Espoon kaupunkipolut Espoonlahti

spoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. Se yhdisti Kuninkaantien mereen Espoon kirkolla ja tarjosi väylän talonpoikaispurjehtijoille. 1870-luvulla helsinkiläinen huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden mukanaan vilkkaan laivaliikenteen. Kesä- purjehduksellaan vuonna 1889 keisari Aleksanteri III seurueineen vieraili Soukanniemellä kol- mella huvialuksella kahden sotalaivan saattamana. Kieltolain aikaan (1919–32) lahdella kulki- vat salakuljettajien pirtulastit. Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti kehityksen vuosina 1944–56. Akatee- mikko Alvar Aallon saatua tehtäväkseen Espoonlahden itärannan kaavoituksen (1963) hän esitti heti, että samaan kokonaisuuteen olisi kytkettävä myös länsiranta. Suomen Budapestiksi nimetty 120 000 asukkaan kaksoiskaupunki ei kuitenkaan toteutunut. Vanhan huvila- ja kartanokulttuurin lomassa elää nykyään 23 000 asukkaan moderni kaupunkiyhdyskunta, jota kehitetään yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta.

Kivenlahden polku Espoonlahden keskustan polku

Länsiväylä

Marinsatama Västerlede MarishaMarimnnsataen ma Marihamnen n Kive nlahde ntie Kivenlahti Stensvik en Espoonlahti nd ra Esboviken st ks vi o Maininki Es b Koulumäki Dyningen a Skolbacken nt ra n S e o d u ah n k nl Kipparinmäki sväe a o ovik n o Skepparback Esb v p äy Es lä e ti en d h la

n S

o ö

o k p ö

s le E d e n n äge dsv går ver Krattivuori Ylä- Ö Skrattberget e Övre Sökö nti no Laurinlahti karta Ylä S Larsviken o u k an Soukka R an ta Sökö Ristiniemi tie Korsnäs Sö kö

S

t

r

a

n Ala-Soukka d

v Nedre Sökö

Soukanranta ä g

Sökö strand e n

Laurinlahden polku Soukan polku Kaupunkipolut on suunniteltu kuljettavaksi kävellen ja saattavat sisältää metsä- tai mäkiosuuksia, jotka eivät kaikissa olosuhteissa sovellu liikuntarajoitteisille tai mahdollista kulkua esimerkiksi lastenrattaiden tai apuvälineiden kera.

2 ESPOONLAHDEN KESKUS (noin 4 km)

Kiv 14 enla Län Martinsilta hde siväylä n ntie Västerlede Mårtensbro n Kivenlahden de St n ensv polku ra iksväge st 15 n ks vi o E S sb s A o E po m u Maininkitie o ira k

n 16 alin a ta Maakravun-la p n

an polku h Ulappakatu u v

r d 13 i ä

M s

n e y

e n t d k o l

ah Espoonlahti ä

l 17 . 12 t n . oo sp K 1 Esboviken E ip p Puosunrn. Meri- M ar karhunkj. kansantie i e n E r k s i a 2 bo - Kipparinkj. tu v 18 ik sg 19 . 11 S ö k M ö . e gen l .k re vä e n ks Re d im ku vi 10 e 19 r l o h o k b t u ija s o R n E r k i a n t E k 19 Ru u j o j. s . ri k po o n 9 Reh la 3 hd 8 e en 4 i ti k s n j. r Keulak e a u d v ja h n

i a

r l

u Laurinlahden n

k

o a

k o taj

p 5 6 et

n polku p s O

A ie E ent ahd rinl Lau M Mäki Yhdyspolku Oikopolku

1 • Espoonlahdenkatu kaupungin yhteispalvelupiste. Kauppakes- Espoonlahden keskuksen ytimen ja samalla kuksen laajennuspäätös hyväksyttiin marras- koko suuralueen keskustan muodostaa kuussa 2004. avara kauppakatu toreineen. Espoonlahden kes kus ta on vanhan Tapiolan ja Meri-Kiven- 3 • Espoonlahden uimahalli lahden toteuttajan Asuntosäätiön kolmas Osmo Sipari suunnitteli uimahallin jo 1970- projekti Espoossa. luvulla, mutta se valmistui asukkaiden pitkän kampanjoinnin jälkeen vasta 1983. Uima- 2 • Lippulaiva hallissa on 50 metrin allas, lasten allas sekä Kauppakeskus Lippulaiva valmistui vuon na 400 istumapaikkaa. Hallin tiloissa on moni- 1994 ja sen suunnitteli Heikki Koskelo. puolista toimintaa kuntosalista kokous- Siellä on nykyään 35 liikettä, posti ja tiloihin ja tilaussaunaan.

3

4 • Espoonlahden 7 • Kauko Räsäsen ateljeetalo urheilupuisto Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Räsä- Urheilupuisto on tunnettu yleis- nen asuu itse suunnittelemassaan ja rakenta- urheilun kisapaikka erityisesti massaan talossa. Ateljeetalossa on viisi atel- heittolajien harrastajien paris- jeeta ja tiloja vuokrataan myös nuorille sa. Siellä on lisäksi Espoon ainoa kuvataiteilijoille. pesäpallokenttä, katukoripallo- kenttä sekä lämmitettävä hiek- 8 • Espoonlahden aluepaloasema katekonurmikenttä. Puistossa Aluepaloasema valmistui vuonna 1979. Aiem- on myös jäähalli ja uimahalli. min oli muodostettu suuria keskuspalo- Laakson kallioperässä on asemia, nyt alettiin jälleen rakentaa pienempiä mm. sinkki välkettä, lyijyhohdet- yksiköitä lähemmäs asiakkaita. Henkilökuntaa

