä on pääministerin ja valtioneuvoston ja keleista torjutaan sillä ylimalkaisella toteamuk­ toisaalta tasavallan presidentin rooli. Ulkopoli­ sella, etteivät ne ole ajankohtaisia. Mutta jos nyt tiikan laajeneva alue tahdotaan siis jättää parla­ ei keskustella, Suomi viedään vaivihkaa yhä sy­ mentaarisesti lähes vastuuttomaksi. vemmälle sotilaalliseen liittosuhteeseen. Pitääkö Arvoisa puhemies! Vuonna 1985 taloustieteen Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1655

Nobelin palkinnon saanut professori Franco palkkojen alentamisen ja voimakkaan maasta­ Modigliani on arvostellut Ranskan kovan fran­ muuton kautta. gin ja korkeiden korkojen politiikkaa, jolla fran­ Entä Yhdysvallat, jossa on yhteinen valuutta, gia on pidetty kiinni Saksan markassa osana Yhdysvallat, jonka liittobudjetti on noin kaksi­ muutoin kolauksen saanutta EU-maiden valuut­ kymmentä kertaa suurempi kuin EU:n budjetti? takurssijärjestelmää ja pitäen tavoitteena Ta­ Suuresta liittovaltion budjetista huolimatta vain lous- ja rahaliiton toteutumista. Modigliani to­ voimakas sisäinen muuttoliike ja palkkajousto teaa, ettei mikään perustele tällaista politiikkaa, tasoittavat Yhdysvalloissa niitä voimakkaita ellei nyt sitten "Ia grandeur de Ia France" eli eroja, joita kulloinkin ilmenee eri osavaltioiden Ranskan suuruus, mitä Modigliani kommentoi talouskehityksessä. Ihmiset muuttavat taantuvil­ näin: "Mutta mitä jää maan kunniasta jäljelle ta alueilta kasvaville alueille, mutta heillä on sen­ silloin, kun sen hallitukset antavat työttömyyden tään tukenaan yhteinen kieli ja suhteellisen yhte­ kivuta 12 prosenttiin",ja vielä hän lisää: "Yhteis­ näinen kulttuuri. tä rahaa ei rakenneta Ranskan raunioille." Hy­ Arvoisa puhemies! Monet, mm. myös sosiali­ vät kansanedustajatoverit, Suomen nykyisen demokraatit, ovat toivoneet, että Talous- ja ra­ työttömyyden ja Ahon hallituksen edessä profes­ haliiton lähentymisperusteita voitaisiin muuttaa sori Modigliani olisi sanaton. niin, että myös työllisyys tulisi jotenkin huo­ Jo ennen Talous- ja rahaliittoa Euroopan va­ mioon otetuksi. Minusta se on kunnioitettava, luuttajärjestelmä on pakottanut unionin jäsen• vaikkakin valitettavasti epäonnistumaan tuo­ maat sallimaan korkean työttömyyden,jotta voi­ mittu yritys ratkaista sovittamatonta ristiriitaa. taisiin saavuttaa alhainen inflaatio ja pitää va­ Yhteiseen rahaan siirtymisen logiikka edellyttää luuttakurssit lukittuina. Eikä sekään lopulta aut­ yhtenäisiä korkoja, yhtenäistä alhaista inflaatio­ tanut, valuuttakurssien lukot murtuivat. ta, yhtenäistä kurinalaista, supistettua julkista­ Arvoisa puhemies! Maastrichtissa sovittu Ta­ Ioutta. Kun lisäksi tukitaan valuuttakurssit, ei lous- ja rahaliitto on kuitenkin vielä enemmän pääomien vapaan liikkuvuuden oloissa ole enää kuin tähänastinen valuuttakurssijärjestelmä. Sii­ tilaa kansallisten erityisongelmien ratkaisemisel­ hen pyritään pakottamalla Iähestymisperusteilla le. Kansallinen työllisyyspolitiikka muuttuu kä• jäsenmaat sellaiseen yhteiseen talouspolitiik­ sitteenä mahdottomaksi. Vain koko unionia kos­ kaan, jossa työllisyys ei ole toiminnan arviointi­ kevaan yhtäläiseen työllisyyskriisiin voitaisiin peruste, vaan työttömyys on yhteisen talouspoli­ yrittää ratkaisua unionitasolla. tiikan hinta, erityisesti silloin, jossa yhtä maata Arvoisa puhemies! Suomen Pankin ja Ahon kohtaa yksipuolinen talousshokki. Yksipuolinen hallituksen pyrkimys saada Suomi Talous- ja ra­ tila voi koskea yhtä suurista jäsenmaista, kuten haliiton jäseneksi ensimmäisten joukossa on jo nyt yhdistymisen aiheuttama murros Saksaa, tai tullut hirvittävän kalliiksi. Työttömiä on 20 pro­ se voi koskea yhtä pienistä jäsenmaista, kuten senttia, puoli miljoonaa ihmistä, ja heidän jou­ Suomea. kossaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kivun­ Euroopan valuuttakurssijärjestelmä ja va­ nut yli 120 000 hengen. Ongelma ei ole vain työt• paat pääomaliikkeet ovat jo rajoittaneet mer­ tömien tämänhetkinen määrä vaan ennen kaik­ kittävästi jäsenmaiden kansallisen talouspolitii­ kea se, että jokainen työttömyysasteen nousu kan mahdollisuuksia vastata omiin, erityisiin jähmettää työttömien määrän vuosikausiksi ai­ ongelmiin. Talous- ja rahaliiton jäsenenä kan­ kaisempaa suuremmaksi. Ahon ja Viinasen ai­ sallista talouspolitiikkaa ei enää ole. Sen oleelli­ kaansaannos on pitkäaikainen massatyöttö• nen osa olisi Suomen Pankin kytkeminen Eu­ myys. roopan keskuspankkijärjestelmään ja irrottami­ Me vasemmistoliitossa olemme tästä kehityk­ nen yhteydestään eduskuntaan ja yhteiskunnal­ sestä erittäin huolissamme. Me olemme huolis­ liseen päätökseen siiiä tavalla, että Suomen samme niistä ihmisistä, jotka ovat joutuneet hal­ Pankin tehtäväksi tulee Euroopan keskuspank­ lituksen ja Suomen Pankin eurostrategian uh­ kijärjestelmän tavoitteiden toteuttaminen. Kun reiksi. Ahon hallitus jättää hirvittävän perinnön Euroopan unioni ei kuitenkaan ole liittovaltio seuraajalleen, sillä talouden elpymistä ei ole vain eikä sillä näin ollen ole mittavaa budjettia, josta viennin nousu, talouden elpymistä ei ole vain kattaa osavaltioiden verotulojen romahdus ja varovainen toiveiden viriäminen kotimarkki­ ohjata runsaasti varoja vaikeuksiin joutuneen noilla, ei. Elpymistä on vasta se, että työttömyys jäsenmaan talouselämän elvyttämiseen, voi yk­ alkaa nopeasti ja merkittävästi alentua. Siihen on sittäisessä jäsenmaassa työttömyys alentua vain vielä liian pitkä matka. Ja nyt tullaan siihen pi- 1656 61. Maanantaina 13.6.1994 runnyrkkiin tässä asiassa. Joka kerta, kun työt• puolta miljoonaa työtöntä, toimettornia ja ta­ tömyyttä yritetään nopeasti alentaa tai talouden lousahdingossa eläviä nuoria, asuntovelkaisia ripeä kasvu sitä alentaa, syntyy myös pelko in­ lapsiperheitä, satojatuhansia alle 4 000 markan flaation kiihtymisestä. Jos nyt Suomen Pankille kuukausieläkkeellä kituuttavia senioreita. lähentymisperusteiden mukaisesti säädetään ai­ Auttaisiko ED-jäsenyys myös heitä? Vaikka noaksi tehtäväksi inflaation torjunta, niin se sil­ bkt, kansantulo, jäsenyyden myötä hieman kas­ loin lain nojalla eikä enää vain johtokunnan hen­ vaisikin, koituisivatko koveneva kilpailu ja so­ kisen asenteen takia varautuujarruttamaan työt• siaalipuolen leikkaukset näiden jo nyt heikoilla tömien kustannuksella alhaisen inflaation säilyt• olevien ihmisten hyödyksi? ED ei pakota meitä tämiseksi. huonontamaan palveluja tai perusturvaa, sano­ Arvoisa puhemies! Me olisimme halunneet taan. Mutta palvelujen kehittämiseen ja perus­ kansallista keskustelua Talous- ja rahaliiton lä• turvan hoitamiseen tarvitaan niitä varoja, tämän hentymisperusteista, siitä kiireestä, mikä halli­ rahan vallan aikana, joita sysätään aivan muihin tuksella on ollut päästä ensimmäisenä mukaan, tarkoituksiin: pankkien pelastamiseen, elinkei­ ja vihdoin myös siitä, mitä Talous- ja rahaliiton notukiaisiin ja massiiviseen rahan vientiin ulko­ syntymisestä todella meille seuraisi. Minusta, maille. kun katsoo nyt hallituksen talouspolitiikan tu­ En itse tiedä varmaa vastausta tähän ongel­ loksia, aineksia keskustelulle pitäisi todella olla maan. Se on hankala. Pidän kuitenkin ratkaise­ riittävästi. van tärkeänä, että pidämme todella huolta siitä, Arvoisa puhemies! Me olisimme halunneet että Suomessa tarjoutuu jokaiselle, ja tarkoitan olla määrittelemässä kansallisia toimiaja esitim­ jokaista täällä olevaa ihmistä, mahdollisuudet mekin sitä helmikuussa 1992. Tähän tarjoukseen elää täällä, mahdollisuudet hyvään ja turvat­ hallitus ei ole tarttunut. Me olisimme halunneet tuun elämään myös silloin, kun kriisi sattuu kansallisiin toimiin kuuluvan keskeisenä myös kohdalle. työllisyyden ja talouden. Me olisimme halunneet Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana yhdessä sovittavan hyvinvointivaltion palvelujen ED:sta, ympäristöstä ja globaaleista näkökoh• ja toimeentuloturvan säilyttämisestä. Me olisim­ dista. Onko ED todella se rauhaa ja vakautta me halunneet selkeää päätöstä myös rantojen turvaava järjestö, josta Ranskan ulkoministeri suojelemisesta tai esimerkiksi ehdotonta kieltoa Robert Schuman toisen maailmansodan aikana käytetyn ydinpolttoaineen ja ydinjätteen tuon­ haaveili? Vai onko se pikemminkin suurvaltapyr­ nille. Olisimme halunneet nostaa esille muitakin kimystensä toteuttaja, maailman mahtavimpia kysymyksiä. Hallitus on kuitenkin tehnyt paket­ talous- ja ehkä joskus myös sotilasmahteja? tinsa yksin. Sen paketti koskee vain maataloutta, Georg Henrik von Wright on kritisoinut ja siltäkin osin sisältö on yksin hallituksen käsi• ED :ta siitä, että se edustaa voimakkaasti ns. tek­ alaa. nosysteemiä elikkä kiihdyttää maapallon resurs­ Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä sien riistoaja ympäristön tuhoamista. ED:n tär• hallituksen ehdotus maatalouden siirtymävai• kein periaatehan on, ettei mikään saa olla esteenä heen tukimenoiksi on ylimitoitettu. Se ei kuiten­ vapaalle kaupalle ja vapaalle kilpailulle. On pal­ kaan ratkaise pientilojen toimeentulo-ongelmia jon esimerkkejä siitä, että ympäristöarvot ovat eikä estä ED:n tehdasmaisen tehomaatalouden tässä jääneet täysin toissijaisiksi. Tanskassa jou­ tuontia Suomeen. Meidän mielestämme maata­ duttiin poistamaan syöpävaaramerkinnät teolli­ louden pitää perustua perheviljelmiin, ravintei­ suudessa käytetyistä liuottimista, koska ED-tuo­ den kierrättämiseen sekä suoraan tulotukeen. mioistuimen mielestä syöpävaaramerkinnät oli­ Hallituksen sopima 17 prosentin arvonlisäve• vat vapaan kaupan esteitä. Toisaalta ympäristö• ro merkitsee sitä, että elintarvikkeiden hinta ei asioissa tarvitaan toki mahdollisimman laajaa ja laskekaan sillä tavalla kuinjäsenyyden puolusta­ valtioita sitovaa yhteistyötä. Voi hieman epäillen jat ovat luvanneet. kysyä, ovatko Brysselin puhdistamattomat jäte• Arvoisa puhemies! Onko ED myös vähäva• vedet huonosti toimivaa läheisyysperiaatetta? raisten etu? Vasemmistoliiton tärkein tehtävä, Vai kuvastavatko ne keski-Euroopassa vallitse­ niin kuin minä sen näen, on yrittää ajaa niiden vaa välinpitämätöntä suhtautumista ympäris• ahdingossa olevien, pienituloloisten ihmisten töön? asiaa, joihin Ahon hallituksen epäonnistunut ja Merkitseekö Länsi-Euroopan syveneväja laa­ sosiaalisesti räikeän epäoikeudenmukainen poli­ jeneva yhdentyminen ED :n muodossa uhkaa vai tiikka on rankimmin kohdistunut. Tarkoitan toivoa maailman köyhille maille? Yleensä keskit- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1657 tyminen merkitsee demokraattisten rakenteiden Edustajat M. Laukkanen ja Alho merkitään heikentämistä. Tähän saakka teollisuusmaiden läsnä oleviksi. rikastuminen on ajanut kolmatta ja myös neljät• tä maailmaa yhä syvempään köyhyysloukkuun etenkin Afrikassa ja Etelä-Amerikan monessa Ed. Mattila : Rouva puhemies! Hallituk­ maassa. Edistääkö Euroopan unioni kansainvä• selle on jätetty välikysymys, jonka aiheina ovat listä yhteistyötä, avunantoa ja yhteisymmärrys• Talous- ja rahaliitto sekä ulko-, turvallisuus- ja tä? Vai toimiiko EU kuten suurvallat aina ovat puolustuspolitiikka. Nämä ovat niitä keskeisiä toimineet; omavaltaisesti, omia etujaan turvaten, teemoja, jotka ovatjääneet viime aikoina kansal­ vahvemman oikeudella, kysyn. lisia toimia koskevan keskustelun varjoon. EU-ratkaisu on kokonaisuus, jota on tarkas­ Fru talman! Ärade kolleger! Finland står inför teltava monipuolisesti. Nythän on siihen tilai­ ett historiskt vai, antingen väljer vi att binda oss suus. Toisaalta olisi väärin kieltää, että kansallis­ vid Europeiska unionens gemensamma utrikes­ ten toimien merkitys on eräillä sektoreilla aivan och säkerhetspolitik samt att deltai EU:s gemen­ olennainen osa harkittaessa jäsenyyden hyväk• samma försvarspolitik, som håller på att utmyn­ syttävyyttä. On tunnustettava EU- ja Eta-jäse• na i ett gemensamt försvar, eller också strävar vi nyyden ero erityisesti maa- ja elintarviketalou­ tili att bevara vår neutralitet och vår alliansfrihet. dessa. Frågan är: vill vi bli medlem i en militärallians, Keskustan eduskuntaryhmä on paneutunut eller inte? huolellisesti ED-neuvottelutulokseen ja kansal­ Den ekonomiska och monetära unionen inne­ listen ratkaisujen sisältöön. Olemme käyneet bär att uttrycket nationell ekonomisk politik blir asioista avointa ja rehtiä keskustelua. Lähdem• en omöjlighet, en contradictio in adjecto, en ata­ me yksiselitteisesti siitä, että nämä, EU-neuvotte­ vism. 1 EMU kan Finlands regering inte mera lutulos ja kansallinen ratkaisu, muodostavat ko­ reagera på en försämring av sysselsättningen. Vi konaisuuden, johon eduskunnan tulee sitoutua, vore bundna vid den politik som föreskrivs av jotta ED-jäsenyyden hyväksymiselle on riittävät den europeiska centralbanken och Finlands edellytykset. (Ed. Helle: Ei se nyt ihan noin ole!) Bank, som står mittemellan Storkyrkan och Keskustan eduskuntaryhmässä - kuten Snellmansstatyn, skulle vara blott dess maktlösa muissakin - on erilaisia, myös hyvin kielteisiä, landsortsfilial. näkemyksiä ED-jäsenyydestä. Nyt tehdään pää• tös siitä, onko Ahon hallituksella valtuudet jat­ Arvoisa puhemies! Ehdotan perustellun päi• kaa ED-jäsenyyden valmisteluja niin, että Suo­ väjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seu­ men kansalaiset voivat ottaa kantaa jäsenyyteen raavaa: syksyllä pidettävässä kansanäänestyksessä. Lo­ "Kuultuaan hallituksen vastauksen välikysy• pullisten päätösten aika eduskunnassa on vasta mykseen eduskunta katsoo, sen jälkeen. Näinhän olemme kansalaisille luvan­ että hallitus ei ole kyennyt perustelemaan si­ neet menetellä. toutumistaan Maastrichtin sopimuksen mukai­ Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen Suomi seen Euroopan unionin yhteiseen ulko- ja turval­ saavutti neuvotteluissa tavoitteensa. Voimme lisuuspolitiikkaan eikä mainitun sopimuksen jatkossakin itse tehdä omat ulko- ja turvallisuus­ mukaiseen talous- ja rahaliittoon, joka vaikeut­ poliittiset ratkaisumme. Puolueettomuutemme taa työllisyyden parantamista, merkitsee sotilaallista liittoutumattomuutta ja ja lisäksi kansallisesta maatalouspaketista ja omaa, uskottavaa puolustusta. ED-jäsenyydellä Euroopan unionin maatalouspolitiikasta edus­ Suomi ei hae uusia turvallisuuspoliittisia ratkai­ kunta toteaa, suja. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, etteijäse• että maatalouspaketti on veronmaksajille liian nyydellä olisi ulko- ja turvallisuuspoliittista mer­ kallis johtaen silti viljelijöiden tulotason alenemi­ kitystä. Ulkopuolisten valtioiden suhtautumi­ seen ja elintarvikealan työttömyyden kasvuun, seen vaikuttaa luonnollisesti se, olemmeko ison että jäsenyys ei alenna Iuvatulla tavalla ruuan yhteisön jäsen vai sen ulkopuolella. hintaa, Neuvotteluissa Suomi on hyväksynytjäsenyy• ja siksi eduskunta toteaa, että valtioneuvoston den perustana olevan Maastrichtin sopimuksen jäsenet eivät nauti eduskunnan luottamusta, sekä yhteisen julistuksen. Siinä todetaan hakija­ ja siirtyy päiväjärjestykseen." maiden olevan valmiita ja kykeneviä osallistu­ maan täysipainoisesti ja aktiivisesti yhteiseen 1658 61. Maanantaina 13.6.1994 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomi voisi tymäkautena Rahaliittoon haluavien maiden in­ olla tällä alalla merkittävä toimija. Onhan Suo­ flaation ja julkisen talouden alijäämän pieneksi, mella mm. Venäjän ja Baltian maiden sekä rau­ korkotason alhaiseksi sekä valuuttakurssien hanturvaamisen osalta tietotaitoa. Erityisosaa­ vaihtelut minimaalisiksi. Välikysymyksessä on minen antaisi meille jäsenenä merkittävät vaiku­ aivan oikein todettu, että Euroopan valuutta­ tusmahdollisuudet ED :n turvallisuuspolitiikan kurssijärjestelmän jäsenyys asettaa kansalliselle kehittämiseen. talouspolitiikalle tiukkoja rajoituksia. Maastrichtin sopimuksella siirryttiin ED :n Yhteisen rahapolitiikan tavoitteena on vakaat yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Käy• rahataloudelliset olot ja alhainen inflaatio. Tämä tännössä tämä ei ole edennyt kovin ripeästi, kos­ lisäisi tehokkuutta ja edesauttaisi investointeja. ka päätökset vaativatjäsenmaiden yksimielisyyt­ Talousahdingon kohdatessa jousto tapahtuu tä. ED:n turvallisuuspoliittista ulottuvuutta tar­ työmarkkinoilla ja tuotantopanosten, mm. kan­ kastellaan uudelleen vuonna 1996 järjestettäväs• tohintojen,joustona. Jäämällä ED :n ulkopuolel­ sä hallitusten välisessä konferenssissa. Mikäli le emme kuitenkaan voi välttää taloudellisten Suomi on silloin ED:n jäsen, voimme vaikuttaa olosuhteiden tuomia seurauksia. Tähän astijous­ tämän politiikan sisältöön. Jos jäsenyys siirtyy tot ovat tapahtuneet työttömyyden kautta ja os­ vuoden 1996 jälkeiseen aikaan, joudumme tyyty­ tovoimaa on leikattu devalvaatioilla. Onko tämä mään valmiiksi katettuun pöytään. välikysyjien mielestä parempi vaihtoehto? Turvallisuuspoliittinen veto-oikeus varmistaa Maaliskuussa 1992 eduskunta asetti ED-jäse• sen, ettei Suomi ED:n jäsenenä ajautuisi uusiin nyydelle "kansalliset reunaehdot". Eduskunnan ratkaisuihin ajopuun lailla, kuten välikysymyk• linjanvedossa painottui elintarviketalouden ase­ sessä annetaan ymmärtää. Sotilasliiton jäsenyys ma, koska Eta-jäsenyyteen verraten ED-jäsenyys on mahdollista vain, jos asiasta syntyy laaja muuttaisi merkittävästi elintarviketalouden toi­ kansallinen yhteisymmärrys. Vaatiihan liittoutu­ mintaedellytyksiä. Niinpä eduskunta korosti, mista koskevan sopimuksen hyväksyminen mää• että "jäsenenä Suomen etujen mukaista on säilyt• räenemmistön eduskunnassa. tää maataloustuotanto ja elintarvikejalostus ko­ Euroopan unionin jäsenyys kieltämättä avaa timarkkinoita varten mahdollisimman korkeana mahdollisuuksia liittoutumiseen. Jotkut ovat ja myös hyödyntää laajoja yhteismarkkinoita ja jopa sitä mieltä, että tämä tilaisuus pitäisi käyttää siten pitää maaseutu asuttuna ja elinvoimaise­ hyväksi. Tämä on hämmentänyt ihmisten mieliä. na". Eduskunta painotti myös siirtymäjärjestely• Selvyyden vuoksi totean, että Suomen turvalli­ jen tarvetta. suuspoliittiset ratkaisut tekee Suomi itse eikä täl• Suomen ED-neuvottelijat tekivät parhaansa, lä hetkellä ole mitään aihetta luopua liittoutu­ mutta Suomelle keskeistä elintarviketalouden mattomuudesta ja puolueettomuudesta. siirtymäaikajärjestelyä ei saavutettu. Tämä on Maastrichtin sopimus edellyttää, että ED pyr­ valitettavaa. Muistettakoon, että Eec-ratkaisus­ kii toteuttamaan yhteisen rahan ja rahapolitiikan sa voitiin aikoinaan sopia yli kymmenen vuoden Emun puitteissa. Rahaunionin toteutuminen ei siirtymäajasta tietyille teollisuustuotteille. Silloin ole itsestäänselvää, onhan oma raha kansallis­ asia nähtiin kansallisena kysymyksenä. identiteettiä vahvistava tekijä. ED:n vaatimuksesta kaikki jäseneksi aikovat Emuun siirrytään kolmessa vaiheessa, joista maat joutuvat sopeutumaan elintarviketalouden nyt on meneillään toinen, talouspolitiikan yh­ "kertarysäykseen". Tämän takia jäsenyyden hin­ teensovittamisen vaihe. Rahapolitiikka on edel­ ta nousi kaikissa hakijamaissa, joissa on koettu leen kansallinen kysymys eikä Emun toteutumi­ välttämättömäksi löytää kielteisiä seurauksia sen aikataulusta voida sanoa mitään varmaa. pehmentäviä kansallisia ratkaisuja. Suomen on kuitenkin lähdettävä siitä oletukses­ Valtioneuvoston periaatepäätös ED-jäsenyy• ta, että Emun kolmas vaihe saattaa joskus toteu­ teen liittyvästä kansallisesta ratkaisusta tyydyt­ tua. Konkreettinen työ siihen suuntaan on vaike­ tää keskustan eduskuntaryhmää. Sen kautta voi­ uksista huolimatta edennyt: Euroopan rahapo­ daan pehmentää ED-jäsenyyden vaikutuksia liittisen instituutin Emin toiminta on alkanut ja väestöryhmille, jotka jäsenyydestä eniten kärsi• Euroopan unionin taloudelliset suuntaviivat on vät. Kansallisesta ratkaisusta huolimatta viljeli­ asetettu. jöiden tulonmenetykset vaihtelevat tilakohtai­ Yhteinen rahapolitiikka vaatii kurinalaista ta­ sesti 5-20 prosenttia. Kansallisten toimien avul­ louspolitiikkaa. Maastrichtin kokous asetti la voidaan lieventää käynnissä olevan maatalou­ Emun toteutumiselle ehtoja, jotka rajaavat siir- den rakennemuutoksen kielteisiä seurauksia. Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1659

Suomen tapaista sisäpoliittista kiistaa ED-jä• kunnilla on mahdollisuus näyttää nyt osaamis­ senyyteen liittyvistä kansallisista toimista ei ole taan. käyty Itävallassa, ei käydä Norjassa. Niissä rat­ Moni suomalainen kyselee, miten ED-jäsenyys kaisuja on koottu sosialidemokraattien johdolla. vaikuttaa suomalaisten sosiaaliturvaan. Muren­ Itävallan kansallinen ED-paketti maksaa ensi tuvatko vai vahvistuvatko tavallisen kansalaisen vuonna noin 25 miljardia markkaa, josta Itäval• hyvinvoinnin edellytykset? Korvaako jokin ED­ lan oma osuus on noin 20 miljardia markkaa. malli pohjoismaisen hyvinvoinnin mallin? Ensimmäisen jäsenyysvuoden siirtymäkauden Kysymykset ovat hyvin olennaisia. Onkin syy­ menoihin Itävallassa käytetään noin 10 miljardia tä tarkastella muutamia keskeisiä sosiaalipoli­ markkaa eli noin kaksinkertainen määrä Suo­ tiikkaan liittyviä lähtökohtia: meen verrattuna. - Sosiaaliturvan rahoitusmahdollisuudet Kansallisen ratkaisun arvosteluryöppyyn riippuvat ensisijaisesti kansan- ja valtiontalou­ kuuluu myös väite valtion kohtuuttomasta osuu­ den kunnosta. Tästä lienemme yhtä mieltä. desta viljelijöiden sosiaaliturvaan. Suosittelen tu­ - Useimpien ED-maiden sosiaaliturvan taso tustumista Saksan valtion budjettiin, jossa tänä vastaa omaamme, mutta toteutustavoissa on vuonna käytetään 23 miljardia markkaa maata­ huomattavia eroja. louden sosiaaliturvaan. Tämä tekee noin 38 000 - ED :ssa sosiaalipolitiikka kuuluu jäsenval• markkaa maatilaa kohden. Suomessa vastaava tioiden toimivaltaan ja unionitason toiminta on meno on noin 25 000 markkaa tilaa kohden. sitä täydentävää. Pidän valitettavana, ettei laajaa yhteisymmär• - ED:ssa sosiaalipolitiikan ala on suppeam­ rystä tarvittavista kansallisista toimista ole tähän pi painottuen lähinnä työelämään ja sitä sivua­ mennessä löytynyt. Vielä presidentinvaalien alla viin kysymyksiin. Sosiaalisen ulottuvuuden laa­ yksimielisyys oli perin laajaa, ja sosialidemo­ jentumista pohjoismaisten mallien suuntaan kraattinen puoluekin vetosi jopa maksetuin leh­ näyttää pikku hiljaa tapahtuvan. ti-ilmoituksin äänestäjiin maaseudun elinvoiman - Sekä ED-mailla että Suomella on kolme turvaamiseksi. Nyt on juuri tästä kysymys, maa­ keskeistä haastetta, sekin on todettava: talous, seudun elinvoiman turvaamisesta. Vetoankin työttömyys ja ikärakenteen muutos, jotka vai­ oppositioon mutta erityisesti teihin, sosialidemo­ kuttavat sosiaalipolitiikan sisältöön ja mahdolli­ kraatit. Nyt on annettujen lupausten lunastami­ suuksiin. sen aika. - ED :n jäsenenä Suomi voisi osallistua suo­ Pitkä etäisyys Euroopan keskuksista aiheut­ raan myös sosiaalipolitiikkaa koskevaan päätök• taa Suomelle lisäkustannuksia, jotka korostu­ sentekoon. Pääsisimme myös osalliseksi sosiaali­ vat maamme reuna-alueilla. Tällaisista väistä• rahaston kautta maksettavista avustuksista mm. mättömistä tekijöistä johtuvia eroja on eri kei­ työttömyyden ongelmien lieventämiseksi. Näiltä noin pienennettävä. Tämä tavoite ei ole ristirii­ osin ED-jäsenyys on parempi vaihtoehto kuin dassa ED:n tavoitteiden kanssa. Sen alue- ja ra­ Eta-jäsenyys. kennepolitiikan lähtökohtana on eri jäsenmai• Suomen tulisi vaikuttaa ED-kehitykseen niin, den välisten kehityserojen tasaaminen. Sama että kansallinen päätöksenteko säilyy ensisijaise­ periaate soveltuu hyvin myös sisäisiin ratkaisui­ na ja unionin yhteinen sosiaalipolitiikka on täy• himme. dentävää. Tähän liittyy olennaisesti se, että jä• Alue- ja rakennepolitiikka ei voi olla passiivis­ senmaat voivat antaa sosiaali- ja terveyspoliitti­ ta tukien varaan jättäytymistä. Suomen aluepo­ sille näkökohdille riittävän painoarvon kaupal­ liittista lainsäädäntöä onkin uudistettu ohjelma­ listen arvojen rinnalla. Esimerkiksi valmistevero­ perusteiseksi ja alueellista päätösvaltaa korosta­ tuksen alentamispaineet edellyttävät uusia kei­ vaksi. Tämä on hyvin sopusoinnussa ED-jäse• noja alkoholin ja tupakan haittojen kasvun estä• nyyden asettamien vaatimusten kanssa. ED:n miseksi. rahastoista saatava tuki muodostuu nimen­ Vaikka työelämään liittyvät sosiaaliturvaky­ omaan tiettyjen ohjelmien ja hankkeiden toteut­ symykset ovat tärkeitä, työelämän ulkopuolella tamiseen, ja ehtona on myös vastaava kansalli­ oleviakaan ei saa unohtaa. Pohjoismaiseen mal­ nen rahoitus. Näin kansalliseen pakettiin on liit­ liin kuuluvat universaalisuus ja hyvät sosiaali- ja tynyt myös alue- ja rakennepolitiikka. Ilman terveydenhuollon palvelut. Ne on turvattava. alueellista aktiivisuutta ei ole toivoa myöskään Pohjoismaiden tulisi yhdessä vaikuttaa niin, että ED-rahojen saamisesta. Tilanne tulee nähdä po­ niiden tärkeinä pitämien tavoitteiden painoarvo sitiivisena haasteena ja mahdollisuutena. Maa- ED :ssa kasvaisi. 1660 61. Maanantaina 13.6.1994

ED:n talouspolitiikassa työttömyyden vähen• vailla oleva asema idän ja lännen välisenä koh­ tämisen on oltava keskeinen painopiste. Se on tauspaikkana. samalla parasta sosiaalipolitiikkaa. Keskustan 5) Jäsenyys takaa sekä suomalaiselle teollisuu­ eduskuntaryhmä yhtyy esitykseen, että taloutta delle että ulkomaisille sijoittajille ennakoitavissa kuvaavien kriteereiden ohella ED:ssa olisi otetta­ olevat pelisäännöt ja vakaan talouspolitiikan. va käyttöön yhteiskunnan sosiaalista tilaa ku­ 6) Koska ED on voittopuolisesti maatalous-ja vaavia mittareita. Näitä ovat esimerkiksi työttö• aluepoliittinen yhteisö, antaa jäsenyys pitkän myys, toimeentuloerot, sosiaali- ja terveyspalve­ tähtäimen mahdollisuuden pelastaa maaseutu ja lujen taso ja sukupuolten tasa-arvo. kehittää sitä kansantalouden vihreänä voimava­ ED-jäsenyys on nähty kansallista kulttuuria ja rana. sen omaleimaisuutta uhkaavana. Perussopimuk­ 7) Jäsenyyteen liittyvä kansallinen ratkaisu sen mukaan ED kuitenkin pyrkii edistämään jä• alentaa elintarvikkeiden hintoja vuodessa noin 5 senvaltioiden kulttuureja, niiden kansallista ja miljardia markkaa. Näin lapsiperheet, vähätu• alueellista monimuotoisuutta arvostaen. Pienten loiset ja eläkeläiset saavat tästä kuluttajien edus­ jäsenmaiden tähänastiset kokemukset tukevat ta suurimman hyödyn, kuten kuuluukin. tätä näkemystä, ja mm. ED:n tasavertaisuuteen 8) Ympäristönäkökulmasta ED merkitsee en­ perustuva kielipolitiikka on tasoittanut kielten ja simmäistä aidon ylikansallisen ympäristöpolitii• kulttuurien voimasuhteita. kan mahdollisuutta. ED:lla on varsin laajat tutkimusohjelmat. Oh­ Jäsenyyteen liittyy toki haittoja, ja niitä on jelmien hyödyntäminen edellyttää noin puolta mm. seuraavia: omarahoitusosuutta ja ennen kaikkea kilpailu­ 1) Merkittävä haitta on tunne itsenäisyyden kykyisiä hyviä tutkimushankkeita. Tämä asettaa kaventumisesta. korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja yrityksille 2) Joudumme äärimmäisen kovaan yhteis­ uusia haasteita. Varsinaisten tutkimushankkei­ markkinakilpailuun. den lisäksi tukea on jäsenenä saatavissa myös 3) Neuvottelutulos muodostui ainoastaan tyy­ rakennerahastoista. Ryhmämme toivoo, että pa­ dyttäväksi, sillä EU ei tunnustanut Suomen poh­ nostaisimme riittävästi myös näiden hyödyntä• joisia erikoisolosuhteita, vaikka eduskuntakin miseen ja ottaisimme ne huomioon alueellisessa toivoi. Maaseutu saa selviämisen mahdollisuu­ kehittämistyössä. den mutta vain sen. Arvoisa puhemies! Haluan tähdentää, että 4) EU :n tahdosta johtuva elintarviketalouden ED:n jäsenyyttä ei pidä nähdä mustavalkoisena kertarysäys on aluksi veronmaksajille kallis. asiana. Suomen tasavallan itsenäisyyteen liitty­ 5) ED:n päätöksentekojärjestelmä on virka­ vää isänmaallista tunnettakaan ei saa sivuuttaa valtainen. olankohautuksella. 6) Kasvava tavaraliikenne aiheuttaa toki ym­ Kansanäänestyksessä itse kunkin suomalai­ päristöhaittoja, kuten viime päivinä olemme to­ sen kanta voi olla "kyllä" tai "ei", mutta kannan denneet. tulisi olla perusteltu poliittinen arvio. Ratkaisua Rouva puhemies! Kun Suomenjäsenyyshake• tehdessämme määrittelemme, mitä suomalai­ mus jätettiin, päätettiin jäsenyyden vastustajien suus on ja mitä haasteita se tulevaisuudessa koh­ vaatimuksesta kansanäänestyksen järjestämises• taa. tä. Hallitus myös lupasi sitoutua kansanäänes• Jäsenyydestä voidaan arvioida olevan mm. tyksen tulokseen. seuraavia etuja: ED -ratkaisu on kansakuntamme kannalta so­ 1) ED on muodostunut Euroopassa reaalipo­ danjälkeisen ajan suurin yksittäinen päätös. Sik­ liittiseksi tosiasiaksi. Jäsenyys on tapa voittaa si maamme etu vaatii vastuullista toimintaa. Suomelle takaisin sitä itsenäisyyttä ja päätösval• Meidän on löydettävä laaja yhteisymmärrys sii­ taa, jota EU eurooppalaisen toiminnan sääntöjä tä, että nyt on kysymys kaikille yhteisestä kansal­ luovana voimatekijänä on jo vienyt. lisesta ratkaisusta. Meidän on osoitettava, että 2) Jäsenyyden kautta hahmotamme Suomen me olemme kypsiä tähän yhteisvastuuta korosta­ itsellemme ja muulle Euroopalle osana Pohjois­ vaan päätökseen. maiden ja läntisen Euroopan arvoyhteisöä. Keskustan eduskuntaryhmä päättää, kuten 3) Olemme osaltamme mukana rakentamassa muutkin eduskuntaryhmät, lopullisesta kannas­ turvallisuutta samalla, kun lisääntyvän yhteis­ taan ED-jäsenyyteen sovitun kansallisen tukipa­ työn kautta vahvistamme rauhaa. ketin varmistuttua, liittymissopimuksen valio­ 4) ED:n jäsenenä Suomella olisi vertaansa kuntakäsittelyn ja kansanäänestyksen jälkeen. Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1661

Myös eduskunnan tulee kunnioittaa kansanää• kellä Eurooppaa. Siitä huolimatta itävaltalaiset nestyksen tulosta. tuntevat tarvetta varmistaa asemansa liittymällä Keskustan eduskuntaryhmä antaa tuen Ahon Euroopan unioniin. hallitukselle, jotta se voi jatkaa ED-jäsenyyden Suomi tarvitsee Euroopan unionin jäsenyyttä vaatimien toimien valmisteluja. Hallituksen an­ työllisyyden ja hyvinvoinnin takia. EU:n ulko­ tama vastaus tyydyttää meitä, ja ryhmä yhtyy puolella voisimme kenties kuvitella, että päätäm• puhemiehen ehdotukseen päiväjärjestykseen siir­ me enemmän omista asioistamme. Olemme kui­ tymisen sanamuodosta. tenkin jo nyt Euroopan talousalueen jäsen ja sitä kautta EU:n yhteisillä markkinoilla. Markkinoi­ Ed. L i p p o n e n : Arvoisa puhemies! Pää• den kautta olemme sidoksissa unioniin. EU:n ministerin välikysymysvastauksen perusteella ulkopuolelle jättäytyessämme saisimme markki­ hallituksella on selvä kanta vain yhteen asiaan: noiden huonot puolet: Korkotaso olisi korkeam­ maataloudelle on saatava lisää tukea. Hallituk­ pi, suomalaiset ja ulkomaiset investoijat sijoittai­ sella ei ole vieläkään selvää kantaa Euroopan sivat vähemmän tuotantoon Suomessa. Millä sil­ unionin jäsenyyteen. Sitä joutuu etsimään pää• loin maksaisimme hyvän yhteiskunnan ylläpitä• ministerin ja ed. Mattilan sinänsä monista jär• misen, eläkkeet, sosiaaliturvan ja palvelut? keenkäyvistä perusteluista unionin jäsenyydelle. Suomessa on vähemmän puhuttu EU:n ulko­ Pääministerillä ja hänen ministereillään ei ole puolelle jäämisen poliittisista vaikutuksista ja mitään sanottavaa siihen vakavaan tilaan, johon kulttuurivaikutuksista. Ulkopuolelle jääminen, Suomen talous on ajautumassa, kun toiveet nou­ siitä olen vakuuttunut, merkitsisi poliittisten ää• susta heikkenevät. risuuntausten vahvistumista ja poliittisen ha­ Välikysymyksen tekijät puolestaan eivät nä• jaannuksen lisääntymistä Suomessa. Suomi köjään vieläkään erota Euroopan unioniaja Na­ kääntyisi sisäänpäin, henkinen ilmapiiri olisi vie­ toa toisistaan. Kaikki ne ongelmat, joita ed. An­ läkin ahdistuneempi kuin nyt. Nuoret ihmiset dersson luetteli EU:n ongelmiksi, ovat sellaisia, vaistoavat tämän ja sen vuoksi kannattavat Suo­ jotka vaativat kansainvälistä yhteistyötä, yhteis­ men jäsenyyttä Euroopan unionissa. työtä Euroopan unionin puitteissa, olipa kysy­ Sosialidemokraatit kannattavat Euroopan mys ympäristöstä, työllisyydestä, tasa-arvosta, unionin kanssa saavutetun neuvottelutuloksen monista muista arvokkaista asioista. hyväksymistä. Tulos on tyydyttävä. Suomi sai Eduskunnan pitäisi välikysymyskeskustelun muihin hakijamaihin verrattuna hyvän kohtelun: päätteeksi tehdä ratkaiseva päätös Suomelle elin­ tukea maataloudelle, aluepolitiikkaan ja työttö• tärkeässä kysymyksessä Euroopan unionin jäse• myyden torjuntaan. Suomi maksaa muutaman nyydestä. Samalla punnitaan väistämättä myös vuoden kuluttua EU:n kassaan jonkin verran hallituksen luottamus. enemmän kuin saa Euroopan unionista, mutta se Sosialidemokraatit sanovat "kyllä" Euroopan on kohtuullinen hinta oikeudesta vaikuttaa Eu­ unionin jäsenyydelle, mutta hallitukselle ja sen roopan unionissa niin omiin kuin koko yhteisön kotimaiselle maatalouspaketille sanomme "ei". asioihin ja turvata suomalaisille tasavertainen SDP:n ryhmä on ainoa, jolla on näissä kahdessa kohtelu. Päätäntävallan tai turvallisuuden hin­ asiassa selkeä linja. Mikään taktikointi salissa ei taa, ed. Astala, ei voida rahassa arvioida. voi muuttaa sitä tosiasiaa, että veronmaksajaa Euroopan unionin jäsenyys ei ole Suomelle puolustaa nyt vain SDP. ongelmaton. Mielestäni monissa tähän mennessä Suomalaisten äänestäjien enemmistö tahtoo, käytetyissä puheenvuoroissa on aivan arvokkai­ olen siitä vakuuttunut, Suomen liittyvän siihen ta havaintoja asiaan liittyvistä ongelmista. Suo­ yhteisöön, johon Euroopan demokratiat, vanhat men etuja Euroopan unionissa on puolustettava kulttuurikansat kuuluvat. Me tarvitsemme EU:n täydellä teholla. Me tarvitsemme yhteistyötä jäsenyyttä, jotta Suomen kansainvälinen asema asiasta riippuen muiden jäsenmaiden kanssa. vakautetaan uudessa Euroopassa, jossa on vielä Suomi tarvitsee Eurooppa-politiikan, ja on hyvä, paljon epävarmuutta. Saamme turvallisuutta että hallitus on nyt lähtenyt sitä kehittelemään suuren yhteisön jäsenyyden kautta. Emme juok­ kaiken sen haparoinnin jälkeen, jota sekä halli­ se suin päin Venäjää pakoon. Menemme Euroo­ tuksessa että keskustassa on asian yhteydessä panunioniin ylpeinä ulkopolitiikkamme suurista esiintynyt; keskustan varapuheenjohtaja kun on saavutuksista, hyvistä suhteista Venäjään. ollut menossa kiireesti Natoon mutta ryhmäpu• Samaan tapaan varmasti ajattelivat Itävallan heenvuoron käyttäjä puhuu puolueettomuudes­ äänestäjät kansanäänestyksessä. Itävalta on kes- ta. Pääpaino silloin, kun olemme Euroopan 1662 61. Maanantaina 13.6.1994 unionissa, on pantava työttömyyden vähentämi• Olen vakuuttunut siitä, että viljelijöiden oma seen ja sosiaalisen Euroopan rakentamiseen. Eu­ etu vaatii muutoksia tukipakettiin. Asenteet roopan parlamentin vaalit osoittivat, että unio­ Suomessa maataloutta kohtaan ovat perusteil­ nilta halutaan tekoja näiden asioiden puolesta. taan myönteisiä, mutta sitä ei hyväksytä, että ED:n kanssa neuvoteltuun jäsenyyssopimuk• maataloustuottajat pantaisiin aivan omaan etu­ seen kuuluu oikeus maksaa kansallista tukea oikeutettuun luokkaansa muihin verrattuna. maataloudelle. Sopimuksessa ei sen sijaan sano­ Kun eläkkeistä, lapsiperheiden tuesta, opinto­ ta, kuinka paljon kansallista maataloustukea pi­ tuesta, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja tää maksaa. Siitä ei äänestetä kansanäänestyk• asuntomäärärahoista leikataan, kun puoli mil­ sessä. joonaa ihmistä, enimmäkseen muita kuin viljeli­ Hallitus esittää eduskunnalle ja veronmaksa­ jöitä, on työttöminä, pitää maatalousmenoja jille keskustapuolueen kirjoittaman laskun, jon­ kohdella samalla tavalla kuin muitakin. Enem­ ka kokoomus on hyväksynyt. Peli, jota keskusta pää emme vaadi. ja sen tausta voima, MTK, pelaavat, on puhdasta Me lähdemme siitä, että maatalousmenoille sisäpolitiikkaa, paremmin sanoen raakaa eturyh­ asetetaan katto,jonka puitteissa tuki on jaettava. mäpolitiikkaa. Kun eduskunta on aikoinaan hy­ Alkuun maatalouden tuki on voitava hoitaa ny­ väksynyt yleisiä neuvottelutavoitteita, se ei ole kyisen tuen puitteissa, ja siitä on lähdettävä as­ sitä tarkoittanut. Me sosialidemokraatit emme teittain vähentämään, kun kustannukset alene­ ainakaan ole allekirjoittaneet mitään avointa las­ vat, kun tuottavuus maataloudessa nousee. Täs• kua, jonka keskusta tai hallitus meille laatii. tä voidaan tehdäjohtopäätöksiä vasta parin vuo­ Me esitimme viime vuonna useampaan ottee­ den kuluttua sitä tukea varten, jota kansallisesti seen neuvotteluja hallituksen kanssa täsmällisis• sen jälkeen on syytä maksaa. Emme siis tarkoita tä neuvottelutavoitteista, mutta hallitus torjui ne sitä, että kahden vuoden kuluttua maatalouden kylmästi. Sen vuoksi on syytä jättää viittaukset kansallinen tuki pitää lopettaa, vaan silloin on siihen, että olisimme jo vuosi sitten päättäneet, arviot tehtävä ja pyrittävä siihen, että tuki voi kuinka monta miljardia nyt pitäisi tässä yhtey­ laskea. dessä maataloudelle tukea antaa. Viljelijöille annetaan väärä kuva, jos uskotel­ Haluan kuitenkin korostaa sosialidemokraat­ laan, että ED:n ulkopuolella maatalous menes­ tien kantana sitä, että viljelijät tarvitsevat koh­ tyisi paremmin. Ilman ED:ta maatalous joudut­ tuullisen korvauksen niistä tulonmenetyksistä, taisiin rahoittamaan kansallisesti. Valtiontalou­ jotka aiheutuvat, kun tuottajahinnat lasketaan den vaikea tila pakottaisi joka tapauksessa vä• ED:n tasolle. Mutta tuen tarpeen määrittely ei hentämään maatalousmenoja ja maatalouden ole puhdasta matematiikkaa, vaan se on pitkälle rakennemuutos jatkuisi. Siihen pakottaisi myös arviointikysymys. Hallitus ei suostunut anta­ Gatt-sopimus. maan tällaista arviointityötä tulopoliittiselle sel­ Keskustan uhkaukset ED:njäsenyyden kaata­ vitystoimikunnalle, jossa kuluttajien ja veron­ misella siinä tapauksessa, että maatalouspakettia maksajien edustajat olisivat voineet tarkistaa las­ muutettaisiin, ovat puhdasta hämäystä. Jos kes­ kelmat. kusta kaataisi ED:n jäsenyyden maatalouteen, Sosialidemokraatit arvioivat, että ED-maata­ olisi aivan varmaa, että sympatiat maataloutta louspaketti on liian kallis, liian pitkäksi ajaksi kohtaan eivät siitä lisääntyisi, ei helpottuisi maa­ menoja sitova ja liian laaja. Kansallinen yhteis­ talouden asioiden hoito tässä talossa, ei helpot­ ymmärrys edellyttää, että pakettia muutetaan. toisi kansallisen yhteisymmärryksen saavuttami­ Sen on tultava halvemmaksi. Suomen itse maksa­ nen. masta kansallisesta tuesta on ensi vaiheessa pää• Eduskunta käsittelee tänään ED:n jäsenyyttä tettävä vain kahdeksi vuodeksi, ja paketista on siinä tarkoituksessa, että ED-sopimus voidaan poistettava asiaan kuulumaton sosiaali- ja vero­ Suomen puolesta allekirjoittaa juhannuksena politiikka. Elintarviketeollisuuden tuottaja­ Korfun huippukokouksessa. Sosialidemokraatit omistajien konkurssikuntoon päästämien yritys­ edellyttävät, että allekirjoitusvaltuuksista pääte• ten pelastaminen ei kuulu veronmaksajille. Näi• tään vielä tällä viikolla. Jos niin ei tehdä, anne­ den pitäisi olla hyviä lähtökohtia maatalouspa­ taan koko asia yhden puolueen sisäiseksi kysy­ ketin järkevälle käsittelylle eduskunnassa, kun mykseksi. lait tulevat. Olemme valmiit myötävaikuttamaan Pääministeri sanoo, että vain hänen hallituk­ siihen, että tuo käsittely joka tapauksessa erimie­ sensa voi hoitaa Suomen ED-jäsenyyden. Tämä• lisyyksistä huolimatta olisi asiallista. kö hallitus, joka tuhri pahasti neuvotteluissa, Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1663 joka teki maatalouspaketista suuren sotkun ja on sijoitettava niin paljon, että avoin työttömyys aikoo roikottaa ED-asiaa avoimena eduskunnan laskee l 00 OOO:lla ensi vuoteen tultaessa. Budjet­ tällä viikolla mahdollisesta myönteisestä päätök• tiraameista on tehtävä pitävät päätökset. Se on sestä huolimatta? Tämäkö hallitus on maamme oleellinen osa talouslinjaa. ED-ratkaisu on tehtä• pelastaja, joka ensin ajoi talouden pohjalle ja vä nyt ja niin selvästi, että se voidaan alistaa työttömyyden Euroopan huipulle ja on nyt pilaa­ kansanäänestykseen. massa orastavan nousun? Arvoisa puhemies! Teen seuraavan ehdotuk­ Pääministeri julisti jo kuukausia sitten, että sen perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sa­ lama on ohi. Sosialidemokraatit varoittivat sil­ namuodoksi: loin hätiköidyistä johtopäätöksistä. Nyt varoi­ "Eduskunta toteaa seuraavaa: tukseen on jo yhtynyt mm. teollisuuden ja työn• l) Euroopan unionin kanssa saavutettu neu­ antajain järjestö TT. vottelutulos antaa hyvän pohjan Suomen jäse• Suomen tila on vakava. Investoinnit eivät ole nyydelle unionissa. Suomen on oltava täysipai• lähteneet liikkeelle, kansalaiset eivät uskalla ja noisesti mukana rakentamassa avointa ja oikeu­ monilla ei ole varaa kuluttaa. Korot ovat nous­ denmukaista kansalaisten Eurooppaa muiden seet ja korkoelvytys on tätä menoa ohi. Talouden vakaiden demokratioiden joukossa. Jäsenyys nousu viivästyy, ja se tulee odotettua heikompa­ unionissa antaa mahdollisuuksia parempaan ta­ na. Työttömyys voi jäädä korkeaksi ja valtion loudelliseen kehitykseen sekä varmistaa Suomel­ velka suureksi. Silloin loksahtaa rakenteellinen le täysivaltaiset mahdollisuudet osallistua unio­ loukku kiinni. Markkinat ovat levottomat, kos­ nin päätöksentekoon. Jäsenyyttä on arvioitava ka hallitukseen ei ole pitkään aikaan luotettu. erityisestijäsenyyden pitkän aikavälin vaikutuk­ Hallitus päätti muutama viikko sittenjuhlalli­ set huomioon ottaen. sesti pitää kiinni budjetin raameista. Viikon sisäl• 2) Suomen Eurooppa-politiikan painopisteik­ lä tuosta neljä ministeriä, joukossa suurimpien si on otettava yhteisen turvallisuuden lisäämi• menojen haltijat, olivat ilmoittaneet, että asia ei nen, työllisyyden parantaminen, sosiaalisen hy­ koske heitä. Viimeksi kauppa-ja teollisuusminis­ vinvoinnin kehittäminen sekä kestävän kehityk­ teriö on ilmoittanut ylittävänsä budjettiraamit, sen talouteenjohtava ympäristöpolitiikka. ED:n kun ei kykene vähentämään tukiaisia. Maata­ yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on kehi­ louspaketti vielä lisää menoja ja vähentää finans­ tettävä kansojen tahdon ja demokraattisen pää• sipolitiikan uskottavuutta. töksenteon pohjalta siten, että unioni tukee Alkuvuodesta hallitus pohjusti inflaation tor­ YK:n periaatteiden mukaisia yleiseurooppalai­ juntaa kannattamalla avoimesti kantohintojen sia turvallisuusjärjestelyjä. Euroopan unionin korottamista ja kilpailun vähentämistä. Ministe­ yhteistä tahtoa ja yhteisiä voimavaroja tarvitaan ri Ole Norrback syyttää nyt kuin muina miehinä Euroopan kilpailukykyä ja työllisyyttä paranta­ Suomen Pankkia liian tiukasta inflaatiotavoit­ van elvytyksen ja aktiivisen työvoimapolitiikan teesta kaiken tämän jälkeen. Ennen kuulumaton­ toteuttamiseksi. Talous- ja rahaliittoon edettäes• ta oli jo se, että Suomen Pankki joutui selittele­ sä on sovittava työttömyyden vähentämisen vaa­ mään edustajiensa ristiriitaisia puheita. Hallituk­ timista erityisistä toimista ja kehitettävä työlli• sen hyökkäys keskuspankkia kohtaan viikon­ syyttä tukevia, eri kansantalouksien sopeutumis­ vaihteessa vie viimeisenkin uskottavuuden raha­ ta helpottavia tulonsiirtomekanismeja. Suomen politiikalta. tulee päättää osallistumisestaan talous- ja raha­ Pääministeri ei puheessaan peruuttanut N orr­ liittoon sen valossa, ovatko nämä toimenpiteet backin lausuntoa, joten hallitus on nyt avoimessa toteutuneet. ristiriidassa Suomen Pankin kanssa jo toisen ker­ 3) Neuvottelutulos ja sen mukainen sopimus ran tällä eduskuntakaudella. Sellaisesta ei hyvää ED-jäsenyydestä on toteuttamiskelpoinen myös seuraa. Puheet eivät nyt riitä, pääministeri. Ta­ maa- ja elintarviketaloutta koskeviita osiltaan. lous ei nouse,jollei hallitukselta tule myös tekoja. Sopimus antaa mahdollisuuden toteuttaa Euroo­ Niin vakavassa tilanteessa olemme nyt tänä päi• pan komission luvalla kansallisia tukitoimia elin­ vänä ja tällä viikolla ja tästä eteenpäin. tarviketuotannon hallituksi sopeuttamiseksi. Suomen talous on saatava nousuun sekä no­ Kansallisten toimien on edistettävä ylituotan­ peilla toimilla että pitkäjänteisillä, uskottavuutta nosta luopumista, maatalouden pysyvää sopeu­ lisäävillä päätöksillä. Veronalennusta ei pidä ly­ tumista ED-hintatasoon sekä maaseutuelinkei­ kätä siihen vaiheeseen, kun talous jo kasvaa, se nojen monipuolistumista ja ympäristöhaittojen tarvitaan välittömästi, kokoomus. Työllisyyteen vähentämistä. Tässä vaiheessa tuen tasosta ja 1664 61. Maanantaina 13.6.1994 sopeutuksesta tulisi päättää korkeintaan kah­ set epäröivät myönteistä kantaansa ylimitoitetun deksi vuodeksi. Valtioneuvoston 27 päivänä tou­ maatalouspaketin takia. kokuuta 1994 tekemä periaatepäätös Suomen Kokonaiskuvan muodostaminen jäsenyydes• maa- ja elintarviketalouden sekä alue- ja raken­ tä, sen eduista ja haitoista, on kieltämättä vai­ nepolitiikan sopeuttamisesta ED-jäsenyyteen on keaa. ED-jäsenyys on iso kokonaisuus, joka pi­ ylimitoitettu. Se vaarantaa maaseudun tasapai­ tää sisällään monia muutoksia eri elämän alueil­ noisen kehityksenjäädyttämällä nykyiset maata­ la. Tästä huolimatta, tai oikeastaan juuri tämän louden rakenteet. Se lisää veronmaksajien kuor­ takia, tarve olennaisten kysymysten erottami­ maaja kärjistää julkisen talouden ongelmia sekä seen epäolennaisista ja tarve keskeisimpien muu­ vie lopullisesti hallituksen uskottavuuden finans­ tosten paikallistamiseen ED-jäsenyyteen liitty­ sipolitiikassa. Tämän vuoksi eduskunta toteaa, västä laajasta säännösviidakosta, on erityisen että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, suuri. ja siirtyy päiväjärjestykseen." Tämä on myös valtava haaste meille kansan valitsemille edustajille. Meidän, parhaan mah­ dollisen tiedon lähteellä olevien kansanedusta­ Edustajat Enestam, J. Leppänen ja Renko jien, on omalta osaltamme pystyttävä kerto­ merkitään läsnä oleviksi. maan, mistä itse asiassa on kysymys ja mistä ei. Vaikka tiedämme, että silläkin on oma merkityk­ sensä, mikä värisiäja kuinka suoria aidan seipäät Ed. Z y s k o w i c z : Arvoisa rouva puhe­ ovat, meidän on pystyttävä näkemään aita koko­ mies, hyvät kansanedustajat! Suomen mahdolli­ naisuutena, miksi aita ylipäänsä rakennetaan, nen jäsenyys Euroopan unionissa on maamme miten se sopii ympäröivään maastoon ja ennen sotien jälkeisen ajan merkittävin niin ulko- kuin kaikkea, mikä vaikutus sillä olisi, jos aitaa ei sisäpoliittinenkin ratkaisu. Jäsenyydestä, sen rakennettaisikaan. On puhuttava aidasta, ei ai­ eduista ja haitoista on käyty monipuolista ja pai­ dan seipäistä. koin kiivastakin keskustelua niin eduskunnassa Vasemmistoliiton välikysymyksen suurin an­ kuinjulkisuudessakin jo parin vuoden ajan. Täs• sio on siinä, että se nostaa keskusteluun kaksi tä huolimatta epätietoisten joukko jopa edus­ kiistämättä keskeistä asiakokonaisuutta. ED-jä• kunnassa on edelleen suuri. senyyden ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä toi­ Juuri viime viikonvaihteessa sekä ruotsalainen saalta talouspoliittisen ulottuvuuden. Hallituk­ kansanpuolue että vihreät korkeimmassa päättä• sen vastaus puolestaan on laajentanut keskuste­ vässä elimessään eli puoluekokouksessaan päät• lun koskemaan Suomen koko ED-politiikkaa. tivät olla päättämättä kantaansa Suomen ED­ Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unionin jäsenyyteen. Houkutus istua ED-asiassa kahdel­ alkuperäinen ja yhä ajankohtainen perustavoite la tuolilla mahdollisimman pitkään näyttää käy• on rauhan säilyttäminen ja taloudellisen ja yh­ neen monille tahoille ylivoimaiseksi. Kansalais­ teiskunnallisen kehityksen turvaaminen. Euroo­ ten kannalta olisi kuitenkin hyvä, että tässä kes­ pan unioni on eurooppalaisten markkinatalous­ kustelussa eduskuntaryhmät ja yksittäiset kan­ maiden yhteinen pyrkimys lisätä vakautta ja tur­ sanedustajat sanoisivat mahdollisimman sel­ vallisuutta maanosassamme sekä koota voimat keästi kantansa Suomen ED-jäsenyyteen. alati avautuvassa maailmantaloudessa käytäväs• Itse perusastelema ED-keskustelussa on osin sä elintaso- ja hyvinvointikilpailussa. Myös Suo­ jopa skitsofreeninen. Toiset pitävät ED:n turval­ men kannalta suhtautuminen Euroopan unio­ lisuuspoliittista ulottuvuutta tärkeimpänä syynä niin on ennen kaikkea turvallisuus- ja talouspo­ jäsenyyden hyväksymiselle, kun taas toiset vas­ liittinen ratkaisu. Kansallisen turvallisuutemme tustavat jäsenyyttä juuri tästä syystä. Sama di­ kannaltajäsenyys on keino parantaa väestöltään lemma koskee ED:n talous- ja rahapoliittista pienen ja geopoliittisesti herkällä alueella sijaitse­ ulottuvuutta. van maamme asemaa. ED:n mukanaan tuoma talouspolitiikkaam­ Taloudellisilta vaikutuksiltaan jäsenyys tuo me koskeva entistä parempi johdonmukaisuus ja talouspolitiikkaamme sen välttämättä tarvitse­ ennustettavuus, on toisten mielestä välttämätön• maa johdonmukaisuutta ja ennustettavuutta tä, kun taas toiset pitävät sitä lähes maailmanlop­ sekä saattaa meidät täysimittaisesti osallisiksi puun rinnastettavana kurimuksena. Eräät aset­ laajoihin yhteismarkkinoiden kiistattomista tavat jäsenyyden ehdoksi riittävän kansallisen eduista. Jäsenyys lisää maamme kansainvälistä maataloutta koskevan tukipaketin, kun taas toi- tunnettuisuutta ja antaa aimo annoksen kipeästi Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1665 kaipaamaamme lisäuskottavuutta kaikelle täällä Euroopan unionin vakaa talous- ja rahapoli­ harjoitettavalle taloudelliselle toiminnalle. tiikka muodostaa perustan yhtenäisemmille Euroopan unioni on realiteetti, suhtauduim­ markkinoille. Tavaroiden, palvelujen ja pää• mepa me siihen miten tahansa. Kaikkine heik­ omien vapaa liikkuvuus voidaan entistä tehok­ kouksineenkin se on maanosamme keskeisin vai­ kaammin toteuttaa jäsenvaltioiden sitoutuessa kuttaja, jonka piirissä tehtävät ratkaisut joka yhteiseen raha-ja talouspolitiikkaan. Muutaman tapauksessa vaikuttavat välittömästi ja olennai­ viime vuoden aikana tietyt eurooppalaiset valuu­ sesti kansamme elin olosuhteisiin. Suomen osalta tat, myös Suomen markka, ovat hävinneet taiste­ peruskysymys on, haluammeko olla mukana täs• lun valuuttakursseilla käytyjä spekulaatioita vas­ sä yhteisössä ja itse asiassa prosessissa, jossa taan. Yksittäisillä valuutoissa spekulointi tulee kaikki keskeiset eurooppalaiset markkinatalous­ jatkossakin olemaan mahdollista. Vaikeaa sen maat jo ovat, johon enemmistö Efta-maista on sijaan tulee olemaan yhteiseurooppalaisen va­ kansainvälis-poliittisten esteiden poistuttua luuttajärjestelmän heiluttaminen. vauhdissa pyrkimässä ja johon itäisen Keski-Eu­ Talous- ja rahaliiton lähentymisehdot eli ns. roopan maatkin ovat osoittaneet suurta kiinnos­ Emun kolmannen vaiheen kriteerit ovat kieltä• tusta. Kyse on paikastamme Euroopassa ja siitä, mättä tiukkoja. Ne ovat kuitenkin juuri niitä haluammeko olla mukana vaikuttamassa niihin samoja tavoitteita, joita järkevälle talouspolitii­ ratkaisuihin, jotka joka tapauksessa vaikuttavat kalle yleisesti asetetaan. Ne ovat myös niitä läh• kohtaloomme. tökohtia, joihin EU:n jäsenvaltiot nykyisin va­ Kokoomuksen vastaus on selvä. ED-jäsenyys paaehtoisesti kaikin voimin pyrkivät. Suomen on Suomen kansallisten etujen mukaista. Jäse• osalta ongelmaksi eivät muodostukaan varsinai­ nyys vahvistaa turvallisuuttamme, antaa parem­ set lähentymisehdot vaan se, miten me aidoista ja mat edellytykset taloutemme kehittämiselle ja lujista pyrkimyksistämme huolimatta onnistum­ tukee siten työllisyyttä, sosiaaliturvamme kehit­ me nämä kansantaloutemme kannalta terveh­ tämistä ja koko hyvinvointiyhteiskunnan vahvis­ dyttävät ehdot täyttämään. tamista. ED-jäsenyys ei ole Suomelle ongelma­ Välikysymyksen tekijöiden varsinainen kri­ tonta ja Euroopan unioni on kaukana jostakin tiikki kohdistunee kuitenkin kansallisen talous­ paratiisista. Toivon kuitenkin, että voisin nyt Il­ politiikan rajoittuneemman liikkumatilan vaiku­ ja 9-vuotiaille pikkutyttärilleni parin vuosikym­ tuksiin mahdollisessa talouden kriisitilanteessa. menen kuluttua ylpeänä muistuttaa, että olin ai­ Viitatessaan mahdollisiin ulospääsyteihin väli• kanani viemässä Suomea Euroopan unionin jä• kysyjät itse asiassa tiedustelevat, olemmeko luo­ seneksi, joka jäsenyys takasi heille ja heidän lap­ pumassa säännöllisin väliajoin toteutettavien de­ silleen hyvän elämän edellytykset itsenäisessä, valvaatioiden varaan rakennetusta talouspoliit­ turvallisessa ja hyvinvoivassa Suomessa. tisesta linjasta. Jos ja kun välikysymystä voidaan Arvoisa rouva puhemies! Eurooppalainen in­ tulkita vain näin, siihen vastaaminen on helppoa. tegraatio on varsinkin taloudellisen yhdentymi­ Kyllä, kyllä me haluamme, että Suomi pyrkii sen osalta dynaaminen prosessi, jossa jäsenval• eroon siitä lähinnä metalli- ja metsäteollisuuden tioiden kansantalouksia asteittain lähennetään ehdoilla toteutettavasta inflaatio-devalvaatiopo­ toisiinsa yhä pidemmälle menevien yhteisten ta­ litiikasta, jota viime vuosikymmeninä olemme loudellisen etujen aikaansaamiseksi. Myös kysy­ harjoittaneet. Ja jos jäsenyys Euroopan talous- ja mys Talous- ja rahaliitosta on nähtävä tämän rahaliitossa edistää tätä pyrkimystä, se on pel­ kehityksen Juonteenomaisena osana. Kyse ei ole kästään hyväksi, mahdollisuus, ei uhka. Sitäpait• mistään epämääräisestä salahankkeesta vaan si kansallinen "devalvaatiostrategiamme" on jo Euroopan unioninjäsenmaiden yhteisesti tavoit­ tullut tiensä päähän. Esimerkiksi viimetalviset telemasta kehityksestä, jossa eri jäsenvaltioiden reaktiot Ranskassa, eräissä muissa ED-maissa talouspolitiikat nivotaan yhä läheisemmin toi­ sekä USA:ssa osoittavat selkeästi, ettei sen pa­ siinsa yhteisten taloudellisten ja sosiaalisten etu­ remmin EU kuin muukaan maailma, jonne de­ jen saavuttamiseksi. Ellei yhteisiä etuja esimer­ valvoiduin hintakilpailueduin tuotteitamme kiksi työllisyyden osalta olisi saavutettavissa, ei­ viemme, enää tule hyväksymään aggressiivisia vät jäsenmaat näin toimisi. Välikysymyksen teki­ devalvaatioita. jät ovat sinänsä oikeassa siinä, että jäsenyys Ta­ Toisaalta harjoittamamme inflaatio-deval­ lous- ja rahaliitossa rajoittaisi kansallisen talous­ vaatiopolitiikkamme on ollut ehkä keskeisin syy politiikan liikkumatilaa. Tämä on kuitenkin viime aikoina yhä enemmän parjattuun elinkei­ nähtävä mahdollisuutena, ei uhkana. norakenteemme yksipuolisuuteen ja siitä seuran-

105 249003 1666 61. Maanantaina 13.6.1994 neeseen kansantaloutemme suhdanneherkkyy­ Suomi voi siis myös EU:n jäsenenä halutes­ teen ja haavoittuvuuteen. Meidän onkin myös saan säilyttää sotilaallisesti liittoutumattoman tältä osin tehtävä välttämättömyydestä hyve. Jä• maan asemansa. Tämä tilanne jatkuu niin kauan, senyys EU:n Talous- ja rahaliitossa merkitsee kunnes EU :n piirissä yksimielisesti, siis yksimieli­ meille lisäpainetta ja lisämahdollisuutta muu­ sesti, toisin päätetään. toinkin välttämättömälle elinkeinorakenteemme Kansallisen Kokoomuksen lähtökohtana on, monipuolistamiselle. että Suomen tulisi EU :n jäseneksi liittyessään Arvoisa rouva puhemies! Neuvotellussa EU­ liittyä myös tarkkailijaksi Länsi-Euroopan unio­ jäsenyyssopimuksessa Suomi on hyväksynyt niin Weu:hun. Tämä auttaisi meitä tiedonkulus­ Maastrichtin sopimuksen, jossa asetetaan tavoi­ sa ja mahdollistaisi omien näkökohtiemme pa­ te jäsenmaiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen remman huomioon ottamisen Weu:n toiminnas­ yhteistyön syventämisestä. Tämä EU:n yhteinen sa. Tarkkailijastatuksesta ei kuitenkaan koituisi ulko- ja turvallisuuspolitiikka (UTP) tulee aika­ sotilaallisia velvoitteita. Säilyttäisimme liittoutu­ naan koostumaan niistä linjanvedoista, joista jä• mattoman maan aseman. senmaat pääsevät yhteisymmärrykseen. Tämä Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että kantojen yhteensovittelu pysyy luonteeltaan pe­ on tarpeellista teettää virallinen kokonaisselvitys rinteisenä kansainvälisenä yhteistyönä eli eri jä• Suomen turvallisuuspoliittisesta perusratkaisus­ senmaiden hallitusten välisenä yhteistoimintana ta ja sen vaihtoehdoista ED-jäsenyyden olosuh­ eikä siihen sisälly ylikansallista luonnetta. teissa ja silmälläpitäen EU :n vuoden 1996 halli­ Jäsenmaiden ulkopoliittisista linjapäätöksistä tusten välistä konferenssia. Valtioneuvoston tu­ ja peruslähtökohdista ei siis tule yhdenmukaisia. lisikin ED-jäsenyyden tultua hyväksytyksi aset­ Yhteistoiminnan rinnalla jäsenmailla säilyy jat­ taa turvallisuus- ja puolustuspoliittinen komitea, kossakin oma kansallisista intresseistä lähtevä jonka tärkeimmäksi tehtäväksi annettaisiin täl• kansallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. laisen selvityksen laatiminen. Selvitys edesauttai­ Jäsenmaiden väliset erimielisyydet madalta­ si meitä käymään perusteellista kansalaiskeskus­ vat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoi­ telua turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä. tetasoa. Olisi kuitenkin luonnotonta mennä Suomen kansallinen turvallisuus vahvistuu EU:n jäseneksi haluamatta tukea sen kasvavaa ED-jäsenyyden myötä. Onhan EU laajasti ottaen kansainvälistä painoarvoa myös tällä saralla. myös turvallisuusyhteisö, jolle sen jäsenmaiden Suomen ei tule ollajarrumiehenä, vaan omaksua turvallisuus ei voi olla toisarvoinen kysymys. aktiivisen vaikuttajan rooli. Tämä on merkittävää nykyisessä ja vielä pitkään Yhteistyöllä takaamme omien pyrkimystem­ jatkuvassa tilanteessa,jossa turvallisuusympäris• me näkymisen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitii­ tömme ei ole niin vakaa kuin toivoisi. Viittaan kassa. Näihin pyrkimyksiimme kuuluvat mm. tällä luonnollisesti Venäjän poliittisen tilanteen Pohjolan alueen turvallisuustilanteen vakauden vakiintumattomuuteen. vaaliminen ja Venäjän demokraattisen uudistus­ Monet edellä sivutuista EU:n Talous- ja raha­ kehityksen tukeminen. Suomen, Ruotsin ja Nor­ liiton jäsenyyteen sekä EU:n ulko- ja turvalli­ jan jäsenyys EU:ssa tuo Pohjolan aivan uudella suuspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä ovat tavalla EU:n asialistalle. auki, sillä niistä ei ole EU:n sisällä vielä tehty Maastrichtin sopimuksessa asetetaan EU:n lopullisia päätöksiä. Kaikki keskeiset päätökset tavoitteeksi myös mahdollisen yhteisen puolus­ tullaan tekemään lähivuosina jäsenmaiden yksi­ tuspolitiikan muodostaminen, joka aikanaan mielisyyttä edellyttävässä päätöksentekojärjes• saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen. Tämän tyksessä. osalta yhdentymistavoitteita käsitellään seuraa­ EU:njäsenenä Suomi on aktiivisesti vaikutta­ van kerran niin sanotussa EU:n hallitustenväli• massa niihin ratkaisuihin, joilla EU :ta kehitetään sessä konferenssissa vuonna 1996. Yhdentymis­ ja jotka joka tapauksessa vaikuttavat Suomen nopeutta koskevia odotuksia on viime vuosina asemaan. Istumme siinä pöydässä, jossa päätök• tarkistettu alaspäin, ja tämä on koskenut myös set tehdään. Näin varmistamme sen, että omat puolustusulottuvuutta. On hyvin epätodennä• keskeiset näkökantamme tulevat huomioiduiksi. köistä, että jäsenmaat pääsisivät tällä vuosikym­ Tämä mahdollisuus on liian tärkeä hukattavaksi. menellä yhteisymmärrykseen puolustuksensa Jos päättäisimme niin sanotusti lykätä jäse• koordinoinnista. EU:n laajentuminen itäiseen nyyttämme, tämä todennäköisesti tarkoittaisi Keski-Eurooppaan työntäisi tämän tavoitteen yhteisiä jäsenyysneuvotteluja mm. Puolan, Un­ yhä kauemmas. karin, Tsekin ja Slovakian kanssa ja mitä ilmei- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1667 semmin nykyistä heikompia liittymisehtoja. Li­ yhtiömiehinä, kuten sosialidemokraattien pro­ säksi astuisimme monen lähivuosina tehtävän pagandassa jatkuvasti väitetään. Vai kuvittelee­ ED :n kehittämistä koskevan ja mm. nyt käsitte• ka joku tässä salissa esimerkiksi demaripuolella, lyssä olevassa välikysymyksessä mainitun kes­ että Suomen ED-jäsenyyshanke olisi näin pitkäl• keisen päätöksen osalta valmiiksi katettuun pöy• lä, ellei kokoomus olisi ollut viemässä asiaa halli­ tään. tuksessa voimalla eteenpäin? Mitä mieltä itse Arvoisa rouva puhemies! Kuten edellä todet­ asiassa hallituskumppanimme ovat Suomen ED­ tiin, on Suomen ED-jäsenyydessä kyse ennen jäsenyydestä? RKP:stäjo totesin, että he puolue­ kaikkea kansallisesta turvallisuudesta ja kansan­ kokouksessaan päättivät olla päättämättä kan­ taloutemme kehitysedellytysten kestävästä vah­ taansa. Kristillisellä liitolla on kanta, mutta se on vistamisesta. Viimeaikaisessa kotimaisessa ED­ ED-jäsenyyttä vastaan. keskustelussa on kuitenkin maatalous noussut Entä sitten Suomen keskusta? Kepu on ven­ kohtuuttoman huomion kohteeksi. koilevasta ED-suhtautumisestaan tehnyt jo lähes Sinänsä on ymmärrettävää ja perusteltua, että taidetta: ei ellei, kyllä jos, ei jos, kyllä jos, ei kyllä elintarviketalouteen kiinnitetään ED-jäsenyy• jne. jne. Pääministeri Esko Aho on aivan viime den toteutuessa erityistä huomiota. Vaikka ED:n aikoina toiminut johdonmukaisesti ja ryhdik­ kanssa neuvoteltu liittymissopimus kokonaisuu­ käästi, mutta aimo harppauksen kohti vanhaa tena on kansallisten intressiemme mukainen, on maalaisliittolaisuutta ottaneessa puolueen edus­ kiistämätöntä, että maataloussektoria kohtaa kuntaryhmässä on liian monta sellaista henkilöä, suuret sopeutumisongelmat. Maatalouden har­ jotka kuvittelevat, että ED-kannaksi riittää "kyl­ joittajien tuotteistaan saarnat myyntitulot putoa­ lä" tukipaketille. Edellä sanomani valossa on ai­ vat reilusti, jopa noin 40 prosenttia. Tämän tu­ van selvää, ettei nykyinen hallitus olisi tuonut lonmenetyksen pehmentämiseksi on solmittu Suomea ED-jäsenyyden kynnykselle ilman ko­ kansallinen tukipaketti. Kyse ei siis ole maata­ koomuksen ja erityisesti sen puheenjohtajan, ul­ louden aseman parantumisesta, vaan viljelijöi• komaankauppaministeri Pertti Salolaisen joh­ den aseman heikentymisen ehkäisemisestä. donmukaista toimintaa Suomen ED-jäsenyyden Toisaalta olisi maatalouden kannalta itsepe­ puolesta. tosta ja haihattelua luulla, että maataloutemme Arvoisa puhemies! Alun perin ei ollut tarkoi­ voisijatkaa kuten tähänkin saakka rajasuojan ja tus tässä yhteydessä käsitellä vasemmistoliiton nykytasoisen tuen turvin, mikäli jäisimme ED :n suhtautumista maamme ED-jäsenyyteen. Ed. ulkopuolelle. Tämä ei olisi mahdollista johtuen Andersson irvaili puheenvuorossaan kuitenkin jo maamme solmimasta Gatt-sopimuksesta ja niin lahjakkaasti muiden puolueiden hajaannuk­ toisaalta siitä, että veronmaksajat eivät ole - sesta ED-asioissa, että muutama sana vasemmis­ kuten viimeaikainen keskustelu osoittaa - lo­ toliiton tilanteesta lienee paikallaan. puttomasti valmiita tukemaan maataloutta ny­ Vasemmistoliitto puolueena ei ole selkeästi kytasoisesti. ottanut kantaa Suomen ED-jäsenyyden puolesta Julkisessa keskustelussa on demagogisesti ja tai sitä vastaan. Osa vasemmistoliittolaisista tu­ populistisesti kysytty, mikseivät esimerkiksi kee jäsenyyttä. Osa tukee vain, jos kansa sanoo työttömät saa omaa kansallista tukipakettia. "kyllä". Osa vastustaa, mutta äänestää eduskun­ Vastakysymys tähän kuuluu: Pieneneekö työttö• nassa puolesta, mikäli kansanäänestys on puo­ myysturva ED-jäsenyyden myötä? Ei tietenkään. lesta. Osa vastustaa silloinkin, vaikka kansanää• Päinvastoin ED-jäsenyys vahvistaessaan talout­ nestys olisi jäsenyyden puolesta. Osa ilmeisesti tamme pienentää työttömyyttä ja turvaa sosiaali­ vastustaa ED-jäsenyyttä kaikissa oloissa, aivan turvaamme. kuten puolusti kommunismia kaikissa oloissa Eri asia on, onko solmittu kansallinen tukipa­ niin kauan kuin se oli naapurissa voimissaan. ketti mitoitukseltaan ja rakenneratkaisuiltaan Arvoisa puhemies! Hallituksen nyt solmimas­ täsmälleen oikea. Ei ole mikään salaisuus, että ta kansallisesta tukipaketista on oleellista huo­ kokoomuksen eduskuntaryhmä olisi mielellään mata, että tukipaketti olisi- minkälaisessa hal­ nähnyt päädyttävän pienempään tukipakettiin, lituskoalitiossa tahansa - ollut kooltaan pie­ joka olisi selvemmin kannustanut nykyistä yrit­ nempi, jos Suomessa olisi harjoitettu järkeväm• täjämäisempään maatalouteen ja suunnannut pää maatalouspolitiikkaa viime vuosikymmeni­ enemmän tukea läntiseen ja eteläiseen Suomeen. nä ja asteittain sopeutettu hintatasoamme eu­ Emme kuitenkaan ole hallituksessa yksin. rooppalaiselle tasolle. Se, että näin ei ole tehty, ei Emme ole siellä toisaalta myöskään äänettöminä kuitenkaan ole nykyisten maanviljelijöiden tai 1668 61. Maanantaina 13.6.1994 elintarviketaloudessa työskentelevien palkan­ viime vuosikymmenen aikana tehty. Tukipaketti saajien vika. Sen sijaan kansallista tukipakettia ei kuitenkaan ole maataloustuen nykytasoon kauhisteleville ja nytkin möliseville sosialidemo­ verrattuna niin hirvittävän kallis kuin yleisesti kraateille voisi tv-etsivä Columbon lailla esittää luullaan. Uutta veronmaksajien rahaa kuluu itse vielä yhden kysymyksen: Missä te olitte silloin, asiassa vain ensi vuonna. Jo vuonna 1996 maata­ kun maassamme 1970- ja 1980-luvulla harjoitet­ louden menot ovat suunnilleen nykytasolla ja tiin sellaista maatalouspolitiikkaa, joka hidasti vuodesta 1997 alkaen nykytasoa alemmalla ta­ maatalouden järkevää kehitystä, kärjisti ylituo­ solla. Samanaikaisesti ruuan hinta on siis laske­ tanto-ongelmia ja tuli veronmaksajille jatkuvasti nut selvästi tämänhetkisestä hintatasosta. yhä kalliimmaksi, lopulta sietämättömän kalliik­ 4) Tukipaketin pohjana olevissa laskelmissa si? yhteisissä tarkistuksissa mahdollisesti havaitta­ Vastaus: Te sosialidemokraatit olitte lähes vat virheet on korjattava. hallituksessa kuin hallituksessa ja useimmiten 5) Kokoomuksen eduskuntaryhmä varaa it­ johtavana hallituspuolueena. Toveri Sorsa voisi selleen oikeuden harkita suhtautumistaan tuki­ tästä jotain kertoa. Hallituskaverina oli kepu. pakettiin sen mukaan, miten muut hallituspuolu­ Kepu salli julkisen sektorin paisua, ja te demarit eet EU-jäsenyyskysymyksessä toimivat. sallitte maatalouspolitiikan vääristyä ja maata­ 6) On aina pidettävä mielessä asioiden oikeat loustuen paisua. Laskua SDP:n ja kepun sulle­ mittasuhteet: Suomen ED-jäsenyys on merkityk­ mulle -politiikasta maksaa laman muodossa nyt seltään aivan eri mittaluokan asia kuin kiistelty koko Suomen kansa. maatalouden kansallinen tukipaketti. Jäsenyys Syy hallituksen rakentaman tukipaketin kar­ Euroopan unionissa on historiallinen ratkaisu, miviin ja kansalaismielipiteen laajasti suututta­ jossa keskeistä on turvallisuuspoliittinen ulottu­ neisiin miljardisummiin onkin ennen kaikkea sii­ vuus ja taloutemme eli koko hyvinvointimme nä, että nyt ensimmäisen kerran tulevat selkeästi edellytysten vahvistuminen. Kansallinen maata­ julkisuuteen ne summat, mitä suomalainen maa­ louden tukipaketti on sittenkin viime kädessä talouden tuki on jo vuosia merkinnyt. (Ed. Jaa­ normaalia kotimaista tulonjakopolitiikkaa, jota konsaari: Missä olitte nyt?)- Jokainen ymmär• käsitellään jokavuotisten budjettikäsittelyjen yh­ tää ed. Jaakonsaari, että syy tähän ei ole tieten­ teydessä. kään Suomen ED-jäsenyyden vaan maassamme 7) Suomen ED-jäsenyys ja maatalouden kan­ jo vuosikausia harjoitetun kotimaisen maata­ sallinen tukipaketti ovat myös pysyvyydeltään louspolitiikan. aivan eri mittaluokan asioita. Jäsenyys EU:ssa Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskunta­ on vuosikymmeniksi eteenpäin tehtävä ratkaisu. ryhmän suhtautuminen hallituksen hyväksy• Kansallinen tukipaketti taasen on syntynyt ny­ mään tukipakettiin voidaan pelkistää seuraavik­ kyisen hallituksen ja nykyisen eduskunnan ny­ si näkökohdiksi: kyisillä voimasuhteilla. Voimasuhteet muuttu­ 1) Suomen ED-jäsenyys merkitsee suurinta vat, hallitukset muuttuvat, ja myös EU:n maata­ tervehdyttävää muutosta maatalous-ja elintarvi­ louspolitiikka muuttuu. Kukaan ei tänä päivänä kesektorillamme moneen vuosikymmeneen. Ra­ voi tietää, miltä maatalouden kansallinen tuki­ jojen avautuminen ja sen mukanaan tuoma kil­ paketti näyttää esimerkiksi jo kolmen vuoden pailu tulevat veronmaksajien ja myös maatalous­ kuluttua. yrittäjien eduksi tehostamaan suomalaista maa­ 8) Lähdemme edellä sanotun valossa siitä, et­ taloutta enemmän kuin vielä pystymme edes nä• tei edes täysin kielteinen suhtautuminen tukipa­ kemään. kettiin voi eikä saa järkevästi arvioiden olla pe­ 2) Kuluttajille ensiarvoisen tärkeät elintarvik­ ruste sille, että joku ED-jäsenyyden kannattaja keiden hinnat tulevat laskemaan heti ED-jäse• äänestäisi kansanäänestyksessä tällä perusteella nyyden alusta lukien, aluksi noin 10 prosentilla. itse jäsenyyttä vastaan. Kansanäänestyksessä ei Kuluttajille tästä koituva hyöty on elintarvikkei­ todellakaan oteta kantaa maatalouden kansalli­ den nykyhintatasoon verrattuna kaiken kaik­ seen tukipakettiin vaan siihen, tuleeko Suomen kiaan noin 5 miljardia markkaa, kuten pääminis• liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun terikin puheenvuorossaan totesi. sopimuksen mukaisesti. Tässä mielessä itse ED­ 3) Elintarviketalouden kansallinen tukipaket­ jäsenyys ja kansallinen tukipaketti ovat kaksi eri ti on veronmaksajille liian kallis johtuen ennen asiaa. kaikkea niistä virheistä ja laiminlyönneistä, joita Arvoisa rouva puhemies! Itävallan kansa ää• suomalaisessa maatalouspolitiikassa on parin nesti eilen maansa EU :n jäseneksi. Kansanäänes- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1669

tyksessä kyllä-äänien määrä ylitti kaikki ennak­ vonlisä vero. Kotitalouksilta siirretään yrityksille ko-odotukset. Tämä osoittaa mielestämme sen, miljarditolkulla uutta rahaa. On väärin, että pal­ että Euroopan kansat haluavat ED-kansanää• velualan pienyrittäjistä on tehty ED-jäsenyyden nestyksissä erottaa olennaiset asiat epäolennai• maksumiehiä ja -naisia. Olemme vasemmalla sista ja tehdä ratkaisunsa kaikkein keskeisimpien kääntäneet takkia ja oppineet virheistämme. kysymysten perusteella. Suomen tulevaisuus on suomalaisten omassa Suomen kansa äänestää oman maamme ED­ aloitteellisuudessa, luovuudessa ja yritteliäisyy• jäsenyydestä lokakuun 16 päivänä. Kokoomus dessä. Ahon-Viinasen hallitus tappaa 20 yrittäjää odottaa Suomessakin kyllä-äänten huomattavaa päivässä. voittoa. Me kansanedustajat olemme kuitenkin Vaalitaistelun aikana presidenttiehdokas tässä asiassa antaneet Suomen kansalle tilaisuu­ Martti Ahtisaari antoi ymmärtää, että kun Suo­ den kansanäänestyksessä suoraan päättää omas­ mi on nyt Euroopan talouspoliittinen kurjala, ta kohtalostaan. Kansanvaltaisia ja demokraat­ Ahon hallitus joutaisi vaihtoon. Se, että antaa tisia periaatteita korostavana puolueena kokoo­ ymmärtää, ei kuitenkaan merkitse sitä, että olisi mus sitoutuu neuvoa-antavan kansanäänestyk• sitä mieltä. Nimittäin presidenttinä sama Martti sen tulokseen. Ahtisaari painostaa oppositiota sen ajatuksen Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen väliky• taakse, että tämä hallitus jatkaisi vaalikauden symysvastaus merkitsee tukea Suomen ED-jäse• loppuun saakka niin kuin mitään ei olisi tapahtu­ nyydelle. Kannatamme puhemiehen ehdotusta nut. Presidentti lähetti puoluejohtaja Paavo Lip­ yksinkertaisesta päiväjärjestykseen siirtymisestä. posen välityksellä viime viikolla tätä keskustelua varten tällaiset terveiset SDP:n eduskuntaryh­ mälle: Hallitusta muka ei saisi kaataa. Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen Presidentillisestä synninpäästöstä huolimatta varapuhemies Paakkinen. kannatan ed. Andersson tekemää perustelulau­ sumaehdotusta. Ahon hallitus ei enää kykene palauttamaan Ed. Iivari merkitään läsnä olevaksi. luottamusta Suomen poliittiseen järjestelmään. Vasemmistoliitto haluaa kaataa hallituksen. Ha­ luamme uudet vaalit ja politiikan suunnanmuu­ Ed. S e p p ä n e n : Arvoisa puhemies! Arvat­ toksen. Keskiviikon äänestyksissä nähdään, ket­ kaapa, kuka sanoi: "Mitä sillä on väliä, mitä kä muut sitä totta puhuen haluavat. (Ed. Jaakon­ maataloudelle maksetaan, kunhan vain pääsem• saari: Entä jäsenyyden!) - Toivottavasti, ed. me Euroopan unionin jäseneksi." Mies, joka ei Jaakonsaari, ei ole mitään salaisia Molotovin­ ole tässä asiassa köyhä eikä kipeä, on valtiova­ Ribbentropin-Lipposen-Ahon sopimuksia tässä rainministeri Iiro Viinanen. "Mitä sillä on väliä, asiassa. mitä maataloudelle maksetaan, kunhan vain Muistatteko, miten nauroimme entisen Neu­ pääsemme Euroopan unionin jäseneksi." Sama vostoliiton aikaan kommunistien kokouksille? mies on ollut tekemässä Suomesta pääomatulo• Kaikki taputtivat yhtä aikaa. Neuvostoliiton po­ jen veroparatiisia samaan aikaan, kun ihmisten liittinen eliitti muodosti nomenklatuuran, erityis­ sosiaalinen vointi on huonontunut, hyvinvoin­ joukon, jolla oli yhteiset edut, ja tiedotusvälineet nista on tullut pahoinvointia. Suomea on pantu olivat heidän juonissaan mukana. Vallankäytöl• väkisin euro-kuntoon, työttömyys on hyväksytty lä ei ollut valvontaa. yhteiskuntapolitiikan välineeksi, ja sama meno Tilanne on ollut Suomessa vähän samanlai­ jatkuu. nen. Yleisradio, MTV ja Helsingin Sanomat ED:n Maastrichtissa sovittu Talous- ja raha­ ovat Suomen ED-jäsenyyden ämyreitä. Erityi­ unioni ja siihen liittyvä Emu-politiikka on sitä sesti televisio on ED:n oma pikku tiedotustoi­ samaa ihmisten kyykyttämistä ja pakkoniistä• misto maassamme. Sen sijasta, että televisiossa mistä, johon suomalainen ei totu koskaan. Tois­ puhuttaisiin ongelmista, esimerkiksi Suomen sa vuonna kotitalouksien sosiaalimenot lisään• tulevasta Nato-jäsenyydestä tai talous- ja ra­ tyivät 7 miljardia markkaa, ja samana aikana haunionista Emusta, televisio pääuutislähetyk• yritysten sosiaalimenot alenivat 6 miljardia siin pääsee kyllä laulamaan Brysselin kulta­ markkaa. Saman suuntaisten tulonsiirtojen linja kurkkujen ohella Lohjan satakieli, Johannes jatkuu, kun kuun alussa tuli voimaan ED-jäse• Virolainen, mutta ED-kriittisyys yritetään vaie­ nyyttä varten säädetty euroliikevaihtovero, ar- ta kuoliaaksi. 1670 61. Maanantaina 13.6.1994

