Länsimetron Jatke, Hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti 22.5.2012

Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti 22.5.2012

Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti

Espoo 2012 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti 2 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SISÄLLYSLUETTELO 3

SISÄLLYSLUETTELO

EsipuhE ...... 4 2 .17 .3 . kaitaa – soukka ...... 24 4 .3 .1 . austaa t ...... 77 2 .17 .4 . soukka – Espoonlahti ...... 24 4 .3 .2 . runkomelun esiintyminen, häiriövaikutukset, suositusarvot ja arviointi- YhtEEnvEto ...... 5 2 .17 .5 . Espoonlahti – kivenlahti ...... 24 menetelmät ...... 77 2 .17 .6 . kivenlahti – saunalahti ...... 25 4 .3 .3 . unkomelun r arviointimenetelmät ja laskennat ...... 77 sammandrag ...... 6 2 .17 .7 . saunalahden länsipuolinen osuus, varikkoalueet ...... 25 4 .3 .4 . runkomelueristykset ...... 78 2 .18 . pinta- ja pohjavedet, perustilan kuvaus ...... 25 4 .3 .5 . ärinä t ja tärinän torjunta ...... 78 summarY ...... 7 2 .18 .1 . matinkylä – Finnoo ...... 25 4 .3 .6 . herkät laitteet ...... 78 2 .18 .2 . Finnoo – kaitaa ...... 25 4 .3 .7 . savunpoistopuhaltimien koekäyttö ...... 79 1 . suunnittElun lähtökohdat ...... 8 2 .18 .3 . kaitaa – soukka ...... 25 4 .4 . aikutuksetv pinta- ja pohjavesiin ...... 79 1 .1 . aikaisemmat suunnitteluvaiheet ja suunnitelmat ...... 8 2 .18 .4 . soukka – Espoonlahti ...... 25 4 .4 .1 . aikutukset v pohjavesiin ...... 79 1 .2 . maankäyttö ja kaavoitus ...... 8 2 .18 .5 . Espoonlahti – kivenlahti ...... 26 4 .4 .2 . ohjavesiin p kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy ja seuranta ...... 79 1 .2 .1 . oimassa v oleva maakuntakaava ja osayleiskaava ...... 8 2 .18 .6 . kivenlahti – saunalahti ...... 26 4 .4 .3 . aikutukset v pintavesiin ...... 79 1 .3 . almisteillav olevat kaavat ...... 8 2 .18 .7 . saunalahden länsipuolinen osuus, varikkoalueet ...... 26 4 .4 .4 . pintavesiin kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy ...... 79 4 .4 .5 . hannusjärveen kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy ...... 80 2 . hankEsuunnitElman suunnittEErustEEtlup ...... 10 3 . suunnitElmat ...... 27 4 .5 . aikutuksetv rakennuksiin ja rakenteisiin ...... 80 2 .1 . Yleistä ...... 10 3 .1 . rata ...... 27 4 .5 .1 . aikutukset v rakennuksiin ja rakenteisiin ...... 80 2 .2 . metron liikennöinti ja liikennetiedot ...... 10 3 .1 .1 . atageometria r ...... 27 4 .5 .2 . rakennuksiin ja rakenteisiin kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy ...... 80 2 .3 . liityntäliikenne ...... 14 3 .1 .2 . ratalinja ...... 27 4 .6 . metron vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ...... 80 2 .4 . ratasuunnittelu ...... 15 3 .1 .3 . urvalaitesuunnittelu t ...... 29 4 .6 .1 . maanalainen asemakaava ...... 80 2 .5 . arikkosuunnitteluv ...... 16 3 .1 .4 . ähköratasuunnittelu s ...... 29 4 .6 .2 . pintarakenteiden vaikutukset maankäyttöön ...... 80 2 .5 .1 . suunnittelun lähtökohdat ja mitoitus ...... 16 3 .2 . Finnoon asema ...... 30 4 .7 . aikutuksetv maisemaan ja kaupunkikuvaan ...... 83 2 .5 .2 . arikon v sijoitusvaihtoehdot ...... 16 3 .2 .1 . asemasuunnittelu ...... 30 4 .7 .1 . arvioinnin lähtökohdat ...... 83 2 .6 . asemasuunnittelu ...... 16 3 .2 .2 . liikennesuunnittelu ...... 31 4 .7 .2 . maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet suunnittelualueella . . . . 84 2 .7 . asemien rakennesuunnittelu ...... 17 3 .2 .3 . alliorakenne- k ja rakennesuunnittelu ...... 31 4 .7 .3 . maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset, yleiskatsaus 84 2 .8 . semiena kalliorakennesuunnittelu ...... 17 3 .3 . kaitaan asema ...... 35 4 .7 .4 . pintarakenteiden maisema- ja kaupunkikuvalliset vaikutukset ...... 84 2 .9 . asemien talotekninen suunnittelu ...... 17 3 .3 .1 . asemasuunnittelu ...... 35 4 .7 .5 . pystykuilut ja niihin liittyvät työmaa-alueet ...... 87 2 .9 .1 . lvi-järjestelmät ...... 17 3 .3 .2 . liikennesuunnittelu ...... 37 4 .7 .6 . ajotunnelit ja niihin liittyvät työmaa-alueet ...... 90 2 .9 .2 . alonsammutusjärjestelmä p ...... 18 3 .3 .3 . kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu ...... 37 4 .8 . uutm ympäristövaikutukset ...... 92 2 .9 .3 . lvi-automaatio ...... 18 3 .4 . soukan asema ...... 41 4 .8 .1 . lähtökohdat ...... 92 2 .9 .4 . sähkö- ja tietojärjestelmät ...... 18 3 .4 .1 . asemasuunnittelu ...... 41 4 .8 .2 . aikutukset v ...... 93 2 .10 . semiena palotekninen suunnittelu ...... 19 3 .4 .2 . liikennesuunnittelu ...... 43 2 .11 . asemaympäristöjen liikennesuunnittelu ...... 19 3 .4 .3 . kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu ...... 43 5 . rakEntamisEn aikaisEt järjEstElYt ...... 96 2 .12 . Ympäristösuunnittelu ...... 20 3 .5 . Espoonlahden asema ...... 47 5 .1 . ajotunnelit ja työmaa-alueet ...... 96 2 .13 . kunnallistekninen suunnittelu ...... 21 3 .5 .1 . asemasuunnittelu ...... 47 5 .2 . yömaaliikennet ...... 96 2 .14 . unnelitt ja tunnelirakenteet ...... 21 3 .5 .2 . liikennesuunnittelu ...... 50 5 .3 . massojen käyttö ...... 97 2 .14 .1 . unneleiden t suunnittelu ...... 21 3 .5 .3 . kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu ...... 53 5 .4 . rakentamisen ympäristövaikutukset ja häiriöt ...... 97 2 .14 .2 . kaivantojen kuilujen ja ajoluiskien suunnittelu ...... 21 3 .6 . kivenlahden asema ...... 57 5 .5 . akennustöidenr turvallisuus ...... 97 2 .14 .3 . unneleiden t rakennesuunnittelu ...... 21 3 .6 .1 . asemasuunnittelu ...... 57 5 .6 . akentamisenr luvat ...... 97 2 .14 .4 . unneleiden t turvallisuussuunnittelu ...... 21 3 .6 .2 . liikennesuunnittelu ...... 59 2 .15 . unnelint talotekninen suunntttelu ...... 21 3 .6 .3 . kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu ...... 60 6 . rakEnnuskustannuksEt ...... 98 2 .15 .1 . lvi-järjestelmät ...... 21 3 .7 . aunalahdens asema ...... 64 6 .1 . kustannuslaskennan periaatteet ...... 98 2 .15 .2 . sähkö- ja tietojärjestelmät ...... 22 3 .7 .1 . asemasuunnittelu ...... 64 6 .2 . rakennuskustannukset ...... 98 2 .16 . maaperäolosuhteet ...... 23 3 .7 .2 . liikennesuunnittelu ...... 66 6 .3 . käyttö- ja kunnossapitokustannukset ...... 98 2 .16 .1 . matinkylä – Finnoo ...... 23 3 .7 .3 . alliorakenne- k ja rakennesuunnittelu ...... 66 6 .4 . kustannusarvion riskianalyysi ...... 99 2 .16 .2 . Finnoo – kaitaa ...... 23 3 .8 . arikkovaihtoehdotv ...... 70 6 .5 muita kustannuksia ...... 99 2 .16 .3 . kaitaa – soukka ...... 23 3 .8 .1 . sammalvuoren metrovarikko ...... 70 2 .16 .4 . soukka – Espoonlahti ...... 23 3 .8 .2 . harmaakallion metrovarikko ...... 72 7 . riskiEnhallinta ja turvallisuussuunnittE .lu ...... 100 2 .16 .5 . Espoonlahti – kivenlahti ...... 23 3 .9 . unnelit ja tunnelirakenteet ...... 74 7 .1 . oimintamallit ...... 100 2 .16 .6 . kivenlahti – saunalahti ...... 24 7 .2 . riskien käsittely ...... 100 2 .16 .7 . saunalahden länsipuolinen osuus, varikkoalueet ...... 24 4 . aikutuksEtv ja haittojEn torjunta ...... 75 2 .17 . kallio-olosuhteet ...... 24 4 .1 . eistä Yl ...... 75 8 . ankkEEnh EtEnEminEn ...... 101 2 .17 .1 . matinkylä – Finnoo ...... 24 4 .2 . liikenteelliset vaikutukset ...... 75 2 .17 .2 . Finnoo – kaitaa ...... 24 4 .3 . melu ja meluntorjunta ...... 77 liittEEt ...... 102 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti ESIPUHE 4

ESIpUhE metroliikenne alkoi helsingissä vuonna 1982 . joukkoliikennejärjestelmän kehittämis- työtä ohjasi projektiryhmä, johon kuuluivat: tä helsingistä länteen on sen jälkeen selvitetty useissa yhteyksissä . arve-t ja toteuttamiskelpoisuusselvitys välille ruoholahti – matinkylä valmistui vuonna 2002 . Ympäristö- reijo rossi Espoo / teke / pp vaikutusten arviointiselostus valmistui joulukuussa 2005 . Espoon kaupunginvaltuusto petri suominen Espoo / liisu / ksk valitsi 25 .9 .2006 Yva-selostuksen vaihtoehdon ”tunnelimetro” Etelä-Espoon joukkolii- meiri siivola Espoo / ak / ksk kennejärjestelmän perustaksi . hankesuunnitelma osuudelle ruoholahti – matinkylä val- sauli hakkarainen Espoo / teke / k+v mistui vuonna 2007 . Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta touko- leena sjöblom Espoo / yke kuussa 2008 ja linjasi samalla, että matinkylän ja kivenlahden välisen metroyhteyden raimo viitala Espoo / geo suunnittelu on aloitettava niin että metron rakentaminen tälle välille on mahdollista jarkko häyrinen Espoo / pelastuslaitos aloittaa heti matinkylään ulottuvan osuuden valmistuttua . länsimetron ensimmäinen heikki kervinen Espoo / pelastuslaitos osuus ruoholahdesta matinkylään on parhaillaan rakenteilla . alustava yleissuunnitel- Clas tallberg Espoo / pelastuslaitos ma metron jatkumisesta matinkylästä kivenlahteen valmistui keväällä 2011 . ville uusi-rauva hsl janne rautio ElY-keskus matinkylästä kaitaan ja soukan kautta kivenlahteen kulkeva metrorata on ruoholahden ja matinkylän välisen metroradan jatke . rakenteilla olevan länsimetron käyttöön konsulttiryhmä: ottamisen yhteydessä Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmä muuttuu niin, että suo- pekka kuorikoski ramboll raan kamppiin kulkevat bussilinjat korvataan vaihdollisilla yhteyksillä . metron jatkami- mari kinttula ramboll nen matinkylästä kivenlahteen parantaa Etelä-Espoon joukkoliikenteen palvelutasoa . jyrki oinaanoja ramboll reino pöyhönen pöyry metrolinjan jatkuessa matinkylästä länteen käyvät nykyisen metrovarikon säilytys-, pasi rajala pöyry huolto- ja korjaustilat liian pieneksi . linjaston länsipäähän tarvitaan varikko . Ensisijai- laura hietakorpi pöyry sena varikon sijoituspaikkana on tutkittu sammalvuorta . lisäksi on tutkittu mahdolli- jukka salminen pöyry suutta sijoittaa varikko harmaakallioon, jolloin linjan pääteasema voi olla saunalahti . arttu suomalainen pEs-arkkitehdit länsimetron jatke koostuu kahdesta rinnakkaisesta tunnelista, joiden välille rakennetaan noin 120 metrin välein palosuluilla varustetut yhdystunnelit . metro kulkee koko matkan maan alla . asemien ja varikon yhteyteen on suunniteltu ajotunnelit, jotka toimivat metrotunneleiden ja asemien työnaikaisina rakennus- ja huoltoyhteyksinä koko rakennustyön ajan . kivenlahden, soukan ja Finnoon asemien ajotunnelit voivat myöhemmin toimia myös kallioon sijoitetun liityntäpysäköinnin ajoyhteytenä . matin- kylä – kivenlahti välillä on viisi asemaa seitsemän kilometriä pitkällä ratalinjalla: Fin- noo, kaitaa, soukka, Espoonlahti ja kivenlahti . lisäksi on suunniteltu vaihtoehtoiset maanalaiset metrovarikot sammalvuoreen ja harmaakallioon . suunnittelussa on tutkittu myös mahdollisuutta rakentaa asema saunalahteen, mikäli metrovarikko sijoittuu harmaakallioon . metroa voidaan jatkaa myöhemmin kirkkonummen tai kauklahden suuntaan . koko osuudella, matinkylästä saunalahteen, on metron hankesuunnittelun rinnalla ollut käynnissä asemaseutujen maankäytön kehittämissuunnittelu . suunnitteluproses- sissa ovat suuren panoksen antaneet teknisen keskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuk- sen ja pelastuslaitoksen sekä uudenmaan ElY-keskuksen asiantuntijat . nyt laaditulla hankesuunnitelmalla on varmistettu hankkeen toteutusedellytykset se- kä rakentamisen kustannustaso . ankesuunnittelussah tavoitteena on ollut kansainväli- sessä vertailussa kärkitasoa edustava nykyaikainen ja aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliikennemuodon eduista turvallisin mielin . hankkeen toteutuksesta päättää Espoon valtuusto . avoitteenat on, että kaupunki päät- täisi hankkeen toteuttamisesta vuoden 2012 aikana . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti YHTEENVETO 5

YhTEEnvETO

Suunnitteluvaiheet Maa- ja kallioperäolosuhteet metroliikenne alkoi helsingissä vuonna 1982 . joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä ratalinjauksen kallioperä koostuu pääkaupunkiseudulle tyypillisistä kovaseoksisista ki- Sammalvuoren metrovarikkovaihtoehto sijaitsee sammalvuoren alueella nöykkiönka- helsingistä länteen on sen jälkeen selvitetty useissa yhteyksissä . arve-t ja toteuttamis- vilajeista . alueella esiintyy kalliopainanteita ja rikkonaisuusvyöhykkeitä . rikkonaisuus- dun ja länsiväylän ramppien läheisyydessä . ratalinjalta ajo varikolle tapahtuu Espoon- kelpoisuusselvitys valmistui vuonna 2002 . Ympäristövaikutusten arviointiselostus val- vyöhykkeiden sijainnit ja luokat täsmentyvät jatkotutkimuksissa . maanpeitepaksuudet lahden ja kivenlahden asemien väliseltä rataosuudelta . mistui joulukuussa 2005 . Espoon kaupunginvaltuusto valitsi 25 .9 .2006 Yva-selostuk- vaihtelevat 0 metristä jopa 20 metriin . metrolinjauksella on tehty rakennettavuuden ja sen vaihtoehdon ”tunnelimetro” Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän perustaksi . tunneleiden sijainnin varmistamiseksi maa- ja kallioperätutkimuksia . äydentäviät maa- Harmaakallion metrovarikkovaihtoehto sijaitsee kurttilan alueella kauklahdenväy- hankesuunnitelma välille ruoholahti – matinkylä valmistui vuonna 2007 . Espoon kau- ja kallioperätutkimuksia ohjelmoidaan ja tehdään seuraavissa suunnitteluvaiheissa län itäpuolella . suunniteltuun metrolinjastoon nähden varikko sijaitsee pääteaseman, punginvaltuusto päätti metron toteuttamisesta toukokuussa 2008 ja linjasi samalla, et- saunalahden aseman jälkeen . tä matinkylän ja kivenlahden välisen metroyhteyden suunnittelu on aloitettava niin et- Asemat ja varikot tä metron rakentaminen tälle välille on mahdollista aloittaa heti matinkylään ulottuvan vaikutukset osuuden valmistuttua . arhaillaanp rakennetaan länsimetroa välille ruoholahti – matin- asemille on luonteenomaista yksilaivaiset, avarat asemahallit sekä asemalaiturin ja ra- kylä ja tavoitteena on, että länsimetro avataan liikenteelle loppuvuodesta 2015 . matin- dan väliset laituriovet, jotka parantavat asemien turvallisuutta . kaikki asemat on suun- suunnitelmassa on tunnistettu alustavat runkomelu- ja tärinäalueet (kallioalueilla kylä – kivenlahti metron alustava yleissuunnitelma valmistui keväällä 2011 . niteltu niin lähelle maanpintaa kuin teknistaloudellisesti on mahdollista pitkien liuku- n . 100 m päässä radasta), joilla metroliikenteen runkomelu voi aiheuttaa mahdollista portaiden ja hissiyhteyksien välttämiseksi . häiriötä ympäröivissä rakennuksissa oleskeleville henkilöille, sekä kuvattu ratkaisuperi- Matinkylä – Saunalahti metro aatteet, joilla nämä runkomeluhaitat voidaan torjua . rataan tarvittava runkomelueris- Finnoon asema sijoittuu nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelle . Finnoon tuleva pää- tys toteutetaan ratarakenteisiin sepelin alle sijoitettavilla runkomelueristysmatoilla . metro kulkee koko osuuden tunnelissa ja asemat on suunniteltu Finnooseen, kaitaa- katuverkko ja keskuksen maankäyttösuunnitelmat on otettu suunnittelussa huomioon . seen, soukkaan, Espoonlahteen, kivenlahteen ja saunalahteen . metro koostuu kahdes- aseman ja sisäänkäyntien sijainnit tarkentuvat jatkossa maankäyttösuunnitelmien täs- radan ja siihen liittyvien tunneleiden pääasialliset vaikutukset kohdistuvat pohjaveden ta rinnakkaisesta tunnelista, joiden välillä on 120 - 150 metrin välein palosuluilla va- mentyessä . määrälliseen tilaan, jolloin ensisijaisena haitallisten vaikutuksien ehkäisykeinona huo- rustetut yhdystunnelit . Yhdystunnelit toimivat huolto- ja pelastusyhteyksinä . asemien lehditaan siitä, että ennen louhintaa ja louhinnan jälkeen suoritettavat kallioperän tii- välisillä tunneliosuuksilla on pystykuilut, joissa on paineentasaus-/savunpoistokuilu Kaitaan asema sijoittuu lähelle kaitaantien ja iivisniementien liittymää . pääsisään- vistämistoimenpiteet ovat riittävän tehokkaita . ja poistumistieporrasyhteys maanpintaan, vähintään 600 - 700 metrin välein . kaikkien käynti sijoittuu kaitaantien ja iivisniemenkadun liittymän tuntumaan . oinent sisään- asemien yhteyteen ja molemmille varikkovaihtoehdoille on suunniteltu rakentamista käynti sijaitsee kalliomäellä, jonne on suunniteltu uudisrakentamista . kaikkien pintarakenteiden vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan on arvioitu ja varten ajotunneli, jotka toimivat metrotunneleiden ja asemien työnaikaisina rakennus- esitetty haittojen lieventämistoimenpiteitä . yömaa-alueiden,t kaivantojen, ajotunnelei- ja huoltoyhteyksinä koko rakennustyön ajan . metrotunnelin turvallisuusjärjestelyissä Soukan asema sijoittuu Yläkartanontien alapuolelle soukan kauppakeskuksen välittö- den ja kuilujen paikkojen valinta on tehty ottaen huomioon nykyinen rakennettu ym- ja paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan länsimetron suunnittelua varten tehty- mään läheisyyteen . läntinen sisäänkäynti on integroitu Yläkartanontien ja soukansil- päristö ja luonnonympäristö pyrkien minimoimaan rakentamisen aikaiset haitat ja ym- jä rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten hyväksymiä paloteknisiä suunnittelu- lan varren liikerakennukseen . lippuhalli sijaitsee maanalaisessa kalliokäytävässä . itäi- päristövaikutukset . ohjeita . nen sisäänkäynti on sijoitettu soukantorin laidalle, kaskivuorenraitin ja soukanraitin risteykseen . sisäänkäyntiin on kulkuyhteys sekä soukantorilta, että soukantien tasoil- suunnitelmassa esitetään rakennuskustannukset vaihtoehdoille metron jatkamisesta Maankäyttö ja Kaavoitus ta . saunalahteen tai kivenlahteen . suunnittelun lopputuloksena on matinkylä – saunalahti metron hankesuunnitelma, jonka perusteella voidaan tehdä rakentamispäätös met- Espoon eteläosien yleiskaavassa on esitetty metron asemat suomenojalle, iivisnie- Espoonlahden asema sijoittuu kauppakeskus lippulaivan lounaispuolelle, Espoonlah- ron jatkamisesta . meen, soukkaan, Espoonlahteen ja kivenlahteen, varikkovaraukset on sijoitettu välittö- denraitin kohdalle Espoonlahdentorin ja solmutorin väliin . sisäänkäyntien sijoitukses- mästi länsiväylän etelä- ja pohjoispuolelle kivenlahden eritasoliittymän itäpuolelle . ii- ta on erilaisia vaihtoehtoja sen mukaan, tuleeko Espoonlahteen rakennettavaksi liityn- visniemestä länteen on metrovaraus esitetty tunnelimetrona . täbussien katuterminaali vai terminaalirakennus . hankesuunnitelman laatimisen rinnalla kivenlahden, soukan, kaitaan ja Finnoon alu- Kivenlahden asema sijoittuu kivenlahdentien eteläpuolelle . seman a läntiset sisään- eilla on laadittu maankäytön suunnitelmia . aankäytönm suunnittelu ja metrosuunnit- käynnit sijaitsevat kivenlahdentien pohjois- ja eteläpuolella . ohjoispuolen p sisään- telu on kytkettävä tiiviisti toisiinsa . avoitteenat on ollut, että molemmat suunnitelmat käynti on osa bussiterminaalirakennusta ja palvelee myös liityntäpysäköintiä ja pohjoi- täydentävät ja tukevat toisiaan siten, että syntyy matkustajien arkea tukevia matkareit- sesta jalan tai kävellen saapuvia matkustajia . Eteläinen sisäänkäynti on tässä vaiheessa tejä palveluineen . esitetty varauksena . itäinen sisäänkäynti ja lippuhalli on sijoitettu ”merenkäynti”-jalankulkureitin päätteeseen, uuden kevyenliikenteen bulevardin varrelle . kivenlahteen on Liikenne-ennuste suunniteltu noin 1 000 autopaikan liityntäpysäköintilaitosta metro liikennöi kahta linjaa kivenlahti / saunalahti – vuosaari ja tapiola – östersundom . Saunalahden aseman pohjoinen sisäänkäynti on sijoitettu saunalahden- ja kompas- kummankin vuoroväli on 4 minuuttia . metrolla matkustaa helsingin ja Espoon rajalla sikadun kiertoliittymän länsipuolelle suuntimapuiston alueelle . Eteläinen sisäänkäynti 67 500 henkilöä ennustemallin mukaan vuonna 2035 . ja sen maanpäällinen lippuhalli sijaitsee kummelivuorentien varressa, jossa se palvelee erityisesti kummelivuorensuun suunnasta saapuvia matkustajia . suurin tarve autojen liityntäpysäköinnille on Finnoon, Espoonlahden ja kivenlahden asemilla . asemien suunnittelussa on otettu huomioon liityntäliikenteen eri muodot: metrolinjaston laajentuessa matinkylästä länteen käyvät nykyisen metrovarikon säily- bussi-, saatto- ja liityntäpysäköintiliikenne sekä jalankulku ja pyöräily . tys-, huolto- ja korjaustilat liian pieneksi . linjaston länsipäähän tarvitaan varikko . lopullista valintaa varikon sijainnista ei suunnittelun kuluessa ole tehty . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SAMMANDRAG 6

SAMMAndrAg planeringsskeden Mark- och berggrundens förhållanden metrotrafiken startade i helsingfors 1982 . Efter det har man under årens lopp uppre- Berggrunden på metrorutten består främst för huvudstadsregionen typiska hårda sten- metrolinjen västra ända . i detta planeringsskede slår man ännu inte fast var den nya pade gånger undersökt möjligheteten att utveckla kollektivtrafiken västerut från hel- arter . åp rutten förekommer även sänkor i berggrunden samt zoner med vittring och depån placeras . singfors . En utredning av behov och genomförbarhet gjordes 2002 . miljökonsekvensbe- sprickbildningar . de exakta platserna för zonerna med vittring och sprickbildningar dömningen blev färdig i december 2005 . den 25 .9 .2006 fattade Esbo stadsfullmäktige klarnar i tilläggsundersökningar . jocklekent på jordskorpan varierar från 0 till 20 m . För Depåalternativet i Mossberget skulle placeras mellan nöykisgatan och ramperna ut beslut att miljökonsekvensbedöminingens alternativ metro i tunnel skulle fungera som att försäkra sig om att det är möjligt att bygga den planerade metron har man längs till västerleden . infarten till depån skulle ske från banavsnittet mellan Esboviken och grund för en fortsatt utveckling av trafiksystemet i Esbo . projektplanen för metron mel- metrolinjen i detta skede gjort en del mark- och berggrundsundersökningar . nya nog- stensvik . lan gräsviken och mattby blev färdig 2007 . i maj 2008 fattade Esbo stadsfullmäktige grannare mark- och berggrundsundersökningar görs i följande planeringsskeden . beslut om förverkligandet av metron . målet är att metron mellan gräsviken och mattby Depåalternativet Gråberget skulle placeras i kurtby öster om köklaxleden . i förhållande öppnas för trafik i slutet av år 2015 . Enligt stadsfullmäktigens beslut skall planeringen Stationer och depåer till den planerade metrolinjen skulle depån komma efter Bastviks metrostation . av fortsättningen på metron från mattby till stensvik inledas i så god tid, att man ge- nast efter att metron fram till mattby står färdig 2015, kan inleda byggnadsarbetena på karakteristiskt för stationerna är att de planeras som öppna och rymliga stationshallar, Konsekvenser sträckan mellan mattby och stensvik . tredningsplanenu för metron mellan mattby och samt att de förses med dörrar mellan perrongen och metrospåren för att förbättra sä- stensvik blev färdig våren 2011 . kerheten på metrostationerna . För att undvika onödigt långa hiss- och rulltrappsförbin- under planeringen har man preliminärt identifierat och vidtagit nödvändiga skyddsåt- delser är alla stationer planerade så nära markytan som möjligt . gärder på de områden där metrotrafiken kan oraska problem med buller och vibration Metron från Mattby till Bastvik (i berggrunden upp till ca .100 m från linjen) . idv ljudisoleringen av banan används ljud- Finno station placeras på vattenreningsverkets nuvarande område . Finnos kommande isoleringsmattor . mattan placeras under makadamenen som kommer under skenorna . Fortsättningen av metrolinjen västerut är planerad i två parallella underjordiska tunn- huvudgata samt det nya centrets markanvändningsplaner har beaktats i planeringen lar . metrostationerna placeras i Finno, kaitans, sökö, Esboviken, stensvik och Bastvik . av stationen . end exakta placeringen av stationen och dess ingångar klarnar i senare de nya metrotunnlarna har störst negativ inverkan på grundvattnet . idv minimerandet med 120- 150 meters mellanrum planeras en anknytningstunnel mellan de parallella markanvändningsplaner . av de negativa effekterna i samband med metroprojektet är det därför ytterst viktigt att tunnlarna . anknytningstunnlarna förses med brandsluss . anknytningstunnlarna fung- tätningen av bergrunden, både före och efter sprängningsarbetena, planeras och utförs erar även som räddnings- och servicetunnel . åp tunnelsträckan mellan stationerna pla- Kaitans station placeras mellan kaitansvägen och ivisnäsvägen . huvudingången till noggrant och effektivt . neras med 600 - 700 meters mellanrum en utrymningsväg och ventilationskanal som metrostationen placeras alldeles intill korsningen mellan kaitansvägen och ivisnäsga- går ända upp till markytan . i anslutning till alla metrostationer samt de båda depåalter- tan . stationen andra ingång placeras i Bergbacken, där man även planerat nybyggna- den nya ytstrukturens effekter i stadbilden och på miljön har analyserats och förmild- nativen har en schakttunnel planerats . unnlarnat är i bruk under hela byggtiden . i pla- tion . ringsåtgärder har presenterats . id v planerandet av byggarbetsplatserna och schakt- neringen av tunnelns säkerhetssystem och i den brandtekniska planeringen har man tunnlarna har man tagit den nuvarande stadsbilden och miljön i beaktande och på så följt de enkom för västmetron utformade planeringsanvisningarna . Sökö station placeras söder om övergårdvägen, alldeles intill köpcentret . den västra in- sätt försökt minimera de negativa effekterna under byggtiden . gången integreras med affärsbyggnaden längs övergårdsvägen vid sököbro . Biljetthal- Markanvändning och planläggning len placeras under markytan i samband med den västra ingången . den östra ingången i denna plan presenteras byggkostnaderna för en eventuell förlängning av metron till placeras invid sökötorg i korsningen mellan svedjebergstråket och sököstråket . in- antingen stensvik eller Bastvik . slutresultatet för detta arbete är en projektplan för i generalplanen för södra Esbo är metrostationerna placerade i Finno, ivisnäs, sökö, Es- gången har förbindelser både till sökötorgsplanet och sökövägens gatuplan . metron mellan mattby och Bastvik . med denna projektplan som grund kan man fatta boviken och stensvik . i generalplanen finns en reservation för en depå på båda sidorna beslut om förverkligandet av en fortsättning på metron västerut . om västerledens planskilda anslutning till stensvik . Enligt generalplanen löper metron Esbovikens station placeras sydväst om köpcentret lippulaiva mellan Esbovikens torg i tunnel från ivisnäs västerut . och knoptorget . det finns olika alternativ för metrostationens ingångar . planerna be- ror på om man för matarlinjerna planerar en terminal i gatuplanet eller en skild termi- parallellet med utarbetandet av projektplanen har man i stensvik, sökö, kaitans och nalbyggnad . Finno utarbetat olika planer för markanvändning . det är av stor vikt att det finns en fungerande samverkan mellan planeringen av metron och markanvändningen . målet Stensviks station placeras söder om stenviksvägen . stationens västra ingångar pla- har varit att de olika planerna kompletterar varandra så att det bildas reserutter och ceras på båda sidorna om stenviksvägen . ingången på norra sidan av vägen placeras i tjänster som underlättar resenärernas vardag . anslutning till den planerade terminalbyggnaden för matarlinjerna . ingången på södra sidan av vägen är i detta skede ännu bara en reservation . den östra ingången samt bil- Trafikprognos jetthallen placeras i ändan av den nya gågatan ”sjögången” . För matartrafiken planeras även i samband med metrostationen en parkeringsplats för ca . 1 000 bilar . metron trafikerar två separata linjer mellan stensvik och nordsjö samt hagalund och östersundom . Båda trafikerar med 4 minuters intervaller . Enligt gjorda prognoser be- den norra ingången till Bastviks station placeras mellan Basviksgatan och kompass- räknar man att 67 500 personer korsar gränsen mellan helsingfors och Esbo med gatan, väster om cirkulationsplatsen mellan Bastviksgatan och kurtbyvägen . end söd- metron varje dag . ra ingången samt biljetthallen placeras längs kummelbergsvägen och är planerad att främst tjäna resenärer som kommer från kummelbergshållet . störst behov för matarhållplatser finns i samband med metrostationerna i Finno, Es- boviken och stensvik . idv planeringen av stationerna har man tagit i beaktande ma- då metron utvidgas från mattby västerut, blir den nuvarande depån för förvaring samt tartrafikens olika former; buss, anslutning och ledsagande samt cykel och fotgängare . service- och reparationsarbeten för liten . En ny depå kommer att behövas i den nya Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUMMARY 7

SUMMArY planning phases metro traffic started in helsinki in 1982 . since then expansion of public transport west- parking together with pedestrian and biking traffic, have been taken into account when the southern entrance and its underground ticket hall are located by the kummelivuori ward from helsinki has been studied in several different connections . needs assess- planning the stations . road and it serves especially passengers from the kummelivuorensuu direction . ment survey and feasibility study were completed in 2002 . Environmental impact assessment was completed in december 2005 . the Espoo City Council chose on 25th of Land and bedrock conditions as the metro line network expands west from matinkylä the present storage, mainte- september 2006 the alternative “tunnelimetro” (tunnel metro) presented in the Envi- nance and repair space in the existing metro depot will become inadequate . a new de- ronmental impact assessment survey as the basis for the public transport system in the bedrock of the railway lining consists of hard migmatites typical for the helsinki pot is necessary in the western end of the metro line . the final location of the depot has southern Espoo . the project plan for the section between ruoholahti and matinkylä was metropolitan area . there are depressions and fragmented rock zones . het locations of not been decided during the planning work . completed in 2007 . the Espoo city council made a decision for implementation of the the fragmented rock zones and their classification will be specified in further studies . metro in may 2008 . het decision requires design of the metro connection between mat- the thickness of covering of soil varies from 0 to even 20 meters . site and bedrock in- The Sammalvuori metro depot alternative is located in the sammalvuori area in the vi- inkylä and kivenlahti to be started so that it is possible to start construction immedi- vestigations have been done in the metro alignment for ensuring both the possibility to cinity of the nöykkiönkatu street and länsiväylä motorway ramps . access to the depot ately after the section ending in matinkylä has been completed . at the moment the län- construct and the location of the tunnels . Complementary soil and bedrock investiga- from the railway line will be from the line between Espoonlahti and kivenlahti . simetro (West metro) is being built between ruoholahti and matinkylä and the aim is to tions will be programmed and done in the next planning phases . open länsimetro for traffic towards the end of 2015 . het preliminary general plan for the The Harmaakallio metro depot alternative is located in the kurttila area east to the metro line between matinkylä and kivenlahti was completed in spring 2011 . Stations and depots kauklahdenväylä road . ni relation to the planned metro line the depot is located after the end station (saunalahti station) . Metro between Matinkylä and Saunalahti Characteristic to the stations are single-bay open passenger halls and platform screen doors, which increase passenger safety in the platform area . all stations have been Impacts the metro runs for the entire section in a tunnel and new stations have been designed planned as close to the ground surface as technically and economically possible in or- for Finnoo, kaitaa, soukka, Espoonlahti, kivenlahti and saunalahti . the metro consists der to avoid long escalators and lift connections . the plan recognises preliminary ground-borne noise and vibration areas (in the rock of two parallel tunnels with connecting tunnels, which have safety locks at 120 - 150 me- areas ca . 100 meters from the railway) in which the ground-borne noise from the met- ter intervals . the connecting tunnels act as maintenance and rescue connections . the The Finnoo station is located in the area of the current water treatment plant . het fu- ro traffic may cause possible inconvenience for people in surrounding buildings . the tunnel sections between the stations have vertical shafts, which have pressure equaliz- ture main street network and land use plans of the centre have been taken into account plan also describes solutions in which the inconvenience caused by the ground-borne ing/smoke vent shafts and emergency exit stairways to ground level at 600 - 700 meters in the planning work . the location of the station and its entrances will be defined later noise can be prevented . the needed ground-borne noise insulation will be done using intervals minimum . na access tunnel during construction work has been planned for as the land use plans will be specified . ground-borne noise insulation mats, which will be installed in the railway structures un- connection of all stations and both depot alternatives, and they will act as construction derneath the the ballast . and maintenance connections for the metro tunnels during the entire construction pe- The Kaitaa station will be located near the interchange of kaitaantie road and iivis- riod . the safety arrangements and fire technical planning for the metro tunnel are done niementie road . the main entrance will be near the kaitaantie road and iivisniementie the main impacts from the railway and connecting tunnels are focused on the quantita- according to fire technical planning instructions drafted for planning of the West metro . road interchange . another entrance is located on a cliff where a new building is planned . tive space of ground water, which means that the primary means for preventing harm- the instructions have been accepted by the building regulation and rescue authorities . ful effects is to insure that the stacking of bedrock before and after excavation are ef- The Soukka station is located south of Yläkartanontie road in the immediate vicinity of fective enough . Land use and town planning the soukka shopping mall . the western entrance has been integrated in the commer- cial building by the Yläkartanontie road and the soukansilta bridge . het ticket hall is The impacts of all surface structures on cityscape and landscape have been estimated the local master plan for the southern areas of Espoo specifies metro stations in suome- located in an underground rock tunnel . the eastern entrance is located by the soukan- and means for reducing inconveniences have been presented . selection of locations of noja, iivisniemi, soukka, Espoonlahti and kivenlahti . reservation for depots has been tori square, in the crossing of kaskivuorenraitti street and soukanraitti street . heret is working sites, excavations, drive tunnels and shafts has been done taking into account placed directly to the south and north of the länsiväylä motorway east of the kivenlahti access to the entrance both from the soukantori square and the soukantie road levels . the current built environment and natural environment so that the inconveniences and interchange . the metro reservation west from iivisniemi is presented as a tunnel metro . environmental impacts are minimized during the construction time . The Espoonlahti station is located south west of the lippulaiva shopping mall, by Es- land use plans for kivelahti, soukka, kaitaa and Finnoo areas have been drafted simul- poonlahdenraitti street between the Espoonlahdentori square and solmutori square . the plan presents construction costs for the alternatives to continue the metro to sau- taneously with the project plan . land use planning and metro planning must be closely there are different alternatives for locations of the entrances depending on whether a nalahti or to kivenlahti . the result of the planning is a project plan for the metro from connected to each other . the aim is that both plans complement and support each oth- street space terminal for feeder buses or a terminal building will be built in Espoonlahti . matinkylä to saunalahti from which the construction decision for continuing the met- er so that routes and services support the everyday life of the passengers . ro can be made . The Kivenlahti station is located south of the kivenlahti road . the western entrances Traffic projection are situated north and south of the kivenlahti road . het northern entrance is part of the bus terminal and serves also feeding parking, and passengers coming from north by the metro will have two active lines: one between kivenlahti / saunalahti and vuosaari foot . the southern entrance has been presented in this phase as a reserve . the eastern and another between tapiola and östersundom with 4 minutes departure intervals . ac- entrance and the ticket hall are located at the end of the merenkäynti (the seas) pedes- cording to the projection model, 67 .500 people will use the metro between the border trian route, by the new pedestrian and bicycle boulevard . there are plans for building a of helsinki and Espoo in 2035 . feeder parking garage for ca . 1 000 vehicles in kivenlahti . the biggest need for feeder parking of cars is at the Finnoo, Espoonlahti and kivenlah- the northern entrance of the Saunalahti station is located west from the roundabout of ti stations . different modes of feeder traffic, bus, pick-up and drop-off traffic and feeder saunalahdenkatu street and kompassikatu street in the area of suuntimapuisto park . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 8

1. SUUnnITTELUn LÄhTöKOhdAT

1.1. Aikaisemmat suunnitteluvaiheet ja suunnitelmat metroliikenne alkoi helsingissä vuonna 1982 . joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä tavoitellen . metroradan mahdolliset haitalliset vaikutukset on selvitetty ja pyritty mini- ohjeellinen metrolinjaus noudattaa kaavassa samaa linjausta hankesuunnitelman lin- helsingistä länteen on sen jälkeen selvitetty useissa yhteyksissä . länsimetron tarve- moimaan suunnitteluvaiheen edellyttämällä tarkkuudella . jauksen kanssa . metrolinjaus kulkee taajamatoimintojen alueella ja risteää virkistysalu- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys välille ruoholahti – matinkylä valmistui vuonna 2002 . een (Finnoo), viheryhteystarpeen (kivenlahti – soukanpohja) ja yhdystien kanssa . lua - Ympäristövaikutusten arviointiselostus ’metro / raideyhteys ruoholahti – matinkylä’ val- rata, asemat ja varikko sekä näiden toteuttamisen edellyttämät katujärjestelyt on eella on lisäksi siirtoviemäri . mistui joulukuussa 2005 . Espoon kaupunginvaltuusto teki 25 .9 .2006 päätöksen metron suunniteltu sillä tarkkuudella, että hankkeelle on voitu laskea karkea kustannusarvio . rakentamisesta Yva selostuksen vaihtoehdon ”tunnelimetro” mukaisesti . ratalinjan, asemien, pystykuilujen ja ajotunneleiden aluevaraukset on viety valmisteil- Yleiskaava la olevaan maanalaiseen asemakaavaan . käynnissä oleviin suunnitelmiin on pyritty metron suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava . Finnoon alue helsingin kaupunginhallitus päätti 6 .10 .2006 esittää Espoon kaupungille ruoholahti – saamaan tarpeeksi suuret aluevaraukset ja hyvät toiminnalliset yhteydet ympäröivään on osoitettu selvitysalueeksi . Espoon eteläosien osayleiskaava ei ole oikeusvaikuttei- matinkylä -metron yleissuunnitelman laatimisen välitöntä käynnistämistä ja ryhtymistä maankäyttöön . suunnitellun linjan pituus on noin 9 km . nen keskuspuiston alueella, jossa oikeusvaikutteinen kaava on 16 .8 .2006 voimaan tul- valmistelemaan hankepäätöstä . myös valtion osallistuminen suunnittelukustannuksiin lut keskuspuisto ii osayleiskaava . harmaakallion varikon alue sivuaa keskuspuiston varmistui syksyllä 2006 . suunnittelu- ja rakennushankkeen nimeksi päätettiin länsi- suunnittelun lähtökohtana ovat olleet aiemmin matinkylän ja kivenlahden välil- osayleiskaava-aluetta . metro . le tehdyt metrosuunnitelmat ja selvitykset, Espoon länsimetroa koskevat suunnitelmat ja selvitykset, länsiväylän kehityskäytäväselvitys sekä Finnoon alueelle vuosina kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon eteläosien yleiskaavan 7 .4 .2008 . korkeimman länsimetron hankesuunnitelman teknisen osan suunnitelmien laadintaa varten valmis- 2008 – 2012 laaditut liikenneselvitykset ja maankäyttösuunnitelmat . suunnittelussa hallinto-oikeuden päätös Espoon eteläosien yleiskaavan hyväksymistä koskevista va- tui joulukuussa 2006 työohjelma, jossa yleisiksi tavoitteeksi asetettiin mm . seuraavaa: käytetään hkl:n laatimia metron mitoitus- ja suunnitteluparametreja ja länsimetron lituksista on annettu 29 .1 .2010, jolloin valtuuston päätös yleiskaavan hyväksymisestä suunnitteluohjeita . sai lainvoiman . ”uusi metrorata ja sen asemat tulee suunnitella suunnitteluajankohdan tiedon, tek- niikan ja vaatimustason mukaisiksi automatisoidun liikennöinnin pohjalta . kaikissa suunnittelualueella on aikaisemmin laadittu useita suunnitelmia ja selvityksiä . alla on Espoon eteläosien yleiskaavassa on esitetty metron asemat suomenojalle, iivisnie- ratkaisuissa tulee varautua tulevaan kehitykseen sekä turvallisuus- ja palvelutasoon esitetty niistä tärkeimmät: meen, soukkaan, Espoonlahteen ja kivenlahteen . arikkovarauksetv on sijoitettu välit- kohdistuviin muutosvaatimuksiin . metron uuden ja olemassa olevan osan yhteen sovit- tömästi länsiväylän etelä- ja pohjoispuolelle kivenlahden eritasoliittymän itäpuolelle . taminen tapahtuu nykyisiä asemia, rataa ja kalustoa nykyaikaistamalla .” • metro / raideyhteys ruoholahti – matinkylä Yva 20 .1 .2005 iivisniemestä länteen on metrovaraus esitetty tunnelimetrona . välillä matinkylä – iivis- • länsimetron hankesuunnitelma 14 .3 .2008, länsimetro oy niemi on yleiskaavassa vielä esitetty kaksi linjausvaihtoehtoa . länsimetron hankesuunnitelma välille ruoholahti – matinkylä on raportoitu vuoden • länsimetron luonnossuunnittelu . matinkylän jatkon tarkastelu vE3, Finnmap infra 2007 joulukuussa . oy kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 8 .12 .2010, että Finnoon osayleiskaavan ja ase- • länsimetron linjausvaihtoehdot matinkylästä länteen, toteutettavuusselvitys makaavojen valmistelua jatketaan Espoon eteläosien yleiskaavan eteläisemmän linja- matinkylästä kaitaan ja soukan kautta saunalahteen kulkeva metrorata on ruoholah- 1 .10 .2009, saanio & riekkola oy uksen mukaisesti maanalaisena varauksena, ja pohjoinen raidevaraus poistetaan . ti – matinkylä -metroradan jatke . ruoholahti –matinkylä -välin rakentaminen on käyn- • ruoholahti – matinkylä välin ratasuunnitelmat nissä . Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan matinkylä – kivenlahti -välin • Finnoon metroasemavaihtoehtojen maankäyttövertailu 15 .11 .2010, sito oy /arkki- suunnittelu käynnistettiin vuonna 2010 alustavan yleissuunnitelman laatimisella . ta- tehtitoimisto jukka turtiainen oy 1.3. valmisteilla olevat kaavat voitteena on ollut, että metrolinjan rakentaminen edelleen kivenlahteen asti on mah- • Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen 10 .3 .2011, sito oy /arkkitehti- dollista heti radan valmistuttua matinkylään asti . alustava yleissuunnitelma matinky- toimisto jukka turtiainen oy . Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava lä – kivenlahti metrosta valmistui toukokuussa 2011 . alustavassa yleissuunnitelmassa • kauklahden väylän tiesuunnitelma 2009 ja tilavaraussuunnitelma 2007, uuden- maakuntakaavan uudistamisen valmistelu aloitettiin 2009 . uudenmaan 2 . vaihemaa- suunnittelualuetta laajennettiin saunalahteen asti, jonne olisi mahdollista sijoittaa maan tiepiiri kuntakaavassa on kyse vahvistettujen uudenmaan maakuntakaavan ja 1 . vaihemaa- metroasema . • Blominmäen jätevedenpuhdistamo, viemäri- ja työtunneleiden yleiskartta kuntakaavan sekä itä-uudenmaan maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta . 18 .10 .2010 Espoon eteläosien yleiskaavassa 29 .1 .2010 on esitetty metron asemat suomenojalle, ii- • matinkylä – kivenlahti -metro, alustava yleissuunnitelma 2011 maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen 2 .4 .2012 . samalla hallitus päätti asettaa visniemeen, soukkaan, Espoonlahteen ja kivenlahteen . arikkovarauksetv on sijoitettu • suomenlahdentien linjausvaihtoehdot ehdotuksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä lausunnot . ähtäville n ja lausunnoille välittömästi länsiväylän etelä- ja pohjoispuolelle kivenlahden eritasoliittymän itäpuo- • Yleis- ja asemakaavat ja kaavaluonnokset kaava tulee kevätkesästä 2012 . metrolinja on merkitty liikennetunnelina saunalahteen lelle . iivisniemestä länteen on metrovaraus esitetty tunnelimetrona . Espoon kaupun- asti . se kulkee tiivistettävien taajamatoimintojen auleiden läpi . hankesuunnitelman ki on jo vuosikymmenten ajan tehnyt metron linjauksesta esiselvityksiä maankäytön metrolinjaus noudattelee maakuntakaavaehdotuksen linjausta . suunnittelua varten siten, että kaavoituksen varauksissa on osuudella iivisniemi –ki- 1.2. Maankäyttö ja kaavoitus venlahti voitu pitäytyä vain yhdessä tunnelilinjauksessa . Finnoon osayleiskaava 1.2.1. voimassa oleva maakuntakaava ja osayleiskaava Finnoon osayleiskaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja matinkylän hankesuunnitelman laatimisen rinnalla on tehty eri tasoisia maankäytön suunnitelmia . kaupunkikeskuksien välissä . alue rajautuu pohjoisessa länsiväylään ja etelässä me- kaitaalla, soukassa ja kivenlahdessa on tarkasteltu maankäyttöä alustavasti ja Fin- Maakuntakaava reen . osayleiskaava on valmisteluvaiheessa (luonnos) . kaupunginhallitus hyväksyi noossa on aloitettu asemakaavoitus . maankäytön suunnittelu ja metrosuunnittelu on uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien 29 .11 .2010 kaavan tavoitteet ja muut alueen suunnitteluperiaatteet . kytkettävä tiiviisti toisiinsa, mikä on tärkeä reunaehto työn etenemisessä . tavoitteena maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pit- on ollut, että molemmat suunnitelmat täydentävät ja tukevat toisiaan siten, että syntyy källe tulevaisuuteen . Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa 2006 . korkein osayleiskaavalla osoitetaan maankäyttö Espoon eteläosien yleiskaavan selvitysalueel- matkustajien arkea tukevia matkareittejä palveluineen . asemien sijoittamisessa etäi- hallinto-oikeus (kho) hylkäsi 15 .8 .2007 kaikki uudenmaan maakuntakaavan vahvista- le ja mahdollisille yleiskaavan muutoksille . eskeinenk lähtökohta kaavan laatimiselle on syydet asuinaluille ja työpaikkoihin on pyritty suunnittelemaan parasta palvelutasoa misesta tehdyt valitukset . valtuuston päätös Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä suomenojalta Blomin- mäkeen . alueelle sijoitetaan metrolinja ja -asema sekä kehitetään aluetta kaupunki- Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 9

maiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi alu- Asemakaavat eeksi . alueen virkistys- ja suojeluarvot turvataan . suunnittelualueella on vireillä seuraavat asemakaavat: • Finnoo (projektialue) 441 800 kaupunginhallitus hyväksyi luonnoksen nähtäville 19 .9 .2011 . osayleiskaavaluonnos oli • Finnoo – hannus 442 000 nähtävillä 24 .10 . – 22 .11 .2011 . • Finnoonkartanonkaarre 441 900 • matinkylä – saunalahti metrotunneli 940 100 Kaitaan osayleiskaava • soukan lähiökehittämishanke kaitaan aseman seudulla on käynnistynyt kaitaa – iivisniemi osayleiskaava . osayleis- • Espoonlahdenkeskus ii 410 702 kaavan alue sijaitsee Espoonlahden ja matinkylän kaupunkikeskuksien välissä . alue on • Espoonlahdenkeskus ii 410 703 pääasiassa väljähköä pientaloaluetta . alueen keskus sijaitsee kaitaantien eteläpuolel- • sammalvuori 421 800 la iivisniemessä . • kummelivuorensuu 421 200 • tillinmäki ja saunalahdenportti 420 604 tavoitteena on sijoittaa alueelle metrolinja ja -asema sekä kehittää aluetta kaupun- • saunalahdenportti 421 103 kimaiseksi, yhdyskuntarakennetta eheyttäväksi ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaksi • harmaalaakso 521 700 . asuntoja työpaikka-alueeksi . lueena virkistys- ja suojeluarvot turvataan . osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 19 .10 .2011 .

Kuva 1. Ote Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä Kuva 2. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 10

2. hAnKESUUnnITELMAn SUUnnITTELUpErUSTEET

2.1. Yleistä 2.2. Metron liikennöinti ja liikennetiedot metron osuus matinkylä – kivenlahti on länsimetron jatke . etrom suunnitellaan saman- tasoisena käyttäjälle turvallisena järjestelmänä koko osuudellaan . metron osuuden ma- Metroliikenne tinkylä – kivenlahti alustavassa suunnittelussa on pyritty noudattamaan samoja osuu- Ennusteen pohjana käytettiin hlj:n vuoden 2035 perusennusteen mukaista liikenne- Taulukko 1. Liikenne-ennusteen maankäyttömäärä vuonna 2035 Helsingin seudun den ruoholahti – matinkylä suunnittelussa omaksuttuja periaatteita ja myöhemmin järjestelmän kuvausta . ankearvioinninh yhteydessä myös liikenne-ennusteet vuodelle työssäkäyntialueella päivitettyjä suunnitteluperusteita . 2035 päivitettiin vastaamaan suunnittelualueen maankäytön kehittämissuunnittelussa käytettyjä asukas- ja työpaikkasuunnitteita . Työssä käytetyt maankäyttöluvut alla on lueteltu tärkeitä länsimetron hankesuunnitelmaan kirjattuja suunnitteluperi- väestö työpaikat aatteita: vuoden 2035 skenaario sisältää hlj-suunnitelman mukaan ennen vuotta 2035 toteu- helsinki 689400 435 400 tuvat hankkeet . skenaario sisältää lisäksi helsingin seudun 14 kunnan yhteisen seutu- • tavoitteena on kansainvälisessä vertailussa kärkitasoa edustava nykyaikainen ja lippujärjestelmän, joka alentaa pääkaupunkiseudun ja muun helsingin seudun välisen Espoo + kauniainen 355 800 168 800 aikaa kestävä metrojärjestelmä, jossa matkustaja voi nauttia nopean joukkoliiken- joukkoliikenteen lipunhintoja ja lisää näiden alueiden välistä joukkoliikennekysyntää . vantaa 271 530 158 635 nemuodon eduista turvallisin mielin . joukkoliikennehankkeista skenaario sisältää mm . raide-jokerin, pisaran ja siihen kyt- muu työssäkäyntialue 667 500 194 900 • Yksittäisten asemien suunnittelu perustuu länsimetron suunnitteluohjeisiin ketyn kaupunkirataliikenteen tihentämisen, kaupunkiradan jatkamisen leppävaarasta Yhteensä 1 987 100 959 700 • lähtökohtana on automatisoituun liikennöintiin perustuva ratkaisu, jossa asemi- Espooseen, sekä metron jatkamisen mellunmäestä östersundomiin . en junalaiturit ovat 90 metriä pitkiä . • asemat ovat luonteeltaan rakennuksia, eivätkä ”luolia kalliossa” . suunnitelmis- metron lähivaikutusalueen asukas- ja työpaikkamääräennusteet vuodelle 2035 ovat sa yleisötiloja rajaavat kalliopinnat on yleensä verhottu toivotun vaikutelman saa- alustavan yleissuunnitelman 2011 mukaiset . vuttamiseksi . • aseman (laituritason) henkilömäärä poistumisteiden mitoitusta varten on 1 600 henkilöä . • asemat ovat yksilöllisiä ja tunnistettavia, mutta yhteisten suunnitteluperusteiden puitteissa . • asemalaiturin ja junan välissä on lasiseinä, joka tekee laiturialueesta lämpimän ja vedottoman tilan, jossa junan odottaminen on turvallista . lasiseinän ansios- ta metroaseman tilojen liittäminen esimerkiksi paikalliseen liikekeskukseen on il- manvaihtoteknisesti ongelmatonta . • asemat ovat niin lähellä maan pintaa, kuin se teknistaloudellisesti on mahdollista tai järkevää . • asemien sisäänkäynneillä on luonnonvaloa paikallisten mahdollisuuksien mukaan . • aseman tilojen valaistus suunnitellaan esteettömyyttä edistäväksi, häikäisyä vält- täväksi ja luonnonvalon edullisia piirteitä tavoittelevaksi . • asemien arkkitehtuurivalaistus suunnitellaan tilasuunnittelun tavoitteita tukevak- si . • Yleisötiloissa on vältetty sellaisia pussinperiä, pitkiä maanalaisia käytäviä tai kat- vealueita, jotka aiheuttavat turvattomuuden tunnetta tai rikkovat ”näe ja tule näh- dyksi” -periaatetta . • metro on käyttäjäystävällinen . se sopii kaikille käyttäjille . se on houkutteleva kul- kumuoto . • asemat ja niiden lähiympäristö ovat esteettömyyden erikoistasoa . • aseman varsinainen pääsisäänkäynti on esteetön . aseman kakkossisäänkäynti voi kuitenkin olla hissitön . jälkimmäistä perustellaan sillä, että keinotekoisia ja huo- nosti toimivia ratkaisuja voidaan näin välttää . Esimerkiksi vinohisseillä toteutet- tavia esteettömyysratkaisuja on käytetty vain tilanteissa, joissa pystyhissiratkaisu aiheuttaisi erillisiä vain hisseille johtavia tunnelikäytäväosuuksia . • liukuporras- ja hissiratkaisut on suunniteltu niin, että rahastusraja (rahastuspor- tit) on mahdollista toteuttaa . ästät johtuen tyypillisessä ratkaisussa ei kuljeta sa- Kuva 3. Eteläisen Espoon maankäyttö malla portaalla tai hissillä yhtäjaksoisesti maanpinnalta laituritasolle . liikenne-ennusteessa. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 11

liikenne-ennusteiden muut lähtökohdat ovat hlj 2011-ennusteiden mukaiset, eikä esi- metro liikennöi kahta linjaa kivenlahti / saunalahti – vuosaari ja tapiola – östersundom . merkiksi ruuhkamaksuja ole oletettu otettavan käyttöön . autoistumisen seudullinen kummankin vuoroväli on 4 minuuttia (kuva 5) . trendikasvu on 18 - 19 % vuoteen 2035 mennessä . arkastelualueent autotiheysennus- KEhÄrATA te on laskettu autonomistusmallilla, johon vaikuttaa mm . maankäytön ominaisuudet ja kuvissa 6 ja 7 on esitetty metron aamuhuipputunnin käyttäjämäärä -ennusteet vuodel- liikenneyhteydet eri kulkutavoilla . le 2035 tilanteissa, joissa metro päättyy kivenlahteen tai saunalahteen .

pÄÄrATA vuoden 2035 skenaario toimii matkustajamääräennusteiden ja kannattavuuslaskelmi- taulukoissa 2 ja 3 on esitetty matkustajamäärät asemaväleittäin vuoden 2035 aamu- en ns . perusvaihtoehtona . isäksil on laadittu matkustajamäärien ja yhteiskuntatalo- huipputunnin aikana itäsuuntaan, teoreettinen vuorovälitarve ja laskettu kysynnän ja udellisten hyötyjen kehityksen arviointia varten myös liikenne-ennuste vuoden 2020 tarjonnan suhde 4 minuutin vuorovälillä sekä seisovien matkustajien määrä ja osuus maankäyttöluvuilla ja autoistumistiedoilla . tunnissa . laskelmissa on käytetty m200-sarjan metrojunan paikkamääriä . kahden vau- rAnTArATA nuparin yksikössä on 248 istumapaikkaa ja 326 seisomapaikkaa eli yhteensä 574 paik- liikenne-ennusteet on laadittu hsl:n helsingin työssäkäyntialueen kattavalla liikenne- kaa . mallijärjestelmällä . Otaniemi vaihtoehdossa, jossa metro päättyy kivenlahteen, Finnoon aseman länsipuolella keski- matkustajamääriä on tarkasteltu erityisesti aamuruuhkatunnin osalta, joka on joukko- määrin kaikki matkustajat saavat istuinpaikan ja osuudella Finnoo – matinkylä on 21 % liikenteen kapasiteetin kannalta mitoittava ajankohta . muut vaikutukset ja taloudelliset Kivenlahti seisovia matkustajia . jos metro päättyy saunalahteen myös osuudella kaitaa – Finnoo laskelmat on tehty aamuhuipputunnin, iltapäivän huipputunnin ja päiväajan tunnin tar- vajaa viisi prosenttia joutuisi seisomaan ja välillä Finnoo-matinkylä seisovia olisi noin Matinkylä kastelujen perusteella, jotka on laajennettu vuorokausitasolle ja edelleen vuositasolle . Soukka neljännes matkustajista .

LÄnSIMETrO metron merkitystä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä kuvaa oheisessa kuvas- Taulukko 2. Matkustajamäärät, vuorovälikysynnät ja seisovien määrä aamulla 2035 sa 4 esitetty seudun joukkoliikenteen ennustekuva vuodelle 2035 (joukkoliikennemat- metron päättyessä Saunalahteen kustajaa aamuhuipputunnin aikana) . Kuva 4. Pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän käyttäjämäärät (matkustajaa aamuhuipputunnissa 2035). Asemaväli Sa – Ki Ki – Es Es – So So – Ka Ka – Fi Fi – Ma matkustajamäärä (aht 2035) 1 000 1 800 2 600 3 400 3 900 5 000 vuorovälitarve (2 vaunuparia/h) 1,74 3,14 4,53 5,92 6,79 8,71 vuorovälitarve (min) 34 19 13 10 9 7 kysyntä / tarjonta (4 min vv %) 11,6 20,9 30,2 39,5 45,3 58,1 seisovia matkustajia 0 0 0 0 180 1 280 seisovien osuus (%) matkustajista 0 0 0 0 4,6 25,6

Taulukko 3. Matkustajamäärät, vuorovälikysynnät ja seisovien määrä aamulla 2035 metron päättyessä Kivenlahteen.

Asemaväli Ki – Es Es – So So – Ka Ka – Fi Fi – Ma matkustajamäärä (aht 2035) 1 300 2 200 3 100 3 600 4 700 vuorovälitarve (2 vaunuparia/h) 2,26 3,83 5,40 6,27 8,19 vuorovälitarve (min) 26 16 11 10 7 kysyntä / tarjonta (4 min vv %) 15,1 25,6 36,0 41,8 54,6 seisovia matkustajia 0 0 0 0 980 seisovien osuus (%) matkustajista 0 0 0 0 20,9

vaihtoehdossa, jossa metro päättyy kivenlahteen, Finnoon aseman länsipuolella keski- määrin kaikki matkustajat saavat istuinpaikan ja osuudella Finnoo – matinkylä on 21 % seisovia matkustajia . jos metro päättyy saunalahteen myös osuudella kaitaa – Finnoo vajaa viisi prosenttia joutuisi seisomaan ja välillä Finnoo – matinkylä seisojia olisi noin neljännes matkustajista .