S ta ja rikkikiisua sisältävä malmi- paloasemalla on runsaat 30. Vakinaisen palo- ö k ö mineralisaatio ”Soukan malmi”. kunnan reservinä toimii vuonna 1949 perus- le d en tettu Sökö Sommarö FBK VPK. 5 • Espoonlahden koulu ja lukio 9 • Espoon liiketalousinstituutti o Reht ri nt Osmo Siparin suunnittele- Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin 8 ie ma Espoonlahden kouluraken- vuonna 1974 ja yhdistettiin Espoon kauppa- 7

O nus oli aikanaan Suomen suu- oppilaitokseen vuonna 1997. Liiketalous- p

. p rin ja modernein, ensimmäinen instituutti on Espoon toisen asteen kaupalli- nt i aja l ett a p a luokatonta koulua varten teh- sen koulutuksen päätoimipiste. Opiskelijoita n

t i e ty. Se valmistui vuonna 1975. on yhteensä 1100 kahdeksassa koulutusoh- Itse koulu aloitti toimintansa jelmassa. Instituutin pihalla on Kauko Räsäsen Helsingissä vuonna 1923 nimellä Helsingin pronssiveistos Sukkula vuodelta 1983. suomalainen yksityislyseo. Kun 1970-luvul- la lapsimäärä Helsingin keskustassa väheni, 10 • Espoonlahden jäähalli koulu siirtyi Espoon Soukkaan, jonka väki- Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuonna luku tuolloin kasvoi voimakkaasti. Oppilaita 1983. Sen jälkeen alettiin puhua kattamisesta, on nykyisessä ylä koulussa ja lukiossa yhteen- joka tapahtuikin 1996. Forum-jäähallissa on sä yli tuhat. paikkoja 550 katsojalle. Hallilta löytyy myös kokoustilat ja kahvio. Jäähallin yhteydessä 6 • Koulumäen koulu toimii harjoitushalli. Koulumäen koulussa annetaan erityisopetusta oppilaille, joilla on todettu oppimisvaikeuksia 11 • Hirvivaara tai kehitysviivästymä. Koulu toimii oppimisvai- Vuonna 1995 valmistuneen terveysaseman keuksia kuntouttavan opetuksen resurssikes- tiloissa on osa Helena Pylkkäsen Hirvivaara- kuksena yleisopetuksen opettajille ja muulle sarjasta, jonka hän teki 1980-luvulla eri kivi- koulutusalan ammattihenkilöstölle. materiaaleihin hakaten.

4 12 • Uusi asutus 16 • Ulappatori Jukka Turtiainen (Amiraalinmäki) ja Petri Funkistyylinen liikekeskus valmistui vuonna Rouhiainen (asemakaavaluonnos ja muu suur- 1990 suunnittelijanaan Bror Söderman. kortteli) suunnittelivat suurkorttelin, jonka rakenteellisena perusajatuksena on liiken- 17 • Ankkurin liiketalo nemelulta suojaava kaupunginmuuri. Alueen Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema sisään on jätetty laaja viheralue. liiketalo valmistui vuonna 1986. Jalankulku on suunniteltu tapahtuvan diagonaalisesti tontin 13 • Amiraalinmäki poikki: väylän toinen sivu on luontoa, toinen Sotien jälkeen mäellä sijaitsi puolustus- on rakennusta. Yksityiskohdat, kuten pergo- voimien sähköteknillinen tutkimuslaitos. Sen lat, pehmentävät vaikutelmaa. arveltiin todellisuudessa harjoittavan tiedus- telua Porkkalan vuokra-alueen suuntaan: 18 • Kirkko tästä syntyi nimitys Tutkamäki. Vanha kirkko- Espoonlahden kirkon suunnittelivat Timo ja tie kulki mäen halki vielä 1940-luvulla. Tuomo Suomalainen ja se valmistui vuonna 1980 (laajennus 1997). Kirkossa on sisäto ri, 14 • Länsiväylä jonka läpi saa kulkea kirkon aukioloaikoina. Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilk- Salissa ja aulassa on käytetty paikalta louhit- kaimmista teistä: sitä käyttää arkisin Helsin- tua kiveä. Merellistä henkeä tuo mm. salin gin rajalla yli 67 000 ajoneuvoa päivässä ja puukannatteinen katto. Kannattimet ovat tälläkin kohtaa yli 27 000. Ensimmäinen Länsi- näkyvissä, sillä arkkitehdit halusivat ihmis- väylä eli Jorvaksentie avattiin vuonna 1937 ja ten näkevän miten tila rakentuu. Kirkko laiva muutettiin moottoritieksi vuonna 1965. Län- Alma nostettiin paikalleen vuonna 1990. Sen siväylän kolmas vaihe valmistui vuonna 1995. rakensi Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin Länsiväylän kallioleikkauksessa on graniitissa olevan kaljaasin mallin mukaan. nähtävissä tummanpunaisia granaatteja, joista suurimmat ovat kooltaan yli 5 cm. Granaa- 19 • Kipparinmäki tit syntyivät noin 1800 miljoonaa vuotta sitten, Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden samaan aikaan kuin ympäröivä kallio. asemakaavat on suunnitellut Bror Söder- man. Puiston luoteispuoliset rakennukset 15 • Mårtensbro piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin juuri Entinen Sammalvuon koulu on nykyisin puhjettua vuonna 1973, kaakkoispuoleiset ruotsinkielinen 350 oppilaan koulu ja päivä- Keskus- Satossa. koti. Rakennusten purkamisesta on päätetty: korvaavan koulun hankesuunnitelma hyväk- syttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2004.

