PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA Perheiden Yläkouluvalintojen Rakentuminen Äitien Puheissa Ja Toimissa
Total Page：16
File Type：pdf, Size：1020Kb
PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA Perheiden yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa Sari Silmäri-Salo TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - C ser. osa XX - osatom. -403 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica - 2015 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Työn ohjaaja: Professori Risto Rinne Professori Joel Kivirauma Turun yliopisto Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Kasvatustieteiden laitos Tarkastajat: Professori Hannu Räty Dosentti Janne Varjo Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Käyttäytymistieteiden laitos Vastaväittäjä: Professori Hannu Räty Dosentti Janne Varjo Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Käyttäytymistieteiden laitos Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuvat: Jarmo Salo ISBN 978-951-29-6061-3 (PRINT) ISBN 978-951-29-6062-0 (PDF) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2015 Tiivistelmä 3 TURUN YLIOPISTO, Kasvatustieteiden laitos, väitöskirja, 310 sivua, neljä liit. Maaliskuu 2015. SILMÄRI-SALO, SARI: PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA. Perhei- den yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkastellaan peruskoulun yläkouluvalintoja Turussa. Tarkastelun keskiössä ovat vuonna 1997 syntyneiden turkulaislasten vanhempien yläkouluvalintaa koskeva yleinen sekä omaan lapseen kiinnittyvä puhe ja toimijuus paikallisessa institutionaalisessa kouluva- lintatilassa sekä vanhempien lapsen koulutukseen ja kouluvalintaan liittämät perustelut, mer- kitykset, arvot ja arvostukset. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan puheesta ja toimista rakentuvia perheiden kouluvalintastrategioita, joita peilataan äitien koulutuksellisiin ja sosi- aalisiin resursseihin sekä paikalliseen toimintapolitiikkaan. Tutkimus ei kerro ainoastaan pai- kallisessa kontekstissa tapahtuvista kouluvalinnoista, vaan laajemmin yhteiskunnassa vallit- sevista hierarkioista ja arvoista sekä koulutukseen ja sosioekonomiseen asemaan linkittyvistä normatiivisista toimintatavoista. Tutkimuksessa käytetään haastattelu- ja kyselyaineistoja. Aineistot kerättiin osana kahta laa- jempaa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen kanssa yhteistyössä tehtyä tutkimusprojektia Vanhemmat ja kouluvalinta – Perheiden koulutusstrategiat, eriarvois- tuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa (VAKOVA) 2009–2012 sekä Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. Tutkimusaineistot koostuvat 87 turkulaisäidin haastattelusta ja kyselyaineistosta. Kyselyaineiston analyysissä on käytetty kuvailevia tilastolli- sia menetelmiä, ja sitä käytetään ensisijaisesti taustoittamaan haastatteluaineistoa. Haastatte- luaineiston analyysi perustuu pääasiallisesti teema-analyysiin, mutta toimija-asema-analyysin osalta myös diskursiiviseen lähestymistapaan. Haastatteluaineiston pohjalta esiin nousseiden lasten koulutusta ja kouluvalintoja koskevien kuvausten perusteella perheiden yläkouluvalinnat jaettiin kolmeen erityyppiseen valintastra- tegiaan: perinteiseen lähikouluvalintastrategiaan (n=41), ambivalenttiseen kouluvalintastra- tegiaan (n=23) ja päämäärätietoiseen kouluvalintastrategiaan (n=23). Jokainen kolmesta strategiasta piti sisällään kahdenlaista toimijuutta kouluvalintakentällä. Ryhmittely kouluva- lintastrategioittain ja toimija-asemittain perustui äitien puhetapaan kouluvalinnoista ja ylei- semmin koulutukseen liitetyistä merkityksistä ja arvoista sekä konkreettiseen toimintaan kou- luvalinnan suhteen. Lähikouluvalintastrategiaa suosivien jälkeläiset siirtyivät koulunsa yleisluokalle. Perheet toi- mivat valintakentällä kaupungin rajaavan toimintapolitiikan ohjaamina, jolloin kouluvalin- ta näytti passiiviselta. Osoitteenmukaiseen kouluun siirtymistä perusteltiin praktisilla syillä; koulumatkan pituudella, kulkuyhteyksillä ja lapsen kaverisuhteilla. Hyvinvointivaltion edel- lytykseksi nähtiin kaikille taattu samanvertainen koulutus ja edelleen luotettiin perinteistä peruskoulua määrittävään mahdollisuuksien tasa-arvoon. Koulutuksen yhdeksi tärkeäksi teh- täväksi nähtiin lapsen kasvattaminen hyvinvoivaksi ja onnelliseksi. Vanhempien toiminta oli perinteisen kouluvalintastrategian mukaista. Ambivalenttista kouluvalintastrategiaa käyttävistä perheistä toiminta kouluvalintakentällä oli kahtalaista. Äidit joko harkitsivat kouluvalintoja tai vertailivat kouluja ja niihin pääsymahdol- 4 Tiivistelmä lisuuksia realistisesti tasapainoillen ohjaavan ja mahdollistavan