Turun Viheralueiden Sosiaalisten Arvojen Kartoitus

Total Page:16

File Type:pdf, Size:1020Kb

Turun Viheralueiden Sosiaalisten Arvojen Kartoitus Valokuvat: Tuuli Vesanto 2 Turun viheralueiden sosiaalisten arvojen kartoitus L Y H E N N E L M Ä …. .......................................................................................................................7 1 T Y Ö N T A R K O I T U S ….......................................................................................................8 1.1 Mitä sosiaalisten arvojen kartoituksella tarkoitetaan?...............................................................8 1.2 Suomessa tehtyjä selvityksiä....................................................................................................8 1.2 Turun arvokartoituksen tarkoitus...............................................................................................8 1.3 Viheralueiden merkityksiin liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia Turussa.......................................9 2 S E L V I T Y K S E N T O T E U T U S ....................................................................................10 2.1 Mistä alueista haluttiin tietoa?.................................................................................................10 2.2 Millaista tietoa haluttiin saada?...............................................................................................10 2.3 Kirjallinen kysely......................................................................................................................10 2.4 Karttapohjainen kysely............................................................................................................11 2.5 Vastaajat .................................................................................................................................11 2.6 Kyselyyn vastaaminen ............................................................................................................12 2.7 Vastausten määrä...................................................................................................................12 2.8 Vastausten kokoaminen .........................................................................................................13 2.9 Ongelmia vastausten kokoamisessa......................................................................................13 2.10 Ongelmia vastausten tulkitsemisessa ....................................................................................13 3 K I R J A L L I S E N K Y S E L Y N V A S T A U K S E T ...................................................14 3.1 Taustatietoja vastaajista .........................................................................................................14 3.1.1 Vastaajien määrä ja jakauma palvelualueittain.................................................................14 3.1.2 Sukupuolijakauma ............................................................................................................14 3.1.3 Ikäjakauma .......................................................................................................................14 3.1.4 Asumismuoto....................................................................................................................15 3.2 Asukkaiden arvostamat viheralueet........................................................................................16 3.2.1 Vastaajien mainitsemat alueet..........................................................................................16 3.2.2 Perustelut..........................................................................................................................20 3.2.3 Poimintoja vastauksista....................................................................................................25 3.2.4 Viheralueiden vaikutusalueet ............................................................................................26 3.2.5 Poimintoja vastauksista....................................................................................................27 3.3 Alueet, jotka eivät houkuttele..................................................................................................27 3.3.1 Vastaajien mainitsemat alueet..........................................................................................27 3.3.2 Perustelut..........................................................................................................................30 3.3.3 Poimintoja vastauksista....................................................................................................31 3.4 Alueet, joille ei pitäisi rakentaa................................................................................................31 3.4.1 Vastaajien mainitsemat alueet..........................................................................................31 3.4.2 Perustelut..........................................................................................................................34 3.4.3 Poimintoja