Otaniemen Vesitorni

Rakennushistoriaselvitys Otaniemen vesitorni

Otaniemi

2017 Tilaaja Senaatti-kiinteistöt

Tilaajan edustaja ja ohjausryhmä Emmi Sihvonen, Senaatti-kiinteistöt, kiinteistökehityspäällikkö Elisa El Harouny, Museovirasto, intendentti Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto, yliarkkitehti Robin Landsdorff, Museovirasto, intendentti

Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Oy Kustaankatu 3, 00500 Helsinki

[email protected] www.arkbyroo.fi 010 2350 566

Työryhmä Marianna Heikinheimo, projektijohtaja Kerttu Loukusa Noora Laak

Christian Anttonen, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaus

Etukannen kuva Sami Heikinheimo

Suoritusajankohta Syyskuu–marraskuu 2017. Työ on luovutettu 1.12.2017.

Asiasanat Otaniemen vesitorni, huippulämpökeskus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, 1970-luku, Espoon vesilaitos, HSY, rakennushistoriaselvitys, rakennushallitus, Otaniemen hoitokunta, modernismi Sisällys

1. Johdanto ...... 4 1.1 Kohde...... 4 1.2 Tehtävä...... 8 1.3 Perustiedot...... 9

2. Otaniemen kampusalue ja vesihuolto ...... 11

3. Vesitorni rakennetaan...... 14 3.1 Suunnittelijat...... 14 3.2 Rakentaminen...... 17 3.3 Suunnitteluratkaisu...... 20

4. Myöhemmät vaiheet ...... 39 4.1 Muutokset pähkinänkuoressa ...... 39 4.2 Muutoskaaviot ...... 41

5. Nykytila...... 44 5.1 Sisätilat...... 44 5.2 Ulkotilat ...... 60

6. Yhteenveto ...... 66

Lähteet ...... 68

Liitteet...... 69 Liite 1: Rakennusluvat...... 69 Liite 2: Suomalaisia vesitorneja...... 70

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 1. Johdanto

1.1 Kohde 1 Johdanto

1.1 Kohde

Otaniemen vesitorni ja huippulämpökeskus 1980. Martti Kapanen. AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

4 1 Johdanto | 1.1 Kohde

Otaniemen vesitorni

Otaniemen vesitornin mustalla rajattu painepiiri ulottuu Westendistä Etelä-Leppävaaraan. Otaniemen vesitorni on merkitty punaisella. 2017. HSY.

Tämän suppean rakennushistoriaselvityksen koh- kohdalla on Hagalundin kartanon vanha punatiili- teena on Espoon Otaniemen vesitorni ja huippuläm- nen talousrakennus, joka toimii nykyisin autotallina. pökeskus, joka sijaitsee osoitteessa Tekniikantie 6 Tien toisella puolella on Hagalundin kartanon piha- aivan kampusalueen länsirajalla. Arkkitehtitoimisto piiri ja Hagalundin puisto. Länsi- ja eteläpuolella on Alvar Aallon suunnittelema vesitorni on rakennettu tontin rajan suuntaisesti rajautuvia liikerakennuksia vuosina 1971–72. Rakennus koostuu kahdesta osasta: ja kalliorinnettä on louhittu tältä puolelta jyrkästi. yläpuolisesta vesitornista ja sen alle sijoitetusta Vesitorni rakennettiin Otaniemen alueen lämpökeskuksesta ja toimistorakennuksesta. Tornin laajetessa kattamaan kasvavan alueen vedenjake- huipulla on lisäksi pienehkö tutkimustila ja antenni- lutarvetta. Vanha, Helsingistä johdettu verkosto oli mittaustorni. jäänyt kapasiteetiltaan riittämättömäksi ja veden- Vesitorni on sijoitettu Otaniemen korkeimmalle paineenvaihtelut olivat suuria. Otaniemen alueen mäelle Hagalundin kalliolle ja sen pihapiiristä suunnittelijaa Alvar Aaltoa pyydettiin ehdottamaan kulkee kevyen liikenteen reitti, joka jatkuu Haga- vesitornille sopivaa paikkaa ja suunnittelemaan lundintien ylittävänä siltana Tapiolaan. Vesitornia rakennuksen. Huippulämpökeskus sijoitettiin raken- ympäröivä pihapiiri on aidattu ja tontilla kasvaa nukseen takaamaan Otaniemen lämmönsaatavuu- metsäinen puistikko asvaltoitua kulkutietä ja den kylmimpinä kuukausina. Lisäksi rakennukseen paikoitusaluetta lukuun ottamatta. Tekniikantie sijoitettiin VTT:n ja TKK:n tutkimustiloja. rajaa tontin pohjoispuolelta ja sisääntuloliittymän

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1 Johdanto | 1.1 Kohde

Vesitorni osana 1960–70-luvut olivat vesitornin rakenneteknisen vedenjakelujärjestelmää kehityksen aikaa, joilloin rakentamisessa hyödyn- nettiin muun muassa liukuvalua, vetonostoa ja beto- Puhdas vesi ja sen saannin turvaaminen ovat nielementtejä. Jännebetonitekniikka mahdollisti modernin yhteiskunnan peruspilareita. Vesitorni teräsbetonikuorirakenteiden taloudellisen toteu- eli varrellinen ylävesisäiliö on tämän vedenjakelu- tuksen, kun rakennepaksuuksia ja teräksen määrää järjestelmän yksi osa. Tyypillisesti korkealle mäelle voitiin vähentää. Vesisäiliöiden kuorirakenne saatiin sijoitettavan tornin tehtävänä on verkostopaineen sen avulla lisäksi halkeilemattomaksi ja vesitiiviiksi.8 ylläpito ja sammutusveden riittävyyden takaaminen 1960–1970-luvuilla Suomeen rakennettiin yli 200 tulipaloissa. Lisäksi mahdollisessa poikkeustilan- ylävesisäiliötä. Öljykriisi laski rakennusvolyymia. teessa vesitorni takaa yhdyskunnan vedensaannin 1970-luvulla vesitornirakentamista alettiin toteuttaa useita tunteja. Hygienisyyden tavoite ja paloturval- urakoitsijavetoisesti.9 lisuus olivat avainasemassa, kun vesijohtolaitoksia ja laajamittaista talousvedenjakelua alettiin kehittää Vesitornin toimintaperiaate 1800-luvulla.1 Vesitorni on varrellinen säiliö, jonne juomakelpoi- Nykyisen kaltainen kunnallinen vedenjakelu- nen vesi nostetaan koneellisesti ja josta se paino- järjestelmä on Suomessa, kuten muuallakin maa- voiman avulla edelleen valuu vesijohtoverkostoon. ilmassa suhteellisen uusi tulokas. Suomen ensim- Vetovoima aiheuttaa tornissa olevan veden yläpin- mäinen vesilaitos perustettiin Helsinkiin vuonna nan ja alempana sijaitsevan kulutuspisteen kor- 1876, minkä jälkeen muut suurimmat kaupungit keuserosta johtuvan vesipaineen eli hydrostaattisen perustivat omia vesilaitoksiaan. Suomen ensim- paineen. Lisäksi suuri vesimassa tasapainoittaa mäinen vesitorni rakennettiin Hankoon vuonna verkoston vedenliikkeen aiheuttamia paineiskuja. 10 1910 ja nykyisin Suomessa noin neljäsataa toimivaa Vesi kiertää koko ajan järjestelmässä ja vesisäi- vesitornia.2 liössä vesi viipyy korkeintaan muutamia päiviä. Esi- Vesitornien rakentamisen huippukausi sijoittuu merkiksi Otaniemen vesitornin vedenkierto on kolme Suomessa sodan jälkeiseen aikaan aina 1960-luvulle päivää ja uutta vettä pumpataan päivittäin.11 Jos vesi saakka. Tornien suunnitelusta käytiin usein arkkiteh- ei virtaa, sen laatu heikkenee nopeasti, minkä lisäksi tikilpailuja.3 Aikakauden erikoisuutena voidaan mai- korroosio- ja jäätymisriski kasvavat. 12 Veden kiertoa nita vesilinnat, joissa vesitornirakennukseen yhdistyy seurataan nykyisin kaukovalvontajärjestelmällä. muita tiloja. Vesilinnat ovat monitoimirakennuksia, Vesitornit ja paineenkorotusasemat sekä tärkeimmät joissa on vesisäiliön lisäksi esimerkiksi toimistoja, venttiiliristikot ovat kauko-ohjauksessa.13 varastoja, asuntoja ja jopa kaupungintalo Kemissä.4 Vesisäiliön tärkein rakennustekninen vaatimus Ympyräkartion mallisia vesitorneja alet- on vedenpitävyys, koska sen päätehtävä on toi- tiin rakentaa 1950-luvun lopulta lähtien.5 Tässä mia vesivarastona.14 Lisäksi vesitornissa tulee olla sieni- tyypissä vesitorni pystytettiin yksijalkaisen riittävä ilmanvaihto ja on huolehdittava vesihygie- lieriövarren varaan. Kartiosäiliön avulla voidaan niasta. Vesisäiliötilaan tulee estää pääsy eläimiltä.15 kohottaa syvyydeltään pieni mutta tilavuudeltaan Suomessa yleisin käytetty vesitornin säiliörakenne suuri vesimassa mahdollisimman ylös vesiverkoston on betonirakenne, mutta myös muita materiaaleja painevaihteluiden vähentämiseksi.6 kuten terästä ja puuta on käytetty joissain tapauk- Vesitorni on aina ollut arkkitehti- ja insinööri- sissa.16 rakentamisen yhteistyön tulos. Toisen maailman- sodan jälkeen suunnittelijoina toimi yhä enemmän insinöörejä ja vain kaupunkikuvallisesti merkittävät 8 Asola 2003, 66; Halme 2014, 24. 7 tornit toteutettiin enää arkkitehtien suunnittelemia. 9 Asola 2003, 74, 76; www.mfa.fi/lieriot-ja-kartiot. 10 Asola 2003, 14, 20-22; Vesisäiliöt 1982, 19-21; www.mfa.fi/ varhaiset-vesitornit. 1 Asola 2003, 6, 14; http://www.mfa.fi/varhaiset-vesitornit. 11 Luukkonen, Pertti haastattelu 19.10.2017. 2 Asola 2003, 50-54, 86; www.mfa.fi/varhaiset-vesitornit. 12 Asola 2003, 18-20; Vesisäiliöt 1982, 8-9. 3 www.mfa.fi/varhaiset-vesitornit. 13 Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013- 4 www.mfa.fi/vesilinnat. 2022, HSY-raportti 2013, 5. 5 Asola 2003, 50. 14 Asola 2003, 127, 136. 6 Asola 2003, 65. 15 Luukkonen, Pertti, haastattelu 19.10.2017. 7 Asola 2003, 116; www.mfa.fi/lieriot-ja-kartiot. 16 Asola 2003, 136-137.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

6 1 Johdanto | 1.1 Kohde

Otaniemen vesitornissa on kaksi vesisäiliötä, joista toinen kuului alun perin Espoon kaupungille ja toinen valtiolle Otaniemen tarpeisiin. Nykyisin putkistot on yhdistetty samaan painepiiriin. Vesiputket on johdettu säiliöstä hikipohjan kautta porraslieriöön ja alas putkikellariin. HSY.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 1 Johdanto

1.2

1.2 Tehtävä Tehtävä

Otaniemen vesitornin huippulämpökeskus ja toimis- tiinpanot on kirjattu raporttiin. Rakennukset ja totilat eivät ole enää käytössä ja Senaatti-kiinteistöt piha-alueet on myös dokumentoitu valokuvaamalla. harkitsee kohteesta luopumista. Vesitorniosa on Selvitys on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäi- edelleen toiminnassa vesisäiliönä ja HSY:n käytössä. sessä johdantoluvussa käydään lyhyesti läpi selvityk- Tornia ei ole peruskorjattu sen elinkaaren aikana.17 sen sisältö ja kohteen perustietoja sekä vesitornin Selvityksen tarkoituksena on tuottaa riittävä typologiaa. Toisessa luvussa taustoitetaan Otanie- aineisto kohteen kulttuuriympäristöarvojen arvioi- men kampuksen rakentumista sekä alueen veden- miseksi ja dokumentoida nykytilanne. Otaniemen, jakeluverkoston kehitystä ja vesitornihankkeen taus- Keilaniemen ja Tapiolan alueita tiivistetään ja taa. Kolmannessa luvussa käydään läpi vesitornin käyttöä monipuolistetaan. Lisäksi juuri valmistunut uudisrakennusvaihe ja suunnitteluratkaisu. Neljän- Länsimetro sekä Hagalundintien ja muiden väylien nessä luvussa käydään läpi vesitornissa tapahtuneita suunniteltu kattaminen yhdistää ja muuttaa kau- muutoksia. Rakennuksen nykytilaa ulko- ja sisätilo- punginosia. Vesitorni sijoittuu keskeisesti Otanie- jen osalta on tarkasteltu luvussa viisi. Kuudes luku men ja Tapiolan muuttuvaan nivelosaan. on yhteenveto, jossa esitellään työn tuloksena synty- Selvitys kohdistuu Otaniemen vesitorniin ja nyt näkemys kohteen nykytilasta, peilataan sitä sen huippulämpökeskukseen. Kaaviosarjalla on esitetty historiaan ja muihin vesitorneihin. Työn lopussa on vesitornin alkuperäinen toiminta sekä siinä tehtyjä lähdeluettelo ja liitteenä rakennuslupakronologia, muutoksia, joita on niukasti. Työhön on sisältynyt joka on laadittu Espoon rakennusvalvonnan arkiston arkisto- ja kirjallisuustutkimusta, kenttätyötä ja lupa-asiakirja-aineiston perusteella. eri lähteistä peräisin olevan tiedon yhdistämistä ja analysointia. Merkittävimpiä arkistolähteitä olivat Otaniemen hoitokunnan arkisto Hämeenlinnassa ja Alvar Aalto -säätiön arkisto. Arkkitehtitoimisto Liva- dyn ja Maisema-arkkitehtuuri MM:n ”Otaniemen keskeinen kampusalue” kulttuuriympäristöselvi- tyksessä vuodelta 2014 sivutaan lyhyesti Otaniemen vesitornia, minkä lisäksi kävimme Hämeenlinnassa tutkimassa Otaniemen hoitokunnan arkiston asiakirjoja rakennukseen ja vesihuoltoon liittyen. Ark- kitehtuurimuseon kokoama Vesitornit-sivusto sekä Ismo Asolan ”Vesitorni-yhdyskunnan maamerkki” ovat olleet työn tärkeimpiä kirjallisia lähteitä. Valokuvien osalta tärkeimmät lähteet olivat Espoon kaupunginmuseo sekä Alvar Aalto -säätiö. Kohteen sisätiloista ei löytynyt käytön aikaisia valokuvia. Olemme haastatelleet tutkimuksessa HSY:n käyttömestaria Pertti Luukkosta sekä keskustelleet puhelimitse HSY:n Arto Mettisen kanssa. Lisäksi intendentti Mia Hipeliltä Alvar Aalto -säätiöstä olemme saaneet tietoja Alvar Aallon toimiston hen- kilökunnasta ja arkkitehti Sverker Gardbergistä. Alueella on suoritettu katselmus, joiden muis-

17 Ramboll 2016, 6; HSY, Mettinen, Arto, puhelinkeskustelu 28.9.2017; Luukkonen, Pertti haastattelu 19.10.2017.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

8 1 Johdanto

1.3 Perustiedot 1.3 Perustiedot

Ilmakuva Otaniemestä 2015. Vesitorni on rajattu keltaisella. Espoon karttapalvelu.

Otaniemen vesitorni Rakennusvaiheet Rakennettu: 1971-72 1970–72 vesitorni, huippulämpökeskus ja Rakennuttaja: Rakennushallitus toimistotilat Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Salonen & Käyttöhistoria Lautiainen Osoite: Tekniikantie 6, 02150 Espoo Vesitorni Kiinteistötunnus: 49-10-15-1 1972–75 Helsingin vesilaitos toimittaa veden, Espoon Kaupunginosa: 10. Otaniemi- Otnäs vesilaitoksella puolet säiliöstä Kortteli: 10015 1975–2010 Espoon vesilaitos hallinoijaksi Tontti: 1 2010 alkaen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Rakennustunnus: 101572394U Huippulämpökeskus 1.–3.kerros Laajuustietoja 1971–1980-luku Otaniemen sähkövoimalaitos Kerrosala yhteensä: 427 m2 1990–2000-luku huippulämpökeskukseen Espoon Bruttoala yhteensä: 2 200 m2 Sähkö Oyj vuokralaiseksi Tontin koko: 5 075 m2 Kerroksia: 8 kerrosta ja kellari

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 1 Johdanto | 1.3 Perustiedot

Ajatasa-asemaakavaote 2017. Vesitornin korttelialue on rajattu keltaisella. Espoon karttapalvelu.

