DOCSLIB.ORG

Pelko Ja Turvattomuus Kaupunkitilassa

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Pelko Ja Turvattomuus Kaupunkitilassa Kaisa Voipio PELKO JA TURVATTOMUUS KAUPUNKITILASSA Asukkaiden kokemuksia Turusta Maantieteen pro gradu -tutkielma Turku 2020 TURUN YLIOPISTO Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta Maantieteen ja geologian laitos VOIPIO, KAISA: Pelko ja turvattomuus kaupunkitilassa - asukkaiden kokemuksia Turusta Pro gradu -tutkielma, 125 s., 13 liites. 40 op, maantiede Ohjaaja: Päivi Rannila Toukokuu 2020 _____________________________________________________________________ Vaikka maailma on tällä hetkellä turvallisempi kuin kenties ikinä, moni rikkaan maan asukas kokee turvattomuutta arkielämässään. Turvattomuuden kokeminen kaupunkiympäristössä vaikuttaa yksilöihin, yhteisöihin ja yhteiskuntaan monin tavoin. Yksilön tasolla turvattomuuden ja pelon kokemukset voivat johtaa oman liikkumisen rajoittamiseen sekä vieraantumiseen muista yhteisön jäsenistä. Yksilöiden teot muokkaavat kaupunkitilaa, ja pelottavalta tuntuvassa kaupunkitilassa harva viihtyy. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella turkulaisten mielestä turvattomalta tuntuvia paikkoja heidän kotikaupungissaan. Tarkastelen paikkoja Turun kaupungin turvallisuuskyselyn vastausten perusteella geokoodaamillani aineistoilla. Käytettyjä menetelmiä geokoodauksen lisäksi ovat sisällönanalyysi, hot spot -analyysi, etäisyys- ja päällekkäisanalyysit sekä Khiin neliö. Aineisto on näyte, joka ei edusta kaupungin väestöä erityisen hyvin. Tuloksista ei voi siis tehdä yleistyksiä koko Turun väestöön. Suurin osa vastaajista oli naisia ja iältään yli 30-vuotiaita. Turvattomalta tuntuvat paikat keskittyvät kaupungin keskustaan. Erityisen turvattomilta tuntuvat ydinkeskustassa Kauppatori sekä Aurajoen rannat. Myös suuret autotiet, risteysalueet, suojatiet sekä kauppojen lähiympäristöt koetaan turvattomina. Syitä turvattomuuteen ovat vaaralliseksi koettu liikenne, eri ihmisryhmät ja häiriökäytös sekä kaupungin infrastruktuuriin liittyvät seikat. Eniten turvattomuutta koetaan öiseen aikaan. Turvattomien paikkojen lähistö on pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä. Tulokset vastaavat aikaisempien tutkimuksien tuloksia Turusta, mutta tuovat lisätietoa turvattomien paikkojen tarkoista sijainneista, ympäristön ominaisuuksista sekä syistä turvattomuuteen. Turvattomuuteen Turussa on monia syitä, eikä turvallisuuden tunteen parantaminen ole yksioikoista. Parantamalla jotakin ympäristön fyysistä ominaisuutta voidaan saavuttaa parantunut turvallisuuden tunne jollekin, samalla kun toinen tuntee olonsa entistä turvattomammaksi. Lisäksi harvalle turvattomuuden syynä on helposti korjattavissa oleva ympäristötekijä, vaan syynä voi olla tässä tutkimuksessa löydettyjen lisäksi esimerkiksi opittu pelko tai epävarma elämäntilanne. Tarve turvallisuuteen kytkeytyy laajoihin ja vuosikymmeniä vaikuttaneisiin yksityistämisen, turvallistamisen, pelon politisoimisen ja vastuuttamisen trendeihin. Täyteen turvallisuuteen pyrkimisen sijaan tulisikin edistää toleranssin kulttuuria, jossa erilaiset tavat elää ja käyttää kaupunkitilaa hyväksyttäisiin laajemmin. _____________________________________________________________________ Asiasanat: turvattomuus, rikollisuuden pelko, kaupunkitutkimus, paikkatieto Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin Originality Check -järjestelmällä. UNIVERSITY OF TURKU Faculty of Science and Engineering Department of Geography and Geology VOIPIO, KAISA: Places of insecurity in the city of Turku Master’s thesis, 125 pp., 13 appendix pp. 40 ECTS, Geography Supervisor: Päivi Rannila May 2020 _____________________________________________________________________ Feelings of insecurity, worry and fear in public urban space are phenomena long recognized and researched, but inadequately reached. Fear in urban space can result in multiple responses not only on individual, but also at the levels of communities and societies. For individuals, the feelings of fear and worry can affect their movement, opportunities, trust and belonging to the community. My purpose in this research is to examine the places and situations causing insecurity to the people of Turku in the 21st century. The sample consists of hundreds of places told by 601 different participants. Participants do not represent the population adequately and therefore strong generalizations of the data cannot be made. The majority of the participants were female and over 30 years old. Open-ended survey results collected by the city of Turku were geocoded manually and analyzed through content analysis to create data to be used in spatial analyses. Points and lines were then aggregated for visualization and further analyzing with hot spot analysis to identify statistically significant clusters, proximity analysis to compare with traffic accident