DOCSLIB.ORG

Contract Management in Public Services: Case of School Transportation in the City of Espoo

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text

Load more

Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Janica Ahola Department of Marketing; Supply Chain Management and Social Responsibility Hanken School of Economics Helsinki 2020 i HANKEN SCHOOL OF ECONOMICS Department of: Marketing; Supply Chain Type of work: Master’s Management and Social Responsibility Thesis Author and student number: Date: 29.04.2020 Janica Ahola S183200 Title of thesis: Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Abstract: The public sector is currently undergoing a transformation as a result of different challenges it must face. In recent decades, the public sector has instead taken on the role as an owner and a buyer (Valovirta & Hyvönen 2009) through privatization, purchasing and outsourcing activities (Pekkarinen, Hennala, Harmaakorpi & Tura, 2011). Back in the eighties, the public sector started to turn to the private sector (Sagawa & Segal 2000), resulting in the emergence of cross-sector partnerships (Guzmán & Sierra, 2012). Now, it is the private sector that instead provides public services. The city of Espoo’s logistics unit is responsible for school transportation in the city. Followingly, the city has also contracted private transport companies to provide citizens with transport service, thus transferring the responsibility of the service provision to the transport companies. The question is: how can the city maintain its control over the service quality in such a service triad through a dyadic relationship? This study is a case study focusing on the city of Espoo. The aim of this study is to provide suggestions for transport service quality management, monitoring and measurement by studying five other main cities and comparing them to the city of Espoo. Furthermore, this study contributes to the research around service triads and dyads. The case study adopts a qualitative approach by gathering data through semi- structured interviews, direct observation, statistics and documents. The results indicate that the service quality monitoring in the city of Espoo is more intensive compared to other five cities. The results also highlight that the current monitoring level provides the city of Espoo with more data. The results show different reasons and strategies behind monitoring strategies, further suggesting different approaches to service quality management and supplier performance monitoring. Furthermore, all six cities seem to be following the current trends regarding public sector transformation. Yet, the transformation process is continuing towards one — yet — unknown destination. Keywords: Public procurement, public service, school transport, public service quality, service triads, service dyads ii SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN Institution: Marknadsföring; Logistik och Arbetets art: samhällsansvar Magisteravhandling Författare och studerandenummer: Datum: 29.4.2020 Janica Ahola S183200 Avhandlingens rubrik: Contract management in public services: Case of school transportation in the city of Espoo Sammandrag: Den offentliga sektorn håller på att förändras som ett resultat av olika utmaningar som den tvingats bemöta. Under de senaste decennierna har den offentliga sektorn istället tagit rollen som ägare och kund (Valovirta & Hyvönen, 2009 egen översättning) genom privatisering, inköp samt utläggning av verksamhet (Pekkaring, Hennala, Harmaakorpi & Tura, 2011). På 1980-talet började den offentliga sektorn vända sig till den privata sektorn (Sagawa & Segal 2000). Till följd av detta uppstod det samarbete mellan dessa två parter (Guzmán & Sierra, 2012), vilket medfört att den privata sektorn har tagit över ansvaret för den offentliga servicen. Esbo stads logistikenhet har ansvaret för skoltransporterna inom Esbo stad. Även Esbo har tytt sig till den privata sektorn genom att göra kontrakt med privata bolag gällande transportservicen. Med dessa kontrakt har staden överfört ansvaret av servicen istället till företagen. Frågan är, hur kan staden ha kontroll över kvalitén av servicen i en så kallad service triad via relationen mellan den offentliga och privata sektorn, en så kallad service dyad? Detta är en fallstudie som fokuserar sig på Esbo stad. Syftet med denna studie är att komma med förslag för bättre kvalitetsstyrning, samt uppföljning och mätning genom att undersöka fem övriga städer och jämföra dessa med Esbo stad. Dessutom bidrar denna studie till forskning inom service triader och dyader. Denna studie omfattar ett kvalitativt tillvägagångssätt genom att samla data med hjälp av semi-strukturerade intervjuer, direkt observering, statistik och dokument. Resultaten indikerar att kvalitetskontrollen i Esbo stad är mera intensiv jämfört med de övriga städerna. Resultaten visar även att den nuvarande uppföljningsnivån ger Esbo stad tillgång till mer data. Resultaten visar olika underliggande orsaker och strategier till övervakning, vilka antyder olika tillvägagångssätt till kvalitetsstyrning och övervakning av leverantörsprestanda. Dessutom visar denna studie att alla sex städer följer de nuvarande trenderna inom offentliga sektorn, som genomgår en transformation. Det ser dock ännu ut, som om denna omvandlingsprocess ännu pågår mot en tillsvidare okänd destination. Nyckelord: offentlig upphandling, offentlig service, skoltransport, offentlig service kvalitet, service triads, service dyads iii CONTENTS 1 Introduction .............................................................................................................. 1 1.1 Problem definition ............................................................................................. 1 1.2 The research questions ...................................................................................... 2 1.3 Research focus ................................................................................................... 3 1.4 Research aim ...................................................................................................... 3 1.5 Limitations ......................................................................................................... 3 1.6 Study methods ................................................................................................... 4 1.7 Key definitions ................................................................................................... 5 1.8 Study structure .................................................................................................. 5 2 Literature-based framework .................................................................................... 7 2.1 The nature of the public sector ......................................................................... 7 2.1.1 The public sector in Finland ........................................................................ 8 2.2 Service triads and dyads .................................................................................... 9 2.2.1 Challenge: Supplier performance monitoring .......................................... 11 2.2.2 Challenge: Maintaining strong triad position ........................................... 12 2.2.3 Challenge: Building strong collaboration- and trust-based relationship . 13 2.2.4 Challenge: Contracts ................................................................................. 14 2.2.5 Challenge: using incentives ...................................................................... 15 2.3 Public procurement and legislation ................................................................. 15 2.3.1 Competitive tendering and public procurement...................................... 16 2.3.2 Public procurement in Finland ................................................................. 17 2.3.3 School transportation service in Finland .................................................. 18 2.4 Passenger transport service ............................................................................. 19 2.4.1 Closer look: what is service quality .......................................................... 20 2.5 Summary .......................................................................................................... 21 3 Methods.................................................................................................................. 22 3.1 Study design ..................................................................................................... 22 3.1.1 Case studies .............................................................................................. 23 3.2 Data collection methods .................................................................................. 24 3.2.1 Interviews ................................................................................................. 25 iv 3.2.2 Observation .............................................................................................. 27 3.2.3 Documents as secondary data ................................................................. 29 3.3 Analysis, interpretation and presentation ....................................................... 29 3.3.1 Theoretical framework ............................................................................. 30 3.3.2 First step: data analysis ............................................................................ 30 3.3.3 Second step: interpretation...................................................................... 31 3.3.4 Third step: reporting findings ................................................................... 31 3.4 Quality of the study ........................................................................................
Recommended publications
  • Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi

    Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi

    Linja 164 Matinkylä (M) – Kiviruukki – Saunalahti – Saunaniemi Arki 12-13:30 13:30-15 6-6:30 6:30-9 15-18 18-20 20-22 22-24 9-12 5-6 yhteyden Matinkylän metroasemalle. Linjan 164 toinen pääpiste on Saunaniemessä, vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 jonne Saunalahden alueen kasvu kohdistuu kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 jatkossa. Lauantai 19-21 21-22 22-24 9-19 5-7 7-9 Linja 164 muodostaa linjan 165 kanssa linjaparin. Linjojen vuorot pyritään tahdistamaan vuoroväli 30 30 15 30 30 30 Matinkylän ja Saunalahden välillä. kierrosaika 50 55 55 55 50 50 Sunnuntai Linjan 164 reitti kulkee Saunalahdesta 10-19 19-21 21-24 Kivenlahden teollisuusalueen kautta 8-10 6-8 Kivenlahdentielle. Näin linja tarjoaa myös työmatkayhteyksiä Kivenlahden teollisuusalueelle vuoroväli 30 30 30 30 30 Matinkylän metroasemalta. Kivenlahden kierrosaika 50 50 50 50 50 teollisuusalueelle on muodostumassa Linjapituus: 9,9 km tulevaisuudessa enemmän kaupallisia palveluita. Kiertelevyys- 1,25 indeksi: Keskeiset vaihtopaikat reitin varrella Matinkylä (M) Linjan kuvaus Linja tarjoaa liityntäyhteydet Saunaniemestä ja Sopivat ajantasauspaikat Saunalahdesta Matinkylän metroasemalle. Linja Maininki 164 tarjoaa myös Kattilalaakson eteläosista Tahdistustavoitteet Tulevaisuuden suunnitelmat Linja 165/A välillä Matinkylä-Saunalahti Länsimetron jatkeen myötä Espoonlahden suur- alueen liityntälinjasto tulee muuttumaan Infrastruktuuri Matinkylän terminaalin ympäristössä, Piispansillalla, liikenteen ennakoidaan ruuhkautuvan. Linjan reitti Kummelivuoren alueella edellyttää
  • An Analysis of Users' Perceptions