Toimistotilat Rakennussuojelu 1972 alkaen Toimisto- ja tutkimustiloina. VTT RKY antenni- ja puhelinlaboratoriot sekä TKK sähkömit- Otaniemen vesitorni kuuluu Otaniemen kampusalu- tauslaboratorio ja antennitutkimus een valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun 1985–1990 VTT:n ja TKK:n henkilökunnan työter- kulttuuriympäristöön RKY. 18 ”… Otaniemen kampus- veysasema 5. kerroksessa alue on Suomen vanhimmalle tekniikan ja arkki- 1990–2000-luku Toimisto- ja tutkimustiloina. TKK tehtuurin yliopistolle rakennettu, aikansa laajin rakennusosasto ja tutkimuslaitos Sotera 4.–5.kerros, yhtenäinen korkeakoulu-, tutkimus- ja asuinalue. Senaatti-kiinteistöjen isännöitsijöiden tilat sekä Teknillisen korkeakoulun ja Valtion Teknillisen VTT:n mittaustutkimushuone kattohuoneistossa, Tutkimuslaitoksen laitos- ja asuntoalueiden ase- 9. kerros. makaavaa pidetään yhtenä arkkitehti Alvar Aallon parhaista…” Hagalundintien toisella puolella alkaa Omistus välittömästi Tapiolan RKY-alue.19 1971 alkaen Suomen valtio omistaa rakennuksen (Senaatti-kiinteistöt) ja Espoon kaupungilla on Asemakaava hallintaoikeus vesisäiliön tiloihin. Tontin omistaa Rakennusta ei ole suojeltu voimassa olevassa asema- valtio. kaavassa.

Asemakaavahistoria Kohde kuuluu voimassa olevassa asemakaavassa 10:12, 220600 (vahvistettu 21.5.1982) kunnallisteknis- ten rakennusten ja laitosten korttelialueeseen. (YT) 18 Otaniemen RKY-alue, www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det. aspx?KOHDE_ID=1360. 19 Tapiolan RKY-alue, www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det. aspx?KOHDE_ID=1359.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

10 2 2. Otaniemen kampusalue ja vesihuolto Otaniemen kampusalue ja vesihuolto

Otaniemen aluesuunnitelma 1968. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. AAS.

Otaniemen korkeakoulukampus Otaniemen kampusalueen ensimmäisen kaavasuun- Otaniemen kampusalue on rakentunut vanhan nitelman. Perusolemukseltaan kaava oli erittäin Otaniemen kartanon paikalle sekä Hagalundin joustava. 2 Suunnitelmaa kehitettiin eteenpäin useaan kartanosta erotetuille maille ja näiden lähimetsiin otteeseen Aallon toimistossa aina vuoteen 1968 asti.3 vuodesta 1949 alkaen.1 Otaniemen kampusalueen Tämän jälkeen Otaniemen kaavoitusvastuu siirtyi suunnittelua, rakentamista ja hoitoa varten perus- osaksi kunnan kaavoitusta ja siitä vastasi Otaniemen tettiin Otaniemen hoitokunta -niminen toimikunta valtionalueen kaavoitustoimikunta vuosina 1970–86.4 ja sen kaavasuunnittelusta järjestettiin arkkiteh- tikilpailu 1949, jonka voittivat arkkitehdit Alvar ja Aino Aalto. Aalto laati kilpailuehdotuksensa pohjalta 2 A-konsultit et al. 1994, 96; Mikkola 2006, 102. 3 Arkkitehtitoimisto Livady ja Maisema-arkkitehtuuri MM 2014, 58-59. 1 A-konsultit et al. 1994, 93-95; Michelsen 1993, 134. 4 Heikinheimo et al. 2017, 22.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 2 Otaniemen kampusalue ja vesihuolto

Otaniemen hoitokunta ja vedenjakelun Otaniemen hoitokunta pyysi vuonna 1967 ark- kehittäminen kitehtitoimisto Alvar Aallolta lausuntoa vesitornin Kampusalueen vesihuolto järjestettiin 1950-luvulla ja huippulämpökeskuksen sijoituspaikasta.11 Aallon Helsingin kaupungin toimesta Munkkiniemestä suunnittelutoimisto suositteli maisemallisista syistä Otaniemeen johdetun vesijohdon kautta, koska ensisijaisesti muita säiliöratkaisuja kuin vesitornia. Espoon maalaiskunnassa ei ollut vesi- eikä viemä- Huippulämpökeskuksen he olisivat sijoittaneet riverkostoa. Helsingin kaupunginvaltuusto ajatteli kallion sisälle ja vesisäiliön kallion päälle. Huippu- vielä 1950-luvulla, että Otaniemi ja Tapiola liitettäisiin lämpökeskuksen sijoittamista vesitornin jalustaan Helsinkiin. Näin ei kuitenkaan käynyt ja vuonna 1963 Aalto ei pitänyt suositeltavana ratkaisuna. Aallon Espoon maalaiskunnasta muodostettiin kauppala.5 lausunnosta huolimatta vesitornin ja huippulämpö- Samana vuonna Otaniemen hoitokuntaan perus- keskuksen hanketta jatkettiin ja Aaltoa pyydettiin tettiin neljä alajaostoa ja näistä kunnallisteknisen suunnittelemaan kyseinen monitoimirakennus. jaoston vastuualueeseen kuului Otaniemen val- Rakennuspaikaksi osoitettu alue oli osittain Haga- tionalueen lämpö-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja puhe- lundin tilan mailla, jota valtio osti Arne Grahnilta linlaitosten ja teiden suunnittelu sekä näiden teiden lisää 17 hehtaaria. 12 rakentamisen ja hoidon sekä Otaniemen isännöitsi- Espoon kauppala päätti osallistua osuudellaan jätoimiston valvonta. ylävesisäiliön rakennuskustannuksiin. Varsinaisena Parantaakseen Otaniemen vedenjakelua ja rakennuttajana toimi valtion edustajana rakennus- lämmöntuotantoa Otaniemen hoitokunnan kun- hallitus.13 Otaniemen vedenjakelun tulevaisuudesta nallistekninen jaosto alkoi suunnitella vesitornin ja käytiin tuolloin keskustelua rakennushallituksen, huippulämpökeskuksen rakentamista Otaniemeen Otaniemen hoitokunnan, Espoon ja Helsingin ja kävi siitä keskustelua arkkitehtitoimisto Alvar veden kanssa. Kustannusvertailun ja neuvottelujen Aallon, Rakennushallituksen, Helsingin vesilaitok- jälkeen vuonna 1970 tehtiin sopimus, että Otanie- sen sekä Espoon kauppalan kanssa vuosina 1966- men vesihuolto siirtyy Espoon kauppalalle mää- 1967.6 Helsinki ilmoitti, että se ei voisi olla vesitornin räajan kuluttua. 14 Valtio osti Helsingin kaupungin rakentajana, koska torni pystytettäisiin Espooseen.7 rakentaman vedenjakeluverkoston ja luovutti sen Käyttöveden painevaihtelut olivat alueen kasva- vuonna 1975 Espoon vesilaitokselle, kun se oli saanut essa tulleet suuriksi 1960-luvun puolessa välissä, eikä valmiiksi siirtojohdon Pitkäkosken vedenpuhdista- vedensiirtoputken mitoitus enää riittänyt huippukulu- molta vesitornille. Helsingin vesilaitos toimitti veden tukseen. Helsingin kaupungin vesilaitoksen tekemien Otaniemeen tähän saakka.15 mittausten pohjalta katsottiin parhaaksi ratkaisuksi rakentaa Otaniemeen oma vesisäiliö. Hoitokunta teki vedentarpeen ennusteen ja Helsingin kaupungin vesilaitos laati Otaniemen jakeluverkosta alustavan suunnitelman, jossa päädyttiin noin 3 000 m3 säiliöön, jonka alavedenpinta olisi NN8 + 63 metriä.9 Otaniemen lämpövoimalan kaukolämpöverkon kaikki kapasiteetti oli käytössä 1960-luvun lopulla ja lisätarvetta varten päädyttiin rakentamaan erilli- nen kuumavesikattilalaitos, joka toimi ainoastaan pakkaskausina. Rakennuksen optimaaliseksi sijoi- tuspaikaksi todettiin vesitornin paikka Otaniemen länsireunalla, joten hankkeet yhdistettiin.10

5 Pöytäkirja, OHK, OHA, HMA; A-konsultit 1994, 95-96, 99. 6 Pöytäkirjat 23.2.1967, 10.4.1067, OHK, OHA, HMA. 11 Pöytäkirja 23.2.1967, OHK, OHA, HMA. 7 Sätilä et al. 1971. 12 Saapuneet kirjeet, 23.2.1967, Pöytäkirjan liite 2, 12.3.1968, 8 NN-korkeusjärjestelmä on poistunut käytöstä. Sen OHK, OHA, HMA; Arkkitehtitoimisto Livady & Maisema- lähtötasona oli Helsingin Katajanokalla sijainnut vesiasteikon arkkitehtuuri MM 2014, 32-33. nollapiste. http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk406/ 13 Pöytäkirja 24.5.1967, OHK, OHA, HMA. mk406_970_poutanen.pdf 14 Pöytäkirja 25.1.1969, 1.2.1969, OHK, OHA, HMA. 9 Pöytäkirja 10.9.1968 liite 1, OHK, OHA, HMA. 15 Pöytäkirja 7.4.1970, OHK, OHA, HMA; A-konsultit 1994, 95-96, 10 Sätilä et al. 1971. 99.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

12 2 Otaniemen kampusalue ja vesihuolto 2 Otaniemen kampusalue ja vesihuolto

Hagalundin kalliolla eli ”Lustigkullalla” sijaitsi Hagalundin kartanon huvimaja vielä 1930-luvulla. Kalliolle rakennettiin Otaniemen vesitorni. Kuva on vuodelta 1932. EHF/EKM.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 3. Vesitorni rakennetaan

3.1 Suunnittelijat Vesitorni rakennetaan

Otaniemen vesitorni rakenteilla. Taustalla Hagalundin kartano. Hagalundin kallion kupeessa sijainnu Pehtoorin asuintalo purettiin vesitornin rakennustyön valmistuttua. Sitä käytettiin työmaan huoltotilana. Valokuva 17.6.1970, Kari R. Lehtonen. EKM.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

14 3 Vesitorni rakennetaan

3.1 Suunnittelijat

Arkkitehtitoimisto nusten suunnittelutiimiin hän tuli mukaan heti Alvar Aalto ensimmäisenä työnään TKK:n ja VTT:n Puulabo- ratorion työmaavaiheeseen Ilona Lehtisen ja Kale Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto on perustettu vuonna Hietasen suunnittelutiimiin 1963. Vuonna 1967 hän 1923 ja se toimi Elissa Aallon kuolemaan, aina vuo- sai tehtäväkseen Otaniemen vesitornin suunnittelun teen 1994 saakka.1 Arkkitehti Jan Sverker Gardberg, ja projektin vetämisen. 8 joka työskenteli Aallon toimistossa vuosina 1963–94, toimi Otaniemen vesitornin projektiarkkitehtina.2 Jan Sverker Gardberg Aallon alkaessa vanhentua yhä suurempi osa töiden Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla9 toteutuksesta siirtyi hänen avustajilleen.3 1960-luvun lopulla Aallon toimistossa oli Otaniemen suunnitte- Uransa aikana Gardberg osallistui ainakin seuraa- lutiimi, johon kuuluivat ainakin arkkitehdit Maina viin arkkitehtitoimisto Alvar Aallon töihin: Vatara, Kalevi Hietanen, Ilona Lehtinen, Maru Kivi- Helsingin keskustasuunnitelma järvi, Heikki Tarkka ja Sverker Gardberg.4 TKK / VTT puulaboratorio, Espoo Jo ennen Otaniemen vesitornia ja huippulämpö- Sähkötalo HKS, Helsinki keskusta Aallon arkkitehtitoimisto oli suunnitellut Otaniemen vesitorni, Espoo useita teollisuuslaitoksia sekä Paimion parantolan Paimion parantolan muutostyöt ja laajennus Finlandia-talon lisärakennus, Helsinki piipun yhteyteen vesisäiliön, mutta Otaniemen vesi- Jyväskylän uimahalli torni on ainut toimiston suunnittelema varsinainen Lahden Ristinkirkko vesitorni.5 Ekenäs Sparbank, Tammisaari King Abdul Aziz University Nordens Hus Reykjavik, Islanti Arkkitehti Jan Sverker Gardbergin ura Aallon Reykjavikin yliopisto, Islanti toimistossa 1963-1994 Jyväskylän hallinnollinen keskus Jan Sverker Gardberg (1928–2002) 6 valmistui arkki- Jyväskylän teatteri Jyväskylän virastotalo tehdiksi vuonna 1960 Teknillisestä korkeakou- Ekecenter, Tammisaari 7 lusta. Hän oli työskennellyt ennen Aallon toimistoa Talo Hauta-aho/ Elissa Aalto Woldemar Bäckmanin arkkitehtitoimistossa. Hän Osallistui aktiivisesti 1990-luvulla Viipurin kirjaston restau- aloitti työskentelyn Aallon ateljeella Tiilimäellä rointihankkeeseen marraskuussa 1963. Gardberg työskenteli Aallon toimistossa yhtä kauan Aallon elinaikana kuin hänen kuolemansa jälkeen, jolloin Elissa Aalto johti toimistoa vuoteen 1994 saakka. Otaniemen raken-

1 Mikkola 2006, 109. 2 Charrington ja Nava 2011, 313. 3 Mikkola 2206, 84–87. 4 Charrington ja Nava 2011, 313, 316.

5 Asola 2003, 39; AAM.; Mikkola, 74-77. 8 Charrington ja Nava 2011, 313–316. 6 https://gw.geneanet.org/ 9 Hipeli, sähköposti ja keskustelu 19.9.2017. Tiedot perustuvat rafaelo?lang=en&n=gardberg&p=jan+sverker Aallon toimiston säilyneisiin asiakirjoihin, tuntilistoihin, 7 Pöyry & al. 1991, 153. työsopimuksiin jne.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 3 Vesitorni rakennetaan | 3.1 Suunnittelijat

Rakennesuunnittelija sekä muut suunnittelijat

Monitoimisessa erikoisrakennuksessa oli useita suunnittelijoita. Vesitornin rakennesuunnittelijana toimi Insinööritoimisto E. Salonen & Lautiainen.10

Rakennesuunnittelija diplomi-insinööri Esko Salonen Diplomi-insinööri Esko Salonen syntyi 1924 ja hän valmistui Helsingin teknillisestä kor- keakoulusta rakennusinsinööriksi vuonna 1956. Hän toimi Hyvinkään Tiili Oy:n teknisenä johtajana, Insinööritoimisto Pöysälän & Co:n rakennesuunnittelijana ja Rakennushallituk- sen rakennuttajainsinöörinä ennen Insinööritoimisto Salonen & Co: perustamisesta vuonna 1958, joka toimi vuoteen 1966 saakka. Insinööritoimisto Salonen & Lautiainen oli hänen vuonna 1966 perustettu sivutoimensa Salosen siirtyessä päätoimisesti Yleisradion Oy:n rakennuspäälliköksi.11

Suunnittelijat12 Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Salonen & Lautiainen Huippulämpökeskuksen rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Heimo Kakko & Co.13 LVI-suunnittelu: Ekono Sähkösuunnittelu: Otaniemen sähkölaitos Vesi- ja viemäriverkostojen runkosuunnitelmat: Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy

Urakoitsija ja aliurakoitsijat 14 Rakennusurakoitsija: Rakennusliike Arvo Westerlund Oy Louhintatyöt: Ky EM pekkinen & Co Liukuvalukalusto: Hub- und Gleitbau Hampuri Esijännitystyöt: Esijännitetty Betoni Aimo Sallinen ky LVI-työt: Oy Huber Ab 15 Vesiputkistotyöt: Oy Yleinen Insinööritoimisto Ab Sähkötyöt: Sähkönhankita Oy Öljysäiliö- ja savupiipputyöt: Oy Teollisuus-Huber Ab Mittaus- ja säätölaitetyöt: Suomen Siemens Oy Kuumavesikattilat: Kymi Osakeyhtiö

10 RAK-piirustus, Otanimen vesitorni, SA; Diaari 1203/R.7.68, Rakennushallituksen III arkisto, KA; Asola 2003, 165. 11 Kaario et al. 1973, 595. 12 Sätilä et al. 1971. 13 RAK 217 sekä piirustusluettelo, SA. 14 Sätilä et al. 1971. 15 Pöytäkirja 28.5.1970, OHK, OHA, HMA; 3627/R.7.68 (E-Pie), Ab Diaarikortit, Rakennushallituksen III arkisto, KA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