Kuva 5. Kaksi metrolinjaa, vuoroväli ruuhkassa 4 minuuttia Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 12

Kuva 6. Metron matkustajamäärät ja asemien käyttäjämäärät aamun huipputuntina 2035 (metro Kivenlahteen) Kuva 7. Metron matkustajamäärät ja asemien käyttäjämäärät vuorokausiliikenteessä 2035 (metro Kivenlahteen)

Kuva 8. Metron linjakartta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 13

Taulukko 4. Matkustajamäärät vuonna 2035 ja muut mitoitustiedot asemittain. Metroasemien käyttäjämäärät (metro Matinkylä – Saunalahti) tasonvaihtolaitteiden kapasiteetin riittävyyden arvioimiseksi tarvitaan laskennallinen metroasemien tasonvaihtolaitteiden kapasiteetin arviointi on tehty metron huipputun- tunnin henkilömäärä sekä arvio tasonvaihtolaitteiden kapasiteetista . liukuportaat ovat Finnoo Kaitaa Soukka Espoon- Kiven- Sauna- tiliikenne-ennusteiden (vuodelle 2035) pohjalta . lähtökohdaksi on tässä tarkastelussa asemien pääasiallinen tasonvaihtotapa, joten asian yksinkertaistamiseksi tässä on tar- lahti lahti lahti otettu hetkellinen asemakohtaisen käyttäjämäärän maksimi, joka perustuu 12 minuu- kasteltu liukuporraskapasiteettia . liukuportaiden kapasiteeteista on olemassa erilaisia Matkustajamäärät vuonna 2035 tin käyttäjämäärään ruuhkahuipussa . metron vuoroväli on 4 minuuttia, joten tarkaste- arvioita . nopeudella 0,6 m/s kulkevan 1 000 mm leveän liukuportaan välityskykynä käy- matkustajia vuorokaudessa 13 500 8 800 8 900 9 300 12 200 7 600 luajalla tulee ja lähtee 3 metroa molempiin suuntiin . matkustajamäärän huipputunti on tetään noin 90 matkustajaa/min, jolloin jokaisella porrasaskelmalla on yksi matkustaja matkustajia aamuhuipputun- 2 160 1 100 1 300 1 350 1 750 1 140 aamuhuipun aikana kaikilla tarkasteltavilla metroasemilla . aamuhuipputuntina mat- (transportation research Board 2003) . iukuportaital valmistavan kone oyj:n suunnit- nin aikana kustajat tulevat asemalle tasaisesti vuorovälin aikana . teluohjeissa 1 000 mm leveän 0,6 m/s nopeudella kulkevan liukuportaan kapasiteetiksi Busseilla saapuvat ja lähtevät 380 90 450 480 540 300 annetaan 141 matkustajaa/min . seuraavassa kapasiteettilaskelmassa on käytetty pie- matkustajat huipputuntina liikenne-ennuste on tehty vuodelle 2035 ja ennuste kattaa sekä aamu- että iltahuippu- nempää arvoista . jalan, pyöräillen ja henkilöau- 1 780 1 010 850 870 1 210 840 tunnin ennusteen . Ennusteen mukaiset aamu- ja iltahuipputunnin käyttäjämäärät on toilla saapuvat ja lähtevät huip- esitetty taulukossa 6 . metroasemat on hankesuunnitelmassa suunniteltu kaksipäisiksi . molemmissa päis- putuntina sä asemaa sijaitsee 2+1 liukuportaat, jolloin ruuhkasuuntaan saadaan vähintään Bussiliikenteen vuoromäärä, laituri - ja pysäköintipaikat *) Taulukko 6. Ennusteen 2035 mukaiset metroasemien käyttäjämäärät 4 x 2 x 90 = 720 henkilön 4 minuutin välityskyky kussakin päädyssä eli yhteensä 1 400 lähtöjä mitoittavan tunnin ai- 10/38 7/23 henkilöä pelkillä liukuportailla . asemilla on lisäksi kaksi 21 hengen hissiä kussakin pää- kana Sau- Kiven- Espoon- dyssä . kaikki suunnittelualueen metroasemat toimisivat siis varsin hyvin myös yksipäi- Soukka Kaitaa Finnoo tulolaiturit 0 0 0 4/3 1/6 0 nalahti lahti lahti sinä . pikapysäköintipaikat 0 0 0 6/8 2/7 0 aamu- metroon 1 030 930 820 1 050 810 1 440 huippu- Taulukko 9. Tuntiliikenteeksi muunnettuna asemittainen laskennallinen käyttäjä- lähtölaiturit 0 0 0 4/6 3/4 0 tunti metrosta 110 540 400 260 290 720 määrä on maksimissaan muut pysäkit (paikkoja) 6 4 8 6/8 8/4 8 metroon iltahuip- 210 450 370 320 430 490 pysäköintipaikat putunti molemmat suunnat 1 ju- Sau- Kiven- Espoon- metrosta 650 890 540 670 600 1 000 Soukka Kaitaa Finnoo liityntäpäysäköintipaikat 150 50 100 250 1 000 100 na samanaikaisesti nalahti lahti lahti pyöräpysäköintipaikat 600 200 300 600 600 400 metrosta 132 727 476 308 348 827 metron liikennöintiaikataulua ei ole tällä hetkellä vielä määritetty, joten kaikille asemil- saattoliikennepaikat 3 8 6 3 6 3 metroon 1 240 1 253 975 1 242 971 1 654 le on oletettu helsinkiin menevän ja helsingistä tulevan metron saapuvan samanaikai- taksit 3 4 4 3 ja 5 3 3 sesti asemalle . käytetty liikenne-ennuste ei ole sisältänyt liityntäpysäköintiä käyttäviä *) laiturit ja lähdöt kivenlahdessa ja Espoonlahdessa: matkustajia, joten niiden määrä on lisätty ennusteisiin . liityntäpysäköinnistä tulevien taulukon mukainen matkustajamäärä on suurempi kuin ennusteen mukainen liikenne vaihtoehto terminaalirakennus / vaihtoehto katuterminaali Espoonlahdessa matkustajien määrä asemittain on esitetty alla olevassa taulukossa . ja näitä lukuja on käytetty vain tasonvaihtolaitteiden hetkellisen kapasiteettitarpeen arvioimiseksi (muunnettu tunnin käyttäjämääräksi) . jos tavoitellaan tilannetta, että mat- Liikennöintiajat Taulukko 7. Liityntäpysäköinnistä metroon tulevien matkustajien määrä asemittain. kustajat pystyvät saapumaan ja poistumaan asemalta puolen vuorovälin aikana, kasvaa metromatka matinkylästä kamppiin kestää noin 16 minuuttia, matka kivenlahdesta laskennallinen tuntiliikenne kaksinkertaiseksi . matinkylään noin 9 min ja saunalahdesta matinkylään noin 12 min . siten matka met- Sauna- Kiven- Espoon- Soukka Kaitaa Finnoo rolla saunalahdesta kamppiin kestää noin 28 min . aulukossat 5 on esitetty simuloidut lahti lahti lahti metron matinkylä – kivenlahti liityntälinjasto, Espoon sisäinen linjasto ja seutulinjat matka-aika metrolla kampin terminaaliin . heisessao linjakartassa (a 8) näkyvät uusien matkustajia autojen liityn- noudattavat länsimetron liityntälinjastosuunnitelman (Ytv 2008) mukaisia linjoja ja asemien väliset matka-ajat . täpysäköinnistä huippu- 107 330 99 99 99 95 niihin tehtyjä tarkennuksia (trafix 27 .2 .2012)ankesuunnittelun h rinnalla erillisselvityk- tuntina senä suunniteltiin liityntälinjastot vaihtoehdoille: matinkylään päättyvä metro lisää matka-aikoja joiltain osin siirryttäessä bussiliityn- tään . kivenlahteen jatkuva metro lyhentää huomattavasti matka-aikoja lounais-Es- huipputunnin matkustajaliikennettä on tarkasteltu maksimihuippuliikenteenä käyttä- • metro päättyy kivenlahteen alavaihtoehtoina: erillisterminaali liityntäbusseille ja poon matkoilla verrattuna matinkylään päättyvään metroon . (Ytv liityntälinjasto- en 12 minuutin aikajaksoa . liikennemäärää on korotettu 12 minuutin ajalle 10 % keski- katuterminaali Espoonlahdessa . suunnitelma 2008) matinkylä – saunalahti metron palvelutasovaikutuksia on kuvattu määräisestä huipputunnin liikenteestä . • metro päättyy saunalahteen alavaihtoehtoina: erillisterminaali liityntäbusseille ja tarkemmin raportin luvussa 4 .2 . liikenteelliset vaikutukset . katuterminaali Espoonlahdessa . laskennan perusteella on tehty yhden 4 minuutin matkustajamääräarvio . neljässä mi- Taulukko 5. Metron matka-aikoja Kampin terminaaliin nuutissa asemalle saapuu seuraavalla metrolla matkustavat ja asemalta poistuu edel- kuvissa 9 - 13 liityntälinjastokuvaukset sekä Espoon sisäinen linjasto . sisäisessä linjas- lisestä metrovuorosta pois jääneet matkustajat . lisäksi on oletettu, että eri suunnan tossa ei ole terminaalivaihtoehdoista riippuvia eroja . erminaalivaihtoehdott on kuvattu Asema Matka-aika metrolla Kampin terminaaliin (min) metrot saapuvat asemalla samanaikaisesti, jolloin yhden ajanhetken (vuorovälin) mat- asemien esittelyn yhteydessä kohdassa 3 .6 Espoonlahden asema . kustajamääräksi (2 metroa) on saatu seuraavat määrät asemittain . Finnoo 18 Kaitaa 20 Taulukko 8. 4 minuutin ajanjakson mitoittava matkustajamääräarvio asemittain Soukka 22 Molemmat suunnat 1 ju- Sauna- Kiven- Espoon- Soukka Kaitaa Finnoo Espoonlahti 24 na samanaikaisesti lahti lahti lahti Kivenlahti 26 metrosta 9 48 32 21 51 25 Saunalahti 28 metroon 83 84 65 83 63 111 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 14

Kuva 13. Espoon sisäinen linjasto on kaikissa vaihtoehdoissa sama

2.3. Liityntäliikenne Kuva 9. Espoonlahdessa terminaali rakennuksessa, Kirkkonummen linjat päätetään Kuva 10. Espoonlahdessa terminaali rakennuksessa, Kirkkonummen linjat päätetään Espoonlahteen ja metro päättyy Kivenlahteen. Espoonlahteen ja metro päättyy Saunalahteen metroasemien liityntäpysäköinnin käyttäjämääriä arvioitiin alustavan yleissuunnitelman laatimisen yhtyedessä . ehtyt arvio perustui asemien potentiaalisiin käyttäjä- määriin sekä selvityksen ”länsiväylän suunnan liityntäpysäköintiselvityksen” arvioihin käyttäjäpotentiaalin siirtymästä liityntäpysäköinnin käyttäjiksi .

käyttäjäpotentiaali tarkoittaa autoilijoita, joilla on realistinen mahdollisuus siirtyä metron käyttäjäksi . äytännössäk ne autot, jotka menevät metroaseman ohi ja joiden matka suuntautuu helsingin kantakaupunkiin tai itään metron asemien lähelle, ovat metron ja liityntäpysäköinnin mahdollisia käyttäjiä .

pyöräilijöiden osuutta asemien lähialueiden liityntäliikenteestä voidaan kasvattaa tulevilla suunnitteluratkaisuilla . käyttömukavuutta ja turvallisuutta lisääviä varusteita ovat esimerkiksi katokset, lukittavat pyöräkaapit, pysäköintilaitokseen sijoitettava pyöräpy- säköinti, renkaiden täyttöpisteet sekä pyörien vuokraus- ja huoltotoiminta . Esteettömät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemille tulee huomioida jatkosuunnittelussa .

Liityntäpysäköinti liityntäpysäköinnin sijoittaminen tulee tulevaisuudessa riippumaan merkittävästi asemien ympäristön täydennysrakentamisratkaisuista . ässä t hankesuunnitelmassa on tutkittu mahdollisuuksia käyttää asemien rakentamiseen tarvittavia ajotunneleita myös liityntäpysäköinnin ajoyhteyksinä . samalla liityntäpysäköinnille on haettu tiloja ase- maympäristön kallioresursseista . asemien täydennysrakentamista suunniteltaessa tulee liityntäpysäköinnille tutkia myös kalliopysäköintiä halvempia ratkaisuja .

kuvassa 14 on kuvattu eri asemien luonnetta liityntäliikenteen kannalta . uusista asemista kivenlahden ehdotetaan olevan ajoneuvoliikenteen pääliityntäasema . kivenlahden asemalle on sijoitettu 1000 autopaikan liityntäpysäköinti kallioratkaisuna . kivenlahden asemalle saadaan hyvät yhteydet kirkkonummen sekä kauklahden suunnalta . Kuva 11. Espoonlahdessa katuterminaali, Kirkkonummen linjat päätetään Kivenlah- Kuva 12. Espoonlahdessa katuterminaali, Kirkkonummen linjat päätetään Kivenlah- aseman yhteyteen tulevan täydennysrakentamisen tulisi sisältää toimintoja, jotka tu- teen ja metro päättyy Kivenlahteen. teen ja metro päättyy Saunalahteen kevat myös vuorottaispysäköintiä . Espoonlahden ja kivenlahden asemien liityntäpysä- Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 15

köinnin käyttöjakaumaan voidaan vaikuttaa tulevilla suunnitteluratkaisuilla . kivenlah- soukan asema palvelee lähialuetta . soukan asemalle on ajotunnelin kautta esitetty yh- metrokeskuksen suunnittelun yhteydessä on esitetty, että polkupyöräpysäköintiä olisi ti on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyöräillen, joten myös pyöräpysäköintipaikkoja teys kalliopysäköintiin, joka voisi palvella sekä täydennysrakentamisen tarpeita että lii- myös ensimmäisessä maanalaisessa kerroksessa, jolloin asemalle saataisiin jopa 600 tarvitaan noin 600 . näin suuresta määrästä osa voi olla lukittavissa pyöräkaapeissa . tyntäpysäköintiä . hankesuunnitelmassa on soukkaan arvioitu tarvittavan 100 liityntä- polkupyöräpaikkaa, joista suuri osa säältä suojattuina . pysäköintipaikkaa . polkupyöräpysäköinti on syytä järjestää vähintään 300 pyörälle . Espoonlahden asema sijaitsee ostoskeskus lippulaivan vieressä ja soveltuu luontevasti lähialueen liityntäpysäköintiin, jos pysäköintihallin yhteyteen voidaan järjestää kaitaan asema on luonteeltaan paikallisasema . aseman ympäristöön kaavaillaan mer- 2.4. ratasuunnittelu myös liityntäpysäköintipaikkoja . nykyisen ostoskeskuksen mahdollisen kehittämisen kittävää täydennysrakentamista . liityntäpysäköinti on suunniteltu sijoittuvan ase- yhteydessä lienee myös mahdollista sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja . hankesuunni- man yhteyteen täydennysrakentamisessa suunniteltavien talojen kellaripysäköintinä . metrolinjan ratasuunnittelu perustuu hkl:n metrosuunnittelun käsikirjaan (msk) . telmassa tavoitteeksi on asetettu 250 liityntäpysäköintipaikkaa . Espoonlahti on myös kaitaan ja Finnoon liityntäliikenteen kapasiteetti ja painopiste riippuvat molempien suunnittelussa mitoitusnopeutena on 80 km/h . asemilla laituripituus on 90 m . luonteva pyöräliikenteen liityntäasema, jonne on syytä sijoittaa vähintään 600 polku- maankäytön kehittymisestä . kaitaalle on arvioitu tarvittavan noin 50 liityntäpysäköinti- pyöräpaikkaa, joista osa voi olla pyöräkaappeja . paikkaa autoille, mutta aseman luonteen mukaan jopa 200 polkupyöräpaikkaa . ratageometriat on suunniteltu välille matinkylä – saunalahti . lisäksi ratageometriat on suunniteltu uudelle varikko- ja huoltoalueelle sammalvuoreen ja harmaakallioon . va- saunalahti on luonteeltaan paikallinen metroasema, mutta on hyvin tavoitettavissa Finnooseen on suunnitteilla ostoskeskittymä aseman yhteyteen, joten se olisi luonte- rikkojen sijainnit ovat vaihtoehtoisia, joista toinen toteutetaan . arikonv sijainti varmis- pohjoisen ja lännen (turun) suunnasta kauklahdenväylän kautta . aukalahdenk suun- vampi kohde liityntäpysäköinnille kuin kaitaa . Finnoon asema sijaitsee kehittyvän alu- tuu myöhemmin . nasta liitynnälle saunalahdessa olisi kysyntää, mutta liityntäpysäköinti on päätetty een keskellä, jonka maankäyttösuunnitelmat ovat vielä keskeneräisiä . aseman ja sen keskittää kivenlahteen . saunalahdessa tulee rakennettavan ostoskeskuksen yhteyteen ympäristön maankäytön suunnittelun yhteydessä ratkaistaan liityntäpysäköintipaik- vaakageometria tutkia vuorottelupysäköinnin mahdollisuutta . hankesuunnitelman kustannusarviossa kojen sijoittuminen alueelle . hankesuunnitelmassa on esitetty aseman läheisyyteen rata suunnitellaan mahdollisimman suoraksi . aakatasossa v minimikaarresäde on on liityntäpysäköinnin hinta arvioitu 100 autopaikan mukaan . saunalahdessa suuri osa kallioon autoille 150 liityntäpysäköintipaikkaa . kalliopysäköintilaitos palvelisi sekä lii- 600 m, mutta poikkeustapauksessa kaarresäteen minimiarvona voidaan käyttää 400 m . käyttäjistä tulee lähialueelta, jolloin polkupyörän käyttö vähentää autopaikkojen tarvet- tyntäpysäköintiä että alueen maankäytön pysäköintiä ja voidaan hyödyntää vuorotte- varikko- ja säilytysraiteilla minimikaarresäde on 160 m . ta . pyöräpaikkoja on ennustettu tarvittavan noin 400 . lupysäköintiä . ajo kalliopysäköintiin on osoitettu aseman ajotunnelin kautta . alueen asemalaiturien ja vaihteiden kohdilla rata suunnitellaan suoraksi .

pystygeometria ratasuunnitelmissa korkeustasona on esitetty kiskon selän korkeus (ksk) .

hyvän kiihtyvyyden ja hidastuvuuden saavuttamiseksi rata pyritään suunnittelemaan laskevaksi asemalta lähdettäessä ja nousevaksi asemalle saavuttaessa . ällät periaat- teella säästetään myös energiaa . asemalaiturien kohdilla rata suunnitellaan vaakasuo- raksi koko laiturin osalla .

ratasuunnitelmissa maksimi pituuskaltevuutena on käytetty 30 ‰, sekä poikkeusta- pauksissa 35 ‰ . pienin sallittu pituuskaltevuus on kuivatuksen takia noin 2 ‰ .

radan pystysuorien pyöristyssäteiden vähimmäisarvot ovat asemien päissä 3 000 m, asemien välillä 5 000 m, muilla raiteilla 1 500 m sekä vaihteiden kohdalla vähintään 6 000 m .

raiteenvaihtopaikat, kääntöraiteet ja vaihteet häiriötapausten selvittämisen helpottamiseksi tulee pääraiteiden välillä olla vaihdeyh- teydet molempiin suuntiin mahdollisesti molemmin puolin asemaa . linjaraiteen vaihteet sijoitetaan lähelle asemaa suoralle rataosuudelle . overank tai kuperan pystysäteen pitää olla vaihteen kohdalla ≥ 6 000 m . linjavaihteita ei sijoiteta yli 10 ‰ nousuun eikä kaarteisiin, jos nopeus on normaali .

metrojunan ajosuunnan vaihtamiseksi käytetään pääteasemalla aseman eteen ja taakse sijoitettuja vaakasuoria kääntöraiteita . aseman takimmaisen vaihteiston (sovite- tun raideristeyksen) yhteyteen sijoitetaan kääntölaituri . ääteasemanp takana olevassa vaihteistossa käytetään r = 200 m vaihteita . ääteaseman p eteen sijoitetaan ensisijaisesti puolenvaihtovaihteet r = 600 m peräkkäin tai sovitettu raideristeys, joissa on r = 600 m vaihteet .

linjaraiteella olevissa vaihteissa käytetään vähintään r = 600 m sädettä (ajo poik- keavalle raiteelle 60 km/h) . ämä t käytettävä vaihdemuoto on Yv 54E1 - 600 - 1:12,6 . sivu- ja yhdysraiteessa vaihteen pienin säde on r = 200 m (35 km/h) . sen muoto on Yv 54E1 - 200 - 1:7,2 . arikkoalueillav voidaan pakottavissa tapauksissa käyttää r = 100 Kuva 14. Liityntäpysäköintipaikat asemilla. Autopaikat /polkupyöräpaikat. vaihdetta . tällöin vaihdemuoto on Yv 54E1 - 100 - 1:5 . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 16

2.5. varikkosuunnittelu kalliotiloihin sijoittuvan metrovarikon tilaratkaisuista sekä palo- ja pelastusturvalli- • kolme iv-konehuonetta, kaksi säilytyshallissa ja yksi tarkastushallissa . kunkin laa- suuteen liittyvistä asioista on suunnittelun yhteydessä neuvoteltu länsi-uudenmaan juus 300 m2 . lisäksi sisäänkäyntirakennukseen oma laitetila . 2.5.1. Suunnittelun lähtökohdat ja mitoitus pelastuslaitoksen kanssa . arikkov on toteutettavissa tässä vaiheessa esitettyjen luon- • sprinkleritilat n . 50 2m nosten mukaisena, kun jatkosuunnittelussa noudatetaan ja tarkennetaan nyt esitettyjä • savunpoistopuhaltimet säilytyshallin molemmissa päissä . metrolinjaston laajentuessa matinkylästä länteen käyvät nykyisen metrovarikon säily- pääperiaatteita ja kiinnitetään erityistä huomiota omaisuuden suojaamiseen tähtäävi- • muuntamo 30 m2, spk 30 m2 ja keskustilat kuhunkin halliin min . 180 m:n välein tys-, huolto- ja korjaustilat liian pieneksi ja toimintaetäisyys nykyiseltä varikolta kasvaa en toimenpiteiden toimivuuteen . • ratasähköistyksen asemamuuntamolle ja rataerotinkojeistolle on varattuna noin liian suureksi . uuden linjaston länsipäähän tarvitaan varikko . 80 m2 tilat varikkoalue osastoidaan erilleen ratatunneliosuudesta ja kukin hallitila omaksi palo- varikon tilatarpeet ovat pääpiirteittäin seuraavat: osastokseen . säilytyshalli voidaan tarvittaessa jakaa pituussuunnassa vielä kahteen väestönsuojalle varataan tilaa henkilökunnan määrän mukaisesti . suojatilaa • säilytyshalli 16 junayksikölle, kukin yksikkö 90 m pitkä (1 junayksikkö = 4 vaunua) osastoon mikä toisaalta hankaloittaa tilan käyttöä . 16 x 0,75 m2 = 12 m2, mikä on myös min . koko yleensä . lisäksi tulevat sulkutila, wc ja tek- • säilytystilojen laajentamismahdollisuus vähintään neljälle junayksikölle niset tilat . • tarkastus-, huolto- ja korjaushalli kolmelle junayksikölle säilytyshalli jaetaan yhden junayksikön (90 metrin) pituisiin savulohkoihin ja poistu- • sosiaalitilat henkilökunnalle . misalueisiin . savuverhot laskeutuvat aina laituritasolle asti . kustakin poistumisalu- varikon alueelta sekä linjaraiteen ja varikon väliseltä yhdysraiteelta tulee maanpinnal- eesta järjestetään poistumisreitti kahteen toisista riippumattomaan uloskäytävään tai le yhteensä kolme kuilurakennusta joissa kussakin on iv- ja savunpoistokuilut sekä hä- metrolinja matinkylästä länteen on suunniteltu rakennettavaksi kokonaan kalliotunne- turvalliseen tilaan . ajotunneli katsotaan turvalliseksi tilaksi kun se varustetaan ylipai- täpoistumistien porrasyhteys . näiden pystykuilujen yläpäähän tulee maan pinnalle ra- lissa kulkevaksi, joten maanpäällisen varikon toteuttaminen ei teknis-taloudellisesti ole neistuksella ja osastoidaan erilleen kaikista runsaasti palokuormaa sisältävistä tiloista . kennus, jonka tilavaraus on n . 80 - 115 m2 . jokaisen rakennuksen tuntumaan varataan tarkoituksenmukaista ja näin ollen myös metrovarikko on suunniteltu kalliotiloihin si- pysäköintipaikka kahdelle huoltoautolle . joitettavaksi . mikäli varikkoalueelle löytyy paikka maanpäältä, on myös maanpäällinen ajotunneli varustetaan ajoneuvon kääntöpaikoilla 90 metrin välein . alokunnanp hyök- varikkovaihtoehto mahdollinen . käystienä voi tapauskohtaisesti olla joko osastoidut uloskäytävät tai ajotunneli eikä 2.5.2. varikon sijoitusvaihtoehdot erillistä hyökkäystietä tarvita koska varikon henkilömäärä on pieni . varikkotilat jaetaan junayksikköjen mittojen mukaisiin savuosastoihin, joita erottavien Yleistä osastoivien rakenteiden palotekniset ja muut tilojen yksityiskohtaiset tekniset ratkai- varikkotilojen osastoivien rakenteiden palotekniset ja muut tilojen yksityiskohtaiset suunnittelussa on tutkittu kahta vaihtoehtoista maanalaista metrovarikon sijoituspaik- sut, automaattinen sammutusjärjestelmä, savunpoisto ja pelastuslaitoksen toiminta- tekniset ratkaisut, automaattinen sammutusjärjestelmä, savunpoisto ja pelastuslaitok- kaa; sammalvuorta ja harmaakalliota . lopullista valintaa varikon sijainnista ei suunnit- menettelyt, esitetään toteutussuunnittelun paloteknisissä suunnitelmissa . sen toimintamenettelyt, esitetään toteutussuunnittelun paloteknisissä suunnitelmissa . telun kuluessa ole tehty . metron toiminnan kannalta varikon edullisin sijainti on linjaston päässä . mikäli varik- palo- ja pelastusturvallisuuden osalta metrovarikon suunnitelmaratkaisut ja pelastus- sammalvuoren ja harmaakallion varikot ovat molemmat mahdollisia varikon paikkoja ko sijoittuu linjaston keskelle, tulee sieltä olla yhteys linjastolle molempiin suuntiin . va- toiminnan erityisjärjestelyt tulee jatkosuunnittelussa sopia yksityiskohdiltaan pelas- metrolinjaston länsipäässä . operointimielessä myös sammalvuori on paikkana hyvä, rikolle tulevat ratalinjat yhdistetään raiteenvaihtopaikalla, jotta ajo säilytyshalliin tai tusviranomaisten kanssa . vaikka ei sijaitsekaan aivan linjaston päässä . arikonv sijainti voi vaikuttaa myös metro- huoltohalliin on mahdollista ja että ajo huoltohallista säilytyshalliin ja päinvastoin on linjan pituuteen: mahdollista . Tarkastus-, huolto- ja korjaushalli • mikäli varikko tulee sammalvuoreen, voi linjan pääteasema olla kivenlahti tai sau- tarkastus-, huolto- ja korjaushalli suunnitellaan kolmelle junayksikölle . aikatp suunni- nalahti . varikolle menevän radan vaakageometrian minimisäteenä käytetään r = 160 . siir- tellaan rinnakkain, jolloin hallin leveydeksi tulee n . 23 m . hallin pituuden tulee olla sel- • mikäli varikko tulee harmaakallioon, on saunalahden aseman rakentaminen pe- tymäkaaria ei varikolla ja sille johtavalla osuudella käytetä . aihteina v käytetään lainen, että sen päädyssä pitää olla junan pituuden lisäksi tilaa n . 25 m . hallissa pitää rusteltua . Yv 54E1 -200 - 1:7,2 -vaihteita ja pakottavissa tapauksissa Yv 54E1 - 100 - 1:5 -vaihteita . mahtua ajamaan trukilla . liikenteellisesti sammalvuoren sijainti on hyvä ja toimiva . arikkov sijaitsee kivenlah- raiteet ennen säilytys- ja huoltohallia suunnitellaan siten, että yksi junayksikkö mah- halliin suunnitellaan raiteet eri käyttötarkoituksia varten; montturaide, tasalattiaraide den ja Espoonlahden aseman välissä . oiminnant kannalta metrovarikolle paras mah- tuu odottamaan ennen kummankin hallin vaunupaikkoja ilman, että ajo toiseen hal- yleishuoltoon sekä yksi raide, jossa on tilaa riittävästi myös ylöspäin ja josta pääsee ju- dollinen sijainti olisi linjaston päässä viimeisen aseman jälkeen . liin estyy . nan katolle . montturaiteella tehdään junan tarkastus ja vuorokausihuolto . rata-autolle ja kahdelle vaunulle suunnitellaan säilytyspaikka . ähänt tarvitaan vapaata Sosiaalitilat ja piha-alueet 2.6. Asemasuunnittelu rataosuutta yht . n . 40 m . varikkotiloihin tulee olla ajoyhteys kuorma-autolla . työskentely varikolla tapahtuu siten, että henkilökuntaa on töissä kolmessa vuorossa . Yhdessä vuorossa työntekijöitä on 6 henkeä . samanaikaisesti varikon tiloissa on tällöin suunnittelun lähtökohtina ovat olleet Espoon eteläosien yleiskaava ja maankäy- Säilytyshalli enintään kahden vuoron työntekijät ja 4 kuljettajaa eli 16 henkeä . tön suunnitelmat . metrosuunnittelua on ohjannut länsimetron suunnitteluohjeet säilytyshalli suunnitellaan siten, että siellä on säilytyspaikkoja 16 junayksikölle . lisäk- (4 .1 .2012), ohjeellinen tilaohjelma (1 .3 .2010) sekä matinkylä – kivenlahti metron alus- si varaudutaan siihen, että säilytyspaikkoja pystytään myöhemmin lisäämään vähin- sosiaalitiloille (pesu-, puku ja wc-tilat) varataan kalliotasolta yht . 50 m2 ja taukotilalle tava yleissuunnitelma 2011 . jatkosuunnittelussa asemien sisäänkäyntiratkaisuja tutki- tään neljälle junayksikölle . säilytyshalli on edullisinta suunnitella leveydeltään neljän (keittokomero, taukohuone, wc-tilat) sisäänkäyntitasolta maanpinnalta 15 m2 . taan edelleen nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön perustuen . junan levyiseksi, jolloin hallin leveydeksi tulee noin 23 m . säilytyshallin pituus on täl- löin neljän junayksikön mittainen, noin 360 m . ämänt lisäksi hallia pidentävät vaihde- autopaikkoja varataan sisäänkäynnin yhteyteen 16 ap . Asemien ja sisäänkäyntien sijainti alueet säilytysraiteiden molemmissa päissä . junan pitää pystyä vaihtamaan raidetta asemien sijaintien lähtökohtana on ollut Espoon eteläosien yleiskaavassa esitetyt ase- myös säilytyshallin perällä . Tekniset tilat + muut aputilat mavaraukset . teknisille tiloille ja muille aputiloille varataan tilaa seuraavasti: paloturvallisuus • varasto ja aputilat (pientarvikevarastot, työkaluvarastot, huoltokärryt, jätetilat) sisäänkäyntien sijoittelussa on otettu huomioon asemaseudun nykyinen maankäyttö palo- ja pelastusturvallisuuden osalta metrovarikon suunnitelmaratkaisut ja pelastus- yht . 80 2m ja arvioitu sijoittumista tulevaisuuden maankäyttösuunnitelmiin . toiminnan erityisjärjestelyt tulee jatkosuunnittelussa sopia yksityiskohdiltaan pelas- • siivoustilat (siivouskeskus, -varasto ja -komerot) yht . 35 2m tusviranomaisten kanssa . • tekniset tilat (iv-konehuoneet, savunpoisto ja sähkötilat): Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 17

asemien ja sisäänkäyntien suunnittelu on myös vahvasti sidonnainen ratageometriaan, teknisiä kuiluja, jotka nousevat maanpinnalle asti ovat mm . ilmanvaihdon ja paineen- Ei-kantavat väliseinät ovat harkkoseiniä tai teräsrunkoisia levyseiniä . kallioteknisiin ratkaisuihin ja tutkimustietoihin . tasauksen kuilut, poistumisportaiden ja palokunnan hyökkäysteiden porraskuilut ja jä- tehuoltoon liittyvät kuilut maanpäällisine tiloineen . kaikki tällaiset maanpäälliset ra- alaslasketut katot ripustetaan yläpuolisista betonirakenteista tai kalliokatosta . liuku- sisäänkäyntien tulee olla näkyviä ja helposti saavutettavia, selkeiden ja esteettömien kennukset on sijoitettava ajoyhteyksien varrelle . portaat tukeutuvat tukeutuvat betonirakenteiden vlityksellä kallioon . kulkuyhteyksien varrella . metroon tulee olla suora kulkuyhteys ulkotilasta myös silloin, kun sisäänkäynti sijoitetaan osaksi muuta rakennusta . asemien tilavarausten ja toiminnallisuuden suunnittelussa on painotettu seuraavia kuilujen kallionsisäiset rakenteet ovat teräsbetoniseiniä . asioita: Aseman ja sisäänkäyntien rooli kaupunkirakenteessa • asemien tilavaraus tilakokonaisuutena, johon kuuluu kaikki asemahallin yhtey- sisäänkäyntirakennukset ja kuilujen maanpäälliset ovat betoni- ja teräsrunkoisia . aseman sisäänkäyntien on oltava keskeisiä ja näkyviä elementtejä nykyisessä ja tule- teen rakennettavat tekniset tilat . vassa kaupunkirakenteessa . • sisäänkäyntien sijoittuminen kaupunkirakenteeseen itsenäisinä rakennuksina tai ympäröiviin rakennuksiin integroituina . 2.8. Asemien kalliorakennesuunnittelu Materiaalit • kulkuyhteydet ja tasonvaihtojärjestelyt aseman sisäänkäynnin ja laiturialueen vä- tässä hankesuunnitelmassa mainitut pintarakenteet ja -materiaalit ovat esimerkin- lillä . suunnittelun perustana ovat länsimetron suunnitteluohje ja länsimetron toteutus- omaisia materiaaliehdotuksia ja yleistä laatutasoa kuvaavia määrityksiä . • teknisten kuilurakennusten (paineentasaus- ja ilmanvaihtokuilujen, jätehuollon suunnittelun tekniset ratkaisut sekä tehtävän aikana Espoon kaupungin viranomais- sekä poistumis- ja hyökkäystieportaiden maanpäällisten rakennusten tilavarauk- ten sovitut ratkaisut mm . asema-alueiden maanpäällisten liityntärakennusten sijoi- pintarakenteet ja -materiaalit täsmennetään ja suunnitellaan tarkemmin jatkosuunnit- set maankäytössä . tusten osalta . teluvaiheissa . Turvallisuus ja poistumisportaat metroasemien kalliotilojen tilamitoitus perustuu tutkimustuloksiin, kallio- ja ympäris- Yhteydet asemalle ja sisäänkäyntien lähiympäristö asema on maanalainen rakennus ja sen paloturvallisuussuunnittelussa noudatetaan töolosuhteisiin sekä kohdekohtaisiin kalliomekaanisiin päätelmiin . jalankulkijoille, pyöräilijöille ja liityntäliikenteen kaikille muodoille tulee olla hyvät ja lähtökohtaisesti rakmk E1:n mukaisia määräyksiä . turvalliset yhteydet asemien sisäänkäynneille . Yksityiskohtaiset tunneliasemien toteutuksen edellyttämät kalliorakennussuunnitel- asemien paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan länsimetron suunnittelua varten mat laaditaan kallioperätutkimusten ja kohdekohtaisten kalliomekaanisten laskelmien sisäänkäyntirakennusten välittömään läheisyyteen on varattava riittävästi säilytystilaa tehtyjä rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten hyväksymiä paloteknisiä suunnit- ja analyysien perusteella . polkupyörille ja mopoille . teluohjeita . tunnelit ja kalliotilat louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä sekä ne lujitetaan syste- liityntäpysäköintipaikoilta tulee olla mahdollisimman lyhyt, selkeä ja esteetön yhte- henkilömääräksi on määritetty 1 600 henkeä, jota vastaava poistumisteiden yhteenlas- maattisilla pultituksilla ja ruiskubetonoimalla . ys asemalle . kettu uloskäytävien kokonaisleveysvaade on 11,2 m . tunneleiden ja lujitusrakenteiden suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta . saatto- ja huoltoliikenteen on päästävä lähelle sisäänkäyntiä . asemahallin molempiin päihin on varattu 6 m poistumistieleveyttä, osastoidut liuku- porrashuoneet 3 m ja erilliset osastoidut poistumisportaat 2 x 1,5 m . kaikki asemat, raiteenvaihtohallit, pystykuilut sekä ratatunnelit niillä osuuksilla, jois- Asemien tilat ja toiminnallisuus sekä kulkuyhteyksien esteettömyys sa käyttö – kunnossapitosyistä ja ympäristösyistä vaaditaan erityistä tiiviyttä, injektoi- kaikki asemat ovat tunneliasemia . asematyyppi on yksilaivainen keskilaituriasema . kullakin asemalla on lisäksi yksi palokunnan hyökkäystieporras . ortaan p leveys on daan systemaattisesti esi-injektoimalla . asemien osalla tilojen tiiviysluokka aa, jossa laiturialueen pituus on 90 metriä ja leveys 14 - 15 metriä . min . 1,2 m . sallittu vuoto on enintään 2 l/min/100m . hannusjärven kohdalla rakentamisen aikana seurataan tiivistystöiden laatua mm . jatkuvalla vuotovesien määrien ja kattavalla poh- laituritason korkeusasema asetetaan niin lähellä maanpintaa kuin se kalliotekniset ja javedenpintojen seurannalla . taloudelliset reunaehdot huomioonottaen on järkevästi toteutettavissa . 2.7. Asemien rakennesuunnittelu ruiskubetonoidut tunneleiden holvit ja seinäpinnat varustetaan ruiskubetonisalaojilla, kullekin asemalle on suunniteltu kaksi sisäänkäyntiä, yleensä aseman molempiin päi- rakennesuunnittelun suunnitteluperusteina toimivat länsimetron rakennesuunnitte- joilla vuotovedet johdetaan metrotunnelin kuivatusjärjestelmiin . hin . Finnoon asemalla sisäänkäynnit ovat molemmilla sivuilla . lisäksi soukan asemalle luohje sekä voimassa olevat määräykset ja normit . on tutkittu yhden keskitetyn sisäänkäynnin ratkaisua . tämän hankesuunnitelman yleisenä lähtökohtana on asemien ja raiteenvaihtopaikko- asemien rakenteet määritellään hankesuunnitelmassa arkkitehtisuunnittelun vaati- jen kohdalla kallioholvin paksuus 15 metriä ja ratatunneleiden kohdalla 10 metriä . sisäänkäyntien ja laituritason välisten kulkuyhteyksien tasonvaihdoissa varataan tilat massa tarkkuudessa poikkileikkausten ja rakennevarausten osalta tilavarauksia varten . kolmelle liukuportaalle ja kahdelle hissille . iukuporrasnousutl pyritään tekemään mah- metrotunnelin rakentamisen, huollon ja pelastustoiminnan edellyttämät ajotunnelit teh- dollisuuksien mukaan yksi- tai kaksivartisina . asemien kantavat rakenteet ovat pääsääntöisesti paikalla valettuja betonirakenteita . dään kaikkien metroasemien yhteyteen sekä kalliotiloihin sijoittuvalle metrovarikolle . rakenteet perustetaan kalliovaraisesti tai kallion päälle tehdyn mursketäytön varaa . liukuportaiden tehollinen vapaa porrasleveys on 1 metri ja kaltevuus 30° . arkkitehti 2.9. Asemien talotekninen suunnittelu hissit ovat vähintään 21 hengen pysty- tai vinohissejä . alapohjarakenteet tunneleissa perustetaan kalliovaraisesti mursketäytölle . kalliopohjat injektoidaan ja salaojitetaan . 2.9.1. LvI-järjestelmät liukuporrasyhteydet toimivat myös poistumisteinä . ämä t on erityisesti muistettava muihin rakennuksiin integroitujen sisäänkäyntien kohdalla . kallionvastaiset seinät ovat joko ruiskubetonoituja tai valettuja . kallioseinät tiiviste- Ilmanvaihtojärjestelmä tään injektoimalla . metroaseman kaikki tilat varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla . kaikissa ilmanvaih- lippuhallin tilamitoituksessa varaudutaan suljettuun maksuporttijärjestelmään . tokoneissa on lämmöntalteenotto ja lämmitys . lisäksi liukuportaiden ja lippuhallin laiturin ja ratojen välisten lasiseinärakenteiden ja niiden yläpuolisten seinärakenteiden palvelualueilla ilmanvaihtokoneisiin varataan myös mahdollisuus jäähdytykseen . si- teknisten tilojen tilavaraukset ja pystykuilut maanpäällisine rakennuksineen esitetään tuenta tapahtuu pääosin kalliokatosta ja vaakasuunnassa kallioseinistä . säilmaolosuhteet ovat metrosuunnittelukäsikirjan mukaiset tai rakennusmääräysko- länsimetron ohjeellisen tilaohjelman ja toteutusvaiheen tilavarausten mukaisina . koelman osan d2 mukaiset, mikäli metrosuunnittelukäsikirjassa ei ole muuta esitetty . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 18

poistumistiet ylipaineistetaan standardin En 12 101 – 6 mukaisesti . Automaattinen sammutusvesijärjestelmä tetään teknisissä tiloissa valaisimien ja muiden asennusten asennusalustana sekä em . metroasema suojataan automaattisella sammutuslaitteistolla . asema-alueella suo- laitteiden kaapelointi reitteinä . Savunpoisto jataan myös ratatunneli asemien päissä olevien palorullaovien väliseltä alueelta . asemat varustetaan koneellisella savunpoistolla . savunpoiston korvausilma tuotetaan sprinklerikeskustila sijoitetaan pelastuslaitoksen hyökkäysreitin yhteyteen . palonkestävät kaapeloinnit asennetaan omille johtoteilleen ja asennuksessa on huomi- tuloilmakanavistolla . alle 100 m2 tiloja ei varusteta erillisellä savunpoistolla, vaan savu- oitava myös hyllyjärjestelmän palonkestovaatimukset . kaapelihyllyreiteillä palonkestä- tuuletus tehdään viereisten tilojen kautta . automaattinen sammutuslaitteisto toteutetaan suunnitteluohjeen CEa 4001 mukai- vien kaapelointien hyllyt asennetaan ylimmäksi . sesti . aseman mitoitusperusteena käytetään luokkaa oh3, ja vesilähteenä luokka on B . Lämmitysjärjestelmä valvomoissa asennetaan työpisteiden sähkönjakelua varten seinille johtokanavat, jois- asemat liitetään kaukolämpöverkkoon, yksi liittymä kullekin asemalle . kaukolämmön 2.9.3. LvI-automaatio sa on oma osa telekaapeloinneille . mittauskeskus sijaitsee lähellä maanpintaa olevassa lämmönjakohuoneessa . lämmön- jakohuoneita asemalla on vähintään kaksi yksi kummassakin päässä asemaa . metroasemien lvi-järjestelmiä valvoo, säätää ja ohjaa rakennusautomaatiojärjestelmä, Kaapeloinnit ja pistorasiat joka liitetään osaksi nykyistä metron valvontajärjestelmää . kaikki kaapeloinnit tehdään halogeenivapailla kaapeleilla . isäksil mm . savunpoistopu- aseman kaikki tilat lämmitetään . ilojent mitoituslämpötilat ovat metrosuunnittelukäsi- haltimien, savuverhojen ja -luukkujen kaapeloinnit tehdään standardien mukaisesti pa- kirjan mukaiset . aineentasauskuilujap ei lämmitetä . ulkoalueiden sulanapidot liitetään 2.9.4. Sähkö- ja tietojärjestelmät lonkestävillä kaapeleilla . lämmitysjärjestelmään . Sähkönjakelu kiinteästi asennettavien laitteiden kuten hissien, sähköisten ovien ja -luukkujen lähei- vesi- ja viemärijärjestelmät metrolinja liitetään energialaitoksen (Fortum Espoo distribution oy) sähkönjakeluverk- syyteen asennetaan huoltopistorasiat laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti . siivouspis- metroasemat liitetään hsY:n vesijohto- ja viemäriverkostoon . käyttövedelle ja sammu- koon uusina 20 kv keskijännitekuluttajina . liittyminen energialaitoksen sähkönjakelu- torasiat sijoitetaan kaikkiin tiloihin . muuten tiloihin asennetaan pistorasiat kunkin tilan tusjärjestelmille tehdään omat liitokset vesijohtoon . mikäli sammutusvesiliitokselle ei verkkoon tapahtuu Finnoon ja kivenlahden sähköasemien kautta . asemien muuntamot käyttötarkoituksen mukaisesti . pistorasioiden vikavirtasuojat asennetaan keskuksiin . ole saatavissa rengassyöttöä, varataan sammutusvesille erillinen säiliö . säiliön ja sam- sijoitetaan laituritasokerroksiin . metron sisäinen sähkönsyöttö varmistetaan rengas- mutusvesiliitoksen mitoitus perustuu aseman sammutusjärjestelmän ja yhden ratatun- maisella verkonrakenteella sekä asemakohtaisilla varavoimakoneilla . valaistusjärjestelmät nelin palovesiverkoston palopostin samanaikaiseen käyttöön . valaistusjärjestelmät suunnitellaan noudattaen valaistusstandardeja sekä länsimetron ratalinjan tunneleiden sähkönjakelu toteutetaan asemien kautta rengasmaisena verk- (ruoholahti – matinkylä) suunnittelun yhteydessä laadittuja ohjeistuksia . julkiset ul- aseman jätevedet johdetaan painovoimaisesti aseman tai aseman osan alimmalle ta- kona . renkaaseen liittyy asemien lisäksi pystykuilujen sekä varikon muuntamot . säh- kotilat suunnitellaan yleisten suositusten mukaisesti ja lisäksi sovelletaan liikenne- ja solle, josta jätevedet pumpataan ylös kunnalliseen jätevesiviemäriin . könsyöttöä ohjataan ssv-järjestelmällä . viestintäministeriön julkaisua 39/2006 Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema alueilla . ilakohtaisett valaistustasosuositukset suunnitellaan sFs-En-124641 suositus- aseman kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti aseman tai aseman osan alimmalle ratasähkö syötetään asemien sähköliittymien kautta erikseen määrätyillä asemilla . ra- ten mukaisesti . tasolle, josta kuivatusvedet pumpataan ylös kunnalliseen sadevesiviemäriin . pumppaa- tasähkönsyöttöä käsitellään erillisessä osiossa . mon varovesitilavuus on 1 vuorokauden vesimäärälle . lisäksi valaistusratkaisuja valittaessa huomioidaan paikan arkkitehtuuri ja ratkaisun asemien 400 v :n sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (tn-s) mukaisena ja- tekninen toimivuus . asemien pumppaamoista johdetaan ylivuotoputki osaksi radan kuivatusjärjestelmää . keluna . Ylivuotoputkella estetään tulviminen asemalla poikkeustilanteissa . asematiloihin johtavat pääsisäänkäynnit ja lähialueet valaistaan muuta ympäristöä sähköenergiankulutus mitataan liittymiskojeistoilla . voimakkaammin . asemien tunnukset ja opastetaulut valaistaan . asematilojen vara- Jäähdytysjärjestelmä poistumisteiden lähialueet valaistaan samaan tasoon kuin ympäristö . sähkötilojen jäähdytys toteutetaan vesijärjestelmään liitetyillä jäähdytyskonvektoreilla varavoimajakelu ja vakioilmastointikojeilla . muuntamojen ja viestilaitehuoneiden vakioilmastointikojeet asemille rakennetaan dieselkäyttöiset varavoimalaitokset, jotka koostuvat kukin kah- Esteettömyyden erikoistason reitit ja alueet valaistaan tehostetusti . sijoitetaan tilojen ulkopuolelle erilliseen tilaan . desta rinnankäyvästä dieselgeneraattorista . dieselgeneraattorit kytketään varavoima- verkon pääkeskuksiin . aravoimajakeluav varten asemille rakennetaan erillinen verkko . valaistus, rakenteet sekä pintamateriaalit valitaan siten, että kulkuväylät ovat selkeästi liukuportaiden konehuoneet varustetaan jäähdytyksellä . ilojen t lämpötilaolosuhteet varavoimakoneet suunnitellaan automaattisesti käynnistyviksi, keskenään rinnankäyn- havaittavissa, eikä häiritseviä heijastuksia synny . ovat metrosuunnittelukäsikirjan ja laitetoimittajan ohjeiden mukaiset . tikelpoisiksi ja verkkojännitteen palattua automaattisesti verkkoon tahdistuviksi . vara- voimakoneiden teho tarkistetaan jatkosuunnittelun yhteydessä . oiminta-aika t on 48 valaistuksen toteutuksessa otetaan huomioon myös videovalvonnan tarpeet . Yleisötiloja ei jäähdytetä . liiketilat jäähdytetään tapauskohtaisesti . tuntia nimelliskuormalla . tekniset- ja aputilat valaistaan pääsääntöisesti pitkäikäisillä t5 loistelamppuvalaisi- 2.9.2. palonsammutusjärjestelmä Sähkökeskukset milla . pääkeskukset toteutetaan muuntajakohtaisina kennokeskuksina . ääkeskuksienp nimel- Alkusammutus lisvirrat valitaan asemien huipputehojen mukaisiksi ja ne pyritään sijoittamaan muun- mainoksille, vitriineille, taideteoksille ja opasvalaistuksille varataan keskuslähdöt ja kaikki yleisötilat ja tekniset varustetaan käsisammuttimilla . äsisammuttimenk tyyppi tajien läheisyyteen . johtotiet . valitaan tilakohtaisesti . pääkeskukset varustetaan verkkoanalysaattorein estokelaparistoin . valaistuksen sähkönsyötöt ryhmitellään siten, että eri lähtöihin kytketyt valaisimet palopostiverkosto vuorottelevat, jolloin yhden ryhmän vikaantuminen ei pimennä koko valaistusta . asemien pikapalopostit liitetään käyttövesiverkostoon . asemille pelastuslaitoksen hissit, liukuportaat ja savunpoistopuhaltimet syötetään suoraan pääkeskuksista . hyökkäysreittien yhteyteen asennetaan ratatunneliverkoston palopostit pelastuslaitok- Turva- ja opastevalaistusjärjestelmät sen käyttöön . Johtotiet turvavalaistus toteutetaan sisäasiainministeriön asetuksen 805/2005 ja siihen liittyvi- pääjohtoteinä asemilla käytetään tikaskaapelihyllyjä ja yleisötiloissa sekä muissa siis- en standardien sekä pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan . tiä ulkonäköä edellyttävissä tiloissa maalattua levyhyllyä . alaisinripustuskiskojav käy- turvavalaistuksen toiminta-ajan oltava vähintään 3 tuntia . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 19

Laitteistojen sähköistys tusjärjestelmän hälytykset sekä palo- ja savusulkuverhojen sekä savunpoiston ja ilmas- metrojärjestelmän edellyttämät muutokset on täydennysrakentamissuunnitelmien kes- sähköisesti toimiville laitteille asennetaan ko . laitteen tehon mukaan mitoitetut syöt- toinnin ohjauksia . keneräisyydestä johtuen pyritty kuvaamaan sillä tarkkuudella, että hankesuunnitelman töjohdot . rakentamiskustannuksiin on voitu arvioida liityntälinjaston, kevyen liikenteen, liityntä- Yleiskaapelointijärjestelmä pyöräilyn ja liityntäpysäköinnin tarpeet . Etenkin liityntäpysäköinnin sijoittaminen tulee lvi-laitteiden kytkentä ja ohjauslaitteet sijaitsevat jakokeskuksissa . hissit, liukupor- asemille rakennetaan yleiskaapelointijärjestelmä eri teknisten järjestelmien liittämi- tulevaisuudessa riippumaan merkittävästi asemien ympäristön täydennysrakentamis- taat, savuverhot ja ohjatut ovet varustetaan omilla ohjauskeskuksilla . seksi tiedonsiirron runkoverkkoon . ratkaisuista . ässät hankesuunnitelmassa on tutkittu mahdollisuuksia asemien rakentamiseen tarvittavien ajotunnelien ja liityntäpysäköintiin ajon yhdistämiseen . samalla määräysten mukaiset lvi-laitteet varustetaan turvakytkimillä . henkilökulunvalvontajärjestelmä liityntäpysäköinnille on haettu tiloja asemaympäristön kallioresursseista . asemien täy- käytön- ja ylläpidon sekä muiden henkilöiden kulun- ja ovienvalvontaa varten asemille dennysrakentamista suunniteltaessa tulee liityntäpysäköinnille tutkia myös kalliopysä- Lämmitysjärjestelmät suunnitellaan kulunvalvontajärjestelmä . köintiä halvempia ratkaisuja . sisäänkäyntien edustat lämmitetään lämmityskaapelein . katosten vedenpoiston kourut ja rännit varustetaan sähkölämmityksellä . Kameravalvontajärjestelmä Joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily asemat varustetaan kattavalla kameravalvontajärjestelmällä . järjestelmän videokuvat liikennesuunnittelun pääperiaatteita ovat olleet: jäätymiselle alttiit putkistot varustetaan saattolämmityksellä . siirretään tiedonsiirtoverkon kautta digiformaatissa keskitettyyn valvonta- ja tallennus- • kaikille asemille johtavat hyvät ja korkeatasoiset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet paikkaan . • joukkoliikenteen järjestelyt asemien ympäristössä ovat hyvät puhelinjärjestelmät • pysäkit sijaitsevat lähellä sisäänkäyntejä puhelinjärjestelmien kaapeloinnit toteutetaan osana yleiskaapelointiverkkoa . Inva-wc ja hälytysjärjestelmät • kaikille asemille järjestetään taksiliikenne- ja saattoliikennepaikkoja . inva-wc :t varustetaan keskitetyllä hälytys- ja avunpyyntöjärjestelmällä . puhelinverkko toteutetaan viestintäviraston määräysten ja ohjeiden, sFs-standardien kuvassa 15 on esitetty Etelä-Espoon pyöräilyn tavoiteverkko 2035 ja sen rakentamis- sekä st-korttien mukaisesti . rikosilmoitusjärjestelmä tilanne . kaikki metroasemat sijaitsevat nykyisten pyöräilyn pää- tai seuturaittien välit- asemille toteutetaan kuorivalvontaan ja tilailmaisuun perustuva rikosilmoitusjärjestel- tömässä läheisyydessä . lisäksi Finnoon alueen reitistöä parannetaan maankäytön ke- hisseille, paloilmoitinkeskukselle, turvalaitehuoneisiin ja väestönsuojiin asennetaan mä . hittyessä . puhelinlinjat puhe- ja hälytysyhteyksiä varten . uoltoa,h ylläpitoa ja käyttöä sekä ratara- diota varten varataan omat sisäiset puhelinyhteydet . Automaatiojärjestelmät Erillisjärjestelmien integraatiota, ohjauksia ja valvontoja varten asemilla on seuraavat laituritasolle suunnitellaan normin En 608849 mukainen tCp/ip-verkkoon liittyvä hä- automaatiojärjestelmät: ssv-sähkönsyötönvalvonta, kiva-kiinteistövalvonta ja vak . täpuhelinjärjestelmä . palo- ja pelastustoiminnan viestiyhteysjärjestelmät 2.10. Asemien palotekninen suunnittelu palo- ja pelastustoimintaa sekä vss-viestiyhteyksiä varten suunnitellaan asemien maanalaisiin tiloihin tarvittavat kaapeloinnit ja tukiasemat . näitä järjestelmiä ovat mm . asema on maanalainen rakennus ja sen paloturvallisuussuunnittelussa noudatetaan pelastuslaitoksen kenttäpuhelinjärjestelmä ja virvE-verkko . lähtökohtaisesti rakmk E1:n mukaisia määräyksiä .

Yhteisantennijärjestelmät asemien paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan länsimetron suunnittelua varten asemille toteutetaan yhteisantennijärjestelmä radio- ja tv-lähetysten vastaanottoa tehtyjä rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten hyväksymiä paloteknisiä suunnit- varten . teluohjeita .

Äänentoisto- ja hätäkuulutusjärjestelmät henkilömääräksi on määritetty 1 600 henkeä, jota vastaava poistumisteiden yhteenlas- asemille asennetaan normin sFs-En 60849 mukainen hätäkuulutusjärjestelmä, jonka kettu uloskäytävien kokonaisleveysvaade on 11,2 m . kautta hoidetaan myös normaali matkustajainformaatio . asemahallin molempiin päihin on varattu 6 m poistumistieleveyttä, osastoidut liuku- Keskuskellojärjestelmä porrashuoneet 3 m ja erilliset osastoidut poistumisportaat 2 x 1,5 m . asemien yleisötiloihin asennetaan keskuskellotyyppinen aikakellojärjestelmä . kullakin asemalla on lisäksi yksi palokunnan hyökkäystieporras . ortaanp leveys on 1,2 Opastus-, aikataulu- ja infojärjestelmä m . kaikkien asemien kohdille rakennettavat ajotunneliyhteydet toimivat käyttötilan- asemille suunnitellaan opastus- ja aikataulujärjestelmä, joka ilmoittaa mm . junien ai- teessa huolto- ja pelastustieyhteyksinä, mikä mahdollistaa pelastusyksiköiden toimin- katauluista, seuraavan junan saapumisesta ja määränpääasemista . nan ajotunnelin kautta . Kuva 15. Etelä-Espoon pyöräilyn tavoiteverkko 2035. Tilanne 2011, verkkoa kehitetään Matkakorttijärjestelmä suunnittelun edetessä. asemat varustetaan keskitetyllä matkakorttien leimaus- ja lippuautomaattijärjestel- 2.11. Asemaympäristöjen liikennesuunnittelu mällä . asemien ympäristöjen liikennejärjestelyjä on kuvattu yleispiirteisillä kaavioilla, joilla asemien ympäristöjen täydennysrakentaminen tulee monilta osin vaikuttamaan myös on pyritty havainnollistamaan metroaseman sisäänkäyntien sijoittumista nykyiseen lii- paloilmoitinjärjestelmä asemien liikenneratkaisuihin . pintaliikennejärjestelyt on suunniteltu nykyisen maan- kenneympäristöön . näissä kaavioissa on esitetty metroaseman sisäänkäynnit, tärkeim- asemille suunnitellaan koko kiinteistön kattava viranomaismääräysten ja ohjeiden mu- käytön ja tiedossa olevien muutosten pohjalta . atkossaj täydennysrakentamisen yhtey- mät kevyen liikenteen yhteydet, bussipysäkit ja liityntäbussien käyttämät reitit sekä lin- kainen automaattinen osoitteellinen analoginen paloilmoitinjärjestelmä . järjestelmään dessä liikennejärjestelyt suunnitellaan uuteen maankäyttöön sovittaen . jojen tunnukset . liitetään pelastusviranomaisten ohjeiden mukaisesti mm . tunneliverkoston paloilmoi- Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 20

pelastustiet design manual jakautuu neljään osaan . aluksi on käsitelty kaikkia asemanseutuja kos- tärkeitä kohtia, kuten suojateitä, risteyksiä ja pyöräpysäköintiä korostetaan keskeisillä kevia yleisiä ratkaisuja muun muassa kalusteiden, kulkureittien, opastuksen ja kulun- alueilla kiveyksin, jolloin ne erottuvat kulkupinnoista . intamateriaalienp valinnassa tu- asemien henkilösisäänkäynneille ja poistumisportaille tulee varata pelastustie ja nosto- ohjauksen osalta . oisessat osassa kutakin asemaa koskevat, alueiden omaleimaisuut- lee kiinnittää erityistä huomiota likaantumisen estoon esimerkiksi käyttämällä pinnoit- paikka tikasautolle . elastusyksiköidenp tulee päästä uloskäyntien välittömään läheisyy- ta korostavat ratkaisut on esitelty asemakohtaisesti . olmannessak osassa on kuvattu teita tai materiaalin käsittelyä likaantumista hylkiväksi . teen . ajoreitit nostopaikoille ja nostopaikat tulee suunnitella siten, että pelastuslaitok- metrolinjaan liittyvät muihin rakenteisiin kuten pystykuiluihin ja ajotunneleihin liitty- sen kalusto voidaan ajaa keula edellä kohteeseen . lisäksi tulee päästä sammutusveden vät ratkaisut ja neljännessä osassa asemaseutujen ulkoympäristöjen suunnitteluun liit- design manual on hankesuunnitelman liiteaineistossa . syöttö- ja ottopaikkojen sekä paloilmoitin-, sprinkleri- tai savunpoistokeskuksien lähei- tyvät jatkotoimenpiteet . syyteen . Asemanseutujen yhtenäiset piirteet • korkealuokkainen ja kestävälaatutaso . 2.12. Ympäristösuunnittelu • kaikissa ratkaisuissa sovellettu esteettömyyden erikoisluokka, joka vaikuttaa ma- teriaaleihin, mitoitukseen ja toimintojen järjestämiseen . Tausta • yleiset periaatteet toimintojen järjestämisestä asemanseuduilla . länsimetron hankesuunnitelmaan liittyen on laadittu ns . design manual, ympäristö- • ympäristön opastavuus: kaikilla asemanseuduilla on käytössä saman tuoteper- suunnittelua ohjaava asiakirja, jossa asetetaan laatutaso sekä kaupunkikuvalliset ja toi- heen opasteet, jotta ne löydetään helposti ja tulkitaan yhteneväisesti . myös ym- minnalliset periaatteet metron pintarakenteille . design manualissa on kuvattu tekstien päristön opastavuuteen (mm . pinnoitteet) kiinnitetään erityistä huomiota ja referenssikuvien avulla metron pintarakenteiden ympäristösuunnittelussa noudatet- • polkupyöräpysäköinti ja pyöräilyn oheispalvelut tavia periaatteita . avoitteenat on luoda lähtökohta esteettisille ja toimiville ratkaisuille, • bussikatokset: kaikilla asemaseuduilla on käytössä saman tuoteperheen katosra- jotka tukevat mahdollisimman hyvin Espoon kaupungin tavoitteita korkealuokkaises- kenteet ja kalusteet ta ja esteettömästä julkisesta ympäristöstä, edesauttavat kevyen liikenteen sujuvuutta • kaikissa ratkaisuissa huomioidaan puhtaanapidettävyys ja kunnossapito käytön ja turvallisuutta asemaympäristössä, ja tekevät osaltaan länsimetrosta miellyttävän ja aikana kaupunkimaisen kulkumuodon kaikille espoolaisille . design manualin tulevia käyttäjiä ovat seuraavien vaiheiden julkisen ulkotilan suunnit- Asemanseuduille ominaiset piirteet telijat, rakennuttajat ja ylläpitäjät . ääpainop on asemaympäristöissä; lisäksi manualis- • kalusteperhe: kadunkalustevalinnat ovat suuntaa antavia . kaluste voidaan korva- sa on käsitelty yleispiirteisesti kuilurakennusten, ajotunnelien sekä pelastus- ja huol- ta myös toisella vastaavat laatu- ja mitoituskriteerit täyttävällä kalusteella . kalus- toreittien ympäristöön sovittamista . asiakirjaan on liitetty tavoitteita ja referenssikuvia tevalinnat voivat myös nivoutua asemaympäristöissä jo käytössä oleviin kalustei- koskien myös muita julkisen ulkotilan rakenteita (mm . bussikatokset, polkupyöräkatok- siin . set ja -telineet) . myös toteutussuunnittelussa huomioitavia jatkotoimenpiteitä on ku- • kasvillisuuden käyttö: asemanseuduilla käytetty kasvillisuus valitaan mahdolli- vattu yleispiirteisesti . suuksien mukaan lähiympäristössä käytetyn kasvillisuuden perusteella . • pintamateriaalit sekä ladontojen, kasvillisuusalueiden ja rakenteiden muotokieli, design manualin lisäksi hankesuunnitelman katusuunnitelmissa on kaaviomaisesti jotka on sovitettu yhteen ympäröivän arkkitehtuurin kanssa vyöhykkeeksi . asemat esitetty asemaympäristöjen korkeatasoisesti käsiteltävien ulkotilojen laajuus kustan- suunnitellaan kytkeytymään tiiviisti ympäristöönsä, sen rakentamiseen, palvelui- nuslaskentaa varten . hin ja liikenneyhteyksiin .