Helsingin Sanomissa sentään on avoin yleisön nattajia että vastustajia, ed. Zyskowicz, vastusta­ osasto, mutta televisio monistaa meillä virallista jia selvästi enemmän. Muttajäsenyyden kannat­ ED-propagandaa. tajien niin meillä kuin muillakin on vähitellen Mutta ovatko Suomen nuoret oppineet luke­ alettava puhua niistä Maastrichtin sopimuksen maan sähköisen kielen rivien välistä? Ed. Lippos­ velvoitteista, jotka eivät sisälly neuvottelutulok­ ta pyydän panemaan merkille, että pakkosyötäs• seen. tä ja tuputuksesta huolimatta Suomen nuoret Valtamedia monistaa niissä asioissa vaikene­ ovat Elinkeinoelämän valtuuskunnan gallupien mista. Ylen MTV:n ja Hesarin johdolla meille mukaan aina ikävuoteen 35 saakka muuttuneet uskotellaan, että pian Suomeen sataa euroman­ ED-kriittisiksi. Suomalaisille nuorille ED näin naa. Se ei pidä paikkaansa. Ja jos sataisikin, me ollen ei ole eurovapaus, vaan eurokratia: direkti­ maksaisimme sen itse. ED :ssa Suomi on viimei­ vismi ja virkamiesten valta. Näin ajatellen Suo­ sen päälle nettomaksaja, vaikka aluksi yritettiin men nuoret vastustavat ED-jäsenyyttä samassa uskotella muuta. rintamassa mm. Ruotsin naisten ja Norjan nuor­ Suomen neuvottelutuloksesta annettiin nimit­ ten kanssa. täin aluksi väärää tietoa. Kun Brysseliin lähetet• On muitakin gallupeja, mutta herrojen täviä rahoja räknättiin ja piti laskea seitsemään: EV A:ssa tehdyn maan parhaan ED-gallupin yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, mukaan nuoret ovat kääntyneet Suomen ED­ ministeri Haaviston, Raision tehtaiden manne­ jäsenyyttä vastaan. Nuoret ovat kääntyneet Suo­ kiinin, johdolla tehtiin miljardin markan suurui­ men ED-jäsenyyttä vastaan. nen laskuvirhe. Maanviljelijöiden tulon mene­ Saksankielinen Itävalta oli ED:n puolesta sel­ tyksetkin ja ruoanhinnan alimitoitettu halpene­ vin numeroin, mutta Suomi ei ole saksalainen minenkin joudutaan Junastamaan veromarkoil­ eikä Itävalta. Suomen etua eivät määritä Itäval• la. Yhtälö on uskomaton ja puhuu hallituksen lassa pelattavat dominopelit. vaihdon puolesta. Maanviljelijöiden tulot alene­ ED-jäsenyydessä on puolensa, mutta ne asiat, vat. Veronmaksajien menot kasvavat eikä ruoan­ joilla jäsenyyttä pitää perustella, eivät ole talou­ hinta juuri alene. (Ed. Zyskowicz: Aleneehan!)­ dellisia. Taloudellisestihall me olemme jo ED:n Tämäkö tervehdyttää Suomen talouden, ed. Zys­ jäseniä, mutta toisaalta psykologisiakaan ED­ kowicz? Teidän ryhmänne puheenjohtaja ed. jäsenyyden perusteita ei saa väheksyä eikä Suo­ Sasi sanoi jäsenyyshakemusta sisäänjätettäessä, men jäsenyyttä pidä arvioida pelkästään miljar­ että tuotteiden hinnat alenevat 20 prosenttia ja deilla. elintarvikkeitten hinnat vielä enemmän. Nämä Mitä sillä on väliä, mitä maataloudelle makse­ teidän puheenne ovat murentuneet, ja murenevat taan, kunhan vain pääsemme Euroopan unionin -aika sen näyttää- myös ne puheet, että jäse• jäseneksi, sanoo Iiro Viinanen. Siitä, mikä on nyyttä voitaisiin perustella ruoanhinnan alene­ niin tärkeää, että Iiro Viinanenkaan ei laske mil­ misella. jardeja, vaan sallii ulkomaisen velan senjohdosta Halvemmaksi tulisi olla ED :n ulkopuolella ja ensi vuonna vapaasti kasvaa kymmenen miljar­ lopettaa maatalouden ylituotanto kansallisin dia markkaa, Suomen poliittinen eliitti vaikenee. päätöksin. Koko maataloutta ei saa lopettaa. Virallinen vaikeneminen kohdistuu ennen Siperia on opettanut meille vasemmalla, että muuta niihin Maastrichtin sopimuksen velvoit­ maatalous pitää perustaa perheviljelmien va­ teisiin, jotka hyväksyttiin ennen neuvottelujen raan. aloittamista ja joista siis ei neuvoteltu lainkaan. ED:ssa tehdasmainen tehomaatalous hormo­ Siksi Suomen ED-jäsenyyden suurimmat ongel­ neineen ja antibiootteineen sekä kasvinsuojelu­ mat eivät näy lainkaan ns. neuvottelutuloksessa. ja torjunta-ainejäämineen on Euroopan suurim­ Sen johdosta hallituksen propaganda otsikolla pia ympäristöuhkia. Kun rajatarkastukset pois­ Suomen neuvottelutulos on harhaanjohtavaa, tuvat, ötökät liikkuvat yhtä vapaasti kuin rikolli­ sillä siihen eivät sisälly ne asiat, joista ei neuvotel­ set, ja sitä kautta meille tulee vieraita ötököitä ja tu lainkaan ja jotka Viinasenkin mielestä ovat vaarallisia huumeita. tärkeämpiä kuin maatalouden miljardit. ED on maailman maataloustuotannon Berlii­ Vasemmistoliitossa haluamme puhua Suo­ nin muuri, ja pitkän päälle sen muurin sisällä men ED-jäsenyyteen kuuluvista tärkeistä asiois­ ajetaan alas suomalainen maatalous. Jos niin käy ta, myös niistä, joista ei neuvoteltu. Se, että kes­ todella, silloin halvin vaihtoehto olisi ollut ED:n kustellaan, ei ole vielä ED-vastaisuutta. Vasem­ ulkopuolelle jääminen. Silloin ruoka voitaisiin mistoliitossa meillä on toki sekä jäsenyyden kan- ostaa maailmanmarkkinahintaan. Silloin ruoan- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1671 hinta alenisi todella, ja se olisi palkansaajien etu, Kun Suomi liitetään sotilasliittoon, paaest­ ja se olisi myös eläkeläisten etu. Niitä eläkeläisiä, kunta ottaa ohjeensa Brysselistä. Sitä kautta up­ jotka ovat rakentaneet hyvinvointivaltion, pako­ seerinvalat ovat menossa uusiksi. Nimittäin sen tetaan nyt katsomaan päältä, miten tämä suku­ sijasta, että me olemme tähän saakka olleet val­ polvi tuhoaa heidän työnsä tulokset ja murentaa miita puolustamaan Suomea Suomen rajojen si­ heidän toimeentuloaan. sällä, me joudumme uusissa oloissa puolusta­ Laman siemenet kylvi Suomeen sinipunahalli­ maan sotilasliittoaja sen Keski-Euroopassa ole­ tus, ja samat puolueet, kokoomus ja SDP, olivat via ydinalueita, ja suomalaisia sotilaita käyte• ensimmäisinä luopumassa Suomen ulkopoliitti­ tään rauhaan pakottamiseen myös maamme ra­ sesta puolueettomuudesta. "Mummoja peljäte• jojen ulkopuolella. tähän ryssillä", sanoo nurmoolainen. Suomi ei Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kukaan ei tie­ ole enää puolueeton maa, ja meitä ollaan myös tystikään tiedä varmasti, mikä on turvallisinta. viemässä sotilasliittoon. Presidentin mukaan tär• Sen sijaan EU:n talous- ja rahaliitosta Emusta kein ED-jäsenyyden peruste on turvallisuuspoli­ tiedämme varmasti, mitä se on. Siitä on olemassa tiikka, siis mummoja peljätetähän ryssillä. selvät artiklat Maastrichtin sopimuksessa, artik­ EU ei ole sotilasliitto. Jos puhutaan turvalli­ lat 105-109 M. suudesta, on puhuttava jäsenyydestä sotilaslii­ Australiassa emu on lentokyvytön lintu, kun toissa Weu:ssa ja Natossa. Vaikka Suomen po­ taas Euroopan Emu on lähdössä lentoon tämän liittinen eliitti sanoo, että keskustelu ei ole ajan­ vuosikymmenen loppupuolella. Jos niin käy, se kohtainen näistä asioista, se on ja se on sitä vie Suomelta taloudellisen itsenäisyyden. nimenomaan juuri nyt. Ollaanpa jäsenyyden Maastrichtissa on sovittu, että Emu toteutuu puolella tai sitä vastaan, meidän on puhuttava vuonna 1997 tai viimeistään 1999, ja EU-maille Natosta. He, mihin lienevät kadonneet, sanovat, tulee silloin yhteinen raha ja rahapolitiikka. että meidän ei tarvitse liittyä Natoon, jos emme EU:n liittovaltioitumisen myötä Emu tulee sil­ itse sitä tahdo. Ei tarvitsekaan, jos emme itse sitä loin pihtisynnytykseen huolimatta siitä, että kan­ tahdo. Mutta he tahtovat sitä. santaloustieteen käsitteistön mukaan Eurooppa Jos me haluamme kriisitilanteessa avuksemme ei ole optimaalinen valuutta-alue, mitä taas USA läntisiä lentoiskuja ja täsmäaseita, meidän on on. Siihen EU-maat ovat rakenteiltaanja resurs­ · liityttävä Natoon eikä Euroopan unioniin. Sitä, seiltaan liian erilaisia. paraneeko meidän turvallisuutemme natottumi­ Jos Euroopan unionin maita kohtaa ulkoa­ sen kautta, on pohdittava nyt, kun poliittinen päin shokki, esimerkiksi USA:n dollarin deval­ eliittimme on luopunut Suomen puolueettomuu­ vaatio, sen vaikutukset ovat eri maissa erilaiset, desta ja salakuljettaa meitä Natoon. ja silloin sokki on epäsymmetrinen. Sen vaiku­ Me joudumme kaikissa oloissa, Naton ulko­ tukset ovat Saksan paperin ostajille erilaiset kuin puolella ja Natossa hoitamaan itse Suomen Suomen paperin myyjille. Paperin hinta alenee, puolustuksen. ED-jäsenyyden vastustaminen­ ja suomalaiset tuottajatjoutuvat alentamaan pa­ kaan ei ole mikään pasifistinen projekti. Isän• perinsa hintaa devalvaatioprosentin verran. maata pitää puolustaa. Jos me olemme puo­ Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus lueettomia, Suomen ja Venäjän raja on vain VATT näkee EU-selvityksessään, että Emu-kyt­ Suomen ja Venäjän raja. Jos me taas menemme kennän oloissa tällainen epäsymmetrinen sokki EU :hun ja sitä kautta sotilasliittoon, Suomen ja pakottaa Suomen joko alentamaan kotimaisia Venäjän rajasta tulee sotilasliiton ja Venäjän palkkoja tai hyväksymään työttömyyden kas­ raja. Silloin se turvallisuus, jonka me ennen hoi­ vun. Kumpaa mahtaa siinä tilanteessa kannat­ dimme puolueettomuuspolitiikalla ilman, että taa, palkkojen alentamista vaiko työttömyyttä, mikään ulkopuolinen taho saattoi vetää meitä se osa suomalaista ay-liikettä, joka hyväksyy konfliktiin itäisen naapurimme kanssa, muut­ Suomen ED-jäsenyyden ja siihen liittyvän Emun tuu asein ylläpidettäväksi turvallisuudeksi, ja Suomen talouspolitiikan perusteeksi. raudan määrä rajan molemmin puolin kasvaa. Emu-politiikka johdettaisiin maamme rajojen Sen, minkä ennen hoidimme itse vähemmällä ulkopuolelta. Suomen rahapolitiikkaa johtaisi määrällä rautaa rajalla, hoidetaan Nato-oloissa Euroopan keskuspankki,jonka johtokunnassa ei enemmällä määrällä rautaa rajoilla. On vaikea olisi yhtään suomalaista. Kysymys on myös de­ uskoa, että raudan määrä rajalla lisää Suomen mokratiasta Suomessa ja koko EU:ssa. Ylikan­ turvallisuutta. Vastapuolella on sitä aina enem­ sallista Euroopan keskuspankkia ei valvoisi ku­ män. kaan eikä mikään demokraattinen elin, ja niin se 1672 61. Maanantaina 13.6.1994 olisi rahapolitiikan Vatikaani. Se kertoisi kansal­ Iitiikka on politiikan aksiooma,ja siitä on johdet­ lisvaltiolle rahan jumalallisen tahdon. tavissa muu talouspolitiikka ja melko lailla myös Emun vaikutuksia Suomen talouspolitiikkaan koko tämä nykyinen kurjuus, joka on tehnyt ja sen johtojärjestelmään pohditaan ns. Hallber­ Suomesta kurjalan. gin komiteassa tavalla, jonka Suomen Kuvalehti Suomen hallitus on sitoutunut ED-jäsenyys• otsikoi vähän aikaan sitten kansilehdellään neuvotteluissa Emu-regiimiin: "Tärkeitä ovat "Suomen Pankin vallankaappaus". Valmisteilla Maastrichtin sopimuksessa määritetyt talouspo­ on ehdotuksia, joiden perusteella rahapolitiikka litiikan arvopäämäärät", sanoo hallitus. "Kol­ munataan eli otetaan pois eduskunnan vallasta. mannen vaiheen kriteerit ovat yhtenevät Suomen Silloin sitä ei valvoisi kukaan koko Suomessa, ja hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden kans­ kuitenkin siitä riippuisi kaikki muu talouspoli­ sa", sanoo hallitus. "Hallitus pyrkii talouspolitii­ tiikka. Kysymys on ennen muuta ns. rahapolitii­ kallaan määrätietoisesti tilanteeseen, jossa edel­ kan regiimistä. lytykset kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen en­ Emu-politiikkaan kuuluvat Maastrichtissa simmäisessä ryhmässä täyttyvät", sanoi yhden hyväksyttyjen Emu-kriteereiden mukaan korot, asian mies Pertti Salolainen Suomen puolesta valuuttakurssit, inflaatio, budjettivaje ja julkisen Brysselissä jäsenyysneuvottelujen avajaislausun­ vallan velka. Nämä asiat, eli rahapolitiikka, nou­ nossa. sevat Emussa hallitsevaan asemaan ja kansanta­ Ahon hallitus jatkaa konkurssin tehnyttä ko­ louksien pitää sopeutua Emu-politiikkaan tarvit­ van markan politiikkaa,ja kysymyksessä on van­ taessa myös työttömyyden avulla. Työttömyys ha remiini uudella nimellä. Emu on monetaristis­ on hyväksytty yhteiskuntapolitiikan välineeksi ja ta kuria, ja työllisyyden parantamisen näkökul• Emu-politiikka on ristiriidassa elvytyksen ja masta se on sellainen pakkopaita, että vaalien työllistämisen kanssa. Maastrichtissa määritellyt jälkeen ei elvytetä. Jos halutaan sekä elvytystä ja ns. Emu-kriteerit eivät tunne työllisyyden paran­ työllisyyden parantamista että Emua, puheet tamista. ovat ristiriitaisia ja johtavat poliittiseen umpiku­ Toisin kuin jotkut suomalaiset ay-johtajat jaan. luulevat, ja itse asiassa toisin kuin puolueen pu­ Talouspolitiikan suunnanmuutos edellyttää heenjohtaja Paavo Lipponen näytti ryhmäpu• reaalikorkojen alenemista, ja se edellyttää irtisa­ heenvuorossaan luulevan, työttömyyden torjun­ noutumista Emu-politiikasta. taa tai työllisyyttä ei voida nostaa Emu-kriteerei­ Englanti sanoutui irti Emusta jo Maastrichtis­ den joukkoon. Jos niin tehdään, se ei ole sitä sa, ja Tanska vapautui Emu-sitoumuksestaan Emu-politiikkaa, josta Maastrichtissa on sovit­ ensimmäisen kansanäänestyksen jälkeen. Myös tu. Saksan keskuspankin pääjohtaja Hans Tiet­ Ruotsi ilmoitti jäsenyysneuvotteluissa, että se meyerkin sanoo, että Emu-kriteerejä ei voi muut­ päättää erikseen Emusta. Norjassa oman puolu­ taa eikä niitä tulla muuttamaan. "Kriteerien höi• een kansanedustaja syyttää demaripääministeriä Ientäminen merkitsisi tuhoa", sanoo Saksan siitä, että sikäläiselle eduskunnalle on valehdeltu. mies. Hän sanoo myös, että "Rahaliiton on olta­ Norja on sidottu parlamentilta salaa Emuun. va myös poliittinen liitto". Se on ongelma. Emu­ Niinhän kävi Suomessakin. Kun Salolainen politiikkaan Suomi ei voi EU:ssa vaikuttaa, sillä sanoi Suomen pyrkivän Emuun "ensimmäisessä siinä politiikassa ei tunneta mitään subsidiari­ ryhmässä", tämä hallitus sitoi myös tulevien teettia. Emussa rahapolitiikka annetaan meille hallitusten kädet ja pani väärin perustein peliin ulkoa, keskuspolitiikka antaa, ja työttömiä syn­ Suomen koko arvovallan. Se, että Suomi sitou­ tyy, kun heitä tehdään. tui Emuun ensimmäisessä ryhmässä, on meidän Emu-politiikka on sitä samaa rahapolitiikkaa, jäsenyysneuvottelujemme suurin virhearvio. Se joka jo kerran Suomessa kovan markan kokeilun oli samanlainen virhe kuin oli pääomamarkki• ja surkean ecu-kytkennän yhteydessä romahti. noiden hallitsematon liberalisointi, mutta tällä Nyt sitä harjoitetaan eri nimellä. Nyt se on tiuk­ kerralla päinvastaiseen suuntaan. Väärin ajoite­ kaa sitoutumista inflaation vastaiseen taisteluun. tun Emu-politiikan hinta on sietämätön työttö• Käytännössä se on johtanut siihen, että Suomes­ myys. sa harjoitetaan maailman tiukinta rahapolitiik­ EU:ssa ns. vapaus on poliittista munavaltaa kaa. Se, että on noudatettu Saksan keskuspankin sekä pääomien ja markkinavoimien vapautta, edellisen pääjohtajan Helmut Schlesingerin neu­ ketun vapautta kanatarhassa. EU on prosessi, voa "toimikaa niin kuin jo olisitte EU:njäseniä", jonka avulla Eurooppaan ollaan luomassajulki­ on tuonut meillä ennätystyöttömyyden. Rahapo- sesta vallasta ja kansallisvaltioista vapaa vyöhy- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1673

ke, jolle ei ole vertaa taloushistoriassa. Pääomilta korkopolitiikkaa kiinnittäen erityistä huomiota on otettu pois sosiaalinen vastuu. Suomen talouden kulloisiinkin tarpeisiin". Että On ymmärrettävää, että elinkeinoelämä kan­ ei tulisi harjoittamaan kiinnittäen huomiota Suo­ nattaa Suomen ED-jäsenyyttä. Se ei ole ollut men kulloisiinkin tarpeisiin. Jos näin on, Emu on koskaan niin vapaa ja niin isänmaaton kuin se todella huono peruste Suomen ED-jäsenyydelle. voi olla ED :ssa. Sen sijaan se, että ay-liikkeen Siihen, että poliittinen eliitti yrittää vaieten johtajat ovat eurohurmoksessa, on puoluepoli­ siirtää Emu-keskustelun kansanäänestyksen jäl• tiikkaa. Nimittäin myös Euroopan demarit, jot­ keiseen aikaan ei pidä suostua. Muuallakin Eu­ ka ovat europarlamentissa tottuneet tiukkaan roopassa kysellään jo, että jospa se 20 miljoonan ryhmäkuriin, mutta joilla Euroopassa ei yleensä eurotyöttömyys onkin rahapolitiikan syytä. Jos ottaen ole valtaa, näyttävät uskovan siihen mo­ ja kun niin on, kansojen ei pidä alistua emu­ netaristiseen kuriin, joka palvelee pääomia ja politiikkaan. joka on Emu-politiikkaa. Se kuri ei palvele työ• Integraation syveneminen voimistaa unionis­ läisiä. ED-maissa ammatillinen järjestäytymi• sa niitä piirteitä, jotka tekevät siitä liittovaltion. nenkin on vain puolet suomalaisesta. Niissä On huomattava, että Suomen ED-jäsenyyden maissa ei ole työehtosopimusten yleissitovuutta, kannattajat ovat sangen erilaista joukkoa. Toiset vaan pelin henki onjoustot, yrityskohtaiset sopi­ haluavat liittovaltiota ja toiset valtioiden liittoa. mukset ja ay-toimitsijoista vapaa työelämä. ED:n oman logiikan mukaan siitä tulee liittoval­ Ns. elvytys ei ole Emu-politiikassa mahdollis­ tio, ja Suomesta tulee silloin osavaltio. Jos niin ta. Elvytys ja Emu-politiikka ovat kuin tuli ja käy, meidän verotulojamme virtaa taas vajaan 80 vesi, kun taas Emu-politiikkaja työttömyys ovat vuoden itsenäisyydenjälkeen keskusvallan käyt• kuin siamilaiset kaksoset, ei ole toista ilman tois­ töön. ED:ssa me olemme viimeisen päälle netto­ ta, ei ole rahaunionia eikä tule - ilman, että maksajia. työttömyys hyväksytään. Maastrichtin sopi­ ED ei ole mikään ympäristöprojekti. Ympä• muksen mukainen Emu on eurotyöttömyyden ristöasiat on hoidettu meillä paremmin. Esimer­ filosofia, ja sen lausuu ääneen Suomen Pankin kiksi Brysselin jätevedet johdetaan puhdistamat­ entinen ideologinen sihteeri, presidenttien ta­ tomina paikalliseen jokeen. Pietarissa jätevesistä lousneuvonantaja Markku Puntila valtion viral­ eroteliaan sentään polkupyörät ja hetekat, Brys­ lisessa Emu-paperissa: "Perinteisesti nopean in­ selissä ei edes niitä. flaation maiden sopeutuminen kiinteiden kurs­ Sosiaalipolitiikasta taas päättävät ED:ssa jä• sien edellyttämään hitaaseen saksalaissävyttei• senmaat eikä ED, mutta käytännössä ED muren­ seen inflaatioon on vienyt paljon aikaa ja vaati­ taa hyvinvointivaltion viemällä siltä rahoituksen nut suuria työllisyysuhrauksia." Ja mitä tulevai­ verojen harmonisoimisen kautta. Sosiaaliturvaa suuteen tulee, samassa paperissa valtionapua ei uhkaa direktivismi vaan sen rahoitusperustan nauttivan KOP:n pankinjohtaja Matti Korho­ mureneminen. nen kysyy: "Suostuvatko jäsenmaiden hallituk­ Mutta mitä tapahtuisi, jos Suomi ei liittyisi setja poliittiset puolueet niin vaativaan talouspo­ ED:njäseneksi? Ei paljon mitään, paitsi että ko­ liittiseen kuuriinja kuriin." Siihen kuuriinja ku­ rot tietysti nousisivat vähäksi aikaa, mutta kun riin näyttävät suostuvan ne, jotka kannattavat talous saadaan nousuun, ne laskisivat. Suomi on ED-jäsenyyttä Suomessa. Asiaa mitattiin äänes• Etan kautta jo ED:n taloudellinen jäsen eikä tyksessä eduskunnassa pari viikkoa sitten, ja niin meillä ole sitä paitsi ED-markkinoille vaihtoeh­ kokoomus ja keskusta kuin demarit olivat no­ toa. Toisaalta pelkkä Eec-vapaakauppasopi­ pean Emu-aikataulun ja siis työttömyyden ja muskin turvaa maamme elintärkeät kaupalliset monetaristisen kurin puolella. Jos on tätä mieltä, edut, jotka meidän on pakko turvata. Siltä poh­ ei pidä puhua muuta. jalta ED-jäsenyyden hylkääminen ei pystytä tul­ Tuotannon keskittyminen tuo keskusvaltojen limuureja ja Suomeen tehdään investointejakin, ulkopuolisille alueille, mitä esimerkiksi Itävalta jos Suomi on edullinen sijoituskohde. ei ole, se on ydinalueita, suuria ongelmia, siis Itävallan kansanäänestyksen jälkeen Efta ja meille tulee suuria ongelmia. Jos meillä on ydin­ Eta murenevat, sanoo yhden asian mies Pertti valtojen kanssa yhteinen Talous- ja rahaliitto Salolainen. Siitä vain! Meidän taloudelliset Emu, ongelmia ei ole mahdollista ratkaista Suo­ etumme turvaa Eec-vapaakauppasopimuskin, ja men etujen mukaisella tavalla. Mainitun Markku se on meille ehkä kaikkein paras vaihtoehto. Jos Puntilankin mukaan on selvää, "ettei Euroopan Etasäilyy, sekin käy, mutta paras vaihtoehto se ei keskuspankki tulisi harjoittamaan ecun kurssi-ja ole välttämättä koskaan ollut. Integraation ole- 1674 61. Maanantaina 13.6.1994

mus on se, että se lisää tuotannontekijöiden va­ rätthållande av fred och tryggande av säkerhet paan liikkuvuuden oloissa ydinalueilla mm. Sak­ enligt FN:s och KSSE:s principer. Med andra san ja Itävallan hyvinvointia, ja tuotanto keskit­ ord allmänt omfattade sätt att nå större välfård tyy. Kun suomalaisen paperin kuljetuskustan­ och stabilitet. Skall interpellationen toikas så att nukset Saksaanja Ranskaan ovat yli 10 prosent­ undertecknarna tar avstånd från dessa mål? tia kalliimmat kuin paikallisten tuottajien ja kun Det är något motstridigt att den politiska rö• kierrätyspaperin tuonti maksaa Suomeen saman relse, som en gång trott på en hårt centralstyrd verran, suomalaiset tehtaat investoivat tulevai­ planeekonomi t.o.m. på det världsomspännande suudessa vain "Eurooppaan". Se on pääomien planet, nu har så svårt att skriva under gemen­ logiikkaa. Ne hakevat aina korkeinta tuottoa samma mål för en marknadsekonomi. Speciellt eikä isänmaattomilla pääomilla ole sosiaalista då den inte längre kämpar mot marknadsekono­ vastuuta suomalaisille. mins grundprinciper. Suomen poliittinen eliitti ei enää halua palvel­ la suomalaisia vaan hakee turvansa ja turvalli­ Arvoisa puhemies! Kaikenlainen liittyminen suutensa uudelta keskusvallalta. Täytyy toivoa, kansainvälisiin yhteisöihin tai jäsenyys niissä että siltä reissulta ei palata verissä päin. Ruotsi­ merkitsee tiettyä suvereeniuden rajoitusta. Suo­ Suomen aikaan keskusvalta Ruotsi riisti meitä men politiikkana on sodan loppumisesta kulu­ suomalaisia. Erääseenkin kylään tuli direktiivi, neen lähes 50 vuoden ajan ollut osallistuminen että oli annettava kuninkaan käyttöön hakkape­ maailmanlaajuiseen tai eurooppalaiseen yhteis­ liitta. Kylänvanhimmat päättivät, että hakkape­ työhön YK:n, Gattin ja lukuisten muiden meitä liitaksi lähetetään Matti, hieman muistajälkeen• velvoittavien elinten kautta. Tämä on kuitenkin jäänyt kaveri. Sen jälkeen todettiin, että ei se antanut meille myös tasavertaiset mahdollisuu­ Mattikaan tule syömättä toimeen. Hänelle on det toimia muiden kansojen kanssa. varustettava myös eväät. Ja hevosenkin se tarvit­ EU :n jäsenyyttä, joka merkitsee eräitä velvol­ see ja hevoselle pitää varustaa omat eväät, niin lisuuksia mutta myös suuria mahdollisuuksia että kovin kalliiksi tulee kylälle se hakkapeliitta­ osallistumiselle Euroopan tulevaisuuden muok­ projekti. Siinä mietittiin, että taitaa olla halvempi kaamiseen, on pidettävä suorana ja loogisena ratkaisu tappaa se Matti täällä kotona. jatkona näille pyrkimyksille. Niistä tuskin olisi Arvoisa puhemies! Ehdotan, että kansanää• tullut todellisuutta, jollei suurvaltojen välinen nestyksessä tälle uudelle hakkapeliitta- eli EU­ konflikti olisi lientynyt. Jos pyritään täydelliseen projektille tehdään edellä mainitulla tavalla jo kansalliseen itsemääräämiseen, olisi todellakin täällä kotona. Tästä lamasta ja kurjuudesta mei­ harkittava luopumista kaikesta rajat ylittävästä dän on selvittävä ulos itse omalla työllämme. yhteistyöstä. Nykytilanteessa tämä on mahdo­ tonta. Välikysymyksen tekijät ovat kokonaan si­ vuuttaneet muodollisen ja todellisen suvereeniu­ Ed. Pura merkitään läsnä olevaksi. den välisen eron. Välikysymyksessä Epm ja ns. konvergenssi­ kriteerit ovat eräänlaisia symboleja itsenäisyy• Ed. R e n 1 u n d : Värderade talman, arvoisa den hupenemiselle. Epm joka siis on Euroopan puhemies! Alla organisationer måste ha visioner, vaihtokurssimekanismi eikä Euroopan valuutta­ annars saknar de en framtid. Maastrichtfördra• järjestelmä, kuten välikysymyksessä virheellises­ gets artiklar om den ekonomiska och monetära ti todetaan, merkitsee jäsenmaiden sitoutumista uni on en och om utrikes-, säkerhets- och försvars• yhteiseen korivaluuttaan,jonka sallittu vaihtelu­ politiken utgör sådana visioner. Att ett land, så väli on plus miinus 2,25 prosenttia. Jäsenmaiden som president Koivisto i sitt Briiggetal proklame­ suurten sosiaalisten ja taloudellisten erojen, palk­ rade, omfattar dessa visioner, betyder inte att det ka- ja hintaerojen ym. vuoksi läheinen yhteistyö som självständig stat automatiskt ingår långtgå• unionin kovan valuutan maiden kesken on aja­ ende konkreta förpliktelser. Tanken torde vara teltavissa. Mutta myös taloudellisesti vahvim­ främmande åtminstone i de nuvarande EU-med­ malla ED-valtiolla Saksalla on tällä hetkellä Itä• lemsländerna. Saksan muodostamasta ongelmasta johtuen suu­ Emu och de utrikes- och säkerhetspolitiska ret valtiontaloudelliset vajeet ja sisäisiä ongel­ artiklarna har som mål bl.a. inflationsbekämp• mia, jotka tuskin tekevät saksalaisia halukkaiksi ning, förhindrande av valutaspekulation, min­ avustamaan suuremmassa määrin muita unionin skad skuldsättning över lag, lägre räntor, upp- talouksia. Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1675

Konvergenssikriteereiden yleisesti hyväksyt• det är att i krissituationer särskilja ekonomiska tävät tavoitteet mainittiin jo edellä. Emun kol­ och utrikespolitiska frågor. mannen vaiheen voimaan saattamiseen liitty­ Efter erfarenheterna i det forna Jugoslavien vien ehtojen ja mekanismin jo pinnallinenkin kan man fråga sig, om Dnionen agerat med kol­ tarkastelu osoittaa kaikkien konkreettisten pää• lektiv röst. Snarare får man intrycket-tyvärr• tösten olevan tekemättä. Neuvoston on päätet• av en allmän rådlöshet beträffande en lösning av tävä määräenemmistöllä siitä, minkä maiden krisen. Den i interpellationen nämnda västeuro• voidaan katsoa täyttävät ehdot; muut saavat li­ peiska unionen (WED) har en viss konsultativ säaikaa. Vastuu finanssipolitiikasta jää jäsen• roll och kan tänkas bli ett forum för diskussion maiden hallituksille ja parlamenteille. Budjetti­ mellan öst och väst i Europa, på samma sätt som vajeiden jatkuvaan hoitamatta jättämiseen liit­ den europeiska samarbets- och säkerhetskonfe• tyvät sanktiot ovat hyvin lieviä ja vaativat usei­ rensen. Båda, i likhet med partnerskapet för fred ta päätöksiä. Vastapainona veivoitteille vai­ (PFP), avser dessutom att överbrygga eventuellt keuksissa olevat jäsenmaat voivat saada talou­ ömsesidigt misstroende. ED strävar tili att inom dellista apua. sina möjligheter nå lösningar som utjämnar de Välikysymys perustuu konkreettiseen ajatuk­ stora ekonomiska motsatserna mellan det rela­ seen kansallisen päätöksenteon liikkumatilan tivt välmående Västeuropa och de forna socia­ pienenemisestä tulevaisuudessa ja manaa esiin listländerna, ett företag som den stora majorite­ kummituksen maastamuuttona, palkkojen ale­ ten av vårt östra grannland Rysslands politiska nemisenaja turvaverkon heikkenemisenä. Väli• ledare tycks acceptera, att döma av de diskussio­ kysymyksen tekijät ovat perehtyneet huonosti ner som riksdagens utrikesutskott nyligen förde i unionin jäsenmaiden välisiin eroihin ja Euroo­ Moskva. passa käynnissä olevaan keskusteluun lähtien Frågan om vår militära alliansfrihet och neu­ samalla siitä, että Bryssel määrää ja että meillä ei tralitet hänger intimt samman med möjligheten ole minkäänlaista sananvaltaa. Tällainen tarkas­ av i verklig mening alleuropeiska säkerhetspro• telu voi koskea nykyistä Eta-jäsenyyttämme,jos• blem, om vilka Nato torde vara lika medvetet sa joudumme hyvin passiivisesti hyväksymään som den ryska ledningen. Syftet med vår politik unionin tekemät päätökset. Tosin olemme sa­ är att bevara freden i Europa och därför även i manaikaisesti saaneet joukon etuja, esimerkiksi våra närområden, vilket både regeringen och mahdollisuuden kilpailla julkisista hankinnoista. riksdagens stora majoritet torde omfatta. Om Näitä tosin olemme toistaiseksi käyttäneet melko Nato i en framtid kan tänkas bli en alleuropeisk passiivisesti. komponent i denna arkitektur är det självfallet ED-jäsenyydestä riippumatta Suomen etujen önskvärt att diskutera även vårt förhållande tili mukaista on saada taloutensa konvergenssikri­ organisationen. Men dit är det lång väg, både i tid teereiden edellyttämään kuntoon. Mitä arvoa on och av europeiska förändringar. sellaisella talouspoliittisella vapaudella,jokajoh­ 1 det här skedet är det skäl att ta ställning tili taa talouden tuhoon? interpellationens krav på en av staten igångsatt diskussion om ED-anslutningen. Det är en högst Värderade talman! De utrikes- och säkerhets• märklig uppfattning i ett samhälle där medbor­ politiska artiklarna i Maastrichtavtalet är som garna har åsiktsfrihet och kan debattera vad de sagt också en vision. Viiken är orsaken tili rädsla önskar, oberoende av regeringen. Den friheten för den? Dimensionen hör tili ED:s s.k. andra bör vi slå vakt om och inte vänta på centralt pelare, dvs det handlar om samarbete mellan initierade samtalsförslag. regeringarna. Om Finland är medlem i ED kan F ör den, som så önskat, har de handlingar som dimensionen inte utvecklas utan vårt samtycke, gäller ansökarländernas anslutningar redan då alla avgörande beslut fordrar enhällighet, in­ länge funnits tillgängliga och har nu utdelats i klusive beslut om vad som senare kan beslutas officiell version på finska och svenska. om med kvalificerad majoritet. Försvarsfrågor kommer alltid att kräva enhällighet. Också här Arvoisa puhemies! Hallitus on vastauksessaan kan man med fog fråga sig, om inte EES är den valinnut ED-jäsenyyden käsittelemisen sen muo­ verkliga säkerhetspolitiska fållan. Vår ekonomi dostamana kokonaisuutena, eli myös ns. kansal­ integreras och blir alltmera beroende av en sam­ lista maatalouden ja elintarviketeollisuuden tu­ manslutning, vars ut_rikes-, och säkerhetspolitik kipakettia käsitellään. Ruotsalaisessa eduskun­ vi inte kan påverka. Andå vet vi väl hur omöjligt tary~lmässä pidimme täysin välttämättömänä 1676 61. Maanantaina 13.6.1994 keskustelua ED-jäsenyyden eri osaongelmista budgetmoment, det fanns ju ändå ungefår lika tällä tavoin samanaikaisesti. mycket tid som de övergångstider som nu före• On vaikea ymmärtää, mitä epäsel~yyttä lähes• slås. Men som vi vet har lantbruket aldrig fått tyvään kansanäänestykseen liittyy. Aänestys on vara så i fred som då. Det totala statliga stödet tili kohokohtana valitussa päätöksentekojärjestyk• lantbruket och livsmedelsindustrin uppgick år sessä. Siinä on kyse vastaamisesta joko "kyllä" 1991, i den b1åröda regeringens sista budget, tili tai" ei" EU :lle, ei sen enemmästä eikä vähemmäs• nästan 10 miljarder mark. Det är inte långt från tä. Henkilökohtainen käsitys siitä, mikä käydys• densumma på 11,8 miljarder som Finland skall sä keskustelussa muodostuu ratkaisevaksi yksi­ stå förnästa år, dvs det år då priser skall anpassas lön näkökannan valinnalle, on toinen asia. Sel­ och gränserna öppnas över en natt. Det här borde laista ei voida eikä pidäkään sanella ylhäältä t.o.m. de mest kritiska i alla läger tänka på. käsin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä hyväksyi en­ Arvoisa puhemies! Näin olemme päässeet simmäisenä hallituspuolueista, ja yksimielisesti, paketin kokoon. Ensinnäkin kaikki tiedämme, kansallisen tukipaketin. Moni on ehkä kysynyt, että hyvin harvat kansanedustajat voivat asian­ miten se saattoi tapahtua näin kivuttomasti. Syi­ tuntemukseen viittaamalla väittää pakettia joko tä on useita, ja ne vaikuttavat toisiinsa. miljardia liian suureksi tai liian pieneksi ajatel­ Ruotsalaisen kansanpuolueen selkeän enem­ len nykyistä tai tavoitteena olevaa tiettyä tuo­ mistön tavoitteena on ollut Suomen ED-jäse• tantotasoa tulevaisuudessa. Joka tapauksessa nyys. Yhtä selvää on kuitenkin ollut, että maata­ he joutuvat ottamaan asiaan kantaa. On ole­ loudesta ja elintarviketeollisuudesta aiheutuu li­ massa vaara, että kannanotto muodostuu täy• säkustannuksia jäseneksi mentäessä. Mikään sin päivänpolitiikan sanelemaksi. Useimmat muu sektori ei menetä yhdellä kertaa niin paljon, ovat siis joutuneet seuraamaan keskustelua ai­ kun EU:n säännöstöä aletaan soveltaa. Päinvas• van sen alkuvaiheesta saakka, tekemään yleisiä toin useimmat muut näyttävät olevan tyytyväisiä numerohuomioita ja panemaan merkille nume­ neuvottelutulokseen. roiden kehittymisen päätöksentekoprosessin RKP:n tavoitteena on aina ollut maatalouden edetessä. ja maaseudun elävänä pitäminen mutta myös Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä olemme muutosten saaminen aikaan näillä alueilla. Ilman pitäneet tärkeimpänä numerosarjaa, joka osoit­ tukipakettia ei ole mitään muutettavaa. Kaaos taa budjettivarojen tarpeen nykytilanteeseen ver­ syntyisi yhdessä yössä. rattuna. Se ei muuttunut hallituksen neuvottelu­ jen loppuvaiheessa, eli vuonna 95 tarve on noin Värderade talman! Riksdagsgruppen är full­ 4,5 miljardia yli nykyisen tason, vuonna 96 suun­ ständigt övertygad om att förändringarna inom nilleen tämän vuoden tasolla ja sen jälkeen mää• lantbruket kommer att påskyndas trots stödpa• räraha alenee nykyisen tason alapuolelle. Jostain ketet. Gårdarnas antal kommer att sjunka, lik­ syystä pakettia koskevassa raportoinnissa huo­ som tyvärr också inkomstnivån. De öppna grän• mio kiinnitettiin tukeen, jota on laskettu tarvitta­ serna och konkurrensen från importerade livs­ van myös siirtymävaiheen jälkeen, siis 5,5-6 medel är en så total förändring för livsmedelssek­ miljardia markkaa, sen sijaan, että vertailu olisi torn, att de överenskomna övergångs- och mera tapahtunut nykyisiin budjettivaroihin. Joku on långvariga stöden i vilket fall som helst bara saattanut luulla määrärahan tarpeen kasvaneen utgör stötdämpare. 1 samband med ansökan yön aikana Kesärannassa, mutta näinhän asia ei godkände riksdagen som förhandlingsmållånga ollut. övergångsarrangemang. Då detta inte uppnåd• Lähtökohtalaskelmien osalta on vaikea uskoa des är det nödvändigt med det nationella stödpa• vähemmän kolmen ministeriön virkamiesten vir­ ketet. kavastuulla tekemiin laskelmiin kuin esimerkiksi Ä ven de som är mest övertygade om att den sittemmin hajonneen yksityisen yritysryhmän förda lantbrukspolitiken varit misslyckad och hämäriin laskelmiin. Tämä ei merkitse teollisuu­ för dyr måste i ärlighetens namn tillstå att detta den merkityksen asettamista kyseenalaiseksi hy­ inte kan rättas tili över en natt. PoHtiken är ett vinvoinnillemme, vaan kannanottoa siihen, kuka resultat av årtionden av kompromisser över den tässä kysymyksessä edustaa laajempaa intressiä. politiska mittlinjen. Under den blåröda regering­ ens tid borde de stora löntagarpartierna rimligt­ Värderade talman! EU-medlemskapets för• vis ha kastat sig över lantbrukets strukturer och och nackdelar på sikt är mycket svåra att mäta. Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1677

Meningsskiljaktigheter, nu på låt oss säga en Ed. Vihriälä merkitään läsnä olevaksi. miljard, innehåller därför en stor portion politisk teater. Om det finns de som bestämt kräver mera och de som absolut vill ha mindre, är sannolikhe­ Ed. H a u t a 1 a : Arvoisa puhemies! Vihreä ten inte liten för att det som nu föreslås är nära eduskuntaryhmä piti jo ED-neuvottelujen al­ det rimliga. Att observera är också, att kritiken i kaessa tärkeänä vasemmistoliiton välikysymyk• den omtalade Ollila-rapporten nästan inte alls sen aihetta eli Euroopan unionin talous- ja raha­ var riktad mot stödpaketets storlek. Som vi vet liittoa sekä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa. Silloi­ dikteras själva stödformerna tili stor del av EU:s sessa ryhmäpuheenvuorossamme eriteltiin juuri eget stödsystem. näitä kysymyksiä, mutta hallitus ei suureksi pet­ Beslutet om en moms-sänkning för livsmed­ tymykseksemme ole kyennyt senjälkeenkään sel­ lens del blev något av en katalysator för Svenska vittämään kansalaisille eikä edes Euroopan unio­ riksdagsgruppens snabba ställningstagande. nille näkemyksiään Talous- ja rahaliitosta sekä Obundna, vanligen rätt kritiskt inställda konsu­ syvenevästä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. mentforskare vågade överraskande snabbt kon­ Vihreä eduskuntaryhmä ei ole yhtynyt väliky• statera att effekterna på konsumentpriserna symykseen siitä syystä, että välikysymyksessä kommer att bli kännbara. maalattu fresko Euroopan unionista on liian kohtalonomainen ja ennalta toteen näytetty. Arvoisa puhemies! Lopuksi paketin sitovasta Maastrichtin sopimus on välikysymyksessä ku­ vaikutuksesta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä vattu maan päälle laskeutuneeksi infernoksi,jos­ aikoo pitää kiinni periaatepäätöksen toteuttami­ sa Euroopan kansoilla ei ole muuta mahdolli­ sesta yksittäisiä lakeja käsiteltäessä. Budjettiva­ suutta kuin alistua suurempien voimienjohdatel­ rojen tarkempaa jakautumista ja käyttöä tulem­ taviksi. me seuraamaan kriittisellä silmällä tehokkuus-ja Tällainen näkemys johtaa voimattomuuteen kilpailunäkökulmasta. Muutoin elintarvikesek­ ja väheksyy kansakuntien ja kansalaisten mah­ torin tuen osalta ruotsalainen eduskuntaryhmä dollisuuksia puuttua kehityksen kulkuun. Yhtei­ katsoo, että tuki on muotoiltava siten, että sitä nen raha ja yhteinen puolustus, Maastrichtin so­ saavat voivat pärjätä kilpailussa ja että niillä on pimuksessa asetetut tulevaisuuden tavoitteet, todellinen selviämismahdollisuus. Ylimitoitettu ovat meidän mielestämme lähinnä aiesopimuk­ tuki yrityksille, jotka eivät tähänkään mennessä sia. ole selvinneet, merkitsee toisaalta ylikapasiteetin Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että hallitus ylläpitämistä ja toisaalta sitä, että rahat eivät riitä on itse syypää siihen voimattomuuteen ja epätie• takaamaan tulevaisuutta nykyisille elinvoimai­ toisuuteen, jota monet kansalaiset kokevat poh­ sille yrityksille. tiessaan Euroopan unionin jäsenyyttä. Hallituk­ sen olisi viimeinenkin kerrottava suomalaisille, Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen mistä syksyn neuvoa antavassa kansanäänestyk• riktar inför förtroendeomröstningen en vädjan sessä oikein äänestetään Talous- ja rahaliiton till alla ledamöter i regering, opposition och må• sekä turvallisuuspolitiikan osalta. Hallitus ei ole hända däremellan, om konstruktivt och långsik• edes yrittänyt pohtia, kuinka syvälle sen kansan­ tigt agerande. Ingen skall behöva tumma på en äänestyksessä pyytämällä valtakirjalla voidaan stark övertygelse, men av kortsiktigt partipoli­ edetä Euroopan unioniin ilman, että kansalaisil­ tiskt spel kan vi inte låta EU-frågan avgöras. la on oikeus puuttua uudestaan peliin esimerkiksi Processen måste få gå vidare så att folket får säga kansanäänestyksellä silloin, kun on jo liitytty jä• sitt om denna fråga, som i högsta grad rör just seneksi. hela folket. Det har vi lovat dem och det skall vi Hallitus on myös jättänyt täysin auki sen, mis­ hålla. sä vaiheessa integraatio on syventynyt niin pal­ Svenska riksdagsgruppen förenar sig därför jon, että Suomen perustuslain keskeiset kohdat med talmannens förslag om enkel övergång till Suomen täysivaltaisuudesta sekä valtioelinten dagordningen. suhteista ovat menettäneet merkitystään. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä Suomen Ruotsalainen eduskuntaryhmä yhtyy puhe­ hallitus on alusta pitäen suhtautunut vastuutto­ miehen ehdotukseen yksinkertaisesta päiväjär• .nasti Euroopan unionin Talous- ja rahaliittoon. jestykseen siirtymisestä. Talous- ja rahaliiton periaate on yksinkertainen: Raha menee rahan luo. Unionin ydinalue Etelä- 1678 61. Maanantaina 13.6.1994

Englannista Saksan ja Ranskan kautta Pohjois­ Keskuspankin itsenäisyyttä poliittisista eli­ Italiaan hyötyy. Rahaliitto keskittää taloutta en­ mistä kuten hallituksesta ja eduskunnasta pide­ tisestään ja vahvistaa sen dynamiikkaa pahenta­ tään välttämättömänä kurinalaisen talouspolitii­ malla myös ympäristöongelmia, ellei talouden kan saavuttamiseksi, kun taistellaan rahanarvon rakenteita samaan aikaan muuteta merkittävästi heikkenemistä vastaan. Suomen Pankki kuuluu esimerkiksi ryhtymällä verottaruaan ympäristö• jo nyt itsenäisimpiin keskuspankkeihin. Suunni­ haittoja tuntuvasti. Raha- ja talousliitto myös teltua talouspoliittisen vallan siirtoa on julki­ kärjistää alueellisia eroja. suudessa kutsuttu hiljaiseksi vallankaappauk­ Olisi kiinnostavaa kuulla, miten hallitus on seksi. ideoinut jäsenyysneuvottelujen avajaisissa esiin Vallan keskittäminen Suomen Pankille on ottamaansa ongelmaa, jonka se määritteli näin: kuitenkin vain välitavoite matkalla kohti Euroo­ "On luonnollista, että käydään keskustelua siitä, pan unionin yhteistä keskuspankkia. Jopa Eu­ millainen rooli kansallisilla tulo-ja finanssipoliit­ roopan unionin talous- ja rahaliiton arkkitehdit tisilla toimilla tai mahdollisilla yhteisötason toi­ ovat katsoneet, että yhteisen keskuspankin vas­ milla voisi olla esimerkiksi suhdannevaihtelujen tapainoksi unioni tarvitsee demokraattisen par­ tasaajina." No, tästä ei ole paljoa kuulunut niitä lamentin. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, muutamaa sanaa lukuun ottamatta, jotka pää• että hallitus tekee selkoa suunnitelmistaan irrot­ ministeri Aho tänään lausui täällä. taa Suomen Pankki entistä enemmän eduskun­ Hallituksen olisi tullut pitää neuvotteluissa nan valvonnasta. esillä Talous-ja rahaliiton riskejä maalle, joka on Euroopan unionin jäsenyys on turvallisuus­ taloudeltaan yksipuolinen ja altis maailman­ ratkaisu. Turvallisuus perustuu nykymaailmassa markkinoiden vaihteluille ja joka sijaitsee reuna­ yhä enemmän keskinäisille sidoksille ja yhteis­ alueella. Talouden sopeutumiskeinot voivat kan­ työlle. Oleellista on, että unioni ja Suomi sen santalouden rajojen häipyessä tuottaa ankaria­ mahdollisena jäsenenä rakentavat koko Euroo­ kin kouristuksia. Joukkotyöttömyys ajaa työvoi• pan yhteistyötä. Laajentuessaan asteittain keski­ maa ulkomaille ja hyvinvointiyhteiskunta saa ja itä-Eurooppaan Euroopan unioni edistää Eu­ joustaa. roopan turvallisuutta. Jäsenenä sitoudutaan mo­ Talous- ja rahaliitto saattaa olla omiaan tal­ nilta osin myös unionin yhteisiin suhteisiin ulko­ tuttamaan pieniä kansantalouksia pyörittäviä valtoihin. valuuttamyrskyjä, mutta Suomella ei ole mitään Euroopan unionin kehitysyhteistyö on monil­ syytä kiirehtiä ensimmäisessä ryhmässä Rahalii­ ta osin vähintään yhtä hyvä kuin Suomen, mutta ton kolmanteen vaiheeseen eli yhteiseen valuut­ kotimaisten kehitysyhteistyövarojen riittävyy• taan. Tämä olisi ollut harkitsevaista ilmoittaa destä on toki huolehdittava. Näin pitkälle liitty­ jäsenyysneuvotteluissa. Ruotsi on toiminut tässä misratkaisu on turvallisuuspoliittinen. Päätös asiassa viisaammin. unioniin liittymisestä ei kuitenkaan sinänsä vih­ Päivän lehtitietojen mukaan Euroopan unio­ reän eduskuntaryhmän mielestä merkitse soti­ nin talouspolitiikasta vastaava komission jäsen laallista liittoutumista. sanoo, että yhteiseen rahaan siirtymistä on to­ Syksyn kansanäänestyksessä äänestetään ai­ dennäköisesti lykättävä ainakin parilla vuodella noastaan sitoutumisesta ulko- ja turvallisuusyh­ vuoteen 1999. Talous- ja rahaliitto osoittautuu teistyön syventämistavoitteeseen, ei sisällöltään todennäköisesti jo ennen sitä ihmisten elämälle määriteltyyn yhteiseen ulko- ja turvallisuuspoli­ niin tuhoisaksi, että sitä koskevia suunnitelmia tiikkaan. Suomi päättää Euroopan unionin mah­ on korjattava perusteellisesti. dollisena jäsenenä erikseen aikanaan eteen tule­ Talous-ja rahaliittoon osallistuvien kansanta­ vista puolustusratkaisuista. Tästä on syytä pitää louksien yhdentyessä on välttämätöntä ottaa kiinni. Päätökset tehdään Maastrichtin sopi­ huomioon työllisyysnäkökohdat ja muut sosiaa­ muksen mukaan yksimielisesti jäsenmaiden hal­ liset näkökohdat, ja mikäli tämä ei ole mahdollis­ litusten kesken aikaisintaan vuonna 1996. Ne on ta, niin on mahdollista, että koko rakennelmasta saatettava kansallisesti voimaan kussakin maas­ on luovuttava. Mutta karavaani kulkee kul­ sa voimassa olevan perustuslain mukaisesti. kuaan: Hallituksen piirissä valmistellaan Talous­ Vihreä liitto vaati eilen Porissa pidetyssä liitto­ ja rahaliiton edellyttämää muutosta, jolla lisä• kokouksessaan, että Suomen sitoutumisesta sy­ tään Suomen Pankin itsenäisyyttä ja riippumat­ vempään turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön tomuutta mm. koroista ja valuuttakursseista Euroopan unionissa päätetään aikanaan sitoval­ päätettäessä. la kansanäänestyksessä. Suomen perustuslaki ei Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1679 tunne sitovaa kansanäänestystä, mutta sellaista desta,jonka puolesta se on linjauksensa ilmoitta­ kuitenkin käytetään monissa maissa yhdenty­ nut. Tällainen kaksoisstrategia ei herätä luotta­ miskysymyksissä. Viime kädessä kansalaisten on musta. Pahinta on, että näin jatkettaessa Suomi voitava päättää, siirretäänkö Suomen perustus­ ajautuu johonkin sotilasliittoon ilman julkista lain mukaan kansalle kuuluvaa valtaa maan ra­ kansalaiskeskustelua. Vihreä eduskuntaryhmä jojen ulkopuolelle vai ei. edellyttää, että hallitus selvittää avoimesti oman Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että halli­ näkemyksensä Suomen turvallisuuspoliittisesta tus valmistelee perustuslain muutosta sitovien asemasta ja suuntautumisvaihtoehdoista eikä kansanäänestysten mahdollistamiseksi. pelkästään viittaa tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Päätös liittymisestä Eu­ Euroopan unionin jyrkimmät vastustajat esit­ roopan unionin jäseneksi on poikkeuksellinen, tävät Euroopan unionin usein sementtiin valettu­ koska ratkaisuun sisältyy niin monia epävar• na rakennelmana, joka ei voi muuttua- aina­ muustekijöitä. Viime kädessä kysymys on arvos­ kaan parempaan suuntaan. Vihreä eduskunta­ tuksista ja arvioista, tulevaisuudesta. Jokainen ryhmä näkee Euroopan unionin muuttuvana kansalainen on perustiedot asiasta hankittuaan prosessina, joka sisältää uhkia mutta myös mah­ asiantuntija. Siksi Euroopan unionin jäsenyys• dollisuuksia muutokseen ja uusiin avauksiin. Pe­ ratkaisu kuuluu vihreän eduskuntaryhmän mie­ rimmältään kyse on siitä, voiko unioni rakentua lestä aidosti kansalaisille. Neuvoa-antavasta maailmanlaajuisiin mittoihin karanneen pää• kansanäänestyksestä on vaarassa tulla poliitti­ oman ja talouden poliittiseksi säätelijäksi. Kan­ nen farssi, koska sitä käytetään jo nyt kovin sallisvaltiot eivät kykene tilannetta hallitsemaan, moniin tarkoituksiin. Parasta olisi, jos Suomessa eikä niiden menettäessä valtaansa kansalaisille olisi mahdollisuus järjestää sitovia kansanäänes• ole vielä juurikaan syntynyt uusia demokratian tyksiä, mutta tähän ei ole ajoissa varauduttu. kanavia. Arvioimme, etteivät ponnistelut demo­ Vihreiden mielestä 16 vuotta täyttäneiden tuli­ kratian ja avoimuuden lisäämiseksi unionissa si voida äänestää tulevassa neuvoa-antavassa kuitenkaan ole hukkaan heitettyjä, koska pai­ kansanäänestyksessä. Joutuvathan 16--18-vuo­ neet unionin demokratisoimiseen ovat erittäin tiaat kokemaan ED-ratkaisun seuraukset kau­ kovat, muutoin koko unioni menettää uskotta­ emmin kuin nyt äänioikeutetut 18 vuotta täyttä• vuutensa. neet. Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huo­ Suomen Euroopan unionin sopimuksen toi­ miota perustuslakimme omalaatuisuuksiin. nen pääneuvottelija, valtiosihteeri Veli Sund­ Nuorten osallistuminen äänestykseen kaatui sii­ bäck sanoi hiljattain, että Suomi keskittyi ED­ hen, että se vaatisi perustuslain muutoksen ja neuvotteluissa todella tärkeisiin kysymyksiin, tässä eduskunnassa viiden kuudesosan enemmis­ kuten maatalouteen. Vähemmälle jätettiin Sund­ tön. Samalla logiikalla aiotaan kuitenkin esittää, bäckin mukaan sellaiset toisarvoiset seikat kuten että itse ED-sopimus voidaan täällä hyväksyä Euroopan unionin tunnetusti heikko julkisuus­ kahden kolmasosan enemmistöllä. periaate. Tämä lausunto kuvaa kirkkaasti halli­ Tosiasiallisesti hallitus luopui omalta osaltaan tuksen asenteita. Suomen perinteisestä puolueettomuudesta 16 Julkisuusperiaate ja kansalaisten vaikutus­ päivänä maaliskuuta 1992. Pääministeri Esko mahdollisuudet ovat vähäpätöisiä juttuja. Siksi­ Aho ilmoitti tällöin, että puolueettomuuspolitii­ kään Euroopan unionia ei saa jättää hallituksille, kan ydintä "voidaan tämän päivän Euroopassa vaan on jatkuvasti ponnisteltava kansalaisten ja luonnehtia sotilaalliseksi liittoutumattomuudek­ kansallisten parlamenttien vallan lisäämiseksi. si ja itsenäiseksi puolustukseksi. Ylläpidämme Tarkastellaanpa ED-ratkaisua vihreille kes­ suorituskykyistä, turvallisuusympäristöömme keisten ympäristökysymyksen näkökulmasta. nähden uskottavaa kansallista puolustuskykyä." Vihreäthän painottavat talouspolitiikan ja ym­ Näin pääministeri Aho, kun eduskunta valmis­ päristönsuojelun yhteyttä. Se, mitä me tavoitte­ tautui äänestämään ED-jäsenhakemuksenjättä• lemme on vihreä verouudistus, joka siirtäisi vero­ misestä. Vihreä eduskuntaryhmä on aiemmin to­ tuksen painopistetta työn ja tulojen puolelta dennut hyväksyvänsä tämän turvallisuuspoliitti­ energian kulutuksen ja ympäristöhaittojen vero­ sen linjauksen. Euroopan kahtiajakoon kuulu­ tukseen. EU:n komission Viinasen putiikkia vas­ uutta perinteistä puolueettomuutta emme kai­ taava osasto on kehottanutjäsenmaita tutkiske­ paa. lemaan juuri kuvatun kaltaista verouudistusta. Hallituksella on kuitenkin ollut pyrkimyksiä Komissio on todennut sen edistävän työllisyyttä myös luopua sotilaallisesta liittoutumattomuu- ja ympäristönsuojelua. 1680 61. Maanantaina 13.6.1994

Kun esitimme jälleen kerran malliamme vero­ niiden elinympäristöjä. Suomi on tunnetusti tusta koskevassa välikysymyksessämme pari maa, jossa luonnonsuojelu on tehty joko mah­ kuukautta sitten, saatoimme havaita, ettei valtio­ dottomaksi tai kohtuuttoman kalliiksi. Tämän varainministeri Iiro Viinanen lainkaan ymmärtä• saa aikaan perustuslailla turvattu Euroopan nyt, mistä puhuimme. Olisiko hänen ED-kolle­ oloissa ainutlaatuisen vahva omaisuuden suoja. gansa sittenkin helpompi mennä neulansilmän Missään muussa Euroopan maassa ei maanomis­ lävitse? tajalle korvata samassa mitassa maan arvonnou­ Kiistatta valtaosa EU:n mukanaan tuomista susta odotettavissa olevaa hyötyä. Ei ihme, että ympäristöhaitoista on puskenut Suomeen jo Eta­ EU:n luonnonsuojelumääräyksiä odotetaan ai­ sopimuksella,joka astui voimaan vuoden alussa. nakin joissakin piireissä kauhulla. Eta-sopimuksen olennainen merkitys on, että se Sitten on tehtävä paljon myös ihan kotimaisin laajentaa EU:n sisämarkkinat Suomeen ja mui­ voimin. Rantojensuojelulailla alkaa olla kiire. hin Efta-maihin. Ns. neljän vapauden periaat­ Siitä on puhuttu tässä eduskunnassa hyvin pal­ teen mukaisesti tulee pääomien, tavaroiden, pal­ jon. Eikä ekologisesti kestävää kansallista met­ velujen ja ihmisten voida liikkua 16 valtion sästrategiaakaan voi lykätä tuonnemmaksi. Pa­ alueella lähes vapaasti. perin ostajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, Juuri liikkuvuuden lisääntyminen pahentaa miten Suomi hoitaa metsiään, halusimmepa sitä monia ympäristöongelmia. Kasvukeskukset tu­ tai emme. kehtuvat ilmansaasteisiin, maanteitä levenne­ Vihreä eduskuntaryhmä on monin eri tavoin tään ja lentokentille raivataan lisää kiitoratoja. koettanut saada aikaan sen, että Suomessa kielle­ Rajojen poistuessa vaarallisten aineiden ja jättei• tään ydinjätteiden ja käytetyn ydinpolttoaineen den liikkeitä on entistä vaikeampi valvoa. Eta­ tuonti maahamme. Suomalaiset eivät nimittäin sopimus sitoo Suomen myös Euroopan unionin halua, että Suomen peruskalliosta tulee ED­ tuotevaatimuksiin, jotka toistaiseksi ovat suosi­ alueen ydinjätteiden hauta. Eduskunta onkin neet kaupan vapautta ympäristön ja ihmisten vaatinut hallitusta neuvottelemaan kysymykses­ terveyden suojelun kustannuksella. tä EU:n kanssa, mutta hallitus ei ole nähtävästi Riippumatta siitä, tuleeko Suomesta unionin ymmärtänyt koko kysymystä. Liittymisasiakir­ jäsen, Suomen tulee Etan jäsenmaana pyrkiä yh­ jaan on kirjattu vaatimaton julistus, jossa tode­ dessä Euroopan unionin suhteellisesti ympäris• taan, ettei unionin lainsäädäntö velvoita Suo­ tönsuojelulle suopeiden maiden kanssa kampea­ meen ottamaan vastaan tiettyä ydinjätekuljetus• maan ympäristönäkökohtia kaupan vapauden ta toisesta jäsenmaasta. Mistään ei siis ole tarvin­ edelle. Tässä puhun sellaisista maista kuin Tans­ nut neuvotella, koska julistuksessa todetaan se, ka, Saksa, Hollanti ja Itävalta. Olisi ajateltavissa mikä koskee jo jokaista EU-maata. Tässä asiassa eräänlainen "Schengenin sopimus" ympäristön• todellinen ongelma on se, että EU-säädökset, suojelua painottavien EU-maiden kesken. Siis jotka sitovat Suomea jo Etassa, kieltävät syrji­ sitova yhteistyö samansuuntaisia tavoitteita mästä toistajäsenmaata tai sen alueella toimivaa omaavien jäsenmaiden kesken. Miksi se ei olisi yritystä. EU tuskin hyväksyy sitä, että Suomessa mahdollista ympäristöpolitiikassa, jos se on pidetään vaikkapa ranskalaista ydinjätettä vaa­ mahdollista ns. sisäasioissa, joita Schengenin so­ rallisempana kuin suomalaista. Suomea syytet­ pimus koskee? täisiin ED-tuomioistuimessa ranskalaisen yri­ Eta-sopimuksella otettiin yhdentymisessä pal­ tyksen syrjinnästä, jos tällaista yritystä estettäi• jon merkittävämpi askel kuin yleisesti ymmärret• siin harjoittamasta Suomessa ydinjätteen loppu­ tiin. On todettava, että Eta-sopimuksestakin olisi sijoitukseen keskittyvää liiketoimintaa. ollut syytä aikanaan järjestää kansanäänestys. Hallitus on halunnut kytkeä maatalouden ko­ ED-jäsenyyttä on nyt verrattava Eta-sopimuk­ timaisen tukipaketin jopa juridisesti osaksi ED­ seen, ei sitä edeltävään neitseellisempään tilaan. ratkaisua. Vihreä eduskuntaryhmä pitää tukipa­ Suomi on jo nyt melko syvällä Euroopan unionin kettia sinänsä tarpeellisena. Maanviljelijöiden säädösviidakossa, minkä kansanedustajat hyvin tulotasohan romahtaa muita väestöryhmiä huo­ tietävät, kun saattavat eduskunnassa voimaan mattavasti enemmän unioniin liityttäessä, kun EU-lakeja vailla mahdollisuuksia vaikuttaa nii­ hinnat sopeutetaan yhdessä yössä EU-tasolle ja hin. kun tuontisuoja poistuu. Emme kuitenkaan luo­ EU-jäsenyys toisi Suomeen luonnonsuojelu­ ta siihen, että tukikokonaisuus on rakennettu määräyksiä. Luonnonsuojeluun tulisi uusi peri­ viisaimmalla mahdollisella tavalla. On käynyt aate. Uhanalaisia lajeja turvattaessa suojeliaan ilmi, että siinä esitetään tekohengitystä suurim- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1681 paa hallituspuoluetta lähellä oleville elinkelvot­ tehdä ED-ratkaisua lopullisesti myöskään sen tomille suuryrityksille. Tämä olisi omiaan vääris• vuoksi, että valittaessa nykyistä eduskuntaa mil­ tämään kilpailua. Myös paketin suuruus on ase­ tei kaikki puoluejohtajat julistivat, että Euroo­ tettu kyseenalaiseksi. pan unioniin, silloiseen yhteisöön, liittyminen ei Euroopan unionin ympäristötukea maatalou­ tule kysymykseen nykyisen eduskunnan aikana. delle ei haluta Suomessa sitoa maatalouden ym­ (Ed. Laine: Eikä kukaan hyväksynyt yhteistä ra­ päristönsuojelun edistämiseen kuin pieneltä osin. haa!)- Ei hyväksynyt, ed. Laine.- Uudet vaa­ Sitä aiotaan käyttää tuotantopoliittisena tukena lit tekevät mahdolliseksi sen, että ED-ratkaisu eteläisimmässä Suomessa, jolle ei voida saada voidaan tehdään varsinaisessa perustuslain sää• muuta EU-tukea. Vihreä eduskuntaryhmä ei tämisjärjestyksessä. Tämä eduskunta ehtii vielä missään tapauksessa tule hyväksymään tällaista, päättää asioista kertaalleen yksinkertaisella vaikka EU-säädöksissä olisikin jokin porsaan­ enemmistöllä, ja vaalien jälkeinen eduskunta reikä. Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että päättää siitä lopullisesti kahden kolmasosan maatalouden kotimainen tukipaketti asetetaan enemmistöllä. Neuvoa-antava kansanäänestys laajapohjaiseen arviointiin, ennen kuin se tuo­ voidaan hyvinjärjestää eduskuntavaalien yhtey­ daan eduskunnan päätettäväksi. dessä. Tällöin se toimisi eräänlaisena eduskunta­ Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä vaalien EU-korjauskertoimena. on koko eduskuntakauden yrittänyt välikysy• Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän myksillään kaataa Esko Ahon hallitusta omien ja puolesta ehdotan perustellun päiväjärjestykseen muiden välikysymyksillä. Mielestämme hallitus siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa: on epäonnistunut lähes kaikissa tavoitteissaan. "Kuultuaan hallituksen vastauksen ed. An­ Myös nyt vihreiden tärkeä tavoite on saada halli­ derssonin ym. välikysymykseen talous-ja rahalii­ tus eroamaan. Emme äänestä tässä yhteydessä tosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käytä• viime kädessä itse ED-jäsenyydestä. Sen aika on vän keskustelun käynnistämisestä eduskunta to­ myöhemmin. teaa, Vihreän eduskuntaryhmän mielestä neuvotel­ että päätös Euroopan unioniin liittymisestä ei tu ED-sopimus voidaan allekirjoittaajuhannuk­ sinänsä merkitse sotilaallista liittoutumista, vaan sena Korfulla. Sen jälkeen se saatetaan neuvoa­ Suomi päättää EU:n mahdollisenajäsenenä erik­ antavaan kansanäänestykseen ja eduskunnan lo­ seen aikanaan eteen tulevista turvallisuus- ja pullisesti ratkaistavaksi. Vihreän liiton liittoko­ puolustusratkaisuista; kous katsoi viikonloppuna, ettei Suomi voi jat­ että hallitus on suhtautunut liian varauksetto­ kaa valmistautumista ED-ratkaisuun haaksirik­ masti EU :n talous-ja rahaliittoon eikä ole tuonut koon ajautuneen hallituksen johdolla. Historial­ esiin esimerkiksi työllisyyden ja muiden sosiaalis­ lisesta ratkaisusta on tehty maatalouspoliittista ten ja ekologisten näkökohtien merkitystä; lehmänkauppaa. Hallitus on jo sisäisesti hajon­ että maatalouden kotimainen tukipaketti on nut, vaikka Pertti Salolainen yrittikin pelastaa asetettava laajapohjaiseen arviointiin ja maata­ ED-ratkaisun eroamalla kokoomuksen puheen­ louden ympäristötuki kokonaisuudessaan on johtajan paikalta. Esko Ahon hallitus on tehnyt kohdistettava maatalouden ekologiseen raken­ kaikkensa lisätäkseen kansalaisten epävarmuut• nemuutokseen tilakohtaisin suunnitelmin; ta ennen syksyn neuvoa-antavaa kansanäänes• että yhdentyminen vaatii kiireellisiä kotimai­ tystä. On vastuutonta, että hallitus, joka ei enää sia ympäristönsuojelutoimia, kuten ydinjättei• nauti kansalaisten enemmistön luottamusta, jat­ den tuonnin kieltoa, luonnon monimuotoisuu­ kaisi ED-ratkaisun runnomista. Pysyvät mielipi­ den suojelua ja rantojensuojelulakia sekä ekolo­ desiirtymät osoittavat, että kansalaiset eivät enää gisesti kestävää kansallista metsästrategiaa; ja ole suosiollisia myöskään tämän eduskunnan että Suomen tulee pyrkiä nostamaan EU:ssa kokoonpanolle. Oppositiopuolueilla on jo pit­ ympäristökysymykset maanosan laajuiseksi kään ollut mielipidetiedustelujen mukaan kansa­ ydinkysymykseksi, laisten enemmistön kannatus. Lopullinen ED­ ja siirtyy päiväjärjestykseen." ratkaisu voidaan tehdä vain kansalaisten tukeen nojaavan eduskunnan johdolla, jos se halutaan Ed. J ä ä s k e 1 ä i n e n : Arvoisa rouva puhe­ tehdä poliittisesti vastuullisesti. Hallituksen on mies! Suomen hallitus on jo kahden vuoden ajan jätettävä eronpyyntö. Syys-lokakuussa on jär• käynyt neuvotteluja Suomen jäsenyydestä Eu­ jestettävä ennenaikaiset eduskuntavaalit. roopan unionissa EU:ssa. Neuvottelujen tulok­ Tällä eduskunnalla ei ole moraalista oikeutta sena on joukko asiakirjoja ja joukko ehdotuksia

106 249003 1682 61. Maanantaina 13.6.1994 kotimaisiksi tukitoimiksi ja nyt vielä yksi väliky• eläkesäätiöiden omistajien taskuihin. Jo ennen symys. integraatioratkaisuja Suomi on heittänyt hyväs• Liittymissopimuksen suomenkielisen kään• tit omalle kansalliselle ja taloudelliselle itsenäi• nöksen puuttuminen pitkään oli valitettava asia syydelle. Mutta eihän tämä haittaa mitään. Suuri ja sopii huonosti yleisesti esitettyyn ajatukseen joukko samoja poliittisia ja taloudellisia voimia, eduskunnan aseman vahvistamisesta ED-jäse• jotka tämän surkeuden ovat saaneet aikaan, on nyyden myötä. Prosessin tarkoituksena on alle­ nyt eri portailla vakuuttamassa meille, miten hy­ kirjoittaa Suomen ja kolmen muun hakijamaan vää ratkaisua olemme tekemässä. neuvottelutulokset Korfun saarella Kreikan Arvoisa puhemies! Laivan miehistökään ei ole edustalla juhannuksen aikoihin. Tämän jälkeen esiintynyt mitenkään erityisen yhtenäisesti. On­ ovat edessä kotimaiset päätökset, niistä viimei­ gelmia on ollut niinjäsenyyden hakemisessa kuin simpänä kansanäänestys ja sitä seuraava edus­ saavutetun neuvottelutuloksen hyvyyden va­ kunnan päätös suhtautumisesta liittymiseen. kuuttelussa. Jos joku on tänään sanonut "ei" Nyt kun kaikkien katseet ovat kohdistuneet sopimukselle ja "kyllä" kotimaiselle tukipaketil­ pieneen Korfun saareen, on aika muistuttaa mie­ le, niin jo kohta joku toinen on vakuuttanut liin eräs tunnettu matka Välimerellä. Senkin pää• ikuista uskollisuuttaan liittymissopimukselle ja tepisteenä ja tavoitteena oli Rooma, niin kuin korkeintaan yhdeksän kuukautta kestävää rak­ tämän jäsenyysprosessin tavoitteena on liittymi­ kauttaan sen kääreeksi solmitulle kotimaiselle nen Rooman sopimuksen nimellä tehtyyn perus­ paketille. ratkaisuun. Vanhat asiakirjat tuosta muinaisesta Erityistä kunnostautumista on osoittanut sa­ matkasta Roomaan ovat mielenkiintoista luetta­ tamalaiturille kokoontunut vaihtomiehistö. vaa. Retki oli alkanut itäiseltä Välimereltä mie­ Omaa työvuoroaan odotellessaan he ovat niin lenkiintoisella kokoelmalla ihmisiä. Osa heistä intoutuneet merelle lähtijöiden neuvomisessa, oli virkamiehiä ja sotilaita, osa oli vasten tah­ että eräät merelle lähtijät ovat jo ryhtyneet epäi• toaan matkaanjoutunutta hylkyväkeä,ja tieten­ lemään, onko osa matkaeväiksi tarkoitetuista kin laivalla oli miehistönsä. Matka oli kertomus­ maatalous- ja elintarviketuotteista myrkytetty hetkeen mennessä yltänyt Kreetan saarelle Kau­ tai tehty ainakin itsestään tuhoutuviksi. Sitä pait­ niit satamat -nimiseen paikkaan. Kauniista ni­ si eihän ole sanottu, hyväksyykö purjehduksen mestä huolimatta matka ei ollut kaunis, vaan järjestäjä näin suuria omia eväitä vai pitääkö siinä oli monenlaista vaivaa jo tuohon mennessä. luottaa siihen, että matkalla pystytään markki­ Nyt oli odotettu sään muutosta, jotta voitaisiin napaikoilta hankkimaan kilpailukykyistä muo­ jatkaa, ja niin alkoikin lievä etelätuuli. Niin läh• nitusta. dettiin matkaan kohti Italian niemimaata. Kun Arvoisa puhemies! Suomen neuvottelijat katsomme karttaa, niin suora reitti Kreetalta Si­ ED:n päämajassa ovat toimineet sen ymmärryk• siliaan kulkee vain muutaman sata kilometriä sensä ja kykynsä mukaan, joka heillä kussakin Korfun saaren eteläpuolitse. vaiheessa on ollut. Ei ole suomalaisten vika, jos Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen matka ED-koneisto ei vuoda maitoaja hunajaa. Sehän Roomaan on jo alkuvaiheessaan monella tavalla on kovaksi keitettyjen ja taitavien neuvottelijoi­ noudattanut tuon vanhan merimatkan kaavaa. den kokonaisuus, jossa kunkin tulee katsoa, mi­ Voimme peilailla ongelmia monella tavalla. Esi­ hin leikkiin mukaan lähtee. merkiksi Suomen avautuminen neljälle euroop­ Saavutettu neuvottelutulos syö suomalaista palaiselle vapaudelle ei ole suinkaan tapahtunut kansallisvarallisuutta. Jäsenmaksut muodostu­ menestyksekkäästi. Kun erimuotoisilla päätök• vat perinteisistä omista varoistamme, joista 1,1 sillä avattiin pääomamarkkinat, oli lopputulok­ miljardia menee ED:n kassaan tulleina, maata­ sena suuri onnettomuus. Kun puuttui eettistä lousmaksuina ja sokerimaksuna. Lisäksi Suomi osaamista ja kun puuttui liikkeenjohdollista ja maksaa arvonlisäveroon pohjautuen 3,6 miljar­ yksityistaloudellista osaamista, ovat tulokset ol­ dia, bruttokansantuloon perustuen 1,9, eli kaik­ leet järkyttävää luettavaa. kiaan yhteensä 6,6 miljardia markkaa. Jatkossa Yhden markkinasuunnan sulkeutuminen, esimerkiksi alkoholitulojen epäämätön romah­ pääomamarkkinoiden avautuminen ja vain vä• taminen useilla miljardeilla markoilla johtaa hän joustaneiden työmarkkinoiden yhteisvaiku­ Suomen valtiontalouden entistäkin syvempään tus on se, että nyt suomalaisen kansantalouden alamäkeen. Sisämarkkinaperiaatteista poiketen tahto lipuu 200-300 miljoonan markan päivä• saimme alkoholin ym. vastaavien tuotteiden va­ vauhdilla jonnekin japanilaisten ja saksalaisten paaseen tuontiin rajoittavan poikkeuksen aina- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1683 kin vuoden 96loppuun. Miten käy, kun vuonna maan parlamenttivaalit vaikuttavat EU :n ratkai­ 96 neuvotellaan jatkosta? Onko edessämme sevan elimen, ministerineuvoston, kokoonpa­ EU:n taso, mikä merkitsisi käytännössä täysin noon. Ministerineuvosto voi olla hyvinkin yksi­ vapaita tuonti oikeuksia. Ennen kaikkea saamme puolinen kokoonpanoltaan, jos saman suuntai­ miettiä tämän kaiken kansanterveydellisiä seu­ set tuulet puhaltavat kaikkien maiden parlamen­ rauksia. teissa ja hallitusten muodostamisessa. Mikä mer­ Tuloina EU:sta saadaan maataloustukea 2,6 kitys on Suomen kolmella äänellä ministerineu­ miljardia, alue- ja rakennepoliittista tukea 2 mil­ vostossa, jos 90 äänen joukossa on kovin suuri jardia, muuta tukea 650 miljoonaa, siirtymäkau• yksimielisyys johonkin muuhun suuntaan? den tukea 1,2 miljardia ja tämä kaikki yhteensä Kotimaassa voimme kysyä, onko tehokas sel­ 6,45 miljardia. Lisäksi valtiontaloudellamme on lainen järjestelmä, jossa Suomea voi edustaajoko edessään usean miljardin markan lisälasku suo­ tasavallan presidentti tai pääministeri. Selvem­ malaisen maatalouden siirtymäajan tukemisesta. pää ja tehokkaampaa olisi, jos presidentin tehtä• Eipä ole ihme, että veronkevennyksiin ei erityisiä väksi jätettäisiin mahdollisessa EU -jäsenyydessä valmiuksia näytä olevan. vain suurten ulkopolitiikan linjojen osuus. Sääliksi käy suomalaista palkansaajaa ja ve­ Arvoisa rouva puhemies! Liittymistä on ar­ ronmaksajaa, joka ensin heruttelee kultamark­ vioitu paitsi päätöksenteon kysymyksenä myös kojaan pankkitukeen, sitten hopeamarkkojaan talouspoliittisena asiana. Onkohan muistettu EU:lle ja loputkin killingit ns. kansalliseen tuki­ sitä, että nyt EU:ssa jäseninä olevilla entisillä pakettiin. Kaiken tämän ihanuuden tunnettu jär• suurvalloilla on talouspoliittisesti se ongelma, jestöapparaatti sitten vielä suoltaa hyväksymis• että ne ovat luonteeltaan hiipuvia, ikääntyviä ja suosituksin jäsentensä ja kansalaisten käsitte• heikkeneviä markkinatalousmaita? Ellei idästä lyyn. ja etelästä tulevaa ja tullutta lisääntymiskykyistä Arvoisa rouva puhemies! Suomi on lähdössä ja -haJuista väestöä laskettaisi mukaan, ei nykyis­ mukaan yhdeksän entisen maailmanvallan ja täkään näköharhaa olisi enää olemassa. Kun kolmen pienemmän valtion muodostamaan liit­ epäeettisillä itsekeskeisillä ratkaisuilla on ajau­ toon. Tarjolla olevilla uusilla liittolaisilla ei vas­ duttu vanhenevan ja heikkenevän talouden spi­ taavia meriittejä näyttäisi olevan, ellei nyt sitten raaliin, on hyvin epätodennäköistä, että euroop­ rakkaan läntisen naapurimme tietenkin lähinnä palainen taloudellinen ja poliittinen unioni pys­ meidän poikiemme erityisellä avustuksella saa­ tyy pitkässäkäänjuoksussa tarjoamaan sitä nou­ vutettuja suuruudenaikoja lasketa mukaan. sua ja kasvua, jolla nyt integraatioratkaisuja On kiistelty siitä, miten itsenäisiä valtiot mm. Suomessa väkevästi talouselämän toimesta EU:ssa ovat. On selvää, että jäsenvaltiot ovat markkinoidaan. tietyillä aloilla ja tiettyjen kysymysten suhteen Asiakirjat toteavat, että Maastrichtin sopi­ siirtäneet yhteisölle lainsäädäntövaltaa ja muita muksen myötä talous- ja rahapolitiikan merkitys valtaoikeuksia. Vaikka jäsenyys EU:ssa asettaa EU:ssa korostuu entisestään. Se sisältää sään• jäsenvaltioille velvoitteita, jotka rajoittavat nii­ nöksiä yhteistoiminnasta talouspolitiikassa ja den oikeutta yksin määrätä omasta lainsäädän• määrittelee EU:n tulevan yhteisen rahapolitiikan nöstään tai suhteistaan ulkovaltoihin, eivät kol­ tavoitteet. Sopimuksen keskeinen peruspilari on mannet valtiot tai jäsenvaltiot itse ole asettaneet EU:n raha- ja talousliitto Emu. Sopimuksessa kysymyksenalaiseksi jäsenvaltioiden luonnetta asetetaan velvoitteita jäsenvaltioiden talous- ja itsenäisinä täysivaltaisina valtioina. Näin totea­ erityisesti finanssipolitiikalle. Näiden velvoittei­ vat asiakirjat. den noudattamista seurataan poliittisella tasolla. Mutta vasta reaalitodellisuus tulee osoitta­ Sopimuksella perustetaan myös yhteistä rahapo­ maan, miten Suomelle käy, kun se käyttää parla­ litiikkaa hoitavat ja neuvostoa talouspoliittisessa mentissa 16:ta ääntään osana 641 :tä ääntä erityi­ yhteistyössä avustavat toimielimet. sesti huomioiden sen, että kansamme edustajat Suomi sitoutuu jäsenyyssopimuksessa osallis­ eivät pidä neuvonpitoja maaryhmittäin, vaan ni­ tumaan EU:n talous- ja rahapoliittiseen yhteis­ menomaan eri poliittisiin ryhmiin kokoontunei­ työhön ja pyrkii mahdollisena EU:n jäsenenä na. On siinä sittenjoka vaalienjälkeen ihmettele­ osaltaan myös kehittämään sitä. Asiakirjojen mistä ja ajattelemista, miten esimerkiksi Italian mukaan sovittujen aikataulujen ja menettelyta­ vaaleissa muuttuvat voimasuhteet peilautuvat pojen mukaisesti jäsenmaiden valuuttojen kurs­ ED-parlamentin kokoonpanoon. sit sidotaan yhteen. Tämän on määrä johtaa yh­ Vielä olennaisempi asia on se, että jokaisen den ainoan valuutan, ecun, käyttöönottoon. 1684 61. Maanantaina 13.6.1994

Raha-ja valuuttakurssipolitiikka määritellään ja niin sanottua ympäristötukea koskevat esitykset sitä harjoitetaan yhteisesti. Yhteisen rahapolitii­ on saatu edes jollakin tavalla reaaliyhteyteen kan tavoitteena on mm. vakaan hintatason säi• ympäristön parantamisen kanssa eikä ole pitäy• lyttäminen. dytty aivan tiukassa yhteydessä piilotellun maa­ Talous-ja rahaliiton ensimmäinen vaihe alkoi, taloustuen kanssa. 3) On hyvä, että elintarvikkei­ kuten tiedämme, 1. 7.1990, jolloin lopullisesti va­ den arvonlisävero on saatu alusta alkaen edes 17 pautettiin pääomaliikkeet. Emun toinen vaihe prosenttiin, vaikka matalaruman tason toki tulee tuli voimaan 1.1.1994, jolloin toimintansa aloitti olla tavoitteena aivan lähivuosina. Euroopan rahapoliittinen instituutti eli Em. Toi­ Voisi näyttää siltä, että EU:n ydin on maata­ sen vaiheen aikana jäsenvaltioiden keskuspank­ louden tukeminen, liittyyhän yhteisön budjetista kien yhteistyötä tiivistetään ja valmistellaan kol­ noin 50 prosenttia maatalouteen. Todelliset yti­ matta vaihetta. met ovat kuitenkin muualla. Asian eittämättö• Talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa miä ja myönteisiä ytimiä on eurooppalaisten val­ perustetaan Euroopan keskuspankkijärjestelmä, tioiden sitominen keskinäiseen rauhaan ja yhteis­ kertovat asiakirjat. Tämä muodostuu Euroopan työhön. Ytimiä ovat myös laajentumispyrkimyk­ keskuspankista ja kansallisista keskuspankeista. set uusiin suuntiin siten, että lisätään rauhaa ja Keskuspankkijärjestelmän perustehtävä on vakautta eikä vähennetä sitä. Tässä suhteessa ei määritellä ja toimeenpanna yhteisön rahapoli­ ole syytä asettaa epäilyksen kohteeksi innokkaita tiikka suhteessa kansallisten parlamenttien pää• ja ihanteellisia yhdentymisen kannattajia. Tässä tösvaltaan. Euroopan keskuspankin ja kansallis­ yhteydessä ei ole tarpeen kerrata sitä kaikkea, ten keskuspankkien asema on täysin itsenäinen. mitä yhteisön päätöksentekojärjestelmästä on Emun kolmanteen vaiheeseen siirtymisen eh­ mm. kristillisen liiton puheenvuoroissa alkuvuo­ doista ja aikataulusta sovittiin joulukuussa 91. desta 92 todettu. Ehdot koskivat inflaatiota, julkista taloutta, kor­ Yhteisön ytimiä on myös se, että yhteisöä lei­ kokehitystä ja valuuttakursseja. Jo nyt voimme maa toiselta puolen ylenmääräinen demokraatti­ selvästi todeta, että Suomi ei näitä kriteereitä suus. Missäpä kunnassa esimerkiksi Skdl:n kal­ täytä. taisen pienen puolueen edustaja vuoronansa toi­ Kolmannen vaiheen alkaessa neuvosto vah­ misi puoli vuotta kunnanhallituksen puheenjoh­ vistaa yksimielisellä päätöksellä kolmannessa tajana? Toisaalta sitä leimaa tavaton keskittymi­ vaiheessa mukana olevien valtioiden valuuttojen nenja harvainvalta alkaen komission yksinomai­ väliset sekä näiden ja ecun väliset kurssit. Ecusta sesta aloitteenteko-oikeudesta. tulee tällöin itsenäinen valuutta. Ei ole yksiselit­ Arvoisa puhemies! Monet edellä mainitut te­ teisesti sovittu, milloin ecu korvaa muut valuu­ kijät yhteensä saavat kristillisen liiton eduskun­ tat. Sopimuksen mukaan näin täytyy menetellä taryhmän varoittamaan yli-innokkaita yhdenty­ nopeasti. Britannialle ja Tanskalle annettiin misen kannattajia. Maailma onkin niin paljon Maastrichtin sopimuksessa oikeus olla osallistu­ suurempi, kuin mitä pikku Lauri ajatteli, ja te­ maHa kolmanteen vaiheeseen. keillä oleva EU:n talo on niin paljon monimut­ Kristillisen liiton eduskuntaryhmä kysyy, kaisempi ja ennen kaikkea kriiseille ja ongelmille miksi Suomi ei huolehtinut samasta oikeudesta. altis, että on syytä varoittaa harkitsemattomasta Nyt kuitenkin Ruotsi on sitä mieltä, että tästä osakkaaksi liittymisestä. Tällä suurella talolla on asiasta pitäisi tehdä aivan eri päätös aikanaan. sitä paitsi paljon sellaisia suunnitelmia, jotka Me emme pidä rahaunionia periaatteessa oikea­ ovat paperilla odottelemassa varsinaista toteutu­ na ratkaisuna ja lisäksi huomautamme siitä, että mistaan. Näihin ovat välikysyjät aivan oikein Suomen kaltaiselle reunavaltiolle, jonka talou­ kiinnittäneet huomiota. dessa on omat heikot kohtansa, se ei senkään Ennen Maastrichtin sopimuksen voimaantu­ puolesta sovellu. Näin siitä huolimatta, että kan­ loa Euroopan yhteisön jäsenvaltiot harjoittivat santalouden olisi hyvä olla siinä kunnossa, mitä ulkopoliittista yhteistyötä yhteisöasioista eril­ terveen talouden kriteerit edellyttävät. lään, todetaan. Yhteistyön piiriin kuuluivat eri­ Arvoisa rouva puhemies! Kristillisen liiton tyisesti Lähi-idän kysymys, Etyk ja kehitysmaita ministeri ja eduskuntaryhmä ovat olleet mukana koskevat asiat. Maastrichtin sopimuksen myötä muotoilemassa kansallista pakettia. Olemme siirryttiin EU :n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspo­ ilahtuneita paketin eräistä piirteistä. 1) Se on litiikkaan, jolla selkeytetään tavoitteitaja menet­ siinä mielessä rehellinen, että se kertoo tämän telytapoja sekä pyritään tehostamaan EU:n edel­ retken todellisen hinnan. 2) On hyvä, että mm. lytyksiä vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen. Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1685

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyi luon­ vaikuttaa käsiteltävänä olevaan uuteen politiik­ teeltaan hallitusten välisenä yhteistyönä, mutta kaan. yhteistä politiikkaa hoidetaan unionielimien Neuvottelutulokseen sisältyy myös viittaus puitteissa. Päätökset tehdään pääsääntöisesti Suomen neuvottelun avajaisistunnossa esittä• yksimielisesti. EU:n tuomioistuimella ei ole tuo­ mään puheenvuoroon. Siinä Suomi toi esille kyl­ miovaltaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, män sodanjälkeisen ulko- ja turvallisuuspolitiik­ todetaan. Yhteinen politiikka kattaa kaikki kansa lähtökohdat, joihin kuuluvat sotilaallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvat liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus sekä kysymykset. Puolustuspolitiikka ja puolustus sitoutuminen yhteistyövaraisen turvallisuuden on sopimuksessa esitetty tavoitteen muodossa. rakentamiseen Euroopassa. Yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa aloi­ Arvoisa rouva puhemies! Suomi on eittämät• teoikeus on jokaisella jäsenvaltiolla ja komissi­ tömällä tavalla kautta vuosisatojen muutamaa olla. poikkeusta lukuun ottamatta pyrkinyt hoita­ Yhteiseen toimintaan ryhtyminen edellyttää maan ulko- ja puolustuspolitiikkansa pienelle yksimielistä päätöstä, jonka tekee neuvosto. Se maalle soveltuvalla tavalla. Olemme aivan tietoi­ voi päättää erikseen, että yhteisen toiminnan täy• sesti pyrkineet pysyttelemään suurvaltojen etu­ täntöönpanossa voidaan tehdä myös määrä• ristiriitojen ulkopuolella ja itse hoitamaan hyvät enemmistöpäätöksiä. Näin nykyisten pykälien suhteemme lähinaapureihin. Pienen maan etu on mukaan kerrottuna. ollut toimia kaikkien ystävänä mutta kuitenkin Jos siirrytään suunnitteilla olevaan EU:n yh­ jäädä kaikkien suurten liittoutumien ulkopuolel­ teiseen perustuslakiin, enemmistöpäätökset li­ le. Se, jos mikä, on yhteistyötä parhaimmillaan. sääntyvät ja samalla kansallisten perustuslakien Vain silloin, kunjärjettömyys on maailmalla saa­ merkitys pienenee ratkaisevasti. Asiakirjat totea­ nut vallan, on tämän politiikan viisaus tullut vat, että EU:n pitkän tähtäimen tavoitteena on käytännössä koetuksi. yhteisen puolustuspolitiikan muodostaminen, Mikä sitten on EU:n poliittinen ja sotilaalli­ joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolus­ nen ulottuvuus? Jos olisi idealisti, voisi todella tukseen. EU :n turvallisuuspoliittista ulottuvuut­ ajatella, niin kuin sanotaan, että siitä aikanaan ta tarkastellaan lähemmin vuonna 96 järjestettä• päätetään erikseen, ja sitten Suomi valitsee niis­ vässä hallitusten välisessä konferenssissa. Tode­ tä ruokalajeista, jotka se katsoo itselleer. sovel­ taan, että sekä yhteistä puolustuspolitiikkaa että tuviksi. yhteistä puolustusta koskevia päätöksiä voidaan Naton kehittyminen EU:n sotilasvoimaksi ei tehdä vain yksimielisesti. ole todennäköistä. Tuo ratkaisu olisi liian atlant­ EU-jäsenyysneuvotteluissa Suomen hallituk­ tinen, mutta ratkaisuja epäilemättä tullaan teke­ sen jäsenyydelle asettamat tavoitteet toteutuivat mään. Uumoilen, että Weu:n merkitys tulee huo­ ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, toteavat mattavasti korostumaan. Vaikka ulkopolitiikka asiakirjat edelleen. Suomi ja Suomen hallitus hy­ puolustuspolitiikasta puhumattakaan edellyttä• väksyi jäsenyyden perustana olevan Maastrich­ vät nykyisten säännösten mukaan yksimielisyyt­ tin sopimuksen 5luvun määräykset, joihin edellä tä, olisiko Suomella vuonna 96 ja niinä aikoina kuvattu EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspoli­ voimaaja kykyä tehdä toisin kuin EU:n valtavoi­ tiikka perustuu. Neuvottelutulokseen sisältyy mat edellyttävät. Syntyvä liittoutumisratkaisu yhteisjulistus, jossa kirjataan keskeiset jäseneksi olisi Suomelle hyvin kielteinen. liittymistä koskevat oikeudet ja velvoitteet. Ha­ Mikä siis on reaalimaailman todellisuus? Jo kijamaat hyväksyvät unionisäännöstön siten nyt on siis päätetty, että yhteinen turvallisuus- ja kuin se koskee nykyisiä jäsenvaltioita. ulkopolitiikka kehitellään, niin kuin 96 ja sen Yhteisessä julistuksessa todetaan myös, että jälkeen päätetään. Jo nyt on päätetty, että Raha­ hakijamaiden on oltava liittymisestään lähtien liiton toinen vaihe viedään kolmanteen vaihee­ valmiita ja kykeneviä osallistumaan täysipainoi• seen niiden valtioiden kesken, jotka täyttävät sesti ja aktiivisesti yhteiseen ulko- ja turvallisuus­ kriteerit. Siis miten käy huutolaispojille, jotka politiikkaan sekä tukemaan liittymisen aikaan eivät täytä kriteerejä. Jätetäänkö heidät ulko­ voimassa olevaa EU:n politiikkaa. Samalla to­ puolelle vai pakkoliitetäänkö heidät? Tällä het­ dettiin, että jäsenvaltioiden ja hakijamaiden vä• kellä on viime mainittu todennäköisyys suurem­ lillä käydään ennenjäsenyyden alkamista tiivistä pi, sillä tarvitseehan yhteinen raha, valuutta, vuoropuhelua, joka tarjoaa hakijamaille mah­ kauppa ja kulkeminen laajimman mahdollisen dollisuuden tutustua nykyiseen politiikkaan ja alueen. Pari nenärenkaassa kuljetettavaa tuna- 1686 61. Maanantaina 13.6.1994 riakin mahtuu siihen silloin, kun toiset tahdin mitä edellä totesin: Piispa Henrikin tuomisina määräävät. Suomeen. Reaalimaailman todennäköisyys vuoden 96 Arvoisa puhemies! Luottamusta ja epäluotta• paikkeilla on siis se, että Suomen heiveröiseen musta voi mitata monin tavoin. Suurinta epä• nousuun lähtenyt kansan- ja valtiontalouskin on luottamusta on se, ettei uskalla tai halua kertoa täysin niiden voimien armoilla, joille valtio on kuulijoilleen sitä, mitä ajattelee. Siksi uskallan velkaantunut. Näköpiirissä on lisääntyviä eikä luottaa ja sanoa: omista aikaisemmista ratkai­ suinkaan vähentyviä kansainvälisiä ongelmia ja suistamme johtuen monet ongelmat ja vaikeudet kriisejä. Onko Suomi silloin vapaaja kyvykäs itse vaanivat ovillamme aivan meistä itsestämme joh­ päättämään siitä, mitä meidän rauhaamme sopii, tuvista syistä. Monenlaista vaivaa meillä on jo kun talous on yhdennetty, tullirajat piirretty vä• nyt. Silti olen vakuuttunut siitä, että tämä suun­ hintäänkin 16 maan ympäri ja monia muita yh­ nitteilla oleva retki ei ongelmiamme vähennä, teiskuntaelämän alueita ollaan liittämässä yhtei­ vaan lisää. söpolitiikan piiriin eri asteisilla sitoutumisen ta­ Vanhaa roomalaista sotapäällikköä lainaten: soilla. Kun maailman rikkaimpiin alueisiin kuu­ Arpa on heitetty. Lastenlaulua tapaillen voi to­ luva Eurooppa yhdentyy, joudummeko samalla deta, että "Laivakin on lastattu". Ne, jotka mat­ toteamaan, että yhdentyminen tapahtuu tullira­ kalla ovat ja sille lähtevät, kestäkööt matkan jojen avulla ja muutenkin maailman köyhimpiä rasitukset. "Itselleen sika kiusan tekee, jos purti­ vastaan. lonsa kaataa" on vanha suomalainen hokema. Arvoisa puhemies! Eurooppalaiset vaikutteet, Tätä samaajoutuu miettimään, kun ajattelee yh­ niiden mukana kristinusko, on aikanaan tuotu dentymisintoista Suomea ja sen tulevia hallituk­ Suomeen. Juuri mitään niistä ei ole Suomessa sia. Onko edessä tuplaratkaisu, jolla oikeisto saa valmiina. Piispa Henrikin saama vastaanotto ei toivomaansa ja kuvittelemaansa sotilaspoliittista ollut erityisen lämmin. Mitähän mahtaisivat di­ hyvää ja suuri vasemmisto-oppositiopuolue rektiivit sanoa talonpoika Lallin käytöstavoista? ihannoimaansa yhteistä valuuttaa? Jos ratkaisu Aivan ihanteelliset eivät ole suomalaisten vas­ sinällänsä on vaikea ja uhanalainen, jatkossa on taukset muutoinkaan piispa Henrikin vaikuttei­ sittenkin mahdollisuus yrittää elää ihmisiksi. siin. Jos tämä olisi tiennyt millaisessa taloudelli­ Vastuunkantajiksi tarvitaan voimia, jotka pitä• sessa, hengellisessä ja henkisessäkin rapakunnos­ vät kiinni Suomen elintärkeistä eduista: itsenäi• sa oleva maa täältä on pönkäämässä yhdenty­ sestä valuutasta ja puolueettomuudesta, jonka vään Eurooppaan, niin olisikohan hän mahtanut eittämättömän ytimen muodostavat itsenäinen peruuttaa koko matkavoutcherinsa Suomen puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus. osuuden. Mutta silti tämä on meille rakas isän• Sitten vielä tästä kansanäänestyspäivästä. maa,jota kaikki yritämme oman ymmärryksem• Kun heikoille jäille lähdetään, olisi kohtuullista, me ja parhaan kykymme mukaan parhaalla mah­ että jäille menevät ensin ne, jotka ehdottivat jäille dollisella tavalla hoitaa. Ei ole syytä laittaa ke­ menoa. Nyt, kun Ruotsi on ollut aloitteellinen ja nenkään vilpittömiä pyrkimyksiä ja aikomuksia Suomelta lupaa kysymättä hakenut jäsenyyttä epäilyksen alaisiksi, vaikka olisikin niistä eri ensin, olisi oikeus ja kohtuus, että he myös äänes• mieltä. täisivät ensin. Tämä Suomen ensin äänestäminen Jos maapallo ei olisi pyöreä, voisi Korfun saa­ on kyllä virheellinen ratkaisu. relta hyvin nähdä sen paikan, jolla kuvaamani Kristillisen liiton eduskuntaryhmän mielestä Rooman-matkalla ollut laiva joutui äkillisen ED-jäsenyys ei ole Suomen etujen mukaista. Li­ koillismyrskyn kouriin. Tuo 400-500 kilomet­ säksi toteamme, että EU:n nykyiset säännökset, rin etäisyys vain estää suoran näkemisen sille Suomen suhteellinen vaikutusvalta ja yleiset ta­ kohdalle, millä vanki Paavalin kyytialus joutui loudelliset olosuhteet ovat johtaneet siihen, että viikoiksi myrskyn kouriin ja lopulta ajelehti Mal­ tulos on Suomen taloudellisen kantokyvyn huo­ tan rannikolle. Laiva hajosi, mutta kaikki pelas­ mioon ottaen liian heikko. Toteamme, että saa­ tuivat kokien merkillisiä asioita ja erityistä varje­ vutettu neuvottelutulos muodostuu Suomen val­ lusta. Varjelija oli sama, johon monet meidän tiontaloudelle varsin kalliiksi siksi, että elintarvi­ isistämme 50 vuotta sitten turvasivat ahtaissa keketjun ja maataloustuotannon kohtuullinen­ oloissaan, ja parantaja oli sama, johon moni äiti kin sopeuttaminen ja niiden turvaaminen Suo­ on perheen ja lastensa tuskanhetkinä luottanut messa edellyttävät erittäin merkittävää pysyvää ilman tieteen ja taitamisen tuomia mahdollisuuk­ tukea ja merkittävää siirtymäajan tukea valtion sia. Matkan seurauksia on paljon. Juuri sekin, varoista, että Suomen maantieteellinen asema ja Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1687

ED-ratkaisusta johtuva kilpailun lisääntyminen kaatamiseen. Tätä viimeksi mainittua tarkoitus­ ja markkinoiden avautuminen voi parhaista pyr­ ta välikysymyksillä ei enää 1980- ja 1990-luvuilla kimyksistä huolimatta johtaa huomattavaan liene edes välikysymysten esittäjienkään taholta elintarvikeketjun toiminnan heikentymiseen ja vakavasti tavoiteltu. lisääntyvään työttömyyteen, että liittymissopi­ Käsittelyssä oleva vasemmistoliiton aloittees­ muksessa ei ole tyydyttävästi otettu huomioon ta tehdystä välikysymyksestä ei voi sanoa samaa. maamme sietämättömän korkeaa työttömyyttä, Ilmeisesti ensimmäisen kerran 20-30 vuoteen että Suomelle valmiina annetut Maastrichtin so­ välikysymyksellä on sille alun perin valtiosään• pimuksen kohdat talous- ja rahaunionin toisesta nöksessä tarkoitettu merkityksensä. Osittain vaiheesta ovat kriteereittensä puolesta oikeita, tämä on seurausta siitä, että hallitus on vähätte• mutta ei ole Suomen kansantalouden etujen mu­ lyn sijasta korostanut kysymyksen merkitystä. kaista liittyä rahaunionin ns. kolmanteen vaihee­ Tämä ei suinkaan johdu hallituksen oppositiota seen. kohtaan yhtäkkiä tuntemasta arvostuksesta, Toteamme, että Suomen tulee jatkossakin vaan käytännön sanelemasta pakosta. vankasti pitäytyä puolueettomuudessaan, jonka Välikysymys antoi hallitukselle mahdollisuu­ ytimen muodostavat itsenäinen puolustus ja soti­ den tuoda Euroopan unionin jäsenyysasia edus­ laallinen liittoutumattomuus. Toteamme, että kunnan käsittelyyn ilman omaa tiedonantaa tai aikanaan päätökseen tulevat kohdat ulko- ja tur­ pääministerin ilmoitusta. Lyötiin siis kaksi kär• vallisuuspolitiikasta sekä mahdollisesta yhteises­ pästä yhdellä iskulla. Asialla on sekä hyvät että tä puolustuksesta aiheuttavat Suomelle ongelmia huonot puolensa. Myönteistä hallituksen ED­ ja että, mikäli kansanäänestys ja eduskunnan välikysymykseen suhtautumisessa on se, että ker­ päätöksenteko siihen johtavat, Suomen mahdol­ rankin ei pyritä vähättelemään kysymyksen mer­ linen ED-jäsenyys ja sen keskeisenä osana oleva kitystä vaan paneudutaan siihen perusteellisesti, hallitusten välinen yhteistyö ministerineuvostos­ ja hallitus asettaa arvovaltansa ja luottamuksen­ sa on hoidettava niin, ettäjatkossa Suomi koros­ sa aidosti eduskunnan mitattavaksi - mikäli taa kansallista itsemääräämisoikeutta, hajautet­ ylihuomisessa äänestyksessä ei sitten jälleen ker­ tua päätöksentekoa ja vahvoja kansallisia, eko­ ran äänestysasettelussa taktikoida, kuten ED :n logisia, eettisiä ja kristillisiä arvoja. Kristillisen jäsenyyshakemuksen osalta tehtiin. Eli vaarana liiton kanta jäsenyyteen on siis kielteinen ja kat­ tietenkin on, että vastakkain on lopussa kaksi somme, että neuvottelutulosta ei pidä allekirjoit­ ED:njäsenyyteen myönteisesti suhtautuvaa kan­ taa. taa. Tämän luottamuksen mittauksen syynä ovat tietenkin toisaalta hallituksen ja hallituspuoluei­ Ed. Vuorensola merkitään läsnä olevaksi. den sisäiset ristiriidat suhtautumisessa Suomen ED-jäsenyysasiaan. Kielteistä hallituksen vas­ tausmenettelyssä on puolestaan se, että kysy­ Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen vara­ myksellä alun perin laajempaan keskusteluun puhemies Pelttari. toivotut ED-jäsenyyden ulko- ja turvallisuuspo­ liittiset ulottuvuudet jäänevät jälleen vähemmäl• le huomiolle. Keskustelu tulee, kuten ennenkin, Ed. V i s t b a c k a : Arvoisa herra puhemies! keskittymään kauppapolitiikkaan, maatalou­ Välikysymyskeskusteluja ja koko välikysymys• teen ja jäsenyyden kokonaiskustannuksiin. käytäntöä on viimeisten vuosien aikana leiman­ Arvoisa puhemies! Aivan heti ensialkuun ha­ nut poliittinen tarkoituksenmukaisuus, ja kysy­ luan vielä kerran asian varmistamiseksi todeta, mysten lukumäärä on vaalikaudella kohonnut että SMP suhtautuu Suomenjäsenyyteen Euroo­ erittäin suureksi. Tästä on väistämättä ollut seu­ pan unionissa ehdottoman kielteisesti. Emme rauksena välikysymysten merkityksen ja arvos­ näe jäsenyydelle mitään tarvetta tilanteessa, jos­ tuksen väheneminen sekä niiden alkuperäisen sa meillä on jo voimassa oleva ja toimiva Eta­ tavoitteen hämärtyminen. sopimus. Tämä sopimus turvaisi pitkälle ensi Alun perinhän välikysymyskeskustelu miellet­ vuosituhannelle kauppapoliittiset toimintaedel­ tiin erittäin merkittävänä opposition yrityksenä lytyksemme Euroopassa mutta jättäisi samalla kaataa istuva hallitus. Keskustelut olivat aikoi­ ED-jäsenyyttä laajemman pelivaran Euroopan naan näyttäviä poliittisia tapahtumia ja opposi­ ulkopuolelle tapahtuvaan jatkuvasti kasvavaan tiolle merkittävä keino hallituksen arvosteluun ja kauppaan. 1688 61. Maanantaina 13.6.1994