16 3.2 Rakentaminen

3 Vesitorni rakennetaan

3.2 Rakentaminen

Ilmakuva Otaniemen vesitornin työmaasta. Porraskartio, savupiippu ja vesisäiliön betonipilarit on valettu. Valokuva 14.7.1970, Kai R. Lehtonen. EKM.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelu käynnistyy mainitsee haastattelussa vuonna 2002, että Heikki Vuonna 1967 rakennushallitus kutsui arkkitehti- Tarkka yritti kokouksessa tulkita Aallon piirrosta ja toimisto Alvar Aallon vesisäiliön suunnittelijaksi teki siitä oman luonnoksensa. Gardberg oli nähnyt ja suunnittelutyö pääsi alkamaan.16 Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemia vesilinnoja ja hän Jan Sverker Gardberg toimi Otaniemen vesitornin hahmoitteli ensimmäiseksi jotain niiden kaltaista, vastaavana arkkitehtina työn alusta lähtien vuosina pohjamuodoltaan neliömäistä tornirakennusta. 1967–1972. Tuohon aikaan 1960-luvun lopulla Aalto Tarkka ei pitänyt ideasta, vaan halusi jotain pyöreää. oli hyvin kiireinen Finlandia-talon suunnittelun Hänen mukaansa Alvarin luonnos oli ollut enem- kanssa ja ehti tuskin puhua Gardbergin kanssa vesi- män pyöreä kuin neliö. Tämän jälkeen Gardberg tornista, mutta vaihtoi siitä kuitenkin muutaman jatkoi pyöreiden ideoiden jatkokehittelyä.18 sanan työn edetessä ja oli hyvinkin kiinnostunut sen Luonnospiirustukset valmistuivat vuoden 1968 pienoismallista.17 aikana ja pääpiirustukset vuonna 1969. Ensimmäi- Tornin suunnittelun ensimmäisenä lähtökohtana sessä ehdotetussa luonnoksessa porrastorni oli oli Aallon tekemä pieni skissi, josta käytiin kes- esitetty kolmionmalliseksi lasiseinäiseksi aiheeksi kustelua Aallon toimiston työntekijöiden Otanie- rakennuksen julkisivuun. Sitä ei pidetty tilaajan men silloisen suunnittelutiimin kesken. Gardberg puolelta teknisesti järkevänä vaihtoehtona vesisäi- liön kannalta, vaan se ehdotti portaan sijoittamista

16 Pöytäkirja 4.9.1968, OHK, OHA, HMA; Hipeli 2008, 165. 17 Charrington ja Nava 2011, 313-316, 368. 18 Charrington ja Nava 2011, 315-316.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 3 Vesitorni rakennetaan | 3.2 Rakentaminen tornin keskelle.19 Varsinaisia rakennuslupia täsmen- Suunnitelmien mukaan Espoolle rakennettiin nettiin hyväksymisen jälkeen vielä kahteen ottee- oma säiliötilansa, josta tuli 3 000 m3 suuruinen.28 seen muuttuneilla suunnitelmilla, ensin vuonna 1970 Käytännössä vesitornin ulompi säiliö kuului Espoolle antennimittaustornin lisäyksellä ja toisen kerran ja sisempi saman kokoinen osuus valtiolle.29 Kuntan- rakentamisen loppuvaiheessa vuonna 1971, kun nukset vesisäiliöistä jaettiin todellisten rakennus- huippulämpökeskuksessa muutettiin Otaniemen kustannusten perusteella. Yhteisiä, puoliksi jaettavia hoitokunnalle varattuja huoltotiloja 4. ja 5. kerrok- kustannuksia olivat vesitorniin liittyvät kannatus- ja sissa VTT:n puhelinlaboratorion käyttöön. Tässä tukirakenteet, ylävesisäiliön putki- ja ilmanvaihto- yhteydessä julkisivusuunitelmaan lisättiin toinen ja sähkötyöt sekä piha-alueiden tasaus. Valtio rivi ikkunoita alemman massan viidenteen kerrok- kustansi yksin huippulämpökeskuksen, antennila- seen.20 boratorion ja sen vesisäiliöön aiheuttamat lisäkus- Kun tilaaja halusi lisätä VTT:n antennilabora- tannukset, hissin, savukaasujen vuoksi tehtävän torion rakennuksen katolle, Gardberg keskusteli tehostetun ilmanvaihdon kustannukset sekä pihan asiasta Aallon kanssa ja teki kaksi vaihtoehtoa, päällystystyöt. 30 joista toinen oli rakennettu teräksestä ja toinen Vesitornin kustannusarvio nousi suunnitelmien betonista. Aalto valitsi betonisen vaihtoehdon, sillä edetessä. Vesitornin ja huippulämpökeskukseen alus- hänestä siinä oli selkeämpi muuoto. Teräsversio tava kustannusarvio vuonna 1967 oli 2 700 000 mk.31 muistutti hänestä ehkä liikaa hämähäkinverkkoa. Toteutuneet rakennuskustannukset olivat yhteensä Aalto halusi, että antennimittaustornista tulisi 6 550 000 mk, josta Espoon osuus oli 1 450 000 mk ja tumma ja itse vesitorni olisi vaalea. Tumma torni valtiolle jäi 5 100 000 mk.32 Lisääntyneen lämmöntar- toisi kontrastia varsinaiselle vesitornille. Kun Aalto peen johdosta huippulämpökeskukseen tehtiin lisäksi näki muokatut piirustukset ja tornin pienoismallin, II-rakennusvaihe, jolloin laitosta täydennettiin toi- hän antoi niille hyväksyntänsä.21 sella 550 000 mk maksaneella kuumavesikattilalla.33 Ensimmäisenä työvaiheena liukuvalettiin vesitor- Rakentaminen nin portaan keskuslieriö ja kehäpilarit. Torni valettiin Vesisäiliön paikka paalutettiin maastoon vuonna siirrettävällä muotilla ja työnjohtaja oli hyvin 1968. Tämän jälkeen tehtiin vielä varsinainen poh- tyytyväinen toleranssiin, joka oli vain 5 cm. Tämän jatutkimus,22 joka tilattiin samana vuonna Peratek jälkeen valettiin savupiippu sekä aloitettiin samanai- Oy:ltä.23 Vesitornin perustusoloselvityksessä todet- kaisesti alaosan huippulämpökeskuksen ja vesisäiliön tiin, että kallioperä on huonolaatuista ja osittain rakennustyö. Vesisäiliön rakentamista varten tehtiin rikkoutunutta.24 Tämän vuoksi heti rakennustyön keskuslieriön ja kehäpilareiden varaan tukirakennel- aluksi jouduttiin tekemään peruskallion vahvistuk- mia ja työlava. 34 Vesisäiliöiden valutyössä käytettiin sia betonoimalla ja poistamaan kallion ruhjevyöhy- monivaiheisia liukuvaluja ja niiden pohja ja seinät kettä. Tämä pidensi suunniteltua rakennusaikaa.25 esijännitettiin.35 Säiliön pohja valettiin kuudessa loh- Vesitornin rakentamisesta käytiin vapaa urakka- kossa. Säiliön betonipinnasta poistettiin ylimääräistä kilpailu. Rakennusurakoitsijaksi valittiin tarjousten vettä imubetonimenetelmällä ja pinta hierrettiin perusteella Rakennusliike Arvo Westerlund Oy,26 joka koneellisesti valmiiksi kulutuspinnaksi.36 Vesisäiliö toteutti hankkeen kokonaisurakalla. Vastaavana työn- eristettiin ja sitä verhoavat elementtivalmisteiset johtajana toimi rakennusmestari Pentti Illukka.27 julkisivuelementit nostettiin paikoilleen ulompien kantavien teräsbetonipilarien valumuottien väliin.37

19 Pöytäkirja 1968, OHK, OHA, HMA; Luonnospiirustukset, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto 10.–12.1.1968, AAS. 28 Pöytäkirja 17.2.1969, Otaniemen hoitokunnan 20 Luonnospiirustukset 1968, AAS; Rakennusluvat 49-1969-559- kunnallistekninen jaosto, OHA, HMA. A, 49-1970-596-B ja 49-1971-539-C, ERakVV; Pöytäkirjat 1.2.1971, 24.5.1971, OHK, OHA, HMA; Sätilä et. al 1971. 29 Pöytäkirjan liite 4, 2.7.1968, OHK, OHA, HMA. 21 Charrington ja Nava 2011, 315–316. 30 Pöytäkirjan liite 4, 23.10.1068, OHK, OHA. 22 Pöytäkirja 13.5.1968, OHK, OHA, HMA. 31 Pöytäkirja 26.4.1967, Otaniemen hoitokunnan kunnallistekninen jaosto, OHA, HMA. 23 Diaarit 404, 488/R.7.68, Rakennushallituksen III arkisto, KA. 32 Sätilä et al 1971. 24 Pöytäkirja 3.2.1969, Otaniemen hoitokunnan kunnallistekninen jaosto, OHA, HMA; Sätilä et al. 1971. 33 Pöytäkirja 17.3.1970, OHK, OHA, HMA. 25 Sätilä et al. 1971. 34 Sätilä et al 1971; Charrington ja Nava 2011, 315-318. 26 Pöytäkirjan liite 4, 23.10.1968, OHK, OHA; Otaniemen 35 Asola 2003, 79. vesitornin yleistietoja -raportti, SA. 36 Sätilä et al. 1971. 27 Rakennuslupahakemus 1970-596-B, ERakVV; Sätilä et al. 1971. 37 Charrington ja Nava 2011, 315-316.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

18 3 Vesitorni rakennetaan | 3.2 Rakentaminen 3 Vesitorni rakennetaan | 3.2 Rakentaminen

Vesisäiliön valumuottityö on käynnissä. Kehäpilareiden välissä huippulämpökeskus on jo harjakorkeudessa. 1971. HSY.

Vesitornin ja huippulämpökeskuksen rakenta- Vesitornin kulkutien paikalta purettiin työn misen aloitus viivästyi alkuperäisestä aikataulusta, valmistuttua Hagalundin kartanoon kuulunut vanha jolloin kattilalaitoksen oltiin ajateltu valmistuvan asuinrakennus, pehtoorin talo. Sitä käytettiin raken- jo vuonna 1970 ja vesitornin jo aikaisemmin vuoden nusaikana huoltotilana. 43 Rakennuksen pihasuunni- 1969 syksyllä.38 Otaniemen vesitornin rakentamista telman mukaiset istutukset toteutettiin vuoden 1972 hidasti vaikeiden perustamislisätöiden lisäksi aikana.44 Istutusurakan suoritti Keskusosuusliike työmaalla sattunut tulipalo tammikuun alussa 1971 Hankkija.45 sekä työtaistelu ja -seisaus keväällä 1971. 39 Kokonai- suudessaan työ eteni kuitenkin lähes suunnitelmien mukaisesti.40 Harjannostajaiset pidettiin 29. tammikuuta vuonna 1971. Rakennuksen loppukatselmus pidettiin marraskuussa 1971, jolloin valtio ja Espoon kauppala hyväksyivät rakennushankkeen toteutetuksi. 41 Vesitornin ulkopuoliset putkityöt saatiin valmiiksi Espoon kaupungin toimesta vuoden 1972 alussa, minkä jälkeen työmaalla pidettiin niiden osalta loppukatselmus.42

38 Pöytäkirjat 26.4.1967, 22.4.1968, OHK, OHA, HMA. 39 Diaarit 458, 1435, 1624, 2351/R.7.71, Rakennushallituksen III arkisto, KA. 40 Sätilä et al 1971. 43 Pöytäkirjat 13.5.1968, 18.11.1968, OHK, OHA, HMA; Valokuva 41 Diaari 126/R.7.71, Rakennushallituksen III arkisto, KA; Sätilä et Hagalund gård, inspektors hus, EKM. al 1971. 44 Pöytäkirja 9.9.1971, OHK, OHA, HMA. 42 Pöytäkirja 9.2.1972, OHK, OHA, HMA. 45 Pöytäkirjat 27.9.1972, 17.10.1972, OHK, OHA, HMA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan

3.3 Suunnitteluratkaisu

Suurmaisema ja piharatkaisu tamisessa suhteessa vesitorniin. Lopulta päädyttiin pohjoispuolelta kulkevaan yhteyteen.49 Pihasuunni- Korkea vesitorni on kauas näkyvä maamerkkiraken- telmasta tehtiin luonnosvaiheessa useita eri vaihto- nus, mikä on yksi sen tärkeimmistä arkkitehtoni- ehtoja. Paikoitusaluetta laajennettiin toimistotilojen sista suunnittelulähtökohdista. Vesitornin suhdetta sijoittamisen yhteydessä ja sisääntulotielle tehtiin suurmaisemaan tutkittiin Otaniemen alueen kahden perävaunurekan mitoituksen täyttävä kään- halkaisevilla siluettipiirroksilla vesitornista Aallon tymissilmukka. Lisäksi koko torni ja samalla sen suunnittelemalle TKK:n päärakennukselle, joka on pääsisäänkäynti käännettiin luonnossuunnitteluvai- Otaniemen tärkein maamerkki ja alueen keskus. heessa akselissaan pohjoisesta länteen, jotta huippu- Aluejulkisivuilla tutkittiin Teknillisen korkeakoulun lämpökeskuksen piipusta tulevat savut haittaisivat päärakennuksen, tyypillisten matalien laboratorio- mahdollisimman vähän satelliittitutkimusta.50 rakennusten ja vesitornin suhdetta maisemassa.46 Lopullisessa pihasuunnitelmassa on kiinni- Vesitornin huippulämpökeskuksen ja toimisto-osan tetty paljon huomiota ympäröivään säilytettävään räystäskorkeus jätettiin metsänrajan korkeudelle, puustoon ja kasvillisuuteen sekä uusiin istutettaviin jolloin kauemmas rakennuksesta näkyy vain vesisäi- puihin. Paikalla kasvoi luonnostaan jo kuusia, leh- liöosa sekä antennimittaustorni. tikuusia, mäntyjä, koivuja ja vaahteroita ja säilytet- Vesitorni sijoitettiin Otaniemen valtionalueen tävät puut merkittiin tarkoin suunnitelmiin. Näitä länsireunalle alueen korkeimmalle kohdalle, Lus- alkuperäislajeja istutettiin myös lisää, minkä lisäksi tigkullalle47 aivan vanhan Hagalundin kartanon pihalle istutettiin suunnitelmien mukaan vielä villi- läheisyyteen. Heti vesitornin länsipuolella kulkee viiniä, tuomia ja pihlajoita. Rakennuksen edustalta Otaniemen ja Tapiolan kaupunginosan erottava avautuu näkymä kalliolaelta Tapiolaan ja kävelysil- vilkasliikenteinen Hagalundintie. Espoon kauppala lalle ja tämä näköyhteys haluttiin edelleen säilyttää ehdotti vesitornin kohdalle ajotien ylittävää, Tapi- ja pitää kasvillisuudesta avarana. Pihalle sijoitettiin olaan johtavaa kevyen liikenteen siltayhteyttä48 ja Aallon suunnittelemia lipallisia lyhtyvalaisimia. suunnitelmissa pohdittiin eri vaihtoehtoja sen sijoit-

46 Siluettipiirustukset eri suunnitteluvaiheista, Aalto 1969, 1970, 1971 ERakVV. 47 EKM. 49 Asemapiirrokset 30.1.1968, 10.4.1968, 25.6.1969, AAS. 48 Pöytäkirja 2.7.1968, OHK, OHA, HMA. 50 Charrington ja Nava 2011, 316.

Otaniemen vesitorni, siluetti. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto 1969.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

20 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Asemapiirros. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, 1969.

Ilmakuva 2012. Otaniemen vesitorni, jonka takaa näkyy Keilaniemeä sekä merenrantaa. Etualalla länsimetron rakennustyömaa. Sky Foto Group. EKM.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Ulkohahmo

Otaniemen vesitorni Tapiolan puolelta kuvattuna. Valokuva Kari Hakli 1970–80-luku. AAS.