data and overlay analysis with landcover. Introductory spatial testing was also applied to examine and describe data in relation to sample. Places of insecurity concentrate in the city centre. Especially the main market square along with the river font of Aurajoki induce insecurity to large number of participants. In addition, large roads with heavy traffic, intersections, crosswalks and proximity of convenience stores are common places which feel unsafe. Traffic, different groups of people and concerns relating to infrastructure are reasons for uneasiness in these places. Most places feel the most unsafe during night and weekends, but especially traffic causes insecurity during rush hour. Due to many different reasons causing insecurity, making Turku feel safe for everyone is neither easy nor even possible. For many participants, fear is less related to their physical and immediate surroundings than their views on what is appropriate behavior in urban space. Security planning is linked with wide trends of privatization, fortification and securitization. What is needed instead of a more punitive approach, is tolerance towards different ways of living. _____________________________________________________________________ Keywords: Fear of Crime, Insecurity, Urban Research, GIS The originality of this thesis has been checked in accordance with the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. Sisällys 1. JOHDANTO .................................................................................................................................. 1 2. TEOREETTINEN VIITEKEHYS ..................................................................................................... 8 2.1. RIKOLLISUUDEN PELKO......................................................................................................................... 8 2.1.1. Tieteenala kehittyi kylmän sodan aikana ........................................................................ 8 2.1.2. Menetelmät kritiikin kohteena ........................................................................................ 12 2.1.3. Ihmisen henkilökohtaiset ominaisuudet voivat vaikuttaa pelon kokemiseen ......... 16 2.1.4. Fyysisen ympäristön vaikutukset pelon kokemuksiin ja paikkatieto tutkimuksessa ........................................................................................................................................................... 23 2.2. TILA JA PAIKKA ................................................................................................................................. 29 2.2.1. Tilan ja paikan monet määritelmät ................................................................................ 29 2.2.2. Kaupungeissa on monenlaisia tiloja ................................................................................ 33 3. TURVALLISUUS TUTKIMUSALUEELLA ..................................................................................... 35 3.1. SUOMI ON KANSAINVÄLISESTI VERRATTUNA HYVIN TURVALLINEN ............................................................ 35 3.1.1. Rikollisuus Suomessa .......................................................................................................... 37 3.1.2. Mitä suomalaiset pelkäävät? ............................................................................................ 41 3.2. TUTKIMUSALUE TURKU JA TURVALLISUUS ............................................................................................ 43 4. AINEISTOT ..................................................................................................................................... 48 4.1. TURVALLISUUSKYSELYN AINEISTO ........................................................................................................ 48 4.2. GEOKOODATTUJEN AINEISTOJEN EDUSTAVUUS ..................................................................................... 51 5. MENETELMÄT ................................................................................................................................ 56 5.1. GEOKOODAUS ................................................................................................................................... 56 5.1.1. Menetelmän teoriaa ........................................................................................................... 56 5.1.2. Manuaalisen geokoodauksen prosessi ............................................................................. 57 5.1.3. Aineistojen validointi ........................................................................................................ 58 5.2. PAIKKATIETO- JA TILASTOLLISET ANALYYSIT ........................................................................................ 61 5.3. SISÄLLÖNANALYYSI ...........................................................................................................................
