DOCSLIB.ORG

Maahanmuuttajien Asumisen Keskittyminen Turussa Jarkko Rasinkangas

Total Page：16

File Type：pdf, Size：1020Kb

Download full-text PDF Read full-text
Maahanmuuttajien Asumisen Keskittyminen Turussa Jarkko Rasinkangas Turun kaupunki Kaupunkitutkimusohjelma TUTKIMUSKATSAUKSIA 3/2014 Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa Jarkko Rasinkangas aupunkialueiden sosiaalisella eriytymisellä viitataan kehitykseen, jossa sosiaaliselta ja Tästä on kyse etniseltä taustaltaan sekä elämänvaiheel- taan toisistaan poikkeavat ihmiset sijoittuvat kaupungeissa omille asuinalueilleen. Kotimaisissa tut- • Turku on ollut 1990-luvulta läh- kimuksissa on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän tien pääkaupunkiseudun jälkeen huomioita etniseen eriytymiseen. Kansanomaisemmin selkein maahanmuuton kohde- puhutaan maahanmuuttajien alueellisesta keskittymi- alue Suomessa. Maahanmuutta- sestä ja siihen kytkeytyvistä ilmiöistä. Keskittymät ovat javäestö on keskittynyt etenkin suhteellinen ilmiö, jota määrittävät paikalliset olosuh- muutamille lähiöalueille. teet ja yhteiskunnallinen konteksti. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan keskittymät ovat kuitenkin usein Keskittymisen lähtökohdat ovat • 1,2,3,4 asuntomarkkinoiden rakenteel- varsin pysyviä. lisissa tekijöissä: huokeampien Nykyinen maahanmuutto on vielä verrattain tuore ilmiö asuntojen saatavuudessa ja alu- suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuutto kään- eellisessa keskittymisessä. tyi Suomessa selvään kasvuun 1990-luvun taitteessa ja • Maahanmuuttajien valinnat ja Turku on ollut siitä lähtien pääkaupunkiseudun suur- kohdealueiden palvelu- ja kult- ten kaupunkien jälkeen maahanmuuton suurin koh- tuuriympäristö vahvistavat keskit- dealue Suomessa. Syyskuun lopussa 2014 Turussa oli tymien pysyvyyttä: moni valitsee 17.630 vieraskielistä, eli muuta kuin suomea, ruotsia tai seuraavankin asunnon samalta saamea äidinkielenään puhuvaa asukasta. Väestöen- alueelta. nusteiden mukaan 20.000 vieraskielisen asukkaan raja ylittyy vuonna 2016.5 Lisääntynyt maahanmuutto on • Varissuo on monille maahanmuut- näkynyt varsin nopeasti selkeiden asumiskeskittymien tajille ”portti” Turkuun. muodostumisena Turussa ja muissa suurissa kohdekau- pungeissa.6,7 Turussa maahanmuuttajien asumiskeski- ttymät ovat tilastojen valossa jopa pääkaupunkiseutua erottuvampia.2 Esimerkiksi Varissuon lähiö on Suomen suhteellisesti vieraskielisin asuinalue: jo noin 40 prosent- tia alueen lähes 9000 asukkaasta puhuu äidinkielenään Tutkimuskatsauksia 3/2014 jotain muuta kuin suomea tai ruotsia. Nuoremmissa ikä- Suomessa ei myöskään ole suuria yksipuolisia sosiaali- ryhmissä vieraskieliset muodostavat jo selvän enemmis- sia vuokra-asuntoalueita, jotka ovat useissa maissa ta- tön alueen asukkaista. vallisimpia keskittymisen kohteita. Meillä selkeidenkin maahanmuuttajien asumiskeskittymien asuntokanta Perinteisen assimilaatioteoreettisen näkemyksen mu- on monipuolista, eli alueilla on vuokra-asuntojen lisäksi kaan vähemmistöt sulautuvat osaksi valtaväestön asu- myös omistusasuntoja, usein jopa valtaosa. Tämä myö- miskulttuuria sosiaalisen nousun sekä valtaväestön ta- tävaikuttaa asukkaiden sosiaaliseen sekoittumiseen. poja, kielen ja kulttuurin omaksumisen kautta.8 Tämän Suuren mittakaavan nopea keskittyminen ei näin ollen näkemyksen mukaan etninen