Otaniemen vesitorni on monitoimirakennus, jossa Tornin korkeus maantasosta huipulle on 52 metriä.52 toisistaan riippumattomat toiminnot, vesitorni, Toimistorakennuksen vapaasti muotoiltu huippulämpökeskus sekä toimistoja tutkimustilat julkisivu kovertuu rakennuksen pääsisäänkäynnin oli yhdistetty arkkitehtonisesti ja rakenneteknisesti kohdalla länsipuolella. Näin muodostuu kaartuvan haastavalla tavalla.51 Vesitornin suunniteluratkaisu seinäpinnan ja betonipilareiden rajaama sisääntu- perustuu kahteen erilliseen rakennusmassaan, jotka loaukio, jonka katoksena toimii vesisäiliö. Huippu- on yhdistetty keskeisellä kierreporras- ja hissikuilulla. lämpökeskuksen ulkoseinälinja myötäilee etelä- ja Alempi massa on viisikerroksinen, puustorajaan ylet- itäpuolella karkeasti sisätiloihin sijoitetun kahden tyvä huippulämpökeskus ja toimistorakennus, jonka pyöreän öljysäiliön muotoa. Niiden väliin suorakul- ulkohahmo on monikulmainen ja vapaamuotoinen. maisen sisäänvedon kohdalle on sijoitettu huolto- Sen yläpuolella on symmetrinen, 12-kulmainen vesi- parveke. säiliöosa, joka lepää paikallaan kahdentoista beto- nipylvään kannattelemana. Pylväät jatkuvat säiliön Julkisivumateriaaleista ulkopinnalla pilastereina sen yläreunaan saakka. Rakennuksen julkisivujen hallitsevin materiaali on Säiliön perusmuoto on kartio. Vesisäiliön päällä on betoni. Alaosan julkisivut on tehty suorakaiteen mal- vielä matala, viuhkanmallinen toimistokerros, jonka lisista betonielementeistä näkyvin selkein saumoin, huipulla on antennimittaustorni. Varsinaisen raken- porraskuilu on lautamuottivalettua teräsbetonia ja nusmassan ulkopuolelle on sijoitettu huippuläm- vesisäiliö on verhoiltu teräsbetonielementtilankuilla, pökeskuksen suorakaiteenmuotoinen betonipiippu. jotka voidaan tarvittaessa irroittaa huollon ajaksi.53

52 Vesitornin pääpiirustuskset, Aalto, 1968–72, SA. 51 Asola 2003, 79. 53 Asola 2003, 79.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

22 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni, huippulämpökeskuksen elementtikaavio. Työpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

vaaleanharmaaksi ja yläosassa ruskeaksi. Ovien vetimet ovat messinkiä. Kaiteet ovat ulkotiloissa ruskeaksi maalattua metallia. Puiset, painekyllästetyt ikkunapuitteet on maalattu ulkopuolelta vaaleanharmaalla pinotexillä ja sisältä tummanruskeaksi.55 Ikkunoiden ja alaosan räystäspellitykset on alun perin maalattu vaaleanharmaalla. Pääsisäänkäynnin yläpuolelle kiinnitettiin seinään Aallon toimiston suunnittelemia teräksisiä ulkovalaisimia, jotka polt- tomaalattiin tummaksi.56 Kattotasanteella betonipi- lastereiden yläpuolen lippoihin upotettiin alapintaan lieriönmalliset lasikupuvalaisimet.

Vesisäiliön alapuolinen puuverhous. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. Julkisivun sommittelusta 1969-1971. AAS. Rakennuksessa on vain hyvin niukasti ikkunoita lähinnä 4. ja 5. kerroksen toimisto-osioissa, pääsi- Säiliön kantavat paikalla valetut suorakaiteenmuotoi- säänkäynnin yläpuolella huippulämpökeskuksen set, hieman sivusta viistetyt betonipilarit ja vesisäi- pukutiloissa sekä kattokerroksen laboratoriossa. liön alapuoliset säiteittäiset betonipalkit ovat yksiä Toimisto-osan ikkunat on sommiteltu vaakasuun- keskeisimpiä rakennuksen arkkitehtonisia tekijöitä. taisiksi nauhoiksi alemman rakennusosan kahteen Huippulämpökeskuksen piippu on valettu betonista. ylimpää kerrokseen. Neljännessä kerroksessa myös Vesisäiliön alapuolisessa verhouksessa on käytetty julkisivun betonielementit jatkavat ikkunoiden harmaaksi maalattua lomalaudoitusta, jonka Pinotex kanssa samaa kapeampaa nauhalinjaa. Ainoan pintamaalisävy on tarkoituksella valittu betonin har- poikkeuksen nauhaan tekee viidennen kerrok- maaksi. Vaaleasävyisen betonin vastapainoksi Aalto sen alemmaksi ulottuva sisääntuloaulan ikkuna. halusi Gardbergin kanssa asiasta keskusteltuaan Luonnossuunnitteluvaiheessa ikkunoita oli kaavailtu säiliön yläpuolisen antennimittaustornin julkisivuista enemmänkin, mutta huippulämpökeskukseen ei tummat. Torni on verhoiltu tummaksi polttomaala- haluttu turvallisuussyistä ja räjähdysvaaran takia tulla poimupellillä ja sen portaat ja kaiteet on maa- lähes yhtään ikkunaa ja niitä tuli vain korkean katti- lattu tummanruskealla.54 latilan yläosaan neljänteen kerrokseen.57 Pienemmissä julkisivujen yksityskohdissa on käytetty lähinnä metallia tai puuta. Metalliset ulko-ovet ovat rakannuksen alaosassa maalattu 55 Ikkunakaaviot, AAA 78-810, rakennusosaluettelo, AAS. 56 Valaisimen piirustus, AAS. 57 Pöytäkirja 1968, luonnospiirustusten kommentteja, OHK, 54 Charrington ja Nava 2011, 317–318. OHA, HMA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni sisääntulotien suunnalta pohjoisesta. Valokuva Kari Hakli. AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

24 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

7. 8.

5. 2. 3.

6. 1.

Otaniemen vesitorni, julkisivu etelään. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Julkisivun materiaalit

1. Sokkeli, paikallavalettu betoni 5. Puuikkuna, maalattu vaaleaksi 2. Betonielementti, pystysuuntaisesti harjattu 6. Teräsovi, maalattu vaaleaksi 3. Paikallavalettu betoni 7. Profiloitu metalliverhous, tummaksi polttomaalattu 4. Teräsbetonilankkuelementti 8. Teräskaide

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Sisätilat

Pohjaratkaisu ja massoittelu keittokomero sekä kirjastotila, jonka kattoon sijoi- Pyöreä kartionmallinen keskitetty kierreporras- ja tettiin suorakaiteenmuotoinen valokupu ja kantavat hissikuilu toimii rakennuksen eri osia yhdistävänä puupalkit jätettiin osittain näkyviin. Porrashuoneen elementtinä. Sisääntulosta päästään suoraan porras- kuudennelta välitasolta on pääsy alaosan kattota- huoneeseen ja sitä kautta rakennuksen eri tiloihin. santeelle.

Alaosa: huippulämpökeskus Vesisäiliö, antennilaboratorio ja VTT puhelinlaboratorio ja antennimittaustorni Rakennuksen kellarissa sijaitsee vesihuollon ja talo- Porrashuoneessa on matalat kulkuovet seitsemän- tekniikan putkikellari. 58 Kaksi öljysäiliötilaa uloittuu nen kerroksen korkeudella vesisäiliön alapuoliseen kellarista kolmanteen kerrokseen saakka. Maantaso tarkkailutilaan eli hikipohjaan. Sisään tilaan saavu- sekä kaksi seuraavaa kerrosta ovat huippulämpökes- taan vesitornin pumppuhuoneen kautta. Hikipohjan kuksen tiloja. Sisääntuloeteisen vasemmalla puolella tilat on jaettu sektoreittain säiliön kantavilla kor- sijaitseva kattilahuone on neljän kerroksen korkui- keilla betonipalkeilla ja niihin on avattu matalahkot nen tila, jonka laidalla kulki teräsportaat pienem- kulkuaukot aina palkkien keskikohtaan. Aukkojen mille öljysäiliöhuoneille aina neljänteen kerrokseen kautta voidaan kiertää koko vesisäiliön alapuoli. saakka ja se oli jaettu huoltotasoritilällä. Tilan Hikipohjan pintamateriaalit ovat betonia. takana oli tuhkahuone ja lämpökeskuksen piipun Varsinaiseen vesisäiliötilaan on kulku porras- alapuolinen varasto. Kattilahuoneen takaosasta on huoneen kahdeksanneksesta tasolta. Sinne johtaa yhteys rakennuksen sivuportaaseen, joka ulottuu kaksi ovea, joista molemmista on käynti vesisäiliön viidenteen kerrokseen saakka. Rakennuksen kaksi tarkkailukäytäviin, jotka ovat säiliön yläosassa muuntamoa sijaitsevat myös maantasossa ja niihin kulkevia betonisiltoja. Varsinainen betoninen vesi- on käynti suoraan ulkoa pääsisäänkäynnin vierestä. säiliötila on jaettu kahteen, sisempään ja ulompaan Toisessa kerroksessa on lämpökeskusksen hen- osaan, joista molemmat ovat tilavuudeltaan 3 000 kilökunnan pesu- ja pukutilat kyseisen kerroksen kuutiota. Tarkkailutilassa on mittalaitteita, ylivuoto- ainoan ikkunan kohdalla sekä voimalan toimintaan kouru ja ne on varustettu teräsputkikaiteilla. liittyviä teknisiä tiloja, kuten lämmönvaihtimet ja Vesisäiliön päällä sijaitsee kattohuoneisto, johon kojeistotila. Savupiipun putkisto johdettiin tässä sijoitettiin alun perin TKK:n sähköteknillisen osas- kerroksessa lämpökattiloista varsinaiseen savupiip- ton sekä VTT:n antennilaboratorio. Huoneistosta on puun. Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu lämpö- tuulikaapin kautta yhteys vesitornin kattotasanteelle keskuksen valvomo, josta on ulokkeellisen lasiseinän ja antennimittaustornille. Kattohuoneistoon saa- kautta näköyhteys kattilahuoneeseen. Valvomosta vutaan valokuvuilla varustetusta porrashuoneesta oli myös yhteys öljysäiliöiden yläpuolisille tarkastus- eteistilaan, jossa sijaisee pienehkö wc. Laboratorion silloille, jotka oli yhdistetty ulkopuolelta huoltopar- päätila on viuhkanmallinen toimistoja tutkimus- vekkeella, jossa on poistumistikkaat. tila, josta on erotettu pienempiä, suorakaiteen- Neljäs ja viides kerros suunniteltiin lopulta muotoisia toimistohuoneita sekä siivouskomero ja VTT:n puhelinlaboratorion tiloiksi. Tiloihin saa- pieni varasto. Päätilasta on lisäksi oma uloskäynti vutaan pääporrashuoneesta portaan ympärille kattotasanteelle, jossa sijaitsee nosturi sekä käynti kiertyvään aula- ja käytävätilaan, joka avautuu lämpökeskuksen savupiipun huipulle. sisääntulopihalle ja Tapiolan suuntaan. Käytävän Antennimittaustorniin, hissikonehuoneeseen ja varrelle on sijoitettu erikokoisia tutkimushuoneita laboratorion katolle on kulku metallisia ulkoportaita sekä käytävän takaosaan wc-, pesu-, puku- ja apu- pitkin. Sinne on sijoitettu 3 225 kg nostovoiman tiloja. Pieni osa neljännestä kerroksesta on lämpö- Hiab-antenninosturi kelauslaitteineen59, antenneja, keskuksen teknisiä tiloja. Viidennessä kerroksessa lentoestevalot ja muita teknisiä laitteita. sijaitsi pohjoispuolella henkilökunnan kahvio, pieni

58 Ramboll kuntoselvitys 2016, 2. 59 Pöytäkirja 2.10.1970. OHK, OHA, HMA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

26 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Antennimittaustorni

Toimisto- ja Vesitorni tutkimustilat

Vesisäiliöt

Tarkkailutila eli hikipohja

Porras- ja hissikuilu

Alaosa

Toimisto- ja tutkimustilat

Huippulämpökeskus

Öljysäiliöt

Vesitornin alkuperäiset toiminnot Vesisäiliö

Tutkimus- ja toimistotilat

Huippulämpökeskus

Porraskuilu

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitornin 4. kerroksen kalustussuunnitelmaa. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969-1971. AAS.

Materiaaleja sisätiloissa Tiloissa on kaksipuitteiset puuikkunat, jotka on Toimistotilojen lattiat päällystettiin tummansinisellä maalattu tummanruskeiksi sisäpuolelta. Ikkunoiden Finnflex-muovimattolaatalla, jonka koko on 25 x 25 leveys vaihtelee julkisivun mukaan ja niiden korkeus cm.60 Niiden kanssa käytettiin harmaaksi maalattuja on pääosin alaosassa 1 235 mm ja kattohuoneis- jalkalistoja. Lisäksi viidennen kerroksen aula- ja tossa 1 045 mm. Ikkunoiden alapuolelle sijoitettiin käytävätilasssa käytettiin vaaleanharmaata Weho- toimistohuoneissa ikkunalauta, jonka etupuolelle nyl-muovimattoa, joiden kanssa asennettiin ruskeat, integroitiin valkoinen sähkökouru tai ikkunapenkit ikkunoiden sävyiset jalkalistat.61 Teknisten tilojen, laatoitettiin Pukkilan mustalla laatalla. Ikkunoissa kuten kattilahuoneen ja putkikellarin lattiat jätettiin on 500 mm leveitä, pitkäsalvallisia avattavia tuu- pääasiassa betonipinnalle, jotka joko teräshierrettiin letusikkunoita ja Primon kromattuja painikkeita. tai maalattiin. Suihkutiloissa käytettiin lattiassa Ikkunat varustettiin metallisilla aukipitolaitteilla. Pukkilan tummanruskeaa laattaa. Sisätilojen kevyet Pääportaan betoniaskelmat valmistettiin kierre- seinät muurattiin pääasiassa tiilestä, puolen kiven porraselementeistä ja niiden ylä- ja askelmapinnat saumalla ja maalattiin valkoiseksi. Porrashuoneen maalattiin harmaaksi. Portaan käsijohteet ovat pyö- puoleinen kantava seinä on valettua betonia, joka reää taivutettua teräsputkea, joka on maalattu vaa- maalattiin valkoiseksi toimistotilojen puolelta ja leaksi ja teräksinen porraskaide on tehty kapeista jätettin betonipinnalle hissikuilun puolelta. pyöreistä pystypinnoista. Kaide on kiinnitetty Eteiseen, lämpökeskuksen sosiaalitiloihin ja 4. portaan ulokepalkkeihin kiinnitettyjen 50 x 50 mm kerroksen toimistotilojen kaareville käytäville ripus- teräsputkien ja hissikuilun varaan.63 Vesisäiliöön tettiin valkoiseksi polttomaalatut alumiinisäle-ala- maalattiin valkoisia ja sinisiä värikaistoja vesilaitok- katot. Viidennessä kerroksessa käytettiin alakatoissa sen ohjeistuksen mukaan.64 kiskokiinnityksellistä Parmitex-levyä, joka on lasikui- tuhuopapintaista vuorivillaa.62 Valvomoon asennettiin Kalusteet valkoiseksi maalatuilla teräslistoilla kiinnitetty Sor- Tilohin suunniteltiin joitakin kalusteita, kuten dino-alakatto, johon upotettiin suorakaiteenmalliset työpöytiä. Säilytyskalusteissa käytettiin pääasiassa loisteputkivalaisimet. Pääosin teknisten tilojen katot eri valmistajien tuotteita, jotka mitoitettiin tiloihin ovat betonia ja ne maalattin valkoiseksi. sopiviksi. Käytettiin esimerkiksi Tehokalusteen Toimistojen puiset sisäovet tehtiin pääasiassa Expa-kaappeja ja Montex-hyllyjä. Konsolihyllyt oli vanerista ja peittomaalattiin valkoisella. Ovissa kimpilevyä maalatuin reunalistoin ja niiden run- käytettiin Primo Polar -painikkeita ja Abloy-lukkoja. kona käytettiin Sovella-järjestelmää. Ikkunaverhon Metalliset palo-ovet maalattiin tummanruskealla kiskoina käytettiin kattoon kiinnitettavää valkoi- kuten myös valvomon teräslasiseinä. seksi maalattua Gefi-kistoa.65

60 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, Materiaaliluettelo, AAS. 61 Rakennusosien värisävyt -luettelo, Arkkitehtitoimisto Alvar 63 Pääporras, normaalikerroksen kaide 18.8.1970, AAS. Aalto, AAS. 64 Rakennusosien värisävyt -luettelo, Arkkitehtitoimisto Alvar 62 Vesikaton alapinnan verhous-piirustus 201, AAS; www.inlook. Aalto, AAS. fi/files/703/Parafon_Parmitex.pdf. 65 Piirustus 78–787, AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

28 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni -1. kerros, putkikellari. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni 1. kerros, maantaso. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969-1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni 2. kerros. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni 3. kerros. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

30 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni 4. kerros. Pää- piirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni 5. kerros. Pää- piirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

31 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni, alaosan kattotasanne. 6. kerros. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni 7. kerros, hikipohja. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