Tavoitteet ja periaatteet Yhtenäisiä teemoja design manualin tavoitteena on ollut luoda työkalu asemanseutujen julkisen ulkoym- länsimetron jatkeen asemanseutujen julkisen ulkoympäristön kaluste- ja materiaali- päristön kehittämiseen niin, että se vastaa sekä hankkeelle asetettuja tavoitteita et- valinnoissa toteutetaan kullekin asemanseudulle tyypillisiä piirteitä, jotka on määritel- tä Espoon kaupungin näkemystä asemanseutujen kehityksestä merkittäviksi asuin- ja ty kohdekohtaisesti . ohjaavia teemoja kaikille asemaseuduille ovat toiminnallisuus ja työpaikkaympäristöiksi sekä joukkoliikenteen solmukohdiksi . design manualia voidaan kestävyys . estävyysk ja korkealuokkaisuus sekä kalusteissa että rakenteissa määritty- täydentää ja tarkentaa länsimetron jatkeen tulevissa suunnitteluvaiheissa . vät ensisijaisesti pitkän elinkaaren kautta . materiaalien tulee olla huollettavia ja puh- distettavia, osien vaihdettavia . ulkotilojen valaisimet, kalusteet, pintamateriaalit ja kasvillisuuden käyttö ovat tär- keässä asemassa paikan imagoa ja identiteettiä luotaessa . länsimetron jatkeen ase- kulkureitit ja aukiot päällystetään kohteesta riippuen joko betonikiveyksellä tai luon- manseudut ja muut rakenteet sijoittuvat osittain eri vuosikymmeninä rakentuneeseen nonkivellä . myös paikalle valettua betonipintaa voidaan käyttää . äytettävätk ladonta- valmiiseen ympäristöön ja osittain vielä alustavissa suunnitteluvaiheissa oleviin kau- kuviot ja -mallit on design manualissa esitetty konseptimaisina tyyliesimerkkeinä . Yh- punginosiin . teistä pintojen materiaalivalinnoissa ja toteutuksessa on esteettömyyden erikoisluokan saavuttaminen valtaosalla aluetta, mikä on keskeinen osa asemaseutujen toiminnalli- metroon liittyvän julkisen ulkoympäristön – korttelialueiden ja yleisten alueiden – suun- suutta . Esteetön ympäristö palvelee kaikkia käyttäjiä; vanhuksia, lapsiperheitä, polku- nitteluun on pyritty löytämään ratkaisuja, jotka toisaalta luovat tiettyä yhtenäisyyttä pyöräilijöitä ja liikuntaesteisiä . ja tunnistettavuutta metrolinjan asemanseuduille . oisaaltat asemanseudut ovat oma- leimaisia kokonaisuuksia, ja tavoitteena on myös ollut löytää sellaisia ratkaisuja, jotka Ympäristön opastavuutta voidaan luoda kiveysten ladontojen muodolla ja kivien eri vä- liittävät uudet metrolinjaan liittyvät rakenteet olemassa oleviin kaupunkiympäristöihin risävyjen käytöllä . näin voidaan vaikuttaa katuja aukiotilojen muotoon, luoda tarvit- Kuva 16. Julkisten ulkotilojen kalusteet, pintamateriaalit ja kasvillisuus voivat luoda niiden erityispiirteitä korostaen . näin asemanseudut eivät muodosta liian poikkeavaa taessa johdattavia linjoja tai hidastaa visuaalisesti kulkijan nopeutta . toiminnallisesti paikalle identiteettiä ja kytkeä metron maanpäälliset rakenteet muuhun ympäristöön. uutta kerrostumaa kaupunkirakenteeseen . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 21

2.13. Kunnallistekninen suunnittelu tämän hankesuunnitelman yleisenä lähtökohtana on asemien ja raiteenvaihtopaikko- tunnelit varustetaan lisäksi länsimetron suunnitteluohjeen mukaisesti muilla palo- ja jen kohdalla kallioholvin paksuus 15 metriä ja ratatunneleiden kohdalla 10 metriä . pelastusturvallisuuden edellyttämillä järjestelmillä, kuten merkki- ja turvavalaistuksella, metrolinjan ja -asemien suunnitteluun liittyy kunnallisteknisten verkostojen suunnitte- käsisammuttimilla, varavoimakoneilla, kameravalvonta- ja hätäkuulutusjärjestelmillä . lua . metrotunneleihin ja -asemille, työtunneleiden suuaukoille sekä metrovarikolle pitää metrotunnelin rakentamisen, huollon ja pelastustoiminnan edellyttämät ajotunnelit teh- rakentaa vesihuolto-, kaukolämpö-, sähkö- ja teleyhteyksiä . sema-a ja kuilurakennuk- dään kaikkien metroasemien yhteyteen sekä kalliotiloihin sijoittuvalle metrovarikolle . kaikki maanalaiset tilat varustetaan virvE-järjestelmällä sekä palokunnan kaapelipu- set aiheuttavat myös nykyisten johtolinjojen siirtotarpeita, jotka on selvitetty kunnallis- helinjärjestelmällä . teknisen suunnittelun yhteydessä . 2.14.2. Kaivantojen kuilujen ja ajoluiskien suunnittelu metrotunnelit varustetaan sammutusvesiputkistolla, joka mitoitetaan länsimetron metroasemille ja varikolle pitää järjestää jätevesi- ja sadevesiverkostoyhteydet, talove- kaivantojen, kuilujen ja ajoluiskien suunnittelu tehdään siten, ettei ympäristölle aiheu- suunnitteluohjeen mukaisesti . metrotunnelin sammutusvesiputkistojärjestelmä teh- sijohtoyhteys, kaukolämpöyhteys sekä yhteydet sähkö- ja televerkostoihin . lisäksi ase- du vaaraa tai vahinkoa pysyvässä eikä työnaikaisessa tilanteessa pysyvät rakenteet ra- dään niin, että palopostien väliset etäisyydet ovat enintään 100 m . mille pitää järjestää vesijohtoyhteys palonsammutus- ja sprinklausjärjestelyjä varten . kennetaan vesitiiviinä ylimmän todetun pohjavedenpinnan tasoon tai vähintään tasoon runkovesijohdon pitäisi tällöin olla d300 rengasyhteys . +3,0 . yönaikaisett rakenteet ja tukiseinät tehdään niin tiiviiksi, ettei haitallista pohjave- tunneleiden ilmanvaihto perustuu junien mäntävaikutukseen . den pinnan alenemaa tapahdu . pystykuiluista puretaan mm . tunnelin salaojavesiä, jolloin pystykuiluille pitää järjestää metrotunnelien paineentasaus toteutetaan erillisillä maan päälle johdetuilla painne- sadevesiviemäri tai vesien purkumahdollisuus ojaan . myös vesijohdon runkolinjayhte- tukiseinät suunnitellaan ja rakennetaan niin, ettei missään työvaiheessa ole kaivanto- tasauyhteyksillä ja kuiluilla . ratatunneliosuuden kuilujen lisäksi kunkin aseman mo- ys d300 pitää järjestää yhdelle kuilulle asemaväliä kohden . jen tai viereisten rakennusten tai rakenteiden sortuma- tai vaurioitumisriskiä . lempiin päihin rakennetaan paineentasauskuilut . kaikki paineentasauskuilut toimivat myös savunpoistokuiluina . työtunnelien suuaukkojen kuivatus vaatii sadevesiviemäri- tai avo-ojayhteyden . lou- 2.14.3. Tunneleiden rakennesuunnittelu hintatöiden ajaksi työtunneleiden suuaukoille tulee järjestää jätevesi ja vesijohtoyhteys . tunneleiden kantavien rakenteiden suuniteltu käyttöikä on 100 vuotta . lämmöneris- 2.15. Tunnelin talotekninen suunntttelu tysten mitoitus tehdään kerran 50 vuodessa esiintyvän pakkasmäärän mukaan (F50) . mikäli tunnelityömaisen rakennusaikaiset kuivatusvedet päätetään johtaa jätevesiver- 2.15.1. LvI-järjestelmät kostoon, tulee ajotunneleille järjestää liitosyhteys jätevesiviemäriin . kalliotunneleiden kallioseinät ja katto lujitetaan ja tiivistetään . pintamateriaali on ruis- kubetonia . pystykuilut lujitetaan ja tiivistetään sekä jäätymiselle alttiit kuilut lämmön- Ilmanvaihto ja savunpoisto eristetään ja eristykset palosuojataan . länsimetron tunneleiden ilmanvaihto tapahtuu metrojunien mäntävaikutuksesta . tulo- 2.14. Tunnelit ja tunnelirakenteet ja poistoilmareitteinä toimivat paineentasauskuilut, joita on 350 - 700 metrin välein, tunneleiden seinä- ja välipohjarakenteet ovat teräsbetonia . ratatunnelin kulkukäytä- sekä asemien molemmissa päissä . aineentasauskuilu p on molemmille ratatunneleil- 2.14.1. Tunneleiden suunnittelu vä muodostuu betonisesta palo-osastoidusta kaapelikourusta . unnelint vastakkaisella le yhteinen . aineentasauskuilunp poikkipinta-ala on kaikkialla vähintään 20 m2 . pinta- puolella on virransyötön betoninen kaapelikouru . alaa voidaan pienentää ainoastaan osoittamalla laskennallisesti poikkipinta-alan riit- suunnittelun perustana ovat länsimetron suunnitteluohje ja länsimetron toteutus- tävyys . aineentasauskuilun p yläpään sääsäleikköjen alareuna on vähintään 3 metrin suunnittelun tekniset ratkaisut sekä tehtävän aikana Espoon kaupungin viranomaisten pystykuilujen seinä- ja välipohjarakenteet ovat teräsbetonia . pystykuilujen poistumis- korkeudessa maanpinnasta . sääsäleiköt ovat säädettävissä ja ne ovat aina osittain au- ja länsi-uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa sovitut menettelyt ja asiat mm . metro- tieportaat ovat kuumasinkityt r30 palonkestoluokan teräsportaat . ki . aineentasauskuiluunp asennetaan ritilät vähintään kuilun ylä- ja ala osaan putoile- tunnelin maanpäällisten liityntärakennusten sijoitusten osalta . vien esineiden pysäyttämiseksi . 2.14.4. Tunneleiden turvallisuussuunnittelu metrotunnelin tilamitoitus, ratatunneleiden väliset yhdystunnelit, asemien välisten tun- ratatunnelit erotetaan paineentasauskuilusta osastoivilla palo-ovirakenteille . paineen- neliosuuksien kuiluyhteydet ja raiteenvaihtohallit ovat länsimetron suunnitteluratkai- asemien paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan länsimetron suunnittelua varten tasauskuilu ohittaa savunpoistopuhaltimen . uhaltimenp ohitusreitti on suljettavissa il- sujen mukaisia . tehtyjä rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten hyväksymiä paloteknisiä suunnit- matiiviisti savunpoistotilanteessa . oikkeustilanteissap osastoivat ovet sulkeutuvat au- teluohjeita . tomaattisesti . ratatunneleiden ja tunneliasemien kalliorakennussuunnitelmat laaditaan kallioperätut- kimusten ja kohdekohtaisten kalliomekaanisten laskelmien ja analyysien perusteella . metrotunneliin liityvien tilojen palo-osastointi tehdään Ei120-paloteknisen luokkavaa- korjaus ja huoltotöiden aikainen ratatunnelin ilmanvaihto tapahtuu savunpoistopuhal- timuksen mukaisin rakentein . ratatunneleiden väliseen yhteyteen muodostuvan pa- timilla . huoltokäytössä tarvittavien savunpoistopuhaltimien äänivaatimukset ovat ra- tunnelit ja kalliotilat louhitaan poraus-räjäytysmenetelmällä . ne lujitetaan systemaat- losulun ovien luokkavaatimus on Ei60 . kennusmääräysten mukaiset . tisilla pultituksilla ja ruiskubetonoimalla . metrovarikko palo-osastoidaan liikenteenalaisista ratatunneleista . ratatunneli teknisten tilojen ja yhdyskäytävien ilmanvaihto tapahtuu siirtoilmapuhal- tunneleiden ja lujitusrakenteiden suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta . timilla metrotunnelista . mikäli palvelualueen järjestelmillä on metron turvallisuuteen ratatunneliosuudella on maan päälle johtavia uloskäytäväkuiluja 350 - 700 m välein . liittyviä vaatimuksia, on siirtoilma voitavaa ottaa kummasta tahansa metrotunnelista . kaikki asemat, raiteenvaihtohallit, pystykuilut sekä ratatunnelit niillä osuuksilla, joissa pelastuslaitos edellyttää, että kaikkien kuilujen yläpäähän ja asemien päissä ajotun- käyttö-, kunnossapito- ja ympäristösyistä vaaditaan erityistä tiiviyttä, injektoidaan sys- nelista ratatunneliin johtavien yhteyksien kohdalle järjestetään esteetön pääsy pelas- pystykuilujen yhteydessä olevien teknisten tilojen tuloilmana käytetään ulkoilmaa . pa- temaattisesti esi-injektoimalla . hannusjärven kohdalla rakentamisen aikana seurataan tusajoneuvolle . lotilanteessa maan päälle johtavat uloskäytäväportaikot ylipaineistetaan (50 pa) ulkoil- tiivistystöiden laatua mm . jatkuvalla vuotovesien määrien ja kattavalla pohjavedenpin- malla . tojen seurannalla . tunnelin savunpoisto mitoitetaan 3 m/s virtausnopeuden mukaan . Yksityiskohtaiset savunpoistosuunnitelmat laaditaan toteutussuunitteluvaiheessa . ajotunnelit varustetaan painovoimaisella ilmanvaihdolla . rakentamisvaiheen jälkeen ruiskubetonoidut tunneleiden holvit ja seinäpinnat varustetaan ruiskubetonisalaojilla, huoltokäyttöön jäävät ajotunnelit (huoltotunnelit) varustetaan pitkittäisilmanvaihdolla, joilla vuotovedet johdetaan metrotunnelin kuivatusjärjestelmiin . tunneliverkosto varustetaan osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä . jossa tuloilma otetaan ratatunnelista ja ilma johdetaan ulos huoltotunnelin suuaukolta . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 22

ratatunnelin savunpoisto tapahtuu pystykuiluihin sijoitettavilla aksiaalipuhaltimilla . varavoimajakelu pystykuilujen poistumisteiden valaistus liitetään varavalaistukseen . savunpoiston mitoitusnopeus on vähintään 3 m/s vapaassa ratatunnelissa mitattuna ratatunnelin varavoimasähkönjakelu toteutetaan asemien varavoimajakelusta 400 v +5 °C lämpötilassa . savunpoistopuhaltimet ovat kahteen suuntaan puhaltavia ja va- jakeluna asemien läheisyydessä sijaitsevien yhdystunneleiden varavoimakeskuksille . huoltotunnelit valaistaan kuten normaali ratatunneli . rustetaan taajuusmuuttajin . savunpoistoa ohjataan ohjauskeskuksista, jotka sijoite- ratatunnelissa kauempana asemilta sijaitseville varavoimakeskuksille varavoimasäh- taan asemien savunpoisto-ohjauskeskusten yhteyteen . avunpoistons suunta valitaan könjakelu toteutetaan muuntamalla jännite 1 kv :n jakelujännitteeksi ja syöttämällä ky- valaistusta ohjataan kiva-järjestelmällä sekä paikallisesti painikkein/läsnäolotunnis- tapauskohtaisesti pelastusviranomaisen päätöksellä savunpoiston ohjauskeskuksesta . seisellä jännitteellä pystykuilulle, jossa jännite lasketaan takaisin 400 v . pystykuiluilta timin . syötetään muun tunneliosuuden varavoimatarpeet . pystykuilujen portaikkojen ja yhdyskäytävien savunpoisto tapahtuu ylipaineistamalla valaistusjärjestelmät suunnitellaan noudattaen valaistusstandardeja sekä länsimetron tila ja avaamalla savunpoistoreitti ylhäältä tai ratatunnelissa toiseen ratatunneliin ratatunnelin ja poistumisteiden varavalaistus sekä turvajärjestelmien sähkönsyöttö lii- (ruoholahti – matinkylä) suunnittelun yhteydessä laadittuja ohjeistuksia . tilakohtaiset tetään varavoimajärjestelmään . valaistustaso suositukset suunnitellaan sFs-En-124641 suositusten mukaisesti . putkistosuunnittelu ratatunneliin asennetaan sammutusvesiputkisto . alopostitp asennetaan hyökkäysreit- pystykuilujen yhdystunneleiden yhteyteen varataan tilat keskijännitemuuntamolle ja valaistuksen toteutuksessa otetaan huomioon myös videovalvonnan tarpeet . tien yhteyteen, ratatunnelin yhdyskäytäviin ja ratatunneliin siten, ettei palopostien vä- pääkeskuksille . linen etäisyys ole yli 100 metriä . alovesijohtop kytketään rengassyötöksi siten, että yh- tekniset- ja aputilat valaistaan pääsääntöisesti pitkäikäisillä t5 loistelamppuvalaisi- teen palopostiin varmistetaan vedentuotto kahdesta erillisestä suunnasta . jokaiselle Sähkökeskukset milla . asemavälille tehdään vähintään yksi lisäsyöttö mahdollisuus pystykuilun kautta . lisä- pääkeskukset toteutetaan muuntajakohtaisina kennokeskuksina . ääkeskuksienp nimel- syöttö toteutetaan pelastuslaitoksen kalustolla . alovesijohtop asennetaan routasuoja- lisvirrat valitaan asemien huipputehojen mukaisiksi ja ne pyritään sijoittamaan muun- valaistuksen sähkönsyötöt ryhmitellään siten, että eri lähtöihin kytketyt valaisimet tusti ja tarvittaessa saattolämmitetään . tajien läheisyyteen . vuorottelevat, jolloin yhden ryhmän vikaantuminen ei pimennä koko valaistusta . huoltotunnelit varustetaan kuivalla kiinteällä palovesinousujohdolla . palovesijohdossa pääkeskukset varustetaan verkkoanalysaattorein estokelaparistoin . Turva- ja opastevalaistusjärjestelmät on 76 mm ulosotot enintään 100 m välein . turvavalaistus toteutetaan sisäasiainministeriön asetuksen 805/2005 ja siihen liittyvi- ratalinjalla pääkeskukset sijoitetaan pystykuilujen yhteyteen ja ryhmäkeskukset yh- en standardien sekä pelastusviranomaisten ohjeiden mukaan . jokaisen asemavälin alimpaan kohtaan toteutetaan molemmille tunneleille yhtei- dystunneleihin ja huoltotunneleihin . nen kuivatusvesipumppaamo . pumppaamot varustetaan kahdella pumpulla . Yksittäi- turvavalaistuksen toiminta-ajan oltava vähintään 3 tuntia . nen pumppu mitoitetaan mitoitusvirtaaman mukaiselle virtaamalle (100 % varmistus) . pistorasiakeskukset sijoitetaan yhdystunneleiden ja huoltotunneleiden yhteyteen . rautatietunnelin laskennallinen vuotovesivirtaama on 5 dm3/min, 100 tunnelimetriä . Laitteistojen sähköistys savunpoistopuhaltimet syötetään suoraan pääkeskuksista . sähköisesti toimiville laitteille asennetaan ko . laitteen tehon mukaan mitoitetut syöt- ratatunnelin pumppaamon varovesialtaan tilavuuden tulee riittää vuorokautisen vuo- töjohdot . tovesimäärän varastoimiseen ja pelastuslaitoksen laskennallisen sammutusvesimää- Johtotiet rän (180 m3) varastoimiseen . aineviemäri p johdetaan ulosratatunnelista lähimmän pääjohtoteinä ratatunnelissa käytetään poistumistasossa ja ratatasossa olevia kaapeli- lvi-laitteiden kytkentä ja ohjauslaitteet sijaitsevat jakokeskuksissa . savuverhot ja oh- pystykuilun kautta . pumppaamon vedet johdetaan sadevesiviemäriin tai tarvittaessa koruja sekä poistumistasossa olevia putkituksia . pystykuilujen osalta pääjohtoreitteinä jatut ovet varustetaan omilla ohjauskeskuksilla . maastoon . maanpinnalla paineviemäri varustetaan imutyhjennyshaaralla, josta vedet käytetään tikaskaapelihyllyjä . alaisinripustuskiskojav käytetään teknisissä tiloissa va- voidaan ohjata keräyssäiliöön tai loka-autoon saastuneiden vesien talteen ottamiseksi . laisimien ja muiden asennusten asennusalustana sekä em . laitteiden kaapelointireit- määräysten mukaiset lvi-laitteet varustetaan turvakytkimillä . imuhaaraan tehdään liitokset 2 x 76 mm ja sulkuventtiilit . aineviemärip asennetaan rou- teinä . tasuojatusti ja tarvittaessa saattolämmitetään . Lämmitysjärjestelmät palonkestävät kaapeloinnit asennetaan omille johtoteilleen ja asennuksessa on huomi- pystykuilujen maanpäällisten rakennusten vedenpoiston kourut ja rännit varustetaan varovesialtaat, ja pumppaamo varustetaan haitallisten aineiden ilmoitus- ja hälytys- oitava myös hyllyjärjestelmän palonkestovaatimukset . kaapelihyllyreiteillä palonkestä- sähkölämmityksellä . järjestelmillä . vien kaapelointien hyllyt asennetaan ylimmäksi . jäätymiselle alttiit putkistot varustetaan saattolämmityksellä . ajotunnelit varustetaan ratatunnelitasolla vesilukollisella tarkastuskaivolla, jonka kaut- Kaapeloinnit ja pistorasiat ta ajotunnelin vedet johdetaan ratatunnelin kuivatusjärjestelmään . huoltotunnelin ve- kaikki kaapeloinnit tehdään halogeenivapailla kaapeleilla . isäksil mm . savunpoistopu- puhelinjärjestelmät det pumpataan ulos huoltotunnelin suuaukon kautta . haltimien, savuverhojen ja -luukkujen kaapeloinnit standardien mukaisesti palonkestä- puhelinjärjestelmien kaapeloinnit toteutetaan osana yleiskaapelointiverkkoa . pääjaka- villä kaapeleilla . motilat sijoitetaan asemien teletiloihin . 2.15.2. Sähkö- ja tietojärjestelmät kiinteästi asennettavien laitteiden kuten sähköisten ovien ja -luukkujen läheisyyteen Yhdystunneleiden yhteyteen suunnitellaan normin En 608849 mukainen tCp/ip-verk- Sähkönjakelu asennetaan huoltopistorasiat laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti . siivouspistorasiat koon liittyvä hätäpuhelinjärjestelmä . ratalinjan tunneleiden sähkönjakelu toteutetaan asemien kautta rengasmaisena verk- sijoitetaan kaikkiin tiloihin . muuten tiloihin asennetaan pistorasiat kunkin tilan käyttö- kona . renkaaseen liittyy asemien lisäksi pystykuilujen sekä varikon muuntamot . säh- tarkoituksen mukaisesti . pistorasioiden vikavirtasuojat asennetaan keskuksiin . langattomiaverkkoja kuten virvE ja gsm varten tunneli varustetaan vuotavalla kaa- könsyöttöä ohjataan ssv-järjestelmällä . pelilla . valaistusjärjestelmät ratalinjan tunneleiden 400 v :n sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (tn-s) tunneliin suunnitellaan varsinainen valaistus ja varavalaistus . unnelint valaistuksesta palo- ja pelastustoiminnan viestiyhteysjärjestelmät mukaisena jakeluna . noin 25 % toimii varavalaistuksena saaden syöttönsä varavoimajakelun kautta . Yhdys- palo- ja pelastustoimintaa varten tunneli varustetaan pelastuslaitoksen kenttäpuhelin- tunnelit varustetaan varavalaistusjärjestelmän valaisimella . verkolla sekä virvE peitolla . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 23

Äänentoisto- ja hätäkuulutusjärjestelmät telualueen avokalliopaljastumilla tehtiin rakennusgeologiset kartoitukset . suunnitte- riilahdentien pystykuilun ympäristössä on maapeitepaksuus noin 10 m . uilunk kohdal- tunneliin asennetaan mahdollisuuksien mukaan normin sFs-En 60849 mukainen hä- lualueen rakennusten perustamistavat ja perustamistasot selvitettiin . suunnitelmien la on pehmeää savea 5 - 6 m . täkuulutusjärjestelmä, jonka kautta hoidetaan myös normaali matkustajainformaatio mukaisilla ajotunneleiden suuaukkoalueilla ja pystykuilukohteissa tehtiin puustokar- tarvittaessa . toitukset . soukanväylän pystykuilun kohdalla on kallio lähellä maanpintaa . paloilmoitinjärjestelmä hankesuunnitelman valmistuttua tullaan ohjelmoimaan täydentäviä maa- ja kalliope- soukan aseman ja ajotunnelin ympäristössä on maapeitepaksuus noin 0 - 5 m . maape- tunneliputket ja huoltotunnelit suojataan lämpösäteilyä ja lämmön nousua havaitse- rätutkimuksia seuraavia suunnitteluvaiheita varten . rä on lähinnä moreenia . alueella on kalliopaljastumia . villa valokuitu-paloilmaisujärjestelmällä . muut tilat kuten tekniset tilat ja yhdystunnelit suojataan pääosin monikriteeriparametroitavin savuilmaisimiin perustuvilla osoitteel- seuraavissa kappaleissa on tarkasteltu maa- ja kallioperäolosuhteita suunnitellulla ra- riilahdentien kuilun kaivanto on tuettava . soukanväylän kuilun, aseman kuilujen sekä lisilla, analogisilla järjestelmillä . talinjalla matinkylän länsipuolelta saunalahden suuntaan . iedott perustuvat käytössä soukan ajotunnelin suuaukon maankaivutyöt voidaan tehdä luiskattuina kaivantoina, olleeseen lähtöaineistoon sekä siitä tehtyihin tulkintoihin . mikäli ei käytettävissä oleva tila edellytä tuentaa . tunnelin järjestelmät liitetään aseman tiloissa sijaitseviin järjestelmän pääkeskuslait- teisiin . 2.16.1. Matinkylä – Finnoo 2.16.4. Soukka – Espoonlahti palokelloja ei asenneta ratatunnelitiloihin eikä pystykuiluihin . kalastajantien ja Finnoon aseman välisellä osuudella maapeitepaksuus on tehtyjen soukan ja Espoonlahden asemien välisellä osuudella maapeitepaksuus on suurimmil- tutkimusten perusteella pääosin 5 - 6 m, suurimmillaan noin 14 m . ääosinp maanpin- laan Espoonlahdentien itäpuolella sijaitsevien urheilukenttien kohdalla noin 12 m . pää- Yleiskaapelointijärjestelmä nassa on savea 2 - 4 m, saven alla on silttiä, hiekkaa ja moreenia . osuudella sijaitsee jä- osin maapeitepaksuus on 2 - 5 m . osuudella on useita avokalliopaljastumia . maalaji tunnelin teknisiin tiloihin rakennetaan yleiskaapelointijärjestelmä eri teknistenjärjes- tevedenpuhdistamon lietelampi, joka on lintujen pesimäaluetta . lietelammen alittavan on pääosin hiekkaa ja moreenia . Espoonlahden urheilukenttien kohdalla on ratalinjalla telmien liittämiseksi tiedonsiirron runkoverkkoon . kalliotunneliosuuden pituus on molemmissa ratatunneleissa noin 200 m . paksuimmillaan noin 8 m syvä savikko .

Kulunvalvontajärjestelmä suomenlahdentien pystykuilun kohdalla on maaperä pintaosaltaan pehmeää savea opettajantien pystykuilun ympäristössä on maapeitepaksuus noin 5 - 6 m, kallionpin- tunnelin yhdyskäytävien teknisten tilojen ovet, kääntöraiteiden ovet, pystykuilujen ylä- 3 - 4 m, saven alla on silttiä ja moreenia . kallio on 7 - 9 m syvyydessä . nan yläpuolella on hiekka ja moreenikerros . päiden ovet sekä huoltotunneleiden ovet varustetaan ovivalvonnalla / kulunvalvonnalla . Finnoon aseman ja ajotunnelin ympäristössä maalajit ovat savea, silttiä, hiekkaa ja Espoonlahden aseman ja ajotunnelin ympäristössä maapeitepaksuus on noin 0 - 5 m . Kameravalvontajärjestelmä moreenia . savikerros on paksuimmillaan 2 - 4 m . kallio on syvimmillään maanpinnas- pohjamaa on moreenia, alueella on myös avokalliopaljastumia . tunneli varustetaan yhdystunneleiden yhteyteen sijoitettavin kameravalvontajärjestel- ta 10 - 15 m . Finnoon ajotunnelin suuaukon kohdalla on kallionpinnan yläpuolella noin män kameroin . järjestelmä liitetään aseman järjestelmään . 2 - 4 m paksu moreenikerros . aseman kuilujen, Espoonlahden ajotunnelin sekä opettajantien kuilun maankaivutyöt voidaan tehdä luiskattuina kaivantoina . rikosilmoitusjärjestelmä asemaan liittyvien kuilujen sekä suomenlahdentien kuilun kaivannot joudutaan aina- tunnelitiloihin johtavat ulko-ovet varustetaan rikosilmoitusjärjestelmän valvonnalla . kin osittaan tukemaan ja tekemään vesitiiviinä, kun kaivetaan pohjavedenpinnan ala- 2.16.5. Espoonlahti – Kivenlahti rikosilmoitusjärjestelmä toteutetaan integroituna kulunvalvontajärjestelmään . puolella . Espoonlahden ja kivenlahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudel- Automaatiojärjestelmät Finnoon ajotunnelin suuaukkoalueen maankaivutyöt voidaan mahdollisesti tehdä luis- la maapeitepaksuus on suurimmillaan Espoonlahdenrannan alituksen kohdalla noin Erillisjärjestelmien integraatiota, ohjauksia ja valvontoja varten tunnelissa on seuraavat kattuina kaivantona . 10 m . ääosin p maapeitepaksuus on 5 - 10 m . kivenlahden asuinkerrostaloalueella on automaatiojärjestelmät: ssv-sähkönsyötönvalvonta, kiva-kiinteistövalvonta ja vak . useita avokalliopaljastumia . maalaji on pääosin moreenia, jonka päällä on useassa koh- 2.16.2. Finnoo – Kaitaa taa savi-silttikerros . Espoonlahdenrannan kohdalla on ratalinjan suunnassa noin 100 m osuudella savimuodostuma ja merivirran kohdalla on ratalinjan suunnassa noin 50 m 2.16. Maaperäolosuhteet Finnoon ja kaitaan asemien välisellä osuudella maapeitepaksuus on pääosin 5 - 10 m . osuudella savimuodostuma . Finnoon aseman länsipuolisen savikkoalueen kohdalla (hylkeenpyytäjäntieltä noin lähtötietoina on käytetty työn alussa Espoon kaupungilta saatuja maaperä- ja kal- 300 m länteen päin) maapeitepaksuus on suurimmillaan noin 20 m . maalaji on pääosin maininkitien pystykuilun ympäristössä on maapeitepaksuus noin 5 - 10 m, kallionpin- lioperäkarttoja sekä kaupungin pohjatutkimusrekisteristä saatuja 22 575 pisteen kai- moreenia, jonka päällä on hiekkaa sekä savikkoalueella paksuimmillaan noin 10 m savi- taan rajautuvan moreenikerroksen päällä on maaperäkartan perusteella savi-silttiker- raustietoja sekä aiemmin suunnitelma-alueella tehtyjä seismisiä refraktioluotauksia . silttikerros . kaitaan aseman ympäristössä on avokallioalueita . ros . geologian tutkimuskeskus gtk on tehnyt alueella geologisia kartoituksia sekä linea- menttitulkintoja, tämä aineisto (kivilaji- ja rakoilutiedot, ruhjetulkinnat) on ollut käy- hyljetien pystykuilun kohdalla on maapeitepaksuus noin 5 m . maaperä kuilun kohdal- merivirran pystykuilun ympäristössä on maapeitepaksuus noin 5 - 10 m, kallionpintaan tössä tässä suunnitteluvaiheessa . ohjatutkimusrekisterin p kairauksista oli porako- la on hiekkaa ja moreenia . rajautuvan moreenikerroksen päällä on maaperäkartan perusteella savi-silttikerros . nekairauksia 4 826 kpl, loput 17 749 kpl oli maaperän määrittämiseksi tehtyjä paino-, heijari- yms . kairauksia . suunnitelma-alueella oli vuosina 2008 – 2010 tehty yhteensä asemaan liittyvien kuilujen, kaitaan ajotunnelin sekä hyljetien kuilun maankaivutyöt kivenlahden aseman ja ajotunnelin alueellamaapeitepaksuus on noin 5 - 10 m . maaperä 39 seismistä luotauslinjaa, joiden yhteispituus oli 7 134 m . voidaan tehdä luiskattuina kaivantoina . on savea, silttiä, hiekkaa ja moreenia . alueella on myös avokalliopaljastumia . suunnittelun aikana tutkimuksia täydennettiin 889 porakonekairauspisteellä sekä 22 2.16.3. Kaitaa – Soukka aseman kuilujen sekä maininkitien ja merivirran kuilujen maankaivutyöt täytyy tehdä kevyellä kairauspisteellä/maanäytepisteellä . lisäksi tutkittiin kallionpinnan korkeus- tuettuina kaivantoina johtuen osin myös niiden läheisyydessä olevista rakenteista . ki- asemaa ja kallion laatua yleispiirteisesti yhteensä 14 seismisellä refraktioluotauslinjalla, kaitaan ja soukan asemien välisellä osuudella on pääosin maapeitepaksuus 3 - 5 m . venlahden ajotunnelin suuaukkoalueen maankaivutyöt voidaan tehdä luiskattuina kai- joiden yhteispituus oli 2 365 m . kallion laatua tutkittiin tarkemmin yhteensä 7 kallionäy- maalaji on lähinnä moreenia, jonka päällä on paikoin hiekkaa, silttiä ja savea . riilah- vantoina . tekairauspisteellä, joiden yhteispituus oli 615 m ja kallionäytepituus 523 m . suunnit- dentien ja iivarintien rajaamalla alueella on savimuodostuma . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 24

2.16.6. Kivenlahti – Saunalahti rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainnit ovat alustavia, niiden sijainnit ja luokat täsmenty- paalulla 6220 sammentien alituksen itäpuolella . kallionpinnassa on painanne paalu- vät jatkotutkimuksissa . väleillä 5520 – 5720 ja 6150 – 6400, paaluväleillä 4980 – 5500 ja 5720 – 6150 kallionpin- kivenlahden ja saunalahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella nassa on kumpare . kallionpinta yleispiirteisesti nousee paalulta 6400 itään kaitaan maapeitepaksuus on tehtyjen tutkimusten perusteella suurimmillaan kauklahdenväy- 2.17.1. Matinkylä – Finnoo asemalle päin . Esitetyllä radan linjauksella ja tasauksella ratatunneleiden yläpuolella län kohdalla noin 15 m . ääosinp maapeitepaksuus on 5 - 10 m ja saunalahden alueella olevan kalliokaton paksuus on kauttaaltaan yli 10 m, soukan aseman kohdalla kallioka- on ratalinjan kohdalla useita avokalliopaljastumia . maalaji on pääosin moreenia, jon- kalastajantien ja Finnoon aseman suunnitellun sijainnin välisellä osuudella kallionpin- ton paksuus on yli 20 m . ka päällä on usein savi-silttikerros . kauklahdenväylän kohdalla on ratalinjan suunnassa ta on ratatunneleiden kohdalla tasovälillä -12 . . +4, ratalinjan ulkopuolella on kallionpin- yhteensä noin 200 m osuudella savimuodostumia . nan todettu olevan alimmillaan tasovälillä -20 . . .-25 . ratatunnelien kohdalla kallionpin- osuudella on todettu olevan avokalliopaljastumia suhteellisen tasaisesti koko asemavä- nan alin kohta sijaitsee suomenojan puhdistamon jätevesilammikon itäreunalla noin lillä . vokalliopaljastumillaa on tehty havaintoja kallion rakosuunnista 60º- 80º/ 70º- 80º kauklahdenväylän pystykuilun ympäristössä on maapeitepaksuus noin 5 - 10 m, kallion- paalulla 8700 . kallionpinnassa on painanteita paaluväleillä 8650 – 8860 ja 8930 – 9040, (kaateen suunta, kaateen suuruus), 130º- 150º/ 80º- 85º ja 130º- 150º/ 80º- 85º ja pintaan rajautuvan moreenikerroksen päällä on maaperäkartan perusteella savi-siltti- paaluvälillä 8140 – 8650 on kallionpinnassa lievä kumpare . Esitetyllä radan linjauksella 326º- 336º/70º- 85º sekä loiva-/vaaka-asentoisesta rakoilusta . raot pääosin leikkaavat kerros . ja tasauksella ratatunneleiden yläpuolella olevan kalliokaton paksuus on kauttaaltaan ratalinjaa noin 45º- 90º kulmassa, osuudella tavataan tosin myös loivasti (0º- 20º) rata- yli 10 m, aseman kohdalla kalliokaton paksuus on noin 20 m . linjaa leikkaavia pystyasentoisia rakoja . kummelitien pystykuilun kohdalla on maapeitepaksuus noin 4 - 6 m, kallionpintaan rajautuvan moreenikerroksen päällä on maaperäkartan perusteella savi-silttikerros . osuudella ei ole avokalliopaljastumia ratalinjan kohdalla, lähimmät ovat radan etelä- tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 45º- 90º kulmalla puolella noin 50 m etäisyydellä kalastajantien länsipuolella . vokalliopaljastumillaa on leikkaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä paaluväleillä noin saunalahden aseman ja ajotunnelin ympäristössä maapeitepaksuus on noin 5 - 10 m . tehty havaintoja kallion rakosuunnista 75º- 80º/55º- 80º (kaateen suunta, kaateen suu- 5380 – 5530 (useita kapea-alaisia), 5560 – 5595, 5790 – 5800, 5840 – 5870, 6060 – 6075 saunalahden ajotunnelin avo-osuudella maapeitepaksuus on todennäköisesti yli 10 m . ruus), 150º- 160º/80º- 90ºja 210º- 240º/45º - 55º sekä loiva-/vaaka-asentoisesta rakoi- ja 6460 – 6490 . rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainnit ovat alustavia, niiden sijainnit ja kallionpinnan yläpuolella on paikoin moreenikerros ja alueella on myös avokalliopaljas- lusta . raot pääosin leikkaavat ratalinjaa noin 45º- 90º kulmassa, osuudella voidaan luokat täsmentyvät jatkotutkimuksissa . tumia . paikoitellen moreenikerroksen päällä on myös savi-silttikerros . mahdollisesti tavata paikallisia loivasti (0º- 20º) ratalinjaa leikkaavia pystyasentoisia rakoja . 2.17.4. Soukka – Espoonlahti aseman kuilujen maankaivutyöt voidaan tehdä luiskattuina kaivantoina . kummelin- tien ja kauklahdenväylän kuilujen maankaivutyöt on todennäköisesti tehtävä tuettuina tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 60º- 90º kulmalla soukan ja Espoonlahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella kallion- kaivantoina . saunalahden ajotunnelin suuaukkoalueen maankaivutyöt voidaan tämän leikkaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä paaluväleillä noin pinta on ratatunneleiden kohdalla tasovälillä -8…+28 . kallionpinnan alin kohta sijait- hetkisen pohjatutkimustiedon perusteella mahdollisesti tehdä luiskattuina kaivantoi- 8410– 8440, 8730 – 8760 ja 8995 – 9010 sekä useita suhteellisen kapea-alaisia rikkonai- see Espoonlahdentien itäpuolella olevien urheilukenttien alueella . kallionpinnassa on na . suusvyöhykkeitä paaluvälillä 8100 – 8200 . painanne paaluväleillä 4500 – 4720 ja 4770 – 4960, paaluväleillä 4720 – 4770 kallionpinnassa on kumpare . kallionpinta yleispiirteisesti nousee paalulta 4500 länteen Espoon- 2.16.7. Saunalahden länsipuolinen osuus, varikkoalueet 2.17.2. Finnoo – Kaitaa lahden asemalle päin ja paalulta 4060 itään soukan asemalle päin . Esitetyllä radan linjauksella ja tasauksella ratatunneleiden yläpuolella olevan kalliokaton paksuus on saunalahden aseman länsipuolisella osuudella maapeitepaksuus kasvaa pohjoiseen Finnoon ja kaitaan asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella kallionpin- kauttaaltaan vähintään 10 m, Espoonlahden aseman kohdalla kalliokaton paksuus on päin mentäessä ollen harmaakallion varikkoalueen risteyksen kohdalla noin 20 m . ris- ta on ratatunneleiden kohdalla tasovälillä -17 . . .+10, kaitaan aseman kohdalla olevilla noin 15 - 25 m . teyksen pohjoispuolella on pohjatutkimustietojen perusteella tätäkin suurempia maa- avokalliopaljastumilla kalliopinta on paikoin +29 . . .+30-tasollaallionpinnan .k alin koh- peitepaksuuksia . kallionpinnan yläpuolella on maaperäkartan perusteella moreeniker- ta sijaitsee hylkeenpyytäjäntien länsipuolisella savikkopainannealueella . ratalinjan osuudella on todettu olevan avokalliopaljastumia suhteellisen tasaisesti koko asemavä- ros . paikoitellen moreenikerroksen päällä on myös savi-silttikerros . ulkopuolella on em . hylkeenpyytäjäntien länsipuolen painanteessa kallionpinnan to- lillä . vokalliopaljastumillaa on tehty havaintoja kallion rakosuunnista 140º- 160º/ 60º- 80º dettu alimmillaan olevan tasovälillä -19 . . .-20 .kallionpinnassa on painanne paaluvälillä (kaateen suunta, kaateen suuruus) ja 220º- 250º/ 65º- 85 ja 300º- 340º/ 75º- 85º . raot harmaakallion varikkoalueen kohdalla maapeitepaksuus on noin 5 - 10 m, useassa koh- 7520 – 7970, painanteen länsipuolella kallio yleispiirteisesti tarkasteltuna nousee kai- leikkaavat ratalinjaa pääosin noin 35º- 90º kulmassa . taa on myös avokalliopaljastumia . kallionpinnan yläpuolella on maaperäkartan perus- taan asemalle asti . Esitetyllä radan linjauksella ja tasauksella ratatunneleiden yläpuo- teella moreenikerros . paikoitellen moreenikerroksen päällä on myös savi-silttikerros . lella olevan kalliokaton paksuus on kauttaaltaan yli 10 m, aseman kohdalla kalliokaton tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 60º- 90º kulmal- paksuus on 15 -35 m . la leikkaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä paaluvälil- sammalvuoren varikkoalueen kohdalla maapeitepaksuus on 0 - 5 m, varikko sijaitsee lä 4505– 4525, Espoonlahdentien itäpuolella olevien urheilukenttien alueella paaluvä- avokalliopaljastuma-alueella . kallionpinnan yläpuolella on maaperäkartan perusteella osuudella on todettu olevan avokalliopaljastumia kaitaan aseman ympäristössä, sekä li 4590 –4680) sekä Espoonlahden koulun itäreunalla paaluväleillä noin 4810 – 4830 ja paikoitellen moreenikerros . rajatuilla alueilla on moreenikerroksen päällä myös savi- aseman eteläpuolella . vokalliopaljastumillaa on tehty havaintoja kallion rakosuunnista 4870 – 4895 . rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainnit ovat alustavia, niiden sijainnit ja luo- silttikerros . 30º- 55º/100º (kaateen suunta, kaateen suuruus), 80º- 130º/85º ja 340º- 350º/ 68º- 85º kat täsmentyvät jatkotutkimuksissa . sekä loiva-/vaaka-asentoisesta rakoilusta . aot r pääosin leikkaavat ratalinjaa noin varikoihin liittyvien ajotunneleiden suuaukkoalueiden maankaivutyöt sekä varikoiden 45º- 90º kulmassa, osuudella tavataan paikallisia loivasti (0º- 20º) ratalinjaa leikkaavia 2.17.5. Espoonlahti – Kivenlahti kuilujen maankaivutyöt voidaan tämän hetkisen pohjatutkimustiedon perusteella mah- pystyasentoisia rakoja . dollisesti tehdä luiskattuina kaivantoina . Espoonlahden ja kivenlahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 45º- 90º kulmalla kallionpinta on ratatunneleiden kohdalla tasovälillä -2 . . .+34 .kallionpinnan alin koh- leikkaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä paaluväleillä noin ta on Espoonlahdenrannan alituksen kohdalla . kallionpinnassa on painanne paaluvä- 2.17. Kallio-olosuhteet 6730 – 6780, 7110 – 7120, 7375 – 7385 ja 7640 – 7670 . rikkonaisuusvyöhykkeiden sijain- leillä 2630 – 2770, 2880 – 3060 ja 3550 – 3750, paaluväleillä 2770 – 2880, 3060 – 3550 ja nit ovat alustavia, niiden sijainnit ja luokat täsmentyvät jatkotutkimuksissa . 3720 – 4460 kallionpinnassa on kumpare . Esitetyllä radan linjauksella ja tasauksella ra- tässä suunnitteluvaiheessa käytössä olleet lähtötiedot on esitetty kohdassa 3 .14 . seu- tatunneleiden yläpuolella olevan kalliokaton paksuus on kauttaaltaan yli 10 m, kiven- raavassa on käyty läpi kallioperäolosuhteet osuuksittain, tiedot perustuvat käytössä ol- 2.17.3. Kaitaa – Soukka lahden aseman kohdalla kalliokaton paksuus on 15 - 25 m . leeseen lähtöaineistoon sekä siitä tehtyihin tulkintoihin . kaitaan ja soukan asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella kallionpinta osuudella on todettu olevan avokalliopaljastumia suhteellisen tasaisesti koko ase- on ratatunneleiden kohdalla tasovälillä -4 . . .+42 .kallionpinnan alin kohta sijaitsee noin mavälillä . vokalliopaljastumiaa on varsinkin Espoonlahden aseman ympäristössä se- Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 25

kä kivenlahden asuinkerrostaloalueella . vokalliopaljastumilla a on tehty havainto- harmaakallion varikko sijaitsee kalliomäessä, jossa kallionpinta on tasovälillä +9 . . .+34 . maankaatopaikan sisäisessä vedessä on tuolloin todettu lukuisia orgaanisia haitta-ai- ja kallion rakosuunnista 100º- 120º/ 80º- 90º (kaateen suunta, kaateen suuruus) ja kallionpinta yleispiirteisesti laskee mäen kaakkoiskulmalta luoteeseen päin . neita . 140º- 160º/ 60º- 80º, 220º- 250º/ 65º- 85º ja 300º- 340º/ 75º- 85º . raot leikkaavat ratalinjaa pääosin noin 35º- 90º kulmassa . alueen on todettu olevan avokalliopaljastumavaltainen . vokalliopaljastumillaa on tehty 2.18.2. Finnoo – Kaitaa havaintoja kallion rakosuunnista 30º- 40º/ 75º- 85º (kaateen suunta, kaateen suuruus), tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 60º- 90º kulmalla 260º- 280º/ 60º- 70º ja 310º- 330º/ 80º- 90º . raot leikkaavat varikkohalleja pääosin noin Finnoon ja kaitaan asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella, paaluvälillä leikkaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä kivenlahdenkadun 45º- 90º kulmassa . 7400 – 7900, pohjaveden pinta on noin tasolla +0,5 . . .+1,5aaluvälillä .p 7200 – 7400 poh- alituksen kohdalla paaluvälillä 2560 – 2590, merivirran ja meriusvan välisellä alueella javeden pinnan taso on noin +1,5 . . .+2,0aalujen .p 7100 ja 7200 välisellä osuudella poh- paaluvälillä 2790 – 2900 ja Espoonlahdenrannan alituksessa olevan painanteen kohdal- rikkonaisuusvyöhykkeet sijaitsevat saatujen pohjatutkimustietojen perusteella kallio- javeden pinnan taso nousee noin tasolle +5,5 . . .+6,0 . la paaluvälillä 3560 – 3690 . rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainnit ovat alustavia, niiden mäen etelä- ja pohjoispuolella kiertäen mäen . kapea-alaisia tiloja leikkaavia kalliope- sijainnit ja luokat täsmentyvät jatkotutkimuksissa . rän rikkonaisuusvyöhykkeitä sijaitsee mahdollisesti myös paaluvälillä 970 – 1050 . mah- topografisissa painanteissa, kuten djupsundsbäcken-ojan alueella, pohjaveden paine- dollisista rikkonaisuusvyöhykkeistä saadaan täydentävää tietoa jatkotutkimuksissa . taso saattaa sijaita hyvin lähellä maanpinnan tasoa . 2.17.6. Kivenlahti – Saunalahti sammalvuoren varikko sijaitsee kalliomäessä, jossa kallionpinta on tasovälillä +2o . . .+44 . metrolinjan ja hannusjärven välisellä alueella, noin paaluvälillä 6800 – 6950, maapoh- kivenlahden ja saunalahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella kal- kallionpinta yleispiirteisesti laskee mäen keskellä olevalta korkeimmalta kohdalta mä- javeden mitattu taso on vaihdellut noin tasojen +8,8 . . +9 välillä ja kalliopohjaveden pin- lionpinta on ratatunneleiden kohdalla tasovälillä -13 . . .+48 .kallionpinnan alin kohta sien reunoille päin . nan taso välillä +7,6 . . .+8,7 .maapohjaveden pinta sijaitsee hyvin lähellä maanpinnan jaitsee kauklahdenväylän alituksen kohdalla . allionpinnassa k on painanne paaluvä- tasoa . mikäli kalliopohjaveden ja maapohjaveden välillä on virtausyhteys, suuntautuu leillä 1300 – 1500, 1800 – 1990 ja 2180 – 2360, paaluväleillä 1050 – 1300, 1500 – 1800 ja alueen on todettu olevan avokalliopaljastumavaltainen . vokalliopaljastumiltaa on teh- virtaus mitattujen tasojen perusteella maaperästä kallioperään . 1990 – 2180 kallionpinnassa on kumpare . Esitetyllä radan linjauksella ja tasauksella ra- ty havaintoja kallion rakosuunnista 240º- 260º/ 65º- 85º (kaateen suunta, kaateen suu- tatunneleiden yläpuolella olevan kalliokaton paksuus on kauttaaltaan vähintään noin ruus) ja 140º- 160º/ 60º- 80 sekä loiva-/vaaka-asentoisesta rakoilusta . raot leikkaavat hannusjärven vedenpinnan taso sijaitsee karttatarkastelun perusteella keskimäärin 10 m, saunalahden aseman kohdalla kalliokaton paksuus on yli 20 m . varikkohalleja noin 45º- 90º kulmassa . noin tasolla +8,1 . ohjavedenp pinnan tasotietojen, maanpinnan korkeusmallin ja kalliopinnan tasotietojen perusteella maapohjavedenjakaja sijaitsee arviolta hannusran- osuudella on todettu olevan avokalliopaljastumia vaihtelevassa määrin koko ase- rikkonaisuusvyöhykkeet sijaitsevat saatujen pohjatutkimustietojen perusteella kallio- nantien ja kaitaantien risteyksen alueella . yseisenk risteyksen itäpuolelta maapohja- mavälillä, erityisesti saunalahden alueella . vokalliopaljastumilla a on tehty havain- mäen kaakkoispuolella kiertäen mäen . kapea-alaisia tiloja leikkaavia kallioperän rikko- vesi virtaa kohti itä-kaakkoa ja risteyksen länsipuoliselta alueelta kohti hannusjärveä . toja kallion rakosuunnista 30º- 50º/ 80º- 90º (kaateen suunta, kaateen suuruus), naisuusvyöhykkeitä sijaitsee mahdollisesti myös paaluvälillä 900 – 940 . mahdollisista 110º- 130º/ 80º- 90º, 205º- 225º/ 75º- 85º ja 300º-315º/ 80º- 90º sekä loiva-/vaaka-asen- rikkonaisuusvyöhykkeistä saadaan täydentävää tietoa jatkotutkimuksissa . pohjavesinäytteiden analyysitulosten perusteella on paikoin pohjaveden kloridipitoi- toisesta rakoilusta . aotr leikkaavat ratalinjaa pääosin noin 45º- 90º kulmassa, osuu- suus ja sulfaattipitoisuus ovat korkeita, suurin mitattu kloridipitoisuus 500 mg/l ja sul- della tavataan paikallisia loivasti (0º- 20º) ratalinjaa leikkaavia pystyasentoisia rakoja . faattipitoisuus 73 mg/l . radonin pitoisuus pohjavedessä alitti määritysrajan (<30 Bq/l) 2.18. pinta- ja pohjavedet, perustilan kuvaus kahdessa pohjavesinäytteessä . määritysrajan ylittävät radonin pitoisuudet vaihtelivat tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 60º- 90º kulmalla välillä 43 - 110 Bq/l . leikkaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä kummelivuoren pohjavesiolosuhteiden perustilan kuvaus perustuu maa-, ja kallioperätietoihin sekä itäpuolella paaluvälillä 1430 – 1470, paaluvälillä 2030 – 2060 (muutama kapea-alainen) hankealueella sijaitsevista noin 100:sta pohjaveden havaintoputkesta mitattuihin poh- 2.18.3. Kaitaa – Soukka ja kauklahdenväylän alituksessa olevan painanteen kohdalla paaluvälillä 2290 – 2360 . javeden pinnan tasotietoihin . ohjavedenp laadullisen tilan kuvaus perustuu pääasiassa rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainnit ovat alustavia, niiden sijainnit ja luokat täsmenty- valikoiduista pohjaveden havaintoputkista otettujen vesinäytteiden laboratorioanalyy- kaitaan ja soukan asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella, maapohjave- vät jatkotutkimuksissa . sien tuloksiin . den pinnan taso sijaitsee yleisesti noin metrin syvyydellä maanpinnan tasosta . pohjavesi ei todennäköisesti ole paineellista em . osuudella . 2.17.7. Saunalahden länsipuolinen osuus, varikkoalueet 2.18.1. Matinkylä – Finnoo noin paaluvälillä 6200 – 6300 sijaitsevan painanteen alueella pohjaveden pinta on noin saunalahden aseman länsipuolisella osuudella paaluvälillä 0 – 1000 kallionpinta on ra- kalastajantien ja Finnoon aseman suunnitellun sijainnin välisellä osuudella pohjave- tasolla +2 . paaluvälillä 5650 – 5900 pohjaveden pinta vaihtelee tasolla +10 . . .+13 . tatunneleiden kohdalla tasovälillä -9 . . .+20 .kallionpinta yleispiirteisesti laskee kumme- den pinnan taso on noin +0,5 . . .+1,0aikoin .p pohjavesi on paineellista tai jopa arteesis- livuorella sijaitsevalta saunalahden asemalta länteen päin . allionpinnassak on mah- ta, eli pohjaveden painetaso sijaitsee maanpinnan tason yläpuolella . ällaisiat alueita pohjavesinäytteiden analyysien perusteella pohjavesi on paikoin hapetonta ja kloridipi- dollisesti yksittäinen painanne paaluvälillä 550 – 750 . Esitetyllä radan linjauksella ja ovat erityisesti Finnobäcken-ojan ympäristö ja muut topografiset painanteet . toisuus hieman kohonnut, mitattu maksimi pitoisuus 16 mg/l . tasauksella ratatunneleiden yläpuolella olevan kalliokaton paksuus on kauttaaltaan yli 10 m . pohjavesinäytteiden analyysien perusteella pohjaveden sinkin, kuparin, kloridin, man- 2.18.4. Soukka – Espoonlahti gaanin ja sulfaatin pitoisuudet ovat korkeita . Erityisesti kloridipitoisuus, suurin mitat- osuudella on todettu olevan avokalliopaljastumia pääasiassa saunalahden aseman tu pitoisuus 2 100 mg/l) ja sulfaattipitoisuus (suurin mitattu pitoisuus 330 mg/l ovat soukan ja Espoonlahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella, noin alueella sekä radan länsipuolella paaluvälillä 400 – 500 . vokalliopaljastumillaa on teh- poikkeuksellisin korkeita verrattuna tyypillisesti pohjavedessä tavattuun pitoisuuteen . paaluvälillä 4400 – 4900 pohjaveden pinnan taso vaihtelee noin +3 . . +5 välillä . paaluvä- ty havaintoja kallion rakosuunnista 110º- 130º/ 80º- 90º (kaateen suunta, kaateen suu- lillä 4600 – 4700 sijaitsevan painanteen alueella pohjaveden painetaso on noin +4, eli ruus), 205º- 225º/ 75º- 85º ja 325º- 335º/ 80º- 90º . raot leikkaavat ratalinjaa pääosin sulfaatin ja kloridin pitoisuudet saattavat johtua luonnollisesta syystä (meriveden vai- lähellä maanpinnan tasoa tai jopa maanpinnan tason yläpuolella . noin 45º- 90º kulmassa, osuudella tavataan paikallisia loivasti (0º- 20º) ratalinjaa leik- kutus) . kaavia pystyasentoisia rakoja . pohjavesi on kyseisen painanteen alueella paineellista . Yleensä savikerroksen alapuo- pohjaveden radonpitoisuus alitti analyysimenetelmän mukaisen määritysrajan 30 Bq/l . lella esiintyvä pohjavesi on paineellista, mutta tässä tapauksessa paineellisuuden ai- tehtyjen tutkimusten perusteella kallioperässä on ratalinjaa noin 45º- 90º kulmalla leik- heuttaa heikon vedenjohtavuuden omaava paksu silttikerros, jonka alapuolella tai ala- kaavia todennäköisesti pystyasentoisia rikkonaisuusvyöhykkeitä saunalahden aseman Finnoon aseman kohdalla, noin paaluvälillä 8050 – 8200 metrotunneli alittaa suome- osassa esiintyvä pohjavesi on paineen alaista . länsipuolella paaluvälillä 970 – 1000 . rikkonaisuusvyöhykkeiden sijainnit ovat alusta- nojan maankaatopaikan, jonka sisäisessä vedessä on vuonna 1999 todettu talousve- via, niiden sijainnit ja luokat täsmentyvät jatkotutkimuksissa . den laatuvaatimukset ylittäviä pitoisuuksia kromia, nikkeliä, lyijyä ja arseenia . lisäksi Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKESUUNNITELMAN SUUNNITTELUPERUSTEET 26

Espoonlahden suunnitellun aseman kohdalla pohjaveden pinnan taso sijaitsee toden- silttiä ja savea . pohjavesi on tämän perusteella paineellista . todennäköisesti vettä joh- näköisesti noin 2 - 3 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta . tavan kerroksen (sora) vedenjohtavuus on korkea . suunnitellun Espoonlahden ajotunnelin suuaukon alueella maapohjaveden pinta on kalliopohjaveden pinta on suunnitellun harmaakallion varikon alueella (paalulla 1000) noin tasolla +8 . kivenlahdentien ja tähystäjänkadun välisellä alueella pohjavesi saat- noin tasolla +35 . taa olla paineellista . todennäköisesti pohjaveden päävirtaussuunta Brinkinmäen pohjavesialueella on poh- suunnitellun sammalvuoren varikon alueella kalliopohjaveden pinta on tasolla jois-luode ts . pohjavesi virtaa kauklahdenväylän suuntaisesti . +33 . . .+36, eli 1 – 6 metriä maanpinnan tason alapuolella . pohjavesinäytteiden analyysien perusteella pohjaveden kloridipitoisuus vaihteli välillä pohjavesinäytteiden analyysien perusteella pohjaveden kloridipitoisuus on paikoin ko- 1,9 mg/l – 28 mg/l . radonin pitoisuus pohjavedessä alitti määritysrajan (30 Bq/l) . honnut, mitattu maksimi 180 mg/l . Espoonlahden urheilupuiston alueella, noin paalulla 4600 sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta otetussa näytteessä todettiin määri- tysrajan (0,03 mg/l) ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä (C21-C40, 0,12 mg/l) .

2.18.5. Espoonlahti – Kivenlahti

Espoonlahden ja kivenlahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella, noin paalulla 3650, maapohjaveden painetaso on noin +11,5, eli sijaitsee hyvin lähellä maanpinnan tasoa tai jopa sen yläpuolella . pohjavesi em . alueella on paineellista . aineellisuusp aiheutuu heikon vedenjohtavuuden omaavasta silttikerroksesta, jonka alapuolella tai alaosassa esiintyvä pohjavesi on paineen alaista . kivenlahden asemahallin alueella, noin paaluvälillä 2750 – 2950 pohjaveden pinta on noin tasolla +8 . . .+10 . metrolinjan pohjoispuolella noin paaluvälillä 2500 – 2650 sijaitsevan suunnitellun py- säköintilaitoksen alueella pohjavesi saattaa olla paineellista . yseiselläk alueella pohjaveden pinta on hieman +2 tason alapuolella, eli alle metrin syvyydellä maanpinnan tasosta .

2.18.6. Kivenlahti – Saunalahti kivenlahden ja saunalahden asemien suunniteltujen sijaintien välisellä osuudella, noin 2250 – 2350 paaluvälillä sijaitsevan painanteen alueella maapohjaveden pinta on noin tasolla +0,5, eli noin 3 metrin syvyydellä maanpinnan tasosta . ohjavesip saattaa olla paikoin paineellista . kauklahden pystykuilun alueella (paalulla 2200) pohjaveden pinta on noin tasolla +2,5 . . .+3,0 .kummelitien pystykuilun alueella (paalulla 1900), pohjaveden pinta on noin tasolla +9 . pohjavesi saattaa olla em . pystykuilun alueella paineellista . pohjavesinäytteiden analyysien perusteella pohjavesi on laadultaan vähähappista ja kloridipitoisuus on kohonnut (340 mg/l) .

