DOCSLIB.ORG

Espoon Väestörakenne 2010 / 2011

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Ee-mailin toimitus Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli 247 970 henkeä. Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, 3 640 hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suh- teellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Suur-Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, 16-19 -vuoti- aiden, osuus oli kohonnut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla 1 800 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alus- sa 23 249. Määrä oli kasvanut lähes 2 000 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englan- ti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoo- laisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt Arja Munter ennallaan kaikilla suuralueilla. Konserniesikunta Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin 16 700 henkeä. Kehittämis- ja Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman tutkimusyksikkö verran kuin mikä oli edellisenäkin vuotena. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana. Korkeimmat ulkomaalais- ten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden väestössä. 1 Väestön määrän kehitys Vuoden 2010 aikana laman vaikutukset näkyivät jo pääkaupunkiseudullakin väestön kasvun hidas- tumisena. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi noin 11 300 eli 1,1 %:a eli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt lähes edellis- vuoden tasolla 19 %:ssa, sillä myös koko Suomen väestömäärä kasvoi edellisvuotta vähemmän. Henkeä 6000 5013 5000 4740 4705 4761 4574 4232 4128 4000 3604 3640 3565 3518 3241 3315 3028 3000 2765 2634 2000 1000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1995-2010 Vaikka koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu ei kiihtynytkään vuoden 2010 aikana, Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, 3 640 hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosi- na. Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli 247 970 henkeä. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/11 sekä vuosimuutos Kunta 2009/2010 2010/2011 Muutos Muutos-% Espoo 244 330 247 970 3 640 1,5 Helsinki 583 350 588 549 5 199 0,9 Vantaa 197 636 200 055 2 419 1,2 Kauniainen 8 617 8 689 72 0,8 PKS yhteensä 1 033 933 1 045 263 11 330 1,1 Tampere 211 507 213 217 1 710 0,8 Turku 176 087 177 326 1 239 0,7 Oulu 139 133 141 671 2 538 1,8 Koko maa 5 351 427 5 375 276 23 849 0,4 2 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2004 ja vuosimuutos Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2004/05 227 472 3 241 1,4 2005/06 231 704 4 232 1,9 2006/07 235 019 3 315 1,4 2007/08 238 047 3 028 1,3 2008/09 241 565 3 518 1,5 2009/10 244 330 2 765 1,1 2010/11 247 970 3 640 1,5 2 Väestön määrä alueittain Suur-Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Toiseksi eniten kasvoi Suur-Espoonlahden väkimäärä. Suur-Leppävaara on ollut väestömäärältään suurin suur- alue jo 1980-luvun puolivälistä. Vähiten lisääntyi Pohjois-Espoon asukasmäärä. Suhteellisesti suurin oli Suur-Kauklahden väestönkasvu. Henkilöä 60000 Suur-Leppävaara 50000 Suur-Tapiola 40000 Suur-Matinkylä 30000 Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti 20000 Vanha-Espoo 10000 Pohjois-Espoo 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1990-2011 Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2010/11 ja vuosimuutos suuralueittain 1 Muutos v:sta 2010 Suuralue 2009/10 2010/2011 Asukasta % Suur-Leppävaara 60 365 61 407 1 042 1,7 Suur-Tapiola 42 638 42 915 277 0,6 Suur-Matinkylä 34 074 34 490 416 1,2 Suur-Espoonlahti 49 975 50 925 950 1,9 Suur-Kauklahti 6 880 7 098 218 3,2 Vanha-Espoo 35 949 36 372 423 1,2 Pohjois-Espoo 10 680 10 766 86 0,8 Muut 3 769 3 997 228 6,0 Yhteensä 244 330 247 970 3 640 1,5 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 3 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku Kotikuntana Espoo oli vuoden 2011 alussa 247 970 henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui 3 200 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli jälleen lisääntynyt noin 340 hengellä. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla lähes 2 500 henkeä eli lähes saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoos- sa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 248 660 eli lähes 700 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukaslisäys oli suurempi kuin vuotta aiemmin. Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasu- alue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara 61 407 754 -428 61 733 Suur-Tapiola 42 915 737 -437 43 215 Suur-Matinkylä 34 490 392 -296 34 586 Suur-Espoonlahti 50 925 537 -325 51 137 Suur-Kauklahti 7 098 122 -33 7 187 Vanha-Espoo 36 372 521 -197 36 696 Pohjois-Espoo 10 766 139 -56 10 849 Muut 3 997 1 -741 3 257 Koko Espoo 247 970 3 203 -2 513 248 660 Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Sa- moilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle. 4 Ikä ja sukupuoli Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määräl- linen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus oli kohonnut. Sen sijaa varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana. 1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan vuoden 2003 alussa Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi pienalue 332, Suurpelto. Henttaan ja Suurpellon alueista muodostuu Henttaa-Suurpelto tilastoalue 33. 4 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 % 100 90 80 70 60 50 65+ 40 35-64 30 20-34 16-19 20 7-15 10 0-6 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 1995-2011 Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla 1 800 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2010 aikana. Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 2007-2011 Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Yht. 2006/07 22 800 27 676 11 490 51 979 97 610 14 024 9 440 235 019 2007/08 23 151 27 615 11 950 52 338 98 780 14 408 9 805 238 047 2008/09 23 522 27 337 12 362 53 241 99 674 15 196 10 233 241 565 2009/10 23 878 27 163 12 664 53 359 100 644 15 997 10 625 244 330 2010/11 24 233 27 291 12 939 53 652 101 419 17 462 10 974 247 970 % 2006/07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4,0 100 2007/08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4,1 100 2008/09 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4,2 100 2009/10 9,8 11,1 5,2 21,8 41,2 6,5 4,3 100 2010/11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100 Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuoti- aiden osuutta. Myös Suur-Kauklahdessa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli noin puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 45 %:iin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä ja matalin Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla. Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 5 % 100 8,0 7,4 7,8 11,0 11,6 11,5 15,2 13,4 80 65+ 41,7 41,2 43,3 39,4 40,9 35-64 38,7 41,1 43,7 60 20-34 16-19 7-15 17,2 40 22,8 15,0 24,2 17,1 21,6 0-6 23,1 22,7 5,1 5,8 5,6 5,5 5,0 5,2 20 5,1 4,7 14,7 15,5 11,6 10,4 12,1 11,0 9,8 9,4 13,3 11,5 12,6 10,0 8,0 8,7 9,8 9,8 0 Suur- Suur- Espoonlahti Leppävaara KokoEspoo Suur-Tapiola ohjois-Espoo uur-Kauklahti uur-Matinkylä Vanha-Espoo P S S Kuva 4.
Recommended publications
  • Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi

    Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi

    Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi Arki 12-13:30 13:30-15 6-6:30 6:30-9 15-18 18-20 20-22 22-24 9-12 5-6 yhteyden Matinkylän metroasemalle. Linjan 164 toinen pääpiste on Saunaniemessä, vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 jonne Saunalahden alueen kasvu kohdistuu kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 jatkossa. Lauantai 19-21 21-22 22-24 9-19 5-7 7-9 Linja 164 muodostaa linjan 165 kanssa linjaparin. Linjojen vuorot pyritään tahdistamaan vuoroväli 30 30 15 30 30 30 Matinkylän ja Saunalahden välillä. kierrosaika 50 55 55 55 50 50 Sunnuntai Linjan 164 reitti kulkee Saunalahdesta 10-19 19-21 21-24 Kivenlahden teollisuusalueen kautta 8-10 6-8 Kivenlahdentielle. Näin linja tarjoaa myös työmatkayhteyksiä Kivenlahden teollisuusalueelle vuoroväli 30 30 30 30 30 Matinkylän metroasemalta. Kivenlahden kierrosaika 50 50 50 50 50 teollisuusalueelle on muodostumassa Linjapituus: 9,9 km tulevaisuudessa enemmän kaupallisia palveluita. Kiertelevyys- 1,25 indeksi: Keskeiset vaihtopaikat reitin varrella Matinkylä (M) Linjan kuvaus Linja tarjoaa liityntäyhteydet Saunaniemestä ja Sopivat ajantasauspaikat Saunalahdesta Matinkylän metroasemalle. Linja Maininki 164 tarjoaa myös Kattilalaakson eteläosista Tahdistustavoitteet Tulevaisuuden suunnitelmat Linja 165/A välillä Matinkylä-Saunalahti Länsimetron jatkeen myötä Espoonlahden suur- alueen liityntälinjasto tulee muuttumaan Infrastruktuuri Matinkylän terminaalin ympäristössä, Piispansillalla, liikenteen ennakoidaan ruuhkautuvan. Linjan reitti Kummelivuoren alueella edellyttää
  • Pöytäkirja PDF-Muodossa