keskittyminen olisi vain ole ollut edes mahdollista suomalaisilla asuinalueilla. väliaikainen vaihe assimilaatio- eli sulautumisprosessis- sa, johon kuuluisi asuinpaikan vaihto yhteiskunnallisen Maahanmuuttajien asumisen keskittymisestä puhut- aseman paranemisen myötä. Assimilaatioteoreettinen taessa korostetaan usein lähtökohtaisesti niiden on- lähestymistapa on saanut kuitenkin paljon kritiikkiä eri- gelmallisuutta. Kansainvälisten esimerkkien valossa tyisesti deterministisen luonteensa vuoksi sekä yhteis- keskittymisen seurauksia pohditaan erityyppisten in- kunnan ja ympäristön toisistaan poikkeavat rakenteel- tegraatio-ongelmien ja huono-osaisuuden kautta.1,2,3,17 liset tekijät sivuuttavana.8,9,10 Malli soveltui paremmin Esimerkiksi työllisyys ja tulojen kehitys voivat keskitty- kuvaamaan 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmen- missä asuvilla maahanmuuttajilla jäädä kauas jälkeen ten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta maahanmuut- muista väestöryhmistä ja toisaalta johtaa muusta yhteis- toa, kuin kansainvälisen muuttoliikkeen huomattavan kunnasta eristäytymiseen.18 Maahanmuuttajien määräl- lisääntymisen ja moninaisuuden muuttamaa maailmaa. linen kasvu lisää myös julkisten palveluiden tarvetta, Eri maissa kuvatunkaltainen ”sulautuminen” on kosket- jolloin paikalliset palveluresurssit voivat kuormittua ja tanut eri maahanmuuttajaryhmiä eri tavoin.11 Esimer- osoittautua riittämättömiksi.19 Palvelujen kuormittu- kiksi eurooppalaisissa kaupungeissa on tavallisesti yksi minen välittyy myös koulujen välisinä eroina. Koulujen tai useampi selvemmin keskittynyt maahanmuuttaja- statuserot vaikuttavat kouluikäisten perheiden muutto- ryhmä.2 Kritiikistä huolimatta assimilaatioteorioiden pe- päätöksiin ja ovat näin ollen tärkeässä roolissa sosiaali- rustana oleva oletus asumisajan pituuden ja kotoutumi- sessa eriytymisessä.20 sen edistymisen yhteydestä asumisen sijoittumiseen on Yksittäisellä asuinalueella maahanmuuttajaväestön kas- säilynyt yhtenä tulkintakehyksenä maahanmuuttajien vun seurauksena voi olla talon tai korttelin, joskus jopa keskittymistä selitettäessä. koko asuinalueen etnisen hierarkian ”kippautuminen”. Kotimaisten tutkimusten mukaan tiettyjen maahan- Kippautumisella viitataan tilanteeseen, jossa kantaväes- muuttajaryhmien – Helsingissä erityisesti Saharan ete- tö jää vähemmistöksi maahanmuuttajien osuuden kas- läpuoleisesta Afrikasta tulleiden – asuminen on muita vaessa.21 Asukasrakenteen kippautumisesta voi seurata ryhmiä selkeämmin keskittynyttä, mutta toisaalta asu- asukkaiden välillä kärjistyviä konflikteja, joilla saattavat miskeskittymät ovat luonteeltaan pikemminkin moni- liittyä myös etnisiin jakolinjoihin. Viime vuonna Tukhol- kulttuurisia eli niillä asuu useita etnisiä ja kulttuurisia man Husbyn maahanmuuttajalähiöstä käynnistyneen ryhmiä, joista yksikään ei ole dominoivassa asemassa.7,12 mellakointiaallon kaltaiset ilmiöt saattavat liittää keskit- Toisen sukupolven valinnat asuntomarkkinoilla ovat tymiä koskevan yleisen mielikuvan kärjistyneimmillään Suomessa paljolti vielä tapahtumatta. jopa yhteiskuntarauhan järkkymiseen. Toisaalta seu- rauksena voi olla myös suvaitsevaisuuden ja toleranssin Maahanmuuttajien asumiskeskittymien monikulttuuri- kasvua keskittymien asukkaiden keskuudessa. Turussa suus kuvastaa niiden kehitysdynamiikan erityispiirteitä saaduissa