2.18.7. Saunalahden länsipuolinen osuus, varikkoalueet noin paaluvälillä 350 – 1050 metrolinja sijoittuu Brinkinmäen i-luokan pohjavesialueelle . osa suunnitellusta harmaakallion varikosta sijoittuu myös em . pohjavesialueelle . pohjavesialueella sijaitsee kauklahden vedenottamo, joka toimii varavedenottamona . keskeisellä pohjavesialueen osalla maapohjaveden painetaso on hieman +10 tason yläpuolella . että v johtava kerros koostuu sorasta, jonka yläpuolella esiintyy yleisesti Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 27

3. SUUnnITELMAT

3.1. rata

3.1.1. ratageometria 3.1.2. ratalinja ratasuunnitelmat sisältävät ratageometriasuunnitelmat välille matinkylä – saunalah- Matinkylä – Finnoo – Kaitaa ti . linjalle tulee kuusi asemaa; Finnoo, kaitaa, soukka, Espoonlahti, kivenlahti ja sau- ratalinjaus on sovitettu yhteen rakenteilla olevan matinkylän aseman jälkeisten rata- nalahti . ratageometria on suunniteltu siten, että se mahdollistaa radan päättämisen suunnitelmien kanssa . kivenlahden asemalle tai saunalahden asemalle . ratalinjan viimeisen aseman taakse on suunniteltu kääntöraiteet . radan vaakageometria on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman suoraksi kaitaalle asti . Finnoon kohdalla on myös pyritty kallio-olosuhteiden perusteella edullisimpaan ratasuunnitelmat sisältävät myös raiteiden suunnittelun metrovarikolle . arikonv sijain- linjaukseen . kallionpinnan korkeus Finnoon aseman länsipuolella vaikuttaa raiteen- nista on kaksi vaihtoehtoa sammalvuori ja harmaakallio . arikkojenv raiteet erkanevat vaihtopaikan ja aseman korkeusasemaan . linjaraiteelta Espoonlahden ja kivenlahden välillä sekä saunalahden aseman jälkeen . suunniteltu Blominmäen jätevesipuhdistamon paineellinen puhdistettujen jätevesien suunniteltu metrolinja liittyy rakenteilla olevaan ruoholahti – matinkylä -metroon ma- siirtotunneli alittaa radan tasossa -50 . tinkylän kääntö- ja säilytysraiteiden länsipäässä . metron jatko-osuuden valmistuessa kivenlahteen saakka matinkylän kääntö- ja säilytysraiteiden toiminta muuttuu normaa- Finnoon aseman länsipuolella on raiteenvaihtopaikka . leiksi linjaraiteiksi . Kaitaa – Soukka rata kulkee koko matkalla tunnelissa . linjaraiteiden tunneleiden välinen raideväli on kaitaan asema ja raiteenvaihtopaikka sijoittuvat iivisniemenkadun länsipuolella olevan n . 17,8 m . kallion alle . radan vaakageometrialla on pyritty etsimään kalliopintojen puolesta paras reitti kaitaan aseman länsipuolelta . soukan aseman itäpuolella on jouduttu käyttä- ratalinja on suunniteltu vaakageometrian normaaleja suositusarvoja käyttäen lähes mään vaakageometriassa kaarresädettä r = 540 . koko linjalla . soukan aseman molemmin puolin on jouduttu käyttämään poikkeuksel- lisesti sallittavia arvoja r = 530 - 540 metriä . pituuskaltevuuden normaalia maksimiar- Soukka – Espoonlahti voa 30 ‰ ei ole ylitetty . raiteenvaihtopaikka sijaitsee välittömästi soukan aseman länsipuolella . atar soukan ja Espoonlahden aseman välillä on vaakageometrian puolesta tiukka, sillä minimikaar- mikäli ratalinja päättyy kivenlahteen, rakennetaan aseman taakse kääntöraiteet . resäteinä on jouduttu käyttämään r = 530 . kääntöraiteiden ja aseman välissä on raiteenvaihtopaikka, jossa vaihteina käytetään Yv 54E1 - 200 - 1:7,2 vaihteita . aseman etupuolella on tällöin pidempi raiteenvaihtopaik- soukan aseman länsipuolella on syvä ruhje, joka määrittelee soukan aseman korkeus- ka, jossa vaihteina käytetään Yv 54E1 - 600 - 1:12,6 vaihteita . kivenlahteen päättyvässä aseman . ratalinjassa on yhteensä viisi raiteenvaihtopaikkaa . metrotunneli alittaa plv 5000 – 5100 Ylä-soukan ja riilahdentien välisen viemäritunne- mikäli ratalinja päättyy saunalahteen, ei kivenlahden aseman taakse tule kääntöpaik- lin, jonka pohjan taso on n . +2 .6 . kaa eikä raiteenvaihtopaikka . myös kivenlahden aseman etupuolella oleva raiteenvaihtopaikka rakennetaan lyhyenä raiteenvaihtopaikkana, jossa vaihteina käytetään Espoonlahti – Kivenlahti Yv 54E1 - 200 - 1:7,2 vaihteita . sen sijaan saunalahden aseman taakse rakennetaan täl- Espoonlahden ja kivenlahden asemien välillä saavutetaan hyvä ratageometria . Es- löin kääntöraiteet . kääntöraiteiden ja aseman välissä on raiteenvaihtopaikka, jossa poonlahden aseman korkeuden määrää aseman länsipuolella oleva ruhje . välittömästi vaihteina käytetään Yv 54E1 - 200 - 1:7,2 vaihteita . aseman etupuolella on tällöin pidem- Espoonlahden aseman jälkeen erkanee linjaraiteelta raide sammalvuoren varikolle . va- pi raiteenvaihtopaikka, jossa vaihteina käytetään Yv 54E1 - 600 - 1:12,6 vaihteita . sau- rikon toinen liityntäraide on samalla suoralla . pystygeometriassa vaihteen kohdalle on nalahteen päättyvässä vaihtoehdossa raiteenvaihtopaikkoja on kuusi . jouduttu suunnittelemaan pituuskaltevuudeksi 10 ‰ . kivenlahden aseman kääntörai- teen ja raiteenvaihtopaikkojen vaihtoehdot on selostettu kohdassa 3 .1 .1 . ratalinjalla raiteenvaihtopaikat sijaitsevat asemien välittömässä läheisyydessä . rai- teenvaihtopaikoilla vaihteina käytetään pääosin Yv 54E1 - 200 - 1:7,2 vaihteita . poikke- Kivenlahti – Saunalahti uksena tästä ovat em . pääteasemien etupuoliset raiteenvaihtopaikat, joissa vaihteina kivenlahden aseman ja raiteenvaihtopaikan jälkeen ratalinjaus kaartuu kohti sau- käytetään Yv 54E1 - 600 - 1:12,6 vaihteita . lisäksi molemmissa varikkovaihtoehdoissa on nalahtea minimiarvojen puitteissa ja sen jälkeen vaaka-geometria kohti saunalahden yksi raiteenvaihtopaikka ennen säilytys- ja huoltohalliin ajoa . asemaa on suora . mikäli ratalinja päätetään rakentaa saunalahteen asti, voidaan jatkosuunnittelun yh- saunalahden asema sijoittuu kummelivuoren alle . aunalahdens aseman raiteenvaihto- teydessä ratageometriaa tarkentaa kivenlahden aseman molemmin puolin, koska täl- paikkojen ja kääntöraiteen järjestelyt on selostettu kohdassa 3 .1 .1 . löin kääntöraiteiden ja raiteenvaihtopaikkojen vaatimukset muuttuvat edellä mainitul- la tavalla . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 28

Kuva 17. Radan yleiskartta ja – pituusleikkaus. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 29

3.1.3. Turvalaitesuunnittelu niille pääopastimille, jotka ovat kohdassa, jossa radan geometria estää opastimen esit- sähkönsyötön valvontajärjestelmänä käytetään helsingin metron sekä länsimetron tämän opasteen näkymisen . kohdalla valittuja ratkaisuja . matinkylä – kivenlahti osuuden turvalaitteisiin ja metron automatisointiin liittyvät ratkaisut pohjautuvat länsimetrossa tehtyihin linjauksiin . utomatisoinnina lisäksi radalle varikon huoltoraiteilla liikennöinti tapahtuu ilman kauko-ohjausta . huoltohallin sisällä ratasähköistys on suunniteltu perinteinen näkyviin opasteisiin liittyvä kulunvalvontajärjestelmä . auto- oleville raiteille ei ole suunniteltu turvalaitteita, joten hallista katsottuna ensimmäinen 20 kv:n jakeluverkko rakennetaan rengasmaiseksi jakeluverkoksi ja kytketään Fortum maattimetron ollessa toiminnassa näkyvät opasteet ovat pimeänä . vaihteen turvaava opastin on p057 . äilytyshallins vaihteet ovat suojattu opastimilla ja Espoo distribution oy:n Finnoon ja kivenlahden sähköasemiin . itse säilytyshalli on varustettu lähtöopastimilla sekä junan tunnistimilla . arikonv jyrk- turvalaitteiden perusidea, määräluettelo ja sijoittelu ratalinjalla on esitetty turvalaittei- kien kaarteiden vuoksi vaihteita (varikolta lähdettäessä vaihteet v116 ja v117 sekä va- syöttöasemien sijoittelussa on huomioitu Espoon kaupungin alueella olevat maan- den yleiskaaviossa (rat st 01) . rikolle saavuttaessa vaihteet v130 ja v131) suojaaville pääopastimille on tarvittu kak- päälliset sähköasemat sekä niiden etäisyydet ratalinjasta . syöttökaapeli sähköase- si esiopastinta . malta lähimmälle syöttöasemalle viedään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia turvalaitteiden kauko-ohjaus, tiedonsiirron ja kauko-ohjauksen rajapinnat sekä laiteti- linjoja käyttäen ja syöttöasemien välillä syöttökaapeli on suunniteltu sijoitettavan met- lojen sijoitus asemille on esitetty tietoliikennekuvauksessa (rat st 04) . Toiminnallisuus rotunneliin . metron liikennöinnissä käytettävät kulkutiet on esitetty visuaalisesti kaaviossa . linjan kulkutie-ehdot ja opastinsijainnit on määritetty liikennöinnin visuaalisessa mallissa liikennöinti on suunniteltu toteutettavan 4 minuutin vuorovälillä, mutta se on tihennet- syöttöasemat on suunniteltu sijoitettavan saunalahden, Espoonlahden ja kaitaan ase- (rat st 02) ja varikon toiminnallisuus ja sen rajapinnat on kuvattu varikkoraiteiston vi- tävissä 2 minuuttiin . mille sekä lisäksi kuilurakennuksen yhteyteen Finnoon ja matinkylän aseman välillä . suaalisessa mallissa (rat st 03) . syöttöasemien tilavaraus on esitetty suunnitelmassa rat sä 004 . visualisointikuvissa on esitetty yksittäiset kulkutiet ohiajovaroineen . mikäli kulkutiellä metron automatisointiin liittyvät vaatimukset ja järjestelmän kuvaukset noudattavat on myös toissijainen ohiajovara, on ensisijainen ohiajovara määritetty vaihteen miinus- metron syöttöasemat on sijoitettu 2,5 – 3 km välein siten, että jokaisella syöttöasemal- länsimetron ratkaisuja . automatisoinnin yksityiskohtia ei ole tässä hankesuunnitel- haaraan ja toissijainen ohiajovara plushaaraan . la on kaksi 2 750 kva:n (750 vdC) tasasuuntauslaitteistoa . syöttöasemien sijoittelus- massa kuvattu tarkemmin, sillä ratkaisut ovat länsimetron osalta suunnitteluhetkellä sa on huomioitu, että linja on liikennöitävässä kunnossa vaikka yksi syöttöasema oli- (2/2012) vielä tilaajan ja toimittajan välillä osittain kesken . metron automatisointiin liit- varikko on jaettu toiminnallisesti kahteen osaan joita voidaan käyttää toisistaan riippu- si pois käytöstä . tyvien järjestelmien yhteensovitus ja ohjelmistokuvaukset selvitetään tarkemmin seu- matta . arikonv toinen osa koostuu neljästä säilytysraiteesta, joiden pituudet ovat noin raavassa suunnitteluvaiheessa . myös turvalaite-elementtien nimeäminen on yhdenmu- 450 m . raiteet ovat jaettu pienempiin raideosuuksiin, joille yksiköt mahtuvat . säilytys- aseman jälkeinen virtakiskon kytkentäosuus on aina oltava samassa kuin laituriosuus . kaistettava länsimetron kanssa nykymetroon sopivaksi seuraavassa vaiheessa . lisäksi raiteilla on tilaa 16:lle yksikölle . Yhden yksikön pituus on noin 90 m ja se koostuu nel- turvalaite-elementtien sijainteja on tarkastettava suunnitelmien tarkentuessa . jästä vaunusta . virtakisko virtakiskon sijoitusperiaatteet asemille ja vaihdeyhteyksien kohdalla on esitetty Es- Asetinlaitteet toinen osa varikosta koostuu kolmesta huolto- ja korjausraiteesta sekä yhdestä huol- poonlahden esimerkki suunnitelmassa . asetinlaitteet on suunniteltu sijoitettavan ratalinjalle asemien yhteyteen . asetinlait- toajoneuvojen säilytysraiteesta . huolto- ja korjausraiteet ovat 140 - 170 m pitkiä ja ka- teen asetusetäisyys voi enimmillään olla noin 6 km, mutta tiheästä liikennöinnistä joh- luston säilytysraide 80 m . virtakiskot sijoitetaan siten, että vaunuparin toinen virtakisko on aina kosketuksissa tuen asetinlaitteita on suunniteltu metrolinjalle tiheämmin . sijoittelussa on pyritty ha- virtakiskoon . jauttamaan ohjausta pienempiin alueisiin . huoltohallin vapaanaolon valvonta toteutetaan hallin ovelle asti . huoltohallista opastimelle saakka liikutaan liikenteenohjauksen luvalla . säilytyshallin vapaanaolon valvonta varikko asetinlaite on suunniteltu sijoitettavan Finnoon, soukan ja kivenlahden asemille . ase- toteutetaan koko raiteiston matkalle . varikolla ei ole ohiajovaroja kuten linjalla . virtakiskot on suunniteltu sijoitettavan säilytyshalliin jokaiselle raiteelle . huolto- ja kor- tinlaitteiden sijainti ratalinjalla ja tiedonsiirtoyhteydet on esitetty tietoliikennekuvauk- jausraiteistolle ei asenneta virtakiskoa . sessa (rat st 04) . asemille on tehty noin 120 2m tilavaraus laitetilaa varten . kaluston siirto säilytyshallin ja huoltohallin välillä on mahdollista ilman että siitä aiheutuu häiriötä linjan liikenteelle . arikonv toimintoja on kuvattu tarkemmin varikkorai- varikon kiinteistösähköistys toteutetaan omalla 20 kv:n liitynnällä ja asemamuuntajalla . metron kauko-ohjaus tulee siirtymään herttoniemeen, josta myös matinkylä – kivenlah- teiston visuaalisessa mallissa (rat st 03) . ti osuuden ohjaus tullaan käytännössä toteuttamaan . setinlaitteena voi kuitenkin ottaa erilliskäyttöön asemalla sijaitsevasta teknisestä tilasta . 3.1.4. Sähköratasuunnittelu

Opastinsijoittelu metroradan ja asemien sähkönsyötön yleissuunnitelma sekä syöttöasemien paikat on opastinsijoittelussa noudatetut periaatteet ovat seuraavat: esitetty keskijänniteverkon yleiskaaviossa (rat sä 001) .

• jokaisella asemalla on lähtösuunnassa laiturin päässä pääopastin asemakohtainen sähkönjakelukaavio on esitetty Espoonlahdesta (rat sä 003) . • ennen jokaista asemaa tai asemaa edeltäviä vaihteita on sijoitettu tulosuunnan pääopastin syöttöasemien liittyminen yleiseen sähköverkkoon on suunniteltu toteutettavan ki- • vaihteet on suojattu opastimilla venlahden ja Finnoon sähköasemilta . iityntöjenl kuvaukset on esitetty suunnitelmassa • esiopastimien sijoittelussa on huomioitu radan kaarteisuus sekä vertikaalinen nä- rat sä 005 ja syöttöasemien tilatarpeet suunnitelmassa rat sä 004 . kemä ja riittävä pysähtymismatka esiopastimelta pääopastimelle • jokaisen pääopastimen yhteydessä on pakkopysäytysmagneetti, jolla saadaan ai- syöttöasemien keskinäistä sijoittelua ja tehontarpeen riittävyyttä on arvioitu liiken- kaan junan hätäjarrutus junan ohittaessa seis-käsitettä näyttävän opasteen . nöintitiheyden, aiempien kokemusta ja asiantuntijalausuntojen perusteella . syöttöase- mien keskinäisen etäisyyden miniminä on pidetty 3 000 metriä . sijoittelussa on huomi- opastinsijoittelun hankesuunnitteluvaiheessa ei ole vielä huomioitu muita tunneliin oitu myös länsimetron ja matinkylä – kivenlahti osuuden rajapinta . tulevia rakenteita . arkempi t sijoitussuunnittelu, näkemien arviointi ja ohiajovarojen määrittäminen tulee tehdä seuraavassa suunnitteluvaiheessa . Esiopastimia on lisätty virtakiskon sijoitus ratalinjalla on esitetty kuvassa rat sä 002 . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 30

3.2. Finnoon asema

3.2.1. Asemasuunnittelu asemahallin sijainnin ja ratalinjauksen on määrännyt kallio-olosuhteet . sisäänkäynnit ja tekniset kuilurakennukset on sijoitettu Finnoon asemakaavan valmis- televan työn luonnoksien pohjalta suunniteltuihin korttelirakenteisiin integroituina . pääsisäänkäynti sijaitsee Finnoon keskeisessä kaupallisten palveluiden korttelissa ”metrokeskuksessa” . lippuhalli ja pääosa polkupyörien säilytyspaikoista on maankäyt- tösuunnitelmien mukaisesti sijoitettu kellaritasolle -1 .0 . lippuhalliin on hyvä olla kuitenkin suora näkymä ainakin metrokeskuksen katutasolta . jalankulkuyhteydet lippuhalliin järjestetään korttelirakennusten tilojen kautta ja pyö- räily-yhteydet kevyenliikenteen ramppien kautta . toinen sisäänkäynti maanpäällisine lippuhalleineen kurottautuu kohti eteläisiä asuin- kortteleita ja Finnoon satamaa . lippuhalli on sijoitettu Finnoonsiltakadun varteen ja se avautuu lasiseinäisenä tilana etelään itä-länsisuuntaiselle puistovyöhykkeelle . molemmat sisäänkäynnit sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella . sisäänkäyntien edusta-alueiden korkeusasemat ovat maankäyttösuunnitelmien mukaan +5 .0 ja +3 .5 tasoilla . laiturialue on tasolla -35 .70 . katutason ja laiturialueen korkeusero on keskimäärin 40 m . asemahalli on yleisilmeeltään valoisa ja avara . ämät saavutetaan esimerkiksi, kun sei- näverhoukset ja laituriseinät ovat kuvioitua lasia . asemahalli valaistaan perforoidulla alumiinilla verhotulla valokatolla . liityntäpysäköinnille on varattu tilat kalliosuunnitelmissa esitetystä kalliopysäköinti- hallista, josta on järjestettävissä luonteva hissi- ja porrasyhteys metron lippuhallitasolle . tekniset kuilurakennukset poistumisportaineen on integroitu korttelirakennuksiin . kuilurakennusten suunnittelussa on otettava huomioon savunpoisto- ja paineentasaus- kuilujen sekä iv-kuilujen jatkaminen korttelirakennusten vesikattolinjan yläpuolelle teknisten suunnitteluohjeiden mukaisesti .

Erityspiirteet ja jatkosuunnittelu sisäänkäyntien ja kuilurakennusten integrointi korttelirakennuksiin on otettava huomioon rakennusten suunnittelussa . Erityisesti metron sisäänkäynnin ja liikerakennusten aukioloaikojen eriaikaisuus on otettava huomioon ”metrokorttelin” jatkosuunnittelussa . Eteläisen sisäänkäynnin liittyminen ympäristöön niin tulvarajan, kadun tasauksen kuin purolaakson korkojen näkökulmasta tulee huomioida jatkosuunnittelun yhteydes- Kuva 18. Finnoon aseman asemapiirros. sä . alueen maankäytön ja mahdollisten metron lippuhallien sijaintien suunnittelun yhtey- dessä asemahallin sijainti on pidettävä paikallaan . liityntäpysäköinnin järjestelyt on tarkistettava metrokeskuksen pysäköintiratkaisun yhteydessä . asemahalli sijaitsee syvällä ja tasonvaihtojen korkeuserot on suuria, jopa 31 metriä . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 31

3.2.2. Liikennesuunnittelu Muutokset katuverkossa ja yhteydet asemalle Finnoon alueen liikenneverkko on pääkatujen Finnoonsillan, suomenlahdentien ja kai- Finnoon aseman ennustetut matkustajamäärät v . 2035 ja mitoitustiedot on esitetty taantien katusuunnitelmien mukainen . muu katuverkko sekä jalankulku- ja pyöräily- oheisessa taulukossa . reitit on suunniteltu Finnoon keskusta-alueen ja metrokorttelin konseptisuunnittelun erillisprojektin yhteydessä . Finnoon maankäyttösuunnitelmissa on esitetty, että pol- Taulukko 10. Finnoon aseman ennustetut matkustajamäärät v. 2035. kupyöräpysäköintiä järjestetään myös tasoon -1 (ensimmäiseen maanalaiseen kerrok- seen) . Finnoo Finnoon matkustajamäärät vuonna 2035 mahdolliseen kalliopysäköintiin on ajoyhteys Finnoonsilllalta . matkustajia vuorokaudessa 13 500 matkustajia aamuhuipputunnin aikana 2 160 liikennesuunnitelmissa on näytetty asemalle tarvittavat yhteydet ja sisäänkäyntien lä- Busseilla saapuvat ja lähtevät matkustajat huipputuntina 380 hellä sijaitsevat bussipysäkit . Bussiyhteydet on esitty kuvassa 21 . jalan, pyöräillen ja henkilöautoilla saapuvat ja lähtevät huipputuntina 1 780 pysäköintipaikat 3.2.3. Kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu liityntäpysäköintipaikat 150 Finnoon asema ja raiteenvaihtohalli sijaitsevat noin tasolla -36 .7 (ksk), asemahallin pyöräpysäköintipaikat 600 holvi on noin tasolla -27 .4 . maapeitepaksuus on tämän hetkisen tutkimustiedon perus- saattoliikennepaikat 3 teella noin 10 m ja holvin yläpuolisen kalliokaton paksuus noin 15 . . .20 msema- .a ja rai- taksit 3 teenvaihtohallin leveys on noin 23 m . ohteessak on todettu muutamia kallioperän rik- 756 konaisuusvyöhykkeitä, ylipäätään kohteen kalliolaadun on ennakoitu olevan tehtyjen tutkimusten perusteella varsin heikkoa . aseman ja raiteenvaihtohallin tavoitteellinen tiiveysluokka on aa, eli sallittu vuoto on enintään 2 l /min /100 m . Kuva 19. Finnoon aseman tunnelin poikkileikkaus.

Kuva 20. Finnoon asema, muutokset katuverkossa Kuva 21. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja Finnoon asemaa palvelevat busiireitit Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 32

pohjavesi on lähellä maanpinnan tasoa . asemaan liittyvien sisäänkäyntien ja kuilujen kohdille tehtävät kaivannot tehdään vesitiiviinä tuettuina kaivantoina . asemahalliin rakennetaan yhteys ajotunnelista . Ennen louhintaa asemahallin kalliope- rä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . halli louhitaan useassa vaiheessa . Ensimmäiseksi louhitaan hallin yläosa kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- pulteilla ja ruiskubetonilla . kalliopinnan vesivuotokohtiin asennetaan ruiskubetoni- salaojat . ämänt jälkeen louhitaan hallin alaosa sekä pohjan syvennykset ja kanaalit . louhinnan jälkeen tilat lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan vesivuodot johdetaan ruiskubetonisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . tarvittaessa tehdään täydentäviä jälki-injektointeja . hallin yläosasta rakennetaan liukuporraskuilut aseman etelä- ja pohjoispuolelle, osa liukuporraskuilujen kalliorakennustöistä tehdään maanpäällisistä avokaivannoista . liukuporraskuilujen kallioperä tiivistetään systemaattisella esi-injektoinnilla ennen louhintaa . liukuporraskuilujen yläpäät irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jäl- keen liukuporraskuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . aseman tekniset kuilut sijoittuvat hallin pohjoispuolelle ajotunnelin yhteyteen . teknisten kuilujen kohdalla ajotunneli louhitaan leveämmäksi, asemahallista rakennetaan yhteystunnelit ajotunneliin ja kuiluille . eknisiint kuiluihin sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilujen maaosuudet tehdään tuettuina ja vesitiiviinä kaivantoina . maapeitepaksuus on 10 - 15 m . kuilut tiivistetään systemaattisella esi-injektoinnilla ennen louhintaa . kuilujen yläpäät irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . kuilutilat erotetaan toisistaan betoniseinillä .

Kuva 22. Finnoon asemaympäsristö

Kuva 23. Kulkuyhteyskaavio Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 33

Kuva 24. Havainnekuva Finnoon aseman laiturialueelta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 34

Kuva 25. Havainnekuva Metrokeskuksen lippuhallista Finnoon asemalla Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 35

3.3. Kaitaan asema

3.3.1. Asemasuunnittelu alueella on vireillä kaitaa – iivisniemen osayleiskaava . alustavassa yleissuunnitelmassa olleista ratalinjausvaihdoista valittiin hankesuunnitteluvaiheessa vaihtoehto a, joka sopi parhaiten alustavissa maankäyttöhahmotelmissa osoitettujen sisäänkäyntien mukaiseen asemaratkaisuun . pääsisäänkäynti aseman itäpäässä on sijoitettu alustavien maankäyttösuunnitelmien mukaiseen kaupunkikuvalliseen keskipisteeseen kaitaantien ja iivisniemenkadun risteykseen kaavailtuun korttellirakenteeseen . aloisav lippuhalli avautuu länteen puistoalueelle, “imagometsään” ja pohjoiseen kaitaantielle . länsipään sisäänkäynti sijoittuu nykyiselle kalliometsäalueelle hannuskalliolle, johon alustavissa maankäyttösuunnitelmissa on hahmoteltu lisärakentamista . sisäänkäynti ja lippuhalli on integroitu uudisrakennukseen “hannustorin” laidalle . sisäänkäyntien korkeusasemat ovat +10 .8 ja +17 .0 . laiturialue on tasolla -14 .70 . sisäänkäyntien ja laiturialueen korkeuserot ovat 25,5 - 31,7 metriä . asemahalli on kokonaisuutena vaaleansävyinen ja epäsuoralla valolla valaistu . katto- pinnan graafinen kuviointi heijastuu seinäverhousten yläpinnassa jatkaen kuviointia ohi seinälinjojen . liityntäpysäköinti on huomioitu niin, että se olisi yhdistettävissä uudisrakentamiselle kaavaillun korttelin pysäköinnin kanssa . kaikkiin pysäköintitiloihin on keskitetty ajoyhteys metron ajotunnelin kautta . tekniset kuilurakennukset on sijoitettu itäpäässä iivisniementien varteen ja länsipääs- sä uudisrakennukseen integroituna . apaasti v seisovat kuilurakennukset verhoillaan kaupunkikuvaan sopivalla yhtenäisellä julkisivuverhouksella .

Erityispiirteet ja jatkosuunnittelu: maankäyttösuunnitelmien tarkentuminen kaitaa – iivisniemen osayleiskaavatyön yhte- ydessä vaikuttaa todennäköisesti sisäänkäyntien tarkempiin sijainteihin, mikä on otettava huomioon jatkosuunnittelussa . kalliometsään sijoitetun sisäänkäynnin ja asemahallin korkeusero on suuri, 31,7 metriä .

Kuva 26. Kaitaan aseman asemapiirustus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 36

Kuva 27. Kaitaan aseman pohjapiirustus maantasossa Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 37

3.3.2. Liikennesuunnittelu Muutokset katuverkossa 3.3.3. Kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu kaitaantien eteläpuolelle on lisätty kevyen liikenteen yhteys . oinent yhteys kulkee kort- kaitaan aseman ennustetut matkustajamäärät ja mitoitustiedot on esitetty oheises- telin sisällä . kaitaantien ja iivissyrjän liittymää parannetaan . kaitaan asema ja raiteenvaihtohalli sijaitsevat noin tasolla -15 .7 (ksk) ja asemahallin sa taulukossa . holvi on noin tasolla -6 .4 . maapeitepaksuus on tämän hetkisen tutkimustiedon perus- saattoliikennettä varten on järjestetty paikkoja kaitaantien varteen ja suojatielle lisätty teella noin 0 - 5 m ja holvin yläpuolisen kalliokaton paksuus vähintään 15 m . asema- ja Taulukko 11. Kaitaan aseman ennustetut matkustajamäärät ja mitoitustiedot liikenneturvallisuutta parantava keskisaareke . raiteenvaihtohallin leveys on noin 23 m . ohteessak on todettu yksittäisiä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä . Ylipäätään kohteen kalliolaadun on ennakoitu olevan tehty- Kaitaa Kaitaan matkustajamäärät vuonna 2035 aseman edessä sijaitsevien bussipysäkkien mitoitus on tarkistettu kahden linja-auton jen tutkimusten perusteella kohtalaista . aseman ja raiteenvaihtohallin tavoitteellinen mittaisiksi . tiiveysluokka on aa, eli sallittu vuoto on enintään 2 l / min /100 m . matkustajia vuorokaudessa 8 800 matkustajia aamuhuipputunnin aikana 1 100 mikäli aseman läntistä sisäänkäyntiä ei toteuteta, tarvitaan sinne vähintään poistumis- asemahalliin rakennetaan yhteys ajotunnelista . Ennen louhintaa asemahallin kalliope- Busseilla saapuvat ja lähtevät matkustajat huipputuntina 90 tieporras . poistumistieportaan huoltotie on esitetty tehtäväksi hannuskallion katuyh- rä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . halli louhitaan useassa vaiheessa . jalan, pyöräillen ja henkilöautoilla saapuvat ja lähtevät huipputuntina 1 010 teyden päästä . Ensimmäiseksi louhitaan hallin yläosa kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- pysäköintipaikat pulteilla ja ruiskubetonilla . kalliopinnan vesivuotokohtiin asennetaan ruiskubetoni- liityntäpysäköintipaikat 50 Yhteydet asemalle salaojat . ämänt jälkeen louhitaan hallin alaosa sekä pohjan syvennykset ja kanaalit . liityntäpysäköintiin johtavan ajoyhteyden sijainti sekä pysäköinnin laajuus tarkentuvat louhinnan jälkeen tilat lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan ve- pyöräpysäköintipaikat 200 jatkosuunnittelussa . pysäköinti on maankäyttösuunnitelmissa ehdotettu sijoitettavak- sivuodot johdetaan ruiskubetonisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . tarvittaessa saattoliikennepaikat 8 si täydennysrakentamisen kellaritiloihin . pysäköintiin ajo tapahtuu kaitaantien ja iivis- tehdään täydentäviä jälki-injektointeja . taksit 4 syrjän liittymästä, jota parannetaan . 262 aseman itäinen sisäänkäyntirakennus sijoittuu avokaivantoon . sisäänkäyntiraken- taksipaikat sijaitsevat iivisniemenkadun varressa . alueen bussireitit, sekä jalankulku- nuksen suunniteltu lattiataso on +2 .8, sisäänkäyntirakennuksesta tulee liukuportaat ja pyöräily-yhteydet on esitetty kuvassa 29 . asemalaiturin itäpäähän . sisäänkäyntirakennusta varten tehdään kalliokaivanto, jon-

Kuva 28. Kaitaan asema, muutokset katuverkossa Kuva 29. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja Kaitaan asemaa palvelevat bussireitit Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 38

ka alustava pohjataso on noin +0 .8 . liukuporrasyhteyttä varten tehdään asemahallin itäpää avokaivantona, jonka pohjataso vastaa radan pohjaa (ksk tasolla -15 .7) . maakaivanto tehdään vesitiiviinä ja tuettuna rakenteena . kalliokaivannon yläosat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . Ennen louhintaa kallioperä tiivistetään esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tehdään tarvittavat kallioperän lujitusrakenteet . hallin länsipäästä rakennetaan liukuporraskuilu kalliomäen päälle, tulevalle asuinker- rostaloalueelle . liukuporraskuilu rakennetaan aseman länsipäästä, kalliomäen päältä ja ajotunneliyhteydestä useassa eri vaiheessa . liukuporraskuilu esi-injektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . liukuporraskuilun yläpäät irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen liukuporraskuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . aseman tekniset kuilut sijoittuvat aseman eteläpuolelle ajotunnelin yhteyteen . teknisten kuilujen kohdalla ajotunneli louhitaan leveämmäksi, asemahallista rakennetaan yhteystunnelit ajotunneliin ja kuiluille . eknisiint kuiluihin sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilujen maaosuudet tehdään luiskattuina kaivantoina, maapeitepaksuus on 0 - 5 m . kuilut esi-injektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . kuilujen yläpäät irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . uilutilat k erotetaan toisistaan betoniseinillä .

Kuva 30. Kaitaan asemaympäristö

Kuva 31. Kulkuyhteyskaavio Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 39

Kuva 32. Havainnekuva Kaitaan aseman laiturialueelta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 40

Kuva 33. Havainnekuva Kaitaantien lippuhallista Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 41

3.4. Soukan asema

3.4.1. Asemasuunnittelu

1) perusversio: asema sijoittuu Yläkartanontien alapuolelle soukan kauppakeskuksen välittömään lä- heisyyteen . sisäänkäynnit on sijoitettu soukan lähiökehittämissuunnitelman mukaisiin paikkoihin . pohjoinen sisäänkäynti on integroitu Yläkartanontien ja soukansillan varren liikerakennukseen . lippuhalli sijaitsee maanalaisessa kalliokäytävässä . pohjoisen sisäänkäynnin kokonaisjärjestelyistä tasonvaihtoineen asemahallista maan- tasolle asti on tehty erillisissä liitepiirustuksissa esitetty pystykuiluratkaisu . ämät vaihtoehto on kallioteknisesti selkeämpi ja halvempi, mutta ratkaisussa joudutaan mene- mään naapuritontin parkkialueelle .

Eteläinen sisäänkäynti on sijoitettu soukantorin laidalle, kaskivuorenraitin ja soukanraitin risteykseen . sisäänkäyntiin on kulkuyhteys sekä soukantorilta, että soukantien tasolta . lippuhalli aputiloineen sijaitsee valoisan ja läpikuultavan sisäänkäyntiraken- nuksen alemmalla tasolla, soukantien varrella . sisäänkäyntien korkeusasemat on +25 .0 (läntinen sisäänkäynti) sekä +31 .5 ja +27,5 (itäinen sisäänkäynti) . laiturialue on tasolla -13 .7 . sisäänkäyntien ja laiturialueen korkeusero on 38,7 - 45,2 metriä . asemahallin ja sisäänkäyntirakennusten katoissa toistuu sama alakattoteema, tausta- valaistu harsomainen “hiidenkirnun” muotoon taivutettu metalliverkkopinta . liityntäpysäköinnille on varattu tilat kalliosuunnitelmissa esitetystä kalliopysäköinti- hallista, josta on järjestettävissä luonteva hissi- ja porrasyhteys metron itäiselle lippuhalli- ja katutasolle . samassa yhteydessä voitaisiin rakentaa lisäpysäköintitiloja asuin- kortteilta varten . aikkiink pysäköintitiloihin on keskitetty ajoyhteys metron ajotunnelin kautta . mikäli kalliopysäköinti toteutetaan, voidaan myös liityntäpysäköinti toteuttaa sen yh- teydessä . tekniset kuilurakennukset poistumisportaineen on sijoitettu Yläkartanontien ja soukantien varteen . apaastiv seisovat kuilurakennukset verhoillaan kaupunkikuvaan sopivalla yhtenäisellä julkisivuverhouksella .

Kuva 34. Soukan aseman asemapiirustus Erityispiirteet ja jatkosuunnittelu: metroaseman ympäristön, kauppakeskusalueen ja Yläkartanontien sekä soukantien varren kehittämis- ja lisärakentamissuunnittelu vaikuttaa voimakkaasti metron sisään- käyntijärjestelyihin ja mahdollisesti jopa ratageometriaan . geometriamuutokset hei- jastuisivat lisäksi ratalinjaukseen aina Espoonlahden asemalle . asemahallin ja sisäänkäyntien korkeusasemien tasoerot ovat suuria, Yläkartanontielle noin 39 ja soukantorille noin 45 metriä . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 42

Kuva 35. Soukan aseman pohjapiirustus katutasolla Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 43

2) Yhden keskitetyn sisäänkäynnin versio: 3.4.2. Liikennesuunnittelu Muutokset katuverkossa Erillisen metroaseman ympäristön kaupunkikuvallisen ja toiminnallisen tarkastelun yh- soukan ympäristössä on suunniteltu pieniä muutoksia saattoliikenteen järjestämisek- teydessä on tässä hankesuunnitelmassa tutkittu metroaseman sisäänkäynnin keskittä- soukan aseman ennustetut matkustajamäärät ja mitoitustiedot on esitetty oheisessa si Yläkartanontien varteen . mistä yhteen pisteeseen Yläkartanontien ja soukantien risteykseen kehittämissuunni- taulukossa . telman mukaiseen kaupunkikuvalliseen ja toiminnalliseen keskipisteeseen . Yhteydet asemalle Taulukko 12. Soukan aseman ennustetut matkustajamäärät v. 2035 soukan alue on suunniteltu 1970-luvulla siten, että ylätasanteella on suojaiset ja tur- keskitetyssä sisäänkäynnissä on tutkittu kahta erilaista tasonvaihtojärjestelytapaa . pe- valliset jalankulku ja pyöräily-yhteydet ja alatasolla Yläkartanontiellä ja soukanväylällä rinteistä liukuporras- ja hissiyhdistelmä sekä pelkillä hisseillä toimivaa versiota . Soukka Soukan matkustajamäärät vuonna 2035 autoliikenne . sisäänkäynnit on sijoitettu siten, että ne palvelevat jalankulkua ja pyöräi- lyä molemmilla tasoilla . aksi-t ja saattoliikenteen paikat on järjestetty Yläkartanontien matkustajia vuorokaudessa 8 900 hissiversion tasonvaihtolaitteiden kapasiteetin riittävyys ja liikennevirtojen toimivuus varteen . matkustajia aamuhuipputunnin aikana 1 300 on tarkastettava tarkemmilla liikennevirta- ja tasonvaihtolaskelmilla ja simuloinnilla . Busseilla saapuvat ja lähtevät matkustajat huipputuntina 450 mahdollisen liityntäpysäköinnin sisäänajossa hyödynnetään metron rakentamiseen tässä keskitetyn sisäänkäynnin versiossa kulkuyhteys soukantorin tasolta alas metron jalan, pyöräillen ja henkilöautoilla saapuvat ja lähtevät huipputuntina 850 tarvittavaa ajotunnelia . liityntäpysäköinnin lisäksi kalliotiloihin voidaan sijoittaa täy- sisäänkäyntiin Yläkartanontien tasolle ja sieltä edelleen kerrosta alemmaksi lippuhal- pysäköintipaikat dennysrakentamisen ja kaupallisten toimintojen tarvitsemaa pysäköintiä . Yhteys pysä- liin on ratkaistava uudisrakennuksen liityntäpysäköintipaikat 100 köintiluolaan tulee soukanväylältä . samassa yhteydessä uusitaan soukanväylän alittava alikulku ja parannetaan kevyen liikenteen raittien esteettömyyttä . pyöräpysäköintipaikat 300

saattoliikennepaikat 6 3.4.3. Kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu taksit 4 410 soukan asema ja raiteenvaihtohalli sijaitsevat noin tasolla -14 .7 (ksk), asemahallin holvi on noin tasolla -5 .4 .aapeitepaksuus m on tämän hetkisen tutkimustiedon perusteel-

Kuva 36. Soukan asema, muutokset katuverkossa Kuva 37. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja Soukan asemaa palvelevat bussireititi Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 44

la noin 0 - 6 m ja holvin yläpuolisen kalliokaton paksuus vähintään 20 m . asema- ja raiteenvaihtohallin leveys on noin 23 m . ohteessak on todettu muutamia kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä, ylipäätään kohteen kalliolaadun on ennakoitu olevan tehtyjen tutkimusten perusteella kohtalaisen ja heikkon välillä . aseman ja raiteenvaihtohallin tavoitteellinen tiiveysluokka on aa, eli sallittu vuoto on enintään 2 l / min /100 m . asemahalliin rakennetaan yhteys ajotunnelista . Ennen louhintaa asemahallin kalliope- rä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . halli louhitaan useassa vaiheessa . Ensimmäiseksi louhitaan hallin yläosa kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- pulteilla ja ruiskubetonilla . kalliopinnan vesivuotokohtiin asennetaan ruiskubetoni- salaojat . ämänt jälkeen louhitaan hallin alaosa sekä pohjan syvennykset ja kanaalit . louhinnan jälkeen tilat lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan vesivuodot johdetaan ruiskubetonisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . tarvittaessa tehdään täydentäviä jälki-injektointeja . aseman eteläinen sisäänkäyntirakennus sijoittuu nykyisen liikerakennuksen paikalle, josta tehdään liukuporrasyhteys asemahallin yläpuoliselle välitasolle (lattia noin +11-tasolla) . älitasoltav tulee liukuporrasyhteys asemalaiturin itäpäähän . asemahallin katto on liukuporrasyhteyden kohdalla tasolla +18 ja asemahallin korkeus noin 33 m ksk-tasosta ylöspäin, kallion pinta on noin +26-tasolla . älitasonv ja asemahallin ylä- osan rakentamiseksi tehdään työnaikainen ajoyhteys (pituus 74 m) ajotunnelista tasolle +11 . Ennen louhintaa välitason hallin ja asemahallin kallioperä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . hallit louhitaan useassa vaiheessa . Ensimmäiseksi louhitaan välitason tilat kahdessa tai kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- pulteilla ja ruiskubetonilla . ämänt jälkeen louhitaan asemahallin yläosa niin, että asemahallin holvi on tasolla noin ksk +9 m ja lujitetaan tila harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . lopuksi puhkaistaan välitason ja asemahallin holvin välinen kalliokannas sekä tehdään tarvittavat lujitukset . aseman pohjoinen sisäänkäyntirakennus sijoittuu olemassa olevan rakennuksen viereen, josta tehdään liukuporrasyhteys asemahallin yläpuoliselle välitasolle (lattia noin +7-tasolla) . älitasoltav tulee liukuporrasyhteys asemalaiturin itäpäähän . asemahallin katto on liukuporrasyhteyden kohdalla tasolla +14 ja asemahallin korkeus noin 29 m ksk-tasosta ylöspäin, kallion pinta on noin +22-tasolla . älitasonv ja asemahallin ylä- osan rakentamiseksi tehdään työnaikainen ajoyhteys (pituus 155 m) raiteenvaihtohal- lista tasolle +7 . Ennen louhintaa välitason hallin ja asemahallin kallioperä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . hallit louhitaan useassa vaiheessa . Ensimmäiseksi louhitaan välitason tilat kahdessa tai kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- Kuva 38. Soukan asemaympäristö pulteilla ja ruiskubetonilla . ämänt jälkeen louhitaan asemahallin yläosa niin, että asemahallin holvi on tasolla noin ksk +9 m ja lujitetaan tila harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . lopuksi puhkaistaan välitason ja asemahallin holvin välinen kalliokannas sekä tehdään tarvittavat lujitukset . aseman tekniset kuilut sijoittuvat aseman eteläpuolelle ajotunnelin yhteyteen sekä aseman pohjoispuolelle soukantien läheisyyteen . eknistent kuilujen kohdalla ajotunneli louhitaan leveämmäksi, asemahallista rakennetaan yhteystunnelit ajotunneliin ja kuiluille . eknisiin t kuiluihin sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilujen maaosuudet tehdään luiskattuina kaivantoina, maapeitepaksuus on 0 - 5 m . kuilut esi-injektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . kuilujen yläpäät irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . kuilutilat erotetaan toisistaan betoniseinillä .

Kuva 39. Kulkuyhteyskaavio Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 45

Kuva 40. Havainnekuva Soukan aseman laiturialueelta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 46

Kuva 41. Havainnekuva Soukantorin sisäänkäynnistä Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 47

3.5. Espoonlahden asema

3.5.1. Asemasuunnittelu vaihtoehdot: katuterminaali ja terminaalirakennus

1) perusversio Bussiterminaali: asema sijoittuu kauppakeskus lippulaivan lounaispuolelle, Espoonlahdenraitin kohdalle Espoonlahdentorin ja solmutorin väliin . länsipään sisäänkäyntiin ja lippuhalliin on kulkuyhteydet sekä Espoonlahdenkadun et- tä Espoonlahdentorin tasolta . Espoonlahdenkadun tasolla on metrosta yhteydet sekä bussiterminaliin että kauppakeskuksen laajennukseen . lippuhalli sijaitsee katutasolla, mutta maanpinnan korkeuseroista johtuen se saa luonnonvalonsa valokaton kautta . sisäänkäyntien, bussiterminaalin ja liiketilojen aukioloajat voivat olla toisistaan riip- pumattomia . itäpään sisäänkäynti sijaitsee ulappatorilla lippulaivan ylätason sisäänkäynnin edustalla Espoonlahdenraitin varrella . ästät sisäänkäynnistä on myös hyvät kävely- ja pyö- räily-yhteydet etelään urheilupuistoon ja koulujen suuntaan . ippuhallil sijaitsee maan alla ahtaan rakennuspaikan takia . länsipään sisäänkäynnin korkeusasemat ovat +20 .0, +13 .2 ja +14 .5 . itäpään sisäänkäynti on +19 .0 tasolla . laiturialue on tasolla -13 .5 . sisäänkäyntien ja laiturialueen korkeusero on 26,7 - 33,5 metriä . asemahallin yleisilme on valoisa ja se valaistaan taitteisen lasi- ja teräsrakenteisen valokaton kautta . umpiseinien verhoukset on kuitubetonia . asemalla ei ole erillistä liityntäpysäköintilaitosta, vaan tavoitteena on järjestää liityntä- pysäköinti yhteistyössä kaupallisten palveluiden kanssa . tekniset kuilurakennukset poistumisportaineen on sijoitettu asemahallin pohjoispuolelle Espoonlahdenraitin varrelle, lippulaivan maanalaisen laajennusosan kylkeen . va- paasti seisovat kuilurakennukset verhoillaan kaupunkikuvaan sopivalla yhtenäisellä julkisivuverhouksella .

Kuva 42. Espoonlahden asemapiirustus, katuterminaali Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 48

Kuva 43. Espoonlahdenreitin pohjapiirustus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 49

2) Katuterminaaliversio mikäli linja-autoliikennejärjestelyissä päädytään katuterminaaliratkaisuun on metron katutason sisäänkäynnit sijoitettava Espoonlahdenkadun molemmille sivuille . Yhteys kauppakeskukseen on järjestettävissä joko ulkokautta, kauppakeskuksen kylkeen rakennettavan sisäänkäynnin tai kauppakeskuksen alittavan kalliokäytävän kautta . tässä versiossa kulkuyhteydet metroon kasvavat pidemmiksi kuin bussiterminaaliversi- ossa . myös Espoonlahdenkadun varren sisäänkäynnin sekä vaakakäytävän rakentaminen nykyisen liikerakennuksen kylkeen ja alle on rakennusteknisesti vaativaa .

Erityispiirteet ja jatkosuunnittelu: sisäänkäyntijärjestelyiden jatkosuunnitteluun ja mahdollisesti koko aseman sijaintiin geometriamuutoksineen vaikuttaa ratkaisevasti terminaaliratkaisun valinta . sisäänkäyntien, erityisesti läntisen sisäänkäynnin jatkosuunnittelu on tehtävä kiin- teässä yhteistyössä kauppakeskuksen laajennuksen ja mahdollisen bussiterminaalin suunnittelun yhteydessä . jos katuterminaalivaihtoehto toteutetaan, niin tavoitteena on oma kokonaisuuteen sovitettu terminaalikatosrakenne .

Kuva 44. Espoonlahden aseman katuterminaalivaihtoehto Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 50

3.5.2. Liikennesuunnittelu

Espoonlahden aseman ennustetut matkustaja-määrät ja mitoitustiedot on esitetty ulappakadun kaakkoisreunaan, ulappatorin läheisyyteen on lisätty pysäköintipaikat oheisessa taulukossa . saattoliikenteelle .

Taulukko 13. Espoonlahden aseman matkustajamäärät v. 2035

Espoonlahti Espoonlahden matkustajamäärät vuonna 2035 matkustajia vuorokaudessa 9 300 matkustajia aamuhuipputunnin aikana 1 320 Busseilla saapuvat ja lähtevät matkustajat huipputuntina 480 jalan, pyöräillen ja henkilöautoilla saapuvat ja lähtevät huipputuntina 870 pysäköintipaikat liityntäpysäköintipaikat 250 pyöräpysäköintipaikat 600 Kuva 45. Esimerkki odotustilasta, Zürich saattoliikennepaikat 3 taksit 3 ja 5 861

Espoonlahdessa suunnittelussa on ollut mukana kaksi vaihtoehtoista terminaaliratkai- sua: katutila- ja terminaalirakennus . niiden mitoituksen lähtökohtana on ollut helmikuussa 2012 erillisprojektina valmistunut liityntälinjastosuunnitelman päivitys

Katuterminaali katuterminaaliosuutena toimii Espoonlahdenkadun osuus lokirinne – ulappakatu . ajo- neuvoliikenne on kokonaan kielletty linja-autoja sekä hälytysajoneuvoja lukuun otta- massa tällä katuosuudella . liityntälinjastosuunnitelman mukainen laituri- ja pysäkkitarvearvio oli 14 laituria ja py- säkkiä, sekä 6 pikapysäköintipaikkaa . katuterminaaliin on sijoitettu linjastosuunnitelman mukaisesti 10 viistolaituripaikkaa, 4 kadunvarsilaituria, sekä 6 pikapysäköintipaikkaa, jolloin kokonaismääräksi saadaan linjastosuunnitelman mukaiset laituri- ja pysäkkiratkaisut . pysäkkimäärää on mahdollista laajentaa lisäämällä kadunvarsipysäkkejä Espoonlahdenkadun varteen . katuterminaalin tulee olla korkealuokkainen, joko kokonaan tai osittain katettu . ohessa on esitetty esimerkkejä katuterminaalin rakenteista .

Muutokset katuverkossa: katuterminaali Espoonlahdenkadulle välillä lokirinne – ulappakatu

Espoonlahdenkatu – lokirinne liittymä on muutettu kiertoliittymäksi, joka toimii samalla linja-autojen kääntöpaikkana terminaalin kaakkoispäässä .

Espoonlahdenkatu – ulappakatu liittymä muutettu kiertoliittymäksi, joka toimii samalla linja-autojen kääntöpaikkana terminaalin luoteispäässä .

Espoonlahdenkadun sekä ulappakadun kaistajärjestelyt on sovitettu em . kiertoliitty- män sekä taksi- ja saattoliikenteen järjestelyihin . ulappakadun luoteisreunaan, Espoonlahdenkadun läheisyyteen on lisätty pysäköinti- paikat takseille . Kuva 46. Espoonlahden asema, muutokset katuverkossa katuterminaalivaihtoehdossa Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 51

Kuva 47. Esimerkkejä katuterminaalista (havainnekuvia Hyvinkäältä/ Ramboll) Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 52

Terminaalirakennus terminaalirakennusvaihtoehdossa terminaali on sijoitettu Espoonlahdenkadun lounaispuolelle kauppakeskus lippulaivan nykyisen pintapysäköintialueen paikalle . liityntälinjastosuunnitelman mukainen laituri- ja pysäkkitarvearvio oli 15 laituria ja py- säkkiä, sekä 6 pikapysäköintipaikkaa . terminaalirakennukseen vaadituista paikoista on sijoitettu linjastosuunnitelman mukaisesti 3 tulolaituria, 6 lähtölaituria sekä 8 pikapysäköintipaikkaa . kadunvarsipysäkke- jä Espoonlahdenkadun varteen on esitetty terminaalin kohdalle 2+2 sekä ulappatorin kaakkoispuolelle 2+2, jolloin kokonaismääräksi saadaan 17 laituria ja pysäkkiä, sekä 6 pikapysäköintipaikkaa . pysäkkimäärää on mahdollista laajentaa lisäämällä kadunvar- sipysäkkejä Espoonlahdenkadun varteen tai muuttamalla kaksi pikapysäköintipaikkaa laituripaikoiksi .

Muutokset katuverkossa: ulappakadun lounaispuolelle kaksi liittymää terminaaliin . luoteinen liittymä toimii vain sisäänajoliittymänä Espoonlahdenrannan suunnasta saapuville busseille . ulappakatua vastapäätä olevassa terminaaliliittymässä on sisään- ja ulosajoliikennettä . terminaalin kohdalle, ulappakadun molemmille puolelle on lisätty kadunvarsipysäkit . ulappakadun luoteisreunaan, Espoonlahdenkadun läheisyyteen on lisätty pysäköinti- paikat takseille .

Espoonlahdenkadun varrelle ja ulappakadun kaakkoisreunaan, ulappatorin läheisyy- teen on lisätty pysäköintipaikat saattoliikenteelle .

Espoonlahdenkadun sekä ulappakadun kaistajärjestelyt on sovitettu taksi- ja saattoliikenteen järjestelyihin .

Kuva 48. Espoonlahden asema, muutokset katuverkossa terminaalirakennusvaihtoehdossa Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 53

Kuva 49. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja Espoonlahden asemaa palvelevat bussireitit katuterminaalivaihtoehdossa Kuva 50. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja Espoonlahden asemaa palvelevat bussireitit terminaalirakennusvaihtoehdossa

Yhteydet asemalle asemahalliin rakennetaan yhteys ajotunnelista . Ennen louhintaa asemahallin kalliope- aseman läntiset sisäänkäyntirakennukset sijoittuvat avokaivantoihin . sisäänkäyntira- alueen bussireitit sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet on esitetty yllä olevissa kuvissa . rä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . halli louhitaan useassa vaiheessa . kennusten suunnitellut lattiatasot ovat +20 .8 ja +13 .0, sisäänkäyntirakennuksista tulee Ensimmäiseksi louhitaan hallin yläosa kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- liukuportaat asemalaiturin länsipäähän . isäänkäyntirakennuksias varten tehdään kal- joukkoliikenne kulkee Espoonlahdenkatu pitkin . saattoliikenne sekä taksipaikat on va- pulteilla ja ruiskubetonilla . kalliopinnan vesivuotokohtiin asennetaan ruiskubetoni- liokaivannot, joiden alustavat pohjatasot ovat noin +19 .0 ja +11 .0 . liukuporrasyhteyt- rattu molemmissa vaihtoehdoissa ulappakadulle, lähelle ulappatoria . Erillistä liityntä- salaojat . ämänt jälkeen louhitaan hallin alaosa sekä pohjan syvennykset ja kanaalit . tä varten tehdään asemahallin länsipää avokaivantona, jonka pohjataso vastaa radan pysäköintiä ei asemalla ole, vaan liityntäpysäköintipaikkoina toimivat kauppakeskus louhinnan jälkeen tilat lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan ve- pohjaa (ksk tasolla -10 .7) . maakaivannot tehdään tuettuina rakenteina . kalliokaivanto- lippulaivan yhteydessä olevat pysäköintipaikat . sivuodot johdetaan ruiskubetonisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . tarvittaessa jen yläosat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . Ennen louhintaa kallioperä tiivistetään tehdään täydentäviä jälki-injektointeja . esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tehdään tarvittavat kallioperän lujitusrakenteet . 3.5.3. Kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu aseman itäinen sisäänkäynti- ja liukuporrasrakennus sijoittuu avokaivantoon . sisään- aseman tekniset kuilut sijoittuvat aseman pohjoispuolelle ajotunnelin yhteyteen se- Espoonlahden asemahalli sijaitsee noin tasolla -10 .7 (ksk), asemahallin holvi on noin käyntirakennuksen suunniteltu alin lattiataso on -0 .7, sisäänkäyntirakennuksesta tulee kä länsipään avokaivantoon . eknistent kuilujen kohdalla ajotunneli louhitaan leveäm- tasolla -1 .5 . maapeitepaksuus on tämän hetkisen tutkimustiedon perusteella noin kävely-yhteystunneli ja liukuportaat asemalaiturin itäpäähän . sisäänkäynti- ja liuku- mäksi, asemahallista rakennetaan yhteystunnelit ajotunneliin ja kuiluille . eknisiint kui- 0 - 5 m ja holvin yläpuolisen kalliokaton paksuus vähintään 15 m . asemahallin leveys on porrasrakennusta varten tehdään kalliokaivanto, jonka alustava pohjataso on noin -2 .7 . luihin sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilujen noin 23 m . ohteessak on todettu yksittäisiä kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä sekä maakaivanto-osuus tehdään vesitiiviinä ja tuettuna rakenteena . kalliokaivannon ylä- maaosuudet tehdään tuettuina kaivantoina, maapeitepaksuus on 0 - 5 m . kuilut esi-in- vaaka-asentoista rakoilua, ylipäätään kohteen kalliolaadun on ennakoitu olevan teh- osat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . vokaivannosta a tehdään kävely-yhteystunneli jektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . kuilujen yläpäät irtiporataan ja ennak- tyjen tutkimusten perusteella kohtalaisen ja heikon välillä . asemahallin tavoitteellinen asemahallin pohjoissivulle, kävely-yhteystunnelin kohdalla asemahalli on korkeampi . kolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . tiiveysluokka on aa, eli sallittu vuoto on enintään 2 l / min /100 m . Ennen louhintaa kallioperä tiivistetään esi-injektoinnilla . ouhinnan l jälkeen tehdään kuilutilat erotetaan toisistaan betoniseinillä . tarvittavat kallioperän lujitusrakenteet . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 545454

Kuva 51. Kulkuyhteyskaavio

Kuva 52. Espoonlahdentorin asemaympäristö Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 55

Kuva 53. Havainnekuva Espoonlahden aseman laiturialueelta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 56

Kuva 54. Havainnekuva Espoonlahdentorin lippuhallista Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 57

3.6. Kivenlahden asema

3.6.1. Asemasuunnittelu asema sijoittuu kivenlahdentien eteläpuolelle merivirran ja kivenlahdenkadun väliin lähes kokonaan rakentamattomalle alueelle . läntisen sisäänkäynnin rakennukset sijaitsevat kivenlahdentien varrella, sen pohjois- ja eteläpuolella . ohjoispuolenp sisäänkäynti on osa bussiterminaalirakennusta ja palvelee myös kallioon louhittua liityntäpysäköintilaitosta ja pohjoisesta saapuvia pyö- räilijöitä . sisäänkäynnistä on kulkuyhteys maanalaiseen lippuhalliin kivenlahdentien alittavan yhdystunnelin kautta . lippuhallissa on valokate . Eteläpuolen sisäänkäynti on esitetty varauksena . e s voidaan integroida tulevaisuuden maankäyttöhahmotelmien mukaiseen uudisrakennukseen . itäinen sisäänkäynti ja lippuhalli on sijoitettu ”merenkäynti”-jalankulkureitin päättee- seen . sisäänkäynti on näkyvästi esillä kivenlahdentorilta katsottuna ja sille on hyvät kulkuyhteydet myös Ylä-kivenlahdesta johtavalta jalankulkuraitilta . länsipään sisäänkäyntien korkeusasemat ovat +10 .0 ja +12 .0 . itäinen sisäänkäynti on +10 .0 tasolla . laiturialue on tasolla -24 .0 . sisäänkäyntien ja laiturialueen korkeusero on 34,0 - 36,0 metriä . asemahallin ja sisäänkäyntien kattopinnat on verhoiltu yhtenevästi kaarevalinjaisilla polttomaalatulla alumiinilevyillä . umpiseinäverhoukset on korkealuokkaista vaalennet- tua sileävalubetonia . liityntäpysäköinnille on varattu tilat kalliosuunnitelmissa esitetystä kalliopysäköinti- hallista, josta on järjestettävissä luonteva hissi- ja porrasyhteys metron länsipään lippuhallitasolle . tekniset kuilurakennukset poistumisportaineen on sijoitettu kivenlahdentien kevyenliikenteen raitin varrelle . apaastiv seisovat kuilurakennukset verhoillaan kaupunkikuvaan sopivalla yhtenäisellä julkisivuverhouksella .

Erityispiirteet ja jatkosuunnittelu: asemahallin ja sisäänkäyntien korkeusasemien tasoerot ovat suuria, 34 ja 36 metriä .

Bussiterminaali- ja liityntäpysäköintiratkaisujen, metron saattoliikenteen, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien, sekä länsiväylän alituksen kehittäminen ja tarkempi yhteensovitus on metron jatkosuunnittelun osalta tärkeää .

Kuva 55. Kivenlahden aseman asemapiirustus, nykytilanne Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 58

Kuva 56. Kivenlahden asemapiirustus, tulevaisuus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 59

3.6.2. Liikennesuunnittelu kivenlahden terminaalin mitoituksen lähtökohtana on ollut helmikuussa 2012 erillis- Toimivuus projektina valmistunut liityntälinjastosuunnitelman päivitys . kivenlahden eritasoliittymän ja liityntäpysäköinnin liittymän toimivuus tutkittiin erik- kivenlahden aseman ennustetut matkustajamäärät ja mitoitustiedot on esitetty tau- seen . liikenne-ennusteen pohjana käytettiin länsiväylän tiesuunnitelmien yhteydessä lukossa 14 . liityntälinjastosuunnitelman mukainen laituritarvearvio oli maksimissaan 7 laituria, laadittua liikenne-ennustetta (strafica oy, 2011), joka piti sisällään myös erillisen liityn- joista osa voidaan sijoittaa myös kivenlahdentien varteen, sekä 4 pikapysäköintipaik- täpysäköintiennusteen . arkasteluajankohtat oli vuosi 2035, sekä aamuhuipputunti et- Taulukko 14. Kivenlahden aseman ennustetut matkustajamäärät v. 2035 kaa . tä iltahuipputunti tutkittiin .

Kivenlahti Kivenlahden matkustajamäärät vuonna 2035 suunnitelmakuvissa on esitetty laajempi terminaaliratkaisu kuudella laituripaikalla, jo- liityntäpysäköintialueen liittymä toimi kohtalaisesti, ja eritasoliittymän ramppiliittymä ta voidaan helposti pienentää esimerkiksi neljäksi laituripaikaksi sekä kiertoliittymä toimivat hetkellisiä jonoutumistilanteita lukuun ottamatta hyvin . matkustajia vuorokaudessa 12 200 jotta terminaalissa ympäri ajavat tai bussiterminaalista lähtevät, katuliittymässä suo- matkustajia aamuhuipputunnin aikana 1 750 terminaalialueen lisäksi kivenlahdentien sekä kivenlahdenkadun molemmille puolil- raan / vasemmalle pyrkivät bussit pääsevät sujuvasti kulkemaan, tulee liityntäpysäköin- Busseilla saapuvat ja lähtevät matkustajat huipputuntina 540 le on osoitettu kahdelle linja-autolle mitoitetut pysäkit, jolloin suunnitelman mukaisilla nistä lähtevät asettaa väistövelvollisiksi ja esim . kaistamaalauksin tai bussivaloin pitää jalan, pyöräillen ja henkilöautoilla saapuvat ja lähtevät huipputuntina 1 210 järjestelyillä saadaan metroaseman yhteyteen toteutettua 14 laituripaikkaa ja 7 pikapy- liittymäväli tyhjänä . tämä jonouttaa hetkellisesti liityntäpysäköinnin ulosajoa . pysäköintipaikat säköintipaikkaa . erminaaliat on mahdollista laajentaa jatkosuunnittelussa lisäämällä liityntäpysäköintipaikat 1 000 viistolaituripaikka tai -paikkoja nyt esitettyjen viistolaituripaikkojen jatkoksi itäpuolel- Muutokset katuverkossa le tai hyödyntämällä muuten terminaalin eteläisemmille pikapysäköintipaikoille osoi- kivenlahden metroasema sijoittuu aivan kivenlahdensolmun itäpuolelle . kivenlah- pyöräpysäköintipaikat 600 tettua aluetta . densolmun tilavaraussuunnitelmassa on esitetty järjestely, jossa on sijoitettu bussi- saattoliikennepaikat 6 pysäkit välittömästi länsiväylän alittavan kevyen liikenteen yhteyden viereen . pysäkeil- taksit 3 ajoyhteys terminaaliin on osoitettu kivenlahdentieltä samasta liittymästä liityntäpysä- tä on hyvät yhteydet metroasemalle, mutta länsiväylän kyseisellä osuudella kulkevien 1 609 köinnin kanssa . arsinainenv terminaalialue on varattu vain linja-autojen käyttöön . kirk- bussien määrä on varsin pieni (vain länsisuunnan kaukolinjat) . tilavaraussuunnitelman konummen suuntaan lähteville linja-autoille on esitetty erillinen liittymiskaista kiven- mukaiset järjestelyt eivät ole metrojärjestelmän mukanaan tuoman autoliikennemuu- lahdentielle . toksen vuoksi tarpeen . Bussipysäkit voidaan arvioida kuitenkin tarvittavan joukkolii-

Kuva 57. Kivenlahden asema, laajempi terminaalialue, muutokset katuverkossa Kuva 58. Kivenlahden asema, pienempi terminaalialue Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 60

kenteen palvelutason parantamiseksi . Bussipysäkkien toteuttaminen edellyttää kiven- taksipaikat lisätty pohjoisemman saattopaikan yhteyteen . aihtoehtoinenv paikka taksi- ja raiteenvaihtohallin leveys on noin 23 m . ohteessak on todettu muutamia kallioperän lahden liittymässä tilavaraussuunnitelman mukaisen ratkaisun rakentamisen . osj ensin paikoille jatkosuunnittelussa on meripoijun eteläreunalla . rikkonaisuusvyöhykkeitä, ylipäätään kohteen kalliolaadun on ennakoitu olevan tehtyjen toteutetaan tiesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ja sen jälkeen toisena vaiheena tila- tutkimusten perusteella kohtalaisen ja heikon välillä . aseman ja raiteenvaihtohallin ta- varaussuunnitelman mukaiset järjestelyt, on toisen vaiheen rakentamiskustannuksiksi Yhteydet asemalle: voitteellinen tiiveysluokka on aa, eli sallittu vuoto on enintään 2 l / min /100 m . arvioita 15 – 16 m€ . alueen bussireitit sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteydet on esitetty alla olevassa kuvassa . asemahalliin rakennetaan yhteys ajotunnelista . Ennen louhintaa asemahallin kalliope- liittymäalueen parantaminen terminaalin sekä liityntäpysäköinnin järjestelyjen mukai- rä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . halli louhitaan useassa vaiheessa . seksi . joukkoliikenne kulkee kivenlahdentietä ja kivenlahdenkatua pitkin . saattoliikenne se- Ensimmäiseksi louhitaan hallin yläosa kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- kä taksipaikat ovat kivenlahdentien varrella, alikulun läheisyydessä . liityntäpysäköin- pulteilla ja ruiskubetonilla . kalliopinnan vesivuotokohtiin asennetaan ruiskubetoni- vapaa oikea kirkkonummen suuntaan poistuville linja-autoille . tiin sekä linja-auto terminaaliin ajetaan kivenlahdentien ja kivenlahdenkadun liittymän salaojat . ämänt jälkeen louhitaan hallin alaosa sekä pohjan syvennykset ja kanaalit . pohjoishaarasta . liityntäpysäköinti on mahdollista toteuttaa joko kalliopysäköintiä tai louhinnan jälkeen tilat lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan ve- kivenlahdentietä kirkkonummen suunnasta tuleville lisätty kääntymiskaista terminaa- esim . pysäköintitaloratkaisuna . jalankulun ja pyöräilyn alikulkutunneli länsiväylän sivuodot johdetaan ruiskubetonisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . tarvittaessa liin / liityntäpysäköintiin ajaville . pohjoispuolelle vaatii parannustoimenpiteitä nykyiseen aseman valmistuttua . tehdään täydentäviä jälki-injektointeja . linja-autopysäkit lisätty metron sisäänkäyntien läheisyyteen kivenlahdentien varteen . 3.6.3. Kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu aseman itäinen sisäänkäyntirakennus sijoittuu avokaivantoon . sisäänkäyntirakennuk- sen suunniteltu alin lattiataso on +2 .0, sisäänkäyntirakennuksesta tulee liukuportaat saattoliikenteen paikat lisätty kivenlahdentien varteen . aihtoehtoinenv paikka saatto- kivenlahden asema ja raiteenvaihtohallit sijaitsevat noin tasolla -24 .0 (ksk), asemahal- asemalaiturin itäpäähän . sisäänkäyntirakennusta varten tehdään kalliokaivanto, jon- liikenteelle jatkosuunnittelussa on kivenlahdentien eteläpuolisen sisäänkäyntivarauk- lin holvi on noin tasolla -14 .8 . maapeitepaksuus on tämän hetkisen tutkimustiedon pe- ka alustava pohjataso on noin +0 .0 .iukuporrasyhteyttä l varten tehdään asemahallin sen tontilla . rusteella noin 0 - 10 m ja holvin yläpuolisen kalliokaton paksuus vähintään 15 m . asema- itäpää avokaivantona, jonka pohjataso vastaa radan pohjaa (ksk tasolla -24 .0) . maakaivanto tehdään vesitiiviinä ja tuettuna rakenteena . kalliokaivannon yläosat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . Ennen louhintaa kallioperä tiivistetään esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tehdään tarvittavat kallioperän lujitusrakenteet .

aseman läntiset sisäänkäyntirakennukset sijoittuvat avokaivantoihin . sisäänkäyntira- kennusten suunniteltu alin lattiataso on +2 0,. sisäänkäyntirakennuksista tulee liukuportaat asemalaiturin länsipäähän . sisäänkäyntirakennuksia varten tehdään kalliokai- vannot, joiden alustava pohjataso on noin +0 .0 . liukuporrasyhteyttä varten tehdään asemahallin länsipää avokaivantona, jonka pohjataso vastaa radan pohjaa (ksk tasolla -24 .0) . maakaivannot tehdään tuettuina rakenteina . kalliokaivantojen yläosat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . Ennen louhintaa kallioperä tiivistetään esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tehdään tarvittavat kallioperän lujitusrakenteet .

aseman tekniset kuilut sijoittuvat aseman pohjoispuolelle ajotunnelin yhteyteen se- kä länsipään avokaivantoon . eknistent kuilujen kohdalla ajotunneli louhitaan leveäm- mäksi, asemahallista rakennetaan yhteystunnelit ajotunneliin ja kuiluille . eknisiint kuiluihin sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilujen maaosuudet tehdään tuettuina kaivantoina, maapeitepaksuus on 0 - 10 m . kuilut esi- injektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . kuilujen yläpäät irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilut lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . kuilutilat erotetaan toisistaan betoniseinillä .

