Espoon kaupunkipolut ESPOONLAHTI Espoonlahti spoonlahti on ollut merkittävä vesitie jo keskiajalla. Se yhdisti Kuninkaantien mereen Espoon kirkolla ja tarjosi väylän talonpoikaispurjehtijoille. 1870-luvulla helsinkiläinen huvila-asutus levisi Espoon rannikolle tuoden mukanaan vilkkaan laivaliikenteen. Kesä- purjehduksellaan vuonna 1889 keisari Aleksanteri III seurueineen vieraili Soukanniemellä kol- mella huvialuksella kahden sotalaivan saattamana. Kieltolain aikaan (1919–32) lahdella kulki- vat salakuljettajien pirtulastit. Porkkalan vuokra-alueen naapuruus lamaannutti kehityksen vuosina 1944–56. Akatee- mikko Alvar Aallon saatua tehtäväkseen Espoonlahden itärannan kaavoituksen (1963) hän esitti heti, että samaan kokonaisuuteen olisi kytkettävä myös länsiranta. Suomen Budapestiksi nimetty 120 000 asukkaan kaksoiskaupunki ei kuitenkaan toteutunut. Vanhan huvila- ja kartanokulttuurin lomassa elää nykyään 23 000 asukkaan moderni kaupunkiyhdyskunta, jota kehitetään yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Kivenlahden polku Espoonlahden keskustan polku Länsiväylä Marinsatama Västerlede MarishaMarimnnsataen ma Marihamnen n Kive nlahde ntie Kivenlahti Stensvik en Espoonlahti nd ra Esboviken st ks vi o Maininki Es b Koulumäki Dyningen a Skolbacken nt ra n S e o d u ah n k nl Kipparinmäki sväe a o ovik n o Skepparback Esb v p äy Es lä e ti en d h la n S o ö o k p ö s le E d e n n äge dsv går ver Krattivuori Ylä-Soukka Ö Skrattberget e Övre Sökö nti no Laurinlahti karta Ylä S Larsviken o u k an Soukka R an ta Sökö Ristiniemi tie Korsnäs Sö kö S t r a n Ala-Soukka d v Nedre Sökö Soukanranta ä g Sökö strand e n Laurinlahden polku Soukan polku Kaupunkipolut on suunniteltu kuljettavaksi kävellen ja saattavat sisältää metsä- tai mäkiosuuksia, jotka eivät kaikissa olosuhteissa sovellu liikuntarajoitteisille tai mahdollista kulkua esimerkiksi lastenrattaiden tai apuvälineiden kera. 2 ESPOONLAHDEN KESKUS (noin 4 km) Kiv 14 enla Län Martinsilta hde siväylä n ntie Västerlede Mårtensbro n Kivenlahden de St n ensv polku ra iksväge st 15 n ks vi o E S sb s A o E po m u Maininkitie o ira k n 16 alin a ta Maakravun-la p n an polku h Ulappakatu u v r d 13 i ä M s n e y e n t d k o l ah Espoonlahti ä l 17 . 12 t n . oo sp K 1 Esboviken E ip p Puosunrn. Meri- M ar karhunkj. kansantie i e n E r k s i a 2 bo - Kipparinkj. tu v 18 ik sg 19 . 11 S ö k M ö . e gen l .k re vä e n ks Re d im ku vi 10 e 19 r l o h o k b t u ija s o R n E r k i a n t E k 19 Ru u j o j. s . ri k po o n 9 Reh la 3 hd 8 e en 4 i ti k s n j. r Keulak e a u d v ja h n i a r l u Laurinlahden n k o a k o taj p 5 6 et n polku p s O A ie E ent ahd rinl Lau M Mäki Yhdyspolku Oikopolku 1 • Espoonlahdenkatu kaupungin yhteispalvelupiste. Kauppakes- Espoonlahden keskuksen ytimen ja samalla kuksen laajennuspäätös hyväksyttiin marras- koko suuralueen keskustan muodostaa kuussa 2004. avara kauppakatu toreineen. Espoonlahden kes kus ta on vanhan Tapiolan ja Meri-Kiven- 3 • Espoonlahden uimahalli lahden toteuttajan Asuntosäätiön kolmas Osmo Sipari suunnitteli uimahallin jo 1970- projekti Espoossa. luvulla, mutta se valmistui asukkaiden pitkän kampanjoinnin jälkeen vasta 1983. Uima- 2 • Lippulaiva hallissa on 50 metrin allas, lasten allas sekä Kauppakeskus Lippulaiva valmistui vuon na 400 istumapaikkaa. Hallin tiloissa on moni- 1994 ja sen suunnitteli Heikki Koskelo. puolista toimintaa kuntosalista kokous- Siellä on nykyään 35 liikettä, posti ja tiloihin ja tilaussaunaan. 