Katsomme, että teemme vakavan virheen Suomen uusi ja uljas euroimago ei tule myös• myös kauppapoliittisesti liittoutuessamme tiu­ kään antamaan sellaista uutta piristysruisketta kasti Euroopan unionin tullimuurien sisälle. talouteemme, kuinjäsenyyden kannattajat anta­ Suomella olisi erittäin hyvä mahdollisuus toimia vat odottaa. Jäsenyyden perusteluina on mainit­ Pohjolan Sveitsinä harjoittaessaan Eta-sopi­ tu, että kauppamme tulee merkittävästi kasva­ muksen mukaista vapaakauppaa Euroopassa maan, kun yrityksemme pääsevät vapaasti kil­ mutta pystyessään samalla käymään kauppaa pailemaan ja toimimaan koko Euroopan alueel­ ilman EU:n kontrollia myös Amerikkaan, la. Jäsenyyden on väitetty jopa merkittävässä Aasiaan ja esimerkiksi Australiaan. määrin vähentävän työttömyyttä maassamme. Suomi tekee vakavan virheen arvioidessaan, Sanon tähän vain, että tällaiset väitteet ovat että Eurooppa olisi merkittävin talousmahti täyttä puppua. Ensinnäkin yritykset pystyvät myös tulevina vuosikymmeninä. Tämä ei pidä yhtäläisellä tavalla kilpailemaan eurooppalaisil­ paikkaansa, sillä Euroopan unionin maat ovat la markkinoilla, voimassa olevan Eta-sopimuk­ taantuvan talouden aluetta, kun taas kasvu ta­ senkin nojalla. Samoin kansalaisemme ovat jo pahtuu Kaukoidässä, kuten esimerkiksi Kiinas­ tänäkin päivänä voineet vapaasti liikkua ja ha­ sa, Malesiassa, Indonesiassa, Koreassa ja vielä kea työtä Euroopan maista. Japanissakin. Samoin meidän tulisi säilyttää toi­ Työttömyyteen jäsenyys ei myöskään tule vai­ mintavapautemme kaupankäyntiimme USA:n, kuttamaan ainakaan alentavasti. Tästä ovat lois­ Kanadan ja Etelä-Amerikan maiden kanssa. tavana esimerkkinäjulkisuudessa esiintyneet tie­ Myöskään kehitysmaihin tapahtuvaa kauppaa ei dot siitä, että EU-maiden keskimääräinen työt• tulisi väheksyä. tömyysaste on viime huhtikuussa noussut ennä• Operointimahdollisuutemme Euroopan ulko­ tysmäiselle tasolle. Kahdessatoista EU-maassa puolella tapahtuvassa kaupassa vähenevät kui­ on nyt yhteensä 18 miljoonaa työtöntä. Muuta­ tenkin merkittävästi liittyessämme EU:n jäse• missa EU-maissa, kuten Espanjassa ja Irlannis­ neksi. Joudumme mukautumaan yhteisesti sovit­ sa, työttömyys on jopa Suomea suurempi. Näin taviin kauppapoliittisiin päätöksiin ja tullimuu­ ollen puheet työttömyyden alenemisesta ED-jä• reihin. Hyvänä esimerkkinä tästä on jo julkisuu­ senyyden toteuduttua ovat silkkaa toiveunta ja dessa esiintynyt tieto mm. banaanien hinnan siten tietoista kansan sumuttamista. noususta usealla kymmenellä prosentilla jäse• Suomi joutuu maksamaan vuosittain jäsenyy• nyyden toteutuessa, koska ne tuotteet tulevat destään Euroopan unionissa, arvioijasta riip­ EU:n ulkopuolelta. puen, l 0-15 miljardia markkaa. Ensimmäisen Emme siis tarvitse EU:ta edes kauppapoliitti­ vuoden osalta tuskin edellä mainitsemani sum­ sista syistä, joilla jäsenyyttä perustellaan kuiten­ matkaan tulevat riittämään. Valtava summa kin kaikkein yleisimmin. Seuraavaksi tärkeimpä• muodostuu varsinaisesta jäsenmaksusta, saa­ nä perusteena jäsenyyden kannattajat ovat pitä• mattajäävistä verotuloista ja tullimaksuista sekä neet Suomen imagon saamista eurooppalaiseksi. meille EU:n suuressa armeliaisuudessa sallitusta Me SMP:ssä katsomme, että pelkän imagon eli suomalaisten omilla veromarkoilla maksettavis­ käytännössä euro-Suomi tuotemerkin hankkimi­ ta kansallisista tukimäärärahoista. nen 10-15 miljardin markan vuosimaksulla on Jäsenyyden suoranaiset maksut lienevät muu­ kannattamaton kauppa. Näin kallista imagoa ei tamien miljardien markkojen luokkaa, ja niiden yksikään maa maailmassa ole itselleen tähän takaisin hankkiminen saattaisi vielä onnistuakin saakka ostanut. Kaikkein tuomittavimmaksi tä• erilaisten tukien ja liike-elämän mahdollisesti män hyödyttömän euroimagon ostamisen tekee saavuttaman hyödyn kautta. Tämän päälle tule­ se, että samalla luovumme aikaisemmasta va­ vat kuitenkin menetetyt verotulot, joista on tur­ paan, puolueettoman ja itsenäisen Suomen ima­ ha odottaa merkittäviä virtoja takaisinpäin. Sen gosta, jonka olemme vuosikymmenien saatossa, lisäksi tulevat vielä kansalliset tukimäärärahat, kymmenien tuhansien suomalaisten hengellä ja joista leijonanosan ottaa luonnollisesti maatalo­ verellä onnistuneet hankkimaan ja säilyttämään. us ja elintarviketeollisuus. Näistä määrärahoista Tätä esi-isiemme ja isiemme perintöä emme saisi ei ole odotettavissa vastinetta miltään suunnalta. näin kevytmielisesti unohtaa ja mitätöidä, sekä Huolimatta näistä suurista kustannuksista ei kaiken kukkuraksi vielä maksaa siitä Etelä-Eu• edes maatalous voi olettaa tulevansa toimeen roopan niin kutsutuille rantapallomaille miljar­ jatkossa yhtä hyvin kuin ennen. Jo hallituksen deja markkoja vuodessa. Tämähän on suoras­ MTK-vetoisesti laaditut kansalliset tukitoimet­ taan hölmöläisten kauppaa. kin lähtevät olettamuksesta, että 10 vuoden ku- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1689 luttua Suomessa on vain hieman yli puolet nykyi­ maista ensimmäisenä pidettävä äänestys tai sen sestä maatilamäärästä toiminnassa. järjestäminen yhtaikaa Ruotsin kanssa. Miksi yleensä maksamme näin valtavat tukiai­ Kokoomus puolestaan lähti hallituksessa käy• set, kun käytännössä kehitys jatkuu täysin sama­ mään kauppaa veronalennuksista vastineeksi na kuin ilmanjäsenyyttäkin? Vastaus tähän löy• keskustan vaatimille maatalouden tukimiljar­ tyy tutkittaessa hallituksen kansallisen tukipake­ deille. Kuten yleensäkin, kokoomus mätkähti tin sisältöä tarkemmin. ED-jäsenyyden ja sen mahalleen keskustan taitavan ilta- ja yölypsyn saatteena toteutettavien maatalouden tukiais­ aikana. Ainoaksi suureksi voitoksi kokoomuk­ muutosten kautta saadaan keskustan johdolla sellejäi mainitsemani varhaisempi kansanäänes• toteutettu pien- ja perheviljelmien tappolinja ai­ tyspäivä. Päiväksi esitetään 16. lokakuuta. (Ed. kaisempaa nopeammin loppuun saatetuksi. Aittoniemi: Taitaa olla aika ratkaiseva voitto!) Keskustan tahdon toteutuessa Suomessa ei -Kieltämättä, ed. Aittoniemi, näin saattaa olla. 10-20 vuoden kuluttua ole enää muita kuin On näin maalaisjärjellä vaikea ymmärtää, mil­ suuria, tehdasmaisesti toimivia maatiloja. Tätä lä perusteilla kokoomus asettaa kansanäänestyk• kutsutaan euromaataloudeksi. Tämä suurmaa­ sen päivämäärän tuloveron keventämistä tär• talous tukeutuu pitkälti tukiaisiin, joiden määrä keämmäksi saavutukseksi. Joko se osoittaa ko­ on maatilan kokonaistulosta vähintäänkin kaksi koomukselta täydellistä tosiasioiden ymmärtä• kolmasosaa. Linjan perusteluna käytetään usein mättömyyttä ja poliittista sokeutta tai sitten se tilan tehokkuutta, mutta käytännössä totuus on kuvaa puolueen täydellistä välinpitämättömyyt• kuitenkin päinvastainen. Kaikkein tehokkaim­ tä ja halveksuntaa palkansaajaväestöä kohtaan. min toimiva ja parhainta lopputuotetta tuottava Muulla tätä ei voi selittää. Kokoomuksen jäse• maatalousyritys on nimenomaanjollekin tuotan­ nistökin huomasi tämän ja ryhtyi vänkäämään tosuunnalle erikoistunut pien- ja perheviljelmä, puheenjohtajaa, ministeri Salolaista pois paikal­ kuten ed. Seppänen puheenvuorossaan myös to­ taan. Hän haistoikin pelin hengen ja otti töpeksi• tesi. Se ei vaadi suurtilan kaltaisia jätti-investoin• misen vastuulleen. Teko ei kuitenkaan vapauta teja, ja se on tuotannossaan erittäin joustava ja puoluetta vastuusta niitä satoja tuhansia kansa­ mukautumiskykyinen. laisia kohtaan, jotka olisivat kipeästi kaivanneet Kansallinen tukipaketti on käytännössä kes­ edes pientä helpotusta veroihinsa ja sitä kautta kustan ja MTK:n taktinen keino nostaa ja hou­ lisäystä ostovoimaansa. kutella maatalousväestö ja maaseudun asuk­ Arvoisa puhemies! Euroopan unionin jäse• kaat ED-jäsenyyden kannalle. Kun jäsenyys on nyydestä käytyä keskustelua on ilmeisesti halli­ sitten tosiasia, voidaan nämä tukimuodot ja ra­ tuksen taitavan ohjailun ansiosta hallinnut hat poistaa yksinkertaisella äänten enemmistöl• koko ajan maatalous, siihen liittyvä tukipaketti lä. Houkutellaan siis hienoilla tikkukaramelleil­ ja elintarvikkeiden tuleva hintataso. Huomatta­ la nurkan taakse, jossa tulee sitten turpiin oi­ vasti vähemmälle huomiolle ovat jääneet tai kein kunnolla. ehkä paremminkin on jätetty kansakunnanem­ Mikäli tukipaketti säädetään tavallisena laki­ me huomattavasti tärkeämmät ja merkittäväm• na, ei kukaan eikä mikään takaa järjestelmän mät asiat, kuten yhteinen raha, puolustus- ja pysyvyyttä. Se on seuraavan hallituksen käsissä. ulkopolitiikka sekä itsenäisen lainsäädäntö- ja Tätähän osoitti myös SDP:n puheenjohtaja, ed. tuomiovallan poistuminen. Nämä olisivatkin il­ Lipposen perustelulausumaesitys. Tekosyy tu­ meisesti jo huomattavasti maatalousmiljardeja kien poistamiselle esimerkiksi jo vuoden 1996 vaikeammin kansalaisille perusteltavissa, mikäli alussa löytyy vaikkapa ED:n komissiolta "tila­ ne tulisivat yleisemmin tietoon. Kun ne saadaan tusta kielteisestä kannasta suomalaiseen maata­ salatuiksi tai ainakin hiljaisesti vaietuiksi, on loustukipolitiikkaan". sopimuksen markkinoiminen huomattavasti Arvoisa puhemies! Suomen Euroopan unia­ helpompaa. niin liittymisprosessia ja siitä käytyä keskustelua SMP:n mielestä Euroopan unionin jäsenyy• on leimannut vahvasti hallituksen yksiselitteisen den mukanaan tuomista seurauksista juuri myönteinen suhtautuminen jäsenyyteen. Tästä Maastrichtin sopimuksen ulottuvuudet ovat hyvänä esimerkkinä voidaan mainita mm. halli­ kaikkein vakavimpia asioita. Pääministeri Aho­ tuksessa suoritettu junailu jäsenyydestä slioritet­ han julisti jo jäsenyyskeskustelun ja jäsenyyden tavan kansanäänestyksen päivämäärästä. Siitä hakemisen alkuvaiheessa, että Suomi nielaisee käytiin pitkään keskustelua, ja vaihtoehdoiksi sopimuksen karvoineen päivineen. Tulimme selviytyivät lopulta joko lokakuussa Pohjois- näin ikään kuin ohimennen luopuneeksi omasta 1690 61. Maanantaina 13.6.1994

rahastamme, itsenäisestä puolustuksestamme, dessa, jota jäsenyys Euroopan unionissa merkit­ hyväksi koetusta puolueettomuuspolitiikastam­ see. me ja omasta keskuspankista. Mitäpä ne nyt Arvoisa puhemies! Tähän saakka Suomi on keskustalle merkitsevätkään LSO:n 100 miljoo­ yleensä päässyt lamasta ja ulos vaikeista talou­ nan markan tukimäärärahojen rinnalla? dellisista umpikujista devalvaation avulla. De­ Mielestämme Suomi ei ole enää itsenäinen valvoinnin jälkeen on teollisuutemme kilpailuky­ eikä itsemääräämisoikeutta nauttiva valtio men­ ky ulkomailla saatu aina parannetuksi siinä mää• nessään jäseneksi Euroopan unioniin. (Ed. Gus­ rin, että vienti on lähtenyt vetämään. Näin kävi tafsson: Miten Tanska?)- Tämä on totuus, ed. viimeksi Suomen devalvoidessa ja liu'uttaessa Gustafsson, joka ei pala tulessakaan. - Itsenäi• markan arvoa pari vuotta sitten. Mahdollisuus syys ja itsemääräämisoikeus ovat kansakunnan harjoittaa itsenäistä päätäntävaltaa maan talou­ peruspilarit, ja niihin liittyvät olennaisina osina delliseen menestykseen vaikuttavista keinoista oma raha, kieli ja puolustus. Tästä luettelostajää poistuu ED-jäsenyyden myötä. Devalvaatioiden jäljelle ainakin väliaikaisesti Suomen kieli. Sen­ aika on ohi. Ecun arvo tullaan määräämään lin­ kään aseman säilyvyydestä ei kuitenkaanjatkos­ jalla Berliini-Pariisi, ja päätökset perustuvat sa ole täysiä takeita. Mielestämme itsenäisyys on kyseisten maiden kustannusrakenteeseen. Suo­ liian arvokas asia myytäväksi. Emme ole luopu­ malaisia sääolosuhteita, pitkiä kuljetusmatkoja neet siitä aikaisemminkaan, ja olemme joutuneet tai muita erityisolosuhteita ei varmastikaan oteta maksamaan siitä lukuisat veriuhrit ja raskaat tuolloin huomioon. taloudelliset rasitukset. Silti itsenäisyys on ollut Joudumme siis noudattamaan yhteisesti sovit­ säilyttämisen arvoinen asia, eikä sitä ole aikai­ tua valuutta- ja korkopolitiikkaa. Se tulee mer­ semmin asetettu edes kyseenalaiseksi kuin ehkä kitsemään oman taloutemme säätelymahdolli• Kuusisen kommunistisen varjohallituksen toi­ suuden poistumista. Käytännössä työttömyy• mesta. temme ja taloutemme nousut ja laskut seuraavat Hallituksen ja hallituspuolueiden sekä siinä ED:n hallitsijavaltioissa tapahtuvaa kehitystä. sivussa sosialidemokraattien into luopua itsenäi• Luonnollisesti emme pysy samoissa luvuissa syydestämme ja itsemääräämisoikeudestamme työllisyyden osalta vaan ne tulevat kertaautu­ on käsittämätön asia. Jäsenyyden toteutuessa maan Espanjan tyyliin myös Suomessa. Tulem­ asioistamme päättävät muut kuin me ja muualla me siis jatkossa näkemään Suomessa vähintään kuin Suomessa. Lainsäädäntömme laaditaan pit­ 400 000 henkilön pysyvän työttömyyden. (Ed. kälti Brysselissä ja Strasbourgissa, ja tuomiois­ Vähänäkki: Leppänen ministeriksi, hän poistaa tuintamme ohjataan Luxemburgista käsin. kolmessa kuukaudessa!)-Ed. Vähänäkki, saat­ Eduskunnasta muodostuu lainsäädännön kirja­ taa olla jo seuraavassa eduskunnassa. uskeskus ja tuomioistuimistamme ED-tuomiois­ Arvoisa puhemies! SMP:n eduskuntaryhmä tuimen nöyriä alamaisia. Kun vielä jatkossa kes­ vastustaa hallituksen ja sosialidemokraattien yk­ kuspankkimme on todennäköisesti Bonnista kä• sisilmäistä eurolinjaa. Mielestämme Suomen tu­ sin harjoitettavan talouspolitiikan kytkynuoras­ lee jättäytyä Euroopan unionin ulkopuolelle ja saja asevoimamme noudattavat Weu:n ylipäälli• tyytyä olemassa olevaan Eta-sopimukseen. Neu­ kön käskyjä, olemme todella eurottuneita. Itse­ voteltu ED-sopimus ei tuo kansallemme parem­ näisiä emme ainakaan enää ole. paa huomista, mutta se vie tärkeimmän: itsenäi• Puolueettomuus ja oma uskottava puolustus syytemme. Tämän takia hallituksen valitsema ovat olleet maamme ulkopolitiikan lähtökohdat linja tulee hylätä ja ryhtyä luomaan uutta kansal­ jo useiden vuosikymmenten ajan. Niiden turvin lisen politiikan vaihtoehtoa. olemme selviytyneet talvi- ja jatkosodasta, kyl­ Edellä olevan perusteella ehdotan perustellun män sodan kaudesta ja monesta muusta kansain­ päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi välisestä haasteesta itsenäisyydellemme. On to­ seuraavaa: della arveluttavaa ja tuomittavaa luopua niistä "Kuultuaan hallituksen vastauksen ja selvi­ nyt, kun tilanne on ulkopoliittisesti aikaisempaa tyksen Euroopan unionin jäseneksi liittymisen suotuisampi. Suomalainen malli on vuosien saa­ ehdoista ja muista siihen liittyvistä asioista edus­ tossa osoittanut käyttökelpoisuutensa, mutta tu­ kunta toteaa, että Euroopan unionin kanssa teh­ levalla europolitiikalla ei vastaavia meriittejä ole ty sopimus vie Suomelta itsenäisyyden ja itse­ esitettävänään. Heittäydymme silmät ummessa määräämisoikeuden, saattaa meidät yhteisen tuntematonta tulevaisuutta kohden. Senkään ta­ puolustus-, ulko-, talous-, raha- ja maatalouspo­ kia SMP ei voi olla mukana tässä vastuuttomuu- litiikan käskyläisiksi, poistaa osin tuomioistui- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1691 miemme riippumattomuuden, tekee eduskun­ sitä, että hänen on pystyttävä ratkaisemaan kaik­ nasta ED:n päätösten tahdoUoman toteuttajan ki vaalikaudella esiin tulevat asiat, vähemmän sekä rajoittaa vaarallisesti kansalaisten demo­ tärkeät, tärkeät ja myös Suomen kannalta kohta­ kraattisia vaikutusmahdollisuuksia, minkä takia Iokkaat? sopimusta ei tule hyväksyä eikä allekirjoittaa, Herra puhemies! Olen ollut Euroopan integ­ ja siirtyy päiväjärjestykseen." raation kannattaja jo ennen eduskuntaan tuloa­ ni. Liberaalinen kansanpuolue on myös ensim­ mäisenä puolueena virallisesti vaatinut neuvotte­ Edustajat Mölsä ja Heikkinen merkitään läs• lujen aloittamista EY:n kanssa. Vaikka tiedon nä oleviksi. lisääntyminen on lisännyt myös tuskaa, perusnä• kemys ei kuitenkaan ole muuttunut, pikemmin­ kin päinvastoin. Ed. D k k o 1 a: Herra puhemies! Vasemmis­ Ne seikat, joiden vuoksi olen kannattanut ja toliiton välikysymys on saanut yllättävän kään• kannatan ED:n jäsenyyttä, ovat viime vuosina teen. Eduskuntajoutuukin jo nyt ottamaan kan­ vain vahvistuneet. Näitä syitä on kolme: Suomen taa siihen, haluammeko, että Suomen ED-poli­ sitoutuminen Iänsirnaisiin arvoihin, suurempi tiikkaa jatketaan, vai lyödäänkö kiinni kielteinen valinnan vapaus tulevaisuuden turvallisuuspo­ kanta jo nyt. Näin siksi, että pääministeri Aho liittisissa ratkaisuissa sekä järjen saaminen Suo­ ovelana pokerinpelaajana yhdisti välikysymyk• men sekavaan ja poukkoilevaan talouspolitiik­ seen myös ED-neuvottelutuloksen ja kansallisen kaan. Ennen kaikkea: Eta-jäsenenä me vain so­ tukipaketin. Kysymyksessä on siis ota tai jätä peudumme eurooppalaiseen integraatioon ja -tilanne. Jos hallitus kaatuu, saamme sanoa hy­ lainsäädäntöön. ED:n jäsenenä me voimme vai­ västit pitkäksi aikaa Euroopan unionin jäsenyy• kuttaa siihen, minkälaiseksi tuo unioni muotou­ delle. Sellaiselle kansanedustajalle, joka kannat­ tuu, minkälaiset ovat turvallisuuspoliittiset rat­ taa ED:n jäsenyyttä mutta haluaa muutoksia kaisut ja missä tahdissa Talous- ja rahaliitto to­ kansalliseen tukipakettiin, valintatilanne on teutuu. Vaikutusvaltamme ei ole niin olematon kohtuuton. En hyväksy tällaista asioiden pake­ kuin väitetään. Vähemmistöllä on unionissa toimista. Se on juuri sellaista vanhakantaista pik­ veto-oikeus, eli liittoutumalla Pohjoismaiden ja kunäppärää politikointia, josta pitää päästä irti. muiden Samanmielisten kanssa voimme sentään Neuvottelutuloksen ja tukipaketin ympärillä estää ainakinjotkin itsellemme huonot ratkaisut, käyty poliittinen keskustelu on ollut merkillistä. emme varmasti kaikkia huonoja ratkaisuja, mut­ Osittain sen seurauksena korot ovat sahanneet ta näissä asioissa on pantava asiat tärkeysjärjes• ylös ja alas, talouden elpymisen epävarmuus on tykseen. lisääntynyt, ulkomaiset lainanantajat ihmettele­ Kun keskustelussajäsenyyden etuja ja haittoja vät ja kyselevät, mitä Suomessa oikein tapahtuu. on tarkasteltu, näkökulma on koko ajan ollut Ehkä pääministeri sittenkin teki oikein, ehkä on vino. Ei ole kunnolla edes kysytty, mitä Suomelle parempi saada selkeys asioihin kokonaisuutena tapahtuu, jos emme ole ED:njäseniä mutta muut nyt heti eikä tipotellen pitkin syksyä. hakijamaat olisivat. Vain tarkastelukulmaa Jos hallitus kaatuu, se on sitten menoa. Se muuttamalla löytyvät aidot vastaukset. Millaista merkitsee ennenaikaisia vaaleja, ED:n vastusta­ turvallisuuspolitiikkaa voimme harjoittaa ED:n jien enemmistöä eduskuntaan ja Suomelle toisen­ ulkopuolella? Miten käy taloutemme, kotimais­ laista Eurooppa-tietä. Jos hallitus pysyy pystys­ ten ja ulkomaisten investointien, työttömyyden? sä, ehkä jotenkuten selviämme syksystä ja saam­ Minkälaiseen arvomaailmaan sitoudumme ulko­ me ratkaistuiksi asiat aikanaan normaalissa jär• puolella? jestyksessä. Tässä suhteessa olen presidentti Ah­ Suomi on aina ollut osa Eurooppaa, vaikka tisaaren kanssa samalla linjalla. historiassamme on pitkiäkin jaksoja, jolloin On sanottu, että tarvitaan ennenaikaiset vaa­ olimme hissukseen itseemme ja naapurin kylkeen lit, jotta eduskuntaan valitaan kansanedustajat käpertyneinä. Vaikka yya-sopimus ei ollut soti­ nimenomaan ED-kysymyksen perusteella. Tästä lasliittosopimus, se kuitenkin sitoi meidät ns. asiastahan ed. Hautala puhui. Miksi näin? Onko puolueettomuuspolitiikkaan, jolle rukoilimme jokaista tärkeää ratkaisua varten hajotettava tunnustusta niin idästä kuin lännestä. ED:njäse• aina eduskunta, jotta voitaisiin valita kansan­ nenä me voimme jatkossa omista kansallisista edustajat päättämään juuri tämä nimenomainen lähtökohdista valita parhaan vaihtoehdon mo­ asia? Eikö kansanedustajan mandaatti sisällä nista mahdollisuuksista. Me itse päätämme, lii- 1692 61. Maanantaina 13.6.1994 tymmekö Weu:hun tarkkailijaksi vai täysjäse• sitä tee myöskään Euroopan unioni. Ranskalai­ neksi. Me itse päätämme sitoutumisen asteen. sia itsetietoisempaa kansakuntaa tuskin on. Tällöin vaihtoehtojen joukossa on myös Naton Ovatko tanskalaiset tosiaan sitä mieltä, ettei jäsenyys, jos se turvallisuutemme kannalta on Tanska ole itsenäinen kansakunta? meille paras vaihtoehto. EU:n ulkopuolella On kuitenkin oltava realisti ja kriittinen. Eu­ voimme harjoittaa vain nykyistä turvallisuuspo­ roopan unioni ei ole erityisen aktiivisesti pyrki­ litiikkaa, joka määritellään uskottavaksi kansal­ nyt kehittämään itseään siihen suuntaan, josta liseksi puolustukseksi ja sotilaalliseksi liittoutu­ yksilön vapautta ja valinnanmahdollisuuksia mattomuudeksi. korostavat liberaalit voisivat iloita. Euroopan Talouden kannalta jäsenyys sinänsä ei asioita unionista on tullut liian keskitetty, liian byro­ kovin paljon muuta. Teollisuuden ja talouselä• kraattinen, liian holhoava, liian monista yksityis­ män asiat on jo ratkaistu aikaisemmin. Kysymys kohdista päättävä organisaatio. Euroopan unio­ onkin lähinnä siitä, miten "ei EU:lle" talouselä• ni ei ole vielä sisäistänyt omaan toimintaansa ns. mässä oikein tulkitaan. Jos se tulkitaan niin, ettei läheisyysperiaatetta. Suomalaisina meidän tulee Suomeen kannata investoida, ulkomaiset sijoit­ vastustaa Euroopan kehittämistä kohti keskus­ tajat kaikkoavat, omakin teollisuutemme saattaa johtoisuutta, kollektivismia meillä on yllin kyllin harkita muuttamista muille maille. Sen sijaan omastakin takaa. Sen sijaan meidän tulee tukea jättäytyminen EU:n ulkopuolelle merkitsee hei­ kehitystä kohti kansalaisten ja maakuntien Eu­ kentyvää talouskehitystä, lisääntyvää työttö• rooppaa. myyttä. Talouteen saadaan järkeä vain yhteis­ Euroopan unioni ei merkitse kansallisvaltion työllä, raha- ja talousunionin avulla. Vain siten kuolemista, mutta se kuitenkin muuttaa tai aina­ pääsemme eroon inflaatio-devalvaatio -politii­ kin sen pitäisi muuttaa valtioiden asemaa ja luon­ kasta, johon ns. vanhat poliitikot ovat vieläkin netta. Suomen valtiota ei enää tarvita paimenta­ sitoutuneet, kuten ed. Seppänen. maan ja holhoamaan kansalaisia, vaan luomaan Liittyminen EU :hun on myös aatteita ja arvo­ edellytyksiä niin yksilöille, yhteisöille kuin yri­ ja. Tässä keskustelussa on tämä unohdettu. Ke­ tyksillekin hoitaa omat asiat. Mitä vapautta se nen joukoissa me suomalaiset haluamme seisoa, on, kun palkansaajien työn tuloksista kaksi kol­ minkälaisia arvoja puolustaa, minkälaisia me­ masosaa päätetään kollektiivisesti valtioissa ja nettelytapoja noudattaa? Euroopan unionista on kunnissa ja vain yksi kolmasosajää yksityisesti ja kehittymässä länsimaisia demokraattisia arvoja yksityissektorin päätettäväksi? Ei mitään va­ kunniaiitavien maiden vaikutuskanava ja yhteis­ pautta. työfoorumi. Minkälaiseksi se muotoutuu eli laa­ Meillä on voimassa aluelait, jotka mahdollis­ jeneeko se vai syveneekö prosessi, siitä meidän tavat päätöksenteon siirtämisen alueille ja siellä täytyy olla itse päättämässä. Me emme voijättäy• toimiville ihmisille ja yhteisöille. Mutta keskus­ tyä tämän prosessin ulkopuolelle. jobtoiset ministeriöt eivät ole lain ideaa vielä Arvoisa puhemies! Me voimme olla vahvoja tajunneet tai eivät ole halunneet tajuta. Ne pitä• eurooppalaisia vain, jos olemme vahvoja suoma­ vät kiinni omista reviireistään, omasta oikeudes­ laisia. EU ei vie kansallista omaleimaisuuttam­ taan tehdä päätöksiä alueiden ja ihmisten yli. me, kulttuuriamme, koulutustamme, sosiaalitur­ Ellei tästä päästä irti, Suomen alueet eivät kehity vaamme. EU ei tuhoa ympäristöämme. Käperty• elinkelpoisiksi innovaatioiden ja ideoiden asuin­ mällä itseemme Euroopan laidalle emme pysty sijoiksi. Ilman itsenäisiä ja itseensä Juottavia kehittämään suomalaisuuttamme, emme pysty alueita, maakuntia, ei voida tehdä yhteistyötä olemaan ylpeitä omasta itsestämme ja saavutuk­ Euroopan maakuntien ja alueiden kanssa. sistamme. Kuuluminen osana Eurooppaan ei ole Julkinen keskustelu neuvottelutuloksesta ja alistumista tai alistamista, vaan se on aitoa vuo­ siihen liittyvästä kansallisesta tukipaketista on rovaikutusta ja yhteistyötä. ollut masentava. Hyväksymmekö me EU:njäse• Vaikka jäsenyys merkitsee kiistatta myös sitä, nyyden vain, jos saamme sieltä lypsetyksi mah­ että osa kansallisesta päätösvallasta siirtyy Brys­ dollisimman suuren läjän ecuja? Näin siitä huoli­ seliin, täytyy muistaa, että niin on tapahtunut matta, että EU itsessään on kieltämättä jättiläis• kaikkien kansainvälisten sopimusten seuraukse­ mäinen maataloustukea jakava koneisto. Eikö na, joita Suomi on solminut. Me olemme luovut­ EU :lla ole meille mitään muuta arvoa kuin pitää taneet osan päätösvailastamme YK:lle, Etykille, yllä kalkkeutuneita maatalouden rakenteita? Gattille jne. Mutta eivät nämä ole tuhonneet Keskustelun perusteella voisi väittää, ettei suo­ itsenäisyyttämme tai omaleimaisuuttamme eikä malaisista ole Eurooppaan. Me emme osaa elää Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1693 ihmisiksi. Me toteuttaisimme EU:n jäseninäkin muiden tekemillä päätöksillä. Näitä rakenteita vain niitä menettelytapoja, joihin olemme järjes• olisi pitänyt ryhtyä uusimaan tukipaketin yhtey­ telmien Suomessa tottuneet. dessä, mutta elintarviketeollisuus ei näytä edel­ Arvoisa puhemies! Varsinainen neuvottelu­ leenkään tulevan toimeen ilman mittavaa tukea. tulos antaa suomalaisille ecuja enemmän kuin Arvoisa puhemies! Toinenkin suuri ongelma yhdellekään toiselle hakijamaalle. Jokainen, joka maatalouden tukipaketissa on. Se ei tue riittäväs• on viitsinyt sopimusluonnokseen tutustua, tietää ti maatalouselinkeinon kehittymistä kohti aitoa tämän. Miksi me sitten niin karualasti valitam­ yrittäjyyttä. Se ylläpitää tehottomia elintarvike­ me? On ilman muuta selvää, ettei maatalous tule teollisuuden rakenteita. Näihin olisi pitänyt saa­ toimeen pyhällä hengellä, eihän se elä ilman ecuja da oikaisu. On aivan ymmärrettävää, että laskun missään muussakaan maassa. Maatalous tarvit­ maksajat, palkansaajat, pitävät tukipakettia lii­ see myös kansallista tukea. Kysymys onkin siitä, allisena. Mutta on epäoikeudenmukaista esittää, kuinka paljon. On oma vikamme, että maatalou­ että maatalouden olisi tultava toimeen omillaan den rakenteet ovat kankeat ja vanhanaikaiset. yhtäkkiä. Tässä maassa ei ole alaa eikä yritystä, Kuka on vastuussa tästä? Kuka on vastuussa joka ei nauttisijonkinlaista tukea. Tässähän Suo­ siitä, että tuottajahinnat karkasivat eurooppalai­ men vitsaus onkin. Palkansaajat eivät enää jaksa sesta tasosta 80-luvulla, kun ne vielä 70-luvun kustantaa kaikkea. On ryhdyttävä purkamaan lopussa olivat eurooppalaista keskitasoa? Vas­ tukijärjestelmiä ja oikaisemaan rakenteita. Muu­ tuun kantavat niin punamulta- kuin sinipuna­ ten Suomi ei tulevaisuudesta selviä. puolueet. Arvoisa puhemies! Mikään ei tässä maailmas­ Kun puolueet ovat käpertyneet pelkiksi etu­ sa ole pysyvää. Ei elämää voi sementoida beto­ jenjakoautomaateiksi, ei maatalouden rakentei­ niin. Siksi ihmettelen sitä vastustusta, joka on ta ryhdytty ajoissa uusimaan. 80-luvun alkupuo­ tullut siitä esityksestä, että uusi vaalienjälkeinen lella SDP sai hoitaa omien eturyhmiensä asiat. hallitus ja eduskunta voisivat tehdä muutoksia Vastapainoksi se antoi täyden vallan MTK-kes­ nyt hyväksyttyihin kansallisiin ratkaisuihin, jos kustalle. Sinipunan aikanakaan ei saatu maata­ asiat muuttuvat, jos esimerkiksi elintarviketeolli­ loustulolakia uusiksi, vaan sen rakenteet säilytet• suuden rakennemuutos meneekinjoustavarumin tiin ennallaan, joten vastuussa maatalouden pul­ läpi kuin nyt tällä hetkellä ounastellaan. Miksi ei mista on myös kokoomus. Nyt sitten molemmat saataisi asioita muuttaa, jos olosuhteet muuttu­ puolueet, niin kokoomus kuin SDP:kin huuta­ vat? En ymmärrä, millä perusteella tätä periaa­ vat, että "on se niin väärin, niin väärin". Miksi tetta vastustetaan, muutetaanhan eduskunnassa aikoinaan ei asioita ja rakenteita korjattu? kaikkia muitakin lakeja, jopa perustuslakeja. Kiistatta tämä tukipaketti on muotopuoli. (Ed. Gustafsson: Tervetuloa demarien linjoille!) Aluepolitiikan osalta se kuitenkin on kohtuulli­ -Mutta yhtä tomerasti on tartuttava jatkossa, nen, suorastaan hyvä. Suomi pystyy hoitamaan ed. Gustafsson, myös muihin pakkoyhteisym­ kansallista aluepolitiikkaansa ja tasoittamaan märryksen ja korporativismin synnyttämiin kie­ alueellisia eroja jatkossakin, jos vain itse päätäm• rouksiin ja rakenteellisiin vääristymiin. me. Tätä minä pidän tukipaketin tärkeimpänä Meillä koko inhimillinen elämä on kahlehdit­ antina. Toivon, että tämä elementti paketissa tu järjestelmien pakkopaitaan. Meillä on järjes• säilyy. telmää päällekkäin ja poikittain joka alalla, so­ Euroopan unionin politiikkaan kuuluu alue­ siaalisektorista kulttuuriin ja opetukseen saakka, erojen tasoittaminen. Olisi kohtuutonta, jos kan­ turhia ja kalliita systeemeitä, jotka tuhoavat yk­ sallisesti olisimme romuttamassa tämän periaat­ silöiden luovuuden ja oma-aloitteisuuden. Uu­ teen. Tällaisiakin viestejä on tässä talossa kuultu, della vaalienjälkeisellä hallituksella ei ole remon­ ja eritoten niitä on kuultu tämän talon ulkopuo­ toitavana pelkästään maatalouden rakenteet, lella. vaan sen on rakennettava Suomelle uusi tulevai­ Kiistatta maatalouspaketissa on pari kolme suus, uusi hyvinvointi uudelta pohjalta. Päättä• miljardia liikaa. Puheet siitä, ettei maataloudelle jien on annettava suomalaisille lupaus siitä, että tukipakettia tarvita ollenkaan, ovat kyllä käsittä• Suomi tulevaisuudessakin on maa, jossa voi elää, mättömiä. Jos maanviljelijä jätetään ilman tu­ jonka hyväksi kannattaa tehdä työtä ja josta kea, hänen tulonsa romahtavat 40-50 prosent­ jokainen kansalainen voi olla ylpeä. tia yhdessä rysäyksessä. Eivät maanviljelijät kui­ Herra puhemies! Kannatan Suomen ED-jäse• tenkaan itse ole syypäitä nykyiseen onnettomaan nyyttä, mutta pelkään, että hallituksen kaatami­ tilanteeseen. Rakenteet ovat syntyneet aivan nen romuttaa ED-prosessin. Vaikka en ole täysin 1694 61. Maanantaina 13.6.1994 tyytyväinen hallituksen maataloustukipakettiin luaisi uskoa, että moraalinen kritiikki kohdistuu ja täällä annettuun vastaukseen, kannatan puhe­ juuri omaan toimintaan. Näin on varmasti myös miehen esitystä yksinkertaiseksi päiväjärjestyk• politiikan osalta. Politiikan ja vallankäytön mo­ seen siirtymiseksi. Tämä on henkilökohtainen raalittomuus ei ole ehkä ensimmäinen asia, joka vastuunkanto tässä Suomen historian ehkä tär• tulee mieleen silloin, kun sitä päivätyökseen tekee. keimmässä kysymyksessä. Arvoisa puhemies! Voi tietysti kysyä, mitkä olisivat sellaiset moraaliset kriteerit, joiden poh­ jalta ylipäätänsä voidaan arvostella tässä sekulä• Ed. Perho-Santala merkitään läsnä olevaksi. risoituneessa yhteiskunnassa. Uskon, että mei­ dän ei tarvitse palata muuta kuin Kantin velvol­ lisuusetiikan ajatuksiin, jotka ovat laajasti hy­ Ed. V. Laukkanen: Arvoisa herra puhe­ väksyttyjä, ja jo siltä pohjalta voimme löytää mies! Täällä on toistuvasti korostettu sitä, kuin­ jonkin yhteisen perustan. ka tärkeän ratkaisun Suomen eduskunta tekee. Kanthan lähti siitä, että meidän tulisi toimia Tämän vuoksi on oikeutettua pohtia sitä perus­ siten, että oma toimintamme voisi olla yleinen kysymystä, miten me voimme arvostella sitä, sääntö tai yleinen laki, joka olisi voimassa kaik­ onko tämä päätös, millainen se onkin, oikea vai kia kohtaan. Kantin toinen keskeinen sanoma väärä. Tulen siis käsittelemään politiikan moraa­ liittyy vapauden korostamiseen eli siihen, kuinka lista kritiikkiä. Asiaa on tarkasteltava myös pe­ ihmisen tulisi olla mahdollisimman pitkälle va­ rustuslaillisena kysymyksenä, ja kolmantena paa ihminen. asiana tarkastelen ED-sopimuksen sisältöä. ED-kysymyksessä on aivan ilmiselvää, että Vaikka voisi ajatella, että politiikan moraali­ tähän on kytketty lukemattomia erilaisia asioita, nen kritiikki olisi tuttua, mielestäni niin ei kuiten­ jotka eivät millään tavalla liity suoranaiseen sub­ kaan ole, toisin kuin esimerkiksi suurissa oikeus­ stanssikysymykseen, ja se tekee äärettömän vai­ kulttuureissa, joissa lain moraalisesta kritiikistä keaksi päättäjille ratkaista tätä substanssikysy­ kirjoitetaan hyvinkin paljon. Politiikan moraali­ mystä. Sen takia minusta olisi hyödyllistä, jos nen kritiikki on vaikeata ensinnäkin sen takia, jokainen orientoituisi tähän ehkä nykyajan kuu­ että ne, jotka ovat sisällä itse järjestelmässä, ovat luisimman oikeusfilosofin John Rawllsin ajatuk­ melko jäävejä arvostelemaan järjestelmää. seen siitä, että kun me mietimme jotakin kysy­ Sen takia, arvoisa puhemies, totean heti aluk­ mystä, meidän pitäisi palata ikään kuin alkuti­ si, että olen tehnyt melko perusteellisen ratkaisun laan, jossa emme tiedä omaa rooliamme ja omaa viime elokuussa, koska luovuin kaikesta poliitti­ asemaamme, ja sitten tekisimme niitä ratkaisuja, sen vallan käyttämisestä, ja sen jälkeen en ole jotka voitaisiin yhteisesti hyväksyä. Olisi ikään yhdessäkään äänestyksessä äänestänyt suuntaan kuin tällainen tietämättömyyden verho. Tämä taikka toiseen, koska se on oma moraalinen kan­ siis tarkoittaa, että henkilö ei esimerkiksi tietäisi, nanottoni siihen, miten valtaan tulee suhtautua. onko hän vientiä harjoittava liikemies vai onko Siksi katson oikeutetuksi arvostella myös poliit­ hän ehkä köyhä maanviljelijä, vaan hänen täytyi• tista vallankäyttöä. si tietämättä näistä mahdollisuuksista tehdä pää• Usein on niin, että arvostelu tapahtuu ikään tös esimerkiksi ED-kysymyksen kohdalla. kuin systeemin sisäisesti. Esimerkiksi kun henki­ Nyt on niin, että jos henkilö on esimerkiksi ns. löt pelaavat korttia, varmasti kaikki kortinpelaa­ rantarosvo,joka hyötyy suuresti vapaasta kilpai­ jat ovat huolissaan siitä, että peliä pelataan rehel­ lusta, on luonnollista, että hän tukee jäsenyyttä, lisesti, mutta selvää on, että harvalle kortinpelaa­ mutta moraalisesti tämä argumentointi ei ole jalle tulee edes mieleen kysyä sitä, onko itse kor­ missään tapauksessa kestävää. tinpelaaminen oikeutettua. Vastaavasti voimme Uskon, että ihmisen vapaus on jonkinlainen ajatella vaikka rekka-autoilijaa, joka ajaa työk• peruslähtökohta, jonka ihmiset todella hyväksy• seen autolla. Ehkä hän viimeiseksi ajattelee sitä, vät, koska niin paljon puhutaan vapauden puo­ eikö itse asiassa koko autoilu ole moraalitonta lesta. Myönnämme myös sen, että vapaus on esimerkiksi ympäristön kannalta. juuri sitä, että henkilö saa itse toimia ilman, että Yhtä lailla törmäsin aikaisemmin siihen perus­ hänen vapauttaan rajoitetaan. Muttajos me hy­ kysymykseen, että henkilö, joka toimii tuomari­ väksymme vapauden maksiimin todella vakaval­ na, tuskin ottaa edes vakavasti s~~ä, kun joku la tavalla, meidän pitäisi ymmärtää, että saman­ sanoo, että eikö Suuri Kirja sano:" Alkää tuomit­ aikaisesti me emme voi hyväksyä vallankäyttöä ko", koska tällaisessa tilanteessa ei millään ha- yli toisen ihmisen. Mikään muu ei voi rajoittaa Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1695

tätä vapautta kuin se, että käytetään valtaa yli Ien tätä lyhyesti sillä, että ensinnäkin jo aivan toisen ihmisen. Raamatun alkulehdillä todetaan, että ihmisen Jos ajattelemme suomalaista yhteiskuntajär• tehtävä oli vallita kaikkia taivaan lintuja ja me­ jestelmää, ymmärrämme, että olemme luoneet ren kaloja ja kaikkea, mitä maassa on. Mutta päätöksentekojärjestelmän,jolla ratkaistaan eri­ siellä ei missään tapauksessa todeta, että ihmisen laisia kysymyksiä, joissa on erimielisyyttä. Sa­ tehtävä olisi vallita toista ihmistä. nomme sitä demokratiaksi, kun enemmistö pa­ Myöhemmin Saarnaaja totesi kirjassaan hy­ kottaa vähemmistön sopeutumaan tiettyihin rat­ vin osuvasti, että hän oppi tuntemaan kaiken kaisuihin. Vastaavasti me olemme luoneet ran­ elämän turhuuden aikana, jolloin ihminen vallit­ gaistusjärjestelmän, jossa pakotetaan ja rangais­ see toista ihmistä hänen onnettomuudekseen. taan niitä ihmisiä, jotka eivät sopeudu tiettyihin Kun tiedämme, ettei ole mitään uutta auringon asioihin. Kolmanneksi me olemme vielä luoneet alla, niin tänäkin päivänä ihminen vallitsee toista verotusjärjestelmän, jolla pakotamme ihmiset ihmistä hänen onnettomuudekseen. osallistumaan sellaisiinkin kustannuksiin, joihin Kun me olemme luterilaisessa maassa, niin he eivät missään tapauksessa vapaaehtoisesti voin viitata myös siihen, että Luther jo sanoi, että suostuisi. Voimme siis havaita, että vallankäyttö ei yksikään laki tee ihmistä paremmaksi vaan yli toisen ihmisen on mennyt äärettömän pitkälle paljon vihaisemmaksi. Me olemme ehkä ajatel­ Suomessa. leet, että on moraalisesti hienoa säätää hyviä Arvoisa herra puhemies! Oma ED-kysymyk­ lakeja, mutta me emme ehkä ymmärrä sitä, että sen ensisijainen kritiikki kohdistuu juuri tähän on moraalisesti väärin säätää lakeja, vaikka meil­ olemassaolevaan systeemiin, koska katson, että lä olisikin kauniita ja hurskaita toivomuksia sii­ ihmisellä ei ole oikeutta käyttää valtaa yli toisen tä, että säätämällä hyviä lakeja saisimme ihmiset ihmisen, ja tätä juuri täällä tehdään enemmän paremmiksi mitä he ovatkaan. kuin mitään muuta huolimatta kauniista puheis­ Lopputulokseni on siis se, arvoisa herra puhe­ ta vapaudesta. mies, että suuren kirjan sanoman mukaan kaikki Vallankäytön kannaltajäsenyys olisi mahdol­ valta on perkeleestä. Sitä myös Raamatun kerto­ lista, jos jokainen suomalainen haluaisi solmia mus osoittaa, jossa Jeesus oli kiusattuna erä• jäsenyyssopimuksen ja jokainen suomalainen maassa ja perkele tarjosi hänelle kaikkea valtaa, voisi purkaakin sen. On oikeastaan äärettömän mitä oli saatavissa, ja hän sitten vielä totesi, että naiivia vallankäytön kannalta, että presidenttiä minulle tämä on annettu ja minä annan sen ke­ myöten ehdotetaan, että 16-vuotiaat saisivat olla nelle tahdon. mukana päättämässä tästä kysymyksestä. Tämä Me voimme siis saada valtaa niin paljon kuin kysymys sanelee vuosikymmeniä, jopa vuosisa­ me haluamme, mutta on vain kysymys siitä, että toja eteenpäin kaikkien syntymättömienkin ih­ me emme voi koskaan saada sitä Jumalalta. misten kohdalta sen peruskysymyksen, saavatko Tämä minusta on varteenotettava ajatus tässä he syntyä vapaaseen itsenäiseen Suomeen vai maassa, jossa paljon on puhuttu kristillisten pe­ syntyvätkö he Euroopan unioniin, jossa he eivät rusarvojen puolesta. Yksi suurimpia kristillisiä ole enää itsenäisen Suomen kansalaisia. perusarvoja on se, että me emme käytä valtaa yli Tällainen kysymys on liian suuri kysymys, että toisten ihmisten, vaan voimiemme ja kykyjemme kukaan ihminen on oikeutettu päättämään tästä. mukaan pyrimme palvelemaan ihmisiä. Palvele­ Puhun nyt moraalisesta argumentoinnista. Ei ih­ minen taas ei edellytä minkäänlaista vallankäyt• miselle ole annettu valtaa,ja tämä vapaus, jonka töä,ja me tiedämme jo Jeesuksen esimerkistäkin, puolesta kaikki puhuvat, automaattisesti johtaa että vaikka hän oli Kuningasten Kuningas, ei hän siihen, että näin ei voida päättää. On sitten eri käyttänyt valtaa yli toisten ihmisten, vaan hän asia, jos me halveksimme vapautta ja korostam­ palveli heitä. me valtaa. Mutta moraalisesti en usko, että se on Sitten menen tähän perustuslailliseen kritiik­ kestävällä pohjalla. kiin. Tiedämme, että hallitus pyrkii ED-jäsenyy• Haluaisin myös lyhyesti viitata siihen, että teen ilman, että perustuslakia sisällöllisesti muu­ vaikka vallankäytön kieltäminen tuntuu aika tettaisiin. Kuitenkin perustuslaki sanoo yksiselit­ vieraalta, niin kuitenkin suomalaista yhteiskun­ teisellä tavalla, että valtiovalta kuuluu kansalle. taa on hyvin pitkälle rakennettu Raamatun arvo­ Tätä perustuslain pykälää ei aiota muuttaa, ja pohjalle, ja vuosikymmenien tutkimisen jälkeen kuitenkin valtiovalta aiotaan pysyvällä, peruut­ olen hitaasti alkanut ymmärtää, että Raamattu tamattomalla tavalla siirtää pois kansalta. Tämä kieltää vallankäytön yli toisen ihmisen. Peruste- on minusta aika käsittämätön yritys, koska on 1696 61. Maanantaina 13.6.1994 selvää, että perustuslakia tulee muuttaa, sikäli Jokainen ymmärtää, että laaja enemmistö ei kuin muutetaan myös tätä tosiasiaa, joka perus­ ole perustuslaillista terminologiaa, vaan siinä tuslaista johdetaan. puhutaan tietyistä numeerisista määräenemmis• Kantaani tukee myös se, että tällainenjulkisen töistä. Näin ollen nähdäkseni Ahon kanta voi­ vallan delegointisäännös kansainväliselle yhtei­ daan sovittaa perustuslakiin vain siten, että tarvi­ sölle on mm. Hollannissa, Tanskassa, Italiassa, taan neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vä• Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa ja Portugalis­ hintään kahden kolmasosan enemmistö. Tämä sa. En ollenkaan ymmärrä sitä, että Suomessa on minusta minimivaatimus, jos ajatellaan lain­ yritetään viedä perustuslakia muuttamatta tällai• säädäntömekanismia. Henkilökohtaisesti olen nen radikaali ratkaisu läpi. Perustuslaista pitää sitä mieltä, että jos täältä löytyy yksikin suoma­ näkyä vaikkapa ulkopuoliselle tarkkailijalle, lainen, joka ei halua luopua ja ei ole valmis luo­ minkälainen valtio Suomi on. pumaan Suomen itsenäisyydestä, kenelläkään Jos ajattelemme kuvaannollisesti henkilöä, muulla ei ole valtaa viedä sitä häneltä. joka syntyy Suomeen esimerkiksi vuonna 95, Menen hieman ED:n substanssikritiikkiin sii­ kasvaa jossakin sivummalla ja 18 vuotta täytet• nä mielessä, että paljon on kiistelty siitä-ja ed. tyään haluaa lukea Suomen perustuslaista, min­ Gustafssonkin sitkeästi jaksaa siitä huomauttaa kälainen valtio Suomi on, niin olisi ihmeellistä, - menettääkö Suomi itsenäisyyttään ja onko jos hän ei voisi perustuslaista ymmärtää, että Tanska jo menettänyt itsenäisyyttään. Lähtö• valtiovaltaa ei käytä Suomen kansa, vaan sitä kohtana on tietenkin se, että valtio on suvereeni käyttävät Euroopan unionin ministerineuvoston eli täysivaltainen. Suomi on täysivaltainen tässä jäsenet. mielessä. Se tarkoittaa sitä, että valtion omat Tämä on sietämätön ajatus, ja se epäilemättä toimielimet käyttävät korkeinta valtaa valtion perustuu vain siihen, että perustuslain tekstiä ei alueella ja valtion toimielimet päättävät oikeus­ voi muuttaa ilman vaikeutettua lainsäätämisjär• järjestyksestä ja niistä normeista, joihin kansalai­ jestystä. Nyt Euroopan unionin sopimus yrite­ set ovat sidotut. tään hyväksyttää valtiosopimuksena eli ilman, Valtio on siis lainsäätäjänä muodolliselta kan­ että sitä tarvitsisi kiireelliseksi julistaa viiden nalta täysin täysivaltainen, ja se voi päättää Suo­ kuudesosan enemmistöllä. messa lainsäädäntö- ja mistä kysymyksestä ta­ Perinteinen valtiosopimus,jolla itsenäinen su­ hansa. Suvereenisuus on juuri se seikka, jonka vereeni valtio sopii muiden valtioiden kanssa tie­ Suomi menettää, mikäli siitä tulee Euroopan tyistä toimintatavoista, voidaan hyväksyä valtio­ unionin jäsen. Voi sanoa, että DSA:n osavaltiot­ sopimuksen helpotetussa säätämisjärjestyksessä. kin ovat paljon pidemmälle itsenäisempiä kuin Mutta nyt on kysymys sellaisesta päätöksestä, Suomi olisi Euroopan unionissa, koska esimer­ jonka jälkeen Suomi ei voi itsenäisesti enää sol­ kiksi Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suo­ mia mitään valtiosopimuksia. Niiden aika on ohi mi olisi pakotettu sopimaan jopa karhun, ilvek­ sen jälkeen, kun Euroopan unioni esiintyy kan­ senja suden asemasta ja vastaavasti pyyn, teeren, sainvälisissä järjestöissä yhdellä äänellä ja Brys­ metson ja riekon asemasta. Mutta kuka uskoisi, selissä päätetään niistä myös Suomen osalta. Tä• että jokin Amerikan osavaltioista suostuisi tällai• män vuoksi on sietämätöntä ajatella, että ED­ seen lainsäädännön sääntelyyn ja harmonisoin­ sopimus rinnastettaisiin valtiosopimukseen, kun tiin. tiedämme vielä senkin, että Maastrichtin sopi­ Arvoisa herra puhemies! Haluan lyhyesti tar­ muksen myötä Euroopan unionin tuomioistuin kastella Euroopan unionin päätöksentekoa voi tarvittaessa vaikka tuomita Suomen sakkoi­ osoittaakseni ennen kaikkea itsenäisyyden mene­ hin, eli Suomesta tulee oikeusalamainen Euroo­ tyksen todellisuuden ja toisaalta myös demokra­ pan unionin oikeusjärjestyksen alapuolelle. tian puutteen. Kolmas merkittävä kritiikki on tietenkin se, ED:n parlamentti ei käytä minkäänlaista lain­ että neuvoa-antavan kansanäänestyksen osalta säädäntövaltaa. Parlamentin budjettivaitakin on yleisesti väitetään, että jo yhdenkin äänen enem­ hyvin näennäinen sen vuoksi, että ns. budjetin mistö riittäisi jäsenyyssopimuksen hyväksymi• rautainen osa on 95 prosenttia, jolloin budjetin­ selle. Tätä äärimmäisen triviaalia kantaa edustaa säädäntövalta kohdistuu vain 5 prosenttiin. Yli­ ainakin ministeri Norrback. Sen sijaan pääminis• päätänsä parlamentti on muutoinkin tasa-arvon teri Aho on selvästi sanonut, että täytyy olla kannalta hyvin epäedullinen paikka, koska sitä kansan laaja enemmistö, ennen kuin Suomen voi hyvin luonnehtia vanhojen miesten kerhoksi, ED-jäsenyys voidaan hyväksyä. jossa naisia on vain noin 18 prosenttia. Komissi- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1697 ossakaan ei ole ollut kuin kaksi naista kaiken väitteensä siitä, että te ette ole sanonut niin? (Ed. kaikkiaan vuoden 1989 jälkeen ja Euroopan yh­ Jaakonsaari: En ole sanonut! Ed. Lipponen: Sa­ teisön tuomioistuimessa ei ole ollut vielä koskaan maa mieltä!) -Siinä eivät auta mielipiteet, kun yhtään naista. Kuitenkin täällä esiintyy paljon luetaan pöytäkirjoista! niitä puheita, että on välttämätöntä mennä Eu­ Arvoisa herra puhemies! Toinen asia, millä roopan unioniin tasa-arvon vuoksi. Tämä on yritetään demokratia-aukkoa poistaa, on lähei• merkillistä. Ehkä se tarkoittaa siis todella sitä, syys- eli subsidiariteettiperiaate. Se on ollut täällä että Euroopan unionia ei voi kukaan muu kuin lähes kaikkien huulilla, jotka puhuvat Euroopan Suomi pelastaa tältä hirvittäväitä tasa-arvon unionin jäsenyyden puolesta. Se kuulostaa niin puutteelta. kauniilta. Ymmärrämme, että jos asia olisi niin, Mitä tulee ministerineuvostoon, jossa varsi­ asiathan olisivat hieman paremmin kuin silloin, naiset päätökset tehdään, niin täytyy muistaa, jos kaikki päätökset tehdään Brysselissä. että Suomella olisi 3 ääntä 90:stäja suurimmassa Ensinnäkin täytyy todeta, että subsidiariteet­ osassa päätöksiä määräenemmistöpäätökset riit­ tiperiaate on vain kaunista hämäystä. Komission täisivät. Näin Suomella ei tosiasiassa olisi mah­ puheenjohtaja Jacques Delors yllättävän rehelli­ dollisuutta vaikuttaa näihin päätöksiin millään sesti sanoi tämän asian toteamalla, että hän ei tavalla ristiriitatilanteissa tai ei ainakaan sen edes ymmärrä, mikä on tämä subsidiariteettiperi­ enempää kuin esimerkiksi kristillisellä liitolla aate, ja hän maksaa miljoona markkaa sille hen­ eduskunnassa. Kaikki tiedämme, mikä se vallan kilölle, joka yhdellä arkilla pystyy määrittele• mahti on. mään tämän periaatteen sisällön. (Ed. Rinne: Se Joskus väitetään, ettei Suomi menetettäisi su­ on Kontupohjan suksikombinaatti!) Sen jälkeen vereenisuutta sen vuoksi, että ministerineuvos­ olen useasti yrittänyt houkutella suomalaisia, tossa vielä monia asioita joudutaan tekemään jotka periaatteeseen viittaavat, noutamaan tä• myös yksimielisesti: Täytyy kuitenkin muistaa, män rahan Suomeen, mutta se ei toistaiseksi ai­ että yksimielisyys toisaalta vasta evääkin kaikki nakaan ole onnistunut. mahdollisuudet Suomelta päästä eteenpäin, kos­ Mutta läheisyysperiaatteella on myös vaka­ kajolleivät kaikki muut valtiot ole samaa mieltä, vampikin piirre siinä mielessä, että on selvästi Suomi ei voi tehdä minkäänlaista ratkaisua. merkkejä siitä, että joitakin asioita juuri lähei• Tämä kaikki yhdessä sen kanssa, että äänes• syysperiaatteeseen vedoten haluttaisiin romut­ tykset ovat salaisia ja komission jäsenet ovat taa. Yksi sellainen on työehtosopimusjärjestel• sitoutuneet suorastaan siihen, etteivät noudata mä. On hyvin paljon niitä, jotka haluavat väittää, minkään jäsenvaltion etuja, johtaa siihen, ettei että juuri läheisyysperiaatteesta johtuu, ettei työ• voida puhua mistään demokratiavajeesta Eu­ ehtosopimusjärjestelmää pitäisi noudattaa, vaan roopan unionissa vaan suorastaan demokratian sopimukset pitäisi tehdä mahdollisimman alhai­ mustasta aukosta, joka vie kaiken mahdolli­ sella tasolla eli pelkästään työntekijän ja työnan• sen demokratian mahdollisuudenkin Euroopan tajan välillä. Minua tämä ei huolestuta, mutta unionilta. minua vain ihmetyttää, että sosialidemokraatti­ Tästä johtuvat myös ne lobbaajat, joita on yli nen puolue, joka niin intomielisesti pyrkii Euroo­ 10 000 Brysselissä ja jotka käyttävät valtaa mah­ pan unioniin, on kai aika perinteisesti arvostanut dollisimman aikaisessa vaiheessa saadakseen työehtosopimusjärjestelmää. (Ed. Gustafsson: tahtonsa mukaiset päätökset. Kun minä tästä Kyllä me olemme heikkojen puolella tässäkin asiasta viimeksi puhuin ja olin huolissani siitä, asiassa!) - Niin, ed. Gustafsson, puheet ovat paljonko Suomi saa lobbaajia, niin tilanne sen puheita, mutta Euroopan unionin jäsenenä on jälkeen on tietysti vähän helpottunut, koska ed. riski, että nämä mekanismit murenevat, mutta Jaakonsaari ilmoitti, että siellä on jo Liikanen ja minua ne eivät huoleta. (Ed. Gustafsson: Ed. V. hän vastaa tuhatta. Suomen tilanne ei ole siis Laukkanen ei ymmärrä, mitä yleissitovuus tar­ aivan onneton tässä suhteessa. (Ed. Jaakonsaari: koittaa!) - Arvoisa herra puhemies! On totta, En ole koskaan sanonut noin!) - Te sanoitte etten ole saanut edes vielä väitettyä. Ehkä tämä näin sanasta sanaan, ed. Jaakonsaari, minä kai­ ed. Gustafssonin huomautus pitää paikkansa, van teille sen. Luuleeko ed. Jaakonsaari, että mutta olen iloinen, jos ed. Gustafsson itse asian minä tulen tänne kertomaan pötyä? Se on kirjat­ ymmärtää. (Ed. Gustafsson: Eikä mene liuskaa, tu eduskunnan pöytäkirjoihin, kun te sanoitte kun selvitän sen!) sanasta sanaan, että siellä on jo Liikanen ja hän Sitten olisin vielä puuttunut siihen, että toinen vastaa tuhatta. Toistaako ed. Jaakonsaari vielä merkittävä asia, jota läheisyysperiaatteen nojalla

107 249003 1698 61. Maanantaina 13.6.1994 myös ollaan murentamassa, on hyvinvointivalti­ tunnasta. Mutta meidän kansallemme on häpe• on ajatus. On ajateltu perinteisesti, että valtion äksi, että tämä tartunta niin nopeasti sai alaa. pitää huolehtia jollakin tavalla kansalaisistaan, Kansaamme kohdannut onnettomuus on meille mutta erityisesti katolisen kirkon läheisyysperi• ankarana opetuksena siitä, mihin joutuu kansa aatteen sovellus on juuri se, että valtion ei tule ilman Jumalaa ja uskoa, ilman lakia ja oikeutta. puuttua markkinatalouteen niin voimaperäisellä Se kehottaa meitä jokaista kohdistamaan työm• tavalla kuin perinteisesti on tehty, vaan tässäkin me oikeuden voimien ja ikuisten totuuksien val­ suhteessa ratkaisujen pitää tapahtua mahdolli­ taan saattamiseksi, ei ainoastaan ympäristös• simman ruohonjuuritasolla. Läheisyysperiaat• sämme vaan ennen kaikkea omissa sydämissäm• teesta ei siis olisi ilmeisestikään mitään iloa niille, me. Se kehottaa koko Suomen kansaa rukoile­ jotka yrittävät puolustaa Euroopan unionin jäse• maan itsellensä siunausta ja voimaa, siunausta nyyttä. saada olla lain hallitsemana vapaana kansana Aivan lopuksi, herra puhemies, haluaisin vii­ isiensä maassa, voimaa täyttää ne suuret ja pai­ tata erääseen Suomen senaatin julistukseen, joka navat velvollisuudet, jotka ovat itsenäisen kan­ noin 76 vuotta sitten Kyösti Kallionkin allekir­ san suoritettavia." joittamana on laadittu. Tässä on minusta hyvin Arvoisa herra puhemies! Nyt kun 76 vuotta on vakavaa puhetta sellaisten tapahtumien jälkeen, kulunut tästä, me olemme aivan samanlaisessa jotka olivat odottamattomia ja jotka järkyttivät tilanteessa, ja olen vakuuttunut siitä, että kaik­ kansalaisia. Nyt tilanne on kansalaissotaan ver­ kien niiden, jotka osaavat rukoilla, on paljon rattuna siinä mielessä erilainen, että monet ihmi­ parempi turvautua siihen kuin yrittääkään käyt• set uskovat, että tämä on jotakin onnellista ja tää poliittista valtaa tämän uhkan torjumiseksi. suurenmoista, mutta myös monet ovat jo nyt äärettömän huolissaan siitä, mitä tapahtuu. Täs• Ed. R i i h i j ä r v i : Herra puhemies! Edusta­ sä senaatin julistuksessa - luen siitä vain joita­ ja V. Laukkasen puheenvuoron jälkeen on aina kin kohtia -korostetaan sitä, kuinka suuri osa hyvin inspiroivaa pitää oma puheenvuoronsa. maamme työläisväestöstä valheen keinoin saa­ Siinä on aiheita niin moniin suuntiin ja houkutus tiin kiedotuksi mukaan aseelliseen kapinaan lähteä käymään mm. uskonopillistakin keskuste­ maan laillista esivaltaa vastaan. Julistuksessa siis lua hänen kanssaan, mutta jätetään se toiseen korostetaan sitä, että se, mitä jotkut työläiset kertaan ja toisiin yhteyksiin. tekivät, perustui valheeseen, ja minä väitän, että Se, mitä ed. Vesa Laukkanen totesi Euroopan pyrkimys Euroopan unianiin perustuu valhee­ unionista, on kyllä hyvin pitkälle myös minun seen ja monet näistä, jotka pyrkivät sinne, eivät näkemykseni. Mutta se taas, mitä hän luterilai­ vain ymmärrä sitä, että se on hyvin pitkälle val­ sesta uskosta sanoo, se ei kyllä pidä paikkaansa. hetta. (Ed. Rinne: Valkoinen valhe oli suurempi Kuopion kaupungintalon päädyssä on taulut, kuin punainen valhe!) Julistuksessa painotetaan joissa on kirjoitettuna: "Oikeus kansaa ohjailevi, myös sitä, että syynä olivat myös tunnottomat vapautta laki vartioivi." Luther sanoi, että Juma­ johtajat, jotka villitsivät kapinoitsijoita. Kyllä la jakaa hyvyyttään kahdella kädellä, oikealla ja varmasti tänäkin päivänä voimme havaita sel­ vasemmalla. Oikea käsi on evankeliumi, ilosano­ laista tunnottomuutta siinä pyrkimyksessä, millä ma syntien anteeksiantamuksesta, ja vasen käsi Suomea viedään Euroopan unionin jäseneksi, on laki. Ja me tarvitsemme sekä lakia että evan­ joten yhtymäkohdat ovat ilmeiset. (Ed. Jaakon­ keliumia. Evankeliumi ilman lakia on aivan mei­ saari: Koskee myös puhujaa!) - Arvoisa herra tä koskettamatonta. Mutta tämä tästä. puhemies, vastaan ed. Jaakonsaarelle, että jos Euroopan unionissa on joka tapauksessa niin kaikki käyttäytyisivät keskiviikon äänestyksessä suuresta asiasta kysymys, minkä kaikki puolueet ja muutoinkin niin kuin minä, täällä ei käytettäisi ovat täällä edustajiensa välityksellä jo todenneet, valtaa yli toisen ihmisen. Mutta jos ed. Jaakon­ että se on meidän itsenäisyytemme ajan suurin saari haluaisi evätä minulta vielä puheoikeuden­ kysymys. Sen tähden olen ed. Vesa Laukkasen kin, niin siihen en nyt vapaaehtoisesti suostu. kanssa ihan samaa mieltä, että tästä päättämisen (Ed. Jaakonsaari: Pelottelua, pelottelua!) on tapahduttava vaikeutetussa järjestyksessä. Jatkan joka tapauksessa, että toinen liittymä• Tämä ei ole edes eduskunnan kahden kolmas­ kohta tähän senaatin julistukseen kuuluu näin: osan enemmistöllä päätettävä, vaan tarvitaan "Me tiedämme, että se vaarallinen henkinen tau­ kiireelliseksi julistaminen ja perustuslain säätä• ti, johon osa Suomen kansaa on ollut sairastu­ misjärjestys vaikeutetussa muodossa. neena, on johtunut vieraalta taholta tulleesta tar- On pysyvän vallan luovuttamisesta kyse. Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1699

Täällä on kysytty, ovatko Ranska, Saksa ja suusriskin, vaikka laajalti vallankin vanhempi Tanska menettäneet itsenäisyytensä. Eihän se sil­ väki on vedonnut sen puolesta, että kyllä mei­ lä tavalla käy. Jos huonoon avioliittoonkin on dän on mentävät unioniin, koska Venäjästä ei jouduttu, niin eihän siinä ensimmäisinä aikoina tiedä, mitä se tekee. Tällainen on sitä vanhaa ihan kaikkein pahinta kärsimystä tunneta, mutta pelottelua, jolla Suomen kansaa on peloteltu vähitellen alkaa sitten tuntua, että ei tämä ollut­ kymmeniä vuosia. Nyt olisi jo aika luopua siitä. kaan se oikea. Näin on monelle valitettavasti Meidän on todettava lyhyesti, että oma puolus­ käynyt ja näin on myös tässä avioliitossa. Minä tuksemme on ainoa tae itsenäisyydellemme. Eu­ sanoisin mieluummin, että unionissa on kysymys roopassa ei ole mitään sellaista kättä pitempää, sellaisesta liitosta, jota vihreät ja ruotsalainen jolla voitaisiin Suomen turvallisuus taata. Vain kansanpuolue ovat jo peräänkuuluttaneet viime Suomessa, Ruotsissa ja Sveitsissä on laajaan lauantaisissa kokouksissaan, että homoille ja Ies­ asevelvollisuuteen perustuvat puolustusvoimat. hoiliekin pitäisi tällainen liitto oikein julkisesti Muissa maissa on palkka-armeijoita, joita pu­ hyväksyä. Sellainen liitto, mitä he ovat kannatta­ dotetaan alas ja luotetaan, että Amerikka hy­ massa, on liitto ilman tulevaisuutta ja niin myös väntahtoisuudessaan Nato-joukkoja pitää tääl• Euroopan unioni on liitto ilman tulevaisuutta. Se lä. Se on hyvinkin epäluotettavaa, koska Ame­ tukehtuu teknilliseen mahdottomuuteen. Me rikassakin käydään vaaleja tuon tuosta. Ame­ emme voi tällaiseen lähteä mukaan. Sen takia rikkalaisena kansanedustajana, jos saisin sieltä suomalainen rintama on perustettu, että kaikki asioita katsella, katsoisin aivan turhana pitää ne, jotka haluavat itsenäistä Suomea olla viemäs• miehiä ja aseistusta Euroopan turvallisuuden sä eteenpäin ja kehittämässä, saavat mahdolli­ takeena, kun Euroopan unioniin on tähdätty suuden saada äänensä kuuluville. niemenomaan Amerikan talousmahtia Naftaa Unioni merkitsee kontrolloimatonta valtaa, vastaan. vallan keskittämistä Brysseliin. Sen ominaisuute­ Euroopan unioni, herra puhemies, merkitsee na on, että valta kasvattaa itse itseään. Meillä on Suomelle suurta turvallisuusriskiä. Se on aivan hyvin pienet mahdollisuudet kontrolloida sitä varma asia. Se voi johtaa vielä siihenkin, jos valtaa, mitä Brysselissä meihin päin käytetään. unioniin ajaudutaan, että suomalaiset sotilaat Sitä osoittaa se, että sinne kokoontuu lobbarei­ joutuvat taas käymään Balkanilla selvittelemäs• den joukko. Minä kysyn vain vasemman puolen sä, kun suuremmat ovat ajaneet asiat umpiku­ veljiltä, onko teillä varaa kustantaa sinne lobba­ jaan. reita. Kyllä minä tiedän, että suurliikemiehet Minua ihmetyttää, herra puhemies, pääminis• pystyvät kustantamaan lobbareita Brysseliin. terin lausunto, kun hän sanoi: "Ulko-ja turvalli­ Siellä maksaa hotellihuonekin niin paljon, että suuspolitiikan osalta asettamamme tavoitteet minä luulen, että tavalliselta kansalta tipahtaa ovat toteutuneet. Suomi sitoutuu osallistumaan lapikkaista pohjat ennen Brysseliä. Tämä mer­ unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiik­ kitsee sitä, että tavallisen ihmisen tarpeet ja asiat kaan omien kansallisten ratkaisujensa pohjalta. eivät tule siellä huomioon otetuiksi, vaan ainoas­ Suomen turvallisuuden perusratkaisu on soti­ taan niiden, joilla on rahaa pistää likoon. Tämän laallinen liittoutumattomuus ja uskottava itse­ takia jokaisen demokraattisesti ajattelevan kan­ näinen puolustus. Liittymällä Euroopan unio­ salaisen on ehdottomasti äänestettävä Euroopan niin Suomi ei tästä perusratkaisusta luovu. unioniin liittymistä vastaan. Emme ole hakemassa uusia puolustusjärjestelyjä Meidän on sitten katseltava Euroopan kart­ tai turvallisuustakuita." Tämä on hirveän suju­ taa. Nyt on tapahtumassa jälleen historiallinen vasti sanottu, mutta tämä ei sano yhtään mitään. uudistuminen. Saksat ovat jo yhtyneet. Tekee Tässä myönnetään ja kielletään yhtä aikaa sama mieli kysyä, kestääkö Eurooppa kolmannen asia. Totta kai liittoutuminen, yhteiseen ulko- ja Suur-Saksan. Jos me liitymme unioniin, se mer­ turvallisuuspolitiikkaan sitoutuminen, sitoo kitsee myös sitä, että Saksan hegemonia tulee myös meidän kansallisia ratkaisujamme. Ei kai kasvamaan. Se merkitsee sitä, että me joudumme sellaista liittolaista voi olla, joka ei pysy näissä taas sidotuiksi Saksan politiikkaan. Me tulemme liittosopimuksissa. On aivan turhaa ajankulua selviytymään niin kauan, kun me saamme hoitaa tällaista sanahelinää meille tarjatakaan tällaises• suhteet naapurimaihimme itse, mutta kun siihen sa itsestäänselvässä asiassa. tulee kolmas osapuoli, ennen kaikkeajuuri Sak­ Pääministerin vastauksessa otettiin kolme sa, niin vaikeudet eivät tule loppumaan. kohtaa erikoisesti esille, ja niistä ensimmäinen Niinpä unioni muodostaa Suomelle turvalli- hyvin merkittävä oli oman talouden kuntoon 1700 61. Maanantaina 13.6.1994 saattaminen. No niin, 60 prosenttia on tätä mei­ me nyt seisomme itsenäisenä valtiona ja tämä dän markanvaihtoa keskenämme. Sitä aina nau­ eduskuntakin on täällä päättämässä yhteisistä retaan sitä toinen toistemme paidan pesemistä, asioista. Ei siitä pidä niin kevytmielisesti luopua. mutta sillä sitä vain on kihnutettu maailmassa Ei pidä väsähtää, vaikka vaikeudet ovat suuret. eteenpäin. Meidän taloutemme ei kohennu, vaik­ Meillä on kaikki mahdollisuudet elää sellaisessa ka kuinka hyvin vienti vetää, koska meidän koti­ Suomessa, jonka ei tarvitse olla pyytelemässä markkinamme ovat ajautuneet umpikujaan, ja tukiaisia Brysselistä eikä tukiaisia muualta, vaan ne ovat ajautuneet nimenomaan sitä varten, me tulemme omillamme toimeen, mutta se edel­ mikä on jo monissa puheissa todettukin, että lyttää kylläkin purjeitten reivaamista. Se edellyt­ meillä on Suomen markkaa pistetty eurokun­ tää myös valuuttasäännöstelyä. Siinä on monet toon, on pidetty yliarvostettuna, on pidetty liian sinänsä kansantaloudellisesti huonot ratkaisut matalaa inflaatiota, ja tällä tavalla on saatu ai­ tehtävä. Mutta monilla pienillä huonoillakin rat­ kaan työttömyyttä, joka kasvattaa itse itseään. kaisuilla saadaan kuitenkin kansantalous jälleen Pääministeri sanoi myös, kuinka unionissa kuntoon ja kansalaiset työhön. Työtä riittää. voidaan kehittää kestävän kehityksen perusteella Jos sillä innolla, millä Euroopan unioniin meille keskeisiä asioita. Ei kai meillä ole nyt hy­ tämä hallitus on ollut meitä viemässä, olisi etsitty vin paljoa siellä sananvaltaa, kun toisissa maissa markkinoita, meiltä menisivät kaikki tuotteet on kymmeniä miljoonia ihmisiä ja unionissa hei­ kyllä varmasti kaupaksi, sillä niin paljon on nyt tä edustavat valitut henkilöt. Meidän on turha aikaa, tupakkaa ja rahaa kulunut tämän unioni­ ruveta hevostelemaan Euroopan suurten val­ vouhotuksen yhteydessä, ja siinä on menetetty tioitten keskellä, että me nyt sitten siellä jotain kaikki mahdollisuudet. Meidän tulee muistaa ne valoa näytämme. Ainoa valo, mitä voidaan näyt• kaksi englantilaista kenkätehtaan edustajaa Af­ tää, on se, että me elämme kansallisesti sellaista rikassa. Toinen sähkötti synkkänä: "Ei kannata elämää, joka perustuu kestävään kehitykseen, ja tänne kenkiä lähettää. Kaikki kulkevat paljain että me pidämme itse itsestämme huolen, toisin jaloin." Toinen sähkötti: "Lähettäkää kenkiä sanoen olemme omavaraisia niin pitkälle kuin niin paljon kuin saatte tulemaan, kaikki kulkevat suinkin. Se on mahdollista ja tulee sitä mahdolli­ paljain jaloin." Toisin sanoen meillä on lähellä jo semmaksi, mitä tiiviimmäksi saamme pohjois­ niin paljon markkinoita, että sen vähän tuotan­ maisen yhteistyön. Sillä samalla kun vastustan non, mitä meillä on, me saamme varmasti kau­ Euroopan unionia, haluan alleviivata pohjois­ paksi. Meillä on eteviä kauppamiehiä, mutta po­ maisen yhteistyön merkitystä. Siellä on viljelty liitikkojen ei pidä ruveta kauppamiehiksi. Tässä vuosikausia ajatusta Pohjola kotimarkkina-alu­ onkin ehkä se suurin virhe, kun poliitikot ovat eena, mutta se on jäänyt enemmänkin puheiksi. ruvenneet kauppamiehiksi ja kauppamiehet jää• Onhan se toteutunutkin pitkälti, mutta meidän vät odottamaan meidän suuria ratkaisujamme. pitää tämä ottaa vielä enemmän ja intensiivisem­ Pääasia olisi, että on hyvät suhteet poliitikkojen min kehittämisen kohteeksi. Pohjola on Euroo­ kautta luotu kaikkiin maihin; kyllä kauppamie­ passa sellainen luu, että siihen ei saksalaisen eikä het sitten löytävät tiensä. Ei tarvita unionia. ranskalaisen eikä muitten hampaat pysty. Siinä Roomalainen viisaus on, että ei ole niin korkeata on meidän suuri mahdollisuutemme, ja sitä mei­ muuria, ettei kultakuormalla lastattu aasi sitä dän ei tulisi hyljätä. ylitä. Herra puhemies! Kansallisesti unionin jäse• nyys tulee merkitsemään meille kuoliniskua, ja Ed. V a n h a n e n : Arvoisa puhemies! Halli­ sen tähden näen välttämättömänä, että suoma­ tus on ED-kysymyksessä edennyt askel kerral­ laisesti ajattelevat ja Suomen parasta ajattelevat laan Suomen etua ja valinnanvapautta tavoitel­ fennofiilit kokoavat voimansa nyt näinä viimeisi­ len. Kaksi vuotta sitten olin itse toista mieltä nä kuukausina ja puhuvat selvästi, mistä on ky­ jäsenhakemuksenjättämisestä. Mielestäni silloin symys: itsenäisyyden luovuttamisesta,jotta ihmi­ olisi pitänyt pyrkiä pitämään Efta-maat kaikki set sitten osaavat tehdä ratkaisunsa. Kun kenelle EU :n ulkopuolella. Nyt myönnän avoimesti, että nyt puhuukin Euroopan unionista ja kansanää• hallituksen tuolloin valitsema linja oli oikeampi. nestyksestä, he sanovat, että kun ei tiedä, ei tiedä. Ellemme olisi olleet mukana neuvotteluissa, sai­ Emmehän me tiedä kukaan. Se on sopimus, josta simme nyt seurata sivusta, kuinka muu läntinen lähdetään eteenpäin. Mutta se on myös sopimus, Eurooppajärjestää keskinäisiä suhteitaan, ilman jossa päätösvalta on annettu muille. Se on niin että meiltä kysyttäisiin mitään. Ellei jäsenyys• monen sadan vuoden ponnistelun tulosta, että neuvotteluja olisi näiden vuosien aikana käyty, Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1701 olisi Suomessa vallinnut viimeiset kaksi vuotta ta. Ja jos kävisi niin onnettomasti, että kansalli­ jatkuva jurputus siitä, kuinka meidänkin pitäisi nen etu ja puolueettomuus joutuisivat ristiriitaan olla neuvottelupöydässä. On hyvä, että nyt meil­ keskenään, mitä itse pidän epätodennäköisenä, lä on valintamahdollisuus. Jäsenyyden ehdot on ei kansallinen etu tietenkään voisi väistyä." selvitetty, ja kansan tulee saada sanoa mielipi­ Vaikka puolueettomuudesta emme olekaan teensä kansanäänestyksessä. luopumassa ja vaikka sen sisältö luonnollisesti Erityisesti ulkopolitiikassa ja ulkoisia suhtei­ ympäristömme muuttuessa muuttuu, on tästä tamme sivuavissa taloussuhteissakin meitä suo­ Kekkosen perusajatuksesta tähänkin ratkaisuun malaisia opetettiin vuosikymmenien ajan varo­ kuitenkin hyötyä. Se hyöty on sen ymmärtämi• vaisuuteen. Ulkopolitiikassa luotettiin korkeim­ sessä, että kansallisen edun arvioinnin tulee olla man valtionjohdon arvioon siitä, mikä on kan­ pääargumentti, jolla ratkaisu joko tehdään tai sallisen edun mukaista. Sodanjälkeisen ajan jätetään tekemättä. olemme ulkopolitiikassamme onnistuneet vai­ Herra puhemies! Kansallista etua on osallis­ keissa ratkaisuissa, saman kaltaisissa ja saman tua päätöksentekoon, joka suoraan vaikuttaa tasoisissa, kuin mistä nyt lopulta on kyse. Realis­ omaan toimintaamme ja päätöksentekoon, jolla min oppi auttoi varmastikin sodan jälkeen sekä on pitkävaikutteisia seurauksia koko maan­ hakemaan että hyväksymään oikeat ratkaisut. osamme kehittymiseen. Kansallista etua on myös Samanlaista realismia Euroopan todellisuudesta olla vaikuttamassa suoraan niihin keskeisimpiin tarvitaan myös nyt. ehtoihin, jotka vaikuttavat keskeisimmän teolli­ Aika ja Euroopan asetelmat ovat muuttuneet suutemme vientimahdollisuuksiin. Erityisesti vuosien mittaan. Kylmän sodan jälkeinen puo­ metsäteollisuuden osalta vaikuttaminen sekä lueettomuutemme on määritelty sotilaalliseksi kierrätysvaatimusten sisältöihin että EU:n kan­ liittoutumattomuudeksi ja itsenäiseksi puolus­ taan puunjalostustuotteiden osasta maailman­ tukseksi. Mutta tämän rinnalle mahtuu ja pitää kaupan järjestelyissä on kansallisen etumme mu­ sisältyä huomattava määrä osallistumista eu­ kaista. Suomen tulisi tähdätä aktiiviseen rooliin rooppalaiseen yhteistyöhön ja Euroopan kehit­ ED-metsäpolitiikan hahmottelussa. Mielestäni tämiseen. Arvioni on se, että EU tulee olemaan Suomelle tulevan komissiopaikan sisältöön olisi keskeisin väline ja keskustelufoorumi lähitule• tämä sektori tavalla tai toisella sisällytettävä. vaisuuden Euroopan kehittämiskysymyksissä. Mutta pidemmän päälle myös korkean teknolo­ Tässä päätöksenteossa mukana oleminen on gian teollisuuden kannalta osallistuminen EU:n meille etu, ei uhka. teollisuuspolitiikan hahmotteluun ja laajojen Urho Kekkonen asetti usein Suomen puo­ tutkimusohjelmien päätöksentekoon on meille lueettomuuden ja sen vaalimisen elämäntehtä• keskeinen strateginen valinta, jossa jäsenyys an­ väkseen. Puolueettomuus oli Kekkoselle kuiten­ taa meille paljon enemmän mahdollisuuksia kuin kin viime kädessä vain väline kansallisen etumme ulkopuolella olo. ajamiseen. Hän ei ole enää päättämässä ulkopo­ Kansallista etua on myös osallistuminen EU :n litiikastamme, mutta ei liene silti pahitteeksi kui­ ympäristönsuojelulainsäädännön laatimiseen. tenkaan muistuttaa, miten hän lopetti keväällä Ympäristönsuojelussa me tarvitsemme maan­ 80 kirjoittamansa Tamminiemi-kirjan: "Puo­ osan laajuista yhteistyötä, jossa EU on ainoa lueettomuuspolitiikan oikeutuksen näen siinä, toimivaltaan ja päätöksentekoon kykenevä taho, että me kaihdamme kaikkea, mikä on omiaan jolla olisi myös resursseja pidemmällä tähtäimel• edistämään ristiriitoja kansainvälisessä elämäs• lä satsata myös itäisen Euroopan ympäristön• sä, ja työskentelemme kaiken sen hyväksi, mikä suojelun tulevaisuuteen. Maailman laajuisesti sovittaa selkkauksia, lähentää kansoja ja poistaa ongelmien ratkaisu edellyttää myös tällaista vastakohtaisuuksia." maanosakohtaista, riittävän tahdon omaavaa Vastakkainasettelun Euroopan jälkeen EU päätöksentekotahoa, joka voi olla tarvittaessa tähtää juuri kaikkeen tähän. Sen politiikka ei ole painostamassa muita keskeisiä vaikuttajia maail­ ristiriidassa tämän peruspyrkimyksen kanssa. massa. Kekkonen jatkaa: "Mutta puolueettomuuspoli­ EU ei ympäristönsuojelun osalta vastaa vielä tiikka ei ole eikä tietenkään voikaan olla itsetar­ varmaankaan meidän kaikkia näkemyksiämme, koitus. Se ei ole päämäärä vaan keino, jolla pyri­ mutta kaikkien uusien jäsenehdokkaiden yhtei­ tään oman maan etujen kaikinpuoliseen edistä• nen intressi on vahvistaa ympäristönsuojelun miseen. Näin ollen se perustuu kansakunnan painoarvoa EU :ssa. Ilman aktiivista jäsenyyttä ei omaan harkintaan etunäkökohtien vaatimuksis- vaikutusvaltaa ole. 1702 61. Maanantaina 13.6.1994