Kuva 59. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet asemalle ja Kivenlahden asemaa palvelevat bussireitit Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 61

Kuva 61. Kivenlahden aseman asemaympäristö

Kuva 60. Kulkuyhteyskaavio Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 62

Kuva 62. Havainnekuva Kivenlahden aseman asemalaiturilta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 63

Kuva 63. Havainnekuva Kivenlahdentorin sisäänkäynnistä Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 64

3.7. Saunalahden asema

3.7.1. Asemasuunnittelu asema sijoittuu kummelivuoren kalliometsäpuiston alueelle . pohjoinen sisäänkäynti on sijoitettu saunalahdenkadun ja kompassikadun kiertoliitty- män länsipuolelle suuntimapuiston alueelle . oinent vaihtoehto on integroida sisään- käynti kiertoliittymän pohjoispuolelle suunnitellun liikerakennuksen yhteyteen alustavan yleisuunnitelman mukaisesti . puistoalueelle sijoitetun siron ja läpikuultavan sisäänkäyntirakennuksen katto jatkuu yhtenäisenä katosaiheena koko polkupyöräpar- kin yli . rakennuspaikan ahtauden takia ja sisäänkäyntirakennuksen koon minimoimiseksi on lippuhalli sijoitettu ensimmäiseen kellarikerrokseen, osittain saunalahdenkadun alle . lippuhalli on valokatteinen .

Eteläinen sisäänkäynti ja sen maanpäällinen lippuhalli sijaitsee luonnonkauniissa kal- liorinteessä kummelivuorentien varressa, jossa se palvelee erityisesti kummelvuoren- suun suunnasta saapuvia matkustajia . pohjoisen sisäänkäynnin korkeusasema on +21 .0 ja eteläinen sisäänkäynti tasolla +20 .0 . laiturialue on tasolla -15 .0 . sisäänkäyntien ja laiturialueen korkeusero on 35 - 36 metriä . asemahalli on valoisa ja avara tila . katto on ohuista kuitubetonikuorielementeistä ja niiden väliin jäävistä valaisinraoista koostuva “kuutio-ruutukatto” . seinien umpiosuu- det on korkealuokkaista sileävalettua betonia . liityntäpysäköintilaitokselle ei ole tilaa . liityntäpysäköinti olisi luontevinta sijoittaa kauppakeskuksen kellaritiloihin, josta on järjestettävissä luonteva yhteys metron poh- joispään lippuhallitasolle . tekniset kuilurakennukset poistumisportaineen on sijoitettu kummelvuorentien varrelle ja reelinkikujan päätteeseen . apaasti v seisovat kuilurakennukset verhoillaan kaupunkikuvaan sopivalla yhtenäisellä julkisivuverhouksella . kuilujen johtaminen kummelivuoren puistoalueen ulkopuolelle vaati aseman etelä- päässä pitkän savunpoisto- ja paineentasauskuilun sekä poistumisporraskuilun vaa- kasiirtymän .

Erityispiirteet ja jatkosuunnittelu: pohjoisen ja eteläisen sisäänkäynnin välinen etäisyys ja aseman sijainti kummelivuoren laajan puostoalueen keskellä johtaa melko pitkiin vaakasiirtymiin ainakin toisessa aseman päässä . Kuva 64. Saunalahden asemapiirustus asemahallin ja sisäänkäyntien korkeusasemien tasoerot ovat suuria, 35 - 36 metriä . pohjoisen sisäänkäynnin integroiminen liikerakennukseen olisi parempi ratkaisu kuin erillinen sisäänkäyntiratkaisu ahtaalla puistokaistaleella . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 65

Kuva 65. Saunalahden aseman pohjapiirustus maantasossa Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 66

3.7.2. Liikennesuunnittelu Muutokset katuverkossa lioperän rikkonaisuusvyöhykkeitä, ylipäätään kohteen kalliolaadun on ennakoitu olevan aseman lähelle on lisätty pysäkkipari ja taksi- sekä saattoliikennepaikkoja on järjestet- tehtyjen tutkimusten perusteella kohtalaista . aseman ja raiteenvaihtohallin tavoitteel- saunalahden aseman ennustetut matkustajamäärät ja mitoitustiedot on esitetty tau- ty saunalahdentien varrelle . yönaikaisellet ajotunnelille rakennetaan tieyhteys . liitty- linen tiiveysluokka on aa, eli sallittu vuoto on enintään 2 l / min /100 m . lukossa . mä toimii rakentamisen aikana suuntaisliittymänä . asemahalliin rakennetaan yhteys ajotunnelista . Ennen louhintaa asemahallin kalliope- Taulukko 15. Saunalahden aseman ennustetut matkustajamäärät v. 2035 Yhteydet asemalle rä tiivistetään systemaattisilla esi-injektoinneilla . halli louhitaan useassa vaiheessa . kävely- ja pyöräily-yhteydet asemalle, sekä bussireitit on esitetty kuvassa 67 . Ensimmäiseksi louhitaan hallin yläosa kolmessa vaiheessa ja lujitetaan tila harjateräs- Saunalahti Saunalahden matkustajamäärät vuonna 2035 pulteilla ja ruiskubetonilla . kalliopinnan vesivuotokohtiin asennetaan ruiskubetoni- saunalahden aseman pääsisäänkäynti sijaitsee saunalahdentien ja kurttilantien liitty- salaojat . ämänt jälkeen louhitaan hallin alaosa sekä pohjan syvennykset ja kanaalit . matkustajia vuorokaudessa 7 600 män läheisyydessä . Eteläinen sisäänkäynti sijaitsee kummelivuorentien varressa . mo- louhinnan jälkeen tilat lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan ve- matkustajia aamuhuipputunnin aikana 1 140 lemmille sisäänkäynnille on järjestetty polkupyöräpysäköintiä . ääsisäänkäynninp lähel- sivuodot johdetaan ruiskubetonisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . tarvittaessa Busseilla saapuvat ja lähtevät matkustajat huipputuntina 300 lä on kaksi pysäkkiparia . tehdään täydentäviä jälki-injektointeja . jalan, pyöräillen ja henkilöautoilla saapuvat ja lähtevät huipputuntina 840 pysäköintipaikat saunalahden alue on kauttaaltaan tiiviisti rakennettu, joten liityntäpysäköintiä tulee aseman itäinen sisäänkäynti- ja liukuporrasrakennus sijoittuu alkuosaltaan avokaivan- liityntäpysäköintipaikat 100 järjestää kauppakeskuksen jatkosuunnittelussa kellarikerrokseen . toon, josta tehdään noin 135 m pitkä liukuporraskuilu ja kävely-yhteystunneli asemahallin itäpäähän . isäänkäyntirakennuksens suunniteltu lattiataso on +20 .0 ja kävely- pyöräpysäköintipaikat 400 3.7.3. Kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu yhteystunnelin lattiataso -6 .05 . asemahallissa kävely-yhteys ylittää radan, asemahalli saattoliikennepaikat 3 on kävely-yhteystunnelin kohdalla korkeampi . kävely-yhteystunneli louhitaan ajotun- taksit 3 saunalahden asema ja raiteenvaihtohallit sijaitsevat noin tasolla -16 .1 (ksk), asemahal- nelin liittymästä pohjoiseen ja etelään päin sekä asemahallista pohjoiseen päin . Ennen 506 lin holvi on noin tasolla -6 .8 . maapeitepaksuus on tämän hetkisen tutkimustiedon pe- louhintaa kallioperä tiivistetään esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tunneli lujitetaan rusteella pääosin noin 0 - 5 m ja holvin yläpuolisen kalliokaton paksuus vähintään 20 m . harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla, kalliopinnan vesivuodot johdetaan ruiskubeto- asema- ja raiteenvaihtohallin leveys on noin 23 m . ohteessak on todettu yksittäisiä kal- nisalaojilla pohjan kuivatusjärjestelmiin . arvittaessa t tehdään täydentäviä jälki-in-

Kuva 66. Saunalahden asema, muutokset katuverkossa Kuva 67. Jalankulku- ja pyräily-yhteydet asemalle ja Saunalahden asemaa palvelevat bussireitit Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 67

jektointeja . sisäänkäyntirakennuksen avokaivannon maaosuus tehdään tuettuna rakenteena . kalliokaivannon yläosat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . Ennen louhintaa kallioperä tiivistetään esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tehdään tarvittavat kallio- perän lujitusrakenteet . aseman läntinen sisäänkäynti- ja liukuporrasrakennus sijoittuu avokaivantoon . sisään- käyntirakennuksen suunniteltu lattiataso on +12 5,. sisäänkäyntirakennuksesta tulee liukuportaat asemalaiturin länsipäähän . sisäänkäynti- ja liukuporrasrakennusta varten tehdään kalliokaivanto, jonka alustava pohjataso on noin +10 .5 . liukuporrasyhteyt- tä varten tehdään asemahallin länsipää avokaivantona, jonka pohjataso vastaa radan pohjaa (ksk tasolla -16 .1) . maakaivanto-osuus tehdään tuettuna rakenteena . kalliokaivannon yläosat ennakkolujitetaan ja irtiporataan . Ennen louhintaa kallioperä tiiviste- tään esi-injektoinnilla . louhinnan jälkeen tehdään tarvittavat kallioperän lujitusrakenteet . aseman itäinen tekninen kuilu sijoittuu aseman eteläpuolelle tulevien asuinrakennus- ten läheisyyteen . kuilulle rakennetaan yhteystunneli asemahallista . ekniseent kuiluun sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilun maaosuus tehdään tuettuna ja vesitiiviinä kaivantona, maapeitepaksuus on 0 - 10 m . kuilu esi-injektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . kuilun yläpää irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilu lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . kuilutilat erotetaan toisistaan betoniseinillä . aseman läntinen tekninen kuilu sijoittuu aseman pohjoispuolelle ajotunnelin yhteyteen . eknisen t kuilun kohdalla ajotunneli louhitaan leveämmäksi, asemahallista rakennetaan yhteystunnelit ajotunneliin ja kuilulle . ekniseent kuiluun sijoitetaan poistumistiet, paineentasauskuilut ja savunpoistokuilut . kuilun maaosuus tehdään tuettuna kaivantona, maapeitepaksuus on 0 - 5 m . kuilu esi-injektoidaan systemaattisesti ennen louhintaa . kuilun yläpää irtiporataan ja ennakkolujitetaan . louhinnan jälkeen kuilu lujitetaan harjateräspulteilla ja ruiskubetonilla . kuilutilat erotetaan toisistaan betonisei- nillä .

Kuva 69. Saunalahden asemaympäristö

Kuva 68. Kulkuyhteyskaavio Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 68

Kuva 70. Havainnekuva Saunalahden aseman laiturialueelta Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 69

Kuva 71. Havainnekuva Saunalahdenkadun sisäänkäynnistä Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 70

3.8. varikkovaihtoehdot

3.8.1. Sammalvuoren metrovarikko varikko sijaitsee sammalvuoren alueella nöykkiönkadun ja länsiväylän ramppien “kai- osaksi yhdyskuntateknisen huollon alueen yhteyteen, jolla sijaitsee vesitorni ja palo- nalossa” . ratalinjalta ajo varikolle tapahtuu Espoonlahden ja kivenlahden asemien vä- asema . liseltä rataosuudelta . kuilurakennukset sisältävät ilmanvaihdon, savunpoiston ja poistumisportaiden vaati- maanpäälle tehtäviä rakenteita ovat ajotunnelin suuaukon, henkilökunnan sisäänkäyn- mat tilat ja lisäksi toisessa kuilurakennuksessa on huoltoyhteytenä palveleva hissi . nin ja teknisten kuilujen rakennukset . varikkotiloihin mahdollisimman keskeisesti sijoitetussa henkilökunnan sisäänkäyntira- ajotunnelin suuaukko, eteläinen kuilurakennus ja henkilökunnan sisäänkäynti sijait- kennuksessa on myös henkilökunnan taukotilat, pieni väestönsuoja, jätetilat sekä por- sevat vireillä olevan asemakaavan mukaisen katuyhteyden varrella . ohjoinen p kui- ras- ja hissiyhteydet maanalaisiin tiloihin . lurakennus on nöykkiönkadun varressa . metrovarikon maanpäälliset osat liittyvät

Kuva 72. Sammalvuoren metrovarikon poikkileikkaupiirustus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 71

Kuva 73. Sammalvuoren metrovarikon asemapiirustus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 72

3.8.2. harmaakallion metrovarikko varikko sijaitsee kurttilan alueella kauklahdenväylän itäpuolella . suunniteltuun metro- kuilurakennukset sisältävät ilmanvaihdon, savunpoiston ja poistumisportaiden vaati- varikon säilytyshallin muodosta johtuen säilytyshallissa on 16 junayksikön lisäksi mah- linjastoon nähden varikko sijaitsee saunalahdessa olevan pääteaseman jälkeen . mat tilat . dollisuus 2 yksikön lisäpaikkaan . maanpäälle tehtäviä rakenteita ovat ajotunnelin suuaukon, henkilökunnan sisäänkäyn- henkilökunnan sisäänkäynnille, joka on sijoitettu mahdollisimman keskeisesti maan- nin ja teknisten kuilujen rakennukset . alaisiin varikkotiloihin nähden on esitetty paikka Yo-korttelialueen pohjoisreunalle . ajoyhteys sisäänkäynnille järjestetään Yo-korttelin itäreunan kautta . sisäänkäyntira- ajotunnelin suuaukko ja sen yhteydessä oleva läntinen kuilurakennus on sijoitettu har- kennuksessa on myös henkilökunnan taukotilat, pieni väestönsuoja, jätetilat sekä por- maaniityntieltä tehtävän uuden ajoyhteyden varrelle harmaakallion luoteisreunalle . ras- ja hissiyhteydet maanalaisiin tiloihin . armaakallion h metrovarikon länsipäässä itäinen kuilurakennus sijaitsee vuoriharjunkujan jatkeella puiston reunalla . oleva kuilu liittyy ajotunneliin, jonka yhteydessä poistumistie-ja tekniset yhteydet teh- dään erillisenä ajotunnelin suuaukolle saakka .

Kuva 74. Harmaakallion metrovarikon poikkileikkauspiirustus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 73

Kuva 75. Harmaakallion metrovarikon asemapiirustus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti SUUNNITELMAT 74

3.9. Tunneli ja tunnelirakenteet metrotunnelin suunnittelun lähtökohtana ovat metrosuunnittelun käsikirja, länsimet- ron suunnitteluohjeet sekä oheinen länsimetron tyyppipoikkileikkaus ratatunnelin rakenteineen . metrotunneli on kaksoistunneli, jossa on palosuluin varustetut yhdystunnelit ratatunneleiden välillä noin 120 - 150 metrin välein . asemien välisillä tunneliosuuksilla on vähintään 600 - 700 metrin välein pystykuilut, joissa on paineentasaus- ja savunpoistokuilu, sekä poistumistieporrasyhteys maanpintaan . metrotunnelin turvallisuusjärjestelyissä ja paloteknisessä suunnittelussa noudatetaan länsimetron suunnittelua varten tehtyjä rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten hyväksymiä paloteknisiä suunnitteluohjeita . rataan tarvittava runkomelueristys toteutetaan ratarakenteisiin sepelin alle sijoitettavilla runkomelueristysmatoilla . periaatekuva tästä on kohdassa 4 .3 .4 . jatkosuunnittelussa ajotunneleiden ja pystykuilujen sijainteja tarkennetaan . ajotunneleiden sijoituksesta pyritään tutkimaan soveltuvuus muuksi maanalaiseksi yhteydeksi rakentamisen jälkeen .

Kuva 76. Tyyppikuva pystykuilusta, suora kuilu Kuva 77. Metrotunnelin tyyppipoikkileikkaus Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 75

4. vAIKUTUKSET JA hAITTOJEn TOrJUnTA

4.1. Yleistä tässä selvityksessä on laadittu olemassa oleviin selvityksiin ja rekisteritietoihin pe- nematkoista . näistä uusista joukkoliikennematkoista noin 40 % on peräisin jalan tai palvelutaso- ja matkustajahyödyt rustuva arviointi metrotunnelin, asemarakenteiden, metrovarikkovaihtoehtojen, pys- pyörällä tehdyistä matkoista ja noin 60 % henkilöautolla tehdyistä matkoista . henkilö- metro nopeuttaa matka-aikoja helsingin suuntaan selvimmin soukan suunnalla (koh- tykuilujen, ajotunneleiden sekä rakentamisen aikaisten työmaa-alueiden ympäristö- automatkat pääkaupunkiseudulla vähenevät noin 0,2 % . saunalahteen ulottuva metro- dasta riippuen noin 7 min) ja Finnoon alueella (kohdasta riippuen noin 5 min) . ikäm - vaikutuksista . selvityksissä on tutkittu ratatunnelin ja metroliikenteen aiheuttamat vaihtoehto lisää joukkoliikennematkoja noin 6 600 ja Finnooseen päättyvä vaihtoehto li metroa jatketaan saunalahteen, lyhenee matka-aika saunalahdesta helsingin suun- potentiaaliset runkoääni- ja meluvaikutukset; ratatunnelin rakentamisen vaikutukset noin 3 300 matkalla arkivuorokaudessa . taan noin 5 minuuttia, kivenlahteen päättyvässä versiossa noin 2 minuuttia . Esimerkiksi pinta- ja pohjavesiin sekä yleisellä tasolla pystykuilu-, asema- ja ajotunnelirakenteiden laurinlahdesta ja kattilalaaksosta matka-aika lyhenee noin 3 minuuttia ja Eestinmal- vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja kaupunkikuvaan . selvityksen tavoitteena on matinkylä – kivenlahti -metro vähentää selvästi hsl-alueen bussiliikenteen matkusta- milta noin 2 minuuttia helsingin suuntaan . ollut osoittaa niitä ympäristövaikutuksia, joiden lieventämiseen ja ehkäisemiseen tulee jakilometrejä ja lisää metroliikenteen matkustajakilometrejä . jalan tai pyörällä synty- jatkosuunnittelussa kiinnittää huomiota . vät henkilökilometrit kasvavat hieman, koska jalan tai pyörällä tapahtuva liityntäsuorite myös yhteydet omaan aluekeskukseen paranevat . matka-aika esimerkiksi kattilalaak- kasvaa enemmän kuin pelkästään kävelyä tai pyörää käyttävien matkojen kilometrisuo- sosta Espoonlahteen lyhenee noin 2 minuuttia ja saunalahdesta Espoonlahteen noin rite vähenee . 3 minuuttia, mikäli metro jatkuu saunalahteen . matka-aikavaikutukset riippuvat siitä, 4.2. Liikenteelliset vaikutukset miten lähtö- ja määräpaikka sijaitsevat pysäkkeihin ja asemiin nähden, joten mainitut henkilöautojen kilometrisuorite vähenee henkilökilometreinä noin 20 000 km/arkivuo- vaikutukset ovat viitteellisiä . Kulkutapojen käyttö ja liikennesuoritteet rokausi . ämät vastaa 200 - 300 henkilöauton poistumista liikenteestä . eident ja katu- matinkylä – kivenlahti -metro lisää joukkoliikennematkoja noin 5 300 matkalla vuoden jen liikennemääriin tai sujuvuuteen tämä ei kuitenkaan aiheuta merkittävää muutosta . kuvissa 78 ja 79 on esitetty palvelutasovaikutusten kohdistuminen alueellisesti . näissä 2035 arkivuorokauden aikana, mikä on noin 0,5 % pääkaupunkiseudun joukkoliiken- (Strafica 05/2012) on käytetty matka-ajan ohella palvelutasoa paremmin kuvaavaa matkavastusta . käve-

Kuva 78. Palvelutasohyödyt painotettuina minuutteina joukkoliikennematkaa kohti, kun metro Kivenlahdessa (aamuhuipputunti Kuva 79. Palvelutasohyödyt painotettuina minuutteina joukkoliikennematkaa kohti, kun metro Saunalahdessa (aamuhuipputunti 2035) 2035) Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 76

lyyn ja odotteluun kuluvaa aikaa on painotettu kertoimella 1,5, koska nämä tutkimusten pysäköintiin tulee jatkaa myös katuverkossa (kivenlahdentie) . arvittaessat voidaan toi- essa liittymää on tarkoitus parantaa laaditun tilavaraussuunnitelman mukaisesti . ki- mukaan koetaan epämukavampana kuin välineessä ajoaika . lisäksi bussiin noustessa / nen vaihtuva opaste sijoittaa pysäköintialueen lähimpään liittymään, mikäli on tarve venlahdensolmun läheisyyteen on suunniteltu 1 000 paikan liityntäpysäköintialuetta . vaihtaessa tulee muutaman minuutin pituinen lisävastus verrattuna, joka riippuu bus- esittää esim . eri kerrosten tai alueiden vapaiden pysäköintipaikkojen määrä . kivenlah- liityntäpysäköintialueen liittymän ja eteläisen ramppiliittymän toimivuus varmistettiin silinjan pituudesta . ämät kuvaa bussin epätäsmällisyyttä pysäkille tuloajan ja perille densolmuun on suunniteltu myös länsiväylän suunnitelmissa uudet liikennekamerat, liikenteen mikrosimuloinnin avulla ennustevuoden 2035 tilanteessa . huipputuntien ai- tuloajan suhteen . liityntälinjojen osalta vastus on tyypillisesti 4 - 5 minuuttia, metrol- joka mahdollistaa liikenteen seurannan alueella . kauklahdenväylälle voidaan sijoittaa kana esiintyi hetkellisiä jonoutumistilanteita ja viivytykset olivat pääosin kohtalaisella la aina 1 minuutti . pienempi vaihtuva opaste, jossa kuitenkin tulisi esittää myös sekä kivenlahden että tai tyydyttävällä tasolla, mutta suunnitellut kaistaratkaisut kestivät kuitenkin ennuste- matinkylän liityntäpysäköintialueiden tilatilanteet . järjestelmän investointikus-tannuk- tun liikenteen ja liittymät pystyivät välittämään niihin kohdistuneen liikennekysynnän . metron ulottuessa kivenlahteen palvelutaso nousee metroasemien ympäristössä ny- set ovat noin 80 - 100 000 € ilman operointi- ja ylläpitokuluja . kyistä paremmaksi . metron ulottuessa saunalahteen paranee palvelutaso myös sau- Espoonlahdensolmussa soukanväylän länsiväylän eteläisessä ramppiliittymässä on nalahden ja kummelivuoren alueella . (Strafica 05/2012) . kivenlahden metroasema sijoittuu aivan kivenlahdensolmun itäpuolelle . kivenlah- ajoittaisia toimivuusongelmia huipputuntien aikana jo nykytilanteessa . liikennemää- densolmun tilavaraussuunnitelmassa on esitetty järjestely, jossa on sijoitettu bussi- rien kasvu tulee kuormittamaan liittymää entisestään . ähimmäistoimenpiteenäv voi- Tieliikenne, onnettomuudet ja päästöt pysäkit välittömästi länsiväylän alittavan kevyen liikenteen yhteyden viereen . pysäkeil- daan pitää kaistamäärän lisäämistä lännen suunnasta nousevalla rampilla, jossa on ny- metron jatkaminen matinkylästä vähentää henkilöautomatkoja, kun parantuva palve- tä on hyvät yhteydet metroasemalle, mutta länsiväylän kyseisellä osuudella kulkevien kytilanteessa vain yksi kaista . yösm bussipysäkin sijainti välittömästi liittymän jälkeen lutaso lisää joukkoliikenteen suosiota . liikennemäärien muutokset verkolla ovat mel- bussien määrä on varsin pieni (vain länsisuunnan kaukolinjat) . tilavaraussuunnitelman itään suuntaavan rampin alkupäässä aiheuttaa hetkittäisiä häiriöitä . oisaaltat metron ko pieniä, ja tapahtuvat laajahkolla alueella Etelä-Espoossa . kun henkilöautoliikenne mukaiset järjestelyt eivät ole metrojärjestelmän mukanaan tuoman autoliikennemuu- jatkuessa matinkylästä länteen rampin kautta ei kulje busseja . vähenee kuormittuneella verkolla, sujuvoituu liikenne hieman . sujuvuuden muutokset toksen vuoksi tarpeen . Bussipysäkit voidaan arvioida kuitenkin tarvittavan joukkolii- ovat yksittäisillä väylillä ja vyöhykkeillä kuitenkin hyvin vähäisiä . kenteen palvelutason parantamiseksi . Bussipysäkkien toteuttaminen edellyttää kiven- Finnoonsolmun ramppiliittymät ovat jo nykytilanteessa hyvin kuormittuneet huippu- lahden liittymässä tilavaraussuunnitelman mukaisen ratkaisun rakentamisen . jos ensin tuntien aikana . uormitus k tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa maankäy- liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoden 2035 ennustetilanteessa toteutetaan tiesuunnitelmassa esitetyt järjestelyt ja sen jälkeen toisena vaiheena tila- tön kehittyessä Etelä-Espoon alueella . Eritasoliittymäsillan parantamisesta on laadittu 1 000 - 2 000 tonnia / vuosi, mikä on arviolta noin 0,1 - 0,2 % pääkaupunkiseudun ennus- varaussuunnitelman mukaiset järjestelyt, on toisen vaiheen rakentamiskustannuksiksi alustava yleissuunnitelma . iesuunnitelmaratkaisujent toteuttamisesta huolimatta eri- tetilanteen mukaisista liikenteen päästöistä . rahamääräiseksi muutettuna hiilidioksi- arvioita 15 – 16 m€ . tasoliittymäsilta tulee ennusteiden toteutuessa olemaan ylikuormittunut vilkkaimpien dipäästösäästön arvo on luokkaa 50 000 euroa/v . uidenm päästöjen muutoksia ei ole ruuhkatuntien aikana . oisaaltat ramppiliittymät säätelevät liikenteen pääsyä länsiväy- arvioitu, koska yksikköpäästöjen muutoksista vuoteen 2035 mennessä ei ole olemassa kevyen liikenteen verkon suunnittelussa tavoitteena on ollut mm ., että kaikille metro- lälle . kaikkien liikennemuotojen osalta selkeitä arvioita eivätkä muutokset ole yhteiskuntata- asemille johtaa korkeatasoiset parhaimman luokan raittiyhteydet . kivenlahdensolmun loudellisesti merkittäviä . ieliikenteent vähenemisen on laskettu vähentävän henkilöva- itäpuolelle sijoittuva nykyinen länsiväylän alikulkuyhteys ei täytä kaikilta osin mainit- Länsiväylällä Finnoonsolmussa mahdollinen joukkoliikennekaistojen vapauttaminen hinkoihin johtavia onnettomuuksia noin 2 kpl/vuosi . rahamääräiseksi muutettuna on- tua tavoitetta . aikkav liittymään ei toteuteta tilavaraussuunnitelman mukaista ratkai- muulle kuin bussiliikenteelle saattaa edellyttää kaistajärjestelyjen muutoksia siten, et- nettomuussäästön arvo on noin 0,8 milj .euroa/v . (Strafica 05/2012) sua bussipysäkkeineen, tulee jatkosuunnittelussa harkita tämän kevyen liikenteen ali- tä eritasoliittymäsillan alle tarvitaan kolmannet kaistat . liikennemäärien kasvua länsi- kulun rakentamista korkeatasoisemmaksi . väylällä voidaan koettaa hillitä sallimalla bussikaistojen käyttö vain tietyille ajoneuvo- vaikutukset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen verkkojen kehittämiseen ryhmille, esimerkiksi monimatkustaja-ajoneuvoille . asemaympäristöjen liikennejärjestelyt on kuvattu edellä asemien yhteydessä . metro- Kivenlahdensolmun ramppiliittymien toimivuuden parantamiseksi on laadittu raken- järjestelmän tuottamia vaikutuksia kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen verkon ke- nussuunnitelma, joka tullaan toteuttamaan lähivuosina . liikennemäärien yhä kasva- hittämiseen suunnittelualueella laajemmin on kartoitettua useissa selvityksissä . länsiväylälle on suunniteltu uudet joukkoliikennekaistat Espoonlahdensolmun ja piispansolmun välille palvelemaan matinkylään päättyvän metron liityntäbussiliikennet- tä (kt 51 (länsiväylä) tiejärjestelyt liittyen länsimetroon, tiesuunnitelma 2012, u-ElY / Espoo / ramboll) . samassa yhteydessä on esisuunnitelmatasolla selvitetty toimenpi- teitä, joita tarvitaan matinkylän ja ruoholahden välillä nykyisille joukkoliikennekais- toille, mikäli joukkoliikennekaistat avataan rajoitetusti muulle liikenteelle, sekä laadittu liikenteenhallintasuunnitelma . liikenteenhallintasuunnitelman olennainen osa on lii- kenteenohjausjärjestelmä, jolla ohjataan liikennettä liityntäpysäköintiin (matinkylään ja tapiolaan) . metron päättyessä kivenlahteen tai saunalahteen länsiväylää pitkin kulkeva bussi- liikenne matinkylän metroasemalle lakkaa . tällöin länsiväylän kaistajärjestelyjä olisi mahdollista laajentaa siten, että bussikaistat Espoonlahdensolmun ja piispansolmun välillä vapautettaisiin muulle ajoneuvoliikenteelle . liikenteenhallintajärjestelmää länsiväylällä länteen laajennetaan siten, että liikenteen- hallintajärjestelmä kattaa länsiväylällä myös kivenlahden liityntäpysäköintiin ohjauksen . liityntäpysäköinnin vaihtuvasta opastuksesta oletuksena on, että hsl, liikennevi- rasto tai muu osapuoli ylläpitää keskitettyä hallintajärjestelmää, joka kerää määrä- ja paikkatietoa alueen liityntäpysäköintilaitoksista tai laitoksesta . aihtuva v informaatio tulisi esittää länsiväylällä ennen kivenlahdensolmua lännestä tultaessa . vaihtuvassa opasteessa esitetään tilatietoa sekä kivenlahden että matinkylän liityntäpysäköintilai- toksista . kivenlahdensolmun viitoitukseen lisätään kiinteä opastus . opastusta liityntä- Kuva 80. Länsiväylän ennustettu liikennemäärä v. 2035. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 77

Finnoonsolmun ja piispansolmun välille on todettu tarvittavan yhdet uudet kaistat mo- tunnelin päällä . kallioalueilla mahdollinen runkomelualue voi tyypillisesti ulottua jopa hankesuunitteluvaiheen runkomelueristyksen määrittelyt perustuvat laskennalliseen lempiin suuntiin, eli kolme kaistaa länteen ja neljä kaistaa itään . änsiväylänl liikenne- 100 m etäisyydelle radasta; vaihteiden kohdalla runkomelualueet voivat paikoin ulottua tarkasteluun . arkastelut on tehty käyttäen akukonin ja vibkonin kehittämää runkome- määrän on ennustettu kasvavan tällä välillä ennustevuonna 2035 noin 89 000 ajoneu- tätäkin laajemmalle . kallioon asti ulottuvat paalut tai perustukset voivat johtaa runko- lun ja värähtelyn laskentamallia . malli huomioi ratarakenteen ominaisuudet, kalliope- voon arkivuorokauden aikana . melua rakennuksiin myös pehmeikköalueilla . rän etäisyysvaimennuksen sekä kytkeytymisen kallioperästä maaperän ja perustusten välityksellä rakennukseen . lisäksi tarkastelussa on huomioitu radalla liikennöivän ka- piispansolmun ja matinsolmun välillä järjestelyt tulevat muuttumaan olennaisesti runkomelun häiriövaikutukset luston pituus ja tyyppi sekä kohtaavien metrojunien summautuva vaikutus . mahdollisten piispansolmun itäramppien myötä . piispansolmun itärampit on tavoittee- runkomelu on pientaajuista melua, joka aiheutuu rakennusrunkoon kytkeytyneestä vä- na rakentaa keventämään sekä länsiväylän että matinkylän katuverkon kuormitusta . rähtelystä . huonetilojen rajapinnoissa esiintyvä värähtely on niin pientä, ettei sitä ais- mallinnuksessa on hyödynnetty suurta määrää vastaavista kohteista saatuja mittaus- itäramppien myötä piispansolmun ja matinsolmun välisellä osuudella liikennemäärien tita tuntoaistin välityksellä tärinänä . ärähtelevätv pintarakenteet säteilevät kuitenkin tuloksia, joiden avulla eri osatekijöiden vaikutuksia voidaan arvioida . ämänt selvityk- on ennustettu nousevan jopa 110 000 ajoneuvoon, kun huomioidaan koko poikkileik- ääntä ja aiheuttavat tilaan korvin kuultavaa melua . sen runkomelulaskennoissa on käytetty lähtötietoina helsingin nykyisen metroradan kausliikennemäärä rinnakkaisrampit mukaan lukien . varrella tehtyjä m100- ja m200-metrojunakaluston laajoja värähtelymittauksia . mitta- asuintilojen lisäksi metroliikenteen runkomelu voi häiritä myös muissa meluherkissä uksilla on selvitetty mm . eristämättömän ja eristetyn radan, vaihteiden, junatyyppien ja kohteissa, kuten opetus- ja kokoontumistiloissa tapahtuvaa toimintaa . junan pituuden sekä kallioperän etäisyysvaimennuksen vaikutuksia radan ympäristös- 4.3. Melu ja meluntorjunta sä esiintyviin värähtely- ja runkomelutasoihin ja -spektreihin . Sovellettavat runkomelurajat 4.3.1. Taustaa suomessa ei toistaiseksi ole olemassa virallisia raja-arvoja tai ohjearvoja liikenteen ai- mallinnusmenetelmä on sama, jota on käytetty länsimetron ruoholahti – matinky- heuttamalle runkomelulle . lä -osuuden runkomelutarkasteluihin . hankesuunnitelman laadintaan liittyvänä tehdyn runkomeluselvityksen tarkoituksena on varmistaa, että metroliikenne ei tule aiheuttamaan runkomeluhaittoja metrolinjan länsimetron ja rautatietunneliden suunnittelussa on käytetty runkomelun tavoite-ta- runkomelualueiden laskennassa on huomioitu metrokaluston, ratageometrian, kalli- ympäristössä sijaitseviin nykyisiin tai suunniteltuihin rakennuksiin ja niissä oleskele- soina lasmax ≤ 30 dB asunnoille ja lasmax ≤ 40 dB toimistotiloille . rajat vastaavat vtt:n opinta- ja maaperätietojen, rakennusten sijaintien sekä kaavaehdotusten vaikutuksia . ville ihmisille . runkomelun arviointia käsittelevässä julkaisussa esitettyjä suosituksia . oskak runko- laskennassa on käytetty seuraavia lähtökohtia: melua esiintyy vain metron ohiajojen aikana, runkomelun rajat on määritetty slow-ai- länsimetron jatkon runkomelua on aiemmin tarkasteltu kohteen alustavan yleissuun- kapainotettuina enimmäistasoina lasmax . metron nopeutena on laskennassa käytetty 80 km/h ja pituutena noin 88 m . nitteluvaiheen yhteydessä . asuintilojen 30 dB runkomeluraja soveltuu sellaisenaan tai hieman lievennettynä ho- ratarakenne hankesuunnitteluvaiheessa selvitystä on tarkennettu runkomelun laskennallisella le- telleihin sekä vähintään samanlaisena sairaaloihin ja muihin vastaaviin tiloihin . melulle selvityksen lähtökohtana on käytetty länsimetrossa käytettyä tavallista sepeliperus- viämistarkastelulla . runkomelulaskennan sekä nykyisten rakennus- ja kaavoitustieto- erityisen herkkien tilojen kuten opetustilojen, neuvottelutilojen, kirkkojen ja salien ta- taista ratarakennetta, johon sijoitetaan sepelinalusmatto runkomelueristykseksi . jen perusteella on muodostettu alueelliset runkomelueristystarpeet ja arvioitu rataan voitetasot tulee asettaa kohdekohtaisesti . tarvittavan runkomelueristyksen laajuutta . Eristysratkaisuista on esitetty yleiset peri- radan geometria sekä alueen kartta- ja pohjatiedot aatteet . teollisuus-, palvelu- ja liiketilojen osalta ei ole asetettu erillisiä runkomelurajoja, koska runkomelualueiden tarkastelu on tehty käyttäen hankesuunnitteluvaiheen ratageo- niiden toiminta ei ole luonteeltaan erityisen meluherkkää, ja toiminnan melutasot ovat metriaa, alueen nykyisiä kantakarttoja ja Espoon kaupungin kaavoituskarttoja . runkomelulaskenta täsmentyy hankkeen rakennussuunnittelun aikana sisällyttämäl- suurempia kuin asunnoissa tai toimistotiloissa . lä tarkasteluun mm . altistuvien kohteiden yksityiskohtainen arviointi sekä rakennusten sammalvuoren ja harmaakallion varikkoalueiden osalta kalliopinnan ja maanpinnan perustamistapatiedot . alueellisten runkomelueristystarpeiden sekä rataan sijoitettavi- runkomelun vaikutukset maankäytön suunnitteluun tiedot ovat osin puutteelliset, joten laskenta on tehty käytettävissä olevien tietojen peen eristysmateriaalien tarkennettu mitoitus ja valinta voidaan tehdä näiden laskento- uuden ratalinjauksen tapauksessa mahdollisten runkomeluhaittojen esiintyminen rusteella . jen perusteella . huomioidaan ensisijaisesti ratasuunnittelussa . radan perustamisratkaisuilla on var- mistuttava, ettei raideliikenne tule aiheuttamaan runkomeluhaittaa radan läheisyydes- rakennukset 4.3.2. runkomelun esiintyminen, häiriövaikutukset, suositusarvot ja arviointi- sä jo oleville tai kaavoitetuille asuin- ja toimistorakennuksille ja muille herkille kohteille . olemassa olevat rakennukset sekä alueiden suunniteltu käyttö on arvioitu käyttäen läh- menetelmät tötietoina karttoja, kaavakarttoja ja asemakaavaehdoksia . hyvänä tavoitteena on metroradan runkomelueristäminen kaikilla niillä rataosuuksilla, runkomelun esiintyminen joiden lähiympäristössä on tai voi tulevaisuudessa olla runkomelulle altistuvia kohteita . runkomelulle altistuvien rakennusten tarkasteluissa on käytetty rakennuskohtaisia raideliikenteen ympäristöön tuottama värähtely aiheutuu pyörien ja kiskojen epäta- tällöin päästään kaavoituksen kannalta kestävään tilanteeseen, jossa metroliikenteen pohjasuhdetietoja sikäli, kuin niitä on ollut saatavissa . hankesuunnitteluvaiheen tar- saisuuksista . värähtely etenee kiskojen ja ratarakenteiden kautta kallioperään, josta se runkomelu ei aiheuta rasitteita tai erillisvaatimuksia alueen kaavoitukselle ja myöhem- kastelussa ei ole käytetty rakennuskohtaisia perustamistapatietoja . kytkeytyy edelleen rakennuksiin ja rakenteisiin . ärähtelyjenv eteneminen ja kytkeyty- mälle täydennysrakentamiselle . minen riippuu monesta osatekijästä ja on paikkariippuvaista . Eri osatekijät vaikuttavat runkomelun tarkastelu alueittain sekä värähtelyn suuruuteen että taajuussisältöön . 4.3.3. runkomelun arviointimenetelmät ja laskennat radan runkomelueristystarvetta on arvioitu rakennusten, alueiden ja maankäytön tar- peiden kannalta . Eristämättömälle radalle tehdyn alustavan runkomelulaskennan avul- maaperän tyyppi on tärkein runkomelun esiintymiseen vaikuttava tekijä . ehmeätp maa- runkomelun esiintymisestä ja leviämisestä radan ympäristöön on tehty alustavassa la on tunnistettu alueet, joissa rataan tarvitaan runkomelueristystä . alueellisessa tar- ainekset kuten savi, mutta myös tiiviimpi moreeni, vaimentavat kuuloalueella havait- yleissuunnitteluvaiheessa karkea arvio perustuen maaperätietoihin ja kokemusperäi- kastelussa eristystarve on tässä suunnitteluvaiheessa jaettu ns . peruseristykseen sekä tavia värähtelytaajuuksia tehokkaasti . näillä alueilla runkomelu vaimenee nopeasti siin suojaetäisyyksiin, joita kauempana runkomelutarkastelua ei pidetä tarpeellisena . lisäeristykseen, jota tarvitaan niillä alueilla, joilla peruseristys ei ole riittävä . etäisyyden kasvaessa, ja potentiaalinen runkomelualue jää yleensä pieneksi . kalliossa etenevä värähtely vaimenee huomattavasti hitaammin . kalliotunneliin toteutettavan ratalinjauksen tapauksessa runkomelun leviämistä voi- runkomelulaskennan perusteella on tehty koko ratalinjauksen kattavat eristämättö- daan arvioida laskennallisesti . menetelmällä voidaan arvioida eri runkomelualueiden män radan runkomelukartat sekä vastaavat kartat sammalvuoren ja harmaakallion ratatunnelissa kulkeva metroliikenne voi aiheuttaa runkomeluhaittoja ympäristöön etäisyyksiä radan ympäristössä . laskenta soveltuu myös suurien alueiden kartoittami- varikkoalueista . ämänt tarkastelun perusteella on muodostettu alustava arvio rataan alueilla, joissa rakennukset ovat kallioperustaisia tai ne sijaitsevat lähietäisyydellä rata- seen . tarvittavista eristysmääristä . Eristysten määrät ja tyypit täsmentyvät myöhemmässä suunnitteluvaiheessa tehtävän eristysmitoituksen perusteella . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 78

alueiden määrittelyssä viitataan eteläisen ratalinjauksen paalumetreihin (lE) ratalinja- LE7300 – LE8200 (Finnoo) uksen saunalahden päästä lukien . Finnoon seudun suunnitelman perusteella koko alueelle tarvitaan peruseristys . tämän lisäksi ainakin osa ennen Finnoon asemaa olevista vaihteista tarvitsee lisäeristyksen . LE0 – LE600 alueella on niukasti nykyistä asutusta, mutta rataosuudelle suositellaan peruseristystä, LE8200 – LE9210 jos lisärakentamista on tulossa . harmaakallion varikon vaihteiden kohdalle lE600 tar- Edellä viitatun Finnoon seudun suunnitelman mukaan välin lE8250 – 9000 on suunni- vitaan mahdollisesti paikallisesti myös lisäeristystä . teltu pysyvän viheralueena, joten runkomelueristys ei ole tarpeen . muutoin alueelle tarvitaan peruseristys . LE600 – LE2000 (Saunalahden alue) koko rataosuudelle sijoitetaan 10 dB peruseristys . aikallinenp lisäeristys tarvitaan vaih- harmaakallion varikkoalue teisiin aseman etelä- ja pohjoispuolella . nykyinen rakennuskanta vaatii 10 dB peruseristystä varikkoraiteiden alkupäässä paa- luvälillä 0 – 480 (vaihteet mukaan lukien) sekä loppupäässä paalusta 1020 eteenpäin . tarkastelussa on huomioitu kummelivuorensuun kaavamuutos . rakennus ratalinjauksen eteläpuolella paalun 400 kohdalla aiheuttaa linjauksen al- kupään eristämistarpeen jatkumisen paalulle 480 saakka . ohjoisenp raiteen vaihteet LE2000 – LE4400 (Kivenlahden-Espoonlahden alue) välillä 500 – 600 tarvinnevat peruseristyksen . ätä t voidaan tarkentaa myöhemmissä koko rataosuudelle tarvitaan 10 dB peruseristys . lE2000 2300– on liikennealuetta, suunnitteluvaiheissa, kun varikkoalueen täsmällisemmät maa- ja kallioperätiedot ovat mutta koska marinkallion alueelle on asemakaavoitettu kerros- ja rivitalorakentamista, käytettävissä . joudutaan alue eristämään . Sammalvuoren varikkoalue kivenlahden aseman molemmin puolin kaikkiin vaihteisiin tarvitaan lisäeristys . sa- linjauksen alkupäässä (Espoonlahdesta lukien) tarvitaan peruseristys noin paaluun moin Espoonlahdessa sammalvuoren varikon vaihteisiin tarvitaan lisäeristys . Espoon- 750 saakka . Espoonlahdenkadun ja kivenlahdentien väliin suunnitteilla olevan asuin- lahden kirkko (lE3900) aiheuttaa asuntoja 5 - 10 dB suuremman paikallisen eristystar- rakentamisen takia itäiselle raiteelle tarvitaan lisäeristys välille 100 – 400 ja läntiselle peen, joten vaihteiden lisäksi rataan tarvitaan myös tälle alueelle lisäeristystä . raiteelle välille 200 – 400 . myös paalun 400 kohdalla sijaitseviin vaihteisiin tarvitaan li- säeristys . Espoonlahden aseman eteläpuolella lE4100 – 4200 on lisäeristystarve . mikäli länsiväylän pohjoispuolelle ei ole tulossa asuinrakentamista, ei paalun 400 jäl- LE4400 – LE4900 keisiin vaihteisiin tarvita lisäeristystä . aalustap 750 eteenpäin varikkoalueen raiteet voi- nykyinen rakennuskanta ei aiheuta eristysvaatimuksia . soukanlahden koulu sekä Es- daan jättää ilman runkomelueristystä . poonlahden koulu ja lukio jäävät runkomelun vaikutusalueen ulkopuolelle, vaikka rataa ei eristettäisi . ratalinjauksen eteläpuolella noin lE4700 – 4850 kohdalla on hevostallei- 4.3.4. runkomelueristykset hin liittyviä rakennuksia, jotka jäävät runkomelun vaikutuspiiriin . Kuva 81. Sepelin alle sijoitetun runkomelueristyksen periaateratkaisu metrotunnelissa. Alustava eristystarve LE4900 – LE5600 (Soukka) alustavan laskelman perusteella peruseristystä tarvitaan yhteensä noin 16 000 rata- rataan tarvitaan peruseristys, jotta sekä nykyiset että suunnitteilla olevat rakennukset metriä . ämänt lisäksi varikkoalueiden vaatimat eristysmäärät ovat noin 1 500 ratamet- eivät sijoitu runkomelualueelle . ämänt lisäksi ennen soukan asemaa oleva raiteenvaih- riä (harmaakallio) ja 2 300 ratametriä (sammalvuori) . topaikka vaihteineen (lE4900 – 5150) tarvitsee lisäeristyksen . ko värähtelystä tuntoaistilla havaittavaa tärinää tai korvin kuultavaa runkoääntä . nämä lisäksi tietyille rataosuuksille, kuten vaihdealueet, tullaan tarvitsemaan peruseristys- ilmiöt voivat esiintyä myös samanaikaisesti . LE5600 – LE6400 tä suurempi vaimennus . näiden eristystarpeet ja määrät täsmentyvät rakennussuun- koko rataosuudelle suositellaan peruseristystä . nittelun aikana . kalliotunnelissa kulkevasta metroliikenteestä kallioperän välityksellä ympäristöön aiheutuva tärinä on amplitudiltaan niin pientä, että se jää merkittävästi ihmisten havain- paaluvälillä lE5650 – 5800 on soukanväylän alitus ja rakentamatonta aluetta . nykyisel- Eristysratkaisut tokynnyksen alapuolelle . ärinät ei myöskään aiheuta vaaraa rakenteille tai rakennuksil- lä rakennuskannalla runkomelueristys ei ole välttämätön, mutta näin lyhyen osuuden runkomelueristys voidaan toteuttaa käyttäen ratarakenteeseen sijoitettavia sepe- le, eikä se ole riittävän voimakasta aiheuttaakseen räminää tai helinää rakenteissa tai eristämättä jättäminen ei ole tarkoituksenmukaista . linalusmattoja . Eristysperiaate ja eristeen sijainti ratarakenteessa on esitetty kuvan 81 irtaimistossa . poikkileikkauksessa . lE5800 – 6400 on asuinrakennuksia, joiden vuoksi rataosuudelle tarvitaan peruseris- metroliikenne ei näin ollen muodosta ihmisen tai rakentamisen kannalta esiintyviä tä- tys . Eristettävä alue jatkuu aina lE6400 saakka, koska myös ratalinjauksen luoteispuo- Eristyskerroksen paksuus on tyypillisesti enintään 100 mm . aksuudetp määräytyvät tar- rinähaittoja ympäristöönsä . lella on asuinrakennuksia, jotka muutoin jäävät runkomelualueelle . vittavan eristyksen ja valitun eristysmateriaalin mukaan . Eristeen sijainnin syvyys tarkentuu ratarakenteen suunnittelun yhteydessä . aidekohtainenr eristys toteutetaan rai- 4.3.6. herkät laitteet LE6400 – LE7300 (Kaitaa) teen keskilinjaan nähden noin 4 m leveänä kaistana nykyisellä rakennuskannalla paaluvälille lE6400 – 6550 (vaihteisiin saakka) ei peri- metroliikenteen ympäristöönsä aiheuttama vähäinen tärinä voi joissakin tapauksissa aatteessa tarvita eristystä . Eristämätön alue jää kuitenkin niin lyhyeksi, että se kan- 4.3.5. Tärinä ja tärinän torjunta häiritä tiettyjä erittäin tärinäherkkiä laitteita . osj metrolinjan lähialueelle (< 300 m ra- nattaa eristää varsinkin, jos alueelle suunnitellaan lisärakentamista . aihteista v alka- dasta) sijoittuu tärinälle erittäin herkkiä tutkimus- tai tuotantolaitteita (elektronimikro- en koko osuudelle sijoitetaan peruseristys . ämänt lisäksi kaitaan asemalta itään välille sekä tärinä että runkoääni aiheutuvat maaperän välityksellä rakennusrunkoon kytkey- skoopit, mikropiirien litografia ym .), laitteistoihin metroliikenteestä kohdistuva tärinä ja lE6800 – 7000 sekä välille lE7180 – 7250 saatetaan tarvita lisäeristys . tyvästä värähtelystä . ärähtelynv lähde ja etenemisreitti ovat molemmille samat . raken- sen vaikutukset tulee myöhemmissä suunnitteluvaiheissa arvioida ja selvittää samalla nusrungossa esiintyvän värähtelyn voimakkuus ja taajuussisältö määräävät, aiheutuu- tavoin kuin länsimetron otaniemen alueella on tehty . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 79

4.3.7. Savunpoistopuhaltimien koekäyttö ympäristössä saattaa laskea, mikäli kallioperä ei ole saavuttanut riittävää tiiveyttä ja javeden havaintoputkiverkostoa tullaan täydentämään . ohjaveden p laadun ja pohja- pohjavettä purkautuu kallioperään louhittuun tilaan . veden pinnan tason seurantaan kiinnitetään erityistä huomiota suomenojan alueella, länsimetron jatkeen yhteyteen on suunniteltu 12 savunpoistokuilua, jotka sijoittuvat hannusjärven alueella ja Brinkinmäen pohjavesialueella . lisäksi pohjaveden laatua tul- linjalle asemien väliin sekä varikon yhteyteen . metron turvallisuusjärjestelmiin liitty- pystykuilujen ja ajotunneleiden suuaukkojen alueilla joudutaan yleensä suorittamaan laan selvittämään ja seuraamaan alueilla, joissa on riski pohjaveden laadun muutoksiin viä savunpoistopuhaltimia tullaan ajoittain koekäyttämään, jolloin savunpoistokuilu- maankaivutöitä, jotka ulottuvat vallitsevan maapohjaveden pinnan tason alapuolelle . mm . polttoaineasemien läheisyydessä . jen lähiympäristössä esiintyy hetkellisesti verraten korkeita melutasoja . koekäyttöjen koska kaivaminen suoritetaan yleensä kuivatyönä, pyritään kaivannot eristämään ym- esiintymistiheys ja niiden ajankohdat täsmentyvät myöhemmissä suunnitteluvaiheis- päristöstään siten, ettei maapohjavesi pääse purkautumaan kaivantoon . mikäli maa- hankkeen jatkosuunnittelussa huomioidaan vesilain mukaisen luvan tarve Brinkinmä- sa . astaavissav kohteissa, kuten vuosaaren satamaradan savion tunnelissa, koekäyttö- pohjavesi tiivistystoimenpiteistä huolimatta purkautuu kaivantoon, saattaa pohjave- en pohjavesialueen osalta . jen esiintymistiheys on noin kerran kuukaudessa ja yksittäisen koekäytön kesto on tun- den pinnan taso kaivannon ympäristössä laskea . nin kertaluokkaa . pohjavedenpintojen ja laadun seurantaa tekee Espoon kaupungin geoyksikkö . mikäli pohjaveden pinnan taso rakennettavan tunnelin, pystykuilun, ajotunnelin tai ajo- savunpoistopuhaltimet tuottavat tasaista laajakaistaista melua eli huminaa, joka kan- tunnelin suuaukon ympäristössä laskee, saattaa vedenottokaivojen antoisuus laskea . 4.4.3. vaikutukset pintavesiin tautuu kuilurakennusten poistoilmasäleikköjen läpi ympäristöön . pohjaveden pinnan tason laskun seurauksena, saattaa myös mahdollisten maalämpö- kaivojen teho laskea, mikäli vedenpinnan taso lämmönsiirtonestettä kuljettavan putkis- merkittävimmät pintavesiin kohdistuvat vaikutukset muodostuvat kallioperään louhit- meluvaikutuksia on arvioitu kuilujen ympäristöstä tehdyn alustavan leviämistarkaste- ton ympärillä laskee . tavien tunneleiden ja pystykuilujen rakentamisen aikana, mikäli vuoto-, poraus- ja sa- lun avulla . oskak kohteeseen tulevista puhaltimista ei tässä suunnitteluvaiheessa ole devedet johdetaan vesistöön . Yleensä kuivatus tapahtuu pumppaamalla vedet rata- ja tarkempia tietoja, melupäästönä on tarkastelussa käytetty savion tunneliin liittyvän mikäli paineellisen pohjaveden painetaso laskee, saattaa maanvaraisesti perustettujen ajotunneleiden suuaukkojen sekä pystykuilujen kautta ojiin tai viemäreihin . kuilurakennuksen luona vastaavan koekäytön aikana tehtyjä mittauksia . rakenteiden ja rakennusten painumariski kasvaa . tunneleista pois johdettavien vesien ph-luku ja kiintoaineksen määrä saattavat olla savunpoiston koekäytön meluun voidaan soveltaa ympäristömelun yleisiä ohjearvoja, Brinkinmäen pohjavesialueella sijaitseva kauklahden vedenottamo sijaitsee hyvin lä- korkeita . mahdollisesti räjähtämättä jääneet räjähdysaineet saattavat nostaa huomat- jolloin tarkastelusuureena on päivä- tai yöajan keskiäänitaso . aatimustenv asettelussa hellä harmaakallion metrovarikon suunniteltua sijaintia ja ajotunnelia (noin 60 - 80 met- tavasti poistoveden typpiyhdisteiden pitoisuuksia . on aiheellista ottaa huomioon myös kuilurakennusten ympäristössä jatkuvasti esiinty- rin etäisyydellä) . mikäli kallioperää kyseisten rakenteiden ympärillä ei saada tiivistettyä vä ympäristömelu, joka aiheutuu mm . tieliikenteestä . riittävästi, saattaa louhintatyön vaikutuksesta pohjaveden pinnan taso kauklahden ve- mikäli kuivatusvesiä johdetaan Finnoonojaan (Finnobäcken) käsittelemättöminä, saat- denottamon alueella laskea ja tätä kautta myös ottamon kaivon tai kaivojen antoisuus taa kuivatusvesien purkupisteen ja Finnoonojan purkupisteen välisellä osuudella pin- vaikka savunpoistopuhaltimien koekäytöstä aiheutuva ympäristömeluhaitta on harvoin voi laskea . myös mahdollisen pohjaveden ph-luvun kohoaminen Brinkinmäen pohjave- taveden laatu heiketä . oskak Finnoonoja laskee mereen noin 800 metrin etäisyydellä esiintyvä ja ajallisesti melko lyhyt, toiminnan meluvaikutukset on syytä ottaa huomioon sialueella on mahdollista . Ennalta arvioiden Brinkinmäen pohjavesialueelle suunnitel- ratatunnelin ja Finnoonojan leikkauspisteestä, rajoittuisivat vedenlaatuun kohdistuvat jatkosuunnittelun yhteydessä . eluntorjunnanm tarve tulee tällöin selvittää kuilukohtai- lut toimenpiteet edellyttävät vesilain mukaisen luvan hakemista aluehallintovirastosta . vaikutukset suhteellisen pienelle alueelle ojan alajuoksua ja mahdollisesti meren ranta- sesti vertaamalla toiminnasta aiheutuvia melutasoja annettuihin ohjearvoihin . torjun- vyöhykkeeseen . ilannet on samanlainen myös siinä tapauksessa, jos kuivatusvesiä joh- taratkaisuina voidaan mahdollisuuksien mukaan käyttää kuilurakennusten sijoittelua, mikäli pohjaveden pinnan taso metrotunnelin tai ajotunneleiden rakentamisen seu- detaan käsittelemättöminä joko djupsundbäckenin ojaan tai lambrobäckenin ojaan . kuilurakennusten poistoilmasäleikköjen suuntausta sekä maastonmuotoja meluestei- rauksena laskee ratalinjan ja meren rannan välisellä alueella, saattaa tämä johtaa me- djupsundbäcken laskee mereen noin 1 200 metrin etäisyydellä siitä pisteestä missä oja nä . näiden lisäksi tulee tarvittaessa selvittää äänenvaimentimien käyttömahdollisuut- riveden imeytymiseen maa- ja kalliopohjaveteen . ällät voi olla vaikutusta alueella mah- leikkaa ratatunnelin, ja lambrobäcken laskee Espoonjokeen noin 2 500 metrin etäisyy- ta kuiluissa . dollisesti sijaitsevien kaivojen vedenlaatuun . Erityisesti tämä koskee Finnoon aluetta, dellä siitä pisteestä, jossa se leikkaa ratatunnelin . jolla pohjaveden pinnan taso sijaitsee paikoin alle metrin merenpinnan tason yläpuo- suunnittelun tavoitteena on, että savunpoistopuhaltimien koekäytöstä aiheutuva ajoit- lella . Ennalta arvioiden rakentamisen vaikutukset eivät kohdistu hannusjärveen . jatkossa tainen meluhaitta ei ylitä viranomaisen mahdollisesti antamia ohjearvoja . hannusjärven alueella tullaan kuitenkin suorittamaan lisätutkimuksia asian varmista- 4.4.2. pohjavesiin kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy ja seuranta miseksi .

