Maahanmuuttajien Asumisen Keskittyminen Turussa Jarkko Rasinkangas

Turun kaupunki Kaupunkitutkimusohjelma

TUTKIMUSKATSAUKSIA 3/2014

Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa Jarkko Rasinkangas

aupunkialueiden sosiaalisella eriytymisellä viitataan kehitykseen, jossa sosiaaliselta ja Tästä on kyse etniseltä taustaltaan sekä elämänvaiheel- taan toisistaan poikkeavat ihmiset sijoittuvat kaupungeissa omille asuinalueilleen. Kotimaisissa tut- • Turku on ollut 1990-luvulta läh- kimuksissa on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän tien pääkaupunkiseudun jälkeen huomioita etniseen eriytymiseen. Kansanomaisemmin selkein maahanmuuton kohde- puhutaan maahanmuuttajien alueellisesta keskittymi- alue Suomessa. Maahanmuutta- sestä ja siihen kytkeytyvistä ilmiöistä. Keskittymät ovat javäestö on keskittynyt etenkin suhteellinen ilmiö, jota määrittävät paikalliset olosuh- muutamille lähiöalueille. teet ja yhteiskunnallinen konteksti. Eurooppalaisten Keskittymisen lähtökohdat ovat tutkimusten mukaan keskittymät ovat kuitenkin usein • 1,2,3,4 asuntomarkkinoiden rakenteel- varsin pysyviä. lisissa tekijöissä: huokeampien Nykyinen maahanmuutto on vielä verrattain tuore ilmiö asuntojen saatavuudessa ja alu- suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuutto kään- eellisessa keskittymisessä. tyi Suomessa selvään kasvuun 1990-luvun taitteessa ja • Maahanmuuttajien valinnat ja Turku on ollut siitä lähtien pääkaupunkiseudun suur- kohdealueiden palvelu- ja kult- ten kaupunkien jälkeen maahanmuuton suurin koh- tuuriympäristö vahvistavat keskit- dealue Suomessa. Syyskuun lopussa 2014 Turussa oli tymien pysyvyyttä: moni valitsee 17.630 vieraskielistä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai seuraavankin asunnon samalta saamea äidinkielenään puhuvaa asukasta. Väestöen- alueelta. nusteiden mukaan 20.000 vieraskielisen asukkaan raja ylittyy vuonna 2016.5 Lisääntynyt maahanmuutto on • Varissuo on monille maahanmuut- näkynyt varsin nopeasti selkeiden asumiskeskittymien tajille ”portti” Turkuun. muodostumisena Turussa ja muissa suurissa kohdekau- pungeissa.6,7 Turussa maahanmuuttajien asumiskeski- ttymät ovat tilastojen valossa jopa pääkaupunkiseutua erottuvampia.2 Esimerkiksi Varissuon lähiö on Suomen suhteellisesti vieraskielisin asuinalue: jo noin 40 prosenttia alueen lähes 9000 asukkaasta puhuu äidinkielenään Tutkimuskatsauksia 3/2014

jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Nuoremmissa ikä- Suomessa ei myöskään ole suuria yksipuolisia sosiaali- ryhmissä vieraskieliset muodostavat jo selvän enemmis- sia vuokra-asuntoalueita, jotka ovat useissa maissa ta- tön alueen asukkaista. vallisimpia keskittymisen kohteita. Meillä selkeidenkin maahanmuuttajien asumiskeskittymien asuntokanta Perinteisen assimilaatioteoreettisen näkemyksen mu- on monipuolista, eli alueilla on vuokra-asuntojen lisäksi kaan vähemmistöt sulautuvat osaksi valtaväestön asu- myös omistusasuntoja, usein jopa valtaosa. Tämä myö- miskulttuuria sosiaalisen nousun sekä valtaväestön ta- tävaikuttaa asukkaiden sosiaaliseen sekoittumiseen. poja, kielen ja kulttuurin omaksumisen kautta.8 Tämän Suuren mittakaavan nopea keskittyminen ei näin ollen näkemyksen mukaan etninen keskittyminen olisi vain ole ollut edes mahdollista suomalaisilla asuinalueilla. väliaikainen vaihe assimilaatio- eli sulautumisprosessis- sa, johon kuuluisi asuinpaikan vaihto yhteiskunnallisen Maahanmuuttajien asumisen keskittymisestä puhut- aseman paranemisen myötä. Assimilaatioteoreettinen taessa korostetaan usein lähtökohtaisesti niiden on- lähestymistapa on saanut kuitenkin paljon kritiikkiä eri- gelmallisuutta. Kansainvälisten esimerkkien valossa tyisesti deterministisen luonteensa vuoksi sekä yhteis- keskittymisen seurauksia pohditaan erityyppisten in- kunnan ja ympäristön toisistaan poikkeavat rakenteel- tegraatio-ongelmien ja huono-osaisuuden kautta.1,2,3,17 liset tekijät sivuuttavana.8,9,10 Malli soveltui paremmin Esimerkiksi työllisyys ja tulojen kehitys voivat keskitty- kuvaamaan 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmen- missä asuvilla maahanmuuttajilla jäädä kauas jälkeen ten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta maahanmuut- muista väestöryhmistä ja toisaalta johtaa muusta yhteis- toa, kuin kansainvälisen muuttoliikkeen huomattavan kunnasta eristäytymiseen.18 Maahanmuuttajien määräl- lisääntymisen ja moninaisuuden muuttamaa maailmaa. linen kasvu lisää myös julkisten palveluiden tarvetta, Eri maissa kuvatunkaltainen ”sulautuminen” on kosket- jolloin paikalliset palveluresurssit voivat kuormittua ja tanut eri maahanmuuttajaryhmiä eri tavoin.11 Esimer- osoittautua riittämättömiksi.19 Palvelujen kuormittu- kiksi eurooppalaisissa kaupungeissa on tavallisesti yksi minen välittyy myös koulujen välisinä eroina. Koulujen tai useampi selvemmin keskittynyt maahanmuuttaja- statuserot vaikuttavat kouluikäisten perheiden muutto- ryhmä.2 Kritiikistä huolimatta assimilaatioteorioiden pe- päätöksiin ja ovat näin ollen tärkeässä roolissa sosiaali- rustana oleva oletus asumisajan pituuden ja kotoutumi- sessa eriytymisessä.20 sen edistymisen yhteydestä asumisen sijoittumiseen on Yksittäisellä asuinalueella maahanmuuttajaväestön kas- säilynyt yhtenä tulkintakehyksenä maahanmuuttajien vun seurauksena voi olla talon tai korttelin, joskus jopa keskittymistä selitettäessä. koko asuinalueen etnisen hierarkian ”kippautuminen”. Kotimaisten tutkimusten mukaan tiettyjen maahan- Kippautumisella viitataan tilanteeseen, jossa kantaväes- muuttajaryhmien – Helsingissä erityisesti Saharan ete- tö jää vähemmistöksi maahanmuuttajien osuuden kas- läpuoleisesta Afrikasta tulleiden – asuminen on muita vaessa.21 Asukasrakenteen kippautumisesta voi seurata ryhmiä selkeämmin keskittynyttä, mutta toisaalta asu- asukkaiden välillä kärjistyviä konflikteja, joilla saattavat miskeskittymät ovat luonteeltaan pikemminkin moni- liittyä myös etnisiin jakolinjoihin. Viime vuonna Tukhol- kulttuurisia eli niillä asuu useita etnisiä ja kulttuurisia man Husbyn maahanmuuttajalähiöstä käynnistyneen ryhmiä, joista yksikään ei ole dominoivassa asemassa.7,12 mellakointiaallon kaltaiset ilmiöt saattavat liittää keskit- Toisen sukupolven valinnat asuntomarkkinoilla ovat tymiä koskevan yleisen mielikuvan kärjistyneimmillään Suomessa paljolti vielä tapahtumatta. jopa yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Toisaalta seurauksena voi olla myös suvaitsevaisuuden ja toleranssin Maahanmuuttajien asumiskeskittymien monikulttuuri- kasvua keskittymien asukkaiden keskuudessa. Turussa suus kuvastaa niiden kehitysdynamiikan erityispiirteitä saaduissa tutkimustuloksissa kantaväestöön kuuluvat Suomessa. Tämä liittyy koko nykyisen maahanmuuttoil- asukkaat ovat kuitenkin olleet kaikkien kriittisimpiä miön tuoreuteen ja verrattain pieneen mittakaavaan. asuinalueensa asukasrakennetta kohtaan juuri suurim- Esimerkiksi asuntomarkkinoilla heikossa asemassa ollei- missa maahanmuuttajakeskittymissä.22 den pakolaistaustaisten maahanmuuttajien hajasijoit- taminen 1990-luvulla ympäri Suomea oli ratkaisu, joka Maahanmuuttajien keskittyminen ei ole lähtökohtai- on osaltaan rajoittanut yksittäisten kansallisuusryhmi- sesti ongelmallinen tai ongelmaton asia, vaan oleellista en keskittymistä. Vaikka monet aluksi hajasijoitetuista on, miten sosiaalinen integraatio mahdollistuu kussakin pakolaisista ovat sittemmin muuttaneet etelän suuriin yhteiskunnassa ja asuinympäristössä. Maahanmuuttaji- kaupunkeihin13,14,15, on tämä hidastanut keskittymien en hakeutumisella toistensa läheisyyteen tiedetään ole- syntyä. Lisäksi useimmat pakolaisstatuksella saapuneet van myös positiivisia vaikutuksia, kuten sosiaalisen tuen ryhmät eivät olisi olleet suuria edes keskittyessään. ja avun saanti uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa. 2000- ja 2010-luvuilla on korostunut avioliitto- ja työpe- Myös riittävän väestöpohjan muodostuminen etnisille räinen maahanmuutto, jolloin muuttajien lähtömaat ja kaupoille, etujen valvonnalle, uskonnon harjoittamiselle taustat ovat olleet entistäkin moninaisempia.16 ja muille kulttuurisille tarpeille, liittyy keskittymisen po-

