Espoo School of Art's Distance Learning Art Supply Kits, Spring 2021: Distribution Schedule and Instructions
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
Load more
Recommended publications
-
Otaniemen Vesitorni
Rakennushistoriaselvitys Otaniemen vesitorni Otaniemi 2017 Tilaaja Senaatti-kiinteistöt Tilaajan edustaja ja ohjausryhmä Emmi Sihvonen, Senaatti-kiinteistöt, kiinteistökehityspäällikkö Elisa El Harouny, Museovirasto, intendentti Sirkkaliisa Jetsonen, Museovirasto, yliarkkitehti Robin Landsdorff, Museovirasto, intendentti Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Oy Kustaankatu 3, 00500 Helsinki [email protected] www.arkbyroo.fi 010 2350 566 Työryhmä Marianna Heikinheimo, projektijohtaja Kerttu Loukusa Noora Laak Christian Anttonen, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaus Etukannen kuva Sami Heikinheimo Suoritusajankohta Syyskuu–marraskuu 2017. Työ on luovutettu 1.12.2017. © Arkkitehtitoimisto ark-byroo ISBN 978-952-7239-32-2 (nide) ISBN 978-952-7239-33-9 (.pdf) Asiasanat Otaniemen vesitorni, huippulämpökeskus, arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, 1970-luku, Espoon vesilaitos, HSY, rakennushistoriaselvitys, rakennushallitus, Otaniemen hoitokunta, modernismi Sisällys 1. Johdanto ....................................................4 1.1 Kohde ....................................................4 1.2 Tehtävä ..................................................8 1.3 Perustiedot ...............................................9 2. Otaniemen kampusalue ja vesihuolto ............................. 11 3. Vesitorni rakennetaan .........................................14 3.1 Suunnittelijat ............................................. 14 3.2 Rakentaminen .............................................17 3.3 Suunnitteluratkaisu ........................................20 -
Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi
Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi Arki 12-13:30 13:30-15 6-6:30 6:30-9 15-18 18-20 20-22 22-24 9-12 5-6 yhteyden Matinkylän metroasemalle. Linjan 164 toinen pääpiste on Saunaniemessä, vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 jonne Saunalahden alueen kasvu kohdistuu kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 jatkossa. Lauantai 19-21 21-22 22-24 9-19 5-7 7-9 Linja 164 muodostaa linjan 165 kanssa linjaparin. Linjojen vuorot pyritään tahdistamaan vuoroväli 30 30 15 30 30 30 Matinkylän ja Saunalahden välillä. kierrosaika 50 55 55 55 50 50 Sunnuntai Linjan 164 reitti kulkee Saunalahdesta 10-19 19-21 21-24 Kivenlahden teollisuusalueen kautta 8-10 6-8 Kivenlahdentielle. Näin linja tarjoaa myös työmatkayhteyksiä Kivenlahden teollisuusalueelle vuoroväli 30 30 30 30 30 Matinkylän metroasemalta. Kivenlahden kierrosaika 50 50 50 50 50 teollisuusalueelle on muodostumassa Linjapituus: 9,9 km tulevaisuudessa enemmän kaupallisia palveluita. Kiertelevyys- 1,25 indeksi: Keskeiset vaihtopaikat reitin varrella Matinkylä (M) Linjan kuvaus Linja tarjoaa liityntäyhteydet Saunaniemestä ja Sopivat ajantasauspaikat Saunalahdesta Matinkylän metroasemalle. Linja Maininki 164 tarjoaa myös Kattilalaakson eteläosista Tahdistustavoitteet Tulevaisuuden suunnitelmat Linja 165/A välillä Matinkylä-Saunalahti Länsimetron jatkeen myötä Espoonlahden suur- alueen liityntälinjasto tulee muuttumaan Infrastruktuuri Matinkylän terminaalin ympäristössä, Piispansillalla, liikenteen ennakoidaan ruuhkautuvan. Linjan reitti Kummelivuoren alueella edellyttää -
Kartta, Merkinnät Ja Määräykset Sekä Kumottavaksi Esitettävät Merkinnät
Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava– Blominmäen jätevedenpuhdistamo Paluumuuttajien työllistyminenKAAVAKARTTA, ja palvelut MERKINNÄTSelvitystyön JA MÄÄRÄYKSET, raportti KUMOTTAVAKSI ESITETTÄVÄT MERKINnät Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B • 00240 Helsinki • Finland +358 9 4767 411 • [email protected] • uudenmaanliitto.fi UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Tässä asiakirjassa esitetään Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan kaavakartta sekä kaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä esitetään kumottavaksi: 1) 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan Espoon Suomenojalle osoitetun jätevedenpuhdistamon sijaintia osoittava ET-merkintä 2) 22.6.2010 vahvistetun Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan Espoon Eestinkalliolle, Sammalvuorelle ja Mossasvedjebergenille osoitettuja uuden jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja osoittavat ET-merkinnät ja merkintöjä koskeva suunnittelumääräys sekä edellä mainittujen sijaintipaikkojen ja Suomenojan puhdistamon välille sv-merkinnällä osoitetut siirtoviemärien ohjeelliset linjaukset. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaan liittyy selostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan vaikutuksista. Selostuksesta löytyy myös kaavan tulkintaan ja toteuttamiseen liittyvää ohjeistoa. UUDENMAAN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA ETAPPLANDSKAPSPLAN 3 FÖR NYLAND -