5 KIVENLAHTI (noin 4 km)

Vanha Jorv 8 aks ent ie L änsi 9 7 väylä

K ivenlah V dentie

Marinsatama K

i v

Marishamnen e Stensv

10 Marinsatamant. n i p ksväg

l M e u o a k i erip

j h o

ilk u

d i

6 V ju 4 e 23

n

k . Ris u tia ij 2 V o 3 1 alo pM St 5 e en ri v . sa i tr t ks s 22 n am g ö e 11 . j m an S Aall p i m o o nt rö lk a y t 24 u ä s am k vs lk en a 12 va r H ri e 13 e M M 15 ivenlahden nimi tulee keski- a M t u er ir A p aikaisesta kylänimestä Stens- e v al p n i l i r o pe e 21 u il k h K vik. Käännös on virheellinen, i M k n o lo 14 al sillä Sten ei tarkoita tässä yhteydessä A

kiveä. Se oli alueella asuneen kalas-

a

16 t a

n

t tajan sukunimi. Hänen reviirinsä oli a

n

r

a

y

r

k Stensviken. Oikea käännös olisi siis y rs 17 k y o

T ö lt Steninlahti. y a H A M n- Stensvikin kylässä oli vuonna 1540 lo i al kk viisi tilaa. Vuonna 1571 niistä olivat A er m . kj jäljellä Antas, Heus ja Tyskas. Kylän 19 T y y sk r yr sk T kupeessa oli hansojen ja talonpoi- y vu kaispurjehtijoiden liikennöimä kaup- o ll 20 ri a paväylä, Espoonlahti. Espoon kirkolle A johti kylätie. 18

M Mäki Yhdyspolku

1 • Tiilitehdas joista naisia 58. Stensvikiin muodostui koko- Stensvikin maalaisympäristössä alkoi uusi nainen teollisuusyhdyskunta monine palve- elämä, kun venäläissyntyinen kauppias Teodor luineen. Alueelle rakennettiin tehtaan, pää- Tschetschulin perusti tiilitehtaan nykyisen konttorin ja työväen asuntojen lisäksi mm. liikekeskuksen paikalle vuonna 1861. Hel- meijeri, leipomo, raamisaha, mylly sekä paja, singin rakentamisen ansiosta siitä kehittyi ja pidettiin maakauppaa. Tyskaksen tilan hy- nopeasti suuryritys: vuonna 1890 tuotanto viltä savimailta tehtaalle johti pienoisrauta- oli jo 2,9 miljoonaa tiiltä. Työntekijöitä oli 218 tie, joka jatkui satamaan.

6 Helsingin rakentami- 3 • Kartanon vellikello seen kului 1800-luvun Stensvikin kartanon vellikello on nykyisin loppuvuosikymmeninä Kiven lahdenkadun maamerkki. suuret määrät Stens- vikin tiiliä. Tunnetuin 4 • Ankkuri Väs terl eden Stensvikin tiilistä tehty Järeä ankkuri Kivenlahdenkadun länsipuolel- rakennus on Uspens- la symboloi alueen merellisyyttä ja viittaa Es- ksvägen kin katedraali Kataja- poonlahden vuosisataiseen laivaliikenteeseen.

Ris nokalla. tiaallokonk. Stensvikin tiilen tun- 5 • Ikitammi im lk a Jä in in nuksena oli kruunattu Valopoijulta kohti venesatamaa kulkevan k i Aallo S-kirjain. Tiilitehtaan kävelytien vasemmalla reunalla on Stensvikin n t ai 25 te toiminta päättyi vuonna kartanon aikainen tammi. Maininki Maininkit. 1939. Viimeisiä Stens- vik-leimalla varustettuja 6 • Tervaleppälehto u p ip tiiliä saatiin kerätyksi tii- Kävelytie sukeltaa asutuksen päätyttyä terva- u h Kivenlahti litehtaan varastokellarin leppälehtoon, jossa viihtyvät satakielet. Stensvik k raunioista 1980-luvulla. Mainin K 7 • Vanha Jorvaksentie iv en la 2 • Kahvi-Kaisa Jorvaksentien linjaus ei ollut itsestään selvä. hd to e al n A k Stensvikin tiilitehdas Vaihtoehtoina kilpailivat Leppävaara, Kuusi- at u rakennutti talon työn- saari ja Lauttasaari. Jälkimmäinen valittiin

. kj Puosunrn. tekijöiden lasten kou- mm. siltojen määrästä johtuneen suurem- ky ta s a an in r luksi vuonna 1881. man rakennusaikaisen työllisyysvaikutuksen h n M o e . k d sa n h a Koulu toimi 1940-luvul- perusteella. Jorvaksentie eli ensimmäinen o llo la p r a n a i A o s po le asti. Vuodesta 1992 Länsiväylä avattiin vuonna 1937 ja muutet- Es lähtien Kahvi-Kaisa on tiin moottoritieksi vuonna 1965. Laurinlahden polku toiminut Kivenlahti– Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen itie Stensvik ry:n ja Hyöky- kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa vuoren Lapsiteatterin Asukaskahvila- ja Teat- seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän. teritalona. Kahvi-Kaisan pihapiirissä oleva toinen puutalo on alkujaan ollut koulun opet- 8 • Porkkalan vuokra-alueen raja tajien asuntola, Stensvikin kartanon pehtorin Moskovassa 19.9.1944 solmitun välirauhan asunto ja myöhemmin posti. Nyt jo vuosikym- ehtojen mukaisesti Suomi joutui vuokraa- menien ajan Postil lassa ovat toimineet seura- maan Neuvostoliitolle Porkkalan alueen kunnan lastenkerhot. Paikalla sijaitsi aiemmin sotilastukikohdaksi 50 vuodeksi. Vuokra- myös Stensvikin kartanon navetta, johon ma- alueelta, johon kuului myös pieniä osia joitettiin Helsingin maa- ja merilinnoitusta ra- Espoon kunnasta, evakuoitiin kymmenessä kentamaan tulleita kiinalaisia (1914–17). päivässä 8 300 asukasta.