    Pöytäkirja PDF-Muodossa

    Pöytäkirja 2/2021 1/84 Kaupunkisuunnittelulautakunta 03.02.2021 Kokoustiedot Aika 03.02.2021 klo 17:30 - 20:34 Paikka Teams-kokous Saapuvilla olleet Läsnä Särkijärvi Jouni J. puheenjohtaja Donner Robert jäsen Eerola Jarno jäsen Kemppi-Virtanen Pirjo jäsen Kivekäs Liisa jäsen Hentunen Mika jäsen Lintunen Kai jäsen Louhelainen Kirsi jäsen Nevanlinna Risto jäsen Oila Kimmo jäsen Karimäki Johanna jäsen Saramäki Sara jäsen Palomäki Ulla varajäsen Hokkanen Torsti kaupunkisuunnittelujohtaja Eronen Tiina sihteeri Leino Essi yleiskaavapäällikkö Keränen Ossi asemakaavapäällikkö Kaitanen Susanna liikennesuunnittelupäällikkö Nikulin Tuuli lakimies Partanen Henna kaupunginhallituksen edustaja Komulainen Aaron nuorisovaltuuston edustaja Saastamoinen Toni arkkitehti paikalla klo 17:30-19:40 Hanttu Marno liikenneinsinööri paikalla klo 17:30-19:40 Mäkelä Salla liikenneinsinööri paikalla klo 17:30-20:21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2/84 Allekirjoitukset Jouni J. Särkijärvi Tiina Eronen puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Robert Donner pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Tämä pöytäkirja on julkaistu yleisessä tietoverkossa 10.02.2021 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3/84 Käsitellyt asiat Pykälä Liite Otsikko Sivu § 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 § 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 § 12 1, 2 Tapiolan jalkapallostadion, ehdotus kaupunginhallitukselle 6 asemakaavan muutokseksi, alue 210807, 12. kaupunginosa Tapiola ja 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-Kv-asia), pöydälle 20.1.2021 § 13 3, 4 Korppi,
  • An Analysis of Users' Perceptions

    An Analysis of Users' Perceptions

    Development of a city website – An analysis of users’ perceptions Sarianna Visuri Sarianna Visuri Master’s Thesis International Business Management 2021 MASTER’S THESIS Arcada Degree Programme: International Business Management Identification number: 7813 Author: Sarianna Visuri Title: Development of a city website – An analysis of users’ per- ceptions Supervisor (Arcada): Niklas Eriksson Commissioned by: Abstract: The internet has enabled and enhanced communication between people, organizations, governments, and cities. The internet and digitalization of services has changed the way the cities and other public sector actors provide services and information to the residents. The objective of this study was to find out the main improvements the current espoo.fi website users want to have on the renewed espoo.fi website. The renewed website will be launched in 2021. There was a mixed method questionnaire conducted, with both closed and open-ended questions. Espoo has had its website since the late 1990’s and there has been one prior renewal of the website in 2011. The questionnaire was distributed via the current Espoo.fi website and Espoo’s social media channels. It was answered by 433 re- spondents. The research questions were: how is the current Espoo.fi website used, what are the users’ perceptions of the content on the website, and what are the main improvements the users want to the renewed espoo.fi? The current website was stated to be used to find information on the services, mainly on weekly and monthly basis, and the content of the website needed to be easy to find. The five most wanted topics by the respondents to be on the renewed website were: the services of Espoo, and more precisely health services should be more clearly stated, the contact information of all service locations, and of the employ- ees of Espoo especially working in the city planning and building, city planning issues, a better search function, and decisions made by the City Council and the committees, includ- ing the minutes of the meetings.
  • Lehti 1/2016