    An Analysis of Users' Perceptions

    Development of a city website – An analysis of users’ perceptions Sarianna Visuri Sarianna Visuri Master’s Thesis International Business Management 2021 MASTER’S THESIS Arcada Degree Programme: International Business Management Identification number: 7813 Author: Sarianna Visuri Title: Development of a city website – An analysis of users’ per- ceptions Supervisor (Arcada): Niklas Eriksson Commissioned by: Abstract: The internet has enabled and enhanced communication between people, organizations, governments, and cities. The internet and digitalization of services has changed the way the cities and other public sector actors provide services and information to the residents. The objective of this study was to find out the main improvements the current espoo.fi website users want to have on the renewed espoo.fi website. The renewed website will be launched in 2021. There was a mixed method questionnaire conducted, with both closed and open-ended questions. Espoo has had its website since the late 1990’s and there has been one prior renewal of the website in 2011. The questionnaire was distributed via the current Espoo.fi website and Espoo’s social media channels. It was answered by 433 re- spondents. The research questions were: how is the current Espoo.fi website used, what are the users’ perceptions of the content on the website, and what are the main improvements the users want to the renewed espoo.fi? The current website was stated to be used to find information on the services, mainly on weekly and monthly basis, and the content of the website needed to be easy to find. The five most wanted topics by the respondents to be on the renewed website were: the services of Espoo, and more precisely health services should be more clearly stated, the contact information of all service locations, and of the employ- ees of Espoo especially working in the city planning and building, city planning issues, a better search function, and decisions made by the City Council and the committees, includ- ing the minutes of the meetings.
  • Participation in Cultural Events and Creative Leisure Activities Inespoo

    Participation in Cultural Events and Creative Leisure Activities Inespoo

    CENTER FOR CULTURAL POLICY RESEARCH KULTTUURIPOLITIIKAN TUTKIMUSKESKUS KULTURPOLITISKA FORSKNINGSCENTRET ESPOOCULT FACT SHEET 3 Participation in cultural events and creative leisure activities inEspoo ”All residents have Espoo is among Finland’s top cities for attendance in cultural events the opportunity This fact sheet presents comparisons regard- With its average, Espoo ranks among Fin- ing cultural participation between residents of land’s top cities for cultural participation. For to participate Espoo, Finland’s general population and Fin- a large part of the population the situation and enjoy art land’s 5 other largest cities (Helsinki, Tampere, looks good, but in Espoo, too, cultural partici- Vantaa, Oulu and Turku). The fact sheet also pation is affected by language, age and socio- and culture.” examines internal differences within the city’s economic status. There are also considerable CULTUREESPOO 2030 different demographic groups and major areas. differences between the city’s major areas. TABLE 1. Attendance in cultural events during the last 12 months (population aged 10 or older, %) Has attended during the last 12 months Espoo 5 other Rest of Finland largest cities1 Finland total Concerts, gigs, music performances 62 60 53 55 Opera performances 12 10 4 6 Theatre performances, musicals or operettas 44 43 37 39 Dance performances 21 18 13 15 Art museums or exhibitions 55 52 32 38 Some other type of museum than art museum 47 45 31 36 Movies 77 70 56 61 At least one of the above 84 82 73 76 1 The six biggest cities in Finland are Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu and Turku.
  • Espoon Ja Kauniaisten Lippukunnat Esite