tutkimustuloksissa kantaväestöön kuuluvat Suomessa. Tämä liittyy koko nykyisen maahanmuuttoil- asukkaat ovat kuitenkin olleet kaikkien kriittisimpiä miön tuoreuteen ja verrattain pieneen mittakaavaan. asuinalueensa asukasrakennetta kohtaan juuri suurim- Esimerkiksi asuntomarkkinoilla heikossa asemassa ollei- missa maahanmuuttajakeskittymissä.22 den pakolaistaustaisten maahanmuuttajien hajasijoit- taminen 1990-luvulla ympäri Suomea oli ratkaisu, joka Maahanmuuttajien keskittyminen ei ole lähtökohtai- on osaltaan rajoittanut yksittäisten kansallisuusryhmi- sesti ongelmallinen tai ongelmaton asia, vaan oleellista en keskittymistä. Vaikka monet aluksi hajasijoitetuista on, miten sosiaalinen integraatio mahdollistuu kussakin pakolaisista ovat sittemmin muuttaneet etelän suuriin yhteiskunnassa ja asuinympäristössä. Maahanmuuttaji- kaupunkeihin13,14,15, on tämä hidastanut keskittymien en hakeutumisella toistensa läheisyyteen tiedetään ole- syntyä. Lisäksi useimmat pakolaisstatuksella saapuneet van myös positiivisia vaikutuksia, kuten sosiaalisen tuen ryhmät eivät olisi olleet suuria edes keskittyessään. ja avun saanti uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa. 2000- ja 2010-luvuilla on korostunut avioliitto- ja työpe- Myös riittävän väestöpohjan muodostuminen etnisille räinen maahanmuutto, jolloin muuttajien lähtömaat ja kaupoille, etujen valvonnalle, uskonnon harjoittamiselle taustat ovat olleet entistäkin moninaisempia.16 ja muille kulttuurisille tarpeille, liittyy keskittymisen po- 2 Tutkimuskatsauksia 3/2014 sitiivisiin puoliin.23 Joidenkin maahanmuuttajien osalta suhtautuminen ja toiminta suhteessa vähemmistöihin. asumiskeskittymiin muuttamisen motiivi voi olla myös Esimerkiksi kantaväestön asuntomarkkinoilla tekemät vähäisempi erottautuminen monikulttuurisessa asuin- valinnat voivat voimistaa tai lieventää etnistä segregaa- ympäristössä, jolloin ympäristö koetaan vähemmän tiota, riippumatta siitä miten maahanmuuttajat toimivat. syrjiväksi.24 Usein juuri tämänkaltaisia syitä pidetään Eurooppalaisten tutkimusten mukaan selkeimmät julkisessa keskustelussa selityksenä maahanmuutta- syyt maahanmuuttajien asumisen keskittymiseen liit- jakeskittymien synnylle.25 Tilannetta saatetaan verrata tyvät heidän kantaväestöä keskimäärin heikompaan suomalaisten hakeutumiseen samoille alueille esimer- asemaansa asuntomarkkinoilla. Etenkin ensimmäisen kiksi Amerikkaan ja Ruotsiin kohdentuneiden maahan- polven maahanmuuttajilla on tyypillisesti kantaväes- muuttokausien aikana. Selitys on kuitenkin vahvasti yk- töä heikommat mahdollisuudet työllistyä tai työllisty- sinkertaistavana harhaanjohtava ja ohittaa historiallisen minen tapahtuu matalapalkka-aloilla. Tämä rajoittaa kontekstin. valintamahdollisuuksia asuntomarkkinoilla. Asumisen Maahanmuuttajien keskittyminen on ongelma, jos sen hintataso on yleensä halvin kaupunkien laitamilla tai negatiiviset vaikutukset ovat hallitsevia. Useissa Euroo- lähialueilla. Myös alueen fyysinen etäisyys voi vaikuttaa pan maissa on kiinnitetty jo pitkään huomiota etniseen eristäytymiseen, mikäli alue on etäällä muusta kaupunki- segregaatioon ja pyritty etsimään sen hallintakeinoja rakenteesta ja esimerkiksi liikenneyhteydet ovat
Load more

Recommended publications
  • Segregaation Vähentä- Minen Asuntokantaa Kehittämällä