4.4. vaikutukset pinta- ja pohjavesiin kallioperään louhittavien tilojen osalta, ensisijaisena pohjaveden määrälliseen tilaan 4.4.4. pintavesiin kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy kohdistuvien haittavaikutuksien ehkäisymenetelmänä ovat ennen louhintaa ja välit- 4.4.1. vaikutukset pohjavesiin tömästi louhinnan jälkeen suoritettavat ja riittävän tehokkaat kallioperän tiivistämis- pintavesiin kohdistuvia haittavaikutuksia voidaan lieventää tai estää kokonaan . vaiku- toimenpiteet . Erityisesti kallioperän tiivistämistoimenpiteisiin kiinnitetään huomiota tukset voidaan estää kokonaan johtamalla kuivatusvedet jätevesiviemäriin . edetv tuli- pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset voidaan jakaa pohjaveden laadulliseen tilaan koh- suomenojan jätevesialtaan ja suomenojan läjitysalueen kohdalla, hannusjärven alu- si johtaa jätevesiviemäriin aina kuin mahdollista . jos tämä ei ole mahdollista, niin jäte- distuviin ja määrälliseen tilaan kohdistuviin vaikutuksiin . laadullisen tilan muutoksella eella, Brinkinmäen pohjavesialueella ja tunneliosuuksilla, joissa on painumaherkkiä ra- vesien kiintoaine tulee poistaa ennen vesistöön laskemista . esienv laskeminen suoraan tarkoitetaan pohjaveden kemiallis-biologista muutosta ja määrällisen tilan muutoksel- kenteita sekä pora- ja maalämpökaivoja . vesistöihin vaatii kuitenkin aina ympäristöluvan . la pohjavesivaraston tilavuuden muutosta . ajotunneleiden suuaukkojen ja pystykuilujen alueilla työnaikaiset kaivannot eristetään vaikutuksia voidaan lieventää käsittelemällä kuivatusvedet ennen pintavesistöön las- pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia saattaa syntyä, mikäli kalliope- ympäristöstään siten, ettei maapohjavesi pääse purkautumaan kaivantoon ja tätä kaut- kemista . jo suhteellisen yksinkertaisilla menetelmillä voidaan kiintoaines poistaa ja ve- rän tiivistämiseen käytettävät sementtipohjaiset aineet liukenevat pohjaveteen . tällöin ta maapohjaveden pinta pääse laskemaan . den ph-arvoa laskea . ens sijaan typpiyhdisteiden poistaminen on hyvin ongelmallista . pohjaveden ph-luku välittömästi tiivistetyn alueen ympäristössä saattaa nousta . mah- pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointia on jatkosuunnittelussa syytä tarkentaa, dolliset vaikutukset jäävät todennäköisesti hyvin paikallisiksi, ja kohdistuvat lähinnä suomenojan läjitysalueen ympäristön kallio- ja maapohjaveden laadullinen tila selvite- jotta voidaan varmistaa, ettei Espoonlahti – saunalahti natura-alueen veden laatuun kalliopohjaveteen . tään jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin . yseisessäk kohteessa selvitetään poh- kohdistu merkittäviä rakentamisenaikaisia vaikutuksia . javeden laadullisen tilan vaikutukset metrohankkeen kannalta, ei niinkään metrohank- metrotunneli, ajotunnelit, asemat ja pystykuilut sijoittuvat joko kokonaan tai osittain keen vaikutuksia pohjaveden laadulliseen tilaan . vaikutukset hannusmetsän viheralueisiin estetään tiivistämällä kallioperä huolellisesti pohjaveden pinnan tason alapuolelle . Ennen varsinaista louhintaa kallioperä tiiviste- kallioperään louhittavien tilojen ympärillä . tään . louhintatyön aikana kallio-, tai maapohjaveden pinnan taso louhittavan alueen hankesuunnitelmavaiheessa asennettuja pohjaveden havaintoputkia tullaan käyttä- mään pohjaveden pinnan tason ja pohjaveden laadun seurantapisteinä . jatkossa poh- jatkosuunnittelun yhteydessä tulee pintavesien seurantatarvetta tarkentaa . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 80

4.4.5. hannusjärveen kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy 4.6. Metron vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Suomenlahdentien pystykuilu (nro1) suomenlahdentien pystykuilu sijoittuu Finnoon luontoarvoiltaan arvokkaalle kosteik- hannusjärven kohdalla metrotunnelin ympäristön kallioperä tiivistetään systemaatti- 4.6.1. Maanalainen asemakaava koalueelle, välittömästi suomenlahdentien pohjoisemman linjausvaihtoehdon etelä- sesti korkeimman vaatimustason mukaiseen tiiviysluokkaan . metrotunnelin kuivatus- puolelle . vedet tulee johtaa hannusjärven valuma-alueen ulkopuolelle . maanalaisen kaavan valmisteluaineiston laadinta on aloitettu länsimetron jatkeen hankesuunnitelman kanssa rinnan . kaavan tavoitteena on kaavoittaa maanalaiset tilat Yleiskaavassa alue on merkitty virkistysalueena (v) . laaksoalue tulee säilymään viher- lisäksi hannusjärven ympäristössä suoritetaan jatkossa lisää tutkimuksia, joiden matinkylän – saunalahden välisellä länsimetron jatkeen alueella metrotunnelia ja -ase- alueena . alueelle on valmisteilla Finnoo – hannuksen asemakaava, jossa kuilun sijoitta- avulla selvitetään yksityiskohtaisesti maaperä-, kallioperä-, ja pohjavesiolosuhteet . mia sekä niihin liittyviä tiloja varten . aavallak mahdollistetaan myös metrotunnelista minen on otettava huomioon . suomenlahdentien sisältävä kaavaehdotus oli nähtävil- hankesuunnitelmavaiheessa hannusjärven ja suunniteltavan metrotunnelin väliselle maanpintaan nousevat yhteydet: asemien sisäänkäyntihallit ja -yhteydet sekä pysty- lä 27 .12 .2011 – 26 .1 .2012 . osuudelle asennettiin 8 kalliopohjaveden ja 6 maapohjaveden havaintoputkea . havain- kuilut ja huoltoyhteyksinä toimivat ajotunnelit . metron maanpäällisten osien vaikutus- toputkiverkostoa täydennetään jatkossa . ta on arvioitu kohdekohtaisesti seuraavassa kappaleessa pintarakenteiden vaikutukset hyljetien pystykuilu (nro 2) maankäyttöön . hyljetien pystykuilu (nro 2) sijoittuu iivisniemen ja hannuksen väliselle alueelle, hylje- sekä hannusjärven vedenpinnan tasoa, että ympäristön pohjaveden pinnan tasoa tul- tien itäpuolelle . Yleiskaavassa alue on osoitettu kaupunkimaisena asuntoalueena, jolle laan jatkossa seuraamaan mittauksin . rakentamisen aikana seurantamittauksia suori- kaava rajataan valmisteluvaiheessa tarpeeksi väljästi niin, että kaikki hankesuunnitel- tulee sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja (a1) . Finnoon osayleiskaavaluonnokses- tetaan tehostetusti . man vaihtoehtoiset ajotunnelit ja sisäänkäynnit sisältyvät aineistoon . lisäksi hanke- sa pystykuilun alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena (vu) . alueella ei suunnitelman ulkopuolelle rajattuja vaihtoehtoja esimerkiksi pystykuiluista voidaan si- ole voimassa olevaa asemakaavaa . Finnoo – hannus asemakaavan yhteydessä alueelle sällyttää aineistoon . suunnitellaan asumista . 4.5. vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin 4.6.2. pintarakenteiden vaikutukset maankäyttöön Kaitaan ajotunneli ja työmaa-alue 4.5.1. vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin kaitaan ajotunnelin suuaukko sekä rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue sijoit- tässä arviointiosuudessa on kuvattu metrojärjestelmän maanpäällisten osien vaiku- tuvat kaitaantien eteläpuolelle iivisniemen asuinalueen pohjoisreunalle . jotunnelin a mikäli pohjaveden pinnan taso ja erityisesti paineellisen pohjaveden painetaso tunne- tuksia nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön . aikutuksia v on käsitelty suuaukon alue on osoitettu yleiskaavassa keskustatoimintojen alueena (C) . voimas- leiden, tunneleiden suuaukkojen tai pystykuilujen ympäristössä laskee, saattaa tästä ajotunneleiden, työmaa-alueiden, asemaseutujen ja varikkojen osalta edeten linjaus- sa olevassa asemakaavassa työmaa-alue on osoitettu katualueena ja ajotunnelin suu- aiheutua maakerrosten konsolidaatiota ja tätä kautta maanvaraisesti perustettujen rata idästä länteen . lisäksi on tarkasteltu vaikutuksia vaihtoehtojen osalta (ajotunnelit ja aukon alue puistoalueena (pi ja pl) . pi-alue on osoitettu säilytettäväksi luonnontilas- kenteiden tai rakennusten painumista . työmaa-alueet Finnoossa ja Espoonlahdessa sekä rysätien pystykuilu) . sa . unnelint suuaukon sijainnilla on heikentävä vaikutus luonnontilassa säilytettäväksi osoitetun puistoalueen ympäristöön . usein savikerroksen alapuolisissa ja savea karkeampirakeisista maalajeista koostuvissa maanpinnalle tulevia pysyviä rakenteita ovat: kerroksissa esiintyvä pohjavesi on paineellista . odennäköisestit paineellista pohjavettä • asemien sisäänkäynnit ja pystykuilut niiden yhteydessä riilahdentien pystykuilu (nro 3) esiintyy siis savikoilla . savikot sijoittuvat yleensä painanteisiin . • metrovarikon pystykuilut kuilu sijoittuu riilahdentien itäpuolelle . luea on osoitettu yleiskaavassa viheralueena • ajotunnelit (v) . oimassav olevassa asemakaavassa alue on osoitettu puistoalueena (pl-1) . pysty- paineellista pohjavettä esiintyy ainakin Brinkinmäen pohjavesialueella . todennäköi- • pystykuilut asemien välillä . kuilurakennuksen sijainnilla ei ole merkittävää vaikutusta alueen yhdyskuntarakentee- sesti paineellista pohjavettä esiintyy myös painanteissa, joista merkittävimmät sijoit- seen tai maankäyttöön . kuilun huoltoyhteys on järjestettävä riilahdentieltä huomioi- tuvat ratatunnelin paaluväleille 1800 – 2000, 4500 – 4700 ja 7400 – 8800 . mikäli näillä ajotunnelit jäävät huoltokäyttöön . pystykuiluille ja sisäänkäynneille on järjestettävä den kevyenliikenteenväylän jatkuvuus . alueilla paineellisen pohjaveden painetaso laskee, saattaa tästä aiheutua maanvarai- huoltoyhteys ja riittävästi tilaa pelastusajoneuvoille, sillä ne toimivat myös pelastus- sesti perustettujen rakenteiden tai rakennusten painumista . teinä . rysätien pystykuilu rysätien pystykuilu ei ole mukana hankesuunnitelmassa, vaan se on siirretty soukan- 4.5.2. rakennuksiin ja rakenteisiin kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy länsimetron jatkeen suhteesta maakuntakaavoitukseen ja yleiskaavoitukseen sekä vi- väylän länsipuolelle (soukanväylän pystykuilu nro 4) . lueellea jätetään kuitenkin kaa- reillä olevista asemakaavoista on kerrottu kappaleessa 1 .2 vavaraus . painumariskin ensisijainen ehkäisykeino on estää paineellisen pohjaveden painetason laskeminen varmistamalla kaikkien pohjaveden pinnan tai painetason alapuolelle si- Ajotunnelit ja pystykuilut rysätien pystykuilun kaavavaraus sijoittuu yleiskaavassa viheralueelle (v) ja ajantasa- joittuvien rakenteiden riittävä vedentiiveys . asemakaavassa puistoalueelle (p) . ystykuilurakennusp ei vaikuta merkittävästi alueen Finnoon ajotunneli ja työmaa-alue, pohjoinen vaihtoehto maankäyttöön . toissijaisena menetelmänä voidaan pohjaveden painetasoa nostaa tai ylläpitää imeyt- Yleiskaavassa alue on osoitettu asuinalueena, jolle tulee sijoittaa ensisijaisesti asuin- tämällä vettä paineelliseen pohjavesikerrokseen . menetelmän soveltuvuuteen ja tehok- kerrostaloja (a1) . alue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysalu- Soukan ajotunneli ja työmaa-alue kuuteen vaikuttavat pohjavesiesiintymän hydrauliset ominaisuudet, joten menetelmä eena (vl) ja suojaviheralueena (Ev) . ajotunnelin itäpuolelle on osoitettu katualuetta . soukan ajotunnelin avo-osuus sijaitsee soukanväylän länsipuolella . yömaa-alue t on ei välttämättä sovellu tai ole riittävän tehokas jokaisessa kohteessa . suunnitelmalla ei ole merkittävää vaikutusta maankäyttöön . hyvä järjestää molemmin puolin soukanväylää niin, että läheiselle asuinalueelle ja ke- vyenliikenteenyhteyksille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa . kaskivuorenportin rakenteissa tai rakennuksissa mahdollisesti tapahtuvien painumien yhteys hankkeen Finnoon ajotunneli ja työmaa-alue, eteläinen vaihtoehto alikulkuyhteyttä ei saa sulkea, koska yhteys on suora ja turvallinen yhteys ympäri vuo- rakentamistoimenpiteisiin voidaan pois sulkea tai todentaa ainoastaan seuraamalla ra- alue on yleiskaavassa Finnoon selvitysaluetta ja osa vireillä olevaa Finnoon – hannuk- den . kennusten ja rakenteiden korkeustasossa tapahtuvia muutoksia . rakennusten ja raken- sen asemakaava-aluetta ja Finnoon osayleiskaavaa . alueella ei ole voimassa olevaa teiden osalta jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään yksityiskohtaiset painumatarkkai- asemakaavaa . alueella on tällä hetkellä jätevedenpuhdistamo, jonka etelä- ja länsipuo- alue on osoitettu yleiskaavassa osin viheralueena (v), osin asuinalueena (a) ja osin luohjelmat ja painumaseurantaa tehdään kaikilla painumariskialueilla . lelle työmaa-alue sijoittuu . tiealueena . oimassa v olevassa asemakaavassa alue on osoitettu puistoalueena (pi), asuinkerrostaloalueena (ak) ja suojaviheralueena (Ev) . yömaa-alueellat ja tunnelilla voi olla haitallisia vaikutuksia alueen virkistysarvoon . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 81

Soukanväylän pystykuilu (nro 4) Länsiväylän pystykuilu (nro 6) ajotunnelin suuaukon ja työmaa-alueen toteuttaminen asemakaavaehdotuksessa osoi- soukanväylän pystykuilu (nro 4) sijoittuu yleiskaavassa tiealueen tuntumaan . voimas- länsiväylän pystykuilu sijoittuu länsiväylän ja kivenlahdentien varrella sijaitsevan ja- tetulle vl-2 alueelle on ristiriidassa alueen kaavamääräyksen kanssa, jonka mukaan sa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu suojaviheralueena (Ev) . pohjois-etelä- keluaseman väliin . kuilu sijoittuu ajantasa-asemakaavassa istutettavalle alueenosalle alueella sallitaan vain luonnon ja maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet . suuntainen ja soukanväylän alittava kevyenliikenteenväylä on huomioitava pystykuilun liikennealueella (lt) . pystykuilulle tulee järjestää huoltoreitti kl-korttelialueen kautta rakennelmalla on myös paikallisesti heikentävä vaikutus alueen virkistyskäyttöön . alu- sijoittamisessa . kaskivuorenportin alikulkuyhteyttä ei saa sulkea työmaa-aikana, kos- tai muualta . ystykuilurakennusp ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön tai een kevyenliikenteen yhteyksien jatkuminen on turvattava . rakentaminen täytyy ajoit- ka yhteys on suora ja turvallinen yhteys ympäri vuoden . muutoin pystykuilurakennuk- yhdyskuntarakenteeseen . taa ennen kummelivuorensuun kaavan lpa-1 ja ak -korttelialueiden toteuttamista . sen sijainnilla ei ole merkittävää vaikutusta alueen yhdyskuntarakenteeseen tai maan- käyttöön . Maininkitien pystykuilu (nro 7) Kummelitien pystykuilu (nro 10) maininkitien pystykuilu sijoittuu maininkitien kaarteeseen nykyisen huoltoaseman tun- kummelitien pystykuilu sijoittuu kummelivuoren pientaloalueen eteläpuolelle . uiluk si- Opettajantien pystykuilu (nro 5) tumaan . Yleiskaavassa kuilu sijoittuu alueelle, joka on osoitettu asuntoalueeksi (a) . jaitsee yleiskaavan työpaikka-alueella, jonne sallitaan myös tilaa vievän erikoiskaupan opettajantien pystykuilu sijoittuu Espoonlahden urheilupuistoon, Espoonlahden kou- voimassa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu puistoalueena (p) . pystykuilura- sijoittuminen (tp/k) alueella . ajantasa-asemakaavassa alue on merkitty suojaviher- lun länsipuolella sijaitsevalle metsäiselle kukkulalle . pystykuilua ympäröivä alue on kennus ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen . alueena (Ev), jolle pystykuilu soveltuu hyvin . uilunk huoltoajo toteutuu luultavasti vl- osoitettu yleiskaavassa viheralueena (v) . oimassav olevassa asemakaavassa alue on puistokäytävän kautta . kuilun pohjois- ja itäpuolella sijaitsevan kummelivuorensuun osoitettu puistoalueena (p) . pystykuilurakennuksen sijainnilla ei ole merkittävää vaiku- Kivenlahden ajotunneli ja työmaa-alue (421200) asemakaavan hyväksymiskäsittely on käynnissä . tusta alueen yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön . pystykuilurakennus ja huolto- kivenlahden ajotunneli ja rakentamisen aikainen työmaa-alue sijoittuvat kivenlahden- reiti on sijoitettava virkistysaluetta vaalien . tien ja länsiväylälle johtavan ajorampin väliselle alueelle . alue on osoitettu yleiskaa- Magneettipolun pystykuilu (nro 11) vassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (Et) . alueella ei ole voimassa olevaa ase- magneettipolun pystykuilu sijoittuu saunalahdenkentän pohjoispäätyyn . kuilu si- Espoonlahden ajotunneli ja työmaa-alue, Kivenlahdentien vaihtoehto makaavaa . rakentamisen aikainen työmaa-alue sijoittuu Espoon kaupunginvaltuuston joittuu yleiskaavan virkistysalueelle (v) . oimassa v olevassa asemakaavassa alue on Espoonlahden ajotunneli ja rakentamisen aikainen työmaa-alue sijoittuvat Espoonlah- 13 .12 .2010 hyväksymän marinkallio ja kivenlahti i B-asemakaavassa osoitetun liikenne- osoitettu merkinnällä lähivirkistysalue (vl) . kuilun sijoittuminen saattaa vaatia ase- den keskustan koillispuolelle . alue on osoitettu yleiskaavassa asuinalueena (a), virkis- alueen (lt) reunaan . kaava on lainvoimainen . . makaavamuutoksen . kuilun itäpuolella sijaitsee saunalahdenportin (421103) asema- tysalueena (v) ja keskustatoimintojen alueena (C-k) . oimassav olevassa asemakaavas- kaava-alue . kaavaa valmistellaan hyväksymiskäsittelyä varten . pystykuilun huoltoajo sa alue on osoitettu puistona (vp), lähivirkistysalueena (vl) ja yleisten rakennusten ajotunnelin suuaukon tieyhteyden liikenteelliseen suunnitteluun tulee jatkossa kiinnit- on järjestettävä suoraan Brinkinmäentieltä tai magneettipolun kautta . korttelialueena (YY-k) . tää erityistä huomiota . rakentamisen aikaisella työmaaliikenteellä voi olla heikentävä vaikutus alueen liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen . länsiväylän ali kulke- Asemien ympäristöt valmisteluvaiheessa olevassa Espoonlahden keskus ii asemakaavassa (410702) alue va kevyenliikenteentunneli ohjataan kulkemaan ajotunnelin betonikannen yli . on osoitettu puistona (vp), asuinkerrostalojen korttelialueena (ak), asumista palvele- Finnoo van yhteiskäyttöisen korttelialueena (ah) ja julkisten lähipalvelurakennusten kortteli- Merivirran pystykuilu (nro 8) tuleva Finnoon asema sijoittuu nykyisten hylkeenpyytäjäntien ja hyljeluodontien tun- alueena (Yl) . puistoalueelle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys . merivirran pystykuilu sijoittuu kivenlahdentien ja merivirran risteyksen itäpuolelle . tumaan . lähistöllä sijaitsee Finnoon laakso virkistysyhteyksineen ja linnustoltaan ar- alue on osoitettu yleiskaavassa asuntoalueeksi (a) . oimassav olevassa asemakaavassa vokkaine kosteikkoaltaineen, ali-suomenojan teollisuus- ja varastoaluetta, poistu- työmaa-alueen ja tunnelin suuaukon sijoittaminen alueelle voi vaikuttaa Espoonlahden alue on osoitettu puistoalueena (p) . kuilun huoltoreitti on järjestettävä mieluiten suo- van jätevedenpuhdistamon alue, Fortumin voimalaitos sekä hannuspellon rakennetut keskus ii asemakaavamuutoksen toteuttamisen vaiheistukseen korttelialueiden osalta . raan merivirralta ja vasta toissijaisesti ap-korttelialueen kautta . pystykuilurakennuk- asuinalueet ympäristöineen . sen sijoittuminen ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen maankäyttöön tai yhdys- jos työmaa-alue sijoitetaan metsäiseen rinteeseen, sijainti heikentää osin alueen vir- kuntarakenteeseen . aseman alue on osoitettu Finnoon osayleiskaavaluonnoksessa keskustatoimintojen kistyskäyttöä . kivenlahdentien viereen sijoitettuna työmaa-alue ei aiheuta haittaa vir- alueena (C) . Finnoo-hannuksen asemakaavan valmisteluvaihe on alkanut 11 .8 .2011 . kistykselle, mutta alueen vuonna 2012 toteutettava katusuunnitelma täytyy ottaa jo Kauklahdenväylän pystykuilu (nro 9) alueella on useita pienempiä voimassa olevia asemakaavoja . aseman sisäänkäyntien työmaan sijainnissa huomioon . kauklahdenväylän pystykuilu sijoittuu kauklahdenväylän ja vanhan jorvaksentien ris- ja pystykuilurakennusten sijoittuminen täytyy huomioida käynnistyneessä asemakaa- teyksessä sijaitsevan huoltoaseman pohjoispuolelle . Yleiskaavassa alue on osoitettu vahankkeessa . alueella on myös pilaantunutta maata, joka tulee ottaa huomioon myö- Espoonlahden ajotunneli ja työmaa-alue, Tähystäjänkadun vaihtoehto kaupunkimaisena asuntoalueena, jolle tulee sijoittaa ensisijaisesti asuinkerrostaloja hemmissä suunnitteluvaiheissa . Espoonlahden tähystäjänkadun ajotunneli ja rakentamisen aikainen työmaa-alue si- (a1) . semakaavassaa alue on osoitettu huoltoaseman korttelialueena (lh-1) . pystykuilu joittuvat Espoonlahden keskustan koillispuolelle . lue a on osoitettu yleiskaavassa sijoittuu korttelialueella istutettavaksi osoitetulle alueen osalle . kaupunginhallituksen lintukosteikon säilymisen turvaamiseksi laadittu suomenlahdentien pohjoisemman asuinalueena (a), virkistysalueena (v) ja keskustatoimintojen alueena (C-k) . voimas- päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen . alueelle osoitettu maankäyttö sopii hyvin linjausvaihtoehdon mukainen asemakaava on ehdotusvaiheessa . kaavaehdotus oli sa olevassa asemakaavassa alue on osoitettu puistona (vp), lähivirkistysalueena (vl), pystykuilun kaltaiselle huoltotoimintoja mahdollistavalle rakennelmalle . kuilun huolto- nähtävillä 27 .12 .2011 – 26 .1 .2012 . Finnoonsilta ja suomenlahdentie tulevat olemaan jo asuinkerrostalojen korttelialueena (ak-1) ja katualueena . reitti on järjestettävä huoltoaseman korttelialueen kautta . katusuunnitteluvaiheessa, kun matinkylän aseman rakentaminen aloitetaan . valmisteluvaiheessa olevassa Espoonlahden keskus ii asemakaavassa (410702) ajo- Saunalahden ajotunneli ja työmaa-alue Wsp Finland on tehnyt alueelle Finnoo-visiotyön . sen pohjalta arkkitehtitoimisto hel- tunnelin suuaukon alue on osoitettu katualueena . lisäksi työmaa-alue sijoittuu alu- saunalahden ajotunnelin suu sijoittuu kauklahdenväylän länsipuolelle ja saunalah- sinkizurich laatii kaupungin ohjauksessa maankäytön suunnitelmaa asemakaavoituk- eelle, joka on osoitettu puistona (vp), asuinkerrostalojen korttelialueena (ak), asumis- dentien risteyksen eteläpuolelle . Yleiskaavassa ajotunnelin suuaukon alue ja työmaa- sen tueksi . sen ratkaisut keskuskorttelin ja pysäköintilaitoksen sijainnista vaikuttavat ta palvelevan yhteiskäyttöisen korttelialueena (ah) ja julkisten lähipalvelurakennusten alue on osoitettu virkistysalueeksi (v) ja osin tiivis ja matala – asuntoalueeksi (a2) . lua - Finnoon aseman maanpäällisten osien sijoittumiseen . korttelialueena (Yl) . puistoalueelle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys . eella ei ole voimassa asemakaavaa . Espoon kaupunki järjestää Finnoonsataman alueen suunnittelusta yleisen kansainvä- työmaa-alueen ja tunnelin suuaukon sijoittaminen alueelle voi vaikuttaa Espoonlah- hyväksymiskäsittelyssä olevassa kummelivuorensuun asemakaavaehdotuksessa ajo- lisen ideakilpailun . kilpailussa tutkitaan rantaan ja veteen rakentamisen laajuutta eri- den keskus ii asemakaavamuutoksen toteuttamisen vaiheistukseen korttelialueiden tunnelin suuaukon alue on osoitettu suojaviheralueena (Ev-2) ja lähivirkistysalueena laisin asukasmäärin sekä ympäristön kannalta hyviä rakentamistapoja . kilpailuaika on osalta . jos työmaa-alue sijoitetaan metsäiseen rinteeseen, sijainti heikentää osin alu- (vl-2) . ajotunneli alkaa ajantasa-asemakaava liikennealueen (lt) puolelta . työmaa- 17 .1 . – 4 .6 .2012 ja kilpailun tulokset julkistetaan syksyllä 2012 . een virkistyskäyttöä . kivenlahdentien viereen sijoitettuna työmaa-alue ei aiheuta hait- alue on osoitettu suojaviheralueena, lähivirkistysalueena, autopaikkojen korttelialuee- taa virkistykselle, mutta alueen vuonna 2012 toteutettava katusuunnitelma täytyy ottaa na (lpa-1) ja asuinkerrostalojen korttelialueena (ak) . jo työmaan sijainnissa huomioon . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 82

Kaitaa kaitaan aseman pohjoinen sisäänkäynti sijoittuu yleiskaavan keskustatoimintojen ja Eteläisen sisäänkäynnin sijoittumisella on heikentävä vaikutus luonnontilassa säilytet- kaitaan asema sijoittuu keskeiselle paikalle iivisniemen asuinalueella, nykyisen ostos- lähipalvelujen alueelle (C) . Eteläinen sisäänkäynti sijoittuu yleiskaavassa kaupunkimai- täväksi osoitetun puistoalueen ympäristöön . aikutuksetv ovat nykytilanteeseen verrat- keskuksen tuntumaan . kaitaan aseman pohjoinen sisäänkäynti sijoittuu kaitaantien selle asuntoalueelle, johon sijoitetaan ensisijaisesti asuinkerrostaloja (a1) . tuna huomattavat, mutta yleiskaavan toteutuessa alue muuttuu joka tapauksessa raja iivisniemenkadun kulmaan, iivisniemen sisääntulokadun alkuun . Eteläinen sisään- kennetummaksi . käynti rakennetaan, jos alueella toteutetaan riittävästi lisärakentamista . alueella varau- voimassa olevassa asemakaavassa sisäänkäyntien alueet on osoitettu puistoalueena dutaan mahdolliseen yleiskaavan mukaiseen maankäyttöön . mahdollisen eteläisen si- (pi ja pl) ja osittain katualueena . pi-alue on osoitettu säilytettäväksi luonnontilassa . aseman saatto- ja bussisyöttöliikenteen tilavaraukset on huomioitava maankäytön säänkäynnin alue on nykyisellään viheraluetta . asemaan liittyvät pystykuilurakenteet sijoittuvat ajantasa-asemakaavassa puistoaluei- suunnittelussa . na (pi ja pl) sekä katualueena osoitetuille alueille . Soukka soukan asema sijoittuu tiiviisti rakennetun soukan lähiökeskustan ytimeen, Yläkarta- nontien ja soukantien tuntumaan . ohjoinenp sisäänkäynti sijoittuu olemassa olevan liikerakentamisen yhteyteen Yläkartanontien pohjoispuolelle . Eteläinen sisäänkäynti sijoittuu soukan toriaukealle ja integroidaan olemassa olevaan rakentamiseen .

soukan aseman pohjoinen sisäänkäynti sijoittuu yleiskaavan asuntoalueelle (a) ja ete- läinen sisäänkäynti keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueelle (C) .

voimassa olevassa asemakaavassa pohjoisen sisäänkäynnin alue on osoitettu asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueena (alkt) . Eteläisen sisäänkäynnin alue on osoitettu toriaukiona . asemaan liittyvät pystykuilurakenteet sijoittuvat katualueelle .

pohjoisen sisäänkäynnin sijoittuminen olemassa olevan liikerakentamisen yhteyteen soveltuu voimassa olevan asemakaavan mukaiseen maankäyttöön . Eteläisen sisään- käynnin sijoittuminen voi vaikuttaa alueen torialueen järjestelyihin . sisäänkäynnin integroiminen toria ympäröivään rakennukseen on toiminnallisesti paras vaihtoehto . metron aseman sijainti aiheuttaa lisärakentamispaineita koko soukan keskustan alueelle .

aseman saatto- ja bussisyöttöliikenteen tilavaraukset on huomioitava maankäytön suunnittelussa .

Espoonlahti Espoonlahden asema sijoittuu tiiviisti rakennettuun ympäristöön Espoonlahdenkadun ja merenkulkijankadun väliselle alueelle, kauppakeskus lippulaivan lounaispuolelle .

sisäänkäynneille on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä ne sijoittuvat Espoonlah- dentorille ja solmutorille . Espoonlahdentorin sisäänkäyntiin liittyy yhteys mahdolliseen linja-autoterminaalirakennukseen . oisessat vaihtoehdossa on kolmas sisäänkäyn- ti Espoonlahdenkadun molemmin puolin, tähystäjänpuistossa ja lippulaivan edustalla . tässä vaihtoehdossa linja-autoterminaali toteutetaan katuterminaalina .

Espoonlahden aseman molempien vaihtoehtojen sisäänkäynnit sijoittuvat yleiskaavan julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (pY) ja keskustatoimintojen alueelle (C-k) .

voimassaolevassa asemakaavassa on varaus kauppakeskus lippulaivan laajennuksel- le . asemakaavassa lippulaivan länsipuolisten sisäänkäyntien alueet, Espoonlahdento- ri ja solmutori, on osoitettu toriaukiona . solmutorin alueelle on osoitettu alueellinen yhteisväestönsuoja pysäköintilaitoksineen kalliosuojana (mav-1) . linja-autoterminaali- rakennuksen sisäänkäynti sijaitsee kipparinreitillä, joka on kevyenliikenteenväylä . itäi- semmät sisäänkäynnit sijoittuvat puistoalueelle (vp) ja katualueelle . asemaan liittyvät pystykuilurakenteet sijoittuvat torialueelle ja puistoalueelle (vp) .

sisäänkäyntien sijoittuminen voi vaikuttaa tori- ja katualueiden järjestelyihin . kevyenliikenteen- ja ajoyhteyksien sujuvuus on turvattava . solmutorin sisäänkäynnillä ja siihen liittyvien porras-/ hissirakenteiden sijoittuminen vaikuttaa sekä torialueen maan- Kuva 82. Suunnittelualueen rajaus päälliseen maankäyttöön sekä maanalaisen mav-1 -alueen järjestelyihin . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 83

Kivenlahti Yleiskaavassa alue on osoitettu virkistysalueena (v), julkisten palvelujen ja hallinnon se saattaa vaatia asemakaavamuutoksen . kuilun huoltoyhteys on järjestettävä virkis- kivenlahden asema sijoittuu kivenlahden asuinalueen pohjoislaidalle, kivenlahdentien alueena (pY) ja työpaikka-alueena (tp) . länsiväylän ja nöykkiönkadun risteyksen tun- tysreitin käyttöä tarpeettomasti haittaamatta . kohdalle . läntinen sisäänkäynti jakautuu kivenlahdentien molemmin puolin niin, et- tumassa on jätevesipuhdistamon toimintojen vaihtoehtoinen sijainti (et) . virkistysalu- tä pohjoisempi sijoittuu tulevan bussiterminaalin yhteyteen ja etelämpänä on sisään- een poikki pohjois-eteläsuunnassa kulkee kevyenliikenteenyhteys . harmaakallion varikon kuilu 3 sijaitsee lähellä ajotunnelin suuaukkoa . kuilu sijaitsee käyntivaraus . itäinen sisäänkäynti sijoittuu kivenlahdentorin lähelle . yleiskaavan virkistysalueella (v) kuilun huoltoyhteytenä voidaan käyttää samaa reittiä alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta sammalvuoren asemakaavoitus ajotunnelin kanssa . kivenlahden aseman läntisistä sisäänkäynneistä kivenlahdentien pohjoispuoleinen si- on tullut vireille 5 .1 .2011 . säänkäynti sijoittuu yleiskaavan yhdyskuntateknisen huollon alueelle (Et) ja eteläpuo- harmaakallion varikon ajotunneli ja työmaa-alue linen asuntoalueelle (a) . täineni sisäänkäynti ja lippuhalli sijoittuvat keskustatoiminto- Sammalvuoren varikon pystykuilut harmaakallion metrovarikon ajotunnelin suu ja työmaa-alue sijaitsevat kauklahden- jen ja lähipalvelujen alueelle (C) . sammalvuoren varikon kuilu 1 sijoittuu sammalvuoren vesitornin länsipuolelle, metsik- väylän itäpuolella Brinkinmäen kohdalla . Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on köiseen rinteeseen . kuilu sijaitsee yleiskaavan työpaikka-alueen (tp) ja viheralueen ra- osoitettu virkistysalueena (v) . alueen tuntumassa kulkee yleiskaavassa osoitettu itä- asemakaavassa läntisistä sisäänkäynneistä kivenlahdentien pohjoispuolinen sisään- joilla . pystykuilun ja huoltoreitin sijoittuminen tulee huomioida asemakaavassa . länsisuuntainen virkistysreitti . ajantasa-asemakaavassa (tillinmäki 420600) alue on käynti sijoittuu asemakaavoittamattomalle alueelle ja eteläpuolisen sisäänkäynnin osoitettu lähivirkistysalueena (vl) . ajotunnelin alkuosa sijoittuu harmaaniityntielle . varaus asuinpientalojen korttelialueelle (ap), jota käytetään nykyisellään pysäköinti- sammalvuoren varikon kuilu 2 sijoittuu nöykkiönkadun länsipuolelle . kuilu sijoittuu työmaa-alueen ja tunnelin suuaukon sijainnilla ei ole merkittävää vaikutusta alueen alueena . itäinen sisäänkäynti sijoittuu puisto- (p, vp) ja leikkipaikka-alueelle (ul) ja yleiskaavan julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (pY) . pystykuilun ja huoltoreitin yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyttöön . rakentamisen aikaisen työmaa-alueen si- osittain julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle (Yl-k) . asemaan liittyvät pys- sijoittuminen tulee huomioida asemakaavassa . jainti heikentää osin alueen virkistyskäyttöä . tykuilurakenteet sijoittuvat puistoalueelle (p) . sammalvuoren varikon kuilu 3 sijaitsee lähellä ajotunnelin suuaukkoa . kuilu sijaitsee asemakaavan tiealueelle (lt) ei sijoitu maanpäällisiä rakenteita . yleiskaavan työpaikka-alueella (tp) . kuilun huoltoyhteytenä voidaan käyttää samaa 4.7. vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan reittiä ajotunnelin kanssa . Saunalahti 4.7.1. Arvioinnin lähtökohdat saunalahden asema sijoittuu kummelivuoren molemmille puolille . alueet ovat osin Sammalvuoren varikon ajotunneli ja työmaa-alue rakentamatonta ja tulee muuttumaan tulevien vuosien aikana tiiviiksi asuinalueeksi . sammalvuoren metrovarikon ajotunnelin suu ja työmaa-alue sijaitsevat länsiväylän maisema- ja kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointi perustuu Espoon eteläosien pohjoinen sisäänkäynti sijaitsee saunalahdenkadun varressa puistoalueella . Eteläinen pohjoispuolella Espoonlahden kohdalla . Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoi- yleiskaavaan (lainvoimainen 29 .1 .2010), länsimetron ruoholahti –matinkylä hanke- sisäänkäynti ja sen maanpäällinen lippuhalli sijaitsevat luonnonkauniissa kalliorintees- tettu työpaikka-alueena (tp) ja viheralueena (v) . yömaa-alueent ja tunnelin suuaukon suunnitelmaan, länsimetron jatkeen matinkylä – kivenlahti alustavaan yleissuunnitel- sä tulevaisuudessa rakentuvan kummelivuorentien varressa . sijainnilla ei ole merkittävää vaikutusta alueen yhdyskuntarakenteeseen tai maankäyt- maan (toukokuu 2011) sekä hankesuunnitelmaluonnoksiin (maaliskuu 2012) . keväällä töön . ajotunnelin suuta on siirretty idemmäksi niin, että sen aiheuttama häiriö virkis- ja syksyllä 2011 on tehty maastokäyntejä sekä ilmakuva- ja karttatarkasteluja . lähtö- Yleiskaavassa pohjoinen ja eteläinen sisäänkäynti sijoittuvat tiivis ja matala –asunto- tysalueelle olisi mahdollisimman pieni . akentamisenr aikaisen työmaa-alueen sijainti tietoina on ollut valtakunnallisia, seudullisia ja paikallisia selvityksiä ja inventointeja . alueelle (a2) . asemakaavassa pohjoinen sisäänkäynti sijoittuu ajantasakaavan puis- heikentää osin alueen nykyistä virkistyskäyttöä, mutta asemakaavan myötä alue muut- lisäksi lähtötietoina on ollut asemakaavoja, kaavojen valmisteluaineistoja sekä muita toalueelle (vp) ja osittain hyväksymiskäsittelyyn valmisteltavan saunalahdenportin tuu joka tapauksessa rakennetummaksi . Espoon kaupungin laatimia tai teettämiä suunnitelmia ja selvityksiä . (421103) asemakaavamuutoksen katualueelle . harmaakallion varikko valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (valtioneuvoston päätös 30 .11 .2000, tar- Eteläisen sisäänkäynnin alueella ei ole voimassa asemakaavaa . se sijoittuu hyväksy- harmaakallion metrovarikko sijoittuu kurttilan alueelle kauklahdenväylän itäpuolelle . kistus 13 .11 .2008) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallises- miskäsittelyssä olevan kummelivuorensuun asemakaavaehdotuksessa lähivirkistys- varikon maanpäällisiä rakenteita ovat ajotunnelin suuaukko ja kolme pystykuiluraken- ti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät . Erityistä huomiota kiinnite- alueelle (vl-2) . kummelivuorensuun asemakaavoitus on vireillä . Espoon kaupunginval- nusta . tään mm . ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen . tuusto on hyväksynyt kaavan 27 .2 .2012 . alueella on voimassa rakennuskielto, kunnes Erityistavoitteissa todetaan, että yhteysverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alu- kaava on saanut lainvoiman . aseman eteläinen sisäänkäynti sijoittuu asemakaavan ka- Espoon eteläosien yleiskaavassa ja oikeusvaikutteisessa keskuspuisto ii osayleiskaa- eidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ympäröivä maankäyttö ja lähiympä- tualueen reunalle ja osittain lähivirkistysalueelle (vl-2) . vassa alue on osoitettu virkistysalueena (v) . harmaakallio on osa Espoon keskuspuis- ristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman toa . ajantasa-asemakaavassa (tillinmäki 420600) suurin osa alueesta on osoitettu lä- erityispiirteet . asemaan liittyvät pystykuilurakenteet sijoittuvat saunalahdenportin asemakaavamuu- hivirkistysalueena (vl) . ajotunnelin alkuosa lähtee harmaaniityntieltä . pystykuilujen ja toksen lähivirkistysalueelle (vl-1) ja osittain kerrostalokorttelialueen (ak) istutettavalle ajotunnelin tarkempaa kaavatilannetta on tarkasteltu tarkemmin omissa kohdissaan . vuonna 2005 laadittiin Yva-menettely läntisestä raideyhteydestä ruoholahdesta ma- alueenosalle sekä kummelivuorensuun asemakaavan lähivirkistysalueelle (vl-2) . ase- tinkylään, ja menettelyn sekä päätöksenteko- ja vuorovaikutusprosessin perusteella maan liittyvä työmaanaikainen avokaivanto sijoittuu samoin kerrostalojen korttelialu- harmaakallion varikon pystykuilut päädyttiin tunnelimetrovaihtoehtoon (Espoon kaupunginvaltuusto 25 .9 .2006) . matin- eelle . orttelin k rakentaminen on vaiheistettava asemarakenteiden rakentamisen jäl- harmaakallion varikon kuilu 1 sijoittuu harmaaniityntien, tulevan vuoripirtinpolun ke- kylä – kivenlahti -metroyhteyden suunnittelu käynnistyi tämän jälkeen metron rakenta- keen . vyenliikenteenyhteyden länsipuolelle . kuilu sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle (v) . mis- ja rahoituspäätöksen yhteydessä (Espoon kaupunginvaltuusto 19 .5 .2008) . ajantasa-asemakaavassa (tillinmäki 420600) alue on osoitettu Yo-korttelialueeksi, sisäänkäyntien ja kuilurakennusten sijoittamisessa on huomioitava niiden luonteva jonka pohjoisimpaan nurkkaan, istutettavalle alueenosalle kuilu sijoittuu . alue raken- kalliotunnelissa koko matkaltaan kulkevan metrolinjauksen maisemallisten ja kulttuu- liittyminen rinteiseen maastoon ja korttelialueisiin (ak / a) . tuu parhaillaan ja asemakaavan mukaisessa käytössä kuilu tulee sijaitsemaan rakenne- riympäristöön sekä kaupunkikuvaan kohdistuvien vaikutusten voidaan todeta jäävän tussa ympäristössä . pystykuilun huoltoyhteys tulee järjestää korttelin toimintoja hait- lähtökohtaisesti pienemmiksi kuin pintametron . radan louhiminen syvälle kallioperään varikot taamatta, mahdollisesti vuoripirtinpolkua pitkin . aiheuttaa kuitenkin vaikutuksia maa- ja kallioperään . kalliometron toteuttaminen aiheuttaa paikallisia vaikutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön . aiv - Sammalvuoren varikko harmaakallion varikon kuilu 2 sijoittuu vuoriharjunkujan päästä pohjoiseen, virkistys- kutuksia aiheuttavat esimerkiksi metrolinjaan liittyvät asemat sisäänkäynteineen, ter- sammalvuoren varikko sijoittuu sammalvuoren rakentamattomalle alueelle nöykkiön- reitin varteen . kuilu sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle (v) . ajantasa-asemakaavassa minaalit, varikkojen sisäänkäynnit ja kulkuyhteydet, ajotunnelien suuaukot ja muut kadun ja länsiväylän ramppien taitteeseen . lueellaa sijaitsee tärkeä virkistysalue . vari- (tillinmäki 420600) asemakaava sijoittuu lähivirkistysalueelle (vl) . pystykuilulla ei ole maanpäälliset rakenteet, pysäköinti- ja liityntäliikennejärjestelyt, kevyen liikenteen jär- kon maanpäällisiä rakenteita ovat ajotunnelin suuaukko ja kolme pystykuilurakennusta . merkittäviä maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia, mutta jestelyt sekä muut tekniset rakenteet kuten pystykuilut ja niihin liittyvät tieyhteydet . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 84

metrolinjan rakentamisen aiheuttamien suorien kaupunkikuvallisten vaikutusten lisäk- sistä rakenteista kaitaan asema sisäänkäynteineen sijoittuu iivisniemeen ja opettajan- simman tasaiseen maastoon vähentävät haittavaikutuksia . raskaan liikenteen ja virkis- si tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään liittyvä muu maankäyttö voi paikoin ai- tien pystykuilurakennus sijoittuu soukan laajan kylämaiseman alueelle . tysreittien risteyskohdat ovat erityisen herkkiä haittavaikutuksille . heuttaa merkittäviä maisemallisia ja kaupunkikuvallisia muutoksia . ällaisiat ovat esimerkiksi muutokset maankäytön tehokkuudessa tai käyttötarkoituksessa . muuttuvan soukan kylämaisema on osoitettu Espoon yleiskaavassa kyläkuvallisesti tai maisema- rakentamisen aikaiset työmaa-alueet ovat kooltaan noin 3 000 m2 laajuisia aidattuja ja maankäytön aiheuttamia kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia voidaan arvi- kuvallisesti arvokkaaksi alueeksi, jonka maisemakuvaa on suojeltava . Espoon eteläosi- tasattuja alueita, jotka ovat tarpeen rakentamisvaiheen aikana mm . työmaaliikennettä oida tarkemmin vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmien laajuus ja sisältö tarkentuvat . en yleiskaavassa iivisniemen asuinalue ja lisäksi kivenlahden keskusta läheisine asuin- ja varastointia varten . laajan koon vuoksi työmaa-alueiden vaikutukset kaupunkikuvaan alueineen on osoitettu kaupunkikuvallisesti arvokkaiksi alueiksi . suojelumääräys ei saattavat olla selvästi haitallisempia kuin pystykuilu- ja sisäänkäyntirakenteiden . kool- vaikutusten arvioinnissa tarkastelu on kohdistettu paikallisten kaupunkikuvallisten te- koske yksittäisiä rakennuksia vaan kohdistuu alueiden ominaispiirteiden vaalimiseen . taan pienempiä työmaa-alueita ja avokaivantoja on paikoin lisäksi tarpeen järjestää ase- kijöiden arviointiin sekä vaikutusten lieventämisen mahdollisuuksiin . iiviistit rakenne- mien sisäänkäyntien läheisyyteen; näillä voi olla väliaikaisia vaikutuksia liikennejärjes- tussa ympäristössä tai vanhoilla esikaupunkialueilla, joilla on arvokkaita viheralueita metrolinjauksen reitin varrelle tai maanpäällisten rakenteiden kohdalle ei sijoitu histo- telyihin . aikoinp työmaa-alue ja ajotunnelin suuaukon sijainti on pyritty yhdistämään . muun rakenteen yhteydessä, voivat pienetkin uudet rakenteet paikallisesti heikentää riallisesti arvokkaita tieosuuksia tai tiedossa olevia i maailmansodan aikaisen linnoi- työmaa-alueiden suunnittelussa korostuu erityisesti turvallisten kevyen liikenteen yhte- maisemakuvaa esimerkiksi kookkaan puuston raivaamisen tai kallioiden louhimisen tusvyöhykkeen osia . (Espoon eteläosien yleiskaava. Liite 19, kulttuurihistoria ja -ympä- yksien jatkuvuus . työmaa-alueet maisemoidaan rakennustöiden päätyttyä . myötä . oisaalta t uusilla korkeatasoisesti suunnitelluilla asemaympäristöillä voidaan ristöt) luoda myös uutta kulttuuriympäristöä tai kohentaa jäsentymättömien tai peruskorja- 4.7.4. pintarakenteiden maisema- ja kaupunkikuvalliset vaikutukset usta kaipaavien alueiden kaupunkikuvaa . 4.7.3. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset, yleiskatsaus tässä arviointiosuudessa on kuvattu metrojärjestelmän maanpäällisten osuuksien vai- 4.7.2. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet suunnittelualueella asemien sisäänkäyntien ja muiden metroon liittyvien pintarakenteiden maisemallisia kutuksia maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön . aikutuksiav on käsitel- ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia voidaan arvioida suhteessa nykytilanteeseen niillä ty osa-alueittain linjausta pitkin edeten sekä asemaseuduittain . lisäksi on kuvattu vai- valtakunnalliset arvokohteet asema-alueilla, joilla maankäyttö säilyy pääosin ennallaan tai nykyisen kaltaisena . näi- kutuksia muutamien vaihtoehtoisten sijaintien osalta . työn aluksi on tunnistettu ja analysoitu metrolinjan ympäristössä sijaitsevat maise- tä ovat esimerkiksi kivenlahti, Espoonlahti, soukka ja kaitaa / iivisniemi, joissa nykyi- man, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan arvokohteet . linjauksen lähiympäristöön ei sen tiiviin keskustamaisen ympäristön mahdollinen täydennysrakentaminen nivoutuu Finnoo sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (valtioneuvoston periaatepäätös osaksi metrojärjestelmän toteuttamista . kaupunkikuvallisia vaikutuksia aiheuttavat Finnoon alueen suunnittelu on parhaillaan käynnissä, mm . osayleiskaavan luonnos oli 1995) eikä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) . näillä alueilla mm . asemien sisäänkäynnit rakenteineen, liityntäpysäköinti sekä joukko- nähtävillä 24 .10 . – 22 .11 .2011 .lisäksi alueelle on laadittu maankäytön visio . Finnoon valtakunnallisesti arvokas kauklahden rautatieasema sijaitsee reitistä noin 2 km poh- liikenteen järjestelyt . aupunkikuvallisetk vaikutukset ovat pääosin paikallisia ja paljolti alueen kehittämisen keskeinen lähtökohta on raideliikenteen mahdollistama ja myös joiseen; helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus sijaitsee soukanniemen etelä- riippuvaisia rakenteiden tarkemmasta suunnittelusta ja toteutuksesta . edellyttämä yhdyskuntarakennetta eheyttävä rakentaminen . metroaseman ympäristö puolella suvisaaristossa (www.rky.fi) . yseisetk alueet sijoittuvat kauas radan pienialai- sekä sitä ympäröivä läheinen maankäyttö sataman itäosa mukaan lukien rakennetaan sista maanpäällisistä rakenteista, ja siten niihin ei kalliometron rakentamisen myötä Finnoon osalta ratkaisu tukeutuu kuitenkin suoraan suunnitteilla olevaan osayleiskaa- vuosien 2015-2025 välillä . metroaseman välittömässä läheisyydessä rakentaminen on kohdistu vaikutuksia . vaan . alueen maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa on siten mahdollista ottaa suo- tehokkainta, ja kokonaisuus on kaupunkimainen . (Sito Oy & Arkkitehtitoimisto Jukka raan huomioon metroon liittyvät rakenteet, jolloin rakenteiden sovittaminen kaupun- Turtiainen Oy 2011) Muinaisjäännökset kikuvaan on todennäköisesti helpompaa kuin valmiiksi rakentuneessa ympäristössä . metrolinjauksen reitin varrelle tai maanpäällisten rakenteiden kohdalle ei sijoitu tun- metroasema sijoittuu keskeisesti Finnoon alueelle liittyen tehokkaasti rakennettavaan nettuja muinaismuistolailla suojeltuja kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä (Es- muualla metroradan varrella vaikutuksia aiheuttavat metrotunnelin maan pintaan yh- keskusta-alueeseen . eskustatoimintojenk alueelle on ehdotettu tehokasta asuinraken- poon eteläosien yleiskaava, liitekartta, ote 4.1.). lähimmistä muinaismuistokohteista distävät ajotunnelit ja pystykuilut sekä rakentamisen aikaiset työmaa-alueet . paikal- tamista, kaupallisia palveluita sekä kulttuuripalveluita . aseman eteläpuolitse on osoi- pronssikautinen kivirakenne (Bastvik Kasberget) sijaitsee noin 200 m etäisyydellä ra- lisia vaikutuksia pystykuilujen sekä ajotunnelien maanpäällisten rakenteiden osalta tettu itä-länsisuuntainen viheryhteys . metroaseman sisäänkäyntien suunnittelurat- dan linjauksesta saunalahdessa . mahdolliset rakennustöiden aikana esiin tulevat kiin- on kuvattu kunkin osa-alueen yhteydessä . ystykuilutp ovat rakenteita, jotka yhdistä- kaisut voidaan kytkeä suoraan valmisteilla olevaan osayleiskaavaan ja myöhemmin teät muinaisjäännökset ovat suoraan muinaismuistolain nojalla suojeltuja . vät maanalaisen metroradan maanpintaan . pystykuilun yhteydessä voi olla esimer- asemakaavoihin . arkemmassat asemakaavallisessa ja toteutukseen tähtäävässä suun- kiksi poistumistie, pumppaamo, ilmanvaihtokanavia ja muita teknisiä rakenteita . pys- nittelussa tulee nivoa rakenteet selkeäksi osaksi ympäröivää arkkitehtuuria, kaupunki- Seudulliset ja paikalliset arvokohteet tykuilun maanpäällinen osa on yleensä pohjamitoiltaan noin 10 x 13 metrin kokoinen kuvaa ja toiminnallista kokonaisuutta . aseman sisäänkäyntien lisäksi kokonaisvaltaista sökö pohjoinen -niminen historiallisen ajan kylänpaikka (Espoon eteläosien yleiskaa- 4 - 6 metrin korkuinen rakennus, joka voidaan suunnitella ja verhoilla ympäristön edel- kaupunkikuvallista jäsentelyä edellyttävät esimerkiksi asemaan liittyvät aukiot ja kevy- va, liitekartta, kohde kk-44) sijaitsee Espoonlahden urheilupuiston kenttien lounaiskul- lyttämällä tavalla . kuilurakennuksen ympärillä on tasattu alue huoltoajoa ja pelas- en liikenteen järjestelyt, katu-, huolto- ja pelastusyhteydet sekä pysäköinti-, saattolii- massa . metrotunneli on suunniteltu historiallisesti arvokkaan kylänpaikan lähettyville, tusyhteyttä varten . aluetta ei ole tarpeen aidata . kuiluja sijaitsee metroradan varrella kenne-, polkupyöräparkki- ym . liikennejärjestelyt . osa aseman sisäänkäynneistä integ- mutta maanpäällisiä rakenteita arvokohteen lähistöön ei ole osoitettu . 11 kappaletta 400 - 700 metrin välein roidaan rakennuksiin, mikä on toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvä ratkaisu . lisäksi alueen kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa suunnittelussa tulee ottaa huo- metrotunneli sijoittuu yhdessä kohdassa seudullisesti merkittävän kulttuuriympäristön pystykuilujen maanpäällisten rakenteiden kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät pai- mioon metroaseman yhteyteen rakennettavat aseman pystykuilurakennukset . aseman alueelle soukassa (Espoon eteläosien yleiskaava, liitekartta, kohde S-70, Sökön eli Sou- kallisiksi mutta voivat yksittäisten asukkaiden kannalta olla haitallisia . rakenteet tualueen kokonaisvaltaista suunnittelua ja suunnittelun ohjaamista riittävän laajana ko- kan kylämaisema) . kulttuuriympäristökohde perustuu 1980-luvulla seutukaavoitusta lee sijoittaa ympäristöön niille soveltuville paikoille sekä suunnitella arkkitehtuuriltaan konaisuutena tulee suosia . varten tehtyyn inventointiin sekä uudenmaan maakuntakaavan laadinnan yhteydessä siten, että ne ovat mahdollisimman luonteva osa ympäröivää kaupunki- tai maisemati- tehtyyn rakennetun kulttuuriympäristön inventointiin . laa . pystykuilujen sijainteja on tarkennettu hankesuunnittelun yhteydessä, ja sijainteja osayleiskaavan toteutumisen myötä alue muuttuu luonteeltaan merkittävästi rakenne- saattaa olla tarpeen edelleen tarkentaa jatkosuunnittelun yhteydessä . tummaksi . kun koko Finnoon alue on rakentunut tiiviiksi, merelliseksi asuinalueeksi, lä- metrotunneli sijoittuu soukassa ja iivisniemessä paikallisesti merkittävien kulttuuriym- hiympäristön nykytilassaan melko jäsentymätön kaupunkikuva muuttuu ehyemmäksi . päristöjen alueelle . ohteetk on tunnistettu vuonna 2005 laaditussa rakennetun kulttuu- tunnelien suuaukot ja avoleikkaukset sekä niihin liittyvät betonikaukalot, tukiseinä- riympäristön inventoinnissa, joka päivittää kaupunginmuseon aiempia inventointeja mät ja muut rakenteet voivat sijainnista ja maastosta riippuen aiheuttaa merkittäviä Kaitaa (Lehto Peltonen Valkama 2005; Härö 1984 ja 1992) . avoitteenat oli uusien, pääasiassa paikallisia haittavaikutuksia maisemaan ja kaupunkikuvaan . rakenteet ovat mittavia, kaitaan metroaseman sijainti liittyy nykyiseen iivisniemen 1960-luvun loppupuolen ra- 1930 – 80 -luvulla rakennettujen alueiden ja kohteiden inventointi . sekä soukan että ii- ja maisemavaikutukset voivat olla erityisesti pienipiirteisissä ympäristöissä haitallisia . kennustaiteellisesti eheään ja ajallisesti yhtenäiseen lähiökeskustakokonaisuuteen . iivisniemen paikallisesti arvokkaat kohteet on arvotettu luokkaan 1 . metron maanpäälli- avoleikkausten pitäminen mahdollisimman lyhyenä ja ajotien sijoittaminen mahdolli- visniemen asuinalue on Espoon eteläosien yleiskaavassa osoitettu kaupunkikuvallises- Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 85

ti merkittäväksi alueeksi, ja se edustaa eheänä säilynyttä oman aikakautensa tyypillisen Soukka lähiökeskustan rationaalista suunnitelmaa . aluetta luonnehtivat rakennusten horison- soukan metroasema sijaitsee nykyisen, kohtalaisen tehokkaasti rakennetun lähiökes- metroaseman yhteyteen rakennettavat aseman pystykuilurakennukset sijoittuvat ase- taaliset linjat ja vaaleat värit sekä hyvin kookas puusto . lueena länsipuolella on kalliois- kustan ytimessä . alue on ajallisesti yhtenäinen 1960-luvun loppupuolen lähiökeskus- man sisäänkäyntien läheisyyteen katujen varsille . rakenteiden sijoittelussa tulee otta ja metsäistä maastoa, nykyinen asuinalue sijoittuu melko tasaiselle alueelle . alueen takokonaisuus, jota luonnehtivat ruutukaavaan perustuva sommittelu ja selkeät kevyen taa erityisesti huomioon nykyinen maisema- ja kaupunkikuva, erityisesti kookas puus- kevyen liikenteen raitit ovat olennainen osa alkuperäistä sommitelmaa . liikenteen reitit, jotka on erotettu ajoneuvoliikenteen tason yläpuolelle . oukans keskus- to ja kalliot . ta-alueen liepeille on tyypillistä kookas puusto, erityisesti kookkaat komeat männyt se- metroaseman pohjoinen sisäänkäynti on osoitettu kaitaantien ja iivisniemenkadun kä kalliot, kallioleikkaukset ja niiden myötä suuret korkeuserot . metroaseman rakentaminen voi edellyttää varsinaisen työmaa-alueen lisäksi työnaikai- lounaiskulmaan . alue on nykyisen asemakaavan katualuetta (kaitaantie), osittain puis- sia avokaivantoja asemien sisäänkäyntien läheisyydessä . äidenn sijoittelussa tulee eri- toaluetta . aseman sisäänkäynti sijoittuu kyseisellä alueella luontevasti osaksi nykyistä metroaseman eteläinen sisäänkäynti on osoitettu soukan ostoskeskuksen rakennus- tyisesti ottaa huomioon nykyisten kevyen liikenteen reittien ja ajoneuvoliikenteen suju- ja kehitettävää katuverkkoa . asema ja siihen liittyvä mahdollinen täydentävä rakenta- ryhmän rajaamalle aukiolle, soukantorille, joka on sommitelmaltaan eheä ja säilynyt vuus . olemassa olevaa puustoa ja kalliota tulee säilyttää mahdollisimman paljon . minen voivat myös osaltaan tuoda uuden arkkitehtonisen kerrostuman alueelle . raken- pääosin alkuperäisessä asussa vesialtaineen, istutuksineen, betonilaatoituksineen ja teiden tarkemmassa sijoittelussa ja suunnittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon kevyen liikenteen reitteineen . ohjoinenp sisäänkäynti on osoitettu Yläkartanontien poh- Espoonlahti alueelle luonteenomainen kaupunkikuva ja ruutukaavaan perustuva sommittelu, jossa joispuolelle, jossa sijaitsee 1960-luvun lopun arkkitehtonisesti omaleimainen kaksiker- Espoonlahden asema on osoitettu nykyiseen kohtalaisen tehokkaasti rakennettuun luonnonmukaisia viheralueita on runsaasti . roksinen liikerakennus olennaisena osana lähiökeskustan alkuperäistä sommitelmaa ja lippulaivan kauppakeskuksen ja sen lounaispuolelle sijoittuvien asuinalueiden ym- muotokieltä . rakennuksen itäpuolella on kevyen liikenteen ylikulkusilta osana alueelle päristöön . kauppakeskusken yhteyteen on osoitettu suunnitelmavaihtoehtoja bussi- metroaseman eteläinen sisäänkäynti on osoitettu asuinalueen länsipuolella sijaitse- merkittävää soukanraittia, johtaen ostoskeskukselle ja soukan keskustan asuinalueille . terminaalirakennukselle ja bussien katuterminaalille . metroaseman sisäänkäyntejä on valle metsäiselle kalliolle . Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu asuinalu- osoitettu solmutorille kauppakeskuksen lounaispuolelle, Espoonlahdentorille kauppa- eeksi; alueen länsipuolella on yleiskaavassa osoitettu viheryhteys . Yleiskaavan alueelle Eteläinen sisäänkäynti on osoitettu integroitavaksi soukantorin liikerakennukseen . tä- keskuksen länsipuolelle sekä ulappa-aukion ja Espoonlahdenkadun tuntumaan . kaup- mahdollistama täydennysrakentaminen muuttaisi kaupunki- ja maisemakuvaa merkit- mä on tärkeä tavoite, jotta alkuperäiseen aukiosommitelmaan kohdistuisi mahdollisim- pakeskuksen lounaispuolella kulkee aukioita yhdistävä kevyen liikenteen raitti, Es- tävästi laajemmalla alueella kuin metron pintarakenteet . alueen tarkemmassa suunnit- man vähän vaikutuksia . ohjoinenp sisäänkäynti on hankesuunnitelmassa osoitettu ole- poonlahdenreitti . alue edustaa uudehkoa espoolaista kaupunkirakentamista, jonka telussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sujuviin kevyen liikenteen yhteyksiin sekä massa olevan liikerakennuksen kohdalle . metroaseman sijainti on toiminnallisesti hyvin muotokieli on monimuotoisempaa kuin esimerkiksi soukassa ja iivisniemessä . liittymiseen nykyisiin reitteihin ja kaupunki- sekä maisemakuvaan . perusteltu . metroaseman sijainti on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti perusteltu ja tukee alu- metroaseman yhteyteen rakennettavat aseman pystykuilurakennukset sijoittuvat ase- vaikutukset aikakautensa tyypillistä suunnittelua edustavaan melko eheään kokonai- een kehittämistä edelleen keskustapalvelujen alueena . asemien sisäänkäyntirakenteet man sisäänkäyntien läheisyyteen . rakenteiden sijoittelussa tulee ottaa erityisesti huo- suuteen voivat olla paikoin haitallisia mutta jäävät kuitenkin paikallisiksi . rakenteiden sijoittuvat valmiiksi rakennettuun ympäristöön, joten vaikutukset ovat melko suuret . mioon alueen nykyinen kaupunkikuva ja sommitelma . tarkemmassa suunnittelussa ja sijoittelussa tulee erityisesti ottaa huomioon alueel- vaikutukset ovat kuitenkin paikallisia, ja uudet rakennelmat voidaan suunnitella osaksi le luonteenomainen kaupunkikuva ja alkuperäiset sommitelmaperiaatteet, jossa erityi- kokonaisuutta mm . viher- ja ympäristörakentamisen keinoin . myös alueen mahdollinen metroaseman rakentaminen edellyttää varsinaisen työmaa-alueen lisäksi työnaikaisia sesti turvallisilla kevyen liikenteen raiteilla on suuri arvo . aseman sisäänkäynnit voivat uusi maankäyttö, esimerkiksi kauppakeskuksen laajentaminen voi muuttaa kaupunki- avokaivantoja asemien sisäänkäyntien läheisyydessä, esimerkiksi iivisniemenkadun myös tuoda uuden arkkitehtonisen kerrostuman alueelle . metron rakentamisen alueelle kuvaa enemmän kuin metron pintarakenteet . maankäytön muutos näkyisi erityisesti kohdalla . yönaikaistent avokaivantojen järjestelyissä tulee erityisesti ottaa huomioon mahdollisesti aiheuttama tehostuva maankäyttö voi myös osaltaan muuttaa kaupunki- alueen kaupunkikuvan tiivistymisessä . nykyisten kevyen liikenteen reittien ja ajoneuvoliikenteen sujuvuus . olemassa olevaa ja maisemakuvaa selvästi laajemmalla alueella kuin metron pintarakenteet . puustoa ja kalliota tulee säilyttää mahdollisimman paljon .