    Espoon Ja Kauniaisten Lippukunnat Esite

    Partio on maailman paras harrastus artio on maailman paras harras- tus. Se on vastavoima “Miks mun Ppitäis?” ja “Ei kuulu mulle!” -asen- teille. Partio on seikkailuja ja elämyksiä, jotka kasvattavat luottamusta omiin ky- kyihin. Se opettaa arjen taitoja, ryhmässä toimimista ja toimeen tarttumista. Asiat opitaan yhdessä tekemällä. Partiossa jokainen kuuluu ryhmään ja kasvaa kantamaan oman vastuunsa. Partio on kaikille, joita kiinnostaa monipuolinen ja luonnonläheinen toiminta yhdessä toisten kanssa. Kuva: Anna Enbuske @Partiokuuluukaikille #partioscout #päpa www.pääkaupunkiseudunpartiolaiset.fi Espoon ja Kauniaisten lippukuntien yhteystiedot Kauniainen ORAVANMARJAT RY oravanmarjat.fi Kuva: Mikko Jalo Suur-Kauklahti TOIMEN POJAT RY Espoonkartano, Kauklahti, Kurttila, toimenpojat.fi Vanttila Pohjois-Espoo KAUKA-KUUTIT RY kauku.wordpress.com Bodom, Kalajärvi, Kunnarla, Lahnus, Lakisto, Luukki, Niipperi, Röylä, Velskola NIIPPERIN NUOLIHAUKAT RY Suur-Leppävaara niinu.com Karakallio, Kilo, Laaksolahti, Leppävaara, Lintuvaara, Lippajärvi, Sepänkylä, - POHJOIS ESPOON KALAHAUKAT RY Viherlaakso kalahaukat.fi KARA-KARHUT RY Suur-Espoonlahti karka.partio.net Kaitaa, Kivenlahti, Latokaski, Laurinlahti, KILON KIPINÄT RY Nöykkiö, Saunalahti, Soukka, Suvisaaristo kilonkipinat.fi HAUKKAVUOREN HALTIAT RY haukkavuorenhaltiat.net LEPPÄVAARAN KORVENKÄVIJÄT RY leppavaarankorvenkavijat.fi KARHUNVARTIJAT RY karhunvartijat.net PITKÄJÄRVEN VAELTAJAT RY pitkajarvenvaeltajat.fi KASKENPOLTTAJAT RY kaskenpolttajat.net SUSIVUOREN VAELTAJAT RY KIVENLAHDEN PIILEVÄT RY
  • Espoon Väestörakenne 2010 / 2011

    Espoon Väestörakenne 2010 / 2011

    ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2010 / 2011 Tietoisku 6/2011 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat ulkomaalaiset Kuva: Ee-mailin toimitus Vuoden 2011 alussa espoolaisia oli 247 970 henkeä. Espoon väestömäärä kasvoi edellisvuotta enemmän, 3 640 hengellä eli 1,5 %. Edellisvuonna väestön suh- teellinen kasvu jäi alhaisimmaksi sitten edellisen lamavuokauden, vuonna 1990 ja sotavuosina. Suur-Leppävaara sai jo toisena vuotena peräkkäin suurimman väestölisäyksen. Alle kouluikäisten osuus espoolaisista oli pysynyt ennallaan vuoden 2010 aikana vaikka määrällinen kasvu oli noin 350 lasta. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt määrällisesti, mutta laskenut hieman suhteellisesti. Myös nuorten, 16-19 -vuoti- aiden, osuus oli kohonnut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana jälleen noin runsaalla 1 800 hengellä, ja osuus väestöstä nousi 11,4 %:iin. Yli 75- vuotiaiden määrä lisääntyi lähes 350 hengellä ja osuus kohosi 4,4 %. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2010 aikana se kohosi 9,4 %:iin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2011 alus- sa 23 249. Määrä oli kasvanut lähes 2 000 asukkaalla vuoden aikana, mikä oli edellisvuotta suurempi kasvu. Ruotsinkielisten osuus oli laskenut hieman ja näin suomenkielisten osuus laski 82,4 %:iin. Yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä olivat edelleen venäjä, viro, englan- ti, somali ja kiina. Nämä kielet olivat myös eniten kohottaneet osuuttaan espoo- laisten äidinkielinä. Vieraskielisten osuus oli kohonnut kaikilla suuralueilla samalla kun suomenkielisten osuus oli laskenut. Ruotsinkielisten oli pudonnut tai pysynyt Arja Munter ennallaan kaikilla suuralueilla. Konserniesikunta Espoossa asui ulkomaiden kansalaisia vuoden 2011 alussa noin 16 700 henkeä. Kehittämis- ja Vuoden 2010 aikana ulkomaalaisten määrä oli lisääntynyt lähes 1 400, eli saman tutkimusyksikkö verran kuin mikä oli edellisenäkin vuotena.
  • Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat

    Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat

    38, 203(N,V) 227, 217, 218, 219, Laaksolahti 231N, 202 219, 227, 219, 235N, 235N, 236, 555(B) 235N, 235N, 533 Dalsvik 582 565(B) 239, 548 214 215 202, 38 Konala 231N Kånala Pihlajarinne 203(N,V) Ring III Rönnebacka Lippajärvi 219 227, Klappträsk 217, 218, Lintuvaara 533, 235N, 236, 202, Fågelberga 231N 565(B) 239, 548 555(B) 214, 219 206A, 218, 219, 207 Ring I 238, 242, Viherlaakso 224, 226, 226A, 540(B), 243, 245 226(A) 554 Gröndal 229 227 203(N,V), Kehä I Kehä III 231N 540(B), Nupurintie 217, 218, 217, 218, 214, 38 226A, 224, 226(A), 218, 224, 206A, 215, 202, 203(N,V), 554 566 226(A), 218, 219, 227, 215, 219, 246(K,KT) 236, 239, 227, 235, 226(A), 227, 214, 217, 235, 236, 224, 231N, 555(B) 201(B) 236, 238, 235, 236, 238, 239, 532 226(A), 227, 548 226(A), Turunväylä 239 238, 239 227, 201 235, 238 201, 202, 201 227, 235N, 582 236, 201(B), Åbovägen 238, 203(N,V), 201 Nupurbölevägen 226A, Turuntie 227, 235, 206A, 231N, 540(B), 217, 218, Kehä II 206A, 214, 239 201B 217, 218, 15.8. 280 246(K,KT), Bemböle 238 217, 555(B) 554 231N, 215, 217, 218, 566 226(A), 235, 238, 532 231N, 235, 235, 226 II Ring 219, 224, 201B, 217, 218, 550, 554K Åboleden 238, 245 549, 565(B) 226(A), 227, 114, 217, 218, 550, 226A, 227N 224, 114, 231N, 235, 550, 554K 235, 235, 236, 206A 235, 532 554K Espoon ja Kauniaisten 227, 235(N), 531 232 548 206, 238, 239, Mäkkylä 280 245, 246(K,KT), 226A,227, 238, 533, 549 217 206(A) 532 235(N), 238, 531, 542 212 532 531, 542, 206(A), Kilo 565(B), 566, 531, 542, 542, 549 242.
  • PÄÄTÖS 1 (12) Apteekkien Perustaminen Ja Apteekkien Sijaintialueet 04.10.2017 Dnro

    PÄÄTÖS 1 (12) Apteekkien Perustaminen Ja Apteekkien Sijaintialueet 04.10.2017 Dnro

    PÄÄTÖS 1 (12) Apteekkien perustaminen ja apteekkien sijaintialueet Dnro Fimea 04.10.2017 006523/06.08.00.00/2016 Lääkealan toimijoiden valvonta Päätös apteekkien perustamisesta Espoon kaupunkiin ja päätös apteekkien sijoittumisesta Espoon kaupunkiin Päätös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (myöhemmin myös Fimea) on tänään tekemällään päätöksellä päättänyt perustaa Espoon kaupunkiin seuraavat apteekit - Espoon 11. apteekki - Espoon 12. apteekki - Espoon 13. apteekki - Espoon 14. apteekki - Espoon 15. apteekki ja - Espoon 16. apteekki Samalla Fimea muuttaa päätöstä apteekkien sijoittumisesta Espoon kaupunkiin (LL dnro 409/811/97; 27.8.1997). Tällä päätöksellä Espoon kaupunki jaetaan kahteen apteekkien sijaintialueeseen siten, että tällä päätöksellä perustettavista apteekeista Espoon 11. apteekki määrätään sijoittumaan uudelle Jorvin sijaintialueelle (1. alue). Muut Espoossa toimivat apteekit ja tällä päätöksellä perustettavat 12. – 16. apteekit sijoittuvat Espoon kaupungin muulle apteekkialueelle (2.alue), joka on yhtenäistä apteekkien sijaintialuetta erillistä Jorvin aluetta lukuun ottamatta. Apteekkien sijoittuminen ja apteekkien sijaintialueet ovat tämän päätöksen liitteenä. Perustelut 1 Asian käsittely viranomaisessa Taustaa Fimea on käynnistänyt alkukeväästä 2016 selvitystyön apteekkipalvelujen alueellisesta toimivuudesta kartoittaakseen uusien apteekkien perustamistarpeita (Uutinen Fimean verkkosivuilla 26.2.2016: Fimea selvittää apteekkipalveluiden lisäämistarpeita, http://www.fimea.fi/-/fimea- selvittaa-apteekkipalveluiden-lisaamistarpeita).
  • Syyt Asuntomarkkinoiden Hintojen Muutoksiin Espoossa Vuosina 2008–2010