Vasemmistoliitto tarJOSI ryhmäpuheenvuo• yhteen. Suomen kansallinen etu on pyrkiä ylläpi• rossaan ikään kuin vaihtoehtona ED-jäsenyydel• tämään korkeaa sosiaalisen turvallisuuden ja hy­ le laajempaa kansainvälistä yhteistyötä ja mm. vinvoinnin tasoa. Tätä tasoa ei ylläpidetä perim­ toimintaa YK:n puitteissa. Ympäristönsuojelun mältään säännöksin, vaan vain reaalituotannon osalta pitää kuitenkin olla realisti ja rehellinen. avulla. Kansantaloutemme kunto ja tuottavuus Ympäristönsuojelussa tarvitaan koko maailmaa määräävät, millaiseen hyvinvointiin meillä on koskevia ratkaisuja, mutta niiden aikaansaami­ varaa ja mihin ei ole. Lama-aika on tämän meille nen neuvotellen lähes 200 valtion kesken on tus­ opettanut. Saavutettuja etuja ei ole olemassa, kastuttavan hidasta. YK:npuitteissa aikaansaa­ vaan edut on saavutettava uudestaan työtä teke­ tavat ratkaisut ovat periaatejulistuksia verrattu­ mällä, tuotteita ja palveluja myymälläjoka vuosi na niihin todellisiin päätöksiin, joita sitovina tar­ uudelleen ja uudelleen. Kerran rikas ja hyvin­ vitaan. vaiva maa voi tulevaisuudessa olla köyhä, ellei EU:ta tarvittaisiin välineenä mm. energia- ja kansantalouden perustaa pidetä kunnossa. ympäristöverojen aikaansaamiseksi ja vahvista­ Suomen tavoitteena on taloutemme perusetu­ miseksi. EU:n rinnalla toki voimme ja meidän jen turvaaminen ja sitä kautta sosiaalisen hyvin­ pitää luonnollisesti toimia laajemmin kansainvä• vointimme mahdollisimman korkea taso. Tämän lisesti samojen päämäärien hyväksi. Nämä kaksi päämäärän puolesta on tehtävä sekä työtä että toimintakenttää eivät ole toisiansa missään muo­ päätöksiä. Meidän kaltaisellemme korkean dossa poissulkevia. osaamisen, korkean koulutuksen ja korkean tek­ Kansallinen etu sisältyy myös siihen yleisen nologian maalle osallistuminen laajeneviin turvallisuuden kaikinpuoliseen parantamiseen, markkinoihin on tässä katsannossa puhdas etu, jota kuuluminen suureen, arvopohjaltaan yhte­ ja kun tässä onnistumme, ei osallistuminen näiseenjärjestelmään sisältyy. EU ei ole sotilaal­ myöskään Rahaliittoon ole meille välttämättä linen järjestö, mutta se on yksiselitteisen selkeä niin suuri ongelma kuin nyt pelätään. Jos täytäm• taloudellinen ja poliittinen realiteetti Euroopassa me Rahaliiton kriteerit, merkitsee se taloutemme ja maailmassa. Osallistuminen sen työhön antaa tasapainoa. tietyn yleisen turvallisuuden. Ulkopuoliset otta­ Rahaliittoa on oikeutetusti arvosteltu siitä, vat sen huomioon. että työllisyyden taso ei kuulu sen kriteereihin. Turvallisuusnäkökohdan kannalta olennai­ Mielestäni se kuuluu kuitenkin osin välillisesti. sinta on kuitenkin se työ, jota on tehtävä Euroo­ Rahaliiton kriteerit ovat niin tiukat, että massa­ passa vallitsevan elintasokuilun madaltamiseksi. työttömyyden oloissa niitä ei kyetä yksinkertai­ Tässäkin työssä ratkaisevinta on Itä-Euroopan sesti saavuttamaan. Muun muassa budjettiva­ maiden ja EU:n yhteistyön kehittyminen. EU:n jeelle asetettuja rajoja ja ehtoja ei voida saavut­ intressi ei voi olla ylläpitää olematonta vastak­ taa, ellei myös työllisyystilanne ole kunnossa. kainasettelua, vaan hakea kaikkia hyödyttävää Massatyöttömyys aiheuttaisi aina sellaisia häi• yhteistyötä. Suomella Venäjän naapurina voisi riöitä, joiden oloissa emme olisi kypsiä Rahaliit­ tässä työssä olla selkeä oma roolinsa, josta olisi toon. Rahaliittoon liittyvien vaikeuksien ja haas­ myös suoraa taloudellista hyötyä itsellemme. teiden rinnalla on aina muistettava, että sen kaut­ Itse epäilin tätä ratkaisua kaksi vuotta sitten ta tai sen päämäärien saavuttamisen kautta kal­ mm. siksi, että halusin, että Suomen ja Venäjän taisemme pieni kansantalous pääsisi mm. korko­ välillä olisi ollut perinteisiä erityisjärjestelyjä tason suhteen tasavertaiseen kilpailuasemaan mm. kaupassa. Nyt tiedämme sen, että Venäjä kilpailijoidemme kanssa. haluaa järjestää kauppasuhteet suoraan EU:n Rahaliittoon osallistuminen muodostuu meil­ kanssa yhtäJäisinä ehdoiltaan muiden kanssa. le ongelmaksi ,jos hoidamme omat asiamme huo­ Kauppapoliittisesti emme jäsenyysratkaisussa nosti, jos itse romutamme sen taloudellisen ja menetä mitään Venäjän suunnalla, päinvastoin tuotannollisen perustan, johon sosiaalinen hy­ mahdollisuutemme paranevat vaikkemme itse vinvointimmekin nojaa. Jos itse romutamme hy­ enää voisikaan päättää tullipolitiikastamme. vinvointimme perustan, emme pärjäisi myös• Baltian maiden kanssa neuvotteluissa löydettiin kään Rahaliitossa, mutta kun hoidamme asiam­ erityisratkaisu, joka vastaa Baltian suunnalla me kunnolla hyvinvointiamme rakentaen, pär• oleviin tavoitteisiimme. jäämme myös Rahaliitossa. Monet pelkäävät ED-jäsenyydessä sekä Ra­ ED-jäseninä meidän on otettava tällainen haliittoa että jäsenyyden vaikutusta sosiaalitur­ kansallinen haaste vastaan. On uskottava, että vaamme. Itse kytken nämä tässä nyt tietoisesti hyvinvointipalveluja ei pelasteta lakipykäliä ki- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1703 ristämällä, vaan huolehtimalla pitkäjänteisesti men puolesta. Ei taisteltu. Sen sodanjälkeen syn­ kilpailukyvystämme, joka koostuu osaamiseen tynytkin mielellään ja ylpeänä veteraaneista sa­ perustuvasta korkeasta laadusta ja siihen suh­ noo. Sodassa taisteltiin itsenäisyytemme ja länsi• teutetusta hintakilpailukyvystä. On selvää, että maisen kulttuurin ja vapauden puolesta. ED­ ED-järjestelmä ei siedä vapaamatkustajia, mutta jäsenyydessä emme näitä menetä. Päinvastoin ei Suomi sellaiseksi ole koskaan pyrkinytkään. olisimme se jäsenmaa, jonka pääkaupunkia ei Kansallinen etu sisältyy siihenkin, että jäsene• sodassa miehitetty. Me olisimme jäsenmaa, joka nä Suomen tunnettuus kasvaisi vähitellen. ED­ ei muilta apua saanut, vaan yksin taisteli niiden maissa on väärällä tavalla pyritty monopolisoi­ arvojen puolesta, jotka nyt ED:ta yhdistävät. Me maan Euroopan käsite, aivan samalla tavalla olisimme jäsenmaa, jonka edustajien olisi helppo kuin järjestö on ominut lipukseen Euroopan neu­ olla ylpeitä omasta maastaan ja sen historiasta. voston lipun. ED-maissa näkee liikaa karttoja, Jäsenyys on meille mahdollisuus yhteistyö• joista Suomi puuttuu. ED-maissa puhutaan lii­ hön. ltsenäisyyskjn on nykypäivän maailmassa kaa Euroopasta, johon kuuluu vain 12jäsenmaa• ennen muuta yhteistyötä. Meillä pitää olla kan­ ta. Jäsenyys toisi meidät paremmin esille. Se olisi sallista itsetuntoa kylliksi yhteisessä pöydässä syrjässä olevan ja pientä kieliryhmää edustavan ajaa omaa etuamme,joka on useimmiten Euroo­ maan intressissä. pan yhteinen etu. Tälle terveelle kansalliselle itse­ Me joudumme antamaan itse asiassa tasoitus­ tunnolle antaa kestävän pohjan se kansallinen ta sijaintimme ja ehkä harvinaisen kielemme ta­ herätys, joka nosti oman kulttuurimme tietoi­ kia liian paljon muille. Hyvä esimerkki on se, että suutta ja joka nosti Suomen itsenäiseksi, ja se mm. matkailun kansantuoteosuus Suomessa on puolustustahto, jolla sodan aikana kansamme noin 3 prosenttia, kun se ED-maissa on keski­ lunasti uudelleen vapauden. Me olemme kansa­ määrin 6 prosenttiyksikköä. Kiinnostuksen Suo­ kuntana itsenäinen, eikä sitä meiltä viedä. Itse­ mea kohtaan on kasvettava,ja se kasvattaisi sekä näisyys on jokaisessa meissä itsessämme, ja EU­ matkailuelinkeinoamme että lisäisi sijoittajien järjestelmässä me yhtenä jäsenmaana muiden kiinnostusta maatamme ja osaamistamme koh­ joukossa työskentelemme oman maamme edun taan. puolesta. Kansallista etua on myös nähdä se, mihin län• Arvoisa puhemies! Hallituksen EU-linja on tinen Eurooppa on vääjäämättä menossa. Yhä ollut johdonmukainen. Brysselissä on neuvoteltu useampi Efta-maista on päätymässä ED:n jäse• jäsenyydelle parhaat mahdolliset ehdot, joita on neksi nyt tai vähän myöhemmin. Me emme ole täydennetty tarpeellisilla kansallisilla ratkaisuil­ Sveitsi, jolla on varaa valita kansainväliset järjes• la. En usko, että odottamaanjääminenjäsenyys• töt ja järjestelmät, joihin se osallistuu. Meidän on ehtoja miltään oleellisilta osin parantaisi. Emme hyvä nähdä ajoissa, mikä on Euroopan suunta. edes tiedä, milloin mahdollisuus uusiin neuvotte­ Se on laajeneva ED. Suomen paikka on olla luihin aukeaisi, emmekä tiedä, olisiko siitä meille mukana Euroopan kehittämisessä. Siihen ED on mitään hyötyä. vahvin väline. Sen ohi tai yli ei maanosaamme Kun Suomi järjesti teollisuustuotteidensa koskevia ratkaisuja tehdä. Olisi itse asiassa hul­ viennin Eec-vapaakauppajärjestelyssä, saimme lua, ellemme pyrkisi samaan pöytään muiden silloin pitkiä siirtymäkausia, kuten pääministeri kanssa sopimaan asioista, jotka muussa tapauk­ tänään muistutti. Nyt, kun laaja elintarvikesek­ sessa kuitenkin syötettäisiin meille. tori joutuu siirtymään yhdessä yössä ED-järjes• Me täällä eduskunnassa tiedämme täsmälleen, telmään, ei siirtymäkautta saatu. Tämän vuoksi millaisen vaikutusmahdollisuuden nykyinen Eta tarvitaan kansallisia ratkaisuja, joiden läpivienti meille antaa. Jo nyt tämän vajaan puolen vuoden on myös itselleni kynnys jäsenyyden hyväksymi• kokemuksen jälkeen on aika tunnustaa, että Eta seen. On kuitenkin pakko ihmetellä sitä kiivaut­ jää historiallisessa perspektiivissä vain käytän• ta,joka Suomessa on syntynyt luonnollisten kan­ nölliseksi portiksi ED :n laajenemiselle. Eta on sallisten etujen puolustamisesta. On kansallinen järjestelmänä muotopuoli ja kankea verrattuna etu turvata oma ruoan tuotantomme. siihen, että Efta-maat olisivat suoraan yhden Ymmärrän kritiikin niiltä, jotka eivät piittaa suuren Euroopan yhteisön jäseninä. mitään siitä, tuotetaanko ruokamme kotimaassa Herra puhemies! Monet kansalaiset tuntevat vai ostammeko sen ulkoa. Minusta jokaisen itse­ pelkoaja epäilyksiä suurta ja tuntematonta yhtei­ näisen maan kannattaa ja pitää kuitenkin turvata söä kohtaan. Tunnetaan oikeutetusti pelkoa siitä, kotimainen elintarviketuotanto, mikä Suomen taisteltiinko viime sodissa turhaan itsenäisen Suo- oloissa merkitsee kaiken lisäksi poikkeuksellista 1704 61. Maanantaina 13.6.1994 puhtautta ja ympäristöystävällisyyttä. Tämän mutta mahdollisuudet elävän elämän todellisuu­ tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan kansallisia dessa, siinä todellisuudessa, jossa päivittäin teh­ tukitoimia, jotka eivät mitoitukseltaan ole todel­ dään yhteistyötä eri elämänaloilla yli valtioiden lakaan kohtuuttomia. ja kielten rajojen. Suurimmat kiistat ovat liittyneet siihen, miten suureksi toisaalta arvioidaan tuottajien tulevai­ Ed. P. Leppänen (vastauspuheenvuoro): suudessa saama hintataso ja toisaalta se, kuinka Arvoisa puhemies! Ed. Vanhanen otti esille sen paljon viljelyn kustannukset alenevat ED-jäse• seikan, että oli hyvä, kun suomalaiset olivat mu­ nyyden myötä. Nyt nämä arviot ovat pakostakin kana unionin neuvotteluissa. Kun miettii hieman arvioita. SDP:n ed. Paavo Lipponen syyllistyi historiaa, kun valtionpäämiehemme Koivisto, tänäänjatkamaan tätä pintapuolista yleistä syyt­ pääministeri Aho ja ulkomaankauppaministeri telyä todetessaan ilman pienintäkään erittelyä, Salolainen ilmoittivat ennen Euroopan unionin että SDP arvioi paketin olevan liian kallis ja neuvotteluja siitä, että me suomalaiset hyväk• laaja. Eikö voitaisi sopia siitä, että näihin arvioi­ symme Maastrichtin sopimuksen sellaisenaan, hin tulee kuitenkin verraten pian jäsenyyden to­ on aivan selvää, että silloin, kun menemme neu­ teutuessa varmuus? Eivät tuottajahinnat ja kus­ vottelupöytään, meillä ei ole valttia enää, koska tannukset saa jäädä edes SDP:n arvausten va­ se heitettiin näillä lausunnoilla pois. Eihän sieltä raan, vaan niiden pitää perustua todellisuuteen. mitään hyvää voi seurata. Sitä ennen ennusteista riitely on turhaa ja vie Minusta tässä on hyvin suuri ristiriita. Mones­ huomion pois itse jäsenyyden pääkysymyksistä. sa mielessä olen ed. Paavo Väyrysen kanssa sa­ Nyt SDP käyttää lama-ajan herkkiä mielialoja maa mieltä siitä, että annettiin liian helpolla pe­ yllyttääkseen tyytymättömyyttä ja käyttäen pe­ riksi neuvotteluissa. Totta kai annettiin, koska ei rusteluina ylimalkaisia vihjailuja asiassa, jonka ollut mitään neuvoteltavaa enää, kun ennakkoon vakavuus edellyttäisi päinvastoin irtautumista ilmoitettiin, että me hyväksymme. Neuvottelu­ pikkunäppärästä sisäisestä politikoinnista. valtti menetettiin. Myös keksitehtailijat ovat käynnistäneet oman mielipidesotansa. Se onkin helppoa, kun Ed. P u 11 i aine n (vastauspuheenvuoro): 10 markan keksipaketin hinnasta 30 penniä on Arvoisa puhemies! Ed. Vanhasen takinkääntö• viljelijän osuus. puheessa oli paljon mielenkiintoisia valintoja, Nyt kansalliset rivit pitäisi yhdistää ja tiivis­ mutta myös yksityiskohtia, jotka antavat aihetta tää. On tunnustettava se itsestäänselvyys, että kommentteihin. elintarviketalous joutuu kaikkein lujimmille jäse• Mikäli oikein ymmärsin, ed. Vanhanen oli nyydessä ja muun yhteiskunnan, jonka etuajäse• päätynyt arvioiunissaan siihen, että Suomi voisi nyys ensi sijassa ajaa, on tultava yhteisvastuulli­ säilyttää puolueettoman valtion statuksen Eu­ sesti tueksi. Maatalousväestön panos on ollut roopan unionin jäsenyydessä. Näinhän ei toki ole monissa historiamme vaikeissa tilanteissa ratkai­ asianlaita, ei missään nimessä. Se on tullut EU :n sevan tärkeä, ja nyt on hetki, jolloin kansallisen johtajien taholta erittäin tarkoin ilmaistuksi kes­ yhtenäisyyden nimessä tämän yhden väestöryh• kustelun eri vaiheissa. män syyllistäminen ja henkinen lynkkaus on lo­ Edelleen hän puhui ympäristöasioista maini­ petettava. tessaan maanosan laajuisen yhteistyön tarpeesta. Arvoisa puhemies! Kannatan ED-jäsenyyttä Nyt on ilmeisesti alueen suhteen tullut jokin vir­ niillä kansallisilla toimenpiteillä täydentäen,jois• he, koska eihän Euroopan unioni ole tällä hetkel­ ta hallitus on tehnyt omalta osaltaan päätöksen. lä kuin 12 valtion alue, siellä sottaisimmassa Jäsenyys ei ole Suomelle mikään pakko. Me itse osassa vielä, johon nyt ilmeisesti Itävalta on liit­ ratkaisemme, ovatko edut haittoja suuremmat. tymässä 13:ntena. Tässä suhteessa kannattaa il­ Itse arviaio kokonaisuuden selvästi puoltavan meisesti karttaan tuijottaa hieman lähiaikoina. jäsenyyttä. Siksi pidän sitä tavoitteena, johon Edelleen ympäristöasiassa hänen olisi ollut neuvottelutuloksen pohjalta kannattaa pyrkiä. mukava muistaa, että olennaiset direktiivit tar­ Uskon, että Suomen kansa harkitessaan jäse• vitsevat yksimielisen kannanoton. Silloin ollaan­ nyyttä painottaa lopulta yksityiskohtia enem­ kin jo toiveiden suhteen todella tarpeessa puhua män sitä yleistä merkitystä, jota Eurooppaa ko­ Euroopan laajuisesti eikä Euroopan unionin Iaa­ koamaan pyrkiväliä järjestelmällä erityisesti pie­ juisesti. nelle maalle on. Jäsenyyttä ei tarvitse pelätä. Sii­ Edelleen mielenkiintoinen oli keskustelun hen sisältyvät pelot ovat enemmän itsessämme avaus, halutaanko olla keskustelijana jonkun Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1705 osan vaijonkun kanssa. Itse kuulun niihin, jotka menestyksellisesti toteutettu ja eduskunta päät• haluavat jonkun kanssa eikä pienenä osasena. tänyt EU:n jäsenyydestä. Pääministeri Aho ei ottanut sanallakaan kan­ Ed. A i t t o n i e m i (vastauspuheenvuoro ): taa Suomen mahdolliseen tarkkailijajäsenyyteen Herra puhemies! Ed. Vanhasen puhe oli ylistyk­ Länsi-Euroopan unionissa, joka on siis Euroo­ sellinen. Se olisi ehkä sopinut varsin hyvinjohon­ pan unionin sotilaallinen käsivarsi, ei myöskään kin EU-intoilijoiden kesäjuhlaan. Valitettavasti presidentti Ahtisaari, joka tyytyi toistaiseksi tär• täytyy tällä tavalla sanoa, vaikka olen samasta keimmässä linjapuheessaan vain viittaamaan sii­ eduskuntaryhmästä. Pitäisi olla realisti ja nähdä hen, että päätämme aikanaan suhteestamme tosiasiat. Länsi-Euroopan unioniin Weu:hun. Vuonna 1995, senjälkeen kun valtion budjet­ Tämä olisi ollut se paikka, jossa olisi ollut timme vaje tulee olemaan noin 12-18 miljardia mahdollisuus kertoa, mitkä ovat Suomen oikeu­ markkaa, meillä tulee olemaan nykyisen sosiaali­ det ja velvollisuudet Weu:n tarkkailijajäsenenä ja turvan kanssa vaikeuksia. Tietysti tilapäisesti mahdollisesti jäsenenä. Kannattaa myös kiinnit­ voidaan ottaa lisää lainaa ja hoitaa asiat. Jos tää huomiota siihen, että ei ainoastaan ministeri siihen suuntaan ei mennä, siinä tapauksessa täy• Salolainen vaan tällä hetkellä myös ministeri tyy jälleen ryhtyä toteuttamaan säästölakeja. Sii­ Rehn käyttää terminologiaa, jonka mukaan tä asiasta ei päästä mihinkään. Puhutaan tämä• tarkkailijajäsenyys EU :n sotilaallisessa käsivar• kin asiajossakin vaiheessa selväksi, mikä on bud­ ressa on minimi Suomelle. Ilmeisesti molemmat jettitaloudellinen vajeemme vuonna 1995 Euroo­ ministeri tavoittelevat jo tällä hetkellä täysjäse• pan unionin jäsenyydessä. Ed. Väyrynen on var­ nyyttä tässä sotilasliitossa. maan asiaan tutustunut paremminkin ja sen hy­ Täysjäsenyys Weu:ssa, kuten kenraaliluut­ vin tietää. nantti Hägglund on todennut, merkitsisi sitä, että Mitä tulee Emu-järjestelmään, taloutemme on Suomi sulkisi samalla pois sotilaallisen liittoutu­ niin kapealla pohjalla vielä tänä päivänä, että se mattomuutensa. Tästä syystä vasemmistoliito ei sopeudu kiinteihin valuuttakursseihin. Mei­ välikysymyksessään katsookin, ettäjäsenyys Eu­ dän on aina tarvinnut korjata valuuttakursseilla roopan unionissa avaa pään irtautumiselle soti­ tilannettamme ja tulemme aina tätä tarvitsemaan laallisesta liittoutumattomuudesta ja myös itse­ tulevaisuudessakin niin kauan, kunnes taloutem­ näisestä puolustuksesta. me hartiat tulevat hiukan leveämmiksi. Siis ky­ Todettakoon vielä se, että ilmeisesti ed. Van­ seessä on kurinalaisuus. Jos emme pysty deval­ hasen nyt pitämä puhe oli mennyt sekaisin ed. voimaan tarvittaessa, silloin tulee sisäinen deval­ Väyrysen vanhan puheen kanssa. Näin nopeaa vaatio, palkkojen lasku jne. Siinä on omat vai­ takinkäännöstä ed. Vanhaselta ... keutensa. Siinä on myös elintason lasku samalla kysymyksessä. Näitäkin asioita pitäisi miettiä. Puhemies (koputtaa): Kaksi minuuttia, Näitä olisi kymmeniä, mutta en viitsi lähteä vastapauspuheenvuoro, ed. Laakso! enemmälti sanomaan, puutun vain ed. Vanhasen puheeseen. Pitäisi olla joskus realisti ja puhua Puh u j a : ... ei olisi odottanut, vaikka tieten­ vähän muutakin kuin ylistystä. kin puoluesihteeriehdokkuus vaatii yhtä sun toista.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Ed. R ö n n h o 1m (vastauspuheenvuoro): Uosukainen. Rouva puhemies! Ed. Vanhanen lainasi edes­ mennyttä presidentti Kekkosta ja sai varmaan­ kin sitä kautta hyvän syyn oman mielensä muu­ Ed. L a a k s o (vastauspuheenvuoro ): Rouva tokselle. Kuitenkin hallitusta ajatellen olisi ehkä puhemies! Vasemmistoliitto teki välikysymyk• parempi muistella presidentti Koivistoa. Koivis­ sensä siksi, että hallitus olisi voinut tuoda edus­ to puolustaessaan joskus hallituksen puolusta­ kunnalle tiedon mm. niistä suunnitelmista, joita mista totesi, että hän on joutunut varjelemaan hallituksella on liittää Suomi Länsi-Euroopan hallitusta sitä itseään vastaan. Luulen, että Koi­ unionin Weu:n tarkkailijajäseneksi. Ulkominis­ visto tarkoitti, että hallituksen olisi pysyttävä teri Haavisto on ilmoittanut, että eduskunta saa päättämällään linjalla. Nytjos koskaan, kun ko­ käsiteltäväkseen liittymisen heti sen jälkeen, kun rot nousevat sietämättömästi, olisi hallitusta täs• mahdollinen kansanäänestys on niin sanotusti tä muistutettava. ED-kysymystä ei kerta kaik- 1706 61. Maanantaina 13.6.1994 kiaan Viinasta lainaten saa päästää pelin politii­ maatalouspolitiikkaa vääntää enemmän jatkos­ kan kohteeksi. Maatalouden alttarille ei voida sa. kantaa rahoja yli budjetin raamien. Tästä kysy­ myksestä näyttääkin kantavan huolta vain oppo­ Ed. K a 11 i (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa sitio, ja tästä puheenjohtaja Lipposen puheen­ rouva puhemies! ED-jäsenyys on koko elintarvi­ vuoro oli hyvä esimerkki. ketaloudelle varsin raju ja kova shokki. Ilman Koivisto on myös sanonut, että Suomella on hallituksen esittämää ns. kotimaista pakettia käynyt useasti paremmin kuin olisimme ansain­ kaatuu kymmeniä, satoja elintarviketalouden neet. Voiko tämä tuurijatkua vai luottaako hal­ yksiköitä. Samalla kaatuu talonpoikia, ja mikäli litus vain tämän tuurin jatkumiseen? Mielestäni tämän kaltaista pakettia ei ole mahdollisuus laa­ ennusmerkit näyttävät huonoilta. Pelkään pa­ jalti hyväksyä ja siihen sitoutua, on tietenkin hoin, että olemme tässä suhteessa vedenjakajana. täysin selvää, että kotimainen elintarvikejalostus menettää hyvin laajalti markkinaosuutta ja se Ed. R a j a m ä k i (vastauspuheenvuoro ): Ar­ koituu sekä teollisuudelle, viljelijälle että erityi­ voisa puhemies! Ed. Vanhanen toi varsin ansiok­ sesti koko Suomen kansalle ja kuluttajille hyvin kaasti esille ED-jäsenyyteen liittyviä kansallisen kalliiksi. Kysynkin SDP:ltä ja SDP:n edustajilta: edun tekijöitä, ja erityisesti minua miellytti met­ Ovatko he valmiit tässä tilanteessa uhraamaan säpolitiikan ja metsäteollisuuden näkökulman tuhansia ja taas tuhansia työpaikkoja, jotta voi­ tuominen asiaan. Kaksi kolmasosaa metsäteolli• taisiin potkaista suomalaista talonpoikaa taka­ suuden viennistämme on nimenomaan ED-mai­ puoleen? Onko tämä oikein ja onko oikeuden­ hin, ja tässä suhteessa on tärkeätä, että kierrätys• mukaista tulevassa tilanteessa tehdä taas uusia kuitu- ja muissa vastaavissa asioissa pystymme työttömiä, jotka tulevat meidän kaikkien mak­ valvomaan jatkossa ED:n muotoutuvassa met­ settaviksi? säpolitiikassa etumme. Toinen asia on se, että hän puuttui kansallisen Ed. Ta i n a (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa tuen kysymykseen. Me tarvitsemme toki kansal­ puhemies! Näitten ryhmäpuheenvuorojen ja nyt lista maatalouden tukea, mutta siinä täytyy riit­ käytävän keskustelun perusteella herää epäilys, tää oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti suun­ että annamme kansalaisille kielteisen kuvan nattu nykyinen tukitaso. Nimittäin yhteiskunta­ koko ED-jäsenyydestä. Mielestäni tähän ei sovi moraalisesti ei voi olla oikein, että yhdelle väestö• kiistely sisäpoliittisista kysymyksistä. Täytyisi ryhmälle hallitus olisi takaamassa tulot ja sosiaa­ muistaa, mistä me todella olemme päättämässä, liturvan muuttumattomina jatkossakin samaan eli Suomen tulevaisuuden suunnasta ja ED-jäse• aikaan, kun tätä turhaan tältä hallitukselta työt• nyydestä. Kansalaiset ovat hyvin hämillään siitä, tömät ja lapsiperheet odottavat. missä tilanteessa nyt olemme, ja me eduskunnas­ Sitten itse sisältöön. Tuen rahoitus on laitettu sa olemme aika suuressa vastuussa siitä, lisääm• hyvin korkeaksi, kun vielä vuonna 2000 se on mekö me tätä hämmennystä keskusteluillamme noin 9 miljardia markkaa, ja sehän vastaa ny­ edelleenkin. kyistä maatalouden markkinointiin budjetin Ed. P. Leppänen totesi, että Suomi ei olevaa­ kautta maksettavaa nettotukea. Edelleen myös tinut Maastrichtin sopimukseen muutoksia. vuonna 1995 panostukset on hankittu kuitenkin Maastrichtin sopimus on 12 ED-jäsenmaan teke­ tämän vuoden kotimaisilla panoshinnoilla, ja mä keskinäinen sopimus. Olisi mielenkiintoista monia muita epätarkkuuksia tässä mallissa on. tietää, millä voimalla ja vallalla Suomi olisi voi­ Edelleen hyvin vakavaa meidän työllisyytem• nut vaatia muutoksia tähän muiden maiden kes­ me kehittämisen kannalta on se, että taantuvien kinäiseen sopimukseen. Me voimme vaatia siihen teollisuuspaikkakuntien tukia valutetaan maata­ muutoksia siinä vaiheessa, kun me olemme ED:n louden perusrakenteisiin, vanhakantaiseen tuki­ jäseniä, emme ennen sitä. Olisi myös erittäin mie­ järjestelmään. Tämä tulee kastautumaan meille lenkiintoista tietää, mitkä ovat ne kohdat, jotka mm. ED-tukienja oman työllisyytemme paranta­ ed. P. Leppäsen mielestä olisi pitänyt vaatia muu­ misessa. Meillä ei ole absoluuttista etua ED-mi­ tettaviksi Maastrichtin sopimuksesta, joka sen­ tassa. Meillä on suhteellinen etu, ja se liittyy tään on sopimus siitä, että Eurooppaa kehitetään siihen, että erikoistuotteilla ja maatalouden sisäi• rauhanomaiseen suuntaan edelleen ja yhteistyötä sen rakenteen, yrittäjyydenja markkinoinnin ke­ tiivistetään. Itse en ole löytänyt siitä sellaisia koh­ hittämisen kautta meillä on hyvät markkinat ja tia, joita minun pitäisi vastustaa. Kyse on hyvin kehitysmahdollisuudet. Tähän meidän pitäisi demokraattisista tavoitteista. Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1707

Me olemme sitä paitsi joissakin asioissa men­ Ia on aikaansaatu. Myönnän avoimesti sen, että neet Suomessa Maastrichtin sopimuksen ja ED­ sisältöjen suhteen olen muuttanut arvioitani mo­ maiden edelle, nimenomaan esimerkiksi poliitti­ nessa kohtaa ja jopa mielipidettäni. Itse asiassa sessa päätöksenteossa, jonka me olemme suoneet kehottaisin muitakin vastaavanlaiseen ennakko­ muiden maiden kansalaisille. ED-maat alkavat luulojensa voittamiseen tässä kysymyksessä, jos­ tästä merkittävästä kysymyksestä vasta neuvo­ sa ei pidä jäädä kerran sanotun mielipiteensä tella vuonna 1996. vangiksi. Ei pidä jäädä sen vangiksi, jonka en­ nakkoluulon on kerran ehkä esittänyt. (Ed. Pul­ Ed. T. Roos (vastauspuheenvuoro): Rouva liainen: Nuo puheet ovat tarpeen puoluesihteeri­ puhemies! Ed. Vanhanen käytti tuollaisen katu­ yHä varten!) mus- ja puhdistautumispuheenvuoron, joka oli Jäsenyyteen liittyy paljon myönteisiä mahdol­ varsin mielenkiintoinen. Edellä mainituista ri­ lisuuksia. Ne on tuotava avoimesti esille kaikkien tuaaleista johtuen siinä oli paljon hyvääkin, ku­ niiden pelkojen ja uhkailujen seassa, jotka tätä ten hän sanoo muun muassa, että sopimus ei keskustelua muutoin Suomessa sävyttävät. Minä odottamalla parane ja että maatalouden tukipa­ en ole puoluesihteeriehdokkaana, tiedoksi ed. ketti ei ole kohtuuton. Jäin odottamaan kaikkein Pulliaiselle, joten se ei liity tähän kysymykseen. tärkeintä viestiä siinä. Täällähän ja muuallakin pääministeri on sanonut, että maatalouden tuki­ Ed. L a a k s o (vastauspuheenvuoro ): Rouva paketti on selvässä kytkyssä ED-ratkaisuun. Nyt puhemies! Se, kuinka huonosti eräät kansan­ kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa ed. Zys­ edustajat seuraavat mm. hallituksen selontekoja kowicz totesi, että kokoomuksen osalta asia ei ja tiedonantoja, kävi hyvin selville ed. Tainan suinkaan vielä näin olekaan. Nyt pakostakin puheenvuorosta. Hänhän totesi, ettei Suomella fraasilla sanottuna herää kysymys, missä mielen­ voi olla muutosvaateita 12 maan keskinäiseen tilassa hallitus vastaa kysymykseen: ED tulee, sopimukseen, jossa Suomi ei ole mukana. Jos ed. oletko valmis? Odotin, että ed. Vanhanen siihen Taina olisi tutustunut pääministeri Esko Ahon olisi vastannut, koska ei hän ihan rivimiehen selontekoon, hän olisi huomannut, että tässä yh­ paikalta puhunut, kun ennen omaa presidentti­ teydessä pääministeri Aho nimenomaan totesi ehdokastaan puhui ja ennen kaikkia kolmea kes­ Suomella olevan muutostarpeita ED:n säännös• kustan presidenttiehdokasta pääsi puheenvuo­ tön suhteen. Hän nimesi tällaiseksi muutostar­ ronsa käyttämään. Vastausta emme saaneet. vealueeksi, joka tulee neuvotteluissa esille, mm. Toivoisin, että vastaus tulisi jo tämän debatin turvallisuuspolitiikan. Mutta kuten me nyt kaik­ aikana, samoin siihen, onko hallitus nyt todella ki tiedämme, turvallisuuspolitiikkaa ei näissä yksimielinen, samoin hallituspuolueiden edus­ neuvotteluissa lainkaan käsitelty. Suomi oli kuntaryhmät, ja mitä siinä tapauksessa tehdään, muutostarpeetkin,jotka pääministeri oli selonte­ jos ne eivät ole. ossaan maininnut, unohtanut kokonaan neuvot­ Ed. Kailille sanoisin, että emme potki päähän, teluissa. Neuvottelutulokseen liitettiin 21 päivä• mutta emme mielellämme myöskään ota potkuja näjoulukuuta 1993 yhteinenjulistus,jossa Suomi vastaan. En vastaa sosialidemokraattien puoles­ sitoutui Euroopan unionin ulko- ja turvallisuus­ ta laajemmin, kun sanon, että me odotamme ja politiikkaan. toivomme, että meitä kohdeltaisiin tasavertaises­ Samassa selontekopuheessaan Esko Aho viit­ ti. tasi myös niihin ongelmiin, joita mahdolliset ED:n sanktiot Suomelle saattavat aiheuttaa, ja Ed. V a n h a n e n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ katsoi, että mm. niistäkin pitäisi neuvotella. voisa puhemies! Kuten puheessani sanoin, vas­ Näistäkään ei ole itse neuvotteluissa keskusteltu. tustin kaksi vuotta sitten jäsenyyden hakemista, Ed. Vanhaselle sanoisin vielä, että kun hän mutta silloinkin totesin, että todennäköistä on, puoluesihteeriksi pyrkiessään muutti ED-kan­ että Efta-maat joidenkin vuosien kuluttua ovat taansa, niin odotan, että kun hän seuraavan ker­ hakemassa jäseneksi ja päätyvät jäseneksi. Oma ran pyrkii puoluesihteeriksi, hän varmaan muut­ tavoitteeni oli se, että Efta-maat olisivat laajem­ taa myös ydinvoimakantansa, koska sehän näyt• minkinjääneet Eta-järjestelmän varaan ja katso­ tää olevan este edetä uralla. maan, mihin ED kehittyy, ja tekemäänjäsenyys• ratkaisunsa myöhemmin. Näin ei käynyt. Nyt on Ed. P. L e p p ä n e n (vastauspuheenvuoro ): uusi tilanne, jossa avoimesti katson, minkälainen Arvoisa puhemies! Ed. Tainalle on todettava, jäsensopimus täydennettynä kansallisilla toimii- että jos neuvottelupöytään mennään tasavertai- 1708 61. Maanantaina 13.6.1994 sina neuvottelijoina, niin Suomihan olisi myös äänestyksessä johtopäätökset. Jos näin erimieli­ voinut Maastrichtin sopimukseen vaatia ehtoja. set hallitusryhmät, kokoomus ja keskusta, ovat Olisijättänyt sen auki niin kauan, kunnes muista­ tehneet yhteisen tukipaketin, jonka ed. Zysko­ kin kohdista on sovittu. Mutta tätähän ei tapah­ wicz repi auki, niin kyllä tämä hallitus ei pysty tunut, koska ennakkoon jo ilmoitettiin, että me tekemään enää tässä maassa päätöksiä. hyväksymme sen. Mitä tulee Maastrichtin sopimukseen, niin Maa- ja metsätalousministeri Pesä 1 ä: kyllä minä ainakin kannan huolta ja me täällä Rouva puhemies! Luonnollisesti tässä vaiheessa vasemmalla kannamme siitä, että menetämme pääministeri arvioi ryhmäpuheenvuorot ja arvioi itsenäisen talouspolitiikkamme. Senjälkeen Suo­ niitten sisältöä ja sitä puolta ja politiikkaa. Mutta mella ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa, kun hy­ kun pääministeri ei ole paikalla ja keskustelu käy väksymme Maastrichtin sopimuksen. Samoin vilkkaana, ehkä muutama ajatus siltä sektorilta, käy itsenäisen puolueettomuuspolitiikkamme. joka on maa- ja metsätalousministeriössä työn Jokainen tässä salissa tietää, mihin se johtaa. alla, jotta se puoli tässä vaiheessa voitaisiin kes­ Mutta sitä on vain vaikea tällä hetkellä tunnus­ kustella, jos niin halutaan. taa, kun on sitoutunut siihen junaan, jonka Salo­ Ensinnäkään en tässä puheenvuorossa enkä lainen on tällä hetkellä pannut liikkeelle hyvin keskustelussa haluaisi sinänsä puuttua syvem­ voimakkaana. mälti paljon puhuttuun pakettiin. Siitä on paljon Kokoomuksellahall on kunniakas perinne sii­ puhuttu, ja kaikilla on siihen oma kantansa, ja se tä, että pitää olla ryhmäkuri, josta kukaan ei saa ei vatkaamisella oikein muuksi muutu. Mutta poiketa. Nähtäväksi jää, miten käy keskustassa tässä on muita tekijöitä, jotka kannattaa tässä keskiviikkona. kohdin kirjata. Ensinnäkin tämä eduskunta enemmistöllään Ed. S e p p ä n e n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ on ollut hyvin johdonmukainen ainakin tähän voisa puhemies! Ed. Taina sanoi, ettei Maastrich­ asti. Ensinnäkin enemmistö oli vahvasti sitä miel­ tin sopimukseen voida saada muutoksia. Se var­ tä, että haetaan jäsenyyttä Euroopan yhteisöön. mastikin on totta. Mutta kun puhuin omassa Luonnollisesti hallitus, joka vaistosi tämän, teki puheenvuorossani suurimmasta virhearviosta, omat johtopäätöksensä ja haki jäsenyyttä. Mi­ mikä tässä yhteydessä tehtiin, niin se oli se, että nusta se on aivan luontevaa enemmistöhallituk• Maastrichtin sopimukseen liittyen mentiin sano­ selle. maan, että Suomi pyrkii mukaan Emuun ensim­ Eduskunta määritteli reunaehdot, ja useam­ mäisessä ryhmässä. Ei olisi pitänyt mennä sellai­ paankin kertaan on siitä käyty keskustelua tässä sia sanomaan ja sitoutua sillä tavalla Emu-poli­ salissa sekä myös tiedonannon muodossa otettu tiikkaan, joka tuottaa työttömiä. Ruotsi esitti sisältöihinjo kantaa. Nyt on neuvottelut käyty ja samassa yhteydessä, kun Suomi ilmoitti mene­ neuvottelutulos on tiedossa. Tämän neuvottelu­ vänsä mukaan ensimmäisessä ryhmässä, tähän tuloksen pohjalta hallitus on tehnyt omat johto­ asiaan varauman. Norja on aloittanut jälkikä• päätöksensä, omat päätöksensä ja paljon puhu­ teiskeskustelun asiasta, oliko se viisasta. Mutta tun paketin, joka liittyy tähän prosessiin. Minus­ Suomessa hallitus ja osa ED-myönteisestä oppo­ ta tähän asti kaikki on ollut hyvin johdonmukais­ sitiostakin näyttää edelleen olevan sitä mieltä, ta. että pitää mennä ensimmäisessä ryhmässä, ja se Myös on huomattava, että tasavallan presi­ on virhe. dentti on myös ollut hyvinjohdonmukainen näis• Mitä sitten tulee asiaan, että Maastrichtin - sä kysymyksissä. Hän on ollut sillä kannalla, että ed. Zyskowicz, älkää menkö vielä- sopimuk­ tulee hakea jäsenyyttä. Hän on ilmoittanut mieli­ seen ei saada muutoksia, niin haluaisin kommen­ piteenään, että olisi hyväksi, jos tämä hallitus toida ed. Zyskowiczin käyttämää puheenvuoroa, voisi viedä asioita eteenpäin ja istuisi tämän vaa­ kun hän rupesi repimään auki maatalouden tuki­ likauden loppuun. Tässäkin on minun mielestäni pakettia, mikä on minusta hämmästyttävää. Siis tietynlainen johdonmukaisuus. kokoomus hallituspuolueena ei olekaan näkö• Jos ajattelen asiaa ja katselen sitä maa- ja jään sitoutunut maatalouden tukipakettiin, sen metsätalousministerin näkökulmasta, niin nyt todisti ed. Zyskowicz. Siihen meidän ei tarvitse on sellainen tilanne, (Ed. Jaakonsaari: Erityisen suostua, jos niin haluamme. Täytyy sanoa, että johdonmukainen!) jossa on todella lyötävä jon­ kyllä tämän hallituksen päivät näyttävät olevan kinlainen kulmatolppa. Nyt on eduskunnan täs• luetut. Toivon, että tästä tehdään keskiviikon sä vaiheessa enemmistöllään ilmoitettava, mitä Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1709 mieltä se on tästä kekesta tähänastisesta ja siitä talousvalio kuntaan, sen lisäksi luonnollisesti val­ johdonmukaisuudesta sekä niistä periaatteista, tiovarainvaliokunnan verojaostoon. Nämä voi­ joilla on edetty tähän hetkeen ja miten hallitus on sivat käsitellä asiat ja tuoda ne, jos suinkin mah­ katsonut, että tästä mentäisiin eteenpäin. Nyt on dollista, taas yhtaikaa ja yhdellä kertaa eduskun­ katsomisen paikka. Ja se eduskunnan enemmis­ taan, jotta eduskunta voisi ottaa niihin kantaa. tö, joka suuntaan tai toiseen tekee päätöksen, Näin voitaisiin, jos ajatellaan maa- ja metsäta• vetää myös melkoisen pitkälle menevät johto­ lousministeriön työtä, hallituksen työskentelyä päätökset tästä eteenpäin muutoinkin, ja tähän ja eduskuntatyötä, selvitä lainsäädäntötyön kan­ luonnollisesti, jos niin tarvis vaatii, pääministeri nalta näistä asioista. Muutoin, ripottelemalla, se ja presidentti sitten ottavat kantaa. Mutta kul­ olisi erityisen vaikeaa. matolppa on nyt lyötävä. Se on nyt katsottava. Toivoisin, että käsittelyn yhteydessä syksyllä, Siitä ei päästä yli eikä ympäri, ja on edettävä jos siihen asti sitten etenemme, voitaisiin mene­ jotenkin tästä kansanäänestykseen. tellä niin, että nämä lait voisivat edetä eduskun­ Kansanäänestyksen jälkeen on toinen tilanne nassa tällaisella marssijärjestyksellä. Se tästä, ja toinen arvion paikka. Minun henkilökohtai• miten itse näen ja koen tätä prosessiaja sitä työtä, nen käsitykseni on se, että kun kansanäänestys jonka maa- ja metsätalousministeriö joutuu näi• järjestetään kerran 70 vuodessa ja sen perusteel­ den asioiden käsittelyn ja valmistelun kannalta la tulee todella suurista kysymyksistä päättää, tekemään. että on toki silloin annettava melkoinen paino ja arvo sille, mitä kansa sanoo. Eduskunta on Ed. N i k u 1a (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa valittu luonnollisesti päättämään asioista, se on puhemies! Ministeri Pesälä on tietysti aivan oi­ aivan selvä, ja päättämään myös tästä asiasta. keassa edellyttäessään, että lyödään kulmatolp­ Mutta jos se on säätänyt lain, jolla se edellyttää, pa. Valitettavasti vain yksi tolppa ei riitä vielä että kansa sanoo tässä kysymyksessä "jaa" taik­ tontin määrittelyyn, vaan se siitä voi mennä min­ ka "ei", toki se pysyy myös sen ajatuksen taka­ kälaiseksi tahansa. (Min. Pesälä: Jostain on aloi­ na, että lailla on lähtenyt tätä erityisesti kansal­ tettava!) - Jostain on aloitettava, olen samaa ta kysymään. No, se on toisen messun arvoinen mieltä. Mutta mielellään näkisi kaikki ne tolpat ja tulee vastaan, mutta tämä on minun mielipi­ mahdollisimman nopeasti. Ministeri Pesäiän ai­ teeni. katauluarvio on hyvin optimistinen, että run­ On johdonmukaista nyt eduskunnan määri• saassa kuukaudessa noin mittava paketti voitai­ tellä tietyt kantansa, koska maa- ja metsätalous• siin käsitellä. ministeriökin joutuu esittelemään tähän proses­ Vihreiden taholta on toistuvasti esitetty, että siin liittyen neljäkymmentä lainmuutosta. Sen nyt kun ratkaisun sisältö on ainakin hallituksen lisäksi joudutaan esittelemään kuusi puitelakia, tiedossa syvällisemmin kuin ehkä tässä asiakir­ täysin uusia lakeja, joista yksi edellyttää viiden jassa, joka meille on jaettu, tarvittaisiin ulko­ kuudesosan enemmistöä eduskunnasta, jotta se puolisten asiantuntijoiden arvio siitä, ovatko voitaisiin kiireellisenä saada voimaan. Tämän li­ lähtöluvut ja johtopäätökset todella oikeassa. säksi on kuruottava kaksikymmentäviisi lakia. Luotan kyllä maa- ja metsätalousministeriön Sen tähden tulisi edetä minun ymmärrykseni asiantuntemukseen arvioida maatalouspolitiik­ mukaan niin, että nyt eduskunnan päätöksen kaa. Silti runsas kuukausi, ministeri Pesälä, nel­ jälkeen, jos eduskunta äänestää tälle hallitukselle jänkymmenen lain ja kuuden puitelain käsitte• "jaa", maa- ja metsätalousministeriö luonnolli­ lyyn on kohtuuttoman lyhyt. Ne asiat pitäisi sesti pyrkii sellaiseen lopputulokseen, että näit• saada jo kesäkauden alkaessa asiantuntijaval­ ten lakien sisältö ainakin ja mieluiten nämä lait mistelun kohteeksi ja sitten palata asiantuntija­ kokonaan olisivat ainakin voimaantulosäännös• raporttien ja lakiesitysten kanssa valiokunnan tä lukuunottamatta hyvin pitkälle lukkoon lyö• käsittelyyn. tyjä ennen kansanäänestystä. Näinhän on sovit­ Tämä olisi todella sellaisen tontin paalutta­ tu. mista, jolle voidaan ratkaisu rakentaa niin, että Jotta se voisi tapahtua, tulisi eduskunnalle se kestää myös eduskunnan voimasuhteiden antaa nämä lait yhtenä pakettina, ja se annettai­ mahdolliset muuttumiset jatkossa. Mikään siin eduskunnalle syyskuun alussa, 6 päivänä, eduskunta eikä mikään hallituskaan ei voi sitoa kun budjettikin annetaan eduskunnalle. Lait voi­ seuraajiensa käsiä. Jos paketista halutaan kes­ taisiin keskustella yhtaikaa ja lähettää valiokun­ tävä, on pakko saada siitä sellainen, että myös tiin. Pääsääntöisesti ne menisivät maa- ja metsä- opposition puolella siihen voidaan tuntea luot- 1710 61. Maanantaina 13.6.1994 tamusta ja uskoa, että se on välttämätön ja tar­ kettiin jotenkin periaatteellisesti, joka sitten tu­ peellinen. lee, niin kuin ministeri Pesälä kertoi, neljänkym• menen lain muodossa tänne, jotka lait pitää hy­ Ed. K a 11 i o m ä k i (vastauspuheenvuoro ): väksyä normaalijärjestyksessä tai hylätä. Mitä Arvoisa puhemies! Ministeri Pesäiän johdonmu­ sitoutuminen tämmöiseen pakettiin oikeastaan kaisuuspuheenvuoro osoitti ainakin yhden asian tarkoittaa? Onko se pelkkä julistuksenomainen eli keskustan epäjohdonmukaisuuden sanojen sitoutuminen? Sehän ei voi tarkoittaa sitä, että tasolla. Ministeri oli sitä mieltä, että tästä nyt sitoudutaan jokaiseen lakiin etukäteen, sen hy­ edetään johdonmukaisesti kansanäänestystilan• väksymiseen. teeseen. Samaan aikaan keskusta haluaa kytkeä maatalouden tukipaketin kansanäänestyksen Ed. V i s t b a c k a (vastauspuheenvuoro): osaksi, jota se ei missään tapauksessa ole, vaan Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoista kuulla kansanäänestyksessä päätetään Euroopan unio­ ministeri Pesäiän kannanotto, jossa hän oman nin kanssa neuvotelluo sopimuksen kohtalosta. tulkintani mukaan sitoi tukipaketin hyvin lähei• Siihen ei kuulu maatalouden kansallista tukipa­ sesti neuvottelutulokseen ja vastoin, mitä ed. kettia hallituksen osoittamassa muodossa. Kalliomäki esitti. Itse olen hyvin pitkälle ministe­ Ed. Zyskowicz aikaisemmin oli retorisella ta­ rin kanssa samaa mieltä. Mikäli minä olen ym­ solla hyvinkin johdonmukainen. Epäilen kuiten­ märtänyt oikein sopimustekstin, siellähän ni­ kin, että käytännössä tapahtuu juuri sillä tavalla, menomaan puhutaan kansallisesta tuesta. (Va­ että kokoomuksen retorinen johdonmukaisuus semmalta: Ei määrästä!) - Ei määrästä, mutta muuttuu käytännön epäjohdonmukaisuudeksi nimenomaan kansallisesta tuesta.-Nyt hallitus ja keskustassa tapahtuu päinvastaisesti: Se käy• on tehnyt esityksensä kansallisesta tuesta. Minis­ tännön tasolla mennen tullen ja johdonmukai­ teri täällä kertoi, minkälaisia lainsäädäntömuu• sesti nujertaa kokoomuksen. toksia se edellyttää. Tässä mielestäni ministeri on aivan oikeassa, eli sopimusteksti tarkoittaa sitä, Ed. R y y n ä ne n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ että voidaan tehdä hallituksen puitteissa oma voisa puhemies! Ministeri Pesälä korosti aivan kansallinen tuki paketti, jonka eduskunta ratkai­ oikein sovittua marssijärjestystä ja kansanäänes• see. tyksen merkitystä, kun kerran eduskunta itse on Arvoisa puhemies! Aikataulu - ed. Nikula­ tässä tärkeässä asiassa päättänyt kansan mielipi­ kin sanoi-se että paketti olisi ennen kansanää• dettä kysyä. nestystä jo jotakuinkin valmis myös eduskunnas­ Haluaisin kuitenkin kysyä: Eikö kansanvallan sa, on kyllä aika optimistinen, ja epäilen sen kannalta voi syntyä aika ongelmallinen tilanne, onnistumista. jos Suomen kansanäänestyksen jälkeen Ruotsin Arvoisa puhemies! Sitten ministeri totesi siitä, tulos on erilainen kuin omamme? Eikö Ruotsin että kun neuvoa-antava kansanäänestys järjeste• päätös kuitenkin ole yksi merkittävä vaikuttaja tään, se olisi edustajia sitova. Mielestäni, kun esimerkiksi siinä, millaiseksi Eta muodostuu päätös kuitenkin edellyttää vähintään kahden vaihtoehtona, jonka varaan Suomi mahdollisesti kolmasosan enemmistöä, niin jos se on vajaan jäisi? Eli ratkaisuun vaikuttavaa oleellista tietoa prosentin enemmistö tai vähemmistö puoleen saadaan vasta kansanäänestyksen jälkeen, ja kui­ taikka toiseen, kyllä sillä on ainoastaan laajan tenkin eduskunta lopullista päätöstä tehdessään mielipidemittauksen arvo. joutuu tämänkin tiedon ottamaan huomioon. Ed. V ä y r y n e n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ Ed. A n d e r s s o n (vastauspuheenvuoro ): voisa puhemies! Minäkin joudun tarttumaan Arvoisa puhemies! Arvostan kovasti, että minis­ korkeasti kunnioittamani maa- ja metsätalous• teri Pesälä on edes täällä vastaamassa kysymyk­ ministerin puheenvuoroon, kun hän korosti niin siin. Välikysymys kuitenkin tehtiinjuuri siitä läh• voimakkaasti hallituksen toiminnan johdonmu­ tökohdasta, että nyt voitaisiin puhua muista kaisuutta tässä asiassa. Minusta se ei ole, ikävä asioista. Nyt se menee taas maatalouteen, mikä kyllä, ollut johdonmukaista, sillä ennakkoonjä• minusta on hieman outo asia. senyyssopimukselle asetettiin reunaehdot ja sit­ Mutta kun maatalousministeri on paikalla, ten tehtiin sopimus, vaikka näitä ehtoja ei voitu­ totean, että olen viikkokausia itsekseni miettinyt kaan täyttää. Tämän vuoksihan meillä nyt on tätä maatalouspakettia, mitä se oikeastaan tar­ suuria vaikeuksia tässä kotimaisessa paketissa, koittaa, että sitoudutaan sellaiseen maatalouspa- koska itse jäsenyyssopimus on niin huono, eli en Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1711 voi yhtyä siihen arvioon, että hallitus olisi toimi­ savallan suurin maanviljelijä? Ja mikä on asian­ nut johdonmukaisesti, vaan se on toiminut tällä tuntemus Arsenalissa hoitaa tätä kansallisomai­ kohden epäjohdonmukaisesti. suutta? Vai onko se lopetustie,jolloin esimerkiksi Muilta osin säästäisin sanottavani varsinai­ maaseutuelinkeinopiiri rupeaa ilmoittelemaan, seen puheenvuoroon, jonkatoivonvoivani käyt• että lähikuukausien aikana olisi syytä lopettaa tää en niin kaukaisessa tulevaisuudessa. viljelytoiminta. Vai onko se jokin kolmas tie? Muttajoka tapauksessa tähänjohdonmukaisuu• Ed. Z y s k o w i c z (vastauspuheenvuoro ): teen tarvitaan myös tämän laatuinen olennainen Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Pesälä pu­ johdonmukaisuus. heenvuorossaan käsitteli kansanäänestyksen ja kansallisen tukipaketin välistä yhteyttä. Täällä Ed. M. Laukkanen (vastauspuheenvuo­ keskustelussa ed. Seppänen ja ed. Kalliomäki ro): Arvoisa puhemies! Hyvin erikoista on kyllä ovat viitanneet käyttämääni kokoomuksen ryh­ tämä keskustelu, jossa pohditaan, kuuluuko mäpuheenvuoroon ja siihen, että olisin siinä, ku­ kansallinen elintarviketalouden sopeutuspaketti ten ed. Seppänen väitti, repinyt auki tämän kan­ liittymissopimukseen, neuvottelusopimukseen sallisen tukipaketin tai, kuten ed. Kalliomäki to­ vaiko ei. Minusta on päivänselvää, että se kuu­ tesi, ollut johdonmukainen, mutta kokoomus luu. Perustuslakivaliokunta mietinnössään kos­ käytöksessään epäjohdonmukainen, jos oikein kien ED-kansanäänestyslakia kirjoitti hyvin sel­ ymmärsin. Siihen, mitä ryhmäpuheenvuorossani västi kantanaan ulos, että neuvottelutulos mer­ sanoin, ei ole mitään lisättävää eikä siitä ole mi­ kitsee Suomen mukaanmenoa ED:n yhteiseen tään pois otettavaa. Olen halunnut todeta eräät maatalouspolitiikkaan sekä pitää sisällään mah­ keskeiset lähtökohtamme: dollisuuden maksaa kansallista tukea. Kysymys Ensinnäkin varsinainen Suomen ED-jäsenyys ei tietenkään ole markkamääristä eikä paketin ja toisaalta kansallinen tukipaketti ovat mitta­ aineellisesta sisällöstä, mutta tämä pitää sisäl• suhteiltaan aivan eri mittaluokan asioita. Sekä lään kansallisen sopeutumispaketin rakenteen. merkitykseltään että pysyvyydeltään maamme Silloin on aivan selvää, että kun mennään kan­ jäsenyys Euroopan unionissa on historiallinen, sanäänestykseen syksyllä, kansalaiset ottavat useaksi vuosikymmeneksi eteenpäin tehtävä rat­ kantaa tähän kokonaisuuteen. Tämä on juuri kaisu, kun taas tämä ns. kansallinen tukipaketti sitä reunaehtopolitiikkaa, joka eduskunnan yh­ on kuitenkin viime kädessä lähinnä normaalia teisellä tahdolla tai ainakin suuren enemmistön kotimaista tulonjakopolitiikkaa. tahdolla silloin kirjoitettiin (Ed. Kalliomäki: Edelleen olen todennut, että varsinaisessa Hyvä kun korjasitte!)- siinä oli ed. Kalliomäki• kansanäänestyksessä Suomen kansa äänestää kin mukana - kun jäsenyyshakemus jätettiin. ED-jäsenyydestä, ei tästä tukipaketista. Tuntuu siltä, että ed. Kalliomäkijoukkoineen on Kolmanneksi olen todennut sen seikan, että nyt selkeästi yhteisestä tahdosta irtautumassa. nykyinen tukipaketti on syntynyt tämän halli­ Se, mitä ryhmäpuheenjohtaja Zyskowicz tääl• tuksenja tämän eduskunnan näillä voimasuhteil­ lä puhui, on aivan käsittämätöntä puhetta tässä la. Voimasuhteet muuttuvat, hallitukset muuttu­ vaiheessa, kun valmistaudutaan hankkimaan sel­ vat, eikä kukaan voi tänä päivänä tietää, minkä• vää enemmistötukea tästä salista, jotta Suomi lainen maatalouden kansallinen tukipaketti voi viedäjohdonmukaisella tavalla tämän suuren meillä on edessämme esimerkiksi kolmen vuoden ED-ratkaisun satamaan. Kyllä se on vastuutonta kuluttua. puhetta toisen hallituskumppanin ryhmäpu• heenjohtajalta. Ed. P u 11 i a i n e n (vastauspuheenvuoro ): Tässä mielessä ministeri Pesäiän viitoittama Arvoisa puhemies! Ministeri Pesälä on kyllä ollut kanta sen suhteen, että hallitus näkee tämän ko­ eräässä mielessä johdonmukainen. Aikaisem­ konaisuutena - tästä hallitus on saanut myös missa yhteyksissä hän on todennut, että vaikka oikeuskanslerin kannanoton, joka on myöntei• nyt tällä kansallisella tukipaketilla miljardeja nen- on ainoa oikea lähtökohta. joudutaan maatalouteen ohjaamaan, niin siitä huolimatta 5 000 tilaa vuodessa lopettaa toimin­ Ed. H ä m ä 1 ä i n e n (vastauspuheenvuoro ): tansa. Minä olisinkin kysynyt arvoisalta ministe­ Arvoisa puhemies! Ministeri Pesäiän kaavailema riltä: Mitenkä tämä homma on aiottu hoitaa? aikataulu ja kytkentä mielestäni uhkaavat vaka­ Onko se konkurssitie, jolloin ne menevät ehkä vasti vaarantaa koko kansanäänestyksen tulok­ Arsenalin piikkiin ja Arsenalista tulee tämän ta- sen. Mittavien lakipakettien käsittely täällä edus- 1712 61. Maanantaina 13.6.1994 kunnassa niin nopeassa aikataulussa kuin minis­ pelkkää maatalouspolitiikkaa puhutaan koko teri kaavaili on jo sinänsä kyseenalaista. Mutta syksyn silloin, kun eduskunta kokoontuu nor­ ennen kaikkea pelkään sitä, että jos kansanää• maaliaikaan syyskuussa. nestyksen alla kansalaisten koko huomio keskit­ tyy kiistelyyn tästä ministerin maatalouspaketis­ Ed. S a s i (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa pu­ ta, käy niin, että mittavajoukko ED:hun myön• hemies! Ed. Väyrynen sanoi, että johdonmukai­ teisesti tähän saakka suhtautuneita kansalaisia sista syistä hän ei voi kannattaa ED-jäsenyysso• lopullisesti kyllääntyneinä näihin maataloustu­ pimusta, koska kaikkia neuvottelutavoitteita ei kiaisiin päättääkin tämän ainoan syyn takia ää• saavutettu. Eduskunta asetti aika tiukat neuvot­ nestää ED-äänestyksessä vastaan. telutavoitteet myös Eta-sopimukselle. Ei niitä• On kohtuutonta, että niin kansanäänestykses• kään neuvottelutavoitteita saavutettu, mutta sii­ sä kuin tässä välikysymyskeskustelussakin kyt­ tä huolimatta ulkoministeri Väyrynen esitti edus­ ketään toisiinsa sekä ED-jäsenyys että maatalo­ kunnalle, että Eta-sopimus kuitenkin hyväksyt• uspaketti ja, niin kuin nytkin, hallituksen luotta­ täisiin. Sanon, että ED-sopimuksessa selvästi mus. Mikä on sitten johtopäätös tämän keskus­ paremmin neuvottelutavoitteet saavutettiin kuin telun lopputuloksena käytettävistä äänestyksis• Eta-sopimuksessa. tä? Onko se luottamus hallitukselle, onko se luot­ Ed. M. Laukkasen mielipidettä siitä, että kan­ tamus ED-jäsenyydelle? On mielenkiintoista sanäänestyksessä äänestettäisiin muustakin kuin nähdä, miten tullaan spekuloimaan lopputulok­ ED-sopimuksesta, en voi ymmärtää. Itse kysy­ sen kanssa. myksessäja muutenkin on kyse vain siitä, hyväk• Ministeri Pesätälle tietysti tunnustus siitä, että syvätkö Suomen kansalaiset Suomen valtion ja hän on ainoana ministerinä asettunut täällä ED :n jäsenmaiden välisen sopimuksen, vain siitä ikään kuin susien syötiksi. Tuskin koskaan on on kysymys. Kaikki muu, mikä liittyy meidän pääministerin asema ollut niin vaakalaudalla, kansalliseen lainsäädäntöömme, on esillä jokai­ kuin se on tämän keskustelun yhteydessä. Siitä sissa eduskuntavaaleissa, joissa kansa ottaa kan­ huolimatta pääministerillä ei ole ollut aikaa osal­ taa niihin edustajiin, joita se eduskuntaan valit­ listua täällä keskusteluun ja kuunnella kansan­ see, ja tätä kautta lainsäädäntöä voidaan nor­ edustajien mielipiteitä. Ministeri Pesälä on aino­ maalissa järjestyksessä muuttaa. ana jätetty tänne vastaamaan. Demarit puhuvat täällä paljon maatalouspoli­ tiikasta. Valitettavasti heidän toimintansa on Ed. 0. 0 j a 1 a (vastauspuheenvuoro ): Arvoi­ vain puhetta. Sen sijaan kokoomus saa näissä sa puhemies! Pääministeri Ahohan täällä jo pu­ asioissajotakin aikaiseksi. (Naurua vasemmalta) heenvuorossaan totesi aikaisemmin, että nimen­ Maa- ja metsätalousministeriön papereissa oli omaan kansallisiin toimiin liittyvät lait on tarkoi­ tavoitteeksi asetettu se, että Suomessa maatalo­ tus hyväksyttää eduskunnalla vielä ennen kan­ ustuotanto maksimoitaisiin. Kokoomuksen an­ sanäänestyksen toimittamista. Ministeri Pesäiän siosta tämä kohta poistettiin, ja sanon, että sillä puheenvuorohan valaisi tätä asiaa lisää, jolloin säästettiin suomalaisille veronmaksajille erittäin on aivan selvää, että paitsi että olemme viimeisen paljon rahaa. vuoden ajan ED-ratkaisun yhteydessä keskustel­ Hallitus on periaatepäätöksessä lähtenyt sii­ leet ainoastaan maataloudesta, koko syksy tulee tä, että hyväksyttäisiin kaikki maatalouspoliit­ olemaan puhtaasti pelkkää maatalouspolitiik­ tinen lainsäädäntö eduskunnassa ennen kan­ kaa. Se kävi nyt aivan selväksi. En minä yhtään sanäänestystä. Ministeri Pesälä selvitti, kuinka ihmettele sitä, että keskustapuolue haluaa ni­ suuri lakipaketti on kyseessä, ja täytyy sanoa, menomaan tuoda maatalousratkaisun yhtenä la­ että luulen, että tulee aika suuria teknisiä ongel­ kiesityksenä eikä, niin kuin ministeri totesi, ri­ mia noin runsaan kuukauden aikana käsitellä pottelemalla sen, kun nyt jo on nähtävissä, että koko lakipaketti. Olen sitä mieltä, että olisi tar­ hallituspuolueista kokoomus vain vaivoin pysyt­ koituksenmukaista ja hyvä, että ne lait käsitel• telee ruodussa mukana. Jos keskiviikkona halli­ täisiin salissa sekä mennen että tullen yhtäaikai• tus saa luottamuslauseen, niin on aivan selvää, sesti. Mutta uskon sen olevan riittävää, että sii­ että piteleminen syksyllä on huomattavasti vielä hen mennessä, kun jäsenyys eduskunnassa hy­ vaikeampaa. väksytään, tuo maatalouspoliittinen lainsää• Mutta aivan kuten ed. Hämäläinen totesi, niin däntö olisi hyväksytty. syksyllä tilanne kyllä kansalaisten kannalta Vielä demareille haluan todeta, että valitetta­ kääntyy aivan toisenlaiseksi, jos ajatellaan, että vaa on se, että demarit eivät tulleet maatalouspo- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1713 litiikassa neuvottelupöytään eivätkä voineet saa­ taan ja sieltä Suomeen päin, olisi vain viisasta vuttaa millään tavoin omia tavoitteitaan, jotka tehdä sellainen järjestely, koska se asioiden hoi­ eivät minulle ole tähän päivään mennessä vielä don kannalta on parempi. edes kirkastuneet. Tässä yhteydessä ja lopuksi toteaisin, kun ed. Zyskowicz totesi, että asiat ovat muutettavissa, Maa- ja metsätalousministeri Pesä 1 ä : että niin kuin itse sanoin äsken, eduskunnan yk­ Rouva puhemies! Aivan lyhykäisesti ensinnäkin sinkertaisella enemmistöllä voidaan muuttaa la­ ed. Väyryselle. Nimenomaan korostin sitä, että keja. Sillä voidaan myöskin muuttaa sellaisia la­ eduskunta on ollut erittäin johdonmukainen. keja, jotka liittyvät rajasuojaan. Olisin kovasti Nimenomaan eduskunta on ollut erittäin joh­ mielissäni, jos tässä salissa voitaisiin varsin laa­ donmukainen, enkä sanonut sen enempää enkä jasti hallituksen puolella samalla tavoin kuin var­ sen vähempää suuntaan tai toiseen. masti oppositiossakin mietiskellä myös tämä rea­ Ed. Andersson kysyi, miten on mahdollista, lismi, koska sen rajasuojan takana ohrakilon hin­ että näin tehdään. Se on vain niin; jotta se olisi ta on 31 penniä. jotenkin mahdollista, on tehtävä niin. On muu­ tettava 40 lakia. Muistan, kun olin johtamassa Ministeri K a n k a a n n i e m i : Arvoisa pu­ muutama vuosi sitten puhetta ja käsiteltiin laki­ hemies! Itsenäisten kansakuntien taloudellinen pakettia, jossa uusittiin rikoslakia, sen ensim­ ja poliittinen yhteistyö on tärkeää ja välttämä• mäistä osauudistusta. Vajaassa kahdessa tun­ töntä. Tällaista yhteistyötä on Suomikin menes­ nissa löin läpi toisessa käsittelyssä 75 lakia, niin tyksellisesti harjoittanut jo vuosikymmenten että kyllä eduskunta silloin, jos se lähtee työtä ajan. Yhteistyön ei pidä kuitenkaan mennä liian tekemään, aika pitkälle pystyy asioissa veny­ pitkälle, yhdentymiseen asti. Näin kuitenkin on mään. käymässä Euroopassa. Tällainen kehitys ei ole Toisaalta kun äsken totesin, että lait tuotaisiin kansojen edun mukaista. Kielten, kulttuurien, pakettina ja käsiteltäisiin valiokunnissa ja sitten uskontojen ja historiallisten taustojen suhteen taas kerralla salissa, niin jollemme välttämättä hyvin erilaisia kansoja ei ole viisasta yhdentää. tahdo päivästä toiseen puhua maatalouspolitiik­ Lopputulos on onnettomuus kaikille. kaa, ei niin ole pakko tehdä. Ne lait voi puhua Kannatan taloudellista ja poliittista yhteistyö• kahdessa päivässä: silloin, kun ne lähetetään va­ tä kansakuntien itsenäisyyden pohjalta. Talou­ liokuntaan ja kun ne valiokunnasta palaavat. dellinen yhteistyö voi tapahtua kahdenvälisin Mutta jos on halua puhua, niin eihän sitä voi mutta myös monenkeskisin kansainvälisin sopi­ estää. Jos asiassa pysyy, niin edustajallahan on muksin. Tällaisia on lukuisia, ja Suomikin on oikeus puhua vaikka kuinka ja paljon, mutta ollut niiden piirissä jo vuosien ajan. Viimeksi on pakko ei ole. solmittu Eta-sopimus. Tällä linjalla on hyvä jat­ Toivoisinkin, että voitaisiin näihin asioihin kaa. Eta-sopimusta voimme toki pyrkiä paranta­ ottaa sellainen asenne, että jos kerran päädymme maan. siihen, että jatkamme ja tämä hallitus jatkaa tätä Poliittinen yhteistyö rauhan, ihmisoikeuksien, työtä, niin hyväksyisimme ne asiat, jotka liittyvät ympäristönsuojelun ja kansainvälisen solidaari­ aivan tämän asian tekniseen suoritukseen, jotta suuden edistämiseksi on tarpeen ja välttämätön• voimme vuoden alusta lähteä soveltamaan sellai­ tä. Rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi paras sia asioita, joita EU edellyttää. Ei siinä ole kysy­ ja meille suomalaisille erityisen kunniakas me­ mys hivenenkään vertaa mistään sen kummem­ nettely on Etyk-prosessin edistäminen Euroo­ masta politiikan teosta, vaan siitä että järjestelmä passa. Tuo presidentti Urho Kekkosen aikaan­ voisi olla kunnossa, kun ED-ratkaisu vuoden­ saama hanke kattaa koko Euroopan. Nimensä vaihteen jälkeen koittaa. mukaisesti se edistää Euroopassa itsenäisten val­ Senkään puolesta siinä ei ole mitään kummal­ tioiden keskeistä turvallisuutta ja yhteistyötä il­ lista eikä munkkilatinaa, että ne ovat eduskun­ man sotilaallista liittoutumista tai poliittista yh­ nan yksinkertaisen enemmistön varassa säädet• dentymistä. Se ei sulje ketään pois. täviä lakeja, jotka samalla tavoin voidaanjatkos­ Ihmisoikeuksia ja kansainvälistä solidaari­ sa samalla enemmistöllä, jos niin halutaan, myös suutta voimme parhaiten edistää mm. YK:n ja muuttaa. Ainoastaan tämä ulkopuolinen rahasto Euroopan neuvoston kautta. Ympäristökysy• edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä, ja kun myksiä voimme tehokkaimmin ratkoa kansain­ sekin niin oleellisesti asioiden hoidon kannalta välisen yhteistyön puitteissa mm. Unced-proses­ liittyy rahaliikenteeseen Suomesta EU:n suun- sin ja muiden vastaavien kautta.

108 249003 1714 61. Maanantaina 13.6.1994

Kaikissa nmssa yhteistyömuodoissa voivat yhtään mitään. Olen pysynyt vaalilupauksessani kansakunnat, myös Suomi, pitää halutessaan ja hallitusohjelmassa. En näe vieläkään kansam­ omaehtoisen poliittisen linjansa. Ulko- ja turval­ me edun mukaisena liittymistä unioniin. lisuuspolitiikan osalta meille viisain linja on Mielestäni paras vaihtoehto on, että Suomi, puolueettomuus, siitä meillä on vain hyviä koke­ Ruotsi ja Norja jättäytyisivät yhdessä Euroopan muksia. Lausunkin syvän kunnioitukseni presi­ unionin ulkopuolelle. Yhteistyötään lisäten denttejä Paasikivi ja Kekkonen kohtaan. nämä kolme Pohjoismaata voivat itsenäisyyten• Kysymys Suomen liittymisestä Euroopan sä säilyttäen turvata omien kansojensa hyvin­ unioniin on erittäin tärkeä ja kauaskantoinen. voinnin ja olla mm. sosiaalisissa, taloudellisissa, Liittyminen veisi yhä syvenevään taloudelliseen ympäristöpoliittisissa ja kehitysyhteistyökysy• ja poliittiseen yhdentymiseen yhteistyön sijasta. myksissä siunaukseksi koko ihmiskunnalle. En pidä tällaista yhdentymistä kansamme edun Olemme vakavan päätöksen edessä. Myön• mukaisena. Todellinen taloudellinen ja poliitti­ nän, että minulle tämä on syvä omantunnon ky­ nen valta Euroopan unionissa ei kuulu sen parla­ symys. Minun turvani ei ole suurissa organisaati­ mentille eikä edes komissiolle tai ministerineu­ oissa eikä yhdentymisessä, vaan se on suurem­ vostolle. missa käsissä, joihin haluan myös koko kan­ Katson, että todellinen valta on ylikansallisilla saamme ohjata. Totean, kuten tasavallan presi­ markkina voimilla, suuryrityksillä. Niitä kiinnos­ dentti Ahtisaari jokin aika sitten tuosta vierestä: taa lähinnä vain taloudellinen tulos. Pelkään, "Jumala Suomen kansaa siunatkoon." että sen kasvattamiseen pyritään jopa ihmisen ja ympäristön kustannuksella. Ihmisen kustannuk­ sella se uhkaa tapahtua siten, että sosiaaliturva Ed. Moilanen merkitään läsnä olevaksi. ajetaan alas, suostutaan pysyvään suurtyöttö• myyteen ja palkkatason polkemiseen, sekä ym­ päristön kustannuksella tinkimällä riittävän kor­ Ed. R ö n n h o 1 m (vastauspuheenvuoro ): keista normeista. Ahneus ja itsekkyys, nuo ihmi­ Arvoisa puhemies! Ministeri Pesälä tosin lähti sen yleisimmät synnit, määräävät valitettavasti pois, ja vastauspuheenvuoroni koskee hänen tahdin. esittämäänsä näkemystä. Minulle tuli siitä aivan Mitä Euroopan unioniin liittymisen kotimai­ väistämättä mieleen Maamiehen tietolaari, jossa siin vaikutuksiin tulee, on selvää, että elintarvike­ kysyttiin: "Paalutinko väärin? Nimimerkki: Toi­ talous eurohintoihin kertarysäyksellä siirtymisen sen tontille paaluttanut." ja kohtuuttoman lyhyen sopeutuskauden joh­ Hallituksen maatalouspolitiikka on nyt nimit­ dosta ajautuu mittaviin vaikeuksiin kotimaisesta täin tyypiltään ja tavaltaanjuuri sellaista, että ne paketista huolimatta. Kotimainen tukipaketti on paalut tahtovat osua aina kuluttajien, veronmak­ veronmaksajille kallis ja velkaannuttaa lähivuo• sajien, suuntaan. Nyt kun alkoholiministeri ja sina valtiota raskaasti. Tästä huolimatta se ei myös ministeri Pesälä viittasivat siihen, että kan­ turvaa suomalaisille kotimaista puhdasta ruokaa sanäänestys on aiemman kieltolakiäänestyksen eikä työtä suurelle joukolle maataloudessa ja jälkeen seuraava, ehkä tähän hyvin sopii siltäkin elintarviketeollisuudessa. Maaseudun alasajo alalta vertaus: maataloudessa meillä on se paha uhkaa kiihtyä ja työttömyys pysyä korkeana. vika, että siellä tosiaankin ovat asiat vähän sillä Sain hallituksessa aikaan elintarvikkeiden ar­ tavalla kuin pahasti alkoholisoituneella, että vonlisäveroprosentin alentamisen 17 prosent­ kohtuus on aina liian vähän. Jos siellä kohtuu­ tiin. Tämä helpottaa köyhimmänkin kansan­ teen oltaisiin valmiit, uskon, että eduskunnassa osan jokapäiväisen ruoan saantia tulevaisuu­ olisi paljon helpompi päästä näistä asioista yh­ dessa. Veikaisten viljelijöiden asemasta sen si­ teisymmärrykseen. jaan olen hyvin murheellinen. Siinä ei päästy Viime viikon sunnuntaina, ministeri Kan­ riittävän pitkälle. Kotimainen paketti on tältä kaanniemi, oli sellainen sana kirkossa kai päivän osin riittämätön. evankeliumissa, että pitää oppia luopumaan. Arvoisa puhemies! Maaliskuun puolivälissä Olisi hyvä, että ministeri kävisi kirkossa. 1991 vastasin television suuressa vaalikeskuste­ lussa meille puoluejohtajille esitettyyn kysymyk­ Ed. L a i n e (vastauspuheenvuoro ): Rouva seen, että en ole tällä vaalikaudella viemässä Suo­ puhemies! Olen seurannut teidän käyttäytymis• mea Euroopan unionin yhteisöön. Hallitusohjel­ tänne puheenvuorojen myöntämisessä, ja kun massa ei Euroopan unioniin liittymisestä puhuta totean, että te ette ole seurannut minun mieles- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1715 täni pyytämisjärjestystä, niin kiitän vain, että Ed. Kuuskoski (vastauspuheenvuoro): sain puheenvuoron. Ministeri Pesälä on poistu­ Arvoisa puhemies! Ministerin puheenvuorosta, nut. kun hän puhui ahneudesta ja itsekkyydestä, sai sen käsityksen, että ministeri kuvittelee, että P u h e m i e s : Vastaan ed. Laineelle, että tämä uusoikeistolainen ahneuden ja itsekkyyden olen pyrkinyt ottamaan huomioon eri puoluei­ politiikka eläisi vain Euroopan unionin sisällä. den edustajat myös puheenvuorojärjestyksessä. Minusta asia ei ole laisinkaan näin, ja toivoisin, Olen pahoillani, että ministeri Pesälä lähti, ja että ministeri katsoisi myös hyvin lähelle. Minus­ olen pahoillani siitä, että aikataulu puhujalistan ta tuntuu, että tämä hallitus, jossa ministeri itse­ suhteen on heittänyt. kin istuu, on toteuttamassa sitä politiikkaa, josta Tässä yhteydessä pyydän muistuttaa arvoisia hän Euroopan unionia arvostelee. Minusta se ei edustajia napakoista, tehokkaista ja asiaan liitty­ ollenkaan käy verukkeeksi sille, että tällä perus­ vistä vastauspuheenvuoroista, joihin ed. Laine teella torjuttaisiin Euroopan unionin jäsenyys. usein on viitannut. Ed. T a i n a (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa Ed. V. Laukkanen (vastauspuheenvuo­ puhemies! Hallitusyhteistyö on todella jousta­ ro): Arvoisa rouva puhemies! Tässä ministeri vaa, kun ED-jäsenyyttä ajavan hallituksen mi­ vaihtui, mutta on selvää, että ministeri Pesälä nisteri voi käyttää täällä tällaisen puheenvuo­ kätki suotta kynttilänsä vakan alle, koska yhtä ron kuin äsken kuulimme. Muuten haluan kom­ lailla täällä pitäisi puhua substanssista, ja kun mentoida ministeri Kankaanniemen puheenvuo­ täällä nyt on hallituksen edustaja, voi vain viestit­ roa mm. siltä osin, että totesitte, että ei voida tää, mitä ongelmia on mielessä. yhdentääerilaisia kulttuureja ja uskontoja. Ei kai Ensinnäkin näyttää ilmiselvästi siltä, että yk­ ED-jäsenyydessä ole kysymys yhdentämisestä sinkertaisesti tällä maatalouspaketilla huijataan vaan yhteistyöstä eri maiden ja erilaisten kulttuu­ keskustapuolue siis yksimielisesti menemään jä• rien kesken. senyyteen mukaan, mutta paketilta putoaa täy• Ministeri Kankaanniemi puhui kauniisti rau­ dellisesti pohja pois välittömästi sen jälkeen, hasta ja yhteistyöstä ja siitä, että hän arvostaa kun ollaan jäseniä. Nyt hallituksen taholta olisi Etyk-prosessia ja YK:ta. Siitäkin syystä tuntuu hyvä selvittää näitä epäilyjä esimerkiksi juuri hämmästyttävältä, että hän voi vetää seP. johto­ kotimaisen tuen pysyvyydestä, onko minkään• päätöksen, että EU:n yhteistyöhön ei kannattaisi laista vakuutta, että se jatkuu. Toisaalta pitäisi Suomen mennä. Eikö juuri tiivis yhteistyö eri selvittää, hyväksyykö Euroopan unionin ko­ maiden kesken lisää rauhaa ja eikö juuri se ole missio ylipäätään näitä tukia, ja jos hyväksyy, ennen kaikkea tärkein tavoite EU :ssa ja sen laa­ hyväksyykö se myös sen jälkeen, kun Suomi on jentumisessa, että Euroopassa vahvistuisija säi• jo jäsenenä. Ja vaikka komissio hyväksyisi, pi­ lyisi rauha myös tulevaisuudessa? täisi pohtia sitä, että entäpä jos Euroopan unio­ Markkinavoimia ministeri Kankaanniemi nin tuomioistuin ei hyväksy niitä ja Suomi on pelkää ja kavahtaa. Minun käsittääkseni mark­ jälleen auttamattomasti ajautunut paitsioon kinavoimat toimivat joka tapauksessa ja jollakin näitten tukiensa kanssa. Vielä voidaan ajatella tavalla EU organisaationa pyrkii myös pärjää• sitäkin, että Euroopan unioni muuttaa koko mään näiden kovien markkinavoimien kanssa, tätä tukipolitiikkaa, ja jälleen kerran olennai­ joiden kanssa Suomen yksinään on kyllä erittäin nen pohja koko jäsenyyssopimukselta romah­ vaikea pärjätä. taa niiden osalta, jotka antavat merkitystä maa­ Puolueettomuus, jota ministeri Kankaannie­ taloustuelle. Yhtä lailla pitäisi myös hallituksen mi kaipaa, minun mielestäni tässä tilanteessa, hieman selvittää, onko tämä maatalouden tues­ kun ei ole enää poliittisia blokkeja, ei enää ole ta puhuminen siinä mielessä Euroopan unionis­ toimiva systeemi. Eroa on vain taloudellisen ta­ ta tulevana tukena oikein mielekästä tai järke• son ja demokraattisen järjestelmän tason välillä. vää, kun tosiasia on tietenkin se, että Euroopan Olisi mielenkiintoista tietää, minkä suhteen mi­ unioni ei maksa markkaakaan Suomelle maata­ nisteri Kankaanniemi haluaisi Suomen olevan loudesta, vaan Suomi ensin tukee kaikin voimin puolueeton. omaa maatalouttaan ja sen jälkeen vielä lähet• tää muutamia miljardeja markkoja Portugalin Ed. T ö r n q v i s t (vastauspuheenvuoro): ja Espanjan maatalouteen. Ehkä tämäkin pitäi• Arvoisa rouva puhemies! En kovin hyvin tunne si ottaa keskustelun aiheeksi. kaaosteoriaa, mutta sen verran, minkä tiedän, 1716 61. Maanantaina 13.6.1994 näyttää siltä, että hallituksessa vallitsee nyt täysi ei olisi neuvoteltua ja raamitettua kansallista tu­ kaaos. Kristilliset eivät suurin surminkaan halua kipakettia ja hyväksyisimme Euroopan unionin Euroopan unionin jäseneksi, kokoomus tietyin jäsenyyden? Se olisi kuin jokisen eväät. (Ed. ehdoin, keskusta tietyin ehdoin, taitaa Rönnholm: Tilanne olisi hyvä!)- Kyllä demari­ RKP:lläkin olla ehtoja. Ainut toivo tässä on, että en mielestä tietysti olisi hyvä, että maatalous jäisi suuren kaaoksen jälkeen joskus tulee järjestys. vallan ilman tukea. Voisi myydä 80 pennin hin­ Minä luulen, että Suomen kansan edun mukaista nalla ohraa ja pärjätä sillä. Tämähän on aivan olisi, että se järjestys tulisi mahdollisimman pian. mieletöntä. Tämä on kiinteä keskeinen osa, niin Siksi en minä ainakaan itke, jos hallitus kaatuu kuin kaikki muutkin. Joko koko paketti tai sitten keskiviikkona. ei mitään. Mutta jonkin verran tähän kansalliseen tuki­ pakettiin palaisin, kun pyysin tämän puheenvuo­ Ed. M y 11 e r (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa ron ministeri Pesäiän puheen aikana. Maatalou­ puhemies! Ministeri Kankaanniemen puheen­ den kansallisen tukipaketin ymmärtää sillä taval­ vuoro edelleen vahvisti sitä, mitä täällä on mo­ la liittyvän ED-sopimukseen, että ne tuet, joita neen kertaan sanottu, että hallitus ei todellakaan ED:sta tulee ja joiden ehtona on Suomen oma tiedä, mitä se tekee tai on tekemässä. Mutta muu­ kansallinen rahoitus, ne jaksaa ymmärtää, mutta toin teidän, ministeri Kankaanniemi, kannattaisi ei sitä, että tähän liitetään sosiaaliturva, eläkkeet, tutkiskella tarkasti sydämessänne niitä sanoja, verolait ja kaikki muu ylimääräinen tuki. Se on joita ed. Kuuskoski vastauspuheenvuorossaan meidän omassa kansallisessa päätöksenteossam• toi esille. ille ja meidän vallassamme. Sitä ei saa kytkeä Ministeri Pesälä teki mielestäni rehellisen ar­ ED-jäsenäänestykseen. Muuten kansalaisille tu­ vion siitä, että täytyy olla edes yksi tolppa pystys­ lee aivan väärä käsitys. Toivottavasti kokoomus sä silloin, kun ED-tulosta viedään kansalaisten pitää pintansa hallituksessa tässä asiassa. pohdittavaksi. Valitettavasti vain se tolppa ei ole hallituksen piirissä. Se keskustelu, joka täällä on Ed. A i t t on i e m i (vastauspuheenvuoro): käyty niin hallituspuolueiden välillä kuin halli­ Arvoisa puhemies! Ed. M. Laukkasen tavoin ja tuspuolueiden sisällä, todistaa sen, että ei ole ed. Kalliomäen taannoin pitämän puheenvuoron minkäänlaista näkemystä siitä, missä ollaan ja pohjalta minä ihmettelen sitä näkemystä, että minne tulisi mennä. tukipaketti ei hänen mielestään ole kiinteä osa Vielä kiinnitän huomiota siihen, että ministeri tätä prosessia. Asiahan on täysin käsittämätön Pesälä mielestäni oikein ja rehdisti irtisanoutui siltä osin, että ED:n jäsenyyys sellaisenaan on kaikenlaisesta väyrystelystä, jota on esitetty tul­ vain sana, siihen luurangon päällehän tietysti kittaessa kansanäänestyksen sitovuutta. On erit­ liittyy paljon asioita. Maatalouden kansallinen täin tärkeätä, että kansanedustajille, ja vielä tär• tukipaketti on yksi osa sitä lihaa aivan ehdotto­ keämpää, että hallitukselle, silloin kun on päätet• masti. ty, että kansanäänestyksellä kansalaisilta kysy­ Ajatellaan sellaista tilannetta, että menemme tään käsitystä ED-neuvottelutuloksesta, tulok­ syksyllä kansanäänestykseen ja ratkaisemme sit­ sella on myös sitova merkitys. Muutoin ei kansa­ ten asian eduskunnassa eikä maatalouden kan­ laisia kannata edes pyytää äänestämään. sallista tukipakettia ole kasassa lainkaan, siis sen Sitten siitä, millä tavalla sosialidemokraatit puitteita eikä sen sisältöä, vaan se on levällään ovat sitoutuneet vai ovatko sitoutuneet. Jos ei kuinjokisen eväät. Minkälainen tilanne tämä on? neuvottelutavoitteita asetettaessa tarvita sosiali­ Tämähän on täysin mahdoton, koska juuri maa­ demokraatteja ja meidän näkemyksiämme, ei talouskysymys on meille kaikkein vaikein ja se on myöskään silloin, kun neuvottelutulos on saatu myös ED-toiminnan keskeisiä kysymyksiä. ja hallitus yksin oman pakettinsa rustannut. Eräänä päivänä syksyllä, jos ED-paketti kaatuu, siinä kaatuu myös kansallinen tukipaketti. Jos ED-sopimus hyväksytään, siinä hyväksytään tie­ Ed. Mäkelä merkitään läsnä olevaksi. tyllä tavalla myös kansallinen tukipaketti. Halli­ tus myös tekee kahdenlaista budjettia, joko ED:n varalta taikka ilman ED-sopimusta. Tämä on Ed. D k k o 1 a (vastauspuheenvuoro ): Arvoi­ toinen osa sitä. Tämähän on aivan välttämätön• sa puhemies! Jään mielenkiinnolla odottamaan, tä. miten entinen ministeri Väyrynen perustelee Ed. Kalliomäki, mikä olisi tilanne syksyllä, jos oman johdonmukaisen käyttäytymisensä. Ilmei- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1717 sesti hän tarkoitti sitä, että silloin kun hän oli on tyhjennetty, ja ennen kaikkea meille tulee, hallituksessa, se ei käyttäytynyt epäjohdonmu• valtiontaloudelle ja viljelijöille, erittäin rajut kaisesti. markkinoimismaksut. Tulemme tarvitsemaan li­ Varsinaisesti haluaisin edustajille Hämäläinen sätalousarviossa tänä vuonna myös vientirahoja. ja 0. Ojala sanoa, että on toki totta, että kiistely Kaura ei ole edes interventiolistalla. Sitä on mei­ maatalouspaketista sävyttää koko kesää ja syk­ dän ruvettava syömään kuin hevoset. Meillä ei syä ja että kansanäänestyksessä sen takia voi ole muuta paikkaa sille enää. Ohra on myös tulla lisää ei-ääniä. Mutta mikä olisi vaihtoehto? ongelma. Nimenomaan tuotannon taloudellinen Jos hallitus kaatuu, niin minä, ed. Törnqvist, mitoitus on yksi ongelma, mutta hallitus lähti ainakin itken ED-jäsenyyden kannattajana, sillä ylituotannon jatkumosta neuvotteluissa. Se on sen jälkeen ei tule ED-jäsenyyttä. Kaikki on le­ epärealistista. Ei ED:ssa ole nykyisen tason tuo­ vällään. Me saamme aikaisintaan eduskuntavaa­ tantoa Suomessa. Olennaisia virheitä! lit ensi syyskuuksi. Kuukauden päästä on kan­ sanäänestys, ei ole tietoa mistään. Ei ole tietoa Ed. V i s t b a c k a (vastauspuheenvuoro): edes siitä, kuka ja mikä hallitus valmistelee tuki­ Arvoisa puhemies! Ministeri Kankaanniemi siir­ pakettia ja valmistellaanko lainkaan. Ei ole tie­ tyi omalta paikaltaan hieman taaksepäin. Mutta toa siitäkään, voidaanko edes allekirjoittaa Kor­ kun kuuntelin hänen puheenvuoroansa jäin fulla liittymissopimus. Sekin jää epäselväksi ja miettimään. Hän on pitänyt huolen vaalilupauk­ roikkumaan ilmaan. Kyllä minun mielestäni sestaan, niin kuin hän kertoi, ja toisaalta ollut myös sosialidemokraatit kaikessa vastustukses­ mukana edesauttamassa Suomea ED :hun, ja hal­ saan voisivat ottaa huomioon, mikä on se todel­ litus on yksimielisesti viemässä muuten, paitsi linen vaihtoehto. Ja se se vasta karmea on. että ilmeisesti ministeri Kankaanniemi ei ole sitä kannattanut. Tuntuu oudolta, että ministeri Ed. R a j a m ä k i (vastauspuheenvuoro ): Ar­ työskentelee yhteisymmärryksessä hallituksen voisa puhemies! Ministeri Pesälä oli täysin oi­ kanssa, joka on viemässä Suomea ED:hun, kun keassa todetessaan, että hallituspuolueilla on taas ministeri Kankaanniemi ei ole, mikäli ym­ mahdollisuus enemmistöllään hoitaa sisäpoli• märsin oikein hänen puheenvuoronsa. tiikkaa maatalouspoliittisia asioita myöten bud­ Eli, arvoisa puhemies, täytyy kysyä, onko mi­ jettilakeinakin. Alun perinhän tämä olikin halli­ nisteri johdonmukainen päätöksissään, 11skolli­ tuksen valitsema poliittinen tapa hoitaa yksin nen vaalilupauksilleen, kun hän kuitenkin roik­ haluamallaan tavalla maatalouspoliittinen tuki­ kuu hallituksessa edelleen. Oliko tämä puhe tar­ paketti. Ongelmaksi tuli se, että laskelmointiin koitettu ymmärrettäväksi sillä tavoin, että minis­ tuli vahvaa epävarmuutta hallituspuolueiden si­ teri ilmoittaa, että keskiviikon jälkeen hän ei ole sältä. Tämän takiahan nyt oppositiolle tarjoil­ enää valtioneuvoston jäsen? laan ED-kytkentää monenlaisilla mausteilla. Ministeri Pesälä viittasi ED-neuvottelutavoit­ Ed. H ä m ä 1ä i n en (vastauspuheenvuoro ): teisiin. Eduskunnassa varsin yksimielisesti kirjat­ Arvoisa puhemies! Kun ministereitä kuuntelee, tiin laaja sikermä erilaisia maatalouspoliittisia täytyy todeta, että melkoisia jonglöörejä he ovat asioita satotasoeroihin liittyvistä kompensaa­ kaikki. Ministeri Kankaanniemikin pelkää Suo­ tiotarpeista aina kadmiumvapaisiin lannoittei­ men itsenäisyyden menettämistä ED:ssaja lähes siin. Mutta nimenomaan tukien mitoitukset ja samaan hengenvetoon tyrkyttää meitä suoraan valinnat tapahtuivat MTK:ssa ja hallituksessa, Ruotsin ja Norjan kainaloon. Mitä itsenäisyyttä mikä on tietysti yksi ja sama asia, ilman opposi­ se on, jos itsenäisen maan kohtalot ja oma har­ tiota ja ilman eduskuntaa. Hallitus on vaiennut kinta alistetaan muiden, naapurimaiden, harkin­ tyystin tässäkin keskustelussa kansallisista toi­ taan? Eikö suomalaisilla ole oikeutta tehdä itse menpiteistä, jotka myös kirjattiin siihen yhtey­ omia ratkaisujaan oman harkintansa perusteella teen ja joista maatalous, maanviljelijät, ja koko ja tehdä niitä pää pystyssä itsenäisinä niin kuin kansantalous maksavat hirveän laskun ensi vuo­ itävaltalaiset kykenivät tekemään? Ministeri denvaihteessa. Nimittäin jätettiin rehuviljan ja Kankaanniemi omassa ajattelussaan tukeutuu viljan hintaa alentamatta, toisin kuin 92 edelly­ murenevaan Etaanja sen kauttajoutuu hyväksy• tettiin. Se on aiheuttanut nimenomaan viljapuo­ mään äänettömänä yhtiömiehenä koko sisä• lelle nyt suurta vaikeutta. Tuotantopanos koti­ markkinalainsäädännön. Silti hän toteaa, että eläinpuolelle on ollut korkea. Siellä on suuria itsenäisyytemme menisi siinä vaihtoehdossa, jos­ vaikeuksia. Maatilatalouden kehittämisrahasto sa meillä olisi todellista vaikutusvaltaa. 1718 61. Maanantaina 13.6.1994

Muuten, mmtsteri Kankaanniemi, näiden Arvoisa puhemies! Jos näin ei käy, ehdotan Brysselin direktiivien ohella kannattaisi opiskella lopullista ratkaisua syksyn kansanäänestykseen, tätä suomalaista verolainsäädäntöä, ettei tulisi jotta ihmiset todellakin tietäisivät, mistä ääneste• niin suuria virheitä kuin äskeisessä puheenvuo­ tään. Kytketään vaan perusteellisesti yhteen vii­ rossa. Meillä elintarvikkeiden verotus ei suin­ meisen päälle yhteen EU-jäsenyys ja maatalou­ kaan laske ministerin kuvaaman suosituksen pe­ den tukipaketti. Meillä on kokemuksia suorasta rusteella, vaan tosiasiassa elintarvikkeiden ar­ kaksivaiheisesta kansanvaalista. Äänestetään vonlisäverotus kiristyy. Sekä veronmaksajilta kahdella lipulla syksyn kansanäänestyksessä. kerättävät markat että keskimääräinen arvon­ Toisessa lipussa lukee EU-jäsenyys "kyllä" tai lisävero ovat suurempia kuin nykyisen liikevaih­ "ei" ja toisessa lapussa lukee maatalouden tuki­ toveron aikana. Näin se on ministeri. Pari miljar­ paketti "kyllä" tai "ei". Tämä on selvä marssijär• dia kerätään enemmän kuin nyt, eli alennus se ei jestys ja selvä ehdotus siitä, millä tavalla tämä suinkaan ole. erittäin epäselvä ja itse pääasian vaarantava me­ nettelytapakiista ratkaistaan. Ed. P u 11 i aine n (vastauspuheenvuoro): En luota Esko Ahon hallitukseen. Siinä ei var­ Arvoisa puhemies! Nämä kansanedustajapu­ masti ole mitään uutista. Mutta luotan sen sijaan heenvuorot alkoivat ed. Vanhasen takinkääntö• Suomen kansalaisten kykyyn nähdä historian puheilla, jonka perustelut olivat nyt vähän sieltä syviä valtavirtoja aivan niin kuin Itävallassa on ja täältä. Oli miellyttävää kuulla ministeri Kan­ nyt tapahtunut. Tässä on myös presidentti Koi­ kaanniemen puheenvuoro, koska hän pystyi kai­ viston erään havainnon nerokkuus. Hänhän ker­ kesta huolimatta pysymään vakaumuksessaan. ran sanoi, että politiikassa yleensä yliarvioidaan Se on hyvin kunnioitettavaa tässä paineitten kes­ ihmisten halua seurata politiikan pintakuohua, kellä. mutta aliarvioidaan ihmisten kykyä hahmottaa Ed. Hämäläiselle ja kaikille muille, jotka Itä• suuria linjoja. Se, että Itävallassa kansalaisten vallasta uhoavat, niin on syytä muistuttaa, että huomattava enemmistö sanoi "kyllä" Euroopan Itävalta on Saksan entinen maakunta ja nytpä• unionin jäsenyydelle ja myös Suomessa mielipi­ hän vaihteeksi taas siirtyy sinne Saksan kaina­ detiedustelut osoittavat suurta luottamusta tälle loon. ratkaisulle, kertoo siitä, että ihmiset ovat oivalta­ massa poliittisen melun ja hälinän keskeltä suu­ ren kertomuksen, joka liittyy Eurooppaan, kyl­ Ed. Ala-Harja merkitään läsnä olevaksi. män sodanjälkeisen Euroopan rakentamiseen ja siihen näköalaan, mikä tästä prosessista syntyy. Hallitus on kyllä tehnyt voitavansa kompuroi­ Ed. J a a k o n s a a r i : Arvoisa puhemies! malla tämän asian yhteydessä niin, että asiasta ei Vielä aamulla olin sinisilmäinen ja optimistinen olisi tullut selkeitä näkemyksiä. On ollut erilaisia ja ajattelin, että sekä hallitus että eduskunta alus­ Eskon puumerkkejä, Viinasen visioita ja nyt tavat Eurooppa-keskustelun uuden aallon ja muuten, oikeastaan tänä päivänä, minulle selvi­ alustamme kansalaiskeskustelua kansanäänes• sikin, että itse asiassa kuuluisat reunaehdot eivät tykseen ensinnäkin niin, että hallitus vastaava­ olleetkaan reunaehtoja Euroopan unionille semmistoliiton aiheeltaan perustettuun välikysy• oikeastaan alun perinkään, vaan ne ovat olleet mykseen kertomalla omat näkemyksensä Eu­ reunaehtoja Suomen eduskunnalle. Näiden reu­ rooppa-politiikastaan ja eduskunta myös omia naehtojen kanssa me nyt itse asiassa olemme täs• käsityksiään lyö lukkoon. Tällä hetkellä voi vain sä liemessä niin syvällä, että se voi vaarantaa olla syvästi pettynyt siitä, että itse asiassa samat ilman kansalaisten syvää, viisasta oivallusta kiistat ovat edelleen ratkaisematta. Hallituspuo­ koko pääasian. lueet ovat syvästi erimielisiä jopa siitä, mistä kan­ Puhemies! Sisäpoliittisen nahinan pyörteissä sanäänestyksessä syksyllä äänestetään. Ei ai­ on joskus saattanut tulla semmoinen kuva, että noastaan kokoomus mutta myös RKP jätti pie­ Euroopan unioni olisi ikään kuin hakenut Suo­ nen varauksen käsiteltävän tukipaketin syksyi­ mea jäseneksi, vaikka kysymys onkin siitä, että seen käsittelyyn. Eli sekavuus ei ole hälventynyt. Suomi on hakenut itse Euroopan unionin jäse• Sekavuus kasvaa. Sen takia tämän keskustelun neksi, niin vastenmieliseksi esimerkiksi ed. Esko jälkeen ei voi tulla muuhun johtopäätökseen Seppänen teki koko Euroopan unionin, jonkin­ kuin siihen, että keskiviikkona kepeät mullat laiseksi Suomi-neidon päällekarkaajaksi, ikään Esko Ahon hallitukselle. kuin EU olisi tullut ja viemässä meiltä jotain Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1719

arvokasta, vaikka me itse olemme vapaaehtoises­ Etyk kärsii sydämen vajaatoiminnasta ja veren­ ti halunneet olla mukana tässä prosessissa. Mi­ kiertohäiriöistä. Sitä pian ei ole sanan alkuperäi• nusta ed. Matti Vanhasen puheenvuoro oli erit­ sessä merkityksessä eikä muitakaan tämän tyyp­ täin fiksu, viisas ja sillä tavalla merkityksellinen, pisiä turvallisuusjärjestelmiä. Euroopan unioni että aivan samalla tavalla kuin hän ovat monet on itse asiassa lupaavin ja toimivin turvallisuus­ kansalaiset keskustelun aikana oivaltaneet, mis­ järjestelmä ja prosessi, jossa todellakin pienet ja tä loppujen lopuksi on kysymys. suuret voivat toimia yhdessä. Sen takia tässä Euroopan unioni on itse asiassa prosessi. Se prosessissa mukanaolo on tärkeää. on järjestely, jossa on viisasta olla mukana, joka Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei ole on muuttuva ja joka on todellakin huikean pal­ missään vaiheessa nähnyt asiaa ongelmattoma­ jon erilainen kuin se EY, jonka jäsenyyttä haim­ na. Silloin kun kaksi vuotta sitten jätettiin jäsen• me, ja erilainen kuin se ED, jonka jäseneksi me hakemus, ilmoitimme kantanamme Suomessa ja jossakin vaiheessa, jos kansalaiset luottamuksen­ ulkomailla, joka paikassa johdonmukaisesti, että sa tälle prosessille antavat, tulemme. meidän mielestämme Suomen kansan etujen mu­ Sosialidemokraattinen puolue on koko ajan kaista on olla mukana tässä prosessissa. Ilmoi­ pitänyt ED-jäsenyyttä työsarkana, sellaisena timme myös silloin, että jäsenyysratkaisussa tu­ työsarkana, jonka hyödyt tulevat, sikäli kuin lee olemaan niitä, jotka voittavat, ja niitä, jotka onnistumme käyttämään uusia avautuvia mah­ häviävät. Oleellista on se, onko jäsenyys suoma­ dollisuuksia hyväksemme. Eniten minua on huo­ laisten kannalta kokonaisuutena arvioiden ulko­ lestuttanut se henkinen asenne, jolla koko ajan puolelle jättäytymistä parempi vaihtoehto, sekä tätä tärkeää kysymystä on lähestytty. Suomi on se, että jäsenyyden edut ja haitat jaetaan oikeu­ antanut itselleen ja itsestään kuvanjonkinlaisena denmukaisesti. uhrina tai kerjäläisenä. Jopa ministeri Pesäläkin Jo silloin arvostelimme sitä, että hallituksen kerran sanoi, että mitä köyhempiä on, sitä enem­ tiedonannon reunaehdoissa kiinnitetään vain män saadaan ED-rahastoista rahaa, mitä suu­ yhden väestöryhmän, yhden ammatin ja yhden rempi on ylituotanto, sen enemmän se on kan­ kansanosan näkökulmaan huomiota. Otin sil­ santaloudelle edullista. On aivan selvää, että jos loin esimerkiksi pienipalkkaiset, hyvinvointipal­ asiaa lähestytään ikään kuin uhrina ja kerjäläise• veluita tuottavat naiset, joilla on aivan yhtä suuri nä, meistä tulee uhreja ja kerjäläisiä. Kyllä haas­ syy kokea perusturvallisuutensa vaarannetuksi teen vastaanottaja pärjääjän identiteetillä var­ kuin viljelijäväestöllä, kun palveluita Ieikkaa­ masti selviää paremmin. malla Suomea on yritetty niin kutsutusti saattaa Varmasti vaikeampaa kuin vastustaa on mää• eurokuntoon. Vaikka esimerkiksi pienipaikkai­ ritellä oman yhteiskunnan pitkän tähtäimen edut sia yksinhuoltajia on yhtä paljon kuin maanvilje­ ja tässä haasteen heitän vasemmistoliiton edus­ lijöitä, ei hallitus ole ajatellut, mitkä voisivat olla kuntaryhmälle ja erityisesti ed. Seppäselle, jonka esimerkiksi yksinhuoltajaäitien reunaehdot, joil­ puheenvuorossa en myöskään nähnyt pienintä• la yksinhuoltajaäidit ED-prosessia lähestyisivät. kään vaihtoehdon häivää. On nimittäin varmasti On lukuisia esimerkkejä siitä, että kolmen viime itse asiassa aika helppo vastustaa tätä prosessia. vuoden aikana nimenomaan pienipalkkaisten Siihen sisältyy mielettömän paljon sellaisia yksi­ naisten perusturvallisuutta on kohtalokkaalla tyiskohtia, jotka voi poliittisesti tarkoituksen­ tavalla heikennetty, ja heidän ns. sopeutumisen­ mukaisesti nostaa mörönsyötiksi. Paljon vai­ sa kiristyvään kilpailuun varmasti tuottaa vaike­ keampaa on määritellä oman yhteiskunnan pit­ uksia. kän tähtäimen edut. Vasemmistoliiton välikysymys on aiheeltaan Itselläni oli mahdollisuus olla ulkoasiainvalio­ erittäin perusteltu, ja olisi ollut erittäin tärkeä kunnan matkalla Venäjällä. Vakuutuin satapro­ asia, että hallitus olisi jollakin tavalla rauhoitel­ senttisesti siitä, että Euroopassa tarvitaan ensin­ lut kansalaisten mielialoja suhteessa Euroopan näkin sitä Eurooppa-käsitettä, että Eurooppa on raha- ja talousliittoon Emuun. Erityisesti valtion Atlantilta Dralille,ja sitten tarvitaan ilman muu­ ja kuntien palveluksessa olevat naiset nyt pelkää• ta uutta turvallisuusjärjestelmää, ilman aseita vät työpaikkojensa menetystä, ja minusta se pel­ toimivaa turvallisuusjärjestelmää, sellaista ajat­ ko on perusteltu ja se pelko pitää kohdata. On telutapaa, että isot ja pienet voivat toimia yhdes­ vastattava ennen kansanäänestystä esimerkiksi sä, jotta palaaminen suurten hegemoniaan voi­ siihen kysymykseen, miten verotuksen harmoni­ taisiin estää. Tämä tuli monien venäläistenkin sointi tulevaisuudessa vaikuttaa kuntien ja val­ asiantuntijoiden ja poliitikkojen puheessa esille. tion verotuloihin niin, ettei sosiaali- ja terveys- 1720 61. Maanantaina 13.6.1994