Kuva 83. Tyypillistä 1960-luvun lopun rakentamista ja luontoalueita Iivisniemen kes- Kuva 84. Metron sisäänkäynti sijoittuu Soukantorille, Soukan ostoskeskuksen raken- Kuva 85. Metron toinen sisäänkäynti Soukassa sijoittuu Yläkartanontien pohjoispuo- kustassa nusmassojen väliselle aukiolle. lelle, Soukanraitin kevyenliikenteen ylikulkusillan ja kaksikerroksisen liikerakennuksen tuntumaan. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 86

uusien rakennelmien ympäristössä tulee varata tilaa riittävän laajoille istutusalueille, ja Saunalahti mahdollisesti uudelleen linjattavien kevyen liikenteen reittien sujuvuuteen ja kaupunki- saunalahden asema sijaitsee saunalahdenportin asemakaava-alueella kaupunkimai- kuvaan (varsinkin Espoonlahdenreitti) tulee kiinnittää suunnittelussa erityistä huomi- sesti rakentuvan alueen keskustassa . saunalahden alueen tarkemmassa toteutussuun- ota . alue tulee suunnitella riittävän laajana toiminnallisena ja kaupunkikuvallisena ko- nittelussa voidaan täsmentää aseman sisäänkäyntien luonnetta kaupunkikuvassa ja konaisuutena . myös joukkoliikenteen terminaalin liittymistä katuverkkoon ja reitteihin detaljointia suhteessa muuhun rakentamiseen . voidaan korostaa ja jäsentää ympäristörakentamisen keinoin . metroaseman pohjoinen sisäänkäynti sijoittuu asemakaavassa osoitetun kompassika- Kivenlahti dun länsipuolelle pienelle puistoalueelle saunalahdenkadun ja saunalahdenympyrän kivenlahden metroasema on osoitettu nykyisen kivenlahden keskustaseudun pohjois- tuntumaan . aseman sisäänkäynti sijoittuu luontevasti osaksi uutta kaupunkirakennet- osaan, kivenlahdentien eteläpuolelle, maamerkkitornien tuntumaan . aseman sisään- ta . sisäänkäynnin edusta tulee rakentaa korkeatasoisena (kiveykset ja muut pintama- käyntejä on osoitettu kivenlahdentien ja kivenlahdenkadun risteyksen tuntumaan teriaalit, kasvillisuus, valaistus) . molemmin puolin kivenlahdentietä sekä asuintornien itäpuolelle merivirran ja ristiaal- lokon katujen risteyksen tuntumaan . kivenlahden keskusta edustaa ajallisesti kerrok- metron eteläinen sisäänkäynti sijoittuu nykyiseen rakentamattomaan kalliorinteeseen, sellisempaa ja tyylillisesti monimuotoisempaa rakentamista kuin esimerkiksi iivisnie- kauklahdenväylän ja saunalahdenkadun risteyksestä noin 250 m etelään . asemakaa- mi ja soukka . vassa alueelle on osoitettu lähivirkistysaluetta (vl-2) sekä asuinkerrostalojen kortte- lialueita uuden kummelivuorentien varteen . yseiselläk alueella metroaseman sisään- pohjoisen sisäänkäynnin pohjoisempi porras liittyy suunnitelmissa esitettyyn laajaan käynti varaa melko suuren osan virkistysalueesta ja viheryhteydestä kummelimetsän liityntäpysäköinti- ja bussiterminaalialueeseen; eteläpuolinen porras sijoittuu nykyisen ja paapuurinpuiston välillä, mikä ei ole kaupunkirakenteellisesti yhtä luonteva ratkaisu pysäköintialueen kohdalle . Eteläinen sisäänkäynti sijoittuu nykyiselle puisto- ja leikki- kuin pohjoinen sisäänkäynti liikerakentamisen ja pienen katuaukion luonteisen puisti- paikka-alueelle (p ja ul) ja liittyy alueen olemassa olevaan raittiverkostoon . kon yhteydessä . oisaaltat asema palvelee kohdennetusti uuden asuinalueen asukkaita ja voi siten muodostua keskeiseksi, omaleimaiseksi kohtaamispaikaksi . metroaseman sijainti on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvin perusteltu ., rakentamisella on kuitenkin paikallisesti vaikutuksia kaupunkikuvaan erityisesti puuston alueiden tarkempi toteutuksen suunnittelu täsmentyy vielä, joten on mahdollista ottaa kaatamisen ja viheralueen vähenemisen myötä . uudet rakennelmat tulee suunnitella suunnittelussa huomioon metroaseman sisäänkäynteihin liittyvät rakenteet . asemara- luontevaksi osaksi kokonaisuutta mm . viher- ja ympäristörakentamisen keinoin . kenteiden tulee nivoutua luontevaksi osaksi toiminnallista ja kaupunkikuvallista kokonaisuutta . alueen nykyiset korkeuserot ovat paikoin suuria, ja esteettömään liikkumi- metron rakentamisen alueelle mahdollistama tehostuva maankäyttö liikenne- ja py- seen tulee kiinnittää yksityiskohtaisessa suunnittelussa erityistä huomiota . säköintijärjestelyineen, liittyen myös länsiväylään sekä länsiväylän pohjoispuoliseen alueeseen, muuttaisi kaupunki- ja maisemakuvaa merkittävästi laajemmalla alueella kuin metron pintarakenteet .

Kuva 88. Kivenlahden keskustan pohjoisosan maamerkkitornit.

Kuva 86. Espoonlahden aseman sisäänkäyntejä sijoittuu mm. nykyisen kauppakeskus Kuva 87. Näkymä Kivenlahdentietä itään. Metroaseman sisäänkäyntejä sijoittuisi Kivenlahdentien Lippulaivan luoteis- ja lounaispuolelle. Kuvassa kauppakeskuksen lounaispuolella kul- molemmin puolin. keva Espoonlahdenreitti. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 87

4.7.5. pystykuilut ja niihin liittyvät työmaa-alueet

Suomenlahdentien pystykuilu (nro 1), Matinkylä – Finnoo suomenlahdentien pystykuilu sijoittuu voimassaolevan asemakaavan virkistysalueelle riilahdentie ja kevyen liikenteen väylä sijoittuvat maastossa selvästi kuilurakennusta (vl), metsäisen alueen länsireunalle; alueen eteläpuolelle sijoittuu suomenlahdentien korkeammalle; sujuva ja maaston sopiva huoltoajoyhteys tulee suunnitella huolellises- jatkeelle osoitettu katualuevaraus . kuilurakennuksesta lounaaseen sijaitsee Finnoon ti . kaupunkikuvallisesti arvokkaat männyt, mukaan lukien riittävän laaja rakentamaton maisemallisesti ja luonnonoloiltaan arvokas kosteikkoalue . kuilurakennus sijaitsee alue juuristoalueen ympärillä, tulee säilyttää . metsän ja avoimen alueen rajan tuntumassa . alueen ympäristö on nykytilassa rakentamatonta . alue on osa yleiskaavassa osoitettua pohjois-eteläsuuntaista viheryhteyttä . maankäyttö kuilurakennuksen länsipuolella Fin- noon osayleiskaavan alueella tulee voimakkaasti muuttumaan nykyisestä teollisuus- ja teknisten toimintojen alueen muuttuessa asuin- ja keskustatoimintojen alueeksi . viheralue kuilun itäpuolella säilyy, mutta sen ilme voi muuttua suhteessa tiiviisti rakennettavaan Finnoon keskusta-alueeseen . uudet rakenteet tulee ottaa tarkemmissa asemakaava- ja toteutussuunnitelmissa huomioon siten, että ne nivoutuvat osaksi kaupunki- ja maisemakuvaa ja rakennuksia tai infrastruktuuria . rakennuksen ympäristössä ja aluetta ympäröivän aidan molemmin puolin suositellaan istutettavaksi helppohoitoista, luonnonmukaista puuvartista kasvillisuutta vapaamuotoisiin ryhmiin . huoltoyhteys kuilurakennukselle voidaan järjestää sujuvasti suomenlahdentieltä, kun tie on rakennettu . hyljetien pystykuilu (nro 2), Finnoo – Kaitaa hyljetien pystykuilu sijoittuu iivisniemen ja hannuksen väliselle alueelle, hyljetien itä- puolelle, nykyisen varasto- ja pysäköintialueen kohdalle . alueella ei ole asemakaavaa, yleiskaavassa alue on osoitettu asuinrakentamiseen . alueen ympäristössä on nykyisel- lään niittyä ja harvakseltaan kasvavaa melko kookasta lehtipuustoa . nykyiseen kaupunkikuvaan ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi ja paikallisiksi . Kuva 89. Näkymä Riilahdentietä pohjoiseen. rakennuksen ja aluetta ympäröivän aidan ympäristössä suositellaan istutettavaksi Pystykuilurakennelma sijoittuisi kuvassa oi- helppohoitoista, luonnonmukaista kasvillisuutta vapaamuotoisiin ryhmiin . kealla näkyvälle alavalle puustoiselle alueelle. uuden rakentamisen suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon kuilurakennuksen suhde muuhun ympäristöön . huoltoyhteys voidaan järjestää hyljetieltä . alueen maasto on tasaista, joten huoltotien rakentaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia ympäristössä . riilahden pystykuilu (nro 3), Kaitaa –Soukka riilahden pystykuilu sijoittuu riilahdentien itäpuolelle alavalle kosteikkoalueelle, jolla kasvaa harvakseltaan melko kookasta lehtipuustoa, mm . koivua, tervaleppää ja haapaa; paikoin myös nuorta kuusikkoa . riilahdentien itäpuolta seurailee kevyen liikenteen reitti, tien ja reitin välisellä kaistaleella on muutamia kaupunkikuvallisesti arvokkaita van- hoja mäntyjä . riilahdentien korkeustaso nousee useita metrejä melko lyhyellä matkalla alavalta alueelta sekä pohjoiseen että etelään . pystyrakennuksen alue on osoitettu asemakaavassa puistoksi . kuilurakennuksen ja sen edellyttämän huoltotien rakentaminen aiheuttaa vaikutuksia maisemaan ja kaupunkikuvaan; vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia . alue sijaitsee alavassa maastossa, ja näkyvyys ympäristöön ja maaston tasaaminen jäävät oletetta- vasti melko vähäisiksi . Ympäröivää puustoa on suositeltavaa valmentaa kuilurakennuksen työmaa- ja huoltoalueen reunoilla ennen työmaa-alueen raivaamista, jotta reunapuusto ehtisi tottua muuttuneisiin valo-olosuhteisiin . Kuva 90. Näkymiä Hyljetien pystykuilun ympäristöstä. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 88

Soukanväylän pystykuilu (nro 4) ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue, Kai- Opettajantien pystykuilu (nro 5), Soukka – Espoonlahti taa – Soukka pystykuilurakennus on osoitettu Espoonlahden urheilupuistoon Espoonlahden koulun soukanväylän pystykuilurakennus sekä työmaa-alue sijoittuvat soukanväylän länsi- länsipuolella sijaitsevan metsäisen kukkulan loivaan etelärinteeseen . Espoon eteläosi- puolelle, noin 300 m soukanväylän ja Yläkartanontien risteyksestä etelään . alueelle on en yleiskaavassa alue kuuluu laajempaan soukan kylämaiseman kokonaisuuteen, jo- osoitettu myös ajotunnelin suuaukko . kuilurakennus on osoitettu nykyisen tien ja ke- ka on paikallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä . pystykuilurakennus sijoittuu alueelle, vyen liikenteen väylän väliin, asemakaavassa osoitetulle Ev- eli suojaviheralueelle . alu- joka on asemakaavassa osoitettu puistoksi . rakennuksen sijoittelussa on hankesuun- een maasto on kallioista ja korkeusvaihtelut ovat suuria . ient varrella kasvaa sekamet- nitelman aikana tarkasteltu vaihtoehtoja, jotta jyrkkään kalliomaastoon ja kookkaaseen sää, paikoin alueella on kohtalaisen kookkaita mäntyjä . puustoon kohdistuvat vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi . ajoyhteys kuilurakennukselle voidaan osoittaa esimerkiksi leventämällä ja vahvistamalla kukkulan nykyisen kaavatilanteen perusteella kuilurakennus soveltuu hyvin suojaviheralueelle . ympäri kulkevaa nykyistä soratietä . reitti yhdistyisi kevyenliikenteen väylään etelästä, huomioon tulee ottaa erityisesti kevyen liikenteen reittien jatkuvuus ja reitin turvalli- kaavassa osoitettua soukanreittiä pitkin tai taukopuiston kautta kulkeviin kevyen lii- suus . kenteen reitteihin kaakon suunnalla . kuilun rakentaminen ja ajoyhteyden parantaminen saattavat aiheuttaa jonkin verran tarvetta maaston tasaamiseen ja puuston kaata- työmaa-alueen raivaaminen kallioiseen maastoon aiheuttaa paikallisesti kohtalaisen miseen . laajassa maisemakuvassa vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset . suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan ja maisemaan . aikutuksetv ovat kuitenkin vähäi- sempiä kuin aiemmissa soukan ajotunnelien vaihtoehdoissa, joissa asutusta ja useita Länsiväylän pystykuilu (nro 6), Espoonlahti – Kivenlahti kevyen liikenteen reittejä sijaitsi hyvin lähellä ajotunneleita tai työmaa-alueita . länsiväylän pystykuilurakennus liittyy sammalvuoren varikon liittymäraiteeseen . kuilu sijoittuu länsiväylän ja kivenlahdentien väliselle alueelle, länsiväylän alittavasta kevyen liikenteen reitistä noin 200 m itään, huoltoaseman pohjoispuolelle . alue on osoitettu liikennealueeksi (lt) istutettavalle tontin osalle, alueen eteläpuolella on kl-aluetta . Kuva 91. Näkymä Soukanväylän pystykuilun ja työmaa-alueen ympäristöstä. Kuvaus- suunta pohjoiseen. nykyisen kaavatilanteen ja alueen käytön perusteella kuilurakennus soveltuu alueelle hyvin . rakentaminen aiheuttaa paikallisia vaikutuksia kallioalueisiin ja olemassa olevaan puustoon, mutta vaikutukset ovat vähäisiä . alueelle liikennöinti on mahdollista osoittaa huoltoaseman tontin kautta ajoyhteytenä . rakentamisella ei ole vaikutuksia kevyen liikenteen yhteyksiin .

Kuva 92. Opettajantien pystykuilu sijoittuu Espoonlahden koulun länsipuolelle, metsäisen kukkulan rinteen juu- Kuva 93. Länsiväylän pystykuilu sijoittuu huoltoaseman ja Länsiväylän väliin. Kuvaussuunta pohjoiseen relle. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 89

Maininkitien pystykuilu (nro 7), Kivenlahti tyy suoraan merivirran kerrostalokorttelien pihaympäristöön . nurmipintaisella alueella eteläreunalle, marinkallion alueen tuntumaan . alue on osoitettu asemakaavassa lh- maininkitien pystykuilu sijoittuu kivenlahden ja Espoonlahden kaupunginosien vä- on istutettuja pensasryhmiä sekä kookkaita havupuita . alueeksi . liin nykyisen huoltoaseman kaakkoispuolelle, asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle . alueella on tasainen, puustoinen nurmikenttä, joka laskee melko jyrkästi kaakkoon . vaikutukset ovat paikallisesti haitallisia mm . lähimaisemassa merkittävän kookkaan alue soveltuu toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvin huoltotoimintoja palvele- puuston kaatamisen myötä . pystykuilu tulee sijoittaa ympäristöönsä huolellisesti lähi- valle rakennelmalle . rakentamisella on paikallisia vaikutuksia kaupunkikuvaan ja mai- pystykuilun rakentaminen alueelle vaikuttaa mm . alueen puustoon, ja maastoa joudut- ympäristön puusto huomioon ottaen . arkemmant suunnittelun yhteydessä tulee vaalia semaan mm . puuston kaatamisen ja rinteen tasaamisen myötä, mutta pienehkön ra- taneen tasaamaan jonkin verran . aupunkikuvallisestik ja toiminnallisesti pystykuilura- puuryhmiä . liikennejärjestelyt ja kuilun edellyttämä tasattu alue olisi myös suunnitel- kennelman ympäristöön on mahdollista jättää runsaasti puustoa . kenne soveltuu kuitenkin hyvin huoltoaseman viereen, ja vaikutukset kaupunkikuvaan tava siten, että kookasta puustoa säilyy . hankesuunnitelmavaiheessa on tutkittu mah- ovat kohtalaisen vähäisiä ja paikallisia . alueen liikennöinti on sujuvinta järjestää ajoyh- dollisuutta käyttää alueelle johtavan tien piennarta osana työmaa-aluetta, jotta puus- Kummelitien pystykuilu (nro 10), Saunalahti teytenä huoltoaseman pysäköintialueen kautta . toa voidaan säästää . kummelitien pystykuilurakennus sijoittuu saunalahden kummelivuoren rakentuneelle pientaloalueelle kummelitien itäpuolelle . alue on melko tiiviisti rakennettu, tontit ovat Merivirran pystykuilu (nro 8), Kivenlahti Kauklahdenväylän pystykuilu (nro 9), Kivenlahti – Saunalahti kuitenkin kohtalaisen suuria . kummelitie on kapea, pienipiirteinen tie, joka mutkittelee pystykuilurakennus sijoittuu kivenlahdentien ja merivirran risteykseen katujen kaak- kauklahdenväylän pystykuilu sijoittuu kauklahdenväylän ja vanhan jorvaksentien ris- nousten kohti koillista . lueena tonteilla on runsaasti istutuksia ja paikoin tonttien väliin koiskulmaan . alue on osoitettu asemakaavassa puistoksi . kaupunkikuvallisesti alue liit- teyksessä sijaitsevan huoltoaseman taakse jäävän, kookkaita kuusia kasvavan rinteen jää metsäisiä, kallioisia laikkuja . pystykuilurakennus sijoittuu kalliorinteen eteläpuolel- le . alue on asemakaavassa osoitettu suojaviheralueeksi (Ev) .

paikallisesti rakennelmalla on jonkin verran vaikutuksia nykyisten asukkaiden välittö- mään lähiympäristöön erityisesti puuston kaatamisen takia – rakennelmaa varten tulee varata noin 25 x 25 m laajuinen alue, jolla puustoa poistetaan rakentamisvaiheessa . hyvin suunniteltu rakennelma ja huolellinen sijoittaminen ympäristöön puustoa mahdollisuuksien mukaan kookkaina ryhminä säästäen vähentävät haittavaikutuksia .

liikennöinti pystykuilurakennukselle tapahtuisi vl-alueen kautta . huoltotien rakentamisella on jonkin verran vaikutuksia maisemaan ja kaupunkikuvaan, kun maastoa tasa- taan ja puustoa raivataan . rakennustöiden päätyttyä on tienvarteen ja raivatuille alueille suositeltavaa istuttaa luonnonkasvillisuutta vapaamuotoisina ryhminä (männyt, pihlajat, tuomipihlajat tms .) näkösuojaksi .

Kuva 94. Näkymä Maininkitien pystykuilun sijaintipaikalle Kivenlahdentien vartta seu- Kuva 95. Kauklahdenväylän pystykuilu sijoittuu väylän ja Vanhan Jorvaksentien riste- railevalta kevyen liikenteen reitiltä. Kuvaussuunta länteen. yksessä sijaitsevan huoltoaseman pohjoispuoliseen rinteeseen.

Kuva 96. Merivirran pystykui- Kuva 97. Kummelitien pystykuilun likimääräinen sijaintipaikka. Kuvaussuunta län- lun sijainti. Alueella on kookas- teen. ta puustoa. Kuvaussuunta itään. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 90

Magneettitien pystykuilu (nro 11), Saunalahti alueen raivaaminen työmaa-alueeksi muuttaa nykyistä kaupunkikuvaa merkittävästi Espoonlahden ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue magneettitien pystykuilurakennus sijaitsee saunalahdessa, kauklahdenväylältä noin kaitaantien suunnasta tarkasteltuna . iivisniemen suunnasta tarkasteltuna vaikutukset ajotunnelin suuaukko sijoittuu Espoonlahden kaupunginosassa maisemallisesti mer- 150 m länteen . kuilurakennus sijoittuu nykytilassa kohtalaisen jyrkkään rinteeseen . riippuvat työmaa-alueen tarkemmassa suunnittelussa määrittyvästä laajuudesta . on kittävän mäen pohjoisrinteeseen . mäelle sijoittuvat Espoonlahden kaupunkikuvassa alue on asemakaavassa osoitettu vl-alueeksi, kuilurakennus sijoittuu vl-alueen etelä- suositeltavaa säilyttää mahdollisimman leveä puustovyöhyke työmaa-alueen ja asuin- merkittävät omaleimaiset viistokattoiset kerrostalot, joiden ympäristössä kasvaa koo- reunalle urheilukenttää varten varatun alueen reunalle . kaavassa on kentän itäpuolel- alueen välillä . yömaa-aluettat ympäröivää puustoa voidaan valmentaa työmaa-alueen kasta männikköä melko jyrkillä rinteillä . Espoonlahdenkadun ja ulappakadun tuntu- le osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jota pitkin ajoyhteys olisi luon- reunoilla ennen raivaamista, jotta reunapuusto ehtii tottua muuttuneisiin valo-olosuh- maan sekä alavalle niittyalueelle on suunnitteilla asuinrakentamista käynnissä olevan tevaa järjestää . lueena lähiympäristössä on hiljattain rakennettu katuja ja asuinalueita teisiin . myös kaitaantien varteen voidaan tarkemman suunnittelun yhteydessä tut- asemakaavamuutoksen myötä . metron toteutus edellyttää vaiheistusta suunnitteilla sekä näiden myötä kaadettu puustoa . kia paikoin puuryhmien säilyttämistä . säilytettävää puustoa tulee kuitenkin keskittää olevan korttelialueen rakentamisen suhteen . mahdollisimman laajoihin ryhmiin, sillä yksittäisten kookkaiden havupuiden säilymi- pystykuilurakennus ja sen edellyttämät liikenneyhteydet tulee ottaa huomioon laajem- sen mahdollisuudet ovat huonot . alueen maisemointiin työmaavaiheen päätyttyä tu- ajotunnelin suuaukon ja työmaa-alueen rakentaminen heikentää paikallisesti maiseman kokonaisuuden suunnittelussa täydentyvässä asuinalueympäristössä . lee kiinnittää erityistä huomiota, alueelle suositellaan istutettavaksi nykyistä monipuo- ma- ja kaupunkikuvallisia arvoja ja alueen nykyistä eheyttä . yömaa-aluet on suunnit- lisempaa lajistoa . telutyön aikana päätetty osoittaa länsipuolen avoimelle niittyalueelle, jolloin puustoa 4.7.6. Ajotunnelit ja niihin liittyvät työmaa-alueet säästyy ja rinteen louhimisen tarve on vähäisempi . lisäksi suunnittelussa on otettu alueen kaupunkikuva voi muuttua merkittävästi myös tulevan maankäytön myötä . suo- huomioon hulevesien käsittely alueella . yömaa-alueen t pohjoispuolella kulkee oja . Finnoon pohjoinen ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue siteltavaa on suunnitella aluetta mahdollisimman laajana kokonaisuutena, jolloin ym- työmaa-alueen ja tunnelin suuaukon itäpuolelle on asemakaavassa osoitettu huleve- Finnoon pohjoinen ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue sijoittuvat päristön edellytykset, mm . kasvillisuuden ja kallion säilymisen mahdollisuudet, voidaan sien käsittelyyn varattava alue . alueen katusuunnittelua aletaan toteuttaa jo vuoden alueelle, jolla on käynnissä osayleiskaavan laadinta ja siihen liittyvät maankäyttöselvi- ottaa huomioon . 2012 syksyllä . tykset . okok lähialueen maankäyttö tulee voimakkaasti muuttumaan nykyisestä teollisuus-, varasto- ja teknisten toimintojen alueen muuttuessa asuin- ja keskustatoimin- ajotunnelin ja sillä kulkevan liikenteen suhde tien poikki kulkevaan kevyen liikenteen tojen alueeksi . nykytilassa alueella on ajotunnelin suuaukon länsipuolella kallioista väylään tulee jatkossa suunnitella huolella, jotta kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät metsää ja itäpuolella pienteollisuus- ja varastorakennuksia . alueelle on osoitettu kaa- vähäisiksi ja reittiyhteys säilyy turvallisena . rakentamisen aikaiset kevyen liikenteen vassa katuvaraus (Finnoonsilta) . kalliotunnelin suuaukon kaupunkikuvallinen ilme on yhteydet voidaan johtaa ajotunnelille johtavan tien molemmin puolin, tarvittaessa osoi- otettava erityisesti huomioon tarkemmissa asemakaava- ja toteutussuunnitelmissa si- tetaan alikulku tunnelille johtavan tien ali . ten, että se nivoutuu osaksi kaupunkikuvaa ja rakennuksia tai infrastruktuuria . työmaa-alueen perustamisen yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää olemassa olevaa kalliota ja kookasta puustoa, erityisesti mäntyjä . Erityisesti alueen län- siosan jyrkkä kalliorinne olisi suositeltavaa säilyttää ja perustaa työmaa-alue mahdollisimman tasaiseen maastoon alueen itäosaan .

Finnoon eteläinen ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue Finnoon eteläinen ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue sijoittuvat alueelle, jolla on käynnissä osayleiskaavan laadinta ja siihen liittyvät maankäyttöselvi- tykset . okok lähialueen maankäyttö on muuttumassa voimakkaasti, kun nykyistä teollisuus-, varasto- ja teknisten toimintojen alutta kehitetään asuin- ja keskustatoimintojen alueeksi . nykytilassa alueella on ajotunnelin suuaukon länsipuolella pientalo- ja Kuva 98. Nykyistä ympäristöä Kaitaan ajotunnelin sekä työmaa-alueen lähettyvillä. puistoaluetta, itäpuolella on jätevedenpuhdistamon alue . alueen läpi kulkee hylkeen- pyytäjäntie . Soukan ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue Kuva 99. Espoonlahden ajotunnelin suuaukko ja työmaa-alue kuvattuna lännestä kalliotunnelin suuaukon kaupunkikuvallinen ilme on otettava erityisesti huomioon tar- soukan ajotunneli ja työmaa-alue sijoittuvat soukanväylän länsipuolelle, noin 300 m kemmissa asemakaava- ja toteutussuunnitelmissa siten, että se nivoutuu osaksi kau- soukanväylän ja Yläkartanontien risteyksestä etelään . lueeta on osoitettu nykyisen tien punkikuvaa ja rakennuksia tai infrastruktuuria . ja kevyen liikenteen väylän väliin, asemakaavassa osoitetulle Ev- eli suojaviheralueelle . alueen maasto on kallioista ja korkeusvaihtelut ovat suuria . ient varrella kasvaa seka- alueen kaupunkikuvallinen ilme ja toiminnot muuttuvat merkittävästi, kun jäteveden- metsää, paikoin alueella on kohtalaisen kookkaita mäntyjä . puhdistamotoiminta siirtyy alueelta pois . siten mm . metron työmaa-alueen perustamisen yhteydessä tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää olemassa olevaa kalliota nykyisen kaavatilanteen perusteella tunneli ja työmaa-alue soveltuvat suojaviheralu- ja kookasta puustoa, erityisesti mäntyjä . Erityisesti alueen länsiosan jyrkkä kalliorinne eelle hyvin . huomioon tulee ottaa erityisesti kevyen liikenteen reittien jatkuvuus ja rei- olisi suositeltavaa säilyttää ja perustaa työmaa-alue mahdollisimman tasaiseen maas- tin turvallisuus . toon alueen itäosaan . työmaa-alueen raivaaminen kallioiseen maastoon aiheuttaa paikallisesti kohtalaisen Kaitaan ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan ja maisemaan . aikutuksetv ovat kuitenkin vähäi- kaitaan ajotunnelin suuaukko sekä rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue sijoittu- sempiä kuin aiemmissa soukan ajotunnelien vaihtoehdoissa, joissa asutusta ja useita vat kaitaantien eteläpuolelle iivisniemen asuinalueen pohjoisreunalle . alueella on ny- kevyen liikenteen reittejä sijaitsi hyvin lähellä ajotunneleita tai työmaa-alueita . lisäksi kyisellään hyvin kookasta, yksi-ikäistä havumetsää . alue on osoitettu asemakaavassa suunnitteluprosessin aikana on päädytty sijoittamaan työmaata palvelevat pysäköinti- katualueeksi sekä pi-alueeksi . ja työmaakonttialueet soukanväylän itäpuolelle, joka on maastoltaan länsipuolta huomattavasti tasaisempaa . Kuva 100. Kevyen liikenteen väyliä Espoonlahden ajotunnelin suuaukon tuntumassa Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 91

Espoonlahden ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue, vaihtoehtoi- työmaa-alueen rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa paikallisesti, kun kohtalaisen suunnittelu laajemmalla saunalahden alueella on parhaillaan käynnissä . Yleiskaavassa nen sijainti, Tähystäjänkatu laajalta alueelta raivataan puustoa . oisaaltat työmaa-alueen sijoittuminen liikennealu- alue on osoitettu asuin- ja virkistysalueeksi . Espoonlahden ajotunnelin osalta on päävaihtoehdon lisäksi yleissuunnitelmavaihees- een tuntumaan on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti hyvä ratkaisu . ajotunnelin sa tarkasteltu muutamia vaihtoehtoja, joista todennäköisin jatkosuunnittelun kannalta tieyhteyden liikenteelliseen suunnitteluun ja länsiväylän rampille johtavan liikenteen tunnelin suuaukko vaikuttaa maisemakuvaan paikallisesti mm . puuston kaatamisen ja on tähystäjänkadun päätyyn sijoittuva tunnelin suuaukko . unnelint suu sijoittuu ase- suhteeseen raskaaseen työmaaliikenteeseen tulee kuitenkin jatkossa kiinnittää erityis- luiskien rakentamisen myötä . ohdek sijaitsee lähellä tien risteysaluetta, joten sijainti on makaavassa puistoksi osoitetulle alueelle selänteen rinteeseen ja työmaa-alue sijoit- tä huomiota . toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti luonteva . evyenk liikenteen reitin sujuvaan ja tur- tuu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten (YY-k) korttelialueelle, jota ei ole vielä valliseen linjaukseen tulee tarkemman suunnittelun myötä kiinnittää erityistä huomiota . toteutettu . alue on nykyisellään avointa tasaista niittyä, joten väliaikainen työmaa-alue Saunalahden ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue soveltuu alueelle maisemallisesti . oiminnallisestit ratkaisu edellyttää vaiheistusta ym- saunalahden ajotunnelin suu sijoittuu kauklahdenväylän länsipuolelle saunalahden- työmaa-alue on osoitettu tien varteen tasaiselle, niittyä ja koivikkoa kasvavalle alueel- päröivien korttelialueiden suunnittelussa . tien risteyksen eteläpuolelle nykyiselle viheralueelle, noin 70 m kauklahdenväylän ja le . sijainti on luonteva ja vaikutukset kaupunkikuvaan jäävät vähäisiksi . rakentamisen saunalahdenkadun risteyksestä etelään . alueella on metsäinen kumpare, jolla kasvaa päätyttyä alue tulee maisemoida, käyttäen monipuolista luonnonkasvillisuutta . Kivenlahden ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue haapaa ja koivua ja ylempänä rinteillä mäntyä . alueen tuntumassa kukkulan ja kauk- kivenlahden ajotunneli ja rakentamisen aikainen työmaa-alue sijoittuvat kivenlahden- lahdenväylän välillä kulkee kevyen liikenteen reitti . harmaakallion metrovarikon ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa- tien ja länsiväylälle johtavan ajorampin väliselle alueelle . alue on osoitettu yleiskaa- alue sekä pystykuilut vassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi . lueellaa kasvaa kookasta koivikkoa ja män- alueesta länteen saunalahdentien ympäristössä on uutta rakentamista . ajotunnelin harmaakallion metrovarikon ajotunnelin suu ja työmaa-alue sijaitsevat kauklahden- nikköä, ja alueen maasto nousee aluksi loivasti ja jyrkentyen itää kohti . suuaukon ympäristössä ja työmaa-alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta väylän itäpuolella Brinkinmäen kohdalla . illinmäent asuinalue sijaitsee varikkoalueen kaakkoispuolella . harmaakallio on nykyisellään laaja, puustoinen kallioalue, joka erot- tuu pohjois-, luoteis- ja länsipuolella ympäröivästä viljelyaukeasta voimakkaasti kohoa- vana laajana selänteenä . ohjoisosassap alue liittyy laajempaan Espoon keskuspuiston kokonaisuuteen . eskuspuistok on Espoon taajaan asutun eteläosan merkittävin laaja ja yhtenäinen viheralue .

harmaakallion metrovarikon ja ajotunnelin suuaukon sijaintialue on lähimaisemassa merkittävä erityisesti pohjoispuolelta tarkasteltuna . Yleiskaavassa alue on osoitettu virkistysalueeksi sekä ohjeelliseksi keskuspuiston toiminnoille varatuksi alueeksi . alueen tuntumassa kulkee yleiskaavassa osoitettu itä-länsisuuntainen virkistysreitti .

metrovarikko sijoittuu kallion sisään . alueelle johtaa kauklahdenväylältä yhdystie (har- maaniityntie), ja tien eteläpuolelle sijoittuu rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue . työmaa-alue sijoittuu tasaiseen maastoon nykyiselle peltoalueelle .

työmaa-alue ja tunnelin suuaukko muuttavat nykyistä maisemakuvaa . rakentamaton, maisemallisesti eheä ja maisemakuvassa merkittävä selänteen reuna muuttuu rakenta- Kuva 101. Näkymä Kivenlahden ajotunnelin ja työmaa-alueen sijain- misen myötä . irkistysalueeksiv osoitetun alueen muuttuminen osaksi väyläinfrastruk- tipaikalle Kivenlahdentien ja Länisväylän rampin välisellä vyöhykkeel- tuuria heikentää paikallisesti alueen maisemakuvallisia arvoja . oisaaltat työmaa-alue lä. Kuvaussuunta itään. ja tunnelin suuaukolle johtava tie sijoittuvat tasaiseen maastoon . rakentamisen aikaisen työmaa-alueen sijaintiin nykyinen viljelyaukea soveltuu maisemallisesti hyvin, sillä esimerkiksi vaikutukset arvokkaaseen puustoon jäävät vähäisiksi, ja merkittäviä maaston tasauksia ei ole tarpeen tehdä . alueen maisemanhoitoon tulee työmaan rakentamisen päätyttyä kiinnittää erityistä huomiota . yösm tunnelin suuaukon reunojen, tukimuurien ja luiskien suunnitteluun tulee kiinnittää maisemallisesti merkittävässä kalliorinteessä erityistä huomiota .

harmaakallion metrovarikkoon liittyy kolme pystykuilurakennusta . kuilu 1 sijoittuu harmaaniityntien länsipuolelle, kulkuyhteys rakennukselle voidaan johtaa vuoripirtintieltä kevyen liikenteen reittiä pitkin pohjoiseen . uilussak 1 on henkilösisäänkäynti ja poistumistieporras . harmaakallion metrovarikon kuilu 2 sijoittuu vuoriharjunkujan päästä va- jaat 50 m pohjoiseen . kuilussa 2 on poistumistieporras sekä ilmanvaihto- ja savunpoistokuilu . rakennus sijaitsee melko jyrkässä kalliorinteessä . kuilurakennusta ympäröivän alueen tasaaminen sekä liikenneyhteyden järjestäminen alueelle aiheuttaa paikallisesti haitallisia maisemavaikutuksia . reittien leventämisessä ja vahvistamisessa ajotieyhte- ydeksi tulee suhde ympäröivään maisemaan tarkastella huolella . kuilu 3 sijaitsee varikon sisäänajotunnelin suuaukon tuntumassa .

metrovarikon maanpäälliset rakenteet (pystykuilut, taukotilat ja ilmanvaihtorakennel- Kuva 102. Kuva Kauklahdenväylän länsipuolelta, rakentamisen aikai- mat sekä niille johtavat tieyhteydet) aiheuttavat paikallisia maisemavaikutuksia lähinnä sen työmaa-alueen kohdalta. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 92

puuston kaatamisen ja maaston tasaamisen myötä . aikkav rakenteilla ei ole merkittä- le, kattilalaakson ja nöykkiön välimaastoon . nykyisellään metsäisen ja kallioisen, luon- sammalvuoren varikkoon liittyy kolme pystykuilurakennusta . kuilurakennus 1 sijoittuu viä haittavaikutuksia maisemaan tai kaupunkikuvaan, uusien tieyhteyksien linjaaminen nontilaisen alueen halki kulkee pohjois-eteläsuuntainen virkistysreitti . ajotunnelin sammalvuoren virkistysalueelle, metsäiseen ja kallioiseen rakentamattomaan maas- metsäisen ja kallioisen virkistysalueen läpi asuinalueiden tuntumaan edellyttää huolel- suuaukko sijoittuu virkistysreitistä noin 200 m itään ja länsiväylästä noin 150 m poh- toon, noin 100 m vesitornista lounaaseen . kuilussa on henkilösisäänkäynti . sammal- lista suunnittelua, jossa alueen maisemalliset ja toiminnalliset erityispiirteet otetaan joiseen . pystykuilu-, huoltoajo ja muut maanpäälliset toiminnot ovat pääasiassa työ- vuoren varikkoon liittyvässä kuilurakennuksessa 2 on poistumistieporras . kuilura- huomioon . on suositeltavaa johtaa kulkureitit siten, että kalliomaastoa ja kasvillisuutta paikka-alueilla, osin myös julkisten palvelujen ja hallinnon alueilla . kennus sijoittuu nöykkiönkadun länsipuolelle, noin 150 m etelään kattilavuorentien muokataan mahdollisimman vähän, välttäen jyrkkiä luiskia ja suuria kaivu- tai täyttö- risteyksestä, maastoltaan kohtalaisen tasaiselle, rakentamattomalle alueelle . alueella töitä . maisemanhoidon toimenpitein tulee osoittaa kasvillisuuden käsittely kulkuyhte- sammalvuoren työmaa-alue sijoittuu loivasti kumpuilevaan metsäiseen kalliomaas- kasvaa kookasta havupuustoa . nöykkiönkatua seurailevat kevyen liikenteen reitit mo- yksien varrella, mm . kookasta havupuustoa olisi suositeltavaa valmentaa, jotta reuna- toon ajotunnelin suuaukon eteläpuolelle . yömaa-alueeltat tulee kaataa nykyinen puus- lemmin puolin . sammalvuoren varikon pystykuilurakennus 3 sijaitsee varikon sisään- puusto ehtisi tottua muuttuneisiin valo-olosuhteisiin . reittien varrelle voidaan istuttaa to, millä on paikallisia vaikutuksia maisemakuvaan sekä luontoarvoihin . puustoa olisi ajotunnelin suuaukon tuntumassa . myös lehtipuita ja -pensaita monimuotoisuutta tuomaan . suositeltavaa valmentaa työmaa-alueen reunoilla jo muutamia vuosia ennen työmaa- alueen raivaamista, jotta reunapuusto ehtisi tottua muuttuneisiin valo-olosuhteisiin . metrovarikon maanpäälliset rakenteet (pystykuilut, taukotilat ja ilmanvaihtorakennel- Sammalvuoren metrovarikon ajotunneli ja rakentamisvaiheen aikainen työmaa- laajemmassa maisemakuvassa vaikutukset jäävät vähäisiksi; valtaosa virkistysaluees- mat sekä niille johtavat tieyhteydet) saattavat aiheuttaa paikallisesti haitallisia maise- alue sekä pystykuilut ta säilyy ennallaan, tärkeän virkistysreitin ympäristö säilyy metsäisenä ja metron pin- mavaikutuksia lähinnä puuston kaatamisen ja maaston tasaamisen sekä kallion lou- sammalvuoren metrovarikko, sisäänajotunneli, rakentamisen aikainen työmaa-alue tarakenteet sijoittuvat pääosin yleiskaavassa osoitetulle työpaikka-alueelle, joka raken- hinnan myötä . aikka v rakenteilla ei ole merkittäviä haittavaikutuksia maisemaan tai sekä pystykuilurakennukset sijoittuvat yleiskaavassa osoitettujen sammalvuoren laa- tuu myöhemmin toimitilakortteleiksi . kaupunkikuvaan, rakenteiden ja mm . uusien ajoyhteyksien sijoittaminen nykyisellään jan virkistysalueen sekä työpaikka-alueen (tp) tuntumaan länsiväylän pohjoispuolel- metsäiseen ja kallioiseen maastoon edellyttää huolellista suunnittelua, jossa alueen maisemalliset erityispiirteet otetaan huomioon . alueen yleiskaavassa osoitettu maan- käyttö (työpaikka-alue) voi myös muuttaa maisemakuvaa laajemmalla alueella kuin metron pintarakenteet . maisemalliset kysymykset tutkitaan tarkemmin asemakaavassa .

4.8. Muut ympäristövaikutukset

4.8.1. Lähtökohdat

hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu maastokäynteihin, olemassa oleviin selvityksiin ja rekisteritietoihin perustuva arviointi metrotunnelin, asemarakenteiden, metrovarikkovaihtoehtojen, pystykuilujen, ajotunneleiden sekä rakentamisen aikaisten työmaa-alueiden ympäristövaikutuksista . ahdollisten m pysäköintikenttien, -laitosten tai bussiterminaalien vaikutuksia ei ole tässä vaiheessa arvioitu . arkastelutt tehdään hankkeen edetessä . Kuva 103. Näkymä pohjoisesta Kauklahdenväylältä Harmaakallion maisemallisesti merkittävälle kallioselänteelle, johon sijoittuu met- suunnittelualueella, ja etenkin asemien ympäristössä, tulee jatkossa tapahtumaan rovarikon sisäänajo sekä työmaa-alue. yleis- ja asemakaavoissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisia muutoksia maankäytös- sä, joiden arviointi on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle . Ympäristövaikutukset selvitetään tarkemmin maanpäällisen kaavoituksen yhteydessä . pystykuilujen maan- päällisten osien alueilta Espoo teettää yleispiirteisen luontoselvityksen . kaitaa – hannus -alueelta tulee laadittavaksi laajempi luontoselvitys .

merkittävimmät muutokset tulevat tapahtumaan Finnoon alueella, jossa eheyte- tään Etelä-Espoon yhdyskuntarakennetta raidejärjestelmään perustuvan uuden, noin 15 000 asukkaan kaupunginosan toteuttamisella .

Luonnonympäristön arvokohteet suunnittelualueella suunnittelualueella ei sijaitse ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmän mukaan luonnonsuojelu- tai luonnonsuojeluohjelma -alueita . lähin atura-alue,n Espoonlahti – saunalahti, sijaitsee Espoon ja kirkkonummen rajalla, vajaan kilometrin etäisyydellä metrolinjauksesta . Espoonlahden natura-alue (220 ha) koostuu ruovikkoisesta meren- lahdesta sekä metsälehmusvaltaisen jalopuulehdon, niittyjen ja hakamaan muodosta- masta maa-alueesta . lahteen laskee kolme pientä jokea . Espoonlahdella on merkitys- tä vesi- ja kosteikkolinnuston pesimäalueena sekä muutonaikaisena levähdyspaikkana . saunalahden osa-alue on otettu mukaan uhanalaisen meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintymispaikkana .

Kuva 104. Kevyenliikenteen reitti lähellä Sammalvuoren metrovarikon ajotunnelin sisäänkäynnin ympäristöä Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 93

Finnoon alueella sijaitsee linnustollisesti arvokas suomenojan lintualue eli Finnoon- voitetuille asuin- ja toimistorakennuksille aiheudu häiriöitä . etroliikenteenm ei arvioida laaditun luontoselvityksen mukaan (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2006) alueella ei ole lahti, joka muodostuu suomenojan puhdistamon ylivuotoaltaasta ja sitä reunustavasta muodostavan merkittäviä tärinähaittoja ympäristöönsä . ehdottomasti säilytettäviä ympäristöllisesti arvokkaita alueita . Finnoon ja saunalahden Finnoonlahden kosteikkoalueesta . uomenojas kuuluu kansainvälisesti tärkeisiin lintu- asemaympäristöjen maankäyttö tulee muuttumaan kaupunkimaisemmaksi laadittava- alueisiin (IBA, Important Bird Areas) . suomenoja on tärkeä vesilintujen pesimäpaik- Metroasemat (sisäänkäynnit) na olevien asemakaavojen myötä . ka ja vesilintupoikueiden ruokailupaikka . aluetta ei ole suojeltu mutta valtuusto päät- kaitaan, soukan, Espoonlahden ja kivenlahden asemien maanpäälliset rakenteet si- ti 2009 osoittaa altaan riittävine suojavyöhykkeineen asemakaavoituksen yhteydessä joittuvat rakennettuun ympäristöön, eikä niillä ole erityisiä vaikutuksia luontoon . Fin- pystykuilut suojeltavaksi alueeksi . noon aseman ympäristön maankäyttöä tutkitaan parhaillaan laadittavana olevassa pystykuilun maanpäällinen osa on yleensä vajaa 10 x10 x 4 metrin kokoinen yksikerrok- Finnoon osayleiskaavassa ja Finnoo – hannuksen asemakaavassa . saunalahden ase- sinen rakennus, joka voidaan suunnitella ja verhoilla ympäristön edellyttämällä tavalla . Finnoon alueella pystykuilu 1 sijoittuu luontoarvoiltaan arvokkaalle kosteikkoalueelle . man eteläinen sisäänkäynti sijoittuu kummelivuoren etelä- / kaakkoisreunaan, josta kuiluun tarvittaessa asennettavilla äänenvaimentimilla ehkäistään kiinteistöille kohdis- alueelle on laadittu maankäytön suunnittelun yhteydessä luontoselvitys vuonna 2011 . tuvia meluvaikutuksia . Finnoon alueen osalta on maankäytön ja asemaympäristön jatkosuunnittelussa otettava huomioon marskiviholaisten esiintymisalueet (Espoon kaupunki laatii biotooppira- jauksen kesällä 2012), Finnobäckenin luonnonvarainen taimenkanta sekä suomenojan maankaatopaikan pilaantuneet maat . harmaakallion varikkolinjan lähistöllä on tehty havaintoja silmälläpidettävästä suotai- tosukeltajasta . tämä tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa . paikallisena luonnonympäristön arvokohteena voidaan pitää hannusjärven ja hannus- metsän alueita, jotka muodostavat kasvistoltaan ja eläimistöltään monipuolisen ympä- ristön . Etelä-Espoon alueella on tehty joitain liito-oravahavaintoja keväällä 2012 . liito- oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tullaan selvittämään jatkossa lisää . ohja-p ja pintavesien vaikutusten arviointi on esitetty luvussa 4 .4 .

4.8.2. vaikutukset

Metrotunneli koska metrorata kulkee koko matkan maan alla melko syvällä tunnelissa, ei radalla ole välittömiä luontovaikutuksia . unnelint tiiviys suunnitellaan jatkossa niin, että pinnalle ei aiheuteta kuivumisriskejä tunneleiden lähiympäristössä kallioperän pohjaveden virtaukset muuttuvat, mutta vaikutukset pintaan ovat yleensä kalliotunneleiden lähialu- eella kasvillisuuden kannalta merkityksettömiä . tunnelinsuiden ja pystykuilujen ympäristössä luontaisen kasvillisuuden olosuhteet voivat muuttua ja jossain tapauksessa saattaa esiintyä paikallista pienialaista kuivumis- ta . kasvillisuudessa tapahtuneiden muutosten määrä tunnelien yläpuolisilla alueilla tai pystykuilujen kohdalla jo toteutetuissa hankkeissa on helsingissä tehtyjen havaintojen perusteella erittäin vähäistä . kaitaan metroaseman kohdalla ratalinja sijoittuu noin 190 metrin etäisyydelle hannus- järvestä, valuma-alueen rajan tuntumaan . alueella on suoritettu maa- ja kallioperäkai- rauksia sekä asennettu maa- ja kalliopohjaveden havaintoputkia, jotta on voitu arvioida metrotunnelin vaikutuksia hannusjärveen . sekä maa- että kalliopohjaveden virtaukset suuntautuvat valuma-alueen sisäpuolella kohti hannusjärveä . hannusjärven vedenpinnan tasoon kohdistuvat vaikutukset ehkäistään ennakolta tiivistämällä (injektoimalla) kallioperä ennen louhintaa, jolloin estetään kalliopohjaveden purkautuminen louhittuun kallioperään . lähtökohtaisesti riittävän tehokkaat tiivistämistoimenpiteet ovat riittäviä estämään hannusjärveen kohdistuvien haitallisten vaikutuksien syntymisen . metrotunnelin kuivatusvedet tulee johtaa hannusjärven valuma-alueen ulkopuolelle . hannusjärven vedenpinnan ja pohjaveden pinnan tasoja voidaan seurata alueelle laaditun työohjelman tarkkailutoimenpiteillä . käytönaikaisen metroliikenteen tärinän ja runkomelun ympäristövaikutusten arviointi on esitetty luvussa 4 .3 . Yhteenvetona voidaan todeta, että runkomeluhaitat voidaan eh- käistä riittävillä runkomelueristyksillä niin, ettei radan läheisyydessä jo oleville tai kaa- Kuva 105. Hannusjärven valuma-alue ja metrotunneli Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 94

rakentamisen aikana tulee varautua 25 x 25 m laajuiselle alueelle, josta voidaan suo- Suomenojan pystykuilu itäreunassa kulkee ulkoilureitti / polku, jonka työmaa-aikaista käyttöä täytyy tutkia jat- rittaa puuston poistamista . mikäli kuiluille tarvitaan tieyhteyksiä, pyritään ne rakenta- pystykuilu sijoittuu alueelle, jolla on merkittäviä luontoarvoja (Finnoon maisemallises- kosuunnittelussa . Yhteys tulee olemaan tärkein esteetön yhteys kummelivuorensuun maan maastoon sopeuttaen ja ne voivat paikoin olla osa puistojen tai metsien kevyen ti ja luonnonarvoiltaan arvokas kosteikkoalue) . laakso säilyy virkistysalueena ja idässä alueelta saunalahdenportin keskustaan ja uutta siltayhteyttä myöten myös tillinmä- liikenteen verkostoa . pienen koon takia rakennusten ja teiden vaikutukset ovat kuiten- säilytetään metsän reuna eheänä . aankäytönm muutosten vaikutukset ympäristöön ar- keen . kin vähäisiä ja paikallisia . pystykuilujen sijoittelussa on suunnittelutyön yhteydessä py- vioidaan tarkemmin kaavoituksen yhteydessä . ritty huomioimaan ympäristön ominaispiirteet ja lieventämään mahdollisia haitallisia työmaaliikenteestä ei ole muutoin merkittävää häiriötä nykyiselle asutukselle, sillä ras- vaikutuksia . Metrovarikot, ajotunneleiden suuaukot ja rakentamisen aikaiset työmaa-alueet kas liikenne voidaan ohjata kauklahdenväylälle .

Magneettipolun pystykuilu harmaakallion metrovarikko, ajotunnelin suuaukko ja työmaa-alue Kivenlahden ajotunneli ja työmaa-alue pystykuilurakennelman vaikutukset ovat paikallisia ja kohdistuvat ympäristöön, jonka harmaakallion alue on nykyisin virkistyskäytössä . ajotunnelin suuaukko ja sinne joh- ajotunneli ja työmaa-alue sijoittuvat luonnonympäristön, asutuksen ja virkistyksen maankäytössä on odotettavissa muutoksia kaavoituksen edetessä . tava tieyhteys sijoittuvat yleiskaavan virkistysalueelle (nykyisin peltoaluetta) rajautuen kannalta edulliselle alueelle kivenlahdentien ja länsiväylälle johtavan rampin välialu- pohjoisessa yleiskaavan asuinalueeseen . harmaakallion alue on osa Espoon keskus- eelle, jolla ei ole merkittävää virkistysarvoa . atkosuunnittelussaj on kiinnitettävä huo- Kummelitien pystykuilu puistoa . mioita työmaaliikenteen liikenneturvallisuusvaikutuksiin . pystykuilu sijoittuu nykytilanteessa virkistyskäyttöön osoitetun alueen reunaan suhteellisen lähelle kummelitien asutusta . aikutuksetv luonnonympäristöön ja virkistyk- ajotunnelin suuaukko sijoittuu virkistykselle varatun alueen reunalle, eikä tieyhteys Espoonlahden ajotunneli ja työmaa-alue seen ovat vähäisiä, sillä pystykuilurakennukselle ei tarvitse rakentaa erillistä tieyhteyt- merkittävästi pirsto virkistysaluetta . rakentamisen aikana voi aiheutua tilapäistä häi- työmaa-alue ja yhteydet tunnelin suuaukolle sijoittuvat kivenlahdentien varrelle . yöt - tä, jolloin mm . puuston poistoa voidaan välttää . hyvällä ympäristösuunnittelulla, kuten riötä harmaakallion virkistyskäytölle . arikonv maanpäälliset rakenteet (taukotilat ja il- maa-alue saattaa edellyttää puuston poistamista rinteiseltä alueelta, mikä voidaan ko- suojakasvillisuutta istuttamalla voidaan lieventää asutukselle kohdistuvia näkymävai- manvaihtorakennelmat sekä niille johtava tieyhteys, joka järjestetään vuoripirtintien kea häiriönä lähistön kerrostaloalueena . evyenk liikenteen yhteyksien jatkuvuus ja lii- kutuksia . lisäksi hankesuunnitelmavaiheessa on haettu ratkaisu, jolla pystykuilua on kautta) voivat jossain määrin vähentää alueen virkistysarvoa . yömaa-aluet on osoitet- kenneturvallisuus tulee turvata rakentamisen aikana . siirretty hieman etäämmäksi asutuksesta . tu nykyiselle peltoalueelle ja sen vaikutukset ovat tilapäisiä, edellyttäen että alue maisemoidaan rakentamisen päätyttyä . yömaaliikenteestät ei ole merkittävää häiriötä ny- Espoonlahden ajotunneli ja työmaa-alue (vaihtoehtoinen sijainti) Kauklahdenväylän pystykuilu kyiselle asutukselle, sillä raskas liikenne voidaan ohjata suoraan kauklahdenväylälle . vaihtoehtoisena sijaintipaikkana tutkitun ajotunnelin suuaukon ja työmaa-alueen pystykuilurakennelma sijoittuu luonnonympäristön ja asutuksen kannalta edulliselle haasteena on niiden sijainti hyvin lähellä Espoonlahdenrannantien varren nykyisiä ker- alueelle lähelle huoltoasematoimintoja . luonnonympäristöltään harmaakallion alue on vaihtelevaa metsämaastoa . alueen lin- rostaloja . myös liikenteen ohjaaminen työmaa-alueelle on haasteellista . nustollisesti ja kasvistollisesti arvokkaimmat kohteet jäävät varikkoalueen pohjoispuo- Merivirran pystykuilu lelle, eikä niihin kohdistu merkittäviä haitallisia vaikutuksia . linnustolle kohdistuvia Soukan ajotunneli ja työmaa-alue pystykuilurakennelman vaikutukset ovat hyvin paikallisia ja kohdistuvat lähinnä lähei- rakentamisenaikaisia vaikutuksia voidaan lieventää ajoittamalla eniten melua aiheut- suokan työmaa-alueen osalta tulisi jatkossa varmistaa, ettei kaskivuorenportin alikul- sen merivirran kerrostaloalueen asukkaiden puistonäkymiin . rakentamisen aikana ai- tavat rakennustyöt pesimäajan ulkopuolelle . kuyhteyttä katkaista . heutuu häiriöitä puiston virkistyskäytölle . Sammalvuoren metrovarikko, ajotunnelin suuaukko ja työmaa-alue Kaitaan ajotunneli ja työmaa-alue Maininkitien pystykuilu sammalvuoren kallioalue on pääasiassa viheralueena ja se on yleiskaavassa osoitettu iivisniementien kerrostaloasutuksen ja ajotunnelin suuaukon välille jää kohtuullisesti pystykuilurakennelman vaikutukset ovat vähäisiä, hyvin paikallisia ja kohdistuvat lä- virkistysalueeksi, julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi ja työpaikka-alueeksi . lua - etäisyyttä ja sinne sijoittuu nykyinen pysäköintialue . unnelint suuaukko sijoittuu aivan hinnä rakentamisen aikana puiston virkistyskäytölle . een läpi kulkee valaistu ulkoilureitti . alueen asemakaavoitus on vireillä . viheralueen reunaan, eikä tieyhteyden järjestäminen merkittävästi pirsto asemakaavan puistoaluetta . yömaa-aluet sijaitsee kaitaantien levennykseen varatulle alueelle, joka Opettajantien pystykuilu ajotunnelin suuaukko sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä länsiväylästä . ajotunnelin on nykyisin viheraluetta . jatkosuunnittelussa on tutkittava tarkemmin iivisniementien/ pystykuilurakennelma sijoittuu metsäiselle, asemakaavassa puistoksi osoitetulle alu- suuta on hankesuunnitelmassa siirretty idemmäksi niin, että häiriö alueen virkistyskäy- hyljekaaren ja kaitaantien/iivissyrjän välisen kevyen liikenteen yhteyden jatkuvuus . eelle Espoonlahden urheilupuistoon . kuilurakennuksen sijoittelussa on hankesuunni- tölle olisi mahdollisimman pieni . arikonv maanpäälliset rakenteet (taukotilat ja ilman- telman aikana tarkasteltu vaihtoehtoja, jotta jyrkkään kalliomaastoon ja kookkaaseen vaihtorakennelmat sekä niille johtava tieyhteys) voivat kuitenkin jossain määrin vähen- Finnoon ajotunneli ja työmaa-alue puustoon kohdistuvat vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi . nykyiset virkis- tää alueen virkistysarvoa . ajotunneli ja työmaa-alue sijaitsevat asemakaavan teollisuusalueella . oskak Finnoon tysyhteydet säilyvät, ja kuilun ajoyhteys pyritään toteuttamaan parantamalla alueella alue tulee muuttumaan merkittävästi osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen ede- nykyisin kulkevaa soratietä . rakentamisen aikana tulee välttää Espoonlahden koululle työmaaliikenteestä ei ole merkittävää häiriötä nykyiselle asutukselle . raskas liikenne tessä, ei vaikutusten arviointi ole tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista . kohdistuvia häiriöitä . ohjataan länsiväylän pohjoispuolelle tehtävän uuden katuyhteyden kautta joko nöyk- kiöntielle tai tyskaksentielle . Finnoon alueen linnusto Soukanväylän pystykuilu rakennelma sijoittuu lähelle soukanväylää suhteellisen etäälle asutuksesta . pystykui- luonnonympäristöltään sammalvuoren alue on kallioinen metsäalue, jolta ei ole ha- Linnuston yleiskuvaus lurakennelman vaikutukset ovat vähäisiä ja hyvin paikallisia . vaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläin- tai kasvilajeja . alueelta on havaittu joita- Finnoonlahden flada on linnustollisesti arvokasta kosteikkoaluetta, joka kuuluu suo- kin lepakoita, mutta sen ei arvioida olevan lepakoiden kannalta erityisen suotuisaa ym- men kansainvälisesti arvokkaisiin lintualueisiin (IBA) . Finnoonlahti ei kuitenkaan sisäl- riilahden pystykuilu päristöä . lepakoiden lisäksi alueelta ei ole havaittu muita luontodirektiivin suojaamia ly valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (MMM:n lintuvesityöryhmä 1981) eikä rakennelma sijoittuu puistoksi osoitetun metsäisen alueen reunaan suhteellisen etääl- lajeja . ajotunnelin suuaukon ja sen tieyhteyden länsipuolella sijaitsee noro, joka on ve- natura 2000 -verkostoon . le asutuksesta . pystykuilurakennelman vaikutukset ovat vähäisiä ja hyvin paikallisia . silain mukainen suojeltava luontotyyppi . jatkosuunnittelussa on tutkittava tarkemmin työmaa-alueen sijoittamista ja noroon mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia . arviolta 90 % Finnoon alueen linnustosta pesii puhdistamon ylivuotoaltaalla, joka on hyljetien pystykuilu suunnittelualueen linnustollisesti keskeisin elinympäristökohde (kuva 106) . alueen la- pystykuilurakennelma sijoittuu hyljetien varrelle yleiskaavassa asuinalueeksi osoitetun Saunalahden ajotunneli ja työmaa-alue jisto on monipuolista ja siihen kuuluu useita suojelullisesti merkittäviä ranta- ja vesi- alueen reunaan . vaikutukset ovat vähäisiä ja hyvin paikallisia . ajotunneli ja työmaa-alue sijoittuvat luonnonympäristön, asutuksen ja virkistyksen lintulajeja kuten liejukana, mustakurkku-uikku ja luhtahuitti . isäksil alueella pesii suo- kannalta edulliselle alueelle lähelle kauklahdenväylää . alueen metsäisen kumpareen men toiseksi suurin naurulokkikolonia . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN TORJUNTA 95

altaan pohjoispuolisilla alueilla pesii pääasiassa varpuslintuja, joista runsaslukuisim- suomenlahdentien pystykuilun läheisyydessä esiintyy hankkeen seurauksena ajoit- pia lajeja ovat pajusirkut ja ruokokerttuset . ohjoispuolenp pesimälajistoon on aiemmin taista meluvaikutusta ohikulkevien junien äänivaikutuksen seurauksena . melu ei kui- kuulunut myös pikkutikka . iimev vuosina elinympäristön soveltuvuus lajin pesimäym- tenkaan kantaudu pystykuilusta ympäristöön siinä määrin, että sen arvioitaisiin aihe- päristöksi on heikentynyt mm . voimajohtokäytävän leventämisen seurauksena ja nykyi- uttavan merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi alueen pesimälinnustolle tai ruokaileville sellään alueen ei enää arvioida olevan pikkutikalle soveltuvaa pesimäympäristöä . linnuille .

Arvio hankkeen vaikutuksista Finnoonlahden linnustoon pystykuilun rakentaminen muuttaa kuilun välittömän lähialueen elinympäristöjä pysy- metrolinjan rakentaminen ei aiheuta suoria elinympäristömuutoksia Finnoon alueen västi . se kuitenkin sijoittuu välittömästi tulevan suomenlahdentien eteläpuolelle, eli linnustollisesti arvokkaimmalle alueelle, mutta hankkeesta kohdistuu vaikutuksia al- sijoittelussa on pyritty minimoimaan haitat ympäristölle . uilunk suunniteltu sijoitus- taan pohjoispuoleisille alueille . aikutuksetv liittyvät matinkylä – Finnoo -välille sijoittu- paikka ei sijaitse alueella, joka olisi linnustollisesti erityisen merkittävä . linnustollisesti van suomenlahdentien pystykuilun lähiympäristön mahdollisiin meluvaikutuksiin sekä arvokkaan alueen kannalta itäinen metsänreuna on tärkeä ja pystykuilun sijoittuminen pienialaisiin elinympäristömuutoksiin pystykuilun läheisyydessä . muuttaa pieneltä osin reunaa . okonaisuudessaan k kuilun rakentamisen vaikutukset koko Finnoonlahden alueen linnuston elinympäristöihin jäävät kuitenkin varsin vähäi- kalliotunnelissa kulkevasta metroliikenteestä kallioperän välityksellä ympäristöön ai- siksi, koska altaan ympäristössä oleva ”suojavyöhyke” säilyy myös jatkossa pääosin heutuva tärinä jää hankkeen yhteydessä laaditun melu- ja tärinäselvityksen mukaan entisellään . kuilun rakentamisen seurauksena esimerkiksi alueen naurulokkikolonian niin vähäiseksi, ettei se aiheuta havaittavia ympäristövaikutuksia metroratalinjan lä- tai suojelullisesti merkittävimpien kosteikkolintujen elinympäristöt eivät heikkene ny- hiympäristössä . selvityksen mukaan suomenlahdentien alueella metrorata tulee va- kyisestään . rustaa runkomelueristyksellä, mikä edelleen vähentää huomattavasti radasta kallio- perän välityksellä kulkeutuvan yleensä matalataajuuksisen melun määrää . näin ollen pystykuilun rakentamistyöt lisäävät Finnoonlahden alueelle kohdistuvaa ihmisvaiku- myöskään kallioperän kautta kulkeutuvan meluvaikutuksen ei arvioida vaikuttavan alu- tusta . rakentamisaikaista häiriövaikutusta voidaan merkittävästi pienentää ajoittamal- een linnustoon heikentävästi . la rakennustyöt ja mahdollisimman suuri osa alueella liikkumista linnuston kiivaimman muutto- ja pesimäkausien ulkopuolelle eli noin marras – maaliskuulle .

Finnoon alueen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset syntyvät suurelta osin alueen maankäytön kehittämisen ratkaisuista . osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdys- sä vaikutusten arvioinnissa todetaan, että kaava-alueen luonnon monimuotoisuus on keskeisiltä osiltaan säilytettävissä eivätkä alueen merkittävät luontoarvot oleellisesti heikkene . Finnoon kosteikkoalueen luontoarvojen säilyttämiseksi alueelle tulisi laatia suunnitelma, jossa määritellään alueen käyttö ja hoito linnusto- ja muut luontoarvot säilyttäen .

vaikutukset virkistykseen ja asuinviihtyvyyteen kokonaisuuden kannalta tunnelimetron vaikutukset asukkaiden virkistysmahdollisuuk- siin ovat vähäisiä, koska maanalainen tunneliratkaisu ei pirsto laajoja virkistysalueko- konaisuuksia .

osa ajoluiska- ja kuilurakennelmista sijoittuu nykyisille viher- tai virkistysaluille . aiv - kutukset virkistysmahdollisuuksin on arvioitu ja esitetty aluekohtaisissa kuvauksissa . rakentamisen aikaisia estevaikutuksia syntyy mm . jos työmaa-alueet tai ajotunneliyhteydet katkaisevat tai rajoittavat kevyen liikenteen yhteyksiä viheralueisiin . työmaa-aikaisia vaikutuksia voidaan lieventää tutkimalla ja osoittamalla korvaavia kevyen liikenteen reittejä .

metron rakentaminen aiheuttaa huomattavan määrän raskasta työmaaliikennettä ajotunnelien ympäristöissä . nämä kohteet on kuvattu edellä aluekohtaisesti . osa kohteista sijoittuu lähelle asutusta, kouluja tai muita herkkiä kohteita . aikallisia p haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään hakemalla esim . ajotunnelien sijoittelussa asutuksen ja virkistyksen kannalta mahdollisimman edullisia vaihtoehtoja . rakentamisen aikaisia työmaaliikenteen vaikutuksia voidaan lieventää liikenteen suunnittelun ja ohjauksen avulla .