    Opinnäytetyö (YAMK) Liiketalous Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 2013 Erja Ylitalo SEGREGAATION VÄHENTÄ- MINEN ASUNTOKANTAA KEHITTÄMÄLLÄ OPINNÄYTETYÖ (YAMK) | TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Maaliskuu 2013 | 88 Ari Jolkkonen Erja Ylitalo SEGREGAATION VÄHENTÄMINEN ASUNTO- KANTAA KEHITTÄMÄLLÄ Noin 20 prosenttia suomalaisista asuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä, jotka kär- sivät osittain kahdesta ongelmasta: mittava määrä asuinrakennuksia on peruskorjauskuntoisia ja tietyissä lähiöissä sosiaaliset ongelmat ovat kärjistyneet. Asuntojen huonon kunnon tai alueen heikon imagon vuoksi ne eivät houkuttele asukkaita. Asuinalueille keskittyy huono-osaisuutta, joka ilmenee työttömyytenä, toimeentulotukiriippuvuutena ja vähävaraisuutena. Näihin lähiöihin sijoittuvat myös maahanmuuttajat ja alueet eriytyvät etnisesti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa etnisen segregaation vaikutuksista Turussa sijaitsevan Varissuon lähiön tilaan kiinteistöinvestointien päätöksenteon tueksi sekä etsiä keinoja segregaation purkamiseen. Tutkimuskysymyksiä olivat muun muassa: Onko Varissuon keskittymä syntynyt maahanmuuttajien omien valintojen seurauksena, asuntoviranomaisten toiminnasta vai rakenteellisista tekijöistä? Muuttavatko kantaväestöön kuuluvat Varissuolta pois, entä välttelevätkö he sitä asuinalueena? Onko keskittymä aiheuttanut Varissuolla kiinteistöomaisuuden arvon tai vuokratason alenemisen suhteessa muihin asuinalueisiin? Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin
    [Show full text]
  • A Voluntary Local Review 2020 Turku
    A Voluntary Local Review 2020 The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Opening statement by the Mayor Cities are facing major challenges – climate change, digitalisation and the ageing and increasingly diverse population greatly impact on cities’ field of operation and require cities to be able to adapt to constant change. Adaptation and adjustment to conventional ways of doing things is also needed in order to reach sustainability on a global level. Cities and city networks have an ever-growing role to play as global influencers and local advocates in achieving the Sustainable Development Goals. Succeeding in accelerating sustainable development requires strong commitment and dedication from the city’s decision-makers and the whole city organization. Turku has a long tradition in promoting sustainable development and we want to make sure Turku is a good place to live in the future as well. Turku also wants to take responsibility and set an example in solving global sustainability challenges. That is why I consider it very important that Turku is among the first cities to participate in reporting city-level progress of achieving the Sustainable Development Goals. With this first VLR report, I am very proud to present the systematic work being done in Turku for sustainable development. I hope that the cities’ growing role in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development becomes more visible to citizens, business life, organisations, other cities, government and other interest groups. Together we have a chance to steer the course of development in a more sustainable direction. A Voluntary Local Review 2020, The implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development in the City of Turku Minna Arve Authors: City of Turku.