palveluja pystytä enää kenties tuottamaan julki­ arvopohjasta, siitä poliittisen tahdonmuodos­ sin varoin niin kuin tähän saakka. Vastaamme, tuksesta, jolla kotimaassa politiikkaa nyt harjoi­ että haluamme tietenkin jäsenyydellä hakea uut­ tetaan. Se on nähty tämän vuosikymmenen alus­ ta pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoittami­ sa. Kuntien ja valtion palkkalistoilta on poistettu seksi mutta sen lisäksi tarvitsemme myös poliit­ muutaman vuoden sisällä 60 000 työntekijää, ja tista tahtoa. Mutta ongelman käsitteleminen on varmasti kysymyksessä ei ole ED-jäsenyys, vaan erittäin tärkeää, jotta julkiset palvelut, julkinen kysymyksessä on se poliittinen tahto ,jota eduste­ sektori, nähtäisiin kilpailuetuna ja yhtenä pär• taan. Puhtaasti porvarillisen talouspolitiikan jäämisen edellytyksenä eikä talouden taakkana, seurauksia nämä ovat ilman mitään kriteereitä. niin kuin tähän saakka on paljon esitetty. Tärkeintä hyvinvointipalvelujen ja sen myötä Toisaalta pelkoa lietsovat EU:n vastustajat suomalaisten naisten työhön osallistumisen kan­ pelottarualla kansalaisia Emu-kriteereillä. Tässä nalta on se politiikka, jota kotimaisin päätöksin ed. Esko Seppänen tunnetulla taidonaan esiintyi tehdään. Julkiset palvelut säilyvät, jos niiden säi• tänään niin, että luulisin, että naistentansseissa lyttäminen koetaan tärkeäksi. Julkiset palvelut seuraavan kerran pelokkaasti kysytään, onko­ säilyvät, jos ne nähdään hintansa arvoisiksi, jos han herralla Emu-kriteeri mahdollisesti, niin niitä rakastetaan, jos niitä kehitetään ja jos niitä kammottavalta tämä Emu-kriteeri alkoi tuntua. puolustetaan. Luulenpa, että vain promille suomalaisista tietää Me sosialidemokraatit olemme valmiita jat­ tällä hetkellä, mitä Emu-kriteeri on. Siksi Eroulla kossakin tekemään työtä yhteisten palvelujen voi pelotella ja se valuu liian helppoon maape­ kehittämiseksi, olimmepa Euroopan unionissa rään. tai Euroopan unionin ulkopuolella. Olemme Emuun liittyy selkeitä tavoitteita budjettiali­ myös halukkaita keskustelemaan Euroopan ra­ jäämien määristä ja julkisesta velasta. Julkisen haliiton vaatimuksesta, jotta työllisyyden hoito talouden vaje ei saisi olla suurempi kuin 3 pro­ ja julkisten palvelujen rahoitus tulisi varmem­ senttia bruttokansantuotteesta, ja julkinen velka malle perustalle, kuin se tällä hetkellä on. ei saisi kohota yli 60 prosenttiin bruttokansan­ Arvoisa puhemies! Samalla lopuksi kannatan tuotteesta. Nämä ovat erittäin rajuja tavoitteita ed. Paavo Lipposen ehdotusta päiväjärjestyk• niin Suomen kuin minkä tahansa nykyisen tai seen siirtymisen sanamuodoksi. tulevan EU-maan kannalta, niin rajuja, ettei Suomenkaan tulisi ottaa näitä tavoitteita niin Ed. Laakso (vastauspuheenvuoro): Rouva paavillisesti kuin kieltämättä hallitus on ottanut puhemies! Mielestäni meidän pitäisi vielä proble­ ja ed. Esko Seppänen aivan yhtä paavillisesti. matisoida enemmän kuin ed. Jaakonsaari sitä, Samoin kuin hän aikoinaan kumppaneineen tu­ äänestämmekö neuvottelutuloksen yhteydessä tustui Leninin koottuihin, hän myös paavillisesti myös kansallisesta tukipaketista vai emme. On uskoo nyt Emu-kriteereihinja Maastrichtin sopi­ tietenkin ymmärrettävää se, että erityisesti SDP mukseen, ikään kuin ne eivät olisi myös tässä haluaa antaa sen kuvan, että neuvottelutulok­ prosessissa muuttuvia. (Ed. Seppänen: Edustaja seen ei sisälly lainkaan osia kansallisesta tukipa­ on itse Emu-positiivinen!) ketista. Uskon, että Emu-kriteereiden sisällöstä ja to­ Itse näen asian siten, että neuvottelutulokseen, teuttamisaikataulusta tullaan käymään ja pitää josta äänestetään, sisältyy EU:n maatalouspoli­ käydä vielä runsaasti keskustelua. Tähän keskus­ tiikan hyväksyminen. Tässä suhteessa luonnolli­ teluun meillä on sitten oikeastaan mahdollisuus sesti EU:n maatalouspolitiikan hyväksyminen osallistua täysipainoisesti, kun olemme Euroo­ tuo myös muutoksia kansalliseen maatalouslain­ pan unionin jäseniä niin, että olemme samassa säädäntöön. Nämä muutosesitykset on sisälly• pöydässä muiden Euroopan unionin jäsenmai• tetty kansalliseen tukipakettiin. Tässä mielessä den kanssa asettamassa silloin oikeita reunaehto­ neuvottelutuloksesta äänestettäessä äänestetään ja eikä sellaisia leikkireunaehtoja, joita tähän myös kansallisesta tukipaketista, mutta toisaalta saakka olemme asettaneet. täytyy sanoa se, että kansallisella tukipaketilla Euroopan rahaliiton vaatimukset eivät ole yritetään myös ostaa maaseudun väkeä ja maan­ este suomalaisen hyvinvointipolitiikan jatkami­ viljelijöitä tukemaan ED-ratkaisua. Tässä mie­ selle. Ne eivät estä julkisten palvelujen tuottamis­ lessä kansalliseen maatalouspakettiin sisältyy ta jatkossakaan. Suuremmat uhat tulevat siitä koko joukko elementtejä, jotka eivät suoraan ole talouden taantuvasta kasvu-urasta, jolle me johdannaisia itse neuvottelutuloksesta. olemme joutuneet, ja siitä politiikasta ja siitä Oma käsitykseni on se, että kepu kansallisella Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1721 maatalouspaketilla ei niinkään yritä pelastaa sia kysymyksiä Suomen politiikassa. Ne tuovat maanviljelijöitä tai maataloutta, vaan kepu yrit­ mukanaan sen eurokurin ja järjestyksen, jota nyt tää lähinnä pelastaa kansallisella tukipaketilla on harjoitettu. Emu-kriteerit ovat eurokeppi ja itsensä, mutta luulen, että se epäonnistuu siinä• euroruoska. Minä ihmettelen, miten niitä käyte• kin. tään toisella tavalla, jos sosialidemokraatit me­ nevät EU:hun, verrattuna siihen, että hallitus on Ed. R e n k o (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa menossa EU:hun. Jätetään maatalous nyt vähäk• puhemies! Tarkkaan kuuntelin ed. Jaakonsaaren si aikaa rauhaan, ja kertokaa, miten teidän EU­ puheenvuoroa sen takia, että olemme olleet pal­ jäsenyytenne eroaa hallituksen ED-jäsenyydestä. jon paneeleissa, joissa on keskusteltu puolesta ja vastaan ja siltä väliltä EU :n eduista ja haitoista. Ed. Hauta 1a (vastauspuheenvuoro): Ar­ Omassa vaalipiirissään ed. Jaakonsaari on anta­ voisa puhemies! Vastauspuheenvuoroissa olisi nut ymmärtää, että hän on valmis puhumaan myös syytä huomata, että ed. Jaakonsaari puhui maatalouden tukipaketin puolesta. Hän erittäin asiasta, josta todellakin vähemmän on puhuttu taitavasti, mutta tietoisesti kiersi puheenvuoros­ suomalaisessa ED-keskustelussa, eli kansalais­ saan tämän kysymyksen. Haluaisinkin kuulla, ten sosiaalisesta turvallisuudesta ja hyvinvointi­ mikä varapuheenjohtajan ominaisuudessa ole­ yhteiskunnasta. Uskon, että on todella sellainen van kansanedustajan luotettavuus sitten on tässä riski, että suomalaiset naiset ajattelevat, että EU kysymyksessä, kuinka paljon hän on valmis pon­ tulee ja vie nämä palvelut meiltä, koska kukaan ei nistelemaan maatalouden tukipaketin puo­ juurikaan niistä kanna huolta. Saattaa käydä lesta, jonka puolesta hän omassa vaalipiirissään niin, että samat naiset, jotka äänestivät Ahtisaa­ on avoimesti liputtanut perusteluna se, että maa­ ren presidentiksi sen takia, että Ahtisaari edusti talous on ainoa elinkeinoala, joka yhdellä ry­ siinä asetelmassa sosiaalista turvallisuutta ja hy­ säyksellä viedään EU:hun ja tässä suhteessa on vinvointiyhteiskunnan säilyttämistä, riippumat­ tuen ansainnut. ta presidentin ED-kannasta ja pyrkimyksistä sii­ nä, äänestävät ED-sopimuksen kumoon, koska Ed. S e p p ä n e n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ he päätyvät siihen, että varmaankin EU vie meil­ voisa puhemies! Ed. Jaakonsaari kyseli, mikä on tä sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelut vasemmistoliiton vaihtoehto. Vaihtoehto on se, Itse näen, että tämä liittyy enemmänkin mark­ että ei mennä EU:n jäseneksi, ja mielestäni se kinoiden dynamiikkaan, joka on tullut pääomien vaihtoehto on nyt käsillä. Me tiedämme, mitä se vapauttamisen ja Eta-sopimuksen myötä, mutta on. Se on Eec-vapaakauppasopimus vähintään ja toivoisin, että sosialidemokraatit nimenomaan sitten Eta-sopimus, jos Eta ei murene. Minun puhuisivai tästä aiheesta paljon, koska luulen, puolestani se saa mureta, mutta sekin käy, jos se että teidän äänestäjienne joukossa on niitä naisia, ei murene. joita ED-sopimus ei vakuuta. On varmasti niin, Mitä tulee siihen vaihtoehtoon, jonka ED­ että monien naisien on ihan perusteltua ajatella, jäsenyys tuo mukanaan, se täytyy minun mieles­ että EU:sta saa Emun, kun sillä niin kauheasti täni kertoa suomalaisille, minkä vaihtoehdon peloteliaan todellakin. Minusta pitäisi jotenkin ED-jäsenyys tuo mukanaan ja miten sosialide­ panna näitä asioita vähän suhteisiin. mokraattien ED-vaihtoehto eroaa hallituksen ED-vaihtoehdosta. Minä ymmärrän, että maata­ Ed. W a h l s t r ö m (vastauspuheenvuoro ): louspaketin osalta se eroaa. Tarkalleen ottaen en Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari piti välikysy• tiedä, kuinka paljon vähemmän sosialidemo­ mystä oikeaan osuneena ja tarpeellisena siltä kraatit ovat valmiita panemaan maatalouteen osin, mitä siinä todella kysyttiin. Siinä kysyttiin varoja kuin hallitus, 2 vai 4 miljardia markkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja rahaunionista. vähemmän. Sillä nyt ei ole kovin suurta merkitys­ Se onkin keskeinen asia tai sen pitäisi olla tässä• tä. kin keskustelussa. Minäkin satuin olemaan sa­ Mutta sitten mielestäni pitäisi kertoa, miten malla Venäjän matkalla ja osittain tein samanlai­ on sosialidemokraattien ED-jäsenyys muilta sia johtopäätöksiä, ed. Jaakonsaari. osin erilainen kuin hallituksen ED-jäsenyys. Kat­ Kun puhutaan siitä, että tarvitaan uutta tur­ son, että kaikki olennaiset asiat, jotka ED-jäse• vallisuusjärjestelmää, jotta palaaminen suurten nyyteen liittyvät, ovat Maastrichtin sopimukses­ hegemoniaan voidaan estää, niin kuin ed. Jaa­ sa määritellyt eikä niistä voi neuvotella, mukaan konsaari sanoi, kyllä minusta jokainen liike, joka lukien Emuja Emu-kriteerit. Ne ovat kiistanalai- vahvistaa Euroopan unionia, vahvistaa blokkia, 1722 61. Maanantaina 13.6.1994 joka on suurvalta ja joka haluaa hegemoniaa. Se teltu kansantajuisesti, niin että ihmiset ymmär• pelko näkyi myös niissä keskusteluissa, joita käy• täisivät, mistä todella on kysymys. tiin. Siinä mielessä ei pitäisi vain sanoa, että Etyk Oli erittäin tärkeää, että ed. Jaakonsaari otti kärsii erilaisia sairauksia, vaan pitäisi miettiä, esille pienipaikkaiset naiset, jotka ovat julkisen mitä voitaisiin tehdä, jotta eivät EU ja Nato sektorin palveluksessa. Siinä on myös sellainen yksinään muodostaisi turvallisuusjärjestelmää, problematiikka, josta on hyvin vähän puhuttu. sillä EU:han ei ole mikään turvallisuusjärjestel• EU on melko patriarkaatinen järjestelmä. Subsi­ mä, vaan se voi olla turvallisuusjärjestelmä vain diaarisuus, johon aina vedotaan, toimii nimen­ silloin, kun siihen kytketään Weu ja Nato, niin omaan sosiaalipuolella EU:ssa niin, että välte• kuin Maastrichtin sopimuksessa hyvin selvästi tään sitoutumista keskustasolle ja normitasolle. on sanottu. Luotetaan siihen, että sosiaaliturva hoidetaan Ed. Jaakonsaari oli sitä mieltä, että hallituk­ kansalaisten vapaaehtoistoiminnalla ja yksityi­ sen olisi pitänyt rauhoitella ihmisiä Emun suh­ sen bisneksen kautta. Tämä on se ongelma ... teen. Ei hallituksen tehtävänä nyt todellakaan olisi rauhoitella silloin, kun tehdään välikysy• Puh e mies (koputtaa): Kaksi minuuttia! mys. Hallituksen pitäisi vastata, mitä mieltä se on näistä asioista. Valitettavasti pääministeri Aho ei P u h u j a : ... joka uhkaa myös meidän sosi- vastannut. Me kysyimme ulkopolitiikasta, ja hän aaliturvajärjestelmäämme, jos menemme sanoo, että "ulko-ja turvallisuuspolitiikan osalta EU:hun. asettamamme tavoitteet ovat toteutuneet". Hän sanoo, että "Suomi sitoutuu osallistumaan unio­ Ed. R y y n ä n e n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ nin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan voisa puhemies! Ed. Jaakonsaari kaipasi suurta omien kansallisten ratkaisujen pohjalta". Tämä• linjaa ja kokonaisuutta ED-keskusteluun tällai• hän ei pidä paikkaansa. Oli mitä tahansa tavoit­ sen sisäpoliittisen nahistelun ja kiistelyn tilalle. teita Suomella, eiväthän ne ole toteutuneet, kos­ Sitä kaipaan minäkin. Siinä olen hänen kanssaan ka Suomi joutui sitoutumaan jo siinä vaiheessa, täsmälleen samaa mieltä. Mutta minusta tuossa kun jäsenyyttä haettiin, ja erityisesti viime joulu­ toiveessa oli kyllä vähän hurskastelun maku, kun kuun 21 päivänä annetussa julistuksessa täysin ajattelee, miltä taholta ja millaisin perustein tätä EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan, ja se ei kylätappelun tasoista kiistelyä on ruokittu. suinkaan ollut meidän tavoitteemme. Ed. Jaakonsaari puhui aika populistisesti yk­ sinhuoltajaäitien reunaehdoista varsin hyvin tie­ Puhemies (koputtaa): Kaksi minuuttia! täen, (Ed. Jaakonsaari: Ei se ole populismia!) että sinänsä EU-sopimus ei siihen asiaan vaikuta. Ed. A n d e r s s o n (vastauspuheenvuoro ): Minunkin mielestäni keskustelu ennen tätä tilan­ Arvoisa puhemies! Täytyy myöntää, että minä nettakin on aika kohtuuttomasti pyörinyt maa­ pidin hyvänä ed. Jaakonsaaren tapaa käsitellä talouden ympärillä ja se on tehnyt sitä hyvin näitä asioita. Tällaista asioiden problematisoin­ loukkaavana, hyvin kohtuuttomana ja hyvin tiaja pohdintaa olisin odottanut myös pääminis• väärien tietojen varassa. teriltä, kun hän vastasi näihin kysymyksiin, mut­ Voi kysyä, kenen syy on, että näin on tapahtu­ ta hän ei ollut keskusteleva, vaan niin kuin ed. nut. Tietysti siihen, että maatalous- ja elintarvi­ Wahlström juuri siteerasi, hän vain julisti, että kekeskustelua käydään, ensimmäinen syy on asiat ovat tietyllä tavalla. EU-sopimuksessa,joka ei sellaisenaan anna elin­ Minun ajatukseni turvallisuusjärjestelmästä, tarviketaloudelle minkäänlaisia elinmahdolli­ josta ed. Jaakonsaari puhui, on juuri samanlai­ suuksia. nen: Meidän pitäisi kaikin tavoin edistää todella Mutta samalla kannattaa kysyä: Miksi esi­ sellaisia turvallisuusmekanismeja, jotka pitävät merkiksi Itävallassa ED-keskustelu ei ollut tä• sisällään kaikki Euroopan maat Uraliin saakka, män tasoista maatalouskeskustelua kuin meillä, kuten ed. Jaakonsaari sanoi. Mielestäni myös• vaikka siellä tehtiin saman tasoinen paketti ja se kään tästä asiasta pääministeri ei näyttänyt halu­ tehtiin helpommissa olosuhteissa toimivan maa­ avan keskustella. talouden turvaksi? Sanon, että vastaus on siinä, Mitä tulee Emu-positiivisuuteen ja Emu-kri­ että siellä löytyi kansallinen yksimielisyys hoitaa teereihin, mistä ed. Jaakonsaari sanoi, että ihmi­ kohtuullisesti ne ongelmat,jotka aiheutuvat ED­ set eivät tiedä, mitä se on, se on juuri merkki siitä, sopimuksesta, ja se tehtiin tavallaan luonnollise­ että näistä ei ole informoitu, näistä ei ole keskus- na asiana. Siellä oli kypsyyttä nähdä kokonai- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1723 suus ja ei sorruttu tähän halpahintaiseen politi­ neuvotelluo sopimuksen mukaisesti?" Tähän kointiin. Tätä samaa toivoisi Suomessa. pyydetään vastaukseksi "kyllä" tai "ei". Sitä vas­ tausta pääministerillä ei ole. Minusta ed. Jaakon­ Ed. Laakkonen (vastauspuheenvuoro): saari on erinomaisella tavalla havainnollistanut Arvoisa rouva puhemies! Ed. Jaakonsaaren mu­ tämän kysymyksen. (Välihuuto) Ne ovat kaksi kaan keskustelu Emu-kriteereistä on pelottelua. eri asiaa, ED-neuvottelut ja tuki paketti. Jos hän näin katsoo, se on mielestäni tarpeellista Kun tässä repiikoinoissa on ihmetelty sitä, pelottelua. Vasemmistoliiton välikysymys on äänestetäänkö samalla tukipaketista, niin ei ää• erittäin aiheellinen, koska keskustelu ulko- ja nestetä. Mutta äänestetään neuvottelutulokses­ turvallisuuspoliittista samoin kuin talous- ja ra­ ta, joka sisältää Suomelle mahdollisesti annetun hapoliittisista asioista on valitettavasti jäänyt oikeuden maksaa kansallista tukea, ja se on ihan taka-alalle. eri asia. Emun kolmannesta vaiheesta, jonne Suomi haluaa ihan ensimmäisten joukossa, on paikal­ Ed. R ö n n h o 1 m (vastauspuheenvuoro ): laan muistuttaa, että siinähänjäsenmailla on yh­ Rouva puhemies! Kun ed. Seppänen tivasi, mikä teinen raha, yhteinen keskuspankki ja yhdenmu­ on sosialidemokraattien kanta mahdollisessa kainen talouspolitiikka. Maa luopuu omasta ra­ Euroopan unionissa tehtävään politiikkaan, niin hapolitiikastaan, ja jäljelle jää vain julkisen val­ siihen kyllä pontemme antaa hyvän vastauksen. lan budjetti- eli finanssipolitiikka. Maastrichtin Siinä selkeästi ensimmäisessä kohdassa nähdään sopimuksen mukaan Emun kolmannessa vai­ jäsenyyden tärkeys osallistumismahdollisuutena heessa keskuspankki voi jäsenmaitaan kiristää ja pitkän tähtäimen linjavalintana. (Ed. Seppä• pakkotalletuksin tai pidättää lainoja. nen: Niin hallituskin sanoo!) - Siinä olemme Tässä tilanteessa voidaan sanoa, että eipä sil­ samaa mieltä. -Toisessa kohdassa me tarkem­ loin enää paljon ole omalla keskuspankilla liik­ min kerromme, mitä me toivoisimme ja haluam­ kumavaraa. Aivan aiheellisesti Tanska ja Iso­ me toteuttaa ED :n sisällä, ja sanomme, että me Britannia ovat kieltäytyneet Emun kolmannesta haluamme ja myös toteutamme- me emme jätä vaiheesta. Sama olisi pitänyt myös Suomen teh­ näitä puheiden tasolle - turvallisuuden lisää• dä. Emu johtaa suurempaan työttömyyteen ja mistä, työllisyyden parantamista, sosiaalisen hy­ talouden rytmihäiriöihin, kuten monet asiantun­ vinvoinnin kehittämistä sekä kestävän kehityk­ tijat ovat viitanneet. sen talouteen johtavaa ympäristöpolitiikkaa. Ed. Hämäläiselle haluan vielä vastata, kun (Ed. Seppänen: Niinhän hallituskin on halun­ hän kritisoi ministeri Kankaanniemen puheen­ nut!) - Silloin kun hallitus on hyvien asioiden vuoroa siitä, että elintarvikkeiden verotus ei las­ takana, se sopii meille hyvin ja tuemme hallituk­ ke, vaan päinvastoin kiristyy. Ministeri Kan­ sen toimia niiden osalta. - Näiden osalta vain kaanniemi puhui arvonlisä verosta, joka olisi ol­ toteamme edelleen, että me näemme hyvin tär• lut 22 prosenttia, mutta se saatiin alennettua 17 keänä, että ED-kriteereittenjoukkoon, niin kuin prosenttiin. Onhan siinä vähän alennusta. tässä moneen kertaan on todettu, tulee myös työllisyyttä ja hyvinvointipalveluja kuvaavia ja Ed. L o u e koski (vastauspuheenvuoro): sitä tukevia näkemyksiä, ja tätä kautta voimme Rouva puhemies! Esitettyyn välikysymykseen arvioida, onko Rahaliittoon osallistumiselle pääministeri ED-jäsenyyden osalta sanoi sana­ edellytyksiä. tarkasti näin: "Hallituksen käsityksen mukaan Maatalouspolitiikan osalta olemme selkeästi näin menetellen Suomen jäsenyys Euroopan sanoneet, että hallituksen näkemys siitä, että si­ unionissa on mahdollinen." Sitten hän jatkaa touduttaisiin pitkäksi eli viiden vuoden periodik­ eräillä ehdoilla. On ihmeellistä, että hallituksen si, koskee meidän mielestämme liian pitkää ai­ päämieheltä ei tässäkään tilanteessa saa selvää kaa. Kaksi vuotta riittää. Toinen selkeä kantam­ kantaa siihen, onko hänjäsenyyden kannalla vai me on ollut se, että maatalouden tuen määrä ei ei. saisi nykyisestään lisääntyä. Nykylaskelmien Yhtä epämääräinen on selitys, jonka hän an­ mukaan tämä merkitsee ainakin 4 miljardin eroa taa eduskunnan parhaillaan käsiteltävänä ole­ hallituksen näkemykseen. Ennen muuta on tär• vaan toiseen asiaan, nimittäin kansanäänestyk• keätä, että meidän mielestämme täytyy saada sen kysymyksenasetteluun, joka hänen hallituk­ kokemusta tästä aiheesta, ennen kuin teemme sensa lakiehdotuksessa on tässä muodossa: "Tu­ lopullisia ratkaisuja maatalouden pysyvistä kan­ leeko Suomen liittyä Euroopan unioninjäseneksi sallisista tukijärjestelmistä. 1724 61. Maanantaina 13.6.1994

Puhemies (koputtaa): Kaksi minuuttia, puhtaasti kansalliset asiat, jotka ovat puhtaasti ed. Rönnholm! kansallisen päätösvallan ja harkinnan alla. Nii­ hinkin meidän täytyy saada esimerkiksi pitkäai• Sisäasiainministeri P e k k a r i n e n : Arvoi­ kaisen maataloustuen osalta Euroopan unionin sa puhemies! Tässä olisi tietysti aika montakin komissiolta lupa aikanaan. Nämäkin toki po­ asiaa, tekisi mieli jokin ajatus lausua, mutta pi­ liittisesti voivat sitoa jotakuta enemmän, jotaku­ täydyn yhteen ainoaan asiaan, johon ed. Loue­ ta vähemmän. Minä ymmärrän sen, että nämä koski aikaisemminkin täällä salissa on puuttunut asiat eivät välttämättä ed. Louekoskea sitoisi. erään muun asian yhteydessä ja teki sen jälleen Meitä monia muita nämä kansalliset toimet kyllä tässä yhteydessä. sitovat. Mutta niiden osaltahan hallitus lähtee Ed. Louekoski luo käsityksen siitä, että kan­ kaiken lisäksi siitä, että ennen kansanäänestystä, sanäänestyksessä ei olisi kysymys mistään kan­ ed. Louekoski, se asia on jo hoidettu, että siitä sallisista toimista vaan ainoastaan kaikesta siitä, asiasta täällä eduskunnassa on jo päätetty ennen mikä liittyy EU-jäsenyyssopimuksessa siihen kansanäänestystä. Tämähän on marssijärjestys, puoleen, minkä EU omasta puolestaan antaa tai jonka hallitus myös siinä vastauksessa, minkä se mihin se tässä jäsenyyssopimuksessa on puoles­ välikysymykseen liittyen on sanonut, se marssi­ taan sitoutunut. (Ed. Louekoski: Niin sanotaan järjestys, minkä mukaan aiotaan toimia. Tämä teidän lakiehdotuksessanne tekstissä!) Minä ha­ minun mielestäni on se logiikka, jolla sopimus on luan muistuttaa siitä, että jäsenyyssopimus pitää kirjoitettu, ja se logiikka, jota hallitus mielestäni sisällään maatalouspolitiikan ja rakenne-ja alue­ aivan oikein toteuttaa mainitussa marssijärjes• politiikan osalta sellaisia toimenpiteitä, joihin tyksessä. EU puolestaan sitoutuu sillä edellytyksellä, että Suomi kansanisin toimin hoitaa oman osuutensa niihin liittyen. Kaksi kolme esimerkkiä siitä, mit­ Ed. Jansson merkitään läsnä olevaksi. kä ovat tämän tyyppisiä asioita. Maatalouden osalta kaksi esimerkkiä. Lfa on sellainen Euroopan unionilta tuleva tuki, jonka Ed. Jaakonsaari (vastauspuheenvuoro): saaminen Suomelle voi tulla kysymykseen vain Arvoisa puhemies! Ed. Ryynänen piti populisti­ silloin, jos Suomi omasta puolestaan tehtyjen sena puhetta yksinhuoltajaäidin reunaehdoista. pelisääntöjen mukaisesti sijoittaa omaa kansal­ Minusta siinä ei ole mitään populismia, koska lista panostaan siihen. Ed. Louekoski, te äänes• yksinhuoltajien perusturvallisuus on jo horjunut, tätte myös tästä silloin, kun äänestätte Suomen ja pomminvarmasti voin väittää, että aika lähiai• mahdollisesta liittymisestä Euroopan unionin jä• koina moni tulee väittämään, että nimenomaan seneksi. EU :n mukanaan tuomassa kiristyvässä kilpailus­ Toinen asia koskee ympäristötukea. Euroo­ sa pitää lähteä siitä, että julkista sektoria supiste­ pan unioni on luvannut 850 miljoonaa markkaa taan; nähdään, että julkinen sektori ei sovi tähän meille ympäristötukea. Sen saannin edellytys on, kiristyvään kilpailuun. Jos tällainen ajattelutapa että Suomi kansallisesti sitoutuu vastaavan mää• saa poliittista tukea, se merkitsee tietenkin sitten, räiseen ympäristötukeen. että naiset julkisten palvelujen tuottajina ja niitä Kolmas esimerkki löytyy alue-ja rakennepoli­ käyttävinä tulevat eniten kärsimään. Näin ei tar­ tiikan puolelta. Euroopan unioni lupaa sopi­ vitse tapahtua. Juuri sen takia tämänkin asian muksessa Suomelle yhteensä 2,1 miljardia mark­ kohtaaminen avoimesti on erittäin tärkeätä ja kaa vuosittain alue- ja rakennepolitiikan tukea, sen näkeminen nimenomaan kilpailuetuna. Ei josta 455 miljoonaa markkaa vuosittain menee Nokia möisi kännyköitään ympäri maailmaa, jos lfa:n maksamiseen, mutta kaikki muu on sellaista niitä eivät naiset tekisi ja korkeasti koulutetut tukea Suomen alue- ja rakennepolitiikkaan, jon­ insinöörit suunnittelisi, ja naiset eivät niitä koko­ ka saamisen ehtona ja edellytyksenä on se, että aisi, ellei päivähoito olisi turvattu Haukiputaalla Suomi pääsääntöisesti vähintään puolet laittaa tai Kempeleessä, missä kaikkialla niitä tehdään• omista varoistaan kansallisia voimavaroja näi• kin. hin. Näiltä osin mielestäni on selkeästi kysymys Ed. Esko Seppänen kysyi, mikä on sosialide­ siitä, että myös nämä kansalliset panostukset mokraattien Eurooppa. Se on kansalaisten ja ovat osa sitä asiakokonaisuutta, josta jäsenyy• isänmaiden Eurooppa. Se on Jacques Delorsin destä puheen ollen aikanaan äänestetään. Eurooppa enemmän kuin John Majorin Euroop­ Toinen kysymys ovat ne kansalliset toimet, ne pa. Se on sellainen Eurooppa, jossa työllisyydel- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1725 lä, tasa-arvolla ja turvallisuudella on keskeinen antaa erilaisissa poliittisissa vaihtoehdoissa mah­ sija. Siitä kamppaillaan Euroopan unionin piiris­ dollisuuden koota paketti, johon sitten on mah­ sä. Minusta senkin takia pohjoismaisen ajattelu­ dollista saada ED-rahaa, jos se halutaan ottaa tavan ja pohjoismaisten mallien mukaanmeno vastaan. siihen prosessiin on erittäin tärkeätä. Taloudelli­ Tältä osin kansallisen paketin kytkeminen itse sen pohjan vahvistuminen tulee hyödyttämään jäsenyyden hyväksymiseen osoittautuu täysin myös naisia, ei ainoastaan Pohjoismaissa vaan perusteettomaksi. Jokaisella kansanäänestyk• toivottavasti myös Euroopassa, olematta miten­ seen osallistuvana äänestäjällä voi olla oma käsi• kään sinisilmäinen tässä asiassa. tys, mikä olisi sopiva ja hyvä paketti. Ja näin tulee jatkossa tapahtumaan, jos jäsenyys toteu­ Ed. P u 11 i aine n (vastauspuheenvuoro): tuu, että pakettia solmitaan vuosittain talousar­ Arvoisa puhemies! Minä olen ed. Jaakonsaaren viokäsittelyssä ja lainsäädäntötyössä. Se, että sii­ kanssa ihan samaa mieltä siinä, että tässä on tä saadaan pitävä yli vaalien, yli poliittisten vaih­ kysymys kaikkien reunaehdoista, myös mainitun teluiden, edellyttäisi, että myös oppositio voisi naispuolisen työntekijäryhmän reunaehdoista. siihen sitoutua. Hallituksen toiminta tähän men­ Ja juuri kun asianlaita näin on, silloin pitää tehdä nessä on ollut sellaista, että me olemme saaneet rehellisiä johtopäätöksiä. tiedon vasta hallituksen tehtyä päätöksen emme­ Ministeri Pekkarisen äskeinen puheenvuoro kä ole voineet osallistua sen valmisteluun. oli erittäin tervetullut, koska se nimenomaan osoitti, kuinka hallitus on yhdessä asiassa totaa­ Ministeri K a n k a a n n i e m i : Arvoisa pu­ lisesti epäonnistunut. Se on tiedottaminen siitä, hemies! Lyhyesti, muutamaan minulle esitettyyn mitä kaikkea tähän hommaan kuuluu, mikä on kommenttiin pieni kommentti. tämä ns. paketti kaikilta osiltaan. Siinä on todel­ Ed. Taina sotki onnistuneesti yhteistyön ja linen epäonnistuminen. Tiedotuskampanja olisi yhdentymisen käsitteet. Minä tulkitsen niin, että pitänyt kohdistaa erikoisesti demariryhmään. yhteistyö, jota valtiot harjoittavat, perustuu itse­ Täällä on lukemattomia kertoja todettu, että näisten valtioiden välisiin sopimuksiin, jotka Emu-osuus on aiesopimus, jota me mietimme asianmukaisesti hyväksytään ja niiden puitteissa joskus, kun me olemme ED-jäseniä. Aivan puh­ tehdään yhteistyötä. Mutta yhdentyminen mer­ dasta humpuukia! On sitouduttu ensimmäisessä kitsee sitä, että on yhteisiä ylikansallisia päätök• ryhmässä menemään siihen mukaan, silloin kun sentekoelimiä ja valtaa siirretään niille. Se on kolmas vaihe käynnistyy, ja siinä kaikki. yhdentymistä. Euroopan unionin kysymyksessä yhdentyminen on nimenomaan se, mihin pyri­ Ed. N i k u 1 a (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa tään. Siinä pyritään sekä poliittisesti että talou­ puhemies! Ministeri Pekkarinen selvitteli kansal­ dellisesti menemään askel askeleelta yhä pidem­ lisen paketin ja ED-sopimuksen yhteyttä. Hän ei mälle ja syvemmälle. mennyt niin pitkälle kuinjoskus on vihjattu, että Mitä tulee ed. Vistbackan huomioon minun jopa oikeuskanslerilta olisi tulkinta, että ne ovat ns. roikkumisestani hallituksessa, lopullisia pää• oikeudellisesti välttämättömiä. Se, että oikeus­ töksiä näissä asioissa ei ole tehty. Niin kauan kansleri on antanut lausunnon, on kiistatonta. kuin lopullisia päätöksiä ei ole tehty, asioihin voi En ole itse sitä nähnyt, mutta se, että sitä lausun­ vaikuttaa siellä, missä niitä käsitellään ja valmis­ toa ei ole jaettu, osoittaa, että se ei tue tätä väitet• tellaan. Tästä on hyvin yksinkertaisesti tässä suh­ tä. Se, miten itse oikeuskanslerin kannan ymmär• teessa kysymys. rän, on, että sopimus avaa mahdollisuuden, mikä Mitä tulee ed. Hämäläisen arvonlisäverokysy• on tietysti itse kullekin selvää, tällaisen paketin mykseen, niin totesin vain, että hallituksessa sain järjestämiseen. aikaan sen, että elintarvikkeiden arvonlisävero• Allekirjoitusvaltuuksien esittely valtioneuvos­ prosenttia alennettiin valtiovarainministeriön ton piirissä tietysti edellyttää, että hallituksella esittämästä 22 prosentista 17 prosenttiin. Se alen­ on joku näkemys siitä, tuleeko tällainen paketti taa ruoan hintaa. En puhunut mistään muusta ja kuinka suureksi se solmitaan. Mutta sillä ei ole asiasta tässä yhteydessä. Näin on sitten käynyt. mitään tekemistä eduskunnan kanssa vielä. Se Tämä oli hallituksen yksimielinen päätös. annetaan ja tehdään eduskuntavarauksin. Tämä on tilanne. Siinä ei ole oikeudellista yhteyttä vaan se on puhtaasti poliittinen kokonaisuus. Eikä Ed. Pykäläinen merkitään läsnä olevaksi. sopimus määrittele tietynlaista pakettia, vaan se 1726 61. Maanantaina 13.6.1994

Ed. Mäkipää (vastauspuheenvuoro): Ar­ tään tietenkin kokonaisuudesta ja siinä on nämä voisa puhemies! Nyt sain ymmärryksen ministeri maatalousasiatkin, mutta siinä ei äänestetä kan­ Pekkariselta, että kansanäänestys ja kansallinen sallisen tukipaketin suuruudesta, ei todellakaan. tukipaketti, joka on runsaat 10 miljardia mark­ Ei se kuulu siihen. Siitä me päätämme aivan kaa, kulkevat käsi kädessä. erikseen. Siihen kuuluvat nämä kansalliset tuet Kun ministeri Pesälä sanoi, että syyskuun sen ohella, mitä EU:sta saadaan rahaa. alussa tuodaan neljäkymmentä maatalouslakia, Mutta siinäkin olisi, ministeri Pekkarinen, niin haluaisin kysyä: Tuleeko näiden lakien myö• voinut kertoa sen, että kun me saamme rahaa tä myös kansan maksettavaksi lisää? Tähän ha­ vain sen verran, mitä me itsekin satsaamme, niin luaisin vastauksen. tämähän merkitsee sitä, että Suomen ollessa net­ Tuntuu ihmeelliseltä, että kun meillä ei ole tomaksaja Euroopan unionissa me saamme ta­ mitään tietoa eikä hallituksenjäsenillä tunnu ole­ kaisin vain omia rahojamme, ei yhtään enempää. van mitään todellista tietoa, miten Suomen kansa Eli ei pitäisi niin kauheasti puhua, kuinka hienoa on valmis äänestämään lokakuun 16 päivänä. on, kun me saamme rakennerahastoista ja alue­ Tämä menee kerta kaikkiaan aivan vouhottami­ rahastoista ja maatalousrahastoista tukea, kun seksi. me saamme omia rahojamme takaisin, mutta Kun ed. Jaakonsaari puhui, että he haluavat emme kaikkia niitä, mitä olemme sinne maksa­ elintasoerosta vapaan Euroopan,ja kun hän mie­ neet. Tämäkin pitäisi kertoa, ennen kuin men­ tiskeli, mitä tapahtuu verojen harmonisoinnin nään kansanäänestykseen, ja antaa se todellinen yhteydessä, minä annan hänelle vastauksen: Kun kuva, mitä tässä on, mistä on kysymys, eikä an­ Suomessa on 500 000 työtöntä, se johtaa siihen, taa sitä kuvaa, että ongelmat olisivat tämän neu­ koska kansallinen tukipaketti vie näin paljon ja vottelutuloksen myötä myös tältä osin ratken­ verojen harmonisoinnin myötä valtion kassa on neet, puhumattakaan siitä, mikä oli välikysy• taas l 0-15 miljardia markkaa lisää vajaa, että myksen sisältö, johon vieläkään ei ole täällä mi­ työttömyys paisuu, yhä enenevä määrä naisia tään vastausta annettu: Miten hallitus tulkitsee ja joutuu pienemmälle paikalle ja kotiin ja entistä perustelee sen, mitä ulko- ja turvallisuuspolitii­ enemmän rokotetaan taas niitä eläkeläisiä, jotka kassa tulee tapahtumaan? hissuksensa maksavat kaikki, mitä Suomen halli­ tus määrää. Eli tämä kostautuu ja johtaa siihen, Puhe m i e s (koputtaa): Kaksi minuuttia, että Suomesta tulee Euroopan kova maa eli kan­ ed. Wahlström! salaiset jaetaan yhä kovemmin a- ja b-luokan kansalaisiin. Tätä se EU tekee. Hallitukselta toi­ voisi tiedon, mitä ovat ne miljardit, mistä me Ed. L o u e k o s k i (vastauspuheenvuoro ): keskustelemme ja äänestämme, että me voisim­ Rouva puhemies! Minulle on käynyt tässä kes­ me myös omille äänestäjillemme sanoa, mitä kustelussa nyt jo niin, että tulee voittamattomia myönteistä ja kielteistä ED-jäsenyydessä on. mielihaluja. Ensimmäinen on se, että kun minis­ teri Kankaanniemi pariin kertaan on täällä to­ Ed. W a h l s t r ö m (vastauspuheenvuoro): distanut, kuinka hän sai aikaan sen, että arvon­ Arvoisa puhemies! Oikeastaan siitä ed. Mäkipää lisävero aleni, niin minulla on sellainen mielihalu, viimeksi sanoi, voisin jatkaa. Tästähän koko että olisin halunnut olla kuuntelemassa siinä neu­ ajan on kysymys. Meidän välikysymyksemme votteluhuoneessa, kuinka ministeri Kankaannie­ lähti siitä, että pitäisi saada tietoa. Hallitus on mi jyräsi pääministerin ja ministeri Viinasen. väitellyt kertomasta niitä perusteita, joilla me Toinen mielihalu, joka on lähes yhtä voitta­ liitymme Euroopan unioniin. Nyt ihmisille on maton, onjumputtaa vielä kerran, että hallituk­ tullut se käsitys, että kysymys pelkästään on sen periaatepäätöksessään hyväksymä ja maata­ maataloudesta, kaikki muut asiat ovat kunnossa lousministeri Pesäiän täällä täsmentämä yli 40 ja kaikissa muissa asioissa neuvoteltiin. Pitää nyt tukilain paketti ei todellakaan kuulu siihen yh­ muistaa, että Emusta, ulkopolitiikasta ja turval­ teyteen, kansalaiset äänestävät. Nimittäin voi­ lisuuspolitiikasta ei neuvoteltu, vaan ne kaikki han käydä siten, kuin ed. Nikula sanoi, että kun piti hyväksyä, nämä Maastrichtin sopimuksen tässä on eduskuntaehto, se ehto ei toteudu, jos päämäärät, sellaisinaan. Tosiasiassa aika pienis­ me emme hyväksykään tukipakettia, mutta hy­ tä asioista neuvoteltiin, jos ajatellaan tätä Suo­ väksymme tämän kansanäänestyslain. Tukipa­ men historiallista valintaa. ketista huolimatta kansalaiset voivat vastata Mitä tulee kansanäänestykseen, siinä ääneste- "kyllä". Minä en voi käsittää sitä, että tämä selvä Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1727 muodollinen seikka halutaan hämärtää. Eihän maksa mitään, jos hän vielä on joitakin aikoja pääministeri sanonut, että Suomi liittyy ED:hun, hallituksessa. Mutta jos Suomi menisi ED:hun, vaan hän sanoi, että se on mahdollista. Kun hän se maksaisi Suomelle suunnattomasti. näin sanoo, niin hänellä on selvästi tarkoituksen­ Kolmanneksi, ministeri Kankaanniemi voi mukainen poliittinen perustelu sille. Hän haluaa minä päivänä tahansa todella lähteä hallitukses­ antaa sellaisen kuvan, että koko kansa äänestyk• ta. Muttajos Suomi nyt kerran liittyy Euroopan sessään on hyväksymässä koko tämän hänen unionin jäseneksi, ed. Nikutakaan ei varmasti suunnittelemansa paketin, ota tai jätä. tunne sitä mekanismia, millä sieltä voitaisiin po­ liittisesti uskottavalla tavalla yrittääkään erota. Ed. Louekoski puhui tukipaketista ja ED-ky­ Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen symyksen erillisyydestä lähes voitonriemuiseen varapuhemies Paakkinen. sävyyn sanoen, kuinka ne ovat aivan erillinen asia. Ed. Louekoski, nyt on vain kysymys siitä, että itse oikeastaan toivon sydämestäni, että Ed. R y y n ä n e n (vastauspuheenvuoro ): Ar­ tämä maataloustukipaketti kokonaisuudessaan voisa puhemies! Halusin vain kommentoida ed. kaatuu ennen kuin tulee neuvoa-antava kansan­ Jaakonsaaren vastauspuheenvuoroa. Minusta äänestys, koska kyllä kansa ymmärtää silloin populismia ja asioiden vääristämistä on sotkea varmuudella sen, että ei ole mitään mieltä ajatel­ asioita virheellisesti keskenään tarkoitushakui­ lakaan ED-jäsenyyttä, jos meidän maataloudel­ sesti. On väärää vastakkainasettelua tuoda työt• lemme käy niin kuin sille käy ilman tätä tukipa­ tömät ja maatalouden harjoittajat tai yksinhuol­ kettia. Se on, ed. Louekoski, käsittääkseni kaik­ tajaäidit ja viljelijät vastakkain. Tässä juuri halu­ kien vastustajien toive, se, mitä tekin itse mieles­ taan antaa viesti: Miksi viljelijöille on reunaeh­ sänne hyräilette. dot, kun ei yksinhuoltajaäideille ole? ED-sopi­ mus vie viljelijän tulot ilman kotimaista pakettia, Ed. H ä mä 1 ä i ne n (vastauspuheenvuoro): mutta se ei sinänsä vie suomalaista sosiaalitur­ Arvoisa puhemies! Kyllä minä mielihyvin uskon, vaa. Kukatiesjos talous ED-sopimuksen ja ED­ että ministeri Kankaanniemi on jyrännyt minis­ jäsenyyden myötä kohentuu, sosiaaliturvan ke­ teri Viinasen arvonlisäveropäätöksissä. Mutta ei hittämiseen on entistä paremmat mahdollisuu­ pidä sentään syyllistyä kansalaisten hämäämi• det. Sinänsä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja seen ja sanoa niin kuin ministeri Kankaanniemi, tasa-arvo ovat todella tärkeitä asioita, oltiinpa että sen vuoksi ruoan hinta alenee. Jos ruoan ED:ssa tai sen ulkopuolella. Siitä olen lämpimäs• hinta alenee, se alenee ED-hintojen vuoksi. Mut­ ti ed. Jaakonsaaren kanssa samaa mieltä. ta ministeri Kankaanniemi on jyrännyt ratkai­ sun, jolla ruoan verotusta ja sitä kautta ruoan Ed. V. Laukkanen (vastauspuheenvuo­ hintaa nostetaan nykytasolta. Laskentatavasta ro ): Arvoisa rouva puhemies! Ed. Nikula sanoi riippuen liikevaihtovero on tällä hetkellä keski­ välihuutona ministeri Kankaanniemen puhee­ määrin 12-15 prosenttia. Ministeri Kankaan­ seen, että ollaan hallituksessa mukana ja pääs• niemi on jyrännyt huomattavasti korkeamman tään vaikuttamaan; sitä samaahan se on Brysse­ arvonlisäveroprosentin, jolloin me maksamme lissä. Mutta on oikeastaan aika naiivia, että näin pari miljardia lisää veroja, jotta me voimme kat­ löyhin perustein aina yritetään etsiä jotakin, taa ministeri Kankaanniemen ja muun hallituk­ mikä voisi tukea omia argumentteja. Minusta sen hyväksymän maatalouspaketin kustannuk­ pitää hieman analysoida sitä, mitä se tarkoittaa, sia. Tämä on suuri hämäys, jolla yritetään kansa­ että ministeri Kankaanniemi on hallituksessa, laisille uskotella, että ruoan hinta alenisi hallituk­ mitä hän voi vaikuttaa ja milloin hän pääsee sen veropäätösten johdosta. sieltä pois, jos hän haluaa. Suurin hämäys tietysti tässä keskustelussa on Mitä vastaavasti tarkoittaa, jos Suomi menee hallituksen epämääräinen kanta ED-jäsenyy• Euroopan unionin jäseneksi? Ensinnäkin miten teen. Vieläkään hallitukselta ei näytä saatavan Suomi voi siellä vaikuttaa? Me tiedämme kaikki, kantaa siihen, mitä mieltä hallitus on itse neuvot­ että häviävän vähän. Suomella on käsittämättö• telemastaan jäsenyystuloksesta. Aivan niin kuin män pieni vaikutusmahdollisuus. Ed. Nikula tie­ ministeri Kankaanniemi äsken sanoi, lopullisia tää sen. päätöksiä ei vielä ole tehty. Mitä kansalaisten Kaiken lisäksi: Mitä se maksaa, jos Suomi pitää ajatella tällaisesta tilanteesta, kun hallitus liittyisi jäseneksi? Ministeri Kankaanniemelle ei itse ei kykene päättämään, onko sillä jo kanta ja 1728 61. Maanantaina 13.6.1994

onko lopullisia päätöksiä jäsenyyden suhteen Kuitenkin haluaisin puuttua myös keskuste­ edes hallituksessa tehty? luun siitä, mistä kansanäänestyksessä ääneste• tään. Minusta keskustelu on enemmänkin aka­ Ed.L a a k s o(vastauspuheenvuoro):Arvoisa teemista, äänestetäänkö liittymissopimuksesta rouva puhemies! Tarkoitukseni oli kiinnittää sa­ vai kansallisesta paketista. Asiahan on niin, että maa asiaan huomiota kuin ed. Hämäläinenkin, eli silloin kun kansa äänestää, sillä täytyy olla tieto, ministeri Kankaanniemi on jyrännyt ministeri millaisena kansallinen paketti on hyväksytty tai Viinasen arvonlisäveroprosenttiakoskevissa kes­ onko sitä yleensä hyväksytty. Se luonnollisesti kusteluissa siten, että ministeri Viinasenjohtama erittäin voimakkaasti vaikuttaa monen kansalai­ ministeriö saa 2 miljardia markkaa enemmän sen äänestyspäätökseen ehkä niin, että monien tuloja kuin tällä hetkellä liikevaihtoverona kerä• teidän sosialidemokraattien äänestäjät mieluum­ tään elintarvikkeilta. Olen aivan varma, että mi­ min äänestävät jäsenyyden puolesta, jos tuo pa­ nisteri Viinanen mielellään haluaakin jäädä tä• ketti on hyväksytty. Kuitenkin meistä hyvin mo­ män kaltaisenjyrän alle, jolloin hänenjohtaman• nella on sellainen tilanne, että meidän äänestä• sa ministeriö saa kerätä elintarvikkeilta enemmän jämme tuntevat, että ellei tätä pakettia ole, he veroa kuin liikevaihtoverona on kerätty. eivät missään tapauksessa voi jäsenyyttä hyväk• Ihmettelen myös sitä ministeri Kankaannie­ syä, koska se tietää heille totaalista elämisen men yhtymistä hallituksen propagandaväittee• mahdollisuuksien loppumista. seen, että automaattisesti siirtyminen ED:n tuot­ Ed. Wahlström totesi, että mehän saamme tajahintoihin, arvonlisäveroprosentin määrää• tukien muodossa ED:sta takaisin ainoastaan minen 17:ksi ja niin sanotusti kilpailun tehostu­ omaa sinne maksamaamme rahaa. Täytyy muis­ minen johtaisivat elintarvikkeiden kuluttajahin­ taa, että enempi puoli siitä on mahdollisuutta tojen alentumiseen. Jos ministeri Kankaanniemi saada maatalouden tukena, mutta kun se makse­ on oikein tarkasti seurannut, mitä ministerit ovat taan ainoastaan hehtaariluvun ja kotieläinluvun viime kuukausina puhuneet, niin mitä lähem• eli tällaisten suureitten mukaan, sitä omaakaan mäksi ED-ratkaisua on siirrytty, sitä enemmän rahaamme me emme voi saada takaisin, ellei jossia kuluttajahintojen alentumisväitteen eteen meillä ole maatalous suurin piirtein nykyisessä on laitettu. Nyt kun sanotaan, että kuluttajahin­ laajuudessaan. nat tulevat välittömästi alenemaan 9-10 pro­ senttia, samanaikaisesti on koko joukko jossia Ministeri Kankaanniemi: Rouva pu­ alentumisen edessä. "Jos kauppa ei korota omia hemies! Täytyy vielä todeta lyhyesti se, mitä ta­ marginaalejaan", sanotaan, "jos muut välipor• pahtui. ED-ministeriryhmään tuodussa ensim­ taat eivät vedä välistä, jos kilpailu ulottuu Suo­ mäisessä virkamiesten tekemässä esityksessä oli meen." Eli on monta jossia lisätty jo kuluttaja­ elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentti 22. Se hintojen alentumisväitteeseen. oli myös valtiovarainministeriön kanta, että se Selvää on joka tapauksessa se, että esimerkiksi siihen pitäisi määrätä. ED-ministeriryhmän ko­ peruselintarvikkeiden osalta pelkästään se, että kouksessa tein esityksen, että pudotettaisiin se 15 arvonlisäveroprosentti on määrätty 17:ksi, tulee prosenttiin. Se ei saanut kannatusta, mutta sitten korottamaan esimerkiksi nestemäisten maito­ tuli lopullinen esitys ja myös kannatus sille, että tuotteiden kuluttajahintoja. Tästä ovat kaikki mennään 17 prosenttiin, eli 5 prosenttiyksikön tahot tällä hetkellä yhtä mieltä. Aivan yhtä sel­ alennus ensimmäisessä vaiheessa ja toisessa vai­ vää on esimerkiksi, että kaikkien ED:n ulkopuo­ heessa 12 prosenttia vuoden 97 alusta, mikäli lelta tulevien elintarvikkeiden - pääasiassa ky­ oikein muistan. Eli tein tuosta 22:sta alenevan symys on ED:n ulkopuolisista tuontihedelmistä esityksen ja se päätyi 17:ään. Olin ja olen edelleen -hinnat tulevat nousemaan. eduskuntaryhmämme kannan mukaisesti sitä mieltä, että olisi pitänyt mennä 15 prosenttiin, Ensimmäinen varapuhemies mutta tällaista huutokauppaa nyt ei tässä ole (koputtaa): Kaksi minuuttia on kulunut! syytä käydä. (Ed. Hämäläinen: Ei sekään vielä hintoja alentaisi!) Ed. Saari (vastauspuheenvuoro): Arvoisa Jos vero olisi 22 prosenttia, hinnat nousisivat. puhemies! Minustakin ministeri Kankaannie­ Mutta 17 prosenttia merkitsee sitä, että-ottaen men jyräysteoria oli kyllä aika erikoinen. Olisin toki huomioon sen, mitä ed. Laakso sanoi monis­ todella myös halunnut olla sen tapauksen näke• sa jos-tekijöistä - tämän johdosta hinnat eivät mässä. nouse vaan alenevat. Välistävetoja voi tapahtua Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1729 niin paljon, että todellisuudessa ruoan hinta ei leikataan sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, alene. Sitä minä en mene vakuuttamaan, että opintotukea ja muita ihmisten sosiaalisia etuuk­ näin tapahtuisi. Tässähän tapahtuu monia muita sia, kuten esimerkiksi sosiaalimenotoimikunnan muutoksia: eurohintoihin meno, alkutuotevä• mietinnössä joiltakin osin tuli esiin. hennyksen poistuminen ja muita muutoksia, jot­ Se, että tämmöisestä mittavasta kansallisesta ka vaikuttavat ruoan hintaan. Tämä on se, min­ tukipaketista nyt puhutaan, minusta on johdon­ kä totesin ja mitä korostin, että tein ensimmäise• mukainen seuraus siitä, että jonkinlaista tukipa­ nä tuon esityksen, että ei määrätä 22 prosentin kettia tarvitaan. Se on johdonmukainen seuraus verokantaa vaan 15. Päätökseksi tuli 17 prosent­ siitä, että neuvottelijat eivät saaneet lävitse niitä tia. mittavia, huomattavia siirtymäaikoja, mitä aika­ naan vaadittiin silloin, kun ED-jäsenyyden hake­ Ed. V. Laukkanen (vastauspuheenvuo­ misesta päätettiin. Silloin mm. pääministeri tote­ ro ): Arvoisa rouva puhemies! Olisin samaan si useaan kertaan ja monet muutkin ministerit, asiaan puuttunut, mutta nyt voi vain todeta ed. että on aivan välttämätöntä, että Suomi saa elin­ Hämäläiselle ja Laaksolle, että tällä lailla nämä tarvike- ja maatalouden osalta huomattavat siir­ keskustelut kyllä venyvät. Te puhuitte koko ajan tymäajat, muuten se on katastrofi. Nyt, kun niitä siitä, että ministeri Kankaanniemijyräsi jotakin, ei tullut, me olemme tämmöisen suuren rahoitus­ ja te puhuitte kaikesta muusta kuin siitä, minkä paketin kanssa tekemisissä. ministeri Kankaanniemi alusta alkaen sanoi, että oli esitys 22 prosentista ja hän sai vaikutettua Ed. Taina (vastauspuheenvuoro): Arvoisa niin, että vero aleni. Me olemme ilmeisesti ääret• puhemies! Minun mielestäni kansanäänestykses• tömän kateellisia: Jos joku sai läpi hyvän idean, sä pitäisi päättää siitä, onko Suomen etujen mu­ että alennetaan 17:ään tai 15:een, ja sitten teh­ kaista pitkällä tähtäyksellä olla ED:n jäsen vai dään niin, niinjärkytyspaikka! Mitä se teitä hait­ sen ulkopuolella (Ed. Pulliainen: Ei pitäisi men­ taa? Ettekö te voi sanoa, että on se nyt hyvä, että nä!), ja siitä syystä mielestäni keskustelu siitä, voi tuntea työtyytyväisyyttä jostakin asiasta? mikä on tukipaketin suuruus, ei todellakaan kuu­ Täällä sitten keksitään kauheat jyräysteoriat ja lu tähän kansanäänestysvaiheeseen. Se ei myös• Viinasen päänmenot ja kaikki muut. Eihän täällä kään mielestäni kuulu siihen veronmaksajien nä• ole mistään muusta kysymys kuin siitä, että tuli kökulmasta, koska me emme todellakaan tiedä, hyvä idea ja se sai tukea ja se menestyi. Täytyykö mihin vuosien kuluessa Suomen talous kehittyy. sitä nyt täällä kiistää minuutista minuuttiin ja Me emme siis siinä yhteydessä voi päättää todel­ tunnista tuntiin kinaten, miten se on nyt sitten, lakaan tästä tukipaketista, emme maatalouden kuka tässä ikään kuin antaa väärän todistuksen? emmekä veronmaksajien näkökulmasta. Siitä Minä uskon, että ministeri Kankaanniemi syystä mielestäni koko tämä keskustelu on aivan alusta asti sanoi asian juuri niin kuin se on, mutta hakoteillä, kun me keskustelemme sisäpoliittisis• te ilkeyksissänne ette halua sitä uskoa. Te vään• ta lyhyen tähtäyksen ongelmista. nätte ja väännätte sitä asiaa,ja niin tässä saadaan Ymmärrän kyllä sen, että maatalouden kan­ aikaa kulumaan. En tiedä sitten, haittaako se nalta ED-ratkaisu on erittäin merkittävä. Se on teitä. sitä poliittisesti ja maa talouspoliittisesti, mutta se ei ole merkittävä heidänkään kannaltaan välttä• Ed. R i m m i (vastauspuheenvuoro ): Rouva mättä pelkästään markkamäärien suhteen. puhemies! Ed. Saari toi minusta ihan oleellisen Jos meidän pitäisi maatalousväestölle kertoa asian esiin, kun hän sanoi, että kansalla pitää olla tämä tukipaketti, niin yhtä hyvin pitäisi kertoa, tieto kansallisesta tuki paketista, kun se äänestää. mitä merkitsee maataloudelle ED :n ulkopuolelle Eikä vain yksin maataloustuottajien näkökul• jääminen. Minun arvioni on se, että se on maata­ masta vaan myös tavallisten palkansaajien ja louden kannalta huonompi vaihtoehto, mutta työtätekevien ihmisten näkökulmasta pitää olla tuskinpa maatalouden tulevaisuudesta huolis­ tieto kansallisen tukipaketin suuruudesta ja en­ saan olevat haluavat ollenkaan tätä puolta esit­ nen muuta siitä, millä se aiotaan rahoittaa, koska tää maatalousväestölle, koska tässä on kuitenkin valtion velan kasvattamiseen ministeri Viinanen kysymys myös kaupankäynnistä ja tulonjakopo­ on jatkuvasti puuttunut ja sanonut, että sitä ei litiikasta tällä hetkellä. voida lisätä. Haluaisin kovin mielelläni tietää, onko hallituksen tarkoituksena rahoittaa kansal­ Ed. H ä mä 1 ä i ne n (vastauspuheenvuoro): linen tukipaketti kenties juuri sillä tavalla, että Arvoisa puhemies! Yritän vielä kerran, vaikka

109 249003 1730 61. Maanantaina 13.6.1994 ministeri Kankaanniemi on poistunut, mutta ed. harkinnassa, joka välittömästi ei seuraa itse neu­ V. Laukkasen turhautumista poistaakseni: Meil­ vottelutuloksen hyväksymistä. Mutta pidän mie­ lä on ministeri Kankaanniemen kanssa mielipi­ lenkiintoisena sitä, että sosialidemokraatit ovat de-ero yhdessä varsin oleellisessa asiassa. Minis­ ylipäänsä valmiita osallistumaan myös osaan tä• teri Kankaanniemi uskoo ilmeisesti edelleenkin, män poliittisen paketin rahoituksesta. Mutta että hänen päätöstensä jälkeen elintarvikkeiden odottaisin heiltäkin tarkempaa selvitystä siitä, verotus alenee. Me muut tiedämme, että elintar­ mitkä ovat sellaiset osat tästä kansallisen tukipa­ vikkeiden verotus nousee. Tilanne on aivan sama ketin poliittisesta osasta, joita SDP ei ole valmis kuin viimetalvisissa hallituksen veronalennus­ hyväksymään. Oma käsitykseni on se, että silloin neuvotteluissa. Kansalaiset jäivät uskomaan ve­ markkamäärä hallituksen kannan ja sosialide­ rojen alentuvan, tosiasiassa ainoastaan verojen mokraattien kannan välillä ei jäisikään niin ko­ kiristymistä hieman lievennettiin. vin suureksi, kuin tällä hetkellä julkisesti väite• tään. Ed. P u II i a i n e n ( vastauspuheenvuoro ): Arvoisa puhemies! Ed. Nikula käytti aikaisem­ Ed. V. Laukkanen (vastauspuheenvuo­ min puheenvuoron, jossa hän kiinnitti huomiota ro): Arvoisa puhemies! Uskoisin, että tämä kes­ siihen, että tässä on kysymys politiikasta, ja niin kustelu todella on ohi jo, kun ed. Hämäläinen tässä onkin. sentään poistui paikalta. Mutta totean vieläkin Ed. Taina hyvin persoonallisella tavalla äsken sen, että hänen on aivan tarpeetonta ja turhaa pohdiskeli asiaa, kuinka tämä homma pitäisi oi­ kiistellä niin yksinkertaisesta asiasta kuin siitä, kein hoitaa, mikä kuuluu nyt mihinkin. Voisin mitä ministeri Kankaanniemi sanoi. Sitä asiaa on kuvitella, että hänen pitäisi ajatella - jos hän aivan turha vääntää, koska hän ei kerta kaik­ edelleen haluaa ajaa meitä sinne Euroopan unio­ kiaan sanonut mitään muuta kuin että ilman nin jäsenyyteen ja kansanäänestyksessä saada hänen esitystään näyttää siltä, että arvonlisävero positiivisen tuloksen oman kantansa kannalta­ olisi myös elintarvikkeiden osalta 22 prosenttia, että hän silloin hoitaa tämän puolen niin, että ja juuri tässä suhteessa ministeri Kankaanniemi hän saavuttaa sen positiivisen tuloksen, ja hän teki aivan moitteetonta työtä. myös eduskunnassa hoitaa asiat sillä tavalla, että hän saa edusk~pnassakin tahtonsa läpi. Tämä on Ed. 0. 0 ja 1a: Arvoisa puhemies! Ehkä kokonaisuus. Asken näytti pallo olleen ed. Tai­ puhemiehen olisi syytä puuttua keskusteluun, jos nalla todella pahasti kateissa. kansanedustajat eivät itse huomaa, että vastaus­ keskustelu alkaa olla sellaista keskustelua, jol­ Ed. L a a k s o (vastauspuheenvuoro ): Rouva loin ei enää tiedetä, milloin kommentoidaan ryh­ puhemies! Varmasti tätä keskustelua siitä, mikä mäpuheenvuoroja ja milloin sitä varsinaista pu­ osa kansallisesta tukipaketista kuuluu itse neu­ hujaa ja milloin sitten vastaaja kommentoi vas­ vottelutulokseen, helpottaisi se, että eduskunta taajan vastaajan vastaajan puheenvuoroa. Näin• saisi siitä selvityksen: Eli mitä maksaa se, että hän se on tietysti aina ennenkin mennyt, mutta Suomi joutuu sopeuttamaan maatalouspolitiik­ kyllä se tietysti vähän kiusalliselta tuntuu aina­ kansa EU :n maatalouspolitiikkaan, mitä se mak­ kin,jos odottaa omaa puheenvuoroaan tietämät• saa ja ne muut osat, joihin ministeri Pekkarinen tä ollenkaan, käydäänkö tunti vai kaksi vastaus­ viittasi, jotka kiinteästi liittyvät tähän neuvotte­ puheenvuorokeskustelua. Ehkä voisi sopia ajas­ lutulokseen, mitä ne Suomelle tulevat maksa­ ta, että keskustellaan vain tunti vastauksista. No, maan? Mitä sitten on se osa, joka on ns. poliittista arvoisa puhemies, se siitä. Toivottavasti oma pu­ pakettia, jolla todellakin yritetään kääntää maa­ heenvuoronikin herättää vilkkaan vastauspu­ seudulla elävien maanviljelijöiden ja muun maa­ heenvuoron ryöpyn. seutuväestön päät ED-myönteiseksi, mitä se Mikäli nimittäin Esko Ahonjohtama porvari­ maksaa? Tämä tieto olisi eduskunnalle välttämä• hallitus todella haluaa Suomen liittyvän EU:n tön, jotta me voimme objektiiviselta pohjalta teh­ jäseneksi, olisi sen mielestäni vihdoin uskottava, dä ratkaisumme. ettei kansallisista toimista päätettäessä maata­ Oma käsitykseni on, että esimerkiksi kun so­ louden tukipaketti yksin riitä. Siis vaikka se on sialidemokraatit ilmoittavat olevansa valmiit sii­ niin suuri kuin se on, se ei yksin riitä, mikäli hen, että esimerkiksi varastojen arvon romahta­ hallitus todella haluaa kansan enemmistön ää• minen korvataan, se kuuluu tietenkin jo siihen nestävän ED-jäsenyyden puolesta. poliittiseen osaan pakettia, joka on kansallisessa Minun mielestäni ennen kansanäänestystä Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1731 tarvitaan myös kansallinen tukipaketti työllisyy• van heikkenemiseen, turvallisuuspoliittisiin ky­ destä ja hyvinvoinnista. Miksi? Siksi, että yhä symyksiin ja yllättäen myös maatalouteen. useampi suomalainen kysyy, mistä löytyvät ne Samaisen tutkimuksen mukaan kuntien pal­ maatalouden ylituotannon jatkamiseen liittyvät veluksessa olevista 41 prosenttia vastustaa jäse• lisämiljardit, kun samanaikaisesti rahaa ei mil­ nyyttä kannattajien lukumäärän ollessa 38 pro­ lään riitä, ei siis millään tunnu riittävän, koulu­ senttia. Kielteiselle kannalle päätyneet ovat mitä tukseen, työllistämiseen, lapsiperheiden tukemi­ ilmeisimmin menettäneet uskonsa pohjoismaisen seen, sairaiden lääkekulujen korvaamiseen jne. hyvinvointimallin säilymiseen Euroopan unio­ On aivan selvä, että kansalaisten on vaikea ym­ nin jäsenyyden oloissa, ja Ahon hallitushan on märtää, että joka ikinen lehmän kanttura on las­ jopa tehnyt kaikkensa ruokkiakseen näitä käsi• kettu ja hinnoiteltu, että joka ikisen harrastevilje­ tyksiä. Ei se ole esittänyt mitään vakuuksia sivis­ lijän toimeentulo halutaan turvata, mutta muille tyksellisen tasa-arvon tai sosiaalisen turvallisuu­ ihmisille, siis tavallisille palkansaajille, eläkeläi• den säilyttämisestä edes nykytasolla. Ei siis ole­ sille ja työttömille, on luvassa korkeintaan tyhjiä kaan ihme, että naiset ja nuoret ovat syystä huo­ lupauksia paremmasta tulevaisuudesta. lissaan. Tässä esittämässäni työllisyyden ja hyvinvoin­ Harva se päivä saamme edelleen lukea Ahon nin tukipaketissa hallituksen tulee mielestäni ja Viinasen uusista hyökkäyksistä ns. hyvinvoin­ esittää, miten ED-jäsenyyden oloissa kyetään tiyhteiskuntamallia vastaan. Se on kuulemma turvaamaan sosiaaliturvan rahoitusperusta sil­ liian kallis, holhoava, laitostava jne. Siis samat loinkin, kun verotuksesta uhkaa tulla yhä enem­ miehet, jotka ovat valmiit syytämään lisämiljar• män hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaava kilpailu­ deja maatalouteen, kehtaavat väittää työttömil• tekijä. Voi tietysti sanoa, että ei siihen tarvita le, ylivelkaantuneille lapsiperheille ja julkisen yksinomaan EU:ta, kyllä Ahon hallituskin sen sektorin työntekijöille sekä pienituloisille eläke• kykenee tekemään. Kyllä silloin, kun se harjoit­ läisille, että nykyinen malli on liian kallis. Minä taa nimenomaan EU:ssa vallitsevaa talous- ja väitän, että hallituksen esitys ns. kansallisesta rahapolitiikkaa. maataloustukipaketista on liian kallis. Sen myö• Väitän, että mikäli hallitus ei äsken mainitse­ tä Suomesta tulee lehmien ja peltohehtaarien hol­ maani esitystä tule antamaan ja osoittaa siten housvaltio. vähät välittävänsä tavallisen väestön enemmis­ Samainen Evajulkaisi hiljattain myös kirjasen tön tunnoista, tällainen ylimalkaisuus saattaa nimeltä "Hyvinvoinnin parempi huominen". hyvinkin kostautua syksyn kansanäänestyksessä Evan julkaisu on täynnä kliseitä ja hatusta tem­ tavalla, jota jäsenyyttä ajavat tuskin haluaisivat. mattuja väitteitä,joiden avulla pyritään selkeästi Tämä olisi mielestäni ollut se aihe, josta kokoo­ leimaamaan ns. pohjoismainen hyvinvointival­ muksen entisen puheenjohtajan Salolaisen olisi tiomalli epäkelvoksi. Evan raporttijatkaa sarjaa, kannattanut olla huolissaan. Sen sijaan hän oli jossa julkisesta sektorista on tehty kaiken pahan huolissaan kosmeettisista veroratkaisuista, joi­ alku ja juuri. Sen väitetään olevan liian suuri ja den takia hän erosi. Hän ei suinkaan nähnyt tätä kallis, byrokraattinen, holhoava ja laitostava. kansalaisten enemmistön huolta nimenomaan Syntilistassa todetaan sen olevan jopa Suomen siitä, miten voidaan turvata sosiaaliturva, miten kilpailukykyä rajoittava sekä sopimaton uuteen voidaan hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset pal­ kansainvälisyyden ja joustavuuden aikakauteen, velut säilyttää. kuten sanonta kuuluu. Tämän sanon tietoisena siitä, että Ahon halli­ Kun yksityinen sektori pankkimaailman joh­ tus on nimenomaan sitonut Suomen jo Emuun dolla saattoi koko kansantalouden sekasortoon sen ensimmäisessä ryhmässä. Minusta on kuiten­ ja kun veronmaksajien varoja pumpataan miljar­ kin nyt uskallettava todeta, että tuli luvattua ditolkulla maatalouteen, tuntuvat väitteet kal­ liikaa. Suomen kansallinen yhtenäisyys ei sitä liista sosiaaliturvasta täysin käsittämättömiltä. kestä, ja näin ollen tämä työllisyyden ja hyvin­ Kaaoksen aiheuttajat haluavat vain laistaa oman voinnin tukipaketti on pakko laatia. vastuunsa ja tekevät silmää räpäyttämättä sa­ Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän valtuus­ malla hyvinvointiyhteiskunnasta syyllisen. kunnan Evan viimeisimpien tutkimusten mu­ "Solidaarisuus on sosialisoitu", totesi Evan kaan naisten ja nuorten epävarmuus Euroopan toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi hiljattain erääs• unionin jäsenyyden tulevista vaikutuksista Suo­ sä lehtihaastattelussa. Ainakin minun verenpai­ messa on selvästi kasvanut. Naisten ja nuorten neeni kohosi välittömästi. Valitettavasti juuri huolenaiheet liittyvät pääosin juuri sosiaalitur- tuon tyyppisiä Ieimaavia asenteita vastaan käy- 1732 61. Maanantaina 13.6.1994 dään kamppailu hyvinvointiyhteiskunnan tule­ sa ennen kansanäänestystä, ja vasta sitten hän vaisuudesta. ED-jäsenyyttä vahvasti kannattava toteaa: "Hallituksen käsityksen mukaan näin Iloniemi puhuu täsmälleen samalla äänellä kuin menetellen Suomen jäsenyys Euroopan unionis­ brittikonservatiivijohtaja Majorja muutkin ED­ sa on mahdollinen." Siis näin menettelen, kun valtioiden konservatiivit. Hyvät ystävät ja erityi­ kaksi edellistä kohtaa ovat täyttyneet, sitten se sesti toverit sosialidemokraatit, valtaa ED :ssa on mahdollinen, ei muutoin. käyttävät tällä hetkellä nimenomaan konserva­ Tämä merkitsee sitä, että kun pääministeri tiivihallitukset niin Saksassa, Ranskassa, Italias­ Aho on kuitenkin puhunut hallituksen nimissä, sa kuin Britanniassakin. (Ed. Jaakonsaari: Mut­ on varsin outoa, että ainakin kokoomuksen ryh­ ta ei kauan!)- Ei kauan, huutaa ed. Jaakonsaa­ mäpuheenvuoron käyttäjä on täysin sanoutunut ri. Viimeaikaiset tulokset eivät kyllä paljon muu­ irti tästä. Ed. Zyskowiczhan totesi, että kokoo­ ta lupaa. Ei näytä olevan valta vaihtumassa. mus lähtee siitä, että kansallinen tukipaketti voisi Konservatiiveilla on selvä ylivalta ED :ssa edel­ olla korkeintaan kahden vuoden ajalle sovittu. leen. Onkin mielenkiintoista saada kuulla päämi• Lehmistä ja peltohehtaareista huolta kanta­ nisteri Ahon kanta jossain vaiheessa, onko tämä van hallituksen on syytä ottaa tosissaan ihmisten todella hallituksen käsitys, että kahden ensim­ huoli sosiaalisesta turvallisuudestaan. Tilanne ei mäisen ehdon täytyy ensin täyttyä ja vasta sen siis parane sillä, että uhkaillaan hyvinvointiyh­ jälkeen hallitus on sitä mieltä, että jäsenyys on teiskunnan alasajolla. Asiaa ei voida myöskään mahdollinen. Toivottavasti sen vastauksen kuitata usein kuululla toteamuksella, täälläkin saamme. Ilmeisesti emme saa sitä tänään, koska tänään, että vain ED-jäsenyyden myötä maam­ poikkeuksellisella tavalla pääministeri ei ole ol­ me talouden kehitys turvataan ja näin voidaan lenkaan vastaamassa täällä eduskuntaryhmien parhaiten säilyttää sosiaaliturvamme taso ja jopa ryhmäpuheenvuoroihin. Tämä on varsin tavaton kilpailukykymme on siitä riippuvainen. menettelytapa. Kuulin, ettei hän koko iltana tän• Kansallisen työllisyys- ja hyvinvointipaketin ne tule, joten ilmeisesti vasta huomenna saamme antaminen ennen jäsenäänestystä ratkaisisi var­ pääministerin kannanotot. masti monen epäröijän äänestyskäyttäytymisen. Aivan kuten aikaisemmin totesin, nyt on niin, Se sitoisi samalla tavalla kuin kansallinen maata­ että syyskuussa kokoontuva eduskunta - jos loustukipakettikin tulevien päättäjien käsiä: yhtä eduskunta nyt siis keskiviikkona ei hajoa, sen paljon tai yhtä vähän. Olennaista on kuitenkin, jälkeen kun toivottavasti hallitus saa epäluotta• että yhtä väestöryhmää, maataloustuottajia, ei muslauseen, mutta jos näin ei kuitenkaan käy• kohdehaisi olennaisesti muita paremmin tai mui­ syyskuussa kokoontuva eduskunta saa siis ensi den kustannuksella. töikseen käsiteltäväkseen vuoden 1995 talousar­ Arvoisa puhemies! Pääministeri Aho vältti vion. Siinä tullaan mitä ilmeisimmin alistumaan vastaamasta välikysymyksessä asetettuihin kiu­ kasvavaan pitkäaikaistyöttömyyteen ja heiken­ sallisiin kysymyksiin siitä, miksei hallitus ole tämään edelleen sosiaaliturvaa samanaikaisesti käynnistänyt kansallista keskustelua Euroopan ns. kansallisen tukipaketin kanssa, jossa puoles­ unionin liittymissopimukseen keskeisesti liitty­ taan lisätään maatalousmenoja ja parannetaan vistä Talous- ja rahaliiton vaikutuksista sekä viljelijäväestön sosiaalista asemaa mm. eläkerat• unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kaisuin ja verohuojennuksin. seurauksista maallemme. Ei ole vaikea kuvitella, että näin menetelies­ Sen sijaan pääministeri vaati, että lait maata­ sään hallitus, jos se nyt keskiviikkona siis onnis­ louden kansallisista toimista on hyväksyttävä tuu saamaan luottamuslauseen, ottaa käsittä• eduskunnassa ennen kansanäänestyksen toimit­ mättömän suuren riskin juuri kansanäänestyk• tamista. Aivan kuten muun muassa ed. Louekos­ sen alla. Kansalaisten raivo saattaa nimittäin ää• ki ja eräät muutkin kiinnitin huomiota pääminis• nestyskopissa kanavoitua hallitusta vastaan ja terin vastaukseen, joka on siis hyvin ehdollinen. sinetöidä paitsi hallituksen elinpäivät myös koko Siinä on kolme ehtoa. Ensimmäinen ehto on tie­ ED-jäsenyyden. Mahtavatko hallituksen taakse tenkin se, että hallitus saa luottamuslauseen patistetut ED-entusiastit kokoomuksessa ym­ eduskunnalta, jotta se ylipäätään pystyy jatka­ märtää, että nyt kokoomuksessa leikitään todel­ maan toimintaansa ja liittymissopimuksen eteen­ la tulella? Luottamuksen osoittaminen keskiviik­ päinviemistä. Sen lisäksi pääministeri Aho edel­ kona Ahon hallitukselle, voikin osoittautua ai­ lytti, kuten äsken totesin, että kansallisia toimia noastaan Pyrrhoksen voitoksi. koskevat lakiesitykset hyväksytään eduskunnas- Kun pääministeri Aho toivoi, että tästä salista Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1733 välittyisi viesti laajasta kansallisesta yhteisym­ mista on mielestäni outo semminkin, kun hallitus märryksestä, se oli mielestäni vain halpaa reto­ tulee kuitenkin tarvitsemaan eduskunnan mää• riikkaa. Mikäli hallitus tosissaan olisi halunnut räenemmistön tuen ED-jäsenyydelle. kansallista yhteisymmärrystä, se olisi nyt jo älyn• Vaikka osa suomalaisista epäilemättä kannat­ nyt jättää paikkansa ja antaa kansalaisille tilai­ taa EU:ta juuri turvallisuussyistä ja erityisesti suuden uusien vaalien kautta sanoa sanansa niin Venäjän epävakaista oloista johtuen, kansalais­ eduskunnan kokoonpanoon kuin EU-jäsenyy• ten suurimmat epäilyt jäsenyyden vaikutuksista teenkin. kohdistuvat juuri turvallisuuskysymyksiin. Kan­ Arvoisa puhemies! Unioni ja hakijamaat, Suo­ salaiset ovat valveutuneita, ja tämä pääministe• mi muiden mukana, hyväksyivät jäsenyysneu• rinkin olisi hyvä pitää mielessä. Pelkkä vakuutta­ votteluissa julistuksen yhteisestä ulko- ja turval­ va puhetyyli ja itsehillintä eivät riitä silloin, kun lisuuspolitiikasta. Tämä julistus on liitetty pää• sisältö puuttuu. tösasiakirjaan. Julistuksessa tulevat jäsenmaat Arvoisa puhemies! Syksyllä tehtävän ED-rat­ vakuuttavat hyväksyvänsä ilman varaumia ja kaisun merkitystä ei voi liikaa korostaa. Silti on kokonaisuudessaan määräykset yhteisestä ulko­ syytä muistaa, että kun puhutaan Suomen edus­ ja turvallisuuspolitiikasta. Suomi on myös sitou­ ta, että Suomi ei ole edustettuna EU:ssa tai edes tunut kehittämään EU:n puolustusulotetta. Etassa vaan tasavallan presidentti ja eduskunnan Unionin jäsenyys merkitsee poliittista liittou­ enemmistöä edustava valtioneuvosto. Se, mil­ tumista. Ennen pitkää Suomen edellytetään liit­ laista politiikkaa nämä kulloinkin Suomen ni­ tyvän ensin Weun tarkkailijajäseneksi ja myö• missä edustavat, riippuu siitä, kuka kulloinkin hemmin Weun täysjäseneksi. Pääministeri Ahon on tasavallan presidenttinä ja mikä on eduskun­ tänään toistama väite sotilaallisesta liittoutumat­ nan ja valtioneuvoston kokoonpano. Tämän tomuudesta onkin tarkoitettu kai lähinnä koti­ eduskunnan kokoonpano ei vastaa enää suoma­ kentän rauhoittamiseksi. Unioni ei ole missään laisten tahtoa siitä, miten asioita pitää hoitaa vaiheessa tunnustanut Suomelle minkäänlaista Koti-Suomessa tai Euroopassa. Siksi epäluotta• liittoutumattomuuden erivapautta. Tällaista eri­ muslause hallitukselle on paikallaan. Se on aina­ vapautta ei voi olla, koska Suomi ei ole sitä kin oma motiivini ensi keskiviikon äänestyksissä. pyytänyt ja koska sitä ei ole myöskään liittymis­ asiakirjoihin kirjattu. Ed. Järvi 1 a h t i (vastauspuheenvuoro): Jos pääministeri olisi vastauksessaan ollut re­ Arvoisa puhemies! Ed. 0. Ojala ihmetteli kokoo­ hellinen, hän olisi tunnustanut edes saman verran muksen suhtautumista kotimaiseen pakettiin. kuin Suomen sotilasasiamies Brysselissä, kom­ Mielestäni asia on niin, että jokainen kansalainen modori Juhani Kaskeala teki 128. maanpuolus­ niin täällä eduskunnassa kuin syksyn kansanää• tuskurssin yhteydessä viime vuoden joulukuussa. nestyksessä joutuu miettimään omalta osaltaan, Esityksessään, jonka nimi on siis "Länsi-Euroo­ mitä hänen vaikuttaa tämä jäsenyys. Tässä mie­ pan unioni puolustusliittona ja sotilaallisen krii­ lessä kaikki jäsenyyteen liittyvät reunaehdot ja sinhallinnan välineenä" Kaskeala ei pitänyt Suo­ muut olosuhteet tulevat vaikuttamaan kansalais­ men sotilaallista liittoutumista koskevia kysy­ ten kannanottoihin. On aika hämmästyttävää, myksiä ajankohtaisina, koska jäsenyysneuvotte• että esimerkiksi ed. Zyskowiczin ryhmäpuheen• lut olivat tuolloin vielä kesken. Esityksensä lo­ vuorossa todetaan suoraan, että kotimainen pa­ puksi hän kuitenkin totesi: "Mutta mikäli Suo­ ketti ei sido kokoomusta. Ei tällä tavalla tämä mesta tulee unionin jäsen, sotilaallisen liittoutu­ asia etene. misen eri vaihtoehdot tulevat varmuudella har­ kittavaksemme, kun tehdään valintoja tulevasta Ed. H a 1 on en (vastauspuheenvuoro): Ar­ turvallisuuspoliittisesta linjastamme." Edes tä• voisa puhemies! On itse asiassa aika mielenkiin­ män verran pääministeri Ahon olisi myös tullut toista havaita, että ruotsalaisten sosialidemo­ täällä rohjeta sanoa. kraattien ja suomalaisen vasemmistoliittolaisen Pohjoismaiden neuvostossa voidaan jo nykyi­ Outi Ojalan välillä ei ole kovin suurta eroa hei­ sin käydä ulko- ja turvallisuuspoliittista keskus­ dän pohtiessaan sitä, tuntuuko eurooppalainen telua. Suomen eduskunnassa se näyttää edelleen integraatio houkuttelevalta vai ei. Ruotsin sosia­ olevan lähes mahdotonta. Aho vähättelee tarkoi­ lidemokraattejahan naureskeltiin kovasti siitä, tuksella eduskunnassa käytävän ulko-ja turvalli­ että he aikoinaan olivat valmiita menemään Pal­ suuspoliittisen keskustelun tarvetta ja merkitystä men Eurooppaan mutta eivät sen sijaan konser­ juuri nyt. Pääministerin tulkinta parlamentaris- vatiivien Eurooppaan, kun heillä valta vaihtui. 1734 61. Maanantaina 13.6.1994

Nyt ovat ruotsalaiset sosialidemokraatit löy• mielessä en ole sanonut, ettei Suomen pitäisi kos­ täneet jälleen punaisen langan ja huomanneet, kaan mennä Euroopan unioniin. Tällaista en ole että eurooppalainen integraatio voi vaihtaa väriä sanonut. Suhtaudun tällä hetkellä kielteisesti sii­ niin kuin kansallinenkin hallitus. Toivoisi, että hen. Nimenomaan yksi keskeinen tekijä on se, myös vasemmistoliiton sinänsä hyvin paljon ar­ että emme me pysty täyttämään Raha- ja talous­ vostamani ed. Outi Ojala ottaisi samanlaisen ris­ liiton ehtoja, ja se merkitsee korkeaa työttömyyt• kin, sillä vaalit vaihtavat päättäjiä niin meillä tä. kansallisissa hallituksissa, toivottavasti, kuin myös eurooppalaisella tasolla. Ed. L a a k s o (vastauspuheenvuoro ): Rouva On todellakin mietittävä integraatiokysymys­ puhemies! Yhdyn ed. Outi Ojalan käsitykseen tä hieman pidemmällä aikavälillä katsoen, onko siitä, että pääministeri Ahon tänään toistama näissä jäsenmaissa sellainen demokraattisen yh­ väite sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on teiskunnan perusrakenne, joka väliaikaisesta tarkoitettu lähinnä kotikentän rauhoittamiseksi. vaihtelusta huolimatta vie oikeaan suuntaan. Mutta kun seuraamme tarkasti Suomen ulkopo­ Tässä mielessä mielestäni valinta on kaikkien liittisen johdon kannanottojen kehitystä siinä, epäröintienkin jälkeen myönteinen. miten Suomen pitäisi kehittää ns. uusia puolus­ Toisaalta olen valmis yhtymään ed. 0. Ojalan tusvoimien kansainvälisiä tehtäviä Suomen liit­ täällä esille tuomaan hyvin voimakkaaseen pai­ tyessä mahdollisesti Euroopan unionin jäsenek• notukseen sosiaalisen dimension puutteesta, si, aivan viime viikkoina on tullut esille koko joka näyttää olevan samalla lailla puolueväristä joukko uusia elementtejä. Esimerkiksi president­ riippumatta suomalaisten niin sanotusti talous­ ti Ahtisaari ensimmäisessä linjanvedossaan ulko­ poliittisesti painottuneiden edustajien ongelma ja turvallisuuspolitiikasta toteaa, että puolustus­ kuin se on ollut Euroopan unionissakin koko voimamme kehittävät perinteisen puolustusteh­ tämän ajan. tävänsä rinnalle uudenlaisia kansainvälisiä teh­ täviä. Meidän on hänen mukaansa uutena haas­ Ed. 0. 0 ja 1 a (vastauspuheenvuoro): Arvoi­ teena valmistauduttava pidemmälle menevään sa puhemies! Olisin halunnut vastata ed. Järvi• kansainväliseen yhteistyöhön rauhanturvatoi­ lahdelle sen, että yritin juuri korostaa sitä seik­ minnassa ja kriisinhallinnassa. Tässä on puolus­ kaa, että kun te keskustasta korostatte lähes yk­ tusvoimien yksi vaativa kehitystehtävä,joka liit­ sinomaan maatalousväestön ja ehkä hieman laa­ tyy läheisesti kehittyvään rooliimme. Suomen­ jennettuna osan elintarviketuotannon piirissä noksessa muuten on "näissä kysymyksissä", olevista asemaa, itse katson, että jos hallitus toi­ mutta englanninnoksessa hän sanoo "Etykin jä• misi viisaasti, se ajattelisi laajemmin koko kansa­ senenäja ED:njäsenenä". kuntaa, ajattelisi myös työttömiä, tavallisia pal­ Puolustusvoimien tuleva komentaja Hägg• kansaajia, kuluttajia, veronmaksajia ja nimen­ lund on mennyt vielä pidemmälle arvioidessaan omaan toisi sellaisen paketin tänne, joka olisi puolustusvoimien heikkoudeksi tänään sen, että kansan enemmistön hyväksyttävissä. Mutta näin suomalaisilta puuttuu kyky toimia maan rajojen ei ole. Väistämättä kansan enemmistölle syntyy ulkopuolella. Hän näkee, että Suomen mahdolli­ sellainen käsitys, että tämä on pelkästään maata­ nen ED-jäsenyys tulee velvoittamaan Suomen lousratkaisu, tämä on pakko niellä, jos halutaan osallistumaan myös toimintaan Suomen rajojen mennä ED:hun. ulkopuolella, ja katsoo, että näitä tehtäviä varten Mitä tulee ed. Halosen puheenvuoroon, niin olisi rakennettava suomalainen taisteluosasta. kyllä minun täytyy sanoa, että en oikein voi ym­ Valitettavaa on, että pääministeri Esko Aho märtää sitä, että sosialidemokraatit ovat hieman tänään vaikeni täydellisesti tästä keskustelusta, hampaattornia Emu-kriteerien osalta. Niin pal­ jota kuitenkin presidenttiä myöten Suomessa jon kuin voisi toivoa, että Emu-kriteereihin liitet­ käydään. Hallitus kieltäytyy tuomasta puolus­ täisiin myös työllisyys mukaan, kyllä me hyvin tuselementtejä, jotka ED-keskusteluun olennai­ tiedämme ja myös ed. Halonen varmasti hyvin sesti liittyvät, lainkaan eduskunnan käsittelyyn. tietää, että se ei ole mahdollista, eikä ole näköpii• rissäkään, että Euroopan unionissa tällä tavalla Ed. Järvi 1 a h t i (vastauspuheenvuoro): voitaisiin ratkaisuja tehdä. On valittava joko Arvoisa puhemies! Ed. 0. Ojala puhui työllisyy• työllisyyden hoitaminen, jolloin Emo-kriteerit den ja hyvinvoinnin turvaamisesta. Aivan oikein, eivät täyty, tai pitäminen Emo-kriteereistä kiin­ mutta sillä vain ei ole mitään tekemistä EU-asian ni, mikä merkitsee korkeaa työttömyyttä. Siinä kanssa. EU:ssahan nyt puhutaan aluepolitiikasta Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1735 ja maatalouspolitiikasta, kun puhutaan tukira­ voi olla mahdollista, mikä on tapahtunut viimei­ hojen saamisesta Suomeen. Ei tässä yhteydessä sen 150-200 vuoden aikana. Kuinka voi olla kukaan voi esittää ohjelmia, millä tavalla työlli• mahdollista, että monarkiasta siirrytään vallan­ syyttä ja hyvinvointia voidaan turvata. Se ei kuu­ kumousten kautta tasavaltaan, jälleen koetaan lu tähän asiaan. jokin vaihe monarkian suuntaan, jälleen uusi siir­ tyminen tasavaltaiseen hallintaan, siitä parla­ Ed. H a 1 on en (vastauspuheenvuoro): Ar­ mentaariseen hallintaan ja sitten takaisin dikta­ voisa puhemies! Minä puolestani olen valmis tuuriseen virkamieshallitukseen? Miten tämä voi myöntämään, niin kuin olen tehnyt monissa tilai­ olla mahdollista? Kuinka voi olla mahdollista, suuksissa, missä ed. 0. Ojalakin on ollut paikal­ että modernit länsimaiset sivistyneet ihmiset voi­ la, sen, että Emu-kriteereitä on hyvin vaikea so­ vat hyväksyä, että hallinnossa ei ole ns. julkisuus­ vittaa lyhyellä tähtäimellä hyvinvointipolitiikan periaatetta? Kuinka voi olla mahdollista, että periaatteisiin. Toisaalta yhtä vaikeaa on pitkällä hyväksytään se, että julkisuusperiaatteen välttä• tähtäimellä hoitaa hyvinvointipolitiikkaa ilman miseksi ei tehdä pyrkimystä julkisuusperiaatteen tervettä talouspolitiikkaa. Emu-kriteereissä on viemiseksi läpi, vaan kaikki asiakirjat yksilölli• mielestäni monetaristista ylenkatsetta hyvin­ sesti merkitään niin, että nähdään, kuka lipeää vointipolitiikan puolelle. Mutta siinä minä ni­ salaisuudet julkisuuteen? Tämä on hyvin merkit­ menomaan olisin halunnut ed. Ojalaa mukaan, tävä asia mielestäni. Olen miettinyt tätä asiaa ja että hän tulisi yritykseen muuttaa maailmaa täs• etsinyt vastausta kulttuurisesta taustasta, perin­ sä suhteessa paremmaksi eikä jäisi odottamaan ja teistä ja toimintatavoista historian saatossa. Y ri­ katsomaan, tekisivätkö nuo toiset sen ensin, jotta tän kuvata niitä. minä sitten tulisin mukaan. Ensimmäinen havainto, jonka tein, on katoli­ nen perinne, joka sisältyy ajatukseen ex cathedra Ed. 0. 0 ja 1 a (vastauspuheenvuoro): Arvoi­ paavin istuimelta,joka merkitsee sitä, että vaikka sa puhemies! Ed. Järvilahti kieltäytyy täysin us­ normaalisti hallitaan esimerkiksi tasavaltaisesti, komasta- minä en puhu, mitä EU meiltä edel­ siitä huolimatta henkisesti, samalla hengellisesti, lyttää tai mitä EU-liittymissopimukseen on kir­ hyväksytään ylhäältä tuleva sanoma. Toisin sa­ jattu - mitä tavalliset ihmiset ajattelevat ennen noen se antaa mahdollisuuden joustavaan suh­ kuin menevät äänestyskoppiin ja äänestävät. tautumiseen hallintojärjestelmään, siis myös siir­ Heidän kannaltaan on hyvin ratkaisevaa, miltä tymään poispäin parlamentaarisesta tasavaltai­ heidän tulevaisuutensa näyttää. Aivan niin kuin sesta järjestelmästä. Tähän sisältyy myös se, että ed. Järvilahden mielestä on tärkeää tietää, miltä hyväksytään peruuttamattomia ratkaisuja kuten maanviljelijän tulevaisuus näyttää, niin myös avioliiton peruuttamattomuuden ajatus, mikä muut ihmiset haluavat tietää, miltä tulevaisuus näkyy Rooman sopimuksen siinä osassa, että näyttää. Jos se tavallisesta veronmaksajasta irtisanomispykälää ei ole ollenkaan. näyttää vain maataloustukien maksamiselta, Toinen perinne on siirtomaavaltaperinne, niin on aivan varma, että eivät he äänestyskopis• joka sopii erittäin hyvin samaan arviointiin. Toi­ sa voi EU:n puolesta äänestää. sin sanoen samat ihmiset yhdellä alueella valta­ Ed. Haloselle sanoisin, että ennen kuin minä yhteisöä käyttäytyvät demokraattisesti ja toisella ryhdyn vallan maailmanparantajaksi, niin minä alueella hyvin joustavasti hyvin diktatorisesti. mielelläni parantaisin kotirintamalla asiat. Siis sisäisesti on hyväksyntä rinnakkain kummal­ lekin mallille. Näin minusta tulee ymmärretyksi Ed. P u II i a i n en : Arvoisa puhemies! En se, että voi olla sellainen tilanne, että jollakin ole mukana vihreän eduskuntaryhmän ryhmä• europarlamentilla ei ole käytännössä mitään to­ puheenvuorossa, kun edustan toisenlaista näke• siasiallista valtaa. Se valta on ministerineuvostoi­ mystä kuin ryhmäni muu osa. Tulen esittämään Ja ja valmistelu- ja aloitevalta komissiolla. Toi­ lopuksi ponsilauselman perustellun päiväjärjes• saalta jäljellä olevan vallan osalta omassa emä• tykseen siirtymisen sanamuodoksi. Puheenvuo­ maassa voidaan hoitaa asioita myös demokraat­ roni on tarkoitettu perustelemaan sitä, miksi nä• tisesti ja tulla valituksi demokraattisesti todellis­ kemykseni poikkeaa näinkin paljon muun vih­ ta valtaa käyttäviin elimiin. reän ryhmän näkemyksistä. Toisin sanoen tässä minun ymmärtääkseni on Arvoisa puhemies! Minua on aivan erikoisesti eräällä tavalla luonnollinen selitys löydettävissä kiinnostanut se, miksi nykyisissä Euroopan tämän laatuiselle kaksisuuntaiselle käyttäytymi• unionin jäsenvaltioissa senkin laatuinen kehitys selle. Mitä tämä merkitsee? Se omassa arvioinnis- 1736 61. Maanantaina 13.6.1994 sani merkitsee sitä, että jos mennään Euroopan moittautumisesta vapaaehtoisesti ensimmäiseen unionin jäsenyyteen, suurin osa käyttäytyy juuri ryhmään, kun lähdetään mukaan. Tässä ei ole näitten mallien mukaan. Se on heille luonnollis­ mitään nikottelemista. Tämä on harvinaisen sel­ ta, ja meille se ehkä on luonnotonta, vaikeasti vä asia. hyväksyttävissä olevaa. Edelleen sitoutuminen yhteiseen ulko- ja tur­ Tämä sama merkitsee sitä, kun otetaan eräs vallisuuspolitiikkaan sopii tähän kuvaan erittäin toinen ajatus esille, se että perinteeseen on kuulu­ hyvin. Juuri näin pitää ollakin tässä katsannossa. nut myös divide et impera -malli historian saatos­ Ei siinäkään ole mitään epäselvää. Ei yksikään sa - hajota ja hallitse - että silloin lähdetään komission jäsen ole asettanut eikä yhdessäkään siitä, että vallankäytöllisesti ei toimitakaan Eu­ Eurooppa-neuvoston kokouksessa tai ministeri­ roopan unionissa jäsenvaltioitten edustajina neuvoston ulkoasiainhallinnon kokouksessa ole vaan toimitaankin puolueryhmittäisellä edus­ asetettu kyseenalaiseksi tätä pyrkimystä. Se on tuksella. Tämä on mielestäni hyvin merkittävä ollut itsestäänselvä. Kaikissa mahdollisissa yh­ asia. (Ed. Rinne: Ikään kuin Rooman kirkossa!) teyksissä sitä on erityisesti korostettu. Siis vaikka -Aivan näin. se edellyttää käytännössä yksimielisyyttä, veto­ Sitten tähän sopii erittäin hyvin tämän vuosi­ oikeuden käyttömahdollisuus on tosiasiallisessa sadan alusta asetettu tavoite Euroopan sosialisti­ politiikassa minimaalinen. (Ed. Laakso: Vain sista yhdysvalloista, olkoon se sitten myöhem• suurvalloilla!) -Se on vain suurvalloilla ja vain min Euroopan yhdysvallat. Siitä se "sosialistiset" jonkin verran tilannetta siirtävästi. on hävinnyt ikään kuin oikeinkirjoitusvaiheessa, Asiaan liittyy hyvin mielenkiintoinen yksityis­ pois mennyt, vähän paremmin markkinoitavissa. kohta,johon ei ole kai vielä yhdessäkään puheen­ Joka tapauksessa se on ollut mukana kuvassa. vuorossa kiinnitetty huomiota. Se on valtarat­ Tällä tavalla on luotu perusta ideologiselle fede­ kaisu, joka tapahtui Maastrichtin sopimuksen ralistiselle ajattelulle, siis liittovaltioon pyrkimi­ hyväksymisessä. Kukaan ei hoksannut sitä, että selle. Saksa jättäytyi viimeiseksi, ei tullut edes kysy­ Suomen EU-jäsenyyshakemuksen käsittely neeksi, aikooko Saksa käsitellä asiaa. Niin jätet• sattuu varsin sopivaan aikaan siinä mielessä, että tiin Saksan perustuslakituomioistuimelle veto­ juuri taustalla on vallattoman europarlamentin oikeus kaikkeen tähän, mitä tulee tapahtumaan. julkituoma pyrkimys, se tapahtui helmikuun 10 Toisin sanoen Emussa pohja on Saksan markas­ päivänä tänä vuonna, liittovaltioon, jolla on pe­ sa ja sitten muussa vallankäytössä pohjana tai rustuslakinsa. Toisin sanoen näillä pyrkimyksillä taustana on Saksan perustuslakituomioistuimen minun ymmärtääkseni on hyvin luonnollinen veto eräällä tavalla. Tämä tietysti siivittää tule­ taustansa. Se on siis heidän pyrkimyksensä, hei­ vaisuutta hyvin paljon. Sillä tulee olemaan mitä dän tavoitteensa. Eri asia on, olenko minä sitä suurin merkitys tulevassa politiikassa, kuka sa­ hyväksymässä omalta vähäiseltä osaltani. nelee ja mitä ja mikä merkitys ylipäätään pieneh­ Sitten tähän sopii erittäin hyvin Emu-kulttuu­ köillä jäsenvaltioilla voi tuossa tilanteessa olla. ri, josta on puhuttu ja josta pitääkin puhua sen Edelleen aivan käytännön politiikkaan, joka takia, että se oli välikysymyksen yksi hyvin olen­ tietysti vaikuttaa lopputulokseen. Niin kuin on nainen ainesosa. Tässä suhteessa minun täytyy lukemattomissa puheenvuoroissa todettu, kysy­ sanoa, että olen ollut äimän käkenä, kun olen myshän on protektionistisesta järjestelmästä, kuunnellut ryhmäpuheenvuorot alusta loppuun intressiryhmästä taistelussa markkinoista Japa­ saakka, että näin selkeä asia saa näin monta nin ja Yhdysvaltojen kanssa. Näinhän asianlaita tulkintaa. On hallituksen tulkinta ja kokoomuk­ on. Tähän toi oman erittäin pikantin yksityis­ sen tulkinta ja keskustapuolueen joidenkuiden kohtansa Gatt-sopimus, jossa silloinen EY, ny­ tulkinta ja erikoisesti sosialidemokraattien ja sit­ kyinen EU, näytteli hyvin merkittävää osaa ja ten vielä vihreittenkin tulkinta, joka oli aiesopi­ jossa tuli selvä tarve lisämarkkina-alueiksi ja mus. Se oli aika hieno keksintö, mielikuvituksen maksajien rooliin. Se oli harvinaisen selvä tulos, loihtimaa vihreitten luovuutta, että keksii tällai• koska EY silloin joutui antamaan periksi aika sen hienon ilmaisun, että se on aiesopimus. paljon. Jo silloin todettiin, että potentiaalinen Joka tapauksessa tähän liittyy minusta kuiten­ alue on Pohjois-Eurooppa, jonka maatalous ei kin sellaista, että halutaan sulkea silmät todelli­ pysty kilpailemaan yhteisillä maatalouden sisä• suudelta. Kysymyshän on prosessin kolmannes­ markkinoilla EU:n ydinvaltioiden kanssa. Siis ta vaiheesta, siis jo kolmannesta vaiheesta, ei tässä oli hyvin selvä poliittinen tausta, ja siihen suinkaan ensimmäisestä vaiheesta, ja vielä il- systeemiin tarvitaan myös nettomaksajia. Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1737