2 Tutkimuskatsauksia 3/2014

sitiivisiin puoliin.23 Joidenkin maahanmuuttajien osalta suhtautuminen ja toiminta suhteessa vähemmistöihin. asumiskeskittymiin muuttamisen motiivi voi olla myös Esimerkiksi kantaväestön asuntomarkkinoilla tekemät vähäisempi erottautuminen monikulttuurisessa asuin- valinnat voivat voimistaa tai lieventää etnistä segregaa- ympäristössä, jolloin ympäristö koetaan vähemmän tiota, riippumatta siitä miten maahanmuuttajat toimivat. syrjiväksi.24 Usein juuri tämänkaltaisia syitä pidetään Eurooppalaisten tutkimusten mukaan selkeimmät julkisessa keskustelussa selityksenä maahanmuutta- syyt maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen liit- jakeskittymien synnylle.25 Tilannetta saatetaan verrata tyvät heidän kantaväestöä keskimäärin heikompaan suomalaisten hakeutumiseen samoille alueille esimer- asemaansa asuntomarkkinoilla. Etenkin ensimmäisen kiksi Amerikkaan ja Ruotsiin kohdentuneiden maahan- polven maahanmuuttajilla on tyypillisesti kantaväes- muuttokausien aikana. Selitys on kuitenkin vahvasti yk- töä heikommat mahdollisuudet työllistyä tai työllisty- sinkertaistavana harhaanjohtava ja ohittaa historiallisen minen tapahtuu matalapalkka-aloilla. Tämä rajoittaa kontekstin. valintamahdollisuuksia asuntomarkkinoilla. Asumisen Maahanmuuttajien keskittyminen on ongelma, jos sen hintataso on yleensä halvin kaupunkien laitamilla tai negatiiviset vaikutukset ovat hallitsevia. Useissa Euroo- lähialueilla. Myös alueen fyysinen etäisyys voi vaikuttaa pan maissa on kiinnitetty jo pitkään huomiota etniseen eristäytymiseen, mikäli alue on etäällä muusta kaupunki- segregaatioon ja pyritty etsimään sen hallintakeinoja rakenteesta ja esimerkiksi liikenneyhteydet ovat heikot. keskittymisen negatiivisten puolien välttämiseksi.2,3,26 Asuminen on ohjautunut maahanmuuton alkuvaihees- Samasta syystä tavoitteena on ollut ennaltaehkäistä sa eri yhteiskunnissa asumisen halvimpaan segmenttiin, ”liiallisten” maahanmuuttajakeskittymien syntyä. Myös mikä on käytännössä tarkoittanut sosiaalisesti tuettua Turun kaupunki on hakenut aktiivisesti keinoja kasva- asumista tai marginaalisen sosiaalisen asuntosekto- van maahanmuuttajaväestönsä asumiseen liittyvien rin maissa yksityisen vuokra-asumisen halvinta osaa.29 kysymysten ratkaisemiseksi. Turku on ollut mukana eu- Esimerkiksi Suomessa sosiaalinen vuokra-asuminen rooppalaisten kaupunkien ja tutkimuslaitosten muo- on painottunut yleisimpänä asunnonhallintasuhteena dostamassa Cities for Local Integration Policy (CLIP) suurimmalla osalla maahanmuuttajataustaisesta väes- -verkostossa, jossa on etsitty maahanmuuttajien asumi- töstä asumisuran alussa.30 Keskittymisen näkökulmas- sen ja integroitumisen välisen kytköksen ratkaisuja.2,27 ta ohjaavana rakenteellisena tekijänä on siten yhtäältä Maahanmuuttajien asumiskeskittymät huomioiva näkö- vuokra-asuntojen, etenkin julkisten vuokra-asuntojen, kulma on ollut mukana 1990-luvun lopulta lähtien myös sijainti ja jakautuminen kaupunkirakenteen sisällä sekä useissa alueellisissa kehittämishankkeissa, kuten EU:n toisaalta asuntojen hintataso. Tavoite 2-ohjelmassa (2000 – 2006) ja kansallisissa lähiöi- Kantaväestöä heikomman työ- ja asuntomarkkina-ase- den kehittämisohjelmissa (ARA). Myös maahanmuutta- man lisäksi maahanmuuttajien valintoja saattaa rajoit- jien integroitumiseen tähtäävien kotouttamisohjelmien taa myös asunnonjakoon vaikuttavien paikallisten ins- suositusehdotuksissa huomioidaan maahanmuuttajien tituutioiden toiminta. Sosiaalista eriytymistä koskevissa asumiskeskittymät. Kasvavan maahanmuuttajaväestön selitysmalleissa puhutaan niin sanotusta managerismis- asumista koskevat kysymykset ovat olleet esillä myös ta, jolla viitataan esimerkiksi asunnonjakoviranomaisten, kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen asiakirjoissa.28 kiinteistövälittäjien ja vuokranantajien toimintaan.31 Tä- Tässä katsauksessa tutkimuskysymys on mitkä tekijät mänkaltaiset toimijat ovat eräänlaisia portinvartijoita, ovat vaikuttaneet Turun maahanmuuttajakeskittymi- joilla on valtaa asunnon saantia koskevissa kysymyksis- en syntymiseen. Turun kehitystä pohditaan aiemman sä. Portinvartijoiden toiminta voi ohjata ”oikeat ihmiset” tutkimuksen ja teorioiden valossa, syventäen samalla niin sanotusti ”oikeille alueille”. Tämä voi olla paitsi tie- tietämystä etnisestä segregaatiosta Suomessa myös dostettua ja syrjivää, myös tiedostamatonta tai lähtö- pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Aihe on yhteiskunta- kohdiltaan holhoavaa toimintaa.25 poliittisesti oleellinen. Mikäli erilaisin toimenpitein py- Institutionaalisten käytäntöjen lisäksi myös yhteiskun- ritään vaikuttamaan maahanmuuttajakeskittymien vä- nassa vallitsevat etnis-hierarkkiset valtasuhteet voivat estörakenteen muutokseen, on tunnettava dynamiikka, kapeuttaa maahanmuuttajien asumisen valintoja. Maa- joka keskittymien muodostumista ohjaa. hanmuuttajien kokemista rajoitteista ja syrjivistä käy- tännöistä työ- ja asuntomarkkinoilla on hyvin vähän Mikä selittää maahanmuuttajien asu- täsmällisesti aihetta käsittelevää kotimaista tutkimusta. misen keskittymistä? Aihetta sivuavat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Maahanmuuttajien asumiskeskittymien syntyä ja ke- jonkin asteista syrjintää on havaittavissa myös suoma- hitystä on selitetty yhtäältä rakenteellisiin tekijöillä ja laisilla asuntomarkkinoilla maahanmuuttajien näkökul- 23,32,33 toisaalta yksilötason toiminnalla tai vapaaehtoisilla va- masta. Myöskään tässä katsauksessa käytettävien linnoilla. Tärkeässä asemassa on myös kantaväestön aineistojen perusteella ei ole voitu tutkia varsinaisia syr-