32 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni 8. kerros, vesisäiliö. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

33 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni 9.–10. kerros. Antennilaboratorio ja -mittaustorni. Pääpiirustus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969-1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

34 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni 4. kerros. Toimistokerroksen kalustussuunnitelmaa. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969-1971. AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

35 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Rakenne ja talotekniikka

Perustukset ja seinärakenteet sisämpi allas. Yhden altaan tilavuus on 3 000 m3 ja Teräsbetonianturat on perustettu kallioperään, jota kokonaisvesitilavuus on 6 000 m3. Säiliön vesisyvyys vahvistettiin betonoimalla. on 7 metriä. Rakennus on teräsbetonirakenteinen, jossa on kantava pilari-palkki-järjestelmä ja myös kantavia Runkosyvyys, kerroskorkeudet teräsbetoniseiniä. Pääporras on elementtiraken- Toimisto-osan ja huippulämpökeskuksen runkosy- teinen teräsbetoniporras. Porraskuilu on kantava vyys on leveydeltään noin 27 metriä ja syvyydel- teräsbetonirakenne.66 tän 26 metriä. Alaosan kattokerros on 19 metrin Alaosan seinissä on käytetty ulkoverhouksena korkeudella maantasosta ja yhden peruskerroksen betonielementtejä, niiden takana on eriste ja sisä- kerroskorkeus on 3,5 metriä. Kellarista neljännen puolella on kantava paikallavalettu teräsbetoniseinä kerroksen välipohjaan asti ulottuvat öljysäiliötilat tai tiiliverhous ja kantavia teräsbetonipilareita.67 ovat hieman alle 16 metrin korkuisia.70 Rakennuksessa on betoni-, tiili- ja levyväliseiniä. Itse vesisäiliön halkaisija on ulkoverhouksen Vesisäiliössä on ulkoverhouksena teräsbetonilan- pinnasta mitattuna 35,8 metriä. Säiliön ulkover- kut, jonka takana on eristekerros. Niiden takana on houksen alareuna on 30 metrin korkeudella ja sen ilmaväli ja varsinainen betoninen vesisäiliörakenne. yläpuolinen kattotasanne on 42 metrin korkeudella Kattohuoneiston ulkoseinät on tehty betoniele- maantasosta. Säiliöosan korkeus on ulkoa noin 12 menteistä, joissa on keskellä eristys. metriä. Säiliöosan päällä sijaitseva, viuhkanmuotoi- nen tutkimustila on pitkiltä sivuiltaan 13,5 metriä ja Välipohjat, kattorakenteet ja vesikatto sen kerroskorkeus on 3,5 metriä. Vesitornin korkein Alaosan katto on tehty liimapuukannattajien varaan huippu on 79 metrin korkeudella merenpinnasta ja ladotuista Siporex-kevytbetonielementtilankuista. 52 metriä rakennuksen maantasokerroksesta. 71 Vesisäiliön katto on suunniteltu myös antennitutki- muksen alustaksi. Lämpöeristetyn yläpohjan vesie- Talotekniset järjestelmät ristyksen päällä on laakerikerroksen varassa 250 x Rakennukseen asennettiin koneellinen ilmanvaihto 250 cm betonilaatat tutkimusantennien kiinnittämi- kaikkiin käyttötiloihin.72 Vesisäiliössä on painovoi- seen. Välipohjat ovat teräsbetonia. 68 mainen ilmanvaihto.73 Rakennuksen vesiputket, niin vesisäiliön putket Vesisäiliön rakenne kuin myös saniteettitilojen putkistot on kuljetettu Vesisäiliö on muodoltaan lieriönmallinen, siinä on porraskuilun keskiosassa alas kellariin. Vesitornin tasainen pohja ja se on valettu monivaiheisilla liu- putket on lisäeristetty.74 Kellarissa on sprinkleri-kes- kuvaluilla. Vesisäiliö on kauttaaltaan lämpöeristetty. kus. Wc-tiloja on sijoitettu 2., 4., 5. ja 9. kerroksiin. Säiliön pohja ja seinät ovat esijännitettyä betonia. Alkuperäisinä sisävalaisimina käytettiin loisteput- Säiliötä kannattaa 12 paikallaanvalettua teräsbetoni- kia (malli: Sloy) ja sekä porraskäytävässä pyöreitä pilaria, säiteittäiset betonipalkit sekä keskirunkona kupuvalaisimia. Katoissa käytettiin kattokupuja teräsbetoninen porraskuilu. 69 lisävalon saamiseksi. Säiliöosa on kaksialtainen, jossa on ulompi ja

70 Alkuperäispiirustukset, SA. 66 Sätilä et al. 1971. 71 Alkuperäispiirustukset, SA. 67 Sätilä et al. 1971. 72 Pääpiirustukset, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto 1969–1972, SA. 68 Sätilä et al. 1971; Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, 73 Luukkonen, Pertti haastattelu 19.10.2017. leikkauspiirustus 1969–72; Ramboll kuntoselvitys 2016, 10. 74 Diaari 4464/R.7.71, Ab diaarit, Rakennushallituksen III arkisto, 69 Sätilä et al. 1971. KA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

36 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni, leikkaus. Pääpiirustus. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969-1971. SA.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

37 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu

Otaniemen vesitorni, vesisäiliöosan leikkaus. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1968–70. AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

38 3 Vesitorni rakennetaan | 3.3 Suunnitteluratkaisu 4. Myöhemmät vaiheet

4 4.1 Muutokset pähkinänkuoressa Myöhemmät vaiheet

4.1 Muutokset pähkinänkuoressa

Otaniemen vesitorni toimi alun perin ylävesisäili- Muutoksia huippulämpökeskuksessa önä, huippulämpökeskuksena ja tutkimustiloina. ja tutkimustiloissa Rakennus on Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, Alun perin Otaniemessä toimi valtion omistama mutta rakennuksella on kaksi hallintaoikeuden Otaniemen sähkövoimalaitos, jonka lisätarpeita omistajaa, Senaatti-kiinteistöt ja HSY.1 varten huippulämpökeskus rakennettiin. Yhtiö myytiin vuonna 1990 Espoon Sähkö Oyj:lle, joka Muutoksia vesitornin hallinnassa ja veden- jatkoi toimintaa vesitornin tiloissa vuokralaisena. jakeluverkostoissa Huippulämpökeskus oli toiminnassa, kunnes Espoon Rakennus on pysynyt vesitornin vesisäiliön osalta Sähkö Oyj luopui siitä lisätessään korjauksen alkuperäiskäytössä. Ainoastaan tilojen hallinnoi- yhteydessä Otakaari 6 lämpölaitoksensa tehoa. Sen jat ovat muuttuneet. Vuosina 1971–1975 Helsingin vuokrasopimus päättyi kuitenkin vasta vuonna 2014. vesilaitos toimitti veden Otaniemen valtionalueen Rakennuksen öljysäiliöt on purettu käytön päätyttyä säiliöosaan ja siirtymäajan jälkeen vedenhankinta ja 1.–3. kerrosten tilat ovat osittain varastokäytössä, siirtyi Espoon kauppalan vesilaitokselle.2 Espoon teknisinä tiloina tai tyhjillään.5 vesi otti koko vesisäiliön hallintaansa 1980-luvulla, Tutkimustilojen ensimmäiset käyttäjiä ja vuok- jolloin alun perin erilliset säiliöt yhdistettiin samaan ralaisia olivat VTT:n radiotekniikan laboratorion jakeluverkkoon.3 Vuodesta 2010 lähtien Helsingin antenni- ja puhelinlaboratoriot. Lisäksi tiloissa toimi seudun vedenjakelusta on vastannut Helsingin seu- TKK:n sähköosaston ja VTT:n antennilaboratorio ja dun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Veden- tutkimustorni säiliön päällä.6 Vuonna 1985 muutet- jakeluverkostot on jaettu painepiireihin. Espoossa tiin vesitornin 5. kerroksessa sijainneet laboratorio- on neljä painepiiriä, jossa kussakin yksi vesitorni: tilat väliaikaiseksi VTT:n ja TKK:n henkilökunnan Espoonlahti, Haukilahti, Kauniainen ja Otaniemi. 4 työterveysasemaksi, mihin saatiin viiden vuoden määräaikaislupa. Tähän käyttäjän muutokseen liittyy vesitorniin tehdyt ainoat varsinaiset tilaja- komuutokset ja pienehköt muutokset julkisivun ikkunajakoihin. Vesitornissa on tehty rakentamisen 1 Ramboll kuntoselvitys 2016. 2 Pöytäkirja 9.4.1970, OHK, OHA, HMA; Yleistietoja, Senaatti- kiinteistöt. 3 Haastattelu Luukkonen, Pertti 19.10.2017. 5 Otaniemen vesitornin yleistietoja-raportti, Senaatti- 4 https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/vesihuolto/ kiinteistöt. jatevedenpuhdistus/historia/Sivut/default.aspx 6 Sätilä et al. 1971.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

39 4 Myöhemmät vaiheet | 4.1 Muutokset pähkinänkuoressa jälkeen vain yksi rakenteisiin liittyvä korjaustyö vuonna 1997, jolloin korjattiin ylätasanteen betoni- laattakantta.7 Lisäksi betonielementtien saumauksia on uusittu.8 Työterveysaseman jälkeen 1990- ja 2000-luvuilla tiloissa on ollut vuokralla Teknillisen korkeakoulun RM- eli rakennusosasto ja tutkimuslaitos Sotera. Kattohuoneisto on toiminut Senaatti-kiinteistö- jen isännöitsijöiden tiloina sekä siitä yksi huone vuokrattuna mittaushuoneeksi VTT:n antennimit- taustutkimukseen. Palolaitos on kiinnittänyt yleisen hätämerkin kaiutinlaitteet antennimittaustorniin.9 Nykyisin rakennus on tyhjillään ja ainoastaan yläve- sisäiliön 6.–8. kerrosten osalta käytössä.

7 Rakennuslupa 1269-c-85, 1985, ERakVV; Otaniemen vesitornin yleistietoja -raportti, Senaatti-kiinteistöt. 8 Haastattelu Luukkonen, Pertti 19.10.2017. 9 Otaniemen vesitornin yleistietoja -raportti, Senaatti- kiinteistöt.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

40 4 Myöhemmät vaiheet 4.2 Muutoskaaviot

4.2 Muutoskaaviot

Vesitorniin on tehty hyvin vähän tilamuutoksia ja ne sijoittuvat rakennuksen viidenteen kerrokseen. Huippulämpökeskuksen toiminta on lakannut 2000-luvulla ja vesitornin toimistotilat eivät ole enää aktiivisessa käytössä.

Ikkunajaon muutos, 1985

Muutos wc-tilaksi 1985

Kerroksen muutos työterveysasemaksi 1985

Vesitornin 5. kerros

Ikkunamuutos, umpiosaksi 1985

Vesitornin muutokset, 1985 5.kerros

Käyttötarkoituksen muutos

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

41 4 Myöhemmät vaiheet | 4.2 Muutoskaaviot

Kiinnitysmasto purettu

Vesitorni Ylätasanteen betonilaattakannen korjaus 1997

Vesisäiliöt

Alaosa Toimistotilat -tilamuutoksia työterveysasemaksi 1985

Huippulämpö- keskus Öljysäiliöt poistettu Öljysäiliöt, lämpökattilat, huoltosillat ja tikkaat on poistettu

Vesitornin muutokset 1980-luku

1990-luku

2010-luku

Käyttötarkoituksen muutos

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

42 4 Myöhemmät vaiheet | 4.2 Muutoskaaviot 4 Myöhemmät vaiheet | 4.2 Muutoskaaviot

Kiinnitysmasto purettu

Piippujen päät on purettu 2010-luvulla

Ikkunajaon Ikkunamuutos, muutos, 1985 umpiosaksi 1985

Vesitornin muutokset 1985

2010-luku

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

43 5. Nykytila 5 5.1 Sisätilat Nykytila

Rakennuksessa tehtiin katselmus 3.10.2017 sekä 17.10.2017 ja tilat on dokumentoitu valokuvaamalla. Valokuvien ottopaikat on merkitty kaavioihin. Huippulämpökeskus ja toimistotilat ovat poistuneet alkuperäisestä käytöstä ja suurin osa tiloista oli inventointihetkellä tyhjillään. Vesisäiliö on edelleen toiminnassa, eikä säiliötilaan ollut hygieniasyistä pääsyä.

5.1 Sisätilat

Sisääntulokerros 1. kerros

Kattilahuone

Kattilahuoneen 2. kerroksen tekninen tila.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

44 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Kattilahuone 2. tasolta kuvattuna. Valvomon teräslasiseinä tulee Kattilahuoneen yläosa. 4. kerroksen tasolle johtavat tikkaat on purettu. tilaan ulokkeena.

Tilahahmo Katto ja kattolista Kattilahuone on neljän kerroksen korkuinen avoin Katto on vaaleaksi maalattua betonia, jonka ala- tila, jonka toisen kerroksen tasolla on kerroksen kor- pinnassa näkyy kantava kattopalkisto. Katosta on kuinen parvi osittain entisen tuhkahuoneen päällä. ripustettu uudempiaikaisia valaisimia. Alkuperäiset Neljännen kerroksen korkeudella on kapea kaiteel- valaisimet on poistettu. linen parveke, josta on sisäänkäynnit vanhoihin pienempiin öljysäiliötiloihin. Tilan katonrajassa on Ovet yksi ikkunanauha. Tilan ovet ovat eri mallisia ja korkuisia teräsovia, jotka on maalattu harmaaksi tai ruskeaksi. Ovissa Käyttö on alkuperäisiä vetimiä ja heloituksia. Tila oli alun perin lämpökeskuksen kattilahuone ja nykyisin lähinnä varastotilana. Toisen kerroksen Ikkunat parvitasolla, lämmönvaihdintilassa on vielä joitakin Tilan ainoa ikkuna on nauhaikkuna ulkoseinän toiminnassa olevia teknisiä laitteita putkistoineen. yläosassa. Valvomo kolmannen kerroksen tasolla on erotettu kattilahuoneesta teräs-lasiseinällä. Lattia ja jalkalista Lattia on teräshierretty, harmaaksi maalattu beto- Lvis nimassalattia. Jalkalistana on seinälle maalattu Tilassa on runsaasti eriaikaisia tekniikkavetoja, harmaa alue. jotka ovat pääasiassa pintavetoina.

Seinät Muuta Seinät ovat vaaleaksi maalattua betonia ja niissä Lämpökeskuksen suuret ja pienet öljysäiliöt, läm- erottuu vaakasuuntaisten lautamuottien jäljet. pökattilat ja niiden yllä ollut huoltotasoritilä sekä Teräslasiseinäistä valvomoa lähinnä olevaan ulko- -porras on purettu. seinään on asennettu profiilipeltiä.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

45 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Pääporrashuone

Porrashuoneen yläosassa on valokuvut betonipalkiston välissä.

Tilahahmo Seinät Koko rakennuksen korkuinen, kellarista 9. ker- Porrashuoneen seinät ovat valettua betonia. Seinät rokseen ulottuva yhtenäinen tila. Porrashuone ovat pääosin käsittelemättömiä. Sisääntulokerrok- on lieriömäinen ja sen reunalla kiertää porras- ja sessa seinät on maalattu valkoiseksi. kulkutila. Tilan keskellä on hissikuilu ja sen takana on vesitornin putkistot ja rakennuksen muut putket Katto ja kattolista omana ryhmänään hissikuilun vasemmalla puolella. Porrashuoneen katto on betonia, jossa on ruutumai- nen palkisto. Sen väleihin on sijoitettu kattoikkui- Käyttö noita. Portaan alapinta on käsittelemätöntä betonia. Porrashuone. Ovet Lattia ja jalkalista Eri kerroksiin johtavat ruskeat teräspalo-ovet. Porras ja lepotasanteet on tehty betonielementeistä. Lepotasanteet on sijoitettu seinistä hieman irral- Ikkunat leen. Porrasta kannattavat lyhyet teräsbetonipalkit Porrashuoneen yläosassa on kattokupuikkunoita. kahdella puolen porrashuonetta. Ensimmäisessä kerroksessa hissikuilun vieressä on ritilälattia.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

46 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Putkiasennukset on sijoitettu porraskuilun keskiosaan. Vasemmalla vesisäiliön putkistot ja oikealla saniteettitilojen kapeammat putket.

Otaniemen vesitorni, kierreportaan askelprofiili. Urakkapiirustus. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969–1971. AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

47 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Portaan askelmat ovat irti seinärakenteesta. Pääoven pronssivedin. Ylempi vedin on poistettu.

Lvis Eteinen Tilaa ei ole lämmitetty. Tekniikkavedot on sijoitettu Porrashuoneeseen saavutaan pienen eteisen kautta, kuiluun. Porrashuoneessa on alkuperäisiä pyöreitä jonka sivuilla on levypatterit ja katon sisempään plafondivalaisimia. Osa niistä on korvattu uusilla osaan on asennettu metallisälealakatto, johon on valaisimilla. upotettu kolme alkuperäistä pyöreää valaisinta. Tilan lattia on harmaaksi maalattu betonilattia ja Muuta betoniseinät ovat maalattu vaaleaksi. Oviaukko on Hissikuilu on erotettu muusta tilasta teräsverkolla. koko ulkoseinän kokoinen ja siinä on leveä yläik- Alkuperäinen hissi on Otis:in valmistama vuodelta kuna. Ulko-ovi on pariovi, jossa on kiinteät sivuosat. 1971 ja uusittu vuonna 2000. Hissi on veräjällinen Sen pintamateriaalina on uritettu metallilevy. Ulko- neljän henkilön hissi. Rakennuksessa on lisäksi ovessa on alkuperäinen Aallon messinkivedin, joita U-malliset varaportaat kerrosten 1–5 välillä ja niissä on alun perin ollut kaksi päällekkäin. on käytetty saman tyyppisiä porras- ja kaidedetal- jeja kuin pääportaissa. Tilassa on kattokupu.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

48 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

2. kerros

Lämpökeskuksen sosiaalitilat

Taukohuoneen ikkuna.

Tilahahmo Ovet Tilahahmo on alkuperäinen ja huoneessa on tornin Muuntamoon ja porrashuoneeseen johtaa ruskeaksi sisääntuloaukiolle aukeava ikkuna. Oleskelutila on maalattu teräspalo-ovi. Wc-tiloihin johtaa puinen, jaettu puolikorkealla kaappiseinällä kahtia: oleske- valkoiseksi maalattu laakaovi. Ovet ovat alkuperäi- lutilaan ja pukuhuonemaiseen tilaan. siä.

Käyttö Ikkunat Taukotila, puku- ja pesuhuone. Nykyisin käyttämätön. Tilassa on kaksipuitteiset, kaksilasiset puuikkunat, jotka on maalattu ruskeiksi. Ikkunoissa on kiinto- Lattia ja jalkalista painikkeellinen tuuletusikkuna. Ikkunapuitteen ala- Lattiamateriaali on sinistä, luultavasti alkuperäistä osassa on ilmanvaihtoventtiili. Kapeampi sivuikkuna vinyylimattoa. Wc-tilojen puolella matto on ruskea. on leveydeltään 840 mm. Ikkunan alareuna 630 mm korkeudella. Ikkunapenkki on päällystetty vaalealla Seinät laatalla. Tilassa on betoniseiniä, joiden lisäksi keskellä on levyrakenteinen, teräsputken kannattama jakoseinä. Lvis Ikkunoiden alla on levypatterit, jotka ovat saman Katto ja kattolista tyyppiset kuin muualla rakennuksessa. Tekniikkave- Samanlainen alkuperäinen valkoiseksi maalattu dot ovat pääasiassa alakaton yllä, jotka ovat osittain metallisälealakatto kuin neljännessä kerroksessa näkyvissä puretun katon osalta. Lisäksi on tehty myö- ja sisääntulossa upotettuineen valaisimineen. Osa hempiä sähköasennuksia pintavetoina. Sosiaalitilan katosta on purettu. Ei listoituksia. keittiövarusteluun kuuluu pieni liesi sekä jääkaappi.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

49 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

3. kerros

Valvomo

Valmomon teräslasiseinän kautta on näköyhteys kattilahuoneeseen.

Tilahahmo Katto ja kattolista Valvomotila Alaslaskettu katto on alkuperäistä Sordino-levyä T-listoin. Alakattoon on upotettu alkuperäiset loiste- Käyttö putkivalaisimet. Alun perin huippulämpökeskuksen valvomo, joka ei ole enää käytössä. Ovet Tilassa on ruskeita alkuperäisiä teräspalo-ovia. Lattia ja jalkalista Kaksi ovista on poistettu käytöstä, koska huoltosillat Sininen Finnflex-laatta ja harmaaksi maalattu niiden takaa on poistettu. jalkalista. Ikkunat Seinät Tilassa ei ole ikkunoita. Tilassa on suuri, seinänkorkuinen teräslasiseinä, alkuperäinen ruskea värisävy. Muuten seinät ovat betonisia.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

50 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

4. kerros, entinen VTT puhelinlaboratorio

Käytävä ja aulatila

4. kerroksen kaartuva käytävä.

Tilahahmo kaartuvalla käytävällä. Kattoon on upotettu kah- Tilahahmo on säilynyt alkuperäisenä. den tyyppisiä alkuperäisiä valaisimia: sisääntulon kohdalle pyöreitä valaisimia sekä muualle pitkiä, Käyttö kapeita loisteputkivalaisimia. Käytävä- ja aulatila. Ovet Lattia ja jalkalista Toimistohuoneiden ovet ovat valkoiseksi maalat- Lattia on sinistä, luultavasti uusittua, 300 x 300 mm tuja, puisia laakaovia, joiden sivussa on koteloitu kokoista vinyylilaattaa, jossa on vaaleita ja mustia sähköpieli. Kerroksen sisäänkäyntiovi on ruskeaksi raitoja. Käytävällä on ruskea, suora puujalkalista. maalattu teräspalo-ovi.

Seinät Ikkunat Porrashuoneen vastainen seinä on sileää hierrettyä Sisäänkäyntiaulan ikkuna on samanlainen kuin betonia. Toimistohuoneiden vastainen kantava seinä toimistohuoneissa. Kapea ikkunapenkki on päällys- on betonia, jossa näkyvät vaakasuuntaiset betoni- tetty mustalla Pukkilan keraamisella laatalla, joka lautamuotin jäljet. Seinät on maalattu valkoisiksi. on alkuperäinen.

Katto ja kattolista Lvis Käytävällä on alaslaskettu katto, joka on kapeaa Sisäänkäyntiaulassa on sileät levypatterit kuten valkoista metallisälettä. Alakatto on kahdessa eri muualla rakennuksessa. Käytävän päässä olevien tasossa ja aulatilan kohdalla korkeampi kuin taakse wc-tilojen kalusteet ovat alkuperäiset.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

51 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Tyypilliset työhuoneet

Työhuone.

Tilahahmo Katto ja kattolista Pääsääntöisesti toimistohuoneet ovat kapeita suora- Toimistohuoneissa ei ole alaslaskettuja kattoja. kaiteenmallisia huoneita, joiden ikkunoista avautuu Katot ovat betonia, joissa erottuu pitkittäissuuntais- näkymä ympäröivään maisemaan. Tilojen muoto ten valumuottilautojen jäljet. Loisteputkivalaisimet vaihtelee jonkin verran epäsäännöllisen julkisivulin- on kiinnitetty suoraan kattopintaan. jan mukaan. Ovet Käyttö Toimistohuoneiden ovet ovat valkoisia laakaovia, Tilat eivät ole käytössä ja ovat viimeksi olleet toimis- joissa on sähköpieli. tohuoneina. Ikkunat Lattia ja jalkalista Alkuperäiset puuikkunat kuten muualla. Pieni ikku- Lattiamateriaali on alkuperäistä sinistä Finn- napenkki, johon on integroitu valkoinen sähkö- ja flex-laattaa. Puiset, tummaksi maalatut jalkalistat tekniikkakouru. ovat alkuperäiset ja pääosin paikoillaan. Lvis Seinät Ikkunoiden alapuolella on alkuperäiset levypatterit. Käytävänpuoleiset seinät ovat betonia. Huoneiden Sähkö- ja ATK-asennuksia on tehty pintavetoina. väliseinät ovat pääasiassa tiiltä ja niiden yläosassa erottuu kantava betonipalkki. Seinät on maalattu valkoisiksi.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

52 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Johtajan ja sihteerin työhuoneet

Johtajan huone.

Tilahahmo Ovet Tilahahmo on säilynyt alkuperäisenä. Sihteerin huo- Ovet ovat valkoisia laakaovia, joissa on sähköpieli. neen kautta saavutaan johtajan huoneeseen. Ovissa on alkuperäisiä heloituksia, mutta lukkopesä on uusittu. Aulan puoleisessa ovessa on sivuosalli- Käyttö nen ovi, jossa on lisäksi sähköpieli. Tilat eivät ole käytössä ja ovat viimeksi olleet toimis- tohuoneina. Ikkunat Ikkunat ovat alkuperäisiä ruskeita puuikkunoita, Lattia ja jalkalista kuten muualla rakennuksessa. Lattia on luultavasti alkuperäistä vaaleaa Veho- nyl-mattoa. Harmaaksi maalattu, suora puinen Lvis jalkalista kuten muissa toimistotiloissa. Sihteerin huoneessa ikkunan ja sen edessä olevan penkin alla on kulmikas ripapatteri, joka on noin Seinät 300 mm korkea. Tiloissa on sekä valettuja betoniseiniä, joissa näkyy vaakasuuntaisen muottilaudoituksen jäljet, että Kiintokalusteet tiiliseiniä. Seinät on maalattu valkoisiksi. Sihteerin huoneessa on ikkunan edessä kiinteä penkki, jonka syvyys on 450 mm ja korkeus 440 Katto ja kattolista mm. Penkki on mustaksi pinnoitettua Iki-levyä ja Tiloissa on alaslaskettu katto. Se on alkuperäistä penkin etu- ja takareunassa on puinen maalaamaton kivivillalevyä, jossa on valkoiset T-listat. Levyn pin- lankku. nassa on lasikuitukangas, jonka pinta on maalaamaton. Alakattoon on upotettu loisteputkivalaisimia.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

53 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

5. kerros, entinen VTT puhelinlaboratorio/työterveys

Käytävä ja aulatila

Keittokomeron tarjoiluluukku. Sisääntuloaula.

Tilahahmo Seinät Tila on pyöreää porraskuilua kiertävä käytävä, jonka Porrashuoneen vastainen seinä on valettu betonista. ulkokehällä toimistohuoneet sijaitsevat. Kerroksen Toimistohuoneiden vastainen seinä on tiiliseinää. sisäänkäynnin yhteyteen on muodostettu pieni Seinät on maalattu valkoiseksi. Sisäänkäynnin kerrosaula, josta avautuu näkymä suurten ikkunoi- yhteydessä ollut kahvio on muutettu toimistohuo- den välityksellä Tapiolaan päin. Keittiönurkkaus on neeksi. Tila on erotettu aulasta teräs-lasiseinällä, alkuperäinen ja siitä aukeaa tarjoiluluukku entiseen jossa on suuri ikkunaruutu ja leveät ylä- ja alaikku- kahviotilaan. nat.

Käyttö Katto ja kattolista Käyttö on ollut käytävä- ja aulatilana, mutta inven- Sisäänkäyntiaulassa on alaslaskettu T-profiilin tointihetkellä tila ei ole käytössä. varaan tehty valkoinen akustolevykatto, joka on luultavasti alkuperäinen. Muualla käytävällä on Lattia ja jalkalista noin 300 mm alemmas laskettu puukuitulevykatto. Lattiaa peittää harmaa vinyylimatto, joka on Alakatto on paikoitellen tippunut alas. Alakattoon mahdollisesti alkuperäinen. Toimistojen vastaisella on aiemmin ollut kiinnitettynä valaisimia, mutta ne seinällä on säilynyt pala alkuperäistä ruskeaa lat- on myöhemmin poistettu. tialistaa, joka on 44 mm korkea ja 12 mm syvä. Listat ovat pääosin irronneet tai irrotettu seinistä.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

54 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Käytävä.

Ovet ja ikkunan korkeus on 1 770 mm. Ikkuna on jaettu Porrashuoneeseen johtaa alkuperäinen sivuosainen kolmeen eri levyiseen osaan: kahteen leveään (1 190 metalliovi, joka on maalattu ruskeaksi. Sen edessä mm ja 2 060 mm) ja yhteen kapeaan tuuletusikku- on korotettu askelma, jonka reunassa on puulista. naan (500 mm). Ikkunan sisäpuolelle on asennettu Koroke on päällystetty ruskealla kumimatolla, sälekaihtimet. jossa on kiviainesta. Oven heloitukset ovat alkupe- räiset lukkopesää lukuun ottamatta. Alkuperäisen Lvis kahvihuoneen teräs-lasiseinään yhdistyy sivuosai- Ilmanvaihtokanavat kulkevat alakaton takana. nen teräs-lasiovi, joka on luultavasti alkuperäinen. Tilassa on myöhemmin asennettuja ATK-kaape- Ovessa on kaksikertainen lasi ja sen leveys on 1 000 leita ja sähköasennuksia pintavetoina. Keittiössä mm ja korkeus 2 190 mm. Potkulevyn korkeus on on vesipiste. Tilassa ei ole enää valaisimia, mutta 520 mm ja sivuosa on 500 mm leveä. Ovi ja sivuosa niiden asennusjohtoja on katossa. Käytävän päässä on maalattu myöhemmin valkoisiksi, väri alla on on paloposti. punaruskea. Oven painike on alkuperäinen.

Ikkunat Ikkunat ovat tyypiltään samanlaiset kuin ylimmässä kerroksessa. Ikkunan edessä oleva penkki on 440 mm lattiasta. Ikkuna-aukon korkeus on 1 800 mm

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

55 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Toimistohuoneet

Työhuone.

Tilahahmo Katto ja kattolista Alaslaskettu akustokatto kuten kerrosaulassa. Säh- Huoneet ovat suorakaiteen mallisia, pitkiä ja kapeita kösuojahuoneessa on metallilla päällystetty katto. toimistohuoneita, jonka lyhyellä päätyseinällä on Muissa huoneissa on lastulevykatto. ikkuna. Tilojen muoto hieman vaihtelee epäsään- nöllisen ulkoseinälinjan mukaan. Takaseinällä on Ovet kiintokomeroita. Lähinnä aulaa olevat ovet ovat alkuperäiset, mutta muuten ne ovat pääosin uusittuja (1996) valkoisia Käyttö laakaovia. Tilat ovat olleet VTT:n ja TKK:n toimistotiloina ja työterveysasemana. Inventointihetkellä tilat eivät Ikkunat olleet käytössä. Toimistotiloissa on kaksi- tai useampiosaiset ikkunat, jotka koostuvat 500 mm leveästä tuuletusikkunasta ja Lattia ja jalkalista varsinaisesta leveydeltään vaihtelevasta ikkunasta tai Harmaa Finnflex-laatta, jonka koko on 250 x 250 ikkunoista. Ikkunan alareuna on 1 030 mm lattiapin- mm. Lattiaa on osin paikattu sinisellä Finnflex-laa- nasta ja ikkunan korkeus on noin 1 200 mm. Ikkunan talla (kuten ylimmässä kerroksessa). Jalkalistat on yläpuolella kulkee betonipalkki. Jokaisessa tilassa on poistettu. yksi kapea tuuletusikkuna, mutta ikkunoiden määrä ja leveys vaihtelevat huoneittain. Ikkunan edessä on Seinät pieni ikkunalauta, johon on yhdistetty sähkökouru. Väliseinät ovat muurattuja tiiliseiniä. Myös ulko- Sen leveys ikkunasta on 190 mm. seinän pääasiallinen rakennusaine on tiiltä, mutta ulkoseinässä erottuu betoninen kantava pilari- Lvis palkki-rakenne. Myöhemmät väliseinät ovat levysei- Huoneissa on vesipisteitä. Ikkunan edustalla on sähkö- niä. Seinät on maalattu valkoisiksi. kouru ja laakapatteri. Valaisimet on poistettu katosta.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

56 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Entinen kirjasto ja neuvottelutilat

Kirjasto on jaettu kahdeksi tilaksi. Takimmaisessa tilassa on kattokupu.

Tilahahmo tupintaista levyä kuin aulassa. Neuvotteluhuoneen Entinen kirjasto on jaettu kevyellä, levyrakenteisella keskellä on alkuperäinen valokupu, jonka molem- väliseinällä kahteen suorakaiteenmuotoiseen tilaan. min puolin on loisteputkivalaisimet. Neuvotteluhuo- Toisen tilan puolelle jääneet ikkunat avautuvat neen katossa on alkuperäisiä poistoilmaventtiilejä. pohjoiseen. Ovet Käyttö Ovet ovat myöhempiä valkoisiksi maalattuja laaka- Ei ole tällä hetkellä käytössä. Tila on ollut kirjastona ovia todennäköisesti siltä ajalta, kun kirjastohuone ja myöhemmin neuvotteluhuoneena ja toimistoti- on jaettu kahtia. Oven yläpuolella on säleikkö. Ei loina. kynnyksiä.

Lattia ja jalkalista Ikkunat Lattia on luultavasti alkuperäistä vaaleaa Veho- Ikkunat ovat saman tyyppiset kuin muissa kerrok- nyl-palamattoa. Jalkalistat on poistettu. sissa.

Seinät Lvis Tiloissa on pääasiassa tiiliseiniä, minkä lisäksi tiloja Neuvotteluhuoneessa on jäljellä alkuperäisiä lois- jakaa uudempi levyseinä. Seinässä erottuvat myös teputkivalaisimia. Ikkunoiden alla on alkuperäiset kantavat betonipilarit. Seinät on maalattu valkoisiksi. levypatterit. Ikkunoiden edustalla on myös pieni alaslasku, johon on upotettu loisteputkivalaisimet. Katto ja kattolista Lisäksi on tehty myöhempiä sähköasennuksia pin- Katto on samanlaista valkoiseksi maalattua lasikui- tavetoina.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

57 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

9. kerros, kattohuoneisto, entinen Antennilaboratorio

Toimisto- ja laboratoriotilat

Antennilaboratorion suuri tutkijahuone ja nauhaikkunoita.

Tilahahmo lit ovat alkuperäiset. Tuulikaapissa musta vinyyli- Tilahahmot ovat säilyneet alkuperäisinä. Päätila on laatta, jossa on valkoinen ”kiviaines”-kuvio. pohjaratkaisultaan epäsäännöllisen, viuhkamaisen muotoinen. Sen sivulle on sijoitettu kaksi suorakai- Seinät teenmallista toimistohuonetta. Eteisestä on kulku Seinät ovat pääasiassa betonia ja osa väliseinistä on vielä yhteen toimistotilaan. Päätilasta avautuu tiiltä. Betoniseinissä erottuvat muottilautojen jäljet. näkymä koilliseen Otaniemen kampuksen suuntaan. Seinät on maalattu valkoiseksi.

Käyttö Katto ja kattolista Toimistotilaa, joka on inventointihetkellä tyhjillään. Tilassa ei ole kattolistaa. Katto on betonia, jossa Tilassa on avokeittiö. on näkyvissä lautamuotin jäljet sekä säteittäiset kantavat betonipalkit. Kattoon on kiinnitetty har- Lattia ja jalkalista mahtavia akustolevyjä, jotka on lisätty myöhemmin. Lattiapinta on 250 x 250 mm kokoista sinistä Finn- Toimistohuoneissa ei ole akustolevyjä. Päätilassa flex-laattaa valkoisella marmoroinnilla. Jalkalista on on alkuperäisiä loisteputkivalaisimia, alkuperäisiä tummanruskeaksi kuultomaalattu suora puulista, plafondivalaisimia sekä myöhempiä pallovalaisimia. jonka korkeus on 45 mm ja syvyys 12 mm. Materiaa- Toimistohuoneissa on alkuperäiset loisteputket.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

58 5 Nykytila | 5.1 Sisätilat

Antennilaboratorion eteistila.

Ovet Ikkunan alareuna on lattiasta 1 890 mm ja ikkunan Päätilaan saavutaan eteisestä vasikallisen/sivuo- edessä on alkuperäinen puuritiläinen ikkunapenkki, saisen teräs-lasioven kautta. Kulkuaukko 910 mm jonka edessä on valkoinen, muovinen sähkökouru. ja sivuosa 45 mm leveä. Oven lasit on huurrettu. Pot- Ikkunapenkin syvyys on 240 mm. Ikkunoiden ylä- kulevy on 360 mm korkea ja ovessa on alkuperäistä puolella kulkee verhokisko, joka on todennäköisesti heloitusta ja ovipumppu. Vedin, lukkopainike ja alkuperäinen. Osassa ikkunoista on ruskeansävyiset pumppu ovat messinkiä. Muut väliovet ovat alku- mahdollisesti alkuperäiset sälekaihtimet. peräisiä, valkoisiksi maalattuja laakaovia, joiden leveys on 915 mm ja korkeus 2 025 mm. Ovissa on Lvis kapea sivupieli. Abloy-lukot on uusittu. Ovissa on Sähkö- ja puhelinkourut ovat ikkunapenkin edessä harmaat, matalat muovikynnykset. Katolle johtaa kaikissa huoneissa. Kaikissa huoneissa on ulkosei- tuplalaakaovi. Sen sisempi ovi on valkoinen laakaovi nällä levypatterit. Patterin korkeus on 700 lattia- ja ulompi peltiovi, jonka alaosassa on RST-potkulevy. pinnasta, patterin korkeus 610 mm, pituus vaihtelee tilan mukaan välillä 3 680 mm ja 2 560 mm. Osassa Ikkunat pattereita on uusitut termostaatit. Rungon sisä- Tilassa on kaksipuitteiset, kaksilasiset, sivusaranoi- osassa on ilmanvaihtokanavan poistoventtiili. Tilan dut puuikkunat, jotka on maalattu ruskeiksi. Ikku- takaosassa on vesipiste ja uusittu minikeittiö. Tilassa noissa on kiintopainikkeellisia tuuletusikkunoita. on alkuperäisiä valokatkaisijoita ja sähköpistok- Ikkunoiden korkeus on 1 000 mm. Tuuletusikkunan keita. Käytävässä on sähköasennuksia pintavetoina. leveys on 500 mm. Muut ikkunat ovat leveydeltään vaihtelevia, kuten 1 260 mm ja 2 060 mm. Osassa Muuta ikkunoita tuuletusikkuna on jaettu kiinteään 700 Päätilaan on rakennettu avokeittiötila. Tilassa on eri mm korkeaan yläosaan ja yläsaranoituun 270 mm aikaisia toimistokalusteita. Tilaan saavutaan eteisen korkeaan umpinaiseen tuuletusluukkuun. Ikku- kautta, jossa on pieni alkuperäinen wc-tila ja teräsla- noissa on alkuperäisiä aukipitolaitteita ja heloituk- sirakenteinen tuulikaappi. Tuulikaapissa on musta sia. Saranat on maalattu ruskeiksi kuten ikkunat. lattiapinnoite.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

59 5.2 Ulkotilat 5.2 Ulkotilat

Kiinteistössä on tehty julkisivujen ja ulkotilojen katselmus 17.10.2017. Julkisivut on dokumentoitu valokuvaamalla. Valokuvien ottopaikat on merkitty pihakuvaan.

6 12 7 5

4 9 2 3 10

13 1

Yleishahmo kaiteilla. Tornin huipulle johtaa terästikkaat. Raken- Rakennus koostuu kahdesta päämassassa, alapuoli- teet ovat alkuperäisiä tai alkuperäisen kaltaisia. sesta toimistoja lämpökeskusmassasta ja sen päällä olevasta pilarien kannattamasta vesisäiliöstä, joita Julkisivumateriaalit yhdistää betoninen keskuslieriö. Tornin huipulla on Alaosan huippulämpökeskus, toimistot ja katto- lisäksi antennimittaustorni. Rakennuksen yleis- huoneisto on verhottu pystysuuntaisesti harjatuilla hahmo on säilynyt hyvin. betonielementtilevyillä, joissa on harmaa sauma- massa. Saumamassoja on uusittu ja julkisivulevyt Sokkeli ovat alkuperäiset. Julkisivuissa on sinertäviä maa- Rakennuksessa on valettu betonisokkeli, jonka pin- lauspintoja, joilla on luultavasti peitetty graffiteja. nassa on lautamuottikuvio. Sokkeli on alkuperäinen. Yläosan vesisäiliö on verhottu betonielement- tilankuilla, jotka on asennettu kantavien pilarien Kattotasanteet väliin vaakaan. Pilarit ovat alaosasta valettu tasai- Alaosan kattotasanne on kermipintainen ja sen seksi ja yläosassa on näkyvissä lautamuotin jäljet. päällä on sorakerros. Ulkoseinälinja nousee mata- Antennimittaustornissa on profiloitu tummanrus- lahkoksi kaiteeksi ja se on verhoiltu vaaleaksi kea, alkuperäinen metalliverhous. maalatulla pellillä. Tasanteella on kattokupuja ja talotekniikan asennuksia. Ulko-ovet Vesisäiliön vesikattotasanteella ja kattohuoneis- Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat profiloitua peltiä. ton päällä on betonilaattarakenne, joka on maalattu Ne on maalattu vaaleanharmaalla. Teknisiin tiloihin vaaleaksi. Tasanteella on kattokupuja, vedenpoisto- johtavat ulko-ovet ovat lähes kerroksen korkuisia venttiilejä ja vesi seisoo paikoitellen rakenteen sileäpintaisia metallipariovia. Osa on maalattu vaa- päällä. Kattotasanteet on varustettu betoni- ja teräs- leaksi ja osa sinertävänharmaalla.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

60 Otaniemen vesitorni Hagalundin ylikulkusillalta kuvattuna.

1 5 Nykytila | 5.2 Ulkotilat

3 4

Vesisäiliön alapinta on lautaverhoiltu ja jaettu säteittäisillä betonipalkistoilla. Välitasanne 6. kerroksessa eli huippulämpökeskuksen vesikatto.

Ikkunat Pihapiiri Alaosassa ja kattohuoneistossa on vaaleanhar- Rakennus on sijoitettu metsäiselle Hagalundin maaksi maalatut nauhamaiset puuikkunat. Ikku- kalliolle. Sisääntulotien vieressä on matala tiilinen najako vaihtelee monikulmaisen rakennuksen talousrakennus, joka on kuulunut Hagalundin karta- mukaisesti. Osassa ikkunoista on kapeampia tuule- non pihapiiriin. Kevyen liikenteen väylä on sisääna- tusikkunoita. jotien vieressä ja se johtaa ylikulkusillalle. Kulkutiet ja paikoitusalue on asvaltoitu. Pihaa kiertää uusi Lvis metalliverkkoaita, jossa on kaksi porttia. Pihalle on Julkisivussa on ilmanvaihtosäleikköjä eri puolella sijoitettu Alvar Aallon suunnittelemia pylväsvalai- rakennusta. Vesisäiliön alapinnassa on pyöreät simia. ilmanvaihtoventtiilit. Vesikatoilla on teknisiä asen- Vesitornin pihapiiri ovat metsäistä puistoa, jossa nuksia, vedentoistoventtiilejä ja hormeja ja julkisi- kasvaa useita puulajeja, kuten vaahteroita, koivuja, vussa kulkee pintakiinnityksenä joitakin putkive- lehtikuusia ja mäntyjä. Sisääntulon edustalla pila- toja. Julkisivuun on kiinnitetty kolme alkuperäistä reiden juurella on nurmi- ja puuistutuskaistaleet. ulkovalaisinta pääsisäänkäynnin yläpuolelle. Hagalundin tien puolella on avonaisempi kallio- paikka. Muuta Rakennuksen takapuolella on betonirakenteinen parveke ja teräksiset, vaaleaksi maalatut huoltotikkaat.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

62 Näkymä Keilaniemen suuntaan.

Otaniemen vesitorni, kattotasanteen kaiteeseen upotettu valaisin. Arkkitehtitoi- misto Alvar Aalto. 1969. AAS.

Huipulla sijaitseva antennimittaustorni.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

63 5 Nykytila | 5.2 Ulkotilat

Näkymä Otaniemen kampuksen suuntaan.

Antennitutkimuslaboratorio ulkoa päin.

Pääoven yläpuolinen ulkovalaisin. Ark- Pääsisäänkäynti. Ulko-ovien päällä on kolme Aallon valaisinta. kitehtitoimisto Alvar Aalto. 1969-1971. AAS.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

64 5 Nykytila | 5.2 Ulkotilat

Pääsisäänkäyntiaukio.

Huoltoparveke ja talotikkaat.

12 14

Pihapiirissä sijaitsee Tekniikantien laidalla Hagalundin kartanon vanha Vesitorni sisääntulotien puolelta. Pihapiiri on rajattu metalliaidalla. punatiilinen talousrakennus.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

65 6. Yhteenveto

6 Yhteenveto

Otaniemen vesitorni, 2017. Arkkitehti Erkki Huttusen toteutumaton moderni vesitor- nisuunnitelma Rauman vesitorniksi vuodelta 1933. MFA.

Vesitorni kaupunkikuvassa tekijöitä. Syntynyt arkkitehtuuri heijastaa usean Otaniemen vesitornista näkyy kauas moderni, erilaisen toiminnan sijoittamista samaan rakennuk- betoninen vesisäiliö ja sen päällä tummahko metal- seen. Otaniemen vesitorni on monitoimirakennus lirakenteinen antennimittaustorni. Toimisto-osa jää ja rakennuksen vaihteleva massoittelu viestii sisälle puustorajan alapuolelle, eikä sitä erota kuin lähiym- kätketystä toiminnasta. päristöstä. Alvar Aalto ei olisi alun perin halunnut Jo varhaisimmissa vesitorneissa on ollut näkö- Otaniemeen korkeaa vesitornia maisemallisista syistä. alapaikkoja ja kahvioita, kuten arkkitehti Selim A. Suunnitteluhetkellä 1960-luvun lopulla vesitorni Lindqvistin Mikkelin Naisvuoren tornissa vuodelta sijoitettiin Otaniemen kampusalueen länsireunalle 1912. Monitoimisten vesitornien rakennustyyppiä sivuun varsinaisesta ydinkampuksesta. Nykyti- kehitettiin erityisesti 1940-luvulta lähtien. Näissä lanteessa sen paikka on muuttunut strategisesti vesilinnoiksi kutsutuissa rakennuksissa vesisäiliö tärkeämmäksi sen sijoittuessa voimakkaassa muu- sijoitettiin osaksi laajempaa toiminnallista koko- toksessa olevien Otaniemen ja Tapiolan alueiden naisuutta. 1 Arkkitehti Gardberg mainitseekin Erik yhtymäkohtaan. Suunniteltu Hagalundintien katta- Bryggmanin 1952 suunnitteleman Riihimäen vesilin- minen ja lisärakentaminen muuttavat toteutuessaan nan yhtenä ensimmäisistä lähtökohdistaan Otanie- tornin lähiympäristöä huomattavasti. Lisäksi juuri men vesitornin hahmottelussa.2 käyttöönotettu länsimetro parantaa alueen saavutet- Suomalaisten vesitornien säiliön perusmuoto tavuutta huomattavasti. vakiintui 1990-luvulle tultaessa joko kartioon tai lie-

Vesitornin arkkitehtuurista

Vesitornin suunnittelussa käyttäjien ja teknisten 1 Livady 2010, 104-105. toimintojen reunaehdot olivat tärkeitä määrittäviä 2 Charrington & Nava 2011, 316.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

66 6 Yhteenveto

Mikkelin Naisvuoren vesitorni on Suomen toiseksi vanhin vesitorni. Sen on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist 1912. Vaikka torni on arkkitehtoniseltä tyyliltään ja mittakaavaltaan poikkeava Otanie- men vesitornin kanssa, siinä on samoja elementtejä, kuten alaosan kahvilarakennus, keskeinen porrastorni, näkyvissä olevat betonipilarit Riihimäen vesilinna on monitoimirakennus Otaniemen vesitornin tavoin. ja -palkkirakenteet ja huipulle sijoitetut tilat. Myös säiliön perusmuoto Arkkitehti Erik Bryggman. MFA. on lieriö. Torni on nykyisin näköalatornina. MFA.

riöön. 3 Otaniemen vesitorni edustaa lieriö-tyypistä taista laskea ilman monimutkaisia matemaattisia säiliöratkaisua, kun taas monet aikakauden tornit kaavoja. Vesisäiliön suurimmat puutokset liittyvät kuten Lauttasaari 1959, Myllypuro 1965, Haukilahti puutteelliseen, painovoimaiseen ilmanvaihtoon, 1968 ja Roihuvuori 1977 ovat kartion mallisia. Aallon vesisäiliön yläpohjan rakenneongelmiin ja vesi- toimistossa vesitornin suunnittelussa työskennellyt hygieniariskiin hikipohjan kautta tuuletettaessa. Sverker Gardberg mainitsee haastattelussa4, että Lisäksi huoltotilat ovat ahtaat ulkoverhouksen ja Otaniemeen ei haluttu 1960-luvulla yleistynyttä vesisäiliön välissä.7 sienenmallista kartiotornia. Lieriön mallisesta vesi- Otaniemen vesitornirakennus on yksi omintakei- tornista, jossa alapuolen rakenteet ovat näkyvillä simmista suomalaisista, moderneista vesitorneista. kuten Otaniemessä, varhaisimpana suomalainen Siinä on elementtejä aikaisemmista vesitorneista, edustaja voidaan jälleen mainita Mikkelin Naisvuo- mutta lopputulos on omalaatuinen ja ainutker- ren vesitorni vuodelta 1912.5 Toteutumatta jääneissä tainen. Alaosan vapaamuotoisesta modernista arkkitehti Erkki Huttusen Rauman vesitornin vaih- massasta ei löydy vastaavaa esimerkkiä muiden toehtoisessa suunnitelmassa vuodelta 19336 voi myös suomalaisten vesitornien joukosta. Rakennuksessa löytää samoja piirteitä kuin Otaniemeen toteute- on hyödynnetty aikakauden betonitekniikkaa tussa vesisäiliössä. Siinäkin on säteittäisten pilarien julkisivujen betonielementeissä, vesitornin betoni- kannattelema vesisäiliömalja. valurakenteissa sekä säiliön ulkokuoren betoniele- Otaniemen kartiosäiliön muoto on käyttäjän menttilankuissa. mukaan hyvä, koska vedentilavuus on yksinker-