Meidän kannaltamme mielenkiintoista on se, Ministeri Haavisto vastasi, että ed. Rinne voi olla että kun ratkaisua on perusteltu sillä, että meille aivan huoletta, sellaisen laskun kanssa ei tulla. syntyisi potentiaalisia uusia mahdollisuuksia ta­ Mutta sen laskun kanssa on tultu. louden alalla jnp., sellaista järjestelmää kukaan ei ole osoittanut, jolla esimerkiksi Suomen val­ Ed. M o i 1 a n e n : Arvoisa rouva puhemies! tiontalous pystyisi hyödyntämään tämän uuden Ensiksi kannatan ed. Pulliaisen ehdotusta päivä• toimeliaisuuden. Päinvastoin olemme aina netto­ järjestykseen siirtymisen sanamuodoksi. maksajia, eli sehän merkitsee kansallisvarallisuu­ Euroopan integraation tavoitteena oli al­ den kuppausjärjestelmää, jos sen arkirealismilla kuaan Saksan ja Ranskan sotilaallisen jännityk• ilmaisee. sen poistaminen, ja myöhemmin Maastrichtin Sitten ns. neuvottelutuloksesta. Tämän huo­ sopimuksella kirjattiin tavoite rauhan ja vapau­ nommin, niin kuin ed. Väyrynen jo ehti totea­ den turvaamisesta, kansanvallan, ihmisoikeuk­ maan ja varmasti kohta toteaa vielä uudestaan, sien ja perusvapauksien kunnioittamisesta. Li­ eivät kenelläkään ole nämä hommat onnistuneet. säksi tavoitteeksi kirjattiin kestävä, tasapainoi­ Minä väitän, että tässä yksi hyvin keskeinen asia nen taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, ympäris• on se, että ei ole perehdytty siihen toimintakult­ tön ja kuluttajien suojaaminen sekä kansalaisten tuuriin, tapaan hoitaa asioita ja ajatella, joka on työ- ja elinolojen parantaminen. Periaatteena on tyypillistä Keski- ja Etelä-Euroopan valtioille. myös, että päätökset pyritään tekemään mahdol­ Katsotaan mitä tahansa neuvottelutilannetta lisimman lähellä kansalaisia. Nämä ovat kaunii­ EY:nja nyt EU:n viimeaikaisen historian tiimoil­ ta ja hyviä tavoitteita, mutta mikä tilanne on ta, yksikään kandidaatti ei ole näin huonosti käytännössä? menestynyt. Se on harvinaisen selvä asia. Tanska Voidaan ehkä sanoa, että "rauha, rauha, ei vielä jäsenenä pitkään oltuaankin on pystynyt mitään hätää". Kuitenkin Eurooppa on tänä päi• nettoamaan uutta ja uutta, kun on tuntenut sii­ vänä huomattavasti rauhattomampi kuin aikoi­ hen tarvetta. Tämä on tietysti erittäin merkittävä hin. Saksa ja Ranska ovat edelleen Euroopan asia. Se on erittäin merkittävä asia siinä katsan­ unionin vahvoja valtoja. Nykyinen Euroopan nossa, että suomalainen veronmaksaja on tosi unioni kuvastaa vallan keskittymistä, ja on syytä lujilla, kun ottaa huomioon valtiontalouden vel­ ennakoida, että vallan keskitys korostuu edelleen kaantumisen, pankkituet, rakenteelliset budjetti­ subsidiariteettiperiaatteesta ja muista kauniista alijäämät jnp. periaatteista huolimatta. Mikä tästä keskustelusta, jota olen tänä päivä• EU on byrokraattinen ja tehoton. Voimavaro­ nä kahdeksan ja puoli tuntia kuunnellut, on joh­ ja tuhlataan koko ajan suunnattomasti monin eri topäätös? Se on se, että tätä ratkaisua eivät kestä tavoin. Tämän me hyvin tiedämme jo sen perus­ maataloustuottajat, tätä eivät kestä palkansaa­ teella, mitä olemme itse Euroopan unionista mo­ jat, tätä eivät kestä veronmaksajat, tätä ei kestä nilla käynneillä oppineet, ei edes tarvitse perus­ Suomen tasavalta. Tämä on siis harvinaisen selvä taa tietoansa kirjatietoon. juttu koko homma. Euroopan unioni merkitsee itsenäisen päätök• Arvoisa puhemies! Kun näin on, ehdotan seu­ senteon menetystä useilla aloilla, tämän me myös raavaa perustellun päiväjärjestykseen siirtymi­ tiedämme. sen sanamuotoa: Tarkastellessamme Euroopan unionin jäse• "Kuultuaan hallituksen selvityksen Euroopan nyyttä meidän on arvioitava rehellisesti edut ja unionin jäseneksi liittymisen ehdoista ja muista haitat, jotka jo nyt ovat tiedossa. Kun arvioimme siihen liittyvistä asioista eduskunta toteaa, että aikanaan mahdollisesti tulevia etuja ja haittoja, Euroopan unionin kanssa neuvoteltua sopimus­ ne vaihtelevatkin kunkin puhujan ED-kannan ta ei tule allekirjoittaa eikä hyväksyä, mukaisesti. Mutta on joka tapauksessa syytä ja siirtyy päiväjärjestykseen." muistaa se tosiasia, että kumpikaan puoli ei voi väittää olevansa näissä ennakoinneissa ja arvi­ Ed. Rinne (vastauspuheenvuoro): Rouva oinneissa oikeammassa kuin toinenkaan. Vasta puhemies! Kommentoisin sen verran edustajato­ aika näyttää, kumpi osapuoli näissä toiveissa tai verin puheenvuoroa, että maa- ja metsätalousva• peloissa on oikeassa. liokunnassa joskus - siitä on jonkin verran ai­ Euroopan unioni tuo tähänastisen tietämyk• kaa jo - ministeri Haavisto oli kuultavana ja sen perusteella vähän suoranaisia etuja. Sen si­ minä kysyin, käykö siinä sitten niin, että neuvot­ jaan se kyllä saattaa tuoda erilaisia mahdolli­ telijat palaavat ison laskun kanssa Suomeen. suuksia, kuten täällä on todettu. Mutta meidän 1738 61. Maanantaina 13.6.1994 on kyettävä kovassa kilpailussa hyödyntämään herkkyys pyritään pääministeri Ahon mukaan mahdollisuudet. Meille ei tule mitään automaat­ korjaamaan rakenteenisin muutoksin, kun häi• tisesti. Tämä on eräs tosiasia, joka on syytä muis­ riöitä ei voida korjata valuuttakurssimuutosten taa, kun ED-jäsenyyttä arvioimme. Sen sijaan avulla eikäjouduttaisi näin ollen näin tekemään. menoja kyllä tulee automaattisesti. Jäsenmaksut Tätä rakennemuutosta ei saatu aikaan hyvän ta­ ja monet muut maksut, välillisten verotulojen louden vuosina. Kuinka se sitten voitaisiin saada menetykset, maksujen menetykset; kaikki nämä aikaan nyt, kun talous on entistä tiukemmalla? tekevät yhteensä noin 10 miljardin markan lisä• Rooman sopimusta täydentävän Maastrich­ vajeen valtion vuosittaiseen budjettiin. Tämän tin sopimuksen mukaan Euroopan unionin tar­ menetyksen kompensoiminen on kiven takana, koituksena on kehittää myös yhteinen ulko- ja ja senkin jälkeen olemme vasta nollatilanteessa. turvallisuuspolitiikka. Tässä kohden lohdutel­ Hallitus ei ole pystynyt kertomaan, miten tä• laan siiiä, että päätökset edellyttävät jäsenmailta män tempun teemme, miten pystymme hyödyn• yksimielisyyttä, mutta näin on vain teoriassa. tämäänjäsenyyden niin, että pääsemme edes nol­ Käytännössä jäsenmaiden mahdollisuudet tur­ latilanteeseen. Pääministeri Aho on kuitannut vautua veto-oikeuteen ovat hyvin rajoitetut, koko asian toteamalla sen Suomen sisäiseksi asi­ vaikka pääministeri täällä väitti puheessaan tois­ aksi. On aivan samantekevää, onko kyseessä ta. Onhan selvää, miten suhtaudutaan maahan, Suomen sisäinen vai ulkoinen asia, kun hinnan joka liian usein häiritsee yhteistä päätöksentekoa maksaa sama suomalainen veronmaksaja. veto-oikeuden käytöllä. Euroopan unionin Talous- ja rahaliitto Emu Suomi on sitoutunut näilläkin alueilla, ulko­ koskee myös Suomea etenkin, kun Suomi on ja turvallisuuspolitiikan alueiiia, ylikansalliseen jäsenyysneuvotteluissa sitoutunut Emun kol­ päätöksentekoon. Pääministeri Ahon mukaan manteen vaiheeseen ja vielä ensimmäisten jou­ Suomi on täysin valmis osallistumaan aktiivisesti kossa haluaa tähän tavoitteeseen päästä. Onkin Maastrichtin sopimuksen mukaisen yhteisön outoa, että Suomi on päätä pahkaa valmis mene­ ulko- ja turvallisuuspolitiikan muovaamiseen ja mään siihen, mitä mm. ED:sta huomattavasti toteuttamiseen. Neuvotteluissa Suomi tämän lin­ enemmän tietävä Englanti vastustaa. jan hyväksyi vaikeuksitta. Emu merkitsee yhä pidemmälle menevää ED-jäsenyyden myötä Suomi ei voi pitkään omasta vero- ja rahapolitiikasta luopumista, fi­ jatkaa itsenäistä liittoutumatonta puolustuspoli­ nanssipolitiikan mahdollisuuksien kaventumis­ tiikkaansa, vaan Suomi on ennen pitkää vähin• ta, yhteistä keskuspankkia, yhteistä valuuttaa. Se täänkin Länsi-Euroopan unionin eli Weu:n tark­ merkitsee sitä, että muualla päätetään se, miten kailijajäsen. Tämän on myös puolustusministeri Suomi näissä asioissa toimii. Sopii vain kysyä, Rehn myöntänyt todetessaan, että Suomi mitä Brysselissä tai jossain Saksassa tiedetään ED:hun liittyessäänjoutuu mukaan ED:n yhtei­ Suomen taloudesta ja sen riippuvuuksista. Yhtei­ seen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja myös nen pankki määrää ja tarvittaessa määrää Suo­ mahdollisesti yhteiseen puolustuspolitiikkaan ja men edun vastaisesti, siiiä tiedämmehän, että yh­ puolustukseen. Puolustuspolitiikassaan Suomi teisen pankin johtokunnassa ei ole paikkaa Suo­ on perinteisesti korostanut itsenäistä puolustusta mella, koska on aivan ilmeistä, että sen kuusi ja liittoutumattomuutta. Eihän liittoutuminen jäsentä valitaan suurimmista jäsenmaista. Sinne ole mahdollista täysin, jos pidetään kiinni itse­ ei Suomi saa edustajaansa, ainoastaan keskus­ näisestä puolustuksesta. Sotilasliiton päämaja pankin hallintoneuvostoon Suomi ilmeisesti pitkälle määrää jäsenmaidensa ratkaisuja. Tä• edustajansa saa. män pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille. Weu:lla On hyvin selvää, kenen ehdoilla ja kenen etu­ ei ole omia joukkoja, ja siten Weu on riippuvai­ jen mukaisesti Euroopan keskuspankin pankki­ nen Natosta. ratkaisut tehdään: suurten ja ennen muuta Sak­ ED-jäsenyyttä on perusteltu mm. turvalli­ san etujen mukaisesti ja valtaa keskittäen. Sak­ suuspoliittisilla seikoilla, unionin poliittisella ja san herruudesta tällä alueella antanee esimakua moraalisella tuella. Tätä jäsenyyden psykologis­ se, että Saksa voitti taistelun Euroopan rahainsti­ ta merkitystä on eri yhteyksissä korostettu, mut­ tuutin sijainnista, ja se ennakoinee myös Euroo­ ta sopii vain kysyä, mitä merkitystä sillä on käy• pan keskuspankin sijoituspaikkaa. tännössä. Onhan Euroopan integraation tärkein Emuun liittyminen on epäedullista mm. kan­ tavoite rauhan ja turvallisuuden edistäminen, ja santaloutemme suhdanneherkkyyden vuoksi. kuitenkin Eurooppa nyt kaikkien pyrkimysten Suomen kansantalouden erityinen suhdanne- jälkeen on rauhattomampi kuin aikoihin. Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1739

On myös muistettava, että sotilasliitonjäsene• ed. Pulliaisen kanssa siitä, että tätä ratkaisua ei nä Suomi olisi myös velvollinen lähettämään so­ Suomi kestä, mikäli se on myönteinen ED-jäse• tilaitaan kriisialueille ulkopuolelle oman alueem­ nyydelle. me. Sopii myös kysyä, mitä ovat Naton asema, rooli ja tehtävät nyt ja tulevaisuudessa, mitä ja Ed. M ä k e 1 ä : Arvoisa puhemies! Vasem­ keitä varten Nato on. On hyvä muistaa myös se, mistoliiton tekemä välikysymys, jonka allekir­ että Suomi olisi Natossa puskuri- ja rajavaltio. joittajana itsekin olen, on mielestäni oikein ajoi­ Mikä olisi toisaalta Suomen Nato-jäsenyyden tettu ja aiheellinen. ED-päätös on itsenäisen his­ viesti Venäjälle, jonka kanssa meillä on pitkä toriamme merkittävin, ja se vaatii todella vaka­ yhteinen raja? Se raja olisi myös Venäjän jaNa­ vaa pohdintaa ja keskustelua meiltä päättäjiltä. ton välinen raja. On erittäin hyvä, että hallitus on suhtautunut Suomen geopoliittinen asema on aivan sama vakavasti tehtyyn välikysymykseen ja mahdollis­ kuin ennenkin, ja Venäjä on edelleen suurvalta, tanut tämän keskustelun. vaikka se onkin suurvalta suunnattornissa vai­ Maamme hallituksen toiminta ED-jäsenyyttä keuksissa. Suomen edun mukaista on nyt ja tule­ koskevan neuvottelutuloksen julkistamisessa on vaisuudessa toimia niin, että Venäjä ei koe ase­ ollut kansallinen häpeä. Suomen kansa ei tosi­ maansa eristetyksi tai uhatuksi, ja tätä tavoitetta asiassa vielä tänäkään päivänä tiedä, mitä ei Suomen mahdollinen Nato-liittoutuminen maamme hallituksen edustajat ovat oikein Brys­ edistä. selissä sopineet. Kuitenkin kansalaisten tulisi jo On myös avoimesti tarkasteltava ED-jäsenyy• 16.10.94 osata sanoa, haluavatko he liittyä Kes­ den sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Voidaksem­ ki-Euroopan kansojen orjaksi vai haluavatko he me pärjätä Euroopan unionissa meidän on so­ säilyttää maamme itsenäisyyden. peutettava myös sosiaaliturvamme ED:n tasolle, On varsin mielenkiintoista, millaisen tiedon mieluiten ED-minimien tasolle. Nykyiselläänkin varassa hallitus edellyttää Suomen kansalaisten se merkitsisi heikennystä meidän nykyiseen so­ tekevän itsenäisen historiamme suurinta päätös• siaaliturvaamme. tä. Tietoa ED-neuvottelutuloksesta on ripoteltu Pääministeri Aho totesi vastauksessaan, että kansalle pienissä erissä, ja välillä on tuntunut, monet tämän keskustelun perusteella arvioivat, että maatalouspoliittiset kysymykset ja maata­ onko Suomi kypsä Euroopan unionin jäseneksi, louteen liittyvät neuvottelukysymykset ovat ol­ ja hän vetosi puheessaan vastuuntuntoon ja har­ leet ainoita, mitkä Suomea ja suomalaisia aina­ kintaan. Puhetta lukiessa tuli vähän sellainen kin neuvottelijoiden mielestä kiinnostavat. Mi­ kuva, ettei siinä vain olisi ollut se vivahde, että käli hallituksella ei ole valmiutta julkaista neu­ ED-jäsenyyden vastustajat olisivat vastuuntun­ vottelutulosta viivyttelemättä kaikilta keskeisiltä nottomampia ja harkitsemattomampia kuin ne, osiltaan kaikissa maakunnallisissa lehdissä, on jotka kannattavat ED-jäsenyyttä. tästä vedettävä se johtopäätös, että hallitus ja sitä On valitettavaa, jos tämäkin keskustelu käy• edustaneet neuvottelijat eivät itsekään vielä to­ dään tältä pohjalta. Me voimme olla eri mieltä dellisuudessa tiedä, mistä on sovittu, tai tietävät asioista ja etenkin niistä asioista, mitä tulevai­ liiankin hyvin eivätkä halua sitä kansalle kertoa. suus ED-jäsenyyden myötä tuo tullessaan, koska Suurta hämmennystä on herättänyt se, mitä niistä asioista kellään ei ole varmaa tietoa tässä neuvottelutuloksen julkistamisen yhteydessä vaiheessa. Sen vuoksi meidän olisi syytä malttaa Brysselissä tapahtui. Valtioneuvoston toinen mielemme ja kuitenkin kunnioittaa toistemme neuvottelija esiintyi julkisuudessa, niin kuin hän erilaisiakin näkemyksiä ilman, että me alkaisim­ ei olisi hyväksynyt saavutettua neuvottelutulos­ me epäillä toistemme vastuuntuntoisuutta, har­ ta. Tällainen esiintyminen herätti myös laajaa kintaa, rehellisyyttä tai muita ominaisuuksia. kansainvälistä huomiota, joka ei ainakaan ollut Pääministeri aivan oikein totesi, että ED-jäse• maallemme eduksi. nyys ei saa johtaa siihen, että löisimme laimin Myöhemmin vielä osoittautui, että neuvotteli­ muuta Suomelle arvokasta kansainvälistä yhteis­ jat olivat epäonnistuneet kaikissa keskeisissä ta­ työtä. Tämä onkin todellinen vaara mm. kehitys­ voitteissaan erityisesti maatalouden osalta ja yhteistyön osalta, kun jo ennestään minimaalisis­ neuvottelutulos on maallemme nyt käytettävissä ta kehitysyhteistyömäärärahoista osa menee jat­ olevien tietojen mukaan epäedullinen. Siitä osoi­ kossa ED:n kautta, mikäli liitymme ED:n jäse• tuksena on jo sekin, että hallitus arvioi itsekin neksi. maataloustukeen tarvittavan noin 3, 7-4 miljar­ Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä dia markkaa lisää. Ja huomautettakoon, että 1740 61. Maanantaina 13.6.1994

Suomen ED-neuvottelijathan ilmoittivat hyväk• osuutta ja käytännöllisesti katsottuna valtiolli­ syvänsä Maastrichtin sopimuksen jo ennen neu­ sen itsenäisyytemme lakkaamista. votteluja. Itsenäisen valtion keskeinen osa on oma lain­ Vielä eräänä yksityiskohtana on mainittava se säädäntövalta, joka voimassa olevan hallitus­ seikka, että hallituksen neuvottelijat väittivät muodon mukaan maassamme kuuluu eduskun­ maamme olevan ED:lta nettosaajan osassa neu­ nalle ja tasavallan presidentille. ED:hun liitty­ vottelutuloksen perusteella. Myöhemmin on kui­ misen seurauksena tämä tulisi kumotuksi ja tenkin osoittautunut, että maamme on siirtymä• eduskunnasta tulisi lähinnä Brysselin postilaa­ vaiheenkin aikana noin 350-400 miljoonan tikko. markan nettomaksaja ja siirtymävaiheen jälkeen ED-jäsenyyden yhteenvedossa tämä on myös maksamme noin 1,6-1,8 miljardia markkaa selvästi sanottu toteamalla: "ED:n tuomioistui­ enemmän kuin ED:lta saamme. men vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yh­ Tästä on vedettävä se johtopäätös, että neu­ teisön oikeudella on ehdoton etusija suhteessa vottelijat eivät tietäneet mistä oli sovittu. Ky­ sen kanssa ristiriidassa olevaan kansalliseen lain­ seenalaista on, tietääkö hallitus vieläkään, koska säädäntöön. Yhteisön oikeudella on etusija kaik­ neuvottelutulosta ei ole kokonaisuudessaan jul­ keen sen kanssa ristiriidassa olevaan kansalliseen kaistu eikä selkokielellä selkeäsanaisesti kansalle lainsäädäntöön, riippumatta tämän säädöshie• ole kerrottu todellisia laskelmia ja sitä, mitä rarkkisesta tasosta, koska jäsenvaltiot ovat yh­ neuvottelutulos maallemme tosiasiallisesti mer­ teisön toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä kitsee. siirtäneet lainsäädäntövallan yhteisölle." Arvoisa puhemies! Itsenäisen valtion keskeise­ Edellä oleva voi mahdollisesti merkitä myös nä tunnusmerkistönä pidetään mm. omaa lain­ sitä, että ED voi puuttua myös maamme hallitus­ säädäntöä, riippumatonta tuomioistuinta, omaa muotoon ilman, että eduskunta voisi siihen mil­ rahaa jne. eli ylipäätään kansan oikeutta päättää lään tavoin puuttua, päätösvalta kun olisi Brys­ edustajiensa kautta omista asioistaan. Tämä selissä. Tuomioistuimen osalta tulisimme täysin päätöksenteko-oikeus tulee suurelta osaltaan riippuvaisiksi Brysselin määräysvallasta, kuten ED:hun liittymisen seurauksena siirtymään ED-jäsenyyden yhteenvedossakin mm. todetaan. Brysseliin. "Selkeillä, ehdottomillaja täsmällisillä määräyk• Hyvin kyseenalaisella pohjalla liikutaan, jos sillä on välitön oikeusvaikutus." Se tarkoittaisi kuvitellaan, että 16 jäsentä ED-parlamentin meidän riippumattomien tuomioistuimiemme 639:stä voisi vaikuttaa parlamentin päätöksente• lopettamista käytännössä ja tuomiovallan mää• koon. ED :hun liittyminen tekisi maastamme osa­ räytymistä ylikansallisen normiston mukaisesti. valtion,ja kansallinen itsenäisyytemme voitaisiin Tähän kuuluisivat mm. direktiivien sitovat nor­ katsoa ED:hun liittymisen seurauksena päätty• mit,joilla olisi useissa tapauksissa välitön oikeus­ neeksi. vaikutus. Ed. Zyskowicz sanoi puheenvuorossaan, että ED:n jäsenvaltioiden kesken työvoiman liik­ on hyvä istua mukana siellä, missä päätöksiä kuvuus on vapaataja työntekijä voi missä tahan­ tehdään. Suomalaisten osalta taitaisi tosiaan sa ED-maassa liikkua työnhaussa sekä saada päätöksenteko jäädä istumisen tasolle, mutta va­ työtä mistä tahansajäsenmaasta siellä noudatet­ litettavasti pelkkä mukana istuminen ei auta tavin palkkaeduin. Tämä jo Eta-sopimuksessa maatamme, vaan päätöksenteossa pitäisi voida hyväksytty asia mahdollistaa laajan Euroopan todella olla vaikuttamassa. kansojen kanssakäymisen, joka sinänsä on hyvä Neuvostoliiton hajoaminen on osoitus siitä, asia. Ongelmaksi nouseekin se tosiasia, että työn• että kansoja, joilla on oma kulttuurinsa ja omat tekijän perhe tulee sen maan sosiaaliturvajärjes• perinteensä, ei voida hallita siten, ettei tunneta telmän piiriin, jossa kyseessä oleva työntekijä paikallisia olosuhteita. Näin on myös ED:n lai­ työskentelee. ta. Brysselissä ei tiedetä Suomen olosuhteista Kuten tiedämme, Euroopassakin sosiaalitur­ juuri lainkaan, ja kuitenkin päätöksiä tulisivat vajärjestelmät ovat varsin erilaiset, jolloin pa­ tekemään henkilöt, joilla ei ole maamme tunte­ himmassa tapauksessa tämä voisi merkitä sitä, musta. että maahamme Portugalista tuleva viisilapsisen Vaikea on kuvitella niitä hyötyjä, joita perheen huoltaja saisi täällä maksettavan palkan ED:hun liittyminen maallemme antaisi jo hyväk• lisäksi myös runsaat lapsilisät kuukaudessa mei­ sytyn Eta-sopimuksen lisäksi, ellei sitten sellai­ dän sosiaaliturvastamme. Tällainen järjestelmä seksi lasketa maamme varsin suurta jäsenmaksu- on vastoin kansamme etuja. Suomalainen sosiaa- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1741 liturva on tarkoitettu maamme omille kansalai­ kanssa ennätystyöttömyyteen ja valtion velan sille. Perustellusti voidaan osoittaa, että EU osit­ räjähdysmäiseen kasvuun. Maamme tulisikin tain romuttaa, osittain heikentää perinteistä kan­ kaikissa olosuhteissa säilyttää oma raha ja itse­ sallista sosiaaliturvajärjestelmäämme. Tässä yh­ näinen talouspolitiikka jo solmittujen talousso­ teydessä on syytä muistuttaa, että EU:n tarkoi­ pimusten puitteissa. tuksena on myös sosiaaliturvajärjestelmien yh­ Rouva puhemies! Euroopanunioniin liittymi­ denmukaistaminen keskenään. nen merkitsisi myös maamme luopumista perin­ Arvoisa puhemies! Euroopan yhteisönjäsene• teisestä puolueettomuuspolitiikasta ja itsenäises• nä maamme talouspolitiikan keinovalikoima ka­ tä puolustuksesta. Maastrichtin sopimuksen jäl• penee, kun maamme liittyy Euroopan valuutta­ keen on ED-jäsenmaissa siirrytty yhteiseen ulko­ kurssijärjestelmään ja sen kurssimekanismiin ja turvallisuuspolitiikkaan, toisin sanoen maam­ sekä myöhemmin muodostettavaan Rahaunio­ me kansallinen ulkopolitiikka loppuisi ja maam­ niin. Euroopan talous- ja rahaunioni käsittää me tulisi osaksi EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa. lopullisessa muodossaan yhteisen keskuspankin On todettava, että ulkopoliittinen päätäntäval• ja rahan. Jäsenmaan hintakilpailukykyä ei ole tamme siirtyisi suurelta osiltaan Brysseliin aika­ tällöin enää mahdollista parantaa valuuttakurs­ na, jolloin Euroopan yleispoliittinen tilanne on seja muuttamalla. varsin epävakaa ja kriisiherkkä. Tällaisen sopi­ Raha-ja valuuttakurssipolitiikka tulisi tällöin muksen teko olisi varsin edesvastuutonta ja saat­ korvautumaan hintojen ja palkkojen joustavuu­ taisi vaarantaa koko kansamme olemassaolon. della. Rahaunionissa edellytetäänkin, että reaali­ Hallitus näyttää unohtaneen, mitä Euroopassa palkat ovatjoustavia myös ilman valuuttakurssi­ todellisuudessa tapahtuu, miten epävakaissa muutoksia. Tällä saattaa olla maallemme varsin oloissa elämme ja kuinka aseet paukkuvat mel­ kohtalokkaat seuraukset. kein lähinaapurimaissamme. Finanssipolitiikan tarve saattaa kasvaa, mut­ Ydinpelotteen merkitys - strategisten asei­ ta sen käyttömahdollisuus vähenee. On muistet­ den, erityisesti pitkän ja keskipitkän matkan oh­ tava, että maamme talous perustuu yksipuoli­ justen - tulee maanosassamme säilymään tois­ sesti metsäraaka-aineeseen ja sitä tukevaan taiseksi. Maastrichtin sopimuksen niitä ED-jä• metsäteollisuuteen. Maamme on siis erittäin senmaita, jotka eivät ole Länsi-Euroopan unio­ herkkä taloudellisten suhdanteiden vaihtelulle. nin jäseniä, kutsutaan järjestön jäseniksi. Tämä Finanssipolitiikan keinoksi onkin jäämässä va­ merkitsee käytännössä myös myöhemmässä vai­ jaatyöllisyystilanteessa joko verotuksen vähen• heessa Natonjäsenyyttä, kun hallitusten välinen täminen tai menojen lisääminen ja korkeasuh­ konferenssi yhteisestä puolustuspolitiikasta danteessa verojen kiristäminen tai julkisten me­ vuonna 1996 järjestetään. Käytännössä, jos nojen vähentäminen. Muistettava on, että julki­ maamme liittyisi EU:hun, se tietäisi myös asevel­ sen sektorin velka ei saa EU-sopimuksen mu­ vollisuuslain muuttamista nykyisen asevelvolli­ kaan ylittää 60:tä prosenttia bruttokansantuot­ suuslain perusteella, kun ei voida maamme puo­ teesta. lustusvoimia käskeä vieraan valtion alueelle käy• Edellä oleva merkitsee käytännössä sitä, että mään sotaa, jos sellainen tilanne tulisi. Euroopan tuloerot palkkauksen osalta tulevat maassamme unionin jäsenyys merkitsisi tässäkin asiassa pää• kasvamaan. Työttömyys muodostuu monilla töksenteon siirtymistä Brysseliin ylikansallisille aloilla korkeaksi, ja aloilla, joiden kannattavuus päätöksentekoelimille. on heikko, jouduttaisiin turvautumaan palkko­ Hallitus on jättänyt ja aikoo ilmeisesti jättää• jen alennukseen. Taloudellisia suhdannehäiriöi• kin edellä sanotut ikävät tosiasiat kertomatta tä voitaisiin lievittää vain toisaalta väliaikaisilla kansallemme. Hallitus on keskittynyt vain maa­ erityisveroilla tai tukipalkoilla. Ulkomaiset kil­ talouspolitiikkaan ja sen tukimuotojen käsitte• pailijat saattaisivat katsoa tällaiset toimenpiteet lyyn ikään kuin koko Euroopan unioni-sopimus protektionistisiksi. ei muuta olisikaan. Kuitenkin hallitus on joutu­ Laajempien suhdannehäiriöiden seurauksena nut maatalouden osalta toteamaan, että se siir­ maamme talous saattaisi romahtaa banaanival­ tyisi uuden säätelyjärjestelmän, EU:n yhteisen tioiden tasolle ja työttömyys vielä ennestäänkin maatalouspolitiikan, piiriin. nousta. Tästä hyvänä esimerkkinä on maassam­ Hallitus toteaa itsekin epäonnistuneensa me nykyhallituksen harjoittama yliarvostetun EU:n sopimusneuvotteluissa, kun se 27.5.1994 markan politiikka, joka johti yhdessä rahamark­ ilmoittaa, että elintarviketeollisuutemme ei tule kinoiden suunnittelemattoman vapauttamisen toimeen ilman tukea. EU:n yhteinen maata- 1742 61. Maanantaina 13.6.1994 louspolitiikka tarkoittaa maataloustuotannon Maatalouden vientitukea voitaisiin huomatta­ olennaista vähenemistä Suomessa. Toisaalta vasti vähentää järjestämällä hinta-aleja omassa hallitus omalla maatalouden tukipolitiikanaan maassamme. Tähän ei kuitenkaan nykyhallituk­ autioittaa Pohjois- ja Keski-Suomen perhe- ja sella ole ollut haluja. pienviljelmiä. Siitä osoituksena on mm. EU:n Hallituksen toiminnan epäoikeudenmukai• ympäristötuen jakaminen siten, että se on Ete­ suutta osoittaa myös se, että EU:lta saataisiin lä-Suomen alueella viljakasvien osalta 1 130 tukea 1 280 markkaa per asukas koko maassa, markkaa hehtaarilta ja muiden kasvien osalta mutta Pohjois-Suomessa tuki jäisi 1 000 mark­ 1 730 markkaa hehtaarilta, kun vastaavasti kaan per asukas. Vastaavasti päätösvallan me­ Keski- ja Pohjois-Suomessa edellä mainitut tuet nettämisestä saisimme maksaa EU:lle korvausta ovat viljakasvien osalta 250 markkaa hehtaaril­ koko maassa 1 346 markkaa per asukas. ta ja nurmet ym. 850 markkaa hehtaarilta. Täl• Kohtuuton on maatalouden tukipaketti myös laista tukipolitiikkaa on vaikea tai suorastaan palkansaajien kannalta. Veronmaksajien ja palk­ mahdotonta ymmärtää. Etelä-Suomen jo en­ karenkien selkänahasta aiotaan repiä jopa rik­ nestäänkin rikkaita suuria viljelijöitä ollaan tu­ kaille suurtilojen harrastelijaviljelijöille tukira­ kemassa Keski- ja Pohjois-Suomen viljelijöiden hat. Ed. Lipponen sanoi puheenvuorossaan ole­ kustannuksella, ikään kuin koko Etelä-Suomen vansa ainoa veronmaksajista huolestunut, mutta alue olisi Raision seutua. MTK:n laskelmat minä olen myös, joten hän ei ole ainoa, ja tuskin osoittavatkin, että Rovaniemen korkeudella edes olemme kahdestaan veronmaksajia puolus­ maatalouden harjoittaja menettää jopa 90 pro­ tamassa. senttia tuloistaan. Käytännössä maatalous Kes­ Arvoisa puhemies! Maamme itsenäisyyden ki- ja Pohjois-Suomessa lakkaisi EU:hun liitty­ ovat sotiemme veteraanit lunastaneet kalliilla misen myötä. hinnalla, eikä meillä tämän päivän päättäjillä ole Edellä mainittu on osoituksena siitä, että pää• oikeutta sitä mitätöidä ylikansallisilla sopimuk­ hallituspuolueena oleva keskusta aikoo jälleen silla. Liittyminen EU:hun merkitsisi myös laajo­ pettää kannattajakuntansa Pohjois-Suomessa. jen alueiden autioitumista Keski- ja Pohjois-Suo­ Kun olen kuunnellut pohjoissuomalaisten kan­ messa. Maastamme tulisi osavaltio osavaltioiden nanottoja, toteavat he joskus Suomen keskustan joukossa. Suomesta muodostuisi eksoottinen toimineen Pohjois-Suomessa kuin neutronipom­ Euroopan reunavaltio, jonka elintaso olisi ba­ mi, eli se on karkottanut sieltä ihmiset mutta naanivaltioiden tasolla ja josta keskieurooppa­ säästänyt talot, ja nyt keskusta näyttää haluavan laiset hankkisivat mieluusti kesämökkejä. Tule­ hävittää molemmat. vaisuudessa maamme saattaisi joutua vedetyksi Hallituksen tukipäätös on kohtuuton, ja kun kansainvälisiin kriiseihin tai meistä voisi tulla neuvottelutulos on vielä varsin huono, uhkaa Keski-Euroopan kansojen kaatopaikka-aluetta. kansallinen tuki nousta niin suureksi, että EU ei Kun ED-sopimus merkitsee maamme lainsää• tule sitä hyväksymään. EU:hun liittyminen joh­ däntövallan, tuomiovallan sekä ulko- ja turvalli­ taisi siis maatalouden ennennäkemättömään suuspoliittisen päätäntävallan mitätöitymistä, alasajoon Keski- ja Pohjois-Suomessa. Tämä si­ tulisi EU:ta koskeva neuvottelutulos ja suunni­ nänsä ei olisi mitään uutta, sillä punamultahalli­ telmat EU:hun liittymisestä jo tässä vaiheessa tuskausilla 60- 80-luvulla Pohjois-Suomesta jou­ hylätä. tui 120 000 ihmistä muuttamaan pois. Tämä il­ Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus on epä• menee seutukaavaliittojen julkaisemasta kirjasta onnistunut tekemässään politiikassa. Suomen "Pohjois-Suomi tekee tulevaisuutensa". kansa joutuu maksamaan vielä pitkään epäon• Pohjoissuomalaiset ovat ilmeisesti vasta nyt nistumisen seurauksista aiheutuneita laskuja, tajuamassa sen tosiasian, että keskustan veret joita Ahon hallitus jättää tuleville hallituksille ja seisauttanut vaalivoitto merkitsee myös joiltakin maamme kansalle. Gallupien mukaan hallitus ei osin aivotoiminnan loppua, joka ilmenee halli­ nauti kansan luottamusta. Sen tulisi jättää välit• tuksen tekemistä järjettömistä päätöksistä tömästi paikkansa, eikä näihin näkemyksiin tie­ EU:hun liittyvissä ratkaisuissa. Kun maatalou­ tenkään kansanedustajanakaan ole vaikea yh­ den tuki uhkaa nousta ennätyssuureksi, on vai­ tyä. Hallituksen taipaleen tulisi mielestäni lop­ kea ymmärtää sitä maatalouspolitiikkaa, että pua keskiviikkoisessa välikysymysäänestykses• maastamme viedään Edam-juustoa hintaan sä, sillä Ahon hallituksen eväät on syöty jo ajat 14,21 markkaa kilo, kananmunia 2,95 markkaa sitten. Hallituskabinetti poliittisen pelin kenttä• kilo ja kinkkua 9,75 markkaa kilo ulkomaille. nä on kammottava, puhumattakaan koko kan- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1743 saamme koskevasta ED-ratkaisusta puoluepo­ kertaan todettu, kuuluvat kansallisen päätös• liittisen pelin välikappaleena. vallan piiriin. Lopuksi kannatan ed. Vistbackan tekemää ehdotusta perustellun päiväjärjestykseen siirty­ Ed. Laakso (vastauspuheenvuoro): Arvoi­ misen sanamuodoksi. sa puhemies! Saattaa olla, että ed. Tainalta on jäänyt huomiotta se, että ED-jäsenyys erotuk­ Ed. Taina (vastauspuheenvuoro): Arvoisa seksi Eta-jäsenyydestä tuo ns. ED-kansalaisuu­ puhemies! Ed. Aittoniemi täällä kerran kommen­ den. En ihmettele, että tämä on jäänyt ed. Tainai­ toi puheenvuoroani toteamalla, että se oli kuin ta huomaamatta, sen takia että myös hallituksel­ kauhuelokuvan käsikirjoitus. Tässä tuli aivan ta se on jäänyt huomaamatta seurauksineen. sama kommentti mieleen. Ihailtavalla itsevar­ Kun Eta-kansalaisuus merkitsee sitä, että maasta muudella ed. Mäkelä esitteli niitä seurauksia, toiseen esimerkiksi työntekijän on mahdollista joita ED-jäsenyydestä Suomelle tulisi, mutta kyl­ liikkua ja hän saa automaattisesti työpaikkaan lä ne olivat mielestäni hieman liian pessimistisiä sidoksissa olevan oleskeluluvan, oleskeluoikeu­ ja ankeita. Pariin asiaan kommentit. den, niin ED-kansalaisuus, joka ED-jäsenyyden Ed. Mäkelä totesi, että ED-jäsenyys toisi uu­ myötä tulee käyttöön, merkitsee sitä, että liikku­ denlaisen käytännön sosiaaliturvajärjestelmän misoikeutta, oleskeluoikeutta ja maahanasettu­ soveltamiseen ED- ja Eta-maiden kesken. Tämä misoikeutta ei enää olekaan sidottu työpaikan väite ei pidä paikkaansa. Eta-sopimukseen ver­ hakuun ja työpaikkaan. rattuna ED-jäsenyys ei tuo mitään uutta. Jo tällä Oma mielenkiintonsa on sillä, että ED-kansa­ hetkellä on sovittu siitä, että työntekijä siinä laisuus johtaa tämän tuloksena sellaiseen koko­ maassa, missä työskentelee, pääsee maan sosiaa­ naiseen uuteen sosiaaliturvajärjestelmään, jota ei liturvajärjestelmän piiriin. Näin on todellakin jo ole ehditty vielä lainkaan pohtia Suomessa. Pää• tällä hetkellä Suomen ja ED-maiden välisessä ministeri Aho on viitannut siihen, että ED-kan­ sopimuksessa asianlaita. salaisuus on vain lisäarvo ja että Suomella on ED-maissa ei myöskään pyritä sosiaaliturva­ tulevaisuudessa itse oikeus päättää siitä, kenet se järjestelmien yhdenmukaistamiseen. Tällaista ta­ hyväksyy kansalaisekseen. Mutta sen hän on jät• voitetta ei ole, jonka ed. Mäkelä väitti olevan. tänyt kertomatta, että EU:n jäsenenä Suomi ei ED-maiden sosiaaliturvajärjestelmät eroavat hy­ enää pysty säätelemään sitä, ketkä muuttavat vin voimakkaasti toisistaan, eikä niitä millään Suomeen, jos he tulevat muista ED-maista, ja tavoin pyritäkään yhdenmukaistamaan. ketkä saavat asettua Suomeen, koska oleskelulu­ paa ei enää tässä suhteessa tunneta. Sosiaalipoli­ Ed. P e r h o - S a n t a 1 a (vastauspuheen­ tiikassa tämä tuo koko lailla uuden tilanteen, vuoro): Arvoisa puhemies! Kiinnitin ed. Mäke• mahdollisuuden hakeutua mm. toimeentulotur­ län puheenvuorossa huomiota samaan seikkaan van piiriin. Me emme tiedä, mitä sen tuloksena kuin ed. Taina. Sosiaalinen ulottuvuus tai sosiaa­ tapahtuu. Hallitus on täysinjättänyt tämän asian lipolitiikka yleensä ED:ssa merkitsee aika paljon selvittämättä. suppeampaa aluetta, kuin mihin me Suomessa olemme tottuneet: lähinnä työolosuhteisiin, työ• Ed. V ä y r y n e n : Arvoisa puhemies! Kes­ suhteen ehtoihin, työsuojeluun ja työterveyden• kustelua Suomen jäsenyydestä Euroopan unio­ huoltoon liittyviä kysymyksiä. Se yhtenäistämis• nissa on moitittu siitä, että se on keskittynyt pyrkimys, joka ED:n piirissä on ollut vireillä 80- liiaksi elintarviketalouteen. Olen ainakin osittain luvun lopusta alkaen, pyrkii ainoastaan ruinimi­ toista mieltä. Elintarviketaloudesta ei ilmeisesti tason turvaamiseen esimerkiksi äitiyslomien pi­ ole puhuttu edes riittävästi, sillä tarjolla olevan tuuden tai viikoittaisen työajan suhteen. Näitä jäsenyysratkaisun merkitys Suomen kansanta­ pyrkimyksiä voidaan pitää siinä mielessä pelkäs• loudelle, valtiontaloudelle ja työllisyydelle on tään myönteisinä, että ne osaltaan vähentävät jäänyt monille hämäräksi. Jäsenyysneuvottelu• sosiaalista dumppausta. jen ainoa taloudellisesti merkittävä kysymys oli Se, mitä EU:n Vihreässä kirjassa on hahmo­ se, millä ehdoilla Suomen elintarviketalous integ­ teltu, on aika pitkälle pohjoismaiseen sosiaali­ roituisi EU:n yhteismarkkinoihin ja yhteiseen turvajärjestelmään tai sen periaatteisiin perus­ maatalouspolitiikkaan. Jo ennakolta oli nähtä• tuvaa. Eli ne pyrkimykset, jotka ED:ssa yleisel­ vissä, että Suomen liittyminen Euroopan unio­ lä tasolla ovat, ovat pelkästään myönteisiä ja niin voi olla kansantaloudellisesti järkevää vain yksityiskohdat, niin kuin täälläkin on moneen siinä tapauksessa, että saamme aikaan sellaiset 1744 61. Maanantaina 13.6.1994 liittymisen ehdot, jotka turvaavat oman elintar­ säästyy rahaa muihin yhteiskunnallisiin tarpei­ viketaloutemme tulevaisuuden. siin: Jäsenyydelle asetettiin kaksi elintarviketalou­ "Jos olemme EY:n jäsenenä, me maksamme den reunaehtoa. Ensiksikin edellytimme, että EY:lle sen budjetin rahoittamiseen huomattavia EY:n yhteistä maatalouspolitiikkaa täydenne• jäsen- ja rahastomaksuja, joista tällä hetkellä 60 tään uudella koko maan kattavalla ja yhteisesti prosenttia käytetään maataloustukeen. Minusta rahoitettavalla ns. pohjoisen maatalouden tuki­ on hyvin omituista ajatella, että Suomi Euroo­ järjestelmällä,joka korvaa suomalaisille maatila­ pan pohjoisimpana maatalousmaana, missä olo­ yrittäjille ne ylimääräiset kustannukset, jotka ai­ suhteet ovat vaikeammat kuin missään muualla, heutuvat meidän kylmästä ilmastostamme, ly­ voisi olla Euroopan yhteisössä maatalouspolitii­ hyestä kasvukaudestamme ja muista luonnon­ kan nettomaksaja. Totta kai meidän pitää lähteä olosuhteista. Toinen ehto oli, että rajasuojaa pu­ siitä, että Suomi, joka on näin vaikeassa asemas­ retaanja yhteismarkkinoihin siirrytään asteittain sa maataloustuotantoaan ylläpitämässä, saa pitkän siirtymäkauden puitteissa. EY:ltä enemmän rahaa maatalouteen kuin mitä Kumpikaan näistä reunaehdoista ei toteutu­ me maksamme. Suomen kansantalouden etu on nut. Itse jäsenyyssopimuksen puutteita on sit­ se, että me kykenemme neuvotteluissa saamaan temmin pyritty paikkaamaan ns. kotimaisella niin hyvän sopimuksen kuin mahdollista oman paketilla. Tähän kokonaisuuteen meidän on nyt maataloutemme ja oman maamme kannalta. Se otettava kantaa ja päätettävä, hyväksymmekö on veronmaksajien, se on palkansaajien, se on jäsenyyden tarjolla olevin ehdoin. kaikkien etu." Arvoisa puhemies! Vastauksessaan välikysy• "Mitä tulee tuotantotilanteeseen-- EY:njäse• mykseen hallitus korostaa, että saavutettu neu­ nenä-- silloin me olemme yhteisessä maatalous­ vottelutulos ja siihen liittyvä kotimainen paketti politiikassa mukana. Silloin kilpaillaan markki­ muodostavat kokonaisuuden, joka vastaa edus­ noista. Jos me saamme hyvän sopimuksen niin, kunnalle vuonna 1992 annetuissa selonteossa ja että meidän luonnonolosuhteemme otetaan huo­ tiedonannossa esitettyjä neuvottelutavoitteita ja mioon, meidän on periaatteessa mahdollista eduskunnan niistä antamaa palautetta. Tämä on tuottaa enemmän kuin nyt. Jos me saamme huo­ totta, sillä selonteko, tiedonanto ja eduskunnan non sopimuksen tai emme pärjää, me tuotamme kannanotto olivat sanonnoiltaan väljiä kompro­ vähemmän kuin nyt." misseja eri puolueiden näkemyksistä. Kukin tul­ "Mitä paremman sopimuksen me saamme kitsi niitä tuolloin ja tulkitsee nytkin omalla ta­ neuvoteltua, sitä enemmän rahaa Suomen val­ vallaan. Neuvottelutulos vastaa varsin hyvin näi• tion budjetissa liikenee muihin tarkoituksiin kuin den kannanottojen sosialidemokraattista tulkin­ maatalous- ja aluepolitiikkaan. Koettakaa nyt, taa, mutta se on hyvin kaukana keskustan tulkin­ hyvät sosialidemokraatitkin, päästä tämän kau­ noista. naisen asenteen yli näkemään, että tilanne, jossa Nämä näkemyserot tulivat esille myös edus­ me nyt olemme, on kokonaan uusi ja meidän kunnan tiedonantokeskustelussa 17 .3.1992. Var­ yhteinen kansallinen etumme on, että pärjäämme sinkin sosialidemokraatit arvostelivat elintarvi­ neuvotteluissa Brysselin suuntaan mahdollisim­ ketalouden neuvottelutavoitteita liian kunnian­ man hyvin." Tähän päättyy siteeraus kahden himoisiksi. Silloisena ulkoasiainministerinä vas­ vuoden takaa. tasin heille hallituksen puolesta. Ihmettelin sitä, Sosialidemokraatit eivät päässeet tämän kau­ ettei keskustelussa ollut riittävästi ymmärretty, naisen asenteensa yli, ja niin he ovat olleet tuotta­ kuinka iso periaatteellinen muutos maatalouden massa vahinkoa Suomelle ja kaikille suomalaisil­ asemassa tapahtuu, jos Suomesta tulee EY :n jä• le, myös omille kannattajilleen. Neuvottelujen sen. Jatkoin näin: aikana suurin oppositiopuolue rohkaisi Euroo­ "Jo neuvottelujen kuluessa on kysymys siitä pan unionia torjumaan Suomen tärkeimpiä neu­ kansallisesta intressistä, voimmeko me yhdessä vottelutavoitteita. Näin toimiessaan SDP edisti neuvotella Suomen maatalouteen ja aluepoli­ EU:n nykyisten jäsenmaiden etuja ja toimi sa­ tiikkaan tukea EY:n suunnalta niin, että netto­ malla Suomen kansallisten etujen vastaisesti. rahavirta EY:n ja Suomen välillä tulee mahdol­ Lopputulos puhuu puolestaan. lisimman hyväksi. Mitä enemmän me saamme Jos Suomea olisi jäsenyysneuvotteluissa koh­ rahaa EY:ltä maatalouteen ja aluepolitiikkaan, deltu oikeudenmukaisesti, meistä olisi tullut jopa sitä vähemmän me joudumme käyttämään näi• nettosaaja suhteessa unioniin. Kun EU kuiten­ hin tarkoituksiin omia varojamme ja meiltä kin torjui Suomen tärkeimmät neuvottelutavoit- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1745 teet, jäsenyys merkitsisi sitä, että Suomesta tulisi Suomen valtiontalouden tila on jo nyt täysin nettomaksaja myös ED:n maatalouspolitiikassa kestämätön. Budjettialijäämä on 70 miljardin ta­ eli saisimme jäsenmaksumme vastineeksi pie­ solla, mikä on yli kolmannes budjetin loppusum­ nempää ED :n maataloustukea kuin mitä nykyi­ masta. Tämä ongelma huojuttaa jo koko kansan­ set jäsenmaat keskimäärin saavat. Suomalaiset taloutta. Valtiontalouden alijäämä on suurin syy veronmaksajat joutuisivat siten maksamaan siihen, että pitkät korot ovat tuntuvasti nousseet. mm. tanskalaisten ja saksalaisten viljelijöitten Ruotsin tilanne on samoista syistä täsmälleen saamaa maataloustukea. sama. Tämän lisäksi suomalaisten veronmaksajien Kun ED:n jäsenyys kasvattaisi budjettialijää• tulisi kokonaan itse maksaa se tuki, joka tarvi­ mää, se lisäisi myös paineita korkojen nousuun ja taan omien maatilayritystemme kilpailukyvyn eliminoisi sen myönteisen vaikutuksen, joka jäse• turvaamiseen kovilla ED-markkinoilla. Tukea nyydellä arvioidaan korkotasoomme olevan. mitoitettaessa tulisi ottaa huomioon kaksi teki­ Jäsenyyden synnyttämän budjettiaukon täyt• jää. Yhtäältä meidän tulisi korvata viljelijöille täminen olisi tuskallinen tehtävä etenkin, kun ilmastosta ja muista luonnonolosuhteista johtu­ alijäämä on muutoinkin jo sietämättömän suuri. vat ylimääräiset kustannukset. Toisaalta meidän Jos tämä ED-vaje katettaisiin esimerkiksi julki­ tulisi kansallisella tuella hyvittää omille maati­ sen sektorin palkkausmenoja pienentämällä, me­ layrittäjillemme ED:n yhteisen maatalouspolitii­ nettäisivät kymmenettuhannet kuntien ja valtion kan synnyttämä kilpailuhaitta - ED :han tukee työntekijät työpaikkansa. Kipeitä ratkaisuja oli­ esimerkiksi Tanskan ja Saksan maataloutta sivat myös puuttuminen sosiaaliturvaan - esi­ enemmän kuin meidän tuotantoamme. merkiksi kansaneläkkeiden tai lapsilisien leik­ Näistä lähtökohdista käsin olemme tulleet sii­ kaaminen-ja verojen korottaminen. hen omituiseen tilanteeseen, että hallituksen sol­ Jäsenyyden kansantaloudellisia vaikutuksia mima tukipaketti on yhtä aikaa sekä liian pieni arvioitaessa on syytä mainita-aika ei riitä tässä että liian suuri. puheenvuorossa enempään - myös Suomen si­ Jäsenyyssopimus on Suomen elintarviketa­ toutuminen ilman varauksia Euroopan talous-ja loudelle niin epäedullinen, ettei hallituksen tuki­ rahaliittoon Emuun, sen kolmanteen vaiheeseen paketti riitä turvaamaan oman elintarviketa­ eli siihen, että luopuisimme omasta valuutastam­ loutemme tulevaisuutta. Jos liitymme Euroopan me ja keskuspankistamme. Suomen taloudelle unioniin näillä ehdoin, luhistuu oma elintarvike­ tällainen ratkaisu saattaisi olla kohtalokas. Ky­ taloutemme muutamassa vuodessa. Tämä symys ei ole vain Suomen oman talouden suh­ aiheuttaisi mittavat tuotannon menetykset. danneherkkyydestä vaan myös siitä, että olemme Kymmenettuhannet viljelijät ja elintarviketalou­ hyvin riippuvaisia muiden valuuttojen keskinäi• den palkansaajat jäisivät työttömiksi. Työttö• sistä suhteista. Mainittakoon, että Ruotsi varasi myyttä kasvattaisi sekin, että vaihtotaseeseen tu­ itselleen mahdollisuuden päättää erikseen, osal­ lisi mittava aukko, joka pakottaisi rajoittamaan Iistuuko se Emun kolmanteen vaiheeseen. kotimaista kysyntää. Jäsenyyden aiheuttamat Arvoisa puhemies! Jokainen, joka ennakko­ kansantaloudelliset tappiot olisivat niin suuret, luulottomasti perehtyy tarjolla olevaan jäsenyys• etteivät sen myönteiset vaikutukset kykenisi niitä ratkaisuun, joutuu toteamaan, ettei se ole kansal­ lähimainkaan korvaamaan. listen etujemme mukainen. Tämä myönnetään Vaikka tukipaketti on riittämätön elintarvike­ yleisesti, ja siksi keskustelu onkin siirtynyt pelot­ taloudellemme sen tulevaisuuden turvaamiseksi, teluun sillä, että vaihtoehto olisi Suomelle vielä se on -jäsenyyden muutkin vaikutukset huo­ huonompi. mioon ottaen - liian kallis valtiontaloudelle ja Oma arvioni kuitenkin on, että Eta-jäsenyys veronmaksajille. On arvioitu, että ED-jäsenyys on meille selvästi parempi vaihtoehto kuin Eu­ synnyttäisi valtiontalouteen 10-15 miljardin roopan unioniin liittyminen nyt tarjolla olevin markan alijäämän, mikä koostuisi lähinnä jäsen• ehdoin. Jos päätämme valita Eta-vaihtoehdon, maksuista, tullien ja tuontimaksujen menetyksis­ tekee samoin myös Norja, todennäköisesti myös tä sekä eräiden välillisten verojen tuoton alene­ Ruotsi. misesta. Käytännössä aukko olisi selvästi tätä Vaihtoehtoja verrattaessa on otettava huo­ suurempi sen vuoksi, että oman elintarviketa­ mioon myös se, että jäsenyys ED :ssa olisi käytän• loutemme luhistuminen vähentäisi valtion vero­ nössä lopullinen, peruuttamaton ratkaisu, kun tuloja ja kasvattaisi toisaalta tuntuvasti työttö• taas jäsenyyden hylkääminen jättäisi meille mah­ myys- ja pankkituen menoja. dollisuuden harkita asiaa myöhemmin uudel-

110 249003 1746 61. Maanantaina 13.6.1994 leen, jos olosuhteet olisivat otolliset ja jäsenyy• kuinka sosialidemokraatit äärettömän vasten­ den ehdot kohtuulliset. mielisesti aina ovat halunneet tukea maataloutta, Olen siis sitä mieltä, ettei EU:n kanssa neuvo­ koskajollakin tavalla on niin vastakkainen kuva teltua jäsenyyssopimusta tule allekirjoittaa eikä tällainen itsenäinen maanviljelijä, joka kävelee hyväksyä. Muuhun johtopäätökseen en ole voi­ omalla pellollaan, siihen nähden mitä ehkä hei­ nut päätyä. Kun ennalta asettamani jäsenyyden dän ideologiaansa kuuluu. ehdot eivät toteudu, olen tämän hankkeen hyl­ Kuitenkin nyt näyttää todella siltä, että ajau­ käämisen kannalla. Samoin toimisi hallituskin, dutaan, ja sosialidemokraatit ennen kaikkea jos se olisi johdonmukainen. ajautuvat, täysin ojasta allikkoon. He eivät halua Keskiviikon luottamuslauseäänestyksessä tukea suomalaista viljelijää, ja he ajautuvat meidän kansanedustajien on otettava kantaa sii­ EU :hun, ja sen jälkeen he tukevat saksalaista, hen, tuemmeko hallituksen pyrkimystä viedä tanskalaista, portugalilaista ja espanjalaista vil­ Suomi EU:njäseneksi nyt tarjolla olevin ehdoin. jelijää. Ehkä on niin, että on jotenkin kivutto­ Kuten olen jo aikaisemmin ilmoittanut, en voi mampaa tukea portugalilaisia viljelijöitä, kun ei tukea hallitusta tässä äänestyksessä. joudu katselemaan niitä samoja ihmisiä, joita joutuu tukemaan. Minusta tämä on jollakin ta­ Ed. U k k o 1a (vastauspuheenvuoro ): Arvoi­ valla aika dramaattista, että vastustaa yhtä ja sa puhemies! Haluaisin kyllä muutamia tarken­ ajautuu sitten toiseen, minusta vieläkin oudom­ nuksia ed. Väyryseltä. paan ratkaisuun. Hän sanoi, että jos nämä kolme integraation Jonkin verran olisin kyllä kaivannut, että ed. reunaehtoa olisivat toteutuneet, ei tarvittaisi ko­ Väyrynen olisi hieman arvioinut syvällisemmin timaista pakettia ollenkaan. Voiko tämä pitää koko Euroopan unionia, koska olisin ollut kiin­ paikkansa? Miksi esimerkiksi Itävallalla on koti­ nostunut vain näkemään, onko hänen ajatteluta­ mainen paketti? Käsittääkseni se on Saksaakio vassaan muutoin tapahtunut muutoksia esimer­ etelämpänä, eli siellä eivät pohjoisen maatalou­ kiksi tämän suvereenisuuskysymyksen ja monen den synkeät olosuhteet vaikuta Itävallan paket­ muun kysymyksen osalta. On se toki niinkin, että tiin. herkästi hallituksessa ollessa on vähän sellainen Toinen asia: Ettekö te ollut, ed. Väyrynen, asema, että kenen leipää syöt, niin sen lauluja ministerinä sitomassa Suomea Emun kolman­ laulat. Nyt olisi ollut ehkä vähän parempi mah­ teen vaiheeseen, eli mikä on teidän vastuunne dollisuus arvioida sitä, onko tässäjoitakin muita­ siitä hallituksen ratkaisusta? Oletteko te ollut kin kriittisiä kohtia verrattuna tällaiseen halli­ epäjohdonmukainen hallituksessa, kun olette tuksen estottomaan jäsenyyden tukemiseen. tehnyt tämän päätöksen? Kolmas asia: Milloin Suomi sitten pääsisi jäse• Ed. R ö n n h o 1 m (vastauspuheenvuoro ): neksi? Mikä on entisen arvoisan ministerin arvio? Rouva puhemies! Tohtoriksi väittelevä Väyry• Jos nyt hylättäisiin, onko se kymmenen vuoden nen näki 80-luvun lopulla Euroopan sellaiseksi vai kahdenkymmenen vuoden päästä? kuin suuri Neuvostoliitto oli sen halunnut ole­ Neljäs asia: Jos tämä asia oli niin tärkeä, eikö van. Tänään kansanedustaja Väyrynen, entinen teidän olisi pitänyt olla hallituksessa luotsaamas­ ministeri, haluaa nähdä maailman pysähtyneeksi sa Suomea EU :hun ja neuvottelemassa meille myös muilta osin. Juurikaan kukaan valitetta­ erinomaiset ehdot? Tehän olitte myös jättämässä vasti ei voi uskoa eikä pitää realistisena sitä näke• tämän ED-hakemuksen Euroopan komissiolle. mystä, jota olette täällä ollut esittämässä. Silloin olisi johdonmukaista, että olisitte hoita­ Täällä on epäilty, että sosialidemokraattien nut tämän alusta loppuun saakka. Mutta mikäs? kannalta omalla pellolla ja omalla rahalla toimi­ Oma etu painoi enemmän, ja presidentiksi piti va yrittäjä-maanviljelijä olisi meille jotenkin kau­ päästä. Kun se ei onnistunut, niin sitten lyödään histus. Se sopii meille erittäin hyvin. Se, joka kaikkea, mikä eteen sattuu. Minusta tämä on ala­ omilla rahoillaan, omalla peliollaan ja tuotteita arvoista politiikkaa, ed. Väyrynen. myymällä ansaitsee elantonsa, sellainen yrittäjä• maanviljelijä, on meidän mielemme mukainen. Ed. V. L a u k k a n e n (vastauspuheenvuo­ Mutta näkemys, jota äskeisessä puheenvuorossa ro ): Arvoisa rouva puhemies! Minusta ed. Väyry• esitettiin, oli pysähtyneisyyden ajan näkemys. sen puhe oli siinä mielessä aika vakuuttava, että Siihen ei liittynyt mitään uutta, ei rakenteita siinä kävi aika konkreettisella tavalla ilmi, mistä muuttavaa, vaan pelkästään vanhaa tukevaa. tässä maatalouden tukemisessa on kysymys ja Siksi on onnetonta, että ed. Väyrynen haluaa Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1747 omalla toiminnallaan olla juurruttamassa Suo­ tullaan käyttämään nyt tähän ylimitoitettuun ja men siihen onnettomaan asemaan, jossa hänen väärin suunnattuon pakettiin. aikoinaan Suomi oli ollut. Meidän on vihdoinkin päästävä uuteen aikaan käsiksi. Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen vara­ Ed. R a j a m ä k i (vastauspuheenvuoro ): Ar­ puhemies Pelttari. voisa puhemies! Olisin odottanut, että ed. Väyry• nen olisi tehnytkorhosetennen presidentinvaale­ ja, mutta hän tekee ne vahvasti ennen keskustan Ed. W a h 1 s t r ö m (vastauspuheenvuoro ): puoluekokousta. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on kysynyt Sosialidemokraatit todella ovat olleet voimak­ välikysymyksessään hallituksen kantaa ulkopoli­ kaasti eduskunnan asettamien yksittäisten maa­ tiikkaan ja turvallisuuspolitiikkaan, Raha­ taloustavoitteiden takana aina kadmiumvapais­ unioniin. Tähänjälkimmäiseened. Väyrynenjon• ta lannoitteista ym. lähtien ED-neuvotteluissa. kin verran viittasi, mutta ei sanallakaan ulkopo­ Satotasoerot ym. olisi meidänkin mielestämme litiikkaan. Kuitenkin hän oli sen hallituksen ulko­ pitänyt voimakkaammin eräiltä osin ottaa huo­ ministeri, joka jätti tämän jäsenhakemuksen, ja mioon. Mutta me olemme myös katsoneet, että noissa paljon puhutuissa reunaehdoissa puhu­ samantapaiseen asemaan, oikeudenmukaiseen taan myös ulkopolitiikasta ja turvallisuuspolitii­ asemaan, kaikki maataloustuottajat tulisi saat­ kasta. Ihmettelen, tyydyttääkö ed. Väyrystä to­ taa, näin myös broilerintuottajat, puutarhatuot­ dellakin hallituksen vastaus siltä osin tänään. tajat kuin myös luomutuottajat. Nimittäin tuolloin -ja se mainittiin tiedonan­ Ilmoitin itse aikoinaan ulkoministeri Väyry• nossa - Suomen lähtökohtana oli puolueetto­ selle eräässä tilaisuudessa, että neuvotteluasemat muuden ydin, jota luonnehditaan sotilaalliseksi on asetettu väärin. Nyt lähdetään puhtaasti bulk­ liittoutumattomuudeksi ja itsenäiseksi puolus­ kituotannon tavoitteista ja ylituotannon säilyttä• tukseksi,ja edelleen todettiin, että Suomen lähtö• misestä, jopa vahvistamisesta niin rasvan kuin kohtana Euroopan yhteisössä on itsenäinen puo­ rehuviljan osalta. Tässä itse ulkoministeri Väyry• lustus. Sitten olivat nämä lepertelyt Weu:sta ja nen oli tekemässä väärää neuvotteluasetelmaa. mahdollisesta myöhäisemmästä kannanotosta Unohdettiin kotieläintuotannon alue- ja sosiaali­ siihen. Ed. Väyrynen itsepuhui vielä vuon'la 92ja poliittiset mahdollisuudet Suomelle. Lähdettiin 93:kin puolueettomuudesta ja sen merkityksestä. nimenomaan etelän rehuviljatavoitteiden kautta Nyt kuitenkin tältä osin ns. neuvottelutulos on rahastamaan IOO:aa markkaa EU:lta 400 mar­ aivan päinvastainen. Suomelta on vaadittu si­ kalla veronmaksajien ja velkarahaa. Sitähän se toumusta siihen, niin kuin täällä aiemmin on käytännössä merkitsee, koska me emme tule saa­ todettu, joulukuun 21. päivä viime vuonna, että maan EU:lta niitä tuotantopanoksia, mitä esi­ varauksetta ja kokonaisuudessaan hyväksytään merkiksi tänä vuonna ja jatkossakin tulemme kaikki unionisopimuksen tavoitteet. Toisin sa­ siihen sijoittamaan. noen tältä osin neuvottelutulos on ehkä paljon Tältä osin tämä on erittäin kohtalokasta ollut huonompi kuin siltä, mikä koskee maataloutta ja myös tuottajille, jotka ovat miljardimäärin viime jotakin muuta, koska siitä ei voitu edes neuvotel­ vuosina joutuneet itse osallistumaan ylituotan­ la. Siksi ihmettelen, että tämä voisi tyydyttää toon, erityisesti kotieläintuottajat Itä-ja Pohjois­ sellaista henkilöä, joka on todellakin mielestäni Suomessa, ja myös veronmaksajat erittäin ras­ ollut ainakin aikaisemmin asiantuntija ulkopoli­ kaasti. Nyt olisi ollut aika nähdä kyllä se, että tiikassa. tässä tilanteessa olisi bulkkituotannon sijasta ol­ lut painotettava erikoistuotteiden ja monien Ed. Per h o - S a n ta 1 a (vastauspuheen­ muiden puoleen. vuoro): Arvoisa puhemies! Oli hämmästyttävää Myös entinen ulkoministeri Väyrynen halusi havaita, että ed. Väyrynen oli tehnyt näin tarkat olla puuttumatta nimenomaan viljan hintaan, laskelmat ED-jäsenyyden oletetuista taloudelli­ jolla olisi voitu myös näitä kustannuksia pienen­ sista vaikutuksista. Tähän asti näin varmoja ar­ tää. Ensi vuoden vaihteessa veronmaksajien piik­ vioita harva muu on esittänyt. Minusta on todella kiin menee viljavaraston kautta satoja, satoja rohkea väite se, että ED-jäsenyyden mukanaan ekstramiljoonia. Näitä ei pelkästään arvonlisä• tuomat oletetut myönteiset taloudelliset vaiku­ veron noston kautta tulla veronmaksajilta kerää• tukset kumoutuisivat jäsenyydestä aiheutuvilla mään vaan, ed. Väyrynen, todella velkarahaa menoilla ja veromuutoksilla. 1748 61. Maanantaina 13.6.1994

Mielestäni oli oikea arvio tietysti, että neuvot­ ja joutui keskustelemaan myös siitä, miten omaa telutulos Suomen kannalta on epäoikeudenmu• sisäistä päätöksentekoa tässä laajenemisvaihees­ kainen verrattuna siihen tukeen, jota esimerkiksi sa sopeutetaan. Tarvitaan aikaa, ennen kuin uu­ Tanskan, Hollannin tai Saksan maatalous saa. det jäsenyysneuvottelut käynnistyvät. Siinä mielessä me emme onnistuneet kovin hyvin, mutta siitä huolimatta ihmettelen, mihin ed. Väy• Ed. S-L. Antti 1 a (vastauspuheenvuoro): rynen perustaa sen arvion, että uudet jäsenyys• Arvoisa puhemies! Ed. Väyrynen puheenvuoros­ neuvottelut parin kolmen vuoden päästä voisivat saan analysoi erinomaisella tavalla tätä valtion­ tuoda meille nykyisestä saavutetusta neuvottelu­ talouden vajetilannetta ja erityisesti sen vaiku­ tuloksesta poikkeavan ja huomattavasti parem­ tusta korkotasoomme. Tosiasiahan on se, että man neuvottelutuloksen. Yleinen arvio on, että jos tällainen tilanne jatkuu, meillä saattaa olla tämä tulos olisi silloin huonompi. Myös ihmette­ uusi pankkikriisi edessämme. Minä haluaisin vie­ len sitä, miten Suomen maatalous parissa kol­ lä painottaa tätä, minkä ed. Väyrynenkin pu­ messa vuodessa hoidettaisiin sellaiseen kuntoon, heenvuorossaan toi esille, että Suomen erittäin että se olisi valmiimpi EU:hun eikä tämä sopeu­ kehnon neuvottelutuloksen selittää pitkälti eri­ tumisen lasku ei olisi niin suuri kuin nyt hahmo­ puraisuus, joka nyt tässäkin salissa on selvästi tellun EU-tukipaketin myötä. nähtävissä. Te sosialidemokraatit liittouduitte Elintarvikeryhmä 93:n vaatimuksiin, että saa­ Ed. H ä m ä 1 ä i n e n (vastauspuheenvuoro ): daan kertahintarysäys. Se on nyt saatu, ja nyt Arvoisa puhemies! Maailman sivu on politiikas­ teiltä kysytään, oletteko te valmiita sitten 4 mil­ sa totuttu siihen, että kaikkiin asioihin on ole­ jardia tukemaan, minkä verran se tulee kalliim­ massa yksi selitys: Ongelmat ovat sosialidemo­ maksi ja samalla myös vaarantaa Suomen elin­ kraattien syytä. Mutta kyllä minä ihmettelen, tarviketalouden työpaikkoja. Arvoisat sosialide­ että ed. Väyrynen sillä kokemuksella ja sillä tie­ mokraatit, sieltä hihnalta lähtevät ensimmäisenä dolla, joka hänellä on, sortuu näin halpahintai­ leipurit, paljon ennen kuin viljelijä. seen selitykseen. Jos kaikkia tavoitteita ei ole ED-neuvotteluissa saavutettu, niin kyllä niistä Ed. G u s t a f s s o n (vastauspuheenvuoro ): on turha ulkopuolisille vihoitella. Ihan alkuvai­ Arvoisa puhemies! Minusta on todella käsittä• heessa jo sosialidemokraatit pyrkivät tavoitteista mätöntä, että täällä syytetään sosialidemokraat­ hallituksen kanssa keskustelemaan. Ed. Väyry• teja asioista, joista he eivät ole olleet neuvottele­ nenkin oli silloin itse hallituksessa mukana. Mei­ massa. Olen tottunut arvostamaan kaikesta huo­ dät torjuttiin silloin ja todettiin, että hallitushan limatta ed. Väyrysen toimia nimenomaan toimia tämän ruletin nyt hoitaa. Ed. Väyrynen hallituk­ ulkoministerinä. senjäsenenä oli hyvin kauan mukana näissä neu­ Sen vuoksi olin tavattoman hämmästynyt sii­ votteluissa. tä, että nimenomaan ed. Väyrysen puheesta Jos nyt jotakin voidaan syyttää siitä, että EU puuttui poliittinen kokonaisvaltaisuus. Ed. Väy• ei ole Suomen asemaa maataloudessa täsmälleen ryselle olivat jääneet pelkästään tällaiset maalais­ ymmärtänyt, niin kyllä pitäisi kysyä oikeastaan liittolaiset silmälasit päähän, kun hän oli puhet­ myös siitä käytännöstä, joka täällä tiettävästi on taan kirjoittanut. Se varmaan saa suurta suosiota vallinnut. Jokainen komissaari ja EU-dignitääri, kepun puoluekokouksessa. Muistui mieleen ilta­ joka Suomessa vieraili, vietiin pitäjän suurim­ päivällä kuultu keskustapuolueen eduskunta­ malle ökytilalle. Tiedetään kertomuksia vierai­ ryhmän puheenjohtajan Mattilan puhe, jossa luista, joissa isäntäväellä oli useita akateemisia hän minusta ihan oikealla tavalla korosti Euroo­ loppututkintoja takanaan ja viiden eurooppalai­ pan unionia nimenomaan tällaisena arvoyhteisö• sen kielen taito ja tavattoman suuri tila alla. Ei nä, johon Suomi kuuluu. Olen tavattoman häm• ihme, että ei suomalaisen pienviljelijän asemaa mästynyt siitä, että pitkäaikainen ulkoministeri kohtaan riittävästi ymmärrystä löytynyt. puheenvuorossaan ohitti nämä isot linjakysy­ Mutta kun ed. Väyrynen haikaili neuvottelu­ mykset. ratkaisun siirtämistä, niin kannattaa muistaa, Toinen minusta erittäin vakava puute tässä että Euroopan yhteisö on vuoroon laajentunut ja puheenvuorossa oli se, että toki on nähtävä ko­ vuoroon syventynyt ja sen portti ei ole auki vii­ konaisuus, josta sosialidemokraatit nyt hallitus­ koittain. Me tiedämme neuvotteluvaiheiden eri ta arvostelevat. Se kokonaisuus muodostuu siitä, ajoilta hyvin, että jo nytkin uusien jäsenten si­ miten hallitus on kohdellut palkansaajia ja eläke• säänpääsylle EU asetti erityisen tarkkoja ehtoja läisiä, leikannut heidän työttömyys- ja eläketur- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1749 vaansa. Samanaikaisesti ollaan kuitenkin varsin reunaehdot, joita tavoiteltiin, mitään erillistä ko­ avo- ja runsaskätisesti osoittamassa maatalous­ timaista pakettia ei olisi juurikaan tarvittu, vaan elinkeinolle tukea, joka ulottuu lähes vuoteen oma kotimainen rahoituksemme olisi ollut osa 2000 asti. Tästä kumpuaa se meidän peruskritiik­ yhteistä järjestelmää. kimme tätä paljon puhuttua pakettia kohtaan. Ministerinä pidin huolen siitä, että Suomen avauslausunnossa Brysselissä suhtauduttiin va­ Ed. Laakso (vastauspuheenvuoro): Arvoi­ rauksellisesti Emu-järjestelmään, ja hallituksen sa herra puhemies! Kun kuulin, että ed. Väyry• sisällä korostin, että tähän hankkeeseen ei pidä nen aikoo käyttää puheenvuoron, tutustuin hä• sitoutua, vaan asia täytyy neuvottelujen yhtey­ nen aikaisempiin puheenvuoroihinsa mm. viime dessä selvittää. vuonna vasemmistoliiton ED-välikysymyksen Jos me nyt hylkäämme jäsenyyden, uskon, yhteydessä. että vielä tämän vuosikymmenen kuluessa asia On aivan totta, että ed. Väyrynen edustaa voisi nousta uudelleen esille. myös tänäänjohdonmukaisesti sitä samaa linjaa, Ed. V. Laukkanen, minä en ole koko aikana mitä hän edusti ulkoministerinä maatalouspoli­ ollut innostunut ED-jäsenyydestä. Se on tullut tiikan osalta. Hänhän tuolloin kertasi niitä ta­ eteen eräänlaisena välttämättömyytenä. Olen ol­ voitteita, mitä hallituksella on. Kuten näimme, lut valmis sen hyväksymään, jos ehdot ovat hy­ ed. Väyrynen edelleenkin pitää maatalouspolitii­ väksyttävät. Mutta, kun tarjolla on nyt huonot kassa kiinni niistä tavoitteista, joista hallitus ei ehdot, katson, että hanke pitäisi hylätä. enää tänään pidä kiinni. Hallituksen vastaus ei tyydytä minua ulko- ja Mielestäni olisi aika mielenkiintoista kuulla turvallisuuspolitiikan osalta. Mielestäni halli­ hallituksen arvio ed. Väyrysen puheenvuorosta tuksen olisi pitänyt ilmoittaa selkeästi, että halli­ ja ennen kaikkea selvitys niistä syistä, miksi hal­ tus tulee pitämään kiinni Suomen puolueetto­ litus katsoi välttämättömäksi irtautua itse hy­ muudesta myös ED-jäsenyyden oloissa. väksymistään maatalouspoliittisista lähtökoh• Uusissa neuvotteluissa olisi se etu, että me dista. En usko, että ministeri Kankaanniemi pys­ ensinnäkin saisimme näiden lähivuosien aikana tyy antamaan meille tässä suhteessa tyhjentävää panna itsemme parempaan kuntoon. Emme selvitystä. tarvitsisi merkittävää siirtymävaiheen tukea, Ed. Väyrynen on ilmoittanut julkisuudessa jolloin pysyvä tuki voisi olla parempi. Kun ta­ käsittelevänsä myöhemmin sitä, mitä todella loutemme olisi paremmassa kunnossa, olisivat neuvottelujen loppuvaiheessa tapahtui. Odotin, neuvotteluasematkin vahvemmat. Portti on että hän olisi jo tässä keskustelussa kertonut auki jatkossakin Suomelle, Norjalle ja Ruotsil­ meille, koska ilmeisesti hänellä on enemmän tie­ le, jos me nyt yhdessä jäämme ulkopuolelle - toa kuin muilla kansanedustajilla siitä, miksi hal­ ja siinäkin tapauksessa, että jäämme vain Nor­ litus irtisanoutui aikaisemmista yksimielisistä ta­ jan kanssa. voitteistaan maatalouspolitiikassa, ketkä olivat Lopuksi, ed. Laakso, minä en tiedä ja haluai­ mukana tekemässä päätöstä, että EU:n kanssa sin kyllä kernaasti tietää, kuka teki, miten teki, syntynyt neuvottelutulos hyväksytään ja tuo­ miksi teki sen päätöksen, että suostuttiin näin daan eduskunnan käsittelyyn, mitä todella ta­ kehnoon sopimukseen 1.3. Minun mielestäni ei pahtui silloin. olisi pitänyt suostua, vaan neuvotteluja olisi pitä• Haluaisin vielä, vaikka tämä ei olekaan halli­ nytjatkaa. tuksen kyselytunti eikä ed. Väyrynen ole ministe­ Ja, ed. UkkoJa, jos olisin tullut presidentiksi, ri, vastauksen siihen, kuka oli se henkilö. Kun te sitä sopimusta ei olisi tehty. julkisuudessa olette kertonut, että kysymys on nimenomaan yhdestä tai kahdesta henkilöstä, Ministeri K a n k a a n n i e m i : Herra puhe­ jotka ratkaisivat tämän, ketkä ne henkilöt olivat? mies! Haluan tässä vähän muistella 2,5 vuoden takaisia tapahtumia, kun hallituksen EU-minis­ Ed. Väyrynen (vastauspuheenvuoro): teriryhmässä laadittiin tiedonautoa eduskunnal­ Herra puhemies! 15 minuutin puheenvuoroon ei le ED-jäsenyyttä silmälläpitäen. mahdu kaikki tarvittava asia, eikä parin minuu­ Silloin ulkoministerinä oli Väyrynen. Muis­ tin vastauspuheenvuorossa ehdi vastaamaan pa­ tan hyvin, kun käsiteltiin tämän välikysymyk• riinkymmeneen kysymykseen, mutta muutamiin sen varsinaisia aiheita. Silloinen ministeri Väy• yritän. rynen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitel• Ed. Ukkola, jos me olisimme saavuttaneet täessä teki selkeän esityksen siitä, että Suomi ei 1750 61. Maanantaina 13.6.1994 luovu puolueettomuuspolitiikasta, ja antoi sille Ed. R ö n n h o 1 m (vastauspuheenvuoro ): myös uuden sisällön määrittelyn. Silloin kes­ Herra puhemies! Ministeri Kankaanniemi, nyt kustan ministerit olivat sillä kannalla, minkä valitettavasti on lyhyesti pakko sanoa, että tei­ Väyrynen esitti. dän puheenne ei ole ministerin puheeksi sopivaa Kokoomuksen ja RKP:n ministerit olivat sillä ja koko tilanne on lähinnä naurettava. kannalla, että Suomi voisi unohtaa koko puo­ lueettomuus-käsitteen. Ed. T ö r n q v i s t : Herra puhemies! Ennen Minun kantani silloin sitten ratkaisi sen vuok­ kuin ed. Väyrynen poistuu takavasemmalle, ha­ si, että siinä oli tasapainossa vastapuolet Olin luaisin sanoa hänelle, kun hän sanoi, että kaikkia täysin vakuuttunut ed. Väyrysen perusteluista,ja tavoitteita ei saavutettu: Luulen, että ed. Väyry• ne kirjattiin tiedonantoon. Sen jälkeen ne ovat nen on ollut monissa neuvottelupöydissä. Itse siellä olleet. Myöhemmin niistä on jossakin mää• olen ollut pienemmissä neuvottelupöydissä mu­ rin, valitettavasti kyllä, luovuttu, vaikka vieläkin Jsana, ja neuvotteluissa on aina kaksi osapuolta. niistä jonkin verran puhutaan. Aäripäät ja neuvottelutavoitteet ovat molemmil­ Siis Suomen tulee mielestäni, kuten silloin la puolin korkeat. Jos halutaan tulos saada, mo­ muotoiltiin, säilyttää puolueettomuuspolitiik­ lempien on lähennyttävä toisiaan. Mitä tulee nii­ kansa, jonka ydin on sotilaallinen liittoutumat­ hin uusiin neuvotteluihin, joita ed. Väyrynen tomuus ja itsenäinen puolustus. Tämä on Väyry• kaavailee tulevaisuudessa, hän unohtaa, että sen ansioksi sanottava, että näin silloin tapahtui niissä uusissajäsenneuvotteluissa olisi EU-maita ja tämä määritelmä toteutettiin. todennäköisesti jopa 15 nykyisten 12 EU-maan Mitä tulee Emuun, keskustelun toiseen tär• sijasta. keään asiaan, voin vakuuttaa likipitäenjokaises• Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni ei ollut tä• sa ED-ministeriryhmän kokouksessa läsnä ollee­ män enempää vastata ed. Väyryselle, koska na, että niin kauan kuin Väyrynen oli ministerinä olemme todella historiallisen ratkaisun edessä. mukana siellä, hän kritisoi erityisesti Emun kol­ Lokakuun 16 päivänä neuvoa-antavassa kansan­ matta vaihetta ja siihen sitoutumista. Valitetta­ äänestyksessä Suomen kansalaiset päättävät, liit­ vasti nyt tässäkin on lipsuttu liian pitkälle, ja tyykö Suomi ensi vuoden alusta Euroopan unio­ pelkään henkilökohtaisesti hyvin voimakkaasti ninjäsenmaaksi. Liittymisen tai liittymättäjättä• sitä, että jos Suomi sitoutuu kolmanteen vaihee­ misen vaikutukset askarruttavat ihmisten mieliä. seen, me saamme todella vahvan kahleen nis­ Tietoa EU:sta on paljon saatavilla, mutta sen kaamme. Emme voi harjoittaa Suomen kansan saattaminen arkipäivän kielelle ja sopimusten edun mukaista talouspolitiikkaa tässä tärkeässä yksityiskohtien selostaminen ja ymmärtäminen kysymyksessä. ei ole kovin helppoa. Onkin todennäköistä, että Nyt mietin ulkoministerin vaihdosta kesken ihmiset päättävät asiasta yhtä paljon tunteella tämän neuvottelukierroksen ja totean, että ulko­ kuin järjellä. He miettivät, haluavatko elää Suo­ ministeri Haavisto varmasti oli ja on ollut paras messa, joka avautuu yhä enemmän Eurooppaan, asiantuntija maatalouskysymyksissä, kun vai­ vai Suomessa, joka ulkopuolelle jäädessään kä• keita neuvotteluja on käyty Brysselissä tältä osin. pertyy itsensä ympärille. Mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyk­ Pääministeri Esko Aho on julkisuudessa to­ sissä ja myös talouspolitiikkaa koskevissa kysy­ dennut, että jos hallitus kaatuu keskiviikkona, myksissä olisin kaivannut Paavo Väyrystä minis­ Suomen jäsenyys Euroopan unionissa viivästyy. terin vastuussa olemaan neuvottelemassa Suo­ Näinhän asianlaita ei välttämättä ole. Jos hallitus men kansan edun mukaista ratkaisua. Valitetta­ kaatuu, se jatkaa toimitusministeristönä, ja tasa­ vasti näin ei voinut tapahtua, ja nyt olemme tässä vallan presidentti voi määrätä jonkun ministe­ tilanteessa. reistä, todennäköisesti ulkoministerin, allekir­ Nämä molemmat kysymykset ovat Suomen joittamaan liittymissopimuksen juhannuksena kansan kannalta äärettömän vakavia, tärkeitä Korfulla. Jos eduskunta hajotetaan, ennenaikai­ kysymyksiä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen pe­ set eduskuntavaalit olisivat elo - syyskuussa ja ruslinja ja sen muutokset ja se, mihin se johtaa, ja Euroopan unionin kansanäänestys lokakuun 16 toisaalta Emu-kysymys ja siihen sitoutuminen. päivänä. Uusi eduskunta päättäisi lopullisesti Omalta osaltani näen, että tämä on niin vakava Suomen liittymisestä Euroopan unioniin kan­ kysymys, että näistä tulisi vielä paljon syvällisem• sanäänestyksen pohjalta. Itävallan eilinen äänes• min keskustella ja tehdä ne johtopäätökset, jotka tystulos osoittaa sen, että kansalaiset ajattelevat ed. Väyrynenkin teki. hyvin itsenäisesti päättäessään käyttäytymises- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1751 tään kansanäänestyksessä. Niin uskon myös suo­ Palkansaajat pelkäävät työehtojensa huono­ malaisten tekevän. Pääministerin viesti lieneekin nevan. Jos niin käy, se tapahtuu omin kansallisin tarkoitettu lähinnä varoitukseksi hallituspuo­ päätöksin, ei Euroopan unioniin liittymisen lueille. vuoksi. Mielestäni on tärkeää, että Suomen työ• Hallituksia on kaatunut ennenkin, ja aina on ehtosopimuksissa säilyy ns. yleissitovuus, joka uusi hallitus muodostettu tilalle. Tämän hallituk­ tarkoittaa sitä, että myös ns. villit työnantajat sen kaatuminen osoittaisi vain todeksi sen jo tie­ noudattavat sopimusten vähimmäisehtoja. Työ• dossa olevan seikan, ettei puhdas porvarihallitus elämän kehittäminen ei ole Euroopan unionissa pysty hallitsemaan maata. Historiakin sen todis­ päällimmäisiä asioita. Sitä ollaan vasta hahmot­ taa. telemassa. Herra puhemies! Vuodenvaihteessa voimaan EU:ssa on voimassa kolme 1970-luvulla laa­ tullut Eta-sopimus on vielä käynnistymisvaihees• dittua direktiiviä, jotka koskevat työntekijän sa, vaikka olemmekin eduskunnassa jo suurim­ suojaa joukkoirtisanomisissa, suojaa liikkeen man osan laeistamme sopeuttaneet ED-lakeihin. luovutuksissaja palkka turvaa. Suomen lait on jo Vasta pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, yhdenmukaistettu näiden direktiivien mukaan. miten Eta-sopimus käytännössä vaikuttaa suo­ Direktiivit ovat vähimmäismääräyksiä. Jäsen• malaisten elämään, miten pääomat, tavarat, pal­ maissa voidaan aina sopia paremmista työeh• velut ja työvoima liikkuvat ED-maiden ja Suo­ doista. Jäsenmaat voivat myös itse päättää sen, men sekä muiden Efta-maiden välillä. Nyt Eta­ toteutetaanko direktiivit lailla vai työehtosopi• sopimus näyttääjäävän vuoden mittaiseksi väli• muksin. vaiheeksi, jos Suomesta vuodenvaihteessa tulee ED-tuomioistuin on lähtenyt siitä, ettei työeh• Euroopan unionin jäsen. tosopimus ole riittävä direktiivin toteuttamisen Euroopan unionin vastustajat markkinoivat muoto, ellei työehtosopimukseen liity kattavaa sitä, viimeksi ed. Väyrynen, että Suomelle riittää yleissitovuutta. ED-tuomioistuin vaatii, että Eta-sopimus. Kun neljä Efta-maata on jättänyt määräykset ulottuvat kaikkiin palkansaajiin. Euroopan unionin jäsenhakemuksen, saavutta­ Suuressa osassa Euroopan maita on voimassa nut neuvottelutuloksen ja Itävalta sen eilen kan­ joko yleissitovuus tai minimipalkkasysteemi, sanäänestyksessä jo hyväksynyt, on epärealistis• enkä usko, että Suomessa ollaan menossa siihen ta olettaa, että Eta-sopimus pysyisi muuttumat­ suuntaan kuin Englannissa, missä Thatcher val­ tomana. Illan uutisissa kerrottiin, että Islanti lassa ollessaan poisti yleissitovuuden. harkitsee vakavasti jäsenyysanomuksen jättä• Laman varjolla suomalaiset työnantajat ovat mistä tänä vuonna. Todennäköinen kehitys on vaatineet mm. lomarahan poistoa väittäen sitä se, että Efta kutistuu olemattomiin ja Eta-sopi­ muinaisjäänteeksi. Niinhän asia ei kuitenkaan mus menettää merkityksensä siinä muodossa, ole. Monissa Euroopan maissa lomarahaa mak­ jossa se tuli voimaan vuodenvaihteessa. Silloin setaan jopa moninkertaisena Suomeen verrattu­ Euroopan unionin ulkopuolelle jääneet entiset na. Suomessa lomarahan suuruus on yleensä Efta-maat joutuisivat käymään uudet neuvotte­ puolen kuukauden palkka. Esimerkiksi Itäval• lut laajentuneen Euroopan unionin kanssa. lassa, Kreikassa ja Portugalisssa työntekijät saa­ Minusta Suomen kehityksen kannalta olisi vat melko yleisesti kahden kuukauden ylimääräi• kohtalokasta jäädä Euroopan unionin ulkopuo­ sen palkan vuodessa, toisen heinäkuussa ja toisen lelle varsinkin, jos Ruotsi ja Norja olisivat sen joulukuussa. (Ed. Aittoniemi: Siellä on niin pie­ jäseniä. Emme me voi päättää kuin omasta koh­ net palkat!) talostamme. Ruotsi ja Norja päättävät omas­ Suomalaisen työn hintaa on moitittu korkeak­ taan. Kyse on myös siitä, mihin viiteryhmään si ja vaadittu palkkoja alas. - Sekään väite ei haluamme Suomen kuuluvan, rinnastetaanko pidä paikkaansa, ed. Aittoniemi.- Suomi alkaa meidät Euroopan maihin vai ehkä myöhemmin olla halvan työvoiman maa. Viime vuonna työn• Euroopan unionin jäseniksi pääseviin entisiin tekijäin kokonaiskustannukset työnantajalle oli­ sosialistisiin maihin. Mielestäni tämäkin on hy­ vat kahdeksassa Länsi-Euroopan maassa kor­ vin merkittävä asia. keammat ja kuudessa maassa halvemmat kuin On aivan luonnollista, että pelkoja ja ennak­ Suomessa. Työnantajien on aivan turha väittää koluuloja Euroopan unioninjäsenyyttä kohtaan suomalaisen työn hintaa liian korkeaksi. tunnetaan. Niin se on aina uuden ja tuntematto­ Suomalainen ammattiyhdistysliike on jo vuo­ man asian edessä. Sen vuoksi on hyvä, että moni­ sia tehnyt yhteistyötä eurooppalaisten vastaa­ puolista tietoa asiasta on saatavilla. vien järjestöjen kanssa. Siksi se suurimmalta 1752 61. Maanantaina 13.6.1994 osaltaan suhtautuu myönteisesti ED-jäsenyy• lakiaioitteemme perusteluissa niin kaukoviisaas­ teen. ti, etten maita olla lainaamatta muutamaa lauset­ Herra puhemies! Sosiaaliturvan tasosta Suo­ ta. Lakiaioitteemme perusteluissa todetaan: messa päätämme me itse, ei Euroopan unioni. "Kotimaisten maatalousmarkkinoiden täydellis• Omasta taloudellisesta tilanteestamme ja päättä• tä suojaamista kansainväliseltä kilpailulta ja eris­ jien tahdosta riippuu se, miten hyvä, huono tai tämistä kansainvälisestä hintakehityksestä ei kattava sosiaaliturvamme on. Viime vuosina ta­ voida enää jatkaa. Tämän vuoksi tavoitehinta­ pahtuneet sosiaaliturvan leikkaukset eivät johdu järjestelmä, joka toteutetaan vientituen ja muut­ Eta-sopimuksesta eivätkä Euroopan unionista, tuvien tuontimaksujen ja määrällisten tuontira­ vaikka sellaisiakin perusteluja joskus kuulee. joitusten avulla, ei enää voi tulevaisuudessa olla ED:n jäsenenä Suomen on mahdollista päästä maatalouspolitiikan perustana. Kansainväliseen osalliseksi sosiaalirahaston kautta maksettavista kehitykseen tulee sopeutua ajoissa, jotta välty• avustuksista ja täysipainoisesti mukaan ED:n tään yhtäkkiseltä rysäykseltä. On viljelijöiden sosiaalipolitiikkaa koskevaan päätöksentekoon. pettämistä, jos muutoksia aletaan toteuttaa vasta Sosiaalipolitiikassa meillä on paljon annettavaa viime hetkellä." Näin totesimme jo kolme vuotta Euroopan unionin kehittymässä olevaan sosiaa­ sitten. lipolitiikkaan. Lakialoite jäi yhdeksi aloitteeksi muiden jouk­ Tasa-arvoasioissa Suomi ja muut Pohjois­ koon, ja nyt olemme tämän äkkirysäyksen edes­ maat ovat edelläkävijöitä. Naisten asema on hy­ sä. Tämäkö on viljelijän etu? Ei varmasti. Niin vin kohtuullinen moneen muuhun Euroopan suurille rahallisille kompensaatioille, joita tarvi­ maahan verrattuna. Tämä ei tarkoita sitä, ettei taan äkkirysäyksen yhteydessä, on hyvin vaikea korjaamisen varaa olisi. Jouduimmehan muutta­ saada kuluttajilta ja veronmaksajilta valtakirjaa. maan tasa-arvolakiakin, koska se ei täytä Euroo­ Se on tullut tämän kevään aikana täysin selväksi. pan unionin vaatimuksia. Myös tasa-arvoasiois­ Sosialidemokraatit ovat pitäneet luonnollise­ sa Suomella ja muilla Pohjoismailla on paljon na asiana, että tuottajahintojen alenemisesta ai­ annettavaa mutta myös opittavaa eurooppalai­ heutuvaa tulonmenetystä on kompensoitava vil­ silta sisariltamme. jelijöille. Tätä tosiasiaa ei ymmärtääkseni ole Suurimmat muutokset Euroopan unionin jä• kukaan kiistänyt. Ongelmallisempi kysymys on senyys tuo maa- ja elintarviketalouteen, aivan se, kuinka suureksi tuki mitoitetaan ja kuinka niin kuin on koko illan keskusteltu. Elintarvike­ pitkäaikaisia ratkaisuja on viisasta tehdä tässä teollisuuden senkin osan, joka tähän asti on naut­ vaiheessa, kun ei kuitenkaan täysin pystytä hah­ tinut tuontisuojasta, on pakko sopeutua lisään• mottamaan uusien markkinajärjestelmien toimi­ tyvään kilpailuun. Maatalouden harjoittajat taas vuutta. Mielestäni ei ole viisasta sitoa käsiään joutuvat sopeutumaan eurooppalaiseen tuotta­ viideksi vuodeksi. Sen vuoksi sosialidemokraatit jahintatasoon. ovat valmiita korkeintaan kahta seuraavaa vuot­ ED-jäsenyyden elintarviketalouteen tuomat ta koskeviin tukiratkaisuihin. Ei ole viisasta teh­ muutokset ovat olleet pitkään ennakoitavissa, dä viiden vuoden taakse ulottuvia kansallisia tu­ joten sopeuttaminen olisi pitänyt aloittaa jo vuo­ kiratkaisuja, kun kukaan ei tarkkaan pysty ar­ sia sitten. Osa elintarviketaloudesta onkin hoita­ vioimaan, millaisia muutoksia lopulta maatalou­ nut asiansa niin, ettei ED-jäsenyyttä koeta uhka­ dessa tapahtuu markkinoiden avautuessa. na vaan mahdollisuutena. Maataloudesta sen si­ Toinen ongelma on pitkäaikaisen tuen taso. jaan ei voi sanoa samaa. Kaikesta vanhasta on Sen täytyisi olla selvästi pienempi. Jo valtion pidetty kiinni tähän päivään asti ja ilmeisesti ha­ velkataakan purkamisenkin kannalta on kestä• luttaisiin pitää tulevaisuudessakin. Itse asiassa mätöntä, että maatalouden tukeen sitoutuisi näyttää siltä, että maataloudessa pidetään saavu­ vuosikymmenen loppuunjokseenkin yhtä paljon tetuista eduista paljon tiukemmin kiinni kuin veronmaksajien rahaa kuin nyt. missään muualla yhteiskunnassa. Palkansaajat Herra puhemies! Maatalouden kansalliseen ovat joutuneet monilta osin luopumaan ns. saa­ tukipakettiin on kääräisty paljon sellaista, mikä vutetuista eduista. (Ed. Gustafsson: Näin on, ei sinne kuulu. Vero- ja sosiaalipoliittisten kysy­ valitettavasti!) mysten tulee kaikkien väestöryhmien osalta olla Sosialidemokraatit tekivät syksyllä 1991 laki­ samalla lähtöviivalla tehtäessä vuosittaisia bud­ aloitteen maatalouspolitiikan uudistamiseksi si­ jettipäätöksiä. Kansalaiset ovat jo nyt julmistu­ ten, että tuottajahintatasoa olisi alennettu asteit­ neita kaikista vero-, velkojenhoito- ym. erillisjär• tain jo vuoden 1992 alusta. Tuolloin totesimme jestelyistä, joilla vastuita on siirretty pois maata- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1753 louden harjoittajilta. Eivät kansalaiset ymmärrä välisesti. Sen vaikutukset saattavat olla kohtuut­ esimerkiksi sitä, mitä varten eri kanavaa myöten tomat, jopa niin kohtuuttomat, että - minä täytyy maanviljelijöille maksaa sairausvakuu­ katson, että olisi etu, että ED-jäsenyys jäisi toteu­ tuksen päivärahaa omavastuuajalta. tumatta - markkinoiden ja Suomen taloudelli­ Hallituksen päätös 17 prosentin verokannasta sen tilanteen kehitys saattaisi olla nimenomaan elintarvikkeille merkitsee elintarvikkeiden vero­ jäsenyydelle kohtalokasta. sisällön kasvua. ED-maissa elintarvikkeiden ve­ Minä vähän ihmettelen, että tässä leikitään rotus on noin puolet hallituksen esittämästä. Oli­ systeemeillä. Kyllä pitäisi ajatella vähän sitä, si mielestäni kohtuullista, että Suomessakin mikä on sinä päivänä tilanne, kun huomataan, päästäisiin jo ensi vuoden alusta 12 prosentin että ei-ääniä on enemmän kuin jaa-ääniä ja halli­ verokantaan. Vaikka tukipaketin taso on veron­ tus on nurin. Silloin ei varmaan ensimmäisen maksajille ja kuluttajille liian kallis, kuluttajien illan jälkeen montakaan tässä maassa naurata. on syytä olla tyytyväisiä, jos elintarvikkeiden Vaikutukset ovat varmaan sen tyyppiset. hinnat todella alenevat 10 prosentilla ensi vuo­ denvaihteen jälkeen. Kuluttajien täytyykin olla Ed. S-L. Antti 1 a (vastauspuheenvuoro): vuoden alusta hyvin valppaina ja seurata, että Arvoisa puhemies! Ed. Törnqvist puheenvuoros­ hinnat todella myös alenevat. Hyödyt eivät saa saan sanoi, että kaikki väestöryhmät pitäisi aset­ valua elintarvikeketjun väli portaisiin, jalostajille taa samalle viivalle. Ed. Törnqvist, jos olemme ja kaupalle. Siitä kuluttajien on pidettävä huoli rehellisiä, silloin esimerkiksi viljelijäväestölle pi­ omalla aktiivisuudellaan. täisi saada huomattavasti pidempi loma kuin 22 Herra puhemies! Olen miettinyt Euroopan päivää sen takia, että palkansaajaväestöllä loma unionin jäsenyyttä ja itse olen tullut siihen tu­ on jo viisi viikkoa tällä hetkellä, jopa kuusi seitse­ lokseen, että suhtaudun siihen myönteisesti. Pe­ män viikkoakin. Itse en tätä vastakkainasettelua rusteluja on hyvin monia, enkä usko, että ne halua, mutta tartuin ed. Törnqvistin väitteeseen, perustelut teitä kovin kiinnostavat. Mutta eräs että ollaan sitten puolin ja toisin rehellisiä ja niistä on se, että haluan lasteni ja lapsenlasteni avoimiaja hyväksytään myös se, että sillä puolel­ elävän turvallisessa ja vapaassa maassa, jonka la on lisää etuja saatava, koska ei olla tasavertai­ kansalaiset käyvät eri Euroopan maissa oppia sia. ottamassa ja vähän viisastuneina tulevat sitten Varsinaisesti pyysin vastauspuheenvuoron, tänne Suomeen rakentamaan meidän omaa kun kuuntelin ed. Törnqvistiä puheenvuoroa sii­ isänmaatamme. tä, että voidaan sitoutua vain kahden vuoden tukeen ja jatkossa pitäisi tukien tasoa leikata. Ed. A i t t on i e m i (vastauspuheenvuoro): Näin on erittäin helppo vaatia. Tämä menee erit­ Herra puhemies! Ed. Törnqvist puheensa alku­ täin hyvin kansaan, äänestäjiin. Mutta ed. Törn• osassa aprikoi, että jos hallitus kaatuu, lykkään• qvistiä kehottaisin perehtymään siihen, mitä ta­ tyykö Euroopan unionin jäsenyys, ja päätyi arve­ pahtuu, kun tukia todella merkittävästi leika­ luissaan siihen, että ei tarvitse välttämättä lyk­ taan. Maa- ja metsätalousvaliokunnan valtuus­ kääntyä. Minun mielestäni hallituksen kaatumi­ kunta kävi DSA:ssa ja Kanadassa virkamatkal­ sessa olisi se positiivinen puoli, että ED-jäsenyys la. Siellä on elävät esimerkit nähtävissä, kun kyl­ lykkääntyisi tai kokonaan siitä luovuttaisiin. Se vetään sellaiseen peltoon,joka on pahnoilla kate­ olisi mielestäni positiivinen puoli, koska olen itse päällystetty, kun kovilla menetelmillä ja tehok­ ED-vastustaja. kuudella on maa ajettu siihen kuntoon, että siellä Mutta minä lähden siitä asiasta, että on aika ei normaali viljely ole enää mahdollista. Tätäkö, vastuutonta tällä hetkellä suomalaisessa yhteis­ ed. Törnqvist, te haluatte Suomeen? kunnassa ajaa parlamentarismin junaa pois rai­ teilta. Sillä saattaa olla kohtalokkaat vaikutukset Ed. L a a k k o n e n (vastauspuheenvuoro ): hiljalleen elpyvään talouteen: Korot nousevat, Arvoisa herra puhemies! Ed. Törnqvistin mu­ valuuttavirta lähtee ulos, kansainvälinen rahoi­ kaan Eta on vain välivaihe ja Eftakin surkastuu. tus vaikeutuu jne. Tämä on se peruste, jonka Näinkin voidaan sanoa. Mutta ED:n taholta on takia minä tulen keskiviikkona äänestämään hal­ annettu myös ymmärtää, että entisiä sosialisti­ lituksen luottamuslauseen puolesta. Minua kau­ maita aiotaan yhdentää ED:hun eri vaiheiden histuttaa se ajatus, että hallitus kaatuu ja tulee kautta. Nyt jo toukokuussa tarjottiin näille mail­ uudet eduskuntavaalit. Tällaisena herkkänä le Weu:n liitännäiskumppanuutta, ja Suomikin markkinatalouden aikana se vaikuttaa kansain- on lähtenyt Naton rauhankumppanuuteen, joka 1754 61. Maanantaina 13.6.1994 oli tarkoitettu alun perin entisille sosialistimaille aikana voi tapahtua muutoksia ja täytyy olla sekin. mahdollisuus tarkistaa tukea, sen suuntaa ym. Ed. Törnqvist puhui myös siitä, rinnastetaan­ uudelleen. Jos me nyt lähtisimme sanomaan teil­ ko meidät entisiin sosialistimaihin. Naton rau­ le, että me sitoudumme viideksi vuodeksi tähän hankumppanuudesta sanoisin, että tämä nimen­ ratkaisuun, meille kävisi samalla tavalla kuin sil­ omaan oli tarkoitettu alun perin entisille sosialis­ loin, kun sitouduimme edelliseen maataloustulo­ timaille, mutta Suomen johtavat poliitikot, ei lakiin omaa hölmöyttämme, demarit. Se kesti kristillisen liiton, halusivat viedä Suomen sinne viisi vuotta, ja ikäni kadun sitä, että silloin sitou­ mukaan. duin. Ed. Törnqvist puhui myös direktiivien vähim• mäismääräyksistä. EU.;ssa tosiaan säädetään vä• Ed. K a u t t o (vastauspuheenvuoro ): Arvoi­ himmäismääräyksiä. Aitiyslomakin EU:ssa on sa puhemies! On aina ilahduttavaa, kunjoku on vain 14 viikkoa, kun Suomessa se on 40 viikkoa. löytänyt henkisen kotinsa, niin kuin ed. Aittonie­ (Ed. Markkula: Se on minimi!) - Niin, minimi, mi tyylillä "oli niin tai näin, asiat voidaan selvit­ kyllä.-Tämä saattaa johtaa siihen, että parem­ tää aina myös toisin päin". Voin vain vakuuttaa man sosiaaliturvan maat laskeutuvat ajan muka­ ed. Aittoniemelle, ettei teidän tarvitse surra sitä, na minimitasolle. että ihmiset jäisivät kaipaamaan tätä teidän uu­ Tasa-arvosta sanoisin, että komissiossa on 17 den henkisen kotinne hallitusta. Eivät varmasti miestä, mutta vain yksi nainen. Siellä on myös ainakaan teidän entiset äänestäjänne! kuusi naisten asemaa parantavaa direktiiviä, mutta ne on haudattu kassakaappeihin jostain Ed. S a a r i o : Herra puhemies! Ed. Aittanie­ syystä. Naisista kaksi kolmasosaa tekee osa-ai­ men äsken käyttämä vastauspuheenvuoro vah­ katyötä EU:ssa. Suomessa osa-aikatyö naisten visti todeksi sen vanhan sanomuksen, että "kun parissa on paljon vähäisempää. Naisten työttö• tietää, mihin pyrkii, niin kyllä sille aina myöhem• myys on myös paljon suurempaa EU-maissa min perusteet keksii". Se oli taitavaa sanankään• kuin Suomessa. Tässä vastauksia ed. Törnqvistil• telyä. le. Kun itse olen lähtökohtaisesti ollut sitä mieltä, että Suomen tulevaisuuden menestys tapahtuu Ed. T ö r n q v i s t (vastauspuheenvuoro ): kansainvälisen vuorovaikutuksen ja Euroopan Arvoisa puhemies! Ensin Aittoniemelle: En ha­ unioniin liittymisen kautta, en tunne erityistä tar­ lua leikitellä semmoisella ajatuksella. Tiedän ai­ vetta tarkastella sitä kysymystä tässä yhteydessä van hyvin, miten vakava Suomen taloudellinen lainkaan. Pyydän, herra puhemies, puuttua eräi• tilanne on. Se on todella vakava, mutta siihen siin prosessin yksityiskohtiin, jotka eivät ole laa­ tuskin minun puheenvuoroni vaikuttaa, niin dultaan vähäisiä, vaikka yksityiskohtia ovatkin, mielelläni kuin tuntisinkin itseni niin tärkeäksi. ja jotkajättävät epäilemättäjälkensä paitsi muu­ Siihen vaikuttaa se, että tämän hallituksen toi­ hun niin poliittista käyttäytymistä myöhemmin mintapolitiikalta puuttuu uskottavuus. Puheet arvioivaan historiaan. eivät riitä, tarvitaan tekoja. Se on syy ,jonka takia Siitä hetkestä, jolloin alkoi käydä ilmeiseksi, meidän rahamarkkinamme reagoivat. että liittyminen Euroopan unioniin on Suomelle Ed. Sirkka-Liisa Anttila otti esimerkin maata­ historiallinen välttämättömyys, pelimiehille sel­ louslomista, että pitää saada samalle viivalle pal­ visi, että nykyisessä, alleviivaan nykyisessä, halli­ kansaajien kanssa. Minä olen monta kertaa ih­ tuspoliittisessa asetelmassa tästä ratkaisusta on metellyt ja kysellyt täällä, mikä maatilallinen, saatavissa totutun maatalouspolitiikan mukai­ maatalouden harjoittaja, oikein on. Onko hän nen täyskompensaatio. Kansallisen tuen saalis­ yrittäjä vai työsuhteessa valtioon eli valtion pal­ tukseksi tämä operaatio muuttui vasta siinä vai­ kansaaja? Ministeri Pura vastasi kerran, että heessa, kun neuvottelutulos oli selvillä, hyvän, maataloussopimus on maanviljelijöiden työehto• taitavan valmistelun tulosta sekin. Vaikka kaik­ sopimus. Silloin on aivan selvää, että maanviljeli­ kea ei saatukaan, varmistuksen hyvälle pelime­ jä ei ole yrittäjä, vaan hän on valtion työntekijä. nestykselle toi kulutukseemme nähden varsin Tällaisen tulkinnan voisin tästä tehdä. korkeaksi mitoitettu maitokiintiö yhtenä esi­ Kun sanomme, että emme voi sitoutua enem­ merkkinä monien joukosta. Kun paljon pyydet­ pään kuin kahteen vuoteen, se ei suinkaan, ed. tiin, ei vähään tarvinnut tyytyä. Anttila, tarkoita sitä, että siihen loppuisi maata­ Maatalouden reunaehtojen valmistelussa olisi loustuki. Tarkoitamme sitä, että kahden vuoden pitänyt valpastua jo paljon aikaisemmin, ja kun Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1755 sanon tämän, tarkoitan sitä, että arvostelu osuu liittyvät epävarmuustekijät merkitsevät käytän• myös siihen viiteryhmään, jota itse edustan. nössä sitä, että suomalainen maatalous joutuu Suomi sai kansallisen tuen. Sen tuen mitoituk­ asettautumaan tulevien hallitusten politiikan ar­ sella ja suuntaamisella voidaan vaikuttaa siihen, moille. Se synnyttää hyvin mielenkiintoisen nä• millaiseksi muodostuu maatalouden rooli Suo­ köalan. Toivottavasti sen seurauksena ei aiheudu messa ja mikä on sen suhde muuhun tuotantoon sellaisia epäluuloja, jotka aiheuttaisivat negatii­ ja yhteiskuntaan. visia reaktioita itse pääasiaan. Oikeastaan käyttäytyminen tässä yhteydessä Tämän kansallisen elintarvikepaketin valmis­ on tietynlainen kansallinen kypsyyskoe. Nyt syn­ telussa ei oikeastaan lainkaan pohdittu sitä kysy­ tynyt ratkaisu ei ole kypsä, vaan ylikypsä. Se mystä, millainen voisi olla kansallinen huolto­ perustuu suurelta osin vallitsevien olosuhteiden varmuus. Lähtökohdat olivat toiset. Sen asemes­ säilyttämiseen, minkä seurauksena maatalou­ ta, että olisi arvioitu huoltovarmuuden määrä ja teen ohjautuvat julkiset menot lisääntyvät, maa­ laatu, lähdettiin ylläpitämään vanhoja rakentei­ talouden oma rakennemuutos viivästyy ja riskit ta. siitä, että siirtymäjakson seurauksena tuotanto Nyt, kun sitten kansallisen elintarviketalou­ painottuu entistä selkeämmin epäsuotuisille den tukipaketti puoliväkisin on saatu runtatuksi alueille, kasvavat. Ratkaisu, joka vahvistaa bulk­ kasaan, saattaakin käydä niin, että sitä ei hyväk• kituotantoa, ei ole maatalouden itsensäkään sytä Euroopan unionin viranomaisissa. Tästä kannalta hyvä. Se ei tarjoa edellytyksiä kehittä• tuskin tultaneen syyttämään virheellistä koti­ miselle ja asettaa vaikeimpaan asemaan sellaiset maista valmistelua, pikemminkin jälleen pidet­ tilat, jotka tähänastisilla investoinneillaan ovat täisiin osoituksena pedon ilkeydestä. Tähänasti• pyrkineet kehittämään toimintaansa. Siinä on set kuulopuheet ovat vahvistaneet käsitystäni sii­ onnistuttu, että siirtymisestä välttämättä aiheu­ tä, että mikäli näin kävisi, kompensaatio suorite­ tuvat taloudelliset menetykset jakautuvat, jos ei­ taan joka tapauksessa veronmaksajien toimesta. vät nyt aivan tasaisesti, niin kuitenkin siten, että Herra puhemies! Suomi on menossa Euroo­ jokaista tuottajaa ne koskettavat. pan yhteisöön menestymään ja ottamaan osansa ED-ratkaisu tässä prosessissa on ikään kuin kasvavista mahdollisuuksista eikä mittaamaan suola, jota ripotellaan vanhasta hoitovirheestä ulos erilaisia tukia. Tässä mielessä on ällistyttä• syntyneeseen avohaavaan. Näin viritettyjen las­ vää, miten vähälle on jäänyt huolehtiminen siitä, kelmien pohjalta ei ole ihme, jos maatalousväes• millaisessa taloudellisessa kunnossa Suomi yhtei­ tö tuntee suurta epäluottamusta liittymistä koh­ söön asettuu. Emu asettaa tunnetusti ankarat taan. Tauti voi olla tarttuvaa ja leviävää myös vaatimukset jäsenilleen. Inflaation on oltava al­ muitten väestöpiirien osalle. hainen, budjettien tasapainossa, korkotason in­ Kaikki syntyvä harmi ja vaiva joutuu näin vestointeihin rohkaiseva ja julkisen velan hallit­ ollen mukavasti europedon piikkiin. Sen jälkeen, tavissa. Tällä hetkellä yksikään EU-maa ei täytä kun tuotantokiintiö on saatuja huolehdittu vielä näitä vaateita. Se ei sinänsä merkitse sitä, että siitä, että se melko tukevasti pysyttelee Vilja­ tavoitteet olisivat vääriä, vaan on enemmänkin Suomen ulkopuolella, ohjautuu poliittinenkin osoitus kansainvälisen talouden yleisistä vaiku­ vastuu näppärästi toisaalle. Keskusta on hoita­ tuksista. nut omansa, ja jos etelän viljelijät eivät saa edes Suomi on eurokunnossa vain inflaation osal­ osaa toivomastaan, vika on eurointoilijoiden, ta. Itse asiassa on tarpeetonta puhua edes mis­ jotka ovat valmiit mihin tahansa tavoitteen saa­ tään eurokunnosta, sillä taloutemme on toivot­ vuttaakseen. Mikäli taas tukien ohjailussa olisi tomassa tilassa siitä huolimatta, että muutamilla löydetty keinot viljatiloihin kohdistuvien iskujen vientiteollisuuden aloilla on nähty huikeitakin puskuroimiseksi, olisi epäilemättä saatu kuulla menestystarinoita. Ne eivät kuitenkaan ole ehti­ suurtilojen kuorivan parhaat päältä. neet vaikuttaa eivätkä kykene vielä pitkään ai­ Syntyneessä tilanteessa maataloudelle jää itse kaan vaikuttamaan meidän kansantaloutemme asiassa varsin suuri riski. Painopisteen puuttumi­ todelliseen tilaan. Kauppa ei käy, huippukireä nen johtaa väistämättä ennalta-arvaamatto­ tuloverotus vähentää ostovoimaa, ja tästä seuraa muuksiin sen suhteen, millaiset tuottamisen eh­ paha kierre. dot ja mahdollisuudet tulevaisuudessa tulevat Kysynnän pysyessä matalana työttömyys säi• olemaan. Varmaa on se, että tässä mallissa me­ lyy korkeana ja työttömyyden hoitoon sitoutuu nestyvät vain todella vahvat selviytyjät. kasvava määrä julkisia varoja. Korkea työttö• Mielenkiintoista on se, että tähän ratkaisuun myys ylläpitää valtion velkaantumista. Tämä 1756 61. Maanantaina 13.6.1994 akseli tulisi murtaa. Siksi on erittäin valitettavaa, tässä tilanteessa kyllä käyttänyt, näin näen, kaik­ että juuri hetkellä, jolloin suhdannepoliittisesti ki sellaiset reservit, joita se tarvitsisi asioiden olisi ollut erinomainen tilaisuus verotusta keven­ kunnolliseen jatkohoitoon. Minä en voi tässä tämällä rohkaista investointeja ja edesauttaa tätä yhteydessä olla täysin varma siitä, onko tämä kautta uusien työpaikkojen syntymistä, hallitus hallitus sittenkään se, joka parhaalla mahdolli­ hukkasi liikkumavaran maatalous ratkaisuun ja sella tavalla voisi huolehtia Suomen saattamisen linjattomuuteen budjettiraamien pitämisessä. Il­ Euroopan unionin yhteyteen, niin suuria vai­ meisesti hallituksessa ei ollut riittävästi sisäistä keuksia se sisäisten toimintaratkaisujensa vuoksi kiinnostusta pitää huolta siitä, että valtiontalous on tiellensä asettanut. pysyisi raamien puitteissa. Niinpä tästä seuraa, että ilman poikkeuksellisia toimia kansalaisten Ed. S-L. Antti 1 a (vastauspuheenvuoro): tuloverotusta ei kyetä keventämään myöskään Arvoisa herra puhemies! Ed. Saarion puheen­ ensi vuoden aikana. vuoro hyvin selkeästi kertoi sen, että ainakaan Pääministeri Esko Aho on moneen kertaan kokoomuksessa ei ole tajuttu sitä tosiasiaa, että peräänkuuluttanut tässä historiallisessa kysy­ me täällä Suomen eduskunnassa emme valitetta­ myksessä eritoten laajaa kansallista yhteisym­ vasti kykene EU:n järjestelmää toiseksi muutta­ märrystä. Olen hänen kanssaan tismalleen samaa maan. Meidän voimavaramme eivät siihen riitä, mieltä. Uskallan kuitenkin epäillä, että veron­ ja järjestelmä on valitettavasti jäsenmaiden toi­ maksajille on jätetty tässä kohtuuton kuorma. minnan tuloksena ajautunut siihen, että Euroo­ Heidän pitää sekä maksaa että tuntea suurta pan unioni ja jäsenmaat taloudellisesti, rahalli­ solidaarisuutta. Elintarviketalouden tuen välttä• sesti, rahastavat sen kuin kykenevät. Se on reali­ mättömyyttä ei kiistä kukaan, mutta ehdotetun teetti. kaltaisena sen taso, kesto ja rakenne ovat koh­ Miksi me Suomessa emme yritä edes saada tuuttomia. sieltä takaisin kaikkea sitä, mikä on mahdollista? Kun tarkastellaan kansallista tukipakettia ja Kun se on mahdollista vain maatalouden ja alue­ verrataan sitä tavoitteisiimme Euroopan unio­ politiikan kautta, me olemme minusta pakkora­ nissa, on helppo olla monien pääkirjoittajien ja kosessa,ja silloin on Suomen koko kansantalou­ teollisuusorganisaatioiden kanssa yhtä mieltä sii­ den etu yrittää saada jäsenmaksustaan jotakin tä, ettei kysymys ole yhteismitallisista asioista. takaisin. Jos me emme tähän yhtälöön lähde, niin Sepä tässä kiristääkin. Tämä on enemmän mo­ okei, silloin Suomenjäsenmaksuilla tuetaan mui­ raali- kuin rahakysymys. Juuri nyt sisäistä ryhtiä den maiden maatalouden ylituotantoa. Nyt on ja uskottavuutta olisi kaivattu. Kansalaiset ovat pakko kysyä itseltään, niin kuin ed. Saariolta Suomessa ED-myönteisiä, he ymmärtävät rat­ haluan kysyä, onko sitten isänmaallisempaa toi­ kaisun historiallisen merkityksen. Siksi on erityi­ mintaa tukea Hollannin ja Tanskan ylituotantoa sen kohtuutonta käydä tällä tavalla heidän tas­ kuin se, että Suomessa pyrittäisiin elintarviketa­ kulleen. Tätä taustaa vasten olisi hallitukselta louden sektorille saamaan kaikki se EU-tuki ta­ voinut odottaa osoitettua laaja-alaisempaa yh­ kaisin, mikä on mahdollista. teiskunnallista näkemystä. Liittymiseen kuuluvan valonaran yksityiskoh­ Ed. Saario (vastauspuheenvuoro): Herra dan, siis tarkoitan elintarviketalouden tukipa­ puhemies! Isänmaallista toimintaa tässä tilan­ kettia, salakuljettaminen ratkaistavaksi vasem­ teessa on suunnitella maatalous, tai suomalainen mistoliiton liittymiseen negatiivisesti suhtautu­ elintarviketalous paremminkin sanoen, sellaisek­ van välikysymyksen yhteyteen oli näppärä poliit­ si, että se rakentuu kestävälle pohjalle. Tähänas• tinen veto. Tässä tilanteessa kysyntää olisi kui­ tinen tilanne on itse asiassa aiheuttanut meille tenkin ollut valtiomiesmäisemmällä otteella. sellaisen virheasennon,jonka säilyttäminen tulee Mutta ehkäpä suunnitelman tekijä on Shakes­ veronmaksajille vielä jatkossakin kalliiksi. Mei­ pearensa lukenut luottaen, että konnuus ei me­ dän tilanteemme vertaaminen muihin maihin on nesty ja jos se menestyy, se ei ole konnuus. täysin tarpeetonta, sillä kysymyshän on aivan Minä luulen, herra puhemies, että hallituksel­ siitä, minkä mittaisena suomalaista elintarvike­ la on edessään suuria vaikeuksia. Hallitus pysyy taloutta voidaan ylläpitää ja mikä on veronmak­ epäilemättä vaivoin kasassa siitä kauhun tasa­ sajien kantokyky asiassa. painosta johtuen, joka liittyy nimenomaan ED­ Mahdollisuus toisenlaisiin ratkaisuihin olisi, ratkaisun tärkeyteen. Se on suomalaisen yhteis­ sillä ei EU ole meitä pakottanut yksinomaan sen kunnan ykköskysymys. Sitä vastoin hallitus on tyyppisiin kotimaisiin malleihin, joita hallitus Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1757 tässä esittää. Meillä olisi ollut mahdollisuus pai­ alentuneet. Peruskoron alentaminen on vetänyt nottaa asioita myös kotimaassa toisin. Se olisi myös kiistatta alas lähinnä lyhyitä markkinakor­ johtanut siihen, että erityisesti sellaiset tilat, joi­ koja. Mutta edelleen reaalikorot ovat aivan kes­ den tuotantorakenne antaisi mahdollisuuden tu­ tämättömällä lamauttavalla tasolla. levaisuudessa parempaan kilpailukykyyn, saat­ Se, ettemme ole erehtyneet yhtä raskaasti kuin taisivat selvitä. Mikäli haluamme pitää kiinni Suomen Pankki tai hallitus, ei missään nimessä siitä, että kaikki ne, jotka 70-luvulla halusivat johdu kykyjemme ylivertaisuudesta tai poik­ olla mukana maataloutta harjoittamassa, ovat keuksellisesta kaukonäköisyydestämme. Tär• edelleenkin, se johtaa kestämättömään tilantee­ keintä koko ajan on ollut, että olemme olleet seen lopulta näiden tilojen kannalta. kriittisiä emmekä ole lähteneet äänettömäksi yh­ tiömieheksi yhteiskuntapolitiikkaamme hallitse­ Ed. K o r h o n e n : Arvoisa herra puhemies! vaan yksituumaisuuden kuoroon. Käsittelen puheenvuorossani hyvin pitkälle Toinen tekijä liittyy arvovalintoihin,ja nimen­ raha- ja finanssipolitiikkaa ja tarkastelen sitä lä• omaan niiden kautta vasemmistoliitto on asiaa hinnä Emun kautta. Yritän välttää maatalouteen lähestynyt. Meille työllisyys ja työttömyyden tor­ palaamista taas kerran. juminen on ollut oleellisesti tärkeämpää kuin ra­ Vasemmistoliiton kanta ED-jäsenyyteen on hatalous, integraatio ja valuuttakurssistrategiat. ollut koko ajan tietoisen kriittinen. Tämä taas on Politiikka on nimittäin tahdon asia, mutta pelk­ johtanut siihen, että kantaamme on arvosteltu kien arvovalintojen varassa politiikkaa ei tule useinkin epä-älylliseksi, demagogiseksi, epäus• tehdä. Tulee varoa sekoittamasta omia toivei­ kottavaksijne. Arvostelu sinänsä ei ole ollut mi­ taanjatodellisuutta toisiinsa. Minun nähdäkseni tenkään yllättävää tai uutta. En puutu nyt arvos­ vasemmistonkin piirissä ED-täysjäsenyydestä ja telun sisältöön enkä siihen, kuinka epäuskotta• Euroopan rahaliitosta käytävää keskustelua lei­ vaa kaiken kaikkiaan toimintamme on ollut. Pu­ maa tällä hetkelläkin vielä perspektiiviharha,jos­ hun sen sijaan nyt uskon puutteesta. sa reaaliset mahdollisuudet ja asetetut tavoitteet On nimittäin ollut paljon sellaista, mihin muut ovat lähtökohtaisessa ja peruuttamattomassa ovat uskoneet, mutta me emme ole uskoneet. Se ristiriidassa keskenään. on tietenkin meidän kannaltamme toisaalta ollut Nyt jo myönnetään yleisesti, että Emu onpa­ kiusallista. Onhan miellyttävää ja olisi ehkä ollut kottanut ED-alueen kansantaloudet uhraamaan miellyttävää tunnustaa kaikkien kanssa yhteistä työllisyyttä inflaatio- ja valuuttakurssitavoittei­ uskoa, tässä tapauksessa ED-uskoa. den saavuttamiseksi. Tämä ikävä tosiasia syn­ Me emme uskoneet vuosisadan verouudistuk­ nyttää toiveita luoda Emusta aivan muuta, kuin seen emmekä rahamarkkinoiden liberalisointiin. mitä se tällä hetkellä on. Se tapahtuisi lisäämällä Ne rakensivat kuplan, joka puhkesi vuosisadan Emun ns. yhdentymiskriteereihin työllisyyttä ja lamaksi, kuten kaikki tiedämme. Me varoitimme talouden kasvua koskevia ehtoja. Samalla näh• silloin, kun markkaa kytkettiin yliarvostettuna täisiin toivottavana Euroopan laajuinen elvytys, ecuun. Tuolloin meidän kantaamme pidettiin ai­ ns. eurokeynesiläisyys. Kun kansallisen finanssi­ vanjärjettömänä, Iaskivathan korot välittömästi politiikan liikkumavara on ahdas, saadaankin ecupäätöksen jälkeen. Tämän jälkeen kriitik­ rahataloudellinen integraatio näyttämään jo komme kertoivat ecusidonnaisuuden romahta­ suorastaan elvyttävän talouspolitiikan edelly­ misen johtuneen Suomen Pankin liian keveästä tykseltä. raha politiikasta. He unohtavat tällöin aivan täy• Jos rahataloudellisesta integraatiosta piirtyvä dellisesti sen, että Suomen Pankin oli harjoitetta­ kuva on näin ikävä, kun sitä tarkastelee tällä va kevyttä rahapolitiikkaa, jotta ennuste korko­ tavalla, niin silloin eurokeynesiläisyyden kautta jen alenemisesta toteutui. Se toteutui tosin silloin on mahdollisuus valita uusi kuva, uusi asento, vain hetkeksi. Vaihtoehdot vahvan eli yliarvoste­ missä kuva on huomattavasti miellyttävämpi. tun markan olosuhteissa olivat ecukytkennän Tässä tulee vain sellainen virhe, että se ei toteudu murtava rahapolitiikka tai kestämättömän kor­ käytännössä, se järjestelmä ei toimi sillä tavalla. kea korkotaso. Ecukytkennän silloinen monu­ Euroopan rahajärjestelmän emsin ja Euroopan mentaalinen epäuskottavuus pakotti sittemmin rahaliiton Emun peruspilari on vaatimus itsenäi• Suomen Pankin valitsemaan joko - tain sijasta sestä keskuspankista, joka varjelee inflaatiolta sekä-että. kiinnittämättä lainkaan huomiota työllisyyteen. Markan kellutuksen olosuhteissa on mahdol­ Tässä ei ole kysymys jostakin euroteknokraat­ lisuus itsenäiseen rahapolitiikkaan ja korot ovat tien ja -byrokraattien sopimusten varaisesta pää- 1758 61. Maanantaina 13.6.1994 töksestä, asiasta, joka voitaisiin sekä periaattees­ maan vastuuta työllisyydestä ja kasvusta, se sa että myös käytännössä sopia toisin. Tässä on ajautuisijuuri samaan uskottavuusproblematiik­ kysymys loogisesta jälkimonetaristisesta ohjel­ kaan, siihen loukkuun, josta hallitus haluttiinkin masta, jonka keskeiset teoreettiset perustelut liit­ päästää antamalla inflaatiosta huolehtiminen tyvät talouspolitiikan aikajohdonmukaisuutta keskuspankin tehtäväksi. Nyt ei ole siis kysymys sekä nk. uskottavuusproblematiikkaa koskeviin mielivaltaisesta talouspoliittisesta mallista. Kyse väittämiin. Karkeasti ottaen on siis kyse siitä, on emsinja Emun lähtökohtaisesta tehtävänaset• että talouden toimijat eivät kykene erottamaan telusta. Ne, jotka uskovat emsiä voitavan muut­ reaalisia hintoja koskevia signaaleja suhteellisten taa edellä mainitun problematiikan osalta, syyl­ hintojen kohinasta, jolloin taloudenpitäjän in­ listyvät jokseenkin vastuuHornaan toiveajatte­ flaatio-odotuksia korkeampi inflaatio huiputtaa luun tai sitten eivät yksinkertaisesti tiedä, mistä esiin tuotantoa ja työllisyyttä. Maailma näyttää puhuvat. tätä kautta tarkasteltuna paremmalta kuin se Toinen keskeinen kysymys rahataloudellises­ todellisuudessa onkaan. sa integraatiossa koskee nk. optimaalisen valuut­ Edelleen voidaan uskoa tämän kautta, että ta-alueen problematiikkaa. Siinä esitetään pe­ julkinen valta haluaisi saavuttaa nk. luonnollista rimmältään yksinkertainen kysymys: Millaiset työttömyysastetta paremman työllisyyden. Jul­ seikat luonnehtivat optimaalista valuutta-aluet­ kisen vallan intressien suunnassa on näin yllätyk• ta? Tulisiko Suomessa maksaa palkat ja laskut sellinen ennustevirheitä tuottavan inflaation luo­ markalla vai eculla? Vastaus kuuluu pähkinän• minen. Jos kuitenkin, ja kuten tapahtuu, yksityi­ kuoressa seuraavasti: Kahden eri kansantalou­ set taloudenpitäjät tuntevat talouden rakenteen den tulisi käyttää samaa valuuttaa, mikäli ne ja julkisen vallan työllisyystavoitteen, ei inflaati­ kokevat samanlaisia taloudellisia shokkeja sekä on avulla huiputtaminen onnistu. Tällaisessa jos niiden työvoimaja pääoma liikkuvat herkästi maailmassa taloudenpitäjät näet korottavat in­ kansantalouksien alueella ja välillä. Tästä kui­ flaatio-odotuksiaan julkisen vallan työllisyysta• tenkin seuraa se, että mitä ilmeisimmin Suomi ja voitteita vastaavasti. Talouspolitiikan tekijät EU kokevat erilaisia taloudellisia shokkeja. joutuvat sen vuoksi talouden toimijoiden kanssa Maamme on edelleen riippuvainen metsäsekto• peliin, jonka lopputuloksena on korkeampi in­ rin viennin määrän ja hintojen kehityksestä aivan flaatio, kuitenkin ilman työllisyyden kohentu­ toisella tavalla kuin tyypilliset Euroopan yhtei­ mista. sön kansantaloudet. Yllä esitetty inflaatioproblematiikka voidaan Optimaalisen valuutta-alueen tuotannonteki­ ratkaista periaatteessa jokseenkin yksinkertai­ jöiden liikkuvuuttakaan koskeva ehto ei toteudu sesti. Annettakoon vastuu rahapolitiikan har­ Suomen kansantalouden ja EU:n välillä. Sen joittamisesta keskuspankille ja säädettäköön mukaisestihan työvoiman tulisi virrata maas­ keskuspankin tehtäväksi alhaisen inflaation saa­ tamme vaikkapa Saksan Iiittotasavaltaan silloin, vuttaminen. Tällainen vahva sitoumus alhaiseen kun esimerkiksi metsäteollisuuttamme kohtaa inflaatioon vahvistaa julkilausuttujen inflaatio­ riittävän suuri kysyntäshokki. Reaalitodellisuu­ tavoitteiden uskottavuutta väistämättä. Talous dessa näin ei kuitenkaan tapahdu ja tuskin tulee voi näin ollen saavuttaa vakaan inflaation mu­ tapahtumaankaan. EU :n yhteinen valuutta ei siis kaisen luonnollisen työttömyysasteen alhaisen ole kummankaan optimaalisen valuutta-alueen inflaation vallitessa. Voi kysyä, onko Suomessa kriteerin mielessä kansantaloutemme kannalta näin tapahtunut. Edellä esitetty järkeily on siten optimaalinen valuutta. Tietoisena markan alttiu­ altis kritiikille. Tässä riittänee todeta, että luon­ desta hyökkäyksille on silti perusteltua väittää, nollisen työttömyysasteen käsite on jo jokseen­ että Suomen kansan hyvinvoinnin kannalta on kin kiistanalainen. Käytännössä luonnollinen tärkeätä säilyttää mahdollisuus muuttaa valuut­ työttömyysaste määräytyy etupäässä talouden takurssia talouden häiriöiden minimoimiseksi. tosiasiallisen työttömyyshistorian mukaan. Se Analyyttisen ja älyllisen rehellisyyden tunnuk­ on siis pikemminkin menneiden vuosien talous­ sin esiintyvät täysjäsenyyden vaatijat ovat vaien­ politiikan saldo kuin talouden rakenteen mu­ neet rahataloudellisen integraation peruskysy­ kaan määrittyvä tasapainonormi. myksistä. He eivät ole keskustelleet sen parem­ Tärkeintä on kuitenkin edellä esitetyn argu­ min Emsiin liittyvän työttömyyden ja inflaation mentaation perusrakenne. Keskuspankin tehtä• ongelmasta kuin optimaalisen valuutta-alueen väksi asetetaan inflaatiotavoitteen saavuttami­ problematiikastakaan. Nämä ovat kuitenkin ra­ nen ja piste. Jos keskuspankki rupeaisi kanta- hataloudellisen integraation peruskysymykset. Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1759