7 Jorvaksentiellä rajapuomi oli ennen Kirk- 12 • Stensvikin ko nummelle johtavaa siltaa, joka suljettiin tiilitehtaan satama kauttakulkuliikenteeltä. Rantaradan junat sai- Tiilitehtaan ja höyrylaivaliikenteen satama vat kulkea Porkkalan läpi korvausta vastaan sijaitsi nykyisen Merivalkaman päässä. vuodesta 1947 ikkunat peitettyinä. Porkkalassa oli enimmillään 30 000 neu- 13 • Meritorin koulu vostosotilasta. Vuokra-aluetta hallitsivat lai- Koulu valmistui vuonna 1987 suunnittelija- vasto ja panssareiden tukemat maajoukot. naan Aarne von Boehm. Rakennus sulautuu Sopimus Porkkalan palauttamisesta ja mittakaavaltaan ja yksityiskohdiltaan kadun YYA-sopimuksen jatkamisesta allekirjoitettiin puolelta asuintalojen tavoin osaksi miljöötä. Kremlissä 19.9.1955 ja venäläiset poistuivat 22.1.1956. 14 • Keinoniemi Alkuperäiseen Kivenlahti-suunnitelmaan kuu- 9 • Kaupunkisiluetti lui Merenpeilin edustalle rakennettava keino- Vuonna 1961 Asuntosäätiö osti Stensvikin kar- niemi, jolle olisi sijoitettu kappeli, kylpylä sekä tanon. Kivenlahden asemakaavoituksen pohja- kasino. Kaavaa sittemmin muutettiin mm. lii- na oli akateemikko Alvar Aallon laatima Lou- kennemäärien kasvun välttämiseksi. Risteily- naisrannikon yleiskaavaehdotus, joka valmistui alus Espoon saaristoon lähtee Merenpeilin vuonna 1966. Kivenlahden asemakaava vahvis- laiturista. tettiin sisäasiainministeriössä vuonna 1971. Kivenlahden kaupunkisiluetti rakentuu 15 • Meritori professori Heikki von Hertzenin vision mu- Suunnittelija Bror Södermanin rantapatio sai kaisesti Meritornista ja kahdesta Marintornin sanomalehti Uuden Suomen valtakunnallisen ja kahdesta Merimarin asuintalosta. ympäristöpalkinnon vuonna 1991. Aluetta hal- Kirkkonummen sillan tuntumassa elää litsee merelle avautuva tori, jonka keskipistee- harvinainen uposkuoriainen. nä on ilmansuuntia osoittava kompassi kuvio.

10 • Marinsatama 16 • Meritorni Marinsatamassa on satoja venepaikkoja. Valo- Suomen toistaiseksi korkeimmassa (70 m) poijun asuintornien tavoin satama on saanut asuinrakennuksessa on 22 kerrosta. Vuonna nimensä Marintornien tuntumassa asuneelta 1999 valmistuneen Meritornin suunnitteli Marilta ja hänen torpaltaan (Maris torp). Simo Järvinen.

11 • Uimaranta 17 • Amfi n asuntosikermä Kivenlahdessa on luonnon hiekkaranta. Se Kivenlahden Amfi valmistui vuonna 1986 oli kesäisin Stensvikin kartanon väen ja tiili- suunnittelijanaan Simo Järvinen ja Heikki tehtaan työväestön virkistyskohde. Nykyään- Koskelo. Portaittain merestä kohti Hyöky- kin paikalla on myös talvisin auki pidettävä vuoren huippua kasvava asuntosikermä tuo katettu avanto ja pukukopit. mieleen muinaisen amfi teatterin.

8 18 • Tyrskyvuori 22 • Merenkäynti Kallio on hyvää tasalaatuista graniittia. Sen Osin katettu, pienimuotoinen kävelykatu joh- lounaisesta kärjestä avautuu upea näköala taa Meriusvan koululta Meritorille. Meren- Espoonlahdelle. Kiviröykkiöineen ja istuma- käynnin yläpäässä sijaitsee Kivenlahden kir- kallioineen Tyrskyvuori on nuorison mieli- jasto, joka aloitti toimintansa vuonna 1983. paikkoja. Espoonlahden vanhin nuorisotila aloitti Kivenlahdessa 1980. 19 • Palvelutalo Merikartano Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry:n yllä- 23 • Meriusvan koulu pitämässä palvelukeskusessa on 112 vuokra- Meriusvan koulu on teknisen keskuksen asuntoa ja dementiakoti Merihelmi. Merikar- omaa suunnittelua ja valmistui vuonna 1979. tanon on suunnitellut arkkitehti Erkki Salmi. Nykyisen koulun paikalla sijaitsi vuonna 1864 valmistunut kaksikerroksinen, puurakentei- 20 • Meripuisto nen Stensvikin kartanon päärakennus. Karta- Professori Timo Penttilän suunnittelema Meri- no perustettiin 1861 yhdistämällä Antaksen puisto oli valmistuessaan (1975) modernin ja Tyskaksen tilat. Porkkalan vuokra-aikana Kivenlahden ensimmäinen julkinen rakennus. kartanossa toimi Espoonlahden rajavartios- Nykyään rakennuksessa toimii kongressi- ja ton esikunta. Kartanon lounaisrinteessä oli koulutuskeskus Merihotelli. asumistarkoitukseen kaivettuja ja lämpimiksi vuorattuja maakuoppia, joissa elettiin vielä 21 • Hyökyvuori 1960-luvun puolessavälissä. Kartanon pää- Tiilitehtaalla oli orkesteri, Stensviks Horn- rakennus purettiin vuonna 1977. orkester, joka soitti juhlissa ja konsertoi kesä- lauantaisin nykyisen Hyökyvuoren teatterin 24 • Kiinteistö oy Merisilta paikkeilla. Merisilta valmistui vuonna 1987 suunnitteli- Professori Heikki von Hertzenin aloit- janaan Timo Vormala. teesta Hyökyvuorelle rakennettiin vuonna 1983 kesäteatteri esiintymislavoineen ja 25 • Mainingin koulu katso moineen. Hyökyvuoren lapsiteatteri Mainingin koulu on Suomen ensimmäinen pe- aloitti siellä toimintansa vuonna 1985. Hyöky- ruskouluksi suunniteltu rakennus. Se valmis- vuoressa toimii myös Espoon kaupungin ra- tui vuonna 1974 ja sen suunnittelivat Osmo kennuttama asukaspuisto, jossa on ohjattua Lappo ja Juhani Westerholm. Uutta olivat eri- ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. koisluokat kuten av-luokka ja oppilaskunnan Asukkaat ja järjestöt voivat käyttää vuonna huone sekä luokkien väliset lasiseinät. Kou- 2005 valmistuneita tiloja kokouksiin, tapah- lussa on Vaisalan vuonna 2001 lahjoittama tumiin ja juhliin. sääasema. Kivenlahden ylä- ja alakaupunkia yhdistää Hyökyvuoren ali louhittu liikennetunneli.