    [Show full text]
  • Elinvoimaa Lähiöihin Kehittyvä Pansio-Perno
    Elinvoimaa lähiöihin Kehittyvä Pansio-Perno Minna Sartes, toimialajohtaja vapaa-aikatoimiala Pekka Sundman, johtaja konsernihallinto 17.3.2016 Turun kaupungin visio Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä. Ohjelmalinjaukset aluekehittämiseen Kilpailukyky ja kestävä kasvu Yrittävä ja osaava kaupunki Vaikuttava ja uudistuva kaupunki Rakentuva kaupunki ja ympäristö Sujuvaa ja turvallista arkea tuetaan hyvällä kaupunkiympäristön ja palvelukanavien suunnittelulla Tuottavuutta ja uudistumiskykyä kasvatetaan edistämällä innovaatioita Kaupunkirakenteen toimivuutta ja elinvoimaa vahvistetaan täydennysrakentamisella Huomisen rakentamista edistetään maankäytön kehittämisen kokonaisvaltaisuutta, ennakkoluulottomia kumppanuuksia ja yhteistyömalleja korostavalla toimintamallilla BlueIndustryPark (BIP) - kehittäminen Ohjelmalinjaukset aluekehittämiseen Hyvinvointi ja aktiivisuus Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen Osaava ja oppiva kaupunkilainen Aktiivinen kaupunkilainen Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssa Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämällä Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka Turun seudulla monipuoliset sivistyspalvelut saadaan esteettömästi kaikkien ulottuville hyödyntämällä uuden
    [Show full text]
  • Official Journal of the European Communities L 39/49
    14.2.2000 EN Official Journal of the European Communities L 39/49 COMMISSION DECISION of 22 December 1999 listing the areas of Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 (notified under document number C(1999) 4945) (Only the Finnish text is authentic) (2000/120/EC) THE COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES, eligible under Objective 2 with due regard to national priorities, without prejudice to the transitional support Having regard to the Treaty establishing the European provided for in Article 6(2) of that Regulation; Community, (5) Article 4(11) of Regulation (EC) No 1260/1999 provides Having regard to Council Regulation (EC) No 1260/1999 of that each list of areas eligible under Objective 2 is to be 21 June 1999 laying down general provisions on the valid for seven years from 1 January 2000; however, Structural Funds (1), and in particular the first subparagraph of where there is a serious crisis in a given region, the Article 4(4) thereof, Commission, acting on a proposal from a Member State, may amend the list of areas during 2003 in accordance After consulting the Advisory Committee on the Development with paragraphs 1 to 10 of Article 4, without increasing and Conversion of Regions, the Committee on Agricultural the proportion of the population within each region Structures and Rural Development and the Management referred to in Article 13(2) of that Regulation, Committee for Fisheries and Aquaculture, Whereas: HAS ADOPTED THIS DECISION: (1) point 2 of the first subparagraph of Article 1 of Regulation (EC) No 1260/1999 provides that Objective 2 Article 1 of the Structural Funds is to support the economic and social conversion of areas facing structural difficulties; The areas in Finland eligible under Objective 2 of the Structural Funds for the period 2000 to 2006 are listed in the (2) the first subparagraph of Article 4(2) of Regulation (EC) Annex hereto.
    [Show full text]
  • PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA Perheiden Yläkouluvalintojen Rakentuminen Äitien Puheissa Ja Toimissa
    PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA Perheiden yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa Sari Silmäri-Salo TURUN YLIOPISTON JULKAISUJATURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS SarjaSarja - ser. - C ser. osa XX - osatom. -403 | Scripta tom. XX | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita | Turku - Physica - 2015 Mathematica | Turku 20xx Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Työn ohjaaja: Professori Risto Rinne Professori Joel Kivirauma Turun yliopisto Turun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Kasvatustieteiden laitos Tarkastajat: Professori