3 4 • Espoonlahden 7 • Kauko Räsäsen ateljeetalo urheilupuisto Kuvanveistäjä, taiteilijaprofessori Kauko Räsä- Urheilupuisto on tunnettu yleis- nen asuu itse suunnittelemassaan ja rakenta- urheilun kisapaikka erityisesti massaan talossa. Ateljeetalossa on viisi atel- heittolajien harrastajien paris- jeeta ja tiloja vuokrataan myös nuorille sa. Siellä on lisäksi Espoon ainoa kuvataiteilijoille. pesäpallokenttä, katukoripallo- kenttä sekä lämmitettävä hiek- 8 • Espoonlahden aluepaloasema katekonurmikenttä. Puistossa Aluepaloasema valmistui vuonna 1979. Aiem- on myös jäähalli ja uimahalli. min oli muodostettu suuria keskuspalo- Laakson kallioperässä on asemia, nyt alettiin jälleen rakentaa pienempiä mm. sinkki välkettä, lyijyhohdet- yksiköitä lähemmäs asiakkaita. Henkilökuntaa S ta ja rikkikiisua sisältävä malmi- paloasemalla on runsaat 30. Vakinaisen palo- ö k ö mineralisaatio ”Soukan malmi”. kunnan reservinä toimii vuonna 1949 perus- le d en tettu Sökö Sommarö FBK VPK. 5 • Espoonlahden koulu ja lukio 9 • Espoon liiketalousinstituutti o Reht ri nt Osmo Siparin suunnittele- Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin 8 ie ma Espoonlahden kouluraken- vuonna 1974 ja yhdistettiin Espoon kauppa- 7 O nus oli aikanaan Suomen suu- oppilaitokseen vuonna 1997. Liiketalous- p . p rin ja modernein, ensimmäinen instituutti on Espoon toisen asteen kaupalli- nt i aja l ett a p a luoka tonta koulua varten teh- sen koulutuksen päätoimipiste. Opiskelijoita n t i e ty. Se valmistui vuonna 1975. on yhteensä 1100 kahdeksassa koulutusoh- Itse koulu aloitti toimintansa jelmassa. Instituutin pihalla on Kauko Räsäsen Helsingissä vuonna 1923 nimellä Helsingin pronssiveistos Sukkula vuodelta 1983. suomalainen yksityislyseo. Kun 1970-luvul- la lapsi määrä Helsingin keskustassa väheni, 10 • Espoonlahden jäähalli koulu siirtyi Espoon Soukkaan, jonka väki- Tekojäärata saatiin Espoonlahteen vuonna luku tuolloin kasvoi voimakkaasti. Oppilaita 1983. Sen jälkeen alettiin puhua kattamisesta, on nykyisessä ylä koulussa ja lukiossa yhteen- joka tapahtuikin 1996. Forum-jäähallissa on sä yli tuhat. paikkoja 550 katsojalle. Hallilta löytyy myös kokoustilat ja kahvio. Jäähallin yhteydessä 6 • Koulumäen koulu toimii harjoitushalli. Koulumäen koulussa annetaan erityisopetusta oppilaille, joilla on todettu oppimisvaikeuksia 11 • Hirvivaara tai kehitysviivästymä. Koulu toimii oppimisvai- Vuonna 1995 valmistuneen terveysaseman keuksia kuntouttavan opetuksen resurssikes- tilois sa on osa Helena Pylkkäsen Hirvivaara- kuksena yleisopetuksen opettajille ja muulle sarjasta, jonka hän teki 1980-luvulla eri kivi- koulutusalan ammattihenki löstölle. materiaaleihin hakaten. 