Load more

Recommended publications
  • Aurajoen Halistenkosken Historiaa
    Veli Pekka Toropainen Aurajoen Halistenkosken historiaa Aurajoen Halistenkoski on suomalaisten koskien mittakaavassa putouskorkeudeltaan vähäi­ nen, mutta sen merkitys suomalaisen teollisuuden historiassa on mittava. Kosken mylly- toiminta ja kalastus tunnetaan jo 1300-luvulta ja varsinainen teollistuminen koskella alkoi jo 1550-luvulla, kun Turun linnan verkakutomon valkkimylly pystytettiin Halisiin. Seuraavalla vuosisadalla valkki korvattiin nahan käsittelyyn tarkoitetulla tamppimyllyllä. Kosken teol- linen käyttö laajeni 1800-luvullaja 1900-luvun alussa, kun paikalla alettiin tuottaa luujauhoa lannoitteeksi, jauhaa liitua ja värejä maalien raaka-aineeksi, sahata lautoja ja puusepäntuot- teita sekä valmistaa tekovillaa ja käsitellä hamppua purjekankaiden raaka-aineeksi. Halistenkosken kansallismaisema Halistenkosken alue Turussa on nykyisin vilkkaassa virkistyskäytössä, sillä Halisten- koski on osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Polut ja hiekkatiet kulkevat jokirannan vehreässä ja kasvistoltaan rikkaassa kansallismaisemassa ja sivuuttavat muinaismuistot kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Kosken tuntumassa on kuppikiviä, erilaisia kalmistoja ja muutaman kilometrin päässä yläjuoksulla Ravattulan Ristimäen 1100- ja 1200-luku- jen kirkonrauniot ja kirkkomaa. Koskelle näkyvät Kaarinan ja Maarian keskiaikaiset kivikirkot sekä Koroinen, jossa sijaitsi 1200-luvulla piispankirkko, piispan kastelli eli asuintorni ja kastaali eli puolustustorni sekä kauppapaikka. Sen edeltäjä oli Liedon Vanhalinnassa, mutta jääkauden jälkeinen maan nouseminen
    [Show full text]
  • Turun Keskiaikaisten Kylätonttien Kasvillisuus
    Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Silja Aalto Pro gradu-tutkielma Arkeologia Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2020 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä. TURUN YLIOPISTO Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta SILJA AALTO: Turun keskiaikaisten kylätonttien kasvillisuus Pro gradu –tutkielma, 92 sivua, 21 liitesivua Arkeologia Elokuu 2020 Tässä tutkimuksessa selvitetään, minkälaista kasvillisuutta Turun alueen keskiaikaisilla kylätonteilla nykyään esiintyy ja poikkeaako eri ikäisten ja eri aikoina autioituneiden kylätonttien kasvillisuus toisistaan. Mikäli jotkin kasvilajit esiintyvät vanhoilla rautakaudelta periytyvillä asuinpaikoilla selvästi useammin kuin vasta keskiajalla perustetuissa kylissä, ne voisivat indikoida asutuksen vanhaa ikää. Samalla tarkastellaan, painottuuko tiettyjen kasvilajien levinneisyys Turussa keskiaikaisen kyläasutuksen läheisyyteen. Kasvillisuuden osalta aineisto koostuu Turun paikallisista luontoselvityksistä, Suomen lajitietokeskuksen kokoamista havainnoista ja Turun kasvit -hankkeen havaintopisteistä. Kyläaineisto pohjautuu pääasiassa Turun museokeskuksen inventointeihin vuosilta 2014 ja 2015. Ennen tutkimusta kyläkohtaista kasvillisuusaineistoa täydennettiin kenttätöillä. Analyysiin valittiin 11 autioitunutta kylätonttia: Haavisto, Harittu, Iisala, Ispoinen, Kairinen, Kakkarainen, Kalliola, Koskennurmi,
    [Show full text]
  • QUESTING TICKS, HIDDEN CAUSES Tracking Changes in Ixodes Ricinus Populations and Associated Pathogens in Southwestern Finland