Hannu Räty Dosentti Janne Varjo Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Käyttäytymistieteiden laitos Vastaväittäjä: Professori Hannu Räty Dosentti Janne Varjo Itä-Suomen yliopisto Helsingin yliopisto Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Käyttäytymistieteiden laitos Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä. Kannen kuvat: Jarmo Salo ISBN 978-951-29-6061-3 (PRINT) ISBN 978-951-29-6062-0 (PDF) ISSN 0082-6995 Painosalama Oy – Turku, 2015 Tiivistelmä 3 TURUN YLIOPISTO, Kasvatustieteiden laitos, väitöskirja, 310 sivua, neljä liit. Maaliskuu 2015. SILMÄRI-SALO, SARI: PERUSKOULUN YLÄKOULUVALINNAT TURUSSA. Perhei- den yläkouluvalintojen rakentuminen äitien puheissa ja toimissa TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa tarkastellaan
    [Show full text]
  • Havaintoja Turun Kaupunkiseudun Eriytymiskehityksestä Ja Seurauksista
    Havaintoja Turun kaupunkiseudun eriytymiskehityksestä ja seurauksista Jarkko Rasinkangas, VTT yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Indikaattori-segregaatio-seminaari 29.10.2013, Helsinki 2 ESITYKSEN RAKENNE • Yhteiskunnallisten muutosten heijastuminen kaupunkien sosiaaliseen rakenteeseen Esimerkkinä Turun kaupunkiseutu • Segregaation kehityksestä ja paikantamisesta eri aluetasoilla ja indikaattoreilla • Segregaation dynamiikan tutkimisesta • Segregaation seurauksista ja hallinnasta Sosiaalinen segregaatio, eriytyminen vai erilaistuminen? • Segregaatio liitetään yleisesti liian negatiiviseksi koettuun alueellisten erojen kasvuun • Hyväosaisten keskittymisestä ei olla huolissaan! • ”Järkevältä vaikuttaa sellainen vaatimus, ettei mikään kaupunginosa saisi alittaa verrattain korkeaksi asetettua palvelujen ja elintilojen minimitasoa. On siis asetettava jonkinlainen, suhteellisen korkea raja-arvo, jonka alle mikään kaupunkialue ei saisi pudota. Tämän raja-arvon yläpuolella voisi sen sijaan sallia erilaisuutta ja eriarvoisuutta. Tärkeää on näet myös se, että ihmiset kohtuullisen rajojen puitteissa saavat asettua haluamiinsa ympäristöihin” (Erik Allardt 1992) • Mutta mikä on ei-toivottua alueellista eriytymistä ja kenen kannalta? • Yksilötason sosiaalisten ongelmien liiallinen lisääntyminen ja keskittyminen? • Alueellisten ilmiöiden ja laatutekijöiden kehitys? • Miten ja mihin asettaa rajat ja ketkä ne asettaa? Suomalaisen yhteiskunnan muutos eräillä sosiaalisen kehityksen mittareilla1990-2010 % 30 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994
    [Show full text]
  • Runkolinjaston Linjakohtaiset Kuvaukset 9.5.2018
    Runkolinjaston linjakohtaiset kuvaukset 9.5.2018 TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 1 Satama–Lentoasema 1A Satama–Moisio–Jäkärlä 1B Satama–Matkakeskus • Linjat 1, 1A ja 1B palvelevat Sataman ja Kauppatorin välisen alueen asukkaita, työmatkaliikkujia sekä risteilymatkustajia. Linjat vastaavat reiteiltään nykyisen linjan 1 liikennettä siirrettynä osin Eerikinkadulle. Linjojen 1 ja 1A pohjoispäät puolestaan palvelevat Raunistulan, Kastun, Kärsämäen ja Urusvuoren alueita. Linja 1 jatkaa lentoasemalle. Linja 1A kääntyy ennen lentoasemaa Moisioon ja Yli-Maariaan, josta tulevan uuden katuyhteyden kautta Jäkärlään. Yli- Maarian ja Moision alueita palvelevat linjan 1A ohella täydentävät linjat T93 ja T94, Jäkärlää puolestaan linja T8. • Linjat 1 ja 1A risteävät molempien kehärunkolinjojen kanssa Kärsämäentien ja Markulantien risteyksessä. TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO www.foli.fi 2 Kohmo–Mylly (VE1) 2 Kohmo–Länsinummi (VE2) • Reitti kattaa Kohmon, Kuralan, Nummen, Hepokullan, Liljalaakson ja Länsinummen alueet ja vastaa nykyistä linjaa 2 Kohmo–Länsinummi. Keskustan tuntumassa linja kulkee muun muassa Yliopistonmäen viertä, TYKSin Kantasairaalan ohi sekä Satakunnantien vartta. • VE1:ssä reittiä on jatkettu kauppakeskus Myllyyn. VE2:ssa Myllyn ja Kauppatorin välillä ei ole suoraa linjaa. Molemmissa versioissa nykyinen Liljalaakson päätepysäkki tavoitetaan kehärunkolinjayhteydellä. • Linja risteää kehärunkolinjojen kanssa Kohmon puoleisessa päässä Hämeentiellä. Länsinummen suunnassa linja risteää
    [Show full text]
  • Turun Toimet Syrjäytymisen Ehkäisemiseksi