    Syyt Asuntomarkkinoiden Hintojen Muutoksiin Espoossa Vuosina 2008–2010

    Syyt asuntomarkkinoiden hintojen muutoksiin Espoossa vuosina 2008–2010 Jokisalo, Petri Järvinen, Jouni 2011 Laurea Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Syyt asuntomarkkinoiden hintojen muutoksiin Espoossa vuosina 2008–2010 Jokisalo Petri Järvinen Jouni Opinnäytetyö Liiketalouden koulutusohjelma Syyskuu, 2011 Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Leppävaara Liiketalouden koulutusohjelma Jokisalo, Petri & Järvinen, Jouni Syyt asuntomarkkinoiden hintojen muutoksiin Espoossa vuosina 2008–2010 Vuosi 2011 Sivumäärä 44 Opinnäytetyömme tarkoituksena oli syventyä asuntomarkkinoihin ja selvittää asuntojen hintojen mahdollisia muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä valitsemallamme ajanjaksolla 2008 vuodesta eteenpäin. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, tutkimuksesta ja sen tuloksista. Teoriaosuudessa keskityimme selventämään asuntomarkkinoiden yleistä rakennetta, teoreettista hinnan määräytymistä ja 2008 vuonna alkanutta lamaa ja sen vaikutusta asuntomarkkinoihin. Teoriaosuuden lähdeaineistona käytimme aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä lähiaikoina julkaistuja kirjoitelmia ja lehtiartikkeleita. Tutkimuksen toteutimme kvalitatiivisella menetelmällä haastatellen asuntomarkkinoilla toimivia henkilöitä. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada käytännön tietoa aiheesta ja verrata sitä teoriaosuuteen. Haastatteluiden tuloksista saimme selville, että asuntojen hintojen muutos ei juuri ollut merkittävää lamasta huolimatta. Asuntolainojen alhaiset korkoprosentit edesauttoivat tätä seikkaa huomattavasti. Suurimmat muutokset

  • Linjaluettelo Linjeförteckning

    Linjaluettelo Linjeförteckning Palvelulinjat / Servicelinjer Tapiolan palvelulinjat / Hagalunds servicelinjer info P10 Oravannahkatori - Tapiola Gråskinnstorget - Hagalund P11 Haukilahti - Tapiola Gäddvik - Hagalund P12 Pohjois-Tapiola - Tapiola Norra Hagalund - Hagalund P13 Tapiola - Hopealehto - Itäranta - Tapiola Hagalund - Silverlunden - Österstranden - Hagalund P14 Niittymaa - Tapiola Ängsmalmen - Hagalund Suur-Leppävaaran palvelulinjat / Alberga servicelinjer P20 Leppävaara - Lintulaakso Alberga - Fågeldalen P21 Leppävaara - Karakallio - Rastaspuisto Alberga - Karabacka - Trastparken Espoonlahden palvelulinjat / Esbovikens servicelinjer P40 Kivenlahti - Soukka - Iivisniemi Stensvik - Sökö - Ivisnäs P41 Kivenlahden palvelulinja Stensvik servicelinje P50 Kauniaisten palvelulinja / Grankulla servicelinje Espoon keskuksen kutsulinja / Esbo centrums flexlinje P80 Espoon keskus / Ymmersta / Kuurinniitty / Nupuri / Mikkelä / Kauklahti Esbo centrum / Ymmersta / Kurängen / Nupurböle / Mickels / Köklax Espoon ja Kauniaisten suunnan bussilinjat Esbo och Grankulla busslinjer 2 Otaniemi - Tapiola - Soukka Otnäs - Hagalund - Sökö 3 Leppävaara - Nihtisilta - Soukka - Kivenlahti Alberga - Knektbro - Sökö - Stensvik 4 Otaniemi - Tapiola - Kivenlahti Otnäs - Hagalund - Stensvik 5 Leppävaara - Nihtisilta - Suurpelto - Olari - Matinkylä Alberga - Knektbro - Storåkern - Olars - Mattby 10 Otaniemi - Pohjois-Tapiola - Tapiola - Westend - Haukilahti - Matinkylä - Puolarmetsä Otnäs - Norra Hagalund - Hagalund - Westend - Gäddvik - Mattby - Bolarskog 11 Tapiola
  • Selvityspyyntö Läntisen Espoon Lukio- Ja Koulutilatarpeesta