The Closer the Better
01 LIPPULAIVA THE CLOSER THE BETTER NEXT GENERATION IN 2020 02 WARM HEART OF THE LOCAL COMMUNITY The extensive (re)development of Lippulaiva located in Espoonlahti, in the Helsinki area, will make a benchmark for the modern centre catering 7CUSTOMERS, million ANNUAL ESTIMATE to the everyday needs of local residents. The completely new shopping centre will double the size of the old centre and turn the shopping centre into a true state-of-the-art crosspoint. 42,000GLA, SQ.M. The new metro line and bus terminal will be fully integrated in the centre and housing consisting of approximately 550 new apartments to be built on top. 10,000COMMUTERS PER DAY, ESTIMATE Finland’s first recyclable pop-up shopping centre SECURED CUSTOMER Pikkulaiva, a 10,000 sq.m. temporary shopping centre, is located in the vicinity of Lippulaiva that has served local BASE DURING residents already since 1993. Pikkulaiva ensures continuity CONSTRUCTION to services for duration of the construction work. The pop-up shopping centre is fully leased. 03 Focus on groceries 80MORE THAN shops 175SALES, ANNUAL ESTIMATE Extended M.E.E.T MEUR – food & beverage offering LIPPULAIVA OPENS IN Extensive 2020 private and public services 2017 › Pikkulaiva opens › Demolition Casual fashion for starts whole family 04 PRIME LOCATION * GROWING CUSTOMER FLOW 229,00015 minutes PEOPLE LIVING & WORKING Lippulaiva is located in the rapidly growing WITHIN THE CATCHMENT AREA and wealthy Espoonlahti area. Over the coming decade, the Espoonlahti area will see the fastest residential growth and densification in the Helsinki Metropolitan Area. * Lippulaiva is a true traffic hub, directly 42,000 5 minutes connected to the new metro station and feeder line bus terminal, right next to the Länsiväylä highway and extensive cycle paths. -
An Analysis of Users' Perceptions
Development of a city website – An analysis of users’ perceptions Sarianna Visuri Sarianna Visuri Master’s Thesis International Business Management 2021 MASTER’S THESIS Arcada Degree Programme: International Business Management Identification number: 7813 Author: Sarianna Visuri Title: Development of a city website – An analysis of users’ per- ceptions Supervisor (Arcada): Niklas Eriksson Commissioned by: Abstract: The internet has enabled and enhanced communication between people, organizations, governments, and cities. The internet and digitalization of services has changed the way the cities and other public sector actors provide services and information to the residents. The objective of this study was to find out the main improvements the current espoo.fi website users want to have on the renewed espoo.fi website. The renewed website will be launched in 2021. There was a mixed method questionnaire conducted, with both closed and open-ended questions. Espoo has had its website since the late 1990’s and there has been one prior renewal of the website in 2011. The questionnaire was distributed via the current Espoo.fi website and Espoo’s social media channels. It was answered by 433 re- spondents. The research questions were: how is the current Espoo.fi website used, what are the users’ perceptions of the content on the website, and what are the main improvements the users want to the renewed espoo.fi? The current website was stated to be used to find information on the services, mainly on weekly and monthly basis, and the content of the website needed to be easy to find. The five most wanted topics by the respondents to be on the renewed website were: the services of Espoo, and more precisely health services should be more clearly stated, the contact information of all service locations, and of the employ- ees of Espoo especially working in the city planning and building, city planning issues, a better search function, and decisions made by the City Council and the committees, includ- ing the minutes of the meetings. -
District 107 B.Pdf