    QUESTING TICKS, HIDDEN CAUSES Tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland Jani J. Sormunen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. AII OSA - TOM. 349 | BIOLOGICA - GEOGRAPHICA - GEOLOGICA | TURKU 2018 QUESTING TICKS, HIDDEN CAUSES Tracking changes in Ixodes ricinus populations and associated pathogens in southwestern Finland Jani J. Sormunen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA – ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS SARJA - SER. AII OSA - TOM. 349 | BIOLOGICA - GEOGRAPHICA - GEOLOGICA | TURKU 2018 University of Turku Faculty of Science and Engineering Department of Biology Section of Ecology Supervised by Docent Tero Klemola Doctor Eero J. Vesterinen Department of Biology Biodiversity Unit University of Turku University of Turku Turku, Finland Turku, Finland Docent Jari Hänninen Department of Agricultural Sciences Biodiversity Unit University of Helsinki University of Turku Helsinki, Finland Turku, Finland Reviewed by Doctor Julia Geller Associate Professor Lars Råberg Department of Virology Department of Biology and Immunology Lund University Institute for Health Development Lund, Sweden Tallinn, Estonia Opponent Docent Eva Kallio Department of Ecology and Genetics University of Oulu Oulu, Finland "One thing is for certain: there is no stopping them; the ants ticks will soon be here. And I, for one, welcome our new insect arthropod overlords. I'd like to remind them that as a trusted TV personality, I could be helpful in rounding up others to toil in their underground sugar caves blood refineries.” The originality of this thesis has been checked in accordance with - Kent Brockman, The Simpsons (modified) the University of Turku quality assurance system using the Turnitin OriginalityCheck service. ISBN 978-951-29-7491-7 (PRINT) ISBN 978-951-29-7492-4 (PDF) ISSN 0082-6979 (PRINT) ISSN 2343-3183 (ONLINE) Grano Oy - Turku, Finland 2018 "One thing is for certain: there is no stopping them; the ants ticks will soon be here.
    [Show full text]
  • Entangled Beliefs and Rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to Contemporary Times
    - 1 - ÄIKÄS, LIPKIN & AHOLA Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Published by the Archaeological Society of Finland www.sarks.fi Layout: Elise Liikala Cover image: Tiina Äikäs Copyright © 2020 The contributors ISBN 978-952-68453-8-8 (online - PDF) Monographs of the Archaeological Society of Finland ISSN-L 1799-8611 Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sάpmi from Stone Age to contemporary times MONOGRAPHS OF THE ARCHAEOLOGICAL SOCIETY OF FINLAND 8 Editor-in-Chief Associate Professor Anna-Kaisa Salmi, University of Oulu Editorial board Professor Joakim Goldhahn, University of Western Australia Professor Alessandro Guidi, Roma Tre University Professor Volker Heyd, University of Helsinki Professor Aivar Kriiska, University of Tartu Associate Professor Helen Lewis, University College Dublin Professor (emeritus) Milton Nunez, University of Oulu Researcher Carl-Gösta Ojala, Uppsala University Researcher Eve Rannamäe, Natural Resources Institute of Finland and University of Tartu Adjunct Professor Liisa Seppänen, University of Turku and University of Helsinki Associate Professor Marte Spangen, University of Tromsø - 1 - Entangled beliefs and rituals Religion in Finland and Sápmi from Stone Age to contemporary times Tiina Äikäs & Sanna Lipkin (editors) Table of content Tiina Äikäs, Sanna Lipkin & Marja Ahola: Introduction: Entangled rituals and beliefs from contemporary times to