3 Tutkimuskatsauksia 3/2014

jinnän kokemuksia maahanmuuttajien keskuudessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) Silta- lähiöohjelmaa (2008–2011). Hankkeen käyttöön tilat- Erityisesti Pohjoismaissa on tutkittu paljon muutto- tiin monipuolisia Tilastokeskuksen tuottamia Turkua liikkeen vaikutuksia etnisen eriytymisen dynamiik- koskevia yksilö- ja kotitalouskohtaisia tilastoaineistoja kaan.7,34,35 Maahanmuuttajien näkökulmasta jokin tietty vuosien 2000 – 2010 väliltä. Lisäksi hankkeessa kerättiin alue voi houkutella esimerkiksi siellä elävien sukulaisten haastatteluaineisto Varissuon lähiöstä, sisältäen 20 koti- tai muun sosiaalisen tukiverkoston vuoksi. Myös muut taloutta, joista 16 oli maahanmuuttajataustaisia. Toiseksi oman kulttuurin ylläpitoa mahdollistavat tekijät voivat haastateltiin Varissuon alueen tilanteeseen perehtynei- vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Eurooppalaisissa tutki- tä viranomaisia ja alueen muita toimijoita, yhteensä 15 muksissa onkin tunnistettu varsin tavalliseksi maahan- toimipisteessä. Haastatteluaineiston avulla analyysiin muuttajien keskittymisen dynamiikan osatekijäksi niin on saatu lisää syvyyttä, joka lisää ymmärrystä maahan- sanottu sisäänmuuttoalue, joka toimii uusille muuttajille muuttajien asumiskeskittymien dynamiikasta. Tutki- ikään kuin porttina kaupunkiin.2 Tämänkaltaisia tekijöi- muksessa on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia tä pidetään keskeisinä etnisen segregaation selittäjinä analyysimetodeja. niin sanotuissa vapaaehtoisiin valintoihin perustuvissa selitysmalleissa. Valintoja kuitenkin tehdään tietyissä Suomalaisessa tilastoinnissa on ollut tavallisinta käyttää rajoissa, joita selittävät rakenteelliset tekijät, kuten eri- maahanmuuttajia koskevissa määrittelyissä kielikritee- tyyppisten asuntojen tarjonta eri alueilla. Toisaalta myös riä. Tällöin muut kuin äidinkielenään suomea, ruotsia tai puutteelliset tiedolliset resurssit, kuten huono paikallis- saamea puhuvat henkilöt määrittyvät maahanmuutta- ten asuntomarkkinoiden tuntemus, voivat rajoittaa va- jiksi. Kielikriteeri on kuitenkin ongelmallinen, sillä var- linnan mahdollisuuksia. sinkin monen toisen sukupolven maahanmuuttajan äidinkieleksi on jo rekisteröity suomi.38,39 Maahanmuut- Maahanmuuttajien asumisvalintojen lisäksi kantaväes- tajia koskeva tilastointi muuttunee tulevaisuudessa yhä tön valinnoilla on oleellinen merkitys. Esimerkiksi Ruot- enemmän syntyperään perustuvaksi. Tässä katsauksessa sissa ja Suomessa on kantaväestön muuttoliikkeellä käytetyissä aineistoissa maahanmuuttajat on kuitenkin havaittu olevan oleellinen vaikutus maahanmuuttaji- eroteltu äidinkielen perusteella. Esitettävät tulokset pe- en keskittymisen voimistumisessa ja alueiden etnisen 34,7 rustuvat pääosin jaotteluun, jossa muunkielinen väestö rakenteen mahdollisessa ”kippautumisessa”. Kan- on eroteltu yhdeksi ryhmäksi suhteessa kotimaisia kieliä taväestön muutot voivat lisätä eriytymistä, jos maa- puhuvaan väestöön. hanmuuttajakeskittymistä muutetaan aktiivisesti pois asukasrakenteen muuntuessa tai jos keskittymiä ”kier- Turkua koskevia tuloksia tarkastellaan edellä käsitelty- retään” eli kantaväestö muuttaa niihin vähemmän kuin jen maahanmuuttajien asumiskeskittymien selitysmal- ennen. Kantaväestön ”pakoon” on viitattu white flight lien näkökulmasta. Aluksi tarkastellaan keskittymien -käsitteellä ja usein puhutaan myös niin sanotusta tip- pysyvyyttä ja eri kieliryhmien keskittymistä. Toiseksi ping point -käsitteestä, jolla tarkoitetaan kynnysarvoa, huomioidaan asuntomarkkinoiden rakenteelliset ja oh- jonka jälkeen maahanmuuttajien osuus alkaisi nousta jaavat tekijät, joita tarkastellaan alueellisen hintatason ja kiihtyvällä tahdilla.21 Empiiriset tutkimukset Ruotsis- asunnonjakoon vaikuttavan toiminnan kautta. Kolman- sa ja Suomessa eivät kuitenkaan ole todentaneet, että tena kokonaisuutena analysoidaan muuttoliikkeen roo- lähtömuutto olisi ollut kiihtyvää. Sen sijaan on havaittu lia asumisen keskittymisessä, jolloin huomio kiinnittyy kantaväestön pikemminkin välttävän tietyille alueille niin maahanmuuttajien kuin kantaväestön muuttoihin. muuttamista.36,7 Lopuksi esitetään kokoava tulkinta maahanmuuttajien asumiskeskittymien dynamiikasta Turussa. Kantaväestön poismuuton motiiveja koskevissa tulok- sissa asukasrakenteen muutosta koskevat syyt sekoit- tuvat alueen muihin sosiaaliseen ympäristöön liittyviin Keskittymisen yleispiirteet Turussa tekijöihin, kuten erilaisiin häiriöihin ja sosiaalisiin on- Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen on Turussa 35 gelmiin. Näin ollen muuttomotiiveja ei voida liittää hyvin erottuvaa. Muunkielisen väestön osuus on suhteel- suoraan asukasrakenteen kirjavoitumiseen. Vastaavaan lisesti korkein kolmella asuinalueella: Varissuolla, Laus- tulokseen ja tulkintaan on päädytty myös aikaisemmas- teella ja Halisissa. Näissä kaikissa muunkielisen väestön 37 sa Turkua koskevassa tutkimuksessa. White flight -hy- osuus ylittää 30 prosenttia asukkaista. Muunkielisen vä- poteesi on kaukaa haettu pohjoismaisessa kontekstissa. estön keskittyneisyyden kasvu viime vuosikymmenellä on tuotu esille kuviossa 1. Se havainnollistaa keskittynei- Tutkimuksen aineistot ja näkökulma syysindeksin perusteella, miten lähellä toisiaan maahan- Tutkimus perustuu ensisijaisesti aineistoihin, jotka ke- muuttajien asuttamat osoitteet olivat Turussa vuosina rättiin Monikulttuurisen asumisen kehittäminen Turun 2002 ja 2009. Keskittymäindeksi on laskettu niin sano- Varissuon lähiössä -tutkimushankkeessa, joka oli osa tulla naapuriruutumenetelmällä (focal). Menetelmässä

4 Tutkimuskatsauksia 3/2014

koko kaupunki on jaettu 100x100 m ruutuihin, joihin on ri lähiö, jossa maahanmuuttajia on määrällisesti paljon. summattu niissä asuvat vieraskieliset. Menetelmässä jo- Turkua koskevat tulokset, samoin kuin vastaavat tulokset kaiselle ruudulle lasketaan uusi arvo, joka on summaus pääkaupunkiseudulta7, osoittavat että maahanmuuttaja- 600 m säteellä asuvista vieraskielisistä eli jokainen ruutu keskittymien pysyvyyden ja kasvun trendi Suomessa on sisältää tiedon 600 metrin säteellä asuvista muunkielisis- yhdenmukainen kansainvälisten havaintojen kanssa. tä. Keskittymisen voimistumisen ohella kuviosta välittyy Kuviosta 1 voidaan havaita kuitenkin myös maahanmuut- myös maahanmuuttajien lukumäärän kasvu. Varissuo ja tajien määrän kasvua ylioppilaskylässä ja keskeisen Turun Lauste muodostavat jo melko yhtenäisen keskittymisen kerrostalovaltaisilla alueilla. Tämä ilmentää kehitystä, jos- vyöhykkeen. Samoin Halinen tulee esille keskittymisen sa keskittymisen voimistumisen kanssa kaupungin kas- kasvun osalta. Samat alueet olivat selkeimpiä maahan- vava maahanmuuttajaväestö sijoittuu samanaikaisesti muuttajien keskittymiä jo 1990-luvulla. Myös Runosmäki myös yhä useammille alueille.37 Tämä liittyy ainakin osak- tulee esille analyysissa, vaikka muunkielisten suhteellinen si maahanmuuttajaväestön huomattavaan monipuolistu- osuus on siellä huomattavasti edellisiä alueita matalampi miseen. (15 %). Runosmäki on kuitenkin Turun mittakaavassa suu-

Muunkieliset 2002 Muunkieliset 2009

Runosmäki Runosmäki

Halinen Halinen

Varissuo Varissuo

keskusta keskusta Pansio-Perno Pansio-Perno

Lauste Lauste

Keskittyneisyyttä on mitattu laskemalla muunkielisten lukumäärä 600 metrin laskentasäteellä. 1000 Turun maksimiarvo oli vuonna 2002 Varissuolla 1321 ja vuonna 750 500 2009 Varissuolla 2226. 250 0

Vieraskielisen väestön lukumäärä per 600 m.

Kuvio 1. Muunkielisen väestön keskittyneisyys Turussa vuosina 2002 ja 2009

Kuviossa 2. on esitetty neljän kieliryhmän osalta kuinka ja albaniankieliset edustavat enemmän pakolaistaustaisia suuri osuus niistä on sijoittunut Turun suurimpiin maa- maahanmuuttajia, kun taas venäjän- ja etenkin vironkieli- hanmuuttajien asumiskeskittymiin ja näiden ulkopuolei- set työperäistä maahanmuuttoa. seen osaan kaupungista. Valituista kieliryhmistä somalin-

Tutkimuskatsauksia 3/2014

RUNOSMÄKI RUNOSMÄKI

ALBANIA SOMALI (970) (620)

HALINEN HALINEN

VARISSUO VARISSUO

LAUSTE LAUSTE MUU KAUPUNKI MUU KAUPUNKI

RUNOSMÄKI RUNOSMÄKI VENÄJÄ VIRO (2490) (760)

HALINEN HALINEN

VARISSUO VARISSUO

LAUSTE LAUSTE MUU KAUPUNKI MUU KAUPUNKI

Kuvio 2. Neljän kieliryhmän asumisen keskittyneisyys Turussa vuonna 2009. Ympyrän punainen osa kuvaa, mikä osuus kieliryhmästä asuu alueella. Ryhmän kokonaislukumäärä Turussa vuonna 2009 on esitetty suluissa.

Kieliryhmien sijoittumisessa kaupunkiin on selviä eroja. oiden ulkopuolelta, että Turun noin 500 vietnamia äidin- Albaniankielisten asuminen on selkeimmin keskitty- kielenään puhuvasta yli puolet asuu Varissuolla. Vietna- nyttä. Albaniaa puhuvat ovat Turun neljänneksi suurin milaiset ovat ”vanhin” pakolaisryhmä, sillä heitä saapui jo kieliryhmä ja heistä yli puolet asuu Varissuolla, jossa al- 1970-luvun lopussa. Pitkäaikainen asuminen ei ole kui- bania on toiseksi yleisin vieras äidinkieli. Myös somalit, tenkaan johtanut sen suurempaan hajautumiseen kuin jotka ovat Turun kuudenneksi suurin kieliryhmä, kes- albanian- tai somaliankielisilläkään. Kokonaisuudessaan kittyvät Varissuon ja Lausteen alueille. Sen sijaan Turun Turun maahanmuuttajakeskittymät ovat erittäin mo- suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä, venäläisistä, yli nikulttuurisia, eikä kaupunkiin ole syntynyt varsinaisia puolet asuu muualla kuin kolmessa suurimmassa maa- yhden ryhmän ”etnisiä enklaaveja”. Turun tilanne vastaa hanmuuttajakeskittymässä. Tästä huolimatta venäjän- melko lailla pääkaupunkiseutua, jota koskevat tulokset kieliset ovat kuitenkin suurin vieraskielinen ryhmä myös kertovat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien selkeäm- Varissuolla. Turun virolaisista enemmistö asuu niin ikään mästä keskittymisestä, mutta toisaalta myös asumiskes- keskittymien ulkopuolella. Todettakoon esitettyjen kuvi- kittymien suhteellisen monikulttuurisesta luonteesta.7,12