vastauksista....................................................................................................35 3.5 Alueet, joille voisi rakentaa .....................................................................................................36 3.5.1 Vastaajien mainitsemat alueet..........................................................................................36 3.5.2 Perustelut..........................................................................................................................39 4 K A R T T A V A S T A U K S E T ................................................................................................40 4.1 Viheralueiden myönteiset ominaisuudet.................................................................................40 4.1.1 Yleistä ...............................................................................................................................40 4.1.2 Kaunis maisema...............................................................................................................40 4.1.3 Metsäntuntu......................................................................................................................40 3 4.1.4 Hieno luontokohde ...........................................................................................................41 4.1.5 Hieno puisto .....................................................................................................................41 4.1.6 Historia ja kulttuuri ............................................................................................................41 4.1.7 Kohtaamispaikka..............................................................................................................41 4.1.8 Toimintamahdollisuudet ...................................................................................................41 4.1.9 Tilan- ja vapaudentuntu ....................................................................................................42 4.1.10 Rauha ja hiljaisuus............................................................................................................42 4.2 Myönteisiksi koetut alueet.......................................................................................................42 4.2.1 Yleistä ...............................................................................................................................42 4.2.2 Keskusta...........................................................................................................................42 4.2.3 Hirvensalo-Kakskerta........................................................................................................43 4.2.4 Skanssi-Uittamo ...............................................................................................................43 4.2.5 Varissuo-Lauste................................................................................................................43 4.2.6 Nummi-Halinen.................................................................................................................44 4.2.7 Runosmäki-Raunistula......................................................................................................44 4.2.8 Länsikeskus......................................................................................................................44 4.2.9 Pansio-Jyrkkälä.................................................................................................................45 4.2.10 Maaria-Paattinen ..............................................................................................................45 4.3 Viheralueiden kielteiset ominaisuudet ....................................................................................45 4.3.1 Yleistä ...............................................................................................................................45 4.3.2 Pelottavuus .......................................................................................................................46 4.3.3 Ruuhkaisuus .....................................................................................................................46 4.3.4 Epäviihtyisyys ...................................................................................................................46 4.4 Alueet, joille voisi rakentaa .....................................................................................................46 4 5 S O S I A A L I S T E N A R V O J E N K A R T O I T U K S E N Y H T E E N V E T O ...............47 5.1 Yleistä .....................................................................................................................................47
Recommended publications
  • Turku Sustainable City Districts Skanssi and Linnakaupunki
    Final report Turku Sustainable City Districts Skanssi and Castle Town turku.fi/siemens siemens.com/answers © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Content 1 / 3 Content Page Content 1 Introduction, case for action and objectives 1 - 56 Skanssi and Castle Town – Content 2 57 - 210 Cornerstones of a sustainable development concept Content 3 Content III: Toolbox and Outlook 211 – 214 © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 2 September 2013 Content 1 Chapter Content Page 1 Management summary 1 - 10 The Urban Planning Challenge in midsize European cities 2 • Key development challenges 11 - 32 • Examples of current eco-district projects in Europe City of Turku – Pathway towards a sustainable urban development 3 • Current situation and future vision of Turku 33 – 40 • Renewal of existing districts & development of new eco-districts • Sustainable city districts in Turku – a major lever of sustainable growth Case for action – Sustainable living and working environments 4 • The planning and management challenge 41 - 56 • The technology and innovation challenge © City of Turku & Siemens AG 2013. All rights reserved. Page 3 September 2013 Management Summary Future way of City development and design will differ from traditional development I strategies: Polycentric structures of cities and increasing autonomy of city districts imply new ways of developing the districts spatial design as well as their infrastructures. II Cities need to implement available sustainable solutions starting with “day1” and need to establish a continuous improvement cycle. The report describes and partly evaluates 14 Infrastructure solutions, 1 platform solution III for smart mobility and citizen services and several solutions as enabler/supporter for a social approach to sustainability in the districts.
    [Show full text]
  • OPINNÄYTETYÖ Nuorisotoiminnan Kehittäminen
    OPINNÄYTETYÖ Nuorisotoiminnan kehittäminen Turun kaupungin Halisten asuinalueella Pirjo Lehtinen Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma ylempi AMK (90 op) Arvioitavaksi jättämisaika huhtikuu / 2017 www.humak.fi HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelman nimi Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma ylempi AMK (90 op) TIIVISTELMÄ Työn tekijä Pirjo Lehtinen Sivumäärä 79 ja 10 liitesivua Työn nimi Nuorisotoiminnan kehittäminen Turun kaupungin Halisten asuinalueella Ohjaava(t) opettaja(t) Reijo Viitanen Työn tilaaja ja/tai työelämäohjaaja Turun kaupunki, nuorisopalvelut Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nuorisotoimintaa Turun Halisten asuinalueella kolmen kärjen kautta, jotka kaikki tähtäsivät samaan päämäärään. Nämä kolme kärkeä olivat nuorisotilan han- kinta toiminnan toteuttamisen paikaksi, moniammatillisen aluetyön kytkeminen nuorisotoimintaan yh- teistyötä kehittämällä sekä nuorten osallisuuden vahvistaminen osallistuvan budjetoinnin menetelmällä. Opinnäytetyössäni verkostotyö kosketti laaja-alaisesti luottamusmiehiä, kaupungin viranhaltijoita, Nummi – Halinen -aluetiimin jäseniä, Suomen Punaisen Ristin Varsinais- Suomen piirin toimijoita (SPR) sekä Halisten asuinalueen nuoria. Opinnäytetyössäni ensimmäisenä kärkenä oli saada tila nuorisotoiminnan mahdollistamiseksi. Nuoriso- tilan hankintaprosessissa edustuksellinen demokratia (luottamushenkilöt) ja kunnan hallinnollinen toi- minta (virkamiehet) valjastettiin yhteiseen voimainponnistukseen. Seuraavana kärkenä oli alueellisen Nummi – Halinen -aluetiimin
    [Show full text]
  • Segregaation Vähentä- Minen Asuntokantaa Kehittämällä
    Opinnäytetyö (YAMK) Liiketalous Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 2013 Erja Ylitalo SEGREGAATION VÄHENTÄ- MINEN ASUNTOKANTAA KEHITTÄMÄLLÄ OPINNÄYTETYÖ (YAMK) | TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Maaliskuu 2013 | 88 Ari Jolkkonen Erja Ylitalo SEGREGAATION VÄHENTÄMINEN ASUNTO- KANTAA KEHITTÄMÄLLÄ Noin 20 prosenttia suomalaisista asuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, jotka kär- sivät osittain kahdesta ongelmasta: mittava määrä asuinrakennuksia on peruskorjauskuntoisia ja tietyissä lähiöissä sosiaaliset ongelmat ovat kärjistyneet. Asuntojen huonon kunnon tai alueen heikon imagon vuoksi ne eivät houkuttele asukkaita. Asuinalueille keskittyy huono-osaisuutta, joka ilmenee työttömyytenä, toimeentulotukiriippuvuutena ja vähävaraisuutena. Näihin lähiöihin sijoittuvat myös maahanmuuttajat ja alueet eriytyvät etnisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa etnisen segregaation vaikutuksista Turussa sijaitsevan Varissuon lähiön tilaan kiinteistöinvestointien päätöksenteon tueksi sekä etsiä keinoja segregaation purkamiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa: Onko Varissuon keskittymä syntynyt maahanmuuttajien omien valintojen seurauksena, asuntoviranomaisten toiminnasta vai rakenteellisista tekijöistä? Muuttavatko kantaväestöön kuuluvat Varissuolta pois, entä välttelevätkö he sitä asuinalueena? Onko keskittymä aiheuttanut Varissuolla kiinteistöomaisuuden arvon tai vuokratason alenemisen suhteessa muihin asuinalueisiin? Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin
    [Show full text]
  • Isbn9789522163219.Pdf
    COURSE MATERIAL COMMENTS REPORTS 146 RESEARCH REPORTS Martti Komulainen, Anu Vähä-Heikkilä & Jussi Hattara (eds.) KEYS TO THE FUTURE Environmental Expertise at Turku University of Applied Sciences REPORTS FROM TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES 146 Turku University of Applied Sciences Turku 2012 ISBN 978-952-216-320-2 (printed) ISSN 1457-7925 (printed) Printed by Suomen Yliopistopaino – Juvenes Print Oy, Tampere 2012 ISBN 978-952-216-321-9 (PDF) ISSN 1459-7764 (electronic) Distribution: http://loki.turkuamk.fi 441 729 Print product CONTENTS ENVIRONMENTAL EXPERTISE – KEYS TO THE FUTURE 6 Juha Kääriä ENVIRONMENTAL COMMUNICATION PROMOTING NATURAL MATERIAL KNOW-HOW 10 Päivi Simi & Outi Tuomela INDUSTRIAL HEMP – NEW SUSTAINABLE OPPORTUNITIES FOR BUSINESS IN RURAL AREAS OF FINLAND 19 Noora Norokytö PERSPECTIVES IN ENVIRONMENTAL COMMUNICATION: PUBLIC INVOLVEMENT AND THE BALTIC SEA 24 Martti Komulainen & Katariina Kiviluoto CARPOOL SERVICE FOR A MUNICIPALITY 36 Anu Vähä-Heikkilä & Juha Heikkilä ENVIRONMENTAL EDUCATION AND DRY SANITATION IN SOUTHERN AFRICA 41 Jonna Heikkilä & Jenni Koivisto SUSTAINABLE TOURISM DEVELOPMENT IN VIETNAM 54 Jari Hietaranta, Essi Hillgren & Jenni Koivisto BENTHIC INVERTEBRATE COMMUNITIES REFLECT THE ECOLOGICAL CONDITION OF THE WATER ECOSYSTEMS 60 Arto Huhta LAMPREY POPULATIONS AND PRODUCTIVITY OF LAMPREY STOCKINGS IN IIJOKI 68 Arto Huhta MONITORING OF COASTAL FISH IN THE INNER ARCHIPELAGO SEA 73 Raisa Kääriä & Tero Kalliomäki CORPORATE RESPONSIBILITY eGreenNet – NETWORK OF ENVIRONMENTAL KNOWHOW 84 Piia Nurmi FUTURE
    [Show full text]
  • Turku's Archipelago with 20,000 Islands
    Turku Tourist Guide The four “Must See and Do’s” when visiting Turku Moomin Valley Turku Castle The Cathedral Väski Adventure Island Municipality Facts 01 Population 175 286 Area 306,4 km² Regional Center Turku More Information 02 Internet www.turku.fi www.turkutouring.fi Turku wishes visitors a warm welcome. Photo: Åbo stads Turistinformation / Turku Touring Newspapers Åbo underrättelser www.abounderrattelser.fi/au/idag.php Turku’s Archipelago Turun Sanomat www.turunsanomat.fi with 20,000 Islands Finland’s oldest city. It’s easy to tour the archipelago. Tourist Bureaus Turku was founded along the Aura River in You can easily reach any of the 20,000 islands 1229 and the Finnish name Turku means and islets located in the Turku archipelago by Turku Touring “market place.” The city is called , “The Cradle ferry or boat (large or small). You can also Auragatan 4, Turku to Finnish Culture” and today, despite its long come close to the sea by going along the +358 2 262 74 44 history, a very modern city that offers art, Archipelago Beltway, which stretches over [email protected] music, Finnish design and much more. 200 km of bridges and islands. Here you can www.turkutouring.fi stay overnight in a small friendly hotel or B & There are direct connections with SAS / Blue B. The archipelago, with its clean nature and 1 from Stockholm or you can choose any of calm pace is relaxation for the soul! the various ferry operators that have several Notes departures daily to the city. Southwest Finland is for everyone 03 - large and small! Turku is known for its beautiful and lively The southwest area of Finland is a historic Emergency 112 squares, many cozy cafés and high-class but modern area which lies directly by the Police 07187402 61 restaurants.
    [Show full text]
  • KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO Itä MEDIATIEDOT 2017 Turun Seutusanomat Itä Ilmestyi Vuosina 2009–2015 Nimellä Kaarinan Uutiset
    Alueen suurin paikallislehti 1 TURUN SEUTUSANOMAT ITÄ-TURKU – KAARINA – LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO itä MEDIATIEDOT 2017 www.turunseutusanomat.fi Turun Seutusanomat Itä ilmestyi vuosina 2009–2015 nimellä Kaarinan Uutiset. JULKAISIJA YKSITYISHENKILÖIDEN ILMOITUKSET (sis. alv 24 %) ML-Mediat Oy 0,75 e/pmmp sis. alv (esim. 1: Ilmoituksen leveys 1 palsta, korkeus 30 mm = 22,50e, esim 2: Ilmoituksen leveys 2 palstaa, korkeus 30 mm Osoite: Tasalanaukio 1, 2. krs. 21200 Raisio = 45e) Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 [email protected] Toimi näin: Lähetä ilmoitusteksti osoitteeseen aino.vaananen@ Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 turunseutusanomat.fi. Maksa ilmoitusmaksu tilillemme FI51 5265 [email protected] 0420 0231 93, viestiksi oma nimi. Ilmoitus julkaistaan haluamassasi Toimittaja: Katariina Mäkinen-Önsoy, 045 655 5000 lehdessä, kun suoritus näkyy tilillämme. [email protected] ILMOITUSAINEISTOT Juttuvinkit: [email protected] Sähköposti: [email protected] MAINOSMYYNTI Valmistettavat ja vedostettavat aineistot perjantaihin klo 10 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä valmistettavista ilmoituk- Päivi Haltia-Korhonen, 045 139 2151 sista emme pysty takaamaan vedosta. Vedos lähetetään perjantain [email protected] aikana, vedoksen kommentointi maanantaihin klo 12 mennessä. Mika Leinonen, 040 706 2132 Valmisaineisto maanantaihin klo 10 mennessä. Tilavaraus perjan- [email protected] taihin klo 11 mennessä.
    [Show full text]
  • Tm/Ufs/Ntm 10.12.2012 34 371 - 381 1
    Tm/UfS/NtM 10.12.2012 34 371 - 381 1 I Suomenlahti – Finska viken – Gulf of Finland *371. 18, 191 A,B/626/626_1 Suomi. Helsinki. Sompasaaren väylä (8.0 m). Poistetut valot. Karttamerkinnän muutos. Finland. Helsingfors. Farleden till Sumparn (8.0 m). Indragna ljus. Ändrad kartmarkering. Finland. Helsinki. Sompasaari channel (8.0 m). Withdrawn lights. Amend chart. Poista viitoilta valot – Stryk prickarnas ljus – Delete lights of spar buoys Nr WGS 84 1) 52391 Poista 60°10.4192’N 24°58.6123’E Stryk Delete 2) 52389 Poista 60 10.4583 24 58.5305 Stryk Delete (LV/TV/FTA, Helsinki/Helsingfors 2012) ------------------------------------------------------------------------------------------------ 372. 951 Venäjä. Kronstadtin L- puoli. Pudonnut ankkuri. Karttamerkintä. Ryssland. V om Kronstadt. Tappat kare.Kartmarkering. Russia. W of Kronstadt. Lost anchor. Insert in chart. TM/UfS/NtM 26/531/2011(T) Kumotaan/Utgår/Cancelled 2 Lisää – Inför – Insert WGS 84 60°00.79’N 29°20.09’E (Ankkuri ketjuineen) (Ankare med kätting) (Anchor with anchor chain) (NtM 47/7055/2012, St. Petersburg) ------------------------------------------------------------------------------------------------ II Saaristomeri ja Ahvenanmeri Skärgårdshavet och Ålands hav Archipelago Sea and Sea of Åland *373. 25, 25_A, 26, 29, 953 D/718/718_1/727 D/INDEX Suomi. Saaristomeri. Parainen. Norrskata. Ahvensaari-Houtsala-Innamo-väylä (2.4 m). Kulkusyvyyden muutos. Poistettu väylänosa. Poistettu viitta. Kartta- merkinnän muutos. Finland. Skärgårdshavet. Pargas. Norrskata. Farleden Åvensor-Houtsala-Inn- amo (2.4 m). Ändrat leddjupgående. Indraget farledsavsnitt. Indragen prick. Ändrad kartmarkering. Finland. Archipelago. Pargas. Norrskata. Åvensor-Houtsala-Innamo channel (2.4 m). Amended maximum authorised draught. Withdrawn channel section. Discontinued spar buoy. Amend chart. 3 I. Väylän kulkusyvyys madallettu 4.3 metristä 2.4 metriin.
    [Show full text]
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku
    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
    [Show full text]
  • Elinvoimaa Lähiöihin Kehittyvä Pansio-Perno
    Elinvoimaa lähiöihin Kehittyvä Pansio-Perno Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.2016 Turun kaupungin visio Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Ohjelmalinjaukset aluekehittämiseen Kilpailukyky ja kestävä kasvu Yrittävä ja osaava kaupunki Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Rakentuva kaupunki ja ympäristö Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristön ja palvelukanavien suunnittelulla Tuottavuutta ja uudistumiskykyä kasvatetaan edistämällä innovaatioita Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella Huomisen rakentamista edistetään maankäytön kehittämisen kokonaisvaltaisuutta, ennakkoluulottomia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja korostavalla toimintamallilla BlueIndustryPark (BIP) - kehittäminen Ohjelmalinjaukset aluekehittämiseen Hyvinvointi ja aktiivisuus Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Osaava ja oppiva kaupunkilainen Aktiivinen kaupunkilainen Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden
    [Show full text]
  • Official Journal of the European Communities L 39/49
    14.2.2000 EN Official Journal of the European Communities L 39/49 COMMISSION DECISION of 22 December 1999 listing the areas of Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 (notified under document number C(1999) 4945) (Only the Finnish text is authentic) (2000/120/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, eligible under Objective 2 with due regard to national priorities, without prejudice to the transitional support Having regard to the Treaty establishing the European provided for in Article 6(2) of that Regulation; Community, (5) Article 4(11) of Regulation (EC) No 1260/1999 provides Having regard to Council Regulation (EC) No 1260/1999 of that each list of areas eligible under Objective 2 is to be 21 June 1999 laying down general provisions on the valid for seven years from 1 January 2000; however, Structural Funds (1), and in particular the first subparagraph of where there is a serious crisis in a given region, the Article 4(4) thereof, Commission, acting on a proposal from a Member State, may amend the list of areas during 2003 in accordance After consulting the Advisory Committee on the Development with paragraphs 1 to 10 of Article 4, without increasing and Conversion of Regions, the Committee on Agricultural the proportion of the population within each region Structures and Rural Development and the Management referred to in Article 13(2) of that Regulation, Committee for Fisheries and Aquaculture, Whereas: HAS ADOPTED THIS DECISION: (1) point 2 of the first subparagraph of Article 1 of Regulation (EC) No 1260/1999 provides that Objective 2 Article 1 of the Structural Funds is to support the economic and social conversion of areas facing structural difficulties; The areas in Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 are listed in the (2) the first subparagraph of Article 4(2) of Regulation (EC) Annex hereto.