    [Show full text]
  • Luonnon Monimuotoisuus Turussa 1. Luonnonsuojelullisesti Arvokkaat Alueet
    TURUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO Luonnon monimuotoisuus Turussa 1. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet KARI KARHU (Toim.) Alkusanat Luonnon monimuotoisuuden suojelu otettiin keskeiseksi ympäristönsuojelun tavoitteeksi Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskokouksessa 1992. Suomikin sitoutui kansainväliseen biodiversiteettisopimukseen. Sen tärkeimpiä toteutusmuotoja on maankäytön ohjaus siten, että arvokkaita kasvi- ja eläinlajien elinympäristöjä säilyy myös varsinaisten suojelualueiden ulkopuolella. Tätä silmällä pitäen Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ryhtyi kesällä 1992 kokoamaan tietoa Turun luonnon monimuotoisuudesta yhtenäiseen muotoon. Kaupunkimme arvokkaita luontokohteita on inventoitu useaan otteeseen. Tässä selvityksessä on käytetty hyväksi ympäristöministeriön, Varsinais-Suomen seutukaavaliiton, Turun yliopiston sekä Turun kaupungin asemakaavaosasto ja ympäristönsuojelutoimiston julkaisuja. Lisäksi käsiteltiin yhdistysten ja yksityisten .kuntalaisten tekemiä aloitteita. Työn kuluessa löytyi myös uusia kohteita. Erityistä huomiota kiinnitettiin alueiden rajauksiin. Luonnollisista, maaston mukaisista rajoista on poikettu kaavallisten ja maanomistuksellisten seikkojen vuoksi, mikäli tämä ei vaaranna suojeluarvojen säilymistä. Tämän selvityksen keskeisintä antia ovat ympäristönsuojelulautakunnan 4.5.1994 § 95 omalta osaltaan hyväksymät tavoitteet seutu-, yleis- ja asemakaavoja ja rauhoitusta silmällä pitäen. Luonnonsuojelullisesti arvokkaat alueet on kartoitettu koko Turun hallinnolliselta alueelta toivoen, että
    [Show full text]
  • Karita Mattila TURKU Looks Forward to Her Summer Holiday and 2011 Concerts in Turku, Pp
    May–August 2011 Karita Mattila TURKU looks forward to her summer holiday and 2011 concerts in Turku, pp. 8-9 European Capital of Culture, here and now. The Finnish premiere Art sauna is The Baltic Sea, the See Turku as a of Isaac Julien’s the crowning archipelago and the tourist: Sightsee- Western Union: Small experience for River Aura – culture ing tours to Turku 7 Boats at Logomo 10 a summer day 14 thrives near water 20 neighbourhoods May – August 2011 TURKU 2011 Editorial p. 14 The Culture Vainio Kari Grand sailing 2011 Tall Ships ships come to Turku. Rega a Chairman of the Board Christoff er Taxell and Managing Director Cay Sevón from the Turku 2011 Foundation and President of the European Commission José Manuel Barroso in Turku on 5th March 2011. Sailing before the wind “I’d already heard that the Turku Capital of Cul- ture year was off to a great start, but now that I’ve visited Turku, I’m truly impressed by what I’ve seen. I believe that the year will have long-last- ing eff ects on the entire city and region.” These encouraging words were spoken by José Manuel Barroso, President of the European Commission, when he visited Turku in early March. I fi nd it easy to agree with him. We’re doing great! The diverse programme for the Capital of Cul- ture year was launched in accordance with the Arto Takala scheduled plans and so far the programme has at- tracted large audiences. Contents Logomo, the main stage for the cultural year, has exceeded expectations and has received a lot of praise.
