61. Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1994 kello 12 Päiväjärjestys 5) Ympäristövaliokunnan mietintö n:o 7 lakialoitteesta laiksi vesilain 5 luvun 30 §:n muuttamisesta (LA 23).. .. ... .. .. 1786 Ilmoituksia Puhettajohtaa puhemies Uosukainen. Ulkopuolella päiväjärjes• tyksen Nimenhuudossa merkitään poissa oleviksi toi­ nen varapuhemies Pelttari sekä edustajat Ala­ annetaan vastaus ed. Anderssonin ym. Harja, Alaranta, Alho, Anttila S-L., Enestam, välikysymykseen n:o 3 talous-ja rahaliitos­ Hacklin, Heikkinen, Iivari, Jansson, Jäätteenmä• ta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ki, Kasurinen, Kauppinen, Kemppainen, Korva, käytävän keskustelun käynnistämisestä .. 1646 Koski, Kuuskoski, Lahti-Nuuttila, Lamminen, Laukkanen M., Leppänen J ., Metsämäki, Moila­ nen, Mäkelä, Mäki-Hakola, Mölsä, Paasio, Per­ Pöydällepanoa varten esitel- ho-Santala, Pesälä, Pietikäinen S., Pura, Pykäläi• 1ä ä n: nen, Renko, Riihijärvi, Röntynen, Saapunki, Suhonen, Turunen, Vihriälä, Viinanen, Vuoren­ 1) Perustuslakivaliokunnan mietintö sola ja Väistö. n:o 3 hallituksen esityksestä laiksi neuvoa­ antavasta kansanäänestyksestä Suomen Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuvat toinen liittymisestä Euroopan unionin jäseneksi varapuhemies Pelttari sekä edustajat Anttila S­ (HE 109) ................................................. 1786 L., Riihijärvi, Laukkanen M., Alho, Enestam, Leppänen J., Renko, Iivari, Pura, Vihriälä, Vuo­ 2) Ulkoasiainvaliokunnan mietintö n:o rensola, Mölsä, Heikkinen, Perho-Santala, Moi­ 7 hallituksen esityksestä ETA-sopimuksen lanen, Mäkelä, Ala-Harja, Jansson, Pykäläinen, pöytäkirjan 47 ja tiettyjen liitteiden muut­ Kauppinen ja Lahti-Nuuttila. tamista koskevan ETAn sekakomitean päätöksen N:o 7/94 eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 56) ......................... Ilmoitusasia: 3) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie­ Lomanpyynnöt tintö n:o 12 hallituksen esityksestä laeiksi lomautuksen johdosta maksettavasta yli­ Vapautusta eduskuntatyöstä saavat tästä päi• määräisestä työttömyysvakuutusmaksus• västä yksityisasioiden vuoksi edustajat Alaranta, ta vuonna 1994 annetun lain muuttamises­ Enestam, Hacklin, Iivari, Jansson, Kasurinen, ta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta Korva, Koski, Kääriäinen, Lahti-Nuuttila, Met­ muuttamisesta annetun lain muuttamises- sämäki, Pelttari, Pykäläinen, Röntynen, Saapun­ ta (HE 110) ............................................. ki, Turunen ja Väistö, tästä ja huomisesta päiväs• " tä virkatehtävien vuoksi edustajat Jäätteenmäki, 4) Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mie­ Lamminen, Paasio ja S. Pietikäinen sekä yksityis­ tintö n:o 13 hallituksen esityksestä tervey­ asioiden vuoksi ed. Viinanen sekä tämän kuun 17 denhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi päivään sairauden vuoksi ed. Mäki-Hakola. lainsäädännöksi (HE 33) ........................ " 1646 61. Maanantaina 13.6.1994 Ed. Anderssonin ym. välikysymys talous- ja raha­ lingslinje som regeringen presenterat i sitt medde­ liitosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käy• lande. Den baserade sig på den bedömningen att tävän keskustelun käynnistämisestä Finlands nationella intresse i den nya situationen bäst kan tryggas om Finland blir medlem i Euro­ Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyk• peiska unionen. Regeringens främsta motivering sen pääministeri Aho vastaa ed. Anderssonin ym. tili ansökan om medlemskap var tryggande av allekirjoittamaan välikysymykseen n:o 3 talous­ våra ekonomiska intressen samt möjlighet att ja rahaliitosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitii­ fullt ut kunna påverka strukturerna hos och inne­ kasta käytävän keskustelun käynnistämisestä. hållet i det europeiska samarbetet som är livsvik­ Sitten kun välikysymykseen on annettu vas­ tigt för oss. Vi ansåg också att det är viktigt att taus ja sen johdosta aiheutunut keskustelu on Finland får föra förhandlingar om villkoren för julistettu päättyneeksi, esitän eduskunnan hy­ ett medlemskap samtidigt som de övriga Efta­ väksyttäväksi sen päiväjärjestykseen siirtymisen länder som ansökt om medlemskap. sanamuodon,joka on säädetty valtiopäiväjärjes• 1 meddelandet medgavs också de problem som tyksen 37 §:n 2 momentissa. Niiden, jotka eivät ett medlemskap för med sig. För att dessa pro­ hyväksy tällaista yksinkertaista päiväjärjestyk• blem skall kunna lösas förutsattes både att såda• seen siirtymistä, tulee valtiopäiväjärjestyksen na villkor för vår anslutning som beaktar vårt 37 §:n 3 momentin mukaan jo keskustelun aikana lands särförhållanden uppnås och att nationella tehdä ehdotuksensa asian valiokuntaan lähettä• åtgärder vidtas. Den handlingslinje som presen­ misestä tai perustellun päiväjärjestykseen siirty­ teras i meddelandet och motiveringen tili det gäl• misen hyväksymisestä. Myös työjärjestyksen ler fortfarande. 52 §:n 2 momentissa tarkoitettu ehdotus päätök• senteon siirtämisestä on tehtävä, ennen kuin kes­ Toistamiseen eduskunta otti kantaa neuvotte­ kustelu on julistettu päättyneeksi. lutavoitteisiin vuoden 1992 kesäkuussa hallituk­ sen tammikuussa antaman selonteon pohjalta. Menettelytapa hyväksytään. Selonteon vastauksessaan eduskunnan ulkoasi­ ainvaliokunta totesi, että Maastrichtin sopimuk­ Välikysymykseen vastaten lausuu sen mukaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan pää• määrät ja sisältö eivät ole Suomen ulkopolitiikan Pääministeri A h o : Rouva puhemies! Suomi kannalta ongelmallisia. Talous- ja rahaunionin haki maaliskuussa 1992 Euroopan unionin jäse• Emun perustamista valiokunta piti johdonmu­ nyyttä eduskunnan enemmistön hyväksyttyä kaisena jatkona sisämarkkinakehitykselle. hallituksen tiedonannossaan esittämän toiminta­ Raha- ja talousliiton edellyttämän kurinalaisen linjan. Se perustui arvioon, että uudessa tilan­ talouspolitiikan omaksumisen katsottiin valio­ teessa Suomen kansalliset edut ovat parhaiten kunnan mietinnössä parantavan investointiedel­ turvattavissa Euroopan unionin jäsenenä. Halli­ lytyksiä ja vakauttavan tuotantoa. tus perustelijäsenyyden hakemista ennen muuta Elintarviketalouden osalta valiokunta asettui taloudellisten etujemme turvaamisella sekä mah­ tukemaan tiedonannossa asetettua tavoitetta dollisuudella päästä täysivaltaisesti vaikutta­ Suomen erityispiirteiden ottamiseksi huomioon maan meille elintärkeän eurooppalaisen yhteis­ jäsenyysehtoja määrättäessä sekä tarvetta täy• työn rakenteisiin ja sisältöön. Pidimme Suomen dentää liittymissopimusta kansallisilla toimilla. kannalta tärkeänä