    Lehti 1/2016

    Julkinen tiedote / Offentligt meddelande Metro uudistaa Turvallisesti På svenska joukko- asemalta In English liikenteen toiselle » 7 » 4 » 6 LÄNSIMETRO-HANKKEEN TIEDOTUSLEHTI KEVÄT 2016 Jokaisella asemalla on oma identiteettinsä » 3 Metron penkillä kohti Matinkylää – tutustu uusiin M300-sarjan juniin » 5 2 | LÄNSIMETRO Ruoholahti–Matinkylä kevät 2016 www.lansimetro.fi Investointi tulevaisuuteen METROLIIKENTEEN KÄYNNISTYESSÄ elokuussa saadaan käyttöön vuonna 2018. Otaniemen kohtana. Myös rakentamisen aikaiseen työmaa- 2016 Suomessa on kaksi metrokaupunkia – Helsinki kampusalue kehittyy Aalto-yliopiston laajentaessa turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. ja Espoo. Metron tulo on tarkoittanut lukuisten toimitilojaan ja Keilaniemeen on tulossa korkeaa Pääpaino on ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa rakennushankkeiden alkamista, muuttuneita tie- ja turvallisuusohjeistuksessa. Tässä on onnistuttu järjestelyjä, työmaa-aitoja ja nostokurkia lähes hyvin. jokaisen aseman läheisyydessä. Varovainen arvio Metron rakentamisen vaikutus on on, että yhden euron investointi metroon tuo muka- merkittävä koko maan kannalta. KÄSILLÄ OVAT ensimmäisen rakennusvaiheen naan viiden euron investoinnit asunto- ja toimitila- viimeiset kuukaudet. Rakennus- ja asennustyöt rakentamiseen. Metron rakentamisen vaikutus on alkavat olla valmiina ja painopiste on järjestelmien merkittävä koko maan kannalta, kun rakentamiseen rakentamista. Helsingissä Koivusaaren alue kehittyy toiminnan ja erityisesti niiden yhteistoiminnan käytetään kokonaisuutena pitkälti yli
  • Contract Management in Public Services: Case of School Transportation in the City of Espoo

    Contract Management in Public Services: Case of School Transportation in the City of Espoo

    Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Janica Ahola Department of Marketing; Supply Chain Management and Social Responsibility Hanken School of Economics Helsinki 2020 i HANKEN SCHOOL OF ECONOMICS Department of: Marketing; Supply Chain Type of work: Master’s Management and Social Responsibility Thesis Author and student number: Date: 29.04.2020 Janica Ahola S183200 Title of thesis: Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Abstract: The public sector is currently undergoing a transformation as a result of different challenges it must face. In recent decades, the public sector has instead taken on the role as an owner and a buyer (Valovirta & Hyvönen 2009) through privatization, purchasing and outsourcing activities (Pekkarinen, Hennala, Harmaakorpi & Tura, 2011). Back in the eighties, the public sector started to turn to the private sector (Sagawa & Segal 2000), resulting in the emergence of cross-sector partnerships (Guzmán & Sierra, 2012). Now, it is the private sector that instead provides public services. The city of Espoo’s logistics unit is responsible for school transportation in the city. Followingly, the city has also contracted private transport companies to provide citizens with transport service, thus transferring the responsibility of the service provision to the transport companies. The question is: how can the city maintain its control over the service quality in such a service triad through a dyadic relationship? This study is a case study focusing on the city of Espoo. The aim of this study is to provide suggestions for transport service quality management, monitoring and measurement by studying five other main cities and comparing them to the city of Espoo.
  • Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020