6 Turun kerrostalokaksioidenTurun kerrostalokaksioiden alueelliset keskihinnat alueelliset jakeskihinnat –vuokrat 40ja on –vuokrat esitetty40 kuviossaon esitetty 3. Turunkuviossa suurimmat 3. Turun suurimmat maahanmuuttajienmaahanmuuttajien asumiskeskittymät asumiskeskittymät sijoittuvat kaupungisijoittuvatn halvimmillekaupungin halvimmilleasuinalueille, asuinalu Halisteneille, aluetta Halisten aluetta lukuun ottamatta.lukuun Samoilla ottamatta. alueilla Samoilla on myösalueilla suhteelli on myössen suhteellipaljon sosiaalisiasen paljon vuokra-asuntoja.sosiaalisia vuokra-asuntoja. Toisaalta Toisaalta Turussa on myösTurussa useita on myöshalvemman useita hintatasonhalvemman alueita, hintatason jotka alueita, eivät ole jotka maahanmuuttajakeskittymiä. eivät ole maahanmuuttajakeskittymiä. Samoin Samoin on alueita, joissaon alueita, sosiaalisten joissa vuokra-asuntojensosiaalisten vuokra-asuntojen osuus on suuri, osuus mutta on maahanmuuttajiensuuri, mutta maahanmuuttajien osuus huomattavasti osuus huomattavasti Tutkimuskatsauksia 3/2014 pienempi kuinpienempi keskittymissä kuin keskittymissä (esim. Pansio-Perno (esim. Pansio-Perno ja Jyrkkälä). ja Halisten Jyrkkälä). osalta Halisten selitys osalta on, ettäselitys aluetta on, että aluetta rakennettiin rakennettiinpaljon 1990-luvun paljon laman1990-luvun aikana, laman jolloin aika rakentaminenna, jolloin rakentaminen painottui valtion painottui tukemaan valtion sosiaaliseen tukemaan sosiaaliseen 4040 vuokra-asuntotuotantoon.AsuntomarkkinoidenTurunTurunvuokra-asuntotuotantoon. kerrostalokaksioidenkerrostalokaksioiden Samalla alueelliset rakenteellistenalueellisetvuosikymmenellä Samalla keskihinnatkeskihinnat vuosikymmenellä jaja –vuokratlisää–vuokratmaahanmuuttajienntynyt onon esitettyesitettymaahanmuuttolisääntynyt kuviossaosuuskuviossa huomattavasti maahanmuutto 3.3. TurunkohdistuiTurun suurimmatsuurimmat pienempi osaltaan kohdistui kuin juuri osaltaan juuri valmistuneeseenjamaahanmuuttajienmaahanmuuttajienvalmistuneeseen ohjaavien ja vapaana tekijöiden asumiskeskittymätasumiskeskittymät jaolleeseen vapaana yhteys sijoittuvatsijoittuvat vuokra-asuntmaaolleeseen- kaupungikaupungi vuokra-asuntokantaan.keskittymissänn halvimmillehalvimmille Vastaava (esim.okantaan. asuinaluasuinalu Pansio-Perno eille,eille,kehitysVastaava HalistenHalisten ja Jyrkkälä).näkyy aluettakehitysaluetta HalistenHelsingissä näkyy Helsingissä lukuunlukuun ottamatta.ottamatta. SamoillaSamoilla alueillaalueilla onon myösmyös suhteellisuhteellisensenosalta paljonpaljon selitys sosiaalisiasosiaalisia on, että aluetta vuokra-asuntoja.vuokra-asuntoja. rakennettiin paljonToisaaltaToisaalta 1990-lu - hanmuuttajakeskittymiin 6,41 6,41 esimerkiksi TurussaTurussaMeri-Rastilanesimerkiksi onon myösmyös Meri-Rastilan useita useitaalueprofiilissa halvemmanhalvemman alueprofiilissa hintatasonhintatason ja yleisemminkin alueita,alueita, ja jotkajotka vunyleisemminkin eivät eivät eurooppalaisissalaman oleole aikana, maahanmuuttajakeskittymiä.maahanmuuttajakeskittymiä. jolloineurooppalaisissa rakentaminenkaupungeissa. painottui SamoinSamoinkaupungeissa. Näin val- ollen Näin ollen rakenteellistenTurunononrakenteellisten alueita, alueita, tekijöidenkerrostalokaksioiden joissajoissa sosiaalisten sosiaalisten merkitystekijöiden alueelliset vuokra-asuntojenvuokra-asuntojen on merkitys ilmeinenkeskihinnat osuusosuus on jamyös – ilmeinen onon suuri, suuri,Turussa,tion muttamuttatukemaan myös maahanmuuttajien maahanmuuttajienmutta Turussa,sosiaaliseen ne toimivat mutta vuokra-asuntotuotantoon. osuusosuus huomattavastihuomattavasti nevain toimivat osaselityksenä vain osaselityksenä 40 vuokratpienempipienempi on kuin kuinesitetty keskittymissäkeskittymissä kuviossa 3. Turun(esim.(esim. suurimmat Pansio-PernoPansio-Perno maa - jaja JyJyrkkälä).Samallarkkälä). vuosikymmenelläHalistenHalisten osaltaosalta selitysselitys lisääntynyt on,on, että ettämaahanmuutto aluettaaluetta nykyisten keskittymiennykyisten keskittymien pysyvyydelle. pysyvyydelle. kohdistui osaltaan juuri valmistuneeseen ja vapaana ol- hanmuuttajienrakennettiinrakennettiin paljonpaljon asumiskeskittymät 1990-luvun1990-luvun lamanlaman sijoittuvat aikaaikana,na, kaupun jolloinjolloin- rakentaminenrakentaminen painottuipainottui valtionvaltion tukemaantukemaan sosiaaliseensosiaaliseen gin halvimmille asuinalueille, Halisten aluetta lukuun leeseen vuokra-asuntokantaan. Vastaava kehitys näkyy vuokra-asuntotuotantoon.vuokra-asuntotuotantoon. SamallaSamalla vuosikymmenellävuosikymmenellä lisäälisääntynytntynyt maahanmuuttomaahanmuutto kohdistuikohdistui osaltaanosaltaan juurijuuri ottamatta. Samoilla alueilla on myös suhteellisen paljon Helsingissä esimerkiksi Meri-Rastilan alueprofiilissa ja sosiaalisiavalmistuneeseenvalmistuneeseen vuokra-asuntoja. jaja vapaanavapaana Toisaalta olleeseenolleeseen Turussa vuokra-asuntvuokra-asunton myös okantaan.okantaan.yleisemminkin VastaavaVastaava eurooppalaisissa kehityskehitys näkyynäkyy kaupungeissa. HelsingissäHelsingissä6,41 Näin 6,416,41 useitaesimerkiksiesimerkiksi halvemman Meri-RastilanMeri-Rastilan hintatason alueprofiilissaalueprofiilissa alueita, jotka ja jaeivät yleisemminkinyleisemminkin ole ollen eurooppalaisissaeurooppalaisissa rakenteellisten kaupungeissa. kaupungeissa.tekijöiden merkitys NäinNäin on ollen ollenilmeinen maahanmuuttajakeskittymiä.rakenteellistenrakenteellisten tekijöidentekijöiden merkitys merkitysSamoin onon alueita,ilmeinenilmeinen jois myösmyös- Turussa,Turussa,myös Turussa, muttamutta mutta nene toimivat toimivatne toimivat vainvain vain osaselityksenäosaselityksenä osaselityksenä ny- sanykyistennykyisten sosiaalisten keskittymienkeskittymien vuokra-asuntojen pysyvyydelle.pysyvyydelle. osuus on suuri, mutta kyisten keskittymien pysyvyydelle.

RUNOSMÄKI RUNOSMÄKI

HALINEN HALINEN

VARISSUO VARISSUO PANSIO PANSIO

LAUSTE LAUSTE

KuvioKuvio 3.3. KerrostalokaksioidenKerrostalokaksioiden keskihintakeskihinta jaja –– vuokravuokra TurussaTurussa alueittainalueittain vuonnavuonna 20112011 Kuvio 3. Kerrostalokaksioiden keskihinta ja – vuokra Turussa alueittain vuonna 2011 Kuvio 3. KerrostalokaksioidenKuvio 3. Kerrostalokaksioiden keskihinta ja keskihinta– vuokra Turussa ja – vuokra alueittain Turussa vuonna alueittain 2011 vuonna 2011

TutkimuksessaTutkimuksessa tehdyissätehdyissä haastatteluissahaastatteluissa kiinnitettiinkiinnitettiin huomiotahuomiota myösmyös manamanageristiseengeristiseen näkökulmaan,näkökulmaan, etenkinetenkin Tutkimuksessaasunnonjakoviranomaistenasunnonjakoviranomaisten tehdyissä haastatteluissa toimintaantoimintaan kiinnitettiinasukkaidenasukkaiden maahanmuuttajienvalikoitumiseenvalikoitumiseen asuttamisessamahdollisestimahdollisesti ei huomioituvaikuttavinavaikuttavina keskit - huomiota”portinvartijoina”.”portinvartijoina”. myös manageristiseen HaastatteluissaHaastatteluissa näkökulmaan, pyrittiinpyrittiin selvittämäänselvittämään eten- ,, minkälaisiaminkälaisiatymiin liittyviä ohjaaviaohjaavia kysymyksiä, käytäntöjäkäytäntöjä vaan maahanmuuttajienmaahanmuuttajien sijoittaminen tapah - TutkimuksessakinTutkimuksessa asunnonjakoviranomaisten tehdyissä haastatteluissa tehdyissä toimintaan haastatteluissa kiinnitettiin asukkaiden huomiotakiinnitettiin tui pääasiassa myös huomiota manasen mukaangeristiseen myös missä mana asuntoja näkökulmaan,geristiseen oli vapaana. näkökulmaan, etenkin etenkin sijoittumiseensijoittumiseen TurussaTurussa onon mahdollisestimahdollisesti ollut.ollut. HaastatteluHaastatteluideniden perusteellaperusteella 1990-luvulla1990-luvulla pakolaisstatuksellapakolaisstatuksella asunnonjakoviranomaistenvalikoitumiseenasunnonjakoviranomaisten mahdollisesti toimintaan vaikuttavina toimintaan ”portinvartiasukkaiden- asukkaidenOsaltaanvalikoitumiseen sijoittamista valikoitumiseen ohjasimahdollisesti myös se, että alueellamahdollisesti vaikuttavina oli jo vaikuttavina saapuneidensaapuneiden maahanmuuttajienmaahanmuuttajien asuttaasuttamisessamisessa eiei huomioituhuomioitu keskittymiikeskittymiinn liittyviäliittyviä kysymyksiä,kysymyksiä, vaanvaan ”portinvartijoina”.joina”.”portinvartijoina”. Haastatteluissa Haastatteluissa pyrittiin Haastatteluissa selvittämään,pyrittiin selvittämään minkälaisia pyrittiin ,selvittämään minkälaisiaennestään maahanmuuttajia, ohjaaviaminkälaisia käytäntöjä ja ohjaavia sosiaaliasema. maahanmuuttajien käytäntöjä Maahan- maahanmuuttajien ohjaaviasijoittaminensijoittaminen käytäntöjä tapahtuitapahtui maahanmuuttajien pääasiassapääasiassa sensen mukaanmukaan sijoittumiseen missämissä asuntasunt ojaojamuuttajien olioli vapaana.vapaana. tarvitsemien OsaltaanOsaltaan sijoittamistasosiaalipalvelujensijoittamista ohjasiohjasi läheisyyden myösmyös sijoittumiseenTurussase,se,sijoittumiseen Turussaettäettä on alueella alueellamahdollisesti on oliolimahdollisestiTurussa jojo ollut. ennestäänennestään Haastatteluidenon mahdollisesti ollut.maahanmuuttamaahanmuutta Haastattelu perus- jiajiaollut. jaja katsottiin idensosiaaliasema. sosiaaliasema.Haastattelu perusteella perustelevan idenMaahanmuuttajienMaahanmuuttajien 1990-luvullasijoittamista.perusteella Näin tarvitsemien tarvitsemien1990-luvulla pakolaisstatuksella ollen asunnon pakolaisstatuksella saapuneidenteella saapuneidenmaahanmuuttajien 1990-luvulla maahanmuuttajienpakolaisstatuksella asuttamisessa saapuneiden asutta ei misessahuomioitu jakoon ei vaikuttavien keskittymiihuomioitu viranomaisten n keskittymiiliittyviä toiminta nkysymyksiä, liittyviä”portinvar - kysymyksiä,vaan vaan sijoittaminensijoittaminen tapahtui pääasiassa tapahtui sen pääasiassa mukaan missäsen mukaan asunt887 oja missä oli vapaana.asuntoja oliOsaltaan vapaana. sijoittamista Osaltaan sijoittamistaohjasi myös ohjasi myös se, että alueellase, että oli alueellajo ennestään oli jo maahanmuuttaennestään maahanmuuttajia ja sosiaaliasema.jia ja sosiaaliasema. Maahanmuuttajien Maahanmuuttajien tarvitsemien tarvitsemien