Kun Euroopan rahaliiton tila ja tulevaisuus lemään ja kysymään, miksi nykyisessä EU:ssa ovat nyt hämärän peitossa, on väitetty, että raha­ mikään maa ei ole ns. hyvinvointiyhteiskunta taloudellinen integraatio ei tule toteutumaan aio­ mitattuna pohjoismaisilla mittareilla. Vastaus on tulla tavalla ja ettei koko asialle sen vuoksi kan­ ilmeisen selkeä: Ei EU:n tavoite olekaan hyvin­ nata panna juuri mitään painoa. Tällainen argu­ voinnin kasvattaminen vaan markkinoiden ha­ mentointi osuu kuitenkin omaan nilkkaan. Täys• keminen ja pitäminen sekä voiton maksimointi. jäsenyyttähän on nimenomaan puolusteltu muis­ EU on tuskin helvetti, mutta taivastakaan se ei tuttamalla, että yhteismarkkinoiden kaikkien varmasti muistuta. EU:ssa pelaavat raadollisim­ etujen saavuttaminen edellyttää yhteistä valuut­ millaan markkinatalouden lait. Suomesta hae­ taa. Mitä ihmeen taloudellista hyötyä täysjäse• taan nettomaksajaa. Tämä kai nyt on aivan selvä nyydestä voi koitua ja voidaan ajatella koituvan jo kaikille. Eta-sopimukseen verrattuna, mikäli kiinteät Mitä rahalla sitten saa, mikä on se vastine, on kurssit ja lopulta yhteinen valuutta eivät toteu­ se tuhannen taalan kysymys. Vastaukset ovat du? Vasta yhteinen valuuttahan realisoi sisä• edelleenkin erittäin puutteellisia. Ne perustuvat markkinoiden tiivistämisen ohjelmaan liitetyt mielikuviin, mutu-tuntumiin, imagokysymyksiin kasvu- ja tehokkuustavoitteet. jne. Tätä taustaa vasten on aivanjärjetöntä tämä Rahatalouden integraatio on nähty Suomessa kiire, millä Suomea ajetaan jäsenyyttä kohti. ja paljolti muuallakin integroituvan Euroopan Kansallinen maatalouspaketti on noussut kes­ vapaiden markkinoiden luonnollisena lopputu­ keiseen asemaan, kun keskustelua on käyty. Mie­ lemana. Tätä käsitystä vastaan voidaan nojautua lestäni kaikista tärkein kansallinen hanke on erääseen alan kovimmista auktoriteeteista, yh­ edelleen se, että työttömyys saadaan torjutuksi. dysvaltalaiseen professoriin Paul Krugmaniin, Mikäli näin ei tapahdu, on ns. eurooppalaistumi­ joka toteaa, ettei talousteoria tuota rahaliittoja sen hinta aivan liian järkyttävä. koskevia yksiselitteisiä johtopäätöksiä ja että ra­ Arvoisa puhemies! Kaikilla mittareille mitat­ hataloudelliset järjestelyt kuuluvat jo aivan kä• tuna hallitus on epäonnistunut tärkeimmissä sitteellisesti sellaiseen maailmaan, jossa ei ole asioissa eli talous-, työllisyys- ja korkopolitiikas­ mitään takeita siitä, että markkinoiden toiminta sa. Tällä kokoonpanolla EU:hun liittyminen­ takaisi parhaan mahdollisen taloudellisen tehok­ kään ei voi kuin epäonnistua. Johtopäätös on siis kuuden. Toiseksi, mitä erilaisimpia kansainväli• aivan selvä: Se, joka ei kykene hoitamaan omia siä rahataloudellisia järjestelyjä voidaan luon­ tehtäviään-jos ei itse halua erota- on erotet­ nehtia vapaiden markkinoiden mukaisiksi. Vaik­ tava. Tässä tapauksessa on kysymys Ahon halli­ ka saisimmekin valuuttajärjestelmät luokitel­ tuksesta. luiksi niiden markkinaehtoisuuden mukaan, ei tuosta luokittelusta vielä seuraisi yksiselitteistä poliittista suositusta. Tämä siis taloustieteilijä Ed. Kauppinen merkitään läsnä olevaksi. Krugmanin lausumaa. Sosialidemokraattien euroreformistinenja eu­ rokeynesiläinen strategia tähtää kansalaisvaltion Ed. A i t t on i e m i (vastauspuheenvuoro): henkiinherättämiseen Euroopan tasolla toimi­ Herra puhemies! Jos pääsin oikeaan käsitykseen, vaksi hyvinvointivaltioksi. Tämä on erittäin tär• niin ed. Korhonen oli sitä mieltä, että meidän keä strateginen oivallus ja ainoa ehkä vasemmis­ talousrakenteemme ei sovi Emu-järjestelmän tolaisesta arvomaailmasta käsin tarkastelun ar­ tiukkoihin valuuttakursseihin. Toisin sanoen voinen perustelu rahataloudelliselle integraatiol­ meillä pitää olla enemmän liikkumavaraa tarvit­ le. Mutta myös sitä kohtaan voidaan esittää erit­ taessa valuuttakurssien suhteen kuin Emu-järjes• täin painavia kriittisiä kommentteja. Eikö juuri telmä tulisi antamaan. Tämä ongelma on var­ emsin kaltainen rahataloudellinen integraatio masti muuallakin ja eräiden muidenkin maiden ole pakottanut Euroopan uhraamaan työllisyyt• osalta Euroopassa. Sen vuoksi en koskaan usko, tä, inflaatiota valuuttakurssitavoitteiden toteut­ että tämä tulee tämän tyyppisenä onnistumaan. tamiseksi? Rakenne- ja hyvinvointipolitiikan Se ratkeaa silloin jostakin, jos paineet tulevat osalta kysymys on kaksin verroin ongelmallinen. koviksi. Niin kuin on nähty, suomalainen talous Hyvinvointivaltioprojekti on nimittäin väistä• on ollut devalvaatioista kiinni; jopa 33-35 pro­ mättä ensisijainen kansallinen hanke. Nyt Emu­ sentin ja suurempiakin on saatettu ja on ollut kriteerejä kohti ajettaessa hyvinvointiyhteiskun­ joskus pakko tehdä. Näin ollen olen samaa miel­ nan perusrakenteita puretaan. Tämä panee epäi- tä. )/

1760 61. Maanantaina 13.6.1994

Mutta jos paasm oikeaan käsitykseen, ed. kansainvälisessä kaupassa olisi kyse pelkistä ta­ Korhonen ihaili matalaa inflaatiota. Se saattaa loussuhteista, nykyinen Eta-sopimus olisi Suo­ olla minulta virheoivallus hänen puheestaan. melle täysin riittävä. Mutta pääomien liikku­ Minä olen sitä mieltä, että juuri se tällä hetkellä vuus, yritysten ylikansallisuus ja kansallisten va­ on meidän suurin virheemme, että me pyrimme luuttojen alttius spekulaatioille-tästä meillä on tiukasti pitämään alhaisen inflaation. Sopivan hyvin tuoreita esimerkkejä- pakottavat valtiot suuruinen inflaatio on aina taloudellisen toimin­ jollakin tavalla myös sopimaan kaupan ja sijoi­ nan kiihdyttäjäja käynnistäjä. Toisaalta sen jäl• tustoiminnan yleisistä pelisäännöistä ja puitteis­ keen, kun talous pyörii, työllisyys on hyvä, siitä ta. aiheutuu aina tietyn asteinen inflaatio. Jos minä Kysymys kuuluu: Onko nykyinen EU hyväk• olisin ulkomailla ja kysyttäisiin, meneekö Suo­ syttävissä tällaiseksi yhteisten pelisääntöjen foo­ messa hyvin, niin minulle ei tarvitse näyttää muu­ rumiksi Euroopassa vai pitäisikö synnyttää jokin ta kuin inflaatioprosentti. Jos se on 3-5 prosent­ toinen, kenties oikeudenmukaisempi, kenties tia, niin minä tiedän, että Suomessa menee silloin ympäristön kannalta parempi, ehkä vähemmän hyvin. Mutta jos inflaatio on nollassa tai 1 pro­ byrokraattisempi ja vielä demokraattisempi yh­ sentissa, tiedän varmasti, että sama kurjuus kuin teistyöfoorumi? tänäkin päivänä jatkuu edelleen. Tämä on ihan Valitettavasti vaihtoehdot ovat hyvin vähissä. kylmä tosiasia talonpoikaisjärjellä ajateltuna. Etyk tuntuu näivettyneen omaan laajentumi­ seensa. Kun hajonneen Neuvostoliiton valtiot Ed. K o r h o ne n (vastauspuheenvuoro ): Iukemattornina rajakiistoineen tulivat Etykin Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja toimintaan mukaan, tavallaan paljastui, että totesi, hän ymmärsi pikkuisen väärin. Minä olen Etykin todelliset mahdollisuudet konfliktien rat­ kutakuinkin samaa mieltä siitä, että ei matalalle kaisijana ovat hyvin rajoitetut. Etyk toimi pa­ inflaatiolle pidä alistaa kaikkea. Kuten yritin remmin kahtiajakautuneen Euroopan olosuh­ puheessani korostaa, ed. Aittoniemi, tällä hetkel­ teissa kuin nykyisen hyvin pirstoutuneen Euroo­ lä matalalle inflaatiolle esimerkiksi Suomessa on pan tilanteessa. alistettu työttömyys. Työttömyyttä pidetään Myös Euroopan neuvosto on olemassa, mutta korkealla sillä inflaatiotavoitteella,joka Suomen se on kehittänyt työnjaon EU:n kanssa. Euroo­ Pankilla on. Se on kestämätöntä raha- ja finans­ pan neuvoston keskeisimpänä roolina on ja tulee sipolitiikkaa. Jos ne molemmat ovat tiukkoja, olemaan Euroopan uusien demokratioiden saa­ niin lopputulos on puoli miljoonaa työtöntä täs• minen mukaan yleiseurooppalaiseen yhteistyö• sä maassa. Olen samaa mieltä, että pieni inflaatio hön sekä demokratisoitumis- ja ihmisoikeuske­ ehkä piristäisi talouden toimijoita kaikilta osin. hityksen tukeminen ja seuraaminen näissä mais­ sa. Ed. H a a v i s t o : Arvoisa puhemies! Vihre­ En itse pidä todennäköisenä uusien eurooppa­ än eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuorossa on laisten yhteistyöorganisaatioiden syntymistä lä• jo käsitelty varsin perusteellisesti kritiikkiämme hivuosina. Pikemmin näyttää siltä, että Eta-sopi­ EU:n kehityksen nurjia puolia kohtaan sekä eri­ muksen syntymisen jälkeen ja jäsenyysneuvotte• tyisesti Suomen hallituksen toimintaa kohtaan. lutulosten valmistuttua Efta-maiden kanssa EU Haluan ensiksi kannattaa ed. Hautalan ehdo­ tulee suuntaamaan entistä enemmän yhteistyö• tusta perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen hön Keski- ja Itä-Euroopan maiden, myös Venä• sanamuodoksi. jän, kanssa. Kun mietimme Suomen Eurooppa­ Herra puhemies! Suomen ED-jäsenyyttä tulee politiikkaa ja Suomen mahdollista politiikkaa mielestäni tarkastella Suomen ulkopolitiikan ja EU:njäsenmaana, meidän pitäisi arvioida EU:n Suomen ulkomaankauppapolitiikan vaihtoehto­ mahdollisuuksia tämän vuosikymmenen loppu­ jen perusteella. Vastakkain ei voida asettaa eu­ vuosina aktiiviseen Keski- ja Itä-Euroopan poli­ rooppalaisen yhteistyön mallia ja jotakin impi­ tiikkaan. Vaikka nyt puhutaan paljon Brysselis­ vaaralaista ihanne-Suomea, jossa me muka maa­ tä, EU:n idänpolitiikan merkitystä Suomelle ei ilman melskeestä kaukana rakennamme omaa voi liikaa korostaa. kultaista kotiamme. Pelkkä vilkaisu nykyisiin ul­ Itävallan ja Pohjoismaiden ehkä tullessa EU:n komaankauppa tilastoihin riittää kertomaan, jäseniksi voidaankin ajatella, että nimenomaan että EU-maat ovat pääkauppakumppaneitamme näillä mailla ja Saksalla on yhteistä voimakas ja tulemme niihin nähtävissä olevan tulevaisuu­ kiinnostus Keski- ja Itä-Eurooppaanja halu aut­ den aikana myös olemaan taloussuhteissa. Jos taa näitä uusia demokratioita niin talouden saa- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1761 miseksijaloilleen kuin ennen kaikkea sen massii­ muin vihamielisin keinoin pyrkisi painostamaan visen ympäristösaneerauksen tekemisessä, joka Venäjää. Me vastaisimme noista toimista koko näissä maissa edelleen odottaa. Olisikin myön• tuhannen kilometrin yhteisen rajamme osuudel­ teistä, että EU mahdollisimman pian laajenisi ta. niin, että siinä olisivat mukana myös Puola, Un­ On totta, että Venäjän lähivuosien kehitystä ja kari, Tshekinmaa ja Slovakia ja EU antaisi mah­ sen vaikutuksia Suomelle on äärimmäisen vaikea dollisuuden myös Baltian maille ja Venäjälle käy• ennustaa. Kaikki mahdollisuudet ovat olemassa. dä kauppaa ED-alueen kanssa oikeudenmu­ Kysymys kuuluukin, voiko jonkun mahdollisuu­ kaisin pelisäännöin ja olla mukana EU:n eri den puolesta nyt juuri aktiivisesti vaikuttaa. In­ hankkeissa soveltuvin osin. Tämä on visio vestoinnit Venäjälle, kaupan kasvattaminen Ve­ EU:sta yleiseurooppalaisen politiikan foorumi­ näjän kanssa, aktiivinen ympäristöyhteistyö sekä na, ja tiedän hyvin, että EU :n sisällä taitetaan kansainvälisen yhteydenpidon ja matkustus­ peistä sekä tämän kehityssuunnan puolesta että mahdollisuuksien helpottaminen ovat niitä aktii­ sitä vastaan. Käsittääkseni Efta-maiden liittymi­ visia keinoja, joilla Pohjoismaat ja muut Euroo­ nen EU:hun tukisi voimakkaastijuuri EU:n laa­ pan maat voivat tähän kehitykseen Venäjällä vai­ jentumissuuntausta. kuttaa. Herra puhemies! EU:n kehityksessä voi nähdä EU :n ulkopuolelle jääminen ei tietenkään estä myös monia riskejä. Suomen kannalta varmasti Suomea aktiivisesti toimimasta tähän suuntaan, keskeisimpiin kuuluvat nyt välikysymyksessä mutta EU:n organisaatiossa vaikuttaminen yh­ käsitellyt asiat Talous- ja rahaliitosta sekä ulko­ dessä muiden aktiivista idänpolitiikkaa ajavien ja turvallisuuspolitiikasta. Samoin ympäristön• maiden kanssa voisi mahdollistaa paremmat voi­ suojelun kannalta EU:n nykyinen politiikka­ mavarat tähän työhön. talouskasvua ympäristön uhista piittaamatta - Ympäristöhankkeissa aivan lähialueillamme• on suuri riski Euroopan tulevaisuuden kannalta. kin tuen tarve on mittava Kuolan sulattojen Suomen hallituksen olisi tullut varauksellisem­ päästöistä Pietarinjätevesien puhdistuksen kaut­ min suhtautua Talous- ja rahaliiton toteutumis­ ta Sosnovyi Borin ydinvoiman vaaroihin. mahdollisuuksiin ja sen periaatteisiin. Näen mahdollisuudet tässä asiassa uhkia suu­ Ennen kaikkea työllisyyden tulisi olla yksi kes­ rempia. Niillä, jotka näkevät EU:n olevan sama keinen kriteeri tässä liitossa. Muussa tapauksessa asia kuin Nato ja Suomen tosiasiassa nyt liitty­ inflaation vastainen politiikka maksatetaan kor­ vänkin sotilasliittoon, ovat menneet puurot ja keina työttömyyslukuina, kuten Suomessa muu­ vellit sekaisin. Kun katsoo EU:n Jugoslavia-poli­ ten nytkin on tapahtunut. En kuitenkaan kaipaa tiikkaa, on helppo nähdä, että tie Maastrichtin sitä devalvaatio-onnelaa, jota monissa puheen­ sopimuksessa kaavailtuun yhteiseen ulko- ja tur­ vuoroissa, muistaakseni ainakin ed. Vistbackan vallisuuspolitiikkaan, yhteisestä puolustuksesta puheenvuorossa, on kuvattu. Devalvaatiovetoi­ puhumattakaan, on varsin pitkä. Suomen edun nen paperiteollisuus Suomen kansainvälisenä mukaista on istua täysivaltaisena jäsenenä vuon­ menestystekijänä ei ole kovinkaan houkuttava na 1996 siinä pöydässä, jossa asiasta seuraavan tulevaisuudenkuva maalle, jonka elinkeinora­ kerran tehdään päätöksiä, ja niitä tehdään silloin kenne ja viennin rakenne on jo nyt huolestutta­ konsensusperiaatteella eli yksimielisesti. van kapea esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Herra puhemies! Hallituksen esittämä maata­ Vakaiden valuuttakurssien kiistattomana etu­ louden kansallinen tukipaketti ja sen kytkeminen na on se, että kurssivaihtelut ja devalvaatioriskit nyt neuvoteltuon EU-jäsenyyssopimukseen on eivät ole silloin yrittämisen esteenä kansainväli• eduskunnan kannalta hämmentävä asia. Vaikka sillä markkinoilla. Näiltä riskeiltä suojautumi­ maatalouspaketti itse ED-kysymykseen verrat­ nen on hyvin hankalaa ja hyvin kallista esimer­ tuna on mittalookaltaan pieni ja ennen kaikkea kiksi pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden tilapäinen asia, ei viimeisen iltalypsyn tunnelma vientiä ja vientiponnisteluja meidän tulisi kaikin tämän asian ympärillä ole ainakaan veronmak­ tavoin kannustaa. sajan kannalta kovin innostava. Hallituksen pa­ EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on esi­ ketti onkin saatava eri asiantuntija- ja intressita­ tetty hyvin monenlaisia visioita. Ennen kaikkea hoja edustavan työryhmän arvioitavaksi, ennen Suomen osalta on nähty suureksi vaaraksi, että kuin eduskunta tekee siitä päätöksiä. Ei ole mah­ mikäli Venäjällä nostaa päätään punaruskea dik­ dollista, että eduskunnalle näin tärkeässä asiassa tatuuri, Suomi jäisi rajamaana hyvin ikävään tarjotaan vain yksi vaihtoehto, vain yksi laskel­ välikäteen tilanteessa, jossa EU pakottein tai ma, jonka valmistelusta on vastannut keskusta-

111 249003 1762 61. Maanantaina 13.6.1994 lais-mtk:lainen värisuora. Oppositio olisi tullut oman kohtalonsa hyvin yksipuolisesti valmistel­ ottaa mukaan tämän paketin valmistelutyöhön. tuun kotimaiseen maatalouspakettiin. Sen sijaan Se olisi ollut paras tapa säilyttää kansallinen yh­ kannatan neuvottelutuloksen allekirjoittamista teisymmärrys maatalouskysymyksen ympärillä. Korfulla ja ED-jäsenyyden tuomista syksyllä Nyt keskustan toimet ovat lietsoneet aivan tur­ kansanäänestykseen. Omasta puolestani ilmoi­ haa vihaa maanviljelijöitä kohtaan ja nämä tan sitoutuvani kansanäänestyksen tulokseen. maanviljelijät ovat hallituksen menettelytapoi­ hin tässä asiassa täysin osattomia. Suunnitelmat käyttää maatalouden ympäris• Ed. Lahti-Nuuttila merkitään läsnä olevaksi. tötukea yleistukena Etelä-Suomen viljelijöille on vastuuton. Mikäli hallitus todella on saanut täl• laiselle tuen väärinkäytölle ED-neuvotteluosa­ Ed. L a a k k o n e n : Arvoisa herra puhe­ puolen etukäteissuostumuksen, on ED:ssakin mies! Näinä alkukesän päivinä on Suomi otta­ menetelty virheellisesti. Ainoa oikea tapa on ja­ massa pitkän harppauksen kohti suurta tunte­ kaa tukea todellisia ympäristönparannustoimen• matonta. Yksinkertaisella eduskunnan enem­ piteitä vastaan, joista on oltava tilakohtaiset mistöllä aiotaan antaa valtuudet liittymissopi­ suunnitelmat. muksen allekirjoittamiseen, joka lopulta eri vai­ Epäluuloa herättää myös se, että kaikki kan­ heiden kauttajohtaisi siihen, että Suomen kohta­ salliset toimet keskittyvät vain maatalouden ym­ lo sidottaisiin vuosiksi, vuosikymmeniksi, ehkä pärille. Mihin ovat hallitukselta unohtuneet esi­ vuosisadoiksikin tulevaisuuteen, josta emme pal­ merkiksi rantojensuojelu ja ydinjätteen maahan­ jon tiedä. tuontikielto, jotka nousivat esille jo eduskunnas­ Toisten ihannoimaja toisten kritisoima Eu­ sa neuvottelutavoitteita asetettaessa? Nyt olisi roopan unioni on vasta linjaamassa tulevaisuu­ kansallisella lainsäädännöllä pantava kuntoon den suuntaviivajaan siitä, miksi se muodostuu. asiat, jotka voidaan täällä omilla toimillamme Sen tiedämme, että entisestä talousyhteisöstä on hoitaa. jo tullut poliittinen yhteisö, joka vuoden 1996 Puhemies! Viikonloppuna pidettyjen europar­ huippukokouksessaan ottaa ratkaisevat askeleet lamenttivaalien äänestysaktiivisuutta tulkitaan tekemilleen linjauksille yhteisessä ulko-, turvalli­ aivan oikein eräänlaiseksi testiksi ED:n legiti­ suus- ja puolustuspolitiikassa sekä yhteisessä meetistä ED-maiden kansalaisten keskuudessa. Talous- ja rahaliitossa. Yhä laskeva äänestysaktiivisuus kielii paitsi siitä, Arvoisa puhemies! Lähes päivälleen 50 vuotta että vain neuvoa-antavaa parlamenttia ei pidetä sitten kesäkuun 14 päivänä käytiin Karjalan kovin merkityksellisenä ja tärkeänä, myös siitä, Kannaksella rajuja taisteluja itsenäisyytemme että kansallisille päätöksentekoelimille pannaan säilyttämiseksi. Venäläiset iskivät 14.6. Kuu­ monissa ED-maissa enemmän painoa kuin Eu­ terselässä kaksinkymmenkertaisella ylivoimalla. roopan parlamentin vaalille. Vaikka urhoolliset soturimme kärsivätkin monia Tanskan kansanäänestyksen ja Saksan perus­ tappioita, alkoivat he juhannuksen tienoilla saa­ tuslakituomioistuimen päätöksen jälkeen ED da Kannaksella torjuntavoittoja mm. Kivisal­ joutuu arvioimaan uudestaan kansallisen pää• messa, Talin-Ihantalan suurtaistelussa, Viipu­ töksenteon roolin omassa organisaatiossaan. On rinlahdella ja Vuosalmessa. (Ed. Aittoniemi: Ja tärkeää, että Suomessa eduskunta alusta saakka Terenttilässä!)-Kyllä.-Suomi säilytti itsenäi• on aktiivisesti mukana muovaamassa Suomen syytensä ylivoimankin edessä vain ja ainoastaan ED-politiikkaa ja mukana myös säädösten val­ Jumalan suurella varjeluksellaja sotapoikiemme mistelussa. urhoollisuudella. Paineet myös ED:n päätöksenteon avoimuu­ Nyt ollaan toisenlaisessa, mutta yhtä vakavas­ den lisäämiseksi ja pohjoismaisen julkisuusperi­ sa tilanteessa. Jälleen on kysymys itsenäisyydes• aatteen käyttöön ottamiseksi ovat hyvin suuret. tämme ja itsemääräämisoikeudestamme. Vihol­ Suomen tulisi muiden Pohjoismaiden kanssa voi­ linen ei tule nyt ase kädessä vaan suuren aatteel­ makkaasti puhua kansalaisten tiedonsaantimah­ lisen ihanteen kaavussa. Eteemme on piirrelty dollisuuksien, kansalaisvaikuttamisen ja avoi­ toinen toistansa houkuttelevampia kuvia suures­ muuden puolesta kaikissa ED:n elimissä. ta taloudellisesta kasvusta, yhteisestä eurooppa­ Herra puhemies! Tulevassa välikysymysää• laisesta kodista ja maailmanrauhan toteutumi­ nestyksessä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sesta. Onpa joku näkevinään ympäristönkin ke­ äänestää hallitusta vastaan, koska se on kytkenyt hittyvän suotuisaan suuntaan. Johtavat poliitti- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1763 set päättäjämme ovat kerralla myytyjä. Kaupas­ kua veronmaksajille. Kun kansantaloudessam­ ta ei kuitenkaan ole kyse kuin nimellisesti. Todel­ me on jo nyt valtavia rakenteellisia ongelmia, lisuudessa olemme jopa valmiit maksamaan siitä, johtaisi jäsenyys entistä ankarampiin säästötoi• että EU ottaa vastuulleen suuren osan asioidem­ menpiteisiin julkisten menojen puolella. me hoidosta. Työttömyys väistämättä lisääntyisi niin julki­ Rakas naapurimaamme Ruotsi jätti jäsenha• sella sektorilla kuten koko maataloudessa ja elin­ kemuksensa Euroopanunioniin neuvottelematta tarviketeollisuudessa. ollenkaan naapurimaidensa kanssa. Suomen po­ Jäsenyys johtaisi elintarvikkeiden omavarai­ liittiselle johdolle tuli silloin kiire. Oli päästävä suuden vähenemiseen. samaanjunaan Ruotsin kanssa. Julkisesti sanot­ Asiantuntijat ovat laskeneet, ettäjos ostamme tiin, että meidän on hyvä katsoa, millaiset ehdot puolet elintarvikkeistamme ulkomailta, tarvi­ unioni meille tarjoaa. Sanottiin myös, että jos taan siihen 15 miljardia ylimääräistä rahaa, joka ehdot eivät meitä tyydytä, voimme aina hylätä heilauttaisi vaihtotaseemme aivan väärään suun­ tarjouksen. Näyttää kuitenkin siltä, että poliitti­ taan. Vaihtoehtoisesti olisi supistettava ulko­ sen johtomme enemmistö ummistaa täysin sil­ mailta tuontia. mänsä huonolle neuvottelutulokselle ja haluaa Vaihtoehtona ED-jäsenyydelle olisi omat elin­ ehdoin tahdoin maamme unionin jäseneksi. tarvikemarkkinat, oma maatalouspolitiikka ja Ensin halusimme hakea jäsenyyttä, koska rajasuoja,joka turvaisi elintarviketuotantomme. Ruotsikin teki niin. Nyt ei edes haluta katsoa, Gatt ei aiheuttaisi ylimääräisiä ongelmia, kuten meneekö Ruotsi todella EU:n jäseneksi vai sa­ käy EU:ssa. Näin voisimme jatkaa itse oman nooko se kansanäänestyksessä "ei". Kansanää• maataloutemme rationalisointia, rakennemuu­ nestyksen ajankohdassa on haluttu poliittisesti tosta ja tuottavuuden kohottamista. Pallo olisi taktikoida, jotta tulos olisi jäsenyydelle myöntei• omissa käsissämme. nen. Peikkona pohjalla on myös tieto siitä, että Arvoisa herra puhemies! Neuvottelutulos ei komission lopullinen kanta kansalliseen tukipa­ ole tyydyttävä, vaan se on huono. Tärkeimpänä kettiimme saadaan vasta sitten, kun olemme jä• ehtona pidettiin mataloudelle uutta pohjoista tu­ seniä. Kirjalliseen kysymykseeni antamansa kea, jolla korvattaisiin ilmastosta ja lyhyestä kas­ vastauksen mukaan hallitus yrittää saada ko­ vukaudesta johtuvat ylimääräiset kustannukset. missiolta mielipiteen tukipaketista ennen kan­ Tuki piti kustantaa yhdessä EU:n kanssa. Neu­ sanäänestystä. Vaikka kansallinen paketti hy­ vottelun tulos on, että uusi pohjoinen tuki saa­ väksyttäisiinkin nyt, ei se sido seuraavia halli­ tiin, mutta se on sataprosenttisesti Suomen itsen­ tuksia, jotka voivat sen panna vaikka nollille. sä maksama. Sille asetettiin myös tiukat rajat, Kaikki lepää siis hyvin epävarmana pohjalla ja niin että sitä voidaan todellisuudessa maksaa kansan pitäisi sanoa asiasta mielipiteensä 16 vain noin 5 prosentille viljellystä peltoalasta. päivänä lokakuuta. Tuen piiriin pääsee vain pieniä alueita Lapista ja Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksen Kuusamosta, eli tulos on lähes plus miinus nolla. vaatimus keskustelun käynnistämisestä EU:n ta­ Toinen tärkeä tavoite oli rajasuojan poistumi­ lous- ja rahaliitosta sekä EU:n ulko- ja turvalli­ sen jälkeen asteittainen maatalouden sopeutus suuspolitiikasta on erittäin aiheellinen. Keskus­ pitkän siirtymäkauden kautta. Neuvottelun tu­ telussa nämä kysymykset ovat jääneet liian vä• loksena oli maatalouden tuottajahintojen sopeu­ hälle huomiolle. Erittäin valitettavaa on, että tus kertarysäyksellä. EU:n tylyn vastauksen jäl• Suomi jo avauspuheenvuorossaan nieli koko keen on maatalouden ja elintarviketeollisuuden Maastrichtin sopimuksen karvoineen kaikki­ vaikeaan ahdinkotilaan neuvoteltu kompensaa­ neen toisin kuin monet muut maat. tiota kansallisesta tukipaketista. Se on veron­ Nykyisistä jäsenmaista Tanska ei saamansa maksajille kohtuuttoman kallis eikä kuitenkaan poikkeuksen turvin lähde mukaan yhteiseen turvaa maataloutemme tulevaisuutta. Se on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, yhteiseen ra­ myös kansallisesti erittäin riidanalainen. Emme haan ja keskuspankkiin eikä unionin kansalai­ enää samassa määrin tukisi omaa maatalouttam­ suuteen. Iso-Britannia on kieltäytynyt yhteisestä me ED-jäseninä, mutta antaisimme tukea EU:n rahasta ja keskuspankista. Ruotsi avauspuheen­ vauraammille maatalousmaille ja mm. viinin- ja vuorossaan myös kieltäytyi yhteisestä puolus­ tupakanviljelylle. tuksesta, yhteisestä valuutasta ja keskuspankis­ Jos jäsenyys toteutuisi paketteineen kaikki­ ta. Tässä valossa Suomen pitämä avauspuheen­ neen, merkitsisi se noin 16 miljardin markan Ias- vuoro oli käsittämätön ja epäisänmaallinen. 1764 61. Maanantaina 13.6.1994

Hyvin monille ED-jäsenyyden kannattajille talletuksin tai pidättää lainoja Emun kolmannes­ turvallisuuskysymys on jäsenyydessämme tär• sa vaiheessa, tietysti sellaisessa tilanteessa, ettei keintä. Näin on kantansa ilmaissut myös presi­ jäsenmaa ole täyttänyt kriteereitä. Maa luopuu denttimme. Virallisesti on jo vihdoin viimein ta­ kolmannessa vaiheessa omasta rahapolitiikas­ juttu, että EU:n jäsenenä emme voisi säilyttää taan, ja jäljelle jää vain julkisen vallan budjetti eli puolueettomuuttamme. Nyt puhutaan liittoutu­ finanssipolitiikka. Tanska ja Iso-Britannia ovat mattomuudesta ja itsenäisestä puolustuksesta. kieltäytyneet Emun kolmannesta vaiheesta. Kai­ Mahdollisuus, että Suomi olisi vain EU:n jäsen, ken kaikkiaan Emu johtaa suurempaan työttö• mutta ei Weu:njäsen, on hyvin teoreettinen. So­ myyteen ja talouden rytmihäiriöihin. pimusten mukaisesti Weu:sta kehitetään EU:n Arvoisa herra puhemies! Itsenäisen valtion puolustuselintä ja Naton eurooppalaista pilaria. merkki on oma perustuslaki. Nyt myös Euroo­ Suomi ajautuu jäsenyyden myötä myös jäseneksi pan unioni on valmistamassa perustuslakia, Weu:hun. Kaikki nykyiset Weu:n jäsenet ovat mikä merkitsee sitä, että ollaan luomassa liitto­ myös Naton jäseniä. Lopulta myös me ajautui­ valtiota. EU:n perustuslaki kumoaisi ristiriitati­ simme Naton täysjäseneksi, olemmehan jo nyt lanteessa kansallisen perustuslain, kuten tapah­ Naton rauhankumppaneita. tuu muidenkin lakien osalta. EU:n perustuslaki­ Monien vaikutusvaltaisten ajattelijoiden mu­ luonnos on parhaillaan EU:n institutionaalisen kaan Venäjän uhka ei kohdistu Suomeen, mutta komitean käsittelyssä. Suomi on luvannut tukea uhan voi muodostaa Suomen Nato-jäsenyys. EU :n valitsemaa kehityssuuntaa myös institutio­ Vaikka idealistit ovat rakentamassa rauhan-Eu­ naalisissa kysymyksissä. Oman perustuslakimme rooppaa, johtaa kehitys niin taloudellisesti, po­ mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta. Voi­ liittisesti kuin sotilaallisestikin entistä jyrkemmin ko se olla mahdollista, kun Suomi on lupautunut kahtiajakautuneeseen Eurooppaan. EU:n jäse• olemaan liittovaltion osa? Tätä voidaan kysyä, nyys ei takaa Suomen turvallisuutta. Venäjän ja jos jäsenyys toteutuu. Suomen rajasta tulisi ainoa maaraja EU:nja Ve­ Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suo­ näjän välillä. Turvallisuutta takaamaan tarvit­ messa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivit• taisiin Nato, mutta se toisi mukanaan omat uh­ Ie kokoontunut eduskunta. Pitäisikö tämäkään kakuvansa, kuten jo totesin. Ulko- ja turvalli­ enää paikkaansa, jos olisimme EU:n jäsen? suuspoliittisissa kysymyksissäkin aiotaan Eu­ Vuonna 1989 Euroopan yhteisössä säädettiin roopan unionissa siirtyä konsensuspäätöksistä 1 024 jäsenmaiden asukkaita koskevaa päätöstä. enemmistöpäätöksiin perustuslakiluonnoksen Samaan aikaan Tanska sääti 123 uutta lakia, eli mukaan. noin 10 prosenttia jäi lainsäädäntövaltaa Tans­ Arvoisa herra puhemies! Suurin oppositio­ kalle tuona vuonna. Hyvä kysymys: Kuuluuko puolue on koko tämän eduskuntakauden ajan valtiovalta tällöin enää kansalle ja sen edustajil­ puhunut voimaperäisesti elvytyksestä. Kuiten­ le? kin he samanaikaisesti ovat ensimmäisten jou­ Arvoisa herra puhemies! Koko Euroopan kossa menossa EU:hun. Elvytys on pahasti risti­ unioni on syvässä kriisissä. Kansalliset taloudel­ riidassa Emun, Euroopan rahaunionin, kriteeri­ liset ja poliittiset edut menevät ristiin. Unionin en kanssa. Euroopan talous- ja rahaunionissa on maatalouspolitiikka on auttamattomasti van­ meneillään Emun toinen vaihe, jonka oletetaan hentunut. Tukea käytetään väärin, ja 90 prosent­ kestävän vielä kolme vuotta. Sen aikana jäsen• tia väärinkäytöksistä ei tule edes ilmi. Näin on maiden on pantava taloutensa kuntoon. Nykyi­ sanonut EU:n maatalouspolitiikan luoja hollan­ sistä jäsenmaista vain Luxemburg täyttää kaikki tilainen Sicco Mansholt. vaadittavat kriteerit. JoEmun toisessa vaiheessa, Sosiaaliturvaa halutaan sopeuttaa taloudelli­ jota elämme nyt, tulee keskuspankkien johtajien sen kilpailun ehtoihin. Komission sosiaalipolii­ irtaantua maiden hallituksista. Onko tämä näh• tikkojen taholta onkin kuulunut vaatimuksia tävissä jo Suomessa, voidaan kysyä. yhtenäistää työttömyysturva, varhaiseläkkeet ja Vuonna 1997 on tarkoitus siirtyä Emun kol­ sairauskorvaukset. Ympäristöasioiden tilanne ei manteen vaiheeseen, jossa jäsenmailla on yhtei­ ole yhtään parempi. Sisämarkkinoiden toteutu­ nen raha, yhteinen keskuspankki ja yhdenmukai­ misen myötä kuorma-autoliikenne on lisäänty• nen talouspolitiikka. Rahaliitosta tulisi pakko­ nyt 30-50 prosenttia, ja sen mukaisesti myös paita, joka estäisi talouksien tervehdyttämisen. rikki- ja typpipäästöt ovat kasvaneet. Ympäris• Maastrichtin sopimuksen mukaan voidaan kes­ töohjelmia on vesitetty, hiilivero haudattu. Li­ kuspankin toimesta jäsenmaita kiristää pankki- säksi ympäristökomissaarina on kreikkalainen Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1765 pankkimies, joka ei tiedä ympäristöasioista mi­ vaa, että tuo yhteinen raja on rauhanomainen, tään; näin kerrotaan. elintasoerot eivät nouse liian suuriksi; niitä voi­ Olen tarkoituksellisesti ottanut puheenvuo­ daan tasoittaa mm. vahvan lähialueyhteistyön, rooni epäkohtia, joita jäsenyys maallemme nk. Interreg-ohjelman puitteissa. Suomen asema aiheuttaisi. Joissakin harvoissa vähäisemmissä Venäjän ja EU :n gatewayna kasvaa ja vahvistuu, asioissa EU toisi mukanaan meille edistystä, ja sen myötä myös Euroopan unioni lisää inves­ mutta aika ei salli enää niistä puhua. Kaiken tointeja Suomeen esimerkiksi liikenteen infra­ kaikkiaan ei ole mitään mieltä antaa valtuuksia struktuurin osalta. liittymissopimuksen allekirjoittamiselle. Parasta EU-jäsen Irlannin kaltainen liittoutumatto­ on, että me jäämme täysjäsenyyden ulkopuolelle. muus ja EU:n mahdollistama itsenäinen puolus­ tus ovat nekin erittäin hyviä lähtökohtia Suomen Ed. M. Laukkanen: Arvoisa herra puhe­ jäsenyydelle. Suomen puolueettomuushan kesti mies! Kylmän sodan jälkeisen Euroopan kehitys käsitteenä ja linjana hyvin kylmän sodan aikana. on ollut tähän mennessä tavattoman kaksijakois­ Yhteistyön Eurooppaan kuuluu rakenteellisesti ta. Toisaalta on pyrkimystä rauhanomaista kehi­ toisenlainen lähtökohta, jota parhaiten kuvaa tystä vahvistavaan hyvin kiinteään poliittiseen ja liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus. taloudelliseen yhteistyöhön Euroopan unionin Euroopan talous- ja rahaunionin eteneminen puitteissa, ja toisaalta taas on paluuta vanhoille on täynnä vähintään yhtä suuria kysymysmerk­ juurille satojen kielien ja kansallisuuksien mosa­ kejä kuin EU:n turvallisuus- ja ulkopoliittinen iikkimaiseen Eurooppaan. Jälkimmäisen kehi­ kehitys, eritoten yhteisen valuutan osalta. Viime tyksen myötä kansallisuustunne on vahvassa vuodet ovat osoittaneet hyvin kovalla kädellä nousussa varsinkin uusissa sosialismin jälkeen Suomelle, että me olemme jo osa eurooppalaista syntyneissä valtioissa, ja se on hyvin keskeisenä raha- ja talouspolitiikkaa käytännössä, haluam­ osasyynä myös Jugoslavian murhenäytelmään ja me me sitä tai emme. tämän myötä kääntymässä uhkaksi kansani­ Yhä enemmän maamme rajojen ulkopuolella suusaatteelle itselleen. Euroopassa on näet tä• tehtävät ratkaisut vaikuttavat Suomen tapaisen nään enemmän sotilaallisia kriisejä kuin koskaan pienen viennistä elävän maan kansalliseen ta­ sitten toisen maailmansodan. louspolitiikkaan, joka on valtiontalouden vel­ Tarvitaan siis yhä voimakkaampaa tukea, voi­ kaantumisesta johtuen paitsi yhä riippuvaisem­ makkaampia välineitä Euroopan vakaan turval­ paa ulkoisista rahoittajista myös entistä enem­ lisuuden kehityksen takeeksi. Maanosamme tur­ män silkkaa sopeutumista ulkoiseen kehityk­ vallisuuspoliittinen arkkitehtuuri on voimak­ seen. kaassa murroksessa. Hyvin avoimia kysymyksiä Tämän tulevat myös sosialidemokraatit oppi­ ovat Ety-prosessin jatkuminen, sen merkitys yli­ maan kantapään kautta,jos heidän odottamansa päätään, Länsi-Euroopan unionin Weu:n rooli vaalivoitto joskus realisoituu. Pienikin epäilys Euroopan turvallisuuspoliittisena elementtinä ja paluusta löysään taloudenpitoon, velkaelvytyk­ Naton rooli Euroopassa. seen ja työmarkkinaratkaisujen kylkiäisinä soi­ Kylmän sodan aikakauden päättymisen ja mittaviin sosiaalipaketteihin päästää valuutta­ Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kysymys jä• helvetin ja korot irti. Se on sitten menoa niin senyydestä tuli hyvin ajankohtaiseksi myös Suo­ velan saannin kuin valtiontalouden tasapainon­ melle. Meidän on tämän ratkaisun myötä vastat­ kin hakemisessa. tava itsellemme, haluammeko olla mukana vai­ Lähes kaikki Euroopan maat ovat mittavien kuttamassa eurooppalaiseen yhteiseen ulko- ja julkisen talouden alijäämien mukanaan tuomien turvallisuuspolitiikkaan, sen kehittymisproses­ ongelmien äärellä. Valuuttamyrskyt ovat osoit­ siin vai vain äänettömänä yhtiömiehenä, kuten taneet sen tosiasian, että Suomen on nimenomai­ tänä päivänä Eta-sopimuksessa, seuraamassa sesti tavoitehava vakaata valuuttaa ja sopeutu­ sivusta Euroopan kehitystä. minen kurinalaiseen ja tiukkaan talouspolitiik­ Euroopan turvallisuuden kehityksen kannalta kaan luo pitkän päälle parhaat edellytykset rat­ olennainen kysymys on Venäjän poliittisen ja kaista myös valtiontalouden ongelmat. taloudellisen kehityksen rauhanomainen etene­ Keskustelua EU:n talouspolitiikkaan sitoutu­ minen. Siksi Suomen mahdollinen jäsenyys misesta on käyty tavattoman, yllättävänkin, vä• EU:ssa tuo mukanaan myös EU:n ja Venäjän hän esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen piiris­ yhteisen rajan, jota tällä hetkellä ei vielä ole. sä, jossa ei näköjään ymmärretä, mitä sitoutumi­ Lienee selvää, että EU:n kannalta on tavoitelta- nen kurinalaiseen tiukkaan talouspolitiikkaan 1766 61. Maanantaina 13.6.1994 tosiasiassa merkitsee. Löysät pois -linja ei mer­ tuspaketti on osa neuvottelutulosta, se on osa kitse suinkaan paluuta löysiin palkkaratkaisui­ liittymissopimusta. Perustuslakivaliokunta on hin, ei inflaatiota kiihdyttäviin toimiin, ei val­ ED-kansanäänestyslakia koskevassa mietinnös• tiontalouden alijäämää kasvattaviin sosiaalipa­ sään,joka on jaettu edustajien pöydille, todennut ketteihin vaan hyvin kivistä tietä, jossa työmark• tästä kokonaisuudesta näin: kinapolitiikka hajautuu paikallistasoille ja työn "Maassamme viime aikoina käydyssä yhteis­ hinta vihdoin tulee sekin avoimen kilpailun pii­ kunnallisessa keskustelussa keskipisteeseen ovat riin. Siinä ei kilpailukykyä haeta suinkaan deval­ nousseet elintarviketalouden ED-jäsenyyteen so­ vaation, vaan sisäisten säästöjen kautta, kotimai­ peuttamista koskevat kansalliset toimenpiteet. sen hinta- ja kustannustason vakaudenja kilpai­ Tämä keskusteluaihe on merkittävä kansanää• lukyvyn esteenä olevien rakenteiden hyvinkin nestyslain kannalta siltä osin kuin sillä on yhty­ rajun purkamisen kautta. Pahaa pelkään, että mäkohtia kansanäänestyksessä esitettävän kysy­ kun tämä visio valkenee, ammattiyhdistysliik­ myksen sanamuotoon." keen kentän vastustus kasvaa. Onhan todellisuus "Kansanäänestyksen kysymyksenasettelu perin erilainen ED-jäsenyystilanteessa, kuin mi­ kytkeytyy, niin kuin edellä on todettu, Suomen hin suomalainen ammattiyhdistysliikkeen kenttä jäsenyydestä ED :n jäsenvaltioiden kanssa neu­ on tähän mennessä tottunut. voteltuun sopimukseen. Jäsenyys merkitsee liit­ Tässä suhteessa jäsenyys merkitsee suomalai­ tymistä ED:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, sen talouden hevoskuurin jatkumista, jonka to­ joka on jaettavissa hinta- ja markkinapolitiik­ sin henkilökohtaisesti uskon tuovan kuitenkin kaan. Neuvoteltu sopimus sisältää mahdollisuu­ parhaat edellytykset mittavien kansantalouden den maatalouden kansallisiin tukitoimenpitei­ ongelmien ratkaisuun ja sen myötä myös suoma­ siin. Sopimus osoittaa ne yleiset puitteet, joiden laisen sosiaaliturvan rakenteiden ylläpitoon ja rajoissa kansallinen tuki on sallittua. Neuvotel­ työllisyyden hoitoon. lussa sopimuksessa ei kuitenkaan ole mainintoja ED-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen punta­ kansallisen tuen markkamääristä. Kansallinen roinnissa olennaisinta olisi nähdä metsä puilta. tuki tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle,jonka Hyöty tulee ennen muuta kansantalouden vah­ suostumus on tukitoimenpiteiden edellytys. vistumisen, tuotannon ja viennin kasvun ja alhai­ Kansallista tukea ei siten voida suorittaa, ennen sen inflaation kautta. Tämä talouden kehitys kuin komission suostumus siihen on saatu." mahdollistaa alhaisen korkotason, valtiontalou­ Samalla tulkintakannalla on ollut myös oi­ den mittavien ongelmien hoidon. Siksi katson­ keuskansleri. Siksi tämän päivän irtiotot tär• kin, että ED-jäsenyyden myötä syntyy maallem­ keimmästä jäsenyyden reunaehdon täyttämises• me sellaisia vahvuuksia, joiden myötä kansanta­ tä vakavalla tavalla vaarantavat pahimmillaan louden ongelmien hoito helpottuu. Olisi kovin Suomen jäsenyyden toteutumisen. Samanlaisia onnetonta maallemme, että ajautuisimme syksyn irtiottoja nähtiin täällä jo viime perjantaina, jol­ myötä ratkaisuun, jossa tärkein kilpailijamme loin demarit olivat joukolla kaatamassa lannoi­ Ruotsi valitsee jäsenyyden ja Suomi jäisi ulko­ teveron alentamista, vaikka sen tulisi olla juuri puolelle. maatalouden kustannusten alentamista, eli toi­ Puheenvuoroilla, joilla tänään on erittäin rat­ mittiin vastoin heidän omankin sopeutumispa­ kaisevalla tavalla niin ed. Paavo Lipposen kuin kettinsa sisältöä. ed. Ben Zyskowiczinkin toimesta asetettu elin­ Suomen kaltaisen pienen kansakunnan tär• tarviketalouden kansallisen sopeutuspaketin si­ kein voimavara on yhtenäisyys,joka on kantanut sältö kyseenalaiseksi ja hyvin selkein sanoin irti­ maatamme läpi vaikeidenkin aikojen. Se on taas sanouduttu sen sitovuudestajopa siltä osin, joka vahvasti koetteilla. Valmistautuminen tähän syntyy Suomen osallistumisesta ED:n yhteiseen suureen ratkaisuun Suomenjäsenyydestä Euroo­ maatalouspolitiikkaan, vaaraunetaan Suomen pan unionissa on osoittanut, miten voimakkai­ ED-jäsenyyden toteutuminen tavalla, jota ehkä den ristiriitojen täyttämä kysymys jäsenyydestä puhujat eivät itse oivaltaneetkaan. on. Onkin sanottava, että tällä asenteella emme Olen kuulunut niihin keskustan edustajiin, tule selviämään unionissa, josta kaikki kansa­ jotka ovat johdonmukaisesti jäsenyyshakemuk• kunnat ovat hakemassa yhteistyön kautta itsel­ sen jättämisestä alkaen työskennelleet niiden leen hyötyä. Sillä foorumilla selviävät vain ne edellytysten luomiseksi, joiden toteutumisen maat, jotka pystyvät vahvaan ja ehjään sisäiseen myötä jäsenyys voisi olla ylipäätään mahdolli­ yhteistyöhön. nen. Siksi elintarviketalouden kansallinen sopeu- On syytä olla hyvin huolestunut niistä puheen- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1767 vuoroista, joita tänäänkin on käytetty ja joissa eri sille kansakunnille on välttämättömyys ja kriise­ väestöryhmät asetetaan vastakkain. Ratkaisu ei jä varten myös henkivakuutus. Siksi neuvottelu­ voi olla vain kaupunkilaisten tai maaseudun tulos ja kotimainen sopeutumispaketti yhdessä asukkaiden ehdoilla tehty. Eivät elintarvikkei­ muodostavatkin sen tuloksen, jolta pohjalta tu­ den tuottaja, niiden jalostaja tai kuluttaja ole eri lee ottaa kantaa jäsenyyteen. leireissä. Puunmyyjän tai paperintekijän edut Vilkaisu menneisyyteen osoittaa, että maata­ ovat nekin yhtenäisiä. Myöskään pohjoista ja louden rakennemuutos on maassamme ollut no­ etelää ei tule asettaa vastakkain. Olemme samas­ peata ja voimakasta. 20 vuotta sitten Suomessa sa veneessä, jonka kaatamisesta kärsivät kaikki. oli 200 000 maidonlähettäjätilaa. Nyt määrä on Tarve elintarviketalouden kotimaisen sopeu­ alle 30 000. Kun viljelijöiden keski-ikä on 53 tumispaketin tekoon syntyi neuvottelutulokses­ vuotta, tiedämme, että rakennemuutos jatkuu ja ta,jonka myötä maatalouden tuottajahinnat las­ sen tulee jatkuakin, mutta hallitulla tavalla. So­ kevat välittömästi jäsenyyden toteutumisen peutuminen on mahdollista tehdä ilman drama­ myötä jopa 40 prosenttia.- Tässä on, ed. Myl­ tiikkaa, jos siihen riittää tahtoa. Väärillä valin­ ler, teille vastaus äskeiseen välihuutoon. -Jos noilla menetämme sen nuoren viljelijäpolven, palkansaajille taijollekin muulle väestöryhmälle jonka kaikissa olosuhteissa tarvitsemme Suo­ koituisi jäsenyydestä yhtä dramaattiset seuraa­ messa omavaraisuuden turvaamiseksi. Täytyy mukset, ehkä tämä sopeutumisen tarve ymmär• tietysti myös maatalousväelle huomauttaa, että rettäisiin paljon paremmin. On tarkoitus ja tavoi­ myöskään ED-jäsenyyden torjuminen maata­ te ja yksiselitteinen pyrkimys, että ED-jäsenyys loudella ei merkitse maatalouden ja maaseudun hyödyttää Suomen kansantaloutta ja sen myötä ongelmien poistaJl!istaja maaseudun tulevaisuu­ ennen muuta palkansaajaväestöä. Kertokaa, ed. den pelastamista. Asken mainitsemani valtionta­ Myller, mikä on toinen väestöryhmä, jonka tu­ louden mittavat ongelmat johtavat joka tapauk­ losta leikataan 40 prosenttia jäsenyyden myötä sessa ratkaisuihin, jotka saattavat olla alan kan­ sen ensimmäisestä päivästä alkaen. Ei sellaista nalta paljon hankalampia kuin ne, mitä jäsenyy• ole. (Ed. Myller: Mikä on puolen miljoona työt• den oloissa tapahtuva kehitys merkitsee. Siksi tömän tulonmenetys?) - Ei jäsenyys ole luonut henkilökohtaisesti kannatan jäsenyyttä nimen­ 500 OOO:ta työtöntä vaan ennen muuta sosialide­ omaisesti tämän kansallisen sopeutumispaketin mokraattien holtiton taloudenpito 80-luvun lo­ myötä. Se luo silloin myös elintarviketaloudelle pulla. parhaat sopeutumisen edellytykset. Kysymys ei ole todellakaan paketissa uusista Maatalousväestö unohtaa usein, että maata­ elintarvikeketjuun jaettavista tukimarkoista louden kannalta ED ei suinkaan ole mikään vie­ vaan tuesta, jolla alan sopeutuminen jäsenyy• ras yhteisö. Koko yhteisön maataloushan perus­ teen tehdään ylipäätään mahdolliseksi. Nämä tuu perheviljelmiin, maista riippuen suhteellisen nk. reunaehdot ja niiden tarve ymmärrettiin hy­ pieniin tilakokoihin ja heikohkoon varuste­ vin laajasti ja paremminkin keväällä 1992, kun tasoon niin koneiden kuin tuotantorakennusten­ jäsenyyttä haettiin, kuin tänä päivänä. Jos Suo­ kin osalta. Maatalous on osa yhteisömaiden vah­ mi olisi ED-neuvotteluissa saanut tavoittele­ vaa maaseutupolitiikkaa, koska monien jäsen• mansa siirtymäajan, kansallista tukea ei olisi maiden elämänmuoto perustuu vanhoihin elin­ tarvittu. keinollisesti vahvoihin ja monipuolisiin kylä yh­ Mitä tulee tuen määrään, haluan vain huo­ teisöihin. Se kuva, joka Euroopasta piirtyy vain mauttaa, että kolme vuotta sitten Holkerin olles­ suurkaupunkeina, on väärä. sa pääministerinä ja Louekosken ollessa valtio­ Olennainen ero Suomen elintarviketalouden varainministerinä maatalouden tuki oli suurem­ rakenteeseen löytyy ED:ssa sen hajautetusta pi kuin olisi ensimmäisenä jäsenyysvuonna, siis luonteesta. Vaikka suuret massatuotteet tuote­ vuonna 1995 tarvittavan kansallisen tuen määrä. taankin keskitetysti suurissa yksiköissä, pieni­ Vuonna 1991 tuki oli suurempi. Sen jälkeen on muotoisen tiloilla ja kylissä tapahtuvan jatkoja­ leikattu yli 4 miljardia markkaa maatalouden lostuksen määrä on suhteessa moninkertainen pääluokasta. Te olette hyväksyneet sen silloin, Suomeen nähden. Suomessakaan kilpailukyky 1991. Miksei se käy nyt tämän mittavan kansalli­ elintarviketaloudessa ei todellakaan löydy suu­ sen ratkaisun hyväksyttämiseksi? ruudesta vaan pienuudesta, kapeiden, hyvin laa­ Jos hyväksymme jäsenyyden ilman sopeutu­ tutietoisten tuotteiden kautta. Siksi suunniteltu misratkaisua, emme pysty Suomessa elintarvike­ tukipaketti LSO:n osalta saakin minun mielestä• talouden omavaraisuuteen, joka kaikille itsenäi- ni mennä. 1768 61. Maanantaina 13.6.1994

Suomessa otetut ensi askeleet tähän suuntaan Vaikka presidentti Ahtisaari antaisi allekirjoitus­ ovat hyvin tervetulleita ja myös osoituksia oma­ valtuudet jollekin virkamieshallitukselle juhan­ ehtoisen uusiutumisen ja selviämisen mahdolli­ nuksen huippukokoukseen Korfulle, hän ei voisi suuksista. Maatilatorit, kasvava jatkojalostus ti­ laskea yhtään mitään uuden ennenaikaisten vaa­ loilla ja suoramyynti ovat lähentäneet tuottajaa lien kautta valittavan eduskunnan varaan. Siksi ja kuluttajaa toisiinsa ja samalla osoittaneet, että hallituksen kaatuminen olisi askel suureen tunte­ suomalaisen elintarviketalouden kilpailukyky on mattomaan, minkä toivoisi varsinkin EU:n kan­ ennen muuta tuotteiden puhtaudessa sekä tuo­ nattajien sosialidemokraattien piirissä ennen tannon ja jatkojalostuksen paikallisuudessa. muuta ymmärtävän. Erittäin suurena ongelmana on vain mainittava Olen laskenut, että SDP:n elintarviketalouden se säädösviidakko,joka asiallisesti estää alan siir­ sopeutumispaketin hinta on noin 2-2,5 miljar­ tymisen holhouksesta yritteliäisyyteen ja uusien dia markkaa halvempi kuin hallituksen laati­ mahdollisuuksien etsimiseen. man. Kannattaako siis riskijäsenyyden toteutta­ Myös maatalouden velkataakka olisi monin mattajäämisestä ottaa 2 miljardin tähden jakaa­ verroin pienempi kuin se tänä päivänä on, ellei taa Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä askel jokaisen sukupolven tulisi lunastaa tilaa itselleen. sittenkin lillukanvarsiin? Sosialidemokraatteja ei Kuinka monta kymmentä miljardia maatalou­ tule päästää tästä ratkaisusta kuin koiraa verä• den taseista on ulosmitattu kaupunkeihin niille, jästä. Teidän on otettava selkeä vastuu jäsenyy• (Ed. Kautto: Rahat ovat menneet samaan suu­ den toteutumisesta niillä reunaehdoilla, joilla se hun!) niille, jotka ovat lähteneet maalta, sisar­ koko Suomelle on mahdollista. osuuksien maksamisessa? On yhdentekevää, Sama vastuun pakoilun ongelma näyttää kos­ ovatko menneet suvuille vai minne, mutta sanon kevan myös kristillistä liittoa. Asetelma, jossa vain, että Vantaan kaupungissakin on rakennet­ alkuillasta ministeri Kankaanniemi esiintyi salis­ tu lukemattomia lähiöitä niillä rahoilla, taloja, sa ainoana hallituksen edustajana, oli lähinnä kiinteistöjä, kesämökkejä, autoja kymmenien koominen. Hallituksen sisällä tulisi puolestaan miljardien markkojen edestä. (Ed. Kautto: Ei tehdä omat johtopäätökset: kiittää ministeri pidä paikkaansa!)-Sopii tutustua hieman tilas­ Kankaanniemeä isänmaan hyväksi tehdystä toihin, ed. Kautto.-Minusta sopii oikein hyvin, työstä ja sanoa näkemiin. Hallituksessa ja oppo­ ettäjatkossa maatalouden ei tarvitsisi lunastaa ja sitiossa ei voi olla yhtä aikaa. Toivonkin, ed. maksaa taseistaan kaupunkeihin ja välillisesti Kallis, että ottaisitte omalla linjallanne johdon tukea myös kaupunkien elämää. Tuolloin maa­ käsiinne liitossanne. talouden selviäruisedellytykset uudessa tilantees­ Rouva puhemies! Tuen hallituksen Euroop­ sa ovat huomattavasti paremmat. Silloin ei tarvi­ pa-politiikkaa, joka johtaa Suomen EU:n jäse• ta niin paljon tukia, maatalouden velka on pie­ neksi tavalla, joka turvaa parhaiten kansalliset nempi, mutta ehkä myös kaupunkilaisväestö etumme ja vahvistaa maamme asemaa itsenäis• ymmärtää paremmin tämän kokonaisuuden. ten läntisten demokratioiden joukossa. On syytä olla myös huolissaan suomalaisesta ilmapiiristä, ennen muuta mediaa, tiedotusväli• neitä, hallitsevasta asenteesta, jolla maaseutua ja Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies sen väestöä tuomitaan ja syyllistetään. Aivan Uosukainen. liian moni nuori on tänä päivänä valmis lyömään hanskansa tiskiin hyvin ahdistuneena tästä maa­ seutukielteisestä ilmapiiristä. Asenne on väärä ja Ed. P a 1 o h e i m o (vastauspuheenvuoro ): kohtuuton aiheuttaen syviä juopiayhteiskunnan Arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ed. M. Lauk­ sisällä. Pääkaupunkikeskeisen valtamedian toi­ kaselta: Jos jollakin on 20 hehtaarin viljatila Suo­ voisikin nykyistä paremmin perehtyvän suoma­ messa, niin kuinka paljon töitä hän tekee keski­ laisen maaseudun todellisuuteen. Arki ja sen on­ määrin vuodessa viljatilansa hoitamisessa? Onko gelmat avautuvat usein iltapäivälehdissä luo­ se työmäärä verrattavissa teollisuuden piirissä duista mielikuvista poikkeavalla tavalla. työskentelevien henkilöiden työmäärään, jotka Rouva puhemies! Epäluottamuslause halli­ ansaitsevat saman kuin tämä 20 hehtaarin viljati­ tukselle tulee merkitsemään vuorenvarmasti ED­ lan omistaja? jäsenyyden siirtymistä. Ennenaikaiset vaalit syk­ syllä tuovat tähän taloon varmasti enemmän Ed. M. Laukkanen (vastauspuheenvuo­ kuin 67 EU:ta vastustavaa kansanedustajaa. ro ): Rouva puhemies! Mielelläni vastaan ed. Pa- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1769 loheimon tekemään kysymykseen. Hän tekee töi• koko hallituksen puolesta, kun käytti vastauspu­ tä varmasti kuukauden verran vuodesta, ja työ• heenvuorojaan. Jos olen väärässä, toivon, että määrä ei ole millään tavoin verrattavissa teolli­ hallituspuolueiden edustajat oikaisevat. suuden työntekijöiden työmäärään vuositasolla. Keskustelu Euroopan unionista on muokkau­ Itse olen ajanut Suomeen erittäin voimakkaasti tunut eräänlaiseksi salakieleksi. Lfa:t, rakenteet, sellaista maatalouspoliittista uudistusta, joka ta­ Emut ja muut sanat ja lyhenteet avautuvat vain kaa maatalouden harjoittamisen päätoimisille asiaan vihkiytyneille. Sama on tilanne ollut mil­ viljelijöille. Minulle on sanottu, että rajanveto on jardien käsittelyssä ED-neuvottelujen tuloksia vaikeata. Ei minusta ole. Sopikaamme niin, että selitettäessä. Toki on selvää, että kaikki alaviit­ maatalouspolitiikan piiriin, näiden tukijärjestel• teetkin on tunnettava, ainakin neuvottelijoiden, mien piiriin, kuuluvat ne viljelijät, jotka a) asuvat kaikissa neuvotteluvaiheissa, mistä ei kylläkään tilalla ja b) saavat pääasiallisen toimeentulon Suomen osalta aina voinut olla aivan varma. maatalouden harjoittamisesta. Minusta on hyvin Kun Euroopan unionista keskustellaan kan­ olennaista se, että tätä rajanvetoa voitaisiin teh­ salaisten kanssa, detaljikeskustelu vie helposti dä ja näin ollen sulkea ulkopuolelle sellaiset hen­ huomion todellisista asioista. Poliitikkojen on kilöt, joille maatalous on enemmän harrastus ja pidettävä huoli siitä, että olemme menossa kohti tulonlisä. kansalaisten Eurooppaa. Haluamme olla osa yh­ Täytyy tietysti (Välihuuto) - ed. von Bell - teistä kulttuuria, arvopiiriä, kuitenkin selkeästi muistaa, että tuottajahintojen raju laskuhan tu­ itsenämme. Tähän päästään parhaiten siten, että lee merkitsemään sitä, että Suomessa tullaanjat­ tuemme aktiivisesti kansalaiskeskustelua. kossa viljasta maksamaan selvästi alle markka ED-ratkaisu on Suomessa päätetty antaa kan­ kilolta, siis huomattavasti enemmän kuin puolet salaisten käsiin neuvoa-antavassa kansanäänes• vähemmän kuin tänä päivänä. Kyllä se on myös tyksessä. On tuntunut todella merkilliseltä se sellainen suonenisku ja rakenteellinen uudistus, venkoilu, jolla kansanäänestystä on haluttu mi­ joka panee harrasteviljelijät hyvin vakavalla ta­ tätöidä jo etukäteen. Olkoonkin, että kyseessä on valla harkitsemaan. Olisin viljan viljelyn kannal­ neuvoa-antava äänestys, on sen tuloksen sidotta­ ta valmis siirtymään myös jonkinlaiseen kiintiö• va eduskuntaa. Ellei näin olisi, ei olisi myöskään järjestelmään samalla tavalla kuin maidon puo­ syytä järjestää asiasta kansanäänestystä. Mitä lella. Mutta lähtökohta on selvä, ed. Paloheimo, enemmän vähätellään tuloksen sitovuutta, sitä tältä osin rakenneuudistusta tulee tehdä ja viedä vähemmän ruotivoidaan kansalaisia äänestä• sitä yhä enemmän siihen suuntaan, että maata­ mään. Jos haluamme kehittyä demokraattisena loutta harjoittavat päätoimiset maatilat ja viljeli­ valtiona, on kaikenlainen väyrystely jätettävä jät. kiireen vilkkaa taakse historian roskatynnyrei­ hin. Ed. M y 11 e r : Arvoisa puhemies! Jos keskus­ Suomalaisen ED-keskustelun onnettomin tassa laajemminkin viriää tällainen kanta, jota luku on kuitenkin hallituksen kyvyttömyys edes ed. M. Laukkanen vastauspuheenvuorossaan itselleen selvittää sitä, ovatko sen itsensä asetta­ kertoi itse tavoittelevansa, niin varmasti myös mat neuvottelutavoitteet ja saavutettu neuvotte­ sosialidemokraattien kanssa löytyy huomatta­ lutulos hyväksyttävissä edes hallituksen pöydän vasti parempi yhteistyö maatalouspolitiikassa ympärillä. kuin tähän saakka. Nimittäin monille palkka­ Kristillisen liiton riippuminen hallituksessa on työntekijöille on ollut todella vaikea ymmärtää jo saanut koomillisia piirteitä. (Ed. Kallis: Millä sitä, että pienellä työpanoksella ja suurilla val­ lailla?) Kristillisten ministeriä tarvitaan päämi• tion tuilla saa saman tulotason kuin koko vuoden nisterin valtataktisiin kuvioihin. On tietenkin työssä ollessa. kristillisten oma asia, jos antavat käyttää itseään Siitäkin olen ed. M. Laukkasen kanssa samaa pelinappulana hallituspuolueiden sisäisessä kä• mieltä, että tämä ilta on ollut hallituksen kannal­ denväännössä. ta katastrofaalinen. Täällä ei ole ollut hallituksen Keskustapuolueella on pääministeri, ulkomi­ ministereitä. Maatalousministeri Pesälä oli alku­ nisteri ja MTK, jotka kaikki ovat keskeisesti ol­ illasta. Hänen lisäkseen ei ole ollut juuri muita leet neuvottelemassa ED-tuloksen. Siitä, hyväk• ministereitä kuin ministeri Kankaanniemi, ja ole­ syvätkö he sen, ei ole tietoa. Pääministerin sana­ tan, että edelleenkään hallitus ei ole siirtynyt mi­ valinnoista hallituksen vastauspuheenvuorossa nisteri Kankaanniemen linjoille eli ministeri saattoi saada sen käsityksen, että hyväksyi, niin Kankaanniemi ei todennäköisesti vastannut paljon hyviä puolia hän löysi jäsenyydestä. 1770 61. Maanantaina 13.6.1994