    Examples and Progress in Geodata Science Final Report of Msc Course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, Spring 2020

    DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C19 Examples and progress in geodata science Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 MUUKKONEN, P. (Ed.) Examples and progress in geodata science: Final report of MSc course at the Department of Geosciences and Geography, University of Helsinki, spring 2020 EDITOR: PETTERI MUUKKONEN DEPARTMENT OF GEOSCIENCES AND GEOGRAPHY C1 9 / HELSINKI 20 20 Publisher: Department of Geosciences and Geography Faculty of Science P.O. Box 64, 00014 University of Helsinki, Finland Journal: Department of Geosciences and Geography C19 ISSN-L 1798-7938 ISBN 978-951-51-4938-1 (PDF) http://helda.helsinki.fi/ Helsinki 2020 Muukkonen, P. (Ed.): Examples and progress in geodata science. Department of Geosciences and Geography C19. Helsinki: University of Helsinki. Table of contents Editor's preface Muukkonen, P. Examples and progress in geodata science 1–2 Chapter I Aagesen H., Levlin, A., Ojansuu, S., Redding A., Muukkonen, P. & Järv, O. Using Twitter data to evaluate tourism in Finland –A comparison with official statistics 3–16 Chapter II Charlier, V., Neimry, V. & Muukkonen, P. Epidemics and Geographical Information System: Case of the Coronavirus disease 2019 17–25 Chapter III Heittola, S., Koivisto, S., Ehnström, E. & Muukkonen, P. Combining Helsinki Region Travel Time Matrix with Lipas-database to analyse accessibility of sports facilities 26–38 Chapter IV Laaksonen, I., Lammassaari, V., Torkko, J., Paarlahti, A. & Muukkonen, P. Geographical applications in virtual reality 39–45 Chapter V Ruohio, P., Stevenson, R., Muukkonen, P. & Aalto, J. Compiling a tundra plant species data set 46–52 Chapter VI Perola, E., Todorovic, S., Muukkonen, P.
  • Kokousasia PDF-Muodossa

    Kokousasia PDF-Muodossa

    6088/08.00.00/2021 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 19.04.2021 § 29 § 29 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) Etelä-Espoon linjastosuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Särkkäaho Rauno [email protected] Vaihde 09 816 21 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa HSL:lle Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän Etelä-Espoon linjastoluonnoksesta seuraavan lausunnon: Metro sitoo Etelä-Espoon kaupunkikeskukset ja Kivenlahteen rakentuvan länsimetron 2-vaiheen myötä erityisesti Espoonlahden alueen paremmin osaksi raiteisiin tukeutuvaa joukkoliikenteen verkostoa. Metron liityntälinjasto parantaa Espoon sisäisiä yhteyksiä eri kaupunkikeskusten ympäristössä ja niiden välillä. Saadun palautteen ja Espoon kaupunginhallituksen konsernijaostossa käydyn keskustelun perusteella suunnitelmaa on tarkennettu ja parannettu. Muun muassa Linjan 158 reitti jatkettiin Tillinmäestä Espoonlahteen, ja sitoo näin linjan toisenkin pään metrokäytävään ja Espoonlahden lähipalveluiden ääreen. Etelä-Espoon linjastosuunnitelman osalta Espoon kaupunki esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Metron käynnistyminen ja muutoksiin reagointi Espoon kaupunki näkee tarpeelliseksi varautua metron jatkeen käyttöönoton osalta aluksi osittaiseen päällekkäisyyteen nykyisen suoraan Kamppiin menevän bussiliikenteen ja metroliikenteen osalta. Päällekkäisyyden tarkoitus on taata joukkoliikennepalvelun sujuvuus metron käyttöönottovaiheessa ja antaa käyttäjille aikaa löytää uusi palvelu. Tämä tarkoittaisi linjojen
  • Kouluvalinta Vai Koulun Valinta? Oppilaiden Valikoituminen Yläkouluihin Espoossa Keväällä 2006