8 8 Tutkimuskatsauksia 3/2014

tijoina” on ollut osaltaan edesauttamassa keskittymien integroitumisprosessin etenemisestä. Asunnon ostami- syntyä. Etnisen segregaation muodostumista ei pyritty nen merkitsee usein myös kiinnittymistä tiettyyn asuin- tietoisesti luomaan tai välttämään, vaan pikemminkin ympäristöön. asiaan ei kiinnitetty suurempaa huomiota. Keskittymien muodostumisen alkuvaiheeseen liittyy myös sattuman- Muuttoliikkeen rooli asumiskeskitty- varaisuutta; yhtälailla jotkin muut alueet olisivat voineet mien muodostumisessa muodostua keskittymiksi, mikäli niissä olisi ollut paljon vapaita asuntoja tarjolla. Nykyisin Turun suurin sosiaa- Turussa Varissuon lähiö on niin sanottu sisäänmuut- lisen vuokra-asuntokannan omistaja, Turun kaupungin toalue maahanmuuttajille. Kuviossa 4. on esitetty Tur- TVT-asunnot, huomioi sosiaalisen eriytymisen kysymyk- kuun vuosina 2009–2010 muuttaneiden asuinpaikka set asuntohakemuksia käsitellessään. kotimaisten kielten ja muunkielisten osalta. Kaupungin kartalle sijoitetut pallokuviot ilmaisevat muuttajien Maahanmuuttajien keskittyminen ei kuitenkaan perustu määrän alueellista painottumista. Kuvio havainnollistaa, yksinomaan sosiaalisten vuokra-asuntojen alueelliseen että muuttoliikkeessä Turkuun kantaväestön muutto sijaintiin. Esimerkiksi Varissuon alueella keskittymistä kohdentuu voimakkaimmin keskustan alueelle ja maa- tukevat laajat yksityiset vuokramarkkinat. Maahanmuut- hanmuuttajaväestön muutto Varissuolle. Vuosina 2009– tajien asumisen kehittäminen Varissuolla -tutkimushank- 2010 Turkuun muutti 15 700 suomen- tai ruotsinkielis- keessa tehtyjen havaintojen mukaan eläkeiässä olevan tä, joista Varissuolle 344 henkeä, kun taas muunkielisiä kantaväestön keskuudesta on siirtynyt omistusasuntoja muutti 2400 ja heistä Varissuolle 427 henkeä. Maahan- vapaille markkinoille ja osa näistä asunnoista asuntosi- muuttajien muuttoliikkeen suhteellinen kohdentumi- joittajille, joille Varissuosta on tullut suosittu sijoituskoh- nen Varissuolle on siis hyvin selkeää. Varissuolla tehdyt de. Asuntojen myynnin syy voi olla lähtö kalliiden putki- haastattelut vahvistivat tätä tulkintaa. Monien maahan- remonttien ja muiden peruskorjausten alta pois, mutta muuttajien sukulaisia tai tuttuja asui ennestään alueella, se voi olla osaltaan myös etnisesti kirjavoitunut asuin- mikä vaikutti sinne hakeutumiseen. Varissuo tunnetaan ympäristö. Maahanmuuttajataustaiset asukkaat ovat myös verrattain hyvin Turun ulkopuolella, mikä osaltaan enemmistönä sijoitusasuntojen vuokraajissa. Toisaalta ohjaa muuttoliikettä alueelle. Haastatteluiden perus- maahanmuuttajat ovat myös ostaneet vapautuneita teella muualta Suomesta lähteneitä maahanmuuttajia asuntoja ja siirtyneet näin omistusasujiksi. Tämä mielle- on jopa lähtöpaikkakunnan viranomaisten toimesta tään yleisesti ”asumisuralla etenemiseksi” suomalaisessa opastettu hakeutumaan Varissuolle. elämänkulussa 42, ja sitä voidaan pitää myös osoituksena

Vuosina 2009 – 2010 Turkuun Vuosina 2009 – 2010 Turkuun muuttaneet (lähtöalue muu muuttaneet (lähtöalue muu Suomi tai ulkomaa) Suomi tai ulkomaa)

240 muuttajaa RUNOSMÄKI 240 muuttajaa RUNOSMÄKI 120 120 24 24

HALINEN HALINEN

PANSIO-PERNO PANSIO-PERNO VARISSUO VARISSUO KESKUSTA KESKUSTA

LAUSTE LAUSTE

suomen/ruotsinkielisetsuomen/ruotsinkieliset muunkielisetmuunkieliset suomen/ruotsinkielisetsuomen/ruotsinkieliset muunkielisetmuunkieliset

Kuvio 4. Muista kunnista tai ulkomailta Turkuun vuosina 2009–2010 muuttaneiden kohdealue.

Tutkimuskatsauksia 3/2014

Varissuo ei ole kuitenkaan pelkästään sisäänmuutto- ten puhutun kielen perusteella. Muunkielisten muutot alue, vaan myös seuraava tai seuraavat asunnot sijait- Varissuon sisällä ovat huomattavasti suomenkielisiä ylei- sevat monesti siellä. Alueen suosiminen asuinpaikkana sempiä. Etenkin albanian- ja arabiankielisten keskuudes- käy ilmi taulukosta 1, joka kertoo miten suurella osuu- sa Varissuon sisäiset muutot ovat olleet erittäin tavallisia. della vuonna 2010 Varissuolla asuneista, mutta vuosien Albaanien osalta muistettakoon myös kyseisen kieliryh- 2005–2010 välillä muuttaneista, myös edellinen asunto män vahva keskittyminen Varissuon lähiöön. oli Varissuolla. Tarkastelu on tehty viiden Varissuolla eni-

Edellinen Muuttaneet Kieli asunto % yhteensä Varissuolla

Suomi/ruotsi 1618 799 49 Venäjä 337 213 63 Arabia 179 135 75 Kurdi 251 143 57 Albania 387 334 86

Taulukko 1. Varissuon sisäisen muuton osuus eri kieliryhmissä.

Varissuolla toteutettujen haastatteluiden perusteella lista käydä lähikoulua ylioppilaaksi asti, mitä voidaan pi- saatiin syventävää tietoa alueen erityispiirteiden mer- tää positiivisena ja edesauttavana tekijänä toisen asteen kityksestä maahanmuuttajien asumisvalinnoissa. Tiivis- koulutukseen hakeutumiselle. täen voidaan todeta, että alueella on enemmän vetäviä Haastatteluiden perusteella monikulttuurisuuden li- kuin työntäviä tekijöitä useiden maahanmuuttajaryhmi- sääntyminen on merkinnyt Varissuolla myös enemmän en näkökulmasta. Ensinnäkin Varissuolla on ylivertainen suvaitsevaisuuden kuin rasismin lisääntymistä. Etenkin palvelutaso verrattuna muihin Turun lähiöihin. Varis- 44 alueen nuoret vaikuttavat olevan ”värisokeita”. Sosi- suon alkuperäinen suunnitteluperiaate alueen omava- aalisten kontaktien toistuvuus on siten kasvattanut ai- raisuudesta43 toteutuu hyvin etenkin maahanmuut- nakin useimpia nuoria suvaitsevaisuuteen. Joidenkin tajien näkökulmasta. Varissuon suunnittelu pohjautui haastateltujen osalta alueen monikulttuurinen asukas- hyvin kattavaan lähipalvelutarjontaa, niin julkisten kuin rakenne on houkutellut muuttamaan alueelle, motiivina yksityistenkin palvelujen näkökulmasta. Erilaisten palve- vähäisempi oma erottautuminen asuinympäristössä. lutilojen olemassaolo on mahdollistanut myös sen, että Vastaavankaltaisia tuloksia on saatu myös pääkaupun- alueelle on syntynyt etnisten tuotteiden myymälöitä, kiseudulla.24 maahanmuuttajien yhdistyksiä sekä kokoontumis- ja uskonnon harjoittamisen tiloja. Nämä kaikki tukevat Varissuolla on toisin sanoen hyvä status alueena maa- maahanmuuttajataustaisten asukkaiden keskittymisen hanmuuttajien keskuudessa. Aluetta pidetään parem- positiiviseksi katsottuja puolia. Omavaraisuudesta huo- pana kuin useaa muuta hintatasoltaan sitä lähellä ole- limatta myös julkiset liikenneyhteydet keskustaan ovat vaa aluetta Turussa. Etenkin ensimmäisen sukupolven erittäin hyvät, eikä Varissuota voida pitää eristäytyneenä maahanmuuttajista monet ovat juurtuneet Varissuolle. alueena, jolta olisi vaikeaa hakeutua esimerkiksi työhön Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että maahan- tai koulutukseen. Varissuolla sijaitsevilla Turun normaa- muuttajien muuttoja tapahtuu paljon Varissuon sisällä. likoululla ja kansainvälisellä koululla on hyvä status. Ne Kantaväestön osalta tilanne voi olla toinen muuttoa ovat houkutelleet takaisin myös alueella aiemmin asu- harkittaessa. Turussa ja pääkaupunkiseudulla saatujen neita maahanmuuttajaperheitä. Varissuolla on mahdol- tulosten mukaan kantaväestön kritiikki asuinalueensa