Hallitukselle ja erityisesti sen keskustataisille tioneuvoston periaatepäätöksessä kansallisesta ministereille näyttää olevan vain ylivoimaisen tukipaketista sanotaan, että loppuosa tuesta vaikeaa antaa suora ja rehellinen vastaus kysy­ käytetään "yleisiin ympäristönhoitoon liittyvin mykseen, liittyäkö vai ei. Takaporttia pidetään ehdoin koko maassa maksettavaan maa- ja puu­ auki ja selityksiä muutellaan ainakin tulevaan tarhatalouden hehtaariperusteiseen ympäristö• viikonvaihteeseen saakka. tukeen". Mitähän tämä merkitsee? Hyvin yleises­ Hallituksen piiristä on tullut vain yksi viesti ti sen on tulkittu tarkoittavan tulotukea niille kansalaiskeskusteluun. Se on ollut maatalouden viljelijöille, jotka eivät yllä muiden tukilähteiden aseman varmistaminen kaikissa tilanteissa sa­ piiriin. EU:n on kuitenkin hyväksyttävä ohjel­ manlaisena kuin se on ollut tähänkin saakka. mat ennen kuin maatalouden ympäristötukea Välttämätöntä rakennemuutosta halutaan siir­ aletaan maksaa. tää vähintään viidellä vuodella. Tämä maatalou­ Mielestäni ympäristötuki onkin ohjattava ti­ den pakastaminen maksaa suomalaisille veron­ lakohtaisten suunnitelmien perusteella sellaisille maksajille vähintään 5 miljardia nykyistä enem­ tuottajille, jotka sitoutuvat todella ympäristöä män. Yksityisiä viljelijöitä on turha syyllistää. säästäviin tuotantomenetelmiin. Tässä on myös Useimmiten he ovat yhtä vähän syyllisiä tilantee­ suuri mahdollisuutemme. Euroopassa kuluttajat seensa kuin puoli miljoonaa työtöntä omaansa. alkavat yhä enemmän kiinnostua siitä, mitä pis­ Viimeistään nyt olisi kuitenkin aika myös tävät suuhunsa. Meillä on kaikki mahdollisuudet EU:n tukipolitiikan ja kansallisen tuen avulla kaapata EU:n elintarvikemarkkinoilta pieni sii­ etsiä suuntaviivat kestävään maaseutupolitiik­ vu puhtailla tuotteillamme. Tiloja tulee myös ke­ kaan. Maaseudulla voi tehdä muutakin kuin har­ hittää jalostamaan omaa ja naapurin tuotantoa. joittaa perinteisiä maatalouden ammatteja. Ra­ Miksi meillekin tuodaan juures- ja kasvismehut, kennemuutosta tapahtuu koko yhteiskunnassa. puhumattakaan yrteistä, Keski-Euroopan aina­ Maataloudenjättäminen muutoksen ulkopuolel­ kin meitä likaisemmilta alueilta? Haluan tällä le on karhunpalvelus myös maatalouselinkeinol­ kaikella vain sanoa sen, että jos maatalouden le itselleen, kuten nyt on jo karvaasti nähty, kun ympäristötuki todella ohjattaisiin oikeaan osoit­ tarvittavia päätöksiä ei ole vuosia sitten tehty. teeseen, merkitsisi se maaseudun elinvoiman kas­ Maatalouden ympäristötuki on se instrument­ vua, ei ehtymistä. ti, jolla päästäisiin sekä taloudellisesti että ympä• Ekaturismilla tulee olemaan myös yhä suu­ ristön kannalta kestävään maaseudun kehittämi• rempi kysyntä. Suomen on pidettävä huoli siitä, seen, jos tätä tukea käytettäisiin niin kuin on että ranta-alueitamme säilyy yleisessä retkeily­ tarkoitettu. Suomelle on varattu neuvottelutu­ käytössä myös tulevaisuudessa. Tätä varten tar­ loksen mukaan ympäristötukea 1,7 miljardia vitsemme rantojen rakentamista ohjaavan ranta­ markkaa, josta puolet on tultava Suomen omasta lain. budjetista. EU:n asetuksen mukaan tukea mak­ EU:n direktiivit patistavat meitä myös suoje­ setaan viljelijöille, jotka sitoutuvat supistamaan lemaan nykyistä suuremman osan luontoamme. olennaisesti lannoitteiden ja/tai kasvinsuojeluai­ Luonnonsuojelualueiden perustamiseen, eliö- ja neiden käyttöä tai pitäytymään jo tekemissään kasvilajien suojelemiseen tarvitsemme nykyistä supistuksissa, ottamaan käyttöön tai jatkamaan monipuolisemman keino valikoiman. Kyse on lä• luonnonmukaisen maataloustuotannon mene­ hinnä siitä, mitä suojelu maksaa. Missään muus­ telmiä, muuttamaan viljellyn maan laajaperäi• sa Euroopan maassa suojelulla ei rahasteta niin seksi laitumeksi, käyttämään ympäristön ja kuin Suomessa. luonnonvarojen suojelun sekä maaseudun ja Kansallisessa lainsäädännössä on myös var­ maaseutumaiseman ylläpitämisen kanssa yh­ mistettava se, että käytettyä ydinpolttoainetta ei teensopivia maatalouden tuotantomenetelmiä, Suomen rajojen yli voida tuoda. Tämä on ollut kesannoimaan maatalousmaan vähintään 20 täällä muissakin puheenvuoroissa esillä. vuodeksi ottaen huomioon sen käytön ympäris• Arvoisa puhemies! Valtakunnan reuna­ tötarkoituksiin sekä hoitamaan maata virkistys­ alueen, esimerkiksi nyt ajattelen Pohjois-Karja­ käyttöä ja vapaa-ajantoimintoja varten. laa, kannalta tarkasteltuna EU-jäsenyydessä on Hallitus on jo kertonut meille, että ympäristö• sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. On selvää, tuesta kohtuullinen osa, siis hallituksen mielestä että markkinaintegraatio keskittää tuotantoa kohtuullinen osa, noin 350 miljoonaa markkaa vauraammille alueille ja sinne, missä on kulutta­ käytetään selkeästi ympäristöperusteisiin tukiin jia ja ostokykyä. Tämä näkökulma on tietysti kuten tuotantomenetelmien muuttamiseen. Vai- ongelmallinen koko Suomen kannalta, olemme- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1771 han Euroopan mittakaavassa reuna-alue. Mutta että kansalaiset useissa Euroopan maissa antoi­ sellaisella alueella kuin Pohjois-Karjala, joka on vat näille näkemyksille tukensa, saivathan sosia­ Venäjän raja-aluetta, on myös tätä kautta sellai­ listit suurimman edustajamäärän parlamenttiin. sia mahdollisuuksia, mitä välttämättä kaikilla Työllisyysohjelman lisäksi Euroopan laajuisesti muilla raja-alueilla ei tässä tilanteessa ole. on voitava vaikuttaa sosiaaliturvan kehittämi• Rakennetukien avulla tuotantorakennetta ja seen kaikkia kansalaisia koskevaksi. mm. koulutustasoa voidaan kehittää. Tämä on Pohjoismaisella hyvinvointiyhteiskunnalla on nähtävä vastapainona integraation keskittävälle kysyntää Euroopassa. Palveluihin perustuva hy­ voimalle. Maakunnat ja alueet joutuvat EU:ssa vinvointiyhteiskunta takaa myös naisille mah­ uuteen toimintakulttuuriin. Oma-aloitteisuutta dollisuuden osallistua niin työ- kuin yhteiskunta­ on lisättävä. Tarjottuja mahdollisuuksia on käy• elämään. Suomessa hyvinvointiyhteiskunnan ro­ tettävä aktiivisesti hyväksi kehittämällä toimivia muttajana on kunnostautunut nykyinen porvari­ ohjelmia. Pohjois-Karjalan luonnollinen rooli hallitus. Se, miten sosiaaliset etumme ja raken­ olisi kehittyä Suomen ja Venäjän uudistuvien teet säilyvät, riippuu tulevasta taloudellisesta taloussuhteiden käytännön asiantuntijaksi. kantokyvystämme ja poliittisesta tahdosta. Po­ Valtakunnan mittakaavassa yhteistyösuhtei• liittinen tahto määrätään kansallisissa vaaleissa, den kehittämisen yhtenä pullonkaulana on pidet­ ja taloudellinen kantokykymme määräytyy sen ty hajanaista hallinto- ja tukiviidakkoa. Esimer­ mukaan, kuinka pärjäämme omilla tuotteillam­ kiksi Pohjois-Karjalasta löytyy sellaista ammat­ me ja palveluillamme markkinoilla. titaitoa mm. Joensuun yliopistosta, Pohjois-Kar­ Arvoisa puhemies! Leimaa-antavaa tällekin jalan liitosta, Kauppakamarista, monista muista ED-keskustelulle on ollut se, että vastustajat organisaatioista, joka voisi verkostoitua muualla maalaavat eteemme helvetin kauhut. Puolesta­ maassa toimivien järjestöjen ja organisaatioiden puhujat näkevät paremmin ratkaisun eri puolet. kanssa. Tämä osaaminen yhdistämällä olisi mah­ Käsitykseni on, että EU:ssa ei ole sen enempää dollista luoda valtakunnallinen osaamiskeskus, kysymys taivaasta kuin helvetistäkään. Kansa­ jonka tehtävänä olisi toimia tietopankkina ja laiskeskustelulle olisi eduksi, jos eduskunnankin kouluttajana niin niille suomalaisille yrittäjille keskustelu olisi pääasiassa tosiasioihin perustu­ kuin muualta EU-alueeltaja mm. Japanista tule­ vaa ja suuria tunnelatauksia välttävää. Hallitus ville yrityksille, jotka haluavat jalansijaa kasva­ voisi omalta osaltaan myös tehdä palveluksen viita Venäjän markkinoilta. Tämä ns. gateway­ kansalaiskeskustelulle ilmoittamalla, hyväksyy• asema helpottuu, jos olemme EU:n jäseniä. kö se itse neuvottelemansa jäsenyysehdot, ja luo­ On muistettava, että EU ei ole kuitenkaan malla keskiviikon äänestyksestä aidon mahdolli­ vain kauppapolitiikkaa. Euroopan hiili- ja te­ suuden kaikille kansanedustajille ilman taktista räsunionista alkaen tavoitteena on ollut myös peliä tuoda oman näkemyksensä esille niin neu­ pysyvän rauhantilan aikaansaaminen Euroop­ vottelutuloksesta kuin kansallisesta paketista­ paan. Ajatus on, että mitä enemmän siteitä, niin kin. kaupallisia kuin kulttuurisiakin eri kansakuntien välillä on, sitä vähemmän todennäköisiä ovat Ed. S a a s t a m o i n e n (vastauspuheenvuo­ sotien kaltaiset tuhoavat konfliktit. ro): Rouva puhemies! Kuulin työhuoneeseeni, Kun katsomme nykyistä Eurooppaa, niin en­ kun siellä työskentelin, ed. Myllerin ihmettelyn tistä itää kuin länttäkin, yksi yhteinen uhka on siitä, ovatko kaikki hallituksen ministerit nyt kuitenkin näkyvissä. Se on erilaisuuden sietämi• ministeri Kankaanniemen kannalla, kun muita sen vaikeus. Erilaisia ääriryhmiä syntyy. Työttö• ministereitä ei paikalla ole näkynyt. Ajattelin, myys ja toimettomuus synnyttävät kaunaa eri kun ed. Myller sanoi, että hän odottaisi hallitus­ ihmisryhmien välille. Demokratiaa ja ihmis­ puolueen kansanedustajan vastausta, että tulen oikeuksia kunnioittava yhteisö on paras tae sille, varalta tänne, kun en tiennyt, keitä salissa on. että ääriryhmien vaikutus ei saa jalansijaa. Mut­ Rouva puhemies! Olen samaa mieltä kuin ed. ta on muistettava, että ei auta, jos korjaamme M. Laukkanen aikaisemmassa puheenvuoros­ vain seurauksia, on puututtava myös syihin. saan, että oli suorastaan surkuhupaisaa, että Sosialidemokraatit vaativat, että EU:n on täällä oli paikalla ainoastaan ministeri Kankaan­ puututtava koko maanosaa kalvavaan työttö• niemi, joka on tätä EU-asiaa vastaan. Ihmettelen myyteen. Tulevan Rahaliiton kriteereihin on yleensä sitä, että kun kansanedustajien puhemie­ välttämättä saatava työllisyyttä tukevat ehdot. hestä lähtien on oltava paikalla näissä istunnois­ Viikonlopun eurovaalien jälkeen näyttää siltä, sa, kun päätetään, että puhutaan kello 2:een asti, 1772 61. Maanantaina 13.6.1994 niin kyllä olisi syytä ministereidenkin jonkinlai­ neet menneitä ja toivottavasti eivät unohdakaan. nen päivystyslista edes järjestää. Toivottavasti se unohtaminen ei tapahdu kelle­ Haluaisin vielä ed. Myllerin puheenvuoron kään meille, jotta jossain vaiheessa voisimme johdosta todeta seuraavaa: Ed. Myller sanoi, että oppia myös kokemuksen kautta. ED-kysymyksessä on sekä myönteisiä että kiel­ Täytyy muistuttaa siitä, että kun edellinen hal­ teisiä puolia. En muista tarkkaan tuota sana­ litus oli !opettamassa työtään eduskuntavaalei­ muotoa, mutta se on totta. ED-kysymys ei mil­ hin, silloin tehtiin ensimmäinen ns. juustohöylä• lään muotoa ole pelkkä myönteinen asia niille­ Jeikkausbudjetti. Silloin tähdättiin nimenomaan kään, jotka ovat sen kannalla, mutta siitä huoli­ siihen, että karsitaan, mutta samalla lisätään in­ matta myönteiset asiat ja myönteiset puolet ovat vestointeihin rahaa. Senjälkeen kun tämä porva­ ainakin minun mielestäni selvästi kielteisiä mer­ rihallitus tuli vaalien jälkeen, näitä investointeja kittävämpiä. leikattiin. Jos me olisimme lähteneet siinä vai­ heessa elvytyksen tielle, ei kenties, eikä olisikaan, Ed. A i t t on i e m i (vastauspuheenvuoro): jouduttu näin kovaan työttömyyteen eikä myös• Rouva puhemies! Minä uskon, että ed. Myllerin kään tällaisen velkataakan puristukseen, jossa puhe on Pohjois-Karjalan lehdessä ylihuomen­ nyt olemme. na: "Kovasanaisessa puheenvuorossaan ed. Myl­ Sitten sanoitte, että sosialidemokraatit eivät ler lausui muun muassa jne." missään tilanteessa olisi tulleet hallitukseen. Mi­ Minä ihan muutamia kohtia kommentoin. nun mielestäni parlamentaariseen demokratiaan Ensinnäkin hän puhui porvarihallituksen onnet­ kuuluu se, että jos kansalaiset eivät anna tukea, tomuuksista. Porvarihallitus on epätoivoisesti silloin ei pidä myöskään tupata. Hallitukset yrittänyt korjata sen, mitä sosialidemokraattien muodostetaan niistä puolueista,jotka voivat kes­ ja kokoomuksen hallitus aiheutti nimenomaan kenään sopia hallitusohjelmasta ja joille kansa­ sosialidemokraattisen valtiovarainministerin laiset antavat luottamuksen. touhuilujen ansiosta vuosina 87-90. Tämä halli­ tus on pelastanut tämän maan kuilun reunalta, Ed. T a i n a : Arvoisa puhemies! Myös minä missä se oli erityisesti vuonna 93 helmikuussa, olen pettynyt siihen, että hallituksen ministerit jolloin tilanne oli todella kaoottinen. Minua är• eivät ole olleet täällä paikalla puolustamassa hal­ syttää, koska politiikassakin pitäisi pysyäjossain lituksen kantoja. He ehkä arvioivat tämän tilan­ määrin totuudessa, kun sosialidemokraatit teen väärin. Tässä keskustelussa olisi ollut mah­ unohtavat kaikki menneet. Te tiesitte vuonna 91, dollisuus perustella epäröivillekin kansanedusta­ missäjamassa taloudellinen tilanne oli, ja vaikka jille sitä, mistä syystä ED-jäsenyys on merkittävä teille olisi annettu kaikki ministerin paikat, niin ja myönteinen asia. te ette siitä huolimatta olisi tullut hallitukseen. Arvoisa puhemies! Satavuotias nainen totesi Siitä huolimatta te puhutte kuin Euroopan omis­ lehtihaastattelussa äänestävänsä naista presiden­ tajat ja olette puhuneet täällä kolme ja puoli tiksi, koska naisen valinta aloittaisi Suomessa vuotta. uuden aikakauden. Poliittisten päättäjien olisi Mitä tulee eurotyöllisyyteen, Eurooppa on otettava oppia satavuotiaan näkemyksestä. Sa­ taantuva, honkiintuva alue, niin kuin Pasi Ruta­ malla tavalla on meidän pystyttävä arvioimaan nen, Oecd-suurlähettiläämme, on sanonut. Se on ED-jäsenyyden merkitystä Suomen kannalta. taantuva, honkiintuva alue, joka on tavaraa Kansakuntien on katsottava eteenpäin ja pystyt­ täynnä niin kuin Suomikin. Euroopan unionista tävä kehittämään yhteiskuntia, ja aina on katsot­ ei tule Suomen työllisyyttä auttava kohde. Se on tava tulevaisuuteen. Myös ED-ratkaisussa on aivan selvä asia eikä mistään Emu-järjestelmäs• arvioitava päätöstä tulevaisuuden, ei menneisyy­ tä. den, näkökulmasta. Mitä tulee sitten harrasteviljelyyn, minä olen Me tämän päivän päättäjät voimme antaa ar­ ollut tässä salissa erityisesti ja aikanaan SMP on voa niille ratkaisuille, joita suurissa kysymyksis­ ollut näitä harrasteviljelijöitä siirtämässä sivuun. sä on Suomessa menneinä vuosikymmeninä teh­ Sosialidemokraatit eivät ole koskaan meidän eh­ ty. Nyt, kun me itse olemme ratkaisijan roolissa, dotuksiimme silloin osallistuneet, mutta tulipa­ on meidän kyettävä vastuumme kantamaan. Tä• han nyt tietysti sitten tässä sanottua sekin asia. män päivän keskustelun sävy ja sisältö pistävät epäilemään, kykenemmekö me siihen. Ed. M y 11 e r (vastauspuheenvuoro ): Arvoisa On masentavaa huomata, että politiikassa puhemies! Sosialidemokraatit eivät ole unohta- omat kunnianhimoiset valtapyrkimykset, puo- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1773 luetaktikointi ja ryhmäkuntainen taloudellisten sen ja poliittisen tason. Tässä tilanteessa ei pitäisi etujen haaliminen menevät maan edun edelle. olla kenellekään epäselvää, missä joukossa Suo­ Ryhmäpuheenvuoroja kuunnellessani tuli mie­ mi on. Kuulumme taloudellisesti ja poliittisesti leen kysymys, äänestämmekö me ED-jäsenyy• Länsi-Eurooppaan. Seuraavina yhteistyöhön destä ja merkittävästä Suomen tulevaisuuteen mukaan ovat tulossa entiset sosialistiset maat. vaikuttavasta ratkaisusta vai riittävätkö kansan­ Itävallanjäsenyyden arvioidaan edistävän en­ edustajien kantti ja käsityskyky vain ensi vuoden tisten sosialististen maiden integroitumista. Oma budjettiin tai seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. tehtävänsä voisi olla Suomellakin naapurimaam­ Eikö vihdoinkin olisi annettava myös kansalai­ me Venäjän ja Baltian maiden suhteen. sille oikea kuva siitä, että enemmistö kansan­ ED-jäsenyyden vastustajat kannattavat Eta­ edustajista, talouselämä, ammattiyhdistysliike ja sopimusta. Mielestäni Eta-sopimuksella on monet muut merkittävät yhteiskunnalliset tahot merkitystä lähinnä askeleena EU:n jäsenyyteen. ovat arvioineet ED-jäsenyyden olevan Suomen Olemme voineet jo todeta täällä eduskunnassa edun mukaista? sen, että emme voi vaikuttaa EU:ssa tehtäviin Vain kokoomus ja sosialidemokraatit ovat sel­ ratkaisuihin mutta käytännössä olemme niiden keästi ilmoittaneet kantansa. Eivätkö muut po­ vaikutuspiirissä. ED-jäsenyyden oleellinen mer­ liittiset puolueet todellakaan kykene ottamaan kitys Etaan verrattuna on siinä, että voimme kantaa asiaan, joka mitä suurimmassa määrin olla tekemässä niitä ratkaisuja, jotka meihin kuuluu puolueille, joiden pitäisi olla yhteiskun­ joka tapauksessa vaikuttavat. Luulisin, että ai­ nan kehityksen suunnannäyttäjiä? Venkoilemal­ nakin suuren valiokunnan jäsenille on konkreti­ la päätöksenteon vaikeuden kanssa aiheutetaan soitunut tämä ero hyvin viimeisissä kokouksis­ yhä enemmän hämminkiä kansalaisissa, joiden sa. pitäisi huomattavasti vähäisemmin tiedoin, kuin Arvoisa puhemies! Parasta puolustus- ja tur­ meillä on, pystyä ratkaisemaan oma kantansa. vallisuuspolitiikkaa ei ole se, minkälaisiin sotilas­ Tavallinen kadunmies tai -nainen ei ehkä tule liittoihin mennään tai mitä rauhan aikana sovi­ ajatelleeksi, miten suuren murroksen kourissa taan. Kriisissä kuitenkin arvioidaan kaikki uu­ Eurooppa on viimeiset vuodet ollut. Murros on delleen. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on krii­ verrattavissa toisen maailmansodan aiheutta­ sien syntymisen estäminen. Siihen on paras keino maan uusjakoon. Tässä tilanteessa on Suomen valtioiden ja kansojen tiivis yhteistyö poliittisella asema muuttunut oleellisesti. Emme enää ole ja taloudellisella tasolla. Unelmaa yhteisestä rau­ kahden poliittisen blokin välissä vakuuttelemas­ hallisesta Euroopasta ei kannata haudata. Sekä sa puolueettomuuttamme. Olemme yksi valtio EU-maiden että sen ulkopuolella olevien entisten Euroopassa pohtimassa itsenäisesti sitä, mihin sosialististen maiden yhteinen turvallisuuspoliit­ joukkoon tässä tilanteessa kuulumme. Teemme tinen etu on se, että maat sekä taloudellisesti että itsenäisen ratkaisun riippumattomana aikaisem­ poliittisesti lähestyvät toisiaan. masta roolistamme. Mielestäni vasta nyt olemme ED-keskustelussa on sosiaalipolitiikka yhtenä todella itsenäistyneet. aseena jäsenyyttä vastaan. Tänäänkin sen olem­ Täällä ovat menneisyyden miehet haikailleet me täällä moneen kertaan kuulleet. EU-maat puolueettomuuden perään, ikään kuin eläisimme päättävät itsenäisesti sosiaalipolitiikastaan. So­ samassa tilanteessa kuin kymmenen vuotta sit­ siaaliturvajärjestelmät myös käytännössä eroa­ ten. Koettakaa nyt, hyvät herrat, ed. Väyrynen ja vat toisistaan toisin kuin Pohjoismaissa, joissa vasemmisto, tunnustaa muutos ympärillänne! sosiaaliturvaa on kehitetty yhteisin sopimuksin On turha haikailla vanhojen hyvien aikojen pe­ samaan suuntaan. rään, jolloin Neuvostoliitto oli valtanne pönkit• Euroopan unionissa käydään vilkasta keskus­ täjä. Elämme aikaa, jolloin poliittinen kahtiaja­ telua ns. Vihreän kirjan yhteydessä siitä, miten ko on muuttunut taloudelliseksi eroksi eri mait­ yhteisiä sosiaalisia ongelmia voitaisiin helpottaa. ten kesken. Erottavana tekijänä on myös demo­ !kääntyvän väestön palvelutarpeet, valtava nuo­ kraattisen järjestelmän kehittymisaste, eikä vas­ risotyöttömyys, köyhyys, naisten vaikutusvallan takkainasettelua kommunistisen diktatuurin ja lisääminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa demokratian välillä enää ole. Tässä välimaastos• ovat koko Euroopalle yhteisiä asioita. EU:ssa sahan me yritimme oman etumme nimissä va­ käytännön keskustelun tavoitteena on löytää kuutella puolueettomuuttamme. Nyt entiset so­ yhdessä keinoja ongelmien poistamiseen. Tähän sialistiset maat, Venäjä mukaan lukien, ovat aset­ keskusteluun on Suomellakin omat ongelmansa taneet tavoitteekseen muun Euroopan taloudelli- vietäväksi, ja varmasti me myös tarvitsemme rat- 1774 61. Maanantaina 13.6.1994 kaisumalleja muilta. Kaikki hyvä ei ole keksitty kanta ED:hun liittymiseen. Nämä on kytketty täällä Suomessa. poliittisesti toisiinsa mielestäni perusteettomasti. Kuriositeettina mainittakoon, että yhtenä Mielestäni näihin kahteen kysymykseen pitää pohdinnan aiheena Vihreässä kirjassa on ollut voida ottaa kantaa toisistaan riippumattomina. paluu maaseudulle, joten meilläkin käytävä maa­ Näin aion myös tehdä. talouspoliittinen keskustelu voidaan nähdä so­ Ensinnäkin joitakin mielipiteitäni hallituksen siaalipolitiikan näkökulmasta. Kysymys on siitä, luottamuksesta. onko tulevaisuudessa työtä kaikille vai onko löy• Kun ministeri Salolainen ilmoitti erostaan dettävä kokonaan uusia tulon- ja työnjakoon puoluejohtajan toimesta viikko sitten, kiihtyivät liittyviä ratkaisuja. Tässäkin suhteessa on kyse spekulaatiot hallituksen kaatumisesta ja uusista suuresta murroksesta, jossa Suomeakin heiluttaa vaaleista syyskuun puolivälissä. Puheet, joissa koko Euroopan tilanne. tämän mahdollisuuden tuomia etuja ja haittoja Arvoisa puhemies! Naiset on ED-jäsenyyskes• punnittiin, liittyivät lähinnä poliittiseen voit­ kustelussa, niin kuin usein muutenkin, asetettu toon, siihen kuka tästä operaatiosta hyötyisi ja erityisryhmäksi, ikään kuin ED-ratkaisulla olisi kenelle siitä olisi haittaa. Puhuttiin hyvin paljon miesten ja naisten kannalta erilainen vaikutus. siitä, miten eri puolueiden kannatukset mahtaisi­ Julkisen sektorin alasajolla peloteliaan unohtaen vat asettua syksyllä tai keväällä 1995, muutamaa se, ettei palveluja pystytä turvaamaan maassa, kuukautta myöhemmin pidettävissä normaaleis­ jossa talous ei ole kunnossa. Talouselämämme ja sa vaaleissa. työmarkkinajärjestömme ovat arvioineet, että Kuulin erittäin vähän kannanottoja siihen, ED :n jäsenenä Suomen talous selviää paremmin onko maalle etu vai haitta, että hallitus kaatuisi, kuin sen ulkopuolella. Terve ja menestyvä talous syntyisi uudet vaalit syyskuussa, samanaikaisesti on myös palvelujen edellytys. Lisäksi Suomen kun budjettia tehdään ja kun kansanäänestystä tulonjaosta päätetään Suomessa eikä ED:ssa. lokakuun puolivälissä ED-kysymyksestä valmis­ Siinäkin valossa on pelottelu naisen aseman tellaan, ja myöskin siitä, miten uusi eduskunta muutoksilla tuulesta temmattua. tulisi ED-kysymykseen suhtautumaan, minkä• Mitä tulee naisten mahdollisuuksiin vaikuttaa lainen olisi uuden eduskunnan asiantuntemus ED:ssa, on suomalaisten naisten otettava haaste ED-kysymyksissä, kun se ei muilta kuin niiltä vastaan. Meillä suomalaisilla naisilla ei ole mi­ osin, kuin siihen kuuluisi vanhoja entisiä kansan­ tään syytä vetäytyä pois maanosamme kehittä• edustajia, olisi käynyt läpi sitä keskustelua, jonka misestä. Voimme osallistua eurooppalaiseen kes­ olemme käyneet täällä viime vuosien aikana. kusteluun naisten vaikutusvallan lisäämisestä. Ongelma on nähdäkseni mitä suurimmassa mää• Meillä on myös annettavana esimerkki siitä, mi­ rin asiantuntemus, joka on ongelmana myös ten talous, sosiaaliturva ja palvelut kulkevat käsi kansanäänestyksessä. Palaan siihen vähän ajan kädessä. Juuri sitähän ED:kin sosiaalipoliittises­ kuluttua. sa keskustelussaan korostaa. Kun ajatellaan tilannetta, mikä mahdollisesti Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tode­ syntyisi, ulkomaiden reaktiota siihen, Suomen ta sen, että mielestäni ED-jäsenyyskysymys on erittäin syvää taloudellista kriisiä, jonka päälle niin merkittävä asia, ettei sitä ratkaista poliittisia tulisi tällainen poliittinen kriisi, minusta on erit­ pelinappuloita siirtelemällä. Vakavasti on arvioi­ täin vaikea väittää, että maan edun mukaista tava sitä, onko Suomen etujen mukaista pitkällä olisi lisätä nykyistä sotkua kaatamalla hallitus ja tähtäyksellä olla ED:ssa vai sen ulkopuolella. aiheuttamaila syyskuussa uusien eduskuntavaa­ Poliittisten päättäjien on tämä arvio pystyttävä lien järjestäminen. tekemään ennen kansanäänestystä ja se on myös Olen useita kertoja aikaisemmin tämän vaali­ julkisesti kansalaisille pystyttävä ilmaisemaan. kauden aikana äänestänyt hallituksen epäluotta• Itse olen vahvasti ED-jäsenyyden kannalla enkä muksen puolesta siitä syystä, että tämä hallitus näe tässä tilanteessa mitään järkeä hallituksen on mielestäni hoitanut asiansa huonosti ja olisi kaatamisessa. ansainnut eron useita kertoja tämän vaalikauden aikana. En vieläkään ole sitä mieltä, että hallitus Ed. P a l o h e i m o : Arvoisa puhemies! Ar­ olisi hoitanut asioitaan hyvin. Mutta mielestäni voisa seuraava puhuja! Arvoisa sitä seuraava hallitusta ei pidä erottaa siitä syystä, että ollaan puhuja! Arvoisat kaksi aidosti kiinnostunutta kostonhimoisia ja halutaan rangaista sitä, vaan kollegaani! Tässä keskustelussa kaksi asiaa liit­ hallitus pitää erottaa silloin,jos katsotaan, että se tyy toisiinsa. Ne ovat hallituksen luottamus ja on maan eduksi. Minusta on tällä hetkellä erit- Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1775 täin kyseenalaista, olisiko hallituksen kaatumi­ kuluessa, mikäli maanomistus muuttuu yleiseu­ nen ja uudet vaalit syksyllä, kaikkien näiden rooppalaiseksi kaikissa maissa, Suomi voidaan muiden tapahtumien päälle, maan edun mukais­ vallata ostamalla ja ilmeisesti tullaan myös val­ ta vai ei, kun otetaan huomioon valtion nauttima taamaan. Suomesta tullaan valtaamaan kaikkein luottamus erityisesti rajojen ulkopuolella. kauneimmat paikat, mikäli emme saa kuntoon Sitten joitakin mielipiteitä kansanäänestyk• rantalakia, joka näyttäisi olevan nyt viimeinen sestä. oljenkorsi suomalaisen maiseman pelastamisek­ Vaikka nyt on päädytty siihen, että eduskunta si. päättää liittymisestä kahden kolmasosan enem­ Tällä perusteella ja yksinomaan tällä perus­ mistöllä, jotkut ovat esittäneet mielipiteitä, että teella äänestin Eta-sopimuksen yhteydessä sopi­ jos kansanäänestyksessä pienikin enemmistö, sa­ musta vastaan. Ehkä kollegat muistavat, että nokaamme vaikkapa 52 prosentin enemmistö kävimme täällä hyvin pitkän viivytyskeskuste­ 48:aa prosenttia vastaan, ottaa jonkun kannan, lunkin eräänlaisena demonstraationa siitä, miten niin sen jälkeen eduskunnan pitäisi seurata tätä tärkeänä tuota asiaa pidimme. Siitä huolimatta, kantaa orjallisesti. että äänestin silloin vastaan, olen harkinnut uu­ Olen tästä eri mieltä. Mielestäni asia on niin, destaan ED-kysymystä, mutta en ole tehnyt siitä että kahden kolmasosan enemmistöä edellyte­ vielä mitään päätöstä, koska välttämättömästi ei täänjuuri siitä syystä, että liittyminen EU:hun on päätöstä vielä tarvitse edes tehdäkään. Mielestä• aivan perustavaa laatua oleva ratkaisu suomalai­ ni tässä kysymyksessä ehdoton jyrkkyys on tie­ sille. Samalla tavalla kuin tiettyä enemmistöä tynlaista kypsymättömyyttä siitä syystä, että eduskunnalta, sitä pitäisi itse asiassa edellyttää EU:hun liittymiseen kuuluu aivan ilmeisesti mo­ myös kansanäänestykseltä, jotta sitä voitaisiin nia etuja ja monia haittoja. pitää sitovana. Muussa tapauksessa katson, että Arvoisa puhemies! Luettelen tässä nytjoitakin eduskunnalla täytyy olla vapaus äänestää, miten etuja, joita EU:hun liittymisestä mahdollisesti haluaa. Jokainen kansanedustaja äänestäköön koituisi. silloin omantuntonsa mukaan, riippumatta siitä, Ensimmäinen etu olisi se, että EU voisi yhdes­ mikä kansanäänestyksen lopputulos on. sä noudattaa uuden tyyppistä, erittäin voimakas­ Sitten joitakin mielipiteitä itse asiasta, ta ympäristöpolitiikkaa, jolloin yksittäisten kan­ EU:hun liittymisestä. sallisvaltioiden taloudelliset kilpailuedut eivät Olen alun perin ollut EU:hun liittymisen kan­ pääsisijylläämään sillä tavalla, kuin ne pääsevät, nalla siitä syystä, että katsoin, että liittyminen ellei yhteisestä ympäristöpolitiikasta sovita. EU:hun tuo mukanaan useita mahdollisuuksia Näin ollen saattaisi olla, että Suomikin olisi maapallon ja maailman erittäin vaikeiden ongel­ sitoutunut voimakkaampaan ympäristöpolitiik• mien ratkaisemiseksi. Nähdäkseni Eurooppa ko­ kaan EU:ssa kuin muuten. konaisuudessaan olisi edelleenkin, niin vahva Toinen seikka olisi mahdollisuus yhteiseen kokonaisuus, että se pystyisi esimerkiksi hoita­ kehitysapuun, yhteiseen strategiaan kehitysavus­ maan kolmannen maailman asioita niin, että sa, mikä on ehdottoman välttämätöntä tänään. maapallo ei tuhoutuisi 30-50 vuoden kuluessa, Muussa tapauksessa kolmas maailma voimak­ kuten nyt näyttää käyvän. kaan väestönkasvuosa ja monien muidenkin Niinpä siitä huolimatta, että näin erittäin suu­ seikkojen takia tulee kohtaamaan hyvin lyhyessä ria ongelmia EU:hun liittymisessä nimenomaan ajassa tuhoutuvan prosessin, joka kaatuu myös Suomen itsenäisyyden ja myös Suomen ympäris• teollisten maiden niskaan. tön kannalta, katsoin, että se on kuitenkin uh­ Kolmas mahdollisuus, jota pidän erittäin hy­ raus, joka kannattaa tehdä siitä syystä, että EU vänä, olisi toisen teollisen vallankumouksen to­ vahvana blokkina voisi toimia eräänlaisena maa­ teutuminen koko Euroopassa, mikä tarkoittaisi pallon maailmanlääkärinä. sitä, että Eurooppa maanosana pystyisi esittä• Asetin alun perin kuitenkin kannatukselleni mään esimerkin siitä, millä tavoin elinkeinoelä• yhden aivan ehdottoman ehdon, jonka asettivat mää, tuotantorakennetta ja teollisuutta tulisi sivumennen sanottuna monet muutkin tässä sa­ muuttaa, jotta se olisi ympäristöystävällinen. lissa. Se oli maanomistuksen pysyminen suoma­ Täällä on puhuttu hyvin paljon uudesta so­ laisissa käsissä. Tämä liittyy siihen, että kun Suo­ siaalipolitiikasta, joka mahdollisesti tulee EU:n mi on suurin piirtein väestöltään prosentin suu­ myötä. Tämän näen yksinomaan myönteisenä ruinen koko Euroopasta, niin pienetkin laskel­ asiana. Mielestäni meidän sosiaalipolitiikkamme mat osoittavat, että seuraavien vuosikymmenten on avutonta. Se ei ole kannustavaa vaan passi- 1776 61. Maanantaina 13.6.1994 vaivaa, ja jos Eurooppaan liittyminen tuo tässä ovat huolestuneita siitä laimeastaja ennen kaik­ mukanaan joitakin uudistuksia, se on pelkästään kea asiaköyhästä keskustelusta, jota jäsenyydes• eduksi. tä on käyty. Hallitusta ei kuitenkaan pidä syyttää Turvallisuuskysymyksiä en pidä myöskään siitä, ettei keskustelu ei vielä ole ottanut tulta. erityisenä haittana. Mielestäni Suomen turvalli­ Puheet eduskuntasalissa eivät kauas kanna. Olisi suudelle tulevaisuudessa olisi ilmeinen etu, jos myös väärin väittää, etteikö eduskunnassa oli Suomi olisi identifioitunut länteen selkeästi. integraatioasioista keskusteltu. Eta-keskuste­ Haittana pidän äsken mainitsemani maan­ luissa eduskunta on puhunut myös ED-jäsenyy• omistuskysymyksen lisäksi, joka minusta on to­ destä. Mielestäni aika laaja keskustelu käytiin della erittäin vakava haitta, myös itsenäisyyden hallituksen EY-jäsenhakemusta koskevan tie­ kaikkinaisen rapistumisen, sen että meidän pää• donannon yhteydessä. Silloin kansanedustajat ja töksentekomme siirtyy mitä suurimmassa mää• myös ministerit tarkastelivat jäsenyyden vaiku­ rin Brysseliin. Tätä ei voi kiistää. Näin se varmas­ tusta myös ulko-, turvallisuus-, puolustus- ja ta­ ti on. Mielestäni kaikkien EU:hun liittymisen louspolitiikan kannalta. puolustajien tulisi tämän myös myöntää. Ulkoministeriön ylläpitämät Eurooppa-tie­ Toinen seikka, jota pidän erittäin valitettava­ dotustoimistot antavat kansalaisille verraten ob­ na, on se, että ED-prosessi ilmeisesti kokonai­ jektiivista tietoa. Ulkoministeriön julkaisema suudessaan tuo mukanaan eräänlaisen kulturel­ kirja Euroopan unionin jäsenyys, joka on erään• lin homogenisoitumisen Euroopassa. Euroopan lainen yhteenveto Suomen ED-jäsenyyden sisäl• maitten omaleimaisuus tulee aivan ilmeisesti ka­ löstä, on mielestäni hyvin informoiva. Kirjan en­ toamaan ja Eurooppa tulee muuttumaan toisiksi simmäinen painos käsittää 150 000 suomenkie­ Amerikan yhdysvalloiksi, ei 10 tai 20 vuoden listä ja 10 000 ruotsinkielistä kappaletta. Tämä kuluessa, mutta 100 vuoden kuluessa, ja sillä on noin 100 sivua käsittävä kirja antaa kaiken sen erittäin paljon merkitystä. tiedon, mitä kansalainen tarvitsee kannanoton Olen kovasti epäröinyt, kun olen katsellut nii­ muodostamista varten. Kirjassa ei oteta kantaa den kahden ministerin motiiveja, jotka ovat näitä jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. neuvotteluja käyneet. Ministeri Haavistolla Hallituksen toimintaa ED-asiassa voidaan tie­ näyttää olevan hyvin yksipuolisesti maatalous tenkin moittia siltä kannalta, että eräät ministerit intressissään. Ministeri Salolainen on suoraan ovat pitäneet liian korkeaa profiilia ja eräät taas sanottuna vaikuttanut koko ajan aivan liian in­ aivan liian alhaista profiilia. Ministereiden pu­ nostuneelta tästä asiasta, mikä herättää epäilyk• heet ovat myös menneet pahasti ristiin. Näin on sen, että hän ei ole käynyt riittävän tiukkoja syntynyt kansalaisten keskuuteen sellainen kuva, neuvotteluja, ei ole riittävästi pitänyt Suomen ettei hallituksella ole omaa selkeää kantaa siihen, puolia. tulisiko Suomen liittyä Euroopan unianiin vai ei. Arvoisa puhemies! Minulla on sellainen epäi• Tästäkään ei välttämättä ole mitään haittaa, lys, että hyvin monet EU :n kannattajat kuvittele­ vaan pikemminkin päinvastoin. vat, että Keski-Euroopan maat haluavat suoma­ Kokemukset Tanskasta, Ranskasta ja myös laisiaja Suomea EU:hun siitä syystä, että suoma­ Norjasta osoittavat, ettei yksimielinen hallitus laiset olisivat niin mukavia ihmisiä. Tämä käsitys pysty kansan mielipiteeseen kovinkaan paljon on ehdottomasti väärä. Se on naiivia sinisilmäi• vaikuttamaan. Näissä maissa hallitukset ajoivat syyttä. EU haluaa Suomea sinne, koska Suomi yksimielisesti ja voimakkaasti omaa linjaansa, on raaka-ainevarasto, Suomessa on puutavaraa, mutta vain Ranskassa niukka enemmistö asettui Suomessa on puhdasta vettä, Suomessa on mai­ kansanäänestyksessä Maastrichtin sopimuksen, semia ja Suomessa on tilaa. Nämä ovat niitä ja hallituksen ajaman linjan taakse. Massiivisesta seikkoja, joita meiltä tullaan haluamaan, ja nämä propagandasta huolimatta tanskalaiset hylkäsi• ovat niitä asioita, joita meidän joka tapauksessa vät Maastrichtin sopimuksen ja samoin kävi pitää molemmissa vaihtoehdoissa kynsin ja ham­ Norjassa 1970-luvun alussa, kun liittymisestä pain puolustaa. Euroopan yhteisöön äänestettiin. Turha on kuvitella, että puolueet olisivat sisäi• Ed. K a 11 i s : Arvoisa rouva puhemies! Ylei­ sesti yksimielisiä näin suuressa kysymyksessä. sesti ollaan aika yksimielisiä siitä, että EU-asia Kaikista puolueista löytyy niin innokkaita puo­ on Suomelle ehkä se kaikkein suurin kysymys, lestapuhujia kuin kiivaita vastustajia. Tästä syys­ jonka eteen olemme sodan jälkeen joutuneet. tä on mielestäni parempi olla vaatimatta ehdo­ Tässä mielessä on ymmärrettävää, että poliitikot tonta yksimielisyyttä ja kuuliaisuutta, koska se Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1777 omalta osaltaan on jakamassa kansaa kahtia. roopan maataloutta suuremmalla summalla, Esittäkööt kansanedustajat ja ministerit oman kuin mitä oma maataloutemme ED:lta tulee saa­ kantansa, johon kansa syksyllä vastaa. maan. Maatalouden nopea alasajo tulee myös Erittäin valitettavana on pidettävä myös sitä, merkitsemään suuria ongelmia elintarviketeolli­ että monet tahot ovat antaneet aivan liian musta­ suudelle, joka metsä- ja metalliteollisuuden jäl• valkoisen kuvan liittymisen vaikutuksista. Vali­ keen on suurin teollisuuden ala maassamme. tettavasti tähän on sortunut arvovaltaisena pi­ Suuria ongelmiajäsenyys tuo välittömästi val­ dettyjä poliitikkoja ja järjestöjä. Sellaiset väit• tiontalouteen. Laskelmat osoittavat, että jäse• teet, että Suomesta ei saa tulla uutta Albaniaa, nyys ensi vuoden alusta tulee lisäämään valtion emme saa rakentaa tullimuuria Suomen ja muun budjetin alijäämää 10 miljardilla markalla. He­ Euroopan välille, menetämme itsenäisyytemme rää kysymys, löytyisikö toista kohdetta, johon ja talvisota oli turha, ovat väitteitä ilman min­ valtiovarainministeriö olisi valmis lisäämään käänlaista totuuden pohjaaja ovat omiaan ärsyt• ensi vuonna 10 miljardia markkaa. tämään kansaa ja vähentämään lausunnonanta­ Pidemmällä aikajaksolla Suomen alkoholipo­ jan uskottavuutta. litiikan mukautuminen Euroopan unionin poli­ ED-jäsenyys tuo kiistatta huomattavia etuja, tiikkaan tulee merkitsemään huomattavia muu­ mutta myös huomattavia haittoja Suomelle. toksia valtion kassavirtaan. Alkoholijuomien Vaikka jäsenyyskysymys on itsenäisyysaikamme hinnat tulevat Iaskemaanja valtion tulot vastaa­ suurimpia kysymyksiä, ei päätös suuntaan taik­ vasti pienenemään. Hintojen alenemisen johdos­ ka toiseen merkitse mitään katastrofia Suomelle, ta kulutus ja siitä johtuvat ongelmat lisääntyvät. niin kuin valitettavasti monet ovat väittäneet. Miten vähenevät alkoholitulot ja kulutuksen li­ Taloudelliset edut säilytämme Eta-sopimuksen sääntymisen johdosta kasvavat menot kompen­ kautta, ja ainakin minä olen ymmärtänyt, että soidaan? Kompensaation suuruus lienee toista­ Eta-sopimus pidetään voimassa niin kauan kuin kymmentä miljardia markkaa. Efta-maita on vähintään kolme. Arvoisa puhemies! Edellä mainitut asiat eivät Liittyminen ei paljon muuta tavallisen kansa­ varmastikaan ole kenellekään mitään uutta tie­ laisen asemaa. Mahdollisen liittymisen jälkeen toa, mutta vastauksia ongelmien ratkaisemiseksi valitaan vielä kansanedustajia Suomen eduskun­ ei ole esitetty. Vai onko mahdollisesti niin, että taan ja vaituotettuja kunnanvaltuustoihin päät• edellä mainitut haitat kompensoidaan ED-jäse• tämään yhteisistä asioistamme. Joudumme kui­ nyyden mukanaan tuomilla eduilla? tenkin entistä enemmän mukautumaan ED :n di­ Suomen liittäminen vahvasti länteen on mo­ rektiiveihin, jotka mahdollisen jäsenyyden jäl• nessa mielessä meille äärettömän tärkeää talou­ keen alkavat ulottua myös uusille sektoreille. dellisista ja ehkä myös turvallisuuspoliittisista Toisaalta jäsenyys palauttaisi vaikuttamismah­ syistä. Kun Eta-sopimus solmittiin, korostettiin dollisuudet niihin asioihin, joista päätäntävalta sen merkitystä teollisuudelle ja todettiin, että se Eta-sopimuksessa siirrettiin Euroopan unionille. tuo lähes kaikki ne edut, mitä mahdollinen ED­ Kuinka paljon pystymme ED-elimissä vaikutta­ jäsenyys toisi. Teollisuuden ja koko elinkeinoelä• maan, riippuu ennen kaikkea omien edustajiem­ män lähes yksimielistä kantaa jäsenyyden tär• me taitavuudesta ja kyvystä. Epädemokraatti• keydestä ei saa vähätellä. Jäsenyys tuo elinkeino­ sessa elimessä pienen valtion mahdollisuudet vai­ elämälle hieman enemmän etua kuin Eta-sopi­ kuttaa ovat tietenkin paljon paremmat kuin de­ mus, mutta varsinainen syy elinkeinoelämän voi­ mokraattisessa. Jos vaikutusmahdollisuudet jä• makkaaseen ED-myönteiseen kantaan perustuu senyyden kautta joillakin sektoreilla lisääntyvät, ennen kaikkea Eta-sopimuksen voimassaolon vähenevät ne taas niillä sektoreilla, joista jäse• epävarmuuteen. nyyteen saakka päätämme itsenäisesti. ED:n yhteinen kauppapolitiikka eli yhteinen Jäsenyydellä on välittömiä taloudellisia vai­ tullitariffi tulee merkitsemään monelle teolli­ kutuksia Suomelle. Suomesta tulee jo ensimmäi• suusyritykselle suurempia tuotantokustannuksia senä vuotena nettomaksaja ja muutaman vuoden raaka-aineiden korkeampien tullimaksujen ta­ kuluttua huomattava nettomaksaja. Kuinka kia. Tästä huolimatta osa näistäkin teollisuuden moneen miljardiin markkaan nettomaksumme yrityksistä on liittymisen kannalla. Tullimuodol­ vuositasolla nousee, on tietenkin mahdotonta lisuuksien poistaminen Euroopan unionin sisä• sanoa, mutta turhaa on kuvitella, että saisimme markkinoilla lisää kaupankäyntiä ED-maiden välittömästi ED:lta enemmän kuin sinne mak­ välillä. Eta-sopimuksen vaikutus teollisuuteen ja samme. Tulemme tukemaan Keski- ja Etelä-Eu- kuluttajiin jäi varsin vähäiseksi, ja melko pieniä

112 249003 1778 61. Maanantaina 13.6.1994 tulevat myös mahdollisen jäsenyyden vaikutuk­ Pohjoismaita paremmin? Kun Tanska 70-luvun set olemaan. Jäsenyydestä olisi huomattava etu alussa liittyi Euroopan yhteisöön, päättivät nor­ vain siinä tapauksessa, että Eta-sopimus raukeai­ jalaiset jäädä yhteisön ulkopuolelle. Onko kehi­ si ja EU kehittyisi protektionistiseen suuntaan. tys ollut Tanskassa parempi kuin Norjassa? Mi­ Tämän kehityksen todennäköisyys on kuitenkin ten bruttokansantuote on kehittynyt? Minkälai• verraten pieni. nen on työttömyystilanne näissä maissa? Vertai­ Puheet ulkomaalaisten haluttomuudesta in­ lemalla Tanskaa muihin Pohjoismaihin on mah­ vestoida Suomeen, jos jäisimme EU :n ulkopuo­ dotonta väittää, että Tanskassa olisi ollut myön• lelle, ovat mielestäni pelottelua. Mitään varsinai­ teisempi kehitys. Yhtä mahdotonta on sanoa, sia teollisuusinvestointeja Suomeen on turha minkälainen kehitys olisi Tanskassa ollut, mikäli odottaa. Nämä tehdään maahan, jossa työvoima se olisi Norjan tavoin jäänyt Euroopan yhteisön on halpaa taikka josta löytyy runsaasti raaka­ ulkopuolelle. aineita ja lisäksi halpaa työvoimaa. Suomi ei on­ Arvoisa puhemies! Jäsenyys Euroopan unio­ neksi kuulu tällaisten maiden joukkoon. nissa ei koske ainoastaan taloutta, vaan paljoa Investoinnit Suomeen ovat olleet pääasialli• muuta, ja näistä turvallisuuspoliittiset kysymyk­ sesti rahoitusinvestointeja,ja nämä tulevatjatku­ set ovat tärkeimmät. On turha kuvitella, että maan niin kauan, kuin täältä on odotettavissa tavallinen kansalainen pystyisi hankkimaan tältä pikavoittoja. Rahoitusinvestoinnit tekevät ta­ alalta riittävästi tietoa. Tämän alan päätökset loutemme varsin haavoittuvaksi, koska huomat­ ovat kauaskantoisia, eivätkä ne saa olla vääriä. tava osa pääomasta saatetaan lyhyessä ajassa Jos yya-sopimuksesta olisi järjestetty kansanää• vetää pois maasta, mikä aiheuttaa talouselämälle nestys vuonna 1948, olisi kansa suurella todennä• levottomuutta. Tämän me olemme tämän edus­ köisyydellä äänestänyt sitä vastaan. Sopimus kuntakauden aikana saaneet useita kertoja ko­ kuitenkin tehtiin eikä kenenkään pidä kieltää, kea, ja se tulee myös jatkumaan. Vakaa kehitys etteikö sen vaikutus ole ollut Suomelle lähes elin­ on ennen kaikkea meidän omista päätöksistäm• tärkeä. me riippuvainen, olimme EU:ssa tai sen ulko­ Tänään ulkopolitiikan asiantuntijat ovat lä• puolella. hes yksimielisiä siitä, ettei jäsenyys Euroopan Arvoisa puhemies! Olen melko vakuuttunut unionissa ole vahingoksi turvallisuudellemme. siitä, ettei jäsenyys tuo suuriakaan muutoksia Päinvastoin monet pitävät sitä turvallisuuspoli­ tavallisen suomalaisen elämään. Eräät hinnat tiikan kannalta välttämättömänä. Suomen suh­ laskevat hieman ja toiset taas kallistuvat. Vero­ teet Venäjään ovat erityisen tärkeät. Vaikka Ve­ tuksen rakenteeseen tulee ehkä huomattaviakin näjä on tänään ilmoittanut, ettei Suomen liitty­ muutoksia. Alkoholi- ja tupakkaveron alenemi­ minen Euroopanunioniin aiheuta ongelmia Suo­ nen on kompensoitava muita veroja korottamal­ men ja Venäjän suhteisiin, on pidettävä mielessä, la. että tilanne voi hyvinkin pian muuttua. Neuvos­ Valtiontalouteenjäsenyyden vaikutukset ovat toliitto suhtautui hyvin epäilevästi ja kielteisesti ainakin alussa huomattavat ja lisäävät budjetin talousyhteisöön Eec:hen,ja sen ajan opetuslapset alijäämää. Kansantalouden vaikutuksia on vai­ ovat nyt hyväksymässä saman järjestön, joka on kea mitata, mutta on selvää, että Suomesta tulee muuttunut poliittiseksi unioniksi. Se, että ulko­ huomattava nettomaksaja. Se olisi myös toivot­ poliittiset kannanotot kuin myös ryhtyminen yh­ tavaa, koska se merkitsisi sitä, että taloutemme teiseen toimintaan edellyttävät Euroopan unio­ on kunnossa. Mielestäni on täysin maamme etu­ nissa jäsenvaltioiden yksimielisyyttä, antaa Suo­ jen vastaista toivoa, että Suomesta tulisi netto­ melle hyvät mahdollisuudet myös Euroopan saaja. Sehän merkitsisi sitä, että kuuluisimme unionissa hoitaa suhteensa Venäjään. Suomen Euroopan köyhälistöön. Jäsenyyden hinta voi on määrätietoisesti vaikutettava kehitykseen Eu­ nousta noin 1,2-1,5 prosenttiin bruttokansan­ roopan unionissa. Markkinaohjauksen vastapai­ tuotteesta eli tämän päivän rahassa noin 6-7 noksi on korostettava perinteisiä, koko Euroo­ miljardiin markkaan. palle yhteisiä arvoja. Pohjoismainen ympäristö• Kahta vaihtoehtoa ei ole mahdollista saman­ näkemys, sosiaalinen osaaminen, tasa-arvokäsi• aikaisesti testata. Jälkiviisaita voidaan olla, mut­ tys ja päätöksenteon avoimuus ovat Euroopan ta siitä ei ole mitään hyötyä. Jonkinlaista osviit­ unionin myönteisen kehityksen keskeisiä raken­ taa löytyy, kun vertailee kehitystä esimerkiksi nuspuita. Pohjoismaisen yhteistyön lisäksi Tanskassa muiden Pohjoismaiden kehitykseen. maamme on uudessa tilanteessa avoimesti etsit­ Onko Tanska EU-jäsenmaana kehittynyt muita tävä yhteistyötahoja koko maanosasta. Välikysymys EU-keskustelun käynnistämisestä 1779

Turvallisuus rakentuu luottamukselle. puheenvuorojen kantava voima oli valitettavasti Maamme on torjuttava itsekkään Euroopan lin­ repivä hajota ja hallitse -mentaliteetti. Oma erin­ noituksen rakentaminen ja edistettävä yhteistyö• omaisuus ja muiden kykenemättömyys olivat tä pohjoisen ja etelän, idän ja lännen välillä. Suo­ keskeiset sisällöt näissä puheenvuoroissa. Niistä mi voi edistää Euroopan unionin kiinnostusta oli vaikea löytää rakentavia aineksia yhteisten demokratisoituvan Itä-Euroopan jälleenraken• asioiden hoitamiseksi kansakunnan etujen mu­ nustyöhön ja tuoda kokemuksensa kehitysyh­ kaisesti. teistyöstä Euroopan unionin käyttöön. Työtä Ed. Lipposen puhemylly pyöri vanhalla maa­ oikeudenmukaisemman maailmankaupan jär• talousvastaisella ja velkaelvytyslinjalla. Ed. Väy• jestämiseksi on jatkettava. rynen puolestaan katsoi, että maatalous on kan­ Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on mielestä• santalouden ydin vielä 90-luvullakin. Repivän ni antanut kansalle mahdollisuuden saada riittä• maatalous vastaan muut -keskustelun sijaan toi­ västi tietoa ED-jäsenyyden myönteisistä ja kiel­ von yhteisen nimittäjän etsimistä kansantalou­ teisistä vaikutuksista Suomeen. Sen sijaan neu­ temme terveen kehityksen varmistamiseksi. Pre­ vottelutulos on pienoinen pettymys, mutta ilmei­ sidentin lailla pidän hallituksen kaatamista ja sesti kovinkaan paljon parempaan ei olisi päästy. siitä seuraavaa poliittista kriisiä kohtalokkaana Kansallinen tukipaketti ei riemastuta ketään. kansantaloudelle nykytilanteessa. Ed. Lipposen Veronmaksajille se tulee kalliiksi, eikä se ole ristiriitaiset Iitaniat ja marlonluvut Ahon halli­ maataloudelle eikä elintarviketeollisuudelle riit­ tuksen aiheuttamasta työttömyydestä, talous- ja tävä. Tästä syystä hallitusta ei voida syyttää min­ pankkikriisistä osoittivat hänen täydellisen mo­ kään ryhmän suosimisesta, kun kaikki tahot ovat raalittomuutensa. Käytettävissä oleva tieto ratkaisuun tyytymättömiä. Suomen taloudelli­ osoittaa, että hän kaiken lisäksi puhui muunnel­ nen tila ei ole sellainen, että ilman suuria kustan­ tua totuutta. nuksia ja vaurioita voisimme unianiin liittyä. Arvoisa puhemies! Nytjoskoskaan punnitaan eduskunnan kyky kantaa vastuuta hoitamalla Ed. L a i v o r a n ta : Arvoisa puhemies! Oi­ asioita yleinen ja yhteinen etu huomioiden. Ed. keastaan kaikki oleellinen ja ainakin kaikki epä• Lipposen vastuuttomuus ja hajotushalut tuntien oleellinen mielestäni asiasta on jo sanottu. Voisi tämä voi onnistua vain kokoamalla hallitusryh­ sanoa niin, että minulle riittäisi, kun kirjattaisiin mien rivit. Valitettavasti ainakaan ed. Vii.yrysen pöytäkirjaan, että hallituksen vastaus välikysy• esittämällä linjalla ei voi koota rivejä eikä pitää mykseen oli se oleellinen. Kuitenkin muutama pystyssä hallitusta. Ed. Väyrysen linjalla ei voi sana tilanteesta. turvata edes elintarvikeketjun asemaa, vaikka Suomi joka tapauksessa on taas hyvin kriitti­ hän niin saattoi kuvitella. Viimeistään nyt pitäisi sessä tilanteessa. Elämme hyvin kriittisiä aikoja. ymmärtää, että ED-jäsenyyttä ei voida ratkaista Voidaan sanoa niin, että se orastava myönteinen tarkastelemalla asiaa vain maatalouden näkö• kehitys, jonka Ahon hallitus on pystynyt saa­ vinkkelistä. Se ei ole pitkällä aikavälillä edes maan aikaiseksi, on taas vaarassa sammua tällai• maatalouden etu. seen poliittiseen kriisiin, jota tämäkin päivä mie­ Asia on nähtävä niinpäin, että tekemällä rat­ lestäni jossakin määrin jopa ruokkii. Monista kaisuja, jotka turvaavat kansantulomme suotui­ vaikeuksista ja kriiseistä huolimatta Ahon halli­ san kehityksen, me voimme parhaiten huolehtia tus on kyennyt parantamaan markkinoiden luot­ myös maatalouden ja koko elintarvikeketjun tamusta kykyymme selviytyä kriisistämme, mut­ elinvoimaisuudesta. Tämä maatalouspoliittinen ta nyt luottamus jälleen horjuu. Markkinoilla on näkökohtani perustuu kansantulomme raken­ levotonta, ja korot nousevat. Uskottavuutta har­ teeseen, josta maatalouden osuus on vain 2-3 juttavat repivä ED-keskustelu ja epätietoisuus prosenttia. Mielestäni näissä oloissa kansanta­ jäsenyydestä sekä valtiontalouden alijäämä, jota louden lait ja poliittinen realiteetti edellyttävät mahdollinen ED-jäsenyys myös kasvattaa va­ ED-ratkaisun tekemistä ottaen huomioon koko­ jaalla 10 miljardilla markalla. naistaloudelliset vaikutukset. Jos ja kun koko­ Tämäkin välikysymyskeskustelu on masenta­ naistaloudelliset vaikutukset ovat myönteisiä, jä• va osoitus valtapolitiikan hallitsevasta roolista. senyyden torjumiselle ei ole taloudellisia perus­ Valitettavasti presidentin vetoomus vastuullises­ teita. ta asioiden hoitamisesta ei ole tehonnut edes Mitään perusteita ei myöskään ole vastustaa SDP:n puheenjohtajaan Paavo Lipposeen, saati maatalouden sopeuttamiseen tarvittavaa paket­ ryhmätoveriini Paavo Väyryseen. Molempien tia. On myös syytä tunnustaa ja muistaa, että 1780 61. Maanantaina 13.6.1994

huolimatta maatalouden saamasta tukipaketista neet, että tässä keskustelussa ja tulevassa äänes• tulotaso maataloudessa kuitenkin laskee ja so­ tyksessä löytyisi selkeyttä niin hallituksen kuin peutumisvaikeudet ovat erittäin suuret. Saman­ eritoten hallituspuolueiden kansanedustajien to­ aikaisesti, kun kuitenkin muille väestöryhmille dellisista linjoista. Valitettavasti jälleen on käy• ainakin ennustetaan ja uskotaan tulevan parem­ nyt toisin. pia toimeentulomahdollisuuksia sekä elintarvik­ Keskusta on puolustanut ED-jäsenyyttä mut­ keitten ja elinkustannusten laskemista, tuntuu ta samanaikaisesti sitonut siihen omia, puhtaasti aika epäoikeudenmukaiselta sellainen vaatimus, puoluepoliittisia intressejään. Ei voikaan välttyä että maatalouden tulotasoa pitäisi vielä oleelli­ siltä toteamukselta, että mm. pääministeri Aho sesti pudottaa siitä, mihin se jo tämänkin tukipa­ ilmoitti puheessaan selkeästi, että hän on valmis ketin myötä putoaa. En ymmärrä niitä, jotka unohtamaan kaiken sen positiivisuuden, mitä katsovat, että maatalouden sopeuttamispaketti hän luetteli ED-jäsenyyden osalta, jos eduskunta ei kuulu millään lailla päätökseen ED-jäsenyy• ei suostu siunaamaan hänen harjoittamaansa destä päätettäessä. Mielestäni se on yhtä oleelli­ maalaisliittolaista etupolitiikkaa. nen osa kokonaisuutta kuin palkka työsopimus• Myös kokoomuksen linjauksissa on tullut sel­ ta solmittaessa. keästi esille se, että se ei vieläkään ole kunnolla Arvoisa puhemies! Populistinen politikointi nielaissut kepun koukkua. En toisaalta ihmettele maataloudella on mielestäni vastuutonta, kun sitä, koska olen varma siitä, ettei suurin osa hei­ kyseessä on itsenäisyytemme ajan tärkein päätös, dän kannattajistaan pysty hyväksymään puolu­ josta olemme nyt keskustelemassa. Ymmärrän eensa ratkaisua. Palkansaajien ja eläkeläisten sil­ todella niitä, jotka vastustavat jäsenyyttä ja pyr­ missä kykypuolueesta onkin tullut auttamatto­ kivät kaikin keinoin sen estämään, mutta en ym­ masti kyykkypuolue. märrä niitä, jotka pitävät jäsenyyttä kansakun­ Vasemmistoliiton kannanotot ovat surullisel­ nan etujen mukaisena ja samalla vaarantavat jä• la tavalla muistuttaneet niitä dogmaattisia ja senyyden rikkomalla kansalaissopua mm. maa­ kansaa pelottelevia linjoja, joihin olemme tottu­ talousväestöä syyllistämällä. neet jo niinä vuosina, kun kommunistit esiintyi­ Käsitykseni mukaan, mikäli sopeuttamispa­ vät Moskovan sanansaattajina. ketti hyväksytään, jäsenyys on elintarviketalou­ Kristillinen liitto esiintyi tuttuun tapaansa. denkin kannalta pienempi paha kuin vaihtoehto Nyt vain ed. Jääskeläinen haki vertauksia niin "ei EU:lle", maatalouspoliittinen lähtökohtani Lallista kuin muinaisista merimatkoista Raama­ kun on, että maatalouden ja elintarviketalouden tun sijasta. Toisaalta täytyy todeta, että kristilli­ elinvoimaisuus voidaan taata vain ratkaisuilla, siä täytynee ymmärtää. Totesihan ed. Jääskeläi• jotka turvaavat kansantaloutemme suotuisan nen puheessaan, että he pelkäävät Suomen ole­ kehityksen. Näkemykseni mukaan vain tältä van EU:ssa kuin nenärenkaasta talutettava. Ole­ pohjalta yhteiseen hiileen puhaltamaila voidaan tan, että tämä oli kokemuksen sanelema totea­ turvata myös muiden väestöryhmien hyvinvoin­ mus, joka liittyi siihen traumaan, jonka he ovat ti, muttajyrkällä vastakkainasettelulla sen sijaan saaneet sieluunsa hallitusyhteistyöstä. me ajaudumme umpikujaan ja vaarannamme SMP:n ryhmäpuheenvuoron osalta oli tietysti meille elintärkeän ratkaisun. ilahduttavaa se, että puolueen rippeet ovat ha­ Arvoisa puhemies! Umpikujan sijaan toivon vahtuneet huolestumaan kehitysmaiden ongel­ voimien kokoamista yhteisen päämäärämme, mista. Tätä ennen heidän suurin toiveensa on kansantaloutemme suotuisan kehityksen, tur­ ollut, ettei kehitysmaista tulisi Eurooppaan vä• vaamiseksi. keä lainkaan. Tosin heidän lupaamansa Suomi EU:n ulkopuolella sai minut tuntemaan, että is­ Ed. Kautto: Arvoisa puhemies! Toteaisin tuisin pienviljelytilan perunakuopassa syömässä näin aluksi ed. Laivorannalle, että minulla on ed. Vistbackan himoitsemia banaaneja, eikä sel­ tähän asti ollut se kuvitelma, että myös maata­ lainen tulevaisuus ainakaan minua houkuttele. lousväestö hyötyisi siitä, jos kuluttajahinnat las­ Käyty keskustelu on ollut positiivisten ja ne­ kisivat. Muilta osin uskon, että puheenvuoroni gatiivisten näkymien esittelyä sen suhteen, mitä käy hänelle hyvin myös vastaukseksi. tapahtuu, jos olemme mukana EU:ssa. Niinpä Arvoisa puhemies! Uskon, että käytävä väli• olisin erityisesti EU :n vastustajien taholta odot­ kysymyskeskustelu on tavanomaista merkityk­ tanut visioita siitä, mitä tapahtuu, jos kansan sellisempi niin hallituksen kuin koko eduskun­ vastaus on "ei" EU:lle. Lisäksi minulla on sellai­ nan kannalta. Kansalaiset ovat varmasti odotta- nen tuntuma, että näin todella tulee tapahtu- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1781 maan, koska kepujääräpäisesti sitoo koko kan­ vat Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden samme edut omien tukijoidensa etuun. menettämisestä osoittanevat edustajien omaa Kun tänään sattui silmiini myös Maaseudun maailmankuvaa ja mielentilaa. Tulevaisuus -nimisen lehden lauantainen pääkir• Ilmeisesti heitä lähellä olevista lähteistä on joitus, tulin entistä epätoivoisemmaksi. Kirjoi­ myös peräisin meille edustajille viime viikolla tuksessa todetaan muun muassa: "Maatalouteen jaettu nimetön moniste "EU tulee, oletko val­ valtion budjetissa itse asiassa kierrätetään rahaa, mis", sillä samoja aineksia heidän puheissaan on joka on viljelijöiden itsensä maksamaa. Sitä me­ vilissyt koko ajan. Kyseisen lehtisen taso oli pe­ nee myös nimikkeillä,jotka voitaisiin yhtä hyvin, lottelu politiikassaan mauttomuuden huippu, ellei perustellumminkin, katsoa kuluttajien kuin jota kuvannee hyvin yksi lause: "Olen valmis peruselinkeinon tueksi." Kirjoitus jatkuu: "Käy• hyväksymään ED-lainsäädännössä vallitsevan töstä on jäänyt tyystin sellainen kuvaava sanonta katolisen etiikan protestanttisen ajattelun tilal­ kuin syöntipalkkio. Se kertoi ennen kuulijalle ja le." Surullista vaikuttamispolitiikkaa 1990-Iu­ lukijalle heti, kenen hyväksi menevästä yhteisestä vulla! Se osoittaa hyvin sen tason, millä vastusta­ rahasta oli kyse. Tuo termi on tainnut jäädä jat liikkuvat. Se osoittaa myös sen, että heille syyttä suotta käytöstä turhasta häveliäisyydestä vastustamisen ilo on ainoa tärkeä tekijä sen si­ kuluttajaa kohtaan." jaan, että heillä olisi vastauksia siihen, mikä olisi En enää yhtään ihmettele vainovalkeita enkä suomalaisten elintaso ja turvallisuus EU:n ulko­ sitä, että erityisesti keskustan kenttäväki on puolella. ymmällään siitä vastustuksesta, joka on synty­ Ei voi myöskään välttyä siltä ajatukselta, nyt maataloustukiaisia kohtaan. Kepun taholta että eräitä vastustajia todella ilahduttaisi ed. uskotellaan edelleen, että maatalousväki elättää Lipposen esille ottaman asian toteutuminen. muuta kansaa. Valehteleminen on perin vasten­ Lipponen totesi ryhmäpuheenvuorossamme: mielistä etenkin, kun jokainen palkansaaja ja "Ulkopuolelle jääminen merkitsisi poliittisten eläkeläinen on voinut perin konkreettisesti to­ äärisuuntausten vahvistumista. Suomi kääntyisi deta verotuksen kiristymisen ja jokainen kulut­ henkisesti sisäänpäin. Henkinen ilmapiiri olisi taja on joutunut omakohtaisesti kokemaan entistäkin ahdistuneempi." Ilmeisesti ei EU­ maataloustuotteidemme sietämättömän kalleu­ kiihkoilijat näkevätkin, että sekavissa yhteis­ den. kunnallisissa oloissa on heidän ainoa poEittinen Valitettavasti minun on edelleenkin vaikea us­ tulevaisuutensa. koa keskustalaisten puheenvuoroista huolimatta Arvoisa puhemies! Hallituksen sekoilu on sitä, että he todella ovat valmiita edesauttamaan osaltaan jo aiheuttanut sen, että uskottavuus Suomen liittymistä EU:njäseneksi. Puheet täällä kansalliseen kykyymme selvitä taloudellisista ovat niin syvässä ristiriidassa sen kanssa, mitä vaikeuksistamme on saanut vakavia vammoja. kirjoituksia kepulainen lehdistö suoltaa, ja pää• Hallitus saakin kantaa täydellisesti vastuunsa sii­ tökset niin syvässä ristiriidassa sen kanssa, mitä tä, että orastava nousu tulee luultavasti kaatu­ ehtoja veronmaksajat ovat valmiita hyväksy• maan Euroopan unioniin liittyvän keskustelun mään. Varsinkin ex-ministerin, ex-presidenttieh­ myötä. Sosialidemokraatit ovat jo aiemmin ja dokkaan ed. Väyrysen selityksiä kuunnellessani nyt erittäin selkeästi ryhmäpuheenvuorossa esit­ ajattelin, että eräiden kepulaisten ajatuksenkul­ täneet ne linjaukset, joiden tulee olla kynnysky­ ku on todellisuudesta kauempana kuin itä län• symyksinä Euroopan unioniin liittymisasiassa. nestä. Valitettavasti minulla on kuitenkin se kuva, että Mielestäni onkin täysi syy vaatia myös kepulta kepu ei pysty pohjattomassa ahneudessaan ym­ vastausta siihen, miten te kuvittelette suomalais­ märtämään sanomaa sen paremmin kuultuna ten selviävän EU:n ulkopuolella yksin ylväässä kuin luettuna. yksinäisyydessä. Uskotteko te todella, että me Suomen kansalle parhaan juhannusjuhlan ta­ voimme säilyttää nykyisen perusturvallisuutem­ kaisi tämän hallituksen nopea kuolema. Minä me ja teidän rakastamanne maatalouden tukita­ näen asian niin, että vain uusi hallitus ja eduskun­ son ed. Riihijärven kaipaamien suomalaisten ta pystyvät nostamaan esille kaikille suomalaisil­ laukkuryssien avulla,jotka veisivät meidän tuot­ le tärkeät kysymykset, jotka liittyvät Euroopan tamiamme tavaroita maailman turuille myytä• unioniin. Vasta senjälkeen kansalaisilla on mah­ viksi? dollisuus ymmärtää, miksi me puolin ja toisin Vasemmistoliiton peruspukareiden, edusta­ puhumme maamme kannalta historiallisesta rat­ jien Seppäsenja Laakson, maalailemat kauhuku- kaisusta. 1782 61. Maanantaina 13.6.1994

Ed. P o 1 v i : Arvoisa puhemies! Euroopan mielisyyttä tarvita. Päätöksenteon helpottami­ unionin jäsenyyttä koskevan neuvottelutuloksen seksi yhteisen kannan määrittelyssä jäsenmaat synnyttyä on keskustelu pääosin pyörinyt halli­ ovat päättäneet, että vaikka jokin päätös vaatisi tuksen kasaaman ns. kansallisen tukipaketin yksimielisyyttä, ne pyrkivät mahdollisuuksien ympärillä. Hallitsevana ovat olleet erityisesti mukaan välttämään veto-oikeuden käyttöä, mi­ maataloudelle jaettava kotimainen tuki sekä Eu­ käli määräenemmistö puoltaa päätöstä. Jäsen• roopan unionille maksettavanjäsenmaksun osit­ maiden hallitukset ovat kansainvälisellä tasolla taisena palautuksena maatalouden tukemiseen sidottuja yksimieliseen kantaan. Vaikka yksimie­ tulevan osuuden jakaminen. Toisaalta keskuste­ lisyyttä ei olisikaan saavutettu, tulee jäsenmai• lussa on sivuttu mahdollisesta jäsenyydestä täy• den silti mukauttaa toimensa unionin ulko- ja sin irrallaan olevan, hallituksen piirissä kaavail­ turvallisuuspolitiikkaan." Lainaus oli Euroopan lun tukipaketin rakentelua joidenkin taloudelli­ komission Suomen edustuston tiedotteesta "Eu­ sissa vaikeuksissa olevien elintarviketeollisuus­ roopan unioni, muuttuva Eurooppa", joka hil­ yritysten pelastamiseksi. jattain jaettiin. Maataloudella ja elintarviketaloudella koko­ Yhteistyö Länsi-Euroopan unionin Weu:n naisuudessaan on merkittävä asema maan eri kanssa on määritelty keskeiseksi osaksi Euroo­ osien asuttuina säilyttämisessä ja myös kansa­ pan unionin turvallisuuspolitiikan asteittaista laisten työllistämisessä. Siitä huolimatta yleisessä kehitystä. Weu:n on määrä täsmentää ja toteut­ keskustelussa syntynyt kuva on virheellisesti pai­ taa Euroopan unionin päätökset, joilla on puo­ nottunut. Euroopan unionin jäsenyyden koko­ lustuksellisia ulottuvuuksia. Unionin yhdeksän naisvaikutukset ovat jääneet keskustelussa taka­ jäsenmaata on antanut erityisjulistuksen Weu:n alalle ja pääosin kokonaan pohtimattakin. Niin­ roolista sekä sen suhteesta Euroopan unioniinja pä nyt käsittelyssä oleva välikysymys mahdollis­ Natoon. Tulevaa yhteistyötä koskevassa ohjel­ taa tiedon lisäämisen tulossa olevan kansanää• massa todetaan, että Weu:sta on vähitellen mää• nestyksen pohjaksi. rä tulla Euroopan unionin puolustuksellinen Hallituksen vastaus välikysymyksen keskei­ ulottuvuus ja siten se vahvistaa Naton eurooppa­ siin kohtiin jätti kysymykset edelleen kuitenkin laista osapuolta. auki. Vastauksessaan pääministeri totesi: "Ulko­ Maastrichtin sopimuksessa Euroopan unio­ ja turvallisuuspolitiikan osalta asettamamme ta­ nin jäsenmaat ovat sitoutuneet kehittämään yh­ voitteet ovat toteutuneet. Suomi sitoutuu osallis­ teistyötään ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoli­ tumaan unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuus­ tiikassa. Ahon hallitus on ilmoittanut hyväksy• politiikkaan omien kansallisten ratkaisujensa vänsä Maastrichtin unionisopimuksen sellaise­ pohjalta. Suomen turvallisuuden perusratkaisu naan sekä vakuuttanut kykenevänsä täyttämään on sotilaallinen littoutumattomuus ja uskottava sen ehdot ja luopumaan esteiden asettamisesta itsenäinen puolustus. Liittymällä Euroopan sen toteutumiselle. Hallitus on siten asteittain unioniin Suomi ei tästä perusratkaisusta luovu. viemässä maatamme sotilaallisiin liittoutumiin, Emme ole hakemassa uusia puolustusjärjestelyjä mistä se tosin vaikenee ja päinvastoin vakuutte­ tai turvallisuustakuita." Edelleen: "Unionin yh­ lee edelleen, että Suomen turvallisuuden perus­ teinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jäsen• ratkaisu on sotilaallinen liittoutumattomuus ja maiden hallitusten välistä yhteistyötä. Jäsenmaat uskottava itsenäinen puolustus. tekevät päätöksiä yhdessä, mutta päätösten syn­ "Kun EY on markkinavoimien vapauttamis­ tymiseen tarvitaan jokaisen jäsenmaan suostu­ yhdistys, sen piirissä vallitsee puhdaspiirteisesti mus." Näin siis pääministeri vastauksessaan. kapitalismin perustuslain mukaan pyrkimys tuo­ Unionisopimuksen mukaisesti yhteiset ulko­ tantotoiminnan keskittymiseen ja keskittämi• ja turvallisuuspolitiikan periaatteet ja linjaukset seen. Pidäkkeetön yhdentäminen panisi meidät määritellään jäsenmaiden hallitusten ja valtioi­ alttiiksi tosi julmille keskittymispaineille. Niin den päämiesten huippukokouksissa. Toistaiseksi ikään on muistettava, ettäisollayhdistyksellä on päätösten on oltava yksimielisiä. Huippukokous myös iso byrokratia. EY:n synty ja sen kehityk­ voi kuitenkin päättää yhteisistä toimenpiteistä sen suuntaviivat nousevat keskieurooppalaisista erikseen määritettävien ulko- ja turvallisuuspoli­ yhteiskuntaoloista. Ne eivät helposti ota huo­ tiikan osa-alueiden suhteen: "Ministerineuvosto mioon pohjoisia ja suomalaisia muuttumattomia voi sopia keskenään näiden yhteisten toimenpi­ erityispiirteitä. Myös Suomen talous poikkeaa teiden osalta, että yksittäisiin päätöksiin riittää rakenteeltaan EY:n nykyisestä rakenteesta ver­ ministerineuvoston määräenemmistö eikä yksi- rattuna myös sen pieniin keskieurooppalaisiin Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1783 jäsenmaihin. Riippuvuus metsätaloudesta tekee sitoutua Emun tavoitteisiin. Maamme talous on Suomen kansantaloudesta haavoittuvan. Ehdot­ rapakunnossa ja jatkuvin leikkauksin tällä het­ toman tiukka sitoutuminen EY:n keskieuroop­ kellä nakerretaan myös sivistyksen perusraken­ palaisia talouksia myöntelevään talouspolitiik­ teita. kaan voisi aiheuttaa meille todella suuria ongel­ Välikysymyksessä tiedusteltiin muun muassa, mia." miksi valtioneuvosto ei ole eduskunnassa käyn• Näin totesi selontekokeskustelun yhteydessä nistänyt Euroopanunioniin liittymissopimuksen tammikuussa 1992 keskustan eduskuntaryhmän ja asiakirjojenjohdosta kansanäänestyksen taus­ silloinen puheenjohtaja Kääriäinen. Ja hän oli taksi kansallista keskustelua keskeisesti niihin aivan oikeassa. Tilanne ei kuitenkaan siitä ole liittyvistä kysymyksistä kuten Talous- ja rahalii­ muuttunut miksikään. Nykyisen EU:n byrokra­ ton jäsenyyden vaikutuksista toimeentulotur­ tia ei ole suinkaan sen jälkeen vähentynyt, ja vaan ja hyvinvointipalveluihin. Siihen ei ole vas­ valta on tukevasti virkakoneistolla, komissiolla tausta saatu. ja EU-tuomioistuimella. Markkinavoimien va­ Valtioneuvoston selonteossa tammikuussa pautus suosii edelleenkin erityisesti vahvoja, ja 1992 EY -jäsenyyden vaikutuksista Suomelle hal­ kansantaloutemme on yhtä haavoittuva kuin ai­ litus toteaa: "EY :ssä ei ole yleisesti ottaen toistai­ kaisemminkin. Muutosta on tapahtunut vain sii­ seksi määräyksiä kansallisesta sosiaaliturvasta, nä, että pyrittäessä sopeutumaan Euroopan ta­ mitä tulee järjestelmiin tai etuuksien tasoon. Jä• lous- ja rahaliiton tavoitteisiin hallitus on lisän• senyys EY:ssä ei merkitsisi välittömiä muutoksia nyt työttömyyttä ja rapauttanut maan talouden. kansalliseen sosiaaliturvajärjestelmäämme. Yh­ Tosin ed. Kääriäisestäkin on tullut sinä aikana dentymiskehityksen voidaan kuitenkin arvioida ministeri. vaikuttavan välillisesti suomalaisen sosiaalitur­ Hallitus on EU-jäsenyysneuvotteluissa ilmoit­ van järjestämiseen. Vapaampi kilpailu ja vero­ tanut, että Suomi sitoutuu Emun ehtojen täyttä• tuksen yhdentämispaineet heijastuvat yleensä miseen ensi vaiheessa. Hallitus on siten sitoutu­ ensin sosiaaliturvan rahoitukseen ja sen jälkeen nut pyrkimykseen luoda markkinoiden voimaan itse sosiaaliturvaan." Näin siis silloisessa selonte­ luottava yhteinen talouspolitiikka Euroopan ossa, ja näinhän nyt tulee käymäänkin. Meiltä unionin alueella. Keskeisiä tavoitteita siinä ovat romahtavat hyvinvointipalvelujen rahoitusmah­ alhainen inflaatio, alhaiset korot, julkisen velan dollisuudet. Suomi on EU-jäsenyysvaihtoehdos• rajoittaminen ja valuuttojen keskinäinen vakaus. sa joka tapauksessa nettomaksaja. Sen lisäksi Tavoitteet sinänsä ovat hyviä pitkällä aikavä• tulliunionin ja verotuksen yhdenmukaistamisen lillä, mutta täysin sopimattomia sovellettaviksi seurauksena valtio menettää huomattavan osan nykyisessä työttömyys- ja taloustilanteessa. Nii­ nykyisiä tulojaan. Ehkäpä ed. Väyrysen aikai­ den tavoitteiden toteuttaminen rajaa talouden semmin esittämä arvio, joka muistaakseni liik­ häiriötilanteessa mahdollisuudet muuttaa valuu­ kuu 13-15 miljardin markan haarukassa, on tan ulkoista arvoa. Sopeutumiskeinoksi silloin oikeaa suuruusluokkaa. käytännössäjäävät vain nykyisin niin paljon pu­ Millä tuo aukko katetaan tai mitä palveluja huttu palkkajousta eli palkkatason riittävä alen­ puretaan? Siihen hallitus on tähän mennessäjät• taminen ja toisaalta työttömyyden kasvattami­ tänyt vastaamatta. Osan tulojen menetyksestä nen. Siihen sopeutukseenhan nyt totutellaan. hallitus aikoo kuitenkin kerätä arvonlisäverolla. Tulokset ovat nähtävissä. Emu-tavoitteisiin pyr­ Aikaisemmin käytyjen keskustelujen perusteella kiminen vaikeuttaa työllisyystilanteen paranta­ voidaan todeta, että elintarvikkeiden hinnoissa mista ja pitkittää edelleen lamaa. Emu-tavoittei­ tullaan keräämään arvonlisäveroa 2 miljardia siin ei kuulu työttömyyden alentaminen. markkaa enemmän kuin elintarvikkeista nyt ke­ Vastauksessaan välikysymykseen Aho totesi: rätään liikevaihtoveroa. Toisin sanoen elintar­ "- - meidän on saatava oma taloutemme kun­ vikkeiden verotusta kiristetään 2 miljardilla mar­ toon. On turha haaveilla, että jäsenyys Euroopan kalla nykytasoon verrattuna sen sijaan, että sitä unionissa itsestään ratkaisisi omat ongelmamme. alennettaisiin, niin kuin kokoomuksen ryhmäpu• Päinvastoin unionissa voi menestyä ja sen jäse• heenvuoron käyttäjä ed. Sasi, joka jokin aika nyydestä voi hyötyä vain taloudellisesti kilpailu­ sitten pistäytyi salissakin, EY-selonteon yhtey­ kykyinen ja sivistyksellisesti vahva kansakunta." dessä 14.1.1992 arvioi. Niinpä onkin ymmärret• Tuohon pääministerin ajatukseen voi yhtyä. Joh­ tävää, että ed. Sasin ED-vaihtoehdossa lupaama topäätöksenä siitä on kuitenkin todettava, että kuluttajahintojen alentuminen 20 prosentilla ja meillä ei ole edellytyksiä liittyä EU:njäseneksija elintarvikkeiden hintojen sitäkin enemmän on 1784 61. Maanantaina 13.6.1994 nyt vaihtunut vajaaseen 10 prosenttiin. Tätä mykset ja siihen sisältyy lopulta sellaisen yhteisen vauhtia edettäessä on vaara käydä niin, että jäse• puolustuspolitiikan määritteleminen, joka voisi nyyden mahdollisesti toteutuessa elintarvikkeet aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen." Siis ovatkin nykyistä kalliimpia. Maastrichtin sopimus lähtee siitä, että määritel• Hallituksen päättämällä elintarvikkeiden ar­ lään jotakin yhteistä ja sen jälkeen vielä jää näh• vonlisäveron korotuksella ED-jäsenyyden ai­ täväksi, johtaako se yhteiseen puolustukseen. heuttamaa rahoitusaukkoa katetaan kuitenkin Aiesopimukseksi luonnehdinta saa tukea vain pieni osa. Millä katetaan loppuosa aukkoa? myös artiklan muista määräyksistä, joiden mu­ Kyselytunnilla 17 .3. valtiovarainministeri Viina­ kaan unionin politiikka ei vaikuta eräidenjäsen• nen vastasi, että tietysti normaalina lainanottona valtioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tullaan varmastikin kattamaan se aukko, mikä erityisluonteeseen eikä estä tietynlaisen kiin­ ED-ratkaisusta tilapäisesti tai pysyvästi tulee. teämmän yhteistyön kehittämistä kahden tai Näin siis valtiovarainministeri jokin aika sitten. useamman jäsenvaltion välillä. Pääministeri Aho puolestaan totesi samalla kyse­ Selvimmin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ta­ lytunnilla, että jos me menetämme verotuloja, voiteluonne ja sen sisällön määrittyminen vasta niin silloin tietysti joudumme harkitsemaan nii­ jatkoneuvotteluissa ja uusissa sopimuksissa nä• den korvaamista toisilla verotuloilla. kyy siinä, että artiklaa voidaan tarkistaa vuonna Minusta olisi vähintään kohtuullista, että en­ 1996 Eurooppa-neuvostolle annettavan kerto­ nen jäsenyydestä suoritettavaa neuvoa-antavaa muksen perusteella, joka sisältää arvion siihen kansanäänestystä kansalaisille kerrotaan, mitä mennessä toteutuneesta edistyksestä ja siihen ovat ne verot, joiden korottamisella EU-jäsenyy• mennessä saaduista kokemuksista. den seurauksena syntyvä rahoitusaukko kate­ Juridinen tulkinta Maastrichtin sopimuksen taan, tai mitä ovat ne leikkaukset, joilla tasapai­ Juonteelle vain erikseen päätettäviä tavoitteita no aiotaan saavuttaa. Tähän mennessä leikkaus­ asettavana saatiin Saksan perustuslakituomiois­ ten maksumiehiksi ovat joutuneet erityisesti lap­ tuimelta. Sehän totesi, että perustuslaki ei estä siperheet, eläkeläiset ja sadattuhannet työttö• Saksaa allekirjoittamasta sopimusta, koska sen mät,joista suuri osa on menettänyt työpaikkansa perustuslain ristiriitaan viittaavat sopimusmää• eurosopeutuksen yhteydessä ja jonka seuraukse­ räykset eivät tule voimaan ilman uusia sopimuk­ na erityisesti palvelujärjestelmiä alasajetaan ja sia,jotka aikanaan on saatettava voimaan perus­ sitä kautta tehdään lisää työttömiä. Toivottavas­ tuslaissa säädetyssä järjestyksessä. ti tämän välikysymyskeskustelun kuluessa vielä Hallituksen menettely jäsenyyttä haettaessa saadaan vastaus. Keskusteluhan jatkuu vielä tä• on ollut sikäli asiaankuuluvaa, että tuskinpa ke­ män päivän puolella päiväsaikaan. tään kutsutaan neuvottelemaan liittymisestä so­ pimukseen, jonka asianomainen neuvottelukan­ Ed. Niku 1a: Arvoisa puhemies! Vasem­ didaatti jo ennen alkuun pääsyä ilmoittaa torju­ mistoliiton asettamassa välikysymyksessä ja täs• vansa. Silti yhdyn niihin, jotka kritisoivat halli­ sä keskustelussakin on kritisoitu hallituksen suo­ tusta siitä, että jäsenyysneuvottelujen aikana ei rasukaista sitoutumista Emuun ja Euroopan tarpeeksi selvästi osoitettu, missä kohdin suoma­ unionin yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspoli­ laisilla voi olla omia erityisiä tavoitteitaan tiikkaan. Vähemmällä on kuitenkin sivuutettu Maastrichtin sopimuksen tulevassa täytäntöön• se, että kysymyksessä on poliittinen sitoutumi­ panossa. Toisaalta yksikään Suomen neuvottelu­ nen neuvotteluprosessiin eikä sellaisenaan vielä kumppanina oleva Euroopan unionin jäsenmaa täytäntöön pantaviin sopimuksiin. Emuun ei ei voi olla tietämätön siitä tosiasiasta, että myös voida liittyä, ennen kuin sen kriteerit täytetään, Suomessa seuraavat hallitukset ja eduskunnat mihin Suomelta menee vielä vuosia, ja senkin voivat suhtautua eri tavoin Euroopan unionin jälkeen päätös vaatii silloisen hallituksen ja edus­ kehittämistavoitteisiin kuin nykyinen hallitus. kunnan myötävaikutuksen. Näinhän asianlaita on tietysti jokaisessa jäsen• Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on valtiossakin. ed. Heidi Hautala vihreiden ryhmäpuheenvuo• Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ei ole siis rossa luonnehtinut lähinnä aiesopimukseksi. valmis rakennelma eikä sitä koskeva liittymisso­ Tätä tukee Maastrichtin sopimuksen artikla 1.4, pimus johda välittömästi täytäntöön pantaviin jonka 1 momentti kuuluu seuraavasti: "Yhteinen ratkaisuihin, vaan vaaditaan uusia sopimuksia ja ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki niihin sitoutumista. Unionia tullaan kehittä• Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysy- mään vain, jos kaikkijäsenmaat suunnan hyväk- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1785 syvät. Yhteistyö unionissa on perinteistä kan­ tomaksi verrattuna tilapäisluontoiseen opiske­ sainvälistä toimintaa, niin kuin mm. valtiosään• luun tai työskentelyyn toisissa maissa. tökomitea 1992 aivan oikein toteaa mietinnös• Oma lähtökohtani on sama kuin useimpien säänja niin kuin pääministerikin vastauksessaan vihreän ryhmän edustajien jo täällä esittämä, että täällä lausui. Euroopan unioni ei ole edes kan­ kansainvälinen yhteistyö on ympäristöasioissa sainvälisoikeudellinen subjekti, käyttääkseni ju­ välttämätöntä. Tässä ympäristö on ymmärrettä• ridista termino1ogiaa. Tästä syystä liittymissopi­ vä laajana käsitteenä. Kysymys ei ole ainoastaan muksemmekin on tehty nimenomaan jäsenmai• luonnonsuojelutoimista, vaan yhteistyö käsittää den eikä itse unionin kanssa. myös liikenteen ja kaupungistumisen ongelmat, Tästä lähtökohdasta pidän henkilökohtaisesti uusiutumattomien luonnonvarojen säästöt sekä viisaimpana politiikkana sellaista, joka jättää kansallisten kulttuuriperintöjen vaalimisen ja Suomelle eniten toimintavaihtoehtoja. Vaihto­ kunnioittamisen. Kaikissa näissä suhteissa niin ehtomme ovat Eta-sopimus tai Euroopan unio­ meillä kuin Euroopan unioninjäsenmaissakin on ninjäsenyys. Moneen kertaan on jo todettu, että monia vakavia ongelmia, joiden tehokkaaseen sopimus aiheuttaa meille mittavan oikeudellisen hallintaan ja ratkaisemiseen tarvitaan sekä kan­ ja taloudellisen yhdentymispaineen, jonka sisäl• sallisia että kansainvälisiä toimia. Tiedän hyvin, töön tai suuntaan emme voi riittävän ponnek­ että tässä voidaan kohdata sietämättömiä estei­ kaasti välittömästi vaikuttaa. Unionin jäsenyys tä, mutta se on sittenkin paras ja tehokkain käy• antaa mahdollisuuden tällaiseen vaikuttamiseen, tettävissä oleva vaihtoehto myös vihreille tärkei• enkä pidä sitä meille olennaisissa kysymyksissä den tavoitteiden toteuttamisessa. edes näennäisenä, koska olennaiset asiat Euroo­ Näitä tavoitteita voidaan toteuttaa välittö• pan unionissa ratkaistaan yksimielisyys- eikä mästi jäsenyyden johdosta, niin kuin uhanalais­ määräenemmistöperiaatteella, niin kuin Luxem­ ten eläinlajien ja niiden elinalueiden suojelemisen burgin kompromissin toteuttaminen on hyvin esimerkki osoittaa. Mutta myös väliiiisesti jäse• selvästi osoittanut. nyys voi merkitä tärkeää sysäystä parantaa suo­ Sikäli kuin olen voinut havaita, on Euroopan malaisen ympäristön tilaa. unionin nykyisistä jäsenmaista niissä, jotka ai­ Yksi esimerkki on maatalouden ympäristötu• koinaan ovat liittyneet Euroopan talousyhtei­ ki,jota tulisi vihreiden mielestä heti alkuun käyt• söön sen perustamisen jälkeen, käyty kiivaita tää niin, että mm. viljelyalueiden ja vesistöjen keskusteluja kansallisista tukipaketeista. Myös väliin veivoitetaan jättämään riittävät suoja­ pelot suvereniteetin menettämisestä ja Brysselin alueet vesien saastumisen estämiseksi. Nythän byrokratian mielivallasta ovat tuttuja aikaisem­ hallitus kaavailee ympäristötuen jakamista tuo­ min jäsenyyttään harkinneista maista. Pieni osa tantotukena ilman, että välittömästi alettaisiin tästä kriittisyydestä on myös noissa maissa säily• vaatia ympäristöä suojelevia toimia. Pitemmälle nyt mutta, yhtä kaikki, Euroopan unionin nykyi­ menevät suunnitelmat vaativat tietysti oman ai­ set jäsenmaat ovat yhdessä jatkuvasti kehittäneet kansa, mutta niiden laatiminen vain lykkääntyy, integraatiotaan. Siitä on käyty kaikkiaan 16 kan­ jollei heti alusta alkaen vaadita nopeimmin ja sanäänestystä, joista vain kaksi on ollut kieltei­ yksinkertaisimmin toteutettavia toimiaja samal­ siä, ja näistäkin toisessa tapauksessa, Tanskassa, la alusta pitäen totuteta maataloutta ympäris• uusi äänestys johti myönteiseen tulokseen. tönsuojeluun. Arvoisa puhemies! Pidän tällaista usean vuosi­ Vihreät ovat vaatineet myös rantojensuojelu­ kymmenen selvästi jatkunutta kehitystä hyvin lain toteuttamista. Sitä tarvitaan yhtä hyvin suo­ vahvana todistuksena siitä, että kaikkijäsenmaat malaisten kuin ulkomaalaistenkin mahdollisesti ovat voineet todeta hyötyvänsä integraatiosta ja hankkimia tontteja varten. Ympäristöministeri• että sitä kohtaan tunnetut epäilykset eivät ole ön toimeksiannosta onkin valmistunut asiaa kos­ käytännössä osoittautuneet perustelluiksi. keva ehdotus, joka valitettavasti on saanut halli­ Euroopan unioninjäsenyyttä voidaan kannat­ tuksen piirissä nuivan vastaanoton. On syytä to­ taa hyvin erilaisilla ja osin ristiriitaisillakin perus­ deta, että rantarakentamisen kielto koskisi vain teilla. Elinkeinoelämä on tietenkin kiinnostunut kaavoittamattomia alueita. Suomalaiseen ranta­ laajenevista yhteismarkkinoista. Ihmisten vapaa maisemaan saadaan kyllä sijoitetuksi ympäris• liikkuminen kiinnostaa varmaan monia, varsin­ töön luontevasti asettuvia asumuksia, kunhan kin kun monien kokemukset Euroopan unionis­ talot ja niiden paikat suunnitellaan asiantunte­ ta osoittavat, että pysyvä siirtyminen maasta toi­ vasti rantakaavoilla. Rantojensuojelu ei siten seen, maahanmuutto, on jäänyt varsin vaatimat- suinkaan merkitse täydellistä rakentamiskieltoa, 1786 61. Maanantaina 13.6.1994 vaan rakennustoiminnan ohjaamista rantamai­ 1) Perustuslakivaliokunnan mietintö n:o 3 (HE semaa kunnioittavalla tavalla. 109) Arvoisa puhemies! Vihreän eduskuntaryhmän jäsenet määrittelevät kukin kohdaltaan suhtau­ 2) Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o 7 (HE 56) tumisensa Euroopan unionin jäsenyyteen sa­ moin kuin tämän välikysymyskeskustelun äänes• 3) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 12 tysvaihtoehtoihin. Omasta puolestani kannatan (HE 110) jäsenyyttä, koska arvioin sillä olevan enemmän myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia. Samoin 4) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 13 kuin vihreän liiton puheenjohtaja ed. Pekka Haa­ (HE 33) visto pidän kansanäänestyksen tulosta sitovana. Vihreät tulevat eduskunnassa toimimaan kaikin 5) Ympäristövaliokunnan mietintö n:o 7 (LA 23) voimin sen puolesta, että jäsenyyteen liittyvät kansalliset toimet toteutetaan mahdollisimman säästeliäästi, mutta suomalaisen ympäristön ti­ P u h e m i e s : Eduskunnan seuraava täysis• laa parantavina ja kaikille suomalaisille tasapuo­ tunto on tänään tiistaina kello 14. lisesti oikeutta tekevinä. P u h e m i e s : Asian käsittely keskeytetään. Täysistunto lopetetaan tiistaina 14 päivänä kesäkuuta kello 2.01.

Päiväjärjestyksessä olevat asiat: Pöytäkirjan vakuudeksi:

Pannaan pöydälle puhemiesneuvoston ehdo­ Seppo Tiitinen tuksen mukaisesti ensi keskiviikon täysistun• toon: