ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011

Tietoisku 6/2011

Sisällys

1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset

Kuva: Ee-mailin toimitus

Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli 247 970 henkeä. Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, 3 640 hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suh- teellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Suur-Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, 16-19 -vuoti- aiden, osuus oli kohonnut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla 1 800 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alus- sa 23 249. Määrä oli kasvanut lähes 2 000 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englan- ti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoo- laisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt Arja Munter ennallaan kaikilla suuralueilla. Konserniesikunta Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin 16 700 henkeä. Kehittämis- ja Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman tutkimusyksikkö verran kuin mikä oli edellisenäkin vuotena. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana. Korkeimmat ulkomaalais- ten osuudet olivat Vanhan-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhaisimmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden väestössä. 1 Väestön määrän kehitys

Vuoden 2010 aikana laman vaikutukset näkyivät jo pääkaupunkiseudullakin väestön kasvun hidas- tumisena. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi noin 11 300 eli 1,1 %:a eli vähemmän kuin edellisenä vuotena. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin pysynyt lähes edellis- vuoden tasolla 19 %:ssa, sillä myös koko Suomen väestömäärä kasvoi edellisvuotta vähemmän.

Henkeä 6000

5013 5000 4740 4705 4761 4574

4232 4128 4000 3604 3640 3565 3518 3241 3315 3028 3000 2765 2634

2000

1000

0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Kuva 1. Espoon väestömäärän vuosimuutos 1995-2010

Vaikka koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu ei kiihtynytkään vuoden 2010 aikana, Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, 3 640 hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suhteellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosi- na. Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli 247 970 henkeä.

Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasluvut vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/11 sekä vuosimuutos

Kunta 2009/2010 2010/2011 Muutos Muutos-% Espoo 244 330 247 970 3 640 1,5 Helsinki 583 350 588 549 5 199 0,9 Vantaa 197 636 200 055 2 419 1,2 Kauniainen 8 617 8 689 72 0,8 PKS yhteensä 1 033 933 1 045 263 11 330 1,1 Tampere 211 507 213 217 1 710 0,8 Turku 176 087 177 326 1 239 0,7 Oulu 139 133 141 671 2 538 1,8 Koko maa 5 351 427 5 375 276 23 849 0,4

2 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 Taulukko 2. Espoon väestökehitys vuodesta 2004 ja vuosimuutos

Muutos edell. vuodesta Vuosi Väestö Henkeä % 2004/05 227 472 3 241 1,4 2005/06 231 704 4 232 1,9 2006/07 235 019 3 315 1,4 2007/08 238 047 3 028 1,3 2008/09 241 565 3 518 1,5 2009/10 244 330 2 765 1,1 2010/11 247 970 3 640 1,5

2 Väestön määrä alueittain

Suur-Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Toiseksi eniten kasvoi Suur-Espoonlahden väkimäärä. Suur-Leppävaara on ollut väestömäärältään suurin suur- alue jo 1980-luvun puolivälistä. Vähiten lisääntyi Pohjois-Espoon asukasmäärä. Suhteellisesti suurin oli Suur-Kauklahden väestönkasvu.

Henkilöä

60000

Suur-Leppävaara 50000 Suur-Tapiola 40000 Suur-Matinkylä

30000 Suur-Espoonlahti

Suur-Kauklahti 20000 Vanha-Espoo 10000 Pohjois-Espoo

0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Vuosi Kuva 2. Espoon suuralueittainen väestökehitys vuosina 1990-2011

Taulukko 3. Väestö vuodenvaihteessa 2010/11 ja vuosimuutos suuralueittain 1

Muutos v:sta 2010 Suuralue 2009/10 2010/2011 Asukasta % Suur-Leppävaara 60 365 61 407 1 042 1,7 Suur-Tapiola 42 638 42 915 277 0,6 Suur-Matinkylä 34 074 34 490 416 1,2 Suur-Espoonlahti 49 975 50 925 950 1,9 Suur-Kauklahti 6 880 7 098 218 3,2 Vanha-Espoo 35 949 36 372 423 1,2 Pohjois-Espoo 10 680 10 766 86 0,8 Muut 3 769 3 997 228 6,0 Yhteensä 244 330 247 970 3 640 1,5

Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 3 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku

Kotikuntana Espoo oli vuoden 2011 alussa 247 970 henkilölle. Sen lisäksi Espoossa asui 3 200 henkeä, joiden kotikunta oli joko muualla Suomessa tai ulkomailla. Määrä oli jälleen lisääntynyt noin 340 hengellä. Espoolaisia oleskeli väliaikaisesti muissa kunnissa tai ulkomailla lähes 2 500 henkeä eli lähes saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Kun tilapäiset oleskelut sekä Espoos- sa että Espoon ulkopuolella otetaan huomioon, tulee Espoon vuodenvaihteen nettoasukasluvuksi 248 660 eli lähes 700 henkeä virallista väkilukua enemmän. Tilapäisasukaslisäys oli suurempi kuin vuotta aiemmin.

Taulukko 4. Tilapäisesti Espoossa asuvat vieraspaikkakuntalaiset ja tilapäisesti muualla asuvat espoolaiset suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11

Suur- Vakituiset Tilapäiset Muualla Nettoasu- alue asukkaat asukkaat tilapäisesti kasluku Suur-Leppävaara 61 407 754 -428 61 733 Suur-Tapiola 42 915 737 -437 43 215 Suur-Matinkylä 34 490 392 -296 34 586 Suur-Espoonlahti 50 925 537 -325 51 137 Suur-Kauklahti 7 098 122 -33 7 187 Vanha-Espoo 36 372 521 -197 36 696 Pohjois-Espoo 10 766 139 -56 10 849 Muut 3 997 1 -741 3 257

Koko Espoo 247 970 3 203 -2 513 248 660

Kuten aikaisemminkin, eniten ulkokuntalaisia asui Suur-Leppävaarassa ja Suur-Tapiolassa. Sa- moilta alueilta oli myös lähtenyt eniten espoolaisia tilapäisesti muualle.

4 Ikä ja sukupuoli

Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määräl- linen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, 16-19 -vuotiaiden, osuus oli kohonnut. Sen sijaa varsinaisten työikäisten, 20-64 -vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana.

1 Laajalahden tilastoalue siirrettiin Suur-Leppävaarasta Suur-Tapiolaan vuoden 2003 alussa Vuoden 2006 alussa perustettiin uusi pienalue 332, Suurpelto. Henttaan ja Suurpellon alueista muodostuu Henttaa-Suurpelto tilastoalue 33.

4 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 % 100 90 80 70 60 50 65+ 40 35-64 30 20-34 16-19 20 7-15 10 0-6 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kuva 3. Espoolaisten ikärakenne (%) vuosina 1995-2011

Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla 1 800 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Väestönkasvun painopiste on ollut yli 35-vuotiaissa vuodesta 1997. Vuonna 2008 ensimmäistä kertaa kuitenkin työikäisten osuus pieneni. Supistuminen jatkui edelleen vuoden 2010 aikana.

Taulukko 5. Väestö iän mukaan vuosina 2007-2011

Ikä, vuotta 1.1. 0-6 7-15 16-19 20-34 35-64 65-74 75+ Yht. 2006/07 22 800 27 676 11 490 51 979 97 610 14 024 9 440 235 019 2007/08 23 151 27 615 11 950 52 338 98 780 14 408 9 805 238 047 2008/09 23 522 27 337 12 362 53 241 99 674 15 196 10 233 241 565 2009/10 23 878 27 163 12 664 53 359 100 644 15 997 10 625 244 330 2010/11 24 233 27 291 12 939 53 652 101 419 17 462 10 974 247 970 % 2006/07 9,7 11,8 4,9 22,1 41,5 6,0 4,0 100 2007/08 9,7 11,6 5,0 22,0 41,5 6,1 4,1 100 2008/09 9,7 11,3 5,1 22,0 41,3 6,3 4,2 100 2009/10 9,8 11,1 5,2 21,8 41,2 6,5 4,3 100 2010/11 9,8 11,0 5,2 21,6 40,9 7,0 4,4 100

Nuorin väestön ikärakenne oli edelleen Vanha-Espoossa, kun ikämittarina käytetään alle 35-vuoti- aiden osuutta. Myös Suur-Kauklahdessa ja Suur-Leppävaarassa alle 35-vuotiaiden osuus oli noin puolet. Vanhin ikärakenne on Suur-Espoonlahdessa, jossa alle 35-vuotiaiden osuus oli laskenut 45 %:iin.

Yli 65-vuotiaiden osuus oli edelleen korkein Suur-Tapiolassa ja Suur-Matinkylässä ja matalin Vanha-Espoossa. Vuoden aikana osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla.

Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 5 % 100 8,0 7,4 7,8 11,0 11,6 11,5 15,2 13,4

80 65+ 41,7 41,2 43,3 39,4 40,9 35-64 38,7 41,1 43,7 60 20-34 16-19 7-15 17,2 40 22,8 15,0 24,2 17,1 21,6 0-6 23,1 22,7 5,1 5,8 5,6 5,5 5,0 5,2 20 5,1 4,7 14,7 15,5 11,6 10,4 12,1 11,0 9,8 9,4

13,3 11,5 12,6 10,0 8,0 8,7 9,8 9,8 0 Suur- Suur- Espoonlahti Leppävaara KokoEspoo Suur-Tapiola ohjois-Espoo uur-Kauklahti uur-Matinkylä Vanha-Espoo P S S

Kuva 4. Väestön ikäjakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%)

Espoolaisväestön sukupuolirakenne oli vuoden 2010 aikana pysynyt ennallaan, ja enemmistö es- poolaisista oli edelleen naisia. Suur-Matinkylä oli edelleen naisvaltaisin alue, ja Suur-Kauklahti on ohittanut Pohjois-Espoon miesvaltaisuudessa.

Taulukko 6. Väestön sukupuolirakenne suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%)

Suuralue Miehet Naiset Yht. Lkm 1. Suur-Leppävaara 49,2 50,8 100 61 407 2. Suur-Tapiola 49,8 50,2 100 42 915 3. Suur-Matinkylä 47,9 52,1 100 34 490 4. Suur-Espoonlahti 48,7 51,3 100 50 925 5. Suur-Kauklahti 50,4 49,6 100 7 098 6. Vanha-Espoo 49,2 50,8 100 36 372 7. Pohjois-Espoo 50,0 50,0 100 10 766 Koko Espoo 49,3 50,7 100 247 970 Lkm 122 287 125 683

6 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 Kuva 5. Yli 65-vuotiaiden määrä pienalueittain vuodenvaihteessa 2010/2011. (Karttaan mer- kitty Espoon tilastolliset pienalueet ja yli 65-vuotiaiden määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.)

Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 7 5 Äidinkieli

Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alussa 23 249. Määrä oli kasvanut lähes 2 000 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin.

Taulukko 7. Väestön äidinkieli vuodenvaihteessa 2009/10 ja 2010/11

2009/10 2010/11 Äidinkieli Lkm % Lkm % Suomi 202 766 83,0 204 387 82,4 Ruotsi 20 314 8,3 20 334 8,2 Venäjä 3 302 1,4 3 610 1,5 Somali 1 579 0,6 1 704 0,7 Englanti 1 600 0,7 1 741 0,7 Viro 2 577 1,1 2 943 1,2 Saksa 542 0,2 551 0,2 Kiina 1 387 0,6 1 480 0,6 Vietnam 598 0,2 620 0,3 Arabia 1 007 0,4 1 053 0,4 Turkki 397 0,2 430 0,2 Espanja 420 0,2 462 0,2 Muut 7 841 3,2 8 655 3,5 Yhteensä 244 330 100 247 970 100

Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoolaisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla, samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsin- kielisten oli pudonnut tai pysynyt ennallaan kaikilla suuralueilla.

% 6,2 4,9 100 10,7 7,9 6,0 13,0 9,8 5,7 8,2 6,2 9,6 12,9 9,9 8,0 80 Muu Ruotsi

60 Suomi

89,4 84,0 85,5 40 79,5 82,5 81,1 79,0

20

0 Suur- Suur- Suur- Suur- Suur- Vanha- Pohjois- Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Espoo Espoo

Kuva 6. Äidinkielijakauma suuralueittain vuodenvaihteessa 2010/11 (%)

8 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 Vieraskielisiä oli eniten Vanha-Espoossa ja Suur-Matinkylässä asuvissa. Pienin muunkielisten osuus oli Pohjois-Espoossa, jossa oli vähiten myös ruotsinkielisiä. Eniten vieraskielisten osuus oli kohonnut Vanha-Espoossa eli alueella, jossa se entuudestaan oli korkein.

6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset

Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin 16 700 henkeä. Vuoden 2010 ai- kana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman verran kuin edellisenäkin vuote- na. Ulkomaalaisten osuus espoolaisista oli noussut 6,3 %:sta 6,7 %:iin vuoden 2010 aikana.

Taulukko 8. Espoossa asuvat ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuodenvaihteessa 2008/09, 2009/10 ja 2010/11

2009 2010 2011 Lkm % Lkm % Lkm % Eurooppa 8 336 50,8 6118 40,0 6653 39,8 EU-maat 4 469 27,3 4711 30,8 5209 31,2 Ruotsi 383 2,3 404 2,6 420 2,5 Tanska 74 0,5 67 0,4 77 0,5 Baltia 2 472 15,1 2682 17,5 3099 18,6 Viro 2 389 14,6 2587 16,9 2980 17,8 EFTA-maat 106 0,6 106 0,7 102 0,6 Norja ja Islanti 70 0,4 70 0,5 69 0,4 Muu Eurooppa (pl. IVY-maat) 1 289 7,9 1301 8,5 1342 8,0 Afrikka 1 766 10,8 2024 13,2 2169 13,0 Pohjois-Amerikka 346 2,1 356 2,3 403 2,4 Latinalainen Amerikka 234 1,4 263 1,7 277 1,7 Kaakkois- ja Itä-Aasia 1 805 11,0 2071 13,5 2226 13,3 Keski- ja Länsi-Aasia 1 987 12,1 2383 15,6 2787 16,7 Australia ja Oseania 60 0,4 63 0,4 67 0,4 IVY-maat ja ent. NL 1 619 9,9 1734 11,3 1785 10,7 Venäjä 1 529 9,3 1622 10,6 1665 10,0 Valtioton ja tuntematon 245 1,5 292 1,9 332 2,0 Ulkomaat yhteensä 16 398 100 15 304 100 16 699 100

Ulkomaalaisväestöstä eurooppalaisten osuus kokonaisuudessaan oli hieman laskenut, mutta EU- maista, erityisesti Virosta tulleiden osuus oli kasvanut. IVY-maista ja Venäjältä tulleiden osuus oli jälleen laskenut edellisestä vuodesta. Aasialaisten osuus ulkomaalaisista oli kohonnut 30 %:iin. Af- rikkalaisten maiden kansalaisten osuus oli hieman laskenut. Euroopassa yleisimmät alkuperämaat olivat yhä Viro sekä Venäjä ja näiden jälkeen Ruotsi ja Saksa.

Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 9 Afrikkalaisista maista ylivoimaisesti eniten Espoossa asui Somalian kansalaisia. Seuraavaksi yleisimmät afrikkalaiset lähtömaat olivat Etiopia, Kenia, Ghana ja Nigeria. Aasialaisista eniten Espoossa oli kiinalaisia. Toiseksi eniten aasialaisista oli intialaisia ja seuraavaksi yleisimpiä olivat irakilaiset ja iranilaiset. Korkeimmat ulkomaalaisten osuudet olivat Vanha-Espoon ja Suur-Matinkylän väestössä ja alhai- simmat Pohjois-Espoon ja Suur-Kauklahden väestössä.

Taulukko 9. Ulkomaalaisten osuus koko väestöstä suuralueittain 1.1.2011

Väestö Suur-alue Yhteensä Vieraskieliset %

1 Suur-Leppävaara 61 407 6 004 9,8 2 Suur-Tapiola 42 915 2 670 6,2 3 Suur-Matinkylä 34 490 3 685 10,7 4 Suur-Espoonlahti 50 925 4 022 7,9 5 Suur-Kauklahti 7 098 424 6,0 6 Vanha-Espoo 36 372 4 737 13,0 7 Pohjois-Espoo 10 766 528 4,9 Muut 3 997 1 168 29,2 Yhteensä 247 970 23 238 9,4

10 Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 Kuva 7. Vieraskielisten (kieli muu kuin suomi tai ruotsi) osuus väestöstä vuodenvaihteessa. 2010/2011 (Karttaan merkitty Espoon tilastolliset pienalueet ja vieraskielisten määrä kullakin pienalueella. Jos alueella alle viisi havaintoa, alue merkitty valkoisella värillä.)

Espoon väestörakenne 2010/2011,Tietoisku 6/2011 11 I början av 2011 var Esbobor 247 970 till antalet. Folkmängden i Esbo ökade mer än under det föregående året, med sammanlagt 3 640 personer, det vill säga 1,5 procent. Den relativa befolk- ningsökningen har inte varit så låg sedan föregående lågkonjunktur, år 1990 och under krigså- ren. Stor-Alberga fick för andra året i rad det största befolkningstillskottet.

Andelen barn under skolåldern hölls på samma nivå under år 2010, trots att antalet ökade med omkring 350 barn. Antalet barn i skolåldern ökade, men andelen sjönk något. Också andelen unga i åldern 16–19 ökade. Däremot minskade återigen andelen personer i egentlig arbetsför ålder, 20–64-åringarna.

Antalet personer över 65 år ökade åter under 2010 med drygt 1 800 personer och deras andel av befolkningen steg till 11,4 procent. Antalet Esbobor över 75 år ökade med nästan 350 perso- ner och deras andel ökade med 4,4 procent.

Andelen personer med ett annat språk än nationalspråken som modersmål har under flera år ökat i rask takt. Under år 2010 steg andelen till 9,4 procent. Antalet personer med utländska modersmål i början av 2011 uppgick till 23 249. Antalet ökade med nästan 2 000 personer under året, vilket är mer än under föregående år. Andelen svenskspråkiga sjönk en aning och andelen finskspråkiga sjönk således till 82,4 procent.

De vanligaste utländska modersmålen var fortfarande ryska, estniska, engelska, somaliska och kinesiska. Dessa språk ökade också mest som modersmål bland Esboborna. Andelen personer med utländskt modersmål ökade i alla storområden, samtidigt som andelen finskspråkiga sjönk. Andelen svenskspråkiga sjönk eller förblev på samma nivå som förr i alla storområden.

I början av år 2011 bodde nästan 16 700 personer med utländskt medborgarskap i Esbo. Under år 2010 ökade antalet utländska medborgare med nästan 1 400, det vill säga lika mycket som året innan. Utlänningarnas andel av Esboborna ökade från 6,3 procent till 6,7 procent år 2010. Den högsta andelen utlänningar fanns bland invånarna i Gamla Esbo och Stor-Mattby och den lägsta andelen i norra Esbo och Stor-Hagalund.

Julkaisun jakelu ja yhteystiedot: Lisätietoja: www.espoo.fi/tieto Arja Munter, puh. 816 22317 Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Kehittämis- ja tutkimusyksikkö PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI Espoon kaupunki Jakelu: puh. (09) 8162 2309 [email protected] ISSN 1239-9752 Tarkemmat alueittaiset tiedot: www.aluesarjat.fi, Espoo intranet Essi>omat työkalut> Verkkotilastopalvelu > Väestö