toimintapolitiikan välimaas- tossa. Tärkeintä oli olla tietoinen kaupungin kouluvalintapolitiikasta sekä siitä, että valinnoilla voi olla merkitystä jälkikasvun koulupolulle. Eri vaihtoehtojen punnitsemisen jälkeen päädyt- tiin useimmin lähikoulun painotettuun opetukseen. Lapsen peruskoulutusta haluttiin rikastaa painotetulla opetuksella ja hänen toivottiin pääsevän motivoituneeseen ja oppimismyöntei- seen koululuokkaan. Valintoja tehtiin paikallisen toimintapolitiikan puitteissa lapsen parasta toivoen. Koulutuksen tehtäväksi nähtiin lapsen intellektuaalinen kasvu kiedottuna koulutuk- sen tuottamaan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Perheiden valintastrategiaksi muodostui am- bivalenttinen strategia motivoituneen oppimisympäristön löytämiseksi. Päämäärätietoista kouluvalintastrategiaa käyttävät vanhemmat hyödynsivät aktiivisesti erilai- sia reittejä tiettyihin yläkouluihin pääsemiseksi. Ennakoivien perheiden lapset olivat opiskel- leet sellaisessa alakoulussa, joka ei kuulunut yläkoulun oppilasalueelle, mutta takasi lapselle reitin suosittuun yläkouluun. Määrätietoisten perheissä havahduttiin valintoihin puolestaan yläkouluun siirryttäessä, jolloin koulupaikkaa haettiin sopivimman painotetun opetuksen ja koulun maineen mukaan pois lähiyläkoulusta. Lähikoulu -periaate koettiin epäoikeudenmu- kaiseksi, sillä lapsella tulee olla oikeus toteuttaa omia kykyjään ja lahjakkuuttaan valikoidussa oppilasryhmässä ja perheillä mahdollisuus valita lapsen koulu. Paikallinen toimintapolitiikka ei näyttänyt rajaavan vanhempien kouluvalintoja. Koulutuksen tarkoitukseksi nähtiin intellek- tuaalinen kasvu ja akateemissivistävä tehtävä. Päämäärätietoisen kouluvalintavalintastrategian tavoitteena oli perheelle sopivan habituksen takaaminen. Paikallinen toimintapolitiikka mahdollisti vanhempien erilaisten kouluvalintastrategioiden rakentumisen ohjaten ensisijaisesti lähiyläkouluun, mutta samalla mahdollistaen koulun va- linnan toissijaisen haun kriteerein. Kouluvalintastrategioihin ja toimintatapaan kouluvalin- takentällä kytkeytyi vanhempien koulutukseen liittämät arvot sekä kulttuuriset ja sosiaaliset resurssit ja se, miten niitä käytettiin. Avainsanat: Peruskoulutus, kouluvalintapolitiikka, paikallinen institutionaalinen kouluvalin- tatila, vanhempien kouluvalintastrategiat, sosiaaliset ja koulutukselliset resurssit, koulutuksel- liset arvostukset Abstract 5 UNIVERSITY OF TURKU, Department of Education, doctoral thesis 310 p., four appendices SILMÄRI-SALO, SARI: CHOICES OF COMPREHENSIVE SCHOOLS IN TURKU. Parental school choice of a lower secondary school constructed in discourse and actions of mothers ABSTRACT This thesis examines how lower secondary schools are selected by families in Turku. This study centres on how Turku-based parents of 12-year-old children speak about their choice of lower secondary school, how they exercise their agency within the local institutional school choice space, as well as the premises, significations, values and appreciations attached to parents’ at- titudes to their child’s education and their choice of school. In addition, the study examines, on the basis of the actions and discourses analysed, the school selection strategies employed by families, which are reflected in the educational and social resources of the mothers in these families as well as in local policy. The study sheds light not only on school choices occurring in the local context, but also on hierarchies and values pervading society more widely as well as normative practices linked to educational and socio-economic status. The study utilises interview and questionnaire data. This data was collected as part of two larg- er collaborative research projects funded by the Academy of Finland and carried out jointly by the Universities of Helsinki and Turku: Parents and School Choice – Family Strategies, Seg- regation and Local School Policies in Finnish Comprehensive Schooling (VAKOVA) 2009–2012 and Parents and School Choice. Family Strategies, Segregation and School Policies in Chilean and Finnish Basic Schooling (PASC) 2010–2013. The research data consists of interview responses and questionnaire data collected from 87 Turku-based mothers. The analysis of questionnaire data has involved the use of descriptive statistical methods and is used mainly to contextualise the data obtained from the interviews. The interview data is interpreted mainly using thematic analysis, but a discursive approach has also been taken in order to conduct a subject position analysis. On the basis of the descriptions – emerging from the interview data – of their children’s edu- cation and their school choices, the families’ choices