9 Tutkimuskatsauksia 3/2014

ominaisuuksia kohtaan on liittynyt maahanmuuttaja- Rakenteellisten tekijöiden ja kantaväestön valikoivan keskittymissä nimenomaan monikulttuuriseen asukas- muuttoliikkeen ohella keskittymien kasvuun ovat vaikut- rakenteeseen.22,35 Tässä tutkimuksessa käytetyt aineistot taneet maahanmuuttajien omat asumisvalinnat. Alueel- eivät mahdollistaneet kantaväestön muuttoliikkeen tar- la jo ennestään olevat sukulaiset ja tutut ovat vetäneet kempaa analyysiä. Tilastojen ja haastattelujen perusteel- uusia muuttajia samoille alueille. Samalla keskittyminen la voidaan kuitenkin todeta, että Turun keskittymissä ei on kumuloitunut. Tämä on esimerkki maahanmuuttaji- ole ollut kysymys nopeutuneesta kantaväestön paosta. en vapaaehtoisiin valintoihin perustuvasta keskittymi- Pikemminkin keskittymät ovat kasvaneet suhteellisen sestä ja sen sosiaalisiin verkostoihin liittyvistä eduista. vakaassa tahdissa yhtä aikaa kun kaupungin vieraskie- Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on voitu havai- linen väestö on kasvanut. Kuten taulukosta 1 nähdään, ta tiettyjen alueiden muodostuvan maahanmuuttajien Varissuon sisäiset muutot ovat olleet verrattain yleisiä niin sanotuiksi sisäänmuuttoalueiksi. Muuttoliiketarkas- (50 %) myös kantaväestön keskuudessa. telun perusteella Varissuo on juuri tämänkaltainen alue, monille maahanmuuttajille ”portti Turkuun”. Alueella Synteesi dynamiikan luonteesta Turussa puhutaan nykyisellään kymmeniä eri kieliä. Nykyisessä maahanmuutossa hallitsevassa osassa olevien aviolii- Tässä katsauksessa on käsitelty Turun kaupungin maa- ton ja työperäisten syiden vuoksi maahan saapuvien hanmuuttajien asumisen keskittymiseen vaikuttaneita muuttajien sijoittuminen on kuitenkin lähtökohtaisesti tekijöitä. Turkua koskevia tuloksia on peilattu suhteessa hajanaisempaa kuin pakolaisstatuksella saapuneiden. erityyppisiin etnisen segregaation selitysmalleihin ja ai- Tämä johtuu huomattavasti vaihtelevimmista taustati- kaisempaan tutkimukseen. Kokoava malli keskittymisen lanteista. Esimerkiksi asema työ- ja asuntomarkkinoilla dynamiikasta Turussa on esitetty kuviossa. 5 on usein parempi. Tästä huolimatta myös työperäisten Keskittymisen käynnistävänä rakenteellisena tekijänä syiden kautta saapuneista suurimpien kieliryhmien (ve- ovat olleet sosiaalisen asuntokannan saatavuuteen liit- näjä, viro) edustajista monia sijoittuu maahanmuuttaja- tyvät tekijät. Etenkin alkuvaiheessa maahanmuuttajien keskittymiin. Erityisesti Varissuon rooli sisäänmuuttoalu- asuminen on ohjautunut Suomessa useimpien Euroo- eena voi korostua myös tässä suhteessa. Keskittymien pan maiden tapaan sosiaalisen asumisen piiriin.30 Tämä hintataso on kaupungin matalimmasta päästä, mikä on on ohjannut tiettyjen alueiden muodostumista kohde- monille pienituloisille maahanmuuttajatalouksille tär- alueeksi jo maahanmuuton alkuvaiheessa 1990-luvulla, keä asumisen valintoja ohjaava kriteeri. koska muuttajat olivat tässä vaiheessa paljolti pakolais- Asumiskeskittymien monikulttuurisuudesta ja ”etnis- statuksella saapuneita. Alueiden valikoitumiseen liittyy ten enklaavien” puuttumisesta voisi päätellä, että meillä sen sijaan myös sattumanvaraisuutta. Maahanmuuton ei ole muusta yhteiskunnasta eristäytyneitä maahan- selkeimmillä kohdealueilla on ollut verrattain matala so- muuttajaryhmiä. Alueellisten etnisten yhteisöjen muo- siaalinen status jo ennen maahanmuuton keskittymistä dostumista pidetään usein maahanmuuttajien integroi- niihin. Tämä on näkynyt matalana hintatasona. Asukasra- tumista hidastavana ja mahdollisesti yhteisön muusta kenteen muutos on tuonut alueiden imagoon uusia sä- yhteiskunnasta eristäytymiseen johtavana riskinä. Erot vyjä. Kyseisten alueiden poissulkeminen muuttopäätök- yksittäisten maahanmuuttajaryhmienkin sisällä voivat siä tehtäessä on Turussa ilmeistä useiden kantaväestöön kuitenkin olla suuria, puhumattakaan tietyn alueen koko kuuluvien keskuudessa. Tämänkaltaista selitysmallia on maahanmuuttajataustaisesta väestöstä. Saman kielen pidetty esimerkiksi eräiden Helsingin itäosan lähiöiden ja asuinalueen jakavan ryhmänkin sisällä voi tapahtua vähäisen vetovoiman taustalla.35,45 Minkäänlaisesta kan- eristäytymistä ja integroitumista yhteiskuntaan hyvin taväestön paosta tai tietyn kynnysarvon ylittämisestä, monin eri tavoin.17 Toisaalta Suomessa monikulttuuri- jonka jälkeen kantaväestön ulosmuutto olisi kiihtynyt, sissa asumiskeskittymissä asuminen ei vaikuta johtavan ei ole ollut kysymys. Niin Turussa kuin Helsingissäkin sen suurempaan kanssakäymiseen eri maahanmuutta- saatujen tulosten perusteella kantaväestöön kuuluvien jaryhmien kesken, mutta ei myöskään ryhmien välisiin muuttohalukkuus liittyy suurimmaksi osaksi perinteisiin konflikteihin.23,41 asumistason parantamiseen liittyviin syihin, myös maa- hanmuuttajakeskittymissä.37,35 Niiltä osin kuin muutto- Nähtäväksi jää miten esimerkiksi toisen polven maahan- syyt linkittyvät alueen sosiaalisen ympäristön tekijöihin, muuttajien sosiaalinen liikkuvuus tulee kehittymään ja asukasrakenteen ohella myös yleisemmät häiriköinnin millaisia asumista koskevia ratkaisuja he tekevät. Nämä ja epäviihtyisyyden kokemisen syyt ovat tavallisia. tulevat vaikuttamaan myös nykyisten keskittymien et-

10 Rakenteellisten tekijöiden ja kantaväestön valikoivan muuttoliikkeen ohella keskittymien kasvuun ovat vaikuttaneet maahanmuuttajien omat asumisvalinnat. Alueella jo ennestään olevat sukulaiset ja tutut ovat vetäneet uusia muuttajia samoille alueille. Samalla keskittyminen on kumuloitunut. Tämä on esimerkki maahanmuuttajien vapaaehtoisiin valintoihin perustuvasta keskittymisestä ja sen sosiaalisiin verkostoihin liittyvistä eduista. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on voitu havaita tiettyjen alueiden muodostuvan maahanmuuttajien niin sanotuiksi sisäänmuuttoalueiksi. Muuttoliiketarkastelun perusteella Varissuo on juuri tämänkaltainen alue, monille maahanmuuttajille ”portti Turkuun”. Alueella puhutaan nykyisellään kymmeniä eri kieliä. Nykyisessä maahanmuutossa hallitsevassa osassa olevien avioliiton ja työperäisten syiden vuoksi maahan saapuvien muuttajien sijoittuminen on kuitenkin lähtökohtaisesti hajanaisempaa kuin pakolaisstatuksella saapuneiden. Tämä johtuu huomattavasti vaihtelevimmista taustatilanteista. Esimerkiksi asema työ- ja asuntomarkkinoilla on usein parempi. Tästä huolimatta myös työperäisten syiden kautta saapuneista suurimpien kieliryhmien (venäjä, viro) edustajista monia sijoittuu maahanmuuttajakeskittymiin. Erityisesti Varissuon rooli sisäänmuuttoalueena voi korostua myös tässä suhteessa. Keskittymien hintataso on kaupungin matalimmasta päästä, mikä on monille pienituloisille maahanmuuttajatalouksille tärkeä asumisen valintoja ohjaava kriteeri.Tutkimuskatsauksia 3/2014

MaahanmuutonMaahanmuuton kohdealuekohdealue 1990 1990-‐ luvulla luvulla

AlueenAlueen sisäinen SosiaalinenSosiaalinen vuokravuokra-‐ muuttoliikemuuttoliike ja ja vetovoimatekijät asuntokantaasuntokanta ja ja vetovoimatekijät matala hintataso (Varissuo) matala hintataso (Varissuo)

Imagokysymykset KaupunkiinKaupunkiin Imagokysymykset ja valikoivavalikoiva muuttoliike sisäänmuuttoaluesisäänmuuttoalue kantaväestönkantaväestön (Varissuo)(Varissuo) keskuudessa keskuudessa

Sosiaaliset verkostot Sosiaaliset verkostot kumuloivatkumuloivat maahanmuuttajienmaahanmuuttajien muuttojamuuttoja alueelle