Kuva 106. Linnustollisesti keskeisimmät alueet Finnoon alueella. 1 = allas ja huomion- arvoisen pesimälinnuston perusteella rajattu kosteikkoalue. 2 = täyttömaa-alue, joka tulisi jättää altaan suojavyöhykkeeksi. 3 = luonnontilaisena säilytettävä jokisuu. A= lai- dunalue, B ja C ovat metsäalueita. Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti RAKENTAMISEN AIKAISET JÄRJESTELYT 96

5. rAKEnTAMISEn AIKAISET JÄrJESTELYT

5.1. Ajotunnelit ja työmaa-alueet dentien eteläreunalle tai vaihtoehtoisesti tähystäjäntien päähän . rakentamisvaiheen ja työnaikaisen avo-osuuden pituus 25 m . ajotunnelille rakennetaan lisäksi noin 295 m aikainen työmaa-alue on kivenlahdentien vieressä sen eteläreunan viheralueella . ajo- pituinen tieyhteys kauklahdenväylältä . kalliorakennustöiden jälkeen avo-osuus kate- matinkylä –saunalahti-osuudelle on suunniteltu rakennettavaksi yhteensä 6 ajotunne- tunnelin kokonaispituus on noin 1 080 m, kalliotunnelin pituus on 985 m ja työnaikaisen taan betonisella suuaukkorakenteella . harmaakallion metrovarikon ajotunnelista lou- lia Finnooseen, kaitaalle, soukkaan, Espoonlahteen, kivenlahteen ja saunalahteen . li- avo-osuuden pituus 95 m . kalliorakennustöiden jälkeen avo-osuus katetaan betonisel- hitaan varikkohallit, varikon kuilut sekä varikkoraide ja raiteenvaihtohalli saunalahden säksi rakennetaan ajotunneli maanalaisen varikon yhteyteen sammalvuoreen tai har- la suuaukkorakenteella . Espoonlahden ajotunnelista louhitaan ratatunnelia noin 300 m aseman suuntaan . kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia käytetään sisustusurak- maakallion alueelle . ajotunnelit toimivat metrotunneleiden ja asemien työnaikaisina itään päin ja 450 m länteen päin . yölaajuuteent sisältyy myös Espoonlahden asema kaan kuuluvien töiden ajoyhteytenä . töiden kokonaiskesto on noin 3 - 4 vuotta . rakennus- ja huoltoyhteyksinä koko rakennustyön ajan . ouheenajol tapahtuu koko raja maininkitien pystykuilu . metrovarikon sijoittuessa sammalvuoreen tehdään Espoon- kennustyön ajan ajotunneleiden kautta . asemien ja ratatunnelin pystykuilujen raken- lahden ajotunnelista myös ne sammalvuoren varikkoraiteen kalliorakennustyöt, jotka tamiseksi tulee lisäksi varata alueet maanpinnalta pystykuilujen kohdilta . pystykuilut sijoittuvat länsiväylän eteläpuolelle . alliorakennustöiden k jälkeen ajotunnelia käyte- 5.2. Työmaaliikenne louhitaan siten, että louheet putoavat pystykuilun alapuolella olevaan tunneliin/halliin tään sisustusurakkaan kuuluvien töiden ajoyhteytenä . öident kokonaiskesto on noin ja louheen poiskuljetus tapahtuu ajotunnelin kautta . asemien sisäänkäyntien rakenta- 4 vuotta . työmaaliikenne käsittää ajotunneleiden, ratatunneleiden, asemien ja pystykuilujen kal- miseen sisältyy maankaivua ja avolouhintaa . sisäänkäyntien rakentamiseksi tulee va- liorakennusurakkaan liittyvän louheenajon sekä lujitusmateriaalien kuljetukset, sisus- rata alueet maanpinnalta . kivenlahden ajotunneli sijoittuu länsiväylän, kivenlahdentien ja kauklahdenväylän tusurakkaan liittyvien rakennusmateriaalien sekä laitteiden kuljetukset ja radan raken- rajaamalle alueelle olemassa olevien tieliikenneramppien läheisyyteen . rakentamis- nusurakkaan sisältyvien erilaisten materiaalien ja laitteiden kuljetukset . Finnoon ajotunneli sijoittuu hannuksentien eteläpuolelle, ajotunnelin liittymä on tule- vaiheen aikainen työmaa-alue on kivenlahdentien vieressä sen pohjoisreunalla . ajo- valta Finnoonsilta -kadulta . rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue on pääosin ajotunnelin kokonaispituus on noin 990 m, kalliotunnelin pituus on 735 m ja työnaikaisen kunkin osuuden työmaaliikenne liittyy olemassa olevaan tieverkkoon edellä mainittu- tunnelin suuaukon eteläpuolella, työmaakäyttöön varataan lisäksi pienempi alue suu- avo-osuuden pituus 255 m . kalliorakennustöiden jälkeen avo-osuus katetaan betonisel- jen ajotunneleiden suuaukoilla . yös m pystykuiluille on kaikissa urakkavaiheissa tar- aukon pohjoispuolelta . ajotunnelin kokonaispituus on noin 1 000 m, kalliotunnelin la suuaukkorakenteella . kivenlahden ajotunnelista louhitaan ratatunnelia noin 350 m peen kuljettaa erilaisia rakennusmateriaaleja, tosin liikennemäärät ovat vähäisiä ver- pituus on 950 m ja työnaikaisen avo-osuuden pituus 50 m . kalliorakennustöiden jäl- itään päin ja 450 m länteen päin . yölaajuuteent sisältyy myös kivenlahden asema ja rattuna ajotunneleiden liikennemääriin . keen avo-osuus katetaan betonisella suuaukkorakenteella . Finnoon ajotunnelista louhi- raiteenvaihtopaikat aseman itä- ja länsipuolella, merivirran pystykuilu ja kauklahden- taan ratatunnelia noin 800 m itään päin nykyisen länsimetron rakentamisalueen rajalle väylän pystykuilu . länsipuolinen raiteenvaihtopaikka tehdään ainoastaan siinä tapauk- Finnoon ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tieverkolla Finnoon- asti ja 350 m länteen päin . yölaajuuteent sisältyy myös Finnoon asema sekä raiteen- sessa, että rata päättyy kivenlahteen . kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia käyte- silta – hannuksentie – länsiväylä . vaihtopaikka, suomenlahdentien pystykuilu sekä teknisten tilojen halli ja pumppaa- tään sisustusurakkaan kuuluvien töiden ajoyhteytenä . öident kokonaiskesto on noin 4 mohallit aseman itä- ja länsipuolella . kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia käyte- vuotta . kaitaan ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tieverkolla kaitaantie – tään sisustusurakkaan kuuluvien töiden ajoyhteytenä . öident kokonaiskesto on noin 4 hannuksentie – Finnoonsilta – länsiväylä . vuotta . saunalahden ajotunneli sijoittuu kauklahdenväylän ja saunalahdenkadun rajaamalle alueelle olemassa olevan puistoalueen pohjoisreunalle . rakentamisvaiheen aikainen soukan ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tieverkolla soukanväy- kaitaan ajotunneli sijoittuu kaitaantien, iivisniemenkadun ja iivisniementien rajaamal- työmaa-alue on kauklahdenväylän vieressä sen eteläreunalla . ajotunnelin kokonaispi- lä– länsiväylä . le aluelle olemassa olevan asuinkerrostaloalueen pohjoispuolelle . rakentamisvaiheen tuus on noin 740 m, kalliotunnelin pituus on 680 m ja työnaikaisen avo-osuuden pi- aikainen työmaa-alue on kaitaantien vieressä sen eteläreunalla . ajotunnelin kokonais- tuus 60 m . kalliorakennustöiden jälkeen avo-osuus katetaan betonisella suuaukkora- Espoonlahden ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tieverkolla ki- pituus on noin 800 m, kalliotunnelin pituus on 660 m ja työnaikaisen avo-osuuden pi- kenteella . saunalahden ajotunnelista louhitaan ratatunnelia noin 450 m itään päin ja venlahdentie – soukanväylä– länsiväylä . tuus 140 m . kalliorakennustöiden jälkeen avo-osuus katetaan betonisella suuaukkora- 300 m länteen päin . yölaajuuteent sisältyy myös saunalahden asema ja raiteenvaih- kenteella . kaitaan ajotunnelista louhitaan ratatunnelia noin 600 m itään päin ja 350 m topaikat aseman itä- ja länsipuolella, kummelitien pystykuilu ja magneettipolun pysty- kivenlahden ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tieverkolla kiven- länteen päin . yölaajuuteent sisältyy myös kaitaan asema ja raiteenvaihtopaikka, hyl- kuilu . kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia käytetään sisustusurakkaan kuuluvien lahdentie – kauklahdenväylä – länsiväylä . jetien pystykuilu ja riilahdentien pystykuilu . kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia töiden ajoyhteytenä . töiden kokonaiskesto on noin 4 vuotta . käytetään sisustusurakkaan kuuluvien töiden ajoyhteytenä . öident kokonaiskesto on saunalahden ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tieverkolla kauk- noin 4 vuotta . sammalvuoren metrovarikon ajotunneli sijoittuu länsiväylän ja nöykkiönkadun rajaa- lahdenväylä – länsiväylä . malle puistoalueelle . öykkiönkadulta n rakennetaan tie sammalvuoren länsipuolella soukan ajotunneli sijoittuu soukanväylän länsipuolelle, Yläkartanontien ja alakarta- olevan teollisuusalueen suuntaan ennen metron rakennustöitä . ajotunneli rakennetaan sammalvuoren varikon ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tiever- nontien rajaamalle alueelle olemassa olevien asuinkerrostalojen läheisyyteen . raken- edellä mainitulta tieltä pohjoiseen päin, rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue on kolla nöykkiönkatu – soukanväylä – länsiväylä . tamisvaiheen aikainen työmaa-alue on soukanväylän vieressä sen itä- ja länsireunoil- tulevan tien eteläpuolella . ajotunnelin kokonaispituus on noin 470 m, kalliotunnelin pi- la . ajotunnelin kokonaispituus on 654 m, kalliotunnelin pituus on 599 m ja työnaikaisen tuus on 410 m ja työnaikaisen avo-osuuden pituus 60 m . kalliorakennustöiden jälkeen harmaakallion varikon ajotunnelin työmaaliikenteen reitti on olemassa olevalla tiever- avo-osuuden pituus 55 m . kalliorakennustöiden jälkeen avo-osuus katetaan betonisel- avo-osuus katetaan betonisella suuaukkorakenteella . sammalvuoren metrovarikon ajo- kolla kauklahdenväylä – länsiväylä . la suuaukko-rakenteella . soukan ajotunnelista louhitaan ratatunnelia noin 850 m itään tunnelista louhitaan varikkohallit, varikon kuilut sekä varikkoraiteen länsiväylän poh- päin ja 500 m länteen päin . yölaajuuteent sisältyy myös soukan asema ja raiteenvaih- joispuolelle sijoittuva osa . kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia käytetään sisus- louhintatyövaiheessa jokaisesta ajotunnelista on arvioitu kuljetettavan pois louhetta topaikka, soukanväylän pystykuilu, opettajantien pystykuilu sekä 2 pumppaamohallia . tusurakkaan kuuluvien töiden ajoyhteytenä . öident kokonaiskesto on noin 3 - 4 vuotta . noin 1500 m3/vrk, mikä vastaa noin 100 kuorma-autokuormaa . louhintatyövaihe kestää kalliorakennustöiden jälkeen ajotunnelia käytetään sisustusurakkaan kuuluvien töiden metrovarikkoa laajennettaessa jatketaan ajotunnelia 375 m . jokaisella ajotunnelilla noin 2 vuotta . louhintatyövaiheessa on lisäksi tarpeen kuljet- ajoyhteytenä . töiden kokonaiskesto on noin 4 vuotta . taa rakennusmateriaaleja, kuten betonia ja harjaterästä, sisään tunneliin . kuljetettava harmaakallion metrovarikon ajotunneli sijoittuu kauklahdenväylän, harmaaniityntien määrä vastaa liikenteeltään noin 1 - 5 kuoma-autoa vuorokaudessa . lisäksi ajotunne- Espoonlahden ajotunneli sijoittuu kivenlahdentien eteläpuolelle, merenkulkijanka- ja vuoriharjuntien rajaamalle peltoalueelle . rakentamisvaiheen aikainen työmaa-alue leille kohdistuu henkilö- ja pakettiautoliikennettä vähäisessä määrin . louhintatyön jäl- dun, Espoonlahdenrannan ja Espoonlahdentien rajaamalle alueelle olemassa olevien on harmaaniityntien eteläpuolella / kauklahdenväylän itäpuolella olemassa olevalla keisissä sisustus- ja rataurakoissa liikenteen on arvioitu olevan vähäisempää, mahdol- liike- ja asuinkerrostalojen läheisyyteen . ajotunnelin suuaukko voi sijoittua kivenlah- peltoalueella . ajotunnelin kokonaispituus on noin 480 m; kalliotunnelin pituus on 455 m lisesti noin 5 - 10 kuorma-autoa vuorokaudessa sekä henkilö- ja pakettiautoliikennettä . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti RAKENTAMISEN AIKAISET JÄRJESTELYT 97

työmaan rakentamisen ja liikenteen sekä muun ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen Louhintatärinä, melu ja tuuletus yhteensovittaminen ja liikenneturvallisuuden varmistaminen edellyttävät väliaikaisia louhintatärinälle määritellään rakennussuunnittelun aikana tehtävän ympäristöselvi- järjestelyitä kaitaan asemalla, soukan ajotunnelin suuaukolla ja kivenlahden asemal- tyksen ja riskianalyysin perusteella työn aikana sallitut raja-arvot kiinteistöittäin ot- la . kaitaan aseman itäisen sisäänkäynnin avokaivanto sijoittuu iivisniementien ja ii- taen huomioon rakennukset ja rakenteet sekä niissä olevat toiminnot . Ympäristösel- visniemenkadun risteysalueelle . kaitaan eteläpuolisen asuinalueen liikenneyhteydet vityksen perusteella määritellään häiriöitä aiheuttaville työvaiheille, mm räjäytyksille järjestetään esimerkiksi hyljekaaren kautta tai hyljetieltä länteenpäin rakennettavalla työaikarajoja . väliaikaisella tieyhteydellä . soukan ajotunnelin avo-osuus risteää nykyistä pohjois-ete- läsuuntaista kevyenliikenteen väylää . ajotunnelin avo-osuudelle rakennetaan väliaikai- louhintatärinän voimakkuutta seurataan tunneli louhintatyön edistymisen mukaan nen silta ja kevyen liikenteen väylän tasausta lasketaan niin että kevyen liikenteen väylä jatkuvatoimisesti louhintakohteen välittömässä ympäristössä . ärinället herkät laitteet alittaa työnaikaisen ajoyhteyden . kivenlahden aseman läntisen sisäänkäynnin avokai- suojataan tärinävaimentimin . laitteista, joita ei voida suojata vaimentimin, sovitaan vanto sijoittuu osin kivenlahdentien kohdalle . maankaivu-, louhinta- ja rakennustyöt laitteiden käyttäjien kanssa tarvittavista järjestelyistä . tulee tehdä vaiheittain ja kivenlahdentielle tulee tehdä työnaikaisia silta- ja liikennejär- jestelyitä niin että tieyhteys on koko rakennustyön ajan käytössä . rakentamisen aiheuttaman ilma- ja runkoäänen sallittu voimakkuus määritellään viranomaisten luvissa . yönt aikana tehtävillä mittauksilla varmistetaan todellinen äänenpai- netaso ja sovitaan tarvittaessa korjaavat toimenpiteet . 5.3. Massojen käyttö kalliotilojen rakennusaikainen tuuletus tapahtuu ajotunneleiden ja kuilujen kautta . asemien sisäänkäyntien ja kuilujen, ratatunnelin kuilujen sekä ajotunneleiden suuauk- ajotunneleiden ja kuilujen sijoituksessa on otettu huomioon erityisesti räjäytyskaasu- kojen kohdilta joudutaan kaivamaan maamassoja . äyttöihin t soveltuvat massat vie- jen ja –pölyn, räjäytysten ilmanpaineiskun sekä kuljetusten aiheuttamat häiriöt ja nii- dään käyttökohteeseen tai välivarastoidaan . äyttöihin t kelpaamattomat materiaalit den minimointi . kuljetetaan kulmakorven maanläjitysalueelle . louhetta käytetään rakennusaikana meneillään olevien katuja kunnallistekniikan 5.5. rakennustöiden turvallisuus hankkeiden alusrakenteiden ja täyttöjen materiaaleina . louheen jatkojalostusta murs- keeksi louhintakohteissa ei tehdä . rakennustyöt suunnitellaan ja tehdään noudattaen valtioneuvoston asetusta raken- nustyön turvallisuudesta (vna 205/2009) ja valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja lou- kalliota louhitaan matinkylä– kivenlahti osuudella, kun metrovarikko on sammalvuo- hintatöiden turvallisuudesta (vna 644/2011) . ressa, yhteensä 1 800 000 m3ktr, joka vastaa louheena noin 3 300 000 m3itd . rakentamisaikaisten onnettomuuksien varalta tulee päätoteuttajana olevan urakoitsi- kalliota louhitaan matinkylä – saunalahti osuudella, kun metrovarikko on harmaakalli- jan laatia rakennusaikaiset pelastussuunnitelmat, jotka tulee hyväksyttää pelastuslai- ossa, yhteensä 2 200 000 m3ktr, joka vastaa noin 4 000 000 m3itd . toksella ja päivittää työmaan etenemisen mukaan . pääsääntöisesti louhe on tavoitteena käyttää Finnoon uudisrakentamisen ja satama- alueen täyttöihin . 5.6. rakentamisen luvat

länsimetron jatkeen rakentaminen perustuu voimassa olevien asemakaavojen mu- 5.4. rakentamisen ympäristövaikutukset ja häiriöt kaisena myönnettäviin rakennuslupiin . semakaavojen a valmistelu käynnistyy tämän hankesuunnitelman tilavarausesitysten pohjalta . ja asemakaavat pyritään saamaan pohjavesi ja painumat voimaan hyvissä ajoin ennen rakennuslupahakemusten valmistelua . etron m kaikille metrojärjestelmän häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi sallitaan tunneleihin tule- maanalaisille ja maanpäällisille rakennuksille asemilla, kuiluyhteyksille ja ajotunneleil- van vain vähäisiä vuotoja . pohjaveden pinnan haitallista pysyvää alenemista ei sallita le haetaan rakennuslupa . tapahtuvan . yönaikaistat pohjaveden pinnan alenemista voidaan sallia vain kohteissa, joissa siitä ei ole haittaa tai vaurioriskiä . rakennusluvan myöntäminen edellyttää hallintaoikeuden hankkimista rakennuspaikal- le . pohjaveden laatua ja pinnan korkeusasemaa seurataan säännöllisesti mittauksilla ja vesinäytteiden tutkimisella . mahdollinen louheen välivarastointi edellyttää toiminnalleen ympäristöluvan . koko metrolinjauksen osuudelta on selvitetty rakennusten ja rakenteiden perustamis- tunneli harmaakallion alittaa Brinkinmäen pohjavesialueen ja työ edellyttää vesilain tavat hankesuunnitelman aikana . erustamistapaselvityksiä p täydennetään jatkossa mukaisen luvan . kohteista ., joista ei ole ollut kaupungin arkistoissa tarketietoja . rakennusten ja rakenteiden painumaseurantaa tehdään painumariskialueilla . hankkeen toteuttaminen edellyttää meluilmoituksen tekemistä, minkä yhteydessä kä- sitellään meluavien töiden raja-arvot ja työajat sekä myös rakennusaikaisten kuivatus- kiinteistöjen omistamien talousvesikaivojen, kallioporekaivojen sekä maa- ja kallioläm- vesien ja tunneleiden rakennusaikaisen ilmanvaihdon vaatimukset . pökaivojen sijainnit selvitetään jatkosuunnittelun aikana koko tunneliosuudelta noin 300 m etäisyydeltä tunnelilinjasta . Finnoon alueella tulee varautua ympäristölupakäsittelyyn alueen luontoarvojen ja mahdollisten pilaantuneidenmaiden käsittelyn vuoksi . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti RAKENNUSKUSTANNUKSET 98

6. rAKEnnUSKUSTAnnUKSET

6.1. Kustannuslaskennan periaatteet hankesuunnitelman matinkylä – saunalahti kustannusarviot on laadittu tämän suun- Taulukko 16. Rakennuskustannukset asemaväleittäin, asemittain, varikot ja ajotunnelit Taulukko 17. Rakennuskustannukset Matinkylä – Kivenlahti + varikko Sammalvuoressa nitteluvaiheen mahdollistamalla tarkkuudella radan, asemien ja varikkojen osalta . kustannusarviot on laadittu kahdelle eri linjausvaihtoehdolle: välille matinkylä – kivenlah- Metrotunneli € Matinkylä - Kivenlahti (sis. varikko Sammalvuoressa) yht. ti + varikko sammalvuoressa sekä matinkylä – saunalahti + varikko harmaakalliossa . matinkylä - Finnoo 29 234 000 hankeosat yhteensä 612 510 000 kustannukset esitetään asemaväleittäin, asemittain, työtunnelikohtaisesti ja varikko- Finnoo - kaitaa 29 959 000 suunnittelutehtävät 7 % 42 880 000 kohtaisesti . osa kustannuksista on kuitenkin sellaisia, että ne menevät nauhakustan- nuksina asemien läpi, kuten esim . ratakustannukset . kaitaa - soukka 39 803 000 Yhteensä 655 390 000 soukka - Espoonlahti 21 986 000 rakennuttamis- ja omistajatehtävät 7 % 45 880 000 kustannusarviot on laadittu rapal oy:n Fore-portaalin hola-laskennalla . Erityisalojen, Espoonlahti - kivenlahti * 44 479 000 arvaamattomat kustannukset 10 % 65 540 000 kuten asemarakenteiden ja talotekniikan, kustannusarviot on saatu alojen asiantun- Espoonlahti - kivenlahti ** 37 489 000 Koko hanke yhteensä (Alv. 0 %) 766 810 000 tijoilta . kustannusarvioiden laadinnassa on myös hyödynnetty ruoholahti – matinkylä kivenlahti - saunalahti 57 106 000 rakentamisen sekä hanke- ja rakennussuunnittelun aikana syntynyttä laskentatietoa . Taulukko 18. Rakennuskustannukset Matinkylä – Saunalahti + varikko Harmaakalliossa Asemat (sis. liityntäpysäköinnin) € Finnoo 47 079 000 kustannusarviot on laadittu lokakuun 2011 kustannustasoon (maarakennuskustannus- Matinkylä - Saunalahti (sis. varikko harmaakalliossa) yht. indeksi, maku, 130,80 (2005 = 100)) . + liityntäpysäköinti 7 500 000 hankeosat yhteensä 731 560 000 kaitaa 39 579 000 suunnittelutehtävät 7 % 51 210 000 + liityntäpysäköinti 1 500 000 6.2. rakennuskustannukset Yhteensä 782 770 000 soukka 48 248 000 rakennuttamis- ja omistajatehtävät 7 % 54 790 000 + liityntäpysäköinti 5 000 000 Bussiterminaalit arvaamattomat kustannukset 10% 78 280 000 kustannusarvioissa Espoonlahden aseman kustannukset on laskettu bussiterminaa- Espoonlahti 47 216 000 Koko hanke yhteensä (Alv. 0 %) 915 840 000 lirakennuksen vaihtoehdon mukaisesti . Bussiterminaalin hinnaksi on arvioitu 2,5 milj . + liityntäpysäköinti 7 500 000 euroa . lisäksi tässä vaihtoehdossa muiden liikennejärjestelyjen hinnaksi on arvioitu kivenlahti 53 268 000 n . 1,5 milj . euroa . katuterminaalin hinnaksi on erillisillä laskelmilla arvioitu 3,9 milj . eu- + liityntäpysäköinti 50 000 000 6.3. Käyttö- ja kunnossapitokustannukset roa . saunalahti 54 614 000 metron käyttö- ja kunnossapitokustannuksien arvioimiseksi ei ole olemassa valmii- myös kivenlahdessa on bussiterminaali, jonka kustannusarviohinta on 950 000 euroa . + liityntäpysäköinti 3 000 000 ta malleja, menetelmiä tai tietoaineistoja . metron (matinkylä – kivenlahti / saunalahti) varikko (sis. ajotunnelin ja yhdysraiteen varikolle) € käyttö- ja kunnossapitokustannukset arvioitiin länsimetroa varten tehdyn kustannus- henkilöautojen liityntäpysäköinti sammalvuori 87 848 000 arvion perusteella . ratapalveluiden kustannukset tarkistettiin radan pituuden perus- henkilöautojen liityntäpysäköintikustannuksia on laskettu metroasemille seuraavasti harmaakallio 92 409 000 teella ja kiinteistöpalveluiden kustannukset metroasemien lukumäärän perusteel- (yksikköhinnat eivät sisällä tilaajatehtäviä n . 25,2 %): la . matinkylä – kivenlahti / saunalahti osuudelle rakennetaan myös yksi metrovarikko . Ajotunnelit € länsimetron käytön ja kunnossapidon yksikkökustannukset (ratakilometrit ja asemat) Finnoo 10 258 000 kalliopysäköintipaikkoja á 50 000 euroa: on korjattu vuoden 2011 lopun kustannustasoon kiinteistöpalveluiden osalta kiinteis- • Finnoo 150 ap  7 500 000 euroa kaitaa 7 950 000 tön ylläpidon kustannusindeksillä ja ratapalvelujen osalta tuottajahintaindeksillä . län- • soukka 100 ap  5 000 000 euroa soukka 7 831 000 simetroa varten ei rakenneta erillistä metrovarikkoa, mutta nyt tarkasteltavalle metro- • kivenlahti 1 000 ap  50 000 000 euroa Espoonlahti 9 700 000 osuudelle tulee myös yksi varikko . arikonv käyttö- ja ylläpitokustannukset on arvioitu kivenlahti 6 400 000 asemien kustannusten perusteella . pysäköinti parkkitalossa á 30 000 euroa: sammalvuori 6 707 000 • kaitaa 50 kpl  1 500 000 euroa • Espoonlahti 250 kpl  16 500 000 euroa saunalahti 6 920 000 harmaakallio 6 551 000 Muuta Muut € Finnoon aseman osalta rakennuskustannukset on laskettu siten, että aseman rakenteet jatkotutkimukset 3 460 000 sisältyvät tähän laskentaa tasolle -1 (ensimmäinen maanalainen kerros) asti . pintalii- * kivenlahti pääteasema kenteen osalta kustannuksia ei ole osoitettu metron kustannuksiin . ** saunalahti pääteasema kustannusarviossa on oletettu, että syntyvän louheen sijoituspaikka on Finnoo . Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti RAKENTANNUSKUSTANNUKSET 99

käyttö- ja kunnossapitokustannusten arvio on suuntaa-antava ja se tarkentuu jatkosuunnittelussa .

Taulukko 19. Käyttö- ja kunnossapitokustannusten kustannusarvio

Käyttö- ja kunnossapitokustannusten kustannusarvio Kustannustaso v 2011 loppu Metro Saunalahteen Kivenlahteen ratapalvelut * 4 747 000 4 332 000 kiinteistöpalvelut ** 9 471 000 7 892 000 Yhteensä 14 218 000 12 224 000 €/v 1 777 250 1 674 521 €/km/v

* korjattu kiinteistön ylläpidon kustannusindeksillä ** korjattu tuottajahintaindeksillä

6.4. Kustannusarvion riskianalyysi rakennuskustannuksiin sisältyvää epävarmuutta on tarkasteltu erillisen kustannus- riskianalyysin avulla käyttäen @risk -ohjelmaa simulointiin . rakennuskustannus voi poiketa odotetusta keskimääräisestä kustannuksesta joko muuttuvien yksikkömääri- en tai -hintojen takia . arkastelujat varten määritettiin kustannuslajikohtaiset vaihtelu- välit . Yksikkömäärät olivat tarkasteluissa 0 - 10 % keskimääräistä arvoa pienemmät tai 0 - 20 % suuremmat kustannuslajikohtaisesti . Yksikköhinnat olivat vastaavasti 5 - 15 % keskimääräistä hintaa pienempiä tai 5 - 15 % keskimääräistä hintaa suurempia . vaihte- luväli oli kustannuslajikohtainen ja se on ollut minimissään 0 % ja maksimissaan 30 % sekä yksikkömäärän että -hinnan suhteen . simuloinnin tuloksena saadut arviot rakennuskustannuksista olivat matinkylä – kivenlahti -vaihtoehdossa 755 992 800 – 786 086 800 € (-1,8 – 2 .1% keskiarvosta) ja matinky- lä – saunalahti -vaihtoehdossa 902 530 500 – 937 738 900 € (-1,7 – 2 .1% keskiarvosta) . kustannusarviot kuvaavat simuloinnin tuloksen saatua maksimivaihtelua . riskitarkastelut eivät sisällä arvaamattomia kustannuksia . rvaamattomata kustannukset aiheutuvat usein täysin odottamattomista tekijöistä kuten onnettomuuksista tai te- kijöistä, joihin ei ole voitu varautua nykyisen tiedon pohjalta .

6.5. Muita kustannuksia

• liityntäpysäköinnin opasteet ja tilatiedot länsiväylälle 100 000 € • mahdolliset länsiväylän pysäkit kivenlahden liittymässä (kivenlahdensolmun parantamisen 2 . vaihe sisältää mm . eritasoliittymän parantamisen, bussirampit, kevyen liikenteen järjestelyt) 15 milj . € • länsiväylän kevyen liikenteen alikulku kivenlahdessa 1 milj .€ • Finnoon alueen kunnallistekniikka • Finnoonsolmun pienehköt kaistajärjestelyt, jos bussikaistat mahdollisesti muute- taan monikäyttäjäkaistoiksi 0,5 - 1 .0milj .€ Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti RISKIENHALLINTA JA TURVALLISUUSSUUNNITTELU 100

7. rISKIEnhALLInTA JA TUrvALLISUUSSUUnnITTELU

7.1. Toimintamalli

riskienhallintatyön tavoitteena oli länsimetro -hankkeelle tehdyn riskitarkastelun täy- eli vähäisiä tai merkityksettömiä riskejä . Ei-hyväksyttäville, ja osittain myös hyväksyttä- hankesuunnitelmavaiheessa toteutetun riskienhallintatyön menettelyt ja tulokset sekä dentäminen kohdekohtaisilla, matinkylä – kivenlahti -metrolinjaosuuteen liittyvillä tie- ville riskeille, määritettiin riskienhallintatoimenpiteet ja -vastuut hankesuunnitelmavai- riskienhallinnan jatkotoimenpiteet on käsitelty tarkemmin erillisessä hankesuunnitel- doilla . Ensisijaisena tavoitteena oli tunnistaa vaara- ja haittatekijöitä, joita ei ollut heessa . Ei-hyväksyttävistä riskeistä 10 kpl liittyi rakentamiseen sekä 1 kpl projektijoh- mavaiheessa laaditussa riskienhallintaraportissa . länsimetron riskienarviointiaineistossa tai joilla mahdollisesti olisi vaikutusta suunnit- toon, 1 kpl suunnitteluun ja 1 kpl käyttöönottoon ja käyttöön . Ei-hyväksyttävien riskien teluperusteisiin ja hankkeen tavoitteiden mukaiseen etenemiseen . jakautuminen eri luokkiin on esitetty kuvassa 107 .

riskienarviointi toteutettiin kokonaisvaltaisena tarkasteluna ja sen tarkoituksena oli ensisijaisesti tuottaa tietoa hankesuunnitteluvaiheeseen, mutta myös myöhempiin Taulukko 20. Vaara- ja haittatekijöiden luokittelu. vaiheisiin . oimintamallina t käytettiin eri suunnittelualojen asiantuntijoille suunnat- projektinjohto Suunnittelu rakentaminen Käyttöönotto ja Yhteensä tua kyselyä ja laajemmalle sidosryhmä- ja asiantuntijajoukolle järjestettyä riskienhal- Käsittelyvaihe: hAnKESUUnnITTELU lintaseminaaria, jossa työskentely toteutettiin työpajatyyppisesti . riskienhallintatyön (kpl) (kpl) (kpl) käyttö (kpl) (kpl) loppuunsaattamiseksi järjestettiin lisäksi kaksi pienryhmätapaamista . pienryhmäta- johtaminen, päätöksenteko ja tavoitteiden hallinta 1 4 1 6 paamisissa tunnistetut vaara- ja haittatekijät ryhmiteltiin käsittelyvaiheen mukaisesti muutosten hallinta 1 5 6 kahteen eri luokkaan sekä eroteltiin jatkosuunnittelusta luottamukselliset ja jo ratkais- lainsäädäntö, viranomaismääräykset, luvat ja ohjeet 1 1 tut riskit sekä vaara- ja haittatekijät, joita ei konkreettisilla toimenpiteillä voida hallita . taloudelliset ja rahoitusriskit 1 1 luokittelun lisäksi pienryhmässä tehtiin riskien suuruuden arviointi hankesuunnitel- pelastus- ja huoltotoiminnan huomioonottaminen suunnittelussa mavaiheessa käsiteltävien riskien osalta sekä sovittiin niihin liittyvät riskienhallintatoimenpiteet ja vastuut . maaperäolosuhteet ja geosuunnittelu tunneli- ja ratasuunnittelu sekä metroon liittyvät järjestelmät asemien sekä niiden vaikutuspiirissä olevan maankäytön suunnittelu 7.2. riskien käsittely rakentamisen työvaiheisiin liittyvät riskit 4 4 turvallisuuden varmistaminen rakentamisen aikana 2 2 riskienhallintatyön lopputuloksena matinkylä – kivenlahti -metrohankkeeseen liittyviä haitat kolmansille osapuolille 8 8 vaara- ja haittatekijöitä kirjattiin yhteensä 138 kpl . näistä hankesuunnitteluvaiheessa jatkokäsiteltäviä riskejä oli 36 kpl ja myöhemmissä hankevaiheissa tarkasteltavia ris- metroon liittyvien järjestelmien testaukset ja tarkastukset kejä 95 kpl . jatkokäsittelyn ulkopuolelle jätettiin 7 riskiä . unnistettujent vaara- ja hait- suunnitelmaratkaisujen toimivuus 5 5 tatekijöiden / riskien jakautuminen pääluokkiin ja niiden alaluokkiin on esitetty taulu- huolto ja kunnossapito 1 1 kossa 20 . liikennejärjestelmän toimivuus 2 2 Yhteensä: 2 5 21 8 36 hankesuunnitelmavaiheessa riskimatriisin avulla arvioiduista riskeistä 13 kpl oli ei-hy- projektinjohto Suunnittelu rakentaminen Käyttöönotto ja Yhteensä väksyttäviä eli sietämättömiä, merkittäviä tai kohtalaisia riskejä ja 23 kpl hyväksyttäviä, Käsittelyvaihe: MYöhEMMÄT hAnKEvAIhEET (kpl) (kpl) (kpl) käyttö (kpl) (kpl) johtaminen, päätöksenteko ja tavoitteiden hallinta 4 9 5 18 muutosten hallinta 2 7 3 12 Johtaminen, päätöksenteko ja lainsäädäntö, viranomaismääräykset, luvat ja ohjeet 1 7 2 10 tavoitteiden hallinta 1 1 Muutosten hallinta taloudelliset ja rahoitusriskit 2 2 pelastus- ja huoltotoiminnan huomioonottaminen suunnittelussa 1 1 Lainsäädäntö, viranomais- 2 määräykset, luvat ja ohjeet maaperäolosuhteet ja geosuunnittelu 3 3 Taloudelliset ja rahoitusriskit tunneli- ja ratasuunnittelu sekä metroon liittyvät järjestelmät 5 5 asemien sekä niiden vaikutuspiirissä olevan maankäytön suunnittelu 6 6 1 5 Rakentamisen työvaiheisiin liittyvät riskit rakentamisen työvaiheisiin liittyvät riskit 8 8 Turvallisuuden varmistaminen turvallisuuden varmistaminen rakentamisen aikana 8 8 1 rakentamisen aikana haitat kolmansille osapuolille 2 2 1 Haitat kolmansille osapuolille 1 metroon liittyvien järjestelmien testaukset ja tarkastukset 5 5 Huolto ja kunnossapito suunnitelmaratkaisujen toimivuus 7 7 huolto ja kunnossapito 6 6 liikennejärjestelmän toimivuus 2 2 Yhteensä: 9 38 28 20 95 Kuva 107. Ei-hyväksyttävien riskien (yhteensä 13 kpl) jakautuminen eri luokkiin (kpl). KAIKKI YhTEEnSÄ: 11 43 49 28 131 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti HANKKEEN ETENEMINEN 101

8. hAnKKEEn ETEnEMInEn hankkeen etenemistä on kuvattu oheisessa aikataulussa . hankesuunnitelman pohjalta on tavoitteena tehdä hankepäätös kesäkuussa 2012 . hanketta koskeva, valmisteilla oleva, maanalainen kaava viedään ksl:n kautta nähtäville marraskuussa 2012 . metron jatkeen rakennussuunnittelu voisi käynnistyä jo tätä ennen syyskuussa 2012 siten, et- tä ensimmäiset louhinnat välillä matinkylä – kivenlahti voisivat käynnistyä syyskaudel- la 2013, tätä ennen tulisi valtuuston hyväksyä maanalainen asemakaava . länsimetron jatkeen rakennusurakat käynnistyisivät vuoden 2015 kevätkaudella . jos arvioidaan ra- kennusurakoiden kestoksi kolme vuotta, voisi metron jatkeen liikennöinti alkaa vuoden 2018 lopulla .

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2018 ti ti ti ti ti ti heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huh touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huh touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huh touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huh touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huh touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi helmi maalis huh touko

alustava yleissuunnitelma hankesuunnitelma rakennussuunnittelu

KV hankepäätös maanalainen asemakaava KH ja KV

maanalainen asemakaava asemakaavat - asemaseudut

KSL maanalaisen Matinkylä - Kivenlahti louhinnat asemakaava rakennusurakat nähtäville

Länsimetron louhinnat Länsimetron rakennusurakat liikenne alkaa

Kuva 108. Länsimetron jatke, aikataulu Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti LIITTEET 102

LIITTEET

Suunnitteluryhmät

Johtoryhmä arttu suomalainen pEs-arkkitehdit Kustannukset jouko vehkakoski Espoo pekka kuorikoski ramboll jyrki oinaanoja ramboll harri tanska Espoo mari kinttula ramboll jukka salminen pöyry torsti hokkanen Espoo jukka salminen pöyry reino pöyhönen pöyry reijo rossi Espoo reino pöyhönen pöyry jari salmi pöyry matti kokkinen Espoo pasi rajala pöyry pekka montin rapal ossi keränen Espoo laura hietakorpi pöyry tomi kotala rapal maarit saari ElY-keskus inka kytö pöyry pekka kuorikoski ramboll Maankäyttö ja ympäristösuunnittelu Tunnelit, Kallio- ja georyhmä, pasi rajala pöyry projektiryhmä raimo viitala Espoo laura hietakorpi pöyry reijo rossi Espoo jouni rautiainen Espoo Elina kataja pöyry sauli hakkarainen Espoo reijo rossi Espoo Elisa lähde pöyry petri suominen Espoo reino pöyhönen pöyry perttu pulkka pöyry meiri siivola Espoo simon granbacka pöyry hanna hirvenjousi pöyry leena sjöblom Espoo jukka salminen pöyry arto ruotsalainen pöyry raimo viitala Espoo jorma kemppinen pöyry riku hakoniemi pöyry jarkko häyrinen länsi-uudenmaan pelastuslaitos pirkko öhberg pöyry ville uusi-rauva hsl Liikenne ja kadut janne rautio ElY-keskus reijo rossi Espoo Laatu pekka kuorikoski ramboll petri suominen Espoo laura hietakorpi pöyry mari kinttula ramboll aulis palola Espoo reino pöyhönen pöyry reino pöyhönen pöyry Yrjö länkelin Espoo kari sorjonen pöyry jukka salminen pöyry jyrki oinaanoja ramboll arttu suomalainen pEs-arkkitehdit pasi rajala pöyry pekka kuorikoski ramboll pekka kuorikoski ramboll arttu suomalainen pEs-arkkitehdit petri saarelainen ramboll mari kinttula ramboll jyrki oinaanoja ramboll ville keskisaari ramboll marjut viljanen ramboll rataryhmä mari kinttula ramboll reijo rossi Espoo lauri axelsson ramboll petri suominen Espoo raimo viitala Espoo Kunnallistekniikka, johtosiirrot Yrjö länkelin Espoo Yrjö länkelin Espoo jyrki oinaanoja ramboll laura kuismin hsY matti tervonen proxion jyrki oinaanoja ramboll jukka salminen pöyry pertti kotamäki ramboll

Maankäyttö- ja asemaryhmä riskienhallinta marja axelsson Espoo matti kokkinen Espoo /länsimetro mervi hokkanen Espoo reijo rossi Espoo torsti hokkanen Espoo reino pöyhönen pöyry mikla koivunen Espoo pekka kuorikoski ramboll leena manelius Espoo mari kinttula ramboll patrik otranen Espoo atso vuorinen pöyry reijo rossi Espoo reino pöyhönen pöyry markus pasanen Espoo Eeva rantanen ramboll meiri siivola Espoo outi lehti ramboll marko lassila Espoo mervi harju ramboll petri suominen Espoo arja kivinen ramboll jonne virtanen hsl Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti LIITTEET 103 piirustusluettelo 18.5.2012

piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä ASEMA- JA vArIKKOSUUnnITTELU ark_20_kai_009 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_400_Esp_011 leikkaus B-B 1:500 18 .5 .2012 FInnOO ark_20_kai_010 tulevaisuus asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_400_Esp_012 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012

ark_100_Fin_001 asemapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_20_kai_011 nykytilanne asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_40_Esp_001 asemapiirustus - nykytilanne 1:2000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_002 maantaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_012 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 ark_40_Esp_002 asemapiirustus - tulevaisuus 1:2000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_003 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_013 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 ark_40_Esp_003 Espoonlahdenreitti - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_004 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_014 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 ark_40_Esp_004 katutaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_005 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_015 havainnekuva lippuhallista - 18 .5 .2012 ark_40_Esp_005 välitaso 3 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_006 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 SOUKKA ark_40_Esp_006 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_007 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 ark_300_sou_001 asemapiirustus - nykytilanne 1:1000 18 .5 .2012 ark_40_Esp_007 välistao 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_008 leikkaus B-B 1:500 18 .5 .2012 ark_300_sou_002 asemapiirustus - tulevaisuus (soukantori) 1:1000 18 .5 .2012 ark_40_Esp_008 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_009 leikkaus C-C 1:500 18 .5 .2012 ark_300_sou_003 toritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_009 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_100_Fin_010 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_300_sou_004 katutaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_010 leikkaus a-a, B-B, C-C 1:1000 18 .5 .2012 ark_10_Fin_001 asemapiirustus 1:2000 18 .5 .2012 ark_300_sou_005 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_011 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_10_Fin_002 maantaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_300_sou_006 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_012 tulevaisuus asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_10_Fin_003 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_300_sou_007 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_013 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 ark_10_Fin_004 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_300_sou_008 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_014 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 ark_10_Fin_005 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_300_sou_009 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_015 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 ark_10_Fin_006 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_300_sou_010 leikkaus B-B 1:500 18 .5 .2012 ark_40_Esp_016 havainnekuva lippuhallista - 18 .5 .2012 ark_300_sou_011 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_10_Fin_007 leikkaus a-a 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_001 asEmapiirustus - nYkYtilannE 1:1000 18 .5 .2012 ark_10_Fin_008 leikkaus B-B, C-C 1:1000 18 .5 .2012 ark_30_sou_001 asemapiirustus, nykytilanne 1:2000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_002 asEmapiirustus - tulEvaisuus 1:1000 18 .5 .2012 ark_10_Fin_009 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_30_sou_002 asemapiirustus, tulevaisuus (soukantori) 1:2000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_003 EspoonlahdEnrEitti - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_10_Fin_010 asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_30_sou_003 toritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_004 katutaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_10_Fin_011 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 ark_30_sou_004 katutaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_005 välitaso 3 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_10_Fin_012 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 ark_30_sou_005 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_006 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_10_Fin_013 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 ark_30_sou_006 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_007 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_10_Fin_014 havainnekuva lippuhallista - 18 .5 .2012 ark_30_sou_007 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_008 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 KAITAA ark_30_sou_008 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_009 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_200_kai_001 asemapiirustus, nykytilanne 1:1000 18 .5 .2012 ark_30_sou_009 leikkaus a-a, B-B 1:1000 18 .5 .2012 ark_410_Esp_010 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 ark_200_kai_002 asemapiirustus, tulevaisuus 1:1000 18 .5 .2012 ark_30_sou_010 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_410_Esp_011 leikkaus B-B, C-C 1:500 18 .5 .2012 ark_200_kai_003 maantaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_30_sou_011 asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_410_Esp_012 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_200_kai_004 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_30_sou_012 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 ark_41_Esp_001 asemapiirustus - nykytilanne 1:2000 18 .5 .2012 ark_200_kai_005 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_30_sou_013 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 ark_41_Esp_002 asemapiirustus - tulevaisuus 1:2000 18 .5 .2012 ark_200_kai_006 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_30_sou_014 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 ark_41_Esp_003 Espoonlahdenreitti - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_200_kai_007 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_30_sou_015 havainnekuva sisäänkäynnistä - 18 .5 .2012 ark_41_Esp_004 katutaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_200_kai_008 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 ESpOOnLAhTI ark_41_Esp_005 välitaso 3 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_200_kai_009 leikkaus B-B, C-C, d-d 1:500 18 .5 .2012 ark_400_Esp_001 asemapiirustus - nykytilanne 1:1000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_006 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_200_kai_010 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_400_Esp_002 asemapiirustus - tulevaisuus 1:1000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_007 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_400_Esp_003 Espoonlahdenreitti - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_001 asemapiirustus - nykytilanne 1:2000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_008 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_400_Esp_004 katutaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_002 asemapiirustus - tulevaisuus 1:2000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_009 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_400_Esp_005 välitaso 3 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_003 maantaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_010 leikkaus a-a, B-B, C-C 1:1000 18 .5 .2012 ark_400_Esp_006 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_004 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_011 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_400_Esp_007 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_005 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_012 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 ark_400_Esp_008 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_006 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_41_Esp_013 havainnekuva lippuhallista - 18 .5 .2012 ark_20_kai_007 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_400_Esp_009 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_20_kai_008 leikkaus a-a, B-B, C-C, d-d 1:1000 18 .5 .2012 ark_400_Esp_010 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti LIITTEET 104

piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä KIvEnLAhTI ark_60_sau_008 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 TUnnELISUUnnITTELU ark_500_kiv_001 asemapiirustus - nykytilanne 1:1000 18 .5 .2012 ark_60_sau_008 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 kat_01-01 Yleiskartta, maanalaiset tilat 1:20000 18 .5 .2012 ark_500_kiv_002 asemapiirustus - tulevaisuus 1:1000 18 .5 .2012 ark_60_sau_008 havainnekuva sisäänkäynnistä - 18 .5 .2012 kat_01-02 Yleiskartta, maanalaiset tilat Finnoo, kai- 1:10000 18 .5 .2012 taa, soukka ark_500_kiv_003 maantaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 SAMMALvUOrI kat_01-03 Yleiskartta, maanalaiset tilat Espoonlahti, 1:10000 18 .5 .2012 ark_500_kiv_004 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_450_sam_001_1 asemapiirustus 1:4000 18 .5 .2012 kivenlahti, saunalahti, varikot ark_500_kiv_005 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_450_sam_001_2 asemapiirustus 1:4000 18 .5 .2012 kat_01-04 metrotunnelin tyyppipoikkileikkaus 1:50 18 .5 .2012 ark_500_kiv_006 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_450_sam_001_3 asemapiirustus 1:4000 18 .5 .2012 kat_01-05 kallioperäkartta 1:20000 18 .5 .2012 ark_500_kiv_007 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 ark_450_sam_002 pohjapiirustus 1:2000 18 .5 .2012 kat_01-06 piirustuksissa kat_02-01 . . .kat_04-16 18 .5 .2012 ark_500_kiv_008 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 ark_450_sam_003 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 käytettyjen merkintöjen selitykset ark_500_kiv_009 leikkaus B-B 1:500 18 .5 .2012 ark_450_sam_004 leikkaus B-B 1:500 18 .5 .2012 kat_02-01 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 ark_500_kiv_010 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 hArMAAKALLIO voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 plv 8400 - 9200 ark_50_kiv_001 asemapiirustus - nykytilannse 1:2000 18 .5 .2012 ark_650_har_001_1 asemapiirustus 1:4000 18 .5 .2012 kat_02-02 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviystavo 1:4000 18 .5 .2012 ark_650_har_001_2 asemapiirustus 1:4000 18 .5 .2012 ark_50_kiv_002 asemapiirustus - tulevaisuus 1:2000 18 .5 .2012 itteet,pohjapiirustus ja pituusleikkaus plv /1:1000 ark_50_kiv_003 maantaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_650_har_001_3 asemapiirustus 1:4000 18 .5 .2012 7000- 8400 ark_50_kiv_004 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_650_har_002 pohjapiirustus 1:2000 18 .5 .2012 kat_02-03 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 ark_650_har_003 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 ark_50_kiv_005 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 plv 5600 - 7000 ark_50_kiv_006 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ASEMIEn YhTEISET TALOTEKnIIKKApIIrUSTUKSET kat_02-04 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 ark_50_kiv_007 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 lvi_01-01 periaatekaavio ilmanvaihtojärjestelmä, 18 .5 .2012 voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 asemapiirustus plv 4200 - 5600 ark_50_kiv_008 leikkaus a-a, B-B 1:1000 18 .5 .2012 lvi_01-02 periaatekaavio ilmanvaihtojärjestelmä 18 .5 .2012 kat_02-05 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 ark_50_kiv_009 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 lvi_01-03 periaatekaavio savunpoistojärjestelmä, 18 .5 .2012 ark_50_kiv_010 tulevaisuus asemaympäristö - 18 .5 .2012 plv 2900- 4200 asemapiirustus ark_50_kiv_011 nykytilanne asemaympäristö - 18 .5 .2012 kat_02-06 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 lvi_01-04 periaatekaavio savunpoistojärjestelmä 18 .5 .2012 voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 ark_50_kiv_012 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 lvi_01-05 periaatekaavio jäähdytysjärjestelmä 18 .5 .2012 plv 1700 -2900 ark_50_kiv_013 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 lvi_01-06 periaatekaavio lämmitysjärjestelmä 18 .5 .2012 kat_02-07 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 ark_50_kiv_014 havainnekuva laiturialueelta - 18 .5 .2012 voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 lvi_01-07 periaatekaavio palovesijärjestelmä 18 .5 .2012 plv 200 - 1700 ark_50_kiv_015 havainnekuva sisäänkäynnistä - 18 .5 .2012 lvi_01-08 periaatekaavio kuivatusvesijärjestelmä 18 .5 .2012 kat_02-08 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 SAUnALAhTI lvi_01-09 periaatekaavio sprinklerijärjestelmä 18 .5 .2012 voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 sammalvuoren metrovarikko ark_600_sau_001 asemapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 lvi_01-10 periaatekaavio vesi- ja viemärijärjestelmä 18 .5 .2012 ark_600_sau_002 maantaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 kat_02-09 ratatunneleiden kalliolaatu ja tiiviysta- 1:4000 18 .5 .2012 ASEMIEn pInTALIIKEnnEJÄrJESTELYT voitteet . pohjapiirustus ja pituusleikkaus /1:1000 ark_600_sau_003 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 lkt_Fi_01-01 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu 1:2000 18 .5 .2012 harmaakallion metrovarikko ark_600_sau_004 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 lkt_Fi_02-01 katujen tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 kat_03-01 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 ark_600_sau_005 laituritaso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 8400-9000 lkt_ka_01-01 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu 1:2000 18 .5 .2012 ark_600_sau_006 tekninen taso - pohjapiirustus 1:500 18 .5 .2012 kat_03-02 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 lkt_ka_02-01 katusuunnitelma, tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 7700- 8400 ark_600_sau_007 leikkaus a-a 1:500 18 .5 .2012 lkt_so_01-01 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu 1:2000 18 .5 .2012 kat_03-03 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 ark_600_sau_008 leikkaus B-B ja C-C 1:500 18 .5 .2012 lkt_so_02-01 katusuunnitelma, tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset Finnoon ajo- ark_600_sau_009 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 tunnelin suuaukko lkt_Es_01-01 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu vEa 1:2000 18 .5 .2012 ark_60_sau_001 asemapiirustus 1:2000 18 .5 .2012 Bussiterminaali kat_03-04 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 7200-7700 ark_60_sau_002 maantaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 lkt_Es_01-02 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu vEB 1:1000 18 .5 .2012 katutilaterminaali kat_03-05 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 ark_60_sau_003 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 6400-7200 lkt_Es_02-01 katusuunnitelma, tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 ark_60_sau_004 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 vEa Bussiterminaali kat_03-06 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 5700-6400 ark_60_sau_005 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 lkt_Es_02-02 katusuunnitelma, tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 ark_60_sau_006 tekninen taso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 vEa Bussiterminaali kat_03-07 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 4900-5700 ark_60_sau_007 leikkaus a-a, B-B, C-C 1:1000 18 .5 .2012 lkt_ki_01-01 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu 1:2000 18 .5 .2012 kat_03-08 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 lkt_ki_02-01 katusuunnitelma, tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 ark_60_sau_008 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 4300-4900 lkt_sa_01-01 pintaliikenne, ympäristösuunnittelu 1:2000 18 .5 .2012 ark_60_sau_008 asemaympäristö - 18 .5 .2012 kat_03-09 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 ark_60_sau_008 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 lkt_sa_02-01 katusuunnitelma, tyyppipoikkileikkaukset 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 3500-4300 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti LIITTEET 105

piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä kat_03-10 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 kat_04-15 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_01-11 kuilu 11 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 3100-3500 rakennusten perustamistavat, kalvot sammalvuoren metrovarikko ark_kui_02-01 kuilu tyyppiratkaisu pohjapiirros 1:100 18 .5 .2012 kat_03-11 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 2400-3100 kat_04-16 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_03-01 kuilu tyyppiratkaisu suorakuilu leikkaus 1:150 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot har- kat_03-12 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_03-02 kuilu tyyppiratkaisu siirtyvä kuilu leikkaus 1:150 18 .5 .2012 maakallion metrovarikko tu, geologiset kartoitukset plv 1600-2400 ark_kui_04-01 kuilu 1 . suomelahdentie havainnekuva- 18 .5 .2012 kat_03-13 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-01 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 sovitus tu, geologiset kartoitukset plv 900-1600 pinta, porakonekairaukset plv 8400-9000 ark_kui_04-02 kuilu 3 . riilahdentie havainnekuvasovitus 18 .5 .2012 kat_03-14 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-02 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_04-03 kuilu 4 . soukanväylä havainnekuvaso- 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset plv 200-900 pinta, porakonekairaukset plv 7700-8400 vitus kat_03-15 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-03 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_04-04 kuilu 7 . maininkitie havainnekuvasovitus 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset sammalvuoren pinta, porakonekairaukset Finnoon ajo- metrovarikko tunnelin suuaukko ark_kui_04-05 kuilu 8 . merivirta havainnekuvasovitus 18 .5 .2012 kat_03-16 ratatunneleiden pohjapiirustus . kalliolaa- 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-04 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_04-06 sammalvuori havainnekuvasovitus 18 .5 .2012 tu, geologiset kartoitukset harmaakallion pinta, porakonekairaukset plv 7200-7700 ark_kui_04-07 harmaakallio havainnekuvasovitus 18 .5 .2012 metrovarikko kat_05-05 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset plv 6400-7200 AJOTUnnELIT kat_04-01 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv kat_05-06 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_01-01 Finnoon ajotunneli asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 8400-9000 pinta, porakonekairaukset plv 5700-6400 ark_ajo_01-02 kaitaan ajotunneli asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 kat_04-02 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-07 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_01-03 soukan ajotunneli asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv pinta, porakonekairaukset plv 4900-5700 7700-8400 ark_ajo_01-04 Espoonlahden ajotunneli asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 kat_05-08 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 kat_04-03 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset plv 4300-4900 ark_ajo_01-05 sammalvuoren varikon ajotunneli ase- 1:750 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot Fin- mapiirros kat_05-09 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 noon ajotunnelin suuaukko pinta, porakonekairaukset plv 3500-4300 ark_ajo_01-06 kivenlahden ajotunneli asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 kat_04-04 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-10 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_01-07 saunalahden ajotunneli asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv pinta, porakonekairaukset plv 3100-3500 7200-7700 ark_ajo_01-08 harmaakallion varikon ajotunneli asema- 1:750 18 .5 .2012 kat_05-11 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 piirros kat_04-05 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset plv 2400-3100 rakennusten perustamistavat, kalvot plv ark_ajo_03-01 Finnoon ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 6400-7200 kat_05-12 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset plv 1600-2400 ark_ajo_03-02 kaitaan ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 kat_04-06 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv kat_05-13 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_03-03 soukan ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 5700-6400 pinta, porakonekairaukset plv 900-1600 ark_ajo_03-04 Espoonlahden ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 kat_04-07 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 kat_05-14 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_03-05 sammalvuoren varikon ajotunneli, leik- 1:400 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv pinta, porakonekairaukset plv 200-900 kaus 4900-5700 kat_05-15 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_03-06 kivenlahden ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 kat_04-08 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset sammalvuoren rakennusten perustamistavat, kalvot plv metrovarikko, osa 1 ark_ajo_03-07 saunalahden ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 4300-4900 kat_05-16 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- 1:2000 18 .5 .2012 ark_ajo_03-08 harmaakallion varikon ajotunneli, leikkaus 1:400 18 .5 .2012 kat_04-09 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset sammalvuoren ark_ajo_03-09 ajotunneli tyyppiratkaisu, leikkaus 1:100 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv metrovarikko, osa 2 rATASUUnnITTELU 3500-4300 kat_05-17 ratatunneleiden pohjapiirustus . kallion- rat_01-01 Yleiskartta ja pituusleikkaus 1:40000 / 18 .5 .2012 kat_04-10 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 pinta, porakonekairaukset harmaakallion 1:2000 rakennusten perustamistavat, kalvot plv metrovarikko 3100-3500 KUILUT rat_02-01 suunnitelmakartta ja pituusleikkaus, kmv 1:8000 / 18 .5 .2012 0 - 3000 1:1000 kat_04-11 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_01-01 kuilu 1 . asemapiirros 1:750/2000 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv rat_02-02 suunnitelmakartta ja pituusleikkaus, kmv 1:8000 / 18 .5 .2012 2400-3100 ark_kui_01-02 kuilu 2 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 3000 - 6000 1:1000 kat_04-12 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_01-03 kuilu 3 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 rat_02-03 suunnitelmakartta ja pituusleikkaus, kmv 1:8000 / 18 .5 .2012 rakennusten perustamistavat, kalvot plv ark_kui_01-04 kuilu 4 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 6000 - 7200 1:1000 1600-2400 ark_kui_01-05 kuilu 5 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 rat_02-04 suunnitelmakartta ja pituusleikkaus, kmv 1:8000 / 18 .5 .2012 kat_04-13 ratatunneleiden pohjapiirustus . maalajit, 1:2000 18 .5 .2012 7200 -9000 1:1000 rakennusten perustamistavat, kalvot plv ark_kui_01-06 kuilu 6 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 rat_03-01 sammalvuoren ja harmaakallion metro- 1:8000 / 18 .5 .2012 900-1600 ark_kui_01-07 kuilu 7 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 varikot, suunnitelmakartta ja pituusleik- 1:1000 kat_04-14 ratatunneleiden pohjapiirustus . maala- 1:2000 18 .5 .2012 ark_kui_01-08 kuilu 8 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 kaukset jit, rakennusten perustamistavat, kalvot plv 200-900 ark_kui_01-10 kuilu 10 . asemapiirros 1:750 18 .5 .2012 rat_sä_01 keskijänniteverkon yleiskaavio vE1 18 .5 .2012 Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä – Kivenlahti LIITTEET 106

piirustusnumero nimi Mittakaava päivämäärä rat_sä_02 keskijänniteverkon yleiskaavio vE2 18 .5 .2012 rat_sä_03 virtakiskon sijoituskaavio 18 .5 .2012 rat_sä_04 sähkönjakelukaavio 18 .5 .2012 rat_sä_05 sähkötilojen tilavaraus 18 .5 .2012 rat_sä_06 kaapelireitit ja sähköasemat vE1, vE2 18 .5 .2012 rat_sä_07 sähkönjakelukaavio 18 .5 .2012 rat_st_01 turvalaitteiden yleiskaavio 18 .5 .2012 rat_st_02 visuaalinen malli liikennöinnistä 18 .5 .2012 rat_st_03 visuaalinen malli varikkoraiteistosta 18 .5 .2012 rat_st_04 tietoliikennekuvaus 18 .5 .2012 LIITTEET ark_31_sou_001 asemapiirustus, nykytilanne 1:2000 18 .5 .2012 ark_31_sou_002 katutaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_31_sou_003 välitaso 2 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_31_sou_004 välitaso 1 - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_31_sou_005 laituritaso - pohjapiirustus 1:1000 18 .5 .2012 ark_31_sou_006 leikkaus a-a 1:1000 18 .5 .2012 ark_31_sou_007 poikkileikkaus asemahallista 1:100 18 .5 .2012 ark_31_sou_008 asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_31_sou_009 kulkuyhteyskaavio - 18 .5 .2012 ark_31_sou_010 sisäänkäyntien tasonvaihtojärjestelyt - 18 .5 .2012 ark_32_sou_000 kansisivu - 18 .5 .2012 ark_32_sou_001 asemapiirustus, nykytilanne 1:1000 18 .5 .2012 ark_32_sou_002 asemapiirustus, tulevaisuus 1:1000 18 .5 .2012 ark_32_sou_101 liukuporrasvaihtoehto - taso +16 .0 poh- 1:1000 18 .5 .2012 japiirustus ark_32_sou_102 liukuporrasvaihtoehto - välitaso pohja- 1:1000 18 .5 .2012 piirustus ark_32_sou_103 liukuporrasvaihtoehto - leikkaukset 1:1000 18 .5 .2012 ark_32_sou_201 hissivaihtoehto 1 - taso +16 .0 pohjapii- 1:1000 18 .5 .2012 rustus ark_32_sou_202 hissivaihtoehto 1 - välitaso pohjapiirus- 1:1000 18 .5 .2012 tus ark_32_sou_203 hissivaihtoehto 1 - leikkaukset 1:1000 18 .5 .2012 ark_32_sou_301 hissivaihtoehto 2 - taso +16 .0 pohjapii- 1:1000 18 .5 .2012 rustus ark_32_sou_302 hissivaihtoehto 2 - välitaso pohjapiirus- 1:1000 18 .5 .2012 tus ark_32_sou_303 hissivaihtoehto 2 - leikkaukset 1:1000 18 .5 .2012 ark_32_sou_401 asemaympäristö - 18 .5 .2012 ark_32_sou_402 liukuporrasvaihtoehto - 18 .5 .2012 ark_32_sou_403 hissivaihtoehto 1 - (hissit kaarella) - 18 .5 .2012 ark_32_sou_404 hissivaihtoehto 2 - (hissit rivissä) - 18 .5 .2012