9 LAURINLAHTI (noin 3 km)

ja ku a T ky t y s nP r yr ra u Kipparinmäki M Keskustan sk T a n o e y in de su r v h h n en polku u o la M rn Skepparbacken k o nk n . . u r o o sa lk i ll o a 5 ij a p p . an A s a k k E s n a Kivenlahden e t 4 h u polku ie m ri uo R 6

ku rsi n nk rin va ge A kuja ä Keula v 3 s r k ou akuja i K v

o

a b

j s ku

a E r a a 7 2 H tie den inlah

Laur 8

N 1 ä

k . j i n k i kaa n 11 k ri e k

e i Kr ä at k 14 t ti

d e u i N

n h ja t

a e l n

r n o

i o

R r d

u 12 i u P 9 i

v e y s a i n r t t

L n s i t . 10 n e ökj a r t i

e r e m

K M

e M n

t i Laurinlahti

i tt e a Kr Larsviken

n Soukan polku äge 13 äsv rsn M Ko

M Mäki Yhdyspolku

1 • Laurinlahden venekerho seuraavana vuonna. Kerhorakennus valmistui Veneily on aina ollut tärkeä osa laurinlah- talkootyönä vuonna 1989. telaisten elämää – myös Porkkalan vuokra- Kylmän sodan suurvaltojen johtajien vä- aikana (1944–56), jolloin veneily Espoonlah- linen ns. kuuma linja Washington–Moskova della oli luvanvaraista ja silloinkin veneillä sai kulki Suomen läpi ja sukelsi mereen nykyisen vain tunnuskilvellä varustetulla soutuveneellä. sataman eteläreunassa. Kaapeli poistettiin Lahti ruopattiin ja maatuva ranta täytettiin lahden ruoppauksen yhteydessä. vuonna 1987, uudet laiturit otettiin käyttöön

10 2 • Villa Larsvik 7 • Laurinlahdentie Valtioneuvos Konstantin Saurén rakennutti Vuonna 1977 Laurinlahdentie suoristettiin talviasuttavan hirsihuvilan omistamansa ja levennettiin vastaamaan Espoon kaupun- Stensvikin kartanon maille vuonna 1905. gistumisen vaatimuksia. Sittemmin katua on Samalla rakennettiin mm. talli, vaunuliiteri kavennettu Yhdyskunnan kirjelmien johdosta ja viljamakasiini. Sittemmin rakennusta on ajonopeuksien hillitsemiseksi. Kadun varren jatkettu itäpäästä ja se on korotettu koko- erilaiset talot ovat omaleimaisia. naan kaksikerroksiseksi (nykyasun suunnitteli Jarl Ek lund). Suojeltu rakennuskokonaisuus 8 • As. Oy Majakumpare on lähes funktionalistinen, mutta alakerran Italialaisen arkkitehtuuripalkinnon vuonna ikkunat ja portaat ovat selkeästi jugendtyy- 1978 saanut Majakumpare valmistui vuonna liä. Nykyisin yksityisomistuksessa oleva talo 1971. Veljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen saneerattiin vuosina 1978–79. itselleen suunnitteleman paritalon lisäksi yh- Laurinlahden huvilayhdyskunta syntyi tilan tiössä on myös kolmas asunto. Veljekset ovat maille, kun sen omistaja Pohjoismaiden Yhdys- suunnitelleet Temppeliaukion kirkon lisäksi pankin pääjohtaja, lakitieteen tohtori Alex ander esimerkiksi Espoonlahden kirkon ja nykyisen Frey lohkoi tilasta 99 tonttia vuonna 1938. Laurean kampuksen. Heidän arkkitehtuuril- leen on tyypillistä vapaat muodot, lämpimät 3 • Merellisen Espoon raitti materiaalit, koreilemattomuus ja maastoon Yhtenäinen kevyen liikenteen reitti kul - sopeuttaminen. kee rantaa seuraten Kivenlahdesta Tarvas- päähän. 9 • As. Oy Merenneito Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema 4 • Kivenkolo Merenneito valmistui vuonna 1983. Laurinlahden asukastilassa on mm. koulu- laisten iltapäiväkerho sekä vapaaehtoistyön 10 • Pronssikautinen keskus. Kivenkoloa on mahdollisuus varata röykkiöhauta käyttöön iltaisin tai viikonloppuisin etu- Museoviraston kyltillä varustettu röykkiö- käteistilauksella. hauta on hyvin säilynyt.

5 • Laurinlahden koulu 11 • Merenneidontie 17 Espoon teknisen keskuksen (Tuula Jussila ja Rakennus valmistui vuonna 1981 suunnitteli- Rauno Usko) suunnittelema koulu valmistui janaan Ilkka Salo. Kuuden talon kokonaisuus vuonna 1983. on huomioitu kansainvälisissä arkkitehtuu- rilehdissä. Salo suunnitteli samantyyppisen 6 • Merisaapas talon myös viereiselle tontille vuonna 1988. Vanhan maantien mutkassa oli pehmeä kohta, jota kutsuttiin Merisaappaaksi – nyt se on kadunnimi Laurinlahdessa.