Club Health Assessment for District 107 B through June 2011 Status Membership Reports Finance LCIF Number of YTD Member Avg. length of Months Yrs. Since Months Donations Times on Status Current YTD YTD YTD Net Count 12 service Since Last No Since Last for current Club Club Charter Current Quo within 2 Member Members Members Net Growth% Months for dropped Last Officer President Active Activity Account Fiscal Number Name Date Status * years Count Added Dropped Growth Ago members MMR *** Report Rotation Email ** Report *** Balance Year If below If net loss If no report When Notes the If no report 15 is greater in 3 more than officers that in 12 members than 20% months one year do not have months appears appears appears in appears in an active appears in in red in red red red Email red Clubs less than two years old 111069 ESPOO MANKKAA 05/11/2011 Newly Chartered 20 20 0 20 100.00% 0 0 New T,M N/A Clubs more than two years old 20336 EKENAS 04/01/1958 Active 35 0 3 -3 -7.89% 38 27 1 New T,M 15 20391 ESPOO 12/20/1961 Active 20 1 1 0 0.00% 20 19 0 New 17 60885 ESPOO ALBERGA 06/12/1998 Active 14 2 1 1 7.69% 13 13 0 New S N/R 55633 ESPOO AURORAT 04/29/1994 Active 17 0 1 -1 -5.56% 18 9 0 New 24 53690 ESPOO CITY 09/21/1992 Active 17 1 2 -1 -5.56% 18 7 0 New 14 $1750.00 43246 ESPOO ESPOONLAHTI 12/27/1983 Active 16 0 2 -2 -11.11% 18 21 0 New P,M 13 34979 ESPOO KESKUS 01/30/1978 Active 36 4 1 3 9.09% 33 22 0 New 24 $2509.76 20392 ESPOO KIVENLAHTI 11/29/1973 Active 20 1 2 -1 -4.76% 21 13 1 New P,S,T,M 13 $1100.00 102212 ESPOO LAAKSON LILJAT 06/04/2008 -
Contract Management in Public Services: Case of School Transportation in the City of Espoo
Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Janica Ahola Department of Marketing; Supply Chain Management and Social Responsibility Hanken School of Economics Helsinki 2020 i HANKEN SCHOOL OF ECONOMICS Department of: Marketing; Supply Chain Type of work: Master’s Management and Social Responsibility Thesis Author and student number: Date: 29.04.2020 Janica Ahola S183200 Title of thesis: Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Abstract: The public sector is currently undergoing a transformation as a result of different challenges it must face. In recent decades, the public sector has instead taken on the role as an owner and a buyer (Valovirta & Hyvönen 2009) through privatization, purchasing and outsourcing activities (Pekkarinen, Hennala, Harmaakorpi & Tura, 2011). Back in the eighties, the public sector started to turn to the private sector (Sagawa & Segal 2000), resulting in the emergence of cross-sector partnerships (Guzmán & Sierra, 2012). Now, it is the private sector that instead provides public services. The city of Espoo’s logistics unit is responsible for school transportation in the city. Followingly, the city has also contracted private transport companies to provide citizens with transport service, thus transferring the responsibility of the service provision to the transport companies. The question is: how can the city maintain its control over the service quality in such a service triad through a dyadic relationship? This study is a case study focusing on the city of Espoo. The aim of this study is to provide suggestions for transport service quality management, monitoring and measurement by studying five other main cities and comparing them to the city of Espoo. -
Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020
DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P. -
Kokousasia PDF-Muodossa
6088/08.00.00/2021 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 19.04.2021 § 29 § 29 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) Etelä-Espoon linjastosuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Särkkäaho Rauno [email protected] Vaihde 09 816 21 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa HSL:lle Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän Etelä-Espoon linjastoluonnoksesta seuraavan lausunnon: Metro sitoo Etelä-Espoon kaupunkikeskukset ja Kivenlahteen rakentuvan länsimetron 2-vaiheen myötä erityisesti Espoonlahden alueen paremmin osaksi raiteisiin tukeutuvaa joukkoliikenteen verkostoa. Metron liityntälinjasto parantaa Espoon sisäisiä yhteyksiä eri kaupunkikeskusten ympäristössä ja niiden välillä. Saadun palautteen ja Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käydyn keskustelun perusteella suunnitelmaa on tarkennettu ja parannettu. Muun muassa Linjan 158 reitti jatkettiin Tillinmäestä Espoonlahteen, ja sitoo näin linjan toisenkin pään metrokäytävään ja Espoonlahden lähipalveluiden ääreen. Etelä-Espoon linjastosuunnitelman osalta Espoon kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Metron käynnistyminen ja muutoksiin reagointi Espoon kaupunki näkee tarpeelliseksi varautua metron jatkeen käyttöönoton osalta aluksi osittaiseen päällekkäisyyteen nykyisen suoraan Kamppiin menevän bussiliikenteen ja metroliikenteen osalta. Päällekkäisyyden tarkoitus on taata joukkoliikennepalvelun sujuvuus metron käyttöönottovaiheessa ja antaa käyttäjille aikaa löytää uusi palvelu. Tämä tarkoittaisi linjojen -