Kuvio 5. Maahanmuuttajien asumiskeskittymien muodostumisen dynamiikka Turussa niseenKuvio rakenteeseen. 5. Maahanmuuttajien Oleellinen havainto asumiskeskittymien on joka tapa- Keskustelua muodostumisen dynamiikka Turussa uksessa se, että nykytilanteessa alueen sisäiset muutot ovat suhteellisen tavallisia maahanmuuttajien keskuu- Maahanmuuttajien asumiskeskittymät pitävät sisällään dessa. Toisin sanoen asumistasoon ja -tarpeisiin liittyviä monia puolia eri asukas- ja intressiryhmien näkökul- masta. Keskittymisellä on yhtä aikaa positiivisia ja nega- ratkaisujaAsumiskeskittymien tehdään usein tutusta monikulttuurisuudesta ympäristöstä. Haastat- ja ”etnisten enklaavien” puuttumisesta voisi päätellä, että meillä telujen perusteella maahanmuuttajataustaiset asukkaat tiivisia piirteitä. Maahanmuuttajien asumiskeskittymät ovat eisuhteellisen ole muusta tietoisia yhteiskunnasta eri alueiden palvelutarjonnas eristäytyneitä- onmaahan huomioitumuuttajaryhmiä. Turun kaupungissa Alueellisten virkamiesten etnisten työtä yhteisöjen ta, jotenmuodostumista palvelutarjonta pidetään ohjaa osaltaan usein muuttopäätök maahanmuuttajien- ohjaavissa integroitumista dokumenteissa hidastavana jo vuosia. Turku ja onmahdollisesti lähtenyt yhteisön myös hakemaan aktiivisesti sovellettavia malleja etni- siä kaupunginmuusta yhteiskunnastasisäisissä muutoissa. eristäytymiseen Erityisesti Varissuon johtavana riskinä. Erot yksittäisten maahanmuuttajaryhmienkin lähiön palvelutarjonta on tullut useissa yhteyksissä esille sen segregaation hallitsemiseksi kansallisten ja kansain- Turun lähiöiden kärkipäähän sijoittuvana.37 Myös alu- välisten verkostojen kautta. Lähtökohtana on ”liiallis- eella sijaitsevan Turun normaalikoulun status on hyvä. ten” asumiskeskittymien muodostumisen välttäminen Maahanmuuttajien pitkäaikainen asuminen tietyillä ja olemassa12 olevien keskittymien tukeminen. Tämä on alueilla on samalla johtanut kulttuuristen tarpeiden yl- ollut tyypillinen lähestymistapa monissa EU-maissa ja läpitoa helpottavien palvelujen ja toimintojen muodos- kaupungeissa. Maahanmuuttajien keskittymistä on kat- tumiseen. Näin ollen asumisuramuuttojen sijoittuminen sottu enemmän negatiivisten riskitekijöiden näkökul- samalle alueelle on ymmärrettävää. Kansainvälisessä masta, jolloin koko ilmiön moninaisuus jää usein rajoit- 6 keskustelussa asumisurallaan etenevien maahanmuut- tuneesti ymmärretyksi. tajien jäämistä samalle alueelle pidetään yleisesti po- Pohdittaessa keskittymisen ennaltaehkäisyä, liittyvät sitiivisena ilmiönä, sillä menestyvät maahanmuuttajat tärkeimmät tekijät kansallisen tason politiikkatoimen- tarjoavat samalla roolimalleja sosiaalisesta noususta. piteisiin. Ensisijaiset syyt maahanmuuttajien asumisen

11 Tutkimuskatsauksia 3/2014

keskittymiselle ovat valinnan mahdollisuuksien vähäi- Useiden tutkimustulosten mukaan kantaväestöllä on syydessä. Maahanmuuttajien asemaan asuntoja työ- tärkeä rooli maahanmuuttajakeskittymien synnyssä. markkinoilla vaikutetaan keskeisesti työ-, koulutus-, Joidenkin arvioiden mukaan maahanmuuttajakeskit- sosiaali-, asuntoja maahanmuuttopolitiikan keinoin. tymien pitäminen vetovoimaisena myös kantaväestön Nämä ovat kuitenkin pääsääntöisesti kunnallisen pää- näkökulmasta on tehokkainta segregaation ennaltaeh- töksenteon ulottumattomissa. Yleisinä keinoina nega- käisyä.26 Positiivisena voidaan pitää, että Turun selkeim- tiivisen segregaatiokehityksen välttämisen suhteen mät keskittymät ovat olleet useiden perusparannus- ja ovat eurooppalaisissa kaupungeissa olleet asuntojen kehittämistoimenpiteiden kohteena, mikä on palvellut jakopolitiikkaan vaikuttaminen ja sosiaalinen sekoit- kaikkia asukasryhmiä. Kehittämishankkeiden vaikutuk- taminen. Sosiaalinen sekoittaminen on tutkijoidenkin set kyseisten alueiden sosiaaliseen statukseen eivät ole keskuudessa kiistanalainen aihe ja sen eduista ollaan kuitenkaan olleet suuria.37 Toisaalta ei myöskään tiedetä montaa mieltä.46 Mikäli sosiaalista sekoittamista toteu- mikä olisi tilanne ilman näitä kehittämistoimenpiteitä. tetaan, ovat uudis- ja täydennysrakentamisen painopis- Imagoon liittyvät tekijät muuttuvat hitaasti. Fyysisen teet luonnollisesti avainasemassa. Kokonaisuudessaan rapistumisen ehkäisy on kuitenkin samalla tärkeä osa myös seudullisella asuntopolitiikalla, kaavoituksella ja segregaation ennaltaehkäisyä, joten on perusteltua pi- yhdyskuntasuunnittelulla on selvä yhteys eri väestöryh- tää huolta alueiden asuntokannasta ja kaikkien yhtei- mien mahdollisuuksiin asuntomarkkinoilla ja sitä kaut- sesti jakamasta ympäristöstä. ta asumisen sijoittumiseen. Turussa maahanmuuttajien Maahanmuuttajakeskittymiä koskevan seurannan ja asumistarpeiden ja mahdollisuuksien huomioiminen täsmällisempien analyysien tekemistä on jatkettava, kaavoitusta ja palvelurakennetta koskevissa kysymyk- sillä kyseessä on verrattain tuore ilmiö suomalaisessa ja sissä on esillä jo nykyisellään mm. asuntoja maankäyt- turkulaisessa kontekstissa. Yksittäisten maahanmuutta- töohjelmassa. Mikäli niissä esitettyjä suuntaviivoja to- jaryhmien sisällä on hyvin monenlaisia elämäntapoja, teutetaan käytännössä, ennaltaehkäisyn rakenteelliseen -tilanteita ja tarpeita.17 Toisten arki kiinnittyy enemmän puoleen liittyvät tekijät periaatteessa huomioidaan. Ky- asuinalueelle ja he voivat hyötyä täsmällisemmin sinne seiset toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin hitaasti, sillä kohdennetuista toimenpiteistä, kun taas toisten osalta maankäytön ja palvelurakenteen suunnitelmissa liiku- aluepohjainen panostus voi valua hukkaan. Esimerkik- taan usein vuosikymmenten perspektiivillä. si Turun kaupungin kotouttamisohjelman työryhmien, Asuntojen jakopolitiikan osalta on puolestaan huomi- Clip-verkoston ja Monikulttuurisen asuminen kehittämi- oitava, että nykyisten keskittymien osalta kaupungin nen Turussa -hankkeen yhteyksissä on jo esitetty useita hallitsema asuntokanta kattaa vain osan keskittymissä toteuttamiskelpoisia aluekehittämisen suosituksia, joi- olevista asunnoista. Mikäli vuokrausperiaatteisiin ha- den avulla maahanmuuttajien asumisen keskittymistä luttaisiin jonkinlaisia yhteisiä pelisääntöjä, olisi oltava voisi yrittää vähentää ja toisaalta parantaa olosuhteita keskusteluyhteys muihin vuokra-asunnon tarjoajiin. jo olemassa olevissa keskittymissä. Paikallistoimijoilla Yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden lisäksi esimerkiksi Va- on usein paras kytkös maahanmuuttajakeskittymien rissuon lähiössä on nykyisellään paljon yksityisten asun- arkeen ja näkemys tilanteen parantamisen ensisijaisista tosijoittajien vuokra-asuntoja. Tämä suositus mainittiin keinoista. Tietoa ja sovellusmalleja on, mutta niiden käy- jo Clip-verkoston Turkua koskevassa raportissa. 27 Se toi- tännön toteutus on ollut toistaiseksi vähäistä. misi mahdollisena väylänä avata muita asumisen vaihto- ehtoja maahanmuuttajataustaisille asukkaille.