11 12 • Merenneito-aiheinen nimistö Skrattberget toimi ennen maamerkkinä Espoonlahdelle pyrkiville merenkulkijoille.

Tarinan mukaan taas merenneito johtaa vuo- e

e i

i t relta meri miehiä harhaan. t n

n o

e d r i

o e

u n

13 • Pronssikautinen röykkiöhauta v n Laurinlahti i e t r t e Matalalla kalliolla asutuksen keskellä sijaitsee a

Larsvik r M R K

i

pronssikautinen hautaröykkiö ajalta 1500– s

t i

n ti

500 eaa. Röykkiö on merkitty opastaululla. i t e a Kr 20 Vuosien saatossa röykkiöstä on viety kiviä ja m e Laurinlahden n se on osittain vaurioitunut. t i polku e e äg äsv Ylempänä Krattivuorella on kaksi muu- rsn Ko takin hautaa. Itämeren edeltäjän Litorina- meren pinta oli huomattavasti nykyistä Itä- 24 21 merta korkeammalla ja nykyiset kalliot olivat 23 luotoja kaukana rannasta. Vieressä on 2004 rauhoitettu Markuk- 22 sen mänty, jolla on ikää yli 300 vuotta. Risti- niementien kallioleikkauksessa on näkyvissä kvartsinen maasälpägneissi, joka on syntynyt sedimenttikivestä osittain sulamalla ja uudesti 2 kiteytymällä.

14 • Commune Bonum Lohkomiensa tonttien lisäksi Alexander Frey lahjoitti Yhdyskunnalle seurantalotontin ni- meltään Commune Bonum ”asujaimiston henkisten rientojen edistymistä palvelemaan”. Commune Bonum -tonttia on hoidettu yhä edelleen talkoilla.

12 SOUKKA (noin 5 km)

y

p lä i l

a nt. a ttaja n

pe t

Keskustan polku O i e

e

i

t 19

n 15

e

e i n d ti e

i k S it g h o e ä

t k uk nr v ä a 16 a s n l P ård S o N ö n rg d e k

i o 14

17 Öv ö e o le

n p d n s e

e E 18 S S r n - o o e n 13 20 o tie u u an on k k t n a 1 a r a a n 33 a rt n 12 lm a t K u äk r i k Yl a e i 20 K 2 t la a S t a s o i v. k k u ös s i- k 11 o k Sö 10 n a n n i K e t kaar 3 n- g i ka a vä e u s So s 9 ä 25 e t ahd ev So Soukka uo u 5 r k 32 4 r. e

24 a ög n Sökö k n Sök S j 26 r kj. . an an ö ta 6 k k M t u ö . i ie o v n S 7 v s a k i . i t 8 v o

ö

n

k t i i t e Sö e ait ti nr n e e or d vu ah aste ukanl K So ie sk. nt rgs no Daggb e u rta 27 olk a np lak no A 30 31 rta Ka 28 29

P Portaat Yhdyspolku

1 • Soukan tori pääväylä, joka kulkee torilta koulun ja kappe- Torialueen on suunnitellut Viatek vuonna lin kautta kirjastolle. 1972. Puolisuljetulla aukiolla on vesialtaiden ja suihkulähteen muodostama kokonaisuus 2 • Soukan palvelutalo nimeltään Waves. Ostoskeskuksessa on tori- Vanhustenhuollon avopalveluyksikköön kuu- kauppaa ympäri vuoden. Viereisissä kiinteis- luvat monipuolinen palvelukeskus ja 22 pal- töissä ovat mm. kaupungin nuortenkeskus veluasuntoa. Palvelutalon tiloja voi vuokrata Aleksanteri ja Sökös ungdomslokal, joissa sekä järjestö- että yksityiskäyttöön. nuorille on monenlaista toimintaa. Soukanraitti on Soukan kevyen liikenteen

13

3 • Soukan terveysasema raanitalo on vastaavalla kohdalla Soukantien Terveysasema palvelee Kaitamäen, Soukan ja toisella puolella. Suvisaariston asukkaita. Osa toiminnoista on Espoonlahden terveysasemalla. 8 • Luhtikäytävätalot Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelemat talot 4 • Soukan koulu on esitelty useissa arkkitehtuurijulkaisuissa. Espoon suurin peruskoulu on valmistunut vuonna 1971 suunnittelijanaan arkkitehti- 9 • Siirtolohkare Viipurista toimisto Kari Virta. Koulu on suurin Espoon Iso viborgiittinen rapakivigraniittilohkare peruskouluista: alakoulussa on runsaat 600 on tullut paikalle idästä kellumalla jäävuo- oppilasta. Rakennuksen ympärillä on jyhkeää ren mukana viime jääkauden jälkeen noin suomalaista peruskalliota. 10 000 vuotta sitten.