    [Show full text]
  • TURUN VIHERALUEIDEN SOSIAALISTEN ARVOJEN KARTOITUS LIITE 4. Asukkaille Tärkeitä Alueita Koskevat Kommentit
    TURUN VIHERALUEIDEN SOSIAALISTEN ARVOJEN KARTOITUS LIITE 4. Asukkaille tärkeitä alueita koskevat kommentit Tuuli Vesanto 2007 Lainaukset asukkaiden vastauksista on kirjoitettu kursiivilla lainausmerkkeihin. Lainaukset on kopioitu kaikkine kirjoitusvirheineen. Hakasulkuihin on merkitty vastaajan asuinpaikka, jos se sijaitsee kaukana mainitusta alueesta. ALUEEN NIMI MIKSI ON TÄRKEÄ? KESKUSTA "Samppalinnan puisto" "Asuinympäristö" "Samppalinnan mäki" "Asuinympäristö, hyvä alue esitellä vieraille, lasten ulkoilu" "Puolalanpuisto/taidemuseon alue" "Lähin puisto, lasten leikkipaikka, pulkkamäki, retkipaikka, työmatka, vaunureitti" "Jokiranta" "Viikottainen kävelyreitti, "urbaani" kävelyalue, mieluisia kahviloita ja ravintoloita, mukava leikkipaikka" "Kupittaa/Seikkailupuisto" "Lasten leikkipaikka, viikonlopun picknic-paikka, urheilupaikka, ystävien tapaamispaikka" "Puutorin puisto + Puutori" "Kodin lähimaisema, jokapäiväinen kulkureitti" "Ruissalo" [Keskusta] "Retkikohde, luonnonympäristö" "Puolalaparken, Trätorget, Bangatan, "Promenerar regelbundet där med hund." Järnvägsstationsparken" "Verkkahovi, Barkplansområdet" "Promenader regelbundet med hund." "Thomasbron, Studentbyn." "Promenader med hund." "Båda sidorna av Auraån mellan Thomasbron "Regelbundet promenader (dagligen) med hund." och Hallis." "Tuomiokirkon ympäristön puistot" "Kuljen päivittäin" "Aurajoen rannat Martinsilta-Halinen, "Ulkoilua koiran kanssa" mahdollisuuksien mukaan molemmat rannat" [Keskusta] "Tuomaan puisto" "Ulkoilua koiran kanssa" "Ruissalo" [Pansio] "Upea luonto, miksei
    [Show full text]
  • Varsinais-Suomen Liitto Muinaismuistoalueet Ja -Kohteet Turun Kaupunkiseudun Maakuntakaava 04.11.2002
    VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MUINAISMUISTOALUEET JA -KOHTEET TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA 04.11.2002 TUNNUS KUNTA NIMI K.OSA / KYLÄ SELITE VANHA MERK. VANHA LUOKKA XKOORD YKOORD SKNO SM 202001 KAARINA Keetterinmäki Ravattula Kaksi pronssikautista hautarauniota. SU-kohde 631 I 3244923 6716405 SM 202002 KAARINA Tähkäpää Littoinen Kalmisto ja mahdollinen asuinpaikka rautakaudelta. uusi I, II 3245340 6716238 SM 202003 KAARINA Rantatöyräs Ravattula Kivikautinen asuinpaikka. uusi II 3243941 6716195 SM 202004 KAARINA Suutela ja Keetterinmäki Ravattula Hautaraunio ja kaksi kuppikiveä (kallio ja maakivi). uusi II, I 3244894 6716109 SM 202005 KAARINA Uotila Ravattula Kuppikivi. Kalliossa n. 49 uhrikuppia. uusi I 3244532 6715981 SM 202006 KAARINA Kalla, Vähätalo Littoinen Kuppikivi. uusi II 3245474 6715716 SM 202007 KAARINA Ristimäki Ravattula Rautakautinen ruumiskalmisto ja mahdollien hautaraunio (Särvä), erillisissä peltosaarekkeissa. uusi I, III 3244136 6715674 SM 202008 KAARINA Ravattula, vanhan Ravattulantien varsi Ravattula Molemmin puolin n. 500 m:n matkalla useita muinaisjäännöksiä: a) Mattila, 3-4 rautakautista hautarauniota tien pohjoispuolella metsänreunassa. b) Mattila, uusi a: 630, 637 a: II-III, b: II, c: II 3243724 6715619 asuinpaikkoja 2 kpl tien itä- ja pohjoispuolella. c) Kaksi mahdollista kuppikiveä. b: 636 SM 202009 KAARINA Muikunvuori Littoinen Asuinpaikka kivi-rautakaudelta, kalmisto ja kaksi kuppikiveä rautakaudelta, kiviaita historialliselta ajalta. uusi I 3244800 6715337 SM 202010 KAARINA Espola Kausela Kuppikivi. Kalliossa yhteensä neljä uhrikuppia. uusi II 3244780 6714280 SM 202011 KAARINA Nuutila Littoinen Mahdollinen ruumishauta kivikaudelta. Todenäköisesti tuhoutunut. uusi II 3245842 6712325 SM 202012 KAARINA Lehtiniemi Littoinen Kivikautinen asuinpaikka. SU-kohde 635 II 3246976 6711346 SM 202013 KAARINA Hiiskanmäki Littoinen Kivikautinen asuinpaikka kunnan hiekkakuoppa-alueella. SU-kohde 634 II 3246531 6711113 SM 202014 KAARINA Tammenmäki Maakasto Kivikautinen kalmisto ja asuinpaikka.