    Toimenpide- ohjelma syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseksi Toimeksiannot KV 13.11.2017: • Valmistellaan kattava toimialojen rajat ylittävä syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisyn toimenpideohjelma, jolla parannetaan kaupungin asuinalueiden välisen tasa- arvon toteutumista. KH 20.11.2017: • Toimenpideohjelman ohella kartoitetaan Turun alueen asunnottomien tilanne ja laaditaan samassa yhteydessä suunnitelma asunnottomuuden vähentämiseksi. Kjory 27.11.2017: • Syrjäytymisen ehkäisy, ensisijaisena kohteena nuoret ja nuoret aikuiset/perheet, sisällytetään kaupungin strategiaan. • Kaupungin hyvinvoinnin ohjausryhmä toimii työryhmänä, joka seuraa kehitystä ja laatii kaupungin johtoryhmälle esityksiä määrittelyistä, painopisteistä ja toimenpiteistä. Smart & Wise hankkeessa työstetään tietoon pohjautuva toiminta- ja seurantamalli sekä prosessit. Painopisteinä 15–29-vuotiaiden syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisesti kestävän kaupunkikehityksen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet • Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintamallit ja Smart tiedolla johtaminen and • Toimenpide-ehdotukset ja pilotointi Wise Syrjäy- • Alueelliseen eriytymiskehitykseen vaikuttaminen tymisen sosiaalisesti kestävällä kaupunkikehityksellä ehkäise -minen Valmistelu 2018 • Tutkimustiedon analysointi ja nykytilan kuvaus • Kaupunkitutkimusohjelman tutkimukset, Kouluterveyskyselyn tulokset ym. • Uuden tiedon hankinta • Finnsote, maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus • Alueprofiilien määrittely • Työpajat • Kuusi alueellista
    [Show full text]
  • TURUN VIHERALUEIDEN SOSIAALISTEN ARVOJEN KARTOITUS LIITE 4. Asukkaille Tärkeitä Alueita Koskevat Kommentit
    TURUN VIHERALUEIDEN SOSIAALISTEN ARVOJEN KARTOITUS LIITE 4. Asukkaille tärkeitä alueita koskevat kommentit Tuuli Vesanto 2007 Lainaukset asukkaiden vastauksista on kirjoitettu kursiivilla lainausmerkkeihin. Lainaukset on kopioitu kaikkine kirjoitusvirheineen. Hakasulkuihin on merkitty vastaajan asuinpaikka, jos se sijaitsee kaukana mainitusta alueesta. ALUEEN NIMI MIKSI ON TÄRKEÄ? KESKUSTA "Samppalinnan puisto" "Asuinympäristö" "Samppalinnan mäki" "Asuinympäristö, hyvä alue esitellä vieraille, lasten ulkoilu" "Puolalanpuisto/taidemuseon alue" "Lähin puisto, lasten leikkipaikka, pulkkamäki, retkipaikka, työmatka, vaunureitti" "Jokiranta" "Viikottainen kävelyreitti, "urbaani" kävelyalue, mieluisia kahviloita ja ravintoloita, mukava leikkipaikka" "Kupittaa/Seikkailupuisto" "Lasten leikkipaikka, viikonlopun picknic-paikka, urheilupaikka, ystävien tapaamispaikka" "Puutorin puisto + Puutori" "Kodin lähimaisema, jokapäiväinen kulkureitti" "Ruissalo" [Keskusta] "Retkikohde, luonnonympäristö" "Puolalaparken, Trätorget, Bangatan, "Promenerar regelbundet där med hund." Järnvägsstationsparken" "Verkkahovi, Barkplansområdet" "Promenader regelbundet med hund." "Thomasbron, Studentbyn." "Promenader med hund." "Båda sidorna av Auraån mellan Thomasbron "Regelbundet promenader (dagligen) med hund." och Hallis." "Tuomiokirkon ympäristön puistot" "Kuljen päivittäin" "Aurajoen rannat Martinsilta-Halinen, "Ulkoilua koiran kanssa" mahdollisuuksien mukaan molemmat rannat" [Keskusta] "Tuomaan puisto" "Ulkoilua koiran kanssa" "Ruissalo" [Pansio] "Upea luonto, miksei
    [Show full text]
  • Case Study on Housing Turku, Finland
    Case Study on Housing Turku, Finland Author: Rinus Penninx Institute for Migration and Ethnic Studies Universiteit van Amsterdam © 2007 European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions Wyattville Road, Loughlinstown, Dublin 18, Ireland Telephone: + 353 1 2043100, Fax: + 353 1 2826456 Turku Table of Content 1 Background information on the country .......................................................................3 1.1 History of migration and composition of migrant populations..................................3 1.2 General national integration policy............................................................................5 2 Background information on the city and its integration policy...................................6 