päästä neuvottelemaan jäse• Hallitus on johdonmukaisesti toteuttanut edus­ nyyden ehdoista samanaikaisesti muiden jäse• kunnalle antamassaan tiedonannossa hahmotet­ nyyttä hakeneiden Efta-maiden kanssa. tua toimintalinjaa. Neuvottelutavoitteet asetet­ Tiedonanto tunnusti niin ikään jäsenyyden tiin sen pohjalta ottaen huomioon myös edus­ myötä uhkaavat ongelmat. Niiden ratkaisemi­ kunnan selontekovastauksen linjaus. Jäsenyys• seksi edellytettiin sekä erityisolosuhteemme tun­ hanketta on viety eteenpäin tiiviissä vuorovaiku­ nustavien liittymisehtojen saavuttamista että tuksessa eduskunnan ja sen valiokuntien kanssa. kansallisten toimien käyttöä. Tiedonannossa esi­ Rouva puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitii­ tetty toimintalinja ja sen perustelut pätevät yhä. kan osalta asettamamme tavoitteet ovat toteutu­ neet. Suomi sitoutuu osallistumaan unionin yh­ Fru talman! Finland ansökte i mars 1992 om teiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan omien medlemskap i Europeiska unionen efter att en kansallisten ratkaisujensa pohjalta. majoritet i riksdagen hade godkänt den hand- Suomen turvallisuuden perusratkaisu on soti- Välikysymys ED-keskustelun käynnistämisestä 1647 laallinen liittoutumattomuus ja uskottava, itse­ ne jäsenmaat, jotka täyttävät osallistumiselle näinen puolustus. Liittymällä Euroopan unia­ asetetut ehdot eli konvergenssikriteerit. niin Suomi ei tästä perusratkaisusta luovu. Kuten jäsenyysneuvottelujen avajaispuheen­ Emme ole hakemassa uusia puolustusjärjestelyjä vuorossa totesimme, nämä ehdot käyvät yksiin tai turvallisuustakuita. kansallisten talouspoliittisten tavoitteidemme Unionin yhteinen ulko-ja turvallisuuspolitiik­ kanssa. Euroopan unionin jäsenyydestä riippu­ ka on jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. matta Suomen on talouspolitiikallaan tavoitelta­ Jäsenmaat tekevät päätöksiä yhdessä, mutta va matalaa inflaatiota ja korkotasoa, vakaata päätöksen syntymiseen tarvitaan jokaisen jäsen• valuuttaa sekäjulkisen talouden tervehdyttämis• maan suostumus. tä. Maastrichtin sopimuksen mukaisesti unioni Mitkään esimerkit - läheltä tai kaukaa - ryhtyy vuonna 1996 järjestettävässä hallitusten eivät puhu sen puolesta, että työllisyyden hoito, välisessä konferenssissa keskustelemaan yhteisen johon välikysymyksessä kiinnitetään erityistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä. huomiota, tai hyvinvoinnin lisääminen onnistui­ Suomelle on tärkeää, että voimme osallistua ja sivat paremmin kansantalouksissa, jotka ovat vaikuttaa näiden päätösten sisältöön. Jos muu­ joutuneet tinkimään näistä talouspolitiikan pää• toksiin päädytään, ne on erikseen hyväksyttävä määristä. Päinvastaisia esimerkkejä sen sijaan on jokaisessa unionin jäsenmaassa. Näin olen uusis­ runsaasti. ta sitoumuksista on myös Suomessa erikseen Kansallisessa keskustelussa on aivan oikein päätettävä. kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen kan­ Turvallisuus on kuitenkin tämän päivän Eu­ santalous on erityisen suhdanneherkkä, ja siitä roopassa paljon muutakin kuin suojaa sotilaalli­ aiheutuvia häiriöitä on perinteisesti pyritty kor­ selta uhalta. Elintasoerojen kärjistyminen, ym­ jaamaan valuuttakurssimuutosten kautta. päristöuhat ja etniset ristiriidat varjostavat Suomen ensisijaisena tavoitteena