    [Show full text]
  • Aurajoen Halistenkosken Historiaa
    Veli Pekka Toropainen Aurajoen Halistenkosken historiaa Aurajoen Halistenkoski on suomalaisten koskien mittakaavassa putouskorkeudeltaan vähäi­ nen, mutta sen merkitys suomalaisen teollisuuden historiassa on mittava. Kosken mylly- toiminta ja kalastus tunnetaan jo 1300-luvulta ja varsinainen teollistuminen koskella alkoi jo 1550-luvulla, kun Turun linnan verkakutomon valkkimylly pystytettiin Halisiin. Seuraavalla vuosisadalla valkki korvattiin nahan käsittelyyn tarkoitetulla tamppimyllyllä. Kosken teol- linen käyttö laajeni 1800-luvullaja 1900-luvun alussa, kun paikalla alettiin tuottaa luujauhoa lannoitteeksi, jauhaa liitua ja värejä maalien raaka-aineeksi, sahata lautoja ja puusepäntuot- teita sekä valmistaa tekovillaa ja käsitellä hamppua purjekankaiden raaka-aineeksi. Halistenkosken kansallismaisema Halistenkosken alue Turussa on nykyisin vilkkaassa virkistyskäytössä, sillä Halisten- koski on osa Turun kansallista kaupunkipuistoa. Polut ja hiekkatiet kulkevat jokirannan vehreässä ja kasvistoltaan rikkaassa kansallismaisemassa ja sivuuttavat muinaismuistot kivi-, pronssi- ja rautakausilta. Kosken tuntumassa on kuppikiviä, erilaisia kalmistoja ja muutaman kilometrin päässä yläjuoksulla Ravattulan Ristimäen 1100- ja 1200-luku- jen kirkonrauniot ja kirkkomaa. Koskelle näkyvät Kaarinan ja Maarian keskiaikaiset kivikirkot sekä Koroinen, jossa sijaitsi 1200-luvulla piispankirkko, piispan kastelli eli asuintorni ja kastaali eli puolustustorni sekä kauppapaikka. Sen edeltäjä oli Liedon Vanhalinnassa, mutta jääkauden jälkeinen maan nouseminen
    [Show full text]
  • Vapaat Rannat –Kartoitus Mikko Nikkanen Ympäristö- Ja Kaavoitusvirasto Turun Kaupunki 2005
    Vapaat rannat –kartoitus Mikko Nikkanen Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Turun kaupunki 2005 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO ............................................................................................................................2 1. Johdanto.............................................................................................................................................4 1.1 Työn tavoitteet ja tausta..............................................................................................................4 1.2 Yleistietoa manner- ja rannikkosaaristosta sekä Hirvensalosta, Satavasta ja Kakskerrasta5 1.3 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset ...........................................................................................5 2. Työn suorittaminen ja menetelmät...................................................................................................6 3. Rannat, rantarakentaminen ja vapaat rannat ..................................................................................6 3.1 Yleistä............................................................................................................................................6 3.2 Rantojen käyttö ja niitä uhkaavat tekijät....................................................................................7 4. Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran luonto ja maankäyttö ...........................................................8 4.1 Tutkimusalue ja sen luonto.........................................................................................................8
    [Show full text]