3 Asola 2003, 89, 156-157. 4 Charrington & Nava 2011, 316. 5 Asola 2003, 43. 6 www.mfa.fi/varhaiset-vesitornit 7 Haastattelu Luukkonen, Pertti 19.10.2017.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

67 Lähteet Lähteet

Arkistolähteet Hipeli, Mia [toim.] 2008. Alvar Aalto architect. University of Technology, Otaniemi 1949-74. Helsinki: Alvar Aalto Founda- Alvar Aalto -säätiön arkisto (AAS) tion/Alvar Aalto Academy. Piirustuksia, aluesuunnitelmia ja valokuvia Hipeli, Mia. Alvar Aalto -säätiö. Jan Sverker Gardbergin Espoon kaupunginmuseo (EKM) suunnittelutyöt. Sähköposti ja keskustelu 19.9.2017. Valokuvia HSY-raportti 2013. Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittä- Espoon rakennusvalvonnan arkisto (ERakVV) missuunnitelma 2013-2022. Rakennuslupa-asiakirjat www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/vesihuolto/kehittamissuunni- telmat/Sivut/default.aspx Hämeenlinnan maakunta-arkisto (HMA) Haettu 13.9.2017. Otaniemen hoitokunnan arkisto: kunnallisteknisen jaoston pöytäkirjoja ja kirjeistöä Janhunen, Petri 2008. Elementtivesitornit -suomalainen erikoisuus. Betoni 3/2008 s.94-99. Kansallisarkisto (KA) Piirustuksia, rakennushallituksen diaareja Kaario et. al. [toim.] 1973. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1973, STS:n ja TFiF:n julkaisema matrikkeli, Espoo: Weilin + Senaatti-kiinteistöjen arkisto (SA) Göös kirjapaino Oy. Pää- ja työpiirustuksia, yleistietoja Kaupunkiliiton julkaisu B 66, 1982. Vesisäiliöt. Lahti: Lahden kirjapaino ja Sanomalehti Oy. Muut lähteet Luukkonen, Pertti, HSY käyttömestari, haastattelu A-konsultit; Lt-konsultit; Arkkitehdit Paunila & Rautamäki, 19.10.2017. 1994. Otaniemen maankäyttösuunnitelma. Helsinki: Raken- nushallitus. Malmberg, Lari 2015. Katso hetki hetkeltä, kuinka Laut- tasaaren vesitorni katosi kuukaudessa. Helsingin sano- mat verkkosivu. 16.11.2015. www.hs.fi/kaupunki/art- Arkkitehtitoimisto Livady ja Maisema-arkkitehtuuri MM 2000002866668.html 2014. Otaniemen keskeinen kampusalue. Kulttuuriympäris- Haettu 9.10.2017. töselvitys. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 8/2014. ISBN 978-951-857-698-3. Michelsen, Karl-Erik, 1993. Valtio, teknologia, tutkimus. VTT ja kansallisen tutkimusjärjestelmän kehitys. Espoo: VTT, Arkkitehtitoimisto Livady 2010. Haukilahden vesitorni - ra- Valtion teknillinen tutkimuskeskus. kennushistoriaselvitys. Espoon kaupungin tilakeskus ja HSY.

Mikkola, Kirmo 2006. Alvar Aalto. Jyväskylä: Gummerus Asola, Ismo 2003. Vesitorni - yhdyskunnan maamerkki, Wa- Kirjapaino Oy. ter Tower -Landmark of the Commynity. Suomen Rakennus- insinöörien Liitto RIL. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy Mettinen, Arto, HSY projektipäällikkö, puhelinkeskustelu 28.9.2017. Bryggman, Erik 1953. Riihimäen vesitorni. Arkkitehti 12/1953 s. 191-193. Pöyry, Sirkka et. al. [toim.] 1991. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1991, STS:n ja TFiF:n julkaisema matrikkeli. Espoo: Charrington, Harry ja Nava, Vezio [toim.] 2011, Alvar Aalto, Weilin + Göös kirjapaino Oy The Mark of the Hand. Helsinki: Rakennustieto Publishing

Sätilä, Heikki; Salonen, Esko; Sinisalo, Seppo 1971. Otanie- Elomaa, Ville 2009. Lauttasaaren vesitorni. Seinäjoki: Laut- men vesitorni ja huippulämpökeskus. Rakennustekniikka, tasaari-Seuran julkaisuja A:11 eripainos 1971:8.

Halme, Päivi 2014. Lauttasaaren vesitorni – rakennushisto- Vesitornit Arkkitehtuurimuseon kokoelmissa riaselvitys. Helsinki: Hesingin kaupunki, HKR arkkitehtuuri- www.mfa.fi/vesitornit osasto. Haettu 4.9.2017.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

68 Liitteet Liite 1: Rakennusluvat Liitteet Liite 1: Rakennusluvat

Espoon rakennusvalvonnan arkistossa on Otaniemen vesitornin rakennuslupa-asiakirjoja ja piirustuksia digitoituna. Ne ovat saatavilla Espoon kaupungin sähköisessä palvelussa eCity-Arskassa. Luvat on alla esitetty kronologisessa järjestyksessä.

1969 seksi työterveysasemakasi. Lupa on voimassa vuoteen 1990. Vähäisiä muutoksia ikkunoihin. Rakennuslupatunnus: 49-1969-559-A Lupa myönnettiin: 27.9.1985 Toimenpide: Rakennetaan uudisrakennus vesitorni ja Hakija: Otaniemen hoitokunta huippulämpökeskus Espoon kauppalan Hakalehdon kylässä Suunnittelija: Arkkitehti Pentti Pesola (VTT) sijaitsevalle Otaniemi nimiselle kylälle. Piirustukset (4kpl): Asemapiirros, 5. krs pohjapiirustus, Lupa myönnettiin: 2.9.1969 leikkaus ja julkisivu itään Hakija: Rakennushallitus Suunnittelija: Arkkitehti Alvar Aalto Piirustukset (17kpl): Asemapiirrokset, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset, siluetti

1970

Rakennuslupatunnus: 49-1970-596-B Toimenpide: Haetaan lupaa Otaniemen vesitorniin ja huip- pulämpökeskukseen vähäiseen lisärakennukseen ja muihin rakenteellisiin muutoksiin. Lisätään antennimittaustorni huipulle. Lupa myönnettiin: 3.7.1970 Hakija: Rakennushallitus Suunnittelija: Arkkitehti Alvar Aalto Piirustukset (16kpl): Asemapiirros, julkisivut, pohja- sekä leikkauspiirustukset sekä siluetti

1971

Rakennuslupatunnus: 49-1971-539-C Toimenpide: Suoritetaan Otaniemen vesitornissa oheisten piirustusten mukaiset muutostyöt. Lisätty puhelinlaboratorio suunnitelmiin neljänteen ja viidenteen kerrokseen sekä julkisivuun ikkunoita 5. kerrokseen sekä valolyhtyjä kattoon. Otaniemen hoitokunnan huoltotilat poistettu 4. kerroksesta. Lupa myönnettiin: 21.6.1971 Hakija: Rakennushallitus Suunnittelija: Arkkitehti Alvar Aalto Piirustukset (21kpl): Asemapiirros, pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset

1985

Rakennuslupatunnus: 49-1985-1269-C Toimenpide: Vesitornirakennuksen tasolla +42,70 muutetaan laboratoriotilat terveysaseman tiloiksi. Samalla tehdään väliseinämuutoksia. Lupaa haetaan tilapäisenä. Eli 5. kerroksen puhelinlaboratorion tilat muutetaan väliaikai-

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

69 Liite 2: Suomalaisia vesitorneja Liitteet

Liite 2: Suomalaisia vesitorneja

Mikkelin vesitorni, 1912 tinen torni myös toteutettiin vuonna 1934. Vuonna Mikkelin Naisvuorelle valmistuneen Suomen 1964 tornia laajennettiin huomattavasti ja vanha toiseksi vanhimman vesitornin suunnittelijana säiliötorni jäi pitkälti uuden sisään.7 toimi arkkitehti Selim A. Lindqvist. Rakennesuun- nittelusta vastasi insinööri Taavi Siltanen. Tornissa Kemin kaupungintalo-vesilinna, 1940 käytettiin ensimmäisen kerran rautabetonia myös Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin betonisäiliön alapuolisissa vaaka- ja pystyraken- suunnittelema Kemin vesilinna ja kaupungintalo teissa, eikä rakennetta peitetty ulkoverhoilun valmistui vuonna 1940 arkkitehtikilpailun tulok- taakse. Tornissa oli itsenäinen, keskeisesti sijoitettu sena. Alkuperäiseen tilaohjelmaan oli kuulunut porrastorni ja sen ympärillä säiliötä kannattava myös hotelli, kirjasto, museo ja monia muita tiloja. säteispalkisto. Vesisäiliön sylinterimäinen osa rapat- Valkoinen modernistinen rakennus vaurioitui Lapin tiin. Säiliön tilavuus oli 450 m3. Vesisäiliön päälle sodan pommituksissa, mutta ei sortunut ja se saatiin sijoitettiin palovartijan huone ja alakertaan kahvila.1 korjattua. Rakennusta laajennettiin huomattavasti Vesitorni suljettiin vuonna 1953 ja on toiminut sen 1966 arkkitehti Arne Ervin suunnittelemalla osalla. jälkeen näköalatornina.2 Tuossa vaiheessa alkuperäisen tornin vaaleaksi rapatut julkisivut päällystettiin laattapintaisilla Vaasan vesitorni, 1915 betonielementeillä, kuten uudisosakin. 8 Vaasan vesitorni on Suomen vanhin edelleen käy- tössä oleva vesitorni ja siihen on tehty vain vähäisiä Karjaan vesitorni, 1951 korjauksia.3 Tyyliltään uusgoottilainen tiiliverhoiltu Arkkitehti Hildig Ekelund suunnitteli Karjaalle torni on pyöreä ja siinä on sisäpuolisia betoniraken- kartionmallisen, 23 metriä korkean vesitornin, teita. 4 Vesisäiliö, jonka tilavuus on 525 m3, on tuettu jonka vieressä on ylhäältä yhdistetty kapeampi massiivirunkoon.5 Arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela porrastorni. Rakennuksen rakennesuunnittelijana voittivat tornin suunnittelukilpailun 66 osallistujan toimi insinööri M. Malberg. Julkisivut ovat rapattua joukosta.6 tiiltä. Tornin päälle sijoitettiin sylinteriosat yhdis- tävä tähtiobservatorio. Tornin juureen suunniteltiin Rauman vesitorni, 1934 museokeskusta, mikä ei toteutunut. Nykyisin torni Rauman vesitornilla on monivaiheinen suunnitte- on päällystetty epämääräisellä poimulevypellillä. luhistoria. Arkkitehti Erkki Huttunen teki Rauman Kohde on listattu kohteeksi modernin arkkitehtuu- kaupungille vuonna 1933 ensin kaksi hyvin moder- rin Docomomon rekisteriin.9 nia, rautabetonista tornisuunnitelmaa, joissa oli sienimäiset vesisäiliöt jalustan päällä. Nämä olivat Riihimäen vesilinna, 1952 kuitenkin aikakauden kuntapäättäjille liian kokei- Korkealla harjulla sijaitseva arkkitehti Erik Brygg- levia ja uudet suunnitelmat tilattiin arkkitehti Lars main suunnittelema Riihimäen vesitorni on moni- Sonkilta, jonka suunnittelema pelkistetty, klassis- toimirakennus, jonka huipulla vesisäiliöiden päällä on näköalakahvila ja alakerroksissa toimitiloja. Alun perin rakennukseen alaosaan kaavailtiin museo- 1 Asola 2003, 54; Arkkitehtitoimisto Livady 2010, 105; www. mfa.fi/varhaiset-vesitornit. 2 Asola 2003, 112-113.

3 Asola 2003, 7 www.mfa.fi/varhaiset-vesitornit. 4 Arkkitehtitoimisto Livady 2010, 105. 8 Asola 2003, 58, 166; www.mfa.fi/vesilinnat. 5 Asola 2003, 56. 9 Asola 2003, 167; Arkkitehtitoimisto Livady 2014, 105; 6 Asola 2003, 56, 113, 173. www.mfa.fi/lieriot-ja-kartiot.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

70 Liitteet

nen. Tornin rakennesuunnittelusta vastasi Insinööri- toimisto Kaista & Sabbas. Tornin tilavuus on 1 980 m3 ja korkeus noin 38 metriä. Vesitornissa on kahden eri paksuisen betonijalan kannattelema plastinen, moni- ja teräväkulmainen säiliö.14

Haukilahden vesitorni, Espoo 1968 Haukilahden vesitorni on kokoluokassaan ja tekotavaltaan vetonoston ensimmäisiä edustajia maailmassa.15 Sen suunnittelivat arkkitehti Erkko Virkkunen ja diplomi-insinööri Ilmari Hyppänen.16 Ufomaista, leijuvaa säiliöosaa kannattaa kuusi betonipilaria ja keskeinen porrastorni.17 Säiliössä on kaksi vastakkaista pallokalottia ja tornin huipulla on näköalaravintola. Haukilahden vesitorni on yksi ennakkoluulottomin näyte suomalaisesta vesitor- niosaamisesta.18 Vesisäiliön tilavuus on 4 100m3 ja korkeus noin 40 metriä maantasosta.19

Espoonlahti, Sammalvuoren vesitorni, Espoo 1994 Espoon Haukilahden vesitorni on valmistunut vuonna 1968. Vuonna 1994 rakennetun Espoonlahden Sammal- MFA. vuoren vesitorni koostuu neljästä kiinteästi toisiinsa liitetystä lieriösäiliöstä, joiden keskellä on huolto- torni. Vesitornin suunnittelukilpailun voitti Maa ja toimintaa, mutta tämä ei toteutunut. Vesitornin Vesi Oy vuonna 1987. Metalliverhoiltu neliapilanmal- porrashuone on lasiseinäinen, julkisivussa erottuvat linen vesitorni on yksi 1990-luvun rakenneteknisesti kantavat valkoiseksi maalatut betonirakenteet ja merkittävimmistä vesisäiliöistä. Sen tilavuus on rakennus on verhoiltu tiilellä.10 8 000 m3. 20

Lauttasaaren vesitorni, Helsinki 1959 Lauttasaaren vesitorni oli Suomen vanhin laaja, betonikartio ylävesisäiliö. Myös ensimmäistä kertaa Suomessa vesisäiliön betonikuori jännitettiin veden- pitävyyden varmistamiseksi. Lauttasaaren vesitornin suunnittelijana toimi Helsingin rakennusviraston talorakennusosaston arkkitehti Ossi Leppämäki ja rakennesuunnittelijana diplomi-insinööri Paavo Simula.11 Torni poistettiin käytöstä vuonna 1996 se purettiin vuonna 2015.12 Tornin vesisäiliön tilavuus oli 4 500 m3 ja korkeus 34 metriä.13

Järvenpään vesitorni, 1966 Järvenpään vesitorni on muodoltaan täysin poik- keuksellinen suomalaisten vesitornien joukossa. 14 www.mfa.fi/lieriot-ja-kartiot; www.tsvesi.fi/veden-tuotanto/ Sen on suunnitellut arkkitehdit Arvi ja Pirkko Ilo- vesitornit/ 15 Asola 2003, 49. 16 Arkkitehtitoimisto Livady 2010, 18. 10 Bryggman 1953, 191-193; www.mfa.fi/vesilinnat. 17 Asola 2003, 72. 11 Elomaa 2009, 2. 18 Asola 2003, 118. 12 www.mfa.fi/lieriot-ja-kartiot; Malmberg 2015, HS. 19 Arkkitehtitoimisto Livady 2010, 9, 51. 13 Halme 2014, 17. 20 Asola 2003, 89, 156-157.

Otaniemen vesitorni | Rakennushistoriaselvitys | 1.12.2017 | Arkkitehtitoimisto ark-byroo

71 Arkkitehtitoimisto ark-byroo Oy Kustaankatu 3, 00500 Helsinki www.arkbyroo.fi [email protected] 010 2350 566