2.1 General structural data of the city..............................................................................6 2.2 History of municipal migration and composition of migrant populations.................9 2.3 Municipal migration and integration – history and policy.......................................12 2.4 Inter-city cooperation...............................................................................................16 3 Housing situation of the city..........................................................................................17 3.1 Housing stock and housing market in general .........................................................17 3.2 Spatial concentration and housing situation of residents with migration background 18 3.3 Accessibility of the housing market
    [Show full text]
  • Turun Koulujen Inventointi Ja Arvottaminen
    Turun koulut Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen Vasaramäen koulu. Kuva Sanna Kupila 2014. Turun kaupungin museokeskus, rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu Sanna Kupila, Juha Kylliö, Iina Paasikivi, Samuli Saarinen 15.6.2016 1 Turun koulujen inventointi ja arvottaminen Koulujen inventointi 2016 on osa Yleiskaava 2029 valmistelun yhteydessä toteutettuja vali- koivia täydennysinventointeja. Täydennysinventoinnit on laadittu temaattisina keskittyen keskustan ulkopuolisiin asuinalueisiin ja erilaisiin laitoksiin. Yleiskaavoituksen yhteydessä 2013–2016 inventoidut kohteet keskustan ulkopuolella: – Asuinalueet – Päiväkodit 1990-luvulle asti (myös keskusta) – Koulut ja lastenkodit – Hoivakodit ja palvelutalot – Keskustan ulkopuolinen teollisuusperintö Kaikkiin täydennysinventointeihin on sisältynyt arvottaminen. Arvottaminen on tehty yleiskaa- van rakennussuojelutyöryhmässä, jossa on ollut edustajat museokeskuksesta, rakennusval- vonnasta ja kaupunkisuunnittelusta. Asuinalueiden inventoinnin on tehnyt kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi kaupunkisuunnittelusta. Muiden kohteiden dokumentoinnista on vastannut museokeskuksen tutkija Sanna Kupila. Päiväkoti-inventointia on täydennetty kaupunkisuun- nittelussa laaditulla modernin päiväkotiarkkitehtuurin selvityksellä, jonka teki suunnittelija Samuli Saarinen. Laitoskohteet on arvotettu luokkiin 1–3. Työryhmä esittää ensimmäiseen luokkaan kuuluvia kohteita valmisteilla olevan yleiskaavan suojelukohteiksi. Toisessa luokassa ovat kohteet, joiden säilyminen on toivottavaa,
    [Show full text]
  • Kevään Menovinkit Senioreille 2016.Indd
    Kevään menovinkit senioreille 2016 Avoimet Ovet -hankkeen julkaisu 1/2016 HEI! Tässä esitteessä on esimerkkejä eri tapahtumista ja ryhmistä, jotka ovat avoimia turkulaisille kotona asuville ikäihmisille. Ilmoituksissa olevien yhteystietojen kautta voit kysyä lisätietoja, mitä muuta heillä on tarjolla. Seuraa myös ilmoittelua esim. lehdistä, koska kaikkien tahojen ilmoituksia ei tässä esitteessä ole. Jos tarvitset tukea toimintaan osallistuaksesi, tutustu esitteen viimeiseen aukeamaan. Koulutuetun vapaaehtoisen kanssa on mukava lähteä tutustu- maan esim. esitteen tapahtumiin. Mukavaa kevättä Sinulle ja tervetuloa esitteen toimintoihin mukaan! Lisätietoja: [email protected] p. 044 082 0213 Esitteen on sinulle mahdollistanut yhteistyö vapaaehtoisten, Raha-automaattiyhdistyksen (RAY), eri yhdistysten ja järjestöjen ja Turun kaupungin kanssa. 2 SISÄLTÖ Keskusta Sukellusveneet Suomessa -näyttely ............................................................. 7 Wäinö Aaltosen museo.................................................................................. 8 Wäinö Aaltosen museon konserttisarja ..................................................... 8 Vanha Raatihuone ............................................................................................ 9 Fingerroosin säätiö, Palvelupiste Tarina ...................................................... 9 Turun ammatti-instituutin Senioriklupi ..................................................... 10 Portsakoti .......................................................................................................
    [Show full text]