    Kouluvalinta Vai Koulun Valinta? Oppilaiden Valikoituminen Yläkouluihin Espoossa Keväällä 2006

    Kouluvalinta vai koulun valinta? Oppilaiden valikoituminen yläkouluihin Espoossa keväällä 2006 Outi Koivisto Pro gradu –tutkielma Helsingin yliopisto Kasvatustieteen laitos Huhtikuu 2008 Professori Hannu Simola 1. JOHDANTO 3 2. MUUTTUVAN MAAILMAN VAIKUTUKSET PERUSKOULUUN 5 2.1. Muuttunut yhteiskunta 5 2.1.1. Markkinoistuminen ja palvelun laatu 7 2.1.2. Hallinnan tavan muutos 10 2.2. Koulujärjestelmä muutoksen kourissa 12 2.2.1. Koulutus valintana 14 2.2.2. Perheiden kouluvalintaa ohjaavat tekijät 17 2.2.3. Koulujen oppilasvalintoja ohjaavia tekijöitä 20 2.2.4. Muutoksen suomalaiset erityispiirteet 21 2.3. Koulu ja valta 24 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA KYSYMYKSET 26 3.1. Tutkimusongelman määrittely ja rajaus 26 3.2. Tutkimuskysymykset 27 3.3. Tutkimuksessa käytettyjä termejä 28 4. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT 30 4.1. Tutkimuksen aineisto 30 4.2. Todellisuuden kuvaaminen 31 4.3. Koulujen luokittelun perusteita 32 4.4. Alueiden kuvauksen perusteita 33 5. ESPOON KOULUVALINTAPOLITIIKKA 35 5.1. Oppilaaksiottojärjestelmän muutokset 2000-luvulla 36 5.1.1. Koulukohtaisesta oppilaaksiottoalueesta palvelualueeksi 38 5.1.2. Oppilaaksiottojärjestelmän korjaus ja kehittäminen 39 5.2. Oppilaaksioton perusteet 43 5.3. Oppilaaksiotosta päättäminen 49 6. OPPILASALUEIDEN KUVAUSTA 50 1 6.1. Espoonlahden oppilasalue 50 6.2. Keski-Espoon oppilasalue 52 6.3. Pohjois-Espoon oppilasalue 54 6.4. Itäisen Leppävaaran oppilasalue 55 6.5. Läntisen Leppävaaran oppilasalue 56 6.6. Matinkylä-Olarin oppilasalue 58 6.7. Tapiolan oppilasalue 60 7. TUTKIMUSTULOKSET 62 7.1. Oppilaiden valinta yläkouluun - minkälainen valintaprosessi Espoossa on käytössä? 62 7.2. Oppilaaksioton toteutuminen – miten yläkoulun 7. luokkien oppilaat valikoituivat keväällä 2006 espoolaisiin kouluihin? 64 7.2.1. Espoonlahden oppilasalue 66 7.2.2.
  • Participation in Cultural Events and Creative Leisure Activities Inespoo