4 12 • Uusi asutus 16 • Ulappatori Jukka Turtiainen (Amiraalinmäki) ja Petri Funkistyylinen liikekeskus valmistui vuonna Rouhiainen (asemakaavaluonnos ja muu suur- 1990 suunnittelijanaan Bror Söderman. kortteli) suunnittelivat suurkorttelin, jonka rakenteellisena perusajatuksena on liiken- 17 • Ankkurin liiketalo nemelulta suojaava kaupunginmuuri. Alueen Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema sisään on jätetty laaja viheralue. liiketalo valmistui vuonna 1986. Jalankulku on suunniteltu tapahtuvan diagonaalisesti tontin 13 • Amiraalinmäki poikki: väylän toinen sivu on luontoa, toinen Sotien jälkeen mäellä sijaitsi puolustus- on rakennusta. Yksityiskohdat, kuten pergo- voimien sähköteknillinen tutkimuslaitos. Sen lat, pehmentävät vaikutelmaa. arveltiin todellisuudessa harjoittavan tiedus- telua Porkkalan vuokra-alueen suuntaan: 18 • Kirkko tästä syntyi nimitys Tutkamäki. Vanha kirkko- Espoonlahden kirkon suunnittelivat Timo ja tie kulki mäen halki vielä 1940-luvulla. Tuomo Suomalainen ja se valmistui vuonna 1980 (laajennus 1997). Kirkossa on sisäto ri, 14 • Länsiväylä jonka läpi saa kulkea kirkon aukioloaikoina. Etelä-Espoon pääväylä on yksi Suomen vilk- Salissa ja aulassa on käytetty paikalta louhit- kaimmista teistä: sitä käyttää arkisin Helsin- tua kiveä. Merellistä henkeä tuo mm. salin gin rajalla yli 67 000 ajoneuvoa päivässä ja puukannatteinen katto. Kannattimet ovat tälläkin kohtaa yli 27 000. Ensimmäinen Länsi- näkyvissä, sillä arkkitehdit halusivat ihmis- väylä eli Jorvaksentie avattiin vuonna 1937 ja ten näkevän miten tila rakentuu. Kirkko laiva muutettiin moottoritieksi vuonna 1965. Län- Alma nostettiin paikalleen vuonna 1990. Sen siväylän kolmas vaihe valmistui vuonna 1995. rakensi Kalevi Saari 1880-luvulta peräisin Länsiväylän kallioleikkauksessa on granii tissa olevan kaljaasin mallin mukaan. nähtävissä tummanpunaisia granaatteja, joista suurimmat ovat kooltaan yli 5 cm. Granaa- 19 • Kipparinmäki tit syntyivät noin 1800 miljoonaa vuotta sitten, Kipparinmäen puoliavoimien kortteleiden samaan aikaan kuin ympäröivä kallio. asemakaavat on suunnitellut Bror Söder- man. Puiston luoteispuoliset rakennukset 15 • Mårtensbro piirrettiin Asuntosäätiössä energiakriisin juuri Entinen Sammalvuon koulu on nykyisin puhjettua vuonna 1973, kaakkoispuoleiset ruotsin kielinen 350 oppilaan koulu ja päivä- Keskus- Satossa. koti. Rakennusten purkamisesta on päätetty: korvaavan koulun hankesuunnitelma hyväk- syttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2004. 5 KIVENLAHTI (noin 4 km) Vanha Jorv 8 aks ent ie L änsi 9 7 väylä K ivenlah V dentie Marinsatama K i v Marishamnen e Stensv 10 Marinsatamant. n i p ksväg l M e u o a k i erip j h o ilk u d i 6 V ju 4 e 23 n k . Ris u tia ij 2 V o 3 1 alo pM St 5 e en ri v . sa i tr t ks s 22 n am g ö e 11 . j m an S Aall p i m o o nt rö lk a y t 24 u ä s am k vs lk en a 12 va r H ri e 13 e M M 15 ivenlahden nimi tulee keski- a M t u er ir A p aikaisesta kylänimestä Stens- e v al p n i l i r o pe e 21 u il k h K vik. Käännös on virheellinen, i M k n o lo 14 al sil lä Sten ei tarkoita tässä yhteydessä A kiveä. Se oli alueella asuneen kalas- a 16 t a n t tajan sukunimi. Hänen reviirinsä oli a n r a y r k Stensviken. Oikea käännös olisi siis y rs 17 k y o T ö lt Steninlahti. y a H A M n- Stensvikin kylässä oli vuonna 1540 lo i al kk viisi tilaa. Vuonna 1571 niistä olivat A er m . kj jäljellä Antas, Heus ja Tyskas. Kylän 19 T y y sk r yr sk T kupeessa oli hansojen ja talonpoi- y vu kaispurjehtijoiden