5 • Soukan kappeli 10 • Haarniskapinta kalliossa Veijo Martikaisen suunnittelema kappeli Soukanahde 4 ja 6. Haarniskapinta syntyy kun valmistui vuonna 1978. Alttariseinänä on kalliolohkot liikkuvat toistensa suhteen esim. avattu Soukan peruskallio. Maan kamarasta maanjäristysten aikaan. nouseva kupariristi kalliota vasten kuvastaa turvaa elämän myrskyissä. Saarnatuolin taus- 11 • Sembramänty ta on rakennettu paikalta louhituista kivistä. Asuntosäätiö lahjoitti Soukka-seuralle män- Kastemalja on Taivassalon punaista rapakivi- nyn, johon liittyi laatta: ”Yhteistyön mer - graniittia. Urut valmisti Kangasalan urku- keissä.” Soukka-seura oli sitä ennen lahjoit- tehdas. tanut Asuntosäätiölle kiven, jossa puolestaan oli teksti ”Maisemakaupungin tervehdys puu- 6 • Kallioleikkaus tarhakaupungille”. Soukka-seura istutti puun Soukan kallioperän erikoisuus on punaista keväällä 1970 Soukantien itäpuolelle kevyen graniittia nuorempi, poimuttunut tumma liikenteen väylän varteen. Laatta kivineen on juoni, joka on näkyvissä koko Etelä- Soukassa sittemmin kadonnut, mutta mänty on jäljellä. mm. Alakartanontien länsipäässä, Kastevuo- renraitilla ja voimakkaasti poimuttuneena 12 • Atriumtalot kirjaston bussipysäkin veteraanitalon puolei- Etäällä toisistaan sijaitsevien kolmen saman- sessa kallioseinämässä. tyyppisen talon kokonaisuus on aseteltu suo- raan linjaan Soukantien varteen. Atriumtalot 7 • Soukan kirjasto suunnitteli Heikki ja Kaija Sirén. Kirjasto ja työväenopiston toimipiste ovat lii- ketalon ylimmässä kerroksessa. Soukan vete-

14 13 • Suojatie toimii Lounaisrannikon Ratsastuskoulu, ja sii- Perimätiedon mukaan Soukan alkuaikoina tä hieman etelään kummulla on Öfvergård in Soukka-seura maalasi katuun salaa yöllä suoja- kartano. Talot mainitaan jo vuoden 1540 tien, kun kunnallishallinto ei saanut sitä aikaan. kartassa. Molempien päärakennusten van- himmat osat ovat 1830-luvulta. Öfvergårdin 14 • Soukan seurakuntakoti YKKI kivinavetta rakennettiin vuonna 1872. Tilo- Soukkalaisten ”alkukirkko”, jossa jumalan- jen maat on sittemmin myyty, mutta kantati- palvelukset pidettiin ennen kappelin valmistu- lat ovat edelleen sukujen hallussa. Öfvergård mista. Uudenvuoden päivänä 1975 Helsingin toimi kiinalaisten metsätyömiesten sairaalana piispa Aimo T. Nikolainen vihki seurakun- Helsingin linnoitustöiden aikaan (1914–17), nalle kuuluvan yläkerran kirkkotilaksi ja pe- kun venäläiset hakkauttivat kaikki tilan met- rimätiedon mukaan vahingossa samalla koko sät. Kiinalaisten muistoksi on nimetty heidän rakennuksenkin. tekemänsä Soukanniityn ja Soukansalmentien yhdistävä Kiinalaistenpolku. Öfvergårdin ja 15 • Hiilimäki Yläkartanontien välissä on 1870-luvulla istu- Lähiseudun merkittävin pulkkamäki ja mäen- tettu, ja vuonna 1975 rauhoitettu tammi. laskupaikka talvisin. Vuonna 1995 mäestä löy- dettiin röykkiöhauta. 19 • Sökövikens skola Espoon teknisen keskuksen (Reijo Ahtiainen) 16 • Taidepuisto suunnittelema koulu valmistui vuonna 1994. Soukanreitin risteyksen ja Ystävyyden sillan Koulun pohjoispuolella on Espoon pitkäai- välissä on taidepuisto, jossa on vaihtuvia kaisen kaupungininsinöörin Martti Tieahon näyttelyitä. aloitteesta vuonna 2004 rauhoitettu Martin mänty, jolla on ikää 300 vuotta. Koulun etelä- 17 • Ystävyyden silta puolella on leikkipuisto. Vuonna 1994 valmistuneen sillan suunnitteli taiteilija Urmas Arike Tallinnan Nõmmesta, 20 • Madamsbacken joka on Espoon ystävyyskaupunginosa. Vanha Madamsbacken on saanut nimensä rinteellä kirkkotie haarautui näiltä paikkeilta Sökön asuneen matamin mukaan. Keskellä rinnettä maantieltä kohti Espoon kirkkoa vielä 1940- sijaitsi aiemmin kylälle tärkeä lähde. Nyt pai- luvulla. Se on edelleen nähtävissä kevyen kalla näkyy 1970-luvun aluerakentaminen liikenteen väylänä. talojen rivimäisyytenä, kontrastina ylem pänä mäellä sijaitseville Laurinlahden yksittäis- 18 • Soukanlaakson kartanot taloille. Sökön kylän laaksoa hallitsee Soukanpohjan kartano (ent. Nedergård), jonka tallialu eella