    [Show full text]
  • Sisällysluettelo MH, 21.3.2016 10:00, Esityslista 1
    Sisällysluettelo MH, 21.3.2016 10:00, Esityslista 1 § -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1 § 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .............................................. 3 § 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................. 4 § 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................... 5 § 4 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet ........................................................................................................................... 6 Liite: TPLMK lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet ................................................................................ 9 § 5 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015 ......................................................................................... 122 Liite: Tkliiteosa 2015 ............................................................................................................................. 124 Liite: TP2015MHMaalis ......................................................................................................................... 144 § 6 Communication Manager Linda Talven työloma .....................................................................................
    [Show full text]
  • MAL-Hankeohjelma Sekä Mahdolliset Kasvukeskusteemahankkeet
    Luonnos 9.6.2015 S. Somerpalo Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä MAL‐hankeohjelma sekä mahdolliset kasvukeskusteemahankkeet Turun kaupunkiseudun nykyinen MAL‐hankeohjelma 2012‐2015 - MAL‐aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa MAL‐hankerahoituksen kautta pieniä kustannustehokkaita joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä ja liikenneturvallisuutta edistäviä hankkeita vuosina 2014 ja 2015. - Valtion rahoitusosuus tulee perusväylänpidon rahoituksesta, mitä ei nykysäädösten mukaan voi kohdentaa katuverkon hankkeisiin vaan ainoastaan valtion maanteille tai rataverkolle. - Turun seudulla valtion rahoitus hankeohjelman toteuttamiseen on 5 miljoonaa euroa. Sen ehtona on kuntien vastaavan suuruinen rahoitus hanke‐ pakettiin. Yhteensä koko hankepaketin rahoitus on 10 miljoonaa euroa. - Turun seudulla hankepaketti ja sen rahoitusjako päätettiin toteuttaa siten, että kaikki ohjelman hankkeet ovat maantie‐ tai rataverkolle sijoittuvia kohteita ja että kunkin hankkeen tai kunnan alueella toteutettujen hankkeiden kustannukset jaetaan suunnilleen tasan valtion ja ko. kunnan kesken. Lisäksi valmistelussa päädyttiin siihen, että kaikkien kuntien alueelle osoitettiin jokin hanke. - Ohjelmassa on 18 hanketta, joista kahden toteuttamisesta on luovuttu (Tarvasjoen pienet liikenneturvallisuuskohteet ja maantien 2340 jalankulku‐ ja pyörätie välillä Tammisilta‐Paimio). Mahdollisen uuden MAL‐hankeohjelman rahoitus‐ ja priorisointiperiaatteiden muutostarpeet - Nykyinen tapa, jossa koko MAL‐paketti koostuu vain maantie‐ ja ratakohteista ja kaikissa
    [Show full text]
  • How to Carry out Register-Based Health Services Research in Finland?