    Selvityspyyntö Läntisen Espoon Lukio- Ja Koulutilatarpeesta

    1018/10.03.02/2021 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 16.02.2021 § 25 § 25 Selvityspyyntö läntisen Espoon lukio- ja koulutilatarpeesta Valmistelijat / lisätiedot: Nurmi Juha Erma Tapio Toivonen Auli [email protected] Vaihde 09 816 21 Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Rinta-aho Harri Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta merkitsee tiedoksi selostusosan selvityksen läntisen Espoon lukio- ja koulutilatarpeesta. Käsittely Puheenjohtaja Niemisen kannattamana teki seuraavan valmistelukehotuksen: ”Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että sivistystoimi paremmin ennakoi voimakkaasti kasvavan Espoonlahden peruskoulu- ja lukiotilatarpeet. Vuonna 2019 lautakunta joutui siirtämään Espoon yhteislyseon lukion Kauklahdesta Keraan, koska lukion tilat tarvittiin peruskoulun käyttöön. Päätös on johtanut siihen, että koko läntinen Espoo Kauklahdesta (Kauklahti, Vanttila, Kurttila, Lasilaakso, Saunalahti, Tillinmäki, Kattilalaakso, Nöykkiö) Kivenlahteen, on jäänyt vaille lukiota. Alue tulee metron myötä voimakkaasti kasvamaan tulevina vuosina. Alue kehittyy voimakkaasti lapsiperhevaltaisena alueena. Lautakunnalle annetun selvityksen perusteella vasta kymmenen vuotta vanha Vanttilan koulu on osoittautunut alimitoitetuksi. Koulun yhteyteen on kesän 2021 aikana sijoitettava siirtokelpoiset tilat, jotta alueen lapsille voidaan järjestää opetus omalla asuinalueella. Tällä hetkellä Kiviruukin osayleiskaavasta odotetaan hallintokuntien lausuntoja. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellyttää, että Kiviruukkiin varataan riittävästi
  • Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat 15.8.2016 Alkaen Linjat, Joiden Numero Tai Reitti Muuttuu, on Merkitty Listaan Sinisellä Värillä

    Espoon Ja Kauniaisten Bussilinjat 15.8.2016 Alkaen Linjat, Joiden Numero Tai Reitti Muuttuu, on Merkitty Listaan Sinisellä Värillä