Participation in Cultural Events and Creative Leisure Activities Inespoo
CENTER FOR CULTURAL POLICY RESEARCH KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUSKESKUS KULTURPOLITISKA FORSKNINGSCENTRET ESPOOCULT FACT SHEET 3 Participation in cultural events and creative leisure activities inEspoo ”All residents have Espoo is among Finland’s top cities for attendance in cultural events the opportunity This fact sheet presents comparisons regard- With its average, Espoo ranks among Fin- ing cultural participation between residents of land’s top cities for cultural participation. For to participate Espoo, Finland’s general population and Fin- a large part of the population the situation and enjoy art land’s 5 other largest cities (Helsinki, Tampere, looks good, but in Espoo, too, cultural partici- Vantaa, Oulu and Turku). The fact sheet also pation is affected by language, age and socio- and culture.” examines internal differences within the city’s economic status. There are also considerable CULTUREESPOO 2030 different demographic groups and major areas. differences between the city’s major areas. TABLE 1. Attendance in cultural events during the last 12 months (population aged 10 or older, %) Has attended during the last 12 months Espoo 5 other Rest of Finland largest cities1 Finland total Concerts, gigs, music performances 62 60 53 55 Opera performances 12 10 4 6 Theatre performances, musicals or operettas 44 43 37 39 Dance performances 21 18 13 15 Art museums or exhibitions 55 52 32 38 Some other type of museum than art museum 47 45 31 36 Movies 77 70 56 61 At least one of the above 84 82 73 76 1 The six biggest cities in Finland are Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu and Turku. -
Espoon Ja Kauniaisten Lippukunnat Esite
Partio on maailman paras harrastus artio on maailman paras harras- tus. Se on vastavoima “Miks mun Ppitäis?” ja “Ei kuulu mulle!” -asen- teille. Partio on seikkailuja ja elämyksiä, jotka kasvattavat luottamusta omiin ky- kyihin. Se opettaa arjen taitoja, ryhmässä toimimista ja toimeen tarttumista. Asiat opitaan yhdessä tekemällä. Partiossa jokainen kuuluu ryhmään ja kasvaa kantamaan oman vastuunsa. Partio on kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kuva: Anna Enbuske @Partiokuuluukaikille #partioscout #päpa www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi Espoon ja Kauniaisten lippukuntien yhteystiedot Kauniainen ORAVANMARJAT RY oravanmarjat.fi Kuva: Mikko Jalo Suur-Kauklahti TOIMEN POJAT RY Espoonkartano, Kauklahti, Kurttila, toimenpojat.fi Vanttila Pohjois-Espoo KAUKA-KUUTIT RY kauku.wordpress.com Bodom, Kalajärvi, Kunnarla, Lahnus, Lakisto, Luukki, Niipperi, Röylä, Velskola NIIPPERIN NUOLIHAUKAT RY Suur-Leppävaara niinu.com Karakallio, Kilo, Laaksolahti, Leppävaara, Lintuvaara, Lippajärvi, Sepänkylä, - POHJOIS ESPOON KALAHAUKAT RY Viherlaakso kalahaukat.fi KARA-KARHUT RY Suur-Espoonlahti karka.partio.net Kaitaa, Kivenlahti, Latokaski, Laurinlahti, KILON KIPINÄT RY Nöykkiö, Saunalahti, Soukka, Suvisaaristo kilonkipinat.fi HAUKKAVUOREN HALTIAT RY haukkavuorenhaltiat.net LEPPÄVAARAN KORVENKÄVIJÄT RY leppavaarankorvenkavijat.fi KARHUNVARTIJAT RY karhunvartijat.net PITKÄJÄRVEN VAELTAJAT RY pitkajarvenvaeltajat.fi KASKENPOLTTAJAT RY kaskenpolttajat.net SUSIVUOREN VAELTAJAT RY KIVENLAHDEN PIILEVÄT RY -
Espoon Väestörakenne 2010 / 2011
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Ee-mailin toimitus Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli 247 970 henkeä. Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, 3 640 hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suh- teellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Suur-Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, 16-19 -vuoti- aiden, osuus oli kohonnut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla 1 800 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alus- sa 23 249. Määrä oli kasvanut lähes 2 000 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englan- ti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoo- laisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt Arja Munter ennallaan kaikilla suuralueilla. Konserniesikunta Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin 16 700 henkeä. Kehittämis- ja Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman tutkimusyksikkö verran kuin mikä oli edellisenäkin vuotena.