    STAKES DISCUSSION PAPERS 1 / 2006 KAJANTIE MIRA, MANDERBacka KRISTIINA, MCCALLUM ALISON, NotkoLA IRMA-LEENA, ARFFMAN MARTTI, Forssas ERJA, KARVONEN SAKARI, KORTTEINEN Matti, LEYLAND ALastair, KESKIMÄKI ILMO How to carry out register-based health services research in Finland? Compiling complex study data in the REDD project Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, 00531 Helsinki puhelin: (09) 3967 2190, (09) 3967 2308 (automaatti) faksi: (09) 3967 2450 • Internet: www.stakes.fi Kajantie Mira1 Manderbacka Kristiina1 McCallum Alison2 Notkola Irma-Leena3 Arffman Martti1 Forssas Erja1 Karvonen Sakari4 Kortteinen Matti4 Leyland Alastair5 Keskimäki Ilmo1 1 STAKES, Outcomes and Equity Research 2 NHS Lothian Health Board, Edinburgh 3 Finnish Information Centre for Register Research 4 STAKES, Welfare Research 5 University of Glasgow, MRC Social and Public Health Sciences Unit Correspondence: Kristiina Manderbacka STAKES PO Box 220, 00531 Helsinki, Finland E-mail: kristiina.manderbacka@stakes.fi Pages: 82, price: 19 € © Authors and STAKES ISBN 951-33-1735-8 (nid.) ISSN 1795-6897 (nid.) ISBN 951-33-1865-6 (PDF) ISSN 1795-8202 (PDF) Valopaino Oy Finland, Helsinki 2006 HOW TO CARRY OUT REGISTER-BASED HEALTH SERVICES RESEARCH IN FINLAND? Contents Abstract 4 Tiivistelmä 5 1 Introduction .............................................................................................................................6 2 Background and objectives of the REDD project ..................................................................8
    [Show full text]
  • Scenario of a Renewable Energy System in 2030 for Turku Finland
    Scenario of a renewable energy system in 2030 for Turku Finland Kimmo Stenberg Master Thesis 13 June 2016 Scenario of a renewable energy system in 2030 for Turku Finland Author: Kimmo Stenberg Student number: 4324978 Master: Industrial Ecology, Delft University of technology, Leiden University Course code: 4413TRP30Y Graduation Committee: Dr. ir. J.N. Quist, Section of Energy and Industry, Faculty of Technology, Policy and Management, Delft University of Technology Ir. S. Broersma, Section Climate Design & Sustainability, Faculty of Architecture, Delft University of Technology Prof. dr. ir. A.A.J.F. van den Dobbelsteen, Section Climate Design & Sustainability, Faculty of Architecture, Delft University of Technology II Preface This thesis was done in order to complete my Master’s degree in Industrial Ecology at the Leiden University and at the Delft University of Technology. The subject of this thesis is about achieving a fully renewable energy system in Turku Finland. I am interested in this topic, because Turku is my home town and because I have been following the progress of implementing renewable energy systems in Finland for several years now. I am also interested in general about renewable energy technology and what solutions it can bring for the future energy systems and what kind of constraints it has. This study is seen as a highly useful source of information for the build up of the future renewable energy system in Turku and offers a roadmap towards a renewable energy system for the stakeholders in Turku. Although this thesis was an individual project I would like to say thank you to some people who supported me during this thesis.
    [Show full text]