    Espoon ja Kauniaisten bussilinjat 15.8.2016 alkaen Linjat, joiden numero tai reitti muuttuu, on merkitty listaan sinisellä värillä. Linjojen kirjainversiot ja reitit pysyvät samoina kuin nykyään, ellei erikseen mainita. Vanha Uusi numero Reitti Huom. numero 3 3 Leppävaara–Nihtisilta–Soukka–Kivenlahti 5 5 Leppävaara–Nihtisilta–Suurpelto–Matinkylä 10 10 Otaniemi–Pohjois-Tapiola–Haukilahti–Matinkylä– Puolarmetsä 11 11 Tapiola–Matinkylä–Friisilänaukio 12 12 Tapiola–Soukka 14 14 Tapiola–Kivenlahti 15 15 Otaniemi–Tapiola–Kauniainen–Jupperi 16 16 Matinkylä–Olari–Henttaa 18 18 Tapiola–Kauniainen–Espoon keskus–Mikkelä– Kauklahti 19 19 Tapiola–Espoon keskus–Tuomarilan asema 20 219 Leppävaara–Karakallio–Lähderanta–Järvenperä 21 236 Leppävaara–Viherlaakso–Kalajärvi–Lahnus 22 202 Leppävaara–Helmipöllönmäki 23 203 Uusmäki–Painiitty–Leppävaara–Säteri– Vitikka/Laajalahti 24 214 Leppävaara–Rastaala–Veini–Jupperi 25 215 Leppävaara–Laaksolahti–Lähderanta/Högnäs 26 226 Leppävaara–Karakallio–Viherlaaksonranta–Jorvi 27 227 Leppävaara–Karakallio–Lippajärvi–Espoon keskus 28 238 Leppävaara–Nupuri– Siikajärvi/Siikaniemi/Siikaranta 29 239 Leppävaara–Viherlaakso–Punametsä–Kalajärvi 31 31 Friisilänaukio–Matinkylä–Espoon keskus–Jorvi 38 38 Elielinaukio–Pitäjänmäki–Uusmäki 42 42 Soukka–Kivenlahti–Espoon keskus–Jorvi 46 46 Hyljelahti–Espoon keskus 51 - Linja lakkautetaan. Ks. linja 224. 65 65 Espoonlahti–Kauklahti 70 348 Rinnekoti–Röylä–Kalajärvi 71 349 Lepsämänjoki–Kalajärvi–Lahnus–Röylä 81 241 Espoon keskus–Mikkelänkallio–Gumböle–Hirvisuo 82 582 Espoon keskus–Juvanmalmi–Kalajärvi/Lahnus
  • Espoon, Kauniaisten Ja Lauttasaaren Bussilinjat 15.8.2016 Alkaen

    Espoon, Kauniaisten Ja Lauttasaaren Bussilinjat 15.8.2016 Alkaen

    Espoon, Kauniaisten ja Lauttasaaren bussilinjat 15.8.2016 alkaen Uusi linja Reitti Korvaa linjaa Huom! 20 Katajaharju - Lauttasaari (M) - Ruoholahti (M) - Hietalahti 20 Vattuniemi - Lauttasaari (M) - Ruoholahti (M) - Erottaja 21V , 65A , 66A , 20 21 21B Vattuniemi - Lauttasaari (M) 21V , 65A , 66A 38 Elielinaukio - Pitäjänmäki - Uusmäki Reitti tai numero ei muutu 111 Teekkarikylä - Tapiola (M) - Westend - Matinkylä (M) - Hyljelahti 10, 111, 112 112 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Haukilahti - Matinkylä (M) 11, 112 113 Tapiola (M) - Pohjois-Tapiola - Laajalahti - Perkkaa - Leppävaara 106 114 Tapiola (M) - Urheilupuisto (M) - Mankkaa - Kilo - Leppävaara 109, 110 115 Tapiola (M) - Mankkaa 105, 107 115A Lauttasaari (M) - Tapiola (M) - Mankkaa 116 Tapiola (M) - Pohjois-Tapiola (lähibussi) P12 117 Tapiola (M) - Hopealehto - Itäranta - Tapiola (M) (lähibussi) P13 118 Tapiola (M) - Suurpelto - Espoon keskus - Kauklahti 18, 107 118B Tapiola (M) - Suurpelto 107 119 Tapiola (M) - Oravannahkatori - Niittykumpu (M) (lähibussi) P10, P14 124 Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Espoonlahti - Saunalahti - Tillinmäki 12, 14, 150A/K Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Kuitinmäki - Espoonlahti 125 46, 121, 158, 19 125B Tapiola (M) - Niittykumpu (M) - Kuitinmäki 133 Friisilä - Matinkylä (M) - Henttaa 16, 122, 122A 134 Matinkylä (M) - Espoon keskus - Suvela - Tuomarila 19, 154, 156 136 Matinkylä (M) - Espoon keskus - Suna - Tuomarila 19, 154, 156 137 Matinkylä (M) - Olari (lähibussi) uusi linja 138 Nuottaniemi - Matinkylä (M) (lähibussi) uusi linja 143 Matinkylä (M)