15 21 • Villa Korsnäs toja. Niiden takana on Perjantaiseuran vapaa- Johtaja Bertel Björkman rakennutti funkis- ajanviettopaikka. Talojen läheisyydessä on tyylisen huvilan vanhemman hirsirungon pieni kumpu, jossa ennen poltettiin tiiliä talo- päälle vuonna 1935. Jarl Eklundin suun- jen omaan tarpeeseen. Pienessä poukamassa nittelema rakennus on viime vuosina läpi- oli ennen kylän tilojen yhteinen laituri. Nykyi- käynyt täydellisen korjauksen. Niemellä oli nen on yksityisen venekunnan ylläpitämä. jo vuonna 1872 huvilarakennus ja sitä pi- detään yhtenä Espoon vanhimpana huvila- 26 • Monte Bello paikkana. Villa Korsnäsiä ympäröi suurehko Arkkitehti Yrjö Vaskinen rakennutti kauniiksi puisto alue. kukkulaksi kutsumalleen paikalle viisi haus- kannäköistä ja eriväristä funkistyylistä kesä- 22 • Ristiniemi mökkiä. Rannassa oli yhteinen saunaraken- Paikka on ilmeisesti saanut nimensä niemek- nus. Nykyinen rivitaloasutus on muodostunut keellä olleesta rististä, joka pystytettiin haaksi- 1970–80-luvuilla. rikon tai hukkumistapauksen muistoksi. Sal- men toisella puolella on kolme saarta, joita 27 • Klobbenin kutsuttiin Skotlanniksi, Englanniksi ja Irlan- venevalkama ja uimaranta niksi. Manner-Soukasta johti aiemmin puinen silta Pikku-Klobbenin saarelle. Saarella oli komea 23 • Höyrylaivalaiturin puinen höyrylaivalaituri, venevaja ja uima- jäännökset koppi. Keskellä saarta asui kalastaja-vartija Helsingin kasvu ja kesähuviloiden rakentami- pienessä punaisessa mökissä, jonka paikalla nen pitkin Espoon rannikkoa synnytti sään- on nykyisin Soukan Venekerhon paviljonki. nöllisen höyrylaivaliikenteen kaupunkiin jo Kieltolain 1919–32 aikana paikka oli tärkeä 1870-luvulla. Tätä Sandvikin laituria käytet- salakuljetetun viinan lastauspaikka. Klobbe- tiin laivojen yöpymiseen. nin pohjoisrannalla on avantouintipaikka ja kopit. 24 • Santalahden niemeke Niemekkeellä sijaitsi aiemmin kalastaja Theo- 28 • Staffan dor Holmbergin tila, jolla oli navetta, heinä- Makkarlahden takana häämöttävällä Staffa- lato ja varasto. Nykyisin paikalla on surffaa- nin saarella (suuri punainen talo) oli laajalti jien tukikohta. Rantapensaikosta on löytynyt tunnettua puusepänverstastoimintaa vuo- rauhoitettu hopeapajun kääpiökoi. sina 1886–1932. Nykyään saarella toimii Norman Nordbergin veneveistämö ja kor- 25 • Soukanlahden jaamo. Vuonna 1941 Staffanilla koulutettiin eteläinen ranta neljätoista nuorta virolaista tiedustelijoiksi. Soukka-seura ylläpitää rantaniityllä Espoon He toimivat Neuvostoliiton miehittämässä kaupungilta vuokraamalla alueella viherpals- Virossa lähettäen tietoja Suomeen.

16 29 • Kasavuori 32 • Soukan asukaspuisto Vuori on ilmeisesti saanut nimensä tulista Soukan alueen asukaspuisto, ”Purtsa”, entinen (kasoista), jotka sytytettiin varoituksena leikkipuisto, on ollut vehreässä Puropuistossa muille kylille vainolaisen lähestyessä. Talvi- 20 vuotta ja tunnetaan Puropuiston nimellä. sodan aikana huipulla oli tähystystorni, josta lotat valvoivat ilmatilaa ja ilmoittivat vihollis- 33 • Soukan kelomänty koneista Helsinkiin. Noin 450-vuotiaalla täysin kelottuneella män- nyllä on korkeutta 20 m ja ympärysmittaa 30 • Villa Miniato 300 cm. Kaupungin maalla sijaitseva mänty Eliel Saarisen suunnittelema ja Knut Selinin rauhoitettiin vuonna 1969. rakennuttama Villa Miniato valmistui vuonna 1904. Rakennustaiteellisesti se on Espoon arvokkain asuinrakennus ja edustaa samaa tyyliä kuin hieman aiemmin valmistunut kan- sallisromanttinen Hvitträsk. Talon julkisivut, kiinteä sisustus, huonekalut ja ympäröivä luonnonmaisema muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Arkkitehtonisia vaikutteita on saatu karelianismista, keskiaikaisista lin- noista ja jugendista. Keskeinen tila on kah- den kerroksen korkuinen halli, jota kiertää lehteri. Rakennuksessa on useita erikoisia kaakeliuuneja. Salaneuvos Alfred Nyberg osti Villa Selinin 1905 ja nimesi sen San Miniaton kaupungissa Italiassa sijaitsevan kappelin mukaan. Miniato peruskorjattiin ja entisöitiin vuosina 1981–83. Tontti on nykyisin jaettu.

31 • Makkarlahti Muistona Miniaton loistosta rannan tuntu- massa seisoo rivi vanhoja hopeapajuja, joi- den läheisyydessä aikoinaan oli tenniskenttä ja upea omenapuutarha. Makkarlahti oli kylä- © Espoon kaupunki läisten uimaranta. Nykyään siellä on yksityi- Toimittanut: Pauli Saloranta sen venekerhon venelaituri. Editointi ja ulkoasu: Onnion Painatus: Libris 12.2005 Merellisen Espoon raitti on yhtenäinen kevyen liikenteen reitti, joka kulkee rantaa Esite on saatavilla myös ruotsiksi. seuraten Kivenlahdesta Tarvaspäähän.

17 Näe ja koe kaupunki. Espoon kaupunkipolut -esitesarja avaa näkökulmia omaleimaiseen ja monikerroksiseen kaupunkiin. Kaupunkikeskuksissa kiertelevillä poluilla on läsnä historia ja nykypäivä, vireä kaupunkikulttuuri eri muodoissaan sekä rikas luonto.

Esitesarja sisältää kaikkiaan 19 polkua Espoon viidessä kaupunki- keskuksessa, joita ovat , Leppävaara, , Matin- kylä ja Espoonlahti. Kaupunkipolut-sarja on tarkoitettu nykyisille ja entisille espoolaisille, Espoosta kiinnostuneille vierailijoille ja erityisesti kaupungin uusille asukkaille. Poluilla tavataan!

Yhteistyössä Espoon kaupunki www..fi Uudenmaan liitto www.uudenmaanliitto.fi Suomen Kotiseutuliitto www.suomenkotiseutuliitto.fi Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto www.intsys.fi /ekyl Kivenlahti–Stensvik ry www.intsys.fi /kivenlahti-stensvik Laurinlahden Yhdyskunta Soukka-seura www.intsys.fi /soukka-seura Espoonlahden seurakunta www.espoonlahdenseurakunta.fi

www.espoo.fi /kaupunkipolut