    Participation in Cultural Events and Creative Leisure Activities Inespoo

    CENTER FOR CULTURAL POLICY RESEARCH KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUSKESKUS KULTURPOLITISKA FORSKNINGSCENTRET ESPOOCULT FACT SHEET 3 Participation in cultural events and creative leisure activities inEspoo ”All residents have Espoo is among Finland’s top cities for attendance in cultural events the opportunity This fact sheet presents comparisons regard- With its average, Espoo ranks among Fin- ing cultural participation between residents of land’s top cities for cultural participation. For to participate Espoo, Finland’s general population and Fin- a large part of the population the situation and enjoy art land’s 5 other largest cities (Helsinki, Tampere, looks good, but in Espoo, too, cultural partici- Vantaa, Oulu and Turku). The fact sheet also pation is affected by language, age and socio- and culture.” examines internal differences within the city’s economic status. There are also considerable CULTUREESPOO 2030 different demographic groups and major areas. differences between the city’s major areas. TABLE 1. Attendance in cultural events during the last 12 months (population aged 10 or older, %) Has attended during the last 12 months Espoo 5 other Rest of Finland largest cities1 Finland total Concerts, gigs, music performances 62 60 53 55 Opera performances 12 10 4 6 Theatre performances, musicals or operettas 44 43 37 39 Dance performances 21 18 13 15 Art museums or exhibitions 55 52 32 38 Some other type of museum than art museum 47 45 31 36 Movies 77 70 56 61 At least one of the above 84 82 73 76 1 The six biggest cities in Finland are Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu and Turku.
  • Espoon Ja Kauniaisten Lippukunnat Esite

    Espoon Ja Kauniaisten Lippukunnat Esite

    Partio on maailman paras harrastus artio on maailman paras harras- tus. Se on vastavoima “Miks mun Ppitäis?” ja “Ei kuulu mulle!” -asen- teille. Partio on seikkailuja ja elämyksiä, jotka kasvattavat luottamusta omiin ky- kyihin. Se opettaa arjen taitoja, ryhmässä toimimista ja toimeen tarttumista. Asiat opitaan yhdessä tekemällä. Partiossa jokainen kuuluu ryhmään ja kasvaa kantamaan oman vastuunsa. Partio on kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kuva: Anna Enbuske @Partiokuuluukaikille #partioscout #päpa www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi Espoon ja Kauniaisten lippukuntien yhteystiedot Kauniainen ORAVANMARJAT RY oravanmarjat.fi Kuva: Mikko Jalo Suur-Kauklahti TOIMEN POJAT RY Espoonkartano, Kauklahti, Kurttila, toimenpojat.fi Vanttila Pohjois-Espoo KAUKA-KUUTIT RY kauku.wordpress.com Bodom, Kalajärvi, Kunnarla, Lahnus, Lakisto, Luukki, Niipperi, Röylä, Velskola NIIPPERIN NUOLIHAUKAT RY Suur-Leppävaara niinu.com Karakallio, Kilo, Laaksolahti, Leppävaara, Lintuvaara, Lippajärvi, Sepänkylä, - POHJOIS ESPOON KALAHAUKAT RY Viherlaakso kalahaukat.fi KARA-KARHUT RY Suur-Espoonlahti karka.partio.net Kaitaa, Kivenlahti, Latokaski, Laurinlahti, KILON KIPINÄT RY Nöykkiö, Saunalahti, Soukka, Suvisaaristo kilonkipinat.fi HAUKKAVUOREN HALTIAT RY haukkavuorenhaltiat.net LEPPÄVAARAN KORVENKÄVIJÄT RY leppavaarankorvenkavijat.fi KARHUNVARTIJAT RY karhunvartijat.net PITKÄJÄRVEN VAELTAJAT RY pitkajarvenvaeltajat.fi KASKENPOLTTAJAT RY kaskenpolttajat.net SUSIVUOREN VAELTAJAT RY KIVENLAHDEN PIILEVÄT RY
  • Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat

    Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat

    38, 203(N,V) 227, 217, 218, 219, Laaksolahti 231N, 202 219, 227, 219, 235N, 235N, 236, 555(B) 235N, 235N, 533 Dalsvik 582 565(B) 239, 548 214 215 202, 38 Konala 231N Kånala Pihlajarinne 203(N,V) Ring III Rönnebacka Lippajärvi 219 227, Klappträsk 217, 218, Lintuvaara 533, 235N, 236, 202, Fågelberga 231N 565(B) 239, 548 555(B) 214, 219 206A, 218, 219, 207 Ring I 238, 242, Viherlaakso 224, 226, 226A, 540(B), 243, 245 226(A) 554 Gröndal 229 227 203(N,V), Kehä I Kehä III 231N 540(B), Nupurintie 217, 218, 217, 218, 214, 38 226A, 224, 226(A), 218, 224, 206A, 215, 202, 203(N,V), 554 566 226(A), 218, 219, 227, 215, 219, 246(K,KT) 236, 239, 227, 235, 226(A), 227, 214, 217, 235, 236, 224, 231N, 555(B) 201(B) 236, 238, 235, 236, 238, 239, 532 226(A), 227, 548 226(A), Turunväylä 239 238, 239 227, 201 235, 238 201, 202, 201 227, 235N, 582 236, 201(B), Åbovägen 238, 203(N,V), 201 Nupurbölevägen 226A, Turuntie 227, 235, 206A, 231N, 540(B), 217, 218, Kehä II 206A, 214, 239 201B 217, 218, 15.8. 280 246(K,KT), Bemböle 238 217, 555(B) 554 231N, 215, 217, 218, 566 226(A), 235, 238, 532 231N, 235, 235, 226 II Ring 219, 224, 201B, 217, 218, 550, 554K Åboleden 238, 245 549, 565(B) 226(A), 227, 114, 217, 218, 550, 226A, 227N 224, 114, 231N, 235, 550, 554K 235, 235, 236, 206A 235, 532 554K Espoon ja Kauniaisten 227, 235(N), 531 232 548 206, 238, 239, Mäkkylä 280 245, 246(K,KT), 226A,227, 238, 533, 549 217 206(A) 532 235(N), 238, 531, 542 212 532 531, 542, 206(A), Kilo 565(B), 566, 531, 542, 542, 549 242.
  • PÄÄTÖS 1 (12) Apteekkien Perustaminen Ja Apteekkien Sijaintialueet 04.10.2017 Dnro

    PÄÄTÖS 1 (12) Apteekkien Perustaminen Ja Apteekkien Sijaintialueet 04.10.2017 Dnro

    PÄÄTÖS 1 (12) Apteekkien perustaminen ja apteekkien sijaintialueet Dnro Fimea 04.10.2017 006523/06.08.00.00/2016 Lääkealan toimijoiden valvonta Päätös apteekkien perustamisesta Espoon kaupunkiin ja päätös apteekkien sijoittumisesta Espoon kaupunkiin Päätös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (myöhemmin myös Fimea) on tänään tekemällään päätöksellä päättänyt perustaa Espoon kaupunkiin seuraavat apteekit - Espoon 11. apteekki - Espoon 12. apteekki - Espoon 13. apteekki - Espoon 14. apteekki - Espoon 15. apteekki ja - Espoon 16. apteekki Samalla Fimea muuttaa päätöstä apteekkien sijoittumisesta Espoon kaupunkiin (LL dnro 409/811/97; 27.8.1997). Tällä päätöksellä Espoon kaupunki jaetaan kahteen apteekkien sijaintialueeseen siten, että tällä päätöksellä perustettavista apteekeista Espoon 11. apteekki määrätään sijoittumaan uudelle Jorvin sijaintialueelle (1. alue). Muut Espoossa toimivat apteekit ja tällä päätöksellä perustettavat 12. – 16. apteekit sijoittuvat Espoon kaupungin muulle apteekkialueelle (2.alue), joka on yhtenäistä apteekkien sijaintialuetta erillistä Jorvin aluetta lukuun ottamatta. Apteekkien sijoittuminen ja apteekkien sijaintialueet ovat tämän päätöksen liitteenä. Perustelut 1 Asian käsittely viranomaisessa Taustaa Fimea on käynnistänyt alkukeväästä 2016 selvitystyön apteekkipalvelujen alueellisesta toimivuudesta kartoittaakseen uusien apteekkien perustamistarpeita (Uutinen Fimean verkkosivuilla 26.2.2016: Fimea selvittää apteekkipalveluiden lisäämistarpeita, http://www.fimea.fi/-/fimea- selvittaa-apteekkipalveluiden-lisaamistarpeita).