12 Tutkimuskatsauksia 3/2014

Lähdeviitteet

1. Hynynen, Pertti (2003). Kantaväestö vähemmistöksi. Näky- 16. Salminen, Kimmo (2012). Turun maahanmuuton kuva. Turun miä ranskalaisiin, saksalaisiin ja italialaisiin lähiökortteleihin. kaupunki, kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö, tutkimuskatsa- Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 4, Hel- uksia 5, Turku. sinki. 17. Tasan-Kok, Tuna, van Kempen, Ronald, Raco, Mike & Bolt, 2. CLIP-network (2007). Housing and integration of migrants Gideon (2013). Towards Hyper-Diversified European Cities: in Europe. Council of Europe: European Foundation for the A Critical Literature Review. Utrecht University, Faculty of Improvement of Living and Working Conditions. Geosciences, Utrecht. 3. Bolt, Gideon (2009). Combating Residential Segregation of 18. Musterd, Sako, Andersson, Roger, Galster, George & Kauppi- Ethnic Minorities in European Cities. Journal of Housing and nen, Timo M. (2008). Are Immigrants’ Earnings Influenced by Built Environment 24 (4), 397–405. Their Neighbours? Environment and Planning 40 (4), 785– 805. 4. Andersson, Roger, Dhalmann, Hanna, Holmqvist, Emma, Kauppinen, Timo M., Magnusson Turner, Lena; Skifter Ander- 19. Ala-Outinen, Annina (2010). Hyvinvoinnin tukiverkko koe- sen, Hans, Söholt,, Susanne, Vaattovaara, Mari, Vilkama, Katja, tuksella. Helsingin palveluvirastojen toiminta kaupungin- Wessel, Terje, Yousfi, Saara (2010). Immigration, Housing and osien eriytymisen ehkäisemiseksi. Helsingin kaupungin tie- Segregation in the Nordic Welfare States. University of Hel- tokeskus, tutkimuksia 3, Helsinki. sinki, Department of Geosciences and Geography. Helsinki. 20. Bernelius, Venla (2013). Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin PDF: http://hdl.handle.net/10138/25849 peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat 5. Turun väestökatsaus huhtikuu 2014: http://www. ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupun- turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=3981&culture=fi- gin eriytymiskehitystä. Helsingin kaupungin tietokeskus, FI&contentlan=1 tutkimuksia 1, Helsinki. 6. Vilkama, Katja (2010). Kaupungin laidalla. Kantaväestön ja 21. Hynynen, Pertti (2005). Kun kortteli kippautuu – etnisten maahanmuuttajataustaisten alueellinen eriytyminen Hel- hierarkioiden käänteistyminen. Yhteiskuntapolitiikka 70(5), singissä. Terra 122 (4), 183–200. 521–528. 7. Vilkama, Katja (2011): Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupun- 22. Rasinkangas, Jarkko (2012). Maahanmuuttajakeskittymien ginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asuk- sosiaalinen ympäristö kaupunkiköyhyyden ilmentäjänä – kaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupun- turkulaisten maahanmuuttajien ja kantaväestön kokemuk- kiseudulla. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2, sia. Teoksessa: Katja Forssén, Irene Roivainen, Satu Ylinen & Helsinki. Jari Heinonen (toim.), Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? So- siaalityön tutkimuksen vuosikirja 2011. UNIpress, Tampere. 8. Portes, Alejandro & Zhou, Min (1993). The New Second Gene- ration: Segmented Assimilation and its Variants. The Annals 23. Rasinkangas, Jarkko ( 2010). Turkulaisen maahanmuuttajien of the American Academy of Political and Social Science 530 asuminen - näkökulmia etniseen segregaatioon. Teoksessa: (1), 74–96. Ervasti, H. & Kuivalainen, S. & Nyqvist, L. (toim.): Köyhyys, tu- lonjako ja eriarvoisuus. TCWR-tutkimuksia 2, Turku. 9. Dunn, Kevin M. (1998): Rethinking Ethnic Concentration: The Case of Cabramatta, Sydney. Urban studies 35(3), 503–527. 24. Dhalmann, Hanna (2011). Yhden uhka, toisen toive? Soma- lien ja venäläisten asumistoiveet etnisen segregaatiokehi- 10. Bolt, Gideon, Özüekren, Sule A. & Phillips, Deborah (2010): tyksen valossa. Helsinki: Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja Linking integration and residential segregation. Journal of maantieteen laitos A 10, Helsinki. Ethnic and Migration Studies 36 (2), 169–186. 25. Dhalmann, Hanna & Vilkama, Katja (2009). Housing Policy 11. Özüekren, Sule A. & van Kempen, Ronald (2003). Special Is- and the Ethnic Mix in Helsinki, Finland: Perceptions of City sue Editor›s Introduction: Dynamics and Diversity: Housing Officials and Somali Immigrants. Journal of Housing and careers and Segregation of Minority Ethnic Groups. Housing Built Environment, 24 (4), 423 – 439. Theory and Society 20 (4), 162–171. 26. Andersson, Roger, Bråmå, Åsa & Homqvist, Emma (2010). 12. Kauppinen, Timo M. (2000). Julkisen asuntosektorin rooli et- Counteracting Segregation: Swedish Policies and Experien- nisten vähemmistöjen sijoittumisessa. Yhteiskuntasuunnit- ces. Housing Studies 25:2, 237–256. telu 38 (4), 8–22. 27. Penninx, Rinus (2007). Housing of Immigrants in the city of 13. Ahlgren-Leinvuo, Hanna (2005). Pakolaiset Suomen kunnissa Turku, Finland. A report in the framework of the CLIP-project. – kuntapaikasta pääkaupunkiseudulle. Teoksessa: Joronen, Amsterdam – Turku. PDF: http://www.eurofound.europa.eu/ Tuula (toim.): Maahanmuuttajien elinolot pää��kaupunkiseu��- pubdocs/2009/179/en/1/EF09179EN.pdf dulla. Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsinki, s. 25–45. 28. Turun kaupungin asuntoja maankäyttöohjelma vuosil- 14. Pikkarainen, Maria & Sirkku Wilkman (2008). Pakolaisten asu- le 2009-2013 (2009). Turku: Turun kaupungin valtuusto minen ja palvelut. Omaan kotiin -hankkeen tutkimusraport- 5.10.2009 § 219. ti. Siirtolaisuusinstituutti: http://www.migrationinstitute.fi/ pdf/webreports36.pdf 29. Rasinkangas, Jarkko (2013). Maahanmuuttajien asuminen ja alueellinen sijoittuminen. Teoksessa: Martikainen, Tuomas, 15. Kokko, Karoliina (2004). Maahanmuuttajien Suomen sisäi- Saukkonen, Pasi & Säävälä, Minna (toim.): Muuttajat – kan- nen muuttoliike. Mikä vetää Turkuun muualta Suomesta? sainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta. Gaude- Siirtolaisuusinstituutin julkaisuja, Migration 3, Turku. amus, Helsinki.

13 Tutkimuskatsauksia 3/2014

30. Vaattovaara, Mari, Vilkama, Katja, Yousfi, Saara , Dhalmann, 39. Latomaa, Sirkku (2012). Kielitilasto maahanmuuttajien väes- Hanna & Kauppinen, Timo M. (toim.) (2010). Contextualising töosuuden mittarina. Yhteiskuntapolitiikka 77(5), 525–534. Ethnic Residential Segregation in Finland: Migration Flows, 40. Asuntojen hintatiedot ympäristöministeriön hintaseuranta Policies and Settlement Patterns. Helsinki: University of Hel- (toteutuneet kaupat): http://asuntojen.hintatiedot.fi/haku/ sinki, Department of Geosciences and Geography. Hinnat poimittu 17.10.2011 (kaupat 17.10.2010-17.10.2011). 31. Pahl, Raymond (1970). Whose city? And other essays on so- Vuokrahinnat : otos oikotie.com vuokra-asuntotarjonnasta ciology and planning. London: Longman. (vuokrapyyntö) elo-syyskuu 2011 32. Beqiri, Nexhat (2008). Toiveena monipuolinen asukasraken- 41. Nuutila, Olli (2013). Suomalaista somalielämää Meri-Rastilas- ne. Selvitys asumisen etnisen yhdenvertaisuuden toteutu- sa. Helsingin kaupungin tietokeskus, Kvartti 4, 74–77. misesta pääkaupunkiseudulla. Helsinki: Sisäasiainministeri- 42. Juntto, Anneli (2004). Erotteleeko asumisura suomalaisia – ön julkaisuja. asumiskulutuksen menestyjät ja syrjäytyjät. Teoksessa: Ahl- 33. Perhoniemi, Riku & Jasinskaja-Lahti, Inga (2006). Maahan- qvist, Kirsti & Raijas, Anu (toim.) Erilaisia kulutusuria Suomes- muuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla — seuran- sa. Tilastokeskus. Helsinki, 91–112. tatutkimus vuosilta 1997–2004.: Helsingin kaupungin tieto- 43. Rasinkangas, Jarkko & Laitinen Marjukka (toim.) (2006): Va- keskus, Helsinki. rissuon lähiön 30 vuotta – tavoitteista todeksi. Kirja-Aurora. 34. Bråmå, Åsa (2006). Studies in the Dynamics of Residential Turku. Segregation.: Uppsala Universitet, Geografiska regionstu- 44. Koskela, Hille (2002). Lola Odusoga-sukupolvi ja värisokeat dier, Uppsala. lapset — Helsingin ”monikulttuurisuustaskut” metropolin 35. Vilkama, Katja, Vaattovaara, Mari & Dhalmann, Hanna (2013). rakennuspaikkoina. Vesa Keskinen, Martti Tuominen & Mari Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä Vaattovaara (toim.), Helsinki – pohjoinen metropoli. Helsinki: muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 78(5), 485–497. Helsingin kaupungin tietokeskus, 207–224. 36. Bråmå, Åsa (2006a). “White flight”? The production and 45. Vaattovaara, Mari & Kortteinen, Matti (2002): Polarisoituuko reproduction of immigrant concentration areas in Swedish pääkaupunkiseutu? Teoksessa: Heikkilä, Matti & Kautto, Mik- cities, 1990-2000. Urban studies 43(7), 1127–1143. ko (toim.), Suomalaisten hyvinvointi 2002. Sosiaalialan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Helsinki, 272–290. 37. Rasinkangas, Jarkko (2013). Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla – tutkimus asumisen alueellisista muu- 46. Cheshire, Paul, Gibbons, Steve & Gordon, Ian (2008): Policies toksista ja asumispreferensseistä. Siirtolaisuusinstituutin for “mixed communities”: a critical evaluation. SERC Policy tutkimuksia A 43. Turku. paper 2. London. 38. Rapo, Markus (2011). Kuka on maahanmuuttaja? Tieto&trendit 1/2011.

Tutkimuskatsauksia on Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisusarja. Siinä julkaistaan ytimekkäitä katsauksia kau punkitutkimuksen ja -kehittämisen ajankohtaisista aiheista. Sarjaan kirjoittavat asiantuntijat eivät pääosin työskentele Turun kaupungin organisaatioissa. Esitetyt väitteet eivät välttämättä vastaa kaupungin virallista näkemystä. VTT Jarkko Rasinkangas työskentelee yliopistonlehtorina Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella, sosiaalityön oppiaineessa. Hän on kirjoittanut useita tutkimuksia asuinalueiden erilaistumisesta Turun kaupunkiseudulla, mukaan lukien 2013 tarkastettu väitöskirja.

Tutkimuskatsauksia-sarjan toimittaja: Julkaisija: Sampo Ruoppila, tutkimusjohtaja Turun kaupungin konsernihallinto [email protected] Kaupunkikehitysryhmä PL 355 (Yliopistonkatu 27a), 20101 Turku

ISSN 1799-5124 (verkkojulkaisu) 14 www.turku.fi/kaupunkitutkimus/julkaisut/